Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Transkriptio

1 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö VUOSIKERTOMUS 2012

2 Vuosikertomus 2012 Sisällysluettelo Hallituksen puheenjohtajan katsaus... 4 Toimitusjohtajan katsaus... 6 Onnettomuuksien ehkäisy... 7 Turvallisuusviestintä... 8 Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut Turvallisuuskoulutus Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta...13 Palokuntatoiminta Palokuntakoulutus Varautuminen ja väestönsuojelu...18 Artikkeli: Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on merkittävä voimavara Artikkeli: Suomalaisen pelastustoimen ydin on yhteistoiminnassa Hallinto- ja tukipalvelut Viestintä Kansainväliset yhteispalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tuotemyynti Hallinto Alueyksiköt...29 SPEK Etelä-Savo SPEK Lappi SPEK Oulu SPEK Pohjanmaa Jäsenet Tilintarkastajat Hallitus Valtuusto Toimikunnat Henkilöstö Hallinnon liitteet...40 Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus SPEKin toimintaa kuvaavia lukuja Ulkoasu ja taitto: Anna-Maija Nordling, Viestintätoimisto Namcom Paino: Hämeen Kirjapaino Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Ratamestarinkatu 11, Helsinki Puhelin spekinfo@spek.fi 2 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 3

3 Hallituksen puheenjohtajan katsaus Styrelseordförandens översikt Yksilön ja kansalaisyhteiskunnan turvallisuutta edistämässä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön toimintavuosi 2012 näki useita kansallisesti merkittäviä turvallisuushankkeita. Päivitetyn turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon lisäksi saimme kansalliseen turvallisuustyöhömme valtioneuvoston periaatepäätöksen kokonaisturvallisuudesta. SPEK painotti toiminnassaan jälleen järjestöyhteistyön ja erityisesti kansalaisyhteiskuntanäkökulman merkitystä. Selonteko ja kansalliset ohjelmat tunnistavatkin järjestön ja kansalaiset keskeisiksi turvallisuuden tekijöiksi. Kansalaisten omat tiedot, taidot ja asenteet ovat muuttuvassa toimintaympäristössä yhä keskeisempi kokonaisuutta määrittelevä tekijä. SPEK on aina sääntömääräisesti korostanut ja pyrkinyt edistämään kansalaisten ja yhteisöjen turvallisuustaitoja. Jatkossa asiassa edetään yhä tarkemmin globaalikansalaisina toimivien yksilöiden näkökulmasta millaisia tietoja ja taitoja suomalainen ja eurooppalainen maailmankansalainen tarvitsee, jotta turvallisuutemme olisi jatkossakin selkeä osa hyvinvointia tässä muuttuvassa maailmassa. Pelastusalan yhteishankkeena toteutetussa Pelastustoimen tilinpäätöshankkeessa luotiin mittava pelastustoimen valtakunnallisen järjestelmän nykytilan kartoitus. Se antaa pohjaa kaikkien alan toimijoiden kehittämistyöhön suunnatessamme kohti tulevien vuosien haasteita. Vuosikertomus luo katsauksen vuoden 2012 toiminnallisiin saavutuksiin. Jälleen on asiantuntijapalveluilla, turvallisuusviestinnällä, turvallisuuskoulutuksella sekä järjestötyöllä annettu vahva panos onnettomuuksien ehkäisyyn, pelastusalan vapaaehtois- ja järjestötoimintaan sekä varautumiseen ja väestönsuojeluun. SPEK sai toimintavuonna kaksi uutta jäsentä, Suomen Palveluskoiraliiton ja Kattoliiton vahvistamaan jäsenistöverkostomme asiantuntemusta. Kansainvälisissäkin verkostoissa SPEK on toiminut aktiivisesti. Tavoitteena on ollut vahvistaa kansallista asiantuntemustamme sekä tukea erityisesti pohjoismaisen yhteistyön kautta eurooppalaista turvallisuustyötä. Haluan SPEKin hallituksen puolesta kiittää jäsenistöämme, yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä turvallisuusyhteistyöstä. Erityinen kiitos toimintamme tuesta kuuluu Palosuojelurahastolle, Raha-automaattiyhdistykselle, Väestönsuojelusäätiölle, Opintotoimen Keskusliitolle sekä Opetusministeriölle, jotka ovat tuellaan mahdollistaneet vaikuttavan turvallisuustyömme. Järjestöperheemme valtava voimavara on jäsenistömme luottamusmiesjohto ja vapaaehtoiset, jotka kukin omalla erikoisalueellaan toteuttavat yhteistä turvallisuusasiaamme. SPEKin henkilöstö keskusjärjestöpalveluissa ja alueyksiköissä on asiantuntijaorganisaatiolle ratkaisevan tärkeä voimavara. Lämmin kiitos tuloksellisesta, innovatiivisesta ja kehittävästä otteesta järjestön toiminnan toteutumiseksi! Juha Hakola hallituksen puheenjohtaja Arbete för individens och medborgarsamhällets säkerhet Verksamhetsåret 2012 för Räddningsbranschens Centralorganisation i Finland var ett år för många nationellt betydande säkerhetsprojekt. Förutom den uppdaterade säkerhets- och försvarspolitiska redogörelsen fick vi statsrådets principbeslut om helhetssäkerheten till vårt nationella säkerhetsarbete. I sin verksamhet betonade SPEK än en gång organisationssamarbetets och speciellt medborgarsamhälleperspektivets betydelse. Redogörelsen och nationella program identifierar organisationen och medborgarna som centrala säkerhetsaktörer. I en föränderlig verksamhetsmiljö är medborgarnas egna kunskaper, färdigheter och attityder en allt viktigare faktor för helheten. SPEK har alltid, i enlighet med sina stadgar, betonat och strävat efter att främja medborgarnas och samfundens säkerhetsfärdigheter. I fortsättningen utgår man i allt större utsträckning ur individer som globala medborgare hurdana kunskaper och färdigheter behöver en finländsk och europeisk världsmedborgare för att vår säkerhet också i fortsättningen skall vara en tydlig del av välfärden i denna föränderliga värld. I räddningsväsendets bokslutsprojekt, som genomfördes som räddningsbranschens samprojekt, gjordes en omfattande kartläggning av räddningsväsendets nuvarande nationella system. Kartläggningen utgör en grund för alla branschaktörers utvecklingsarbete när vi fortskrider mot de kommande årens utmaningar. SPEK har alltid betonat och strävat efter att främja medborgarnas och samfundens säkerhetsfärdigheter. Årsberättelsen ger en översikt av 2012 års operativa prestationer. Med experttjänster, säkerhetskommunikation, säkerhetsutbildning samt organisationsarbete har vi åter gjort en kraftig insats för förebyggandet av olyckor, räddningsbranschens frivillig- och organisationsverksamhet, beredskapen och befolkningsskyddet. Under verksamhetsåret fick SPEK två nya medlemmar, Finlands Brukshundsförbund och Takförbundet, som stärker expertisen i vårt medlemsnätverk. SPEK har varit aktiv också i internationella nätverk. Målsättningen har varit att stärka vår nationella expertis samt stödja europeiskt säkerhetsarbete speciellt via det nordiska samarbetet. Å SPEK:s styrelses vägnar vill jag tacka vår medlemskår, våra samarbetspartner och intressentgrupper för säkerhetssamarbetet. Ett speciellt tack riktas till Brandskyddsfonden, Penningautomatföreningen, Befolkningsskyddsstiftelsen, Centralförbundet för Studieverksamhet och Undervisningsministeriet, som med sitt stöd har möjliggjort vårt imponerande säkerhetsarbete. En enorm resurs i vår organisationsfamilj är vår medlemskårs förtroendemannaledning och frivilliga, som var och en inom sitt specialområde arbetar för vår gemensamma sak. SPEK:s personal i centralorganisationstjänsterna och de regionala enheterna är en oersättlig resurs för expertorganisationen. Ett varmt tack för ett framgångsrikt, innovativt och utvecklande grepp i organisationens arbete! Juha Hakola styrelseordförande SPEK on aina korostanut ja pyrkinyt edistämään kansalaisten ja yhteisöjen turvallisuustaitoja. 4 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 5

4 Toimitusjohtajan katsaus Monipuolista turvallisuustyötä ja tulevaisuuden rakentamista Valtuusto vahvisti toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille kevätkokouksessaan Suunnitelman avulla toteutetaan järjestön sääntömääräisiä tehtäviä sekä SPEK strategiassa 2025 esitetyn vision, toiminta-ajatuksen, arvojen ja strategisten tavoitteiden mukaista toimintaa. Vuoden aikana tarkistettiin järjestön sääntöjä täsmentämällä keskipitkän aikavälin suunnittelua koskevaa kohtaa sekä vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä. SPEK-ryhmän viisivuotissuunnitelmaan kirjattiin kolme painopistettä. Ne olivat asumisen ja arjen turvallisuuden kehittäminen, sisäisen turvallisuuden vahva kansalaissektori sekä voimavarojen tehokas kohdentaminen ja vahvistaminen. Lähes 100 miljoonaa kontaktia Turvallisuusviestinnässä ja -kampanjoiden yhteisvaikutuksena saavutettiin lähes 100 miljoonaa kontaktia suomalaisiin erilaisin turvallisuusviestein. Tähän voidaan olla hyvin tyytyväisiä. SPEK toteutti alan toimijoiden kanssa kansallisen Paloturvallisuusviikon , jonka aikana eri viestintäkeinoilla pyrittiin laajaan näkyvyyteen. Turvallisuuskoulutuksessa toteutui ennätyksellinen vuosi, kun kaikkiaan turvallisuuskorttien haltijaa koulutettiin ja 9181 kurssin tiedot rekisteröitiin yhteistyökumppaneiden ponnistuksena. Toimintavuonna juhlistettiin 90-vuotiaan suomalaisen palonehkäisytyön ja SPEKin edeltäjäjärjestön, Suomen Palosuojeluyhdistyksen, perinteitä ja toimintaa. Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminnassa oli niin ikään tapahtumarikas vuosi. Sitä kruunasivat valtakunnallisen palokuntanais- ja nuorisotyön 60 -vuotisjuhlat Tampereella yli 300 osallistujan voimin. Vuotta juhlistivat useamman pelastusliiton vuosijuhlat. Päivä Paloasemalla tapahtumaan osallistui henkilöä. Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistusta valmisteltiin laajana alan toimijoiden yhteistyönä. Koulutuksen kursseille osallistui yhteensä 5483 henkilöä. Varautumisen yhteistyötä tiivistettin Varautumisen ja väestönsuojelun tulosalueella juhlittiin 85-vuotiasta väestönsuojelun valtakunnallista järjestötyötä ja julkistettiin suomalaisesta väestönsuojelutoiminnasta ja sen kehittymisestä kertova juhlateos yhteistoiminnassa Väestönsuojelusäätiön kanssa. Valmiusjärjestöjen yhteistyötä tiivistettiin ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteyteen perustettiin järjestöyhteistyönä kotitalouksien varautumista edistävä Kova-toimikunta. Tulosalueen keskeistä toimintaa on asuinkiinteistöjen vapaaehtoiselle turvallisuushenkilöstölle suunnattu turvallisuuskoulutus. Koulutusjärjestelmän uudistamista jatkettiin. Tavoitteena on tarjota vapaaehtoiselle turvallisuushenkilöstölle nousujohteinen opinpolku sekä tukea vapaaehtoisten osallisuutta ja vaikuttavuutta paikallisessa turvallisuustyössä. Jatkuva tutkimus- ja kehittämistoiminta on oikean tekemisen ja vaikuttavuuden välttämätön edellytys. Järjestö jatkoi toimintaansa alan yhteisenä kehittämisalustana. Keskusjärjestö jatkaa strategiansa mukaisesti jäsentensä toiminnan tukemista ja yhteispalveluilla tuotettavien synergiaetujen etsintää. Erinomaisena esimerkkinä on Suomen Pelastuskoiraliiton kanssa solmittu sopimus toimitiloista ja tukipalveluista. Arvoisa lukija, vuosikertomus kertoo keskusjärjestön sekä yhteistyökumppaneiden yhteistyönä toteutetusta tuloksekkaasta turvallisuustyöstä vuonna Kimmo Kohvakka toimitusjohtaja Onnettomuuksien ehkäisy Kuvaaja: Sven Forsell 6 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 7

5 Onnettomuuksien ehkäisy Turvallisuusviestintä Noin 50 miljoonaa kontaktia suomalaisiin yhden viikon aikana Palamaan sytytetty lastenvaunu täyttää parissa, kolmessa minuutissa koko porraskäytävän myrkyllisellä savulla. Tahallaan sytytetyt palot ovat Suomessa melkoinen riesa. Joka päivä sytytetään tahallisesti 8 12 tulipaloa. Näin SPEK tiedotti Paloturvallisuusviikolla, joka alkoi Päivä Paloasemalla -tapahtumista ja päättyi ensimmäiseen Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään. Viikon aikana suomalaisiin saatiin noin 50 miljoonaa kontaktia. T urvallisuusviestinnän uutuus vuonna 2012 oli valtakunnallinen Paloturvallisuusviikko. Se toteutettiin marras-joulukuun vaihteessa yhteistyönä muiden alan toimijoiden kanssa. Viikko alkoi Päivä paloasemalla -tapahtumalla, jatkui palontorjuntatalkoilla ja päättyi uuteen, yhteispohjoismaiseen palovaroitinpäivään. Kokonaisuus oli suuri ponnistus SPEKin turvallisuusviestinnälle, mutta aukaisi myös uutta tiivistä yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa. Paloturvallisuusviikko eri teemoineen oli hyvin esillä julkisuudessa, ja SPEKin asiantuntijoita haastateltiin useisiin eri tiedotusvälineisiin. Vuoden aikana turvallisuusviestintä sai suomalaisiin kaikkiaan lähes 100 miljoonaa kontaktia, ja näistä puolet tavoitettiin Paloturvallisuusviikon aikana Joka kodin palontorjuntatalkoilla. Päivä Paloasemalla -tapahtuma keräsi noin 231 paloasemalle lähes ihmistä. Kampanjan teemana oli Tehdään yhdessä turvallinen joulu. Tapahtumaa markkinoitiin kaupallisilla radiokanavilla, sanomalehdissä sekä internetissä. Paloasemilla yleisö suoritti paloturvallisuutta opettavia rastitehtäviä, ja kotiin viemisiksi saatiin joulukalenteri ja Paloturvallisempi koti -esite. Päivä Paloasemalla saavutti Facebookissa tykkääjän rajan, ja kampanjan kotisivuilla oli yksilöityjä kävijöitä yli Lisää tietoa tapahtuman toteuttamisesta on sivulla 14. Syö yöruoka jo ulkona Joka kodin palontorjuntatalkoiden pääasialliset viestintäkanavat olivat kaupalliset radioasemat, TV-kanava SUB sekä internet. Kampanjan kärjet toimivat koko Paloturvallisuusviikon kärkinä. Sloganeina olivat Syö yöruoka jo ulkona, Varmista palovaroittimen toiminta, Keittiön koneet kunnossa?, Varo kuumaa tunnelmaa ja Vaara! Sytyttelijöitä liikkeellä!. Kampanjan kokonaiskontaktimäärä oli lähes 50 miljoonaa. Kampanjatutkimus kertoo onnistuneista Palontorjuntatalkoista: Valtaosa kohderyhmästä suhtautui kampanjan mainontaan myönteisesti. Edellisvuoteen verrattuna mainonnan ominaisuusarviot olivat selvästi parempia myös kohonneella huomioarvolla on tähän vaikutusta. Viestien selkeys oli kampanjan vahvuus. Pohjoismaisen palovaroitinpäivän viettäminen perustuu Pohjoismaisten pelastustoimesta vastaavien ministerien päätökseen marraskuussa Päivä Paloasemalla -tilaisuuksissa yleisöä haastettiin testaamaan palovaroittimia, ja kaupallisilla radioasemilla spottien aiheena oli palovaroittimen testaaminen ja kunnossapito. Pohjoismaisen palovaroitinpäivän viestintää olivat myös tiedotteet ja blogitekstit, joista ensimmäisen kirjoitti sisäasiainministeri Päivi Räsänen. Lähes 50 % tarkisti palovaroittimensa 11. päivän radiokampanja muistutti ihmisiä palovaroittimen testaamisesta kuukausittain. Tämä kampanja on jo muutaman vuoden ajan ollut niin SPEKin kuin koko Suomenkin vaikuttavin radiokampanja. Kyselytutkimuksen mukaan spottien tavoittamista ihmisistä 49 % ilmoitti testanneensa palovaroittimen kehotuksen kuultuaan. Vuonna 2012 SPEKistä lähti 35 tiedotetta. Palokuolemista tiedotettiin kuukausittain. Tiedotteissa nostettiin esille erityisesti yli 65-vuotiaiden osuus palokuolleista, joka oli huomattavasti suurempi kuin heidän osuutensa väestöstä. Muita tiedotteita lähti tarpeen mukaan. Tiedotteet aihepiireineen kytkettiin myös SPEKin Facebook-kanaviin. Tiedotteet herättivät kiinnostusta tiedotusvälineissä, ja keskusjärjestön asiantuntijat antoivat kymmeniä haastatteluja ja lausuntoja medialle. Jälleen uutta Nou Hätä! -osaajaa Nou Hätä! -kampanjaan osallistui 407 koulua ja yli yläkoululaista. Vuosi 2012 oli 16. kampanjavuosi. Kaikkiaan kampanja on tavoittanut noin yläkoululaista. Kampanjan teemana viime vuonna oli Syy ja seuraus. Nettisivut uudistettiin kokonaan, ja näin luotiin uusia toimintoja, kuten blogit, facebook-feedit ja automatisoitu ilmoittautuminen. Sosiaalisessa mediassa jatkettiin Facebookissa, ja viestit kytkettiin Twitteriin. Sivulla toteutettiin 10 erilaista tieto- ym. kilpailua sekä nostettiin esiin nuoriin liittyviä ajankohtaisia turva-asioita. Kolmitasoisen Nou Hätä! -kilpailun voitto meni Minna Canthin kouluun Kuopioon. Kampanjan yritysyhteistyökumppanina jatkoi vakuutusyhtiö Tapiola. Turvallisuusviestinnän puitteissa osallistuttiin Educa, Oma Koti ja Turvallisuus -messuille. Näissä tavoitettiin noin 6000 henkilöä. Päämessutapahtumana oli Tampereen turvallisuusmessut oheistapahtumineen. Messuilla jaettiin ensimmäisiä uudistetun asun mukaisia turvallisuusesitteitä. SPEK osallistui myös Turvallisuus ja puolustus -messuille Lahdessa. Siitä kerrotaan tarkemmin sivulla 24. Liedon VPK:n Päivä Paloasemalla -tapahtumassa Mari Leiniö kertoi paloturvallisuudesta 7-vuotiaalle Onnille. Kuvaaja: Juha Hassila 8 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 9

6 Onnettomuuksien ehkäisy Palonehkäisyn asiantuntijapalvelut Sprinklerit eivät pelastaneet ihmisiä tulipaloilta vuonna 1922 Automaattiset sammutuslaitteistot eli sprinklerit ovat pelastaneet jo useita ihmishenkiä nykypäivän Suomessa. Toisin olivat asiat, kun yksi SPEKin edeltäjistä, Suomen Palosuojeluyhdistys, perustettiin vuonna Silloin paloturvallisuus oli nykyistä huomattavasti alkeellisempaa. Kansa asui haja-asutusalueilla puurakennuksissa. Palokunnat olivat heikosti varustettuja. Paloturvallisuutta parantavaa koulutusta tai lainsäädäntöä ei ollut. Viime vuosi oli palonehkäisyn juhlavuosi. Palontorjunnan 90-vuotista taivalta juhlistettiin monella tavalla. Palosuojeluyhdistyksen tehtävänä oli aikanaan mm. rakenteellisen palontorjunnan neuvonta, palontorjuntavalistus ja alan julkaisutoiminta. Yhdistyksen toiminnoista kehittyi matkan varrella niin sisäasiainministeriön pelastusosasto ja Pelastusopisto kuin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestökin. Yhdistyksen itsenäisiä vuosia käsittelevä historiikki julkistettiin lokakuussa Säätytalolla pidetyn juhlaseminaarin yhteydessä. Palonehkäisyn perinnepäivillä toukokuussa historiikin kirjoittaja Juhani Katajamäki piti esityksen, jossa käytiin tiivistettynä läpi valmisteilla olevaa julkaisua. Heti alkuvuodesta tarjottiin puitteet laajalle keskustelutilaisuudelle järjestämällä SM:n Erhe-hankkeeseen liittyvä kokous koskien paloilmoittimien hätäkeskusliittymiä. Tilaisuuteen osallistuivat sisäasiainministeriön, Hätäkeskuslaitoksen, teleoperaattorien, paloilmoitinliikkeiden ja pelastusviranomaisten edustajat. Messuilla ja koulutustilaisuuksissa tuotiin esiin palontorjunnan ajankohtaisia näkökulmia. Sprinkleri vähentää altistusta savukaasuille Asumisen paloturvallisuuden kehittämisprojektin puitteissa valmistui Automaattinen sammutuslaitteisto asunnoissa ja hoitolaitoksissa -opas. Oppaan valmiste- Savukaasualtistus suojaamattoman huoneiston palossa lussa oli mukana edustajia ministeriöstä, vakuutusalalta ja pelastuslaitoksista. Erityisen hyvän vastaanoton sai oppaan mukana tuleva video. Sillä havainnollistetaan, miten automaattinen sammutuslaitteisto ehkäisee hengenvaarallisten olosuhteiden muodostumisen huoneistopalon aikana. Kansainvälisiä paloturvallisuussuosituksia Kansainvälinen toiminta näkyi eri muodoissa: CFPA-E eli Euroopan palontorjuntaliittojen yhteistyöjärjestö (Confederation of Fire Protection Associations Europe) laatii suosituksia koskien erilaisia palontorjuntaan ja paloturvallisuuteen liittyviä yhteisiä aiheita. Suositukset kuvastavat järjestön jäsenmaiden kehittämiä parhaita käytäntöjä. Työmaaparakkien paloturvallisuus SPEK opastaa sarjan julkaisu 27 perustuu suositukseen CFPA-E Guideline No 26:2010 F. CFPA-E Guideline No 22:2012 F Tuulivoimaloiden paloturvallisuus päätettiin kääntää ja julkaista SPEKin omassa opassarjassa. Kesäkuussa pidetyssä CFPA:n vuosikokouksessa Guideline Commission puheenjohtajaksi ja CFPA:n hallitukseen valittiin Matti Orrainen. Savukaasualtistus automaattisella sammutuslaitteistolla suojatun huoneiston palossa Turvallisuuskoulutus Helsingin pelastuslaitoksen esimiesoppilaat harjoittelemassa toimintaa SPEKin paloilmoitinsimulaattoreilla. Paloturvallisuus.info -sivusto perehdyttää paloturvallisuuteen Toukokuussa avattu -sivusto tarjoaa käyttäjälleen ajantasaista tietoa paloturvallisuuden kehittämisestä niin koteihin kuin työpaikoillekin. Sivustolta löytyy myös aineistoja yrityksen omaan perehdytystyöhön sekä erilaisia koulutusvaihtoehtoja. Paloturvallisuus.info-sivusto antaa tietoa työpaikan, asumisen ja erityisryhmien paloturvallisuudesta. Sivuilta voi hakea koulutusta ja koulutusmateriaalia, syventää tietoja tulityöstä ja ladata omaan käyttöön Työpaikan paloturvallisuus -perehdytysaineiston ja siihen liittyvän kouluttajan oppaan. Paloturvallisuus. info -sivuilla käytiin reilun puolen vuoden aikana lähes 4500 kertaa ja erityisesti perehdytysaineiston sivulla yli 2000 kertaa. Sivusto ja kaksikielinen paloturvallisuuden perehdytysaineisto tuotettiin yhteistyössä Suomen Palopäällystöliiton kanssa ja Palosuojelurahaston tuella. SPEKin kurssitarjonnasta paloturvallisuuslaitteisiin liittyvät kurssit kiinnostivat asiakkaita eniten. Ilmeisesti tieto toistuvien virhehälytysten maksullisuudesta lisäsi yritysten halukkuutta kouluttaa henkilökuntaansa. Toisaalla taas säästettiin ja useamman päivän kursseille oli vaikea saada riittävästi kurssilaisia. Osa turvallisuusjohdon ja -henkilöstön turvallisuuskursseista jouduttiin peruuttamaan. Eri kohderyhmille lähetettiin kursseista ja seminaareista noin tiedotetta. Koulutuskalenterin etusivulla oli yli katselukertaa. Toimintavuonna järjestettiin 49 kurssia, neljä yhteistyöseminaaria sidosryhmien kanssa ja yksi tutkinto. Koulutustilaisuuksiin osallistui 1172 henkilöä, yhteensä 1359 koulutettavapäivää. SPEKin asiantuntijat pitivät yksitoista työpaikkakohtaista koulutusta ja kaksi poistumisharjoitusta. Näihin osallistui yli 500 henkilöä. Kurssipalautteiden perusteella asiakkaat ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja kouluttajien asiantuntemukseen. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. SPEKille myönnettiin Tulityökortti-tavaramerkki Patentti- ja rekisterihallitus myönsi SPEKille oikeuden Tulityökortti -tavaramerkkiin. Kesäkuussa ilmestyi SFS standardi 5991 Katto- ja vedeneristysalan tulitöiden paloturvallisuus ja sen sisällön mukainen uudistettu suomenkielinen oppikirja Ryhdyttäessä kattotulityöhön Kuvaaja: Jari Pouta 10 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 11

7 Onnettomuuksien ehkäisy Myös kattotulityökoulutusaineisto, kokeet ja koulutusohjeet päivitettiin yhteistyössä tulityötoimikunnan kanssa. Tulityökurssien havainnointeja jatkettiin ja SPEKin auditoijat kävivät seuraamassa yhdeksää kurssia. Tulityökurssien osallistujamäärät kasvoivat edellisvuodesta, kurssilaisina oli aikaisempaa enemmän tulityöluvan myöntäjiä. Sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttia, matkailualan turvallisuuspasseja ja alkusammutuskorttia markkinoitiin Tampereen turvallisuusmessuilla, TerveSos-messuilla ja Kuntamarkkinoilla. Näitä turvakortteja suoritettiin toimintavuonna aikaisempaa enemmän. Erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutuksen (EKL) palveluja jatkettiin Trafin ja SPEKin yhteistyösopimuksella. Tieturvakoulutuksille uudet oppimateriaalit Tieturvakoulutuksessa otettiin käyttöön kesäkuussa uusittu Tieturva 1 -oppimateriaali ja marraskuussa julkaistiin Tieturva 2 -koulutusmateriaali. Molemmat oppimateriaalit muodostuvat oppikirjasta ja powerpoint-aineistosta. Kurssien laadun havainnointia jatkettiin ja viisi kurssia käytiin seuraamassa. Kurssilaisten määrä kasvoi yli :n. Koulutusmäärän huomattava nousu johtuu siitä, että Tieturva 1 -kurssi on hyväksytty kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen vaihtoehdoksi, ja tässä koulutuksessa on paljon kysyntää. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ylitettiin. Vuoden aikana koulutettiin turvallisuuskorttien haltijaa ja rekisteröitiin 9181 kurssin tiedot SPEKin yrityskoulutuksen kurssit Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Kurssilaiset KTPV Rekisteripalvelut Kursseja Koulutettuja Koulutettuja kurssinjohtajia Kurssinjohtajia yhteensä Voimassaolevia kortteja Tulityö Kattotulityö Tieturva EKL Soster Matupa Alkusammutus Yhteensä EKL = erikoiskuljetusten liikenteenohjaajakoulutus Soster = sosiaali- ja terveydenhuollon turvakorttikoulutus Matupa = matkailualan turvallisuuspassikoulutus Kuvaaja: Joonas Malinen 12 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 13

8 Palokuntatoiminta Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Valtakunnallista palokuntanais- ja nuorisotyötä jo 60 vuotta Valtakunnallisen palokuntanais- ja nuorisotyön 60-vuotisjuhlaseminaari kokosi Tampereelle syyskuussa reilut 300 palokuntalaista ympäri Suomea. Seminaarissa kuultiin kattava esitys palokuntahistoriasta sekä menestystarinoita tavallisten palokuntien arjesta, uusien osastojen perustamisista ja toiminnan elävöittämisestä. Onnistunut seminaari oli erinomainen esimerkki SPEK-ryhmän yhteistyöstä. Juhlavuotta varten valtakunnalliset palokuntanais- ja nuorisotyötoimikunnat olivat perustaneet työryhmän, jossa oli mukana neljä vapaaehtoista palokuntalaista. Seminaarin ja henkeen sopivan iltatilaisuuden, palokuntarevyyn, lisäksi työryhmä toteutti 60-vuotisjuhlalogon, joka näkyi kiitettävän paljon eri tapahtumissa ympäri Suomen. SPEK-ryhmän yhteistyön kehittämiseen panostettiin vuoden aikana muutenkin. Alueellisen toiminnan vahvistamista tuettiin pelastusliittokierroksen avulla. Tapaamisissa tavoitettiin 12 pelastusliiton toimihenkilöt. Tapaamisten tärkein tavoite oli kehittää SPEK-ryhmän yhteistoimintaa ja kuvata palveluketjua palokuntatoiminnassa. Yhteistyö tukee vahvasti SPEK-strategian alueellistamista. Pelastusliittojen edustajista koostuva järjestötoimikunta osallistui vuoden aikana aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Se antoi lausuntoja, ryhtyi arvioimaan palokuntien toiminnan organisoinnin uudistamistarvetta, aloitti pohdinnan toimenpiteistä palokuntatoiminnan turvaamiseksi ja huomioi osaltaan palokuntastrategian tulevassa toiminnassaan. Niin toimikunnan kuin työryhmienkin työskentelyyn on otettu avuksi sähköisiä kokousjärjestelyitä ja aineistojen jakamista. HAKAn käyttö on jälleen lisääntynyt HAKA-palokuntarekisterin käyttäjien määrä on kasvanut kiitettävästi edelleen. Rekisteröityjä käyttäjiä oli vuoden lopussa yli Vuoden aikana kävijöitä oli keskimäärin 380 henkilöä päivässä, kun vuonna 2011 luku oli 320 ja 2010 kävijöitä oli 300. HAKAa käytettiin yhteensä 8 henkilötyövuoden verran. Vuoden aikana Palokuntatoiminnan vuosi 2012 lukuina palokuntarekisterin kurssinhallintaa kehitettiin, muutamia ominaisuuksia lisättiin sekä ruotsinkielinen versio päivitettiin kieliasun osalta. Palokuntalaisille annettiin HAKA-koulutusta kahteen otteeseen sekä esiteltiin sen toimintaa mm. Satakunnan pelastuslaitoksen johtoryhmälle, minkä seurauksena pelastuslaitokselle luotiin useita aluepelastuslaitoskäyttäjätunnuksia. Päivä Paloasemalla -tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa osana valtakunnallista Paloturvallisuusviikkoa. Tapahtuman järjesti 231 paloasemaa, joilla vieraili lähes henkilöä. Tapahtuman kävijämäärän paloasemakohtainen keskiarvo nousi edellisvuoden 214stä 280een (+31 %). Tapahtumaa oli paloasemilla järjestämässä lähes henkilöä, ja tapahtuman järjestämiseen käytettiin yhteensä yli henkilötyötuntia. Tämä tarkoittaa noin 15 henkilöä ja noin 70 henkilötyötuntia paloasemaa kohden. Päivä Paloasemalla -tapahtumista kerrotaan myös sivulla 8. Päivä Paloasemalla saavutti Facebookissa yli tykkääjää. Päivä paloasemalla kampanjan kotisivuilla oli tapahtumaviikolla käyntejä , yksilöityjä kävijöitä ja sivujen katseluita Palokuntaan sai Facebookissa yli 1700 tykkääjää, ja palokuntaan. fi-verkkosivuilla kävi henkilöä. Vuoden aikana on ylläpidetty myös seuraavia internet-sivustoja: vuodenpalomies.fi, palomuseot.fi ja fi. Päivä Paloasemalla Facebook-sivulla oli yli tykkääjää. Päivä Paloasemalla -verkkosivustolla oli kävijöitä tapahtumaviikolla yli Palokuntaan Facebook-sivulla oli yli tykkääjää. Hakaa käytettiin 8 henkilötyövuoden verran. Hakaa käytti keskimäärin 380 henkilöä päivittäin. Hakassa oli vuoden lopussa yli rekisteröityä henkilöä. Palokuntanais- ja nuorisotyön juhlaseminaarin osallistujia oli 307. Toimintaradoille kertyi vuoden aikana 231 tapahtuma- ja matkapäivää 69 tapahtumassa. Palokuntakoulutuksen kurssinjohtajia oli 679. Vuoden aikana pidettiin yhteensä 53 toimikunta-, työryhmä- ja edustajakokousta/-foorumia. Kuva: SPEKin arkisto Vuoden palomies 2012 Pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti Vuoden Palomies Presidentinlinnassa Vuoden Palomieheksi valittiin Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslahti. Valinta julkistettiin syyskuussa Tampereen Turvallisuusmessujen yhteydessä, ja sitä perusteltiin mm. sillä, että hän on tehnyt tuloksekasta ja esimerkillistä työtä pelastustoiminnan maakunnallisen johtamisjärjestelmän kehittäjänä. Hän on myös tehnyt uransa alusta asti esimerkillistä kehitystyötä väestönsuojelun hyväksi ja tiivistänyt yhteistyötä turvallisuusalan toimijoiden välillä. Tuomo Halmeslahti sai myös kutsun presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Nuorisotyötä ohjaa aktiivisesti toimikunta Valtakunnallista palokuntanuorisotyötä kehittää, ohjaa ja seuraa aktiivisesti SPEKin hallituksen nimeämä valtakunnallinen palokuntanuorisotyötoimikunta, joka muodostuu vapaaehtoisista palokuntalaisista. Toimikunta muun muassa perusti toimituskunnan päivittämään Kipinä palokuntanuorisotoiminnan käsikirjaa, seurasi muiden perustamiensa työryhmien töiden edistymistä, antoi lausuntoja SPEKin hallitukselle esimerkiksi ansiomerkkijärjestelmän uudistamisesta sekä linjasi nuorten tavoitteet ja nimitti nuorten edustajan vuoden 2014 suurleirille. Kaiken kaikkiaan eri työryhmien ja edustajafoorumien työskentelyyn osallistui vuoden aikana 43 vapaaehtoista palokuntalaista yhteensä 18 kokouksessa. Koulutusmateriaalityöryhmä luonnosteli esityksen koulutusjärjestelmän rakenteen uudistamiseksi. Palokuntanuorten ohjaajakoulutuksen kehittämispäiville osallistuneet 26 palokuntalaista työstivät ehdotusta eteenpäin. Työryhmä jatkaa rakenteen uudistamista kommenttien pohjalta. Lisäksi koulutusmateriaalityöryhmä päivitti leirien alku- ja tasokurssien materiaalit yhdessä seitsemän kurssinjohtajan kanssa. Näiden kurssinjohtajien kanssa laadittiin pääkouluttajasopimukset palokuntakoulutuksen mallin mukaisesti. Leiritoiminnan kehittämiseksi tuotettiin Leirikouluttajan opas. Se on tarjolla sähköisesti kaikille toimijoille. Aktiiviset ja hyväntuuliset palokuntanaiset tekevät tärkeää työtä palokunnissa. He huolehtivat hälytys- ja leirimuonituksista, tekevät turvallisuusviestintätyötä ja toimivat kouluttajina. Kansainvälistä palokuntanuorisotyötä Palokuntanuorten ohjaajavaihto järjestettiin yhdessä Saksan palokuntanuorisotyön kanssa Bremenissä. Suomesta osallistujia oli 9. Ohjaajavaihto on vuosittain tapahtuva palokuntanuorten kanssa toimivien ohjaajien tapaaminen, jossa vaihdetaan toimintamalleja, tutustutaan toisen maan palokuntanuorisotyöhön ja luodaan yhteistyötoimintaa henkilökohtaisella ja palokunnan tasolla. Valtakunnallinen nuorisotyötoimikunta valitsi Vuoden 2012 Palokuntanuorisotyöntekijäksi Jaana Rantasen Ventelän VPK:sta. Perusteluina valinnalle oli muun muassa hänen aloitteellinen toimintansa erityisnuorten huomioimisessa palokuntanuorisotyössä. Tunnustus julkistettiin valtakunnallisen palokuntanais- ja nuorisotyön 60-vuotisjuhlissa. THL aloitti syksyllä Yli Hyvä Juttu -toimintamallin juurruttamisen palokuntatoimintaan. Malliin liittyviä toimintoja ja rakenteita valmisteltiin yhdessä SPEKin kanssa. Koulutusta suunnitellaan tulevaisuudessa osaksi palokuntanuorten ohjaajien peruskoulutusta. Mallin juurrutus aloitettiin Pohjanmaalta, Yli Hyvä Jutun pilottipaikkakunnalta. Kahteen tilaisuuteen osallistui Seinäjoen alueen lähikunnista viranomaisia ja palokuntalaisia. Palokuntanaisille koulutusta Palokuntanaistoiminnan osallistumisaktiivisuutta tuettiin järjestämällä palokuntanaisten opintopäivät, pääemäntäpäivät ja SM-Iines palokuntanaisten suomenmestaruuskilpailu. Palokuntanaistyötoimikunta antoi lausunnot SPEKin ansiomerkkijärjestelmästä ja palokuntakoulutusuudistuksen ensimmäisellä lausuntokierroksella. Palokuntanaisille järjestettiin syksyllä kurssinjohtajakoulutusta. Palokuntanaistyön peruskurssin ja hälytysmuonituskurssin kurssinjohtajille järjestettiin opintopäivät uudistetuista koulutusmateriaaleista. Tarkoituksena oli tutustua parannettuun koulutusmateriaaliin, antaa eväitä kurssinjohtajana toimimiseen sekä kurssinhallintaan. Kuvaaja: Joonas Malinen 14 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 15

9 Kuvaaja: Joonas Malinen Palokuntakoulutus Pelastusalan järjestö- ja vapaaehtoistoiminta Palokuntakoulutusjärjestelmä pääsi uudistumisen kynnykselle Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän uudistamisurakka saatiin vuoden lopussa hyvään vaiheeseen. Vuonna 2013 tehdään vielä joitakin tarkistuksia ja käynnistetään käytännön toteutus. Vuoden 2011 puolella alkaneita valmisteluja on tehty tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kesken, aiheesta järjestettiin kaksi isoa seminaaria ja ehdotusluonnokset olivat kahdesti lausunnolla. Heti vuoden alussa järjestettiin kaikille pelastustoimen osapuolille avoin palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari, jonka pohjalta tehtiin tarkistuksia koulutusjärjestelmän uudistussuunnitelmiin. Palokuntakoulutuksen alueellisille järjestäjille, alueyksiköille ja pelastusliitoille, järjestettiin elokuussa oma seminaarinsa, jonka tavoitteena oli yhtenäistää koulutusta sekä jakaa kokemuksia eri toimijoiden kesken. Molemmat seminaarit olivat tärkeitä uudistusprosessin kannalta. Koulutusjärjestelmän uudistustyön vaativuutta on lisännyt se, että se koskettaa niin monia. SPEK pitää yllä vapaaehtoisen ja sivutoimisen pelastushenkilöstön koulutusjärjestelmää Pelastusopiston hyväksymin opetussuunnitelmin. Palokuntakoulutuksen hoitavat SPEKin alueyksiköt ja alueelliset pelastusliitot, jotka kouluttavat palokuntien miehistöä sekä yksikönjohtajia kurssinjohtajien ja kouluttajien avulla. SPEKin tehtävänä on järjestää kurssinjohtajakoulutus sekä laatia opetusmateriaali. Koulutusjärjestelmän kurssinjohtajille tarjottiin kahta erilaista osaamisen kehittämisen opintokokonaisuutta. Molemmat toteutettiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin kanssa. Kouluttajavalmennus, johon osallistui 16 henkilöä, sekä espek-verkko-osaaja, johon osallistui 13 henkilöä, olivat molemmat laajuudeltaan 10 opintopistettä. Yhteistyössä Pelastusopiston ja Puolustusvoimien kanssa järjestettiin sekä Korkealla työskentelyn että Rajatun tilan palon kouluttajakoulutukset. Kumpaankin koulutukseen osallistui 12 henkilöä, jotka saivat oikeuden koulutusten järjestämiseen Pelastusopiston hyväksyminä kouluttajina. Pelastusliitot ja alueyksiköt nimesivät yhteistyössä pelastuslaitosten kanssa 679 kurssinjohtajaa koulutusjärjestelmään seuraavaksi kalenterivuodeksi. Myös Puolustusvoimien nimetyt kurssinjohtajat osallistuivat yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kurssinjohtajakoulutukseen. Sähköisiä koulutusmateriaaleja Vapaaehtoisen ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmään liittyvien kuuden kurssin koulutusmateriaalit laadittiin sähköiseen muotoon. Kurssinjohtajat saavat sähköiset materiaalit käyttöönsä HAKA-palokuntarekisteristä. Pintapelastuskurssin uusi materiaali valmistui keväällä. Vauriotuhopuiden raivauskurssin opetusmateriaali päivitettiin myös sähköiseen muotoon. Aiemmin uudistetuista materiaaleista sammutustyö-, pelastustyö-, palokuntien ensivaste- ja vaarallisten aineiden kursseja päivitettiin sekä sähköiseen muotoon että myös sisällön osalta kurssinjohtajilta saadun palautteen ja säädösmuutosten johdosta Pintapelastuskurssi Sammutustyökurssi Kurssinjohtajakoulutukset Vaarallisten aineiden torjuntakurssi Vauriotuhopuiden raivauskurssi Palokuntien EA- ja ensivastekurssi Kurssinjohtajaoikeudet sähköiseen materiaaliin Sammutustyökurssi Savusukellusskurssi Palokuntien EA-kurssi Pelastustyökurssi Vaarallisten aineiden Pintapelastuskurssi Palokuntien ensivastekurssi Palokuntien turvallisuusviestintäkurssi Vauriotuhopuiden raivauskurssi Korkealla työskentelyn kurssi Henkilön nostot ja laskut Asuinkiinteistön turvallisuus Väestönsuojan hoito Taulukossa on kuvattu kunkin materiaalin käyttöoikeudet kursseittain. Taulukossa on mukana varautumiskurssin kurssinjohtajat, jotka saavat myös sähköisen materiaalin käyttöönsä Haka Palokuntarekisterin avulla. Palokuntakoulutus painottuu käytännön harjoitteluun Esimerkiksi savusukelluskurssin 30 oppitunnista vain 8 on teoriaa. 16 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 17

10 Varautuminen ja väestönsuojelu Arjen turvallisuudesta saadaan valmiuksia häiriötilanteiden varalle Varautuminen ja väestönsuojelu Yksilöiden ja yhteisöjen omatoimisella varautumisella ehkäistään vaaroja sekä vahvistetaan valmiuksia vakavien häiriötilanteiden varalle. Turvallinen ja toimiva arki luo perustan myös vakavammista tilanteista selviytymiselle. Asuinyhteisöjen turvallisuuskoulutuksessa otettiin käyttöön uusittu peruskurssi. Varautumisen opintopäivillä käsiteltiin viranomaisten ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Suomalaisen väestönsuojelutyön 85-vuotisjuhlaa vietettiin Ritarihuoneella. Varautumisen ja väestönsuojelun tulosalueen keskeistä toimintaa on asuinkiinteistöjen vapaaehtoiselle turvallisuushenkilöstölle suunnattu turvallisuuskoulutus. Toimintavuoden aikana jatkettiin koulutusjärjestelmän uudistamista. Tavoitteena on tarjota jatkossa vapaaehtoiselle turvallisuushenkilöstölle nousujohteinen opinpolku sekä tukea vapaaehtoisten osallisuutta ja vaikuttavuutta paikallisessa turvallisuustyössä. Osana uudistusta uusittiin asuinkiinteistön turvallisuuskurssi. Pelastussuunnitteluopas asuinkiinteistöille julkaistiin alkusyksystä. Se tuotettiin täydentämään sisäministeriön ohjetta ja antamaan käytännöllisiä työkaluja asuinkiinteistöille pelastussuunnitelman laadintaa varten. Opas julkaistiin sekä painettuna versiona että vapaasti selattavana verkkoversiona, ja sitä markkinoitiin osana omatoimisen varautumisen koulutusta. Kevään ja syksyn aikana tehtiin turvallisuuskoulutetuille laaja koulutuskysely. Siihen vastasi yhteensä 799 henkeä. Vastausten perusteella koulutus sai osallistujilta erittäin hyvän yleisarvosanan. Kyselyn yhteydessä yhteystietonsa antaneille lähetettiin loppuvuodesta sähköinen uutiskirje, jonka levikki oli hiukan alle 400 henkeä. Osin sama sisältö tarjottiin samaan aikaan myös turvallisuuskouluttajille suunnatussa uutiskirjeessä. Sekä kyselyn että uutiskirjeen tarkoituksena oli edistää turvallisuuskoulutettujen tiedonsaantia ja verkostoitumista koulutuksen jälkeen. Euroopan turvallisin maa Tulosalue toimii varautumisen ja väestönsuojelun asiantuntijana, erityisenä tavoitteena on edistää kansalaisyhteiskunnnan varautumista sekä välittää sitä koskevaa tietoa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Toimintavuoden toiminta painottuikin osallistumiseen asiantuntijana erilaisissa ulkoisissa työryhmissä ja valtakunnallisten seminaarien tuottamiseen. SPEK osallistui Sisäisen turvallisuuden kolmannen ohjelman Turvallisempi huominen valmisteluun asumisen ja arjen turvallisuuden sekä yritysturvallisuuden asiantuntijatyöryhmissä. Lisäksi keskusjärjestöllä oli edustus sisäisen turvallisuuden ohjelman alueellisen toimeenpanon valmisteluryhmissä. Alueellisiin toimeenpano-ohjelmiin kirjattiin toimenpiteitä, joissa SPEK on mukana joko yhteistyökumppanina jonkin muun organisaation toimiessa vetovastuussa tai joissa SPEK toimii vetovastuullisena toimijana kooten yhteen eri osaajat. Yhteistyökumppaneiden hankkeista osallistuttiin Suomen kylätoiminnan Naapuriavulla hyvinvoivia kyliä -hankkeen ohjausryhmään. Luonnononnettomudet uhkana SPEK osallistui kansallisen luonnononnettomuuksia ehkäisevän toimintaohjelman valmisteluun ja toteuttamiseen osana kansallista verkostoa. Verkostoon kuuluu sekä viranomaisia että kolmannen sektorin edustajia. Toimintaohjelma luonnononnettomuuksien vahinkojen rajoittamiseksi on osa YK:n nk. Hyogon toimintaohjelman kansallista toimeenpanoa.spek oli myös edustettuna Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa tulvaviestinnän ryhmässä. Sähkölinjoille kaatui puu tykkylumen seurauksena Pirkanmaalla Kurun seudulla 13. tammikuuta. Kuvaaja: Jukka Töyli/Lehtikuva Kuvaaja: Karim Peltonen 18 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 19

11 Varautuminen ja väestönsuojelu Seminaarit yhdistävät Valtakunnallisena keskusjärjestönä SPEK kokoaa eri sidosryhmiä yhteen mm. valtakunnallisten seminaarien ja opintopäivien avulla. Toimintavuoden seminaarien teemat käsittelivät väestönsuojelua, häiriötilannevarautumista ja järjestöjä sekä 85-vuotiasta väestönsuojelutyötä. Keväällä Tampereella järjestettyyn väestönsuojeluseminaariin osallistui yhteensä 63 henkilöä. Heiltä saadun palautteen keskiarvo oli 2,14 (asteikolla 1 3). Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät 2012 toteutettiin Lahdessa Turvallisuus- ja puolustusmessujen yhteydessä. Opintopäiville osallistui yhteensä 89 henkeä, ja palautteen keskiarvo oli 3,36 (asteikolla 1 4). Väestönsuojelutyön 85-vuotisjuhlaseminaari järjestettiin Ritarihuoneella. Tilaisuuteen osallistui yhteensä 160 henkeä. Seminaaritoimintaa on lisätty, ja järjestetyt kolme valtakunnallista tapahtumaa tavoittivat kaikkiaan 313 henkilöä, missä on lisäystä edellisvuotiseen lähes sata. Lisää tietoa tutkimusten avulla SPEK on kehittänyt systemaattisesti varautumiseen ja väestönsuojeluun liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa kolmen viime vuoden aikana. Erityinen mielenkiinnon kohde on kansalaisyhteiskunnan varautuminen ja siihen liittyvät tarpeet ja valmiudet. Väestönsuoja hanke toteutettiin sarjana työpajoja. Tavoitteena oli selvittää suuren kalliosuojan käyttöönottoa ja siihen varautumista. Pien- ja mikroyritysten kokemuksia Asta-rajuilmasta Etelä-Savossa koskenut selvitys julkaistiin SPEK tutkii -sarjassa. Valmiusjärjestöille tehtiin kysely osallistumisesta häiriötilanteisiin. Hieman yli 300 vastaajan aineisto julkaistaan selvityksenä vuoden 2013 puolella. Eurooppalaista yhteistyötä Tulosalueen kansainvälinen toiminta vakiintui, ja yhteydet ovat tiiviit sekä alan eurooppalaiselle foorumille sekä pohjoismaisiin sisarjärjestöihin. Tulosalue edustaa SPEKiä eurooppalaisessa vapaaehtoisten väestönsuojelujärjestöjen yhteenliittymässä EVCPF:ssa (European Voluntary Civil Protection Forum). Lokakuussa osallistuttiin EVCPF:n toimintasäännön uudistamiseen ja toiminnan suunnitteluun Budapestissa. Pohjoismaista yhteistyötä Tanskan ja Ruotsin sisarjärjestöjen kanssa jatkettiin. Civilförsvarsförbundetin ja Beredskabsförbundin edustajat osallistuivat syksyn opintopäiville Lahdessa. Samassa yhteydessä pidettiin Väestönsuojelun lähihistoriaa käsittelevä historiateos Vaara ohi? Suomalainen väestönsuojelu kylmän sodan raunioilla kokoaa yhteen väestönsuojeluun liittyvää kehitystä kylmän sodan jälkeen. Vaara ohi? ei ole perinteinen järjestöhistoria, vaan koostuu joukosta asiantuntija-artikkeleita. Teos käsittelee sekä väestönsuojelua koskevaa järjestötyötä että uhkien, organisaatioiden ja käsitteiden kehitystä. FM Samu Nyströmin toimittaman teoksen graafisesta asusta on vastannut Anne Kaikkonen. yhteistyökokous, missä sovittiin jatkotyöskentelystä ja pohjoismaisen yhteistyön laajentamisesta,jolloin mukaan tulevat myös Norja ja Islanti. Pelastuskoirat lumivyörykurssilla Kevättalvella toteutettiin pelastuskoirille kokeiluluontoinen laviini- eli lumivyörypelastuskurssi Simossa. Lisäksi kevään aikana julkaistiin pelastuskoiratoimintaa koskeva selvitys. Pelastuskoiratoiminnalla on perinteisesti ollut erityisasema keskusjärjestön toiminnassa. Perinteet juontavat juurensa Suomen Väestönsuojelujärjestön aikaan, erityisesti väestönsuojelumuodostelmissa tarvittavien koirakoiden koulutukseen. Pelastuskoiratoiminnan tueksi nähtiin tarpeelliseksi kehittää jäsenjärjestöjen tarpeita vastaavia keskusjärjestöpalveluita, ja erityisesti kehittämis- ja tutkimustoiminta nähdään tällaiseksi. Myös alaa koskevan viranomaisyhteistyön edistäminen sekä viestintä tukevat jäsenjärjestöjen toimintaa. Tulosalue vastaa yhteyksistä jäsenistöön kuuluviin pelastuspalvelujärjestöihin sekä edustaa SPEKiä Vapaaehtoisessa pelastuspalvelussa. Vapaaehtoisten osallistumismahdollisuuksia auttamistehtävissä on edistetty tiedontuotannon ja viestinnän avulla. Pelastuspalvelujärjestöjen yhteistyötä on edistetty yhteistyöryhmässä, jossa edustettuina ovat SPR, Suomen Meripelastusseura, Suomen Lentopelastusseura, Suomen Pelastuskoiraliitto ja Suomen Palveluskoiraliitto, joka syksyllä hyväksyttiin SPEKin jäseneksi. Palveluskoiraliiton jäsenyyden myötä SPEK on myös pelastuskoiratoiminnan valtakunnallinen koordinaatiojärjestö. Toimintavuodelle asetetut tavoitteet saavutettiin kokonaisuudessaan hyvin. Keskeisenä tuloksena voidaan pitää toiminnan vakiintumista sekä jäsentymistä. Tulosalue on myös voinut vastata sidosryhmien odotuksiin ja palvelee asiantuntemuksellaan laajasti sekä jäsenistöä että ulkoisia sidosryhmiä. Samalla tulosalueella on voitu ottaa paremmin haltuun myös varautumisen kannalta olennaisia, pelastusalan perinteisen toimintakentän ulkopuo- lisia osa-alueita. Turvallisuuskoulutus asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille Turvallisuuskoulutus asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille Osallistujat SPEKin tuottamaa asuinkiinteistöjen vapaaehtoisille turvallisuushenkilöille suunnattua turvallisuuskoulutusta toteutetaan alueellisena toimintana. Koulutuksen kehittämisessä toimintaa on suunnattu etupäässä pidempiin vakiomuotoisiin koulutuksiin. Tämä näkyy kurssitarjonnassa sekä koulutettujen määrissä. Lisäksi muutokseen vaikuttaa tilastointiin tehty tarkistus Koulutukset Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on merkittävä voimavara Yhteiskunnan häiriötilanteiden varalta on tärkeää vahvistaa kansalaisten valmiuksia omatoimisuuteen ja omavaraisuuteen. Kotitalouksien omatoiminen varautuminen on enemmän kuin kotivaraa; siihen kuuluvat erilaiset käytännön taidot ja soveltamiskyky. Omatoiminen varautuminen on myös auttamisen osaamista ja toisista välittämistä. Kotitalouksien omatoimisen varautumisen toimikunta tukee toiminnallaan kotitalouksien toimintakykyä häiriötilanteissa. Yhteiskunta varautuu monin tavoin kansalaisten suojaamiseen niin normaaliaikojen kuin poikkeusolojenkin häiriötilanteissa. Varautumista ohjaavat mm. Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. Lähtökohtana kuitenkin on, että koko yhteiskunta, yksilöistä lähtien, tiedostaa varautumiseen liittyviä kysymyksiä ja osaa toimia sekä auttaa häiriötilanteessa. Yksilöiden ja kotitalouksien toimintakyky on merkittävä osa yhteiskunnan toimintakykyä. Korkea omatoimisuus- ja omavaraisuusaste on voimavara kriisitilanteessa. Kotitalouksien omatoimisen varautumisen Kova-toimikunta aloitti toimintansa syyskuussa. Sen tavoitteena on turvata ja kehittää kotitalouksien toimintakykyä häiriötilanteissa vahvistamalla niiden valmiuksia omatoimisuuteen ja omavaraisuuteen. Toimikunta on perustettu Huoltovarmuuskeskuksen yhteydessä toimivan elintarvikehuoltosektorin päätöksellä. Se on 14 organisaation muodostama verkosto, jonka toimijat ovat pääasiassa kolmannesta sektorista. SPEK toimii verkoston koordinaatiojärjestönä. Katso verkoston jäsenet -sivulta. Häiriötilanteiden historia kertoo, että järjestöillä on taitoa ja kykyä toimia nopeastikin kansalaisten neuvojina, auttajina ja aktivoijina. Kyseessä ei siis ole varsinaisesti uusi asia. Yhteiskunnan muuttumisen myötä uuden tiedon tuottaminen sekä toiminnan ja yhteistyön kehittäminen on tärkeää. Kova-verkostossa toimiminen tarjoaa verkoston jäsenille mahdollisuuden lisätä tietämystään omatoimisesta varautumisesta. Järjestöjen tieto- ja osaamispohja vahvistuu ja yhteistyö huoltovarmuuden turvaamisessa selkiytyy. Jakeluhäiriöt ovat todennäköisiä uhkia Tänä päivänä järjestöjen edistämän varautumisen ytimessä ovat arjen häiriötilanteet ja niissä selviytyminen. Keskeistä on kansalaisten aktivoiminen ja heidän tieto- ja taitopohjansa vahvistaminen. Toisaalta on seurattava yhteiskunnan muutosta ja arvioitava tulevaisuudessa mahdollisesti eteen tulevia uhkia. Kansalaisia kohtaavista uhkista todennäköisimpiä ovat erilaiset jakeluhäiriöt seurannaisvaikutuksineen. Sähkön, lämmön ja veden jakeluhäiriöt vaikuttavat nopeasti ja voimakkaasti arkielämän sujumiseen. Elintarvikehuollossa ruuan tuotannon, jalostuksen ja jakelun ketjujen monimutkaistuminen vaikeuttaa häiriötilanteiden hallintaa. Vaikka monella tasolla yhteiskunta on turvatumpi kuin koskaan aikaisemmin, tietyllä tapaa yhteiskunnan häiriöherkkyys on toisaalta lisääntynyt. Mia Kunnaskari Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 21

12 Suomalaisen pelastustoimen ydin on yhteistoiminnassa Kaksivuotisessa Pelastustoimen tilinpäätös -tutkimushankkeessa laadittiin kokonaisesitys suomalaisen pelastustoimen nykytilasta käytettyjen resurssien, talouden ja toiminnan näkökulmista. Lisäksi tutkittiin mm. palokuntalaisten motivaatio- ja asennetekijöitä sekä identiteettiä. Hanke valmistui vuoden 2012 lopussa. Pelastuslaitosten suorittamien hälytystehtävien valtakunnallinen tarkastelu nostaa esiin pelastuslaitosten tehtävien moninaisuuden. Vaikka pelastuslaitosten tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä ovat yhä erilaiset tulipaloihin liittyvät tehtävät, muodostuu valtaosa hälytystehtävistä muista tehtävistä. Esimerkiksi vuonna 2010 (ja 2011) lähes neljänneksen hälytystehtävistä muodostivat ensivastetehtävät. Pelastuslaitoksilla onkin vahva kytkös esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimen palveluihin. Hankkeessa tarkasteltiin pelastustoimen toimintaa hälytystehtävien, onnettomuuksien ehkäisytoiminnan sekä varautumisen näkökulmista vuosina 2010 ja Noin puolet tehtävistä hoitivat sopimuspalokuntalaiset tai sivutoimiset tai ne hoidettiin heidän kanssaan yhteistoiminnassa. Tarkastelussa erottuu Etelä-Suomen laitosten ryhmä, jossa päätoimiset hoitivat itsenäisesti yli puolet tehtävistä. Tosin myös sopimuspalokunnilla on tärkeä rooli tietyissä tehtävätyypeissä. Pohjoiseen siirryttäessä sivutoimisten ja yhdistelmäyksikköjen merkitys kasvaa ja sopimuspalokuntien osuus pienenee. Sopimuspalokuntien ja sivutoimisten toiminnan jatkuvuuden turvaaminen onkin pelastustoimen järjestelmän kulmakiviä. Vapaaehtoisten motivaatio- ja asennetekijöitä kartoittaneen kyselyn mukaan palokunnissa toimivat ovat tyytyväisiä palokuntatoimintaan, ja monet kertoivat osallistuvansa muuhunkin vapaaehtoistoimintaan. Viidesosa vastaajista oli liittynyt palokuntaan, koska oli kiinnostunut palo- ja pelastusalasta ja halusi oppia yleishyödyllisiä taitoja. Myös palokunnassa jo toimivat sukulaiset sekä omien arvojen toteuttaminen olivat tärkeitä motivaatiotekijöitä. Sukupuolten välillä oli motivaatioeroja; siinä missä naisilla yleisin syy liittyä palokuntaan oli sukulaiset, kertoivat miehet tärkeimmäksi motivaatiotekijäkseen halun tehdä tärkeää työtä. Tulos poikkeaa muuta vapaaehtoiskenttää koskevista tuloksista. Varautumisen muuttunut fokus? Varautumista käsittelevässä tutkimusosiossa keskityttiin selvittämään varautumiseen liittyvien käsitteiden ja suunnitelmien käyttöä pelastuslaitoksissa. Yhteistä kaikkien tutkittujen asiakirjojen varautumisen käsitteelle oli se, että varautumisen määritelmä on epätarkka tai sitä ei määritellä lainkaan. Vaikka varautumista pidetään yleiskäsitteenä, kuvataan sen avulla myös häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana vallitsevien tilanteiden hallitsemista. Prosessien puute tulee näkyväksi puolestaan ministeriön ylätason ohjausasiakirjoissa ja toisaalta pelastuslaitoksen asiakirjoissa, kuten palvelutasopäätöksissä ja valmiussuunnitelmissa. Lisäksi valmiussuunnitelmien oheen on pelastuslaitoksissa syntynyt joukko varautumista tukevia asiakirjoja, jotka on tarkoitettu joko sisäisiksi toimintaohjeiksi tai vaihtoehtoisesti erilaisiksi yhteistyösopimuksiksi. Voidaankin kysyä, johtuvatko käsitteelliset epäselvyydet siitä, että varautumisen fokus on muuttunut? Aiemmin selkeä siviiliväestön suojaaminen on hajautunut moniksi yksittäisiksi varautumisen kysymyksiksi, joista vastaavat eri viranomaiset tai toimijat tahoillaan. Yhteistoimintaa tehdään, mutta painotus on useimmiten omassa toiminnassa kokonaisuuden sijaan. Lisäksi kokonaisuutta on vaikea hahmottaa tässä globalisaation ja erilaisten keskinäisriippuvuuksien leimaamassa maailmassa. Pelastustoimi maksaa 420 miljoonaa Pelastustoimen kokonaiskulut ovat keskimäärin noin 420 miljoonaa euroa vuodessa, kun mukaan laskettiin pelastuslaitokset, sisäasiainministeriön pelastusosasto, Pelastusopisto, Palosuojelurahasto, Aluehallintoviraston pelastustoimen ja varautumisen yksiköt, SPEK, pelastusliitot, SPPL, SSPL, Nuohousalan keskusliitto ja nuohousalan yritykset. Pelastuslaitosten kokonaiskulut sisältävät sekä pelastuslain mukaisiin tehtäviin ja niihin liittyviin toimintoihin että ensihoitoon kohdentuneet kulut. Suurimmissa pelastuslaitoksissa pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niiden toimintoihin kohdentui ajanjaksolla eniten kokonaiskuluja. Niihin kohdennettiin kokonaiskuluja pelastuslaitoksissa keskimäärin 351 miljoonaa euroa vuodessa. Seurantavuosien aikana pelastuslaitosten yhteenlasketut pelastuslain mukaisiin tehtäviin sekä niiden toimintoihin kohdentuneet kokonaiskulut vaihtelivat 328 miljoonasta eurosta (v. 2007) 370 miljoonaan euroon (v. 2010). Hankkeessa tuotettiin pelastustoimen henkilöstökertomus, josta selviää niin pelastuslaitoksissa, sopimuspalokunnissa ja sivutoimisesti työskentelevien lukumäärät kuin heidän toimintakykyynsä liittyvät seikat (esim. toimintakykymittaukset). Lisäksi kertomus sisältää tietoa mm. henkilöstöön liittyvistä eläkepoistumista ja rekrytoinnista. Henkilöstökertomukseen kerättävien tietojen pohjana käytettiin Kunnallisen työmarkkinalaitoksen suosituksia, joita räätälöitiin pelastusalalle sopivaksi. Raportti tuo hyvin esiin pelastustoimessa toimivien toimintakyvyn säilyttämiseen liittyvät haasteet. Lähivuosina pelastustoimintaan osallistuvan henkilökunnan keski-ikä tulee nousemaan, kun vanhuuseläkkeelle siirrytään entistä myöhemmin ja suurimmat ikäryhmät pelastustoimen henkilöstöstä ovat tällä hetkellä vuotiaita. Myös korkeat sairauspoissaolomäärät (15,6 pvä/vuosi) edellyttävät syvällisempää analyysiä. Teija Mankkinen Hallinto- ja tukipalvelut Kuvaaja: Helena Grönstrand 22 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 23