KORJAUSRAKENTAMINEN HANKESUUNNITELMA. Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, toimitilapalvelut. Olavinkatu Savonlinna. 5.3.

Transkriptio

1 HANKESUUNNITELMA Sivu 1/15 Tilaaja: Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, toimitilapalvelut Olavinkatu Savonlinna Hanke: SAIMAAN LUONTO- JA KULTTUURIKESKUS RIIHISAARI KORJAUSRAKENTAMINEN Kuva: Hanne Kosonen Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, toimitilapalvelut Olavinkatu 27, Savonlinna puh , faksi

2 Sivu 2/15 SAIMAAN LUONTO- JA KULTTUURIKESKUS RIIHISAARI KORJAUSRAKENTAMINEN SAIMAAN LUONTO- JA KULTTUURIKESKUS RIIHISAARI - korjausrakennushanke käsittää Savonlinnan kaupungin ja Metsähallituksen yhteisen Saimaan luontoja kulttuurikeskuksen vaatimat tilajärjestelyt, rakennuksen talotekniikan korjauksen ja kuntotutkimuksessa pvm todettujen välittömien kosteusvaurioiden korjaustoimenpiteet. Hankesuunnitelma tehdään sivistyslautakunnan päätökseen perustuen: Sivistyslautakunta päättää kulttuurijaoston :n 8 kohdalla tekemän esityksen mukaisesti käynnistää Riihisaaren museorakennuksen peruskorjauksen suunnittelun laadituttamalla hankesuunnitelman, joka sisältää kulttuurijaoston päätöksen selostusosassa esitetyt asiat. Hankesuunnitelma laaditaan teknisen toimialan toimitilapalvelujen johdolla rakennushankkeista hyväksytyn prosessisuunnitelman mukaisesti siten, että hankesuunnitelma valmistellaan teknisen lautakunnan hyväksyttäväksi vuoden 2014 loppuun mennessä. Sivistyslautakunta nimeää hankesuunnittelutyöryhmään seuraavat sivistystoimen edustajat: museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen, intendentti Kirsi Liimatainen, museomestari Seppo Immonen ja kulttuuritoimenjohtaja Outi Rantasuo. Hankesuunnitelman valmistelu on tehty toimitilapalvelun ohjauksessa. Työskentelyyn on osallistunut edellä mainittujen käyttäjien lisäksi Arkkitehdit AM & AM Oy / Antti Mustonen ja vuosisopimussuunnittelijat. Saimaan luonto ja kulttuurikeskuksen tilajärjestelyihin liittyvä arkkitehtisuunnittelu on rahoitettu maakuntaliiton EAKR-rahoitteisesta Riihisaaresta Saimaan luonto- ja kulttuurikeskushankkeesta. Talotekniikka - ja kosteusvauriokorjauksiin on anottu kaupungin investointiohjelmaan euroa vuonna Savonlinna

3 Sivu 3/15 1. YHDYSHENKILÖT NYKYTILANTEEN ANALYYSI Kohteen kuvaus Rakennushistorialliset ja asemakaavalliset tiedot Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Nykyisien toimitilojen tekniset puutteet Kiinteistön käyttöaste ja siitä saatavat tuotot TOIMINNAN KUVAUS Kuvaus tilaajan toiminnasta Toiminta Henkilökunta Tilojen käyttö Tulevaisuuden lisärakentamisen tarpeet ja mahdollisuudet PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE Perustelut Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen tilajärjestelyille Talotekniikkaan tehtävät korjaukset Kuntotutkimuksen pvm mukaiset kosteuskorjaustarpeet HUONETILAOHJELMA Huonetilaohjelman kuvaus Tilaluettelo SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Rakennuspaikka Alueen käyttösuunnitelma Pintavaaitus Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset TOTEUTTAMISAIKATAULU PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS Perustamiskustannukset Rakennuksen ylläpitokustannukset...15 Liitteet Liite 1: Sisäilmatutkimus, Liite 2: Korjaussuunnitelmat Liite 3: Luonnossuunnitelmat Liite 4: Pintavaaitus

4 Sivu 4/15 1. YHDYSHENKILÖT Tilaaja / Rakennuttaja: Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, toimitilapalvelut Olavinkatu 27, Savonlinna kiinteistöjohtaja Jukka Oikari, jukka.oikari@savonlinna.fi toimitilapäällikkö Paula Kokkonen, paula.kokkonen@savonlinna.fi Rakennuttajatehtävät: Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, toimitilapalvelut Olavinkatu 27, Savonlinna rakennuttajainsinööri Markku Pöllänen, markku.pollanen@savonlinna.fi kiinteistötyöpäällikkö Risto Huttunen, risto.huttunen@savonlinna.fi suunnitteluinsinööri Ritva Kutvonen, ritva.kutvonen@savonlinna.fi Käyttäjät: Sivistystoimiala / Maakuntamuseo Riihisaari, Savonlinna museotoimenjohtaja Mirjam Kosunen, mirjam.kosunen@savonlinna.fi intendentti Kirsi Liimatainen, kirsi.liimatainen@savonlinna.fi museomestari Seppo Immonen, seppo.immonen@savonlinna.fi kulttuuritoimenjohtaja Outi Rantasuo, outi.rantasuo@savonlinna.fi Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehdit AM&AM Oy Satamakatu 1, Savonlinna Antti Mustonen, antti.mustonen@arkkitehdit-amam.com

5 Sivu 5/15 Rakennesuunnittelu: Ins.tsto S.O.Kosonen Oy Kangastie 1 as 8, Savonranta Seppo Kosonen, seppo.kosonen@inststo-kosonen.fi Marko Kujala, marko.kujala@inststo-kosonen.fi LVIA-suunnittelu: Rejlers Oy Kirkkokatu 7 A, Savonlinna Hannu Tuunanen, hannu.tuunanen@rejlers.fi Sähkösuunnittelu: Sähköinsinööritoimisto Kemppinen Oy Tulliportinkatu 1, Savonlinna Jyri Kemppinen, jyri.kemppinen@sahkoinsinooritoimisto.com 2. NYKYTILANTEEN ANALYYSI 2.1 Kohteen kuvaus Savonlinnan maakuntamuseo Riihisaari on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä Etelä-Savon kulttuurihistoriallinen keskusmuseo vuodesta 1984 lähtien. Museo avattiin vuonna Vuodesta 2008 museolla ja Metsähallituksella/luontopalvelut on ollut yhteiset museokauppa- ja asiakaspalvelutilat sekä museon perusnäyttelyn yhteydessä Nestori-luontonäyttely. Rakennuksen huoneistoala on 2120 m2, bruttoala 2346 m2 ja tilavuus 9625 m3. Rakennuksen LVIA- ja sähkötekniikka on osin uusittu vuonna Näyttelytilan IV kanavointi TIK 1 osalta on varustettu kostutuksella ja jäähdytyksellä. Rakennus on liitetty kaukolämpöön vuonna 1983.

6 Sivu 6/ Rakennushistorialliset ja asemakaavalliset tiedot Uusklassismia edustava rakennus on rakennettu 1852 Ernst Bernhard Lohrmnin piirustusten mukaan kruunun jyvämakasiiniksi vuonna Rakennus on ulkoarkkitehtuuriltaan lähes alkuperäisessä asussaan. Savonlinnan kaupungin omistukseen rakennus tuli 1963 ja se sanerattiin museoksi 1980-luvun alkuvuosina arkkitehtitoimisto Eero Raatikainen Ky:n suunnitelmien mukaisesti. Riihisaari ja sillä sijaitseva makasiinirakennus on suojeltu 1965 rakennussuojelulailla ja kuuluu Olavinlinnan, Kyrön- ja Haapasalmen kulttuurimaisemaan, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Maakuntakaavassa Riihisaari kuuluu osaksi valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta merkittävää aluetta. Riihisaaren alueelle ei ole asemakaavaa. Riihisaari on yleiskaavassa (1997) rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua tai suojeltavaa aluetta, SR. Asemakaavoitus Riihisaareen on vireillä. 2.3 Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Museon kokonaispinta-ala on 1978 m², josta näyttelytilaa on noin 950 m² ja varastotilaa noin 450 m². Näyttely- ja varastotilat on varustettu kosteudensäätölaitteilla. Näyttelytilat on ilmastoitu. Rakennuksessa on paloilmoituslaite, lvihälytyslaite, murtohälytysjärjestelmä ja työajanseurantajärjestelmä. Ulkoalueilla on tallentavaa kameravalvontaa. Lasten- ja nuorten kanssa tehtävä työ on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi osa keskuksen toimintaa, johon tarvitaan tekemällä oppimiseen tarkoitettua työpajatilaa. Myös venäläiset matkailijat ovat kasvava ryhmä, joka on erittäin kiinnostunut alueen kulttuuriperinnöstä. Toiminnan kehittäminen asettaa uusia vaatimuksia asiakaspalvelutiloille. Museossa tarvitaan myös kirjastoa sekä monitoimitilaa, joka muuntuu luentosalista vuokrattavaksi kokous- ja juhlatilaksi. Tilojen kehittämisen ja uudistamisen myötä keskus palvelisi myös paremmin erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien areenana. Näyttelytilojen kehittäminen ja uudistaminen mahdollistaa museon ja Metsähallituksen yhteisen perusnäyttelyn sekä vaihtuvien näyttelyjen pysymisen osana museon toimintaa myös jatkossa. Näyttelyiden tekninen rakentaminen ja ylläpitäminen on nyt ongelmallista, koska teknistä tilaa ei ole. Keskeistä tilojen uudistamisessa on myös työprosessien kehittäminen ja työolosuhteiden ja - turvallisuuden parantaminen. Tavoitteena on saada asianmukainen tekninen työtila.

7 Sivu 7/ Nykyisien toimitilojen tekniset puutteet Tutkituissa rakenteissa todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita, jotka voivat heikentää rakennuksen sisäilmanlaatua. Epäpuhtaudet vaurioituneista rakenteista voivat kulkeutua korvausilman mukana sisäilmaan rakenteiden epätiiveyskohtien (epätiiviit läpiviennit, rakenteiden liitokset ym.) kautta. Rakennuksessa materiaalinäyttein todettujen ja aistinvaraisesti havaittujen kosteusvaurioiden vuoksi kohteessa joudutaan suorittamaan korjaustoimenpiteitä. Vaurioituneiden rakenteiden korjaamiseksi ja uudelleenvaurioitumisen estämiseksi tulee rakennuksen alapohja, välipohja, yläpohja ja ulkoseinärakenteisiin kohdistaa korjaustoimenpiteitä. Alapohjarakenne Ryömintätilaisessa alapohjarakenteessa todettiin kosteus- ja mikrobivaurioita. Rakenteen kantavassa puisessa sekundääripalkistossa todettiin lahovauriota, joilla voi olla rakenteen kantavuutta heikentävä vaikutus. Perusmuurin ja alapohjarakenteen liitosalueella havaittiin paikoin näkyvää vettä alapohjarakenteissa (sementtikivilevyissä ja puupalkistossa) sekä perusmuurissa. Ryömintätilan puolelta todettiin ilmavirtaus sisätiloihin päin rakenneliitosten ja luukkujen kautta, joten epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Maanvastaisella osalla rakenteessa ei todettu vaurioita. Mineraalivillaeristetyssä maanvastaisessa alapohjarakenteessa on kuitenkin merkittävä vaurioitumisriski. Rakenteen lattioiden maalipinnoitteet todettiin kulumisen ja mahdollisen kosteusrasituksen vuoksi vaurioituneiksi. Ulkoseinä- ja perusmuurirakenne Alkuperäisen rakenteen sisäpinnalle koolattu lämmöneristetty ulkoseinärakenne todettiin kosteus- ja mikrobivaurioituneeksi ensimmäisessä kerroksessa Nestorinäyttelytilassa (ulkoseinien sisäpinnan levyrakenteiden pinnoilla havaittiin näkyvää mikrobikasvustoa ja kosteusjälkiä). Kolmannen kerroksen ulkoseinän puurakenteissa ja ulkopinnan sementtikivilevyissä havaittiin tuoreita vesijälkiä. Rakenteesta kerätyssä materiaalinäytteessä todettiin mikrobiovaurio. Välipohjarakenteet Välipohjarakenteet todettiin vaurioituneiksi ulkoseiniin rajoittuvilla reunaosillaan näyttelytilojen puolella. Välipohjien puupalkiston ulkoseinäliitoksissa havaittiin kosteusjälkiä. Kolmannen kerroksen varastotilojen välipohjarakenne on niin ikään vaurioitunut ulkoseiniin rajoittuvilta reunaosiltaan. Toimistotilojen puolella välipohjarakenteeksi todettiin teräsbetonilaatta.

8 Sivu 8/15 Yläpohja- ja vesikattorakenteet Yläpohjarakenteet todettiin kosteus- ja mikrobivaurioituneiksi kolmannen kerroksen sivu-tilojen osalla. Lisäksi ko. tiloissa havaittiin erittäin runsaasti lintujen ulosteita ja raatoja. Sivutilojen osalla peltikatteen alapinnalla havaittiin tiivistynyttä vettä. Tiloihin pääsee kulkeutumaan sisäilman kosteutta toisen kerroksen tilojen kautta, joka tiivistyy rakenteen viileille pinnoille. Selkeitä vesikatteen vuotokohtia ei havaittu. Vinon yläpohjarakenteen tuulettuvuus todettiin pääosin riittäväksi. Rakenteesta kerätyssä näytteessä todettiin heikko viite vauriosta. Sisäilmatutkimukset Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n otettujen näytteiden mukaan museon näyttelytilassa oli homeitiöitä enemmän kuin tyypillisessä työympäristössä. Näytteessä todettiin yksi pesäke tavanomaisesta lajistosta poikkeavaa homesukua. Liite Kiinteistön käyttöaste ja siitä saatavat tuotot Rakennus on kokonaisuudessaan vuokrattu museotoiminalle. Sisäisen vuokran ylläpitovastike on / vuosi ja pääomavastike / vuosi. Savonlinnan maakuntamuseo oli vuonna 2014 avoinna 321 päivää ja kävijöitä oli Käyttöaste on ollut 88 %. Savonlinnan maakuntamuseo oli vuonna 2013 avoinna 288 päivää ja kävijöitä oli Käyttöaste on ollut 78 %. Suomessa valtionosuuden piirissä olevat museot olivat avoinna vuonna 2013 keskimäärin 198 päivää ja kävijöitä oli keskimäärin , ja käyttöaste on ollut keskimäärin 54 %. Museotoimen tuotot olivat vuonna 2013 yhteensä euroa. 3. TOIMINNAN KUVAUS 3.1 Kuvaus tilaajan toiminnasta Savonlinnan maakuntamuseo on opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämä Etelä- Savon kulttuurihistoriallinen keskusmuseo vuodesta 1984 lähtien, jonka toimialue on Etelä-Savon maakunta. Ympärivuotisesti toimivan maakuntamuseon painopistealueena on Saimaan kulttuurihistoria ja sisävesiliikenteen historia.

9 Sivu 9/15 Savonlinnan maakuntamuseo kuuluu kaupungin sivistystoimen toimialaan ja toimii kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Museotoimi ei kuulu kunnan lakisääteisiin palveluihin. Museopalveluiden käyttämisen on todettu edistävän terveyttä. Museotoimintaa ohjaavat lait ja asetukset Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. (Museolaki 729/1992) Maakuntamuseon tehtävät 1. edistää museotoimintaa ja kulttuuriympäristön säilymistä toimintaalueellaan, 2. huolehtia alueensa museotoiminnan keskinäisestä yhteistyöstä ja kulttuuriperintöön liittyvän tiedon saatavuudesta, 3. antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä, 4. huolehtia niistä valtiolle kuuluvista tehtävistä, joista on Museoviraston kanssa erikseen sovittu ja 5. suorittaa opetusministeriön antamat muut tehtävät. (Museoasetus 1192/2005) 3.2 Toiminta Museon perustehtäviä ovat kulttuuriperinnön tallentaminen, tutkiminen ja esittely. Riihisaari on Saimaan luontoon ja kulttuurihistoriaan erikoistunut matkailukohde ja kaupunkilaisten jokamiehen kulttuurilaitos, jonka kynnys on matalalla. Ympärivuotista näyttely- ja tapahtumatoimintaa tuotetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vuodesta 2008 museolla ja Metsähallitus/luontopalvelut on ollut yhteiset museokauppa- ja asiakaspalvelutilat sekä museon perusnäyttelyn yhteydessä Nestori-luontonäyttely. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Riihisaareen sisällöltään kattavin Saimaan luontoa ja kulttuuria esittelevä, ympärivuotinen ja matkailullisesti vetovoimainen kansainvälinen käyntikohde Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. 3.3 Henkilökunta Nykyinen henkilöstörakenne on seuraava: Museotoimessa työskentelee vakituisesti 10 henkilöä:

10 Sivu 10/15 museotoimenjohtaja, intendentti, museoamanuenssi, arkeologitutkija, maakuntamuseotutkija, museomestari, näyttelymestari, konservaattori, toimistosihteeri, asiakkuusvastaava. Määräaikaisia on 2 8 vuodessa ja muita työharjoittelijoita. Metsähallituksen palkkaamana Riihisaaressa työskentelee yksi kausityöntekijä kesäkaudella. 3.4 Tilojen käyttö Tilat ovat käytössä ympärivuotisesti maanantaista sunnuntaihin: arkisin klo 7 17 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin klo Tulevaisuuden lisärakentamisen tarpeet ja mahdollisuudet Museoviraston lausunnossa (2012) Riihisaaren miljöö suunnitelmasta todetaan, että lisärakentaminen Riihisaareen on kyseenalaista. Tästä lähtökohdasta museon toiminnan kehittäminen tilojen osalta pitää ratkaista museorakennuksen nykyisten seinien sisäpuolella. 4. PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE 4.1 Perustelut Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen tilajärjestelyille Edellä kuvatusta toiminnasta ja nykyisistä toimitiloja koskevista tiedoista ilmenee, että uusien ja riittävien toimitilojen saaminen on välttämätöntä, jotta museo voi hoitaa sille uskotut tehtävät. Keskeinen tavoite on, että kaikki toiminta saadaan mahdutettua yhteen ja samaan kiinteistöön esinesäilytystiloja ja niihin liittyviä työtiloja lukuun ottamatta. Museon toimintaa ei ole tarkoitus laajentaa, vaan tilaohjelma perustuu toiminnan nykyiseen mitoitukseen. Verrattaessa hankesuunnitelman huonetilaohjelmaa nykyisiin tiloihin on huomattavaa, että tilamäärän kasvu nykyisiin toimitiloihin nähden johtuu siitä, että tilat on suunniteltu asianmukaisen kokoisiksi. Tilojen kehittäminen parantaa olosuhteita ja turvallisuutta. Uutta nykyisiin tiloihin verrattuna ovat esteetön pääsisäänkäynti, toimivat asiakaspalvelutilat, työpajatila, varasto vaihtuville näyttelyille ja työpajalle sekä tekninen tila, monitoimitila keittotilalla ja kalustevarastolla, kirjasto/työskentelytila, digitointityöpiste, arkisto ja valokuva-arkisto.

11 Sivu 11/15 Toiminnan kehittäminen asettaa uusia vaatimuksia asiakaspalvelutiloille. Työpajatila on tarkoitettu tekemällä oppimiseen, muuntuva monitoimitila erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin, työtilat näyttelyiden rakentamiseen ja ylläpitämiseen sekä tila vaihtuvien näyttelyiden välivarastointiin. Kirjasto-, arkisto- ja kuva-arkistotilat sekä digitointityöpiste ovat kokoelmatyötä ja asiakaspalvelua varten. 4.2 Talotekniikkaan tehtävät korjaukset Talotekniikan välittöminä korjaustarpeita ovat: - Rakennuksen lämmönvaihdin on teknisen elinkaarensa päässä, se on hankittu Rakennuksen sisäilman laadun varmistamiseksi tehdään IV kanavien nuohous tarvittavilta osin - Rakennuksen ilmanvaihdon tasapainotus, millä varmistetaan ettei vioittuneista rakenteista pääse epäpuhtauksia sisäilmaan. Tasapainotus tehdään siinä laajuudessa kuin nykyisellä kapasiteetilla on mahdollista. 4.3 Kuntotutkimuksen pvm mukaiset kosteuskorjaustarpeet Kuntotutkimuksessa todettujen vikojen korjausehdotus, vuosisopimusrakennesuunnittelija Ins.tsto S.O.Kosonen / Marko Kujalan esitys: 1. Rakennuspohja ja tonttialueen kuivatus - Sadevesijärjestelmä on puutteellinen - Maanpinta kallistuu rakennusta kohti sen pohjois-puolella Toimenpiteet - Sadevesijärjestelmän rakentaminen - Salaojien rakentaminen mahdollisuuksien mukaan - Pintavesisuunnitelma laadittava - Rakennuksen muurin eristäminen ulkopuolelta - Lumen kasaamiseen ohjeistusta, sulamisvesien vähentäminen 2. Alapohja - Kantavat rakenteet pääasiassa kunnossa, puupalkistossa lahoa - Alapohjan tuuletus puutteellinen - Alapohjassa orgaanista jätettä ja muottilautoja - Täyttömaa hienorakeista hiekkaa - Maanpinta epätasainen ja pinnalla suuria kiviä

12 Sivu 12/15 Toimenpiteet - Kantavan puupalkiston laho on peräisin ennen 1980-luvulla tehtyä rakennustyötä. Puupalkisto on todennäköisesti uudelleen käytettyä. Puupalkistossa ei voida havaita viimeaikaisia muutoksia joten rakenteilla ei ole välitöntä korjaustarvetta. - Puupalkiston kunto tulee huomioida jos alapohjan kuormitus muuttuu olennaisesti, puupalkistoa tulee vahvistaa tai korvata kuormituksen lisääntyessä. - Tuulettuvan alapohjan tiiveys korjattava, liittymät pilareihin ja muuriin tiivistettävä - Tuulettuvan alapohjan tuuletusta lisättävä, koneellinen ilman poisto - Alapohjasta on poistettava orgaaninen jäte ja muottilaudat - Alapohjassa tulisi suorittaa määräajoin tarkastus (kevät + syksy) - Kosteusvaihteluiden tasaamiseksi tulisi asentaa kosteutta sitova kerros alapohjan alle maanpintaan esim. 300mm kevytsoraa 3. Ulkoseinät - Ulkoseinien sisäpuolella ei kesän jäljiltä ole näkyviä vaurioita Toimenpiteet - Talvella havaitut ongelmat kohdistuvat ulkoseinän (muurin) sisäpuolelle rakennettuihin rakenteisiin. Ulkoseinän sisäpuoliset rakenteet tulee uusia. 4. Välipohja - Välipohjassa ei näkyviä vaurioita Toimenpiteet - Sisäpuolisten korjauksien yhteydessä tulisi tarkistaa välipohjan eristeet ulkoseinän läheisyydessä ja korvata vaurioituneet - Välipohjan kantavien puupalkkien päät tulee suojata/huomioida kun ulkoseinän sisäpuolista rakennetta uusitaan 5. Yläpohja - Yläpohjan kantavissa rakenteissa on havaittavissa osittaista vaurioitumista - Vesikattorakenteet kunnossa - Kuntotutkimuksessa on havaittu ongelmia rakenteiden tiiveyden ja varsinkin höyrynsulun kanssa. Rakenteiden läpi on vuotanut ilmaa josta talviaikaan tiivistyy vettä josta on seurauksena vesivalumajäljet rakenteiden ulkopinnoissa Toimenpiteet - Rakenteet tulisi tiivistää (höyrynsulku) ja vaurioituneet eristeet uusia

13 Sivu 13/15 - Yläpohjan sivukotelot tulee puhdistaa Korjaussuunnitelmat liite 2 5. HUONETILAOHJELMA 5.1 Huonetilaohjelman kuvaus Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen suunnittelussa on kolme keskeistä tilamuutostavoitetta verrattuna oleviin tiloihin; - Perusnäyttely siirtyy 1. kerroksesta toiseen kerrokseen ja vaihtuvat näyttelyt ensimmäiseen kerrokseen. Nykyinen 2. kerroksen korkea tila säilyy myös vaihtuvien näyttelyiden mahdollisena tilana ja samoin edelleen luento- tai kokoustilana. Sen yhteyteen tulee kalustevarasto ja keittiönurkkaus tarjoilujen järjestämistä varten kerroksen tilat muutetaan varastotiloista museotiloiksi ja sinne tehdään käynti eli portaat näyttelytiloista nykyisten portaiden kohdalta. Kolmas kerros on lähinnä tutkimuskäytössä ja yleisön osalta sen käyttö on rajattua. - 1, kerroksen aulatiloja laajennetaan ja väljennetään. Tämä saadaan aikaan siirtämällä sisäänkäyntiä ja muuttamalla museokauppa nykyisten näyttelytilojen puolelle. Lisäksi tulee useita pienempiä tilamuutoksia, joilla selkeytetään olevia tiloja. Ja edelleen Riihisaaren alueelle on mahdollista sijoittaa kevytrakenteisia venekatoksia, jolloin tiloja Piispanmäen kalliosuojan kokoelmatiloista vapautuu tilaa mm. 3. kerroksesta sinne sijoitettavalle esineistölle. 5.2 Tilaluettelo Luonnossuunnitelmat liite 3. Suunnitelman huonetilaluettelo; Museokauppa ja ASPA-tila Vaihtuvat näyttelyt Työpajatila Monitoimitila Tekninen työtila Perusnäyttely Kirjasto, arkisto ja kuva-arkisto sekä tila aineistojen vastaanottoon, käsittelyyn ja selailuun -projektityöntekijä -Kokoustila Varastotiloja 200 m m2 70 m2 90 m m2 300 m2 300 m2 50 m2

14 Sivu 14/15 Kansliatila 11,5m2 1.krs, näyttelytila 597,5 m2 (porr. ja tk 11,5 m2) 2.krs, näyttelytila 597,5 m2 (porrasaukko 18,0 m2 3.krs, käyt. oleva tila 345,0 m2 (+ proj.huone 8,0 m2 ja museokaupan varasto 32,5 m 6. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 6.1 Rakennuspaikka Rakennuspaikka, Riihisaari sijaitsee Savonlinnan 1. kaupunginosassa, Olavinlinnan vieressä. Alueen koko on noin 2 ha. Alueella ei ole asemakaavaa. 6.2 Alueen käyttösuunnitelma Riihisaaresta on tarkoitus kehittää maakuntamuseon ja Metsähallituksen yhteistyönä Saimaan luonto- ja kulttuurikeskus. Kaavamuutoksessa otetaan kantaa suojelukokonaisuuden säilymiseen ja suojelun perusteisiin sekä mahdollisten lisärakennusten määrään. Alueelle ja rakennukselle tehtäviin muutoksiin tarvitaan museoviraston ja/tai alueellisen valtion kaavaohjauksesta vastaavan viranomaisen hyväksyntä. 6.3 Pintavaaitus Rakennuksen ympäristön kalliomuodon mittauksista pyydetään tonttipalveluilta selvitys. Liite Rakennuspaikasta aiheutuvat erityisvaatimukset alueen ja rakennuksen suojeluvaatimukset kallioperän muotoa ei saa muuttaa 7. TOTEUTTAMISAIKATAULU Alkuperäisenä tarkoituksena oli, että rakennuksen talotekniset korjaukset tehdään vuosina Saimaan kulttuuri- ja luontokeskuksen vaatimat tilajärjestelyt aiheuttavat rakennuksen talotekniikkaan täydellistä uusimista, mistä syytä rakennuksen talotekniikkaan tehtävät korjaukset ovat tässä vaiheessa vain rakennuksen säilyvyyden vaatimia toimenpiteitä. Taloudellisista syistä luonto- ja kulttuurikeskuksen tilajärjestelyt eivät mahdu vuoteen 2023 ulottuvaan investointiohjelmaan. Talotekniikan ja kuntotutkimuksen vaatimien välttämättömien korjausten aikatauluksi esitetään seuraavaa vuonna 2015:

15 Sivu 15/15 Hankesuunnitelma valmis Hankesuunnitelman käsittely lautakunnissa maaliskuu 2015 Lämmönvaihtimen uusiminen, kesäkuu 2015 IV- kanavien nuohous syyskyy 2015 Katto- ja pintavesien poisjohdatus syys - lokakuu 2015 Näyttelytilan seinän uusiminen vuosi 2016 Yläpohjarakenteiden korjaus vuosi 2016 Valvontakamerat PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS 8.1 Perustamiskustannukset Saimaan luonto- ja kulttuurikeskuksen tilamuutoksille ei ole laskettu kustannusarviota, koska hankkeen toteutus siirtyy joka tapauksessa pitkälle tulevaisuuteen. Välittömät talotekniset ja kosteusvauriokorjauksille on varattu talousarvioon alv 0 %. Vuoden 2016 korjauksiin anotaan alv 0 %. 8.2 Rakennuksen ylläpitokustannukset Rakennuksen ylläpitomenot vuonna 2014 olivat ja poistot Esitetyillä välittömillä korjaustoimenpiteillä ei ole merkitystä rakennuksen ylläpitokustannuksiin. Korjauksilla varmistetaan suojelukohteena olevan rakennuksen säilyvyys sekä terveelliset työskentely- ja näyttelytilat. Ilman näitä toimenpiteitä on vaarassa rakennuksen tilojen käyttökielto. Korjaukset on korjausvastuun mukaisia korjauksia eikä niillä ole merkitystä museotoimelta perittävään sisäiseen vuokraan.

16

17

18

19

20

21

22

23