Kaupunkiasuminen eriarvoistuu. 16 Eläimet juhlivat öisin. 24 Taistelu diabetesta vastaan Aurora 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkiasuminen eriarvoistuu. 16 Eläimet juhlivat öisin. 24 Taistelu diabetesta vastaan Aurora 1"

Transkriptio

1 Aurora3/ Kaupunkiasuminen eriarvoistuu 16 Eläimet juhlivat öisin 24 Taistelu diabetesta vastaan Aurora 1

2 Tiede tuli torille Turun yliopisto ja Suomen Akatemia järjestivät Tieteiden illan 18. elokuuta samanaikaisesti Turun Taiteiden yön kanssa. Akatemiatorilla järjestetty tapahtuma keräsi runsaasti kävijöitä, vaikka kesäsade piiskasi aluetta ajoittain rankastikin. Kuvassa professori Kaisa Häkkinen kertoo Timo Niitemaan haastattelussa Mikael Agricolan ajasta Turussa. 2 Aurora kuva: hanna oksanen

3 Aurora 3/ SISÄLLYS 4 Tiedetarjotin 6 Pääkirjoitus: Kulttuuripääkaupungin jälki 7 Opintiet erkanevat jo alakouluiässä 8 Kaupunkitutkijat selvittävät asuinympäristöjen eriarvoistumista 11 Millainen naapuri sinä olet? luvun Turku kadonnut kaupunki 15 Kolumni: Tule vaikuttamaan Turun kulttuurin tulevaisuuteen 16 Ekologin yövuoro 20 Kaupunkien suuret ikäluokat mullistavat kauppaa 21 Kirjat 22 Walkerstalo keskellä kylää 24 Parhailla voimilla diabetesta vastaan 27 Varainhankinnan pääoma poikii tutkimuksen ja koulutuksen hyväksi 28 Lyhyet 30 Väitös: Kohti ketterämpää rangaistusjärjestelmää 12 toimitukselta Tuhansien tarinoiden kaupunki Kaupunki on ensisilmäykseltä kaikille sama, mutta silti sen jokaisen oven takaa avautuu henkilökohtainen ja ainutlaatuinen suhde kaupunkielämään. Kulttuuripääkaupunkivuoden inspiroimina päätimme kurkistaa, miten tutkijat lähestyvät kaupungin tematiikkaa. Tutkijat tekevät tärkeää työtä muun muassa nostamalla keskusteluun asuinalueiden ja koulujen eriarvoistumisen. Toisaalta historioitsijat auttavat meitä suhteuttamaan oman aikamme ongelmia laajempaan perspektiiviin. Ja kun kaupungin ihmisasukkaat uinuvat, valtaavat kaupunkieläimet ja niitä tutkivat ekologit näyttämön. Mikäli jokin jutuista ihastutti tai vihastutti, olisi kiva, jos kertoisit siitä toimitukselle. Yhteystiedot löydät tämän sivun alalaidasta. Hyvää syksyä! Jussi Matikainen AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, toimitussihteeri Jussi Matikainen, toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, Turun yliopisto, tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään ALV 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hanna Oksanen paino Suomen Yliopistopaino Oy Uniprint painos kpl ISSN

4 tiede tarjotin koonnut: jussi matikainen kuvat: hanna oksanen, stringberd, kimberly brown-azzarello lisää tiedeuutisia osoitteessa Kännykkä vaikuttaa aivojen sokeriaineenvaihduntaan Tutkimuksella saatiin osoitettua, että gsm-matkapuhelinsäteily heikentää ihmisaivojen glukoosiaineenvaihduntaa antennin alla olevilla aivoalueilla ohimo- ja päälaenlohkojen liittymäkohdassa ja ohimolohkon etuosassa. Tutkimuksessa 13 nuorta tervettä mieshenkilöä altistettiin gsmsignaalille 33 minuutin ajaksi. Tutkimus on menetelmällisesti ainutlaatuinen, koska siinä on ensimmäistä kertaa yhdistetty asiantuntemus aivokuvantamisessa, säteilymittauksissa ja mallintamisessa sekä ihon lämpötilamittauksissa, kertoo tutkimuksen aivomittauksia käsittelevän osion koordinoija, professori Heikki Hämäläinen Turun yliopistosta. Ampiaiskesä jäi laihaksi Ampiaismäärät eivät yltäneet Turussa lähellekään kesän 2010 tasoa. Keväällä uusia yhteiskuntia perustavia kuningattaria oli liikkeellä runsaasti, mutta yhteiskunnat eivät kuitenkaan menestyneet yhtä hyvin kuin edellisenä kesänä. Kevään säätilat olivat suosiolliset, mutta on mahdollista, että kovat helteet verottivat helposti kuumeneviin paikkoihin perustettuja pesiä. Esimerkiksi rakennusten etelän puoleisten seinien sisään tehdyt pesät voivat tuhoutua kuumuudessa, kertoo tutkimuksen tehnyt dosentti Jouni Sorvari. Tutkimuspyydyksillä saatu ampiaislajisto oli samankaltainen kuin aiempina vuosina. Lajeina olivat yleinen ampiainen, pensasampiainen, saksanampiainen, puna-ampiainen sekä räystäsampiainen. Näistä saksanampiainen on levinnyt Suomeen vasta hiljattain ja runsastunut täällä voimakkaasti. Tänä kesänä saksanampiaisesta on havainto jo Imatran korkeudelta. Turun tutkimusalueella saksanampiainen ei ollut tänä vuonna kovin yleinen, vaan se oli vasta kolmanneksi yleisin yleisen ampiaisen ja pensasampiaisen jälkeen. Tutkimusaineisto perustui ampiaispyydyksiin, jotka sijaitsivat Turussa Aurajoen varressa kesinä Pyydykset asetettiin samoihin paikkoihin ja samaan aikaan kesästä. Hämäläinen kuitenkin korostaa, että saadun tuloksen perusteella ei voida tehdä johtopäätöksiä matkapuhelinsäteilyn terveyshaitoista. Tutkimus tehtiin Turun yliopiston kognitiivisen neurotieteen tutkimuskeskuksen, valtakunnallisen PET-keskuksen, Työterveyslaitoksen ja Säteilyturvakeskuksen yhteistyönä. Se kuuluu Tekesin rahoittamaan valtakunnalliseen Wirecom-tutkimushankkeeseen. Tulokset julkaistiin Journal of Cerebral Blood Flow and Metabolism -lehdessä. Yritysjohdon ja tietohallinnon kommunikaatio pätkii Yritysten toiminta on yhä riippuvaisempaa tieto- ja viestintätekniikasta. Kun koneet, järjestelmät tai yhteydet eivät toimi, keskeytyy asiakaspalvelu, tuotanto tai työskentely. Tällöin jatkuvuudenhallinta on pettänyt, sanoo tutkijatohtori Jonna Järveläinen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta, jossa on tutkittu tietohallinnon jatkuvuudenhallintaa ja etsitty hyviä käytänteitä suomalaisista suuryrityksistä. Jatkuvuudenhallintaa parantaisi toimiva keskusteluyhteys tietohallinnon ja yritysjohdon välillä. Jatkuvuudenhallinta on yrityksissä kuitenkin usein jätetty tietohallinnon vastuulle, vaikka liiketoiminnan jatkuvuudesta viime kädessä vastaa yrityksen johto. Tutkimuksen haastattelumateriaali tarjoaa useita hyviä käytänteitä ja kehitysehdotuksia yrityksille. Toimiva keskusteluyhteys tietohallinnon sekä yritysjohdon välillä voi esimerkiksi säästää kustannuksia ja helpottaa varautumista. Johtoa tarvitaan järjestelmän kriittisyyden määrittelemiseen ja tietohallintoa varautumisvaihtoehdon kustannustason määrittelyyn. Tutkimusraportti Tietohallinnon jatkuvuudenhallinta valikoiduissa suomalaisissa suuryrityksissä vuonna 2010 ilmestyi kauppakorkeakoulun julkaisusarjassa. 4 Aurora

5 Suurpetojen häviämisellä dramaattiset seuraukset Hävittäessään suurpetoja massiivisesti ihminen on samalla muokannut merkittävästi maapallon keskeisten ekosysteemien rakennetta, toimintaa ja monimuotoisuutta. Turun yliopiston biologian laitoksella toimiva Lauri Oksasen ja Tarja Oksasen tutkimusryhmä oli mukana mittavassa hankkeessa, jossa laajaan ekologiseen aineistoon perustuen analysoitiin maapallon keskeiset maa- ja vesiekosysteemit trooppisista arktisiin. Tutkimuksessa havaittiin, että suurpetojen häviämisen epäsuorat vaikutukset ovat aiemmin luultua isommat. Ekosysteemit muodostuvat trofiatasoista kuten kasvitkasvinsyöjät-pedot. Niiden välillä on kiinteät vuorovaikutussuhteet. Tutkimuksessa osoitetaan, miten suurpetojen kontrolloivan vaikutuksen poistaminen vaikuttaa maapallon keskeisiin ekosysteemeihin. Petojen vähenemisen vaikutukset näkyvät erityisesti vähän trofiatasoja sisältävissä ekosysteemeissä. Merkittäviä epäsuoria vaikutuksia ovat muutokset taudinaiheuttajien määrissä ja tautien esiintymisessä sekä metsä- ja savannipalojen esiintymistiheydessä, vaikutukset ekosysteemien hiilitaseeseen, vaikutukset tulokaslajien menestymiseen sekä biodiversitettiin ja vaikutukset ekosysteemin ravinnekiertoon. Tutkijoiden Science-lehdessä julkaisemassa artikkelissa Trophic Downgrading of Planet Earth korostetaankin laajan ja monitieteellisen tutkimuksen tarvetta trofiatasojen välisten vuorovaikutusten tutkimiseksi globaalisti. Aivojen ja mielen tutkimus samaan keskukseen Turkulainen neurotieteen osaamisen kirjo on koottu yhden sateenvarjon, Turku Brain and Mind Centerin alle. Keskuksessa kaikkiaan 20 tutkimusryhmää Turun yliopistosta ja Åbo Akademista tutkii mieltä ja aivoja muun muassa psykologian, farmakologian, psykiatrian ja neurologian näkökulmista. Keskus murtaa perinteistä jakoa mielen ja aivojen tutkimukseen. Tieteenfilosofiassa mielen ja aivojen tutkimusta käsitellään ehkä yhä erillisinä, mutta välimatka tulee varmasti pienenemään myös teorian tasolla uusien menetelmien ja tutkimusryhmien yhteistyön kautta, TBMC:n johtaja, integratiivisen neurotieteen ja psykosomatiikan professori Hasse Karlsson kertoo. Lähes kaikki TBMC:n tutkimusryhmät käyttävät työssään lääketieteellistä kuvantamista, jonka osaaminen on Turussa maailman huippua. Kuvantamisen kehitys on mahdollistanut mielen prosessien ja aivojen systeemi- ja molekyylitason muutosten yhtäaikaisen havainnoinnin. Pelitutkimuksen vuosi paketoitiin Pelitutkimuksen vuosikirja 2011 on ilmestynyt. Vuosikirjassa tarkastellaan digitaalisen pelaamisen historiaa, nykytilannetta ja tulevaisuutta. Kirjan on päätoimittanut digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suominen. Pelitutkimus on sekä monitieteinen tutkimusala että nuori akateeminen oppiaine, jonka parissa toimivien tutkijoiden huomion keskiössä on digitaalisten pelien erityisluonne. Vuosikirjassa käsitellään muun muassa Raid over Moscow -pelin (1984) aiheuttamaa mediakohua, digitaalisten pelituotteiden keräilyä ja blogikirjoitusten leikkimieltä. Vuosikirjassa on julkaistu artikkelien lisäksi lyhyempiä katsauksia, jotka pureutuvat esimerkiksi tuotelisensseihin, pohjoismaiseen roolipelitutkimukseen ja peliääniin sekä musiikkiin. Kirjan voi lukea ilmaiseksi verkossa osoitteessa Muistitreeni muokkaa aivokemiaa Harjoittelun tiedetään parantavan työmuistia. Tutkijat ovat nyt ensi kertaa osoittaneet, että muistiharjoittelun myötä hermovälittäjäaine dopamiinin eritys lisääntyy tietyissä aivojen osissa. Tulokset kertovat dopamiinin merkityksestä ihmisen työmuistin säätelyssä ja aivojen joustavuudessa. Ne auttavat myös työmuistin häiriöiden ymmärtämistä ja kuntoutusmenetelmien kehittämistä. Tutkimuksessa kymmenen koehenkilöä harjoitutti työmuistiaan tietokoneohjelman avulla 45 minuuttia kolmesti viikossa viiden viikon ajan. Kontrolliryhmä puolestaan ei saanut minkäänlaista muistiharjoitusta. Koehenkilöiden työmuistisuorituksia mitattiin testeillä. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin PET-kuvantamista. Harjoitusryhmä paransi selvästi työmuistisuorituksiaan, kun taas kontrolliryhmän työmuistissa ei tapahtunut muutoksia. Tämän lisäksi PET-kuvaus osoitti, että harjoitusjakson jälkeen dopamiinitoiminta lisääntyi aivokuoren alla sijaitsevassa vasemmanpuoleisessa häntätumakkeessa harjoitusryhmällä, mutta ei kontrolliryhmällä. Science-lehdessä julkaistu tutkimus tehtiin Tukholman Karoliinisen instituutin, Uumajan yliopiston, Turun yliopiston PET-keskuksen ja Åbo Akademin psykologian tutkijoiden yhteistyönä pohjoismaisen Nordic Centre of Excellence -huippututkimusverkoston puitteissa. Aurora 5

6 pääkirjoitus Kulttuuripääkaupungin jälki kuva: Hanna Oksanen Mitä kulttuuripääkaupunkivuodesta jää jäljelle on kysymys, joka varmasti on esitetty monissa Euroopan kulttuuripääkaupunkeina olleissa kaupungeissa eikä Turku ole tässä suhteessa poikkeus. Eri tahoilla on erilaisia odotuksia kulttuurivuoden tuloksista. Euroopan komission yleisenä tavoitteena kulttuuripääkaupunkien nimeämisessä on ollut vahva eurooppalaisuuden korostaminen, missä Euroopan alueellista erilaisuutta on pidetty vahvuutena muun muassa lujitettaessa eurooppalaisen kansalaisuuden tunnetta. Kulttuuripääkaupunkien tai järjestäjätahoina toimivien säätiöiden asettamat tavoitteet noudattelevat komission asettamia tavoitteita, mutta joukossa on myös omaperäisiä ja aluesidonnaisia ratkaisuja. Tavoitelistan kärkipäästä löytyvät sellaiset päätavoitteet kuin kansainvälisen profiilin ja kaupunki-imagon kasvattaminen, taide- ja kulttuuritapahtumien järjestäminen, kulttuuritoimintojen pitkäkestoinen kehittäminen ja kulttuuriin liittyvän infrastruktuurin parantaminen. Listalta löytyy myös sellaisia tavoitteita kuin kansalaisylpeyden ja itseluottamuksen kohottaminen sekä sosiaalinen yhteisöllisyyden kehittäminen. Kaupungit itse ovat luonnollisesti kiinnostuneet myös niistä taloudellisista vaikutuksista, joita kymmenien miljoonien eurojen panostuksien kulttuurivuoteen toivotaan tuottavan kaupungin ja kaupunkiseudun talouselämälle. Turku säätiö on nostanut vahvasti esille myös hyvinvoinnin ja kulttuurin välisen vuorovaikutuksen. Hyvinvoinnin näkökulman korostaminen vahvistaa ja monialaistaa Turun kulttuurivuoteen liittyvää tieteellistä tutkimusta. Mutta mitä ajattelevat itse kaupunkilaiset, kulttuurin kuluttajat nyt ja tulevaisuudessa? Kulttuurivuodesta muistetaan usein sen aikana syntyneet megatapahtumat alkaen vuoden avajaisista ja liittyen moniin suuriin musiikki- ja festivaalitapahtumiin. Niistä uutisoidaan ja ne nostetaan näkyvästi esille kulttuuripääkaupungin markkinoinnissa. On kuitenkin muistettava, että kulttuurin merkitys ei ole ainoastaan taloudellinen (ja sosiaalinen). Kulttuuri vaikuttaa myös luovuuteen, joka näkyy muun muassa ihmisten osallistumisena kulttuurin tuottamiseen. Tässä suhteessa Turku säätiö on onnistunut hyvin rakentaessaan kulttuurivuoden ohjelmaa osallisuuden kasvattamiseksi. Kulttuurista tulee monimerkityksellinen tuote, joka ulottaa vaikutuksensa uudenlaisen elinvoimaisuuden tuottamiseen kaupunkien tulevalle kulttuurielämälle. Arvioitaessa kulttuuripääkaupunkivuoden vaikutuksia tulevassa kaupunkikehityksessä on yhtä tärkeää ymmärtää kaupunkilaisten kokemia elämyksiä ja kulttuurin kuluttamisen muuttuneita tapoja kuin esimerkiksi pelkästään kulttuurin taloudellisia vaikutuksia. Turku arviointiohjelma (ARVIO2011) pyrkii sivustollaan blogien ja keskustelufoorumin kautta herättämään kaupunkilaisten piirissä keskustelua kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumista ja kulttuurivuoden toteuttamiseen liittyvistä ristiriitaisista näkökulmista. Kaupunkilaisen ääni on tärkeä väline arvioitaessa millaisen jäljen kulttuuripääkaupunki jättää tuleville vuosille. Mikä tekee hyvän kaupungin? Martin Kwazima Tulevaisuuden tutkimuksen maisteriohjelman opiskelija Harri Andersson Kirjoittaja on maantieteen professori ja Turku arviointiohjelman vastuullinen johtaja.» Pasi Kivekäs Alumni, opiskellut Suomen historiaa Koonnut: sampo rouhiainen Leena Järveläinen johtava informaatikko, Turun yliopiston kirjasto 6 Aurora Kaupungin pitää luoda inspiraatiota. Inspiroiva tunnelma syntyy luonnosta ja esteettisestä arkkitehtuurista. Minulle on tärkeää, että käytetyt rakennusmateriaalit ovat esteettisiä. Viihtyisä ympäristö: puistot, kauniit istutukset, rakennukset. Itse pidän vanhoista rakennuksista. Valitettavasti Turussa monet niistä on purettu. Toisaalta sen luovat ihmiset, toisaalta ympäristö. Turussa sen tekee erityisesti joki. Aurajoki kruunaa viihtyisän puistojen ja puiden luoman kaupunkiluonnon.

7 teksti: sampo rouhiainen kuva: hanna oksanen Opintiet erkanevat jo alakoului ss Turussa tehdyn tutkimuksen tulokset osoittavat, että lasten koulutiet eriytyvät jo 7 9 vuoden iässä. Yläkoulun alkaessa lähes puolet oppilaista käy painotetun opetuksen luokilla, joille on tarkat valintakriteerit. Hyvätuloisten ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset sekä hyvin koulussa menestyvät lapset hakeutuvat selvästi keskiarvoa useammin painotetun opetuksen luokille. Valintamahdollisuus suosii selvästi koulutetumpia perheitä, sillä heillä on paremmat mahdollisuudet vertailla kouluvaihtoehtoja, sanoo tutkijatohtori Piia Seppänen. Suomalainen peruskoulujärjestelmä on perinteisesti tarjonnut yhtäläiset jatkokoulutusmahdollisuudet kaikille ja siten ylläpitänyt liikkuvuutta sosiaalisten luokkien välillä. Lisääntyneet valintamahdollisuudet saattavat johtaa koulutuksen periytymiseen. Vanhempien mahdollisuutta valita lapsen koulu on perusteltu muun muassa koulutustarjonnan monipuolistamisella, erilaistumisen tarpeella ja yksilön oppimismahdollisuuksien parantamisella. Vastauksissaan vanhemmat kuitenkin pitivät sosiaalisia syitä ja koulumatkaa tärkeimpinä. Opetuksen taso oli mainittu vain muutamissa vastauksissa, kertoo Seppänen tutkimuksen tuloksista. Yksilöllisiä oppimismahdollisuuksia tärkeämpää vanhemmille näyttääkin olevan se, missä seurassa lapsi opiskelee. Pahimmillaan sosiaaliseen erottumiseen perustuva valintapolitiikka voi johtaa jakoon huippukouluihin ja roskakouluihin, jotka leimaavat oppilaiden koko koulutaivalta. Piia Seppänen työskentelee Turun ihmistieteiden tutkijakollegiumissa (TIAS) ja tutkimusryhmän kanssa Turun yliopiston elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksessa (CE- LE). Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Helsingin ja Turun yliopistojen yhteishanketta nimeltä Vanhemmat ja kouluvalinta Perheiden koulutusstrategiat, eriarvoistuminen ja paikalliset koulupolitiikat suomalaisessa peruskoulussa. Aurora 7

8 teksti: joel kanerva kuvat: hanna oksanen Kaupunkitutkijat selvittävät asuinympäristöjen eriarvoistumista 8 Aurora Auton ohjaamoon kuuluva asfaltin humina muuttuu mukulakivikatujen rytmikkääksi rummutukseksi. Vieressä olevaa kauniisti koristeltua puutaloa peittää lohkeileva maalikerros. Turun kaupunkimaisemalle tyypilliset kerrostalot vaihtuvat puutaloihin vain kilometrin päässä keskustasta. Auto kaartaa puutalojen lomasta sorapeitteiselle sisäpihalle. Lapset leikkivät uusilla leluillaan, ja vanhemmat maalaavat talonsa päälle uutta maalikerrosta. Punaisesta talosta tulee oliivinvihreä. Port Arthur eli Portsa on tunnelmapala aikojen takaa. Sitä pidetään yhtenä Suomen kauneimmista kaupunginosista. Illuusio uutta ja vanhaa sekoittavasta maalaisidyllistä syntyy vieri viereen rakennetuista puutaloista. Aivan kaikki eivät ole nähneet Port Arthurissa sitä kauneusarvoa, mikä sille on monissa yhteyksissä annettu luvulla alueen puutaloidyllin tilalle suunniteltiin kerrostaloja. Hanke kaatui kuitenkin asukkaiden ankaraan vastustukseen, ja lopulta vuonna 1981 Port Arthurille asetettiin purkamisen ja julkisivumuutosten tekemisen estävä suojelukaava. Nykyisin se on yksi Turun suosituimmista ja kalleimmista asuinalueista. Muuttoliike toi hyvätuloiset puutaloihin Sosiaalipolitiikan tutkija Jarkko Rasinkangas on erikoistunut kaupunkitutkimukseen ja monikulttuurisen asumisen tutkimiseen. Hän kertoo, että Port Arthurin asukasprofiili on muuttunut vuosien varrella. Portsa on ollut perinteisesti työväen asuinpaikka. Lapsiperheiden määrä on korkea Portsassa. Asukaskunta koostuu enenevässä määrin eläkeläisistä sekä parempituloisista lapsiperheistä. Joukossa on muitakin keskusta-asumiselle tyypillisiä asuntokuntia, kuten opiskelijoita ja nuoria aikuisia, Rasinkangas sanoo. Rasinkangas löytää puutaloalueen suosiolle useita syitä. Portsassa hyvät keskustayhteydet yhdistyvät viheralueiden ja palvelujen läheisyyteen. Asumiseen liittyvät myös statuskysymykset ja elämäntyylivalinnat. Asuinpaikan valinta on osien summa ja kyseessä on aina tietynlainen kompromissi. Puutaloalueiden suosio Turun keskustan läheisyydessä näkyy muuallakin kuin Port Arthurissa. Onko puutaloalueista tulossa uusi 2010-luvun lähiö? On hyvä kysymys, kärsivätkö taajamalähiöt inflaatiosta. Yksi syy puutalojen suosioon on todennäköisesti se, että monet lähiöasunnot lähestyvät peruskorjausikää. Lähiöidylli tutkimuksen kohteena Varissuo rakennettiin lukujen vaihteessa entiselle varisten ympäröimälle suolle. Ideana oli yhdistää korkealaatuinen asuminen hyviin palveluihin ja toimiviin

9 Kun Turun keskustan lähellä oleviin puutaloihin muuttaa yhä enemmän hyvätuloisia, osa lähiöistä muuttuu maahanmuuttajavoittoisemmiksi. Nyt olisi kiinnitettävä huomiota organisoituun kaupunkisuunnitteluun, tutkija Jarkko Rasinkangas peräänkuuluttaa. liikennejärjestelyihin. Entinen suo muuttui hetkessä luonnon ja viherkasvuston ympäröimäksi kauniiksi lähiökeskukseksi. Lähiö on ollut koko historiansa ajan tutkijoiden mikroskooppisen tarkastelun kohteena. Alueesta on tehty lukuisia tutkimuksia. On ollut mielenkiintoista seurata lähiön kehitystä etenkin, kun sen monisyinen historia tunnetaan hyvin. Luodut mielikuvat kaikkia syleilevästä lähiöidyllistä saivat nopeasti särön. Varissuo alkoi saavuttaa mainetta slummimaisena alueena, ja erityisesti nuorten pelättiin saavan siellä huonoja vaikutteita. Pikkurikollisuuden lisääntyessä lapsiperheet alkoivat vierastaa alueelle muuttoa. Tilastojen mukaan rikollisuus ei ollut kuitenkaan Varissuolla sen yleisempää kuin muuallakaan Turussa. Nykyisin useampi kuin joka kolmas varissuolainen on maahanmuuttajataustainen. Kolme neljästä koululaisesta on maahanmuuttajaperheestä. Alueella puhutaan lähes kuuttakymmentä eri kieltä. Varissuo yhä monikulttuurisempi Kaupunkisuunnittelun näkökulma olisi huomioitava kaikilla päätöksentekotasoilla. Julkisessa keskustelussa kilpailee kaksi diskurssia, jotka vuorollaan määrittelevät monikulttuurisuuden rikkaudeksi tai uhaksi suomalaisuudelle. Varissuolla pelko on kietoutunut mielikuviin runsaasta rikollisuudesta ja ulkomaalaisongelmasta. On ongelmallista puhua Varissuosta Suomen ulkomaalaisimpana lähiönä, sillä alue on nimenomaan monikulttuurinen. Sen asukkaat ovat peräisin hyvin erilaisista kulttuureista ja etnisistä taustoista. Varissuon monikulttuurisuuteen on monia syitä. Alue houkuttelee maahanmuuttajia edullisella asumisellaan ja hyvillä liikenneyhteyksillään. Tärkeimmät palvelut löytyvät alueelta; kävelymatkan päässä on kouluja, päiväkoteja, leikkipuistoja, kauppoja ja ravintoloita. Puitteittensa puolesta sitä voisi sanoa eräänlaiseksi lähiön arkkityypiksi. Yksi tärkeä tekijä Varissuon moninaistuvan kulttuurin takana on jo monikulttuurisuus itsessään. Etnisesti kirjavaan joukkoon on helppo upota. Toinen merkittävä syy on se, että Va- Aurora 9

10 rissuon kaltaisissa lähiöissä on helppo löytää ystävyyssuhteita omalta kielialueeltaan. Esimerkiksi Somaliasta saapuneet maahanmuuttajat haluavat ylläpitää kulttuuriaan ja puhua äidinkieltään somalialaisten ystäviensä kanssa. He pitävät mielellään tuttavapiirinsä maantieteellisesti lähellä, joten Varissuolla asuminen vastaa heidän tarpeisiinsa erinomaisesti. Tietoa tarvitaan lisää Asuntotyypeiltään ja asukasrakenteeltaan samankaltaistuvat alueet alkavat olla Suomessa yhä tyypillisempi ilmiö. Tärkeää on muistaa, ettei ilmiö ole yksinomaan negatiivinen eikä se ole Euroopassa johtanut samanlaiseen slummiutumiseen kuin Yhdysvalloissa. Tutkimustieto on tällä hetkellä rajallista, joten olisikin tärkeä tutkia ilmiötä yhä enemmän ympäri Suomea. Samankaltaistuvat asukaskunnat voivat luoda positiivista koheesiota, mutta toisaalta ne voivat synnyttää alueellista eriarvoisuutta. Kun perinteinen sosiaalipolitiikan tutkimus lähestyy eriarvoisuutta tukijärjestelmien näkökulmasta, kaupunkitutkimus lähestyy siihen liittyvää problematiikkaa alueellisten erityispiirtein kautta. Yksi esimerkki eriarvoisuudesta on kaupunkitutkijoita viime aikoina puhuttanut kasautumisefekti. Sen eräs muoto, työttömyys, on väitteiden mukaan sosiaalisesti hyväksytympää naapurustoissa, joissa on muutoinkin paljon työttömiä. Näin ollen työttömyysriski kasvaisi tietyillä asuinalueilla erityisen suureksi. Kaupunkisuunnittelu kaipaa selkeitä linjanvetoja Jarkko Rasinkangas toivoisi lisää julkista keskustelua siitä, mihin suuntaan kaupunkisuunnittelua halutaan viedä. Hänen mielestään poliitikoilla olisi tärkeä vastuu olla keskustelun moottoreina. Kaupunkisuunnittelun näkökulma olisi huomioitava kaikilla päätöksentekotasoilla. Julkisessa keskustelussa on puhuttu runsaasti kuntauudistuksista ja pääkaupunkiseudun metropolihankkeesta, mutta muuten kaupunkisuunnittelu on jäänyt paitsioon. Tarvittaisiin selkeä ja yhtenäinen linja, mihin suuntaan kaupunkialueita halutaan kehittää. Vaikka kaupunkisuunnitelussa on pitkälti kyse poliittisista päätöksistä, tutkijoilla on tärkeä rooli yhtälössä. He antavat uuden tutkimustiedon myötä pontta keskustelulle. Tärkeää olisi, että tutkijoita kuunneltaisiin kaupunkia suunnitteltaessa. Tässä suhteessa kehitys on ollut viime aikoina positiivista. Turun kaupunki on perustanut kaupunkitutkimusyksikön ja palkannut tutkimusjohtajan, minkä myötä yliopistoyhteistyö on lisääntynyt. Se on kohottanut tekemämme kaupunkitutkimuksen yhteiskunnallista arvoa, Rasinkangas sanoo. Kaupunkitutkimusohjelma kehittää Turkua Turussa on käynnissä kaupunkitutkimusohjelma Ohjelma toteutetaan kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteistyönä. Hankkeessa kaupunkitutkimus määritellään monitieteiseksi tieteenalaksi, jossa tutkimuksen kohteena tai toimijana on kaupunki. Kaupunkitutkimuksen alaan katsotaan kuuluvaksi myös aiheet, joissa kaupunki, kaupunkilaiset tai kaupungissa tapahtuvat ilmiöt ovat olennaisena osana. Tutkimusohjelman tavoitteena on kehittää Turkua osaavana ja menestyvänä kaupunkina, ihmisläheisenä kaupunkina, kestävän kehityksen kaupunkina sekä hyvän hallinnon ja hallinnan kaupunkina. Ohjelman käytännön toteuttamista johtaa tutkimusjohtaja, VTT Sampo Ruoppila Turun yliopistosta. 10 Aurora

11 Puistovahti harkitsee pitkään ennen kuin rohkenee puuttua ongelmiin. Kun puuttumiskynnys ylittyy, puistovahti kokee toimivansa koko naapuruston edustajana. Siisti nurmialue on kaikkien etu! Pihapoliisi ottaa ongelmat esille ongelman aiheuttajan kanssa. Kun pihapoliisin pinna palaa, seuraa suoraa palautetta. Kaupunkielämän vaatima joustavuus on välillä hakusessa. Miljöönhoitaja on huolissaan suunnasta, johon kaupunkilaisuus kehittyy. Ennen asiat olivat paremmin. Miljöönhoitaja saattaa esiintyä koko naapuruston asianajajana, mutta toisinaan puuttuminen luisuu moraalisaarnaamisen puolelle. teksti: jussi matikainen kuvitus: lotta liuksiala millainen naapuri sinä olet? Aidanrakentaja ottaa etäisyyttä elinympäristöongelman aiheuttajaan. Hän nukkuu yönsä hyvin silloin, kun naapurit pysyttelevät kukin omalla reviirillään. Turun yliopiston sosiologian oppiaineessa on käynnissä Suomen Akatemian rahoittama hanke Naapurisuhteet ja -kiistat nyky-yhteiskunnassa. Niin yllättävältä kuin se saattaa kuulostaakin, naapuruutta on suomalaisessa sosiologiassa tutkittu toistaiseksi vähän. Tutkijat lähestyvät naapuruuden problematiikkaa monimenetelmällisesti. Tutkimusotteessa yhdistyvät haastattelut, kyselyt ja tilastoaineistot. Yksi hankkeen tutkijoista, erikoistutkija Risto Haverinen käsitteellisti 2006 julkaistussa väitöskirjassaan Kaupunkilaisen elinympäristöongelma erilaiset puuttumisen mallit, joilla kaupunkilaiset reagoivat elinympäristössään kokemiinsa häiriöihin. Haverisen löytämät kategoriat löytyvät selvästi myös tuoreesta turkulaisille suunnatusta kyselytutkimuksesta, jossa ihmiset saivat esittää käsityksensä naapuruudesta. Löydätkö itsesi joukosta? Aurora 11

12 1600-luvun Turussa - oli asukasta ja se oli Ruotsin valtakunnan toiseksi suurin kaupunki - oli 1630-luvulla noin 300 kauppiasta ja noin 150 käsityöläistä, jotka edustivat 40 eri ammattia - kaupunkipaloja oli 10, niistä pahimmat 1656 ja perustettiin Turun hovioikeus (1623) ja yliopisto eli Turun Akatemia (1640) Teksti: Timo Niitemaa Kuvat: Hanna Oksanen 12 Aurora Riitta Laitinen jäljittää 1600-luvun Turkua, jonka keskeisistä rakennuksista ovat säilyneet vain Tuomiokirkko ja linna.

13 teksti: timo niitemaa kuvat: hanna oksanen Kaupungin keskeiset korttelit sijaitsivat Raatihuoneen ja kirkon välisellä alueella, jossa tänään on vain puistoa ja Uudenmaankatu, kertoo kulttuurihistorioitsija, akatemiatutkija Riitta Laitinen, joka tutkii 1600-luvun eurooppalaista kaupunkikulttuuria esimerkkinään kaupunkitilat ja ihmisten elämä Turussa. Kaupungin asutus oli tuolloin levinnyt jo joen toisellekin puolelle. Muutama ranta-aitta ja puutalo sai antaa tietä paremman väen kivisille kartanoille Aninkaisten korttelin Herrainkulman tienoilla. Kaupungin alueen määritteli tulliaitaus, joka ympäröi Aurajokivartta Turun kukkulalta toiselle luvun Turun rakennuksista ei ole jäljellä oikeastaan kuin Tuomiokirkko ja linna sekä joidenkin rakennusten jo keskiajalta periytyviä kellareita. Vanhin säilynyt puurakennus, niin sanottu Quenselin talo rakennettiin aivan vuosisadan lopussa. Hyvän käsityksen Turun paloa edeltävästä asemakaavasta saa Brahen puistossa sijaitsevasta korkokuvasta. Palon jälkeen koko kaupungin kaava pantiin täysin uusiksi. Vanhan Turun kaupunkitiloja ja elämää voidaan päätellä myös siitä, mitä tiedetään muista 1600-luvun eurooppalaisista kaupungeista, sillä kaupunkien elämä ja toiminta olivat hyvin samantapaisia. Palo tuhosi myös lähteet Piiat koreineen puikkelehtivat kapeilla kujilla. Toripöytien ääressä tingitään päivän ostoksista. Tuomiokirkon kello lyö täyttä tuntia ja muutama ylioppilas rientää Kirkkokatua ehtiäkseen luennolle. Porsaat vilistävät jaloissa ja kaiken yllä leijuu vahva lemu, jossa sekoittuvat jätteiden ja ulosteiden, kotieläinten sekä maustettujen ruokien hajut ja tuoksut. Kaupunki elää luvun Turku kadonnut kaupunki Suurin osa 1600-luvun Turusta ja sen elämää kuvaavista lähteistä tuhoutui suuressa palossa. Säilyneet raastuvan asiakirjat puhaltavat elämää kaupunkilaisten arkeen ja juhlaan. Turun palo 1827 ei tuhonnut pelkästään kaupungin rakennuksia, vaan myös suurimman osan kaupungin aiempaa elämää valottavista asiakirjoista. Parhaan ja melkeinpä ainoan lähes koko 1600-luvun kattavan lähdeaineiston muodostavat raastuvanoikeuden asiakirjat. Jonkin verran on säilynyt myös kirkon ja akatemian konsistorien pöytäkirjoja ja porvarien valituskirjeitä kuninkaalle. Kuningas halusi, että Ruotsin kaupungit ilmentävät valtakunnan mahtia. Katujen tuli olla suoria ja rakennusten kivestä. Asiaa edistääkseen kuningas lähetti kaupunkiin kaava-arkkitehdin ja kartanpiirtäjän. Vanhin säilynyt Turun kartta on vuodelta Kisällit vastaan maahanmuuttajat Raastuvanoikeuden pöytäkirjat ovat mielenkiintoinen, mutta myös haastava lähdeaineisto. Ajankuvia, tietoja kaduista ja rakennuksista sekä kaupunkilaisten elämästä löytyy niissä usein pienistä vihjeistä. Laitinen kertoo esimerkin oikeustapauksesta, jossa saksalaiset ratsumiehet syyttivät suomalaista maalarinkisälliä ja opiskelijaa päällekarkauksesta Aninkaisten mäellä. Tekstistä voi päätellä asioita muun muassa asukasryhmien keskinäisistä suhteista, siitä, missä saksalaiset asuivat, Aninkaisten asutuksesta yleensä sekä vaikkapa siitä, milloin kapakoista oli tapana lähteä pois ja kuinka humalaisena. Voisi kai sanoa, ettei elämä kaikilta osin niin hirveästi ole vuosisatojen mittaan muuttunut. Katurauhan häiritsijöinä kunnostautuvat niin kuin 2000-luvullakin yöllä kapakoista hortoilevat nuoret miehet. Myös maahanmuuttajat ovat olleet ennenkin suosittu kurmuutuksen kohde. Nykyajan nakkikioskia vastasi kaiketi myöhään yöhön auki oleva salakapakka viralliset krouvit kun joutuivat sulkemaan ovensa jo yhdeksältä illalla, Laitinen naurahtaa. Raastuvanoikeuden hallinnollisista päätöksistä ja kuulutuksista saadaan myös tietoa vaikkapa rakennusoikeuksista ja paloturvallisuusmääräyksistä. Kuulutuksissa esimerkiksi kiellettiin kaupunkilaisia majoittamasta ulkopuolisia henkilöitä taloihinsa. Kiellon jatkuva toistaminen kertoo, että sen rikkomisen täytyi olla varsin yleistä ja etteivät kaupunkilaiset aina piitanneet raadin määräyksistä. Raati halusi keskittää vieraiden majoituksen virallisiin kievareihin ja samalla ehkäistä ulkopuolisten varastelevien ja häiriköivien irtolaisten tuloa kaupunkiin. Kuolema Raatihuoneentorilla Kaksinaismoraali kukoisti kaupungissa muutoinkin. Siveellisyyttä etenkin naisten vahdittiin ankarasti. Aviollisia syrjähyppyjä kuitenkin sattui usein. Sellaisesta saattoi olla seurauksena jopa kuolemanrangaistus. Tosin vallankin parempi väki selvisi kiinni jäätyään useimmiten sakoilla, raipaniskuilla tai karkotuksella. Eivät teloitukset silti harvinaisia olleet. Miehet hirtettiin, mutta naisia kohdeltiin helläkätisemmin: kirveellä kaula poikki. Aateliset miehet saivat luksuskohtelun miekalla. Nämä, kuten raipparangaistukset ja häpeäpaalussa istuttamiset toteutettiin kansanhuvitukseksi ja varoitukseksi Raatihuoneentorilla. Vain hirttäminen tapahtui Kerttulinmäellä. Vaikka laki oli periaatteessa sama kaikille, nainen sai yleensä ankaramman rangaistuksen. Rangaistuksen ankaruuteen vaikutti myös rikoksen teon aika ja paikka. Raastupa ja kirkko Aurora 13

14 Kunnianloukkaus.Sen jälkeen maaherra toi esiin valituksen, että Peter Trumbell oli edellisen raastuvanoikeuden istunnon yhteydessä, silloin kun mentiin alas, lausunut joitain sanoja, ja Gothfred Roskamp oli ollut kuulemassa; kuultiin siis sekä Gotfredia että Trumbellia. Gotfred kertoi tapahtumien menneen niin, että kun Trumbel tuli ulos Raatihuoneen portista, hän oli kysynyt häneltä, miten on teidän asianne laita? Trumbel vastasi, Minä paskannan asian päälle, mutta hän ei ollut maininnut nimeltä herra maaherraa tai ketään muuta: Sitten Peter [Trumbel] vastasi, ettei muista, mutta selitti että Gotfredillä oli jotain aiempaa riitaa hänen kanssaan (ote Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjasta ) Kyseisestä herjaussyytteen käsittelystä voidaan saada tietoa esimerkiksi raatihuoneen rakennuksesta. Rakennuksesta ei kellareita lukuun ottamatta ole jäänyt jäänteitä eikä myöskään kuvia tai kuvauksia. Tietoa saadaan myös siitä, miten erityisesti raatihuoneella tapahtunut korkea-arvoiseen virkamieheen kohdistunut vääränlainen sanankäyttö oli erittäin vakavasti otettava asia, kertoo Riitta Laitinen. Vaikka laki oli periaatteessa sama kaikille, nainen sai yleensä ankaramman rangaistuksen. olivat erityisen suojeltuja. Häiriköinnistä esimerkiksi markkinoiden aikaan rangaistiin tavallista ankarammin. Samaa kuvastaa edelleen joulurauhan julistus Brinkkalan talon parvekkeelta: joulun aikainen rikkomus tapahtuu raskauttavien asianhaarain vallitessa, Laitinen muistuttaa. Kirkon penkki arvon mittana 1600-luvun Turussa jokainen tiesi paikkansa. Ylimmän kerroksen muodostivat suurkauppiaat, aateliset ja korkeat virkamiehet, papit ja professorit. Ison ryhmän muodostivat alempi porvaristo ja lukuisat käsityöläisryhmät kisälleineen sekä opiskelijat. Rahvaaseen kuuluivat piiat, rengit, työ- ja laivamiehet. Sosiaalisesta arvojärjestyksestä kiinnipitäminen leimasi kaikkea elämää. Parhaiten tämä ilmeni kirkon hierarkkisessa istumajärjestyksessä, josta syntyi lukuisia riitoja. Riidat koskivat etenkin naisia. Istuuko esimerkiksi professorin rouva arvokkaammalla paikalla kuin hovioikeuden tuomarin rouva? Entä suutarin vai räätälin rouva? Taustalla lienee se, että naiset eivät muutoin juuri kyenneet osoittamaan arvoaan julkisessa elämässä. Terveisiä 1600-luvulta Vaikka kaupunki ja ihmisten elämä on muuttunut vuosisatojen kuluessa, monet piirteet ovat yhteisiä. Ihmiset tekevät töitä, käyvät teatterija musiikkiesityksissä, viettävät häitä ja hautajaisia. Muodot ovat saattaneet hiukan muuttua, mutta kaupunkitilaa käytetään periaatteessa samoihin tarkoituksiin luvulla moniin juhliin liittyi mahtava kulkue, jonka marssijärjestys ilmensi osanottajiensa yhteiskunnallista arvoa ja asemaa. Nykyajan mielenosoituskulkueet ovat tässä suhteessa demokraattisempia. Vaikka onhan meillä 1600-luvun hierarkkisesta kulkueperinteestä vielä jäljellä loistava esimerkki: akateeminen promootiokulkue, Riitta Laitinen hymyilee. Turusta on valitettavasti hävinnyt ja hävitetty paljon historiallisia rakennuksia ja tiloja. Kaupunkihistorioitsijana Laitinen näkee toisaalta, että kaupunki on alati muuttuva. Pitää löytää tasapaino, jossa sallitaan uudistuminen ja muutos, mutta myös säilytetään historiallisia kerrostumia ja tuodaan esiin menneiden aikojen kaupunkia ja elämää. 14 Aurora

15 e ntuvat eroa -esityksiksi, design-esin uuri irrottautuu näistä kaikista j maailmassa muiden ihmisten kanssa. oisi olla myönteisellä tavalla vahvaa Turun tulevaisu ulttuuri, josta Turun tulevaisuus koostuu? Kuka sen m Paljon on ollut puhetta siitä, miten Turku kulttuuripääkaupunkivuoden anti jatkuu, kun tämä vuosi päättyy. Mitä jää jäljelle taiteilijoille, mitä kaupunkilaisille? Vankistuuko hyvinvointi jatkuvasti kulttuurin siivin? Tuoko kulttuuri talouteen voimaa ja välineitä? Ovatko kaikki mukana siinä hyvässä, mitä kulttuurin katsotaan voivan tuottaa? Onko koko kaupunki toinen kulttuuripääkaupunkivuoden jälkeen? Tätä pohdintaa vaikeuttaa se, että kulttuuri on monta asiaa yhtä aikaa. Ensinnä, kulttuuri on ihmisenä maailmassa olemista toisten ihmisten kanssa, ja silloin väistämättä globaali ilmiö. Varsinkin nykyisin meillä on jatkuva yhteys lähes joka kolkkaan maapallolla. Sen kautta jaamme toimiamme ohjaavaa ymmärrystämme maailmasta. Toiseksi, kulttuuri on tietoisuutta rajatummin jaetuista identiteeteistä esimerkiksi turkulaisuudesta ja toisista, jotka meistä jotenkin tuntuvat eroavan. Kolmanneksi, kulttuuria voi tuottaa tapahtumiksi, taide-esityksiksi, design-esineiksi ja matkailutuotteiksi. Ja lopulta, taiteena kulttuuri irrottautuu näistä kaikista ja hakee ydintä siitä, mitä on olla ihmisenä maailmassa muiden ihmisten kanssa. Miten tämä kaikki voisi olla myönteisellä tavalla vahvaa Turun tulevaisuudessa? Kenen on se kulttuuri, josta Turun tulevaisuus koostuu? Kuka sen määrittää? Tutkimuksen tehtävänä on yleensä analysoida jo olemassa olevaa ja antaa se jäsennetyssä muodossa yleiseen käyttöön. Omassa kulttuurikaupunkivuoden tutkimushankkeessamme meillä on toinen päämäärä. Ensinnä, tavoittelemme tulevaa, siis jotakin jota ei vielä ole. Ja toiseksi, emme määritä sitä, vaan autamme kaikkia kiinnostuneita osallisiksi ja tuottamaan sitä. Osallisuuden luova voima on yksi Turku kulttuuripääkaupunkivuoden tutkimushankkeista. Vedämme sitä Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijoiden joukolla. Kokoamme siihen mukaan ihmisiä monelta taholta luomaan tulevaisuusverstaissa yhdessä ajatuksia siitä, miten kulttuuripääkaupungin hyvät puolet pistetään jatkumaan. Toivomme mukaan toiminnassa mukana olleita ja niitä, jotka ovat syystä tai toisesta olleet varsinaisen kulttuuripääkaupunkiproduktion ulkopuolella. Miten vain, oleellista on, että mukaan tulevilla on oma halu olla mukana Turun kulttuurin tulevaisuudessa. tävänä on yleensä analysoida jo olemassa jäsennetyssä muodossa yleiseen k kulttuurikaupunkivuoden tutmme meillä on toinen päämääittelemme tulevaa, siis jotakin oiseksi, emme määritä sitä, vaan kiinnostuneita osallisiksi ja tuotden luova voima -hankkeem kulttuuripääkaupunkivuokkeista. Vedämme sitä Tulevaisuuden tuttutkijoiden joukolla. Kokoamme siihen mukaan iha luomaan tulevaisuusverstaissa yhdessä ajatuksia siitä kaupungin hyvät puolet pistetään jatkumaan. Toivom na olleita ja niitä, jotka ovat syystä tai tois iproduktion ulkopuolella. Mite olla mukana Turun Yhdessä kaupungissa on niin paljon väkeä, että kaikki eivät voi koskaan päästä yhtä aikaa mukaan tällaisiin tulevaisuusprosesseihin, jotka perustuvat henkilökohtaiseen kohtaamiseen ihmisten välillä. Tulokset ovat kuitenkin ihan kaikkien käytettävissä ja edelleen muokattavissa. Sitä kautta tavoitteena on se, että mahdollisimman moni omistaisi omakohtaisesti kulttuuripääkaupungin tulevaisuuden. Sen toivoisi elävän edelleen kaupunkina, jossa kulttuuri tuottaa hyvinvointia, elää taloudessa, näkyy kaduilla ja toreilla, on osa ihmisten arkea ja kykenee asettumaan taiteen vapauteen, missä se voi laajentaa inhimillistä ymmärrystä maailmasta kaiken tämän sisä- ja ulkopuolella. Katriina Siivonen Kirjoittaja on Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen erikoistutkija ja kulttuuriperinnön, erityisesti soveltavan kulttuurintutkimuksen dosentti.» kolumni Tule vaikuttamaan Turun kulttuurin tulevaisuuteen kuva: Hanna Oksanen Aurora 15

16 Ekologin yövuoro Paitsi taksi- ja rekkakuskien, on Turun yö myös kettujen, supikoirien, mäyrien, kissojen ja ekologien. 16 Aurora

17 teksti: Jussi Matikainen kuvat: Hanna Oksanen teksti ja kuvat: jussi matikainen Elokuun lopun torstai-ilta on pimeä, pilvinen ja lämmin. Kello 23 auton ulkolämpötilamittari näyttää yhä lähes 20 astetta. Pysäköin auton tyhjälle tontille radanvarteen, jossa tapaan ekologian jatko-opiskelija Kati Miettisen. Olemme Turun Vienolassa, asuinalueella Pahaniemen rekkaterminaalien välittömässä läheisyydessä. Miettisen matkassa on jatko-opiskelija Marja-Katariina Haatanen. Väitöskirjaansa muurahaisista tekevä Haatanen on viettänyt koko päivän Ruissalossa kekomuurahaisia tarkkaillen, yöksi hän on lupautunut Kati Miettisen avustajaksi. Lähdemme supikoirien jalanjäljille jossain täällä meitä odottaa keväällä radiopannoitettu supikoirapariskunta Hamamat ja Vesa. Nimenomaan näin päin. Vesa on tossukka ja seuraa Hamamatia minne se ikinä meneekin, Miettinen kertoo. Tutkija tietää mistä puhuu, onhan hän viettänyt kymmeniä öitä supikoirapariskunnan liikkeitä tarkkaillen. Sonnustaudumme huomioliivein ja otsalampuin. Miettinen kaivaa autostaan pitkän antennin ja vastaanottimen, joka rekisteröi pantaeläinten liikkeet. Laitteen kantama on avoimessa maastossa jopa 1,5 kilometriä, mutta esimerkiksi rakennukset ja kalliot aiheuttavat signaaliin häiriöitä. Mikäli signaali on esteetön, kuulemme ovatko supikoirat Vienolassa, Muhkurissa vai Jyrkkälässä. Ovatko supikoirat linjoilla? Kati Miettinen kuuntelee, Marja-Katariina Haatanen merkitsee paikannuspisteen kartalle. Aurora 17

18 Miettinen on kerännyt petohavaintoja myös maastoon asetettujen riistakameroiden avulla. Lämpenee, lämpenee Tehtävämme on Hamamatin iltapaikannus. Tavoitteena on saada ennen kahta kartalle yhdeksän paikannuspistettä. Kunkin paikannuksen välin on oltava vähintään 15 minuuttia. Miettinen asettaa korvilleen nappikuulokkeet ja kääntää vastaanottimen Hamamatia seuraavalle kanavalle. Signaali kuuluu heti. Miettinen vaihtaa kanavaa. Myös Vesa on linjoilla. Supikoirien pesäluolasto on metsän laidassa lähellä sitä paikkaa, johon pysäköimme autot. Nyt eläimet ovat liikkeessä ja painelevat kohti omakotitaloaluetta. Perään! Muistatko lapsuudesta lämpenee lämpenee -leikin? Tämä on hieman samanlaista. Menemme sinne, missä signaali piippaa voimakkaimmin. Kun signaali alkaa heiketä, olemme menneet liian pitkälle, Miettinen havainnollistaa. Kolme yövuoroa viikossa Miettinen on kesästä 2009 lähtien pannoittanut eri puolilla Turun kaupunkialuetta kaikkiaan kaksi kettua, neljä mäyrää, 13 supikoiraa ja 21 kotikissaa kissat omistajiensa luvalla. Projekti on tietänyt loputonta määrää unettomia kesäöitä radiosignaaleja kuunnellen ja karttapisteitä merkiten. Tänä kesänä Miettinen on ollut liikkeellä keskimäärin kolmena yönä viikossa. Seurannassa on ollut supikoirapariskunnan lisäksi viisi kissaa. Tautiriski otettava tosissaan Kati Miettisen tutkimat lajit viihtyvät kaupungissa. Ne pyrkivät välttämään toistensa kohtaamista, koska ravintoa riittää yllin kyllin kaikille. Tutkijana Miettinen on kuitenkin hieman huolissaan esimerkiksi kettukantojen kasvusta ja kesyyntymisestä. Suomen rajojen takana on nimittäin kaksi ihmiselle hyvin vaarallista tautia: rabies ja myyräekinokokki. Erityisesti myyräekinokokin uhka tuntuu huolestuttavalta. Myyräekinokokokki on loistauti, jossa koira- tai kissaeläimet toimivat pääisäntinä. Toukka munii niiden suolistossa, ja sitä kautta kevyet munat leviävät maastoon. Keski-Euroopassa marjastus on jo muuttunut riskialttiiksi, koska marjat saattavat sisältää munia. Pahin skenaarioni on, että vapaana liikkuva kotikissa söisi sairaan myyrän ja sisätiloihin ulostaessaan levittäisi munat asuntoon. Myyräekinokokki tekee ihmiseen tarttuessaan maksaan ja muihin sisäelimiin pienen pieniä rakkuloita, jotka johtavat lopulta kuolemaan. Niin ikään tappava rabies taas vaatii tarttuakseen pureman sairastuneelta eläimeltä. Normaalioloissa ketut ja supikoirat eivät ihmistä pure, mutta rabieksen saatuaan niiden käytös muuttuu aggressiiviseksi. Kaupungissa rabieksen leviäminen petojen keskuuteen aiheuttaisi luultavasti selkkauksia myös eläinten ja ihmisten välille. Toistaiseksi Suomi on vapaa sekä myyräekinokokista että rabieksesta. Lemmikkieläinten omistajien olisi syytä kantaa vastuunsa lemmikkiensä asianmukaisesta hoidosta. On ensiarvoisen tärkeää, että koirien ja kissojen rokotukset ja loishäätö tehdään säännöllisesti, Miettinen korostaa. Eläimistä otetaan sekä ilta- että aamupaikannuksia. Iltapaikannukset otetaan kymmenen ja kahden välillä ja aamupaikannukset kahden ja kuuden välillä. Tänä yönä työ sujuu kuin tanssi. Meillä ei ole vaikeuksia pysytellä eläinten jäljillä, vaikka ne liikkuvat vilkkaasti. Erään omakotitalon pihalle supikoirat jäävät hieman pidemmäksi aikaa. Viime yönä kuulin, kuinka Hamamat mussutti marjoja tai omenia ihan lähistölläni. Tähän aikaan vuodesta supikoirat mässäilevät niin paljon kuin mahdollista kasvattaakseen rasvakerrosta talven varalle. Yleensä supikoirat ovat hyvin arkoja, emmekä tänäänkään saa näköhavaintoa, vaikka olemmekin monta kertaa hyvin lähellä eläimiä. Yhden aikaan yöllä kävelytiellä edessämme hoippuu vahvasti päihtynyt mieskaksikko. Toinen nuorista miehistä on poiminut supikoirien kotipellolta valtavan kimpun auringonkukkia. On ehkä hyvä että miehet eivät satu vilkaisemaan taakseen, sen verran kummallinen näky huomioliiveinemme ja antenneinemme olemme. Puoli kahden tienoilla saamme viimeisen iltapaikannuksen tehtyä. Vieressä kulkevalla Naantalin pikatiellä suihkivat rekat, taksit ja hälytysajoneuvot. Tutkijat jatkavat yövuoroaan aamupaikannuksella. Yleisöhavainnot apuna Mikä saa nuoren naisen käyttämään jo kolmannen kesän peräkkäin kaupunkieläimiä paikantaen? Olen aina halunnut tutkia petoeläimiä. Kymmenvuotiaana ilmoitin, että isona matkustan Serengetiin tutkimaan leijonien käyttäytymistä. 18 Aurora

19 Yksi miettisen käyttämistä riistakameroista sijaitsee Orikedolla, jonka luolastoilla hän on tehnyt ravintoanalyysejä supikoiran ja mäyrän ulosteista. Miettisen alkuperäisenä tavoitteena oli tutkia ketun, supikoiran, mäyrän ja kotikissan elinympäristön käyttöä kaupungissa ja laatia skenaario siitä, mitä tapahtuisi rabieksen saapuessa kaupunkiin. Ongelmaksi kuitenkin osoittautui tilastollisesti kestävän datan kerääminen. Tutkittavien yksilömäärien tulisi olla niin suuria, että väitöskirjahanke uhkaisi muuttua ikuisuusprojektiksi. Niinpä Miettinen päätti elokuussa, että hän keskittyy väitöskirjassaan kissoista kerättyyn aineistoon ja mallintaa sen perusteella, mitä rabieksen tai myyräekinokokin tulo Turkuun voisi merkitä. Tutkimuseläinten elinympäristön käyttöä suomalaiskaupungeissa ei ole juuri kartoitettu. Maaseudulta tietoa on paljon, mutta kaupungissa eläinten käyttäytyminen muuttuu. Täällä ravintoa on tarjolla runsaasti. Ekologiset teoriat sanovat, että jos jossain on paljon ravintoa, reviirit voivat olla pienempiä. Teorian pohjalta tällä voisi olla tiheämmät kannat, mikä olisi tautien leviämistä ajatellen vaarallista. Radiopaikannuksen lisäksi Miettinen on kerännyt eläimistä yleisöhavaintoja. Turkulaiset ovatkin lähteneet innolla mukaan kantamaan kortensa kekoon. Ketuista pidetään paljon. Supikoira ja mäyrä ovat tuntemattomia. Kissoja joko vihastaan tai rakastetaan, Miettinen kuvaa turkulaisten suhtautumista tutkimuseläimiinsä. City-kettu ei asu kauppatorilla Miettinen on saanut ketuista noin 800 yleisöhavaintoa. Niiden perusteella Turusta hahmottuu kymmenkunta kettujen reviiriä. Brittitutkimuksista tiedetään kettujen elävän löysissä perheryhmissä, joissa samalla reviirillä voi olla viidestä kymmeneen yksilöä. Kauppatorilta city-kettuja ei kannata hakea, ne viihtyvät omakotitaloalueilla. Turun ehkä urbaaneimmat ketut elävät kaupunginteatterin lähistöllä. Supikoirista ja mäyristä havaintoja on parisataa. Niitä luultavasti onkin vähemmän kuin kettuja, mutta ne ovat myös käyttäytymiseltään varovaisempia. Toisin kuin kesyyntyvät ketut, supikoirat ja mäyrät välttelevät ihmistä myös kaupungissa. Esimerkiksi mäyrä lähtee pesästään vasta iltakymmenen jälkeen ja palaa takaisin ennen aamuviittä. Ketuista sen sijaan tulee havaintoja jopa puolilta päivin. Mäyrä häärää rakennusmestarina Seuraavan kerran tapaamme syyskuisena lauantaina Orikedolla. Nyt tutkimusavustajanamme on Miettisen 1,5-vuotias labradorinnoutaja Pigi. Se on tarkoitus kouluttaa osoittamaan maastosta ketun ja supikoiran ulosteita. Ulostenäytteistä tutkijat saavat arvokasta tietoa eläinten ravinnosta. Ketut ja supikoirat ovat melko kaikkiruokaisia, mäyrä hyönteisja kasvissyöjä. Tehokkain tappaja on kotikissa, joka whiskasit vatsassaan saalistaa saalistamisen ilosta. Supikoiran ulosteiden löytäminen on vielä helppoa ihmisellekin, koska eläimet käyttävät aina samoja käymäläpaikkoja. Ketun ulosteen erottaminen koirankakasta taas vaatii todella tarkkoja silmiä tai nenää. Pigillä on kuitenkin opettelemista. Se kyllä löytää kakkoja, mutta saattaa toisaalta keskittyä kepeillä leikkimiseen tai laittaa ulosteen parempiin suihin. Kaupungissa eläinten käyttäytyminen muuttuu. Täällä ravintoa on tarjolla runsaasti. Orikedolta Miettinen on löytänyt 13 supikoirien käymälää. Rinteessä pienellä metsälämpäreellä risteilee mäyrien ja supikoirien käyttämä iso luolasto. Tuolla ne ovat, maan alla unessa, keräämässä voimia ensi yön ruoanhankintaan. Luen usein lapsilleni satukirjaa, jossa mäyrä kutsuu muut metsän eläimet luolaansa sadetta pitämään. Tarinalla tuskin on todellisuuspohjaa? Riistakamerakuvista olen havainnut, että ketut ja supikoirat pitävät toisiinsa tuntien hajuraon. Toisaalta metsästäjät ovat kertoneet, että talvisaikaan samoissa luolastoissa nukkuu sekä mäyriä, supikoira että kettuja. Mäyrä tekee luolastoon erillisiä kammioita, ja eri lajit saattavat viihtyä seinänaapureina. Luolilta pois kävellessämme keskustelemme kutsumuksesta, jota ekologin työ vaatii. En edelleenkään osaa sanoa, että lähtisin töihin. Tämä on elämäntapa, jossa harrastus ja työ sekoittuvat. Kun ajan kotiin, autossa haisee supikoiran kakka. Ymmärrän hyvin Miettisen sanat. Aurora 19

20 teksti: timo niitemaa kuva: hanna oksanen Kaupunkien suuret ikäluokat mullistavat kauppaa Suurten ikäluokkien kulutustottumusten mahdolliset muutokset eläkkeelle jäätäessä ovat tutkijoille edelleen suuri arvoitus. Ainutlaatuinen kuluttajatutkimus kartoittaa kuluttajien odotuksia ja ostoskäyttäytymistä Turun seudulla. Vuosina syntyneet ikäluokat ovat parhaillaan eläköitymässä. Heitä on kutsuttu sukupolveksi, joka kieltäytyy aikuistumasta. He ovat eläkkeelle jäädessään aiempia polvia paremmassa kunnossa ja heillä on myös enemmän rahaa käytössään. Nyt heillä on aikaa vaikkapa toteuttaa nuoruuden toteutumattomia haaveita. Odotamme, että saamme KUMU tutkimuksesta uutta valaistusta muun muassa tämän ryhmän kulutuskäyttäytymiseen, kertoo talousmaantieteen professori Heli Marjanen. Kumu 2011 on viime keväänä laajana postikyselynä toteutettu kuluttajakäyttäytymisen muutosta Turun seudulla kartoittava tutkimus. Tulosten analysointi on vasta alkuvaiheessaan. Kuluttaja on entistä vaativampi Tutkimuksesta odotetaan valaistusta kuluttamisen suuriin trendeihin. Kuluttaja on entistä vaativampi. Hän odottaa kaupalta yhä edelleen edullisuutta ja sujuvia ratkaisuja arkeen, mutta entistä enemmän myös elämyksiä, vastuullisuutta ja monikanavaisuutta. Marjasen mukaan näyttää siltä, että kuluttajat eriytyvät entistä enemmän erilaisiin ryhmiin, joilla on erilaiset odotukset ja myös mahdollisuudet toteuttaa tarpeitaan. Omat arvovalinnat kuten eettisyys, ympäristöystävällisyys ja kotimaisen suosiminen ohjaavat entistä enemmän ostokäyttäytymistä, mutta hyvin toimeentulevien on helpompi noudattaa arvopohjaansa. Kuluttaja haluaa myös, että ostoksilla käynti on entistä miellyttävämpi ja elämyksellisempi. Mutta elämysten kokeminenkin vaihtelee ryhmittäin. Kauppakeskus kahviloineen ja suihkulähteineen on monelle jo standardi. Monet parikymppiset naiset käyvätkin usein ystäviensä kanssa kiertelemässä kaupungin keskustan kaupoissa, mutta varsinainen ostos voidaan silti tehdä kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa ostoskeskuksessa. Poikkeuksellisen pitkä aikaperspektiivi Kumu 2011-tutkimuksesta tekee kansainvälisesti ainutlaatuisen sen pitkä aikaperspektiivi. Tutkimus on suoraa jatkoa Turun seudulla jo vuodesta 1990 tehtyihin kuluttaja- ja kaupan rakenne -tutkimuksiin. Aiemmissa tutkimuksissa selvitettiin muun muassa Länsikeskuksen ja kauppakeskus Myllyn vaikutuksia. Tällä kertaa uutena elementtinä on kauppakeskus Skanssi. Ainutlaatuista tutkimuksessa on myös suurten ikäluokkien huomioiminen kokonaisuutena. Mielenkiintoa lisää se, että tutkimuksen yhtenä fokuksena ovat erikoistavarakauppa ja niin sanottu wellnesskulutus. Wellness merkitsee ihmisen omaan hyvinvointiin panostamista. Tässä asiassa on tapahtumassa kulttuurimuutos. On kiinnostavaa nähdä, miten yli 55-vuotiaiden wellness-ajattelu eroaa nuorempien vastaavasta, Heli Marjanen miettii. 20 Aurora

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa

Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa Kerrottu ja koettu Turku Turun yliopisto mukana kulttuuripääkaupunkivuodessa FM Maija Mäki / maikar@utu.fi Coccyx ry 6.8.2011 Turun yliopisto osana kulttuuripääkaupunkivuotta Ohjelmarungossa yliopiston

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa 2011-2015. Kaijus Ervasti

Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa 2011-2015. Kaijus Ervasti Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa 2011-2015 Kaijus Ervasti 1. Tutkimushanke Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa 2011-2015 Suomen Akatemian hanke Tutkimusryhmä Tapio Määttä, UEF/ympäristöoikeus Hannu

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu

Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Kauppa ja kaupunkisuunnittelu Seminaari Turun kaupunkiseudun kehitysnäkymistä: osio Business ja toiminta Kommenttipuheenvuoro: Heli Marjanen, kaupan professori Läänin virastotalo 30.10.2007 Kauppa synnyttää

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille

Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Lehdistötiedote 18.11.2011 Klippanin kätevä suomalainen turvaistuin kaiken ikäisille lapsille Klippanin uusi lasten turvaistuin Triofix on markkinoiden monipuolisin: pienin säädöin se muuntuu sopivaksi

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja

Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Miten lasten ääni kuuluu tutkimuksessa? Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 6.5.2010 Työpaja Taustoja Tarve lasten kuulemisen ja osallisuuden vahvistamiseen noussut esille monilla yhteiskuntaelämän alueilla

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut

Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Kauniaisissa parhaat kuntapalvelut Julkaisuvapaa maanantaina 10.12.2012 klo. 06.00 Kuntarating 2012 Suomen kuntien asukastyytyväisyystutkimus Kansainvälinen ja riippumaton EPSI Rating tutkii johdonmukaisesti

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus

PROFESSORILUENTO. Professori Petteri Alho. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Hydrogeografia ja kaukokartoitus PROFESSORILUENTO Professori Petteri Alho Hydrogeografia ja kaukokartoitus Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Petteri Alho pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa,

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011

Kouvola. Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kouvola Kehitysideat Syyt ja esteet käydä 15.11.2011 Kalvojen sisältö Kohdekaupungeille on paikallistilaisuuksien yhteydessä toimitettu analyysit Vastaajien taustatiedot Vetovoimaisuus osion viiden eri

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa

Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Tulevaisuuden kunta? Havaintoja kuntauudistusten valmisteluprosessien arvioinnista ARTTU2-tutkimusohjelmassa Kuntatalous ja -johtaminen murroksessa -aluetilaisuus Kuntalaki -kiertue 27.1.2015 Rovaniemi

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartijan imago nuoriso arvostaa vanhempiaan enemmin Vartijan työtehtävät ovat muuttuneet lähemmäksi nuorten jokapäiväistä elämää.

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen

Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen Nuoret ja työnantajamielikuva Marja Pylkkänen, Monster Oy marja.pylkkanen@monster.fi, Twitter: @MarjaPylkkanen ESITYKSEN AGENDA Osa I: Kenestä oikein puhutaan Osa II: Työpaikkaa etsimässä, mielikuva rakentuu

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014

Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten. Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Sisältömarkkinoinnilla vauhtia pkyritysten kaupan käyntiin Katri Tanni / Differo Oy Maaliskuu 2014 Differosta Autamme yrityksiä jalkauttamaan myynnin puhetta verkkoon sisältöstrategian avulla Differosta

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä Vanha Suurtori Vapaan tilan sydän 2015 Vallaton visio Benito Casagranden hengessä 1 Katseet tulevaisuuteen Kaupunki laajenee ja kehittyy. Tätä kehitystä täytyy ohjata dynaaminen ympäristökäsitys. Asioita

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Turku 2011 -säätiö. Turku vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Yhdessä Tallinnan kanssa. Vuoden teema on Turku palaa.

Turku 2011 -säätiö. Turku vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki. Yhdessä Tallinnan kanssa. Vuoden teema on Turku palaa. Turku 2011 säätiö 2 Turku vuoden 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki Yhdessä Tallinnan kanssa Vuoden teema on Turku palaa. Päätavoitteet: kansainvälisyys, luova talous ja kulttuurivienti, hyvinvointi Turku

Lisätiedot