Lehti. Työn ja opiskelun yhdistäminen. Logistiikan toimihenkilöt ry 3/2007 KHT 3/2007 1

Transkriptio

1 Lehti Logistiikan toimihenkilöt ry 3/2007 Työn ja opiskelun yhdistäminen KHT 3/2007 1

2 Lehti 3/ Julkaisija: Logistiikan toimihenkilöt ry Asemamiehenkatu Helsinki Puh Telefax Logistiikan toimihenkilöt ry on Erityisalojen Toimihenkilöliiton ERTO:n jäsen Päätoimittaja: Ritva Väyrynen Toimitusneuvosto: Lea Oksanen, Espoo, Tauno Siisiäinen, Helsinki, Sirpa Savola, Jyväskylä, Tiina Meisola, Kouvola, Maria Kivelä, Vanha-Ulvila, Helena Siirtola, Tampere Yhteystiedot: Ritva Väyrynen, pj Ilmestyminen ja levikki: Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa Levikki noin 5000 kpl 18. vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset: Lehti lähetetään veloituksetta Logistiikan toimihenkilöt ry:n jäsenille ilman eri tilausta Taitto: Aallonmurtaja Ky, Vaasa Jaakko Siika-aho Korsholmanpuistikko 18, Vaasa puh faksi: sähköposti: r.planeetta@pp.inet.fi ISSN X Painopaikka: Painotalo Auranen, Forssa Seuraava lehti ilmestyy Aineisto toimitukselle mennessä Sähköposti: ritva.vayrynen@erto.fi Kannen kuva: Juha Tuomi. Pääkirjoitus Koulutusta kaikille Eri syyt johtavat tarpeeseen jatkaa opintoja myöhemmällä iällä. Ei ainoastaan nuorena tehty olosuhteista johtuva valinta, vaan ylipäätään työelämässä selviytyminen, vaatii tietojen päivittämistä. Halu opiskella työn ohella ei useinkaan riitä. Kaikilla ei ole siihen mahdollisuuksia. Varsinkin yksinhuoltajalle on todellinen haaste saada yhdistettyä työ, usein vieraalla paikkakunnalla ainakin ajoittain tapahtuvan opiskelu ja perheen turvallinen, normaali arkielämä. Paineita ei aiheuta yksin perheen arjen järjestely, vaan usein työnantajan tilanteessa ottama kummallinen asenne. Pelätäänkö opiskelun vievän panostusta työstä, vai aiheuttavan tulevia palkkavaatimuksia? Osaava henkilökunta on kuitenkin työnantajan etu. Taloudellinen tilanne voi aiheuttaa rajoituksia opiskeluhaluille. Lain mahdollistama opintovapaa ei riitä, vaan suurimmaksi esteeksi nousee riittävä taloudellinen tuki tai sen puute. Jos olet tullut jossakin vaiheessa valinneeksi velkavankeuden, olet samalla saattanut tehdä päätöksen myös itsesi kehittämisen suhteen, tietoisesti tai tiedostamatta. Myös tämän päivän nuoret usein yhdistävät opiskelun ja työelämän, ihan taloudellisista syistä. Rankka valinta, mutta joidenkin osalta hyvin onnistunut. Kokemukset työelämässä voivat motivoida opiskeluun. Tiedän nuoria, joiden opiskelut ovat sujuneet jopa paremmin ja nopeammin työhön yhdistettynä. Toisaalta on myös esimerkkejä siitä, että työelämä vie mennessään ja opinnot jäävät kesken. Sopimusneuvottelut ja niihin asetettavat tavoitteet ovat erittäin tärkeitä jotta kouluttautumisen mahdollisuus esimerkiksi työaikana paranee. Osallistutaan joukolla ja vaikutetaan tulevaisuuteemme! Ritva Väyrynen, Logistiikan toimihenkilöiden puheenjohtaja Syyskokous Logistiikan toimihenkilöt ry:n syyskokous pidetään la klo Hotelli Arthurissa, Vuorikatu 19, Helsinki. Käsitellään sääntömääräiset asiat ja kokoukselle mahdollisesti jätettävät esitykset. Kokous on myös valintakokous, jossa valitaan yhdistykselle puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 6-12 hallituksen varsinaista jäsentä kolmivuotiskaudeksi sekä yhtä monta hallituksen varajäsentä yksivuotiskaudeksi. Kokouksen jälkeen tarjotaan lounas. Matkakulut korvataan halvimman kulkuneuvon taksan mukaan osallistujan matkalaskussaan ilmoittamalle pankkitilille. Ilmoittautumiset viimeistään mennessä sähköpostitse: seppo.virtanen@dhl.com tai puhelimitse tai Kaikki jäsenet tervetulleita! Hallitus 2 KHT 23/2007 KHT 3/2007

3 Varapuheenjohtajalta Kerstin Tuomela Korotukset vain järjestäytyneille Förhöjningar endast för organiserade Kesä lähenee loppuaan taas kerran ja tulee syksy. Syyskuussa alkavat työehtosopimusneuvottelut ja se tietää monenlaista kokousta ja neuvottelua. Tavoitteet ovat valmiina ja toivottavasti olemme valmiina jäsenistöä myöten. Eniten taitaa kuitenkin järjestäytymättömiä kiinnostaa palkankorotukset. Minultakin on jo moni sellainen kysellyt, että mitä saadaan palkankorotusta. Näille pummilla matkustajille en soisi mitään korotusta. En ymmärrä, miten ihmiset kehtaavat käyttää hyväkseen toisia ja toisten tekemää palkatonta työtä. Korotukset pitäisi maksaa vain järjestäytyneille työntekijöille. Sittenpä saataisiin järjestäytyminenkin nousemaan. Olen puhunut monen ihmisen kanssa siitä, miksi hän ei ole jäsen. Useimmiten saan vastaukseksi, ettei jäsenyydestä ole mitään hyötyä ja jäsenmaksu on kallis. Miten sitten saadaan vastinetta jäsenmaksulle? Erilaisia etuja on ERTO: ssakin ja saahan siitä vielä toistaiseksi verovähennyksenkin. Suurin etu on yhteisrintama ja yhteistyö jäsenistön kesken. Hyvä jäsenhankkija lähellä Työnantaja suosii järjestäytymättömiä työntekijöitä palkassa ja työtehtävissä, vaikka vouhkaakin toisin suureen ääneen. Yhä useampi työntekijä alallamme on itse maksava jäsen ja haluaa pitää järjestäytymisen salassa. Järjestäytyminen riippuu tietysti siitä, minkälainen järjestäytymisaste työpaikalla on. Jos kaikki kuuluvat liittoon, siihen on helpompi liittyä. Silloin myös nuoret ovat rohkeampia ja saavat haluamaansa taustatukea järjestäytymiselleen. Me järjestäytyneet työntekijät olemme parhaita jäsenhankkijoita. Suomessa on toistaiseksi ainakin sananvapaus ja järjestäytymisoikeus, joten otapa kaveria hihasta ja juttele asiasta. Sommaren närmar sig ännu en gång sitt slut och hösten kommer. I september börjar kollektivavtalsförhandlingarna och det blir många olika möten och förhandlingar. Målsättningar är färdiga och förhoppningsvis är vi färdiga i medlemskåren. De oorganiserade är i alla fall mest intresserade av löneförhöjningar. Jag har ju blivit utfrågad av många sådana, att vad får man i löneförhöjningar. För de där snyltare, som reser gratis, skulle jag inte unna någon förhöjning alls. Jag förstår inte, hur människor inte skäms för att utnyttja andra och deras arbete utan lön. Förhöjningar borde betalas endast för de organiserade arbetstagarna. På det sättet skulle man även få organiseringen att höjas. Jag har pratat med många människor om det, varför hon inte är medlem. Oftast får jag som svar, att medlemskap inte ger några fördelar och att medlemavgiften är dyr. Hur får man då valuta för medlemsavgiften? Olika förmåner har man ju i ERTO och man får också tillsvidare göra skatteavdrag. Den största fördelen är gemenskapen och samarbete bland medlemmar. Bra medlemsanskaffare i närheten Arbetsgivaren favoriserar oorganiserade både i löner och arbetsuppgifter, trots allt fånande om annat med hög röst. Allt fler arbetstagare i vår bransch är självbetalande medlemmar och vill hålla sitt medlemskap hemligt. Organiseringen beror naturligtvis på organiseringsgraden på arbetsplatsen. Om alla tillhör facket, är det lättare att bli medlem. Då är även unga modigare och får det bakgrundstödet de behöver för sin organisering. Vi organiserade arbetstagare är de bästa medlemsanskaffarna. I Finland har man åtminstone tillsvidare yttrandefrihet och organiseringsrätt så ta tag i din kamrats ärm och tala om saken. Reaalitietoa verkosta Neuvottelujen alkaessa lisäämme tiedottamista, kaikkein parhaiten pysyt ajan tasalla sivulta, saat myös tietoa työpaikkasi luottamusmieheltä tai jos sellaista ei ole, minultakin: kerstin.tuomela@fi.geodiswilson.com Kerstin Tuomela Logistiikan toimihenkilöt ry:n varapuheenjohtaja Realinformation från nätet När förhandlingarna börjar, då ökar vi informationen. Allra bäst håller du dig à jour genom Du får information även av förtroendemannen på din arbetsplats eller om sådan inte finns, så även av mig: kerstin.tuomela@fi.geodiswilson.com. Kerstin Tuomela viceordförande, Tjänstemännen inom logistik rf. Logistiikan toimihenkilöt ry juhlii 30-vuotista olemassaoloaan klo alkaen juhlatila H3:ssa (Svenska Gården), Hämeentie 3, Helsinki. Illan aikana syödään, juodaan, tanssitaan ja seurustellaan, siis juhlitaan. Tule mukaan! Ilmoittautumiset mennessä Seppo Virtaselle sähköpostitse osoitteeseen seppo.virtanen@dhl.com tai Ritva Väyryselle puhelimitse numeroon Kerro ilmoittautuessasi yhteystietosi. KHT 3/2007 3

4 Tapio Huttula, Puheenjohtaja, ERTO Logistiikka houkuttelevaksi Kansainvälisyys houkuttelee ja logistiikka-ala kiinnostaa nuoria. Alan ammattien vetovoimaisuus myös jatkossa taataan laaja-alaista koulutusta ja tutkimusta lisäämällä. Logistiikka-ala eri sektoreineen on mielenkiintoinen työkenttä. Se tarjoaa paljon haasteellisia, monipuolisia ja mielekkäitä työtehtäviä. Henkilöiden, tavaroiden ja palvelujen saatavuudesta ja liikkumisesta huolehtivalla alalla toimintaympäristö on vaihteleva ja hyvin kansainvälinen. Nämä tekijät kiinnostavat varmasti tulevaisuuttaan suunnittelevia nuoria. Lähtökohdat alan kehittämiselle ovat hyvät. Logistiikka-alan menestys vaatii kuitenkin paljon työtä. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota alan koulutukseen ja elinkeinopolitiikkaan. Työvoiman ikääntyessä ja nuorten ikäluokkien pienentyessä jokaisen alan on pidettävä huolta houkuttelevuudestaan. Yksi olennainen tekijä on laadukas ja työelämän tarpeisiin vastaava korkeatasoinen koulutus. Siksi meidän on vaikutettava koulutuksen sisältöön ja toteutukseen. Näin varmistetaan se, että tulevat osaajat saavat ajanmukaisen koulutuksen ja itsensä kehittämisen välineet. Koulutuksen on oltava riittävän laajaalaista, jotta se mahdollistaa työskentelyn erilaisissa logistiikan tehtävissä. Kansainvälinen toimintaympäristö, teknologian kehittyminen ja näistä seuraava tehtävänkuvien laajentuminen asettavat jäsenillemme jatkuvasti uusia osaamishaasteita. Työelämän ja koulutuksen yhteistoimintaa on kehitettävä, jotta koulutus vastaisi paremmin työelämän tarpeisiin. Koulutuksen kehittäminen tarvitsee Työvoiman ikääntyessä jokaisen alan on pidettävä huolta houkuttelevuudestaan. Yksi olennainen tekijä on laadukas ja työelämän tarpeisiin vastaava korkeatasoinen koulutus. tuekseen myös nykyistä vahvempaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Logistiikkastrategia Tutkimuksen ja koulutuksen kehittäminen ovat myös osa koko alan kehittämistä. Ehkä suurin ongelma logistiikan kehittämisessä on se, että maasta puuttuu selkeä logistiikkastrategia, joka huomioisi kaikki logistiikan lohkot ja miettisi, miten alaa tulisi kehittää kokonaisuutena. Näkökulmana tässä työssä tulisi olla se, miten kansallinen logistiikkaketju palvelee maan elinkeinoelämää ja kansalaisia mahdollisimman hyvin ja tuo maalle kilpailuetua. Tällä hetkellä logistiikan eri lohkot keskittyvät lähinnä kilpailemaan keskenään. Maan hallituksen on otettava johtava rooli logistiikan kehittämisessä. Alan kehittäminen vaatii riittäviä resursseja liikenneväyliin ja tutkimus- ja kehittämistoimintaan, mutta samalla se vaatii myös innovatiivisen ja kokonaisvaltaisen näkemyksen luomista maan logistiikasta. Logistiikkastrategia ja koko logistiikka-alaa käsittävän tutkimus- ja tuotekehityskeskuksen perustaminen olisivat tärkeitä askeleita tässä työssä. Kansalaisten alueellinen tasa-arvo taas vaatii valtion toimivaa tukipolitiikkaa. Tällä hetkellä tilanne on huolestuttava. Maan tiestö ja rataverkko rapistuvat kovaa vauhtia, eikä joukkoliikenne ole sellainen painopiste kuin sen pitäisi olla. Uusi nimi on ajassa Logistiikan toimihenkilöt vaihtoivat keväällä nimeään. Uusi nimi on mielestäni osuva. Se kuvaa toimialan kehitystä ja kertoo siitä suuresta muutoksesta, mikä jäsentemme toimintaympäristössä on tapahtunut. Logistiikan toimihenkilöt kertoo myös eri oppilaitoksessa opiskeleville selkeästi minkä alan toimijoiden puolesta järjestö toimii. Logistiikan toimihenkilöt on logistiikan opiskelijoille oikea väylä saada tietoa alan työelämästä ja vaikuttaa alan kehittämiseen. Alan työntekijät ja alalle opiskelevat tarvitsevat vahvaa järjestöä, joka pystyy ajamaan tehokkaasti logistiikan eri tehtävissä toimivien asioita. Edunvalvonnan perusta on hyvissä työehtosopimuksissa. ERTO sopii logistiikan alalle kaksi työehtosopimusta, autoliikenteen ja huolinnan. Kumpikin sektori on vahvassa muutoksessa. Tämä asettaa kovat vaatimukset myös työpaikoilla tapahtuvalle koulutukselle ja osaamisen kehittämiselle sekä liiton ja yhdistyksen edunvalvonnalle. Esimerkiksi huolinnassa työskentelevistä toimihenkilöistä on tullut kansainvälisessä ympäristössä toimivia logistiikan moniosaajia. Henkilöliikenteen kuljetusten suunnittelu- ja järjestelytehtävien vaativuus on puolestaan noussut yritysten toimialueiden laajennuttua ja yritysten hoitaessa entistä enemmän myös erilaisia viranomaispalvelujen yhdistelyjä ja suunnittelua. Edunvalvonnan uudet painopisteet näkyvät myös liiton sopimustavoitteissa. 4 KHT 3/2007

5 Opiskelijan arki on tasapainottelua Elämä on täynnä tasapainottelua eri asioiden välillä. Monesti vaakakupin toisessa päässä on työ ja sitä verrataan esimerkiksi perheeseen, harrastuksiin tai opiskeluun. Yhä useammat nuoret tekevät töitä opintojensa ohessa ja samalla monet iästä riippumatta lähtevät koulun penkille töidensä lisäksi. Mitä työ merkitsee nuorelle? Asiaan on varmasti yhtä monta vastausta, kuin on tekijääkin. Olen pohtinut asiaa ja tehnyt sellaisen havainnon, että työ on usein nuorelle yksi elämän tärkeimmistä asioista. Opiskelemme vuosia, jotta saisimme tehdä työtä, jota itse arvostamme ja pidämme omanamme. Opiskelun aikana teemme työtä, jotta voisimme opiskella. Teemmekö työtä, jotta voimme olla tyytyväisiä itseemme ja arvoomme vai siksi, että saisimme elää täyteläistä vapaa-aikaa? Logistiikan toimihenkilöiden vuokra-asunto Helsingin Pasilassa Jarrumiehenkadulla. Vuorokausivuokra 60:- koko huoneisto tai 30:- petipaikka. Vapaita päiviä voi tiedustella ja varata Leena Wickströmiltä p Koulupäivät ovat työpäivän mittaisia ja sen jälkeen pitäisi vielä puristaa itsestä energiaa lähteä töihin tienaamaan rahaa, jotta tulee toimeen. Tämä tuntuu monesta raskaalta, mutta on helpompaa löytää se vaadittava energia jos pitää omasta työstään. Työn mielekkyys puolestaan koostuu monista osatekijöistä kuten omasta asenteesta, ilmapiiristä ja työn laadusta. Työn ja opiskelun yhdistäminen on vaativa laji, jossa pitää olla tarkka, ettei kuppi kaadu. Joissakin tilanteissa työ saattaa tuntua niinkin mukavalta, että ei malta varata itselleen aikaa levätä. Näissä tapauksissa on riskinsä, että tasapainottelu epäonnistuu. On myös tapauksia, joissa ongelma on täysin päinvastainen ja työ on kaikkea muuta kuin mielekästä. Silloin työpäivien jaksamista helpottaa ajatus siitä mahdollisesta mielekkäästä työstä päämäärästä, joka on edessä opiskelujen päätyttyä. Vaikka olisi onnistunut rakentamaan itselleen työympäristön, joka tuntuu hyvältä, kannattaa kuitenkin muistaa viettää välillä vapaa-aikaa. Ken tietää, jos vaikka sen avulla tasapainottelukin helpottuisi. Maria Kivelä työtä tekevä opiskelija Paikallistoimintaa KHT Pirkanmaa Yhteiskuljetus 30-v. juhlaan Järjestämme yhteiskuljetuksen Logistiikan Toimihenkilöiden syyskokoukseen ja 30-v. juhlaan Lähtö Tampereelta, Vanhan Kirkon edestä klo Paluu illalla 30-v juhlan jälkeen. Ilmoittautumiset mennessä: Tarja Saari, puh tekstiviestinä tai Helena Siirtola, puh tekstiviestinä Lehdelle uusi nimi Yhdistyksen nimen muututtua tarvitsee lehtikin uuden, osuvan, toimintoja ja jäsenistöä kuvaavan nimen. Kuoreen tai viestiin tunnus Nimiehdotus, parhaat palkitaan! Lähetä ehdotuksesi osoitteella: Logistiikan toimihenkilöt ry, Asemamiehenkatu 4, Helsinki, tai -paikallistoimikunta- Muistot talteen Hyvä jäsen! Muistathan, että meneillään on yhdistyksemme 30-vuotisjuhlavuosi. Toivomme lehtemme vuoden viimeiseen juhlanumeroon kirjoituksia jäseniltämme. Kertaa tai vertaa alalla ja työssäsi tapahtuneita muutoksia, muistele aktiiviaikaasi tai kerro tämän päivän kuulumisia ay-työstäsi, tai muuten vain kokemuksiasi vuosien varrelta. Lähetä kirjoituksesi osoitteella: Logistiikan toimihenkilöt ry, Asemamiehenkatu 4, Helsinki, tai KHT 3/2007 5

6 Lomailkaa Himoksella! Logistiikan toimihenkilöillä on jäsentensä käytössä mökki Jämsän Himoksessa. Kalustettu 46 neliön kahden huoneen huoneisto saunalla ja parvella on toinen puoli paritalotyyppisestä hirsimökistä. Lomamökkiä vuokrataan ensisijaisesti Logistiikan toimihenkilöiden jäsenille. Työttömät ja eläkkeellä olevat jäsenemme saavat 20 % alennuksen halvemmasta viikkovuokrasta. Hakemukset oheisella tai kotisivuillamme olevalla varauslomakkeella. Hakemukset postitetaan mökkivastaavalle. Viikot täytetään sitä mukaan kun hakemuksia tulee. Aina voi myös tiedustella mahdollisia varaamatta jääneitä tai peruutusviikkoja suoraan mökkivastaavaltamme Matti Kopralta, puh Myös viikonloppulomia Varaamatta jääneitä viikkoja ja peruutusviikkoja vuokrataan hakemuksesta kaikille ERTO:laisille. Lomaviikko alkaa lauantaina klo ja päättyy lauantaina klo Jos ei ole varauksia koko viikoksi, niin mökkiä voi myös vuokrata viikonlopuksi. Vuokra-aika on tällöin perjantaista klo 12 sunnuntaihin klo 12. Viikonloppuhinta on 75 euroa. Viikonloppuhinnasta ei saa alennusta. Mikäli joutuu perumaan varaamansa viikon, niin peruutuksesta on ilmoitettava mökkivastaavalle vähintään 14 vrk aikaisemmin. Muuten peritään 35 euron peruutusmaksu. Jos samalle viikolle on useita hakijoita, valintaan vaikuttaa, onko aikaisemmin vuokrannut mökkiämme sekä jäsenyyden kesto. Vaihtoehdot käyttöön Niille, jotka eivät saa haluamaansa lomaviikkoa, pyrimme tarjoamaan jotain muuta vapaana olevaa viikkoa. Mökkivuoron saaneelle ilmoitetaan asiasta kirjeitse. Mukana seuraa vuokranmaksulomake ja toimintaohjeet. Laaja valinnan kirjo Himoksella voi vapaa-aikaa viettää golfaten, tennistä pelaten ja talvisin lasketellen. Hotelliin/ravintolaan on mökiltä matkaa vain 300 metriä. Himokselle pääset kätevästi junalla,linja-autolla ja omalla autolla aivan mökin pihalle saakka. Lisätietoja Himoksen laskettelukeskuksesta osoitteesta; ja Himoksen alueesta muuten; www. himoslomat.fi Tästä osoitteesta löytyy myös Himoksen alueen kartta. Tiedustelut vapaana olevista tai peruutusviikoista; mökkivastaava Matti Kopra, puh Vuokra vaihtelee sesongin mukaan Viikot 40-48: 156 euroa 6 KHT 3/2007

7 Puheenjohtajan palsta Ritva Väyrynen Valmiina neuvotteluihin Kesälomat ovat suurelta osin vietetty ja voimia kerätty tulevan syksyn koitoksiin. Itse olen tätä kirjoittaessani vielä lomalla, mutta luettaessa täydessä työn tohinassa, ehkä juuri neuvotteluissa. Kuljetuksen sopimusneuvottelut alkoivat elokuun alkupuolella. Tällä hetkellä työnantajapuoli tietää meidän tavoitteemme, juuri sen pidemmälle emme vielä ole edenneet. Parin päivän sisällä kuulemme omin korvin, kuinka kovia tavoitteemme ovat työnantajapuolen mielestä ja kuinka vähän he ovat valmiita meille antamaan. Huolinnan puolella neuvotteluja ei ole vielä aloitettu, mutta saman kaavan mukaan siellä tultaneen menemään. Suuri toiveeni on, että paikallistoimikunnat ja työpaikkaosastot muistavat suuren roolinsa neuvottelujen kulun kannalta. Jos ohjekirjaset ovat kesälomien aikana ehtineet pölyttyä, puhaltakaa pölyt pois ja valmistautukaa omaan osuuteenne. Nyt ei ainakaan voida väittää, etteikö tehtäväjakoa olisi ajoissa suoritettu ja asioita jauhettu etukäteen. Toivon mukaan voimme marraskuisen juhlavuoden päätapahtuman viettää ilman neuvottelupaineita, juhlistaen samalla hyviä tuloksia. Tällaisen lahjatoiveen voisin esittää niin Erityispalvelujen työnantajaliiton kuin Autoliikenteen työnantajaliiton suuntaan. Hyvää loppukesää ja alkavaa syksyä! Klar för förhandlingar Semestrar har till största delen hållits och krafter samlats inför kommande höstens prövningar. Jag själv är ännu på semester medan jag skriver detta; men jag är helt och hållet i gång när det här läses, eventuellt just med förhandlingar. Transportens kollektivavtalsförhandlingar startade i början av augusti. Just nu vet arbetsgivarsidan om våra målsättningar, längre har vi inte kommit än. Inom ett par dagar hör vi med egna öron, hur hårda målsättningar arbetsgivarsidan anser att vi har och hur lite de är färdiga att ge oss. På speditionens sida har förhandlingar inte påbörjats ännu, men det går troligen till enligt samma mönster där. Min stora förhoppning är att lokalorgansiationerna och arbetsplatsavdelningarna kommer ihåg sina stora roller för förhandlingarnas gång. Om instruktionsböcker har blivit dammiga under semestertiden, blås bort dammet och förbered er för er insats. Nu kan man inte ens opponera sig mot att uppgiftsfördelningen inte skulle gjort i tid och frågor inte skulle ha malt i förväg. Förhoppningvis kan vi i november fira jubileumsårets huvudhändelse utan förhandlingsstress och att samtidigt fira goda resultat. En sådan presentönskan skulle jag vilja framföra såväl åt Arbetsgivarförbundet för Specialbranschernas som Biltrafikens Arbetsgivarförbunds håll. God sensommar och god början på hösten! Nuoret mukaan mutta miten Tuntuu siltä, että ammattijärjestöjen ikuisuuskysymys on se, että miten saada uudet työntekijät järjestäytymään ja mukaan toimintaan. Viime vuosina tämä ongelma jos niin voi sanoa on painottunut erityisesti nuorten mukaan saamiseen. Tämä korostuu erityisesti sen vuoksi, että vanhaa väkeä on vinhaa vauhtia poistumassa työelämästä ja uusi sukupolvi on tulossa tilalle. Ainahan näin on ollut mutta nyt muutos tuntuu erityisen voimakkaalta. Onko sitten todellakin niin, että nuoret eivät enää liity ammattiliittoihin, vai mistä oikein on kysymys? Ja jos eivät liity, niin miksi eivät. Jos joku osaisi esittää ongelmaan yksiselitteisen ratkaisun, niin ongelmaanhan ei sitten olisikaan. Taitaa vaan olla niin, että yhtä ainoaa syytä ja sopivaa ratkaisua ei ole olemassa. Jos syitä lähtee etsimään, niin yksi taho voisi olla koulutusjärjestelmä. Uuden työmarkkinoille tulevan väen koulutustaso on selkeästi korkeampi kuin ennen keskimäärin. Tämä saattaa merkitä sitä, että koulutus tuottaa entistä enemmän yksilöllisyyttä korostavia ihmisiä. Tämä merkinnee sitä, että entisenlainen toiminta ay-liikkeessä ei tunnu kovin houkuttelevalta. Toinen syy ainakin joissakin tapauksissa ovat oppilaitosten ruokkimat kovin epärealistiset odotukset koulutuksen tuottamasta asemasta työelämässä; koulun penkiltä suoraan johtotehtäviin, tai ainakin erityisasiantuntijaksi. Kun sitten karu todellisuus osoittautuu toiseksi, on pettymys suuri. Syyllinen tähän tilanteeseen olisi hyvä löytää, ay-liike on tähän hyvä ehdokas. Aiemmin on väitetty, että työttömyyskassajärjestelmä on lähes ainoa syy siihen miksi nuoret ja mikseivät muutkin kuuluvat ammattiliittoihin. Työttömyyskassoilla on varmasti edelleenkin suuri merkitys mutta tähän lähes myytin asemaan noussutta väittämää ei pidä kuitenkaan uskoa sokeasti. Aika monessa viime vuosina tehdyissä selvityksissä on todettu, että Kolumni Uhki kassajärjestelmä on toki tärkeä mutta ei suinkaan autuaaksi tekevä asia ammattiliittoihin liittymisessä. Ammattiliitoilla on toki paljon tehtävissä kiinnostavuutensa lisäämisessä nuorten silmissä. Yksi on kokouskäytännön muuttaminen sellaiseksi, että kokouksiin uskaltaa tulla ensimmäisen kerran ja huomaa yksin ilman, että siellä joutuu haahuilemaan orpona nurkissa kun vanhat kaverit seurustelevat keskenään. Toinen asia sopimustavoitteiden sisältö; vanha väki vaatii lisää kokemusvuosilisiä. Arvatkaa miltä tuntuu nuorista, mitä korkeammat kokemusvuosilisät, sitä alempi lähtöpalkka. Työehtosopimusten munkkilatinaa voisi muutoinkin kääntää enemmän nuorten ymmärtämään muotoon. KHT 3/2007 7

8 Paikallistoimintaa Hurmaavat Azorit Mitkä Azorit, missä ovat? Tämä kysymys heräsi joitakin vuosia sitten erään varustamon konttilaivan katkettua. Laivan peräosa upposi ja vei mukanaan noin 1200 konttia Azoreiden eteläpuolella. Kartta esiin ja etsimään saaria. Atlantin keskeltä löytyi yhdeksän pienen saaren ryhmä. Saaret ovat aika pieniä mutta historiallisesti merkittäviä. Henrik Merenkulkijan miehistöön kuulunut portugalilainen merikapteeni Diego de Silves löysi saaret, Sao Miguelin ja Santa Marian vuonna Azoreiden suurin saari on Sao Miguel, jolla myös sijaitsee pääkaupunki Ponta Delgada. Azorit kuuluvat Portugalille, mutta niillä on itsehallinto ja oma presidentti. Saarista pienin on Corvo, pintaalaltaan vain noin 17 neliökilometriä. Asukkaita yhdeksällä saarella on yhteensä noin Alkuasukkaita saarilla ei ollut, mutta petolintuja oli paljon, eniten haukkoja ja siitä nimi acore (=haukka). Portugalilaiset, skotlantilaiset, arabit, englantilaiset ja ranskalaiset asuttivat saaria myöhemmin ja toivat mukanaan vuohia, lehmiä ja porsaita ja onnistuivat siten jäämään henkiin ensimmäisten vaikeiden vuosien aikana. Maataloudesta tuli sittemmin aika tuottoisaa ja sitä riitti vientiin asti. Appelsiineja vietiin valtavia määriä kunnes rutto tuli 1800-luvulla ja teki siitä lopun. Nykyään saarilla viljellään ananasta, passiohedelmää, teetä ja tupakkaa mutta lähinnä vain omaan tarpeeseen. Alkuperäistä luontoa Azorit ovat luontoa rakastaville oikea paratiisi! On vehreyttä, kukkaloistoa, kuumia lähteitä ja vesiputouksia. Ilmasto on tasaisen lämmin ympäri vuoden, eivätkä pienet, melkein päivittäiset tihkusadekuurot häiritse lainkaan. Vuoden keskilämpötila on Golfvirran vaikutuksesta Celsiusta. Maatalouden lisäksi kalastus ja turismi ovat tärkeitä tulonlähteitä. Mikään massaturismikohde saaret eivät ole, tuskinpa edes tulevaisuudessakaan, koska luontoa halutaan säästää. Sao Miguelia kannatta lähteä kiertämään. Saarten noin 230 eri lintulajeista näkee paljon juuri ylväästi taivaalla kaartelevia haukkoja. Saarilla on myös liskoja, lepakoita ja kaniineja, mutta käärmeitä ei ole koskaan nähty. Kukkaloisto on mahtava; puukanervaa, kynttiläjuccaa, elämänlankaa, aloe veraa, sinisarjaa ja tietenkin kansalliskukka hortensiaa kaikenkokoisina ja -värisinä. Mahtavan näköinen puu, jossa on punaisia tupsukukkia on nimeltään Uuden Seelannin joulupuu. Ponta Delgadassa on uusi hyvä ostoskeskus ja kaikki hotellit ovat hyviä mutta hintataso on kaiken kaikkiaan melkein kuten Suomessa. Delfiinien seurassa Delfiiniretkellä näimme noin 140 delfiiniä, kolmea eri lajia sekä myös lentokaloja. Kaskelotteja ja valaita ei tällä kertaa näkynyt. Delfiiniretki oli paras retki. Onneksi on elopainoa sen verran kertynyt etten lentänyt veneestä yli laidan, aallokko oli kolmimetristä. Aika pienellä, voimakasmoottorisella veneellä liikkumisessa on vaara lentää mereen, tai ainakin penkiltä, kuten kävi parille ruotsalaisturistille. Myöskään heikkoselkäisen tai -vatsaisen ei pidä lähteä moiselle retkelle. Sadeasusta huolimatta olin litimärkä saapuessamme takaisin Ponta Delgadaan ja kuivattelin lenkkikenkiäni seuraavat neljä vuorokautta! Nämä kaksi viikkoa Azoreilla antoivat taas uutta voimaa jaksaa työelämässä, vaikka mieli tekee jo uudestaan sinne takaisin. Hyvää syksyä kaikille! Gunn-Britt Krogars-Ouaquif KHT Etelä-Savo Tes-tilaisuus Etelä-Savon TES-tilaisuus pidetään torstaina klo 18 alkaen hotelli Cumuluksen saunatuvassa Mikonkatu 9. Esillä tärkeitä asioita työehtosopimusneuvotteluista. Paikalla pj Ritva Väyrynen ja Ertosta Karo-Petteri Kuusisto. Ilmottautumiset ja ruokarajoitteet viimeistään perjantaina 7.9. Katille tai kati. Syyskokous Syyskokous pidetään perjantaina klo Paikka tarkentuu myöhemmin Tarjotaan yhdistyksen 30-vuotisjuhlakahvit. Tervetuloa! -paikallistoimikunta- KHT Pohjois-Savo Tes-tilaisuus Tule mukaan Tes -iltaan ja hohtokeilailuun miettimään eväitä tuleviin neuvotteluihin Kuopion keilahalliin klo Tilaisuudessa myös ruokailua. Ilmoittautumiset mennessä savonkuljetus.fi Syyskokous ja pikkujoulu Sääntömääräinen syyskokous klo Lounassalongissa Kasarminkatu 12, Kuopio. Pikkujoulua vietämme kokouksen jälkeen teatterin merkeissä klo esityksellä SIELUN RIPPEET Kuopion kaupunginteatterissa. Teatterilippuja rajoitettu määrä. Teatterista omavastuu 10 euroa/ jäsen. Ilmoittautumiset mennessä paikallistoimikunta- KHT Keski-Suomi Syyskokous TI klo Ravintola Mirka, Tapionkatu 4, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja ajankohtaiset kuulumiset, kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen mennessä: tai Tervetuloa! paikallistoimikunta- 8 KHT 3/2007