POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017"

Transkriptio

1 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Julkaisu xxx 2014

2

3 Julkaisu xxx 2014 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014

4 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Eira Varis Painosmäärä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin Faksi Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Jarno Artika (ylä, ala oikea) Rauno Jussila (ala vasen) Eija Hiltunen (keski) Rauno Jussila 4, 9, 46, 73 Ismo Kolari 5 Stock.XCHNG 6, 51, 70 Arto Juvonen 24 Timo J. Hokkanen 37 Jarno Artika 38, 49, 58-59, 61, 69 Photl.com 39 Jouko Parviainen 42 Fortum Oyj 43 Pekka Turtiainen 45, 47, 53 Stockvault 50 Hanne Lohilahti 54, 55 Tarmo Sotikov 63 Jari Väätäinen/GTK 67 Markku Tano 74 Painopaikka Kopijyvä Oy 2014 Julkaisu on saatavana myös internetistä: ISBN xx-x (nid.) ISBN xx-x (PFD) ISSN

5 Sisältö Johdanto Maakuntaohjelmakokonaisuus Maakuntasuunnitelma pitkän aikavälin suunnitelmana Pohjois-Karjalan strategia Pohjois-Karjalan nykytila Väestö ja muuttoliike Kilpailukyky Talouden tasapaino Työllisyys ja työttömyys Osaaminen Elinympäristön laatu ja aluerakenne Pohjois-Karjalan sisäiset erityispiirteet Maakuntaohjelman numeeriset tavoitteet POKAT 2017 maakuntaohjelman painopisteet Lisää elinvoimaa Kehittämisen toiminnallinen ydin Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnat: metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit sekä Venäjä-osaaminen Yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen Kansainvälisyyden vahvistaminen Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Resurssiviisaus Työtä ja toimeentuloa Kansainvälisesti kilpailukykyiset elinkeinot Hyvinvointituotanto Metsä- ja energiatuotanto Teknologiateollisuus Ruuan tuotanto Kivenjalostus ja kaivannaistoiminta Matkailu ja luovat alat Hyvinvoinnin perusta Toimintaympäristön rakenteiden kehittäminen Koulutus ja tutkimus Liikennejärjestelmä Palvelut Kulttuuri Ympäristö Erityisteemat Paikallinen kehittäminen Nuorten erityishuomioiminen Maakunnan vetovoima ja tunnettuus Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus Maakuntaohjelman rahoitus POKATin kärjet Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman seuranta Maakuntaohjelman valmisteluprosessi...75 Sanasto...77

6 Valtimo Nurmes Pielisen Karjalan seutukunta 6 Juuka Pielinen Koli Lieksa 73 Outokumpu Polvijärvi Höytiäinen o Kontiolahti Koitere 74 Joensuun seutukunta Ilomantsi Liperi Joensuu Pyhäselkä 6 Orivesi Rääkkylä Kitee Tohmajärvi 70 Niiralan rajanylityspaikka Keski-Karjalan seutukunta

7 Johdanto Maakuntaohjelma on aluekehittämisen ohjenuora Maakuntaohjelma on osa alueellista suunnittelua. Se ohjaa alueen kehittämiseksi tehtäviä valintoja ja toteuttaa maakunnan pitkän tähtäimen strategiaa maakuntasuunnitelmaa. Maakuntaohjelman laadinnasta ja sisällöstä on säädetty laeissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista ja rahoittamisesta (7/2014 ja 8/2014) Maakunnan liitto laatii maakuntaohjelman kunnan valtuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi ( ). Maakuntaohjelma sisältää Maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet Kuvauksen keskeisistä hankkeista ja toimenpiteistä Kuvauksen laadittavista yhteistyösopimuksista Tarvittaessa määrittelyn alueen kuntien yhteistyöalueista Suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten, alueen kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa Kahden vuoden välein laaditaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntaohjelman (kevät 2014) Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamis-suunnitelmat, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia alue-kehitykseen. POKAT 2017 on Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma vuosille Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

8

9 1 Maakuntaohjelmakokonaisuus Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen kaikki alueella toteutettavat ohjelmat. Siten maakuntaohjelma on kaikkien ohjelmien ohjelma. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon paitsi maakuntasuunnitelma myös valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat. EU:n alue- ja rakennepolitiikalla sekä maaseutupolitiikalla täydennetään ja tuetaan kansallista aluekehittämistä. Maakuntaohjelmassa yhteen sovitetaan alueen tahtotila sekä kansalliset ja EU-politiikan aluekehittämistavoitteet. Maakuntaohjelman toteutukseen vaikuttavat EU:n strategiat ja niitä toteuttavat rahoitusohjelmat: alueelliset rakennerahasto-ohjelmat (EAKR*, ESR*), alueiden välisen yhteistyön ohjelmat (Interreg Europe, Pohjoinen Periferia ja Arktinen ja Itämeren alueen ohjelma), ulkorajayhteistyön ohjelma ENI* ja EU:n erillisohjelmat. Uutena kansallisena ohjelmana on vuonna 2014 käynnistynyt INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelma. Joensuulla on kansallinen vetovastuu INKA-ohjelman biotalous-teemasta. Lisäksi otetaan huomioon maaseutupoliittinen kokonaisohjelman mukainen alueellinen maaseutuohjelma. Samoin maakuntaohjelmassa otetaan huomioon sektoreittain käynnistetyt erityistarkastelut kuten alueelliset metsäohjelmat ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Pohjois-Karjala on mukana myös ylimaakunnallisissa ohjelmissa, jotka on laadittu Itä-Suomea koskien. Pohjois-Karjalassa laaditaan maakuntaohjelman painoaloille omia teemakohtaisia toimenpideohjelmia. Ne tarkentavat maakuntaohjelman toteuttamista eivätkä voi olla ristiriidassa sen kanssa. Alakohtaiset toimenpideohjelmat löytyvät Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivuilta Maakuntaohjelman sisältöön vaikuttavat seudullisesti ja paikallisesti laadittavat kehittämisohjelmat, kuten seudulliset elinkeinostrategiat ja paikallisten toimintaryhmien ohjelmat. Lisäksi ohjelma on sovitettu yhteen mm. koulutusorganisaatioiden strategisten painopisteiden kanssa. Keskeistä ohjelmakokonaisuudessa on, että kaikki ohjelmat toteuttavat kokonaisuutta omalta osaltaan, eivätkä toimi sen kanssa ristiriidassa. Maakuntasuunnitelma Maakunnan tavoiteltu kehitys Kehittämislinjaukset Aikatähtäys 20 vuotta Maakuntakaava Alueidenkäytölliset ratkaisut Aikatähtäys vuotta Maakuntaohjelma Kehittämistoimien suuntaaminen Aikatähtäys 4 vuotta Kuva 1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

10 EU:n ja kansalliset strategiat ja ohjelmat Eurooppa 2020 strategia Suomen ja EU:n kumppanuussopimus Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Yleinen strategiakehys CSF Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n erillisohjelmat EU:n Alueiden väliset yhteistyöohjelmat ENI CBC Karelia Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma EAKR/ESR Maaseudun kehittämisohjelma Euroopan meri- ja kalatalousrahasto INKA (Innovatiiviset kaupungit -ohjelma) Ylimaakunnalliset strategiat ja teemaohjelmat Itä-Suomen bioenergiaohjelma Itä-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Katse pohjoiseen Maakuntasuunnitelma Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma Pohjois-Karjalan kylä-ohjelma 2014 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2015 Maakuntaohjelma ELY-keskuksen toiminnalliset tulossopimukset Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakunnalliset strategiat ja teemaohjelmat ELY-keskuksen strateginen tulossopimus Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014 Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma Pohjois-Karjalan matkailustrategia Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat Tilaa tulevaisuuden tekijöille Pohjois-Karjalan nuorisostrategia Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Maakunta liikkumaan - liikunta- ja urheilustrategia Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015 Seudulliset ja paikalliset strategiat ja ohjelmat Kuva 2 Maakuntaohjelmakokonaisuus. Ylimaakunnallinen yhteistyö EU:n NUTS2-alue Itä- ja Pohjois-Suomi Pohjois-Karjalan aluekehitykseen liittyvä ylimaakunnallinen yhteistyö on laajentunut kattamaan Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Lappi. Yhteistyön perustana on Euroopan unionin aluejako, jossa Itä- ja Pohjois-Suomi muodostavat yhteisen NUTS2-alueen. Itä- ja Pohjois-Suomeen on valmisteltu Suomen rakennerahasto-ohjelman täydennysosaksi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma. Tämän suunnitelman toteuttaminen tulee määrittämään EU:n ohjelmakauden rakennerahastovarojen käyttöä Pohjois-Karjalassa. Ohjelman maakunnalliset toiminnan sisällöt määritellään maakuntaohjelmassa. 8 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

11 Katse Pohjoiseen -ohjelma Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettiin tehtäväksi Itä- ja Pohjois-Suomelle kehittämisohjelma. Alueen kehittämistä pohtineen työryhmän linjauksista nousee Pohjois-Karjalan osalta esille: luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen puuraaka-aineen uudet käyttömahdollisuudet ja niihin liittyvä tutkimus, bioenergia ympäristön ja kestävän kehityksen huomioonottaminen kaikessa taloudellisessa toiminnassa sekä luontoarvojen ja muun taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen hajautettujen ratkaisujen kehittäminen erityisesti energia- ja palvelutuotannossa matkailun kehittäminen (kestävä matkailu) Venäjä-potentiaalin hyödyntäminen Työ- ja elinkeinoministeriö on vastuussa toimenpiteiden koordinoinnista ja on käynnistänyt jatkovalmistelun. Itä-Suomi yhteistoiminta-alue Pohjois-Karjala kuuluu lakisääteiseen Itä-Suomen yhteistoiminta-alueeseen yhdessä Pohjois- ja Etelä-Savon kanssa. Itäsuomalaisittain isoja tulevaisuuden kysymyksiä ovat pääliikenneyhteyksien kehittäminen, korkeakoulutuksen ja TKI-toimintojen kehittäminen, metsäteollisuuden rakennemuutos, ilmasto- ja energiastrategia, Saimaan alueen kestävä hyödyntäminen tai Venäjä-yhteistyö. Ne koskevat laajasti koko Itä-Suomea, mutta edellyttävät erilaisia toimia eri maakunnissa. Maakuntien yhteisistä hankkeista ja niihin liittyvästä työnjaosta sovitaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmissa. Muut yhteistyörakenteet Pohjois-Karjala toimii osana Itä-Suomen neuvottelukuntaa. Tässä yhteistyörakenteessa ovat mukana lisäksi Pohjois- ja Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kainuu. Rajat ylittävässä yhteistyössä merkittävä rakenne on Eurego Karelia, johon Suomen puolelta kuuluvat Pohjois-Karjalan lisäksi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu sekä Venäjän puolelta Karjalan tasavalta. Nämä alueet muodostavat myös ENI-ohjelman toiminta-alueen. EU:n ohjelmakauden Karelia ENI -ohjelma on valmisteilla ja päässee käyntii vuonna Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset ovat määritelleet yhteistyössä kehittämiskohteita maaseudun kehittämisessä ohjelmakaudella Niitä ovat maidontuotanto, viljelijöiden työhyvinvointi, luomutuotanto, vihannes- ja marja-ala, hevostalous, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, biotalous ja metsäasiat, elintarvikkeiden jatkojalostus ja ruokamatkailu, pienyritystoiminnan aktivointi, laajakaista ja jätehuolto. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

12 2 Maakuntasuunnitelma pitkän aikavälin suunnitelmana Pohjois-Karjalan strategia 2030 Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava muodostavat maakunnan keskeiset kehittämisasiakirjat. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys, maakuntaohjelma linjaa kehittämistavoitteet seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelma on yhteinen tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Siinä kuvataan Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset. Strategia on hyväksytty vuonna Maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä nämä pitkän aikavälin linjaukset on päivitetty ja liitetään tiiviissä muodossa maakuntaohjelman strategiaosaksi. Varsinainen asiakirja on voimassa edelleen. Keskeiset maailmanlaajuiset tulevaisuuden haasteet ovat globalisaatio, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutoksen hillintä, energian saatavuus ja hinta, teknologian kiihtyvä kehitys sekä muutokset arvomaailmassa. Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelma Pohjois-Karjalan kehitykseen vaikuttavat monet merkittävät rakenteelliset muutokset, kuten keskittyvä aluerakenne, julkisen talouden haasteet palvelurakenteelle ja elinkeinorakenteen muutokset. Maailmanlaajuisten megatrendien ja rakenteellisten muutosten lisäksi myös Pohjois-Karjalan aluekehityksen sisällölliset painotukset ovat muuttumassa. Palvelujen merkitys kasvaa, klustereiden kehittämisestä siirrytään entistä enemmän osaamisen yhdistelyyn, energian ja luonnonvarojen kestävä käyttö korostuu ja teknologia ulottuu kaikkialle. Näiden maakunnan tulevaisuuden haasteiden pohjalta on laadittu vuoteen 2030 ulottuva visio, keskeiset strategiset linjaukset ja pitkän aikavälin kehittämisteemat. Julkaisu Päivitetyt väestö- ja työpaikkatavoitteet ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle 2017 on johdettu pitkän aikavälin tavoitteista. 10 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

13 VISIO 2030 Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala on luonnonläheinen, vetovoimainen ja kansainvälinen rajamaakunta. STRATEGISET LINJAUKSET KEHITTÄMIS- TEEMAT Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus Tulevaisuuden kasvualat Luonnonvarojen uusi aika Valttikorttina Venäjä Nuoret tulevaisuuden tekijöinä Yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen KEHITTÄMISEN YDIN Osaamisen vahvistaminen Kansainvälisyyden vahvistaminen Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Resurssiviisaus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

14 Strategiset linjaukset KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN YRITYSTOIMINTA OSAAMISEN JA TYÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN HYVINVOIVA JA TURVALLINEN MAAKUNTA KESTÄVÄ ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Vauhditetaan kotimaisten ja ulkomaisten investointien saamista maakuntaan. 12 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

15 Kehittämisteemat TULEVAISUUDEN KASVUALAT LUONNON- VAROJEN UUSI AIKA VALTTIKORTTINA VENÄJÄ NUORET TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ tuoteinnovaatioita, palveluratkaisuja sekä panostamalla uusiutuvaan energiaan ja puurakentamiseen.

16 Väestö- ja työpaikkatavoitteet Pitkän aikavälin väestö- ja työpaikkaennusteet on laadittu HEMAASU-mallin avulla. HEMAASU on työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeutusmallinnus, joka sisältää tilastotietoja väestön, työpaikkojen, työllisyystilanteen, kuntien käyttötalouden ja aluetalouden kehityksestä. Mallin avulla on mahdollista tarkastella erilaisten oletusten vaikutuksia kehitykseen ja tuottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Väestösuunnitteen pohjana on käytetty Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennustetta, jota on hieman sopeutettu huomioimalla viime vuosien maahanmuuton lisääntymistä koskeva trendi. Korjauksen myötä Pohjois-Karjalan väestösuunnite vuodelle 2030 on henkeä, noin 700 henkeä enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste. Suunnitteen toteutuminen edellyttää maakuntaan keskimäärin noin 250 hengen vuotuista muuttovoittoa. Työikäisten eli vuotiaiden määrä laskee väestön ikärakenteen takia selvästi. Työpaikkojen määrän lasku ei tästä huolimatta ole väistämätön kehityssuunta. Pohjois-Karjalan työttömyysaste on ollut yksi maan korkeimmista, lisäksi kokonaan työvoiman ulkopuolella on runsaasti väkeä mm. erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä. Esimerkiksi joulukuun 2013 lopussa Pohjois-Karjalassa oli työtöntä työnhakija. Erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä oli henkeä, joista kokonaan työvoiman ulkopuolella (koulutuksessa, valmennuksessa, kuntoutuksessa yms.) oli henkeä. Kun työvoimasta tulee pula, näiden ryhmien koko tulee pienenemään merkittävästi. Potentiaalin hyödyntäminen mm. aikuiskoulutuksen avulla on mahdollista ja siihen pyritään monin eri toimenpitein ja hankkein. Mikäli työvoimaan osallistumisasteet ja tällä hetkellä koko maan keskimääräisiä lukuja alhaisempi, mutta jo selvästi nousussa ollut keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ja ikääntyneiden työhön osallistuminen edelleen nousevat tavoitteiden mukaisesti, työpaikkojen määrä voi jopa kasvaa. Tavoitteeksi vuodelle 2030 on asetettu työpaikkaa. Taulukko 1 Väestötavoitteet POHJOIS-KARJALA Toteutunut kehitys Tavoitteellinen kehitys VÄESTÖ MUUTTOERO ED. JAKSOLLA MAASSAMUUTTOERO (per vuosi ed. jaksolla) NETTOSIIRTOLAISUUS (per vuosi ed. jaksolla) SYNTYNEET (per vuosi ed. jaksolla) KUOLLEET (per vuosi ed. jaksolla) SYNTYNEET-KUOLLEET (per vuosi ed. jaksolla) VÄESTÖ (henkeä) VÄESTÖLL. HUOLTOS. (lasten ja yli 65-v os. työik., %) 52,7 52,0 53,7 62,4 72,7 81,3 85,7 VANHUSHUOLTOSUHDE (yli 65-v os. työik., %) 25,7 27,5 30,8 38,3 46,5 53,6 57,8 LASTEN (0-14 -v) OSUUS TYÖIKÄISISTÄ, % 27,0 24,4 23,0 24,1 26,2 27,6 27,8 Taulukko 2 Työpaikkatavoitteet POHJOIS-KARJALA Toteutunut kehitys Tavoitteellinen kehitys TYÖLLISYYS TYÖVOIMA (henkeä) TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 68,1 68,0 68,2 69,3 71,5 73,5 74,7 TYÖPAIKAT NETTOPENDELÖINTI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (ind.) 98,2 98,7 98,9 99,1 99,3 99,3 99,3 TYÖTTÖMÄT (henkeä) TYÖTTÖMYYSASTE (%) 19,2 16,9 14,6 10,7 7,4 5,2 4,0 TYÖLLISYYSASTE (työlliset v:ista,%) 55,2 56,7 58,5 62,5 67,1 70,8 72,9 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (ei-työlliset/työlliset) 1,77 1,68 1,63 1,60 1,57 1,56 1,55 LASTEN (0-14 -v) OSUUS TYÖIKÄISISTÄ, % 27,0 24,4 23,0 24,1 26,2 27,6 27,8 14 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

17 3 Pohjois-Karjalan nykytila Pohjois-Karjalan nykytilan kuvauksessa on tarkasteltu maakuntaohjelman seurannassa käytettäviä mittareita, jotka työ- ja elinkeinoministeriö on määritellyt. Näitä ovat väestö ja muuttoliike, alueen kilpailukyky, talouden tasapaino, työllisyys ja työttömyys, alueen sisäiset erityispiirteet, osaaminen ja elinympäristön laatu ja aluerakenne. Luku sisältää aihekohtaisen tarkastelun, jossa on käytetty uusimpia käytettävissä olevia tietoja (kevät 2014) sekä niiden yhteenvetona taulukon, jossa erikseen määritetyille mittarille on asetettu numeeriset tavoitteet vuodelle Tavoitteet on johdettu maakuntasuunnitelman tavoitteista. 3.1 Väestö ja muuttoliike Vuoden 2013 lopussa pohjoiskarjalaisia oli kaikkiaan henkeä. Naisten osuus maakunnan väestöstä on 50,3 prosenttia ja miesten 49,7 prosenttia. Työikäisessä väestössä miehiä on lukumääräisesti naisia enemmän. Naiset ovat puolestaan enemmistönä eläkeikäisessä väestössä. Pohjois-Karjalan väestörakennetta luonnehtii suurten ikäluokkien ja senioriväestön korkea väestöosuus ja toisaalta nuorempien ikäluokkien ja erityisesti 1970-luvulla ja 2000-luvulla syntyneiden suhteellisen vähäinen määrä. Tästä seuraa, että vanhushuoltosuhde* on heikompi kuin maassa keskimäärin. Väestön ikääntyminen onkin lähivuosien merkittävin haaste. Se aiheuttaa muutostarpeita nykyisiin palvelujärjestelmiin ja niiden ylläpitoon. Myönteistä väestökehityksessä on ollut erityisesti se, että maakunnan väkiluvun lasku on viime vuosina hidastunut oleellisesti. Pohjois-Karjala on ollut jo useita vuosia peräkkäin muuttovoittomaakunta. Vuosi 2013 oli jo viides peräkkäinen muuttovoittovuosi. Merkittävä tekijä on maahanmuutto, mm. Venäjältä (412 henkeä vuonna 2013). Maahanmuuttajaväestön kasvu on tuonut mukanaan uusia tarpeita palvelujen organisoimiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Pohjois-Karjalan väestötappio kertyy tätä nykyä suurelta osin luonnollisesta väestömuutoksesta. Vuonna 2013 tämä oli -330 henkeä. Alhainen syntyvyys on tyy Pohjois-Karjalan väestörakenne 2013 ja 2030* (*Tilastokeskuksen ennuste) Väestön lukumäärä Miehet 2013 Naiset 2030 Miehet 2030 Naiset Ikävuodet Kuva 3 Pohjois-Karjalan väestörakenne (Lähde: Tilastokeskus) Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

18 Pohjois-Karjalan väestökehitys Muuttoliike Luonnollinen väestönkasvu Väestönmuutos Henkilöä Kuva 4 Pohjois-Karjalan väestökehitys (Lähde: Tilastokeskus) pillinen ongelma ikääntyvän väestörakenteen omaavalle maakunnalle. Pohjois-Karjalan keskeisimpänä tulevaisuuden haasteena on väestörakenteen ikääntyminen. Se tulee vaikuttamaan merkittävästi alueen talouteen, kunnallistalouteen, palvelurakenteisiin sekä erityisesti osaavan työvoiman saatavuuteen varsinkin reuna-alueilla. Sama haaste koskee myös yrittäjien omistajanvaihdoksia. Pohjois-Karjalassa väestön ikääntyminen pyritään kääntämään voimavaraksi. Maakunta on edelläkävijä ikäosaamisen kehittämisessä ja sen mahdollistamissa uusien innovaatioiden tuottamisessa. Maakunnan sisällä väestörakenteen ja muuttoliikkeen erot ovat suuret. Väestön keskittyminen Joensuun ydinkaupunkialueelle on selkeä trendi. Maakunnan reuna-alueilla väki vähenee. Merkittävä osa pohjoiskarjalaisista (56%) asuu kuitenkin edelleen maaseudulla. 3.2 Kilpailukyky Pohjois-Karjalassa on monipuolinen toimialarakenne. Maakunnassa on useita varsin vahvoja toimialoja ja yrityksiä. Lisäksi alueelta löytyy potentiaalisia kasvualoja. Esimerkkinä tästä on biotalous, jota koskeviin kehittämishankkeisiin on investoitu merkittävästi. Joensuun vahva biotalousosaaminen on tunnustettu myös valtakunnallisesti, kun Joensuu nimettiin vetovastuuseen biotalous-inka-ohjelmassa (ainoa innovatiiviset kaupungit -ohjelman vetovastuu koko Itä-Suomessa). Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta Pohjois-Karjalan tilanne on kaksijakoinen: yhtäältä alueen merkittävien kansainvälisten kasvuyritysten näkymät ovat ainakin osittain varsin positiiviset, ja tiedossa on paljon yritysinvestointeja. Toisaalta kotimarkkinapohjaisen teollisuuden sekä matkailun kehitysnäkymät (venäläisten matkailijoiden osuuden voimakas kasvu taittumassa mm. ruplan kurssin laskun vuoksi) ovat vähän heikommat. Pohjois-Karjalassa asukasta kohden laskettu bruttoaluetuote* oli euroa vuonna 2011, mikä on 77,5 % koko maan tasosta. Vaikka koko maan taso on kaukana, Pohjois-Karjalan aluetalouskehitys on ollut aivan viime vuosina myönteistä. Maakunnan bruttoaluetuote sukelsi maailmantalouden ja globaalin rahoitusmarkkinakriisin myötä vuosina 2008 ja 2009, mutta elpyminen oli taantuman jälkeen selvästi koko maata nopeampaa. Myös Pohjois-Karjalan yritysten liikevaihdon kasvu oli vuosien notkahduksen jälkeen vahvaa. Liikevaihto palasi taantumaa edeltävälle tasolle jo vuonna 2010 eli vuotta koko maata nopeammin. Yritysten liikevaihdon kasvu oli sekä vuonna 2010 että 2011 kaikista maakunnista toiseksi nopeinta. Vuosi 16 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

19 Bkt ja väestön tulotaso Pohjois-Karjala Bkt/asukas (käyvin hinnoin) euroa Suomi Bkt/asukas (käyvin hinnoin) Pohjois-Karjala Väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo, netto) Suomi Väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo, netto) Kuva 5 Pohjois-Karjalan bruttokansantuote ja väestön tulotaso (Lähde: Tilastokeskus) 25 % Liikevaihdon kasvu 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % Pohjois-Karjala Koko maa -10 % -15 % -20 % Kuva 6 Liiikevaihdon kasvu Pohjois-Karjalassa ja koko maassa (Lähde: Tilastokeskus) 2012 oli heikko, mutta vuoden 2013 kolmen ensimmäisen neljänneksen kasvuvauhti oli jälleen maakunnista toiseksi vahvinta, joskin tuoreet kasvuluvut ovat pieniä. Erot maakuntien välillä ovat supistuneet, sillä erityisesti perinteisesti vahvat vientivetoisimmat maakunnat ovat kärsineet taantumasta. Taloustilanne huomioiden Pohjois-Karjalan viime vuosien talouskehitystä voidaan siis pitää varsin myönteisenä. Taustalla on mm. maakunnan toimialarakenteen monipuolisuus, myös potentiaalisia kasvualoja on useita. Tämä luo uskoa sille, että vaikka maailmantalouden taantuma ja euroalueen ongelmat ovat näkyneet maakunnan kehityksessä, edellytykset kasvulle ja kehittämistoimenpiteille ovat hyvät, kunhan maailmantalous lähtee jälleen vetämään. Vuoden 2012 lopussa maakunnassa oli yritystä. Yritysten määrä on kasvanut yli tuhannella vuoteen 2005 verrattuna. Viime vuosina Maakuntaan on saatu merkittävässä määrin invest-in -tyyppisiä investointeja, joille on ollut tyypillistä se, että lopputuotteiden markkinoiden suurimmat kasvuodotukset tulevat Venäjältä. Vuoden 2013 aikana käynnistyi modernin teollisuuspuiston rakentaminen Penttilänrantaan, johon sijoittunee vuoteen 2017 mennessä useita metsäteknologiaan kuuluvia järjestelmätoimittajia ja toimittajia. Rakentamisen vire on säilynyt hyvänä ja myös jatkossa on tiedossa mittavia rakennushankkeita. Esim. Joensuun keskustassa on ollut käynnissä, vireillä tai Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

20 1 000 Yritysten määrän kehitys Lopettaneet yritykset Aloittaneet yritykset Yritysten määrän kehitys Kuva 7 Yritysten määrän kehitys Pohjois-Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus) suunnitteilla hyvin mittavat rakennushankkeet (yhteensä 350 miljoonan euron edestä), minkä lisäksi maakunnassa toimii merkittäviä, koko valtakunnan alueella toimivia maarakennusalan yrityksiä. Myös matkailuala on saatu nousuun. Maaseudulla maatilojen investointitahti osoitti piristymistä vuoden 2013 lopulla. Tuotantomäärien laskun voi ennakoida taittuvan. Myös luomutuotanto on kasvussa. Maaseutuyrittäminen monipuolistuu mm. siten, että siihen ollaan liittämässä entistä useammin myös palvelutarjontaa. Maaseudun tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on vilkastunut myös Pohjois-Karjalassa. Laajakaistahankkeet ovat edenneet parhaiten Rääkkylässä ja Pielisen Karjalan alueella. Metsätaloudessa puun myyntimäärät ovat säilyneet korkealla tasolla. Puuraaka-aineen kysyntä energiantuotannossa on pidemmällä aikajaksolla kasvussa. Käynnissä on lukuisia bioenergiaan liittyviä yrityshankkeita. Yritysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on Pohjois-Karjalassa perinteisesti ollut maatalousyrittäjyys pois lukien maan keskiarvolukuja pienempi. Sen sijaan yrittäjyysastetta* vertailtaessa Pohjois-Karjalan luku on maan neljänneksi korkein. 3.3 Talouden tasapaino Pohjois-Karjalan kuntien taloustilanne on erittäin haasteellinen huomioiden tulevat väestörakenteelliset muutokset. Väestö eläköityy ja ikärakenne vanhenee, mikä merkitsee kahdesta näkökulmasta paineita kuntatalouteen. Toisaalta maakunnan kuntien tuloverojen kasvu tulee jäämään koko maasta jälkeen ja lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset uhkaavat nousta talouden kantokykyä nopeammin. Vuoden 2013 alustavien tilinpäätöstietojen perusteella Pohjois-Karjalan kuntien talouden tilanteen kiristyminen helpotti hieman aikaisemmasta vuodesta 2012, joka oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden Kuntien määrätietoisen taloudenpidon ohella tähän tulokseen vaikuttivat toimintakulujen kasvun pienentyminen edellisvuoteen verrattuna ja verotuksen kertaluontoiset erät. Kuntien investoinnit lisääntyivät 10 % edelliseen vuoteen verrattuna, kun koko maassa lisäys oli ainoastaan 3,3 %. Kuntien käyttötalouden tilanne parantui jonkin verran ja vuosikate kasvoi puolitoistakertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Julkiset tulot kasvoivat 2,1 % ja menokehitystä kuvaava toimintakate pysyi lähes ennallaan. Kuntakohtaiset erot olivat kuitenkin suuria. Maakunnan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 20,74, joka on tasan prosenttiyk- 18 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

21 80 % Työllisyys 70 % 60 % 50 % Pohjois-Karjala työllisyysaste (15-64 v. %)* Koko maa työllisyysaste (15-64 v. %)* 40 % Pohjois-Karjala työttömien osuus työvoimasta* 30 % 20 % 10 % Koko maa työttömien osuus työvoimasta* Pohjois-Karjala työttömyysaste** 0 % Tavoite 2017 Koko maa työttömyysaste** Kuva 8 Työllisyys (Lähde: *Tilastokeskus, **Työ- ja elinkeinoministeriö) sikön korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Ainoastaan kahdessa kunnassa ei vielä ole saavutettu tai ylitetty maagista 20 prosentin rajaa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana tapahtunut verotulokehityksen eriytyminen muuhun maahan verrattuna vastaa Pohjois-Karjalan kuntakentässä keskimäärin 1,2 verotuloprosentin tuottoa. Tilitetyissä kunnallis- ja yhteisöveroissa vuodelta 2013 Pohjois-Karjalan kuntien kasvu oli lähes samalla tasolla koko maan kanssa. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin jälleen suuria. Sinänsä koko maan tasolla alhainen velkamäärä kasvoi 8,2 %, joka on hieman yli neljä prosenttiyksikköä koko maan kasvua vähemmän. Samaan aikaan myös kassavarojen vähentyminen hidastui. Vaikka kuntatalouden tilanne on edelliseen vuoteen verrattuna hieman kohentunut, se ei merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle. Palvelutarve kasvaa edelleen sosiaali- ja terveyspalveluissa (vanhuspalvelut) eivätkä kuntien talouden sopeuttamispaineet ole poistuneet. Myös maakunnan korkealla tasolla oleva työttömyys erilaisine lieveilmiöineen aiheuttaa lisäkustannuksia kunnille. Toivottava kansainvälinen ja kansallinen taloustilanteen koheneminen näkyy kuntasektorilla ja erityisesti maakunnassa aina viiveellä. Meneillään oleva valtionosuusjärjestelmän uudistaminen vaikuttaa kuntien valtionosuuksiin vuoden 2015 alusta alkaen. Alustavat laskelmat osoittavat, että uuden järjestelmän vaikutukset maakunnan sisällä olisivat varsin kaksijakoiset. Puolet kunnista hyötyisi uudistuksesta ja päinvastoin. Keskimäärin Pohjois-Karjala saisi maakuntana valtionosuuksien lisäystä 49 /asukas nykyjärjestelmään verrattuna. Maakunnan kannalta tärkeiden laskentakriteerien (työttömyys, ikärakenne ja syrjäisyys) huomioiminen lopullisessa lakiesityksessä ratkaisee sen, millainen lopputulos uudistuksella on kunnille. Joka tapauksessa kuntakohtaiset erot ovat suuria ja lisäksi on huomioitava kuntien erilainen lähtötilanne taloudessa. Alijäämäinen ja velkainen kunta on aivan erilaisessa tilanteessa kuin ylijäämiä kerännyt ja velaton kunta. 3.4 Työllisyys ja työttömyys Työllisyysaste* on Pohjois-Karjalassa useita prosenttiyksikköjä keskimääräistä alhaisempi. Korkean työttömyyden lisäksi tähän vaikuttaa työvoimaan kuulumattoman työikäisen väestön suhteellisen suuri osuus. Yhtäältä se kertoo koulutukseen osallistuvien suuresta määrästä maakunnassa, mutta toisaalta myös siitä, että väestöä on siirtynyt pois työmarkkinoilta esimerkiksi varhaisen eläköitymisen tai syrjäytymisen takia. Työttömyyden kasvu on hidastunut. Vuoden 2013 lo- Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

22 pussa työttömien osuus työvoimasta oli 16,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli Isoa käännettä parempaan suuntaan ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Syynä on vientialojen hento kasvu ja julkisen talouden (etenkin kunnallistalouden) epävarmuus, mikä heijastuu paikallismarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Pidentynyt taantuma on luonut työvoimareservejä, jopa piilotyöttömyyttä. Pohjois-Karjalan työllisyydessä ongelmallisinta on vaikea rakennetyöttömyys, johon ei ole näköpiirissä nopeaa parannusta. Kuntakokeiluhankkeiden ja työvoiman palvelukeskuksia koskevan lain muutoksen ansiosta saattaa tulla uusia keinoja, mutta Pohjois-Karjalassa on aktivointiaste ollut jo muutoinkin korkea. Nuorisotyöttömyys on edelleen merkittävä haaste. Nuorten aktivointiaste on Pohjois-Karjalassa maan korkein. Haasteena on kuitenkin se, että nuorille saadaan pikaisesti työpaikkoja avoimelta sektorilta, jotta nuoret eivät turhautuisi ja muuttaisi pois. Jos työllisyystilanne alkaa parantua, se näkyy ensimmäisenä nuorisotyöttömyyden vähenemisenä. Tätä edesauttaisi merkittävästi myös parannus nuorten työelämätaidoissa. Ulkomaalaisten työttömyysaste on Pohjois-Karjalassa selkeästi maan korkein. Edes korkea aktivointiaste ei näytä purevan ulkomaalaisten työttömyyteen, koska avoimet markkinat eivät vedä. Myös työnantajien rekrytointiasenteet vaikuttavat osaltaan tilanteeseen. Sen sijaan maahanmuuttajien yrittämisaktiivisuus on nousussa. Työttömiksi jääneille kohdistettavat palvelut suunnataan erityisesti nuoriin, pitkään työttömänä olleisiin ja maahanmuuttajiin. Työttömien tulovirta painottuu irtisanottujen osalta ikääntyneempään päähän, ja etenkin teollisuudessa sellaisille lähinnä miesvoittoisille aloille, joilla ei ole enää saatavissa vastaavia uusia työpaikkoja. Uudelleenkoulutusmahdollisuudet ovat haasteellisimmat juuri em. ryhmän osalta. Toisaalta pohjoiskarjalainen työvoima on todettu eri yhteyksissä hyvin laadukkaaksi. 3.5 Osaaminen Pohjois-Karjala on koulutusmaakunta. Maakunnassa koulutetaan osaajia paitsi omalle alueelle niin tietyillä aloilla myös koko maan tarpeisiin ja aina kansainvälisesti. Opiskelijoiden väestöosuus onkin keskimääräistä suurempi. Haasteena on, että opiskelijat saataisiin jäämään maakuntaan opintojen päätyttyä. Väestön ikärakenteesta johtuen maakunnan aikuisväestön koulutustaso on matalampi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2012 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 68 % (koko maa 68,5 %) ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 23,2 % (koko maa 28,7 %). Luvut ovat parantuneet viime vuosina. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta tämä ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että eroa koko maan lukuihin olisi saatu kiinni. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta maakunnan luvut (44,8 % vuonna 2012) ovat kuitenkin koko maan keskiarvoa (39,9 %) paremmat. Koulutusjärjestelmän muutos on suuri haaste maakunnalle. Siinä tulee reagoida paitsi maakunnan sisäiseen väestörakenteen muutokseen ja työvoima- 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Osaaminen Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) Suomi tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste yht.) Suomi tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste yht.) Pohjois-Karjala peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista Suomi peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista Kuva 9 Osaaminen (Lähde: Tilastokeskus) 20 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

23 tarpeisiin, niin myös ylimaakunnallisiin ja kansainvälisiin koulutustarpeisiin. Tarvitaan monenlaisia osaajia, korkeasti koulutettuja ja kädentaitojen taitajia. Aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitys korostuu jatkossa. Lähtökohtana on, että kaikille taataan tasavertaiset mahdollisuudet hankkia haluamaansa koulutusta. 3.6 Elinympäristön laatu ja aluerakenne Pohjois-Karjala tarjoaa viihtyisän, turvallisen, terveellisen ja käytännön elämän kannalta sujuvan asuin- ja elinympäristön kaiken ikäisille asukkaille ja täällä kävijöille. Pohjois-Karjalan muita vetovoimatekijöitä ovat monimuotoinen luonnonympäristö ja elinvoimaisten kylien verkosto. Suurin osa pohjoiskarjalaisista asuu taajamissa. Maakunnan taajamat tarjoavat hyvät mahdollisuudet laadukkaille asuin- ja työpaikkaympäristöille. Ne ovat luonnonläheisiä, pienimittakaavaisia ja väljästi rakennettuja, joista käsin vapaa-ajanalueet hyvin saavutettavissa. Haja-asutusalueet ja kylät antavat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia asuin- ja työpaikka-alueiden valinnalle. Pohjois-Karjala tarjoaa myös monipuoliset vapaa-ajan asumisen vaihtoehdot. Laajat ja monipuoliset vesistöalueet ja monimuotoinen luonnonympäristö luovat edellytykset laadukkaalle loma-asutukselle, vapaa-ajanvietolle ja erilaisille harrastuksille. Maakunnan vesistöt ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pohjois-Karjalassa on omaleimaista, jopa ainutlaatuisia kulttuuriympäristöjä, joilla on vetovoimaa asumisen ja yritystoiminnan alueina. Pohjois-Karjalassa maaseutuasutuksen osuus on valtakunnan keskiarvoa suurempi. Kehitys suuntautuu kuitenkin maaseudun haja-asutusalueilta kohti kirkonkylien taajamia ja erityisesti Joensuun seutua. Joensuun kaupungin lievealueen väestömäärä on kasvanut harvaan asutun maaseudun kustannuksella. Joensuun seudun ja sen vaikutusalueen merkityksen arvioidaan kasvavan edelleen. Koko Pohjois-Karjalan menestyminen edellyttää kuitenkin myös muiden maakunnan osien myönteistä kehitystä. Pohjois-Karjalan aluerakenteen muodostavat Joensuun seutu sekä Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukeskukset. Joensuun seutu on maakunnallisten palvelujen keskus, jossa sijaitsee koko maakuntaa palvelevat erikoiskaupan, hallinnon, kulttuurin, vapaa-ajan ja virkistyksen palvelut. Seutukeskukset muodostavat maakunnan eri osien palveluverkoston rungon, jossa on useampaa kuntaa palvelevia erikoiskaupan, hallinnon, kulttuurin ja vapaa-ajanpalveluja. Kuntakeskukset tarjoavat alueelliset peruspalvelut sekä erikoiskaupan palveluja. Kylät tulevat toimimaan enenevässä määrin maaseutualueiden asumisen ja elinkeinotoiminnan keskittyminä ja niiden merkitys palvelujen tarjoajina vähenee. Kuitenkin laajan väestöpohjan omaavilla maaseutualueilla on tärkeää, 100 % Missä pohjoiskarjalaiset asuvat? 100 % Missä suomalaiset asuvat? 90 % 90 % Suhteellinen osuus väestöstä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunginläheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin kehysalue Ulompi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue Suhteellinen osuus väestöstä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunginläheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin kehysalue Ulompi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue 10 % 10 % 0 % % Kuva 10 Missä pohjoiskarjalaiset ja suomalaiset asuvat? (Lähde: Tilastokeskus) Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

24 Valtimo Kaupunki-maaseutu -luokitus Pohjois-Karjalassa Nurmes Lieksa Juuka Outokumpu Polvijärvi Kontiolahti Ilomantsi Liperi Joensuu Luokitus Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Rääkkylä Kitee Tohmajärvi 0 12, kilometriä Aineistot: SYKE, 2013 MML & Esri Finland, 2013 Kuva 11 Kaupunki-maaseutu -luokitus Pohjois-Karjalassa 22 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

25 että palvelut säilyvät. Maaseutuelinkeinojen, etätyön ja matkailun kehittäminen tukevat asutuksen ja palvelujen säilymistä. 3.7 Pohjois-Karjalan sisäiset erityispiirteet Pohjois-Karjala on kompakti alue, jolla on yksi selkeä keskus. Hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhtenäisyys näkyy mm. siinä, että maakunnallisten toimijoiden toiminta-alueet ovat pääsääntöisesti yhteneväisiä. Joensuun asema maakunnan keskuksena ja kehityksen veturina on selvä ja tunnustettu. Keskeisenä kehittämisen haasteena on, miten maakunnan muut alueet pystyvät hyötymään keskuksen kasvusta ja sinne kasautuneesta osaamisesta. Ja toisaalta, kokonaisuudessaan vahva maakunta vahvistaa vastavuoroisesti myös keskusta. Sijainti raja-alueella on luonut Pohjois-Karjalaan omaleimaisen historian ja kulttuuriset erityispiirteet. Monipuolinen, rikas ja puhdas luonto, runsaat luonnonresurssit ja kulttuuriympäristöt antavat hyvät mahdollisuudet elinkeinotoimintaan ja maakunnan kehittämiseen. Pohjois-Karjalan pysyvinä haittoina ovat kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja harva asutus. Sijainti vaikuttaa saavutettavuuteen. Pääkaupunkiseutu on kaukana Pohjois-Karjalasta. Pohjois-Karjala ei myöskään sijaitse keskeisimpien maata halkovien yhteysreittien varrella. Pohjois-Karjala on leimallisesti rajamaakunta, jolla on noin 300 km yhteistä rajaa Venäjän Karjalan kanssa. Oman erityispiirteensä tuo myös sijainti EU:n ulkorajalla. Rajan läheisyys on luonut luontevat lähtökohdat Venäjä-osaamiselle. Kolme seutukuntaa 13 kuntaa Joensuun kaupunkiseutu on sekä teknologia- että puu- ja metsäteollisuuden ja osaamisen keskus. Väestön keskittymisestä että toisaalta nopeasta vähenemisestä aiheutuu uusia haasteita erityisesti palvelujen järjestämisessä. Myös työttömyys vaihtelee kuntien välillä huomattavasti. Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seutukunnilla ja myös Joensuun seutukunnan reuna-alueille väestön ja työpaikkojen määrä on laskenut. Alueilla on kuitenkin omat vahvuutensa ja kasvupotentiaalinsa. Esimerkiksi Juuka on Suomen johtavia kivituoteteollisuuspaikkakuntia. Pielisen Karjalan luonto Kolin kansallismaisemineen muodostaa erinomaiset lähtökohdat kasvavalle matkailulle. Pielisen Karjala on viime vuosina ollut vahvassa nousuvireessä. Keski-Karjala on monipuolisen erikoisosaamisen seutukunta, jonka vahvuuksia ovat mm. mekaaninen puunjalostus, metalliteollisuus, maaseutuelinkeinot, kulttuuri ja rajaosaaminen. Mahdollisuuksia jatkossa on erityisesti matkailu-, bioenergia- ja ympäristöalalla. Teollisuuden rakennemuutos on viime vuosina koetellut seutua voimakkaasti. Kuntien omistamat elinkeinojen kehittämisyhtiöt JO- SEK, KETI ja PIKES ovat merkittävä voimavara maakunnan eri osien elinkeinotoiminnan kehittäjinä. Kehittämisyhtiöiden toimialueet noudattavat seutukuntien rajoja. Myös näiden organisaatioiden yhteistyö on päässyt hyvään vauhtiin. Kaikki kolme seutukuntaa ovat laatineet oman seutunsa painopisteisiin perustuvat elinkeinostrategiansa, joiden toteuttaminen on maakuntaohjelman konkretisointia. Tärkeänä välineenä maaseudun paikallisen elinvoimaisuuden kehittämisessä on LEADER-tyyppinen toimintatapa, jossa korostetaan paikallisten asukkaiden omaehtoisia toimenpiteitä ja aktiivisuutta yhteisönsä hyväksi. Maakunnassa toteutetaan kolmea LEA- DER-toimintaohjelmaa: Vaara-Karjala, Keski-Karjala ja Joensuun seutu. Paikallinen kehittäminen on nostettu maakuntaohjelmassa erityiskysymykseksi. Erilaiset aluetyypit erilaisia maaseutuja Pohjois-Karjalan väestöstä asuu 56% maaseutumaisiksi luokitelluilla alueilla. Joensuu on väkiluvun perusteella Suomen 12. suurin (noin asukasta) kaupunki. Siihen kuuluu myös laajoja maaseutualueita viime vuosina tapahtuneiden kuntaliitosten myötä. Hallinnollisesti Pohjois-Karjalassa on neljä muuta kaupunkia: Lieksa, Nurmes, Outokumpu ja Kitee. Myös niiden alueista merkittävän osan muodostavat maaseutualueet. Pohjois-Karjalasta suurin osa on jonkintyyppistä maaseutua (kuva 11). Maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämisen painopisteet kohdistuvat koko Pohjois-Karjalaan ja niiden toteuttamisessa keskeistä on tunnistaa erilaisten kehittämistoimenpiteiden koh- Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

26 dentaminen erityyppisille alueille. Aiempi kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutuluokitus on ollut ongelmallinen paitsi kuntien liitoksissa ja koon kasvaessa niin myös maaseudun elinkeinojen monipuolistuessa. Saman kunnan alueella on usein sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita. Kuntarajoista riippumattomien paikkatietoaineistojen käyttö on mahdollistanut alueiden tarkemman tunnistamisen ja luokittelun (Kuva 11). Luokittelua käytetään hyväksi mm. suunnattaessa maaseutupoliittisia toimenpiteitä. Saaristo-osakunnat Pohjois-Karjalassa on viisi saaristo-osakuntaa: Lieksa, Liperi, Juuka, Kitee ja Rääkkylä. Ne ovat saaneet statuksen vesistön rikkoman aluerakenteen perusteella. Saaristo-osakuntien erityispiirteet ovat vahvuuksia kehitettäessä vapaa-ajan asumista, vesistömatkailua ja vesiliikenneyhteyksiä. Saaristoisuudesta aiheutuvia haittatekijöitä, kuten aikaa vieviä matkoja ja palvelujen saavutettavuutta on kompensoitava valtiovallan toimenpitein. Kulttuuri ja identiteetti Pohjois-Karjala on osa karjalaista kulttuurialuetta, joka ulottuu laajalle Suomen itärajan kummallekin puolen. Sen tarustosta, historiasta, kädentuotteista ja maisemista koko suomalainen kulttuuri ja identiteetti ovat ammentaneet sisältöä. Pohjois-Karjalaan on lyönyt leimansa maakunnan geopoliittinen sijainti kahden kulttuuripiirin rajalla. Nykyinen Pohjois-Karjala tunnetaan maakunnassa tuotetuista elokuvista, nimekkäistä kirjailijoista ja taiteilijoista. Mainetta maakunnalle ovat tuoneet menestyneet artistit, yhtyeet, yksilöurheilijat ja urheilujoukkueet. Tunnettuja ovat myös rock- ja elokuvafestivaalit sekä kansainväliset kulttuuri- ja urheilutapahtumat. Rakennusperintö, maisemat, kulttuuriympäristön kerrostumat ja monimuotoinen luonto tekevät Pohjois-Karjalasta omaleimaisen ja vetovoimaisen maakunnan. Harvinainen piirre nykymaailmassa on kahden kirkkokunnan luterilaisen ja ortodoksisen ristiriidaton rinnakkaiselo. Pohjoiskarjalainen ihminen on avoin ja seurallinen. Nykyaikaisten kommunikaatiovälineiden hallinta on korkealla tasolla, mikä vähentää alueen syrjäisyydestä ja pitkistä välimatkoista johtuvia haittoja Euroopan yhdentymisen myötä kansalaisten liikkuvuus on lisääntynyt. Venäjän kehityksellä on mittavat vaikutukset maakunnan elämään. Siirtolais- ja pakolaisilmiöt ulottuvat myös Pohjois- Karjalaan. Pohjois-Karjala on monikulttuurinen alue. Tavoiteltavana maakunnallisena kulttuuri-identiteettinä on pidettävä suvaitsevaista, monitaustaista kulttuuri-identiteettiä, joka rikastuttaa elämänpiiriä ja pystyy välttämään kulttuurieroista johtuvia haittoja. 24 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

27 3.8 Maakuntaohjelman numeeriset tavoitteet Taulukko 3 POKAT 2017 maakuntaohjelman seurantaindikaattorit ja tavoitteet Muuttoliike ja väestö väkiluku* väestön muutos* kokonaisnettomuutto nettomuutto maassamuuton osalta Tavoite 2017 Suomi nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä) -0,47-0,37-0,22-0,07-0,18-0,18-0,23 - nettomuutto maahanmuuton osalta nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä) 0,16 0,24 0,25 0,24 0,27 0,24 0,26 0,33 luonnollinen väestönkasvu luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä) -0,16-0,23-0,12-0,23-0,06-0,16-0,20 0,12 vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/15-64-vuotiaat) 28,6 29,1 29,7 30,8 32,0 33,4 34,9 30,2 Kilpailukyky bkt/asukas (käyvin hinnoin)*^ liikevaihdon kasvu 3,5 1,7-17,4 18,4 9,2-2,3 1,8 7,8 aloittaneet yritykset lopettaneet yritykset kasvuyritysten määrä (Toimiala Online; 3-vuotisjakso, %, väh. 10 henk.)* viennin osuus tuotannosta maakunnittain* 8,4 9,4 7,6 9,2 10,5 15,0 15,1 väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo, netto)^ Talouden tasapaino kuntien vuosikate euroa/asukas valtion menot maakunnittain asukasta kohden Tavoite 2017 Tavoite 2017 Suomi 2011 Suomi Työllisyys työttömyysaste (Tilastokeskus)* 12,5 10,7 13,0 12,5 12,3 11,7 12,5 7,5 7,8 työttömien osuus työvoimasta (TEM; tilanne) 14,8 15,7 16,5 14,4 14,7 15,7 16,7 9,9 työllisyysaste (15-64 v. %)* 60,3 60,9 58,9 61,6 62,1 60,9 60,9 64,5 68,6 nuorten työttömyys (TEM; alle 25-v. työttömien määrä )* pitkäaikaistyöttömyys (TEM; )* työpaikkojen määrä työvoiman määrä (1 000 henkeä) Tavoite 2017 Suomi 2011 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

28 Alueen sisäiset erot tulotason keskihajonta kunnissa (asuntokunnan keskitulot henkeä kohden) väestön ikärakenteen keskihajonta kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus) Tavoite 2017 Suomi ,4 4,6 4,7 4,7 4,8 5,1 5,3 5,2 Osaaminen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste yht.) peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista* kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (TOL 2008, kirjaintaso) julkisen sektorin osuus työpaikoista Elinympäristön laatu ja aluerakenne väestön määrän muutos erityyppisillä alueilla (SYKE) Tavoite 2017 Suomi ,4 64,3 65,2 66,2 67,2 68,0 67,7 42,7 42,9 43,4 43,9 44,4 44,8 39,5 20,7 21,4 21,8 22,3 22,8 23,2 28,2 12,3 11,9 11,6 11,4 11,4 11,0 9,0 16,5 44,1 44,4 43,1 43,1 43,4 42,2 32,1 33,0 34,1 33,7 33,6 28,1 sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue maaseudun paikalliskeskus kaupungin kehysalue kaupunginläheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta (I-S:n - 62,6-63,3-67,0 28,4 energiatilasto) teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesistöihin 5,5 5,4 4,5 6,0 5,5 5,6 174 (P-K ELY; t/a) teollisuuden ja yhdyskuntien typpikuormitus vesistöihin (P-K ELY; t/a) Lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita *Maakuntien on esitettävä indikaattorille tavoitteet maakuntaohjelmakaudelle ^Ennakkotieto Tavoite 2017 Suomi POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Nyt tilasto- ja toimintaympäristökatsaus

Pohjois-Karjala Nyt tilasto- ja toimintaympäristökatsaus Pohjois-Karjala Nyt tilasto- ja toimintaympäristökatsaus 21.2.2017 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Maakunnan kehittämisen lähtökohtia Pohjois-Karjalan kehityksessä haasteita, joskin monet tekijät kertovat

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto

Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto Hämeen vaalipiiri Hämeen vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 15 vaalipiiristä. Siitä valitaan eduskuntaan 14 kansanedustajaa kaikkiaan 200 kansanedustajasta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana

2. Maakuntaohjelman rooli maakunnallsen tahtotilan muodostajana 1.':. íöi/' \~~""'!!~~ ~,..,~ ::~ t,.,...~..-_.~ si,r.; '.'Y't..i: 'j,7t:''--:~?~:r~ ~fl~:~~l',,!r: j;_ar~;r'lu'!n(is--;j\"::~~~'~'~tt.:~"t:t.~~rß'ti~~!,.; ~lt~~ TYÖ- JR E:LINHE:INOMINISTERIÖ RI~BETS-

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Luonnos Kaik lutviutuup! Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Etelä-Karjalan liitto Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2012 NÄKYMIÄ ELOKUU 2012 Elokuun työllikatsaus 8/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 25.9.2012 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2012 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut 3,0 % viime

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus heinäkuu 2015 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa tiistaina 25.8.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi Iitti

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen strategisia linjauksia vuosille 2016-2019 ELY-keskuksen neuvottelukunta 9.10.2015 Liite 1 Siirrytään kaksiportaisuuteen tulosohjausasiakirjoissa 1) Strategia-asiakirja 2)

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ KESÄKUU 2013 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita Pohjois-Karjalassa 7,8 % enemmän kuin vuosi

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola

Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä. Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, Asko Peltola Maakunnan liitto maaseudun kilpailukyvyn kehittäjänä Maaseudun kilpailukyky -seminaari Mustiala, 17.9.2009 Asko Peltola Mikä on maakunnan liitto? Suomessa on 19 maakunnan liittoa (+ Ahvenanmaa) Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014

Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Joulukuun työllisyyskatsaus 12/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.1.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus joulukuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömyys

Lisätiedot

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy

Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy Valtimo Nurmes Lieksa Juuka Pielisjärvi-selvityksen ratkaisevat pointit Mikko Kenni, johtava konsultti FCG Konsultointi Oy 30.1.2014 Pielisjärven selvitysprosessi? Pielisen Karjalan kunnat päättivät toteuttaa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013

Helmikuun työllisyyskatsaus 2/2013 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Helmikuun työllikatsaus 2/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.3.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevia työnhakijoista oli Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rahoitusmahdollisuudet EUSBSR:n kannalta EU:n Itämeri-strategian sidosryhmätilaisuus Ympäristöministeriö, 6.4.2016 Ylitarkastaja Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö,

Lisätiedot