JOULUKUU NR. 4/ VSK PAINOS 600 KPL

Transkriptio

1 JOULUKUU NR. 4/ VSK PAINOS 600 KPL Stadin sissit 50 v

2 SISSIKONTAKTIT Helsingin Sissikerho ry Kimmo Karila puheenjohtaja Helsingin Sissiosasto ry Siimeslehto Seppo puheenjohtaja Helsingin Sissikerho ry (tai Helsingin Sissiosasto ry) PL Helsinki Sissit 50 v ja kenrm Jan Laukka, sivut 8-10 Tässä kerhossa ei vain olla, siihen on kunnia kuulua SISSISANOMAT on Helsingin Sissikerho ry:n ja Helsingin Sissiosasto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti. Päätoimittaja Antti Rautiainen (antti@rautiainen.fi / gsm ) Ulkoasu: Antti Rautiainen sekä Jukka Talari (jukka.talari@welho.com/ gsm ) Kansi: Jukka Talari Painolaitos: Painokurki Oy, Helsinki Sissisanomat julkaisee sitoumuksetta Stadin Sissien toimialaan kuuluvia artikkeleita käytettävissä oleva tila huomioiden. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää ja editoida tekstejä sisältöä oleellisesti muuttamatta. Sissisanomat ja siinä julkaistut artikkelit, kuvat ja piirrokset kuuluvat tekijäinoikeuslain piiriin. Kirjoittajien esittämät näkökannat ovat heidän omiaan, eivätkä välttämättä edusta Sissiparlamentin päätöksiä. SISSISANOMIEN AINEISTON TOIMlTUS: Sähköpostilla päätoimittajalle mieluiten Word- tai Excel-liitetiedostoina osoitteeseen antti@rautiainen.fi. Mahdollisen kuva-aineiston toimitustavasta sovittava erikseen päätoimittajan ja taittajan kanssa. OSOITTEENMUUTOKSET: kaikki sissit: Tommi Saikkonen (gsm , tommi.saikkonen@gmail.com) RUL:n jäsenet: www-lomakkeella s-postilla - jasenasiat@rul.fi puhelimella (MPY / Virpi Kukkonen) RES:n jäsenet: s-postilla jasenasiat@reservilaisliitto.fi puhelimella (MPY / Sara Väinölä) sissitili: Aktia y-tunnus ISSN

3 Hyvät Sissit, tahdon omalta osaltani kiittää Sissejä kuluneesta vuodesta. Kiitän tekijöitä, jotka ovat puurtaneet lähes taukoamatta 50-vuotis juhliemme eteen, ja siitä, että saimme kaiken onnistumaan. Työ jatkuu vielä osin ja Sissien historiikki Varjosta Valoon Stadin Sissit 50 vuotta, tullee ennen kesää ulos painosta ja jonka eteen historiikkitoimikunta sekä päätoimittajamme tehnyt ison ja vaativan urakan, unohtamatta jutun kirjoittajia sekä monia muita projektissa mukana olleita. Juhlia vietettiin Katajanokan kasinolla sekä Poliisien kesäkodilla, joista tässä lehdessä juttua tuonnempana. Olemme toki tehneet muutakin kuin vain juhlineet kuluneena syksynä joista osoituksena Esikuntatyöskentelyn kurssi, Sissitaitokilpailu, Lapin jotos, Pahkis-2009 sekä saliporukan harjoittelumatka Saksaan. Listaa Sissien tekemisistä voisi jatkaa loputtomiin. Muuta ei voi kuin ihmetellä ja nostaa hattua, että mistä tämä yhtymä kaiken voiman ammentaa sekä jaksaa, ehkä se on sitä suomalaisen miehen- ja naisen lujaa Tahtoa, varsinkin Stadin Sissien Tahtoa. Vuoden vaihteessa tulee minulle kolmen vuoden puheenjohtajan pesti täyteen Sissiosastossa, ja Seppo Siimeslehto tulee apurinsa Kimmo Lohmanin kanssa jatkamaan työtä. Toivotan Sepolle ja Kimmolle menestystä uudessa luottamustehtävässä. Hyvässä porukassa on antoisaa tehdä työtä yhteisen asiamme eteen. Kiitokset Sissikerhon edelliselle puheenjohtaja Juha Joupille, sekä toivotan menestystä tehtävässään nykyiselle Sissikerhon puheenjohtaja Kimmo Karilalle. Vuoden vaihde tuo mukanaan Pääkirjoitus Stadin Sissit yli 50 vuotta Sisseille uuden päätoimittajan Matti Huomasen, joten hänelle myös tehtävässään menestystä sekä Sissikansan tukea. Vielä vuoden loppuun toimivalle päätoimittaja Antti Rautiaiselle suuret kiitokset, taidolla Sissien eteen tehdystä työstä. Kiitokset kuuluvat myös Stadin Sissien jäsenrekisterin pitäjälle Tommi Saikkoselle ja Sissien rahastonhoitajille Pentti Mäkiselle ja Matti Riikoselle. Sissit huolehtikaa itsestänne ja fyysisestä kunnosta, voimia taas tarvitaan pimeän sekä pitkän talven aikana. Käykää dojolla, lenkillä tai luolalla ampumassa. Käyttäkää mahdollisuuksia, joita tarjoamme sekä tulkaa jatkamaan perinteikästä toimintaamme, aina tekevälle/tekeville löytyy mielenkiintoisia tehtäviä. Nuoret teissä on Sissien tulevaisuus, lähtekää mukaan ja lopettakaa olemasta vain jäseniä, mukaan vain sekä käyttämään omia kykyjänne, ja jos siltä tuntuu, että rahkeet eivät riitä niin tukea tulee varmasti. Uskokaa tai älkää mutta teitä tarvitaan ja uusia ajatuksia, unohtamatta vanhoja hyviksi koettuja asioita. Oli hieno nähdä, että Sissit eivät unohda Joulusaunaa, joka perinteisesti lämmitettiin KaartJR:n killan saunalla Santahaminassa. Uudet ja vanhat jäsenet olivat mukana viettämässä Sissien 50 vuotta jatkunutta railakasta saunaperinnettä. Joulusauna on oivallinen tilaisuus uusille Sisseille, tulla näkemään ja tutustumaan minkälaista porukkaa me yleensä olemme. Rohkeasti vain mukaan. Tulet huomaamaan, että se kannatti ja tulet varmasti uudelleen sekä jäät odottelemaan, että milloinka se kevätsaunan ajankohta taas onkaan ja sopiiko kalenteriin. Teille Stadin Sissit parhaimmat onnitteluni 50 -vuotisesta toiminnasta ja siitä, että olen saanut olla mukana osaltani tekemässä pienen osan yhteistä maineikasta historiaamme. Hyvät Sissit ja Yhteistyökumppanit! Antoisaa Alkanutta Vuotta! Nils Ingves Sissiosasto ry. puheenjohtaja Sissi-Nisse tiedustelemassa Mongoliassa 3

4 PIÄTOEMITTAJALTA Yksi aikakausi alkaa olla takanapäin. Vastaanotin Sissisanomien päätoimittajuuden Singolta eli Kaijansinkon Harrilta vuoden 2003 alussa. Ensimmäisessä piätoemittajan kirjoituksessani kerroin korostaneeni Sissisanomien tärkeyttä ja puolustaneeni sen olemassaolon oikeutusta esikuntatyöskentely-kurssin johtoryhmän työviikonloppuna Jokisen Joken mökillä Jerusalemissa käydyssä keskustelussa ja päätyneeni tehtävään. Nyt seitsemän vuotta ja 26 lehteä myöhemmin olen edelleen samaa mieltä Sissisanomat on yksi Stadin Sissien toiminnan kulmakiviä, enkä kadu päätöstäni ryhtyä päätoimittajaksi. En vaikka, maineeseen on toimittamisen kanssa tullut kolhuja ja monta kertaa perhe on joutunut joustamaan harrastukseni kanssa. Jotenkin aika lehden tekoon on löytynyt, kirjoitusten tekijät on saatu töihin, kuvat löytäneet tiensä toimitukseen, paketti saatu taittajalle ja vihdoin lehti painosta postiin. Pravdamme on ja elää. Jossain on menty eteenpäin, mutta parannettavaakin on paljon. Ensimmäisenä tulee jatkossa aikataulun pitävyys. Sen varmistamiseksi tehtäviä on saatu jaettua. Tiedottamisen tiimi Huomasen Matti jatkaa päätoimittajana ja allekirjoittanut keskittyy Sissisivuihin (johon niihinkin etsitään vastaavaa) sekä kokonaistiedottamiseen. Meillä on Pravdan lisäksi erittäin hyvin toimiva Sissispammi (ne, jotka eivät vielä ole jakelussa mukana, kannattaa ilmoittaa sähköpostiosoite Saikkosen Tommille, tommi.saikkonen(at)gmail.com), em. Sissisivut sekä Sissiportaali, joista tässä vaiheessa vastaa Holmroosin Antti. Tavoitteena on myös kertoa sissien toiminnasta muissakin lehdissä. Nämä, kun saadaan suunnitellusti toimimaan, niin tiedotukseen ei toimintamme kaadu. Sissit 50v Sissien 50v-juhlavuosi on takana ja olemme monta kokemusta rikkaampia. Arvovaltainen juhlaväki kokoontui Katajanokan kasinolle ja tilaisuutta kunnioitti läsnäolollaan mm. kaksi kenraalia. Juhlaviikko huipentui Sissijuhliin, joita vietettiin Poliisien kesäkodissa. Vuoden päätti perinteinen joulusauna Kaartin killan saunalla Santahaminassa. Kaikissa näissä palkittiin ansioituneita sissejä, joille onnittelut. Työ tekijäänsä palkitsee, mutta em. kannukset on totisesti ansaittu. Toivottavasti huomionosoitukset kannustavat entistä tuloksellisempiin suorituksiin sissien toiminnassa. Viimeinen ponnistus juhlavuoteen liittyen on sissien 50-vuotishistoriikki, jonka toimitus sekin on hakenut vauhtia. Työ on kuitenkin pitkällä, eikä kiireellä haluttu pilata erinomaista teosta. Materiaalia, jota on paljon, työstää kevään aikana historikkitoimikunta. Kaarnakarin Villen (sisältövastaava) sekä Talarin Jukan (taitto) ollessa mukana haluan uskoa, että edellisessä lehdessä julkistamisajankohdaksi ounastelemani joulusauna ei tarkoittanut vuoden 2010 joulusaunaa. Olisiko Marskin syntymäpäivänä 2010? Kiitokset Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia lehden tekoon osallistuneita, eritoten vielä kerran lehden taittajia Koskimiehen Ilmaria sekä Talarin Jukkaa. Ilman teitä lehtemme ei olisi näin laadukas. Samoin Painokurkea ja Hindrellin Markoa käy kiittäminen. Joustava suhtautumisenne on mahdollistanut lehden painon aikataulumuutosten kanssa kohtuukivuttomasti. Maanpuolustustekoja nämäkin! Tehtävä vaihtuu, toiminta jatkuu piätoemittajanne Tiedotustoimikuntaan kaivataan osaajia lehden tekoon, PS. Sissisivujen uusimiseen, juttujen kirjoittamiseen. Ota yhteyttä, jos kiinnostaa. Vahvistuksia Tiedotustoimikuntaan haetaan mukaan. Erityisesti henkilöä täyttämään Webmasterin vakanssi Välineet annetaan käyttöön tarvittaessa Haluatko sähköpostiisi tiedotteita Sisseiltä? Jo yli 300 jäsentämme on ilmoittanut sähköpostiosoitteensa jäsenrekisteriin ja saa näin ollen säännöllisesti reserviläisaiheisia tiedotteita. Listalle liittyminen on vapaaehtoista ja siltä voi poistua koska tahansa. Jos haluat jatkossa lehtien lisäksi myös sähköisiä tiedotteita ammunnoista, retkistä, jotoksista, luennoista, yleisötapahtumista jne, myös muiden kuin Sissien järjestämistä, laita mailia osoitteeseen tommi.saikkonen(at)gmail.com. Terveisin Tommi Saikkonen Sissien jäsenrekisteri 4

5 Sissiparlamentin kokoukset Vuoden ensimmäinen Sissiparlamentin kokous (järjestäytymiskokous) on HRUP:n neuvotteluhuone 1:ssä torstaina alkaen klo Seuraava kokous on samassa paikassa Sissiparlamentti 2010 Sissikerho pj Kimmo Karila vpj Antti Holmroos maasto Antti Brax ampuma Tomi Haimelin päätoimittaja Matti Huomanen viesti Sampo Jokinen perinne Juha Jouppi sihteeri Petteri Lakkamäki tiedotus Antti Rautiainen talous Matti Riikonen Stadin Sissien kevätkokouksen kokouskutsu Helsingin Sissikerho ry:n ja Helsingin Sissiosasto ry:n yhteinen kevätkokous MPY:n auditoriossa, Töölöntorinkatu 2, torstaina alkaen klo Kokouksessa käsitellään kevätkokoukselle kuuluvat sääntömääräiset asiat. Kokoukseen kutsutaan alustaja, joka ei vielä tässä vaiheessa ole selvillä. Sissiparlamentti Merkkipäiviä Sissien juhlavuonna juhlittiin myös merkkipäiviään viettäviä. Aktiivisesti sissien toimintaan osallistuneille on annettu Sissikivi tai, jos sen on jo saanut, Sissiteroitin. Seuraavia sissejä muistettiin loppuvuodesta: Juhan-Ville Kaarnakari (sissiteroitin), Jukka Kalervo (sissikivi), Leif Björkholm (sissikivi), Pentti Mäkinen - (sissiteroitin), Harri Kaijansinkko (sissikivi), Heikki Karjalainen (sissikivi), Kyösti Lamminjoki (sissikivi), Harry Eklundh (sissiteroitin), Matti Huovinen (sissikivi) Sissiosasto pj Seppo Siimeslehto vpj Kimmo Lohman perinne Nils Ingves viesti Mikko Koskenniemi sali Marko Lehti huvi Juha Matikainen maasto Christer Mikkonen sihteeri Petri Nikkilä ampuma Kari Savolainen sihteeri Petri Nikkilä Ex. maasto-au Matti Huovinen sai sissikivensä sissien joulusaunassa. Sissikerhon pj Kimmo Karila kävi tervehtimässä 70 vuotiasta Kyösti Kösä Lamminjokea. Kösä kertoi tekevänsä vielä 8 km:n aamulenkkejä Nuuksiossa päiväreppu selässä ja keittelevänsä trangialla aamupalat puolessa välissä. Kösä pyysi välittämään terveiset koko sissikansalle! 5

6 YLENNYKSET JA PALKITSEMISET YLENNETYT Stadin Sissien 50-vuotisjuhlavuosi huipentui vuoden loppua kohden. Kerhon juhlavuoden majuri-kiintiö kasvoi itsenäisyyspäivänä kolmella ollen yhteensä kuusi (Suomen ennätyksiä?). Voinee Sissien vuosien saatossa tehneen oikeansuuntaisia asioita, kun jäsenrekisterissä on nyt 21 majuria ja kuusi sotilasmestaria. Pitkäaikaisesta, erittäin ansiokkaasta toiminnasta annettiin entisille puheenjohtajille Harry Eklundhille ja Urho Ilmoselle Sissien korkein huomionosoitus eli Sissikunniamiekka virallisena juhlapäivänä Monet muutkin sissit ovat toimineet kiitettävän aktiivisesti, kuten ao. listasta voi päätellä. Kaikille ylennetyille ja huomioiduille kolme kertaa SISSIT, SISSIT, SISSIT! YLENNYKSET Stadin Sissit onnittelevat ylennettyjä jäseniään! Tasavallan presidentti on ylentänyt seuraavat sissit: Majuriksi Holmroos Antti, Karila Kimmo, Rautiainen Antti Kapteeniksi Huttunen Marko, Konttinen Juha Lääkintäyliluutnantiksi Laurema Maria Anniina Luutnantiksi Koskinen Aki, Loven Lauri, Ruohola Hannu Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat sissit: Vääpeliksi: Lohman Kimmo Kersantiksi Monni Eki, Aavameri Jesse, Karell Pekka (vieras) Ylimatruusiksi Rytkönen Heikki PALKITSEMISET Sissien omat 50.Vuotisjuhlaviikolla annetut huomionosoitukset Sissikunniamiekka Nro. 10 Urho Ilmonen Nro. 11 Harry Eklund Sissiosaston pienoislippu Erkki Viertola Sissiansiomitali soljen kera Prkenr Juha-Pekka Liikola, ESSLKOM Juha Jouppi Sissiansiomitali Ev Hannu Liimatta, ESSLE Jouni Roine (1.ju-jutsukurssi, liittymisvuosi 1953) Einari Rokka (1.ju-jutsukurssi, lv 1959) Jarmo K Salmi (1.ju-jutsukurssi, lv 1959) Antti Holmroos Antti Keinänen Tommi Saikkonen Pasi Favorin (myönnetty jo vuonna 2008) Ari Haavisto (myönnetty jo vuonna 2008, ei paikalla) Standardi Nro. 65 Matti Mikkonen Nro. 66 Evl Heikki Pohja, Helsingin Aluetston päällikkö Hopeinen Sissilevyke Aarne Björklund Pronssinen Sissilevyke Pietari Uramo PALKITSEMISET Muut huomionosoitukset RESERVIUPSEERILIITTO (RUL) on palkinnut seuraavat Sissit: Hopeinen ansiomitali Jouppi Juha Pronssinen ansiomitali Keinänen Antti, Lakkamäki Petteri RESERVILÄISLIITTO (RES) on palkinnut seuraavat Sissit: Kultainen ansiomitali Haavisto Tapio Hopeinen ansiomitali Onnela Heikki Pronssinen ansiomitali Ala-Keturi Jorma, Kirjavainen Risto, Koskenniemi Mikko RESERVILÄISURHEILULIITTO (ResUL) on palkinnut seuraavat Sissit: Kultainen ansiomerkki Seppo Kulonen, Matti Keinänen, Harry Haapanen Kolme kertaa SISSIT, SISSIT, SISSIT!! 6

7 Sissien toimintasuunnitelma 2010 Poimintoja Sissien syyskokouksessa päätetystä toimintasuunnitelmasta. Koko toimintasuunnitelma löytyy Sissiportaalista. Toiminta-ajatus ja arvot Stadin Sissit kouluttaa ja harjoittaa reserviläisiä kehittämään henkilökohtaisia taitojaan. Stadin Sissit keskittyy järjestämässään koulutuksessa tiedusteluun, johtamiseen ja sissitoimintaan liittyviin taitoihin. Samalla pidämme yllä ja kehitämme sotilaallisia perustaitoja kuten ampumataitoa sekä itsepuolustustaitoa. Stadin Sissit tarjoaa mahdollisuuden reserviläisen taitojen harjoitteluun myös sijoitettuun reserviin kuulumattomille. Stadin Sissit kehittää itse koulutusmenetelmiä (oppiminen + taitojen ylläpitäminen + lisäkouluttautuminen + soveltava harjoittelu) ja -välineitä. Menetelmien ja välineiden kehittämisen mahdollistamiseksi tarjoamme koulutuspalvelujamme MPK:lle. Toiminta Stadin Sisseissä on hauska harrastus. Stadin Sissit tarjoaa jäsenilleen elämyksiä ja mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen tavalla, josta on hyötyä muussakin elämässä. Sissihenki Sissien toimintaa ja esiintymistä leimaa sissihenki, joka tarkoittaa: reippautta (oma-aloitteisuutta, fyysistä vilkkautta ja ennakkoluulottomuutta) suvaitsevaisuutta yksilöiden erilaisuudelle, suhtautumista pilke silmäkulmassa vastuullisuutta (epäkohtiin tarttumista, jatkuvuuden turvaamista, sissiveljen turvallisuudesta huolehtimista) innovatiivisuutta (uusien luovien ratkaisujen etsimistä ja niiden aktiivista julkituomista). Stadin Sissien erikoistumisen ja erottumisen mahdollisuudet Jotta Stadin Sissit selviäisi elinvoimaisena yhteisönä muuttuvassa ympäristössä, täytyy meidän tarjota nuorille jäsenille mielenkiintoista toimintaa ja rohkaista heitä toteuttamaan omia ideoitaan siinä. Stadin Sissien toiminta antaa mahdollisuuden toteuttaa sitä maanpuolustuksen tehtävää, jonka jokainen reserviläinen on sotilasvalassaan ottanut. Sisseissä toimiminen on harrastus, jonka täytyy tarjota elämyksiä sen täytyy olla hauskaa. Kynnyksen tulla mukaan Sissien toimintaan tulee olla matala ja siellä toimiminen vähintään yhtä mielekästä kuin muissakin harrastuksissa. Reserviläisten taitojen koulutuksessa on haettava hyvä kompromissi keskenään mahdollisesti ristiriitaisten taistelukentän tarpeiden ja hauskan harrastuksen tarpeiden välille. Toiminnan painopisteet 2010 Toimintavuoden 2010 aikana painotetaan seuraavia alueita: jäsenhankinta ja nuorten jäsenten aktiivisuuden nostaminen, sissitoiminta ja ammunta. Näiden alueiden tavoitteet otetaan huomioon varsinaisen toiminnan suunnittelussa Sissiparlamentissa ja toimikunnissa. Vuoden aikana järjestetään kolme päätapahtumaa, jotka ovat MPKkursseja: Sissitaitokilpailu Esikuntatyöskentelyn jatkokurssi huhti-toukokuu 2010 Pahkis w Ampumatoimikunta järjestää seuraavat tapahtumat: Turvallisen ampujan kurssi yhteistoiminnassa sopivan muun tahon kanssa Sissiammuntoja järjestetään 2-3 vuoden aikana rasteja reserviläispiirien SRAkilpailuihin (kevät) Salitoimikunta normaalit viikkovuorot ainakin yksi alkeiskurssi Huvitoimikunta Sissien kevät- ja joulusaunat Toimintasuunnitelmasta lyhennellyt Antti Rautiainen Haluatko sähköisen pravdan? Sissiparlamentti teki aikanaan päätöksen, että Sissisanomien postituskuluissa pyritään säästämään kolmannes. Yksi keino on Pravdan jakelu sähköisessä muodossa. Olisitko sinä valmis ottamaan Pravdan sähköpostilaatikkoosi? Likemmäs 60 sissiä on jo valinnan tehnyt. Lähetä toivomuksesi, jossa on nimi ja sähköpostiosoite, osoitteellla antti(at)rautiainen.fi. 7

8 Stadin Sissit 50v -juhlaviikko Keskiviikko Sissit juhlivat 50-vuotista taivaltaan ensin arvokkaasti Päivä alkoi muistamalla Stadin Sissien historiaan vaikuttaneita henkilöitä. Kutsun mukaisesti joukko sissejä kokoontui mustissaan Hietaniemen hautausmaan portille. Sieltä joukko siirtyi johdetusti laskemaan seppeleet ensin Sankariristille sekä Mannerheimin haudalle, ja edelleen Sissikerhon ensimmäisen kummin, eversti Jarl Jarkan haudalle. Hietaniemestä siirryttiin Malmin hautausmaalle, jossa Sissikerhon perustajan ja ensimmäisen kunniapuheenjohtajan, kapt res Yrjö Levikosken haudalle laskettiin myös Sissikerhon ja Sissiosaston yhteinen muistoseppel. Päivä jatkui Katajanokan kasinon Karimo-salissa kutsutilaisuudella. Karilan Kimmo juonsi tilaisuuden, johon kutsuvieraita oli tullut 11 ja sissejä 27. Sissien kummi, kenrm Jan Laukka kertasi juhlapuheessaan sissien historiaa, kiitti aikaansaannoksista sekä toivotti menestystä tulevaisuuteen. Tilaisuudessa jaettiin jo toisaalla tässä lehdessä mainitut huomionosoitukset, mutta myös vastaanotettiin seuraavat tervehdykset, adressit ja huomionosoitukset: Helsingin aluetoimisto, standaari Asevelvollisuusosasto/PE, VPMtarkastajan standaari MPK:n lahjoitus Kymenlaakson mpp, MPK RUL:n standaari HRUP:n standaari nro 33 KAARTJR, tervehdysadressi tervehdykset kenrm Ahti Vartiaiselta ja evl Mika Kalliomaalta (KOM/KAARTJP) Lauantai Sissien omat juhlat vietettiin Poliisien kesäkodin juhlatiloissa Lauttasaaressa lauantaina 24.päivä. Paikalle saapui jätkänkynttilöiden valaisemaa tietä pitkin satakunta sissiä ja tunnelma sissimäisesti koristellussa juhlatilassa oli korkealla. Ensin oli palkitsemisten vuoro ja sissien työnsankareita muistettiin omilla ja muilla huomionosoituksilla. Sotmest res Erkki Viertola vastaanotti Sissiosaston pienoislipun ja kapt res Juha Jouppi sissiansiomitalin soljen kera. Juhlaillallinen oli katettu upeasti, sissihenkeen chef Martti Mara Kallion johdolla. Ruoka oli erinomaista ja juotavaa, jota sai hakea Kallosen teltasta, riitti. Juhlat eivät olisi onnistuneet ilman Apso Turusen panosta, joka vastasi operaatiosta. Hän ideoi, kirjoitti ja postitti henkilökohtaisesti ison tukun kutsukirjeitä, hankki mahtavasti huutokauppalahjoja, maksuttomia ruokatarvikkeita, poronluukilluttimet kaulaan tms. Ääni käheänä Apso yritti vielä juontaa illan luovuttaen tehtävän kuitenkin kerhon puheenjohtajalle, Kimmo Karilalle. Apson vahvana tukena toimivat myös Antti Brax ja Juha Matikainen. kirjasi ja kuvasi juhlahumuissa Antti Rautiainen 8

9 Sissijuhlat virallinen osuus 9

10 10 Sissien juhla

11 Vuoden 2009 Pahkiksella harjoiteltiin kovaa Harmaa vaihe oli jossain kaukana menneisyydessä, kun syyskuisena perjantaina 100 vapaaehtoista maanpuolustajaa siirtyi toiminta-alueilleen Vekaranjärven maastoihin. Tilanne oli päällä ja tilanne oli kova. Muutamassa tunnissa siirryttiin siviilitöistä ratkaisutaistelujen keskelle. Sissien juhlavuoden Pahkiksella teemana oli sissi- ja vastasissitoiminta. Perinteitä ehkä hieman uudistaen harjoituksessa toimivat osastot olivat eri tehtävillä. Vihreällä oli selkeä sissitehtävä: häiritse, tuhoa, estä. Keltainen oli yhtä selvästi vastasissitehtävällä: suojaa, etsi, tuhoa. Karjalan Prikaatin loistavalla tuella osasto Keltainen ja järjestävä osasto Valkoinen saivat liikkelle varsin uskottavan vihollisen sissitoiminnan perinteisempään muotoon turvautuvalle osasto Vihreälle. Kuten jo ennakkotiedoissa lujaa lausuttiin, vuoden 2009 Pahkiksella kilpailunäkökulmaa häivytettiin takaalalle. Etupäässä tarkoitus oli harjoi- tella sotilaallisia taitoja. Myös aivan tavallisimmista poikkeavillakin tavoilla. Perinteitä kunnioitettiin kuitenkin sen verran, että pisteytysjärjestelmä oli olemassa ja voittajiakin lopulta haettiin. Tehtäväpisteet ja tehtävien voitto meni tällä kertaa os. Vihreälle, johtajanaan Eki Monni. Kokonaispisteet menivät niukasti os. Keltaiselle, jonka johtajana toimi Kasperi Jääskeläinen. Pisteissä painotettiin ennen kaikkea saavutettuja tuloksia, ja kokonaiskilpailun ratkaisi lopulta lauantain saattueiden suojaus / tuhoamistehtävien onnistuminen. Pisteet siis laskettiin ja loppupuhuttelussa kerrottiin. Pisteitä tärkeämpi on kuitenkin saatu oppi ja toivottavasti myös heränneet kysymykset ja mietteet. Yksinkertaisetkin suoritukset muuttuvat haastaviksi, kun niihin liitetään pimeys, vesisade, väsymys ja jatkuva jännitys. Toivon, että mukana olleiden mieltä jäi kaivamaan Hirvenpäänsuontien taistelun lopputulos. Miltä siellä olisi tositilanteessa näyttänyt? Kuten tunnettua, Pahkis on melkoinen rypistys järjestäville vapaaehtoisille. Niin tämäkin oli. Harvoin kuitenkaan pääsee toteuttamaan mitään näin ammattitaitoisen, motivoituneen ja venymiskykyisen joukon kanssa. Kiitos. Sampo Jokinen Pahkis 2009 johtaja. 11

12 12 MITÄ MISSÄ MILLOIN Santahaminassa Tiedustelukurssi, Taajamaolosuhteet = Tiedustelutehtävän suorittamien kaupunkisodankäynnissä Varusmieskoulutetut reserviläiset, VEH- kertausharjoituksena, Tukeutuen MPKry:n ja Radioniemeen KITKAA HETI Kouluttajat meinasivat loppua kokonaan ennen harjoitusta mutta sähköpostiosoitteita käyttämällä saimme kouluttajat kerättyä kasaan kumminkaan tässä tilanteessa ei löytynyt yhtäkään viestikouluttajaa. Selityksiä ja arvioita löytyi melko hyvin mutta ei yhtään viestikouluttajaa. Oli siis pärjättävä omillaan. MITÄ OPETETAAN ENSIN Teoriaosuus Radioniemessä sisälsi kouluttajien esittelyn ja luonnoksen koulutusaiheistamme. Varsinaisena koulutussuuntana oli kouluttaa oppilaat sodasta enemmänkin harmaaseen aikaan. Lyhyesti ja julkisesti, pähkinänkuoressa suuntamme oli se että ei surmata ja särjetä heti kättelyssä. Myös puhevälien merkitys korostuu koska jos ollaan vihasia/ huonontuulisia juttu ei luista vaan tietoa pantataan ja saattaapa vilppiäkin esiintyä. MAASTO-OSUUS ALKAA Perinteinen Perustaminen Perjantaina sujui jonka jälkeen siirtyminen majoitus alueelle jossa teltat pystyyn, vuorolistat kirjoitettiin, puut pilkottiin ja i-pala helttaan jonka jälkeen pimeänäkölaite koulutus ja sitten ansaitulle levolle. Lauantaiaamulla a-pala ja sitten aamupäivän koulutusta, 50min/ koulutus ryhmä. aiheinamme mm. naamiointi ja hälyttimet, SA-varusteet, erilaiset haastattelut ja autoja hämmästeltiin, arvioiden että yöllä rekisterikilven teksti voi olla vaikea erottaa. Lounaan jälkeen teltat nurin, jolloin kaikille selvisi se todellisuus että enää emme puistossa telttaile kaminan lämmössä vaan kosketus kaiken kuluttavaan kaupunkisodankäynnin harjoittamiseen on edessämme. Siispä siirsimme koulutuksemme Helsinkiradan rakennuksiin ja koulutimme aiheita tähystiedusteluun painottuen, tämä koulutusjakso oli painopiste koulutuksemme. Kurssilaiset olivat motivoituneita ja koulutuksen lomassa oli taukoja jolloin aikaa ja tilaa keskustelulle jäi. KOHTI SOVELLETTUA VAIHETTA Ryhmityskäskyn jälkeen kouluttajat olivat oppilas-ryhmien tukena avoimesti ja hyvällä yhteistyöllä. Sovelletussa vaiheessa oli jälleen kerran tapahtumia ja episodeja joista riitti jännitystä ja opittavaa aivan kaikille. Sovelletussa vaiheessa me kaikki huomasimme kuinka vaativa ja vaikea tuo rakennettu ympäristö onkaan ja korostuen pimeässä ja kylmässä. HUONOA HUOMENTA Sunnuntaina tutustuimme toistensa järjestelyihin ja keskustelimme kuinka yö oli mennyt. Teimme vielä viimeisen harjoituksen jossa haravoitiin Santahaminasta kaikki tietyn väriset autot ja haettiin kahta henkilöä joista molemmat olivat tunnettuja, mutta vain toinen heistä oli Santahaminassa. Hyvät suunnitelmat ja työ ja työn koordinaatio alkoi tuottaa tulosta ja niin vain haettu henkilö löytyi. PARKU vai PURKU Purku oli vaivalloista ja vaativaa, oli pakkorako purkaa tiedustelukurssi lukiolaisten turvakurssin kanssa ja pesumahdollisuutta suihkussa emme nyt saaneet. ETTÄ HÄH Niin oli jälleen kerran kurssimme läpivedetty; Turvallisesti, Sotilaallisesti ja korkeimmalla laadulla. Osaltani kiitän kaikkia osallistujia ja kouluttajia hyvästä kurssista lisäksi MPK:ta ja Kaartinjääkärirykmenttiä saamastamme tuesta joka osaltaan mahdollisti laadukkuuden. Allekirjoittanut oppi jälleen kerran uusia asioita jotka lisäävät ehdottomasti kykyä toimia ja johtaa ja kyllä muuten oppi myös muutama muukin ja puhevälitkin säilyi. Tiedustelukurssin res. johtaja M09 Jouni Nylén

13 Sissi Team käynnistyy, haluatko mukaan? Sissejä on puhuttanut jo pitkään, että monet sissit osallistuvat aktiivisesti sotilastaitokilpailuihin joko kilpailijoina tai järjestäjinä, mutta sisseillä ei kuitenkaan ole ollut omia kilpailuihin lähetettäviä joukkueita. Varsinkin nuoria jäseniä kiinnostaa reipas tekeminen, mitä sotilastaitokilpailut ja niihin valmistautuminen tarjoaa, mutta Sissit eivät ole tarjonneet siihen mahdollisuutta. Nyt on tarkoitus korjata tämä epäkohta. Sissiparlamentti on päättänyt satsata nuorten sissien kilpailutoiminnan käynnistämiseen vuonna Ajatuksena on järjestää virikkeellinen ja tuettu koulutusputki sotilastaitokilpailuista kiinnostuneille nuorille tai nuorekkaille sisseille, joilla menohaluja riittää. Yksi osa koulutusputkea on kenttäkelpoisuuden parantaminen ammunnan ja fyysisen harjoittelun kautta. Toinen osa on sotilastaitoja kertaava muu koulutus, jonka aiheet valitaan kilpailuissa usein toistuvien teemojen mukaan. Koulutukseen on varattu myös taloudellisia resursseja 2010 budjetissa. Tavoitteena on, että koulutukseen osallistuvat muodostavat keskuudestaan 3-4 hengen partioita, jotka osallistuvat esim. Sissitaitokilpailuun ja Pahkikselle, ja hankkivat sitä kautta kokemusta valtakunnallisiin ja ulkomaisiin kilpailuihin. Alustava aikataulu valtakunnallisiin kilpailuihin osallistumiselle on , millä luodaan pohjaa ulkomaisiin kilpailuihin osallistumiselle vuonna Ja jos intoa riittää, mikään ei estä osallistumasta heti kun sopiva partio on kasassa. Sissi-ilta aiheena Stadin Sissit ja sotilastaitokilpailut Sotilaskilpailuaiheinen sissi-ilta pidettiin Pohjois-Haagan yhteiskoululla Paikalle oli kutsuttu etu- päässä nuoria sissejä - monet jo viime Pahkiksella kunnostautuneita, toiset vasta sissien riveihin harkitsevia, useat entisiä partiolaisia. Koollekutsumisesta vastasi Kimmo Lohman apunaan Vesa Vepsä. Paikalle saapui rajatulla kutsullakin lähes parikymmentä henkeä, mikä kertoo kiinnostuksesta aihetta kohtaan. Illan Sissianti oli tukeva. Kimmo Lohmanin avaussanojen jälkeen Matti Riikonen esitteli lyhyesti Sissien toiminnan periaatteet 50 vuoden aikana. Jyri Favorinin filmiesitysten avulla seurattiin Sissien toimintaa vuosikymmenten varrella ja kuultiin Seppo Siimeslehdon erinomainen katsaus ja Erna Retk kilpailuun, jossa sissejä on ollut toimitsijoina useita vuosia Sissitaitokilpailun tunnelmia ja kokemuksia kävi läpi Aarne Björklund ja maastotoimikunnan muut tapahtumat myös tulevan pimeätoimintakurssin - esitteli Christer Mikkonen. Sami Köykkä palautti mieleen vuoden 2009 Pahkiksen juonikuvion ja kilpailusta saatuja kokemuksia, ja Mika Leivo antoi jo esimakua Pahkis 2010 lähtötilanteesta. Lopuksi jokainen täytti kyselyn, jonka avulla selvitetään ryhmän lähtötaso ja halukkuus kilpailutoimintaan. Sotilaskilpailuaiheinen harjoituspäivä Keväälle on jo lyöty lukkoon nuorille sisseille suunnattu, sotilaskilpailuaiheinen harjoituspäivä Harjoitus on Sissien oma, ja sen tukeutumispaikkana on Helsingin Reserviläispiirin maja Vuosaaressa. Harjoituksen aiheena on kilpailuissa toistuvien sotilastietojen ja taitojen kertaaminen valikoitujen teemojen osalta, ja päivän lopullinen ohjelma tiedotetaan lähempänä ajankohtaa. Muutakin harjoittelua on tiedossa, Sissien aktiviteetteihin tukeutuen, mutta tarvittaessa myös kohdistetusti. Alkoiko kiinnostaa? liity joukkoon Oletko joskus ajatellut osallistua kotimaisiin tai ulkomaisiin sotilastaitokilpailuihin, mutta et ole päässyt asiassa eteenpäin? Puuttuuko sinulta joukkue johon liittyä? Kaipaatko kunnon tavoitteita? Vetääkö veri maastoon testaamaan, miten vanha sissi vielä jaksaa? Vai haluatko muuten vaan saada sykettä siviilisissin elämään? Jos alkoi kiinnostaa, niin ilmoittaudu mukaan Sissi Teamiin. Se ei vielä sido mihinkään, mutta voi antaa mahdollisuuden uusiin kokemuksiin. Lisätietoja: Seppo Siimeslehto Kimmo Lohman Matti Riikonen Sissitaitokilpailu järjestetään MPK:n kurssina. Lisätiedot MPK :n nettisivuilta 13

14 Helsingin maanpuolustuspiirin koulutus- ja tukiyksikkö Helsingin maanpuolustuspiiriin on Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen uuden organisaation mukaisesti vuoden 2008 alussa perustettu koulutus- ja tukiyksikkö. Se koostuu entisistä paikallisosastoista, joiden nimet ovat muuttuneet koulutusosastoiksi, sekä toimistosta ja tukiosastosta. Koulutus- ja tukiyksikön päällikkönä toimii Helsingin maanpuolustuspiirin koulutuspäällikkö Harri Kaijansinkko, varapäällikkönä Juha Suvisaari ja koulutusosastojen päälliköinä entisten paikallisosastojen päälliköt Sakari Väliahde (Kanta-Helsinki), Juha Isokangas (Itä-Helsinki), Kai Haatainen (Espoo-Kauniainen) ja Seppo Sundberg (Vantaa). Tukiosastoa johtaa maanpuolustuspiirin huoltotoimialavastaava Juha Parkkonen. Yllämainittujen henkilöiden yhteystiedot löytyvät MPK:n internet-sivuilta Helsingin maanpuolustuspiirin esittelystä. ( Koulutus- ja tukiyksikön toimisto toimii KoTu-yksikön varapäällikön johdolla piiripäällikön apuna vuosisuunnitelman tekemisessä, suunnittelee ja kehittää koulutusta sekä johtaa koulutuksen käytännön toteutuksen ja hallinnoi toimialakohtaisia toimialapankkeja. Koulutusosastot toteuttavat käytännön koulutuksen, rekrytoivat kouluttajia ja tukiosaston henkilöstöä omalla alueellaan sekä ylläpitävät koulutusosaston omaa kouluttajapankkia ja vastaavat erikseen sovittujen toimialojen koulutuksesta koko piiri alueella. KoTu-yksikön kouluttajatehtävissä pätevöityneillä reserviläisillä on mahdollisuus saada sodanajan sijoitus sotilasläänin taistelu- ja ampumakoulutusyksikköön, joka jatkaa kouluttajatehtäväänsä kovassa tilanteessa. Puolustusvoimat valitsee aina henkilöstön omiin yksiköihinsä omien tarpeidensa ja kriteeriensä mukaisesti. Tukiosasto tukee koulutustehtävien toteuttamista, johtaa ja antaa huollon koulutusta sekä ylläpitää huollon kouluttajapankkia. Tukiosan perustamisryhmässä aktiivisesti toimineita reserviläisiä voidaan tarjota puolustusvoimien suoritusorganisaation tehtäviin Tukiosastoon kuuluu Kolme perustamisryhmää, joiden runko on muodostettu ja johtajat valittu lokakuussa Ne vastaavat kurssien perustamis- ja purkutoimista varustamisineen, vääpeliryhmistä ja kurssien toimistopalveluista ja koulutuskeskuksen varaston ylläpidosta. Perustamisryhmiin mahtuu vielä väkeä. Muonitusryhmä, joka vastaa suurempien kurssikokonaisuuksien muonittamisesta ja antaa kenttä- ja joukkomuonituskoulutusta. Kuljetusryhmä, joka ylläpitää piirin kuljettajapankkia ja hoitaa kurssien kuljettajatehtävät. Taisteluvälineryhmä, joka nimensä mukaisesti vastaa taisteluvälinemateriaalista ja antaa alan koulutusta. Ryhmä perustetaan vuonna Lääkintäryhmä, joka vastaa kurssien lääkintähuollosta ja antaa lääkintäkoulutusta. Koulutusryhmä, joka antaa huollon koulutusta. Koulutus- ja tukiyksikkö on nimensä mukaisesti MPK:n koulutus- ja tukiorganisaatio. Se ei siis ole puolustusvoimien sodanajan joukko. Koulutus- ja tukiyksikön toimintaan voi osallistua jokainen halukas 15-vuotta täyttänyt Suomen kansalainen ikään, sukupuoleen ja sotilasarvoon katsomatta. Erityisesti on huomattava, että sitoutuminen KoTu-yksikkön ei pura sitoutuneen henkilön sa-sijoitusta. Tulevaisuudessa Maanpuolustuskoulutusyhdistykselle on tulossa omia poikkeusolojen tehtäviä. Niihin voidaan sijoittaa sellaisia sitoumuksen tehneitä reserviläisiä, joilla ei ole sodanajan sijoitusta puolustusvoimien joukoissa sekä naisia ja nuoria. MPK:n poikkeusolojen tehtävien suunnittelu, siihen liittyvä lainsäädäntö ja sitoutumisjärjestelmä on vielä suunnitteluvaiheessa, joten siitä kerrotaan enemmän. aikanaan. Miten mukaan? Jos olet kiinnostunut kouluttajatehtävistä, ota yhteyttä Koulutus- ja tukiyksikön varapäällikkö Juha Suvisaareen ja kerro itsestäsi ja osaamisestasi. Sinun ei tarvitse olla valmis ammattitaitoinen kouluttaja; uran voi aloittaa yksittäisellä kurssilla apukouluttajana ja edetä pikkuhiljaa vaativimpiin tehtäviin. Juha Suvisaaren tavoittaa: Jos toimiminen käytännön tukitehtävissä perustamisryhmässä, vääpeliryhmässä, muonitustehtävissä, kuljettajana tai lääkintätehtävissä on enemmän alaasi, ota yhteyttä Tukiosaston johtaja Juha Parkkoseen: , K aikesta Koulutus- ja tukiyksikön toiminnasta voi aina kysyä KoTuyksikön päälliköltä Harri Kaijansinkolta: , 14

15 Uusittu karttajärjestelmä Osalle jo vastaan tulleet uudet kartat ovat kummastuttaneet. Samoin Stadin Sissien juhlapaikan koordinaatit synnyttivät kysymyksiä. Siitä syntyi ajatus valottaa sisseillekin uutta karttajärjestelmää. Tarvittaessa aiheesta annetaan koulutusta Sissitaitokilpailun, Pahkiksen ja niin, kuin on jo annettu, esikuntatyöskentelyn kurssilla. Eklundhin Harry myös aiheellisesti kysyi edellisessä Sissisanomissa olleita Sissinkiven paikan (Ivalojoki) koordinaatteja. Tässä olisi vastauksia ensi hätään. Lisää linkkejä tekstin lopussa ja aiheesta voi lukea myös Suomen Sotilas-lehden erikoisnumeroista HUOMIO! 2007 ja 2009, joista tekstiä on myös lainattu. Vanhasta uuteen Suomessa on siirrytty kaikessa valtionhallinnossa EUREF-FIN (WGS-84) koordinaatistoon se mahdollistaa sekä paremman yhteensopivuuden GPS-laitteistojen kanssa, että helpottaa kansainvälistä paikkatiedon hallintaa niin siviili- kuin sotilassovelluksissa. Myös puolustusvoimien kartat ja niissä pitkään käytössä ollut suorakulmainen karttakoordinaattijärjestelmä (KKJ/YKJ) menivät uusiksi. Tässä yhteydessä mm. 1: taktinen kartta (maastokartta, ent. topografinen kartta) on vaihtanut ulkoasuaan ja 1: kartat korvaa uusi 1: peruskarttasarja. Molemmat perustuvat Maanmittauslaitoksen uuteen Maastotietokantaan. Kansainvälinen Maavoimissa otetaan samassa yhteydessä käyttöön Nato-maiden yleisesti käyttämä UTM/MGRS (Universal Transverse Mercator / Military Grid Reference System) tasokoordinaattijärjestelmä. Sen perustana on koko maapallon kattava geodeettinen koordinaattijärjestelmä ja UTM-projektio. Toisin kuin vanha kotimainen KKJ/YKJ-koordinaatisto, UTM/ MGRS-järjestelmä on tarkoitettu toimimaan kaikkialla maailmassa. Tämän vuoksi siinä maapallon pinta on (napa-alueita lukuunottamatta) jaettu kuuden pituusasteen levyisiin peruskaistoihin, jotka on numeroitu 180 E pituusasteesta alkaen itään (ks. kuva). MGRS ja UTM-paikkailmoituksissa kaistan numero on sama, mutta MGRS lisää leveyslohkon tunnisteeksi kirjaimen. Uuden järjestelmän suorakulmainen tasokoordinaatisto muodostetaan myös hyvin samalla tapaa kuin vanhassa. Pohjoiskoordinaatti (N-koordinaatti) ilmaisee yhä edelleen etäisyyden päiväntasaajasta ja itäkoordinaatti (Ekoordinaatti) etäisyyden kunkin kaistan keskimeridiaanista. Kunkin kaistan keskimeridiaanilla annetaan itäkoordinaatin arvoksi m, millä vältytään negatiivisilta koordinaateilta sen länsipuolella. Suurin tekninen ero onkin siinä, että UTM-koordinaatistossa päiväntasaajan N-koordinaatti saa arvon m silloin kun toimitaan eteläisellä pallonpuoliskolla. Suurin käytännön eroa tulee taas siitä, että UTM/MGRS:ssä ilmoitetaan ensin itäkoordinaatti, ja vasta sen jälkeen pohjoiskoordinaatti. Kotimainen Uusien EUREF-FIN (WGS-84) karttojen projisio ei ole puhdas UTM, vaan sen kansallinen sovellus, ETRS- TM35FIN. Tässä normaalin UTM 35 kaistan (keskimeridiaani 27 ) projisio on levitetty yli kaksinkertaiseksi (13 ), jolloin se kattaa koko Suomen. Näin karttalehtien kuvaama alue on aina suorakulmainen. Samalla muodostui uusi, koko Suomen kattavan yhtenäiskoordinaatisto. Tämä koordinaatisto on merkitty karttoihin mustalla. Kotimainen ETRS-TM35FIN yhtenäiskoordinaatisto ei ole yhteensopiva normaalien UTM/MGRS-järjestelmien kanssa sen enempää Länsi-Suomen (UTM34) kuin Pohjois-Karjalan (UTM36) osalta. Tämän vuoksi puolustusvoimat ei käytä uutta yhtenäiskoordinaatistoa. Päätöksen taustoista ei liene vähäisimpiä se, että ETRS-TM35FIN yhtenäiskoordinaatisto vaatii aina räätälöityjä paikkatietojärjestelmiä, ja että Suomi on sitoutunut Naton PfP-maana saattamaan kaikki paikkatietojärjestelmänsä Nato-yhteensopiviksi. MGRS/UTM-koordinaatit ja kartat ja MGRS (Military Grid Reference System) Suomessa maavoimien käytössä on normaali UTM-koordinaatiston pohjalle rakennettu MGRS-ruudukkojärjestelmä (NATO STANAG 2211). MGRS:ssa jokainen UTM:n peruskaista on jaettu edelleen 19 leveyslohkoon, jotka ovat kukin kahdeksan asteen korkuisia. Lohkot on merkitty kirjaimilla C-X (pl. I ja O) etelästä alkaen, joten kukin 6 x 8 lohko (zone) on tunnistettavista sitä kuvaavan kaistanumeron ja kirjaimen avulla (esim. 35V). Näin syntyneet 6 x 8 leveyslohkot on jaettu edelleen 100 km x 100 km paikannusruutuihin (grid), joista jokainen saa kaksimerkkisen kirjaintunnuksen (esim. LG). Tällä tavalla sekä itä- että pohjoiskoordinaatista voidaan jättää pois 1000 km ja 100 km 15

16 osoittavat numerot. Eli kun tietty UTM järjestelmän mukainen 10 metrin tarkuudella ilmaistava koordinaatti on 35 E N , on sama paikka MGRS järjestelmässä 35V LG Kun MGRS:n paikannusruudukot on lisäksi nimetty 3x3-leveyslohkoa (n x 2000 km) käsittävällä sapluunalla, ei naapurilohkoilla ole ikinä käytössä samaa kirjaintunnusta (ks. kuva). Näin lohkon tunnisteen voi jättää esim. tulenjohdossa huoletta pois (eli vain LG ). UTM-peruskaistojen (ja samalla MGRS:n) mukainen koordinaattiruudusto on merkitty uusiin karttoihin punaisella värillä 1 km välein, ja UTM:n peruskaista- ja MGRS:n lohko- ja ruututunnisteet on painettu karttalehden vasempaan yläkulmaan, sekä tarvittaessa paikannusruutujen rajoille kartan reunaan. UTM 35-peruskaistalla punainen UTM/MGRSruudukko on yhdensuuntainen ja yhdenmukainen mustan ETRS-TM- 35FIN koordinaatiston kanssa, mutta Tampereesta länteen (UTM34) ja Joensuusta itään (UTM36) UTM/ MGRS-koordinaatisto poikkeaa useita asteita uusien maasto- ja peruskarttojen ETRS-TM35FIN-projision mukaisesta karttapohjoisesta (nk. KP35), ja tasokoordinaateissa on pohjoissuunnassa kymmenen kilometrin, ja itäsuunnassa satojen kilometrien ero. Tämän vuoksi on huomioitava Puolustusvoimat käyttävät ETRS- TM35FIN karttoja, mutta ei ETRS- TM35FIN yhtenäiskoordinaatteja! Maavoimissa ETRS-TM35FIN kartoilla paikat ja suunnat mitataan aina punaisesta kaistakoordinaatistosta! MGRS-paikkailmoituksessa on syytä antaa aina ruudun tunniste, jotta sitä ei vahingossakaan sekoiteta vanhaksi tai uudeksi yhtenäiskoordinaatiksi (10 m tarkkuus LG , 100 m LG , 1 km LG 7972)! MGRS-järjestelmässä ei ole normaalissa kotimaan käytössä tarvetta käyttää vyöhykkeen tunnusta (34V/35V/36V, 34W/35W/36W), sillä 100x100 km ruudun tunnisteet eivät toistu Suomen alueella. Jos halutaan käyttää UTM-koordinaattia, on se syytä ilmoittaa aina täydessä muodossa, jotta sitä ei vahingossakaan sekoiteta muuksi koordinaatiksi (10 m tarkkuus 35 E N )! Uusiin karttoihin on merkitty em. suorakulmaisten tasokoordinaattien lisäksi myös EUREF-FIN (WGS-84) järjestelmän maantieteelliset koordinaatit (asteet, minuutit) sinisellä värillä. Pituus- ja leveysasteita esittävän ruudukon koko on yleensä viisi kulmaminuuttia (05 ) ja se helpottaa muun muassa yhteistoimintaa meri- ja ilmailukarttoja käyttävien osastojen kanssa. On kuitenkin syytä huomata, että monien Nato-maiden kartoissa sinisellä värillä merkitään taas MGRSkoordinaatit Käyttöä vaille Uusien karttojen ja MGRS-koordinaattien käyttö on varsin helppoa. Mittaus tehdään kuten ennen (punaisesta koordinaatistosta), mutta paikkailmoitukseen laitetaan ensin 100 x 100 km ruudun tunniste, sitten itäkoordinaatti, ja viimeiseksi pohjoiskoordinaatti. STANAG 2211:n mukaisilla MGRS/ UTM-koordinaateilla toimittaessa kaistojen yli ampuminen teettää ylimenovaiheessa hieman enemmän työtä epäreilun laskijoille, mutta se on hinta, joka kannattaa maksaa ylivertaisesta yhteensopivuudesta. Uusi ammunnan hallinta ja johtamisjärjestelmä (AHJO) hallitsee kaistanvaihdot automaattisesti, vanhemmilla välineillä maalin, tulenjohtajien ja tuliyksiköiden paikat muunnetaan tasolla kartan tai taulukkolaskimen avulla yhteiseen tulenkäytön koordinaatistoon (eli vaikka siihen ETRS-TM35FIN yhteiskoordinaatistoon). Sissinkiven paikka Sissisanomat 3/09:ssä ollut Sissinkiven paikka (Ivalojoen vaelluksesta kertova juttu ja karttakuva) oli ilmoitettu vanhan järjestelmän (KKJ) mukaan. Tässä vielä vertailun vuoksi sama paikka monella eri tavalla. Sissinkivi, koordinaatit Uudet kartat UTM: 35N (Huom! Joissakin paikantamislaitteissa ja tietojärjestelmissä kirjaintunnus saattaa olla MGRS-ruuduston mukainen) MGRS: 35W MS WGS-84 Lon , Lat (asteina) Lon 26º39,472, Lat 68º30,799 (ast/min) ETRS-TM35 I P (Huom! Ei sotilaskäytössä) Wanhat kartat KKJ x y YKJ P 0330 I 8618 Lisää tietoa com/2007/mgrsutmlatitude-longitude-converter Ja eikun suunnistamaan! Antti Rautiainen 16

17 KIRJE 30 VUODEN TAKAA Selailin vanhoja arkistojani, ja löysin kätköistäni suuresti arvostamani Helsingin sotilaspiirin entisen päällikön eversti Ossian Wuorenheimon päiväämän ja minulle osoitetun kirjeen. Kirje paljastaa kuinka vaikea on ollut itsepuolustuskoulutuksen käynnistäminen 1959 Helsingin Reserviupseerikerhossa. Sissikerhon perustajan kapteeni Yrjö Levikosken sinnikkyys aloittaa itsepuolustuskoulutus reservinupseereille ja parin vuoden päästä aliupseereille loi perustan jo 50 vuotta kestäneelle toiminnallemme. Joitakin tarkennuksia Sissisanomat 3/2009 juttuun Kysymyksiä konkareille historiaa ja kokemuksia. Lehtemme päätoimittaja Antti Rautiainen haastatteli Jussi Pulkkista ja allekirjoittanutta 50-vuotisjuhlasanomiin. Haastatellut ovat jo melko iäkkäitä, joten puhekin saattaa paikoitellen olla epäselvää ajatuksista puhumattakaan. Aikataulun kiireellisyyden vuoksi Antti ei ehtinyt tarkistuttaa meillä tekstiä, ja siksi tarkennamme seuraavassa joitakin artikkelin kohtia. Sissiosaston Ahti Vilkuna johti alkuvaiheessa Stadin Sissien metsätoimintaa. Kyllä jo alkuvaiheessa metsätoimintaa ideoi ja johti Bo Luther, mutta hänen läheisin apulaisensa oli Ahti Vilkuna. Silloin vielä lapseton Bobi oli yli 300 vrk metsässä per vuosi. Eihän aktiivisinkaan sissi metsässä viettänyt koko vuotta. Totuus on se, että pidimme lukua maastovuorokausista ja vuoteen 1972 mennessä oli Bobille niitä kertynyt kirjapidon mukaan peräti 363 vrk. Joten kyllä sissipäällikkömme ehti välillä kotonakin oleskella. Myös Yrjön hyvät kontaktit sotilaspiiriin, esim. järjestelytoimiston sekä sittemmin sotilaspiirin päällikköön Ossian Vuorenheimoon, joka oli Yrjön luokkakaveri, olivat tärkeitä. Eversti Ossian Wuorenheimo. Toisaalta, kun menin valmistuttuani v. -62 Falkille duuniin. Meillä on ollut hyvä tuote ja tuotteen jalostaminen on onnistunut. Näin tulkitsen tuntojani lukiessani eversti Wuorenheimon kirjettä. En mennyt mihinkään turva-alan yritykseen, vaan Rakennusliike Palkkiin. Jussi Pulkkinen: Pitkään siis olen ollut mukana passiivisesti. Ei jaksa enää, kun lasissa on nyt 72. Totuus on, että Jussille on vuosia kertynyt jo 78. Jussi Pulkkinen: Jotoksen aikana ylitettiin pari kertaa Kymijoki m/s Paskapudalla, Bobin ilmalla täytettävällä kanootilla. Bobin kanootin nimi oli m/s Paskavoda. Kolmas tarina on Suomen turkkilaisesta Halid Samojedtinista, joka sissisaunassa hyppäsi laiturin nokalta pää edellä jäälle, avanto kun oli laiturin vieressä. Kysymyksessä oli sissikerholainen, 60-luvulla rahastonhoitajana toiminut tataaritaustainen luutnantti res Halid Samaletdin. Sissiveli Jukka Karila 17

18 Kaukopartiohiihto Kaukopartiohiihto järjestetään Utissa Hiihto on kaukopartiomiesten perinteitä vaaliva tapahtuma, jonka suojelijana toimii vuosittain sodassa kaukopartiotehtävissä toiminut veteraani. Se on pitkä siirtyminen suksilla ja tutkimusmatka jokaisen osallistujan omiin henkisiin resursseihin. Matkat ovat pitkät ja niihin käytetään aikaa siten, että myös fyysinen kunto tulee testattua. Reittivaihtoehdot: Kaukopartio pitkä matka: 300 tai 225km/48 h; 3/4 x 75 km lenkki (käytössä kolme eri reittivaihtoehtoa), lähtö kello Kaukopartio: 150 km/24 tai 48 h; 2 x 75 km lenkki, lähtö 26. tai kello Pikamatka: 75 km/12 tai 24 h; 75 km lenkki (reittivaihtoehdot alla) Sprintti: 30 km/12h; Utti ympäristö, 30 km lenkki, lähtö 26. tai kello Stadin Sissit kokoavat partiota. Lisätiedot: Kimmo Karila Lisätietoja myös: Maastoajo kurssi Santahaminassa Tule MPK:n kurssille oppimaan, mihin maasturisi/suv:isi pystyy, ja mitä tehdään kun ei aivan pystynytkään. Kurssilla on tukeva teoriaosuus ja paljon käytännön harjoittelua turvallisissa oloissa. Kouluttajina sissit Timo Liusvaara ja Urho Ilmonen. LAHJOITETAAN Laadukas jiu-jitsuasu, käynee myös muihin budolajeihin. Sissien kautta hankittu vuonna Käytetty kerhon JJ-peruskurssilla keväällä 1990, sen jälkeen maannut kaapissa käyttämättömänä. (toki pestynä!) Sopii noin cm pitkälle, kiloiselle. (XL) Jos kiinnostuneita on useita, asun saa parhaat perustelut esittänyt! Harri Kaijansinkko , hms.kaijansinkko@suomi24.fi Pahkis Tule tulille talviseen tukikohtaan Sandikseeen Omaisten Päiville Sissit häärivät taas tukikohdassaan esittellen sodanaikaista varustusta. Tule vaikka vain päiväksi, jollet ehdi koko viikonlopuksi. Vaikkapa vain puoleksi päiväksi. Åke Lindmanin viimeistä matkaa saattamassa Sissien 50-vuotisjuhlavuonna sissit toimivat perinteiseen tapaan aktiivisesti, jollei jopa aktiivisemmin. Åke Lindmanin (ohjauksia mm. Etulinjan edessä, Tali Ihantala 1944) viimeistä matkaa saattamassa olivat sisseistä Antti Brax, Caj Lövegren Ilmoita tulostasi Christer Mikkoselle mennessä tai christer.mikkonen@elisanet.fi 18

19 Spämmikutsu oli saanut liikkeelle 8 nitroa kokoontumispaikalle Keimolaan, yksi hyytyi matkalle, Weccari, pakoputken katkettua kesken ajon. Ajelimme kauniissa syyssäässä mukavia jutellen kohti Hämeenlinnaa. Autokunnassamme keskusteltiin vanhoista Pahkikista, 60-luvun alun varustuksista ja Kallosen runsaista eväistä, olivat tunnettuja jo kerhon alkuaikoina kertoi vuonna 1961 kerhoon liittynyt jäsen. Perille päästyä kuulimme Kulosen Sepolta, että Weccari sai pakoputken Nitrojen retki Tykistömuseoon Hämeenlinnassa korjattua ja liittyisi joukkoomme myöhemmin. Pikaisen kahvitauon jälkeen siirryimme oppaamme, entisen tykistöupseerin, johdolla museoon. Museo on vanhassa kolmikerroksisessa kasarmissa, vanhimmat esineet alhaalla ja nuorimmat ylhäällä. Opas oli mielissään, kun kerrankin oli porukka, jolla ei ollut kiirettä minnekään. Mielenkiintoinen yksityiskohta museon käytävillä oli tykin ammusten asettelu vanhoista 1400-luvun rautakuulista nykyaikaisiin kranaatteihin, jono jatkui kerroksesta toiseen. Kierroksen lomassa kävimme katsomassa Tykistökillan teettämän Tali-Ihantala filmin museon elokuvasalissa. Kilta on tehnyt kolme eri filmiä sodanaikaisista tapahtumista, näkemämme oli erittäin vaikuttava ja osoitti hyvin tykistön osuuden puolustustaistelussa. Pitkään salassa pidetty tuliasemakorjain mahdollisti eri yksiköiden tulen yhdellä tulenosoituksella samaan maaliin. Tali-Ihantalassa tämä merkitsi jopa 250 tykin samanaikaisen iskun hyökkääjän niskaan. teksti ja kuvat Matti Huomanen Kuvat (myötäpäivään) Seppo Kulonen kertoo päivän ohjelmasta Weccari Suomen suurimman sotilaan palveluspuvun edessä. Oppaamme selostaa entisaikojen sodankäyntiä kuvan mukaisella tykillä 19

20 Sissit jouluaaton kunniavartiossa Teksti Sissi olivat perinteisesti jouluaaton kunniavartiossa Hietaniemessä. Paikalla oli 14 sissiä, joista kaksi ensikertalaista, Heikki Rytkönen ja MikaKöykkä. Urho Ilmoselle vartio oli 35. peräkkäinen, yhtään ei ole jäänyt väliin aloittamisen jälkeen. Mukana oli myös hänen kaksi jälkipolven edustajaa eli omat pojat. kuvat Urho Ilmonen Kuvia Lapinjotokselta kuvat TLi 20

21 Joulusaunassa oli jälleen tunnelmaa, kuten oheisista kuvista voi päätellä. Molempien saunojen lempeät löylyt saattelivat sissit joulunviettoon. Ensimmäisessä kuvassa Jukka Karila lukee ylennettyjen nimiä, toisessa Antti Keinänen saa mitskuja ja kolmannessa Reserviläisurheiluliiton kultaisella ansiomitalilla palkitut Harry Haapanen, Seppo Kulonen ja Matti Keinänen. Kuvat Matti Huomanen 21