CAISA 2.0. Työversio EI JULKISUUTEEN. Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan
|
|
- Sami Turunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Työversio EI JULKISUUTEEN CAISA 2.0. Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan monikulttuurisuustoiminnasta sekä kehittämisen toimenpide-ehdotukset Tomi Purovaara
2 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä 1. Johdanto 2. Caisa nyt 3. Caisan toiminnan arviointia 4. Caisa ja Helsingin muut monikulttuurisuus- ja kotouttamistoimijat 5. Caisa 2.0. Toimintamalli A: MobiiliCaisa Toimintamalli B: Keskustan Caisa Toimintamalli C: Aluetalojen Caisa 6. Toimenpide-ehdotukset ja aikataulu Liitteet Liite 1. Kirjallisuuskatsaus: monikulttuurisuus akateemisessa kulttuuripolitiikkaa käsittelevässä kirjallisuudessa (Kirj. Reetta Sariola) Liite 2. Monikulttuurisuus lainsäädännössä sekä valtioneuvoston, helsingin kaupungin ja kulttuurikeskuksen strategioissa ja linjauksissa Liite 3. Helsingin kaupungin strategian toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin. Liite 4. Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Lähteet
3 3 TIIVISTELMÄ Vuonna 1996 perustetun Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan vuokrasopimus nykyisissä toimitiloissa päättyy vuoden 2017 lopussa. Tässä selvityksessä tarkastellaan Caisan monikulttuurista toimintaa sekä tehdään ehdotuksia sen edelleen kehittämiseksi osana Helsingin kulttuurikeskusta ja pääkaupunkiseudun monikulttuurista todellisuutta. Selvitys perustuu kehitystyöpajojen, sidosryhmähaastattelujen, tutkimusten, lainsäädännön ja tilastojen antamaan tietopohjaan. Monikulttuurisuudella tarkoitetaan tässä yhteiskunnan etnistä ja kulttuurista moninaisuutta. Suomessa harjoitetussa maahanmuuttajien multikulturalistisessa integraatiopolitiikassa halutaan edistää monimuotoisuuden ylläpitämistä sekä poistaa sellaista sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta, joka johtuu vähemmistöryhmiin kuulumisesta. Helsingin kaupungin strategiassa nämä arvot heijastuvat muun muassa päätöksessä vahvistaa maahanmuuttajien roolia taiteen ja kulttuurin kuluttajina ja tekijöinä. Helsingin monimuotoistuminen näkyy parhaiten tilastoista luvun aikana Helsingin vieraskielisten määrä on yli kaksinkertaistunut, ja se oli 2013 yhteensä yli henkilöä. Heistä yli 28 prosenttia asuu Itäisessä suurpiirissä. Myös Koillisessa suurpiirissä osuus on korkea. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan henkilöön, eli yli 20 prosentin osuuteen kaupungin väestöstä. Caisa kantaa nykyisin päävastuun kulttuurikeskuksen monikulttuurisesta työstä. Keskuksessa työskentelee 10 vakituista työntekijää. Caisan vuosibudjetti oli 2013 n. 1.6 milj. euroa, josta henkilöstökuluja on 32 %, tilan vuokrakuluja 54 %, aineita ja tarvikkeita 2% ja palvelujen ostoja 11% %. Tuloja oli n euroa. Caisan salissa järjestettiin 2013 yhteensä 144 tilaisuutta, joissa kävi katsojaa. Keskuksen tuottamat ulkoilmatapahtumat keräsivät lisäksi katsojaa. Lasten taidekasvatustoimintaan osallistui 3000 lasta, galleriassa kävijöitä oli liki henkilöä. Caisan toiminnan tämän hetkisiksi tavoitteeksi on kirjattu monimuotoisen kaupungin kehittäminen edistämällä eri maista tulleiden ihmisten ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta, tukemalla etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista sekä antamalla tietoa erilaisista kulttuureista ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Vuoden 2014 aikana Caisan toiminnassa ovat korostuneet keskuksen kehittäminen keskustelujen ja monitahoisen verkottumisen kautta, uusien kumppanuuksien solmiminen sekä muualta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen. Caisan tulevaisuutta suunniteltaessa on huomioitava käytettävissä olevien resurssien lisäksi toimintaympäristön muutokset, maahanmuuttoon liittyvien muiden julkisten ja yksityisten palvelujen jo olemassa olevat muodot sekä vierasperäisen väestönosan jatkuva kasvu. Työkentän ja etenkin niin sanotun toisen polven maahanmuuttajien väestöryhmän kasvaessa on myös tehtävä valintaa erityispalvelujen ja valtavirtaisten palvelujen järjestämisen välillä. Kyselyjen mukaan Caisan vahvuuksia ovat keskeinen sijainti, tilojen hyvä soveltuminen kokoontumisiin ja vapaamuotoisiin tilaisuuksiin sekä verkottunut henkilökunta. Caisan ongelmia ovat tilojen sopimattomuus ammattimaiseen esitystoimintaan, toimintaprofiilin hahmottomuus sekä ohjelmiston keskittyminen suhteellisen harvojen kulttuurien esittelemiseen. Nykyinen toiminta ei myöskään huomioi tarpeeksi eri kaupunginosien monikulttuurisen väestön palvelujen tarpeita. Helsingin kulttuurikeskuksen monikulttuurisuustoiminnan haasteita ovat sen toimipisteissä työskentelevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden vähäinen määrä, monikulttuurisen ohjelman hukkuminen muun tarjonnan joukkoon, sekä tiedotuskielistä puuttuvat suurten vähemmistöryhmien kielet. Myös ulkomailta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden asema nähdään ongelmallisena. Heidän on hyvin vaikea solmia yhteistyökumppanuuksia kaupungin tukemien taidelaitosten kanssa. Avustusjärjestelmän soveltuvuus ja monikulttuuristen avustushakemusten arvioinnin asiantuntevuus koetaan
4 4 puutteellisiksi. Caisa 2.0. antaa kasvot Helsingin jo olemassa oleville ja jatkuvasti kehittyville, eri kulttuurien ja etnisten ryhmien omille sekä kantaväestön välisille verkostoille ja toiminnoille. Caisa 2.0. integroituu aikaisempaa paremmin osaksi kaupungin muuta omaa kulttuurityötä, sekä muiden organisaatioiden Helsingissä toteuttamaa taide- ja kulttuuritoimintaa. Uuden Caisan toiminnan fokus on nimenomaan kulttuurityössä, sillä Caisalle aiemmin kuuluneita työllistämis-, suomenkielen opetus- ja neuvontapalveluja katetaan nykyisin pääosin muiden organisaatioiden toimesta. Tämän selvityksen pohjalta esitetään kolmea vaihtoehtoista mallia Caisan toiminnan kehittämiseksi siten, että se täydentää kaupungin muuta kulttuurikenttää ja kotouttamistoimintaa. Toimintamallin päivittämiseen liittyy myös kulttuurikeskuksen avustusjärjestelmän uusiminen siten, että se tukee paremmin monikulttuurisen taidekentän erityistarpeita. MobiiliCaisa (MC) on liikkuvan, verkostomaisen kulttuurienvälisen toiminnan konsepti. Se jakautuu viiteen osakonseptiin, joista kullakin on oma henkilökuntansa, identiteettinsä ja toimijaryhmänsä. Caisa Stage on esittävän taiteen ammattitaiteilijoiden tuotantokonsepti, Caisa Gallery keskittyy ammattilaisten visuaaliseen taiteeseen. Caisa People panostaa ruohonjuuritason toimintaan, Caisa Workshop on kurssien, työpajojen ja yleisökasvatuksen kokonaisuus. Caisa Talks järjestää keskusteluja. Kutakin osa-aluetta on mahdollista kehittää erikseen niin, että Caisan kokonaisbrändi säilyy selkeänä. Yhteinen päämaja, suunnittelu ja koordinointi yhdistävät konsepteja. MobiiliCaisalla on omat toimistotilansa ja monitoiminäyttämö (mahdollisesti myös oma tai vakituinen yhteistyögalleria) kaupungin keskustassa, mutta merkittävä osa toiminnasta tapahtuu kulttuurikeskuksen muissa taloissa, eri taidelaitoksissa ja muissa julkisissa tiloissa ja kaupunkiympäristössä. Yhteistyökumppaneita ovat taide- ja kulttuuriprojektit, festivaalit, kulttuurikeskukset, järjestökenttä sekä kaupungin muut virastot ja taidelaitokset. Toiminnan ytimessä on uusien yhteistyöverkostojen ja toimintamallien kehittäminen ja tukeminen sekä keskustelujen avaaminen saman pöydän ääreen tuominen. Ammattitaiteilijoille ja muille toimijoille mobiilimalli tuo eri tilat, kaupunginosat sekä yhteistyömahdollisuuksia koskevan tiedon ja kontaktit tavoitettavaksi yhdeltä luukulta. Kaupunkilaisille uusi malli avaa laajasti uutta helsinkiläistä ja kansainvälistä taidetta, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Myös toiminnasta tiedottaminen suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä lisää saavutettavuutta. Tämän mallin vahvuutena on koko kaupungin alueellinen kattavuus, kantaväestön taidelaitosten avautuminen, lähiöiden ja keskustan linkittyminen koordinoidusti sekä toiminnallinen joustavuus. Omien toimitilojen vuokrakulujen pieneneminen mahdollistaa laajenevan toiminnan riittävän resursoinnin. Uusilla toimintamuodoilla Caisa verkottaa niin uusia helsinkiläisiä taiteen ammattilaisia kuin tavallisia asukkaitakin osaksi kaupunkia, sen nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Keskustan Caisa -mallissa kulttuurienvälinen toiminta sijoitetaan Helsingin keskustan alueella sijaitsevaan, kaupungin omassa omistuksessa olevaan monitoimitilaan, joka sisältää myös galleria- ja työpajatilat. Keskuksen toiminta järjestetään samantyyppisesti kuin Caisan nykyinen toiminta, entisen henkilökunnan voimin. Ohjelmaprofiilin ammattimaisuutta parannetaan lisäämällä yhteistyötä ammattitaiteilijoiden kanssa, ja resursoimalla enemmän aikaa ja voimavaroja tuotantoihin. Caisa antaa asiantuntija-apua alueilla tapahtuvaan monikulttuurisuustyöhön. Keskusta-Caisassa toiminnan jatkuvuus turvautuisi parhaiten. Monikulttuurisuustyön keskittyminen keskustaan erottaisi sen kuitenkin suurista maahanmuuttajaväestön alueista. Aluetalojen Caisa -mallissa kulttuurienvälinen toiminta hajautetaan aluetaloihin kulttuuristen vähemmistöjen asuinaluepainotusten mukaisesti. Caisan nykyinen henkilökunta sijoitetaan aluetaloihin mukaillen talojen erilaisia toimintaprofiileja. Talojen ohjelmistoa muokataan rikkaammin monikulttuuriseksi. Yhteistyötahot ja tiedotuskielet ovat samoja kuin mobiilimallissa.
5 5 Tässä mallissa aluetalojen kulttuurienvälinen toiminta ja osaaminen lisääntyvät. Caisan nykyisen henkilökunnan hajauttaminen kuitenkin pirstaloi asiantuntemusta. Toimijoille ja asiakkaille hajauttaminen merkitsee yhteisen ryhmäidentiteetin vaarantumista. Malli ei mahdollista kulttuurien välisen toiminnan koko kaupungin laajuista koordinoimista. Ensi askelet kohti uusia kulttuurienvälisen työn muotoja otetaan valitsemalla toiminnan tavoitteet ja tavat tehdä. Näiden valintojen jälkeen suunnittelu limittyy 2015 aikana tila- ja resurssikysymysten ratkaisemiseen ja uusien toimintamuotojen pilotointiin. Kokonaiskonsepti valmistuu dialogissa sidosryhmien kanssa 2016 aikana.
6 6 1. JOHDANTO Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa aloitti toimintansa Kaisaniemessä Nykyisten tilojen vuokrasopimus umpeutuu joulukuussa Tässä selvityksessä tarkastellaan Caisan nykyistä toimintaa sekä tuodaan esiin malleja Caisan ja Helsingin kulttuurikeskuksen monikulttuurisen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Selvitystarve on kirjattu muun muassa Helsingin kaupungin strategian toimenpideohjelmaan. 1 Selvitys perustuu Caisan henkilökunnan sisäisille kehitystyöpajoille, sidosryhmäedustajien tapaamisissa ja haastatteluissa esiin tulleille tiedoille, alan lainsäädännölle, tilasto- ja tutkimustiedolle sekä Hahmo Oy:n tekemän sidosryhmähaastattelututkimuksen tuloksille. Caisan toiminta ei tapahdu tyhjiössä, vaan sitä määrittelevät niin kotouttamista koskeva lainsäädäntö, Helsingin kaupungin strategia ja kulttuurikeskuksen omat painotukset sekä kulttuurista tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia koskevat lait, määräykset ja hyvät käytännöt. Myös määritelmät nousevat tästä kontekstista. Etnisten vähemmistöjen rinnakkaineloon perustuvaa monikulttuurisuutta on Suomessa jo 1990-luvulta asti totuttu pitämään yhteiskuntaa rikastuttavana ja sen toimintaedellytyksiä parantavana tekijänä. Viime aikoina monikulttuurisuuden rinnalle on noussut kulttuurienvälisyyttä, interkulttuurisuutta, korostava suuntaus, jonka keskiössä on eri ryhmien välinen yhteistyö ja siitä syntyvä lisääntyvä sosiaalinen koheesio. 2 Tässä selvityksessä monikulttuurisuus nähdään laajasti siten, että se sisältää yhteiskunnan etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ja vuoropuhelun ajatuksen. Etnisyydellä ymmärretään ihmisen taustaan tai alkuperään liittyviä asioita kuten synnyinmaata, kansallisuutta tai polveutumisen kautta uusiutuvaa kollektiivista identiteettiä. Kulttuurin keskiössä ovat puolestaan sellaiset ihmisiä yhdistävät ja heitä toisistaan erottavat tekijät tai piirteet kuten kieli, uskonto, arvot, tavat ja käsitykset hyvästä elämästä. 3 Multikulturalismin käsitteellä kuvataan Suomessa yleisesti tunnustettua maahanmuuttajien integraatiopolitiikan strategiaa. Siinä yhteiskunnan jakautuminen erilaisiin etnisiin ja kulttuurisiin yhteisöihin hyväksytään, mutta ensisijaisena tavoitteena on maassa asuvien ihmisten integroituminen yhteiskuntaan. Julkisvallalla katsotaan olevan velvollisuus edistää monimuotoisuuden ylläpitämistä sekä poistaa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta, joka johtuu vähemmistöryhmiin kuulumisesta. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastot antavat selkeän kuvan suuresta muutoksesta Caisan, Helsingin kulttuurikeskuksen ja koko kaupungin toimintakentässä. Helsingin monikulttuurinen todellisuus on dynaamisessa liikkeessä ulkomaalaistaustaisen väestön määrän jatkuvasti kasvaessa. 1 Helsingin kaupungin strategia Toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin. Helsingin kaupunginkanslia, elinkeino-osasto 2014, s Saukkonen 2013, Saukkonen 2013b, 6.
7 7 Kuva 1. Ulkomaalaistaustaiset ja vieraskieliset Helsingissä Lähde: Helsingin kaupunki luvun aikana Helsingin vieraskielisten määrä on kasvanut lähes hengellä eli se on yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2012 vieraskielisten määrä kasvoi henkilöllä. Niinpä vuoden 2013 alussa Helsingissä asui vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin tai saamenkielisiä. Vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä oli 12 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät puhuivat äidinkielenään venäjää, viroa, somalia tai englantia. Helsingin vieraskielisistä 28 prosenttia asui Itäisessä suurpiirissä. Myös Koillisessa suurpiirissä osuus on korkea. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli korkein (yli 25 prosenttia) Meri-Rastilassa, Kallahdessa, Kurkimäessä, Kivikossa ja Itäkeskuksessa. Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan henkilöön eli yli 20 prosentin osuuteen kaupungin väestöstä. 4 Kuva 2. Vieraskielisten osuus koko väestöstä suurpiireittäin vuosina Lähde: Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 31/2013.
8 8 Kuva 3. Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin pääkaupunkiseudulla Lähde: Helsingin tietokeskus / Katja Vilkama. Helsinkiin muuttaneissa on leimallista naapurimaista ja muualta Euroopasta muuttaneiden suuri osuus. Keskeisenä maahanmuuttoperusteena ovat jo pitkään olleet perhesyyt. Jo 19 prosentissa helsinkiläisperheistä vähintään toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla, ja uusista avioliitoista yli viidennes solmitaan ulkomaan kansalaisen kanssa. Muita Helsinkiin muuttamisen syitä ovat tutkinto-opiskelu ja työ, kun taas pakolaistaustaisia muuttajia on vain kymmenisen prosenttia. 5 Helsingin kaupungin monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen työ nähdään merkittävänä eri yhteyksissä. Vuoden 2012 Design-pääkaupunkivuoden suunnittelua edeltänyt tutkimus esitti useita toteutettuja tai toteutumassa olevia toimenpiteitä kaupungin kansainvälistymisen edistämiseksi. 6 Kaikuja tästä selvityksestä voi nähdä vuosien kaupunkistrategiassa, jossa maahanmuuttajat esitetään aktiivisina kansalaisina osana kansainvälistä kaupunkia. Strategian toimeenpano-osio määrittelee maahanmuuttajien osallisuuden lisäämiselle kattavan toimenpideohjelman. Kulttuurisen 5 Helsingin kaupungin strategia Toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin toimenpideohjelman tilastoliite. Helsingin kaupunginkanslia, Elinkeino-osasto Helsinki as an Open and Intercultural City, final report. Comedia
9 9 työn osalta strategiassa päätetään vahvistaa maahanmuuttajien roolia taiteen ja kulttuurin kuluttajina ja tuottajina. Tärkeä linjaus on myös monimuotoisuuden lisäämisen pyrkimys rekrytoitaessa henkilöstöä kaupungin omiin organisaatioihin. 7 Maahanmuuttajien kulttuuriset oikeudet näkyvät myös Helsingin kulttuurikeskuksen osallistavan kulttuurityön mallissa. Kaikille helsinkiläisille, etniseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta, nähdään tärkeänä taata oikeudet kulttuurien kehittämiseen, suojeluun ja kulttuuriperintöön. Oikeus valita oma kulttuurinsa, kunnioitus kulttuuria ja sen itsemääräämisoikeutta kohtaan, yhtäläinen kulttuurin saavutettavuus, oikeus osallistua kulttuuripolitiikan suunnitteluun sekä oikeus luoda kulttuurisia tuotteita, ilmauksia, ja kulttuurista identiteettiä ovat jokaisen helsinkiläisen oikeuksia. 8 7 Helsingin kaupungin strategia Toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin toimenpideohjelma. Helsingin kaupunginkanslia, Elinkeino-osasto 2014, s Helsingin osallistavan kulttuurityön malli 2014.
10 10 2. CAISA NYT Caisan vakituiseen henkilökuntaan kuuluu 2014 yhteensä 10 työntekijää, joista neljä on muualla kuin Suomessa syntyneitä. Henkilökunnan muodostavat määräaikaisen johtajan lisäksi toimistonhoitaja, tiedottaja, kaksi tapahtumatuottajaa, kursseista vastaava tuottaja, näyttelyistä vastaava tuottaja, tilojen ulosvuokrausta hoitava tuotantoassistentti sekä kaksi teatteriteknikkoa. Caisan graafisesta suunnittelusta vastaa vuosittain rekrytoitava siviilipalvelusmies tai palkkatukityöllistetty graafikko. Vuosittain Caisassa työskentelee eripituisissa määräaikaisissa tehtävissä 2-4 henkilöä. Vahtimestari- ja siivouspalvelut on ulkoistettu Palmialle. Caisan vuosibudjetti oli 2013 n. 1.6 milj. euroa, josta henkilöstökuluja on 32%, tilan vuokrakuluja 54%,aineita ja tarvikkeita 2% ja palvelujen ostoja 11%. Tuloja oli n euroa. Salitapahtumatapahtumat Ulkoilma- Kurssit Näyttelyt Lkm Kävijät Lkm Kävijät Lkm Kävijät Lkm Kävijät Taulukko 1. Caisan ohjelmatoiminnan tapahtuma-, kurssi- ja kävijämäärät. Casan tiloja käytti 2013 yhteensä x toimijaa, mukaan lukien eri etnisten vähemmistöjen yhdistyksiä ja järjestöjä, suurlähetystöjä sekä kaupungin eri virastoja. Saatavilla ei ole tilastoja käyttäjäryhmien etnisistä taustoista. Caisan kävijöistä noin puolet koostuu maahanmuuttajataustaisista henkilöistä ja toinen puolisko Helsingin ja pääkaupunkiseudun kantaväestöstä. Varsinkin suuret ulkoilmatapahtumat keräävät yleisökseen myös kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Caisan toiminnan tämän hetkisiksi tavoitteiksi on kirjattu monimuotoisen kaupungin kehittyminen edistämällä eri maista tulleiden ihmisten ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta, tukemalla etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista sekä antamalla tietoa erilaisista kulttuureista ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Vuoden 2014 aikana Caisan toiminnassa on korostunut keskuksen kehittäminen keskustelujen ja monitahoisen verkottumisen kautta, uusien kumppanuuksien solmiminen sekä muualta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen. Syksystä 2014 lähtien Caisan ohjelmasuunnittelua on rakennettu kausittain valittavien, eri kulttuureita ja etnisiä vähemmistöjä yhdistävien yleismaailmallisten teemojen ympärille. Tavoitteena on tuoda esiin eri maiden ja kulttuurien välisiä yhteyksiä ja elämän monimuotoisuutta. Syyskaudella 2014 teemana ovat Rakkaus ja Viha, vuoden 2015 yleisteemaksi on määritelty kommunikaatio. Ohjelmisto rakennetaan dialogissa ja yhteistyössä Helsingin monimuotoisen taide- ja kulttuurikentän sekä maahanmuuttajien omien yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Syksyllä 2014 ohjelmantuottajina on yli 40 työryhmää, yhdistystä ja muuta toimijaa. Caisan asemaaeri verkostojen ja vertaisryhmien kotipesänä kehitetään edelleen. Caisan tapahtumien päänäyttämönä toimiva juhlasali on tilaisuudesta riippuen katsojapaikkaa sisältävä monitoimitila. Salin tilaisuudet ovat joko Caisan omia tuotantoja, yhteistuotantoja tai salin ulosvuokraukseen perustuvia, ulkopuolisten tahojen järjestämiä tapahtumia. Salin toiminnan sisällöt vaihtelevat taiteen eri lajien esityksistä seminaareihin ja keskusteluihin, harrastajaryhmien harjoituksiin ja kokoontumisiin tai etnisten ryhmien omiin juhliin. Caisan perinteisiä tapahtumakokonaisuuksia ovat olleet esimerkiksi eri maiden kulttuuria esittelevät kulttuuriviikot, Ourvision -laulukilpailu, Kansainvälisen Naistenpäivän juhla sekä monikulttuurinen itsenäisyyspäiväjuhla. Caisalla on varsinaisen galleriatilan lisäksi taiteen esittelytilaa aulassa ja käytävällä. Vuosittain näyttelyitä järjestetään Yhteistyökumppaneina on sekä ulkomaalaisia
11 11 että suomalaisia taiteilijoita, taideyhdistyksiä ja -laitoksia sekä eri maiden suurlähetystöjä ja kulttuurikeskuksia. Caisassa järjestettävien kurssien ja työpajojen pedagogisena lähtökohtana on käytännön kansainvälisyyskasvatus. Salissa ja kokoushuoneissa pidettävät kurssit ovat vuorovaikutteisia, ja niitä järjestetään sekä päiväsaikaan että iltaisin ja viikonloppuisin. Caisan päiväkurssit ovat tarkoitettu helsinkiläisille päiväkotiryhmille ja koululuokille. Osa niistä on Caisan kymppikursseja, joissa koko luokka tai ryhmä osallistuu kahdelle peräkkäiselle tunnille viiden viikon ajan. Caisan yhteistyökumppanien järjestämien kieli- ja kulttuurikurssien tavoitteena on sekä lapsen oman äidinkielen ylläpitäminen että oman kulttuurisen identiteetin vahvistaminen. Kulttuurikeskuksen muiden talojen tavoin Caisa järjestää työpajoja myös koulujen loma-aikoina. Caisan neljä erikokoista, kokoustekniikalla varustettua kokoustilaa ovat erilaisten yhteisöjen ja työryhmien suosittuja kokous- ja toimintapaikkoja. Caisan toimialaan kuuluvat yhdistykset ja muut toimijat voivat varata tiloja käyttöönsä veloituksetta kahden tunnin jaksoiksi. Muilta tilavaraajilta tilojen käytöstä veloitetaan kirjasto- ja kulttuurilautakunnan vuosittain vahvistama vuokrahinta. Kokoustiloissa pidetään myös muun muassa TE -keskusten järjestämiä, aikuisille maahanmuuttajille tarkoitettuja suomenkielen kursseja. Caisan käytöstä poistuva ATK-luokka annetaan syksystä 2014 lähtien kokeiluluontoisesti muutamalle Helsingissä toimivalle ammattitaiteilijaverkostolle ja -projektille työpistekäyttöön. Tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden toiminnallisia olosuhteita ja taiteilijoiden välistä yhteistyötä sekä toimia ovien avaajana helsinkiläisen taidekentän toimijoihin päin. Caisa järjestää toimintaa myös omien tilojensa ulkopuolella. Suurin vuosittainen tapahtuma on Lasipalatsin aukiolla tammi-helmikuussa järjestettävä Kiinalaisen uuden vuoden juhla. Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhteistyöstä syntynyt suurtapahtuma kerää paikalle yhteensä noin katsojaa. Viime vuosina Caisa on tuottanut kaupungin keskustassa myös suosittuja eri maiden ruoka- ja muita kulttuuritapahtumia.
12 12 3. CAISAN TOIMINNAN ARVIOINTIA Tämän selvitystyön aikana Caisan toimintaa on arvioitu keskuksen oman henkilökunnan työpajoissa 9, sidosryhmien edustajien tapaamisissa ja Hahmo Oy:n tekemässä kyselytutkimuksessa sekä Helsingin kaupungin eri toimijoille tehdyssä Webropol - kyselyssä. Henkilökunnan keskusteluissa ja työpajoissa on tullut esiin Caisan toimintakentän laajuus. Tällä hetkellä Caisa on kulttuurikeskuksen ainoa monikulttuurisuustyöhön keskittynyt yksikkö. Aluetaloissa, joiden ympäristössä suuri osa maahanmuuttajaväestöstä asuu, on vain rajallinen määrä resursseja kulttuurienväliseen työhön. Samanaikaisesti muualta muuttaneiden väestöryhmien kasvu muovaa kulttuurisen työn tarvetta ja painotuksia koko kaupungissa. Caisan sisäisissä keskusteluissa sen roolina on nähty muun muassa monikulttuurisuuden asiantuntijaorganisaationa toimiminen, sillanrakentajuus eri kulttuurien ihmisten ja kantaväestön välillä, tapahtumahautomo-tyyppinen toiminta sekä eritaustaisten ihmisten kohtaamispaikkana oleminen. Caisan nykyisen toiminnan voi nähdä jakautuvan eri käyttäjäryhmien erilaisten vaatimusten mukaisesti. Yksittäisen maahanmuuttajan näkökulmasta Caisa voi olla turvallinen kotipesä, jossa on mahdollista tavata samassa tilanteessa olevia ihmisiä, ja ilmaista itseään oman kulttuurisen taustansa tavoin. Erilaisten yhdistysten tarpeet keskittyvät hyvällä paikalla sijaitseviin edullisiin kokoontumis- ja juhlatiloihin. Omaa ammattiaan harjoittaville, muista maista Helsinkiin muuttaneille taiteilijoille Caisan status on kahtiajakoinen. Yhtäältä Caisa on matalan kynnyksen toimintakeskus, johon taiteilijan on suhteellisen helppo päästä esittämään oman taiteellisen työnsä tuloksia. Toisaalta taiteilija voi kuitenkin kokea monikulttuurisuuskeskuksessa esiintymisen ongelmalliseksi, koska se leimaa hänet maahanmuuttajataiteilijaksi, ja siten saattaa haitata esiin pääsemistä kantaväestön taidelaitoksissa. Selvitystä varten kootun tausta-aineiston sekä sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen mukaan keskus nähdään merkityksellisenä, joskin sen toiminnassa nähdään paljon kehitettävää. Parannettavaa löytyy niin Caisassa kuin sen suhteessa kaupungin muihin kulttuurikeskuksiin ja taidelaitoksiin. Caisan toiminnan keskittyminen kaupungin keskustaan ei huomioi riittävästi alueiden laajenevan monikulttuurisen väestön kulttuuripalvelujen tarvetta. Myös Helsingin kulttuurikeskuksen toimintamalleissa, ohjelmasisällöissä, henkilöstörakenteessa ja avustustenjakoprosesseissa nähdään parantamisenvaraa. Yleisesti kiinnitetään huomiota Helsinkiin muuttaneiden ihmisten hyvin eriytyneisiin kulttuuristen palvelujen tarpeisiin. Muun muassa etninen tausta, koulutustaso, työhistoria ja yleinen sosioekonominen asema muovaavat eritaustaisille ihmisille omanlaisiaan odotuksia ja tarpeita suhteessa kaupungin kulttuuritarjontaan. Esimerkiksi henkilöt, jotka muuttavat Helsinkiin vain suhteellisen lyhyelle työkomennukselle, eivät välttämättä koe tarvetta integroitua elinympäristöönsä, puhumattakaan siitä että kokisivat itseään maahanmuuttajiksi. He käyttävät itselleen sopivia, usein kieleen perustumattomia kulttuuripalveluja kantaväestön tapaan. Suomen lähimaista saapuneet työperäiset muuttajat hankkivat usein kulttuurikokemuksensa vieraillessaan kotimaassaan. Pysyvästi Helsingissä asuvilla maahanmuuttajilla kulttuuripalvelujen käyttäminen määrittyy niin iän, sukupuolen, asuinpaikan, kotimaan kulttuuriperinteen kuin ajankäyttömahdollisuuksien mukaan. Maahan muuttaneiden sukupolvien jälkeläiset, ns. toisen sukupolven maahanmuuttajat, ovat tulevina vuosina kasvava ryhmä helsinkiläisiä. Useissa tapauksissa maahanmuuttajat kiinnostuvat omasta kulttuuristaan vasta vanhemmuuden myötä tämä asettaa tulevaisuudessa uusia vaatimuksia myös Helsingin monikulttuurisuustyölle. Pirstaloitunut kulttuurien moninaisuus asettaa suuria 9 Mukaan lukien Ramboll Oyn laatimat kehittämistyöpajat keväällä 2013.
13 13 haasteita kulttuuritarjonnalle samoin kuin taide- ja kulttuurilaitoksissa työskentelevän henkilökunnan kulttuuriselle sensitiivisyydelle ja ammattitaidolle. Toinen esille noussut yleinen kysymys on erillisten, maahanmuuttajille suunnattujen kulttuuripalvelujen mielekkyys. Lähivuosien tilanne, jossa joka viidennellä kaupunkilaisella on juuret ulkomailla, ei ole hallittavissa erillisellä monikulttuurisuustyöllä. Siksi nähdään tärkeänä linjata ne mallit, joilla uudet helsinkiläiset kutsutaan luontevasti osallisiksi yhteiseen helsinkiläiseen kulttuuri niin tekijöinä kuin kokijoinakin. Eräs keskeinen kysymys on, miten saada kantaväestön taidelaitokset ja projektit avattua muualta tulleille taiteilijoille, työntekijöille ja asiakkaille. Caisan nykyisestä toimintakonseptista nousee esiin myönteisimpänä asiana keskuksen sijainti aivan kaupungin sydämessä. Keskeiselle paikalle on hyvät kulkuyhteydet joka puolelta kaupunkia, ja kauempaakin. Caisa koetaan helposti saavutettavana ja tiloiltaan sopivana erityisesti kokoontumisiin ja turvalliseen yhdessäoloon maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken. Myös Caisan henkilökunnan monikulttuurisuus ja hyvät verkostot huomioitiin myönteisinä Caisaan on helppo tulla. Sidosryhmäkyselyyn vastaajat pitivät Caisan hyvin toimivia sisältökonsepteja, säilyttämistä ja edelleen kehittämistä pidettiin tärkeänä. Epäkohtia ja kehitettävääkin löytyy, vaikka mielipiteet jakautuvat varsin paljon. Caisan juhlasali arvioidaan ammattimaiseen esitystoimintaan sopimattomaksi. Keskuksen ohjelmistoprofiili on epäselvä, varsinkin esitysten ja tapahtumien harrastajamaisuutta kritisoidaan. Sen sijaan että esityksiä tehdään korkeiden taiteellisten päämäärien takia, koetaan ohjelmiston usein asettavan eksoottiset maahanmuuttajat esille. Tästä nähdään olevan lopulta haittaa niin sisältöjen tekijöille kuin vastaanottajillekin sääli- tai sympatiapisteet eivät ole tavoittelemisen arvoisia. Myös Helsingin kulttuurikeskuksen nykyisiä monikulttuurisuustyön toimintamalleissa on selvityksen tulosten mukaan kehitettävä. Varsinkin henkilöresurssit ovat hyvin rajalliset: Caisan henkilökunnan lisäksi kulttuurikeskuksen monikulttuurisuustoiminnan parissa työskentelee vain yksi henkilö. Hän vastaa osana tehtäväkuvaansa Stoan ja Vuotalon alueen monikulttuurisista toimintamuodoista. Kulttuurikeskuksen muista taloista puuttuvat kokonaan kulttuurivähemmistöistä peräisin olevat ohjelmatyöntekijät. Työssä olennaiset henkilökohtaiset kontaktit ja luottamus eivät ehkä rakennu, monet ohjelmat ja toimintamuodot saattavat jäävät toteutumatta. Kuitenkin alueelliselle ruohonjuuritason toiminnalle nähdään suurta tarvetta. Kulttuurikeskuksen talojen ohjelmistoa pidetään laajana ja monipuolisena. Toisaalta monikulttuurisen ohjelman koetaan usein hukkuvan muun tarjonnan joukkoon. Osasyynä tähän on kielikysymys, sillä kulttuurikeskuksen tiedotuksessa tällä hetkellä käytössä olevat suomi, ruotsi ja englanti eivät välttämättä tavoita kohdeyleisöjä, ovathan kaupungin suurimmat maahanmuuttajayhteisöt venäjän-, viron- ja somalinkielisiä. Heille, tai pienemmille kielivähemmistöille ei kulttuurikeskuksen viesti nykyisin juuri välity. Lisäksi nousee esille muualta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden toiminnallinen ja taloudellinen tilanne. Kulttuurikeskuksen nykyinen avustusjärjestelmä ei näyttäydy avoimena ja saavutettavana taiteilijalle, jolla ei vielä ole omia verkostoja paikalliseen taide-elämään ja rakenteisiin. Myös kansainvälistä alkuperää olevien taiteilijoiden apurahahakemusten arvioimiseen koetaan tarvittavan lisää asiantuntemusta. Maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden kokemusten mukaan kantaväestön taidelaitokset ovat hankalasti lähestyttäviä, ja yhteistyön mahdollisuuksia ei nykyisin juuri ole.
14 14 4. CAISA SEKÄ HELSINGIN MUUT MONIKULTTUURISUUS- JA KOTOUTTAMISTOIMIJAT Caisan aloittaessa toimintaansa 1990-luvulla Helsinkiin ulkomailta vuosittain muuttavien määrä oli varsin vaatimaton. Caisa on läpikäynyt useita kehitysjaksoja, joiden aikana keskuksen toimintaa on suunnattu kasvavan maahanmuuttajayhteisön tarpeiden mukaiseksi. Erimaalaisten kohtaamispaikkana aloittanut Caisa on vuosien mittaan muun muassa toiminut erilaisten taiteellisten hankkeiden kehityshautomona ja tuottajana, kymmenien maahanmuuttajien työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkana, ohjannut muualta muuttaneita kaupungin palvelujen pariin, tukenut erilaisissa vertaisryhmissä ja kokoontumisissa esimerkiksi maahanmuuttajanaisia ja adoptioperheitä sekä vastannut nykyisin valtakunnallisen Infopankki-palvelun kehittämisestä. Maahanmuuttajayhteisöissä Caisalla on hyvä, tunnettu brändi. Viime vuosikymmenten aikana Helsinkiin muista maista muuttanut väestö on kaksinkertaistunut. Uusille helsinkiläisille suunnatut palvelut ovat kehittyneet. Julkisten palvelujen kehitys on ollut kahdensuuntaista. Osa palveluista on maahanmuuttajien tarpeisiin kehitettyjä erillispalveluja (muun muassa kielikurssit ja kotoutumisvalmennus). Toisaalta esimerkiksi nuorisotoimessa ei maahanmuuttajataustaisia nuoria kohdella erityisryhmänä vaan he integroituvat keskuksen normaaliin toimintaan. Helsingin kaupunginkirjasto puolestaan on kehittänyt toimintaansa opetusministeriön nimeämänä Ulkomaalaiskirjastona jo 1995 lähtien (nyk. monikielinen kirjasto). Toiminta perustelee itsensä erinomaisesti kirjastot ovat tutkitusti maahanmuuttajaväestön läheisimmiksi kokemia kulttuuripaikkoja. 10 Keväällä 2014 valmistunut kaupungin yhteisen strategian toimeenpano-ohjelma määrittelee maahanmuuttajiin ja monimuotoisuuteen liittyvän työn sektoreittain hyvinkin tarkasti, mukaan lukien opetusviraston laaja-alaisen toiminnan. Helsinkiläiseen monikulttuurisuuteen liittyy alan järjestökentän voimakas kehittyminen. Yhdistysten ja järjestöjen kehityskaari on heijastellut maahanmuuton määrää ja muodostuvien yhteisöjen tarpeita luvun alussa toimineet maahanmuuttajayhdistykset olivat usein joko jakautuneita jäsenten kulttuurien tai uskontojen mukaisesti tai syntyneet edistämään monikulttuurisuuden yleistä vahvistamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Nyttemmin yhdistyksiä syntyy yhä enemmän muidenkin asioiden kuten iän, sukupuolen, taiteiden ja liikunnan ympärille. Uusia toimijoita ovat muun muassa pitkään maassa asuneiden maahanmuuttajien ja viranomaisten yhdessä ylläpitämät kotouttamisyhdistykset sekä ns. koalitioyhdistykset, jotka kokoavat yhteen useita paikallisia maahanmuuttajayhdistyksiä ja etnisiä ryhmiä. 11 Järjestöjen toiminta on nykyisin moninaista, ja ne täydentävät julkisia kotouttamispalveluja. Joillakin järjestöillä on omia erikoistehtäviä, kuten esimerkiksi Monika-Naiset liiton laajat palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja -lapsille. Suuri osa yhdistyksistä toimii hyvin pienillä resursseilla, usein ilman toimitiloja. Toimintavaransa ne keräävät eri lähteistä, kuten kaupungin eri virastojen myöntämistä avustuksista ja säätiöiden tuesta. Miten Caisan ja Helsingin kulttuurikeskuksen muiden talojen toimintamallit ja resurssit sovitetaan kaupungin julkisten ja järjestökentän palvelujen sirpaleiseen kokonaisuuteen? Keskeistä on hahmottaa muualla tarjottavien palvelujen muodot suhteessa kulttuurikeskusten erityisosaamiseen, tiloihin ja henkilöresursseihin. Toinen kysymys koskee kaupungin omia ja kaupungin tukemia taidelaitoksia, joista harvassa aihepiiriä on vielä pohdittu. Kuitenkin, kulttuurisen tasa-arvon ja saavutettavuuden vaatimus sekä ulkomaalaisperäisen väestön osan kasvu nostaa tämän asian yhä voimakkaammin agendalle. 10 Mm. Joronen 2009, Joronen 2009,
15 15 5. CAISA 2.0. Tämän selvityksen pohjalta esitetään kolmea vaihtoehtoista Caisa mallia, joiden tavoitteena on täydentää kaupungin muuta kulttuurikenttää ja kotouttamistoimintaa. Lähtökohtana on Helsingin kaupungin strategia, jossa maahanmuuttajataustaiset helsinkiläiset otetaan mukaan kulttuurielämään tasavertaisina, aktiivisina tekijöinä ja kokijoina. Tämä edellyttää osallistavaa ja tukevaa toimintaotetta, jonka tavoitteena on uusien helsinkiläisten integroituminen kaupungin taide- ja kulttuurikenttään, samalla heidän omaa kulttuurista taustaansa kunnioittaen ja tukien. Caisa 2.0. antaa kasvot Helsingin jo olemassa oleville ja jatkuvasti kehittyville, eri kulttuurien ja etnisten ryhmien omille sekä kantaväestön välisille verkostoille ja toiminnoille. Caisa 2.0. integroituu aikaisempaa paremmin osaksi kaupungin muuta omaa kulttuurityötä, sekä muiden organisaatioiden Helsingissä toteuttamaa taide- ja kulttuuritoimintaa. Uuden Caisan fokus on nimenomaan kulttuurityössä, sillä Caisalle aiemmin kuuluneita työllistämis-, suomenkielen opetus- ja neuvontapalveluja katetaan nykyisin pääosin muiden organisaatioiden toimesta. Caisan toimintamallin päivittämiseen liittyy myös kulttuurikeskuksen avustusjärjestelmän uudistaminen siten, että se tukee paremmin monikulttuurisen taidekentän erityistarpeita. Arvioitavaksi esitetään muun muassa mahdollisuutta, jossa osa jaettavista avustuksista kohdistuisi erityisesti Helsingissä asuvien, muista maista muuttaneiden ammattitaiteilijoiden työhön sekä heidän ja kaupungin tukemien taidelaitosten väliseen taiteelliseen yhteistyöhön. Caisan asiantuntijan/työntekijän kuuleminen monikulttuurisuusprojektien hakemuksia arvioitaessa voisi edesauttaa em. tukien kohdentamisessa. Kulttuurikeskuksen voimavarojen käyttöä voisi tehostaa myös kulttuurikeskuksen eri taloissa toteutettavan ohjelmiston ja kaupungin jakamien avustusten keskinäisen synkronisoinnin parantamisella. Niinpä osa avustuksista voisi suuntautua suoremmin taloissa esitettävän, erityisesti kulttuurien välisen ohjelmiston tukemiseen. Caisa 2.0:n kehittämisen tärkeimpänä työkaluna on avoin dialogi eritaustaisten ihmisten ja organisaatioiden välillä. Toiminnan tavoitteena on kulttuurinen tasa-arvo, palvelujen saavutettavuus, kaupungin eri virastojen ja helsinkiläisten taidelaitosten avautuminen yhteistyölle, ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen, yhdessä tekeminen, sekä koska kyseessä on taide ja kulttuuri hauskanpito. Toimintamalli A: MobiiliCaisa (MC) Tässä esiteltävä toimintamalli heijastelee Helsingin ominaislaatua ketterästi uusiutuvana, innovatiivisena ja kansainvälisenä kaupunkina. Alati liikkeessä olevassa globaalissa maailmassa asiat ja ideat asettuvat jatkuvasti uusiin asentoihin ja yhdistelmiin. Muutos ja kehitys ovat sisäänrakennettuna myös kaupungin moninaiseen väestöön ja kulttuuriin. Tässä toimintamallissa tekemisen tapa, toteutuspaikat ja ihmiset yhdistyvät uudenlaiseksi, verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. MobiiliCaisa (MC) on liikkuvan, verkostomaisen kulttuurienvälisen toiminnan konsepti. Sen toiminta jakautuu viiteen osakonseptiin, joista kullakin on oma henkilökuntansa, identiteettinsä ja toimijaryhmänsä. Kaksi toimintamuotoa keskittyy ammattimaiseen taiteeseen. Caisa Stage on esittävän taiteen ammattitaiteilijoiden tuotantokonsepti, Caisa Gallery keskittyy visuaaliseen taiteeseen. Kahden muun osakonseptin painopisteenä on yhteisöllinen, matalankynnyksen toiminta. Caisa People keskittyy ruohonjuuritason toimintaan, Caisa Workshop on kurssien, työpajojen ja yleisökasvatuksen kokonaisuus. Caisa Talks järjestää keskusteluja. Erottamalla ammattilaistoiminta selkeämmin muusta kokonaisuudesta vahvistetaan tekijöiden ammatillista statusta, ja luodaan samalla lisää itsenäistä painoarvoa yhteisölliselle, toiminnalliselle osalle. Kutakin osa-aluetta on mahdollista kehittää erikseen pitäen samalla Caisan kokonaisbrändin selkeänä.
16 16 Konsepteja yhdistää yhteinen päämaja sekä kaiken toiminnan tilannekohtainen, joustava liikkuvuus. Yhteinen suunnittelu ja koordinointi mahdollistavat konseptien välisen sujuvan yhteistyön, toiminnan liikkuvuus tekee mahdolliseksi eri toimintakonseptien itsenäisen toteutuksen. Toiminnan ytimessä on uusien yhteistyöverkostojen ja toimintamallien kehittäminen ja tukeminen sekä keskustelujen avaaminen saman pöydän ääreen tuominen. Lähtökohtana on lisäksi, että yksittäiset asiakkaat ja tekijät voivat liikkua mallin eri osakonsepteista toiseen oman kiinnostuksen ja ammattitaidon muuttuessa ja/tai kehittyessä Toimintaan osallistuvien taiteilijoiden, yhdistysten ja järjestöjen näkökulmasta verkostomainen malli tuo eri tiloja, kaupungin alueita ja yhteistyömahdollisuuksia koskevan tiedon ja kontaktit tavoitettavaksi yhdeltä luukulta. Eri kaupunginosien asukkaille uusi malli avaa laajasti uutta helsinkiläistä ja kansainvälistä taidetta, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Toiminnan tiedotus tehdään suomen, ruotsin ja englannin lisäksi soveltuvin osin ainakin suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä (venäjä, viro, somali). Tiedottamisessa, markkinoinnissa ja osallistamisessa hyödynnetään uutta teknologiaa ja verkostoitumisen tapoja. Uusista toimintamuodoista osa voidaan toteuttaa myös verkkosisältöinä. Tilojen koordinoinnissa hyödynnetään edelleen kehitettävää Elistilavarausjärjestelmää. Mitä tehdään? Caisa Stage tuo esille uutta korkeatasoista esittävää taidetta ja taiteiden välistä toimintaa. Toimijoina ovat sekä muualta muuttaneet että kantaväestön ammattitaiteilijat ja taiteilijaryhmät sekä kaupungin tukemat taidelaitokset. Muualta muuttaneiden taiteilijoiden työllistymisen edistäminen on yksi tärkeimmistä lähtökohdista. Esitykset toteutetaan tapauskohtaisesti valittavissa paikoissa, esimerkiksi Caisan omassa monitoimitilassa keskustassa (vrt. keskustakirjasto), Kulken muissa taloissa, yhteistyötaidelaitoksissa, tai vaikkapa lähiöiden asukastaloissa. Myös yhteistyötä helsinkiläisten festivaalien ja taiteen välittäjätahojen kanssa kehitetään. Caisa Stagen ohjelma muodostetaan avoimen teoshaun kautta. Päätökset valittavista produktioista tehdään talon tuotantotiimissä, jota täydentää vaihtuva ulkopuolinen taiteellinen neuvonantaja. Kehityshautomotyyppiseen tuotantoprosessiin kuuluu teknistä, tuotannollista ja taloudellista tukea. Caisa Stage tukee ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten kehittämistä myös neuvonta-, mentorointi-, työpaja- ja verkottumispalveluilla. Caisa Stagen tavoitteena on tukea helsinkiläisen taidekentän kansainvälistymistä sekä alan sisäistä yhteistyötä. Caisa Gallery on verkostomainen galleria, jonka sisältönä on Helsingissä syntyvä uusi visuaalinen taide. Taiteilijat ovat sekä kantaväestöä että ulkomaalaistaustaisia ammattitaiteilijoita, joiden töissä korkea taso yhdistyy kulttuurienvälisiin teemoihin. Caisa Gallery koordinoi projekteja ja näyttelyitä keskustan ja alueiden kulttuuritiloissa sekä erilaisissa pop up-paikoissa. Toiminnan tavoitteena on kulttuurienvälisen visuaalisen taiteen saavutettavuuden parantaminen ja yhteistyön lisääminen. Caisa People on toimintakonsepti, jossa eritaustaiset ihmiset ja yhteisöt voivat itse järjestää matalan kynnyksen toimintaa kuten kokoontumisia ja juhlia. Toimintaa järjestetään Caisan omissa kokoustiloissa sekä kulttuurikeskuksen aluetaloissa, jolloin Caisa koordinoi tilojen käyttöä ja aikataulutusta. Tätä toimintaa linkitetään alueiden asukastalojen kehittämiseen. Caisa Peoplen tavoitteena on eritaustaisten ihmisten oman kulttuurin, yhteistoiminnallisuuden ja kansalaisaktiivisuuden tukeminen. Caisa Workshop on toimintakonsepti, joka tarjoaa eri-ikäisille helsinkiläisille kursseja ja työpajoja. Niiden keskiössä on eri kulttuurien välinen ymmärrys ja vuoropuhelu. Ammattitaiteilijoiden suunnittelemia ja Caisan koordinoimia kursseja järjestetään Annantalossa, Kulken aluetaloissa ja muissa soveltuvissa paikoissa. Kurssien tavoitteena on eri kulttuuritaustaisten ihmisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen arkipäivän kansainvälisyyskasvatus.
17 17 Caisa Talks järjestää ajankohtaisista aiheista yleisökeskusteluja. Kenelle tehdään? MobiiliCaisan ohjelmisto ja muut palvelut on suunnattu kaupungin koko väestölle. Kulttuurienvälisyys ja innovatiivisuus tuovat toimintaan oman vivahteensa. Tiedotuksen kieliversioiden lisääminen sekä toiminnan verkottuminen kaupungin eri puolille tekevät palveluista demokraattisia ja hyvin saavutettavia. Ketkä tekevät? MobiiliCaisan henkilökunta koostuu pääosin keskuksen nykyisistä työntekijöistä vahvistettuna aluekoordinointiin tarvittavalla henkilöstöllä. Lisärekrytoinnissa painotetaan työntekijän taustojen moninaisuutta ja tuotannollista ammattitaitoa. Toimijoina on eri kulttuuritaustaisia ammattitaiteilijoita, pedagogeja ja heidän yhteisöjään, sekä yhdistysten, järjestöjen ja verkostojen edustajia. Toimintaa tukemaan perustetaan säännöllisesti kokoontuva ns. viisaiden ryhmä, jossa on edustajia eri taiteilijayhteisöistä, kansalaisjärjestöistä ja taidelaitoksista. Viisaiden ryhmä antaa ehdotuksia toiminnan kehittämiselle ja yhteistyön lisäämiselle. Kenen kanssa tehdään? MobiiliCaisa tekee yhteistyötä taide- ja kulttuuriprojektien, järjestökentän, kaupungin muiden kulttuurikeskusten ja virastojen sekä kaupungin tukemien taide- ja kulttuurilaitosten ja festivaalien kanssa. MobiiliCaisa on proaktiivinen toimija valtakunnallisessa monikulttuurikeskusten verkostossa sekä kansainvälisissä alan verkostoissa. Missä tehdään? MobiiliCaisalla on omat toimistotilansa ja monitoiminäyttämö (mahdollisesti myös oma tai vakituinen yhteistyögalleria) kaupungin keskustassa. Verkostomaisena toimijana Caisa koordinoi kulttuurien välistä toimintaa myös Kulken muissa taloissa sekä yhteistoimintaa muun muassa muissa taidelaitoksissa. Tavoitteena on dynaaminen, uutta luova liike kaupungin eri osien toimijoiden ja tilojen välillä. Arvio hyödyistä ja haitoista Mallin vahvuutena on koko kaupungin alueellinen kattavuus, lähiöiden ja keskustan linkittyminen koordinoidusti sekä toiminnallinen joustavuus. Myös keskuksen sisäisen tietotaidon ja verkostojen hyödyntäminen sekä synergian mahdollisuudet korostuvat. Toimintakonseptien selkeät, omat profiilit vahvistavat kaikkien osa-alueiden statusta ja mahdollistavat niiden yksilöidyn kehittämisen. Toimitilojen vuokrakulujen pieneneminen tuo mahdollisuuksia laajenevan toiminnan riittävään resursointiin. Toimintamalli B: Keskustan Caisa Tässä mallissa monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta sijoitetaan Helsingin keskustan alueella sijaitsevaan, kaupungin omassa omistuksessa olevaan monitoimitilaan. Keskuksen toiminta järjestetään samantyyppisesti kuin Caisan nykyinen toiminta. Samalla käynnistetään uusia, esimerkiksi ammattitaiteilijoiden työn tukemista ja verkottumista parantavia hankkeita. Tässäkin mallissa toiminnasta tiedotetaan suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ainakin suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä (venäjä, viro, somali, arabia). Tilojen koordinointi on mahdollista Elis -tilavarausjärjestelmää käyttäen. Mitä tehdään? Caisan nykyisiä toimintatapoja kehitetään entiseltä pohjalta. Esitys-, kurssi-, kokous- ja näyttelytoiminnalla on hyvät perinteet ja oma yleisönsä. Ohjelmaprofiilin ammattimaisuutta parannetaan lisäämällä yhteistyötä ammattitaiteilijoiden kanssa, ja
18 18 resurssoimalla enemmän aikaa ja voimavaroja tuotantoihin. Caisa antaa omaa asiantuntija-apua alueilla tapahtuvaan monikulttuurisuustyöhön. Kenelle tehdään? Caisan ohjelmisto ja muut palvelut on suunnattu koko väestölle. Tiedotuksen kieliversioiden lisääminen parantaa palvelujen saavutettavuutta. Ketkä tekevät? Caisan nykyinen henkilökunta jatkaa keskuksen työntekijöinä. Toimijoina on eri kulttuuritaustaisia ammattitaiteilijoita, pedagogeja ja heidän yhteisöjään, sekä yhdistysten, järjestöjen ja verkostojen edustajia. Kenen kanssa tehdään? Caisa tekee yhteistyötä taide- ja kulttuuriprojektien, järjestökentän, kaupungin muiden kulttuurikeskusten ja virastojen sekä kaupungin tukemien taide- ja kulttuurilaitosten kanssa. Missä tehdään? Monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta keskittyy pääosin Caisan uusiin tiloihin kaupungin keskustassa. Arvio haitoista ja hyödyistä Mallin vahvuutena ovat Caisassa jo parikymmentä vuotta käytettyjen toimintamallien sujuvuus ja osaava henkilökunta, sekä Caisan hyvä tunnettuus ja maine. Haittapuolena saattavat olla monikulttuurisuustyön keskittyminen kaupungin keskustaan uuden maahanmuuttajaväestön sijoittuessa muille alueille, sekä siitä johtuva toiminnan eriytyminen irralliseksi kaupungin muusta kulttuuritoiminnasta. Toimintamalli C: Aluetalojen Caisa Tässä mallissa monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta hajautetaan aluetaloihin kulttuuristen vähemmistöjen asuinaluepainotusten mukaisesti. Tässäkin mallissa toiminnasta tiedotetaan suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ainakin suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä (venäjä, viro, somali, arabia). Tilojen koordinointi talokohtaisesti on mahdollista Elis -tilavarausjärjestelmää käyttäen. Mitä tehdään? Aluetalojen toimintaa kehitetään siten, että kasvavan ulkomaalaistaustaisen väestön tarpeet huomioidaan paremmin. Tähän pyritään esimerkiksi hyödyntämällä nykyisen Caisan henkilökunnalla olevia verkostoja sekä luomalla uusia, talokohtaisia yhteyksiä maahanmuuttajayhdistyksiin ja -taiteilijoihin. Ohjelmiston ja toiminnan painotuksissa korostetaan talojen erilaisia profiileja ja osaamista sekä kunkin asuinalueen etnisiä painotuksia. Esimerkiksi Annantalon kurssitarjontaan voidaan lisätä kulttuurienvälisiä ja kansainvälisyyskasvatuksellisia sisältöjä, Kannel- ja Malmitalo sekä Savoy-teatteri voivat kehittää edelleen maailmanmusiikin ohjelmaansa, Stoa voisi halutessaan syventää eri etnisten tanssin lajien esittelyä ja Vuotalo laajentaa edelleen klubitoimintaansa. Monikulttuuriseen visuaaliseen taiteeseen keskittyvää galleriatoimintaa kehitetään esimerkiksi osana Stoan toimintaa. Vuosittain toteutetaan myös talojen ja alueiden välisiä yhteisprojekteja. Kenelle tehdään? Eri talojen ohjelmisto ja muut palvelut on suunnattu koko väestölle. Ohjelmiston ja projektien alueellisuus antaa mahdollisuuksia tavoittaa alueilta uusia yleisöjä. Tiedotuksen kieliversioiden lisääminen parantaa palvelujen saavutettavuutta.
19 19 Ketkä tekevät? Caisan nykyinen henkilökunta sijoitetaan aluetaloihin niiden erilaisten painotusten mukaisesti. Talojen toimijoina on eri kulttuuritaustaisia ammattitaiteilijoita, pedagogeja ja heidän yhteisöjään, sekä yhdistysten, järjestöjen ja verkostojen edustajia. Kenen kanssa tehdään? Kulttuurikeskuksen talot tekevät yhteistyötä taide- ja kulttuuriprojektien, järjestökentän, kaupungin muiden kulttuurikeskusten, Helsingin kaupungin muiden virastojen sekä kaupungin tukemien taide- ja kulttuurilaitosten kanssa. Missä tehdään? Monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta keskittyy olemassa oleviin kulttuurikeskuksiin niiden tila- ja aikaresurssien mukaisesti. Arvio hyödyistä ja haitoista Mallin vahvuutena on aluetalojen kulttuurienvälisen osaamisen paraneminen ja toiminnan lisääntyminen. Myös mahdollisuudet ruohonjuuritasoiseen lähiötyöhön voivat lisääntyä. Haittapuolena saattavat olla nykyisen Caisan monitaitoisen ja -kulttuurisen henkilökunnan hajauttamisesta johtuva osaamisen pirstaloituminen sekä keskustan toimijoiden ja alueiden välisen yhteyden jäsentymättömyys. Toimijoiden ja asiakkaiden näkökulmasta alueille hajautettu toiminta saattaa synnyttää tunteen yhteisen kotipesän ja identiteetin menettämisestä, sekä yhteydenpidon hankaloitumista.
20 20 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA AIKATAULU Seuraavassa ehdotetaan selvityksen mukaisia toimenpiteitä, joiden kautta Caisan ja Helsingin kulttuurikeskuksen monikulttuurisen ja kulttuurienvälien työn muodot rakentuvat uudelle pohjalle. Syksy 2014 Caisa järjestää selvitystä koskevia sidosryhmäkeskustelutilaisuuksia. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta linjaa toiminnan tavoitteet sekä määrittelee niihin johtavan toimintamallin. Kulttuurikeskus/Caisa tarkentaa valitun mallin vaatimat tilaresurssit, ja käynnistää tilaneuvottelut kaupungin tilakeskuksen kanssa. Kulttuurikeskus/Caisa alkaa selvittää valitun toimintamallin taloudellisia vaikutuksia. Caisa suunnittelee ja valitsee 2015 käynnistyvät, toimintamalliin liittyvät pilottiprojektit, ja tutkii tarvittaessa mahdollisuudet pilottivaiheen ulkopuoliseen rahoitukseen Kulttuurikeskus/Caisa tarkentaa valitun toimintamallin vaatimat henkilöstö-, tila- ja talousresurssit, sekä arvioi niiden vaikutukset budjettiin Caisa jatkaa toimintamallin kehittämistä sidosryhmien kanssa pidettävissä työpajoissa. Konkreettiset toimintamallit ja -käytännöt kirjataan. Caisa perustaa viisasten ryhmän. Kultturikeskus/Caisa jatkaa toimitiloja koskevia neuvotteluja, yhdessä tilakeskuksen kanssa laatii tilasuunnitelman ja valmistelee tiloja koskevia vuokrasopimuksia Kulttuuripolitiikan osasto selvittää mahdollisuudet suunnata kaupungin avustuskäytäntöjä siten, että ne tukevat valittua monikulttuurisuustyön mallia. Caisa käynnistää pilottiprojekteja ja käy yhteistyökumppanuusneuvotteluja. Kulttuurikeskus käynnistää tiedotuksen uusien kieliversioiden (mm. venäjä, viro, somali) käyttöönoton prosessin Caisa/Kulttuurikeskus siirtyy asteittain uusiin toimintamalleihin. Caisa valitsee ammattilaisohjelmistonsa taiteellisen neuvonantajan. Kulttuurikeskus toteuttaa mahdolliset uudet henkilöstörekrytoinnit. Kulttuurikeskus/Caisa viimeistelee uusien toimitilojen tilasuunnittelun, sekä tekee tilojen ja toiminnan vaatimat kalusto- ym. hankinnat. Caisa muuttaa uusiin toimitiloihin Caisa 2.0. toiminta käynnistyy kokonaisuudessaan.
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupa/Kultj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 20 Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan toiminnasta sekä kehittämisen toimenpide-ehdotukset HEL 2014-007538 T 12 02 01 Päätös Käsittely päätti hyväksyä
LisätiedotTomi Purovaara. Jenni Peisa. Reetta Sariola
1 CAISA 2.0 Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan toiminnasta sekä kehittämisen toimenpide-ehdotukset Tomi Purovaara Jenni Peisa Reetta Sariola 2 Sisällys TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 7 2.
LisätiedotHelsingin kulttuurikeskus. Selvitys. Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa. Nykytila ja kehittämisehdotukset
Helsingin kulttuurikeskus Selvitys Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Nykytila ja kehittämisehdotukset Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa Nykytila ja kehittämisehdotukset Tomi Purovaara Jenni Peisa
LisätiedotHELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET
HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN / KULTTUURIJAOSTON AVUSTUKSET 2017-2018 Taide- ja kulttuuriavustukset Kehittämisavustukset Taide- ja kulttuuripalkinnot Helsingin kulttuuripalkinto Helsingin
LisätiedotUlkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla
Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100
LisätiedotHELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015
HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen
LisätiedotSuomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju
Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
LisätiedotHelsingin osallistavan kulttuurityön malli
Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan rahoitusmahdollisuuksista Museoista hyvinvointia ja terveyttä Vava Lunabba Suunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö Kulttuuribudjetin jakautuminen 2011
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotYhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus
Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Yhpa/Kultj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2016 1 (5) 97 Kulttuurikeskuksen vuoden 2016 talousarvion 3. toteutumisennuste HEL 2016-002761 T 02 02 01 Päätös päätti merkitä kulttuurikeskuksen vuoden 2016 kolmannen
LisätiedotKaikkien yhteinen Vantaa
Kaikkien yhteinen Vantaa Monikulttuurisuusohjelma 2014-2017, monikulttuurisuusasiain päällikkö 12.2.2014 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Sisältö 1. Ohjelman tausta - uusia väestötietoja - lähtökohdat
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 12/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Yhpa/Kultj/
Helsingin kaupunki Esityslista 12/2016 1 (5) 1 Kulttuurikeskuksen vuoden 2016 talousarvion 4. toteutumisennuste HEL 2016-002761 T 02 02 01 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä kulttuurikeskuksen
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotVaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009
Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke
Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,
LisätiedotMONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS
MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina
LisätiedotHELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2016 JA 2017
HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2016 JA 2017 1. Toiminta-avustukset 2017 a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 1 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupa/Kultj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (5) 60 Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto talousarvioaloitteesta kulttuurituotannon ja kaupunkikulttuurihankkeiden kehittämiseksi HEL 2013-003793 T 00 00
LisätiedotJuuret ja Siivet Kainuussa
Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö
LisätiedotSusanna Tommila, KulttuuriEspoo osallistava ja sosiaalisesti kestävä kulttuurikaupunki
Susanna Tommila, Kulttuurijohtaja susanna.tommila@espoo.fi @susanna.tommila KulttuuriEspoo osallistava ja sosiaalisesti kestävä kulttuurikaupunki Espoo tarina: missio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen
LisätiedotHELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2016 JA 2017
HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2016 JA 2017 1. Toiminta-avustukset 2017 a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 1 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset
LisätiedotTulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia
Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin
LisätiedotKulttuuripolitiikka ja osallisuus
Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen
LisätiedotTaide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025
Taide ja kulttuuri osana alueiden kehitystä; Näkymä vuoteen 2025 Työryhmän toimeksianto 1. kartoittaa alueellisten ja paikallisten taide- ja kulttuuripalvelujen tuottamisen malleja ja tilaa maan erilaisilla
LisätiedotMaahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään
Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Lappeenrannan seudulla Momentin ponnahduslaudalta työelämään Sosiaalisten verkostojen merkitys työllistymisessä, Kemi 2012 Terhi Jantunen Maahanmuuttotyön ja monikulttuurisuuden
LisätiedotValtion I kotouttamisohjelma
Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotSeuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke
12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.
LisätiedotKuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus
Laki kuntien kulttuuritoiminnasta TOIMEENPANO TAMPEREELLA Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuus 27.3.2019 Lauri Savisaari, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Kunnan tehtävät 1) edistää kulttuurin ja
LisätiedotRomanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa
Romanitaiteen näkyvyys Taiteen edistämiskeskuksessa Romaniasiain neuvottelukuntien valtakunnalliset neuvottelupäivät 8.-9-9.2015 Mikkeli Eva-Maria Hakola Kehittämispäällikkö Taiteen edistämiskeskus (TAIKE)
LisätiedotPERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä
PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL 20.11.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 KOHTAAMISPAIKAN MÄÄRITELMÄ Kohtaamispaikka on tarkoitettu lapsille, nuorille ja
LisätiedotK E S K I - P O H J A N M A A N K A M A R I O R K E S T E R I
K E S K I - P O H J A N M A A N K A M A R I O R K E S T E R I S T R AT E G I AT Y Ö 2 0 1 8-2 0 2 5. S T R AT E G I A A P Ä I V I T E T Ä Ä N V U O S I T TA I N. KPKO - MISSIO & VISIO Missio: Jalostamme
LisätiedotKotona Suomessa -hanke
Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen
LisätiedotHyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014
Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5
LisätiedotSuomen Pakolaisapu Järjestöhautomo
Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes
LisätiedotKuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista
Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia
LisätiedotPerhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL
Perhekeskus kevätseminaari 23.5.2018 Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL Mitä perhekeskus tekee? Toimii yhteisöllisenä kohtaamispaikkana, mahdollistaa
LisätiedotSuomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen
Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana Joni Kinnunen 20.3.2019 Suomussalmi Noin 8000 asukkaan kunta Kainuussa Väestö vähenee ja ikääntyy Pitkät välimatkat Taiteen ammattilaisten kapea kärki, yhteisön ja
LisätiedotMaahanmuuttajatyöstä Iisalmessa
Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotKULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä
KULTTUURITALO VALVE Saatavuuden ja saavutettavuuden toteuttaminen monialaisena yhteistyönä Arja Huotari kulttuuritalon johtaja Sivistys- ja kulttuuripalvelut Oulun kaupunki 7.2.2018 Kulttuuritalo Valve
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotLaskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.
Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,
LisätiedotMonikulttuurisuusasiain neuvottelukunta. Tervetuloa kauden aloituskokoukseen!
Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Tervetuloa kauden 2017-2018 aloituskokoukseen! 1. Tausta: Miten maahanmuuttaja- ja vähemmistöjen asiaa kehitetään Vantaalla? (Monikulttuurisuusaisain yksikön rooli)
LisätiedotSTRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle
STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kulttuuri- ja kirjastolautakunta Kupo/Kultj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (5) 94 Kehityshankkeet HEL 2013-001362 T 02 05 01 00 Päätös päätti hyväksyä Urbaanin taidetanssin tuki ry:n toteuttaman UrbanApan Stepping Stone -kehityshankkeen
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotMaakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku
Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat
LisätiedotTukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen
Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia
LisätiedotLähipalvelut seminaari 6.9.2013
Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden
LisätiedotPirkanmaan LAPE Pippuri KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN KEHITTÄMINEN ERI ASIAKASRYHMIEN TARPEET HUOMIOIDEN OHJELMA:
Pirkanmaan LAPE Pippuri Kohtaamispaikkatoiminnan kehittämistyöryhmä Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuuspalveluiden kehittämistyöryhmä Yhteiskokous 7.6.2018 klo 9-12, Nalkalan Setlementtitalo KOHTAAMISPAIKKATOIMINNAN
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä
Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä Kuntien kulttuuritoimintalain infotilaisuudet Maaliskuu 2019 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju 6 Kehittämistehtävä Opetus-
LisätiedotKulttuuriosuuskunta ILME
Vuonna 2011 oulussa perustettu monialainen ammattitaiteilijoiden osuuskunta Tuottaa yhteisö- ja soveltavantaiteen produktioita, hankkeita, esityksiä, näyttelyitä työpajoja ja muita palveluita Oulun kaupungin
LisätiedotOsalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta
Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden
LisätiedotPALOMA- projekti 2013-2015
Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin
LisätiedotPääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle
Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009
LisätiedotTaide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta
Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat ja Taiken tehtävät uuden lain näkökulmasta Paula Tuovinen, johtaja 6.3.2019 Taiken perustehtävä taata Taiteilijan mahdollisuudet tehdä taiteellista työtä ja
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotJärjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma
Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen
LisätiedotTULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI ENSIMMÄINEN EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI?
TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI ENSIMMÄINEN EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI? TIEDOTE 1. TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI ENSIMMÄINEN EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI? Euroopan komissio on
LisätiedotSuomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin
XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset
Lisätiedotsuunnitelmat ovat esityslistan liitteinä.
Helsingin kaupunki Esityslista 2/2016 1 (5) 3 Kulttuurikeskuksen vuoden 2016 tulosbudjetti HEL 2016-001432 T 02 02 00 Päätösehdotus Esittelijän perustelut Toiminta vuonna 2016 päättää hyväksyä esityslistan
LisätiedotIkäihmisten palvelusuunnitelma
Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman
LisätiedotKuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus
Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus Arja Huotari Kulttuuritalon johtaja Kulttuuripalvelupäällikkö 21.3.2019 KULTTUURI-ILMASTONMUUTOS Cultural Climate Change ROHKEASTI REUNALLA Hinterland
LisätiedotTulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013
1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat
LisätiedotSanastoa. Kotopaikka-hanke
Kotopaikka-hanke 16.3.2018 Etnisyys Sanan alkuperä on sanoissa heimo, rotu ja kansa. Etnisyys jaetaan objektiiviseen ja subjektiiviseen etnisyyteen. Objektiivisella etnisyydellä tarkoitetaan ulkoisesti
LisätiedotOsaavaa työvoimaa maahanmuuttajista
Osaavaa työvoimaa maahanmuuttajista Kansainvälinen ja kulttuuritietoinen Kaakkois-Suomi seminaari Aika: Perjantai 29.9.2017 klo 9-15:15 Paikka: Kouvolan upseerikerhon juhlasali, Upseeritie 5, 45100 Kouvola
LisätiedotTutkimuksen lähtökohdat
Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista
LisätiedotMonipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä
Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä Antti Kivijärvi Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto 11.3.2010 31.3.2010 www.nuorisokanuuna.fi
LisätiedotSomalien ja venäläisten näkökulma
Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten
LisätiedotKansainvälinen toimintakeskus Villa Victor
Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla
Lisätiedot24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa
24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa 1 Palokuntien toimintaohjelma tähtää elinvoimaisen, houkuttelevan ja laadukkaan palokuntatoiminnan ylläpitoon ja kehittämiseen.
LisätiedotALU-koordinaattorin puheenvuoro
ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot
LisätiedotTutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja
LisätiedotUnesco-koulujen seminaari
Unesco-koulujen seminaari Opetushallitus 7.9.2016 Uudet opsit ja uusi opettajuus globaalikasvatuksen näkökulmasta 1. Mitä on globaalikasvatus? 2. Mitä uudet opsit sanovat? 3. Mitä sitten? Mitä on globaalikasvatus?
LisätiedotTapiolan keskus uudistuu
Tapiolan keskus uudistuu Tapiolan keskuksen uudistamisen nykyvaihe ja keskeiset hankkeet Projektinjohtaja Antti Mäkinen, Espoon kaupunki Kulttuurikeskus uudistuu ja monipuolistuu Kulttuurijohtaja Susanna
LisätiedotOnko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta
Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle
LisätiedotKeskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
LisätiedotMINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011
MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien
LisätiedotKotouttamisen kumppanuusohjelma. Varpu Taarna Erityisasiantuntija
Kotouttamisen kumppanuusohjelma Varpu Taarna Erityisasiantuntija Kotouttamisen kumppanuusohjelma Tavoitteena tuoda eri kotouttamisen parissa olevia toimijoita yhteen ja kehittää yhteistyötä ja verkostoitumista
LisätiedotMEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
LisätiedotMiten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa?
Miten ehkäisevän päihdetyön rakenteet pitäisi järjestää kunnassa? Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilöpäivä 28.9.2017 Rokua PSAVI, ylitarkastaja Raija Fors 2.10.2017 1 Kunnat vastaavat paikallisen ehkäisevän
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotTULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI SEURAAVA EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI?
TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI SEURAAVA EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI? TIEDOTE 1. TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI SEURAAVA EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI? Euroopan komissio on käynnistämässä
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriön konserniselvitys. Seminaari TYÖPAJAMATERIAALI
Opetus- ja kulttuuriministeriön konserniselvitys Seminaari 26.11.2010 TYÖPAJAMATERIAALI Työpajat 13.00-14.30 Käsittelyssä kolme teemaa: 1. OKM-konsernin tehtäväkokonaisuudet tulevaisuudessa 2. OKM-konsernin
LisätiedotLiite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla
LisätiedotKenelle kulttuuripalveluja tuotetaan?
Kenelle kulttuuripalveluja tuotetaan? Normikriittisen saavutettavan kulttuuripolitiikan aakkoset Rita Paqvalén, Kulttuuria kaikille -palvelu Kulttuurin Kaukametsä, Kajaani, 5.9.2013 Kulttuuria kaikille
LisätiedotSENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ
SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)
LisätiedotAlustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018
Alustava käyttösuunnitelma 2019 vs. 2018 TA-tili TA /SEUKO 2 RAHAPELITOIMINNAN VOITTOVARAT TAITEEN EDISTÄMISEEN TA 2018 TAE 2019 29.80.52. MOMENTTI YHTEENSÄ 238 294 000 246 260 000 1) Luova työ ja tuotanto
LisätiedotJärjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti
Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke Henna Hovi, järjestöagentti Valtakunnallinen Järjestö 2.0- kokonaisuus Järjestö 2.0 kokonaisuus on osa STM:n Suomi 100 - avustusohjelmaa
LisätiedotITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO
ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet
LisätiedotTYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA
TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA 2016 18 Työväen Näyttämöiden Liitto r.y. (TNL) on teatterialan ammattilaisten ja harrastajien järjestö, joka reagoi nopeasti
Lisätiedot