TILAPALVELUJEN LVI-SUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILAPALVELUJEN LVI-SUUNNITTELU"

Transkriptio

1 TILAPALVELUJEN SUUNNITTELUOHJEISTO LVI-SUUNNITTELU Talo 90-rakennusosa G LVI-tekniikka PÄIVITETTY MUUTOKSET ESITETTY TUMMENNETTUNA KURSIVOITUNATEKSTINÄ

2 JOHDANTO YLEISTÄ Tässä suunnitteluohjeistossa on kuvattu tavoitteellisia suunnitteluratkaisuja Tilakeskuksen rakennushankkeita varten. Laaditut suunnitteluohjeet kattavat kaupungin julkiset rakennukset; koulut / päiväkodit, terveydenhoitorakennukset jne. Ohjeita voidaan soveltaen käyttää myös peruskorjaussuunnittelussa. Tämä suunnitteluohjeisto täydentää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, RTkortistoa sekä RYL-asiakirjoja. Tarkoitus on ollut määritellä tavoitteellisia, ja suositeltavia rakentamistapoja sekä teknisiä ratkaisuja. Ohjeistoon kuuluvat osiot kaikista suunnittelualoista (ARK/RAK, LVI, SÄHKÖ, RAU). Suunnittelijan tulee noudattaa tätä suunnitteluohjetta. Mikäli suunnittelija haluaa poiketa näistä suunnitteluohjeista, asia on käsiteltävä suunnittelukokouksissa ja kirjattava suunnittelukokouspöytäkirjaan. Suunnittelu tehdään tietokoneavusteisena, käytettävät suunnitteluohjelmat ovat Auto- Cad -yhteensopivia. Muita ohjelmia käytettäessä tulee siitä sopia rakennuttajan kanssa. Suunnitteluasiakirjojen teknisestä laadusta, suunnitelmien sisällöstä sekä loppuasiakirjojen luovutuksesta on ohjeita Loppuasiakirjojen luovutusohjeessa sekä sen liitteissä. Ohjeet ovat haettavissa Tilakeskuksen Internet-sivuilta osoitteessa Suunnittelija on velvollinen pitämään yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin ja kunnallisiin laitoksiin, sekä toimittamaan suunnitelmapiirustukset ja muut tarvittavat asiapaperit näiden hyväksyttäväksi niin, että ne hyväksyttyinä ovat käytettävissä rakennustöiden käynnistyessä. Suunnitteluratkaisuja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota elinkaaren aikaisiin kustannuksiin, käyttöarvoon sekä muunneltavuuteen. Suunnitelmissa tulee esittää määritykset riittävän tarkasti yksilöiden, sekä määrittää työselityksessä menettelyt toteutusratkaisun vaihdosta. Työaikainen kosteudenhallinta Suunnittelussa tulee ottaa huomioon erityisesti ne ennaltaehkäisevät toimenpiteet, jotka sisältyvät jokaiselle rakennustyömaalle erikseen laadittavaan kosteudenhallintasuunnitelmaan. Lisätietoja kosteudenhallintasuunnitelman laatimisesta antaa Oulun kaupungin rakennusvalvontavirasto.

3 Energiatalous Suunnitteluratkaisuissa tulee pyrkiä kestävää kehitystä ja energiataloutta tukeviin suunnitteluratkaisuihin sekä huomioida Oulun kaupungin energiansäästösopimusten ja Tilakeskuksen suunnitteluohjeiston mukaiset tavoitteet energiankulutuksen vähentämiseksi. Suunnittelun alkuvaiheessa tulee tarkistaa hankkeen energiankulutukselle asetetut ja/tai asetettavat tavoitteet ja/tai sopia rakennusosakohtaisesti rakenteiden elinkaaritaloudelliset ja eri rakennusosien lämmöneristävyysvaatimukset. Suunnitteluratkaisuissa tulee pyrkiä minimoimaan ulkopuolelta tulevasta lämpökuormasta aiheutuva sisätilojen jäähdytystarve käyttäen mahdollisuuksien mukaan kohteeseen soveltuvaa rakenteellista suojausta. Lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomioita rakenteiden tiiveyteen (tiiveysluku) ja ilmanvaihdon lämmöntalteenoton hyötysuhteeseen. Perusparannuskohteissa rakennuskohteen energiataloutta parannetaan toimenpiteillä, jotka korjaustyön kokonaisuuden kannalta ovat tarkoituksenmukaiset toteuttaa. Tällaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi yläpohjan lisäeristäminen, ovien ja ikkunoiden lämpöteknisen laadun parantaminen tai ilmanvaihdon ja talotekniikan parantaminen tai uusiminen.

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO G LVI-JÄRJESTELMÄT... 1 G0 LVI-järjestelmien yleiset laatuvaatimukset... 1 G1 Lämmitysjärjestelmät... 2 G 11 Lämmöntuotanto... 2 G12 Lämmönjakelu... 2 G13 Lämmönluovutus... 3 G 2 Vesi- ja viemärijärjestelmät... 3 G20 Yleistä... 3 G21 Vesijohtotarvikkeet... 4 G22 Vedenotto ja käsittely... 4 G23 Vesijohdot... 4 G24 Viemäritarvikkeet... 4 G25 Viemäriveden käsittely... 4 G26 Viemäriputkistot... 5 G28 Kalusteet... 5 G3 Ilmastointijärjestelmät... 6 G30 Yleistä... 6 G31 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat... 6 G32 Ilmastointikoneet... 7 G33 Kanavistot ja kanaviston varusteet... 8 G34 Päätelaitteet... 9 G35 Väestönsuojan ilmastointilaitteet... 9 G4 Kylmätekniset järjestelmät G40 Yleistä G41 Kylmäkoneistot G45 Ilmastoinnin jäähdytys G5 Kaasujärjestelmät G7 Palontorjuntajärjestelmät G9 Eristys... 12

5 1(16) G LVI-JÄRJESTELMÄT G0 LVI-järjestelmien yleiset laatuvaatimukset LVI-suunnitelmat tulee laatia voimassa olevia määräyksiä ja ohjeita noudattaen. Lisäksi noudatetaan tätä suunnitteluohjetta soveltuvasti. LVI-suunnittelu tehdään tietokoneavusteisena. Suunnittelijat sopivat projektin aloituskokouksessa tärkeimmät suunnitteluohjelmat sekä tiedonvaihdon periaatteet. Suunnitteluohjelmien tulee olla yleisesti saatavilla ja käytössä. Suunnittelija on velvollinen pitämään yhteyttä tarvittaviin viranomaisiin ja kunnallisiin laitoksiin sekä toimittamaan suunnitelmapiirustukset ja muut tarvittavat asiapaperit näiden hyväksyttäväksi niin, että ne hyväksyttyinä ovat käytettävissä rakennustöiden alkaessa. Järjestelmä- ja laitevalintoja tehtäessä tulee kiinnittää huomiota laitteiden ja järjestelmien energiatalouteen ja elinkaareen. LVI järjestelmävalinnat tulee osoittaa elinkaarikustannuslaskelmilla. Suunnitelmissa esitetään laitemääritykset riittävän tarkasti yksilöiden sekä työselityksessä menettely laitteiden hyväksyttämisestä ja laitevaihdosta vastaavaan. Laitevalinnassa huomioidaan myös laitteiden äänitekniikka, mistä mahdollisen laitevaihdon yhteydessä tulee saada urakoitsijan selvitys. Kaikkien laitteiden on oltava tyyppihyväksyttyjä. Suunnitelmia laadittaessa sekä laitevalintoja tehtäessä tulee erityinen huomio kiinnittää laitteiden käytettävyyteen ja huollettavuuteen. Huollettavat, suljettavat tai säädettävät laitteet sijoitetaan ensisijaisesti teknisiin tiloihin ja käytäville. Alakattojen yläpuolella sijaitsevat laitteet merkitään täydellisillä merkinnöillä huoltoluukkuihin. Suunnitelmissa talotekniikan laitteet koodataan rakennuttajan ohjeen mukaan; vaatimukset laitteiden merkinnästä esitetään asiakirjoissa. LVI-suunnittelija tekee urakkalaskenta piirustuksiin lämmönjakohuoneesta ja ivkonehuoneista suunnitelma-tietoihin perustuvat asennuspiirustukset leikkauksineen mittakaavassa 1:20. Näissä piirustuksissa esitetään myös muut talotekniikan laitteet tilavarauksineen. Mikäli urakoitsija valitsee suunnitelmista poikkeavat laitteet, niin LVIsuunnittelijan pitää päivittää asennuspiirustukset urakoitsijan lukuun ennen asennustöitä. Suunnitelmissa tulee esittää vastaanottoon, laitteiden koekäyttöön ja toimintakokeisiin liittyvät vaatimukset siten, että kunkin toimenpiteen suorittamiselle on edellytykset niin kohteen valmiusasteen kuin ajankäytön suhteen ennen kohteen luovuttamista. Samoin tulee esittää vaatimukset, että urakoitsijat suorittavat omat tarkastuksensa siten, että laitteistot ovat täydessä toimintakunnossa ennen rakennuttajan tarkastuksia. Suunnitelmissa esitetään yksityiskohtaisesti urakoitsijoille kuuluvat velvoitteet luovutuskansioiden ja tarkepiirustusten sekä huoltokirjan laatimisesta. Lämmönjako- ja ilmanvaihtokonehuoneiden seinälle vaaditaan vastaanottoon mennessä laminoidut kytkentäkaaviot. Takuuajan huoltojen suorittamisesta tulee asiakirjoissa esittää vaatimukset.

6 2(16) G1 Lämmitysjärjestelmät G 11 Lämmöntuotanto Rakennukset liitetään kaukolämpöön aina kun se on mahdollista. Suunnittelija esittää luonnosvaiheessa lämpökeskuksen tilantarpeen. LVIA- suunnittelija laatii kaukolämmön alajakokeskuksen kaavion, jossa esitetään tekniset arvot mm. seuraavasti: - lämmönsiirtimien mitoituslämpötilat ja painehäviöt - pumppujen ja säätöventtiilien mitoitusarvot - menoveden lämpötila ulkolämpötilan funktiona verkostokohtaisesti - toimintakaavio ja selostukset sekä pisteluettelo - laitteiden sähkötekniset arvot - paisunta-astioiden ja varoventtiileiden mitoitusarvot - painehälytykset painelähettimillä. - energiamittarin arvot Mikäli kaukolämpöä ei ole saatavilla, tulee suunnittelijan esittää lähinnä edullisin lämmöntuotantotapa (esim. kevytöljylämmitys, varaava sähkölämmitys) elinkaarikustannuksen mukaan laskettuna. G12 Lämmönjakelu Rakennusten lämmitysmuotona on normaalisti vesikeskuslämmitys. Lämmönjakohuoneen paikka valitaan optimaalisesti niin, että verkoston tasapainotus on myös käytännössä mahdollinen. Isoja lasipintoja sisältävät tilat joihin kohdistuu auringon lämpövaikutus tulee tilat suunnitella toimimaan omana säätöpiirinä. Lämmitysenergian alamittaukset selvitetään tapauskohtaisesti. Lämmitysverkosto suunnitellaan teräsputkista, mahdolliset lattialämmitykset muoviputkista. Muoviputket on oltava diffuusiosuojattuja. Lämmönjako suunnitellaan kaksiputkijärjestelmänä käyttäen ensisijaisesti yläjakoista putkitusta. Ilmastointikoneille ja lattialämmitykselle suunnitellaan erilliset lämmitysverkostot. Pääovien tuulikaapit varustetaan kierrätysilmakoneilla. Käytettävät verkostot ja niiden lämpötilat ovat: - lämmitysverkosto 70 / 40 ºC - ilmanvaihtoverkosto 70 / 40 ºC - lattialämmitysverkosto 40 / 35 ºC Olevat järjestelmät: Peruskorjaustapauksessa verkostojen uusimisen tarve selvitetään esim. kuntokartoituksella. Mikäli verkostoja ei uusita, niiden perussäädön suunnittelu ja vaatimukset ovat samat kuin uudelle verkostolle. Olevan verkoston mitoituslämpötilat tulee harkita tapauskohtaisesti. Suunnittelija mitoittaa tietokoneohjelmalla kaikki verkostot ja laskee esisäätöarvot linjasäätö- ja patteriventtiileille. Piirustuksiin merkitään putkimitoitukset, säätöventtiilien esisäätö- ja kv-arvot tai virtaama- ja painehäviöarvot. Patterin kohdalle merkitään patteritiedot ja patteriventtiilin mitoitusarvot sekä huonetilan laskettu lämpöteho. Lämmitysjärjestelmän pumput ovat pistotulppaliitännällä. Pääkiertopumppuina käytettäville pumpuille määritellään varapumppu tai -sarja.

7 Lämmitysverkosto varustetaan linjasäätöventtiilein, joissa on mittausyhteet. Sulkuventtiilit ovat täysaukollisia palloventtiileitä. Kukin lämmitysverkosto varustetaan omalla paisunta-astialla. Paisunta-astian ja varoventtiilin väliin asennetaan erillinen tyhjennys- ja sulkuventtiili huoltotöiden helpottamiseksi. Suunnitelmissa esitetään vaatimus lämmitysverkoston huuhtelusta ja sen jälkeisestä laboratoriotutkimuksesta verkoston puhtauden toteamiseksi. Huuhtelua varten putkistoon tulee suunnitella yhteet. 3(16) Lämmönsäätö tehdään KH ohjeen mukaan. Mikäli suunnitelmien mukaisilla asennuksilla, laitteilla ja asetusarvoilla ei saavuteta tyydyttävää lopputulosta, sisältyy yksi lisäsäätökierros urakkaan. Mittauksen suorittamista varten lvi-suunnittelija laatii taulukon, johon on merkitty yhteen sarakkeeseen kaikki asennettavat linjasäätöventtiilit mitoitusarvoineen. Viereen tyhjät sarakkeet urakoitsijan täytettäväksi mitatuille ja säädetyille arvoille. Alimmaksi päiväys ja allekirjoitus. Säätöohje koskee myös ilmastoinnin nestepiiriä. G13 Lämmönluovutus Lämmityspattereina käytetään malleja, joissa ei ole irtoavia osia (ritilöitä tms.). Laitoksissa, joissa on korkeat hygieniavaatimukset, käytetään sileitä lämmityspattereita (ilman konvektiolevyjä). Patterit varustetaan termostaattisilla patteriventtiileillä, jotka ovat portaattomasti esisäädettäviä ja varustettuja ääntä eristävillä liittimillä sekä ääntä eristävillä sulkuyhdistimillä. Irtoanturit määritetään niihin pattereihin, joissa käyttö on perusteltua. Termostaatin lämpötilan rajoitus tulee olla lukittuna max. 23ºC. Lattialämmitystä voidaan käyttää esim. hoivatilojen pesuhuoneissa, päiväkotien leikkija nukkumahuoneissa. Mitoituksessa huomioitava kalustuksella peittyvä lattia-ala. Lattialämmityksen yhteydessä käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja säätöventtiileineen, jotka sijoitetaan lattiatason yläpuolelle helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin kaappeihin. G 2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G20 Yleistä Vesi- ja viemärijärjestelmien ääniteknisessä suunnittelussa noudatetaan ohjetta LVI Viemäreiden ääniteknisen suunnittelun apuna voidaan käyttää rinnalla Uponorin HPT- käsikirjaa. Kiinteistön vesijohtojen nousulinjat sijoitetaan omaan nousukuiluunsa tai yhteisessä LVIkuilussa erilliseen osaan. Nousujohtojen alapäät varustetaan vuodonilmaisimilla, jotka suunnitellaan tapauskohtaisesti. Kiinteistö liitetään kunnalliseen vesijohto- ja jätevesiviemäriverkostoon. Kiinteistön pintaja perusvedet johdetaan sadevesiviemäriverkostoon, mikäli sellainen on käytettävissä. LVI-suunnittelijan on yhteistyössä pintavesisuunnittelijan kanssa varmistuttava sadevesikaivojen riittävästä määrästä ja sijoituksesta. Suunnittelija mitoittaa tietokoneohjelmalla käyttövesiverkoston ja laskee linjasäätöventtiileiden esisäätö- ja kv-arvot, jotka merkitään piirustuksiin. Käyttövesiverkostoon voidaan liittää kuivauspattereita. Verkostojen säätö- ja mittaustoimenpiteet määritetään suori-

8 tettavaksi kuten patteriverkostossa. Lisäksi suoritetaan kalustokohtainen normivirtaamien tarkistus ja säätö. Suunnittelija laatii kiinteistön linjapiirustukset rakennusosittain. G21 Vesijohtotarvikkeet Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiileitä ja lämpimän käyttöveden kiertojohdoissa mittausyhteellisiä säätöventtiileitä. Lämpimän käyttöveden kiertopumppuna käytetään märkämoottoripumppua pronssipesällä. Jakotukit sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. G22 Vedenotto ja käsittely Kiinteistön vesijohdon liitospaikan ja liitoksen mahdolliset ehdot suunnittelija neuvottelee Oulun Veden kanssa. Suunnitelmissa esitetään vesijohdon liitos-paikka sekä korkeusasema ja painetaso. Pohjavettä käytettäessä suunnittelija selvittää sen vaikutuksen putkimateriaaleihin. Valmistuskeittiöiden veden pehmentämiseksi rakennukseen tuleva kylmävesijohto voidaan tarvittaessa varustaa sähköisellä kemikaalittomalla vedenpehmentimellä (selvitetään tapauskohtaisesti). G23 Vesijohdot Vesijohtoverkoston materiaalina käytetään yleensä kupariputkea. Koulujen ja päiväkotien pesuhuoneissa ja vastaavissa on suositeltavaa käyttää piiloasennuksena tyyppihyväksyttyä muoviputkea suojaputkeen asennettuna sekä tehdasvalmisteisia jakotukkeja. Sosiaalitilojen pinta-asenteiset putket laatoitetuissa seinissä ovat kromattuja. G24 Viemäritarvikkeet WC-tilat varustetaan lattiakaivoin. Päiväkotien kuraeteiset varustetaan kurasyöppö - lattiakaivoilla. Koulujen fysiikan, kemian ja kuvaamataidon luokkien kaatoaltaat varustetaan erottimilla; erottimien huoltomahdollisuus tulee suunnittelijan tarkastaa. Pesualtaat viemäröidään ensisijaisesti seinäputkien kautta. Kiinteistön siivouskeskus varustetaan nukan ja hiekan erotuskaivolla ja pesukoneen vesija poistoliitännöin, siivouskomerot lattiakaivolla sakkapesin sekä lämpimään käyttövesiverkkoon kytkettävällä kuivauspatterilla. Ilmastointikonehuoneiden lattiakaivoista vain osa, esim. pesualtaan yhteydessä oleva, on vesilukollisia, muut kuivakaivoja. Ilmanottokammioihin sekä jäähdytys- ja lto- pattereihin suunnitellaan vedenpoistoputket vesilukkoineen. Tasakattojen sadeveden poisto tulee suunnitella yhdessä rakennesuunnittelijan kanssa. Suunnittelija tarkistaa ja määrittelee asiakirjoihin lattiakaivon kannen lattiapäällysteeseen sopivaksi. Kattokaivot varustetaan sähkösaatoilla, poistoputkina käytetään min. 50 mm muoviputkea hitsausliitoksin. Kattokaivojen toimituksen ja asennuksen urakkarajat on esitettävä suunnitelmissa yksityiskohtaisesti. Rakennuksen ulkopuoliset, maanpinnan alapuolelle ulottuvat porrassyöksyt tulee viemäröidä sadevesiviemäriin, sähkösaatto huomioiden. G25 Viemäriveden käsittely Kiinteistön viemäreiden liitospaikan ja liitoksen mahdolliset ehdot suunnittelija neuvottelee Oulun Veden kanssa. Suunnitelmissa esitetään viemäreiden liitospaikka sekä liitos- ja 4(16)

9 padotuskorkeudet. Suunnittelijoiden tulee yhteistyössä määritellä rakennuksen korkotasot siten, että jäte- ja sadevesiä ei jouduta tarpeettomasti pumppaamaan. Pumppaamot määritellään kokonaistoimituksena ohjauskeskuksineen ja johdotuksineen. Niille esitetään suunnitelmissa kytkentä- ja hälytysrajat; urakoitsija velvoitetaan suorittamaan pumppaamoille toimintakoe pöytäkirjoineen. Pumppaamon huoltokuilun, halkaisijan on oltava vähintään 800 mm. G26 Viemäriputkistot Ulkopuoliset viemärit ja pohjaviemärit tehdään maa-asennukseen soveltuvista PVCmuoviviemäriputkista kumirengastiivistein, viemärin tyyppi peitesyvyyden mukaan. Sisäpuoliset viemärit tehdään polypropeeni-viemäriputkista (Uponor HTP). Vaihtoehtoisesti, palo- ja ääniteknisistä syistä johtuen, sisäpuoliset viemärit voidaan tehdä myös valurautaviemäreistä pantaliitoksin. Kantavien alapohjien alle sijoitetuille viemäreille tulee määrittää yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. Kannakemateriaalin tulee olla kokonaisuudessaan haponkestävää terästä. Ulkopuolisina jätevesi- ja sadevesikaivoina käytetään tehdasvalmisteisia muovikaivoja. Sadevesikaivot tulee varustaa jäätymisenestoelementillä. Kaivoihin merkitään liittymien suunnat ja korot sekä kansien korkeusasemat. Jäte- ja sadevesiviemäreiden pohjajohdot määrätään suunnitelmissa videokuvattaviksi ja kaivot puhdistettaviksi ennen vastaanottotarkastusta; nämä toimenpiteet pöytäkirjoineen sisällytetään rakennusurakkaan (urakkarajaliite). G28 Kalusteet Suunnittelija laatii kohdekohtaisen kalusteluettelon, jossa kalusteet määritellään joko laitevalmistajien tai LVI-tarvikeluettelon mukaisilla koodeilla. Altaina käytetään normaalisti valkoisia varastomallisia altaita. Teknisissä tiloissa ja koulujen teknisen käsityön luokissa käytetään teräsaltaita. Juoma-altaita suunnitellaan esim. koulurakennusten käytäville. Erikoismallit esitetään ko. valmistajan koodeilla. Vesikalusteina käytetään ensimmäiseen ääniluokkaan tyyppihyväksyttyjä yksiotehanoja, jotka varustetaan kalustekohtaisin suluin. Sekoittimien virtaamien tulee olla säädettävissä. Urheilutilojen ryhmäsuihkuille ja vastaaville käytetään yleensä keskussekoittimia. Urakoitsija velvoitetaan säätämään vesikalusteiden virtaamat normivirtaamien mukaisiksi. Kouluissa, päiväkodeissa ja nuorisotiloissa altaat tulee varustaa kiinteillä hajulukoilla. Ulkoalueiden kastelua ja pesua varten rakennuksen ulkosivuille tulee suunnitella ulkovesipostit. 5(16)

10 6(16) G3 Ilmastointijärjestelmät G30 Yleistä Kohteessa käytettävä sisäilmaston tavoitetaso (S1, S2 tai S3) ja rakennustöiden puhtausluokka (P1 tai P2) on sovittava tapauskohtaisesti hankeohjelmassa. Tavanomaisissa toimisto-, koulu-, päiväkoti- yms. rakennuksissa sisäilmaston laatuluokaksi valitaan yleensä S2. Suunnittelussa käytettävät S2- laatuluokan tavoitearvot: - huonelämpötila, talvi o C - huonelämpötila, kesä ºC - ilman nopeus, talvi (+21 ºC) 0,17 m/s - ilman nopeus, kesä (+24 ºC) 0,25 m/s - ulkoilmavirta, normaali käyttö 8 10 l/s, hlö; toimistot 1,5 2,0 l/s, m2 - hiilidioksidin enimmäisarvo 900 ppm (1650 mg/m3) Tilakohtaiset ulkoilmavirrat ja suurimmat sallitut äänitasot määritellään D2- ohjeen mukaan ja ilmoitetaan suunnitelma-asiakirjoissa. Ilmavirtojen mitoitusperusteet erikoistiloissa kuten mikroluokat, ATK-laitetilat, valmistuskeittiöt, jne. esitetään laskelmilla lämpökuormien perusteella. Tupakointitilat suunnitellaan määräysten mukaan. Ilmastoinnin koneellisen jäähdytyksen tarve ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Ilmastointijärjestelmistä suunnittelija laatii pystykaavion, jossa rakennusosittain ja kerroksittain esitetään keskuslaitteet sekä kentällä olevat säätö- ja varolaitteet. LVI-suunnittelija varaa konehuonetilat ja kanavointitilat luonnosvaiheen suunnittelun yhteydessä. Konehuoneissa tulee olla riittävät huoltotilat koneille ja sähkökomeroille sekä riittävät sisäpuoliset huolto- ja kuljetusreitit konehuoneisiin. Paloteknisesti ilmastointikuilut suunnitellaan kuuluviksi ilmastointikonehuoneeseen, tällöin palopellit tulevat kuiluista lähteviin kanavahaaroihin. Raitisilman sisäänotto suunnitellaan ilmastointikoneille edullisimmasta ilmansuunnasta, yleensä rakennuksen lähinnä pohjoista olevalta sivulta. Samalla tulee varmistaa, että etäisyydet poistoilmapisteistä ja tuuletusviemäreistä ovat määräysten mukaiset. Huomiota on myös kiinnitettävä raitisilmasäleikön sijoitukseen ja riittävän kokoiseen ulkoilmakammioon, jotta estetään mahdollisuuksien mukaan lumen pääsy koneille. Ulkoilmakammio varustetaan vesieristysmatolla ja kuivalla lattiakaivolla, joka viemäröidään vesilukolla varustetun lattiakaivon kautta. G31 Ilmastointikoneisiin liittyvät osat Puhaltimet Koteloitujen tulo- ja poistoilmakoneiden puhaltimet ovat ensisijaisesti taaksepäin kaartuvin siivin varustettuja, suorakäyttöisiä keskipakoispuhaltimia, jotka varustetaan taajuusmuuttajakäytöllä. Mikäli puhaltimet ovat kiilahihnakäyttöisiä, on hihnoja oltava vähintään 2 kpl. Suunnitelmissa ilmoitetaan kunkin puhaltimen tekniset arvot - ilmavirta - kanaviston painehäviö (iv-koneen ulkopuoliset painehäviöt) - hyötysuhde - äänitaso oktaavikaistoittain - sähkötehokkuusluku SFPv. Suodattimet

11 Ilmastointikoneiden suodattimet tapauskohtaisesti vähimmäisvaatimus: - tuloilmasuodatin EU3 + EU7 - poistoilmasuodatin LTO- laitteille EU5 SUUNNITTELUOHJEISTO Suodatinkehyksenä ei saa käyttää pahvikehystä. Hienosuodattimet ovat pussisuodattimia. Suodattimien luokka sekä mitoitus- ja loppupaine-häviöt esitetään suunnitelmissa. Suodattimille määritellään varasuodattimet. Ilmastoinnin patterit Pattereiden tekniset arvot mitoitustilanteessa, tehot sekä ilman ja nesteen lämpötilat ennen ja jälkeen patterin, esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Etulämmityspattereiden vesipuolen mitoituslämpötila on 60 / 40 ºC. Etulämmityspatterin mitoituksessa on huomioitava mahdollisen LTO- laitteen huurteen sulatuksen aiheuttama hyötysuhteen aleneminen. Lämmöntalteenotto (LTO) LTO- laitteena käytetään ensisijaisesti korkean hyötysuhteen regeneratiivista LTO- kiekkoa tai LTO- levysiirrintä. Suunnittelussa on huomioitava RYL 2002:ssa esitetyt rajoitukset. LTO levysiirtimen ja regeneratiivisillä laitteilla vuosihyötysuhde tulee olla vähintään 50 %. Suunniteltaessa laitosta sisäilmastoluokan S1 (osin myös S2, esim. hoivatilat) mukaan, ei regeneratiivista LTO- laitetta voi käyttää hajujen leviämisvaaran takia, vaan tällöin tulee kysymykseen joko levy- tai nestekiertoinen lämmöntalteenottolaite. Vaativissa kohteissa, joissa ilmastointia ei voida pysäyttää, voidaan nestekiertoisen LTOlaitteen tuloilmakoneen patterina käyttää Retermia- neulaputkipatteria sulattamaan lumen ennen suodattimia. Retermia- patterin yhteydessä on huolehdittava patterin pesun vaatimista huoltotiloista ja vedenpoistosta. Nestekiertoisissa LTO- järjestelmissä käytetään liuoksena 30 % etyleeniglykoli-vesiliuosta. Glykoliliuoksen osalta suunnitelmissa tulee olla vaatimus liuoksen koostumuksen laboratoriotutkimuksesta ja raportin toimittamisesta rakennuttajalle sekä laitoksen vastaanottovaiheessa että takuuajan huoltojen yhteydessä. Paikallaan kootun pyörivän LTO roottorin jälkikiristys ja tiiveystarkastus tehtävä 2 viikon aikana käyttöönotosta. G32 Ilmastointikoneet Suunnittelija laatii esim. laitevalmistajan mitoitusohjelmalla mitoitustietojen pohjalta esimerkkikoneen mittapiirustuksen, jossa ovat koneosat suunnitelman mukaan ja todellisilla mitoilla. Samoin suunnittelija laatii esimerkkikoneesta laiteluettelon, jossa ovat osien mitoitustiedot sekä puhaltimien ääniarvot, hyötysuhteet ja sähkötehokkuusluvut. Suunnittelijan tulee äänitasolaskelmilla varmistaa, että esimerkkikoneen ääniarvoilla huonetiloille vaaditut äänitasot saavutetaan. Ilmastointikoneiden tiiveys määritellään D2:n mukaan vähintään luokkaan A. Ilmastointikoneet suunnitellaan niin, että niiden huoltamiselle jää riittävät tilat, ohjeena on ko. koneen kokoinen tila. Ilmastointikoneet tulee asentaa säädettäville muototeräsalustoille siten, että koneen alustan tarkastusta ja puhdistusta varten jää 200 mm:n vapaa tila. Tarvittaessa isoille kaksikerroksisille koneille määritellään hoitotasot myös yläosan koneille. Ilmastointikoneiden otsapintanopeus suunnitteluarvoilla ei saa ylittää 3,0 m/s. Mikäli koneosina on pattereita, joissa tiivistyy vettä, otsapintanopeus ei saa ylittää 2,5 m/s. Kui- 7(16)

12 tenkin em. otsapintanopeudet voidaan ylittää käytössä, mikäli kone mitoitetaan tilapäistä tehostettua ilmanvaihtoa, esim. kesäyöjäähdytystä varten. Ilmastointikoneiden sähkötehokkuus lasketaan konekohtaisesti LVI- ohjekortin LVI mukaan. Sähkötehokkuusluvun tulee olla alle 2,1 kw/m3/s. G33 Kanavistot ja kanaviston varusteet Kanavistot suunnitellaan ensisijaisesti pyöreille kanaville. Suorakaidekanavia käytetään vain ilmastointikoneiden jako- ja kokoojalaatikoissa. Soikiokanavia voidaan käyttää tapauskohtaisesti pyrittäessä matalaan rakennekorkeuteen. Erityisesti, mikäli kanavisto jää näkyviin, käytetään pyöreitä ja soikiokanavia. Kanavien materiaali on yleensä sinkitty teräs. Kanavien suunnittelussa tulee ottaa huomioon ilman lämpeneminen kanavassa, koneen ja päätelaitteen välillä. Kanavat joihin kohdistuu ulkopuolista lämpenemistä tulee eristää. Kun suunnitellaan luokan S2 (tai S1) kanavistoa, tulee kanavien ja kanavaosien olla tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokan P1 edellyttämällä tavalla valmistettuja. Tällaisen kanaviston tiiveysluokka määritellään luokkaan C (SFS 4699). Kanavisto tulee tehdä tehdasvalmisteisia kumirengastiivisteisiä kulma- ja T- kappaleita käyttäen; lähtökauluksia saa käyttää vain kun haarakanavan kokoero on kolme dimensiota tai enemmän sekä ilmastointikoneiden jakolaatikoissa. Äänen siirtyminen kanavien kautta huoneiden välillä tulee estää vaimennuksilla. Kanavat mitoitetaan käyttäen seuraavia maksimi kanavanopeuksia: runkokanavat huonekanavat ø m/s 2 m/s ø m/s 3 m/s ø m/s 4 m/s ø m/s 5 m/s ø m/s ø m/s Vain erikoistapauksissa, kuten kohdepoistoissa yms., voidaan käyttää suurempia kanavanopeuksia. Kanavisto tasapainotetaan laskelmallisesti. Säätöpellit merkitään piirustuksiin laskettuine ilmavirta- / paine-eroarvoineen. Kanavisto tulee suunnitella puhdistettavaksi kauttaaltaan. Puhdistusluukut (PL) merkitään suunnitelmapiirustuksiin. Kanavistoon tulevien säätöpeltien tulee olla täysaukkomallisia ja muiden laitteiden, kuten ilmavirtasäätimien (IMS) ja sisäkartiollisten ääniloukkujen, irrotettavissa puhdistusta varten. Palopellit varustetaan tarkastus- ja puhdistusluukuilla; harkittava myös tapaukset joissa palopeltejä varustetaan mikrokytkimellä valvontaa varten. Kanavissa käytettävien materiaalien (esim. äänenvaimentimissa) tulee kestää kanavien sisäpuolinen puhdistus. RYL 2002:ssa on esimerkkejä puhdistusluukkujen sijoittamisesta. Kun suunnitellaan luokan S2 (tai S1) kanavistoa, suunnitelma-asiakirjoissa tulee esittää vaatimus kanavien sisäpuolisen puhtausasteen tarkastamisesta ja mahdollisesta nuohouksesta asennustyön jälkeen ennen koneiden käynnistämistä toimintakokeita varten. Normaalisti raja-arvo on 1,0 g/m2, ja mikäli se ylittyy, tulee kanavat nuohota urakkaan sisältyvänä työnä. Olevat kanavistot. 8(16)

13 Olevat kanavistot pyritään hyödyntämään suunnittelussa. Suunnittelijan pitää muodostaa selvä käsitys olevan kanaviston kunnosta, esim. kuntoarvioon tai painekokeisiin perustuen. Varsinkin vanhat 60- ja 70- luvuilla rakennetut suorakaidekanaviin perustuvat kanavistot ensisijaisesti uusitaan kanavien ja kanavaliitosten epätiiveyden takia. Mikäli olevaa kanavistoa hyödynnetään, tulee sen säädettävyys suunnitella kuten uuden kanaviston. Kaikki vanhat käyttöön jäävät kanavat on määrättävä nuohottavaksi ennen toimintakokeita. G34 Päätelaitteet Päätelaitteiden tyypit valitaan yhteistyössä rakennussuunnittelijan kanssa huomioiden asennustapa, vapaasti tai alakattoon. Suunnitelmissa määritellään päätelaitteista esimerkkituotteet koko- ja ilmavirtaarvoineen, tarvittaessa esitetään myös painehäviö. Päätelaitteiden heittokuviot ja äänitasot tarkistetaan. Vaativissa paikoissa, auditorioissa, neuvotteluhuoneissa yms. tiloissa heittokuviot ja äänitasot määritellään tilakohtaisesti esimerkkituotteiden laskentaohjelmalla; nämä tarkastelut liitetään suunnitelma-asiakirjoihin. Erikoista huomiota tulee kiinnittää korkeiden tilojen sekä ilmamääräsäädettävien järjestelmien tulo- ja poistoilmalaitteisiin. Näiden osalta laskentaohjelmilla on ilmanvaihdon toimivuus tarkastettava eri lämpötila- ja/tai ilmavirta-arvoilla; tarkastelut liitetään suunnitelma-asiakirjoihin. G35 Väestönsuojan ilmastointilaitteet Suunnittelija merkitsee väestönsuojaan tulevat laitteet määräysten mukaisin koodein. Valuun tulevien osien paikat mitoitetaan varauspiirustuksiin yksiselitteisesti. 9(16)

14 10(16) G4 Kylmätekniset järjestelmät G40 Yleistä Suunnittelijoiden tulee sopia rakennuskohteen kylmälaitteiden urakkarajat yksityiskohtaisesti. Seuraavassa yleiset periaatteet: - keittiöiden kylmälaitteet sisältyvät putkiurakkaan - ilmastoinnin jäähdytyslaitteet sisältyvät ilmanvaihtourakkaan - kylmälaitteista kootaan ao. urakkaan toimivat kokonaisuudet, joten niihin sisällytetään myös sähkölaitteet ryhmäkeskuksineen ja johdotuksineen sekä ohjaus- ja varolaitteet - kylmälaitoksen yksityiskohtainen mitoitus samoin kuin sähkö- ja kytkentäkaavioiden laatiminen sisällytetään ao. urakkaan - ilmastoinnin jäähdytyslaitteiden putkijohtotyöt sisällytetään putkiurakkaan - kylmälaitteista sähköurakkaan sisällytetään syöttö- ja hälytysjohtojen asennus ja kytkentä ryhmäkeskukseen sekä kentällä olevien mittauksien johdotukset - kylmälaitteista rakennusautomaatiourakkaan sisällytetään tarvittavat säätö-, ohjaus- ja hälytyspisteet valvonta-alakeskukseen / keskusvalvontaan - keittiön kylmiöiden hankinta ja asennus sisällytetään rakennusurakkaan G41 Kylmäkoneistot Keittiön kylmiöiden kylmäkoneistoille varataan tekninen tila keittiön välittömästä läheisyydestä. Kylmäkoneistoja ei saa sijoittaa esim. kylmiöiden alakattoihin, eikä muuallekaan keittiötiloihin ja vaikeasti huolettaviin paikkoihin. Kylmäkoneistot suunnitellaan ilmalauhdutteisina. Lauhduttimet pyritään sijoittamaan kompressoreiden lähelle esim. keittiön katolle. Jäähdytyskompressorit ovat malliltaan hermeettisiä (tai puolihermeettisiä) mäntäkoneita, joiden teho mitoitetaan enintään 16 h/d käyntiajan mukaan. Höyrystiminä käytetään puhallinhöyrystimiä varustettuina sähkösulatuksin. Höyrystimiltä kondenssivedet johdetaan lattiakaivoon. Suunnitelmissa esitetään kytkentäkaavio teknisine arvoineen sekä kylmätilojen lämpötilat. G45 Ilmastoinnin jäähdytys Ilmastoinnin jäähdytyksen keskuslaitteet sijoitetaan pääilmastointikoneiden läheisyyteen iv- konehuoneeseen. Kylmäkoneistot suunnitellaan ilmalauhdutteisina tai liuoslauhdutteisina. Lauhduttimet pyritään sijoittamaan kompressoreiden lähelle esim. iv- konehuoneen katolle. Yksittäiset pienehköt jäähdytysjärjestelmät voidaan toteuttaa ns. suorahöyrystysjärjestelminä, joissa höyrystin on erillinen tai ilmastointikoneen jäähdytyspatteri. Höyrystyslämpötilana käytetään esim. + 7 ºC. Kompressoreina käytetään joko mäntä- tai kiertomäntä- (scroll) kompressoreita. Useista ilmastointikoneista muodostuvissa laitoksissa ja huonekohtaisia jäähdytyslaitteita sisältävissä järjestelmissä käytetään nestejäähdytysjärjestelmää. Järjestelmän keskusyksikkönä on vedenjäähdytyskoneisto varustettuna putkihöyrystimellä ja ruuvi- tai kiertomäntä- (scroll) kompressoreilla riippuen kokoluokasta. Järjestelmän lauhdutus on joko ilmalauhduttimella tai liuosjäähdyttimellä. Liuosjäähdytintä käytetään tapauksissa, kun jäähdytystä käytetään myös talviaikana.

15 Lauhduttimina käytetään ilmalauhduttimia, joissa teho säädetään portaattomasti puhallinmoottoreiden taajuusmuuttajalla. Liuoksena käytetään 40 % etyleeni-glykolivesiliuosta tarvittavine inhibiitteineen. Jäähdytysjärjestelmän vesipuolen mitoituslämpötiloina käytetään seuraavia: - ilmastointikoneen jäähdytyspatterit + 7 / + 12 C - jäähdytyspalkit + 14 / + 17 C - puhallinkonvektorit (yleensä) + 7 / + 12 C. Jäähdytyspalkkijärjestelmässä jäähdytysveden lämpötilan säädöllä tulee estää kondenssiveden muodostuminen jäähdytyspalkkien pintaan. Puhallinkonvektoreiden kondenssiveden poisto esitetään suunnitelmissa. Putkimateriaaleina käytetään suorahöyrystysjärjestelmissä ns. JL- kupariputkia. Liuosjärjestelmän putkistot ja varastosäiliö tehdään ruostumattomasta teräksestä. Jäähdytysvesiputkistot iv- konehuoneessa tehdään joko kupariputkesta tai ruostumattomasta teräsputkesta ja jäähdytyspalkkien putkistot joko kupariputkesta tai kova-pvc- putkesta liimaliitoksin. G5 Kaasujärjestelmät Kaasujärjestelminä tulevat lähinnä kysymykseen koulujen paineilmajärjestelmät sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten sairaalakaasujärjestelmät. Suunnittelijan tulee sopia mitoitusperusteet ja verkostojen laajuus käyttäjän kanssa. Keskuslaitteiden sijoitus ja tilantarve määritellään luonnosvaiheessa. Kaasujärjestelmät suunnitellaan esim. RYL 2002 ohjeen mukaan. G7 Palontorjuntajärjestelmät Tässä suunnitteluohjeessa on esitetty useimmin esille tulevat palontorjuntajärjestelmät. Palontorjunnan taso tulee harkita tapauskohtaisesti, ja varsinkin erikoiskohteissa kuten päätearkistoissa käytettävät järjestelmät, huomioiden myös sähköiset järjestelmät, on neuvoteltava rakennuttajan ja palotarkastajan kanssa. Suunnittelijalta edellytetään pätevyyttä erikoisjärjestelmien suunnitteluun. Alkusammutuskalusto Tavanomaisissa julkisissa rakennuksissa, kuten toimisto-, koulu- ja päiväkotirakennuksissa alkusammutuskalustoksi suunnitellaan sisäpalopostit osastojen sisäänkäyntien läheisyyteen; tarkoista sijainneista suunnittelijan tulee neuvotella palotarkastajan kanssa. Samalla myös käsisammuttimien tarve tulee tarkastaa. Sisäpalopostit ovat yleensä DN 25 liitoskoolle ja sisältävät 30 m kumiletkua. Niiden esimerkkityypit määritellään suunnitelmissa. Palopostien määräysten mukainen merkintä määritellään rakennusurakkaan (urakkarajaliitteessä). Mahdollisen ulkopalopostin tarve suunnittelijan tulee selvittää palotarkastajan kanssa. Ulkopalopostina käytetään Oulun kaupungin mallia OULU; KaLVI Oy.. Sprinklerilaitteistot Hoivarakennukset yms. kohteet voidaan rakennuslupakäsittelyyn liittyen vaatia varustettaviksi sprinklerilaitteistolla. Sprinklerilaitteistot suunnitellaan määräysten mukaan. Sammutusluokka tulee varmistaa palotarkastajalta. Sprinklerilaitteiston takuuajan huollot sisällytetään urakkasuoritukseen. 11(16)

16 12(16) G9 Eristys Eristykset suunnitellaan ohjekortin LVI perusteella seuraavin poikkeuksin. Lämpö- ja lämminvesijohdot (sarja 22) - putket DN 10 DN 40 eristyspaksuus 30 mm - putket DN 50 eristyspaksuus 40 mm Kaukolämpöjohdot (sarja 23) - putket DN 10 DN 40 eristyspaksuus 40 mm - putket DN 50 eristyspaksuus 50 mm Kylmävesijohdot (sarja 21) - putket DN 10 DN 40 eristyspaksuus 20 mm - putket DN 50 eristyspaksuus 30 mm Erikoiset eristykset: - jäähdytetyn tuloilman kanavat: solumuovi (Paraten) 10 mm saumat teipattuina - kanavat LTO- laitteen jälkeen: solumuovi (Paraten) 20 mm saumat teipattuina - viemärien tuuletusputket eristetään ullakkotilassa ja varustetaan vesikaton yläpuolella lämpösuojavaipalla - jäähdytysjohtojen eristeenä käytetään solumuovi- tai solukumieristettä - kaukolämmön alakeskuksen kuumat putket eristetään - venttiilit DN 50 varustetaan avattavilla eristyskoteloilla - mineraalivillalla tehdyt eristykset tulee pinnoittaa. Ilmakanavien paloeristyksien eristyspaksuudet määritellään YM:n tyyppihyväksyntäpäätöksen mukaan; esimerkkieristeen hyväksyntätaulukko liitetään työselitykseen. Huippuimurin ja ulospuhallushajottimen lämpö- ja äänieristys suunnitellaan LVIohjekortissa LVI esitetyn asennusmallin perusteella.

TILAKESKUKSEN LVI-SUUNNITTELU

TILAKESKUKSEN LVI-SUUNNITTELU TILAKESKUKSEN SUUNNITTELUOHJE LVI-SUUNNITTELU LVI2010 Nimikkeistö PÄIVITETTY MARRASKUU 2013 JOHDANTO YLEISTÄ Liikelaitos Oulun Tilakeskus hallinnoi ja järjestää ylläpitotoiminnan kaupungin omistamissa

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5 G LVIjärjestelmät G LVIjärjestelmät Rakennuksen vesi ja viemärijärjestelmä on liitetty Oulun kaupungin vesi ja viemäriverkostoon. Lämmitysjärjestelmä on liitetty Oulun Energian kaukolämpöverkostoon. Rakennuksessa

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015

LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO. Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 LVI-työselitys HATTULAN SEURAKUNTA VIRASTO- JA SEURAKUNTATALO Ulkopuoliset viemäriputket 09.06.2015 HATTULAN SEURAKUNTA LVI SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 1.1 RAKENNUSKOHDE 1 1.3 SUUNNITTELIJAT 1 1.4 HANKINNAN

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS TILAPALVELU RAKENNUSHANKKEIDEN

NOKIAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS TILAPALVELU RAKENNUSHANKKEIDEN NOKIAN KAUPUNKI TEKNINEN KESKUS TILAPALVELU RAKENNUSHANKKEIDEN SUUNNITTELUOHJE Versio 1.2015 RAKENNUSHANKKEIDEN SUUNNITTELUOHJE ALUKSI Ohjeiden tarkoituksena on selkeyttää sekä kaupungin omalle henkilöstölle

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Toimistotalo Mäntsälä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU

MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU MÄNTSÄLÄN KUNTA, RIIHENMÄEN YHTENÄISKOULU HANKESUUNNITTELU LVIA RAKENNUSTAPASELOSTUS Muutos/Uudisrakennus Asiakirja n:o LVI 001 Projekti n:o 01274.P000 Viimeisin muutos Laadittu 27.12.2013 Laatija RB Tark./Hyv.

Lisätiedot

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE

Ranuan jäähalli LVI-työselostus LVI-TYÖSELOSTUS. IV-urakka KOHDE LVI-TYÖSELOSTUS IV-urakka KOHDE Ranuan jäähalli 24.4.2015 1 Sisältö LVI-TYÖSELOSTUS... 1 1. Yleistä rakennuskohteesta... 3 1.1 Rakennuskohteen tiedot... 3 1.1.1 Rakennuttaja... 3 1.1.2 Käyttäjän edustaja...

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Riihenmäen koulun

Lisätiedot

Kohteesta löytyy lähes täydelliset LVI-piirustukset. Tarkastelujaksolla on normitettu kulutus ollut laskeva.

Kohteesta löytyy lähes täydelliset LVI-piirustukset. Tarkastelujaksolla on normitettu kulutus ollut laskeva. Mikko Hiltunen / MHi 30.10.2008 MUISTIO 1 (7) Vantaan kaupunki Hämeenkylän päiväkoti Sahratie 7 01630 Vantaa 4 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO YLEISTÄ Katselmus on suoritettu 29.10.2008. Katselmuksessa on

Lisätiedot

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 2 I-II 2015 1/5 I-II 2015 Timo Svahn 15.9.2015 +358 40 546 0141 timo.svahn@ramboll.fi ILMANVAIHDON PALVELUALUEET, ALUSTAVA MITOITUS JA TILAVARAUKSET Kohteeseen mitoitetaan alustavasti seuraavat tulo- ja poistoilmakoneet,

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

ASENNUSOHJEITA YLEISTÄ VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ

ASENNUSOHJEITA YLEISTÄ VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ ASENNUSOHJEITA YLEISTÄ VARASTOINNISTA JA KÄSITTELYSTÄ KESAIR-ilmankäsittelykoneet toimitetaan yhtenä toimitusosana. Toimitusosa on sijoitettu puulavalle ja pakattu pakkausmuoviin. Tämä edellyttää huolellisuutta

Lisätiedot

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45

2 Ilmastointijärjestelmän hoidon ja huollon organisointi 45 Sisällys Alkusanat 5 1 Ilmastoinnin perustiedot 13 1.1 Johdanto 13 1.2 Viihtyvyystekijät 13 1.2.1 Perinteiset viihtyvyystekijät 14 1.2.2 Ulkoilman määrä sisätiloissa 14 1.2.3 Ilman epäpuhtaudet 15 1.2.4

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

RANEN RAKENTAJAKOULU

RANEN RAKENTAJAKOULU RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS

LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS LOGOMO LVIA-RAKENNUSTAPASELOSTUS Climaconsult 0941-9 pvm. 24.5.2010 LVIA-rakennustapaselostus 2 HR 24.5.2010 0941-9 LOGOMO LVIA -RAKENNUSTAPASELOSTUS LUONNOSSUUNNITTELU 1. Yleistä Tässä rakennustapaselostuksessa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet

IV-kuntotutkimus. Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Lämmöntalteenoton kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (9) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Lämmöntalteenottolaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihdon lämmöntalteenottolaitteita. Näitä ovat lämmöntalteenoton

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit

IV-kuntotutkimus. Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Ilmanvaihtokoneen kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (5) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilmanvaihtokoneet ja niihin liittyvät komponentit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ilmanvaihtokoneita ja niihin liittyviä

Lisätiedot

TILAPALVELUJEN RAKENNUSAUTOMAATIO- SUUNNITTELU

TILAPALVELUJEN RAKENNUSAUTOMAATIO- SUUNNITTELU RAU 2009 TILAPALVELUJEN SUUNNITTELUOHJEISTO RAKENNUSAUTOMAATIO- SUUNNITTELU Talo 90-rakennusosa J 71 PÄIVITETTY 20.4.2009 MUUTOKSET ESITETTY TUMMENNETTUNA KURSIVOITUNATEKSTINÄ RAU 2009 JOHDANTO YLEISTÄ

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Näätäpuiston päiväkoti 12.1.2012. Siilitie 26 01480 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 12.1.2012 IV-kuntotutkimus Näätäpuiston päiväkoti Siilitie 26 01480 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 3 I-II 2015

Energiatekniikan laitos ENE-58.4128 LVI-suunnittelu II (3 op) Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 3 I-II 2015 1/6 Timo Svahn 29.9.2015 +358 40 546 0141 timo.svahn@ramboll.fi Suunnitteluharjoituksen osatehtävä nro 3 PIIRUSTUS- JA ASIAKIRJALUETTELO Kts. piirustus- ja asiakirjaluettelon malliasiakirja RT 15-10956

Lisätiedot

Säätö ja toimivuuden varmistus

Säätö ja toimivuuden varmistus Säätö ja toimivuuden varmistus TalotekniikkaRYL 2002 osat 1 ja 2 3 November 2015 Mikko Niskala 1 G08.31 Luovutus ja käyttöasiakirjat Vaatimus LVI-tuotteista toimitetaan suomenkieliset tai sovitun kieliset

Lisätiedot

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti Kaikki kaatopaikalle vai saadaanko IV-kuntoon? ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto,

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Terveen talon ilmanvaihto

Terveen talon ilmanvaihto Terveen talon ilmanvaihto DI. Terveellisen ja viihtyisän sisäympäristön haasteet asunnoissa Lämpöolosuhteet talvella vetää, kesällä on kuuma Ilman laatu riittämätön ilmanvaihto yli puolessa asunnoista

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI TILAKESKUS TÄYDENTÄVÄ SUUNNITTELUOHJE

KUOPION KAUPUNKI TILAKESKUS TÄYDENTÄVÄ SUUNNITTELUOHJE KUOPION KAUPUNKI TÄYDENTÄVÄ SUUNNITTELUOHJE 18.6.2010 KUOPION KAUPUNKI TILAKESKUS TÄYDENTÄVÄ SUUNNITTELUOHJE OSA 1 yleinen osio OSA 2 huomioitavaa arkkitehti ja rakennesuunnittelussa OSA 3 huomioitavaa

Lisätiedot

TARKASTUSLUETTELO LVI-TEKNISET TYÖT ASENNUSTAPA- JA MALLIASENNUSTARKASTUKSET. Pekka Karsimus 01.11.2005 VALVONTASUUNNITELMA

TARKASTUSLUETTELO LVI-TEKNISET TYÖT ASENNUSTAPA- JA MALLIASENNUSTARKASTUKSET. Pekka Karsimus 01.11.2005 VALVONTASUUNNITELMA 31a) LÄMMITYSLAITTEET Kaukolämmön alajakokeskus: (VO) siirtimet (tyyppihyväksyntä, eristys, pellitys, laitekilpi) (RA) huollettavuus (RA) kytkentä (RA) varusteet (paisunta, lämpömittarit, painemittarit,

Lisätiedot

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti

IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi. Harri Ripatti IV- kuntotutkimuksen perusosa ja järjestelmien yleisarviointi Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus

Lisätiedot

ERISTYSTYÖSELOSTUS YLIVIESKAN TERVEYSKESKUS. sosiaalitilojen ja välinehuollon peruskorjaus

ERISTYSTYÖSELOSTUS YLIVIESKAN TERVEYSKESKUS. sosiaalitilojen ja välinehuollon peruskorjaus INSINÖÖRITOIMISTO E. JAATINEN OY 050-5143137 08-452443 Liite 2/7s ERISTYSTYÖSELOSTUS KOHDE YLIVIESKAN TERVEYSKESKUS sosiaalitilojen ja välinehuollon peruskorjaus 22.4.2014 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Pakollinen CEmerkintä

Pakollinen CEmerkintä 1 (6) EU:n Rakennustuoteasetukseen (305/2011) liittyvä CE- merkintä tulee pakolliseksi, kun tuotetta koskeva harmonisitu tuotestandardi valmistuu ja sen siirtymäaika päättyy. Vapaaehtoiset tuotehyväksynnät

Lisätiedot

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY OMAKOTITALON SYYSHUOLTO 22.9.2010 Rakennusmestari Esa Kinnarinen Rakennus NAVA Oy Miksi taloa kannattaa huoltaa? Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla talo säilyy paremmassa

Lisätiedot

ILMANKÄSITTELYKONEET. tekninen esite. Pienet pakettikoneet 0,15-1,5 m3/s

ILMANKÄSITTELYKONEET. tekninen esite. Pienet pakettikoneet 0,15-1,5 m3/s ILMANKÄSITTELYKONEET tekninen esite Pienet pakettikoneet 0,15-1,5 m3/s Kesair ilmankäsittelykoneet on tarkoitettu liike- toimisto päiväkoti ym. muiden julkisten rakennusten ilmanvaihtokoneeksi Koneet on

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014)

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty 9.5.2014) Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset (päivitetty ) Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty

Lisätiedot

Keittiön n ilmastointi

Keittiön n ilmastointi Keittiön n ilmastointi TAVOITTEET Keittiön ilmastoinnin tavoitteet ovat: - korkea hygieniataso - terveellinen, turvallinen ja viihtyisä työympäristö Ruoan valmistus ja elintarviketuotanto edellyttävät,

Lisätiedot

Näytesivut. 3.1 Yleistä

Näytesivut. 3.1 Yleistä 3 3.1 Yleistä IlmastoinTIjärjestelmät Tuloilmajärjestelmän tarkoituksena voi olla joko ilmanvaihto tai ilmastointi. Ilmanvaihdolla tarkoitetaan yleisesti huoneilman laadun ylläpitämistä ja parantamista

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

Sipoon kunta. Hepacon Oy Rakennustapaselostus L2. Nikkilän Sydän Koulun uudisrakennus LVIA-SELOSTUS 10.3.2013

Sipoon kunta. Hepacon Oy Rakennustapaselostus L2. Nikkilän Sydän Koulun uudisrakennus LVIA-SELOSTUS 10.3.2013 Sipoon kunta Nikkilän Sydän Koulun uudisrakennus Hepacon Oy Rakennustapaselostus L2 LVIA-SELOSTUS 10.3.2013 2 0 PERUSTIEDOT 01 Yleistä Rakennuskohde käsittää seuraavat LVI-tekniset järjestelmät: Lämmitysjärjestelmät

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa

IV-kuntotutkimus. Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo 01.02.2012. Keskustie 1 01260 Vantaa 01.02.2012 IV-kuntotutkimus Itä-Hakkilan päiväkoti, keskitalo Keskustie 1 01260 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE:

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA

PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA PUTKIALAN URAKKAMITTAUSPÖYTÄKIRJA Välimittaus Loppumittaus Työmaa: Asentaja: Urakkalaskelma lämpö-, vesi- ja viemärilaitoksia varten Työ nro Aika 1.6.2014 annettu ensimmäinen urakkatarjous Niko Räsänen

Lisätiedot

LTO-HUIPPUIMURI (LTOH)

LTO-HUIPPUIMURI (LTOH) LTO-HUIPPUIMURI (LTOH) Huippuimurin ympärille rakennettavaa neulalämmönsiirrintä kutsutaan nimellä LTO-huippuimuri, lyhyemmin LTOH. LTO-huippuimuri (LTOH) LTO-huippuimuri valmistetaan rakentamalla huippuimurin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU...

JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... Kiinteistökohtainen paineviemärijärjestelmä Suunnittelu Kai Saralehto 01/2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 JÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU... 2 2.1 YLEISSUUNNITELMA JA KUSTANNUSLASKENTA... 2 2.2 RAKENNUSSUUNNITTELU...

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014

Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Asennuskoulutus Lämpöpäivät 12.2.2014 Sampppa Takala 6.10.2014 Samppa Takala 1 Järjestelmän eri asennusvaiheet Aurinkolämpöjärjestelmän asennus on jaettavissa karkeasti 3 eri vaiheeseen Teknisessä tilassa

Lisätiedot

KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen

KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen KASAVUOREN KOULUKESKUS KESKUSKEITTIÖN PERUSKORJAUS Kasavuorentie 1 02700 Kauniainen ALUSTAVA Hankesuunnitteluvaiheen LVIA - rakennustapaselostus Asiakirja n:o H0002 Projekti n:o 05009.P029 Viimeisin muutos

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS

LVI-RAKENNUSTAPASELOSTUS KAUNIAISTEN KAUPUNGINTALON SANEERAUS KAUNIAISTEN KAUPUNGINTALO KAUNIAISTENTIE 10 02700 KAUNIAINEN KAUPUNKI Asiakirjanumero: Sweco Talotekniikka Oy Sweco Talotekniikka Oy Sisältö YLEISET HANKETIEDOT 2 RAKENNUSKOHDE

Lisätiedot

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen

Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen KORJAUSRAKENTAMINEN 2012 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen Markku Rantama Rantama Consulting 28.2.2012 Mistä syntyy tarve tehdä IV-kuntotukimus?

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

AS OY MAARIN-SALPA. LVI-hankesuunnitelma

AS OY MAARIN-SALPA. LVI-hankesuunnitelma AS OY MAARIN-SALPA LVI-hankesuunnitelma 15.06.2010 01 Yleistä...3 02 Märkätilojen saneeraus...3 03 Puhelin-, sähkö- ja antenniverkot...3 04 Purkutyöt ja väliaikaiset asennukset...3 G0 LV-JÄRJESTELMIEN

Lisätiedot

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA

IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA 10.7.2012 IV-SELVITYS PÄHKINÄNSÄRKIJÄN PÄIVÄKOTI PÄHKINÄTIE 2, 01710 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2

Lisätiedot

PGDX Suorakulmaiset kanavajäähdyttimet DX-jäähdytykseen sekä lämpöpumpulla tapahtuva jäähdytys- ja lämmityskäyttö

PGDX Suorakulmaiset kanavajäähdyttimet DX-jäähdytykseen sekä lämpöpumpulla tapahtuva jäähdytys- ja lämmityskäyttö Suorakulmaiset kanavajäähdyttimet DX-jäähdytykseen sekä lämpöpumpulla tapahtuva jäähdytys- ja lämmityskäyttö Suorakulmaiset kanavajäähdyttimet DX-jäähdytykseen, jäähdytysja lämmityskäyttö ohjausyksiköllä

Lisätiedot

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA

IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA 14.9.2012 IV-SELVITYS KORSON PÄIVÄKOTI MERIKOTKANTIE 8, 01450 VANTAA DELETE TUTKIMUS OY, HELSINKI Mikko Mäkinen p. 040 584 46 88 mikko.makinen@delete.fi SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ... 3 1.1 TILAAJA... 3 1.2 KOHDETIEDOT...

Lisätiedot

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA OHJE 35/13/RIHOS 1 (5) Ohje on laadittu yhteistyössä Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen, Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen kanssa.

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145

IV-kuntotutkimus. Jokiuoman päiväkoti 23.3.2012. Vihertie 16 01710 Vantaa. HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 23.3.2012 IV-kuntotutkimus Jokiuoman päiväkoti Vihertie 16 01710 Vantaa HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi

Lisätiedot

DHN HEPA-suodattimella varustettu hajotin

DHN HEPA-suodattimella varustettu hajotin DHN HEPA-suodattimella varustettu hajotin Version: 16.02.2012 Radiaali- tai pyörreilmasuihku yksilöllisesti säädettävien suuttimien kautta, sopii myös poistoilmasovelluksiin. Laite voidaan asentaa kattoon

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: KL KYKNNÄ 1.09.100F 6.6.2008 ALLOX ALLOX igit S KL ALLOX 95 KL KNINN OHJ Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät ALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: ALLOX IGI S KL / ALLOX 130 KL / ALLOX 75 KL / ALLOX

Lisätiedot

Jakotukkipari koostuu meno- ja paluujohdon jakotukeista. Menojohdon jakotukissa on lämmityspiirikohtaiset

Jakotukkipari koostuu meno- ja paluujohdon jakotukeista. Menojohdon jakotukissa on lämmityspiirikohtaiset Lattialämmityksen jakotukki FHD Käyttö Lattialämmityksen jakotukkeja FHD käytetään vesikiertoisissa lattialämmityksissä. Rakennusten lattialämmityspiirit kytketään kukin jakotukkeihin, joissa piirien vesimäärät

Lisätiedot

CWK Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle

CWK Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle PYÖREÄT KANAVAJÄÄHDYTTIMET JÄÄHDYTYSVEDELLE Pyöreät kanavajäähdyttimet jäähdytysvedelle -sarjan vesijäähdytteisiä pyöreitä kanavalämmittimiä käytetään jäähdyttämään

Lisätiedot

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi

Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi FInZEB-TARKASTELUT: SUURI KERROSTALO Kohteesta on esitetty nämä tiedot kustannuslaskennan perusteiksi Tekniikkakuvaus Energialaskennan tulokset Tilaluettelo Tiedot iv-koneista Lämpöhäviötuloste Vaipan

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet

IV-kuntotutkimus. Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet Sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (10) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilman sisäänotto- ja ulospuhalluslaitteet Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee ulkoilman sisäänottolaitteita

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE LVI-SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.4

HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE LVI-SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.4 HELSINGIN KAUPUNGIN PALVELURAKENNUSTEN MATALAENERGIARAKENTAMISOHJE LVI-SUUNNITTELUOHJE VERSIO 1.4 15.4.2011 2 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja LVI-MATALAENERGIARAKENTAMISOHJEET ESIPUHE

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE

KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA T12 TULOILMAYKSIKÖLLE www.scanoffice.fi CZ12037 PB1 ComfortZone CE50 Installation Sisällys Sisällys 0 Yleistä 1 Käsittely 2 Huolto 2 Asennus 3 Asetukset 7 Suunnittelu 8 Sähkökaavio

Lisätiedot

HUOLTO-OHJELMA. Näytä Paketit Huoltotehtävät eriteltyinä Näytä Kaikki Vain ohjelmoidut kiinteistöt. Kiinteistöryhmä. Vuosi

HUOLTO-OHJELMA. Näytä Paketit Huoltotehtävät eriteltyinä Näytä Kaikki Vain ohjelmoidut kiinteistöt. Kiinteistöryhmä. Vuosi HUOLTO-OHJELMA Huollon suodatus Kiinteistön suodatus Näytä Paketit Huoltotehtävät eriteltyinä Näytä Kaikki Vain ohjelmoidut kiinteistöt Tyyppi Vastuuhenkilö Huoltaja Kiinteistöryhmä Huoltopiiri Kiinteistö

Lisätiedot

Lattilämmityksen jakotukki FHF

Lattilämmityksen jakotukki FHF Lattilämmityksen jakotukki FHF Käyttö FHF-jakotukkeja käytetään vesikiertoisissa lattialämmityksissä. Rakennusten lattialämmityspiirit kytketään kukin jakotukkeihin, joissa piirien vesimäärät säädetään

Lisätiedot

lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet

lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet lindab we simplify construction Akustiset ratkaisut Äänenvaimentimet Akustiset ratkaisut Pitääkö hiljaisuuden olla ylellisyyttä? Nykyisessä ympäristössä on melua ja häiriötekijöitä enemmän kuin koskaan

Lisätiedot

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com

UNIS. pientalojen lämmönjakokeskukset. www.hogfors.com www.hogfors.com Unis lämmönjakokeskus on teknisesti erittäin laadukas, energiataloudellinen, helppokäyttöinen sekä ulkoasultaan selkeä tuote, jonka asennettavuus on omaa luokkaansa. UNIS pientalojen lämmönjakokeskukset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon

Kaukolämpöä kotiisi. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon Kaukolämpöä kotiisi Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon Luotettava, helppo ja huoleton lämmitysmuoto Kaukolämpö on luotettava ja vaivaton tapa huolehtia kotisi lämmöstä ja

Lisätiedot

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013

ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden ILMASTOINTIJÄRJESTELMÄT KUNTOON! Seminaari 5.3.2013 Markku Rantama Rantama Consulting Työn vaiheet 1. Vaihe Tietokartoitus; vastaavat menettelyt,

Lisätiedot

Suositellut lisävarusteet

Suositellut lisävarusteet www.hogfors.com Kotimainen GST-lämmönjakokeskus on oikea valinta kiinteistön liittämiseksi kaukolämmitykseen. Energiansäästöä, huollettavuutta ja lämmitysverkoston elinkaarta voidaan lisätä HögforsGST:n

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA

www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi 01.09.2008 IV-kuntotutkimus Ristipuron päiväkoti, vanha osa ja lisärakennus Laaksotie 1 01390 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

ECONET. Nestesiirrinyksikkö

ECONET. Nestesiirrinyksikkö Nestesiirrinyksikkö Toukokuu 2007 Sisällysluettelo Nestesiirrinyksikkö, toimitusrajat...3 Nestesiirrinyksikkö, kokoonpano ja laitteisto...5 Varaosaluettelo...7 8490 FI 2007.05 Sivu 2 Oikeus muutoksiin

Lisätiedot

LAITE- JA HUOLTOKORTIT Sivu 1/1

LAITE- JA HUOLTOKORTIT Sivu 1/1 : IV02-KSK11... Kiertoilmapuhallin IV02-KSK11... Kiertoilmapuhallin Tuulikaappi 211 Lämmitys Tuloilma LAITE- JA HUOLTOKORTIT 2013 Selite Määrä Yksikkö Valmistaja / KSK... kiertoilmapuhallin 7 kpl Sivu

Lisätiedot

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI. Harri Ripatti ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN YLEISARVIOINTI Harri Ripatti TAVOITTEET Täyttääkö IV-järjestelmä nykyiselle tai tulevalle käytölle asetetut tavoitteet Sisäilmasto, energia, toiminnallisuus jne. Miten todetut tekniset

Lisätiedot

Nakkilan kunta. Nakkilan yhteiskoulu peruskorjaus / keittiömuutos

Nakkilan kunta. Nakkilan yhteiskoulu peruskorjaus / keittiömuutos REJLERS OY LVIA-SELITYS Sivu 1 Nakkilan kunta Nakkilan yhteiskoulu peruskorjaus / keittiömuutos LVIA-työselitys Suunnittelija: THn Pvm. 14.5.2010 LOPPUKUVA 30.12.2010 SISÄLLYSLUETTELO REJLERS OY LVIA-SELITYS

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Sarakuja 4 LVIA-HANKESUUNNITELMA

Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Sarakuja 4 LVIA-HANKESUUNNITELMA Laukaan kehitysvammaisten asuntoryhmä Autetun asumisen yksikkö Sarakuja 4 LVIA-HANKESUUNNITELMA 11.11.2013 LVIA-HANKESUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo G0 YLEISET VAATIMUKSET... 3 G01 LVI-suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

PGDX DX-jäähdytyksen suorakulmainen kanavajäähdytin

PGDX DX-jäähdytyksen suorakulmainen kanavajäähdytin DX-jäähdytyksen suorakulmainen kanavajäähdytin DX-jäähdytyksen suorakulmainen kanavajäähdytin -mallia käytetään jäähdyttämään keskitetysti ilmastointijärjestelmässä kiertävää ilmaa. -mallia käytetään myös

Lisätiedot

Ohjeen aihe: Ilman jako huonetilassa, päätelaitteet ja niiden kunto, siirtoilmareitit

Ohjeen aihe: Ilman jako huonetilassa, päätelaitteet ja niiden kunto, siirtoilmareitit Päätelaitteiden kuntotutkimusohje 16.1.2014 1 (7) IV-kuntotutkimus Ohjeen aihe: Ilman jako huonetilassa, päätelaitteet ja niiden kunto, siirtoilmareitit Tämä IV-kuntotutkimusohje koskee huonetilassa tai

Lisätiedot

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390

Lisätiedot