CAISA 2.0. Työversio EI JULKISUUTEEN. Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CAISA 2.0. Työversio EI JULKISUUTEEN. Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan"

Transkriptio

1 1 Työversio EI JULKISUUTEEN CAISA 2.0. Selvitys Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan monikulttuurisuustoiminnasta sekä kehittämisen toimenpide-ehdotukset Tomi Purovaara

2 2 SISÄLTÖ Tiivistelmä 1. Johdanto 2. Caisa nyt 3. Caisan toiminnan arviointia 4. Caisa ja Helsingin muut monikulttuurisuus- ja kotouttamistoimijat 5. Caisa 2.0. Toimintamalli A: MobiiliCaisa Toimintamalli B: Keskustan Caisa Toimintamalli C: Aluetalojen Caisa 6. Toimenpide-ehdotukset ja aikataulu Liitteet Liite 1. Kirjallisuuskatsaus: monikulttuurisuus akateemisessa kulttuuripolitiikkaa käsittelevässä kirjallisuudessa (Kirj. Reetta Sariola) Liite 2. Monikulttuurisuus lainsäädännössä sekä valtioneuvoston, helsingin kaupungin ja kulttuurikeskuksen strategioissa ja linjauksissa Liite 3. Helsingin kaupungin strategian toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin. Liite 4. Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Lähteet

3 3 TIIVISTELMÄ Vuonna 1996 perustetun Kansainvälisen kulttuurikeskus Caisan vuokrasopimus nykyisissä toimitiloissa päättyy vuoden 2017 lopussa. Tässä selvityksessä tarkastellaan Caisan monikulttuurista toimintaa sekä tehdään ehdotuksia sen edelleen kehittämiseksi osana Helsingin kulttuurikeskusta ja pääkaupunkiseudun monikulttuurista todellisuutta. Selvitys perustuu kehitystyöpajojen, sidosryhmähaastattelujen, tutkimusten, lainsäädännön ja tilastojen antamaan tietopohjaan. Monikulttuurisuudella tarkoitetaan tässä yhteiskunnan etnistä ja kulttuurista moninaisuutta. Suomessa harjoitetussa maahanmuuttajien multikulturalistisessa integraatiopolitiikassa halutaan edistää monimuotoisuuden ylläpitämistä sekä poistaa sellaista sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta, joka johtuu vähemmistöryhmiin kuulumisesta. Helsingin kaupungin strategiassa nämä arvot heijastuvat muun muassa päätöksessä vahvistaa maahanmuuttajien roolia taiteen ja kulttuurin kuluttajina ja tekijöinä. Helsingin monimuotoistuminen näkyy parhaiten tilastoista luvun aikana Helsingin vieraskielisten määrä on yli kaksinkertaistunut, ja se oli 2013 yhteensä yli henkilöä. Heistä yli 28 prosenttia asuu Itäisessä suurpiirissä. Myös Koillisessa suurpiirissä osuus on korkea. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin vieraskielisten määrän ennustetaan kasvavan henkilöön, eli yli 20 prosentin osuuteen kaupungin väestöstä. Caisa kantaa nykyisin päävastuun kulttuurikeskuksen monikulttuurisesta työstä. Keskuksessa työskentelee 10 vakituista työntekijää. Caisan vuosibudjetti oli 2013 n. 1.6 milj. euroa, josta henkilöstökuluja on 32 %, tilan vuokrakuluja 54 %, aineita ja tarvikkeita 2% ja palvelujen ostoja 11% %. Tuloja oli n euroa. Caisan salissa järjestettiin 2013 yhteensä 144 tilaisuutta, joissa kävi katsojaa. Keskuksen tuottamat ulkoilmatapahtumat keräsivät lisäksi katsojaa. Lasten taidekasvatustoimintaan osallistui 3000 lasta, galleriassa kävijöitä oli liki henkilöä. Caisan toiminnan tämän hetkisiksi tavoitteeksi on kirjattu monimuotoisen kaupungin kehittäminen edistämällä eri maista tulleiden ihmisten ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta, tukemalla etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista sekä antamalla tietoa erilaisista kulttuureista ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Vuoden 2014 aikana Caisan toiminnassa ovat korostuneet keskuksen kehittäminen keskustelujen ja monitahoisen verkottumisen kautta, uusien kumppanuuksien solmiminen sekä muualta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen. Caisan tulevaisuutta suunniteltaessa on huomioitava käytettävissä olevien resurssien lisäksi toimintaympäristön muutokset, maahanmuuttoon liittyvien muiden julkisten ja yksityisten palvelujen jo olemassa olevat muodot sekä vierasperäisen väestönosan jatkuva kasvu. Työkentän ja etenkin niin sanotun toisen polven maahanmuuttajien väestöryhmän kasvaessa on myös tehtävä valintaa erityispalvelujen ja valtavirtaisten palvelujen järjestämisen välillä. Kyselyjen mukaan Caisan vahvuuksia ovat keskeinen sijainti, tilojen hyvä soveltuminen kokoontumisiin ja vapaamuotoisiin tilaisuuksiin sekä verkottunut henkilökunta. Caisan ongelmia ovat tilojen sopimattomuus ammattimaiseen esitystoimintaan, toimintaprofiilin hahmottomuus sekä ohjelmiston keskittyminen suhteellisen harvojen kulttuurien esittelemiseen. Nykyinen toiminta ei myöskään huomioi tarpeeksi eri kaupunginosien monikulttuurisen väestön palvelujen tarpeita. Helsingin kulttuurikeskuksen monikulttuurisuustoiminnan haasteita ovat sen toimipisteissä työskentelevien maahanmuuttajataustaisten henkilöiden vähäinen määrä, monikulttuurisen ohjelman hukkuminen muun tarjonnan joukkoon, sekä tiedotuskielistä puuttuvat suurten vähemmistöryhmien kielet. Myös ulkomailta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden asema nähdään ongelmallisena. Heidän on hyvin vaikea solmia yhteistyökumppanuuksia kaupungin tukemien taidelaitosten kanssa. Avustusjärjestelmän soveltuvuus ja monikulttuuristen avustushakemusten arvioinnin asiantuntevuus koetaan

4 4 puutteellisiksi. Caisa 2.0. antaa kasvot Helsingin jo olemassa oleville ja jatkuvasti kehittyville, eri kulttuurien ja etnisten ryhmien omille sekä kantaväestön välisille verkostoille ja toiminnoille. Caisa 2.0. integroituu aikaisempaa paremmin osaksi kaupungin muuta omaa kulttuurityötä, sekä muiden organisaatioiden Helsingissä toteuttamaa taide- ja kulttuuritoimintaa. Uuden Caisan toiminnan fokus on nimenomaan kulttuurityössä, sillä Caisalle aiemmin kuuluneita työllistämis-, suomenkielen opetus- ja neuvontapalveluja katetaan nykyisin pääosin muiden organisaatioiden toimesta. Tämän selvityksen pohjalta esitetään kolmea vaihtoehtoista mallia Caisan toiminnan kehittämiseksi siten, että se täydentää kaupungin muuta kulttuurikenttää ja kotouttamistoimintaa. Toimintamallin päivittämiseen liittyy myös kulttuurikeskuksen avustusjärjestelmän uusiminen siten, että se tukee paremmin monikulttuurisen taidekentän erityistarpeita. MobiiliCaisa (MC) on liikkuvan, verkostomaisen kulttuurienvälisen toiminnan konsepti. Se jakautuu viiteen osakonseptiin, joista kullakin on oma henkilökuntansa, identiteettinsä ja toimijaryhmänsä. Caisa Stage on esittävän taiteen ammattitaiteilijoiden tuotantokonsepti, Caisa Gallery keskittyy ammattilaisten visuaaliseen taiteeseen. Caisa People panostaa ruohonjuuritason toimintaan, Caisa Workshop on kurssien, työpajojen ja yleisökasvatuksen kokonaisuus. Caisa Talks järjestää keskusteluja. Kutakin osa-aluetta on mahdollista kehittää erikseen niin, että Caisan kokonaisbrändi säilyy selkeänä. Yhteinen päämaja, suunnittelu ja koordinointi yhdistävät konsepteja. MobiiliCaisalla on omat toimistotilansa ja monitoiminäyttämö (mahdollisesti myös oma tai vakituinen yhteistyögalleria) kaupungin keskustassa, mutta merkittävä osa toiminnasta tapahtuu kulttuurikeskuksen muissa taloissa, eri taidelaitoksissa ja muissa julkisissa tiloissa ja kaupunkiympäristössä. Yhteistyökumppaneita ovat taide- ja kulttuuriprojektit, festivaalit, kulttuurikeskukset, järjestökenttä sekä kaupungin muut virastot ja taidelaitokset. Toiminnan ytimessä on uusien yhteistyöverkostojen ja toimintamallien kehittäminen ja tukeminen sekä keskustelujen avaaminen saman pöydän ääreen tuominen. Ammattitaiteilijoille ja muille toimijoille mobiilimalli tuo eri tilat, kaupunginosat sekä yhteistyömahdollisuuksia koskevan tiedon ja kontaktit tavoitettavaksi yhdeltä luukulta. Kaupunkilaisille uusi malli avaa laajasti uutta helsinkiläistä ja kansainvälistä taidetta, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Myös toiminnasta tiedottaminen suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä lisää saavutettavuutta. Tämän mallin vahvuutena on koko kaupungin alueellinen kattavuus, kantaväestön taidelaitosten avautuminen, lähiöiden ja keskustan linkittyminen koordinoidusti sekä toiminnallinen joustavuus. Omien toimitilojen vuokrakulujen pieneneminen mahdollistaa laajenevan toiminnan riittävän resursoinnin. Uusilla toimintamuodoilla Caisa verkottaa niin uusia helsinkiläisiä taiteen ammattilaisia kuin tavallisia asukkaitakin osaksi kaupunkia, sen nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Keskustan Caisa -mallissa kulttuurienvälinen toiminta sijoitetaan Helsingin keskustan alueella sijaitsevaan, kaupungin omassa omistuksessa olevaan monitoimitilaan, joka sisältää myös galleria- ja työpajatilat. Keskuksen toiminta järjestetään samantyyppisesti kuin Caisan nykyinen toiminta, entisen henkilökunnan voimin. Ohjelmaprofiilin ammattimaisuutta parannetaan lisäämällä yhteistyötä ammattitaiteilijoiden kanssa, ja resursoimalla enemmän aikaa ja voimavaroja tuotantoihin. Caisa antaa asiantuntija-apua alueilla tapahtuvaan monikulttuurisuustyöhön. Keskusta-Caisassa toiminnan jatkuvuus turvautuisi parhaiten. Monikulttuurisuustyön keskittyminen keskustaan erottaisi sen kuitenkin suurista maahanmuuttajaväestön alueista. Aluetalojen Caisa -mallissa kulttuurienvälinen toiminta hajautetaan aluetaloihin kulttuuristen vähemmistöjen asuinaluepainotusten mukaisesti. Caisan nykyinen henkilökunta sijoitetaan aluetaloihin mukaillen talojen erilaisia toimintaprofiileja. Talojen ohjelmistoa muokataan rikkaammin monikulttuuriseksi. Yhteistyötahot ja tiedotuskielet ovat samoja kuin mobiilimallissa.

5 5 Tässä mallissa aluetalojen kulttuurienvälinen toiminta ja osaaminen lisääntyvät. Caisan nykyisen henkilökunnan hajauttaminen kuitenkin pirstaloi asiantuntemusta. Toimijoille ja asiakkaille hajauttaminen merkitsee yhteisen ryhmäidentiteetin vaarantumista. Malli ei mahdollista kulttuurien välisen toiminnan koko kaupungin laajuista koordinoimista. Ensi askelet kohti uusia kulttuurienvälisen työn muotoja otetaan valitsemalla toiminnan tavoitteet ja tavat tehdä. Näiden valintojen jälkeen suunnittelu limittyy 2015 aikana tila- ja resurssikysymysten ratkaisemiseen ja uusien toimintamuotojen pilotointiin. Kokonaiskonsepti valmistuu dialogissa sidosryhmien kanssa 2016 aikana.

6 6 1. JOHDANTO Kansainvälinen kulttuurikeskus Caisa aloitti toimintansa Kaisaniemessä Nykyisten tilojen vuokrasopimus umpeutuu joulukuussa Tässä selvityksessä tarkastellaan Caisan nykyistä toimintaa sekä tuodaan esiin malleja Caisan ja Helsingin kulttuurikeskuksen monikulttuurisen toiminnan edelleen kehittämiseksi. Selvitystarve on kirjattu muun muassa Helsingin kaupungin strategian toimenpideohjelmaan. 1 Selvitys perustuu Caisan henkilökunnan sisäisille kehitystyöpajoille, sidosryhmäedustajien tapaamisissa ja haastatteluissa esiin tulleille tiedoille, alan lainsäädännölle, tilasto- ja tutkimustiedolle sekä Hahmo Oy:n tekemän sidosryhmähaastattelututkimuksen tuloksille. Caisan toiminta ei tapahdu tyhjiössä, vaan sitä määrittelevät niin kotouttamista koskeva lainsäädäntö, Helsingin kaupungin strategia ja kulttuurikeskuksen omat painotukset sekä kulttuurista tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia koskevat lait, määräykset ja hyvät käytännöt. Myös määritelmät nousevat tästä kontekstista. Etnisten vähemmistöjen rinnakkaineloon perustuvaa monikulttuurisuutta on Suomessa jo 1990-luvulta asti totuttu pitämään yhteiskuntaa rikastuttavana ja sen toimintaedellytyksiä parantavana tekijänä. Viime aikoina monikulttuurisuuden rinnalle on noussut kulttuurienvälisyyttä, interkulttuurisuutta, korostava suuntaus, jonka keskiössä on eri ryhmien välinen yhteistyö ja siitä syntyvä lisääntyvä sosiaalinen koheesio. 2 Tässä selvityksessä monikulttuurisuus nähdään laajasti siten, että se sisältää yhteiskunnan etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden ja vuoropuhelun ajatuksen. Etnisyydellä ymmärretään ihmisen taustaan tai alkuperään liittyviä asioita kuten synnyinmaata, kansallisuutta tai polveutumisen kautta uusiutuvaa kollektiivista identiteettiä. Kulttuurin keskiössä ovat puolestaan sellaiset ihmisiä yhdistävät ja heitä toisistaan erottavat tekijät tai piirteet kuten kieli, uskonto, arvot, tavat ja käsitykset hyvästä elämästä. 3 Multikulturalismin käsitteellä kuvataan Suomessa yleisesti tunnustettua maahanmuuttajien integraatiopolitiikan strategiaa. Siinä yhteiskunnan jakautuminen erilaisiin etnisiin ja kulttuurisiin yhteisöihin hyväksytään, mutta ensisijaisena tavoitteena on maassa asuvien ihmisten integroituminen yhteiskuntaan. Julkisvallalla katsotaan olevan velvollisuus edistää monimuotoisuuden ylläpitämistä sekä poistaa sosiaalista ja taloudellista eriarvoisuutta, joka johtuu vähemmistöryhmiin kuulumisesta. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastot antavat selkeän kuvan suuresta muutoksesta Caisan, Helsingin kulttuurikeskuksen ja koko kaupungin toimintakentässä. Helsingin monikulttuurinen todellisuus on dynaamisessa liikkeessä ulkomaalaistaustaisen väestön määrän jatkuvasti kasvaessa. 1 Helsingin kaupungin strategia Toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin. Helsingin kaupunginkanslia, elinkeino-osasto 2014, s Saukkonen 2013, Saukkonen 2013b, 6.

7 7 Kuva 1. Ulkomaalaistaustaiset ja vieraskieliset Helsingissä Lähde: Helsingin kaupunki luvun aikana Helsingin vieraskielisten määrä on kasvanut lähes hengellä eli se on yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2012 vieraskielisten määrä kasvoi henkilöllä. Niinpä vuoden 2013 alussa Helsingissä asui vieraskielistä eli muita kuin suomen-, ruotsin tai saamenkielisiä. Vieraskielisten osuus Helsingin väestöstä oli 12 prosenttia. Suurimmat vieraskielisten ryhmät puhuivat äidinkielenään venäjää, viroa, somalia tai englantia. Helsingin vieraskielisistä 28 prosenttia asui Itäisessä suurpiirissä. Myös Koillisessa suurpiirissä osuus on korkea. Vieraskielisten osuus alueen väestöstä oli korkein (yli 25 prosenttia) Meri-Rastilassa, Kallahdessa, Kurkimäessä, Kivikossa ja Itäkeskuksessa. Vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön ennustetaan kasvavan henkilöön eli yli 20 prosentin osuuteen kaupungin väestöstä. 4 Kuva 2. Vieraskielisten osuus koko väestöstä suurpiireittäin vuosina Lähde: Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin tietokeskus. Tilastoja 31/2013.

8 8 Kuva 3. Vieraskielisen väestön määrä kieliryhmittäin pääkaupunkiseudulla Lähde: Helsingin tietokeskus / Katja Vilkama. Helsinkiin muuttaneissa on leimallista naapurimaista ja muualta Euroopasta muuttaneiden suuri osuus. Keskeisenä maahanmuuttoperusteena ovat jo pitkään olleet perhesyyt. Jo 19 prosentissa helsinkiläisperheistä vähintään toinen vanhemmista on syntynyt ulkomailla, ja uusista avioliitoista yli viidennes solmitaan ulkomaan kansalaisen kanssa. Muita Helsinkiin muuttamisen syitä ovat tutkinto-opiskelu ja työ, kun taas pakolaistaustaisia muuttajia on vain kymmenisen prosenttia. 5 Helsingin kaupungin monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen työ nähdään merkittävänä eri yhteyksissä. Vuoden 2012 Design-pääkaupunkivuoden suunnittelua edeltänyt tutkimus esitti useita toteutettuja tai toteutumassa olevia toimenpiteitä kaupungin kansainvälistymisen edistämiseksi. 6 Kaikuja tästä selvityksestä voi nähdä vuosien kaupunkistrategiassa, jossa maahanmuuttajat esitetään aktiivisina kansalaisina osana kansainvälistä kaupunkia. Strategian toimeenpano-osio määrittelee maahanmuuttajien osallisuuden lisäämiselle kattavan toimenpideohjelman. Kulttuurisen 5 Helsingin kaupungin strategia Toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin toimenpideohjelman tilastoliite. Helsingin kaupunginkanslia, Elinkeino-osasto Helsinki as an Open and Intercultural City, final report. Comedia

9 9 työn osalta strategiassa päätetään vahvistaa maahanmuuttajien roolia taiteen ja kulttuurin kuluttajina ja tuottajina. Tärkeä linjaus on myös monimuotoisuuden lisäämisen pyrkimys rekrytoitaessa henkilöstöä kaupungin omiin organisaatioihin. 7 Maahanmuuttajien kulttuuriset oikeudet näkyvät myös Helsingin kulttuurikeskuksen osallistavan kulttuurityön mallissa. Kaikille helsinkiläisille, etniseen tai kulttuuriseen taustaan katsomatta, nähdään tärkeänä taata oikeudet kulttuurien kehittämiseen, suojeluun ja kulttuuriperintöön. Oikeus valita oma kulttuurinsa, kunnioitus kulttuuria ja sen itsemääräämisoikeutta kohtaan, yhtäläinen kulttuurin saavutettavuus, oikeus osallistua kulttuuripolitiikan suunnitteluun sekä oikeus luoda kulttuurisia tuotteita, ilmauksia, ja kulttuurista identiteettiä ovat jokaisen helsinkiläisen oikeuksia. 8 7 Helsingin kaupungin strategia Toimeenpano maahanmuuttajia ja monimuotoisuutta koskevin osin toimenpideohjelma. Helsingin kaupunginkanslia, Elinkeino-osasto 2014, s Helsingin osallistavan kulttuurityön malli 2014.

10 10 2. CAISA NYT Caisan vakituiseen henkilökuntaan kuuluu 2014 yhteensä 10 työntekijää, joista neljä on muualla kuin Suomessa syntyneitä. Henkilökunnan muodostavat määräaikaisen johtajan lisäksi toimistonhoitaja, tiedottaja, kaksi tapahtumatuottajaa, kursseista vastaava tuottaja, näyttelyistä vastaava tuottaja, tilojen ulosvuokrausta hoitava tuotantoassistentti sekä kaksi teatteriteknikkoa. Caisan graafisesta suunnittelusta vastaa vuosittain rekrytoitava siviilipalvelusmies tai palkkatukityöllistetty graafikko. Vuosittain Caisassa työskentelee eripituisissa määräaikaisissa tehtävissä 2-4 henkilöä. Vahtimestari- ja siivouspalvelut on ulkoistettu Palmialle. Caisan vuosibudjetti oli 2013 n. 1.6 milj. euroa, josta henkilöstökuluja on 32%, tilan vuokrakuluja 54%,aineita ja tarvikkeita 2% ja palvelujen ostoja 11%. Tuloja oli n euroa. Salitapahtumatapahtumat Ulkoilma- Kurssit Näyttelyt Lkm Kävijät Lkm Kävijät Lkm Kävijät Lkm Kävijät Taulukko 1. Caisan ohjelmatoiminnan tapahtuma-, kurssi- ja kävijämäärät. Casan tiloja käytti 2013 yhteensä x toimijaa, mukaan lukien eri etnisten vähemmistöjen yhdistyksiä ja järjestöjä, suurlähetystöjä sekä kaupungin eri virastoja. Saatavilla ei ole tilastoja käyttäjäryhmien etnisistä taustoista. Caisan kävijöistä noin puolet koostuu maahanmuuttajataustaisista henkilöistä ja toinen puolisko Helsingin ja pääkaupunkiseudun kantaväestöstä. Varsinkin suuret ulkoilmatapahtumat keräävät yleisökseen myös kotimaisia ja ulkomaisia matkailijoita. Caisan toiminnan tämän hetkisiksi tavoitteiksi on kirjattu monimuotoisen kaupungin kehittyminen edistämällä eri maista tulleiden ihmisten ja kantaväestön välistä vuorovaikutusta, tukemalla etnisten vähemmistöjen omaehtoista kulttuurin harjoittamista sekä antamalla tietoa erilaisista kulttuureista ja suomalaisesta yhteiskunnasta. Vuoden 2014 aikana Caisan toiminnassa on korostunut keskuksen kehittäminen keskustelujen ja monitahoisen verkottumisen kautta, uusien kumppanuuksien solmiminen sekä muualta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen. Syksystä 2014 lähtien Caisan ohjelmasuunnittelua on rakennettu kausittain valittavien, eri kulttuureita ja etnisiä vähemmistöjä yhdistävien yleismaailmallisten teemojen ympärille. Tavoitteena on tuoda esiin eri maiden ja kulttuurien välisiä yhteyksiä ja elämän monimuotoisuutta. Syyskaudella 2014 teemana ovat Rakkaus ja Viha, vuoden 2015 yleisteemaksi on määritelty kommunikaatio. Ohjelmisto rakennetaan dialogissa ja yhteistyössä Helsingin monimuotoisen taide- ja kulttuurikentän sekä maahanmuuttajien omien yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Syksyllä 2014 ohjelmantuottajina on yli 40 työryhmää, yhdistystä ja muuta toimijaa. Caisan asemaaeri verkostojen ja vertaisryhmien kotipesänä kehitetään edelleen. Caisan tapahtumien päänäyttämönä toimiva juhlasali on tilaisuudesta riippuen katsojapaikkaa sisältävä monitoimitila. Salin tilaisuudet ovat joko Caisan omia tuotantoja, yhteistuotantoja tai salin ulosvuokraukseen perustuvia, ulkopuolisten tahojen järjestämiä tapahtumia. Salin toiminnan sisällöt vaihtelevat taiteen eri lajien esityksistä seminaareihin ja keskusteluihin, harrastajaryhmien harjoituksiin ja kokoontumisiin tai etnisten ryhmien omiin juhliin. Caisan perinteisiä tapahtumakokonaisuuksia ovat olleet esimerkiksi eri maiden kulttuuria esittelevät kulttuuriviikot, Ourvision -laulukilpailu, Kansainvälisen Naistenpäivän juhla sekä monikulttuurinen itsenäisyyspäiväjuhla. Caisalla on varsinaisen galleriatilan lisäksi taiteen esittelytilaa aulassa ja käytävällä. Vuosittain näyttelyitä järjestetään Yhteistyökumppaneina on sekä ulkomaalaisia

11 11 että suomalaisia taiteilijoita, taideyhdistyksiä ja -laitoksia sekä eri maiden suurlähetystöjä ja kulttuurikeskuksia. Caisassa järjestettävien kurssien ja työpajojen pedagogisena lähtökohtana on käytännön kansainvälisyyskasvatus. Salissa ja kokoushuoneissa pidettävät kurssit ovat vuorovaikutteisia, ja niitä järjestetään sekä päiväsaikaan että iltaisin ja viikonloppuisin. Caisan päiväkurssit ovat tarkoitettu helsinkiläisille päiväkotiryhmille ja koululuokille. Osa niistä on Caisan kymppikursseja, joissa koko luokka tai ryhmä osallistuu kahdelle peräkkäiselle tunnille viiden viikon ajan. Caisan yhteistyökumppanien järjestämien kieli- ja kulttuurikurssien tavoitteena on sekä lapsen oman äidinkielen ylläpitäminen että oman kulttuurisen identiteetin vahvistaminen. Kulttuurikeskuksen muiden talojen tavoin Caisa järjestää työpajoja myös koulujen loma-aikoina. Caisan neljä erikokoista, kokoustekniikalla varustettua kokoustilaa ovat erilaisten yhteisöjen ja työryhmien suosittuja kokous- ja toimintapaikkoja. Caisan toimialaan kuuluvat yhdistykset ja muut toimijat voivat varata tiloja käyttöönsä veloituksetta kahden tunnin jaksoiksi. Muilta tilavaraajilta tilojen käytöstä veloitetaan kirjasto- ja kulttuurilautakunnan vuosittain vahvistama vuokrahinta. Kokoustiloissa pidetään myös muun muassa TE -keskusten järjestämiä, aikuisille maahanmuuttajille tarkoitettuja suomenkielen kursseja. Caisan käytöstä poistuva ATK-luokka annetaan syksystä 2014 lähtien kokeiluluontoisesti muutamalle Helsingissä toimivalle ammattitaiteilijaverkostolle ja -projektille työpistekäyttöön. Tavoitteena on edistää maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden toiminnallisia olosuhteita ja taiteilijoiden välistä yhteistyötä sekä toimia ovien avaajana helsinkiläisen taidekentän toimijoihin päin. Caisa järjestää toimintaa myös omien tilojensa ulkopuolella. Suurin vuosittainen tapahtuma on Lasipalatsin aukiolla tammi-helmikuussa järjestettävä Kiinalaisen uuden vuoden juhla. Helsingin ja Pekingin kaupunkien yhteistyöstä syntynyt suurtapahtuma kerää paikalle yhteensä noin katsojaa. Viime vuosina Caisa on tuottanut kaupungin keskustassa myös suosittuja eri maiden ruoka- ja muita kulttuuritapahtumia.

12 12 3. CAISAN TOIMINNAN ARVIOINTIA Tämän selvitystyön aikana Caisan toimintaa on arvioitu keskuksen oman henkilökunnan työpajoissa 9, sidosryhmien edustajien tapaamisissa ja Hahmo Oy:n tekemässä kyselytutkimuksessa sekä Helsingin kaupungin eri toimijoille tehdyssä Webropol - kyselyssä. Henkilökunnan keskusteluissa ja työpajoissa on tullut esiin Caisan toimintakentän laajuus. Tällä hetkellä Caisa on kulttuurikeskuksen ainoa monikulttuurisuustyöhön keskittynyt yksikkö. Aluetaloissa, joiden ympäristössä suuri osa maahanmuuttajaväestöstä asuu, on vain rajallinen määrä resursseja kulttuurienväliseen työhön. Samanaikaisesti muualta muuttaneiden väestöryhmien kasvu muovaa kulttuurisen työn tarvetta ja painotuksia koko kaupungissa. Caisan sisäisissä keskusteluissa sen roolina on nähty muun muassa monikulttuurisuuden asiantuntijaorganisaationa toimiminen, sillanrakentajuus eri kulttuurien ihmisten ja kantaväestön välillä, tapahtumahautomo-tyyppinen toiminta sekä eritaustaisten ihmisten kohtaamispaikkana oleminen. Caisan nykyisen toiminnan voi nähdä jakautuvan eri käyttäjäryhmien erilaisten vaatimusten mukaisesti. Yksittäisen maahanmuuttajan näkökulmasta Caisa voi olla turvallinen kotipesä, jossa on mahdollista tavata samassa tilanteessa olevia ihmisiä, ja ilmaista itseään oman kulttuurisen taustansa tavoin. Erilaisten yhdistysten tarpeet keskittyvät hyvällä paikalla sijaitseviin edullisiin kokoontumis- ja juhlatiloihin. Omaa ammattiaan harjoittaville, muista maista Helsinkiin muuttaneille taiteilijoille Caisan status on kahtiajakoinen. Yhtäältä Caisa on matalan kynnyksen toimintakeskus, johon taiteilijan on suhteellisen helppo päästä esittämään oman taiteellisen työnsä tuloksia. Toisaalta taiteilija voi kuitenkin kokea monikulttuurisuuskeskuksessa esiintymisen ongelmalliseksi, koska se leimaa hänet maahanmuuttajataiteilijaksi, ja siten saattaa haitata esiin pääsemistä kantaväestön taidelaitoksissa. Selvitystä varten kootun tausta-aineiston sekä sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen mukaan keskus nähdään merkityksellisenä, joskin sen toiminnassa nähdään paljon kehitettävää. Parannettavaa löytyy niin Caisassa kuin sen suhteessa kaupungin muihin kulttuurikeskuksiin ja taidelaitoksiin. Caisan toiminnan keskittyminen kaupungin keskustaan ei huomioi riittävästi alueiden laajenevan monikulttuurisen väestön kulttuuripalvelujen tarvetta. Myös Helsingin kulttuurikeskuksen toimintamalleissa, ohjelmasisällöissä, henkilöstörakenteessa ja avustustenjakoprosesseissa nähdään parantamisenvaraa. Yleisesti kiinnitetään huomiota Helsinkiin muuttaneiden ihmisten hyvin eriytyneisiin kulttuuristen palvelujen tarpeisiin. Muun muassa etninen tausta, koulutustaso, työhistoria ja yleinen sosioekonominen asema muovaavat eritaustaisille ihmisille omanlaisiaan odotuksia ja tarpeita suhteessa kaupungin kulttuuritarjontaan. Esimerkiksi henkilöt, jotka muuttavat Helsinkiin vain suhteellisen lyhyelle työkomennukselle, eivät välttämättä koe tarvetta integroitua elinympäristöönsä, puhumattakaan siitä että kokisivat itseään maahanmuuttajiksi. He käyttävät itselleen sopivia, usein kieleen perustumattomia kulttuuripalveluja kantaväestön tapaan. Suomen lähimaista saapuneet työperäiset muuttajat hankkivat usein kulttuurikokemuksensa vieraillessaan kotimaassaan. Pysyvästi Helsingissä asuvilla maahanmuuttajilla kulttuuripalvelujen käyttäminen määrittyy niin iän, sukupuolen, asuinpaikan, kotimaan kulttuuriperinteen kuin ajankäyttömahdollisuuksien mukaan. Maahan muuttaneiden sukupolvien jälkeläiset, ns. toisen sukupolven maahanmuuttajat, ovat tulevina vuosina kasvava ryhmä helsinkiläisiä. Useissa tapauksissa maahanmuuttajat kiinnostuvat omasta kulttuuristaan vasta vanhemmuuden myötä tämä asettaa tulevaisuudessa uusia vaatimuksia myös Helsingin monikulttuurisuustyölle. Pirstaloitunut kulttuurien moninaisuus asettaa suuria 9 Mukaan lukien Ramboll Oyn laatimat kehittämistyöpajat keväällä 2013.

13 13 haasteita kulttuuritarjonnalle samoin kuin taide- ja kulttuurilaitoksissa työskentelevän henkilökunnan kulttuuriselle sensitiivisyydelle ja ammattitaidolle. Toinen esille noussut yleinen kysymys on erillisten, maahanmuuttajille suunnattujen kulttuuripalvelujen mielekkyys. Lähivuosien tilanne, jossa joka viidennellä kaupunkilaisella on juuret ulkomailla, ei ole hallittavissa erillisellä monikulttuurisuustyöllä. Siksi nähdään tärkeänä linjata ne mallit, joilla uudet helsinkiläiset kutsutaan luontevasti osallisiksi yhteiseen helsinkiläiseen kulttuuri niin tekijöinä kuin kokijoinakin. Eräs keskeinen kysymys on, miten saada kantaväestön taidelaitokset ja projektit avattua muualta tulleille taiteilijoille, työntekijöille ja asiakkaille. Caisan nykyisestä toimintakonseptista nousee esiin myönteisimpänä asiana keskuksen sijainti aivan kaupungin sydämessä. Keskeiselle paikalle on hyvät kulkuyhteydet joka puolelta kaupunkia, ja kauempaakin. Caisa koetaan helposti saavutettavana ja tiloiltaan sopivana erityisesti kokoontumisiin ja turvalliseen yhdessäoloon maahanmuuttajien ja kantaväestön kesken. Myös Caisan henkilökunnan monikulttuurisuus ja hyvät verkostot huomioitiin myönteisinä Caisaan on helppo tulla. Sidosryhmäkyselyyn vastaajat pitivät Caisan hyvin toimivia sisältökonsepteja, säilyttämistä ja edelleen kehittämistä pidettiin tärkeänä. Epäkohtia ja kehitettävääkin löytyy, vaikka mielipiteet jakautuvat varsin paljon. Caisan juhlasali arvioidaan ammattimaiseen esitystoimintaan sopimattomaksi. Keskuksen ohjelmistoprofiili on epäselvä, varsinkin esitysten ja tapahtumien harrastajamaisuutta kritisoidaan. Sen sijaan että esityksiä tehdään korkeiden taiteellisten päämäärien takia, koetaan ohjelmiston usein asettavan eksoottiset maahanmuuttajat esille. Tästä nähdään olevan lopulta haittaa niin sisältöjen tekijöille kuin vastaanottajillekin sääli- tai sympatiapisteet eivät ole tavoittelemisen arvoisia. Myös Helsingin kulttuurikeskuksen nykyisiä monikulttuurisuustyön toimintamalleissa on selvityksen tulosten mukaan kehitettävä. Varsinkin henkilöresurssit ovat hyvin rajalliset: Caisan henkilökunnan lisäksi kulttuurikeskuksen monikulttuurisuustoiminnan parissa työskentelee vain yksi henkilö. Hän vastaa osana tehtäväkuvaansa Stoan ja Vuotalon alueen monikulttuurisista toimintamuodoista. Kulttuurikeskuksen muista taloista puuttuvat kokonaan kulttuurivähemmistöistä peräisin olevat ohjelmatyöntekijät. Työssä olennaiset henkilökohtaiset kontaktit ja luottamus eivät ehkä rakennu, monet ohjelmat ja toimintamuodot saattavat jäävät toteutumatta. Kuitenkin alueelliselle ruohonjuuritason toiminnalle nähdään suurta tarvetta. Kulttuurikeskuksen talojen ohjelmistoa pidetään laajana ja monipuolisena. Toisaalta monikulttuurisen ohjelman koetaan usein hukkuvan muun tarjonnan joukkoon. Osasyynä tähän on kielikysymys, sillä kulttuurikeskuksen tiedotuksessa tällä hetkellä käytössä olevat suomi, ruotsi ja englanti eivät välttämättä tavoita kohdeyleisöjä, ovathan kaupungin suurimmat maahanmuuttajayhteisöt venäjän-, viron- ja somalinkielisiä. Heille, tai pienemmille kielivähemmistöille ei kulttuurikeskuksen viesti nykyisin juuri välity. Lisäksi nousee esille muualta Helsinkiin muuttaneiden ammattitaiteilijoiden toiminnallinen ja taloudellinen tilanne. Kulttuurikeskuksen nykyinen avustusjärjestelmä ei näyttäydy avoimena ja saavutettavana taiteilijalle, jolla ei vielä ole omia verkostoja paikalliseen taide-elämään ja rakenteisiin. Myös kansainvälistä alkuperää olevien taiteilijoiden apurahahakemusten arvioimiseen koetaan tarvittavan lisää asiantuntemusta. Maahanmuuttajataustaisten taiteilijoiden kokemusten mukaan kantaväestön taidelaitokset ovat hankalasti lähestyttäviä, ja yhteistyön mahdollisuuksia ei nykyisin juuri ole.

14 14 4. CAISA SEKÄ HELSINGIN MUUT MONIKULTTUURISUUS- JA KOTOUTTAMISTOIMIJAT Caisan aloittaessa toimintaansa 1990-luvulla Helsinkiin ulkomailta vuosittain muuttavien määrä oli varsin vaatimaton. Caisa on läpikäynyt useita kehitysjaksoja, joiden aikana keskuksen toimintaa on suunnattu kasvavan maahanmuuttajayhteisön tarpeiden mukaiseksi. Erimaalaisten kohtaamispaikkana aloittanut Caisa on vuosien mittaan muun muassa toiminut erilaisten taiteellisten hankkeiden kehityshautomona ja tuottajana, kymmenien maahanmuuttajien työssäoppimis- ja oppisopimuspaikkana, ohjannut muualta muuttaneita kaupungin palvelujen pariin, tukenut erilaisissa vertaisryhmissä ja kokoontumisissa esimerkiksi maahanmuuttajanaisia ja adoptioperheitä sekä vastannut nykyisin valtakunnallisen Infopankki-palvelun kehittämisestä. Maahanmuuttajayhteisöissä Caisalla on hyvä, tunnettu brändi. Viime vuosikymmenten aikana Helsinkiin muista maista muuttanut väestö on kaksinkertaistunut. Uusille helsinkiläisille suunnatut palvelut ovat kehittyneet. Julkisten palvelujen kehitys on ollut kahdensuuntaista. Osa palveluista on maahanmuuttajien tarpeisiin kehitettyjä erillispalveluja (muun muassa kielikurssit ja kotoutumisvalmennus). Toisaalta esimerkiksi nuorisotoimessa ei maahanmuuttajataustaisia nuoria kohdella erityisryhmänä vaan he integroituvat keskuksen normaaliin toimintaan. Helsingin kaupunginkirjasto puolestaan on kehittänyt toimintaansa opetusministeriön nimeämänä Ulkomaalaiskirjastona jo 1995 lähtien (nyk. monikielinen kirjasto). Toiminta perustelee itsensä erinomaisesti kirjastot ovat tutkitusti maahanmuuttajaväestön läheisimmiksi kokemia kulttuuripaikkoja. 10 Keväällä 2014 valmistunut kaupungin yhteisen strategian toimeenpano-ohjelma määrittelee maahanmuuttajiin ja monimuotoisuuteen liittyvän työn sektoreittain hyvinkin tarkasti, mukaan lukien opetusviraston laaja-alaisen toiminnan. Helsinkiläiseen monikulttuurisuuteen liittyy alan järjestökentän voimakas kehittyminen. Yhdistysten ja järjestöjen kehityskaari on heijastellut maahanmuuton määrää ja muodostuvien yhteisöjen tarpeita luvun alussa toimineet maahanmuuttajayhdistykset olivat usein joko jakautuneita jäsenten kulttuurien tai uskontojen mukaisesti tai syntyneet edistämään monikulttuurisuuden yleistä vahvistamista suomalaisessa yhteiskunnassa. Nyttemmin yhdistyksiä syntyy yhä enemmän muidenkin asioiden kuten iän, sukupuolen, taiteiden ja liikunnan ympärille. Uusia toimijoita ovat muun muassa pitkään maassa asuneiden maahanmuuttajien ja viranomaisten yhdessä ylläpitämät kotouttamisyhdistykset sekä ns. koalitioyhdistykset, jotka kokoavat yhteen useita paikallisia maahanmuuttajayhdistyksiä ja etnisiä ryhmiä. 11 Järjestöjen toiminta on nykyisin moninaista, ja ne täydentävät julkisia kotouttamispalveluja. Joillakin järjestöillä on omia erikoistehtäviä, kuten esimerkiksi Monika-Naiset liiton laajat palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajataustaisille naisille ja -lapsille. Suuri osa yhdistyksistä toimii hyvin pienillä resursseilla, usein ilman toimitiloja. Toimintavaransa ne keräävät eri lähteistä, kuten kaupungin eri virastojen myöntämistä avustuksista ja säätiöiden tuesta. Miten Caisan ja Helsingin kulttuurikeskuksen muiden talojen toimintamallit ja resurssit sovitetaan kaupungin julkisten ja järjestökentän palvelujen sirpaleiseen kokonaisuuteen? Keskeistä on hahmottaa muualla tarjottavien palvelujen muodot suhteessa kulttuurikeskusten erityisosaamiseen, tiloihin ja henkilöresursseihin. Toinen kysymys koskee kaupungin omia ja kaupungin tukemia taidelaitoksia, joista harvassa aihepiiriä on vielä pohdittu. Kuitenkin, kulttuurisen tasa-arvon ja saavutettavuuden vaatimus sekä ulkomaalaisperäisen väestön osan kasvu nostaa tämän asian yhä voimakkaammin agendalle. 10 Mm. Joronen 2009, Joronen 2009,

15 15 5. CAISA 2.0. Tämän selvityksen pohjalta esitetään kolmea vaihtoehtoista Caisa mallia, joiden tavoitteena on täydentää kaupungin muuta kulttuurikenttää ja kotouttamistoimintaa. Lähtökohtana on Helsingin kaupungin strategia, jossa maahanmuuttajataustaiset helsinkiläiset otetaan mukaan kulttuurielämään tasavertaisina, aktiivisina tekijöinä ja kokijoina. Tämä edellyttää osallistavaa ja tukevaa toimintaotetta, jonka tavoitteena on uusien helsinkiläisten integroituminen kaupungin taide- ja kulttuurikenttään, samalla heidän omaa kulttuurista taustaansa kunnioittaen ja tukien. Caisa 2.0. antaa kasvot Helsingin jo olemassa oleville ja jatkuvasti kehittyville, eri kulttuurien ja etnisten ryhmien omille sekä kantaväestön välisille verkostoille ja toiminnoille. Caisa 2.0. integroituu aikaisempaa paremmin osaksi kaupungin muuta omaa kulttuurityötä, sekä muiden organisaatioiden Helsingissä toteuttamaa taide- ja kulttuuritoimintaa. Uuden Caisan fokus on nimenomaan kulttuurityössä, sillä Caisalle aiemmin kuuluneita työllistämis-, suomenkielen opetus- ja neuvontapalveluja katetaan nykyisin pääosin muiden organisaatioiden toimesta. Caisan toimintamallin päivittämiseen liittyy myös kulttuurikeskuksen avustusjärjestelmän uudistaminen siten, että se tukee paremmin monikulttuurisen taidekentän erityistarpeita. Arvioitavaksi esitetään muun muassa mahdollisuutta, jossa osa jaettavista avustuksista kohdistuisi erityisesti Helsingissä asuvien, muista maista muuttaneiden ammattitaiteilijoiden työhön sekä heidän ja kaupungin tukemien taidelaitosten väliseen taiteelliseen yhteistyöhön. Caisan asiantuntijan/työntekijän kuuleminen monikulttuurisuusprojektien hakemuksia arvioitaessa voisi edesauttaa em. tukien kohdentamisessa. Kulttuurikeskuksen voimavarojen käyttöä voisi tehostaa myös kulttuurikeskuksen eri taloissa toteutettavan ohjelmiston ja kaupungin jakamien avustusten keskinäisen synkronisoinnin parantamisella. Niinpä osa avustuksista voisi suuntautua suoremmin taloissa esitettävän, erityisesti kulttuurien välisen ohjelmiston tukemiseen. Caisa 2.0:n kehittämisen tärkeimpänä työkaluna on avoin dialogi eritaustaisten ihmisten ja organisaatioiden välillä. Toiminnan tavoitteena on kulttuurinen tasa-arvo, palvelujen saavutettavuus, kaupungin eri virastojen ja helsinkiläisten taidelaitosten avautuminen yhteistyölle, ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten parantaminen, yhdessä tekeminen, sekä koska kyseessä on taide ja kulttuuri hauskanpito. Toimintamalli A: MobiiliCaisa (MC) Tässä esiteltävä toimintamalli heijastelee Helsingin ominaislaatua ketterästi uusiutuvana, innovatiivisena ja kansainvälisenä kaupunkina. Alati liikkeessä olevassa globaalissa maailmassa asiat ja ideat asettuvat jatkuvasti uusiin asentoihin ja yhdistelmiin. Muutos ja kehitys ovat sisäänrakennettuna myös kaupungin moninaiseen väestöön ja kulttuuriin. Tässä toimintamallissa tekemisen tapa, toteutuspaikat ja ihmiset yhdistyvät uudenlaiseksi, verkostomaiseksi kokonaisuudeksi. MobiiliCaisa (MC) on liikkuvan, verkostomaisen kulttuurienvälisen toiminnan konsepti. Sen toiminta jakautuu viiteen osakonseptiin, joista kullakin on oma henkilökuntansa, identiteettinsä ja toimijaryhmänsä. Kaksi toimintamuotoa keskittyy ammattimaiseen taiteeseen. Caisa Stage on esittävän taiteen ammattitaiteilijoiden tuotantokonsepti, Caisa Gallery keskittyy visuaaliseen taiteeseen. Kahden muun osakonseptin painopisteenä on yhteisöllinen, matalankynnyksen toiminta. Caisa People keskittyy ruohonjuuritason toimintaan, Caisa Workshop on kurssien, työpajojen ja yleisökasvatuksen kokonaisuus. Caisa Talks järjestää keskusteluja. Erottamalla ammattilaistoiminta selkeämmin muusta kokonaisuudesta vahvistetaan tekijöiden ammatillista statusta, ja luodaan samalla lisää itsenäistä painoarvoa yhteisölliselle, toiminnalliselle osalle. Kutakin osa-aluetta on mahdollista kehittää erikseen pitäen samalla Caisan kokonaisbrändin selkeänä.

16 16 Konsepteja yhdistää yhteinen päämaja sekä kaiken toiminnan tilannekohtainen, joustava liikkuvuus. Yhteinen suunnittelu ja koordinointi mahdollistavat konseptien välisen sujuvan yhteistyön, toiminnan liikkuvuus tekee mahdolliseksi eri toimintakonseptien itsenäisen toteutuksen. Toiminnan ytimessä on uusien yhteistyöverkostojen ja toimintamallien kehittäminen ja tukeminen sekä keskustelujen avaaminen saman pöydän ääreen tuominen. Lähtökohtana on lisäksi, että yksittäiset asiakkaat ja tekijät voivat liikkua mallin eri osakonsepteista toiseen oman kiinnostuksen ja ammattitaidon muuttuessa ja/tai kehittyessä Toimintaan osallistuvien taiteilijoiden, yhdistysten ja järjestöjen näkökulmasta verkostomainen malli tuo eri tiloja, kaupungin alueita ja yhteistyömahdollisuuksia koskevan tiedon ja kontaktit tavoitettavaksi yhdeltä luukulta. Eri kaupunginosien asukkaille uusi malli avaa laajasti uutta helsinkiläistä ja kansainvälistä taidetta, elämyksiä ja yhteisöllisyyttä. Toiminnan tiedotus tehdään suomen, ruotsin ja englannin lisäksi soveltuvin osin ainakin suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä (venäjä, viro, somali). Tiedottamisessa, markkinoinnissa ja osallistamisessa hyödynnetään uutta teknologiaa ja verkostoitumisen tapoja. Uusista toimintamuodoista osa voidaan toteuttaa myös verkkosisältöinä. Tilojen koordinoinnissa hyödynnetään edelleen kehitettävää Elistilavarausjärjestelmää. Mitä tehdään? Caisa Stage tuo esille uutta korkeatasoista esittävää taidetta ja taiteiden välistä toimintaa. Toimijoina ovat sekä muualta muuttaneet että kantaväestön ammattitaiteilijat ja taiteilijaryhmät sekä kaupungin tukemat taidelaitokset. Muualta muuttaneiden taiteilijoiden työllistymisen edistäminen on yksi tärkeimmistä lähtökohdista. Esitykset toteutetaan tapauskohtaisesti valittavissa paikoissa, esimerkiksi Caisan omassa monitoimitilassa keskustassa (vrt. keskustakirjasto), Kulken muissa taloissa, yhteistyötaidelaitoksissa, tai vaikkapa lähiöiden asukastaloissa. Myös yhteistyötä helsinkiläisten festivaalien ja taiteen välittäjätahojen kanssa kehitetään. Caisa Stagen ohjelma muodostetaan avoimen teoshaun kautta. Päätökset valittavista produktioista tehdään talon tuotantotiimissä, jota täydentää vaihtuva ulkopuolinen taiteellinen neuvonantaja. Kehityshautomotyyppiseen tuotantoprosessiin kuuluu teknistä, tuotannollista ja taloudellista tukea. Caisa Stage tukee ammattitaiteilijoiden toimintaedellytysten kehittämistä myös neuvonta-, mentorointi-, työpaja- ja verkottumispalveluilla. Caisa Stagen tavoitteena on tukea helsinkiläisen taidekentän kansainvälistymistä sekä alan sisäistä yhteistyötä. Caisa Gallery on verkostomainen galleria, jonka sisältönä on Helsingissä syntyvä uusi visuaalinen taide. Taiteilijat ovat sekä kantaväestöä että ulkomaalaistaustaisia ammattitaiteilijoita, joiden töissä korkea taso yhdistyy kulttuurienvälisiin teemoihin. Caisa Gallery koordinoi projekteja ja näyttelyitä keskustan ja alueiden kulttuuritiloissa sekä erilaisissa pop up-paikoissa. Toiminnan tavoitteena on kulttuurienvälisen visuaalisen taiteen saavutettavuuden parantaminen ja yhteistyön lisääminen. Caisa People on toimintakonsepti, jossa eritaustaiset ihmiset ja yhteisöt voivat itse järjestää matalan kynnyksen toimintaa kuten kokoontumisia ja juhlia. Toimintaa järjestetään Caisan omissa kokoustiloissa sekä kulttuurikeskuksen aluetaloissa, jolloin Caisa koordinoi tilojen käyttöä ja aikataulutusta. Tätä toimintaa linkitetään alueiden asukastalojen kehittämiseen. Caisa Peoplen tavoitteena on eritaustaisten ihmisten oman kulttuurin, yhteistoiminnallisuuden ja kansalaisaktiivisuuden tukeminen. Caisa Workshop on toimintakonsepti, joka tarjoaa eri-ikäisille helsinkiläisille kursseja ja työpajoja. Niiden keskiössä on eri kulttuurien välinen ymmärrys ja vuoropuhelu. Ammattitaiteilijoiden suunnittelemia ja Caisan koordinoimia kursseja järjestetään Annantalossa, Kulken aluetaloissa ja muissa soveltuvissa paikoissa. Kurssien tavoitteena on eri kulttuuritaustaisten ihmisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen arkipäivän kansainvälisyyskasvatus.

17 17 Caisa Talks järjestää ajankohtaisista aiheista yleisökeskusteluja. Kenelle tehdään? MobiiliCaisan ohjelmisto ja muut palvelut on suunnattu kaupungin koko väestölle. Kulttuurienvälisyys ja innovatiivisuus tuovat toimintaan oman vivahteensa. Tiedotuksen kieliversioiden lisääminen sekä toiminnan verkottuminen kaupungin eri puolille tekevät palveluista demokraattisia ja hyvin saavutettavia. Ketkä tekevät? MobiiliCaisan henkilökunta koostuu pääosin keskuksen nykyisistä työntekijöistä vahvistettuna aluekoordinointiin tarvittavalla henkilöstöllä. Lisärekrytoinnissa painotetaan työntekijän taustojen moninaisuutta ja tuotannollista ammattitaitoa. Toimijoina on eri kulttuuritaustaisia ammattitaiteilijoita, pedagogeja ja heidän yhteisöjään, sekä yhdistysten, järjestöjen ja verkostojen edustajia. Toimintaa tukemaan perustetaan säännöllisesti kokoontuva ns. viisaiden ryhmä, jossa on edustajia eri taiteilijayhteisöistä, kansalaisjärjestöistä ja taidelaitoksista. Viisaiden ryhmä antaa ehdotuksia toiminnan kehittämiselle ja yhteistyön lisäämiselle. Kenen kanssa tehdään? MobiiliCaisa tekee yhteistyötä taide- ja kulttuuriprojektien, järjestökentän, kaupungin muiden kulttuurikeskusten ja virastojen sekä kaupungin tukemien taide- ja kulttuurilaitosten ja festivaalien kanssa. MobiiliCaisa on proaktiivinen toimija valtakunnallisessa monikulttuurikeskusten verkostossa sekä kansainvälisissä alan verkostoissa. Missä tehdään? MobiiliCaisalla on omat toimistotilansa ja monitoiminäyttämö (mahdollisesti myös oma tai vakituinen yhteistyögalleria) kaupungin keskustassa. Verkostomaisena toimijana Caisa koordinoi kulttuurien välistä toimintaa myös Kulken muissa taloissa sekä yhteistoimintaa muun muassa muissa taidelaitoksissa. Tavoitteena on dynaaminen, uutta luova liike kaupungin eri osien toimijoiden ja tilojen välillä. Arvio hyödyistä ja haitoista Mallin vahvuutena on koko kaupungin alueellinen kattavuus, lähiöiden ja keskustan linkittyminen koordinoidusti sekä toiminnallinen joustavuus. Myös keskuksen sisäisen tietotaidon ja verkostojen hyödyntäminen sekä synergian mahdollisuudet korostuvat. Toimintakonseptien selkeät, omat profiilit vahvistavat kaikkien osa-alueiden statusta ja mahdollistavat niiden yksilöidyn kehittämisen. Toimitilojen vuokrakulujen pieneneminen tuo mahdollisuuksia laajenevan toiminnan riittävään resursointiin. Toimintamalli B: Keskustan Caisa Tässä mallissa monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta sijoitetaan Helsingin keskustan alueella sijaitsevaan, kaupungin omassa omistuksessa olevaan monitoimitilaan. Keskuksen toiminta järjestetään samantyyppisesti kuin Caisan nykyinen toiminta. Samalla käynnistetään uusia, esimerkiksi ammattitaiteilijoiden työn tukemista ja verkottumista parantavia hankkeita. Tässäkin mallissa toiminnasta tiedotetaan suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ainakin suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä (venäjä, viro, somali, arabia). Tilojen koordinointi on mahdollista Elis -tilavarausjärjestelmää käyttäen. Mitä tehdään? Caisan nykyisiä toimintatapoja kehitetään entiseltä pohjalta. Esitys-, kurssi-, kokous- ja näyttelytoiminnalla on hyvät perinteet ja oma yleisönsä. Ohjelmaprofiilin ammattimaisuutta parannetaan lisäämällä yhteistyötä ammattitaiteilijoiden kanssa, ja

18 18 resurssoimalla enemmän aikaa ja voimavaroja tuotantoihin. Caisa antaa omaa asiantuntija-apua alueilla tapahtuvaan monikulttuurisuustyöhön. Kenelle tehdään? Caisan ohjelmisto ja muut palvelut on suunnattu koko väestölle. Tiedotuksen kieliversioiden lisääminen parantaa palvelujen saavutettavuutta. Ketkä tekevät? Caisan nykyinen henkilökunta jatkaa keskuksen työntekijöinä. Toimijoina on eri kulttuuritaustaisia ammattitaiteilijoita, pedagogeja ja heidän yhteisöjään, sekä yhdistysten, järjestöjen ja verkostojen edustajia. Kenen kanssa tehdään? Caisa tekee yhteistyötä taide- ja kulttuuriprojektien, järjestökentän, kaupungin muiden kulttuurikeskusten ja virastojen sekä kaupungin tukemien taide- ja kulttuurilaitosten kanssa. Missä tehdään? Monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta keskittyy pääosin Caisan uusiin tiloihin kaupungin keskustassa. Arvio haitoista ja hyödyistä Mallin vahvuutena ovat Caisassa jo parikymmentä vuotta käytettyjen toimintamallien sujuvuus ja osaava henkilökunta, sekä Caisan hyvä tunnettuus ja maine. Haittapuolena saattavat olla monikulttuurisuustyön keskittyminen kaupungin keskustaan uuden maahanmuuttajaväestön sijoittuessa muille alueille, sekä siitä johtuva toiminnan eriytyminen irralliseksi kaupungin muusta kulttuuritoiminnasta. Toimintamalli C: Aluetalojen Caisa Tässä mallissa monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta hajautetaan aluetaloihin kulttuuristen vähemmistöjen asuinaluepainotusten mukaisesti. Tässäkin mallissa toiminnasta tiedotetaan suomen, ruotsin ja englannin lisäksi ainakin suurimpien maahanmuuttajayhteisöjen käyttämillä kielillä (venäjä, viro, somali, arabia). Tilojen koordinointi talokohtaisesti on mahdollista Elis -tilavarausjärjestelmää käyttäen. Mitä tehdään? Aluetalojen toimintaa kehitetään siten, että kasvavan ulkomaalaistaustaisen väestön tarpeet huomioidaan paremmin. Tähän pyritään esimerkiksi hyödyntämällä nykyisen Caisan henkilökunnalla olevia verkostoja sekä luomalla uusia, talokohtaisia yhteyksiä maahanmuuttajayhdistyksiin ja -taiteilijoihin. Ohjelmiston ja toiminnan painotuksissa korostetaan talojen erilaisia profiileja ja osaamista sekä kunkin asuinalueen etnisiä painotuksia. Esimerkiksi Annantalon kurssitarjontaan voidaan lisätä kulttuurienvälisiä ja kansainvälisyyskasvatuksellisia sisältöjä, Kannel- ja Malmitalo sekä Savoy-teatteri voivat kehittää edelleen maailmanmusiikin ohjelmaansa, Stoa voisi halutessaan syventää eri etnisten tanssin lajien esittelyä ja Vuotalo laajentaa edelleen klubitoimintaansa. Monikulttuuriseen visuaaliseen taiteeseen keskittyvää galleriatoimintaa kehitetään esimerkiksi osana Stoan toimintaa. Vuosittain toteutetaan myös talojen ja alueiden välisiä yhteisprojekteja. Kenelle tehdään? Eri talojen ohjelmisto ja muut palvelut on suunnattu koko väestölle. Ohjelmiston ja projektien alueellisuus antaa mahdollisuuksia tavoittaa alueilta uusia yleisöjä. Tiedotuksen kieliversioiden lisääminen parantaa palvelujen saavutettavuutta.

19 19 Ketkä tekevät? Caisan nykyinen henkilökunta sijoitetaan aluetaloihin niiden erilaisten painotusten mukaisesti. Talojen toimijoina on eri kulttuuritaustaisia ammattitaiteilijoita, pedagogeja ja heidän yhteisöjään, sekä yhdistysten, järjestöjen ja verkostojen edustajia. Kenen kanssa tehdään? Kulttuurikeskuksen talot tekevät yhteistyötä taide- ja kulttuuriprojektien, järjestökentän, kaupungin muiden kulttuurikeskusten, Helsingin kaupungin muiden virastojen sekä kaupungin tukemien taide- ja kulttuurilaitosten kanssa. Missä tehdään? Monikulttuurinen ja kulttuurienvälinen toiminta keskittyy olemassa oleviin kulttuurikeskuksiin niiden tila- ja aikaresurssien mukaisesti. Arvio hyödyistä ja haitoista Mallin vahvuutena on aluetalojen kulttuurienvälisen osaamisen paraneminen ja toiminnan lisääntyminen. Myös mahdollisuudet ruohonjuuritasoiseen lähiötyöhön voivat lisääntyä. Haittapuolena saattavat olla nykyisen Caisan monitaitoisen ja -kulttuurisen henkilökunnan hajauttamisesta johtuva osaamisen pirstaloituminen sekä keskustan toimijoiden ja alueiden välisen yhteyden jäsentymättömyys. Toimijoiden ja asiakkaiden näkökulmasta alueille hajautettu toiminta saattaa synnyttää tunteen yhteisen kotipesän ja identiteetin menettämisestä, sekä yhteydenpidon hankaloitumista.

20 20 6. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JA AIKATAULU Seuraavassa ehdotetaan selvityksen mukaisia toimenpiteitä, joiden kautta Caisan ja Helsingin kulttuurikeskuksen monikulttuurisen ja kulttuurienvälien työn muodot rakentuvat uudelle pohjalle. Syksy 2014 Caisa järjestää selvitystä koskevia sidosryhmäkeskustelutilaisuuksia. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta linjaa toiminnan tavoitteet sekä määrittelee niihin johtavan toimintamallin. Kulttuurikeskus/Caisa tarkentaa valitun mallin vaatimat tilaresurssit, ja käynnistää tilaneuvottelut kaupungin tilakeskuksen kanssa. Kulttuurikeskus/Caisa alkaa selvittää valitun toimintamallin taloudellisia vaikutuksia. Caisa suunnittelee ja valitsee 2015 käynnistyvät, toimintamalliin liittyvät pilottiprojektit, ja tutkii tarvittaessa mahdollisuudet pilottivaiheen ulkopuoliseen rahoitukseen Kulttuurikeskus/Caisa tarkentaa valitun toimintamallin vaatimat henkilöstö-, tila- ja talousresurssit, sekä arvioi niiden vaikutukset budjettiin Caisa jatkaa toimintamallin kehittämistä sidosryhmien kanssa pidettävissä työpajoissa. Konkreettiset toimintamallit ja -käytännöt kirjataan. Caisa perustaa viisasten ryhmän. Kultturikeskus/Caisa jatkaa toimitiloja koskevia neuvotteluja, yhdessä tilakeskuksen kanssa laatii tilasuunnitelman ja valmistelee tiloja koskevia vuokrasopimuksia Kulttuuripolitiikan osasto selvittää mahdollisuudet suunnata kaupungin avustuskäytäntöjä siten, että ne tukevat valittua monikulttuurisuustyön mallia. Caisa käynnistää pilottiprojekteja ja käy yhteistyökumppanuusneuvotteluja. Kulttuurikeskus käynnistää tiedotuksen uusien kieliversioiden (mm. venäjä, viro, somali) käyttöönoton prosessin Caisa/Kulttuurikeskus siirtyy asteittain uusiin toimintamalleihin. Caisa valitsee ammattilaisohjelmistonsa taiteellisen neuvonantajan. Kulttuurikeskus toteuttaa mahdolliset uudet henkilöstörekrytoinnit. Kulttuurikeskus/Caisa viimeistelee uusien toimitilojen tilasuunnittelun, sekä tekee tilojen ja toiminnan vaatimat kalusto- ym. hankinnat. Caisa muuttaa uusiin toimitiloihin Caisa 2.0. toiminta käynnistyy kokonaisuudessaan.

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus

Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet ja kulttuuripalvelujen saavutettavuus Aura Linnapuomi, Kulttuuria kaikille - palvelu, Valtion taidemuseo 9.11.2011 Esityksen rakenne Yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa

Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Maahanmuuttajatyöstä Iisalmessa Riitta Topelius Kehittämispäällikkö Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi -seminaari Kuntamarkkinat 12.9.2012 27.9.2012 1 Ylä-Savo 27.9.2012 2 Väestö ja työpaikat Iisalmi noin

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle

Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Pääkaupunkiseudun yhteistyöllä hyvä neuvonta ulkomailta maahan muuttaneelle Neo-Vantaa, Neo-seudun osahanke 2009-2012 Sari Pajala, Neo-Vantaa & Yhteispalvelu 22.11.2012 Neo-seudun lähtötilanne v. 2009

Lisätiedot

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013

Tulossopimus. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Näkövammaisten kirjaston tulossopimus vuosille 2011 2013 1 Opetus- ja kulttuuriministeriön ja n tulossopimus vuosille 2011 2013 1. Arvot, toiminta-ajatus ja visio Arvot Kirjasto toteuttaa toiminnassaan opetusministeriön hallinnonalan yhteisiä arvoja, joita ovat

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 25.3.2015 Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Kauden 2015-2016 aloituskokous Toimintakertomus 2013-2014 6-7 kokousta vuodessa Kokouksissa yleensä ajankohtainen teema, esim. asuminen, yrittäjyys, työllisyys,

Lisätiedot

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin

Suomen kansalliset tavoitteet ja linjaukset Hannu Sulin XIII Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Mordvan Tasavalta, Saransk Teemaseminaari 7.10.2011: Lasten ja nuorten informaatio- ja medialukutaitojen edistäminen yleisissä kirjastoissa Suomen kansalliset

Lisätiedot

Kenelle kulttuuripalveluja tuotetaan?

Kenelle kulttuuripalveluja tuotetaan? Kenelle kulttuuripalveluja tuotetaan? Normikriittisen saavutettavan kulttuuripolitiikan aakkoset Rita Paqvalén, Kulttuuria kaikille -palvelu Kulttuurin Kaukametsä, Kajaani, 5.9.2013 Kulttuuria kaikille

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tutkimuksen lähtökohdat

Tutkimuksen lähtökohdat Vieraskielisen väestön alueellinen keskittyminen Helsingissä Katja Vilkama Maantieteen laitos, HY Asuminen kaupungin vuokrataloissa nyt ja tulevaisuudessa Seminaari 13.3.2007 Tutkimuksen lähtökohdat Kaikista

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor

Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor Kansainvälinen toimintakeskus Villa Victor MAAHANMUUTTAJAT UUDESSA OULUSSA 2011 Vieraskieliset - suomalaisia, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame 5 013 henkilöä Ulkomaalaiset henkilöt, joilla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016

HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 HALLITUKSEN ESITYS LIITON KIELISTRATEGIAKSI 2014-2016 1. Johdanto Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry edustaa lähes 140 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa. Vuonna 2013 SAMOKilla

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

ALU-koordinaattorin puheenvuoro

ALU-koordinaattorin puheenvuoro ALU-koordinaattorin puheenvuoro Tenho Jaakola suunnittelija Oulun kaupunki, työpajapalvelut Pohjois-Pohjanmaan ALU-koordinaattori Kumppanuusfoorumi työpajoille ja sidosryhmille Kajaani 30.9.2014 ALU-verkostot

Lisätiedot

Järjestö palveluiden tarjoajana

Järjestö palveluiden tarjoajana Järjestö palveluiden tarjoajana Hotelli Arthur 3.11. 2011 - Järjestöhautomo 11.11.2011 Maahanmuuttajien järjestäytyminen Suomessa arviolta 700-900 maahanmuuttajayhdistystä Yhdistykset ovat melko nuoria

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA

YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA 1 YHDESSÄ YRITYSTEN PUOLESTA KAUPPAKAMARI Työskentelemme elinvoimaisen Suomen puolesta. Suomi ilman hyvinvoivia yrityksiä on Suomi ilman hyvinvointia. Keskuskauppakamari ja 19 alueellista kauppakamaria,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto

TOIMINTASUUNNITELMA 2016. Kallion Kulttuuriverkosto TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kallion Kulttuuriverkosto Kallion Kulttuuriviikot: Kallio Kukkii ja Kallio Kipinöi Kallio Kukkii toukokuussa ja Kallio Kipinöi marraskuussa ovat molemmat yhdeksän päiväisiä monitaidefestivaaleja,

Lisätiedot

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa

Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Kuva: Nina Tienhaara, Osaamispolku-hanke 2013 Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisten yhteyksien kehittäminen Turussa Marja Susi, Turun AMK /Taideakatemia. Diat, Anna-Mari Rosenlöf Taustaa Turun Kulttuuripääkaupunkivuosi

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen

Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Maahanmuuttajien turvallisuuden edistäminen Valtakunnalliset sisäisen turvallisuuden päivät Mikkeli 6.9.2013 Ville Elonheimo Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus

SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus SATA - Saavutettava lastenkulttuuri ja taiteen perusopetus Hankkeen tavoitteet SATA- hankkeen tavoitteena on lisätä erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tasa- arvoista osallistumista kulttuurin

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa

KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa KIVININET 30.10 Rajatonta kasvua Kaakossa Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi MIKÄ TEAM FINLAND? Team Finland verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, maakuvaa, yritysten kansainvälistymistä

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008

NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI. Varjomaailman seminaari 12.5.2008 NUORILLE SUUNNATUN VERKKOTYÖN FOORUMI Varjomaailman seminaari 12.5.2008 Toiminnan tausta EOPH:n virtuaalisessa Habbo - Hubussa on vuodesta 2002 toiminut ns. taustaryhmä, jossa on pohdittu toiminnan sisältöä.

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo. 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo 1.11.2011 PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen Taustaa Suomen Pakolaisavusta Järjestö perustettiin vuonna 1965 uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton kehitysyhteistyöjärjestö

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä

Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Kulttuuripalvelun mahdollistaminen terveydenhuollossa eri hallintokuntien ja taiteilijoiden yhteistyönä Voimaa Taiteesta seminaari, Vantaa 27.9.2012 Tuulia Koponen, yh, TtM, 27.9.2012 Tuulia Koponen 1

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys

Kaisa Koskela Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö. Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Kaisa Koskela kaisa.k.koskela@espoo.fi Palvelukoordinaattori / kulttuurin tulosyksikkö Kaikkien kulttuuripalvelut -selvitys Tavoitteena hahmottaa kokonaistilannetta ja palvelutarpeita kulttuurisen moninaisuuden

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014

KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE. Järjestökoulutus 12.2.2014 KOULUTUS JÄRJESTÖJEN KV-VASTAAVILLE Järjestökoulutus 12.2.2014 Koulutuksen sisältö Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä? Kvvastaavana

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015

Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Maunulan 112. aluefoorumi 14.9.2015 Helsingin uusi alueellisen kulttuurityön malli Kulttuurikeskus Haku 30.3.-12.6.2015 Kulttuuriorganisaatio Rahoitus 2016-2018

Lisätiedot

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy

Pasilan studiot. Median & luovien alojen keskus. Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Pasilan studiot Median & luovien alojen keskus Ilkka Rahkonen, Chief Partnership Officer, Operations, Yleisradio Oy Suomalainen elokuvateollisuus hyötyy tästä ihan varmasti. Tässä kannattaa olla mukana

Lisätiedot

Organisatorinen muutos

Organisatorinen muutos Organisatorinen muutos 22.11.2001 TieVie-kouluttajakoulutus Helsingin yliopisto Projektipäällikkö Janne Sariola Teemat Lähtökohtia Miksi strategia? Mitä? Sisällöt Miten? Toimenpiteet Miksi? Strategisen

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Jokainen meistä Mielenterveyden keskusliiton strategia 18.5.2014 Suomen hyvinvoinnin tila murroksessa Tarve julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseen Kunta- ja SoTe -palvelurakenteet keskellä murrosta

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö

Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Tampereen kaupungin ja yhdistysten välinen yhteistyö Yhteenveto työpajoista elokuussa 2013 Kaupunkistrategia Yhdessä tekeminen: Palvelujen käyttäjien, palvelutuottajien ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia

Lisätiedot