CAISA 2.0. Työversio EI JULKISUUTEEN. Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CAISA 2.0. Työversio EI JULKISUUTEEN. Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan"

Transkriptio

1 1 Työversio EI JULKISUUTEEN CAISA 2.0. Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan monikulttuurisuustoiminnasta sekä kehittämisen toimenpide-ehdotukset Tomi Purovaara

2 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä 1. Johdanto 2. Caisa nyt 3. Caisan toiminnan arviointia 4. Caisa ja Helsingin muut monikulttuurisuus- ja kotouttamistoimijat 5. Caisa 2.0. Toimintamalli A: MobiiliCaisa Toimintamalli B: Keskustan Caisa Toimintamalli C: Aluetalojen Caisa 6. Toimenpide-ehdotukset ja aikataulu Liitteet Liite 1. Kirjallisuuskatsaus: monikulttuurisuus akateemisessa kulttuuripolitiikkaa käsittelevässä kirjallisuudessa (Kirj. Reetta Sariola) Liite 2. Monikulttuurisuus lainsäädännössä sekä valtioneuvoston, helsingin kaupungin ja kulttuurikeskuksen strategioissa ja linjauksissa Liite 3. Helsingin kaupungin strategian toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin. Liite 4. Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Lähteet

3 3 TIIVISTELMÄ Vuonna 1996 perustetun Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan vuokrasopimus nykyisissä toimitiloissa päättyy vuoden 2017 lopussa. Tässä selvityksessä tarkastellaan Caisan monikulttuurista toimintaa sekä tehdään ehdotuksia sen edelleen kehittämiseksi osana Helsingin kulttuurikeskusta ja pääkaupunkiseudun monikulttuurista todellisuutta. Selvitys perustuu kehitystyöpajojen, sidosryhmähaastattelujen, tutkimusten, lainsäädännön ja tilastojen antamaan tietopohjaan. Monikulttuurisuudella tarkoitetaan tässä yhteiskunnan etnistä ja kulttuurista moninaisuutta. Suomessa harjoitetussa maahanmuuttajien multikulturalistisessa integraatiopolitiikassa halutaan edistää monimuotoisuuden ylläpitämistä sekä poistaa sellaista sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta, joka johtuu vähemmistöryhmiin kuulumisesta. Helsingin kaupungin strategiassa nämä arvot heijastuvat muun muassa päätöksessä vahvistaa maahanmuuttajien roolia taiteen ja kulttuurin kuluttajina ja tekijöinä. Helsingin monimuotoistuminen näkyy parhaiten tilastoista luvun aikana Helsingin vieraskielisten määrä on yli kaksinkertaistunut, ja se oli 2013 yhteensä yli henkilöä. Heistä yli 28 prosenttia asuu Itäisessä suurpiirissä. Myös Koillisessa suurpiirissä osuus on korkea. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan henkilöön, eli yli 20 prosentin osuuteen kaupungin väestöstä. Caisa kantaa nykyisin päävastuun kulttuurikeskuksen monikulttuurisesta työstä. Keskuksessa työskentelee 10 vakituista työntekijää. Caisan vuosibudjetti oli 2013 n. 1.6 milj. euroa, josta henkilöstökuluja on 32 %, tilan vuokrakuluja 54 %, aineita ja tarvikkeita 2% ja palvelujen ostoja 11% %. Tuloja oli n euroa. Caisan salissa järjestettiin 2013 yhteensä 144 tilaisuutta, joissa kävi katsojaa. Keskuksen tuottamat ulkoilmatapahtumat keräsivät lisäksi katsojaa. Lasten taidekasvatustoimintaan osallistui 3000 lasta, galleriassa kävijöitä oli liki henkilöä. Caisan toiminnan tämän hetkisiksi tavoitteeksi on kirjattu monimuotoisen kaupungin kehittäminen edistämällä eri maista tulleiden ihmisten ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta, tukemalla etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista sekä antamalla tietoa erilaisista kulttuureista ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Vuoden 2014 aikana Caisan toiminnassa ovat korostuneet keskuksen kehittäminen keskustelujen ja monitahoisen verkottumisen kautta, uusien kumppanuuksien solmiminen sekä muualta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen. Caisan tulevaisuutta suunniteltaessa on huomioitava käytettävissä olevien resurssien lisäksi toimintaympäristön muutokset, maahanmuuttoon liittyvien muiden julkisten ja yksityisten palvelujen jo olemassa olevat muodot sekä vierasperäisen väestönosan jatkuva kasvu. Työkentän ja etenkin niin sanotun toisen polven maahanmuuttajien väestöryhmän kasvaessa on myös tehtävä valintaa erityispalvelujen ja valtavirtaisten palvelujen järjestämisen välillä. Kyselyjen mukaan Caisan vahvuuksia ovat keskeinen sijainti, tilojen hyvä soveltuminen kokoontumisiin ja vapaamuotoisiin tilaisuuksiin sekä verkottunut henkilökunta. Caisan ongelmia ovat tilojen sopimattomuus ammattimaiseen esitystoimintaan, toimintaprofiilin hahmottomuus sekä ohjelmiston keskittyminen suhteellisen harvojen kulttuurien esittelemiseen. Nykyinen toiminta ei myöskään huomioi tarpeeksi eri kaupunginosien monikulttuurisen väestön palvelujen tarpeita. Helsingin kulttuurikeskuksen monikulttuurisuustoiminnan haasteita ovat sen toimipisteissä työskentelevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden vähäinen määrä, monikulttuurisen ohjelman hukkuminen muun tarjonnan joukkoon, sekä tiedotuskielistä puuttuvat suurten vähemmistöryhmien kielet. Myös ulkomailta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden asema nähdään ongelmallisena. Heidän on hyvin vaikea solmia yhteistyökumppanuuksia kaupungin tukemien taidelaitosten kanssa. Avustusjärjestelmän soveltuvuus ja monikulttuuristen avustushakemusten arvioinnin asiantuntevuus koetaan

4 4 puutteellisiksi. Caisa 2.0. antaa kasvot Helsingin jo olemassa oleville ja jatkuvasti kehittyville, eri kulttuurien ja etnisten ryhmien omille sekä kantaväestön välisille verkostoille ja toiminnoille. Caisa 2.0. integroituu aikaisempaa paremmin osaksi kaupungin muuta omaa kulttuurityötä, sekä muiden organisaatioiden Helsingissä toteuttamaa taide- ja kulttuuritoimintaa. Uuden Caisan toiminnan fokus on nimenomaan kulttuurityössä, sillä Caisalle aiemmin kuuluneita työllistämis-, suomenkielen opetus- ja neuvontapalveluja katetaan nykyisin pääosin muiden organisaatioiden toimesta. Tämän selvityksen pohjalta esitetään kolmea vaihtoehtoista mallia Caisan toiminnan kehittämiseksi siten, että se täydentää kaupungin muuta kulttuurikenttää ja kotouttamistoimintaa. Toimintamallin päivittämiseen liittyy myös kulttuurikeskuksen avustusjärjestelmän uusiminen siten, että se tukee paremmin monikulttuurisen taidekentän erityistarpeita. MobiiliCaisa (MC) on liikkuvan, verkostomaisen kulttuurienvälisen toiminnan konsepti. Se jakautuu viiteen osakonseptiin, joista kullakin on oma henkilökuntansa, identiteettinsä ja toimijaryhmänsä. Caisa Stage on esittävän taiteen ammattitaiteilijoiden tuotantokonsepti, Caisa Gallery keskittyy ammattilaisten visuaaliseen taiteeseen. Caisa People panostaa ruohonjuuritason toimintaan, Caisa Workshop on kurssien, työpajojen ja yleisökasvatuksen kokonaisuus. Caisa Talks järjestää keskusteluja. Kutakin osa-aluetta on mahdollista kehittää erikseen niin, että Caisan kokonaisbrändi säilyy selkeänä. Yhteinen päämaja, suunnittelu ja koordinointi yhdistävät konsepteja. MobiiliCaisalla on omat toimistotilansa ja monitoiminäyttämö (mahdollisesti myös oma tai vakituinen yhteistyögalleria) kaupungin keskustassa, mutta merkittävä osa toiminnasta tapahtuu kulttuurikeskuksen muissa taloissa, eri taidelaitoksissa ja muissa julkisissa tiloissa ja kaupunkiympäristössä. Yhteistyökumppaneita ovat taide- ja kulttuuriprojektit, festivaalit, kulttuurikeskukset, järjestökenttä sekä kaupungin muut virastot ja taidelaitokset. Toiminnan ytimessä on uusien yhteistyöverkostojen ja toimintamallien kehittäminen ja tukeminen sekä keskustelujen avaaminen saman pöydän ääreen tuominen. Ammattitaiteilijoille ja muille toimijoille mobiilimalli tuo eri tilat, kaupunginosat sekä yhteistyömahdollisuuksia koskevan tiedon ja kontaktit tavoitettavaksi yhdeltä luukulta. Kaupunkilaisille uusi malli avaa laajasti uutta helsinkiläistä ja kansainvälistä taidetta, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Myös toiminnasta tiedottaminen suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä lisää saavutettavuutta. Tämän mallin vahvuutena on koko kaupungin alueellinen kattavuus, kantaväestön taidelaitosten avautuminen, lähiöiden ja keskustan linkittyminen koordinoidusti sekä toiminnallinen joustavuus. Omien toimitilojen vuokrakulujen pieneneminen mahdollistaa laajenevan toiminnan riittävän resursoinnin. Uusilla toimintamuodoilla Caisa verkottaa niin uusia helsinkiläisiä taiteen ammattilaisia kuin tavallisia asukkaitakin osaksi kaupunkia, sen nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Keskustan Caisa -mallissa kulttuurienvälinen toiminta sijoitetaan Helsingin keskustan alueella sijaitsevaan, kaupungin omassa omistuksessa olevaan monitoimitilaan, joka sisältää myös galleria- ja työpajatilat. Keskuksen toiminta järjestetään samantyyppisesti kuin Caisan nykyinen toiminta, entisen henkilökunnan voimin. Ohjelmaprofiilin ammattimaisuutta parannetaan lisäämällä yhteistyötä ammattitaiteilijoiden kanssa, ja resursoimalla enemmän aikaa ja voimavaroja tuotantoihin. Caisa antaa asiantuntija-apua alueilla tapahtuvaan monikulttuurisuustyöhön. Keskusta-Caisassa toiminnan jatkuvuus turvautuisi parhaiten. Monikulttuurisuustyön keskittyminen keskustaan erottaisi sen kuitenkin suurista maahanmuuttajaväestön alueista. Aluetalojen Caisa -mallissa kulttuurienvälinen toiminta hajautetaan aluetaloihin kulttuuristen vähemmistöjen asuinaluepainotusten mukaisesti. Caisan nykyinen henkilökunta sijoitetaan aluetaloihin mukaillen talojen erilaisia toimintaprofiileja. Talojen ohjelmistoa muokataan rikkaammin monikulttuuriseksi. Yhteistyötahot ja tiedotuskielet ovat samoja kuin mobiilimallissa.

5 5 Tässä mallissa aluetalojen kulttuurienvälinen toiminta ja osaaminen lisääntyvät. Caisan nykyisen henkilökunnan hajauttaminen kuitenkin pirstaloi asiantuntemusta. Toimijoille ja asiakkaille hajauttaminen merkitsee yhteisen ryhmäidentiteetin vaarantumista. Malli ei mahdollista kulttuurien välisen toiminnan koko kaupungin laajuista koordinoimista. Ensi askelet kohti uusia kulttuurienvälisen työn muotoja otetaan valitsemalla toiminnan tavoitteet ja tavat tehdä. Näiden valintojen jälkeen suunnittelu limittyy 2015 aikana tila- ja resurssikysymysten ratkaisemiseen ja uusien toimintamuotojen pilotointiin. Kokonaiskonsepti valmistuu dialogissa sidosryhmien kanssa 2016 aikana.

6 6 1. JOHDANTO Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa aloitti toimintansa Kaisaniemessä Nykyisten tilojen vuokrasopimus umpeutuu joulukuussa Tässä selvityksessä tarkastellaan Caisan nykyistä toimintaa sekä tuodaan esiin malleja Caisan ja Helsingin kulttuurikeskuksen monikulttuurisen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Selvitystarve on kirjattu muun muassa Helsingin kaupungin strategian toimenpideohjelmaan. 1 Selvitys perustuu Caisan henkilökunnan sisäisille kehitystyöpajoille, sidosryhmäedustajien tapaamisissa ja haastatteluissa esiin tulleille tiedoille, alan lainsäädännölle, tilasto- ja tutkimustiedolle sekä Hahmo Oy:n tekemän sidosryhmähaastattelututkimuksen tuloksille. Caisan toiminta ei tapahdu tyhjiössä, vaan sitä määrittelevät niin kotouttamista koskeva lainsäädäntö, Helsingin kaupungin strategia ja kulttuurikeskuksen omat painotukset sekä kulttuurista tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia koskevat lait, määräykset ja hyvät käytännöt. Myös määritelmät nousevat tästä kontekstista. Etnisten vähemmistöjen rinnakkaineloon perustuvaa monikulttuurisuutta on Suomessa jo 1990-luvulta asti totuttu pitämään yhteiskuntaa rikastuttavana ja sen toimintaedellytyksiä parantavana tekijänä. Viime aikoina monikulttuurisuuden rinnalle on noussut kulttuurienvälisyyttä, interkulttuurisuutta, korostava suuntaus, jonka keskiössä on eri ryhmien välinen yhteistyö ja siitä syntyvä lisääntyvä sosiaalinen koheesio. 2 Tässä selvityksessä monikulttuurisuus nähdään laajasti siten, että se sisältää yhteiskunnan etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ja vuoropuhelun ajatuksen. Etnisyydellä ymmärretään ihmisen taustaan tai alkuperään liittyviä asioita kuten synnyinmaata, kansallisuutta tai polveutumisen kautta uusiutuvaa kollektiivista identiteettiä. Kulttuurin keskiössä ovat puolestaan sellaiset ihmisiä yhdistävät ja heitä toisistaan erottavat tekijät tai piirteet kuten kieli, uskonto, arvot, tavat ja käsitykset hyvästä elämästä. 3 Multikulturalismin käsitteellä kuvataan Suomessa yleisesti tunnustettua maahanmuuttajien integraatiopolitiikan strategiaa. Siinä yhteiskunnan jakautuminen erilaisiin etnisiin ja kulttuurisiin yhteisöihin hyväksytään, mutta ensisijaisena tavoitteena on maassa asuvien ihmisten integroituminen yhteiskuntaan. Julkisvallalla katsotaan olevan velvollisuus edistää monimuotoisuuden ylläpitämistä sekä poistaa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta, joka johtuu vähemmistöryhmiin kuulumisesta. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastot antavat selkeän kuvan suuresta muutoksesta Caisan, Helsingin kulttuurikeskuksen ja koko kaupungin toimintakentässä. Helsingin monikulttuurinen todellisuus on dynaamisessa liikkeessä ulkomaalaistaustaisen väestön määrän jatkuvasti kasvaessa. 1 Helsingin kaupungin strategia Toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin. Helsingin kaupunginkanslia, elinkeino-osasto 2014, s Saukkonen 2013, Saukkonen 2013b, 6.

7 7 Kuva 1. Ulkomaalaistaustaiset ja vieraskieliset Helsingissä Lähde: Helsingin kaupunki luvun aikana Helsingin vieraskielisten määrä on kasvanut lähes hengellä eli se on yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2012 vieraskielisten määrä kasvoi henkilöllä. Niinpä vuoden 2013 alussa Helsingissä asui vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin tai saamenkielisiä. Vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä oli 12 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät puhuivat äidinkielenään venäjää, viroa, somalia tai englantia. Helsingin vieraskielisistä 28 prosenttia asui Itäisessä suurpiirissä. Myös Koillisessa suurpiirissä osuus on korkea. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli korkein (yli 25 prosenttia) Meri-Rastilassa, Kallahdessa, Kurkimäessä, Kivikossa ja Itäkeskuksessa. Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan henkilöön eli yli 20 prosentin osuuteen kaupungin väestöstä. 4 Kuva 2. Vieraskielisten osuus koko väestöstä suurpiireittäin vuosina Lähde: Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 31/2013.

8 8 Kuva 3. Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin pääkaupunkiseudulla Lähde: Helsingin tietokeskus / Katja Vilkama. Helsinkiin muuttaneissa on leimallista naapurimaista ja muualta Euroopasta muuttaneiden suuri osuus. Keskeisenä maahanmuuttoperusteena ovat jo pitkään olleet perhesyyt. Jo 19 prosentissa helsinkiläisperheistä vähintään toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla, ja uusista avioliitoista yli viidennes solmitaan ulkomaan kansalaisen kanssa. Muita Helsinkiin muuttamisen syitä ovat tutkinto-opiskelu ja työ, kun taas pakolaistaustaisia muuttajia on vain kymmenisen prosenttia. 5 Helsingin kaupungin monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen työ nähdään merkittävänä eri yhteyksissä. Vuoden 2012 Design-pääkaupunkivuoden suunnittelua edeltänyt tutkimus esitti useita toteutettuja tai toteutumassa olevia toimenpiteitä kaupungin kansainvälistymisen edistämiseksi. 6 Kaikuja tästä selvityksestä voi nähdä vuosien kaupunkistrategiassa, jossa maahanmuuttajat esitetään aktiivisina kansalaisina osana kansainvälistä kaupunkia. Strategian toimeenpano-osio määrittelee maahanmuuttajien osallisuuden lisäämiselle kattavan toimenpideohjelman. Kulttuurisen 5 Helsingin kaupungin strategia Toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin toimenpideohjelman tilastoliite. Helsingin kaupunginkanslia, Elinkeino-osasto Helsinki as an Open and Intercultural City, final report. Comedia

9 9 työn osalta strategiassa päätetään vahvistaa maahanmuuttajien roolia taiteen ja kulttuurin kuluttajina ja tuottajina. Tärkeä linjaus on myös monimuotoisuuden lisäämisen pyrkimys rekrytoitaessa henkilöstöä kaupungin omiin organisaatioihin. 7 Maahanmuuttajien kulttuuriset oikeudet näkyvät myös Helsingin kulttuurikeskuksen osallistavan kulttuurityön mallissa. Kaikille helsinkiläisille, etniseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta, nähdään tärkeänä taata oikeudet kulttuurien kehittämiseen, suojeluun ja kulttuuriperintöön. Oikeus valita oma kulttuurinsa, kunnioitus kulttuuria ja sen itsemääräämisoikeutta kohtaan, yhtäläinen kulttuurin saavutettavuus, oikeus osallistua kulttuuripolitiikan suunnitteluun sekä oikeus luoda kulttuurisia tuotteita, ilmauksia, ja kulttuurista identiteettiä ovat jokaisen helsinkiläisen oikeuksia. 8 7 Helsingin kaupungin strategia Toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin toimenpideohjelma. Helsingin kaupunginkanslia, Elinkeino-osasto 2014, s Helsingin osallistavan kulttuurityön malli 2014.

10 10 2. CAISA NYT Caisan vakituiseen henkilökuntaan kuuluu 2014 yhteensä 10 työntekijää, joista neljä on muualla kuin Suomessa syntyneitä. Henkilökunnan muodostavat määräaikaisen johtajan lisäksi toimistonhoitaja, tiedottaja, kaksi tapahtumatuottajaa, kursseista vastaava tuottaja, näyttelyistä vastaava tuottaja, tilojen ulosvuokrausta hoitava tuotantoassistentti sekä kaksi teatteriteknikkoa. Caisan graafisesta suunnittelusta vastaa vuosittain rekrytoitava siviilipalvelusmies tai palkkatukityöllistetty graafikko. Vuosittain Caisassa työskentelee eripituisissa määräaikaisissa tehtävissä 2-4 henkilöä. Vahtimestari- ja siivouspalvelut on ulkoistettu Palmialle. Caisan vuosibudjetti oli 2013 n. 1.6 milj. euroa, josta henkilöstökuluja on 32%, tilan vuokrakuluja 54%,aineita ja tarvikkeita 2% ja palvelujen ostoja 11%. Tuloja oli n euroa. Salitapahtumatapahtumat Ulkoilma- Kurssit Näyttelyt Lkm Kävijät Lkm Kävijät Lkm Kävijät Lkm Kävijät Taulukko 1. Caisan ohjelmatoiminnan tapahtuma-, kurssi- ja kävijämäärät. Casan tiloja käytti 2013 yhteensä x toimijaa, mukaan lukien eri etnisten vähemmistöjen yhdistyksiä ja järjestöjä, suurlähetystöjä sekä kaupungin eri virastoja. Saatavilla ei ole tilastoja käyttäjäryhmien etnisistä taustoista. Caisan kävijöistä noin puolet koostuu maahanmuuttajataustaisista henkilöistä ja toinen puolisko Helsingin ja pääkaupunkiseudun kantaväestöstä. Varsinkin suuret ulkoilmatapahtumat keräävät yleisökseen myös kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Caisan toiminnan tämän hetkisiksi tavoitteiksi on kirjattu monimuotoisen kaupungin kehittyminen edistämällä eri maista tulleiden ihmisten ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta, tukemalla etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista sekä antamalla tietoa erilaisista kulttuureista ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Vuoden 2014 aikana Caisan toiminnassa on korostunut keskuksen kehittäminen keskustelujen ja monitahoisen verkottumisen kautta, uusien kumppanuuksien solmiminen sekä muualta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen. Syksystä 2014 lähtien Caisan ohjelmasuunnittelua on rakennettu kausittain valittavien, eri kulttuureita ja etnisiä vähemmistöjä yhdistävien yleismaailmallisten teemojen ympärille. Tavoitteena on tuoda esiin eri maiden ja kulttuurien välisiä yhteyksiä ja elämän monimuotoisuutta. Syyskaudella 2014 teemana ovat Rakkaus ja Viha, vuoden 2015 yleisteemaksi on määritelty kommunikaatio. Ohjelmisto rakennetaan dialogissa ja yhteistyössä Helsingin monimuotoisen taide- ja kulttuurikentän sekä maahanmuuttajien omien yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Syksyllä 2014 ohjelmantuottajina on yli 40 työryhmää, yhdistystä ja muuta toimijaa. Caisan asemaaeri verkostojen ja vertaisryhmien kotipesänä kehitetään edelleen. Caisan tapahtumien päänäyttämönä toimiva juhlasali on tilaisuudesta riippuen katsojapaikkaa sisältävä monitoimitila. Salin tilaisuudet ovat joko Caisan omia tuotantoja, yhteistuotantoja tai salin ulosvuokraukseen perustuvia, ulkopuolisten tahojen järjestämiä tapahtumia. Salin toiminnan sisällöt vaihtelevat taiteen eri lajien esityksistä seminaareihin ja keskusteluihin, harrastajaryhmien harjoituksiin ja kokoontumisiin tai etnisten ryhmien omiin juhliin. Caisan perinteisiä tapahtumakokonaisuuksia ovat olleet esimerkiksi eri maiden kulttuuria esittelevät kulttuuriviikot, Ourvision -laulukilpailu, Kansainvälisen Naistenpäivän juhla sekä monikulttuurinen itsenäisyyspäiväjuhla. Caisalla on varsinaisen galleriatilan lisäksi taiteen esittelytilaa aulassa ja käytävällä. Vuosittain näyttelyitä järjestetään Yhteistyökumppaneina on sekä ulkomaalaisia

11 11 että suomalaisia taiteilijoita, taideyhdistyksiä ja -laitoksia sekä eri maiden suurlähetystöjä ja kulttuurikeskuksia. Caisassa järjestettävien kurssien ja työpajojen pedagogisena lähtökohtana on käytännön kansainvälisyyskasvatus. Salissa ja kokoushuoneissa pidettävät kurssit ovat vuorovaikutteisia, ja niitä järjestetään sekä päiväsaikaan että iltaisin ja viikonloppuisin. Caisan päiväkurssit ovat tarkoitettu helsinkiläisille päiväkotiryhmille ja koululuokille. Osa niistä on Caisan kymppikursseja, joissa koko luokka tai ryhmä osallistuu kahdelle peräkkäiselle tunnille viiden viikon ajan. Caisan yhteistyökumppanien järjestämien kieli- ja kulttuurikurssien tavoitteena on sekä lapsen oman äidinkielen ylläpitäminen että oman kulttuurisen identiteetin vahvistaminen. Kulttuurikeskuksen muiden talojen tavoin Caisa järjestää työpajoja myös koulujen loma-aikoina. Caisan neljä erikokoista, kokoustekniikalla varustettua kokoustilaa ovat erilaisten yhteisöjen ja työryhmien suosittuja kokous- ja toimintapaikkoja. Caisan toimialaan kuuluvat yhdistykset ja muut toimijat voivat varata tiloja käyttöönsä veloituksetta kahden tunnin jaksoiksi. Muilta tilavaraajilta tilojen käytöstä veloitetaan kirjasto- ja kulttuurilautakunnan vuosittain vahvistama vuokrahinta. Kokoustiloissa pidetään myös muun muassa TE -keskusten järjestämiä, aikuisille maahanmuuttajille tarkoitettuja suomenkielen kursseja. Caisan käytöstä poistuva ATK-luokka annetaan syksystä 2014 lähtien kokeiluluontoisesti muutamalle Helsingissä toimivalle ammattitaiteilijaverkostolle ja -projektille työpistekäyttöön. Tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden toiminnallisia olosuhteita ja taiteilijoiden välistä yhteistyötä sekä toimia ovien avaajana helsinkiläisen taidekentän toimijoihin päin. Caisa järjestää toimintaa myös omien tilojensa ulkopuolella. Suurin vuosittainen tapahtuma on Lasipalatsin aukiolla tammi-helmikuussa järjestettävä Kiinalaisen uuden vuoden juhla. Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhteistyöstä syntynyt suurtapahtuma kerää paikalle yhteensä noin katsojaa. Viime vuosina Caisa on tuottanut kaupungin keskustassa myös suosittuja eri maiden ruoka- ja muita kulttuuritapahtumia.

12 12 3. CAISAN TOIMINNAN ARVIOINTIA Tämän selvitystyön aikana Caisan toimintaa on arvioitu keskuksen oman henkilökunnan työpajoissa 9, sidosryhmien edustajien tapaamisissa ja Hahmo Oy:n tekemässä kyselytutkimuksessa sekä Helsingin kaupungin eri toimijoille tehdyssä Webropol - kyselyssä. Henkilökunnan keskusteluissa ja työpajoissa on tullut esiin Caisan toimintakentän laajuus. Tällä hetkellä Caisa on kulttuurikeskuksen ainoa monikulttuurisuustyöhön keskittynyt yksikkö. Aluetaloissa, joiden ympäristössä suuri osa maahanmuuttajaväestöstä asuu, on vain rajallinen määrä resursseja kulttuurienväliseen työhön. Samanaikaisesti muualta muuttaneiden väestöryhmien kasvu muovaa kulttuurisen työn tarvetta ja painotuksia koko kaupungissa. Caisan sisäisissä keskusteluissa sen roolina on nähty muun muassa monikulttuurisuuden asiantuntijaorganisaationa toimiminen, sillanrakentajuus eri kulttuurien ihmisten ja kantaväestön välillä, tapahtumahautomo-tyyppinen toiminta sekä eritaustaisten ihmisten kohtaamispaikkana oleminen. Caisan nykyisen toiminnan voi nähdä jakautuvan eri käyttäjäryhmien erilaisten vaatimusten mukaisesti. Yksittäisen maahanmuuttajan näkökulmasta Caisa voi olla turvallinen kotipesä, jossa on mahdollista tavata samassa tilanteessa olevia ihmisiä, ja ilmaista itseään oman kulttuurisen taustansa tavoin. Erilaisten yhdistysten tarpeet keskittyvät hyvällä paikalla sijaitseviin edullisiin kokoontumis- ja juhlatiloihin. Omaa ammattiaan harjoittaville, muista maista Helsinkiin muuttaneille taiteilijoille Caisan status on kahtiajakoinen. Yhtäältä Caisa on matalan kynnyksen toimintakeskus, johon taiteilijan on suhteellisen helppo päästä esittämään oman taiteellisen työnsä tuloksia. Toisaalta taiteilija voi kuitenkin kokea monikulttuurisuuskeskuksessa esiintymisen ongelmalliseksi, koska se leimaa hänet maahanmuuttajataiteilijaksi, ja siten saattaa haitata esiin pääsemistä kantaväestön taidelaitoksissa. Selvitystä varten kootun tausta-aineiston sekä sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen mukaan keskus nähdään merkityksellisenä, joskin sen toiminnassa nähdään paljon kehitettävää. Parannettavaa löytyy niin Caisassa kuin sen suhteessa kaupungin muihin kulttuurikeskuksiin ja taidelaitoksiin. Caisan toiminnan keskittyminen kaupungin keskustaan ei huomioi riittävästi alueiden laajenevan monikulttuurisen väestön kulttuuripalvelujen tarvetta. Myös Helsingin kulttuurikeskuksen toimintamalleissa, ohjelmasisällöissä, henkilöstörakenteessa ja avustustenjakoprosesseissa nähdään parantamisenvaraa. Yleisesti kiinnitetään huomiota Helsinkiin muuttaneiden ihmisten hyvin eriytyneisiin kulttuuristen palvelujen tarpeisiin. Muun muassa etninen tausta, koulutustaso, työhistoria ja yleinen sosioekonominen asema muovaavat eritaustaisille ihmisille omanlaisiaan odotuksia ja tarpeita suhteessa kaupungin kulttuuritarjontaan. Esimerkiksi henkilöt, jotka muuttavat Helsinkiin vain suhteellisen lyhyelle työkomennukselle, eivät välttämättä koe tarvetta integroitua elinympäristöönsä, puhumattakaan siitä että kokisivat itseään maahanmuuttajiksi. He käyttävät itselleen sopivia, usein kieleen perustumattomia kulttuuripalveluja kantaväestön tapaan. Suomen lähimaista saapuneet työperäiset muuttajat hankkivat usein kulttuurikokemuksensa vieraillessaan kotimaassaan. Pysyvästi Helsingissä asuvilla maahanmuuttajilla kulttuuripalvelujen käyttäminen määrittyy niin iän, sukupuolen, asuinpaikan, kotimaan kulttuuriperinteen kuin ajankäyttömahdollisuuksien mukaan. Maahan muuttaneiden sukupolvien jälkeläiset, ns. toisen sukupolven maahanmuuttajat, ovat tulevina vuosina kasvava ryhmä helsinkiläisiä. Useissa tapauksissa maahanmuuttajat kiinnostuvat omasta kulttuuristaan vasta vanhemmuuden myötä tämä asettaa tulevaisuudessa uusia vaatimuksia myös Helsingin monikulttuurisuustyölle. Pirstaloitunut kulttuurien moninaisuus asettaa suuria 9 Mukaan lukien Ramboll Oyn laatimat kehittämistyöpajat keväällä 2013.

13 13 haasteita kulttuuritarjonnalle samoin kuin taide- ja kulttuurilaitoksissa työskentelevän henkilökunnan kulttuuriselle sensitiivisyydelle ja ammattitaidolle. Toinen esille noussut yleinen kysymys on erillisten, maahanmuuttajille suunnattujen kulttuuripalvelujen mielekkyys. Lähivuosien tilanne, jossa joka viidennellä kaupunkilaisella on juuret ulkomailla, ei ole hallittavissa erillisellä monikulttuurisuustyöllä. Siksi nähdään tärkeänä linjata ne mallit, joilla uudet helsinkiläiset kutsutaan luontevasti osallisiksi yhteiseen helsinkiläiseen kulttuuri niin tekijöinä kuin kokijoinakin. Eräs keskeinen kysymys on, miten saada kantaväestön taidelaitokset ja projektit avattua muualta tulleille taiteilijoille, työntekijöille ja asiakkaille. Caisan nykyisestä toimintakonseptista nousee esiin myönteisimpänä asiana keskuksen sijainti aivan kaupungin sydämessä. Keskeiselle paikalle on hyvät kulkuyhteydet joka puolelta kaupunkia, ja kauempaakin. Caisa koetaan helposti saavutettavana ja tiloiltaan sopivana erityisesti kokoontumisiin ja turvalliseen yhdessäoloon maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken. Myös Caisan henkilökunnan monikulttuurisuus ja hyvät verkostot huomioitiin myönteisinä Caisaan on helppo tulla. Sidosryhmäkyselyyn vastaajat pitivät Caisan hyvin toimivia sisältökonsepteja, säilyttämistä ja edelleen kehittämistä pidettiin tärkeänä. Epäkohtia ja kehitettävääkin löytyy, vaikka mielipiteet jakautuvat varsin paljon. Caisan juhlasali arvioidaan ammattimaiseen esitystoimintaan sopimattomaksi. Keskuksen ohjelmistoprofiili on epäselvä, varsinkin esitysten ja tapahtumien harrastajamaisuutta kritisoidaan. Sen sijaan että esityksiä tehdään korkeiden taiteellisten päämäärien takia, koetaan ohjelmiston usein asettavan eksoottiset maahanmuuttajat esille. Tästä nähdään olevan lopulta haittaa niin sisältöjen tekijöille kuin vastaanottajillekin sääli- tai sympatiapisteet eivät ole tavoittelemisen arvoisia. Myös Helsingin kulttuurikeskuksen nykyisiä monikulttuurisuustyön toimintamalleissa on selvityksen tulosten mukaan kehitettävä. Varsinkin henkilöresurssit ovat hyvin rajalliset: Caisan henkilökunnan lisäksi kulttuurikeskuksen monikulttuurisuustoiminnan parissa työskentelee vain yksi henkilö. Hän vastaa osana tehtäväkuvaansa Stoan ja Vuotalon alueen monikulttuurisista toimintamuodoista. Kulttuurikeskuksen muista taloista puuttuvat kokonaan kulttuurivähemmistöistä peräisin olevat ohjelmatyöntekijät. Työssä olennaiset henkilökohtaiset kontaktit ja luottamus eivät ehkä rakennu, monet ohjelmat ja toimintamuodot saattavat jäävät toteutumatta. Kuitenkin alueelliselle ruohonjuuritason toiminnalle nähdään suurta tarvetta. Kulttuurikeskuksen talojen ohjelmistoa pidetään laajana ja monipuolisena. Toisaalta monikulttuurisen ohjelman koetaan usein hukkuvan muun tarjonnan joukkoon. Osasyynä tähän on kielikysymys, sillä kulttuurikeskuksen tiedotuksessa tällä hetkellä käytössä olevat suomi, ruotsi ja englanti eivät välttämättä tavoita kohdeyleisöjä, ovathan kaupungin suurimmat maahanmuuttajayhteisöt venäjän-, viron- ja somalinkielisiä. Heille, tai pienemmille kielivähemmistöille ei kulttuurikeskuksen viesti nykyisin juuri välity. Lisäksi nousee esille muualta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden toiminnallinen ja taloudellinen tilanne. Kulttuurikeskuksen nykyinen avustusjärjestelmä ei näyttäydy avoimena ja saavutettavana taiteilijalle, jolla ei vielä ole omia verkostoja paikalliseen taide-elämään ja rakenteisiin. Myös kansainvälistä alkuperää olevien taiteilijoiden apurahahakemusten arvioimiseen koetaan tarvittavan lisää asiantuntemusta. Maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden kokemusten mukaan kantaväestön taidelaitokset ovat hankalasti lähestyttäviä, ja yhteistyön mahdollisuuksia ei nykyisin juuri ole.

14 14 4. CAISA SEKÄ HELSINGIN MUUT MONIKULTTUURISUUS- JA KOTOUTTAMISTOIMIJAT Caisan aloittaessa toimintaansa 1990-luvulla Helsinkiin ulkomailta vuosittain muuttavien määrä oli varsin vaatimaton. Caisa on läpikäynyt useita kehitysjaksoja, joiden aikana keskuksen toimintaa on suunnattu kasvavan maahanmuuttajayhteisön tarpeiden mukaiseksi. Erimaalaisten kohtaamispaikkana aloittanut Caisa on vuosien mittaan muun muassa toiminut erilaisten taiteellisten hankkeiden kehityshautomona ja tuottajana, kymmenien maahanmuuttajien työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkana, ohjannut muualta muuttaneita kaupungin palvelujen pariin, tukenut erilaisissa vertaisryhmissä ja kokoontumisissa esimerkiksi maahanmuuttajanaisia ja adoptioperheitä sekä vastannut nykyisin valtakunnallisen Infopankki-palvelun kehittämisestä. Maahanmuuttajayhteisöissä Caisalla on hyvä, tunnettu brändi. Viime vuosikymmenten aikana Helsinkiin muista maista muuttanut väestö on kaksinkertaistunut. Uusille helsinkiläisille suunnatut palvelut ovat kehittyneet. Julkisten palvelujen kehitys on ollut kahdensuuntaista. Osa palveluista on maahanmuuttajien tarpeisiin kehitettyjä erillispalveluja (muun muassa kielikurssit ja kotoutumisvalmennus). Toisaalta esimerkiksi nuorisotoimessa ei maahanmuuttajataustaisia nuoria kohdella erityisryhmänä vaan he integroituvat keskuksen normaaliin toimintaan. Helsingin kaupunginkirjasto puolestaan on kehittänyt toimintaansa opetusministeriön nimeämänä Ulkomaalaiskirjastona jo 1995 lähtien (nyk. monikielinen kirjasto). Toiminta perustelee itsensä erinomaisesti kirjastot ovat tutkitusti maahanmuuttajaväestön läheisimmiksi kokemia kulttuuripaikkoja. 10 Keväällä 2014 valmistunut kaupungin yhteisen strategian toimeenpano-ohjelma määrittelee maahanmuuttajiin ja monimuotoisuuteen liittyvän työn sektoreittain hyvinkin tarkasti, mukaan lukien opetusviraston laaja-alaisen toiminnan. Helsinkiläiseen monikulttuurisuuteen liittyy alan järjestökentän voimakas kehittyminen. Yhdistysten ja järjestöjen kehityskaari on heijastellut maahanmuuton määrää ja muodostuvien yhteisöjen tarpeita luvun alussa toimineet maahanmuuttajayhdistykset olivat usein joko jakautuneita jäsenten kulttuurien tai uskontojen mukaisesti tai syntyneet edistämään monikulttuurisuuden yleistä vahvistamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Nyttemmin yhdistyksiä syntyy yhä enemmän muidenkin asioiden kuten iän, sukupuolen, taiteiden ja liikunnan ympärille. Uusia toimijoita ovat muun muassa pitkään maassa asuneiden maahanmuuttajien ja viranomaisten yhdessä ylläpitämät kotouttamisyhdistykset sekä ns. koalitioyhdistykset, jotka kokoavat yhteen useita paikallisia maahanmuuttajayhdistyksiä ja etnisiä ryhmiä. 11 Järjestöjen toiminta on nykyisin moninaista, ja ne täydentävät julkisia kotouttamispalveluja. Joillakin järjestöillä on omia erikoistehtäviä, kuten esimerkiksi Monika-Naiset liiton laajat palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja -lapsille. Suuri osa yhdistyksistä toimii hyvin pienillä resursseilla, usein ilman toimitiloja. Toimintavaransa ne keräävät eri lähteistä, kuten kaupungin eri virastojen myöntämistä avustuksista ja säätiöiden tuesta. Miten Caisan ja Helsingin kulttuurikeskuksen muiden talojen toimintamallit ja resurssit sovitetaan kaupungin julkisten ja järjestökentän palvelujen sirpaleiseen kokonaisuuteen? Keskeistä on hahmottaa muualla tarjottavien palvelujen muodot suhteessa kulttuurikeskusten erityisosaamiseen, tiloihin ja henkilöresursseihin. Toinen kysymys koskee kaupungin omia ja kaupungin tukemia taidelaitoksia, joista harvassa aihepiiriä on vielä pohdittu. Kuitenkin, kulttuurisen tasa-arvon ja saavutettavuuden vaatimus sekä ulkomaalaisperäisen väestön osan kasvu nostaa tämän asian yhä voimakkaammin agendalle. 10 Mm. Joronen 2009, Joronen 2009,

15 15 5. CAISA 2.0. Tämän selvityksen pohjalta esitetään kolmea vaihtoehtoista Caisa mallia, joiden tavoitteena on täydentää kaupungin muuta kulttuurikenttää ja kotouttamistoimintaa. Lähtökohtana on Helsingin kaupungin strategia, jossa maahanmuuttajataustaiset helsinkiläiset otetaan mukaan kulttuurielämään tasavertaisina, aktiivisina tekijöinä ja kokijoina. Tämä edellyttää osallistavaa ja tukevaa toimintaotetta, jonka tavoitteena on uusien helsinkiläisten integroituminen kaupungin taide- ja kulttuurikenttään, samalla heidän omaa kulttuurista taustaansa kunnioittaen ja tukien. Caisa 2.0. antaa kasvot Helsingin jo olemassa oleville ja jatkuvasti kehittyville, eri kulttuurien ja etnisten ryhmien omille sekä kantaväestön välisille verkostoille ja toiminnoille. Caisa 2.0. integroituu aikaisempaa paremmin osaksi kaupungin muuta omaa kulttuurityötä, sekä muiden organisaatioiden Helsingissä toteuttamaa taide- ja kulttuuritoimintaa. Uuden Caisan fokus on nimenomaan kulttuurityössä, sillä Caisalle aiemmin kuuluneita työllistämis-, suomenkielen opetus- ja neuvontapalveluja katetaan nykyisin pääosin muiden organisaatioiden toimesta. Caisan toimintamallin päivittämiseen liittyy myös kulttuurikeskuksen avustusjärjestelmän uudistaminen siten, että se tukee paremmin monikulttuurisen taidekentän erityistarpeita. Arvioitavaksi esitetään muun muassa mahdollisuutta, jossa osa jaettavista avustuksista kohdistuisi erityisesti Helsingissä asuvien, muista maista muuttaneiden ammattitaiteilijoiden työhön sekä heidän ja kaupungin tukemien taidelaitosten väliseen taiteelliseen yhteistyöhön. Caisan asiantuntijan/työntekijän kuuleminen monikulttuurisuusprojektien hakemuksia arvioitaessa voisi edesauttaa em. tukien kohdentamisessa. Kulttuurikeskuksen voimavarojen käyttöä voisi tehostaa myös kulttuurikeskuksen eri taloissa toteutettavan ohjelmiston ja kaupungin jakamien avustusten keskinäisen synkronisoinnin parantamisella. Niinpä osa avustuksista voisi suuntautua suoremmin taloissa esitettävän, erityisesti kulttuurien välisen ohjelmiston tukemiseen. Caisa 2.0:n kehittämisen tärkeimpänä työkaluna on avoin dialogi eritaustaisten ihmisten ja organisaatioiden välillä. Toiminnan tavoitteena on kulttuurinen tasa-arvo, palvelujen saavutettavuus, kaupungin eri virastojen ja helsinkiläisten taidelaitosten avautuminen yhteistyölle, ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen, yhdessä tekeminen, sekä koska kyseessä on taide ja kulttuuri hauskanpito. Toimintamalli A: MobiiliCaisa (MC) Tässä esiteltävä toimintamalli heijastelee Helsingin ominaislaatua ketterästi uusiutuvana, innovatiivisena ja kansainvälisenä kaupunkina. Alati liikkeessä olevassa globaalissa maailmassa asiat ja ideat asettuvat jatkuvasti uusiin asentoihin ja yhdistelmiin. Muutos ja kehitys ovat sisäänrakennettuna myös kaupungin moninaiseen väestöön ja kulttuuriin. Tässä toimintamallissa tekemisen tapa, toteutuspaikat ja ihmiset yhdistyvät uudenlaiseksi, verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. MobiiliCaisa (MC) on liikkuvan, verkostomaisen kulttuurienvälisen toiminnan konsepti. Sen toiminta jakautuu viiteen osakonseptiin, joista kullakin on oma henkilökuntansa, identiteettinsä ja toimijaryhmänsä. Kaksi toimintamuotoa keskittyy ammattimaiseen taiteeseen. Caisa Stage on esittävän taiteen ammattitaiteilijoiden tuotantokonsepti, Caisa Gallery keskittyy visuaaliseen taiteeseen. Kahden muun osakonseptin painopisteenä on yhteisöllinen, matalankynnyksen toiminta. Caisa People keskittyy ruohonjuuritason toimintaan, Caisa Workshop on kurssien, työpajojen ja yleisökasvatuksen kokonaisuus. Caisa Talks järjestää keskusteluja. Erottamalla ammattilaistoiminta selkeämmin muusta kokonaisuudesta vahvistetaan tekijöiden ammatillista statusta, ja luodaan samalla lisää itsenäistä painoarvoa yhteisölliselle, toiminnalliselle osalle. Kutakin osa-aluetta on mahdollista kehittää erikseen pitäen samalla Caisan kokonaisbrändin selkeänä.

16 16 Konsepteja yhdistää yhteinen päämaja sekä kaiken toiminnan tilannekohtainen, joustava liikkuvuus. Yhteinen suunnittelu ja koordinointi mahdollistavat konseptien välisen sujuvan yhteistyön, toiminnan liikkuvuus tekee mahdolliseksi eri toimintakonseptien itsenäisen toteutuksen. Toiminnan ytimessä on uusien yhteistyöverkostojen ja toimintamallien kehittäminen ja tukeminen sekä keskustelujen avaaminen saman pöydän ääreen tuominen. Lähtökohtana on lisäksi, että yksittäiset asiakkaat ja tekijät voivat liikkua mallin eri osakonsepteista toiseen oman kiinnostuksen ja ammattitaidon muuttuessa ja/tai kehittyessä Toimintaan osallistuvien taiteilijoiden, yhdistysten ja järjestöjen näkökulmasta verkostomainen malli tuo eri tiloja, kaupungin alueita ja yhteistyömahdollisuuksia koskevan tiedon ja kontaktit tavoitettavaksi yhdeltä luukulta. Eri kaupunginosien asukkaille uusi malli avaa laajasti uutta helsinkiläistä ja kansainvälistä taidetta, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Toiminnan tiedotus tehdään suomen, ruotsin ja englannin lisäksi soveltuvin osin ainakin suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä (venäjä, viro, somali). Tiedottamisessa, markkinoinnissa ja osallistamisessa hyödynnetään uutta teknologiaa ja verkostoitumisen tapoja. Uusista toimintamuodoista osa voidaan toteuttaa myös verkkosisältöinä. Tilojen koordinoinnissa hyödynnetään edelleen kehitettävää Elistilavarausjärjestelmää. Mitä tehdään? Caisa Stage tuo esille uutta korkeatasoista esittävää taidetta ja taiteiden välistä toimintaa. Toimijoina ovat sekä muualta muuttaneet että kantaväestön ammattitaiteilijat ja taiteilijaryhmät sekä kaupungin tukemat taidelaitokset. Muualta muuttaneiden taiteilijoiden työllistymisen edistäminen on yksi tärkeimmistä lähtökohdista. Esitykset toteutetaan tapauskohtaisesti valittavissa paikoissa, esimerkiksi Caisan omassa monitoimitilassa keskustassa (vrt. keskustakirjasto), Kulken muissa taloissa, yhteistyötaidelaitoksissa, tai vaikkapa lähiöiden asukastaloissa. Myös yhteistyötä helsinkiläisten festivaalien ja taiteen välittäjätahojen kanssa kehitetään. Caisa Stagen ohjelma muodostetaan avoimen teoshaun kautta. Päätökset valittavista produktioista tehdään talon tuotantotiimissä, jota täydentää vaihtuva ulkopuolinen taiteellinen neuvonantaja. Kehityshautomotyyppiseen tuotantoprosessiin kuuluu teknistä, tuotannollista ja taloudellista tukea. Caisa Stage tukee ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten kehittämistä myös neuvonta-, mentorointi-, työpaja- ja verkottumispalveluilla. Caisa Stagen tavoitteena on tukea helsinkiläisen taidekentän kansainvälistymistä sekä alan sisäistä yhteistyötä. Caisa Gallery on verkostomainen galleria, jonka sisältönä on Helsingissä syntyvä uusi visuaalinen taide. Taiteilijat ovat sekä kantaväestöä että ulkomaalaistaustaisia ammattitaiteilijoita, joiden töissä korkea taso yhdistyy kulttuurienvälisiin teemoihin. Caisa Gallery koordinoi projekteja ja näyttelyitä keskustan ja alueiden kulttuuritiloissa sekä erilaisissa pop up-paikoissa. Toiminnan tavoitteena on kulttuurienvälisen visuaalisen taiteen saavutettavuuden parantaminen ja yhteistyön lisääminen. Caisa People on toimintakonsepti, jossa eritaustaiset ihmiset ja yhteisöt voivat itse järjestää matalan kynnyksen toimintaa kuten kokoontumisia ja juhlia. Toimintaa järjestetään Caisan omissa kokoustiloissa sekä kulttuurikeskuksen aluetaloissa, jolloin Caisa koordinoi tilojen käyttöä ja aikataulutusta. Tätä toimintaa linkitetään alueiden asukastalojen kehittämiseen. Caisa Peoplen tavoitteena on eritaustaisten ihmisten oman kulttuurin, yhteistoiminnallisuuden ja kansalaisaktiivisuuden tukeminen. Caisa Workshop on toimintakonsepti, joka tarjoaa eri-ikäisille helsinkiläisille kursseja ja työpajoja. Niiden keskiössä on eri kulttuurien välinen ymmärrys ja vuoropuhelu. Ammattitaiteilijoiden suunnittelemia ja Caisan koordinoimia kursseja järjestetään Annantalossa, Kulken aluetaloissa ja muissa soveltuvissa paikoissa. Kurssien tavoitteena on eri kulttuuritaustaisten ihmisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen arkipäivän kansainvälisyyskasvatus.

17 17 Caisa Talks järjestää ajankohtaisista aiheista yleisökeskusteluja. Kenelle tehdään? MobiiliCaisan ohjelmisto ja muut palvelut on suunnattu kaupungin koko väestölle. Kulttuurienvälisyys ja innovatiivisuus tuovat toimintaan oman vivahteensa. Tiedotuksen kieliversioiden lisääminen sekä toiminnan verkottuminen kaupungin eri puolille tekevät palveluista demokraattisia ja hyvin saavutettavia. Ketkä tekevät? MobiiliCaisan henkilökunta koostuu pääosin keskuksen nykyisistä työntekijöistä vahvistettuna aluekoordinointiin tarvittavalla henkilöstöllä. Lisärekrytoinnissa painotetaan työntekijän taustojen moninaisuutta ja tuotannollista ammattitaitoa. Toimijoina on eri kulttuuritaustaisia ammattitaiteilijoita, pedagogeja ja heidän yhteisöjään, sekä yhdistysten, järjestöjen ja verkostojen edustajia. Toimintaa tukemaan perustetaan säännöllisesti kokoontuva ns. viisaiden ryhmä, jossa on edustajia eri taiteilijayhteisöistä, kansalaisjärjestöistä ja taidelaitoksista. Viisaiden ryhmä antaa ehdotuksia toiminnan kehittämiselle ja yhteistyön lisäämiselle. Kenen kanssa tehdään? MobiiliCaisa tekee yhteistyötä taide- ja kulttuuriprojektien, järjestökentän, kaupungin muiden kulttuurikeskusten ja virastojen sekä kaupungin tukemien taide- ja kulttuurilaitosten ja festivaalien kanssa. MobiiliCaisa on proaktiivinen toimija valtakunnallisessa monikulttuurikeskusten verkostossa sekä kansainvälisissä alan verkostoissa. Missä tehdään? MobiiliCaisalla on omat toimistotilansa ja monitoiminäyttämö (mahdollisesti myös oma tai vakituinen yhteistyögalleria) kaupungin keskustassa. Verkostomaisena toimijana Caisa koordinoi kulttuurien välistä toimintaa myös Kulken muissa taloissa sekä yhteistoimintaa muun muassa muissa taidelaitoksissa. Tavoitteena on dynaaminen, uutta luova liike kaupungin eri osien toimijoiden ja tilojen välillä. Arvio hyödyistä ja haitoista Mallin vahvuutena on koko kaupungin alueellinen kattavuus, lähiöiden ja keskustan linkittyminen koordinoidusti sekä toiminnallinen joustavuus. Myös keskuksen sisäisen tietotaidon ja verkostojen hyödyntäminen sekä synergian mahdollisuudet korostuvat. Toimintakonseptien selkeät, omat profiilit vahvistavat kaikkien osa-alueiden statusta ja mahdollistavat niiden yksilöidyn kehittämisen. Toimitilojen vuokrakulujen pieneneminen tuo mahdollisuuksia laajenevan toiminnan riittävään resursointiin. Toimintamalli B: Keskustan Caisa Tässä mallissa monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta sijoitetaan Helsingin keskustan alueella sijaitsevaan, kaupungin omassa omistuksessa olevaan monitoimitilaan. Keskuksen toiminta järjestetään samantyyppisesti kuin Caisan nykyinen toiminta. Samalla käynnistetään uusia, esimerkiksi ammattitaiteilijoiden työn tukemista ja verkottumista parantavia hankkeita. Tässäkin mallissa toiminnasta tiedotetaan suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ainakin suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä (venäjä, viro, somali, arabia). Tilojen koordinointi on mahdollista Elis -tilavarausjärjestelmää käyttäen. Mitä tehdään? Caisan nykyisiä toimintatapoja kehitetään entiseltä pohjalta. Esitys-, kurssi-, kokous- ja näyttelytoiminnalla on hyvät perinteet ja oma yleisönsä. Ohjelmaprofiilin ammattimaisuutta parannetaan lisäämällä yhteistyötä ammattitaiteilijoiden kanssa, ja

18 18 resurssoimalla enemmän aikaa ja voimavaroja tuotantoihin. Caisa antaa omaa asiantuntija-apua alueilla tapahtuvaan monikulttuurisuustyöhön. Kenelle tehdään? Caisan ohjelmisto ja muut palvelut on suunnattu koko väestölle. Tiedotuksen kieliversioiden lisääminen parantaa palvelujen saavutettavuutta. Ketkä tekevät? Caisan nykyinen henkilökunta jatkaa keskuksen työntekijöinä. Toimijoina on eri kulttuuritaustaisia ammattitaiteilijoita, pedagogeja ja heidän yhteisöjään, sekä yhdistysten, järjestöjen ja verkostojen edustajia. Kenen kanssa tehdään? Caisa tekee yhteistyötä taide- ja kulttuuriprojektien, järjestökentän, kaupungin muiden kulttuurikeskusten ja virastojen sekä kaupungin tukemien taide- ja kulttuurilaitosten kanssa. Missä tehdään? Monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta keskittyy pääosin Caisan uusiin tiloihin kaupungin keskustassa. Arvio haitoista ja hyödyistä Mallin vahvuutena ovat Caisassa jo parikymmentä vuotta käytettyjen toimintamallien sujuvuus ja osaava henkilökunta, sekä Caisan hyvä tunnettuus ja maine. Haittapuolena saattavat olla monikulttuurisuustyön keskittyminen kaupungin keskustaan uuden maahanmuuttajaväestön sijoittuessa muille alueille, sekä siitä johtuva toiminnan eriytyminen irralliseksi kaupungin muusta kulttuuritoiminnasta. Toimintamalli C: Aluetalojen Caisa Tässä mallissa monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta hajautetaan aluetaloihin kulttuuristen vähemmistöjen asuinaluepainotusten mukaisesti. Tässäkin mallissa toiminnasta tiedotetaan suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ainakin suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä (venäjä, viro, somali, arabia). Tilojen koordinointi talokohtaisesti on mahdollista Elis -tilavarausjärjestelmää käyttäen. Mitä tehdään? Aluetalojen toimintaa kehitetään siten, että kasvavan ulkomaalaistaustaisen väestön tarpeet huomioidaan paremmin. Tähän pyritään esimerkiksi hyödyntämällä nykyisen Caisan henkilökunnalla olevia verkostoja sekä luomalla uusia, talokohtaisia yhteyksiä maahanmuuttajayhdistyksiin ja -taiteilijoihin. Ohjelmiston ja toiminnan painotuksissa korostetaan talojen erilaisia profiileja ja osaamista sekä kunkin asuinalueen etnisiä painotuksia. Esimerkiksi Annantalon kurssitarjontaan voidaan lisätä kulttuurienvälisiä ja kansainvälisyyskasvatuksellisia sisältöjä, Kannel- ja Malmitalo sekä Savoy-teatteri voivat kehittää edelleen maailmanmusiikin ohjelmaansa, Stoa voisi halutessaan syventää eri etnisten tanssin lajien esittelyä ja Vuotalo laajentaa edelleen klubitoimintaansa. Monikulttuuriseen visuaaliseen taiteeseen keskittyvää galleriatoimintaa kehitetään esimerkiksi osana Stoan toimintaa. Vuosittain toteutetaan myös talojen ja alueiden välisiä yhteisprojekteja. Kenelle tehdään? Eri talojen ohjelmisto ja muut palvelut on suunnattu koko väestölle. Ohjelmiston ja projektien alueellisuus antaa mahdollisuuksia tavoittaa alueilta uusia yleisöjä. Tiedotuksen kieliversioiden lisääminen parantaa palvelujen saavutettavuutta.

19 19 Ketkä tekevät? Caisan nykyinen henkilökunta sijoitetaan aluetaloihin niiden erilaisten painotusten mukaisesti. Talojen toimijoina on eri kulttuuritaustaisia ammattitaiteilijoita, pedagogeja ja heidän yhteisöjään, sekä yhdistysten, järjestöjen ja verkostojen edustajia. Kenen kanssa tehdään? Kulttuurikeskuksen talot tekevät yhteistyötä taide- ja kulttuuriprojektien, järjestökentän, kaupungin muiden kulttuurikeskusten, Helsingin kaupungin muiden virastojen sekä kaupungin tukemien taide- ja kulttuurilaitosten kanssa. Missä tehdään? Monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta keskittyy olemassa oleviin kulttuurikeskuksiin niiden tila- ja aikaresurssien mukaisesti. Arvio hyödyistä ja haitoista Mallin vahvuutena on aluetalojen kulttuurienvälisen osaamisen paraneminen ja toiminnan lisääntyminen. Myös mahdollisuudet ruohonjuuritasoiseen lähiötyöhön voivat lisääntyä. Haittapuolena saattavat olla nykyisen Caisan monitaitoisen ja -kulttuurisen henkilökunnan hajauttamisesta johtuva osaamisen pirstaloituminen sekä keskustan toimijoiden ja alueiden välisen yhteyden jäsentymättömyys. Toimijoiden ja asiakkaiden näkökulmasta alueille hajautettu toiminta saattaa synnyttää tunteen yhteisen kotipesän ja identiteetin menettämisestä, sekä yhteydenpidon hankaloitumista.

20 20 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA AIKATAULU Seuraavassa ehdotetaan selvityksen mukaisia toimenpiteitä, joiden kautta Caisan ja Helsingin kulttuurikeskuksen monikulttuurisen ja kulttuurienvälien työn muodot rakentuvat uudelle pohjalle. Syksy 2014 Caisa järjestää selvitystä koskevia sidosryhmäkeskustelutilaisuuksia. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta linjaa toiminnan tavoitteet sekä määrittelee niihin johtavan toimintamallin. Kulttuurikeskus/Caisa tarkentaa valitun mallin vaatimat tilaresurssit, ja käynnistää tilaneuvottelut kaupungin tilakeskuksen kanssa. Kulttuurikeskus/Caisa alkaa selvittää valitun toimintamallin taloudellisia vaikutuksia. Caisa suunnittelee ja valitsee 2015 käynnistyvät, toimintamalliin liittyvät pilottiprojektit, ja tutkii tarvittaessa mahdollisuudet pilottivaiheen ulkopuoliseen rahoitukseen Kulttuurikeskus/Caisa tarkentaa valitun toimintamallin vaatimat henkilöstö-, tila- ja talousresurssit, sekä arvioi niiden vaikutukset budjettiin Caisa jatkaa toimintamallin kehittämistä sidosryhmien kanssa pidettävissä työpajoissa. Konkreettiset toimintamallit ja -käytännöt kirjataan. Caisa perustaa viisasten ryhmän. Kultturikeskus/Caisa jatkaa toimitiloja koskevia neuvotteluja, yhdessä tilakeskuksen kanssa laatii tilasuunnitelman ja valmistelee tiloja koskevia vuokrasopimuksia Kulttuuripolitiikan osasto selvittää mahdollisuudet suunnata kaupungin avustuskäytäntöjä siten, että ne tukevat valittua monikulttuurisuustyön mallia. Caisa käynnistää pilottiprojekteja ja käy yhteistyökumppanuusneuvotteluja. Kulttuurikeskus käynnistää tiedotuksen uusien kieliversioiden (mm. venäjä, viro, somali) käyttöönoton prosessin Caisa/Kulttuurikeskus siirtyy asteittain uusiin toimintamalleihin. Caisa valitsee ammattilaisohjelmistonsa taiteellisen neuvonantajan. Kulttuurikeskus toteuttaa mahdolliset uudet henkilöstörekrytoinnit. Kulttuurikeskus/Caisa viimeistelee uusien toimitilojen tilasuunnittelun, sekä tekee tilojen ja toiminnan vaatimat kalusto- ym. hankinnat. Caisa muuttaa uusiin toimitiloihin Caisa 2.0. toiminta käynnistyy kokonaisuudessaan.

Tomi Purovaara. Jenni Peisa. Reetta Sariola

Tomi Purovaara. Jenni Peisa. Reetta Sariola 1 CAISA 2.0 Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan toiminnasta sekä kehittämisen toimenpide-ehdotukset Tomi Purovaara Jenni Peisa Reetta Sariola 2 Sisällys TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 7 2.

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin

Lisätiedot

Helsingin kulttuurikeskus. Selvitys. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa. Nykytila ja kehittämisehdotukset

Helsingin kulttuurikeskus. Selvitys. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa. Nykytila ja kehittämisehdotukset Helsingin kulttuurikeskus Selvitys Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Nykytila ja kehittämisehdotukset Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Nykytila ja kehittämisehdotukset Tomi Purovaara Jenni Peisa

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kaikkien yhteinen Vantaa

Kaikkien yhteinen Vantaa Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa

Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romaniasiain neuvottelukuntien valtakunnalliset neuvottelupäivät 8.-9-9.2015 Mikkeli Eva-Maria Hakola Kehittämispäällikkö Taiteen edistämiskeskus (TAIKE)

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään

Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön konserniselvitys. Seminaari TYÖPAJAMATERIAALI

Opetus- ja kulttuuriministeriön konserniselvitys. Seminaari TYÖPAJAMATERIAALI Opetus- ja kulttuuriministeriön konserniselvitys Seminaari 26.11.2010 TYÖPAJAMATERIAALI Työpajat 13.00-14.30 Käsittelyssä kolme teemaa: 1. OKM-konsernin tehtäväkokonaisuudet tulevaisuudessa 2. OKM-konsernin

Lisätiedot

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo

Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä. Tieteiden talo Työpaja kirjastopalvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Kooste pienryhmätyöskentelystä Tieteiden talo 11.5.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Suomen kirjastoseuran järjestämässä työpajassa

Lisätiedot

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT

TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT 1(5) TOIMINTA-AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISEN ARVIONTIKRITEERIT Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessilla on kolme avustuskokonaisuutta, Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen avustukset,

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki

Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Maahanmuuttaja oman elämänsä toimijana Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO Peter Kariuki Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO 14.11.2011 Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) Valtioneuvoston

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1 Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien sopimus ulkomaalaistaustaisten asiakkaiden neuvonnasta 1. Sopimuksen osapuolet: Helsingin kaupunki Espoon kaupunki Vantaan kaupunki Kauniaisten kaupunki

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä

Ajankohtaista ministeriöstä Ajankohtaista ministeriöstä Maakuntamuseoiden, aluetaidemuseoiden ja valtakunnallisten erikoismuseoiden johtajien tapaaminen 18.3.2015 Mirva Mattila Esityksen sisältö Kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Asuinalueiden kehittämishanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Asuinalueiden kehittämishanke 2013-2015 Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku 3.6.2013 Katariina Hilke 1 Turun hanke Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA

TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA TANSSIN TIEDOTUSKESKUKSEN STRATEGIA 2014 2018 Tanssin Tiedotuskeskuksen strategian vuosille 2014 2018 valmistelu aloitettiin loppuvuodesta 2012. Prosessi saatiin valmiiksi vuoden 2013 lopussa. Osana strategiatyötä

Lisätiedot

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous 28.4.15 Opetusviraston peruspalvelut maahanmuuttajataustaisille

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku

Megatrendit ja kulttuurialan muutos Työpajan purku Megatrendit ja kulttuurialan muutos 3.6.2016 Työpajan purku Osallistujattila 2025 Ilmoittautuneita 175 kpl Ilmoittautuneet aloittain: Museoala Orkesterit Teatterit Muut Ryhmätöiden lm. 20+1 kpl ks. dokumentointi

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu

MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN. Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu MONIKULTTUURISUUS JA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN KOHTAAMINEN Maahanmuuttajaopetuksen valtakunnallinen seminaari, Oulu 7.5.2008 MITÄ ON TULOSSA: 1. MONIKULTTUURISUUDESTA 2. KOULUTUKSEN MERKITYKSESTÄ, OPPILAIDEN

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Globaalin vastuun strategia

Globaalin vastuun strategia Globaalin vastuun strategia 9.5.2012 HELSINGIN KAUPUNKI 1 GLOBAALIN VASTUUN STRATEGIA Sisältö 1. Johdanto 2. Globaalin vastuun linjaukset Helsingin kaupungin toiminnassa Globaalin vastuun määritelmä Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Kaisa Koskela kaisa.k.koskela@espoo.fi Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Tavoitteena hahmottaa kokonaistilannetta ja palvelutarpeita kulttuurisen moninaisuuden

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1

Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1 Pirkanmaan kulttuurikasvatusiltapäivä: Pienryhmä 1 Pointteja ja Ideoita: Keskitetyt materiaalihankinnat TATKU2 & Vantaa (Reeli Karimäki), vaikutus henkilöstöön. Voisiko tästä Taitelija päiväkodissa -mallista

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Taideyliopiston strategia

Taideyliopiston strategia 2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKKA SISÄLTÖ Kielipolitiikka yliopiston kansainvälisyyden tukena ja vauhdittajana...1 1 Yliopisto työympäristönä...3 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Perheiden palvelujen asiakasprosessi. 27.5.2016 Ritva Olsén

Perheiden palvelujen asiakasprosessi. 27.5.2016 Ritva Olsén Perheiden palvelujen asiakasprosessi 27.5.2016 Ritva Olsén PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen integraatio Yhteinen neuvonnan

Lisätiedot