POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Transkriptio

1 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Julkaisu xxx 2014

2

3 Julkaisu xxx 2014 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014

4 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma Eira Varis Painosmäärä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu JOENSUU Puhelin Faksi kirjaamo@pohjois-karjala.fi Taitto Laura Jussila Kuvat Kansi Jarno Artika (ylä, ala oikea) Rauno Jussila (ala vasen) Eija Hiltunen (keski) Rauno Jussila 4, 9, 46, 73 Ismo Kolari 5 Stock.XCHNG 6, 51, 70 Arto Juvonen 24 Timo J. Hokkanen 37 Jarno Artika 38, 49, 58-59, 61, 69 Photl.com 39 Jouko Parviainen 42 Fortum Oyj 43 Pekka Turtiainen 45, 47, 53 Stockvault 50 Hanne Lohilahti 54, 55 Tarmo Sotikov 63 Jari Väätäinen/GTK 67 Markku Tano 74 Painopaikka Kopijyvä Oy 2014 Julkaisu on saatavana myös internetistä: ISBN xx-x (nid.) ISBN xx-x (PFD) ISSN

5 Sisältö Johdanto Maakuntaohjelmakokonaisuus Maakuntasuunnitelma pitkän aikavälin suunnitelmana Pohjois-Karjalan strategia Pohjois-Karjalan nykytila Väestö ja muuttoliike Kilpailukyky Talouden tasapaino Työllisyys ja työttömyys Osaaminen Elinympäristön laatu ja aluerakenne Pohjois-Karjalan sisäiset erityispiirteet Maakuntaohjelman numeeriset tavoitteet POKAT 2017 maakuntaohjelman painopisteet Lisää elinvoimaa Kehittämisen toiminnallinen ydin Pohjois-Karjalan älykkään erikoistumisen valinnat: metsäbiotalous, teknologia ja materiaalit sekä Venäjä-osaaminen Yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen Osaamisen vahvistaminen Kansainvälisyyden vahvistaminen Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Resurssiviisaus Työtä ja toimeentuloa Kansainvälisesti kilpailukykyiset elinkeinot Hyvinvointituotanto Metsä- ja energiatuotanto Teknologiateollisuus Ruuan tuotanto Kivenjalostus ja kaivannaistoiminta Matkailu ja luovat alat Hyvinvoinnin perusta Toimintaympäristön rakenteiden kehittäminen Koulutus ja tutkimus Liikennejärjestelmä Palvelut Kulttuuri Ympäristö Erityisteemat Paikallinen kehittäminen Nuorten erityishuomioiminen Maakunnan vetovoima ja tunnettuus Valtion ja Joensuun kaupunkiseudun välinen kasvusopimus Maakuntaohjelman rahoitus POKATin kärjet Maakuntaohjelman vaikutusten arviointi Maakuntaohjelman seuranta Maakuntaohjelman valmisteluprosessi...75 Sanasto...77

6 Valtimo Nurmes Pielisen Karjalan seutukunta 6 Juuka Pielinen Koli Lieksa 73 Outokumpu Polvijärvi Höytiäinen o Kontiolahti Koitere 74 Joensuun seutukunta Ilomantsi Liperi Joensuu Pyhäselkä 6 Orivesi Rääkkylä Kitee Tohmajärvi 70 Niiralan rajanylityspaikka Keski-Karjalan seutukunta

7 Johdanto Maakuntaohjelma on aluekehittämisen ohjenuora Maakuntaohjelma on osa alueellista suunnittelua. Se ohjaa alueen kehittämiseksi tehtäviä valintoja ja toteuttaa maakunnan pitkän tähtäimen strategiaa maakuntasuunnitelmaa. Maakuntaohjelman laadinnasta ja sisällöstä on säädetty laeissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista ja rahoittamisesta (7/2014 ja 8/2014) Maakunnan liitto laatii maakuntaohjelman kunnan valtuuston toimikausittain neljäksi vuodeksi ( ). Maakuntaohjelma sisältää Maakunnan mahdollisuuksiin ja tarpeisiin, kulttuuriin ja muihin erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet Kuvauksen keskeisistä hankkeista ja toimenpiteistä Kuvauksen laadittavista yhteistyösopimuksista Tarvittaessa määrittelyn alueen kuntien yhteistyöalueista Suunnitelman ohjelman rahoittamiseksi Maakuntaohjelma valmistellaan yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten, alueen kehittämiseen osallistuvien yhteisöjen ja järjestöjen sekä muiden vastaavien tahojen kanssa Kahden vuoden välein laaditaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntaohjelman (kevät 2014) Viranomaisten tulee ottaa toiminnassaan huomioon maakuntaohjelmat ja niiden toteuttamis-suunnitelmat, edistää niiden toteuttamista ja arvioida toimenpiteidensä vaikutuksia alue-kehitykseen. POKAT 2017 on Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma vuosille Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

8

9 1 Maakuntaohjelmakokonaisuus Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen kaikki alueella toteutettavat ohjelmat. Siten maakuntaohjelma on kaikkien ohjelmien ohjelma. Maakuntaohjelmaa laadittaessa otetaan huomioon paitsi maakuntasuunnitelma myös valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet, hallinnonaloittainen alueiden kehittämisen suunnittelu ja muut alueiden kehittämislaissa tarkoitetut ohjelmat. EU:n alue- ja rakennepolitiikalla sekä maaseutupolitiikalla täydennetään ja tuetaan kansallista aluekehittämistä. Maakuntaohjelmassa yhteen sovitetaan alueen tahtotila sekä kansalliset ja EU-politiikan aluekehittämistavoitteet. Maakuntaohjelman toteutukseen vaikuttavat EU:n strategiat ja niitä toteuttavat rahoitusohjelmat: alueelliset rakennerahasto-ohjelmat (EAKR*, ESR*), alueiden välisen yhteistyön ohjelmat (Interreg Europe, Pohjoinen Periferia ja Arktinen ja Itämeren alueen ohjelma), ulkorajayhteistyön ohjelma ENI* ja EU:n erillisohjelmat. Uutena kansallisena ohjelmana on vuonna 2014 käynnistynyt INKA Innovatiiviset kaupungit -ohjelma. Joensuulla on kansallinen vetovastuu INKA-ohjelman biotalous-teemasta. Lisäksi otetaan huomioon maaseutupoliittinen kokonaisohjelman mukainen alueellinen maaseutuohjelma. Samoin maakuntaohjelmassa otetaan huomioon sektoreittain käynnistetyt erityistarkastelut kuten alueelliset metsäohjelmat ja liikennejärjestelmäsuunnitelmat. Pohjois-Karjala on mukana myös ylimaakunnallisissa ohjelmissa, jotka on laadittu Itä-Suomea koskien. Pohjois-Karjalassa laaditaan maakuntaohjelman painoaloille omia teemakohtaisia toimenpideohjelmia. Ne tarkentavat maakuntaohjelman toteuttamista eivätkä voi olla ristiriidassa sen kanssa. Alakohtaiset toimenpideohjelmat löytyvät Pohjois-Karjalan maakuntaliiton nettisivuilta Maakuntaohjelman sisältöön vaikuttavat seudullisesti ja paikallisesti laadittavat kehittämisohjelmat, kuten seudulliset elinkeinostrategiat ja paikallisten toimintaryhmien ohjelmat. Lisäksi ohjelma on sovitettu yhteen mm. koulutusorganisaatioiden strategisten painopisteiden kanssa. Keskeistä ohjelmakokonaisuudessa on, että kaikki ohjelmat toteuttavat kokonaisuutta omalta osaltaan, eivätkä toimi sen kanssa ristiriidassa. Maakuntasuunnitelma Maakunnan tavoiteltu kehitys Kehittämislinjaukset Aikatähtäys 20 vuotta Maakuntakaava Alueidenkäytölliset ratkaisut Aikatähtäys vuotta Maakuntaohjelma Kehittämistoimien suuntaaminen Aikatähtäys 4 vuotta Kuva 1 Maakunnan suunnittelujärjestelmä Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

10 EU:n ja kansalliset strategiat ja ohjelmat Eurooppa 2020 strategia Suomen ja EU:n kumppanuussopimus Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet Yleinen strategiakehys CSF Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n erillisohjelmat EU:n Alueiden väliset yhteistyöohjelmat ENI CBC Karelia Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma EAKR/ESR Maaseudun kehittämisohjelma Euroopan meri- ja kalatalousrahasto INKA (Innovatiiviset kaupungit -ohjelma) Ylimaakunnalliset strategiat ja teemaohjelmat Itä-Suomen bioenergiaohjelma Itä-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016 Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Katse pohjoiseen Maakuntasuunnitelma Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma Pohjois-Karjalan kylä-ohjelma 2014 Pohjois-Karjalan elinkeinopoliittinen Venäjä-strategia 2015 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2015 Maakuntaohjelma ELY-keskuksen toiminnalliset tulossopimukset Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma Maakunnalliset strategiat ja teemaohjelmat ELY-keskuksen strateginen tulossopimus Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämisohjelma 2015 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014 Pohjois-Karjalan kv-toimintaohjelma Pohjois-Karjalan matkailustrategia Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä Strategiset valinnat Tilaa tulevaisuuden tekijöille Pohjois-Karjalan nuorisostrategia Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Maakunta liikkumaan - liikunta- ja urheilustrategia Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015 Seudulliset ja paikalliset strategiat ja ohjelmat Kuva 2 Maakuntaohjelmakokonaisuus. Ylimaakunnallinen yhteistyö EU:n NUTS2-alue Itä- ja Pohjois-Suomi Pohjois-Karjalan aluekehitykseen liittyvä ylimaakunnallinen yhteistyö on laajentunut kattamaan Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Lappi. Yhteistyön perustana on Euroopan unionin aluejako, jossa Itä- ja Pohjois-Suomi muodostavat yhteisen NUTS2-alueen. Itä- ja Pohjois-Suomeen on valmisteltu Suomen rakennerahasto-ohjelman täydennysosaksi Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma. Tämän suunnitelman toteuttaminen tulee määrittämään EU:n ohjelmakauden rakennerahastovarojen käyttöä Pohjois-Karjalassa. Ohjelman maakunnalliset toiminnan sisällöt määritellään maakuntaohjelmassa. 8 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

11 Katse Pohjoiseen -ohjelma Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettiin tehtäväksi Itä- ja Pohjois-Suomelle kehittämisohjelma. Alueen kehittämistä pohtineen työryhmän linjauksista nousee Pohjois-Karjalan osalta esille: luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvän osaamisen, innovaatio- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen lisääminen puuraaka-aineen uudet käyttömahdollisuudet ja niihin liittyvä tutkimus, bioenergia ympäristön ja kestävän kehityksen huomioonottaminen kaikessa taloudellisessa toiminnassa sekä luontoarvojen ja muun taloudellisen toiminnan yhteensovittaminen hajautettujen ratkaisujen kehittäminen erityisesti energia- ja palvelutuotannossa matkailun kehittäminen (kestävä matkailu) Venäjä-potentiaalin hyödyntäminen Työ- ja elinkeinoministeriö on vastuussa toimenpiteiden koordinoinnista ja on käynnistänyt jatkovalmistelun. Itä-Suomi yhteistoiminta-alue Pohjois-Karjala kuuluu lakisääteiseen Itä-Suomen yhteistoiminta-alueeseen yhdessä Pohjois- ja Etelä-Savon kanssa. Itäsuomalaisittain isoja tulevaisuuden kysymyksiä ovat pääliikenneyhteyksien kehittäminen, korkeakoulutuksen ja TKI-toimintojen kehittäminen, metsäteollisuuden rakennemuutos, ilmasto- ja energiastrategia, Saimaan alueen kestävä hyödyntäminen tai Venäjä-yhteistyö. Ne koskevat laajasti koko Itä-Suomea, mutta edellyttävät erilaisia toimia eri maakunnissa. Maakuntien yhteisistä hankkeista ja niihin liittyvästä työnjaosta sovitaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmissa. Muut yhteistyörakenteet Pohjois-Karjala toimii osana Itä-Suomen neuvottelukuntaa. Tässä yhteistyörakenteessa ovat mukana lisäksi Pohjois- ja Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kainuu. Rajat ylittävässä yhteistyössä merkittävä rakenne on Eurego Karelia, johon Suomen puolelta kuuluvat Pohjois-Karjalan lisäksi Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu sekä Venäjän puolelta Karjalan tasavalta. Nämä alueet muodostavat myös ENI-ohjelman toiminta-alueen. EU:n ohjelmakauden Karelia ENI -ohjelma on valmisteilla ja päässee käyntii vuonna Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan ELY-keskukset ovat määritelleet yhteistyössä kehittämiskohteita maaseudun kehittämisessä ohjelmakaudella Niitä ovat maidontuotanto, viljelijöiden työhyvinvointi, luomutuotanto, vihannes- ja marja-ala, hevostalous, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, biotalous ja metsäasiat, elintarvikkeiden jatkojalostus ja ruokamatkailu, pienyritystoiminnan aktivointi, laajakaista ja jätehuolto. Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

12 2 Maakuntasuunnitelma pitkän aikavälin suunnitelmana Pohjois-Karjalan strategia 2030 Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava muodostavat maakunnan keskeiset kehittämisasiakirjat. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys, maakuntaohjelma linjaa kehittämistavoitteet seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelma on yhteinen tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Siinä kuvataan Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset. Strategia on hyväksytty vuonna Maakuntaohjelman valmistelun yhteydessä nämä pitkän aikavälin linjaukset on päivitetty ja liitetään tiiviissä muodossa maakuntaohjelman strategiaosaksi. Varsinainen asiakirja on voimassa edelleen. Keskeiset maailmanlaajuiset tulevaisuuden haasteet ovat globalisaatio, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutoksen hillintä, energian saatavuus ja hinta, teknologian kiihtyvä kehitys sekä muutokset arvomaailmassa. Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelma Pohjois-Karjalan kehitykseen vaikuttavat monet merkittävät rakenteelliset muutokset, kuten keskittyvä aluerakenne, julkisen talouden haasteet palvelurakenteelle ja elinkeinorakenteen muutokset. Maailmanlaajuisten megatrendien ja rakenteellisten muutosten lisäksi myös Pohjois-Karjalan aluekehityksen sisällölliset painotukset ovat muuttumassa. Palvelujen merkitys kasvaa, klustereiden kehittämisestä siirrytään entistä enemmän osaamisen yhdistelyyn, energian ja luonnonvarojen kestävä käyttö korostuu ja teknologia ulottuu kaikkialle. Näiden maakunnan tulevaisuuden haasteiden pohjalta on laadittu vuoteen 2030 ulottuva visio, keskeiset strategiset linjaukset ja pitkän aikavälin kehittämisteemat. Julkaisu Päivitetyt väestö- ja työpaikkatavoitteet ulottuvat vuoteen 2030 saakka. Maakuntaohjelman tavoitteet vuodelle 2017 on johdettu pitkän aikavälin tavoitteista. 10 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

13 VISIO 2030 Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala on luonnonläheinen, vetovoimainen ja kansainvälinen rajamaakunta. STRATEGISET LINJAUKSET KEHITTÄMIS- TEEMAT Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus Tulevaisuuden kasvualat Luonnonvarojen uusi aika Valttikorttina Venäjä Nuoret tulevaisuuden tekijöinä Yritystoiminnan kilpailukyvyn vahvistaminen KEHITTÄMISEN YDIN Osaamisen vahvistaminen Kansainvälisyyden vahvistaminen Venäjän läheisyyden hyödyntäminen Resurssiviisaus Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

14 Strategiset linjaukset KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN YRITYSTOIMINTA OSAAMISEN JA TYÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN HYVINVOIVA JA TURVALLINEN MAAKUNTA KESTÄVÄ ALUERAKENNE JA SAAVUTETTAVUUS Vauhditetaan kotimaisten ja ulkomaisten investointien saamista maakuntaan. 12 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

15 Kehittämisteemat TULEVAISUUDEN KASVUALAT LUONNON- VAROJEN UUSI AIKA VALTTIKORTTINA VENÄJÄ NUORET TULEVAISUUDEN TEKIJÖINÄ tuoteinnovaatioita, palveluratkaisuja sekä panostamalla uusiutuvaan energiaan ja puurakentamiseen.

16 Väestö- ja työpaikkatavoitteet Pitkän aikavälin väestö- ja työpaikkaennusteet on laadittu HEMAASU-mallin avulla. HEMAASU on työvoiman kysynnän ja tarjonnan sopeutusmallinnus, joka sisältää tilastotietoja väestön, työpaikkojen, työllisyystilanteen, kuntien käyttötalouden ja aluetalouden kehityksestä. Mallin avulla on mahdollista tarkastella erilaisten oletusten vaikutuksia kehitykseen ja tuottaa vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Väestösuunnitteen pohjana on käytetty Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennustetta, jota on hieman sopeutettu huomioimalla viime vuosien maahanmuuton lisääntymistä koskeva trendi. Korjauksen myötä Pohjois-Karjalan väestösuunnite vuodelle 2030 on henkeä, noin 700 henkeä enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste. Suunnitteen toteutuminen edellyttää maakuntaan keskimäärin noin 250 hengen vuotuista muuttovoittoa. Työikäisten eli vuotiaiden määrä laskee väestön ikärakenteen takia selvästi. Työpaikkojen määrän lasku ei tästä huolimatta ole väistämätön kehityssuunta. Pohjois-Karjalan työttömyysaste on ollut yksi maan korkeimmista, lisäksi kokonaan työvoiman ulkopuolella on runsaasti väkeä mm. erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä. Esimerkiksi joulukuun 2013 lopussa Pohjois-Karjalassa oli työtöntä työnhakija. Erilaisissa työvoimahallinnon toimenpiteissä oli henkeä, joista kokonaan työvoiman ulkopuolella (koulutuksessa, valmennuksessa, kuntoutuksessa yms.) oli henkeä. Kun työvoimasta tulee pula, näiden ryhmien koko tulee pienenemään merkittävästi. Potentiaalin hyödyntäminen mm. aikuiskoulutuksen avulla on mahdollista ja siihen pyritään monin eri toimenpitein ja hankkein. Mikäli työvoimaan osallistumisasteet ja tällä hetkellä koko maan keskimääräisiä lukuja alhaisempi, mutta jo selvästi nousussa ollut keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ja ikääntyneiden työhön osallistuminen edelleen nousevat tavoitteiden mukaisesti, työpaikkojen määrä voi jopa kasvaa. Tavoitteeksi vuodelle 2030 on asetettu työpaikkaa. Taulukko 1 Väestötavoitteet POHJOIS-KARJALA Toteutunut kehitys Tavoitteellinen kehitys VÄESTÖ MUUTTOERO ED. JAKSOLLA MAASSAMUUTTOERO (per vuosi ed. jaksolla) NETTOSIIRTOLAISUUS (per vuosi ed. jaksolla) SYNTYNEET (per vuosi ed. jaksolla) KUOLLEET (per vuosi ed. jaksolla) SYNTYNEET-KUOLLEET (per vuosi ed. jaksolla) VÄESTÖ (henkeä) VÄESTÖLL. HUOLTOS. (lasten ja yli 65-v os. työik., %) 52,7 52,0 53,7 62,4 72,7 81,3 85,7 VANHUSHUOLTOSUHDE (yli 65-v os. työik., %) 25,7 27,5 30,8 38,3 46,5 53,6 57,8 LASTEN (0-14 -v) OSUUS TYÖIKÄISISTÄ, % 27,0 24,4 23,0 24,1 26,2 27,6 27,8 Taulukko 2 Työpaikkatavoitteet POHJOIS-KARJALA Toteutunut kehitys Tavoitteellinen kehitys TYÖLLISYYS TYÖVOIMA (henkeä) TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 68,1 68,0 68,2 69,3 71,5 73,5 74,7 TYÖPAIKAT NETTOPENDELÖINTI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (ind.) 98,2 98,7 98,9 99,1 99,3 99,3 99,3 TYÖTTÖMÄT (henkeä) TYÖTTÖMYYSASTE (%) 19,2 16,9 14,6 10,7 7,4 5,2 4,0 TYÖLLISYYSASTE (työlliset v:ista,%) 55,2 56,7 58,5 62,5 67,1 70,8 72,9 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (ei-työlliset/työlliset) 1,77 1,68 1,63 1,60 1,57 1,56 1,55 LASTEN (0-14 -v) OSUUS TYÖIKÄISISTÄ, % 27,0 24,4 23,0 24,1 26,2 27,6 27,8 14 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

17 3 Pohjois-Karjalan nykytila Pohjois-Karjalan nykytilan kuvauksessa on tarkasteltu maakuntaohjelman seurannassa käytettäviä mittareita, jotka työ- ja elinkeinoministeriö on määritellyt. Näitä ovat väestö ja muuttoliike, alueen kilpailukyky, talouden tasapaino, työllisyys ja työttömyys, alueen sisäiset erityispiirteet, osaaminen ja elinympäristön laatu ja aluerakenne. Luku sisältää aihekohtaisen tarkastelun, jossa on käytetty uusimpia käytettävissä olevia tietoja (kevät 2014) sekä niiden yhteenvetona taulukon, jossa erikseen määritetyille mittarille on asetettu numeeriset tavoitteet vuodelle Tavoitteet on johdettu maakuntasuunnitelman tavoitteista. 3.1 Väestö ja muuttoliike Vuoden 2013 lopussa pohjoiskarjalaisia oli kaikkiaan henkeä. Naisten osuus maakunnan väestöstä on 50,3 prosenttia ja miesten 49,7 prosenttia. Työikäisessä väestössä miehiä on lukumääräisesti naisia enemmän. Naiset ovat puolestaan enemmistönä eläkeikäisessä väestössä. Pohjois-Karjalan väestörakennetta luonnehtii suurten ikäluokkien ja senioriväestön korkea väestöosuus ja toisaalta nuorempien ikäluokkien ja erityisesti 1970-luvulla ja 2000-luvulla syntyneiden suhteellisen vähäinen määrä. Tästä seuraa, että vanhushuoltosuhde* on heikompi kuin maassa keskimäärin. Väestön ikääntyminen onkin lähivuosien merkittävin haaste. Se aiheuttaa muutostarpeita nykyisiin palvelujärjestelmiin ja niiden ylläpitoon. Myönteistä väestökehityksessä on ollut erityisesti se, että maakunnan väkiluvun lasku on viime vuosina hidastunut oleellisesti. Pohjois-Karjala on ollut jo useita vuosia peräkkäin muuttovoittomaakunta. Vuosi 2013 oli jo viides peräkkäinen muuttovoittovuosi. Merkittävä tekijä on maahanmuutto, mm. Venäjältä (412 henkeä vuonna 2013). Maahanmuuttajaväestön kasvu on tuonut mukanaan uusia tarpeita palvelujen organisoimiseen ja koulutuksen järjestämiseen. Pohjois-Karjalan väestötappio kertyy tätä nykyä suurelta osin luonnollisesta väestömuutoksesta. Vuonna 2013 tämä oli -330 henkeä. Alhainen syntyvyys on tyy Pohjois-Karjalan väestörakenne 2013 ja 2030* (*Tilastokeskuksen ennuste) Väestön lukumäärä Miehet 2013 Naiset 2030 Miehet 2030 Naiset Ikävuodet Kuva 3 Pohjois-Karjalan väestörakenne (Lähde: Tilastokeskus) Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

18 Pohjois-Karjalan väestökehitys Muuttoliike Luonnollinen väestönkasvu Väestönmuutos Henkilöä Kuva 4 Pohjois-Karjalan väestökehitys (Lähde: Tilastokeskus) pillinen ongelma ikääntyvän väestörakenteen omaavalle maakunnalle. Pohjois-Karjalan keskeisimpänä tulevaisuuden haasteena on väestörakenteen ikääntyminen. Se tulee vaikuttamaan merkittävästi alueen talouteen, kunnallistalouteen, palvelurakenteisiin sekä erityisesti osaavan työvoiman saatavuuteen varsinkin reuna-alueilla. Sama haaste koskee myös yrittäjien omistajanvaihdoksia. Pohjois-Karjalassa väestön ikääntyminen pyritään kääntämään voimavaraksi. Maakunta on edelläkävijä ikäosaamisen kehittämisessä ja sen mahdollistamissa uusien innovaatioiden tuottamisessa. Maakunnan sisällä väestörakenteen ja muuttoliikkeen erot ovat suuret. Väestön keskittyminen Joensuun ydinkaupunkialueelle on selkeä trendi. Maakunnan reuna-alueilla väki vähenee. Merkittävä osa pohjoiskarjalaisista (56%) asuu kuitenkin edelleen maaseudulla. 3.2 Kilpailukyky Pohjois-Karjalassa on monipuolinen toimialarakenne. Maakunnassa on useita varsin vahvoja toimialoja ja yrityksiä. Lisäksi alueelta löytyy potentiaalisia kasvualoja. Esimerkkinä tästä on biotalous, jota koskeviin kehittämishankkeisiin on investoitu merkittävästi. Joensuun vahva biotalousosaaminen on tunnustettu myös valtakunnallisesti, kun Joensuu nimettiin vetovastuuseen biotalous-inka-ohjelmassa (ainoa innovatiiviset kaupungit -ohjelman vetovastuu koko Itä-Suomessa). Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan osalta Pohjois-Karjalan tilanne on kaksijakoinen: yhtäältä alueen merkittävien kansainvälisten kasvuyritysten näkymät ovat ainakin osittain varsin positiiviset, ja tiedossa on paljon yritysinvestointeja. Toisaalta kotimarkkinapohjaisen teollisuuden sekä matkailun kehitysnäkymät (venäläisten matkailijoiden osuuden voimakas kasvu taittumassa mm. ruplan kurssin laskun vuoksi) ovat vähän heikommat. Pohjois-Karjalassa asukasta kohden laskettu bruttoaluetuote* oli euroa vuonna 2011, mikä on 77,5 % koko maan tasosta. Vaikka koko maan taso on kaukana, Pohjois-Karjalan aluetalouskehitys on ollut aivan viime vuosina myönteistä. Maakunnan bruttoaluetuote sukelsi maailmantalouden ja globaalin rahoitusmarkkinakriisin myötä vuosina 2008 ja 2009, mutta elpyminen oli taantuman jälkeen selvästi koko maata nopeampaa. Myös Pohjois-Karjalan yritysten liikevaihdon kasvu oli vuosien notkahduksen jälkeen vahvaa. Liikevaihto palasi taantumaa edeltävälle tasolle jo vuonna 2010 eli vuotta koko maata nopeammin. Yritysten liikevaihdon kasvu oli sekä vuonna 2010 että 2011 kaikista maakunnista toiseksi nopeinta. Vuosi 16 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

19 Bkt ja väestön tulotaso Pohjois-Karjala Bkt/asukas (käyvin hinnoin) euroa Suomi Bkt/asukas (käyvin hinnoin) Pohjois-Karjala Väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo, netto) Suomi Väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo, netto) Kuva 5 Pohjois-Karjalan bruttokansantuote ja väestön tulotaso (Lähde: Tilastokeskus) 25 % Liikevaihdon kasvu 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % -5 % Pohjois-Karjala Koko maa -10 % -15 % -20 % Kuva 6 Liiikevaihdon kasvu Pohjois-Karjalassa ja koko maassa (Lähde: Tilastokeskus) 2012 oli heikko, mutta vuoden 2013 kolmen ensimmäisen neljänneksen kasvuvauhti oli jälleen maakunnista toiseksi vahvinta, joskin tuoreet kasvuluvut ovat pieniä. Erot maakuntien välillä ovat supistuneet, sillä erityisesti perinteisesti vahvat vientivetoisimmat maakunnat ovat kärsineet taantumasta. Taloustilanne huomioiden Pohjois-Karjalan viime vuosien talouskehitystä voidaan siis pitää varsin myönteisenä. Taustalla on mm. maakunnan toimialarakenteen monipuolisuus, myös potentiaalisia kasvualoja on useita. Tämä luo uskoa sille, että vaikka maailmantalouden taantuma ja euroalueen ongelmat ovat näkyneet maakunnan kehityksessä, edellytykset kasvulle ja kehittämistoimenpiteille ovat hyvät, kunhan maailmantalous lähtee jälleen vetämään. Vuoden 2012 lopussa maakunnassa oli yritystä. Yritysten määrä on kasvanut yli tuhannella vuoteen 2005 verrattuna. Viime vuosina Maakuntaan on saatu merkittävässä määrin invest-in -tyyppisiä investointeja, joille on ollut tyypillistä se, että lopputuotteiden markkinoiden suurimmat kasvuodotukset tulevat Venäjältä. Vuoden 2013 aikana käynnistyi modernin teollisuuspuiston rakentaminen Penttilänrantaan, johon sijoittunee vuoteen 2017 mennessä useita metsäteknologiaan kuuluvia järjestelmätoimittajia ja toimittajia. Rakentamisen vire on säilynyt hyvänä ja myös jatkossa on tiedossa mittavia rakennushankkeita. Esim. Joensuun keskustassa on ollut käynnissä, vireillä tai Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

20 1 000 Yritysten määrän kehitys Lopettaneet yritykset Aloittaneet yritykset Yritysten määrän kehitys Kuva 7 Yritysten määrän kehitys Pohjois-Karjalassa (Lähde: Tilastokeskus) suunnitteilla hyvin mittavat rakennushankkeet (yhteensä 350 miljoonan euron edestä), minkä lisäksi maakunnassa toimii merkittäviä, koko valtakunnan alueella toimivia maarakennusalan yrityksiä. Myös matkailuala on saatu nousuun. Maaseudulla maatilojen investointitahti osoitti piristymistä vuoden 2013 lopulla. Tuotantomäärien laskun voi ennakoida taittuvan. Myös luomutuotanto on kasvussa. Maaseutuyrittäminen monipuolistuu mm. siten, että siihen ollaan liittämässä entistä useammin myös palvelutarjontaa. Maaseudun tietoliikenneyhteyksien rakentaminen on vilkastunut myös Pohjois-Karjalassa. Laajakaistahankkeet ovat edenneet parhaiten Rääkkylässä ja Pielisen Karjalan alueella. Metsätaloudessa puun myyntimäärät ovat säilyneet korkealla tasolla. Puuraaka-aineen kysyntä energiantuotannossa on pidemmällä aikajaksolla kasvussa. Käynnissä on lukuisia bioenergiaan liittyviä yrityshankkeita. Yritysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on Pohjois-Karjalassa perinteisesti ollut maatalousyrittäjyys pois lukien maan keskiarvolukuja pienempi. Sen sijaan yrittäjyysastetta* vertailtaessa Pohjois-Karjalan luku on maan neljänneksi korkein. 3.3 Talouden tasapaino Pohjois-Karjalan kuntien taloustilanne on erittäin haasteellinen huomioiden tulevat väestörakenteelliset muutokset. Väestö eläköityy ja ikärakenne vanhenee, mikä merkitsee kahdesta näkökulmasta paineita kuntatalouteen. Toisaalta maakunnan kuntien tuloverojen kasvu tulee jäämään koko maasta jälkeen ja lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset uhkaavat nousta talouden kantokykyä nopeammin. Vuoden 2013 alustavien tilinpäätöstietojen perusteella Pohjois-Karjalan kuntien talouden tilanteen kiristyminen helpotti hieman aikaisemmasta vuodesta 2012, joka oli kuntatalouden heikoin sitten vuoden Kuntien määrätietoisen taloudenpidon ohella tähän tulokseen vaikuttivat toimintakulujen kasvun pienentyminen edellisvuoteen verrattuna ja verotuksen kertaluontoiset erät. Kuntien investoinnit lisääntyivät 10 % edelliseen vuoteen verrattuna, kun koko maassa lisäys oli ainoastaan 3,3 %. Kuntien käyttötalouden tilanne parantui jonkin verran ja vuosikate kasvoi puolitoistakertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna. Julkiset tulot kasvoivat 2,1 % ja menokehitystä kuvaava toimintakate pysyi lähes ennallaan. Kuntakohtaiset erot olivat kuitenkin suuria. Maakunnan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2014 on 20,74, joka on tasan prosenttiyk- 18 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

21 80 % Työllisyys 70 % 60 % 50 % Pohjois-Karjala työllisyysaste (15-64 v. %)* Koko maa työllisyysaste (15-64 v. %)* 40 % Pohjois-Karjala työttömien osuus työvoimasta* 30 % 20 % 10 % Koko maa työttömien osuus työvoimasta* Pohjois-Karjala työttömyysaste** 0 % Tavoite 2017 Koko maa työttömyysaste** Kuva 8 Työllisyys (Lähde: *Tilastokeskus, **Työ- ja elinkeinoministeriö) sikön korkeampi kuin koko maassa keskimäärin. Ainoastaan kahdessa kunnassa ei vielä ole saavutettu tai ylitetty maagista 20 prosentin rajaa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana tapahtunut verotulokehityksen eriytyminen muuhun maahan verrattuna vastaa Pohjois-Karjalan kuntakentässä keskimäärin 1,2 verotuloprosentin tuottoa. Tilitetyissä kunnallis- ja yhteisöveroissa vuodelta 2013 Pohjois-Karjalan kuntien kasvu oli lähes samalla tasolla koko maan kanssa. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin jälleen suuria. Sinänsä koko maan tasolla alhainen velkamäärä kasvoi 8,2 %, joka on hieman yli neljä prosenttiyksikköä koko maan kasvua vähemmän. Samaan aikaan myös kassavarojen vähentyminen hidastui. Vaikka kuntatalouden tilanne on edelliseen vuoteen verrattuna hieman kohentunut, se ei merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle. Palvelutarve kasvaa edelleen sosiaali- ja terveyspalveluissa (vanhuspalvelut) eivätkä kuntien talouden sopeuttamispaineet ole poistuneet. Myös maakunnan korkealla tasolla oleva työttömyys erilaisine lieveilmiöineen aiheuttaa lisäkustannuksia kunnille. Toivottava kansainvälinen ja kansallinen taloustilanteen koheneminen näkyy kuntasektorilla ja erityisesti maakunnassa aina viiveellä. Meneillään oleva valtionosuusjärjestelmän uudistaminen vaikuttaa kuntien valtionosuuksiin vuoden 2015 alusta alkaen. Alustavat laskelmat osoittavat, että uuden järjestelmän vaikutukset maakunnan sisällä olisivat varsin kaksijakoiset. Puolet kunnista hyötyisi uudistuksesta ja päinvastoin. Keskimäärin Pohjois-Karjala saisi maakuntana valtionosuuksien lisäystä 49 /asukas nykyjärjestelmään verrattuna. Maakunnan kannalta tärkeiden laskentakriteerien (työttömyys, ikärakenne ja syrjäisyys) huomioiminen lopullisessa lakiesityksessä ratkaisee sen, millainen lopputulos uudistuksella on kunnille. Joka tapauksessa kuntakohtaiset erot ovat suuria ja lisäksi on huomioitava kuntien erilainen lähtötilanne taloudessa. Alijäämäinen ja velkainen kunta on aivan erilaisessa tilanteessa kuin ylijäämiä kerännyt ja velaton kunta. 3.4 Työllisyys ja työttömyys Työllisyysaste* on Pohjois-Karjalassa useita prosenttiyksikköjä keskimääräistä alhaisempi. Korkean työttömyyden lisäksi tähän vaikuttaa työvoimaan kuulumattoman työikäisen väestön suhteellisen suuri osuus. Yhtäältä se kertoo koulutukseen osallistuvien suuresta määrästä maakunnassa, mutta toisaalta myös siitä, että väestöä on siirtynyt pois työmarkkinoilta esimerkiksi varhaisen eläköitymisen tai syrjäytymisen takia. Työttömyyden kasvu on hidastunut. Vuoden 2013 lo- Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

22 pussa työttömien osuus työvoimasta oli 16,7 % ja työttömiä työnhakijoita oli Isoa käännettä parempaan suuntaan ei ole nähtävissä lyhyellä aikavälillä. Syynä on vientialojen hento kasvu ja julkisen talouden (etenkin kunnallistalouden) epävarmuus, mikä heijastuu paikallismarkkinoilla toimiviin yrityksiin. Pidentynyt taantuma on luonut työvoimareservejä, jopa piilotyöttömyyttä. Pohjois-Karjalan työllisyydessä ongelmallisinta on vaikea rakennetyöttömyys, johon ei ole näköpiirissä nopeaa parannusta. Kuntakokeiluhankkeiden ja työvoiman palvelukeskuksia koskevan lain muutoksen ansiosta saattaa tulla uusia keinoja, mutta Pohjois-Karjalassa on aktivointiaste ollut jo muutoinkin korkea. Nuorisotyöttömyys on edelleen merkittävä haaste. Nuorten aktivointiaste on Pohjois-Karjalassa maan korkein. Haasteena on kuitenkin se, että nuorille saadaan pikaisesti työpaikkoja avoimelta sektorilta, jotta nuoret eivät turhautuisi ja muuttaisi pois. Jos työllisyystilanne alkaa parantua, se näkyy ensimmäisenä nuorisotyöttömyyden vähenemisenä. Tätä edesauttaisi merkittävästi myös parannus nuorten työelämätaidoissa. Ulkomaalaisten työttömyysaste on Pohjois-Karjalassa selkeästi maan korkein. Edes korkea aktivointiaste ei näytä purevan ulkomaalaisten työttömyyteen, koska avoimet markkinat eivät vedä. Myös työnantajien rekrytointiasenteet vaikuttavat osaltaan tilanteeseen. Sen sijaan maahanmuuttajien yrittämisaktiivisuus on nousussa. Työttömiksi jääneille kohdistettavat palvelut suunnataan erityisesti nuoriin, pitkään työttömänä olleisiin ja maahanmuuttajiin. Työttömien tulovirta painottuu irtisanottujen osalta ikääntyneempään päähän, ja etenkin teollisuudessa sellaisille lähinnä miesvoittoisille aloille, joilla ei ole enää saatavissa vastaavia uusia työpaikkoja. Uudelleenkoulutusmahdollisuudet ovat haasteellisimmat juuri em. ryhmän osalta. Toisaalta pohjoiskarjalainen työvoima on todettu eri yhteyksissä hyvin laadukkaaksi. 3.5 Osaaminen Pohjois-Karjala on koulutusmaakunta. Maakunnassa koulutetaan osaajia paitsi omalle alueelle niin tietyillä aloilla myös koko maan tarpeisiin ja aina kansainvälisesti. Opiskelijoiden väestöosuus onkin keskimääräistä suurempi. Haasteena on, että opiskelijat saataisiin jäämään maakuntaan opintojen päätyttyä. Väestön ikärakenteesta johtuen maakunnan aikuisväestön koulutustaso on matalampi kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2012 tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä oli 68 % (koko maa 68,5 %) ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus vastaavasti 23,2 % (koko maa 28,7 %). Luvut ovat parantuneet viime vuosina. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osalta tämä ei kuitenkaan ole johtanut siihen, että eroa koko maan lukuihin olisi saatu kiinni. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osalta maakunnan luvut (44,8 % vuonna 2012) ovat kuitenkin koko maan keskiarvoa (39,9 %) paremmat. Koulutusjärjestelmän muutos on suuri haaste maakunnalle. Siinä tulee reagoida paitsi maakunnan sisäiseen väestörakenteen muutokseen ja työvoima- 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % Osaaminen Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) Suomi tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) Pohjois-Karjala tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste yht.) Suomi tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste yht.) Pohjois-Karjala peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista Suomi peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista Kuva 9 Osaaminen (Lähde: Tilastokeskus) 20 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

23 tarpeisiin, niin myös ylimaakunnallisiin ja kansainvälisiin koulutustarpeisiin. Tarvitaan monenlaisia osaajia, korkeasti koulutettuja ja kädentaitojen taitajia. Aikuiskoulutuksen ja elinikäisen oppimisen merkitys korostuu jatkossa. Lähtökohtana on, että kaikille taataan tasavertaiset mahdollisuudet hankkia haluamaansa koulutusta. 3.6 Elinympäristön laatu ja aluerakenne Pohjois-Karjala tarjoaa viihtyisän, turvallisen, terveellisen ja käytännön elämän kannalta sujuvan asuin- ja elinympäristön kaiken ikäisille asukkaille ja täällä kävijöille. Pohjois-Karjalan muita vetovoimatekijöitä ovat monimuotoinen luonnonympäristö ja elinvoimaisten kylien verkosto. Suurin osa pohjoiskarjalaisista asuu taajamissa. Maakunnan taajamat tarjoavat hyvät mahdollisuudet laadukkaille asuin- ja työpaikkaympäristöille. Ne ovat luonnonläheisiä, pienimittakaavaisia ja väljästi rakennettuja, joista käsin vapaa-ajanalueet hyvin saavutettavissa. Haja-asutusalueet ja kylät antavat vaihtoehtoisia mahdollisuuksia asuin- ja työpaikka-alueiden valinnalle. Pohjois-Karjala tarjoaa myös monipuoliset vapaa-ajan asumisen vaihtoehdot. Laajat ja monipuoliset vesistöalueet ja monimuotoinen luonnonympäristö luovat edellytykset laadukkaalle loma-asutukselle, vapaa-ajanvietolle ja erilaisille harrastuksille. Maakunnan vesistöt ovat pääosin hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Pohjois-Karjalassa on omaleimaista, jopa ainutlaatuisia kulttuuriympäristöjä, joilla on vetovoimaa asumisen ja yritystoiminnan alueina. Pohjois-Karjalassa maaseutuasutuksen osuus on valtakunnan keskiarvoa suurempi. Kehitys suuntautuu kuitenkin maaseudun haja-asutusalueilta kohti kirkonkylien taajamia ja erityisesti Joensuun seutua. Joensuun kaupungin lievealueen väestömäärä on kasvanut harvaan asutun maaseudun kustannuksella. Joensuun seudun ja sen vaikutusalueen merkityksen arvioidaan kasvavan edelleen. Koko Pohjois-Karjalan menestyminen edellyttää kuitenkin myös muiden maakunnan osien myönteistä kehitystä. Pohjois-Karjalan aluerakenteen muodostavat Joensuun seutu sekä Pielisen Karjalan ja Keski-Karjalan seutukeskukset. Joensuun seutu on maakunnallisten palvelujen keskus, jossa sijaitsee koko maakuntaa palvelevat erikoiskaupan, hallinnon, kulttuurin, vapaa-ajan ja virkistyksen palvelut. Seutukeskukset muodostavat maakunnan eri osien palveluverkoston rungon, jossa on useampaa kuntaa palvelevia erikoiskaupan, hallinnon, kulttuurin ja vapaa-ajanpalveluja. Kuntakeskukset tarjoavat alueelliset peruspalvelut sekä erikoiskaupan palveluja. Kylät tulevat toimimaan enenevässä määrin maaseutualueiden asumisen ja elinkeinotoiminnan keskittyminä ja niiden merkitys palvelujen tarjoajina vähenee. Kuitenkin laajan väestöpohjan omaavilla maaseutualueilla on tärkeää, 100 % Missä pohjoiskarjalaiset asuvat? 100 % Missä suomalaiset asuvat? 90 % 90 % Suhteellinen osuus väestöstä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunginläheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin kehysalue Ulompi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue Suhteellinen osuus väestöstä 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % Harvaan asuttu maaseutu Ydinmaaseutu Kaupunginläheinen maaseutu Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin kehysalue Ulompi kaupunkialue Sisempi kaupunkialue 10 % 10 % 0 % % Kuva 10 Missä pohjoiskarjalaiset ja suomalaiset asuvat? (Lähde: Tilastokeskus) Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

24 Valtimo Kaupunki-maaseutu -luokitus Pohjois-Karjalassa Nurmes Lieksa Juuka Outokumpu Polvijärvi Kontiolahti Ilomantsi Liperi Joensuu Luokitus Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu Rääkkylä Kitee Tohmajärvi 0 12, kilometriä Aineistot: SYKE, 2013 MML & Esri Finland, 2013 Kuva 11 Kaupunki-maaseutu -luokitus Pohjois-Karjalassa 22 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

25 että palvelut säilyvät. Maaseutuelinkeinojen, etätyön ja matkailun kehittäminen tukevat asutuksen ja palvelujen säilymistä. 3.7 Pohjois-Karjalan sisäiset erityispiirteet Pohjois-Karjala on kompakti alue, jolla on yksi selkeä keskus. Hallinnollisesti ja toiminnallisesti yhtenäisyys näkyy mm. siinä, että maakunnallisten toimijoiden toiminta-alueet ovat pääsääntöisesti yhteneväisiä. Joensuun asema maakunnan keskuksena ja kehityksen veturina on selvä ja tunnustettu. Keskeisenä kehittämisen haasteena on, miten maakunnan muut alueet pystyvät hyötymään keskuksen kasvusta ja sinne kasautuneesta osaamisesta. Ja toisaalta, kokonaisuudessaan vahva maakunta vahvistaa vastavuoroisesti myös keskusta. Sijainti raja-alueella on luonut Pohjois-Karjalaan omaleimaisen historian ja kulttuuriset erityispiirteet. Monipuolinen, rikas ja puhdas luonto, runsaat luonnonresurssit ja kulttuuriympäristöt antavat hyvät mahdollisuudet elinkeinotoimintaan ja maakunnan kehittämiseen. Pohjois-Karjalan pysyvinä haittoina ovat kylmä ilmasto, pitkät välimatkat ja harva asutus. Sijainti vaikuttaa saavutettavuuteen. Pääkaupunkiseutu on kaukana Pohjois-Karjalasta. Pohjois-Karjala ei myöskään sijaitse keskeisimpien maata halkovien yhteysreittien varrella. Pohjois-Karjala on leimallisesti rajamaakunta, jolla on noin 300 km yhteistä rajaa Venäjän Karjalan kanssa. Oman erityispiirteensä tuo myös sijainti EU:n ulkorajalla. Rajan läheisyys on luonut luontevat lähtökohdat Venäjä-osaamiselle. Kolme seutukuntaa 13 kuntaa Joensuun kaupunkiseutu on sekä teknologia- että puu- ja metsäteollisuuden ja osaamisen keskus. Väestön keskittymisestä että toisaalta nopeasta vähenemisestä aiheutuu uusia haasteita erityisesti palvelujen järjestämisessä. Myös työttömyys vaihtelee kuntien välillä huomattavasti. Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan seutukunnilla ja myös Joensuun seutukunnan reuna-alueille väestön ja työpaikkojen määrä on laskenut. Alueilla on kuitenkin omat vahvuutensa ja kasvupotentiaalinsa. Esimerkiksi Juuka on Suomen johtavia kivituoteteollisuuspaikkakuntia. Pielisen Karjalan luonto Kolin kansallismaisemineen muodostaa erinomaiset lähtökohdat kasvavalle matkailulle. Pielisen Karjala on viime vuosina ollut vahvassa nousuvireessä. Keski-Karjala on monipuolisen erikoisosaamisen seutukunta, jonka vahvuuksia ovat mm. mekaaninen puunjalostus, metalliteollisuus, maaseutuelinkeinot, kulttuuri ja rajaosaaminen. Mahdollisuuksia jatkossa on erityisesti matkailu-, bioenergia- ja ympäristöalalla. Teollisuuden rakennemuutos on viime vuosina koetellut seutua voimakkaasti. Kuntien omistamat elinkeinojen kehittämisyhtiöt JO- SEK, KETI ja PIKES ovat merkittävä voimavara maakunnan eri osien elinkeinotoiminnan kehittäjinä. Kehittämisyhtiöiden toimialueet noudattavat seutukuntien rajoja. Myös näiden organisaatioiden yhteistyö on päässyt hyvään vauhtiin. Kaikki kolme seutukuntaa ovat laatineet oman seutunsa painopisteisiin perustuvat elinkeinostrategiansa, joiden toteuttaminen on maakuntaohjelman konkretisointia. Tärkeänä välineenä maaseudun paikallisen elinvoimaisuuden kehittämisessä on LEADER-tyyppinen toimintatapa, jossa korostetaan paikallisten asukkaiden omaehtoisia toimenpiteitä ja aktiivisuutta yhteisönsä hyväksi. Maakunnassa toteutetaan kolmea LEA- DER-toimintaohjelmaa: Vaara-Karjala, Keski-Karjala ja Joensuun seutu. Paikallinen kehittäminen on nostettu maakuntaohjelmassa erityiskysymykseksi. Erilaiset aluetyypit erilaisia maaseutuja Pohjois-Karjalan väestöstä asuu 56% maaseutumaisiksi luokitelluilla alueilla. Joensuu on väkiluvun perusteella Suomen 12. suurin (noin asukasta) kaupunki. Siihen kuuluu myös laajoja maaseutualueita viime vuosina tapahtuneiden kuntaliitosten myötä. Hallinnollisesti Pohjois-Karjalassa on neljä muuta kaupunkia: Lieksa, Nurmes, Outokumpu ja Kitee. Myös niiden alueista merkittävän osan muodostavat maaseutualueet. Pohjois-Karjalasta suurin osa on jonkintyyppistä maaseutua (kuva 11). Maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämisen painopisteet kohdistuvat koko Pohjois-Karjalaan ja niiden toteuttamisessa keskeistä on tunnistaa erilaisten kehittämistoimenpiteiden koh- Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

26 dentaminen erityyppisille alueille. Aiempi kuntarajoihin perustuva kaupunki-maaseutuluokitus on ollut ongelmallinen paitsi kuntien liitoksissa ja koon kasvaessa niin myös maaseudun elinkeinojen monipuolistuessa. Saman kunnan alueella on usein sekä kaupunkimaisia että maaseutumaisia alueita. Kuntarajoista riippumattomien paikkatietoaineistojen käyttö on mahdollistanut alueiden tarkemman tunnistamisen ja luokittelun (Kuva 11). Luokittelua käytetään hyväksi mm. suunnattaessa maaseutupoliittisia toimenpiteitä. Saaristo-osakunnat Pohjois-Karjalassa on viisi saaristo-osakuntaa: Lieksa, Liperi, Juuka, Kitee ja Rääkkylä. Ne ovat saaneet statuksen vesistön rikkoman aluerakenteen perusteella. Saaristo-osakuntien erityispiirteet ovat vahvuuksia kehitettäessä vapaa-ajan asumista, vesistömatkailua ja vesiliikenneyhteyksiä. Saaristoisuudesta aiheutuvia haittatekijöitä, kuten aikaa vieviä matkoja ja palvelujen saavutettavuutta on kompensoitava valtiovallan toimenpitein. Kulttuuri ja identiteetti Pohjois-Karjala on osa karjalaista kulttuurialuetta, joka ulottuu laajalle Suomen itärajan kummallekin puolen. Sen tarustosta, historiasta, kädentuotteista ja maisemista koko suomalainen kulttuuri ja identiteetti ovat ammentaneet sisältöä. Pohjois-Karjalaan on lyönyt leimansa maakunnan geopoliittinen sijainti kahden kulttuuripiirin rajalla. Nykyinen Pohjois-Karjala tunnetaan maakunnassa tuotetuista elokuvista, nimekkäistä kirjailijoista ja taiteilijoista. Mainetta maakunnalle ovat tuoneet menestyneet artistit, yhtyeet, yksilöurheilijat ja urheilujoukkueet. Tunnettuja ovat myös rock- ja elokuvafestivaalit sekä kansainväliset kulttuuri- ja urheilutapahtumat. Rakennusperintö, maisemat, kulttuuriympäristön kerrostumat ja monimuotoinen luonto tekevät Pohjois-Karjalasta omaleimaisen ja vetovoimaisen maakunnan. Harvinainen piirre nykymaailmassa on kahden kirkkokunnan luterilaisen ja ortodoksisen ristiriidaton rinnakkaiselo. Pohjoiskarjalainen ihminen on avoin ja seurallinen. Nykyaikaisten kommunikaatiovälineiden hallinta on korkealla tasolla, mikä vähentää alueen syrjäisyydestä ja pitkistä välimatkoista johtuvia haittoja Euroopan yhdentymisen myötä kansalaisten liikkuvuus on lisääntynyt. Venäjän kehityksellä on mittavat vaikutukset maakunnan elämään. Siirtolais- ja pakolaisilmiöt ulottuvat myös Pohjois- Karjalaan. Pohjois-Karjala on monikulttuurinen alue. Tavoiteltavana maakunnallisena kulttuuri-identiteettinä on pidettävä suvaitsevaista, monitaustaista kulttuuri-identiteettiä, joka rikastuttaa elämänpiiriä ja pystyy välttämään kulttuurieroista johtuvia haittoja. 24 POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan

27 3.8 Maakuntaohjelman numeeriset tavoitteet Taulukko 3 POKAT 2017 maakuntaohjelman seurantaindikaattorit ja tavoitteet Muuttoliike ja väestö väkiluku* väestön muutos* kokonaisnettomuutto nettomuutto maassamuuton osalta Tavoite 2017 Suomi nettomuutto maassamuuton osalta (osuus väestöstä) -0,47-0,37-0,22-0,07-0,18-0,18-0,23 - nettomuutto maahanmuuton osalta nettomuutto maahanmuuton osalta (osuus väestöstä) 0,16 0,24 0,25 0,24 0,27 0,24 0,26 0,33 luonnollinen väestönkasvu luonnollinen väestönkasvu (osuus väestöstä) -0,16-0,23-0,12-0,23-0,06-0,16-0,20 0,12 vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/15-64-vuotiaat) 28,6 29,1 29,7 30,8 32,0 33,4 34,9 30,2 Kilpailukyky bkt/asukas (käyvin hinnoin)*^ liikevaihdon kasvu 3,5 1,7-17,4 18,4 9,2-2,3 1,8 7,8 aloittaneet yritykset lopettaneet yritykset kasvuyritysten määrä (Toimiala Online; 3-vuotisjakso, %, väh. 10 henk.)* viennin osuus tuotannosta maakunnittain* 8,4 9,4 7,6 9,2 10,5 15,0 15,1 väestön tulotaso henkilöä kohden (käytettävissä oleva tulo, netto)^ Talouden tasapaino kuntien vuosikate euroa/asukas valtion menot maakunnittain asukasta kohden Tavoite 2017 Tavoite 2017 Suomi 2011 Suomi Työllisyys työttömyysaste (Tilastokeskus)* 12,5 10,7 13,0 12,5 12,3 11,7 12,5 7,5 7,8 työttömien osuus työvoimasta (TEM; tilanne) 14,8 15,7 16,5 14,4 14,7 15,7 16,7 9,9 työllisyysaste (15-64 v. %)* 60,3 60,9 58,9 61,6 62,1 60,9 60,9 64,5 68,6 nuorten työttömyys (TEM; alle 25-v. työttömien määrä )* pitkäaikaistyöttömyys (TEM; )* työpaikkojen määrä työvoiman määrä (1 000 henkeä) Tavoite 2017 Suomi 2011 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

28 Alueen sisäiset erot tulotason keskihajonta kunnissa (asuntokunnan keskitulot henkeä kohden) väestön ikärakenteen keskihajonta kunnissa (yli 65-vuotiaiden osuus) Tavoite 2017 Suomi ,4 4,6 4,7 4,7 4,8 5,1 5,3 5,2 Osaaminen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (keskiaste) tutkinnon suorittaneiden osus 15 vuotta täyttäneistä (korkea-aste yht.) peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat vuotiaista* kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista (TOL 2008, kirjaintaso) julkisen sektorin osuus työpaikoista Elinympäristön laatu ja aluerakenne väestön määrän muutos erityyppisillä alueilla (SYKE) Tavoite 2017 Suomi ,4 64,3 65,2 66,2 67,2 68,0 67,7 42,7 42,9 43,4 43,9 44,4 44,8 39,5 20,7 21,4 21,8 22,3 22,8 23,2 28,2 12,3 11,9 11,6 11,4 11,4 11,0 9,0 16,5 44,1 44,4 43,1 43,1 43,4 42,2 32,1 33,0 34,1 33,7 33,6 28,1 sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue maaseudun paikalliskeskus kaupungin kehysalue kaupunginläheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta (I-S:n - 62,6-63,3-67,0 28,4 energiatilasto) teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesistöihin 5,5 5,4 4,5 6,0 5,5 5,6 174 (P-K ELY; t/a) teollisuuden ja yhdyskuntien typpikuormitus vesistöihin (P-K ELY; t/a) Lähde: Tilastokeskus, ellei toisin mainita *Maakuntien on esitettävä indikaattorille tavoitteet maakuntaohjelmakaudelle ^Ennakkotieto Tavoite 2017 Suomi POKAT 2017 Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan