Työnäytteitä. Timo Saarinen/Pelagus substantiae infinitum

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työnäytteitä. Timo Saarinen/Pelagus substantiae infinitum"

Transkriptio

1 Työnäytteitä Timo Saarinen/Pelagus substantiae infinitum P E L A G U S S U B S T A N T I A E I N F I N I T U M

2 Usko ja epäilys keskusteluilta täytti Sami Heinomon odotukset, sivu Petra Pohjola on Vantaan Lucia-neito, sivu RaamatUn lukemisen ei enää tarvitse olla iäisyysprojekti sivu 12 Radio tarjoaa HaRtaUtta arkeen aamuin illoin sivu 2 miten tulla toimeen Hankalan työkaverin kanssa? sivu 5 JanI saxell tapasi gurujaan amerikassa sivut 8 9 Johanna IIVanaInen panee joulun jazziksi sivu 3 ParIsuhde paremmaksi opaskirjoilla sivu 5 Tuntematon punakaartilaispariskunta Lahdesta. Työväen Arkisto. Katkera sisällissota keskiaukeama Sirpa Päivinen etsijä Jouni hynynen marisee itselleen ja Jumalalle keskiaukeama Kuinka vantaalainen on Virve Rosti? sivu Jukka Nurminen valokuvaa veden alla, sivu Hengellisiä juhlia pitkin kesää sivu 5 DeKKaReista jännitystä elämään sivu 9 Kalaa nousi kalakummin ohjauksessa sivu 3 UUsperheeN mutkikkaat ihmissuhteet sivu 5 Lomarakkaus vei AteeNAAN sivu 6 savitarinoiden kuuntelija sivu 7 Jani Laukkanen vesi emilia Pikkaraiselle on kuin toinen koti keskiaukeama Timo Saarinen Hyvän elämän aakkoset keskiaukeama Vantaan Lauri -lehti (graafinen suunnittelu ja toteutus 1996, kuvatoimitus osittain, näissä näytteissä myös osa kuvista)

3 Jouni Hynynen on hakusessa itsel tään ja Ju malalta. Aluksi on selvitettävä, puhutaanko nyt roisina raikulitaiteilijana tunnetun Hynysen vai Jounin kanssa. Edellinen on raskasta rockia soittavan Kotiteollisuuden laulaja-lauluntekijä ja kirjailija, jolta on ilmestynyt taannoin menestyslevy Ukonhauta sekä samanniminen kirja. Räiskyvältä boheemilta on ilmestynyt tänä vuonna toinenkin suomalaisen äijän sielunelämää luotaava teos Mies katosi. Jouni Kalervo Hynynen, 39, taas on mukava, välitön ja rokkitähden kukkoilua karttava, katuviisas karjalaisveikkonen Lappeenrannasta. Meikäläisen keekoilu julkisuudessa ärsyttää joskus itseänikin. Se, mikä toimii Hynysen elämässä, ei toimi Jounin arjessa. Välillä mietin, mikseivät nuo persoonat voisi olla yhtä, mutta olisihan se piinaavan tylsää kaikille, jos olisin esiintyjänä oma asiallinen itseni. On kivaa lähteä keikoille ja jättää aivot narikkaan, Jouni nauraa ennen Kotiteollisuuden keikkaa Keravalla. Uskonnollinen spekulointi puskee alvariinsa yhtyeen lyriikoiden läpi. Levyjen nimet kertovat tästä: Aamen, Eevan perintö, Tomusta ja tuhkasta, Helvetistä itään, Iankaikkinen, Kuollut kävelee Toki mie haen joskus myös sitä oikeaa Jumalaa, mutta ehkä Jumalan jatkuva sijoittaminen sanoituksiin on enemmän oman itseni hakemista. Joudun pyörittelemään samoja kysymyksiä kerrasta toiseen, kun en löydä vastauksia. Uskonnolliset aiheet ovat aina yhtä vaikeita, Jouni Hynynen tunnustaa. Hänestä ikuisten kysymysten pitääkin olla ikuisia. Kyse on niin suurista asioista, ettei näin pieni pää pysty niitä ratkaisemaan, vaikka ne pyörivätkin päässä koko ajan. Uskonnon kautta on kuitenkin hienoa pohtia elämäänsä. Kristinuskosta jo pentuna opitut asiat, säännöt ja maailmankuva ovat kuin sokkeli pinnan alla. Sitä vasten on hedelmällistä peilata kaikkea, mitä on tullut tehtyä. Jouni Hynynen kirjoittaa harvoin tekstejä, joissa kuvataan hienosti asiansa hoitaneita ihmisiä. Sellainen sievistely oksettaisi. Jostain syystä tekstit lähtevät yleensä huonommuuden tunteesta. Onko tunne sukua synnintunnolle? On toki. Miulla on lähtökohtana, että tästä mitä mie teen, ei hyvää seuraa. Mie oon liian hyväonninen ja mukavasti pärjäävä siihen nähden, miten elän. Odotan koko ajan jotain rangaistusta. Siitä johtuu, että mie vähättelen itseäni ja tekemisiäni: eihän ne voi olla mitenkään merkityksellisiä tai hyviä enkä minä tätä kirjoittanut / tämän kirjoitti ikävä tai kaiho. Iankaikkinen / kulkee isäntänä pelloillaan / ihmisen sielu taskussaan / ihmisen sydän rinnassaan, veisaa Kotiteollisuus. Jounista tuntuu toisinaan kuin laulut tulisivat ylhäältä annettuina. Joskus ajattelen romanttisen näkemyksen mukaisesti, että joku antaa laulut miulle ja että miuta on siunattu tällä lahjalla. Arkeen palatessa tajuaa, että todennäköisesti se laulu syntyi sisään kertyneestä matskusta. Itsekriittinen taiteilija arvioi edustavansa hyväntuulista kyynisyyttä. Harrastan ihmeellistä virnuilua itselle ja muille. Vaimo valittaa, etten ota mitään vakavasti. Jos joku yrittää päästä vakavaan keskusteluun, miun pitää vaikka pieraista. Kun oikein miettii, on hämmentävää huomata, että eihän tämä virnuilu oo mitään ihmisen elämää. Ja kuitenkin mie oon ihan tyytyväinen. Otan elämän vastaan tällaisenaan. Ahdistus ja hyvä olo kuuluvat samaan pakettiin. suomalaisen miehen nousu ja uho suhteessa Korkeimpaan on Kotiteollisuus perusaiheita. Mies seisoo sielu palellen suon laidassa ja pui nyrkkiä taivaalle, kun halla on vienyt viljan, viinanpiru kiusaa ja vaimo valittaa. Eikä Jumala välttämättä vastaa, vaikka sille kuinka huutaisi ja kiroaisi. Äijä saattaa olla elämään ja Jumalaan pettynyt mutta silti jonkin sortin suhteessa Yläkerran ukkoon. Jouni Hynysen uskontokritiikki nousee siitä ihmetyksestä, että jos Jumala kerran on luonut maailman, miksei hän pidä siitä parempaa huolta. Meidät on jätetty tänne ajelehtimaan. Tätä perusajatusta mie viljelen biiseissä. Jos myö ollaan Jumalan lapsia, miksei hän tee mitään meitä auttaakseen? Maapallo on kuin iso lastentarha. Täällä myö tapellaan ja painitaan keskenämme. Istumme yksin jätettyinä hiekkalaatikolla, eikä kukaan tule kertomaan, mitä nyt pitäisi tehdä. Tulisi uusi vedenpaisumus ja pistäisi taas asiat järjestykseen. Täytyisi tapahtua jotain valtavaa, että usko Korkeampaan palautuisi. Muuten puhe Jumalasta jää romanttiseksi höpinäksi, jota miekin harrastan. Mistä tuo pessimismi kumpuaa? Voisi tietysti ajatella, että nälänhädistä, sodista ja sellaisista. Mutta miulla kaikki tekstit lähtevät loppujen lopuksi oman navan ympäriltä. Kun oma elämä ei ole balanssissa, olen ehkä tuudittautunut ajatukseen, ettei ylhäältä tule apua. En näe Jumalan vaikutusta siinä tavassa, miten elän. On olo, ettei kukaan pidä miusta huolta, kun mie pyörin täällä. rukoilemme toki yhä / mutta rukouksemme ovat / kuin susien ulvontaa kuulle, Hynynen kirjoittaa Mies katoaa -runoteoksessa. Luterilaiseen kirkkoon kuuluva ja lapsensa kastanut ex-isonen ei ole rukoillut kaavamaisesti sitten teinivuosien. Hän arvelee silti useimpien ihmisten rukoilevan, kunkin tavallaan. Jumalan vaikenemista vastaan kapinoivalla taiteilijalla on oma tapansa. Melkein jokainen miun biisi on niin kuin rukous, katse sisäänpäin ja ylös. Teksteissäni on usein hakeva, rukouksenomainen sävy. Albumilla 7 Kotiteollisuuden yrmeät äijät on kuvattu levynkansiin kädet ristissä kirkonpenkissä. Bändin synkeiden kappaleiden perusteella Jumalan on melkeinpä oltava olemassa jo siksi, että jotakin tahoa voisi syyttää ihmiskunnan kurjuudesta. Vaikka vanhan liiton ukot ja seuroissa kävijät olivat olevinaan uskovaisia, niin ne käänsivät saman tien seurojen jälkeen hihat ylös. On kiva ajatus, että Jumala on olemassa, mutta miun pitää rakentaa silti oma elämäni itse. Asiat eivät parane pelkästään rukoilemalla, mutta välillä on kuitenkin käytävä rukoilemassa, Jouni pohtii. Laulu Isä meidän päättyy kyseiseen rukoukseen, joka käydään läpi kokonaisuudessaan. Sitä ennen annettu katsaus maailman tilasta on lohduton: Piru on merrassa. Jumala kulkee pimeässä kansansa hylkäämänä ja lastensa jättämänä kuin kärsivä Kristus, jolle suosio satojen ihmisten on vaihtunut syytöksiin. Jouni Hynynen pelkäsi etukäteen, että rukouslaulu nostaisi rähinän. Kyse ei ole rienauksesta, päinvastoin. Mutta sitähän kukaan ei kuitenkaan ymmärrä, joten turha selittää. kotiteollisuuden kappaleet eivät ilmennä niinkään Jumalan etsimistä kuin odottamista. Että jotakin ihmistä suurempaa ilmaantuisi sittenkin, ja että se Suuri ja Tuntematon rikkoisi hiljaisuutensa. Tule esiin, jos olet. Tässä seison ja odotan, enkä muuta voi. Eikö tuo adventin ajasta ja asenteesta muistuttava odottamisen ajatus lähesty jo uskonnollista kokemusta? Näin se on. Ensin tulee turhautuminen, mutta seuraavassa hetkessä jo toivotaan, että Jumala näyttäytyisi ja muistuttaisi olevansa olemassa. Mie toivon löytäväni sisäisen rauhan, mutta koen olevani levoton tyyppi. En osaa asettua paikoilleni, vaan odotan aina parempaa aikaa. Kotiteollisuuden teksteissä toistuu syytös, ettei Jumalaa näy maailmassaan. Mutta kurjemmissa maankolkissa ja Jumalan hylkäämissä paikoissa Jumala näyttää paradoksaalisesti olevan vahvasti läsnä varsinkin köyhien ja kärsivien arjessa: he saavat Jumalalta toivoa sekä voimaa auttaa itseään ja toisiaan. Ja eivätkö lukuisat suomalaisetkin usko Jumalaan, rukoile ja yritä elää uskonsa innoittamana ihmisiksi eli Jumala vaikuttaa yhä myös täällä? Ehkä mie odotan Jumalalta liikaa liian nopeasti. Olen varmaan niin perkeleen kyyninen kaikkia ihmisiä, itseäni ja maailmaa kohtaan. En mie tiiä. Koko ajan on fiilis, että jos en ole varmuuden vuoksi pessimistinen, saatan menettää jotakin. Onhan se surullista ja kornia, että myö hyvinvoivat ihmiset kehdataan marista Jumalalle. Miten paljon myö oikein vielä vaadimme? miettii Jouni Hynynen. Janne Villa Vieraalla maalla oon maan päällä! Ihmisen poika eksyy täällä! Ei ole paikkaa, johon voisin raskaan pääni kallistaa, taivaasta olen tiputettu, sinne tänne riepoteltu. ~ Luoja varjele vakainen Jumala ikuinen kaitse todista, että mul on henki. Torju Perkele pahainen Piru katala piekse tukehduta pullon henki. ~ Kuten kansa on hukassa ilman johtajaansa, on maailma eksynyt ilman Jumalaansa. Lainauksia Jouni Hynysen lauluista. Sirpa Päivinen Jostain syystä tekstini lähtevät yleensä huonommuuden tunteesta, Jouni Hynynen sanoo. Mies katosi Eedenistä itään AApinen ihanaan elämään hengästyttääkö kiire ja ahdistaako tavaran paljous? pieni on kaunista ja hitaus olennaisempaa kuin nopeus, neuvoo Tuomas Kempiläinen suositussa elämäntaito-oppaassa. Ama nesciri. Ole Fuge. Pakene. Labore et dolore. Näe Quid ad te? Mitä se (Xus) Christus sit vita. mielelläsi tuntematon. Ota välillä etäisyyttä arjen rutiineihin. Vältä vaivaa vaikka kyyneliin asti. sinulle kuuluu? Kristus olkoon elämäsi. Jos haluat syvyyttä elämääsi, tuntemattomana oleminen on sinulle hyödyllisempää ihmisjoukkoja ja viihdemelskettä ja varaa niiden sijaan aikaa yksinololle ja rauhoittumiselle Kadotat onnen, jos etsit vain omaa mielihyvääsi ja mainetta. Niiden sijaan suostu käynua koske. Äläkä ollenkaan sekaannu asioi- tärkein usein unohtuu ja olennainen jää Älä anna arviotasi asioista, jotka eivät si- Maailmassa on niin paljon kaikkea, että kuin että saat julkisuutta ja kiitosta suurilta sillä et voi yhtä aikaa saavuttaa ikuisia asioita mään läpi vaikeitakin asioita. Onni ei ole hin, jotka eivät sinulle kuulu. Tee sen sijaan syrjään. Muista silloin lapsuuden yksinkertainen usko, iltarukous, suvivirsi. Kris- joukoilta. ja uusimpia muotioikkuja. otettavissa. Sen voi saavuttaa vain antautumalla vaivannäköön, johon usein liittyy myös tehdä, niin voit jälkeenpäin tus olkoon elämäsi, mietiskelysi ja toivosi ajoissa se, mikä sinun tulee kipua, huokailuja ja itkua. olla paremmalla tuulella ja kohde. Benevolus omnibus. Ole Gratias age. Kiitä. saat säilytettyä sielunrauhasi. kaikkia kohtaan hyväntahtoinen. Muista kiittää elämän antajaa! Kiitä Luojaasi aina, käyköön sinulle kuinka tahansa, sillä Magnus qui minimus. (Y) Hymnos cane Deo. Ylistä Tahdo hyvää niille, jotka välittävät sinusta, hän huolehtii sinusta ja ohjaa ikuisuudesta Suurin on se, joka on pienin. Revertere. Vetäydy sisimpääsi. Jumalaa yksinäisyydessä. mutta myös niille, jotka ovat sinua loukanneet. käsin kaikkea maailmassa. Raskaina hetkinä Anna anteeksi ja unohda, jos joku on tehnyt Palaa ajoittain sydämesi sisimpään ja sulje ovi. huokaile hänen puoleensa. Arvostetun aseman tavoitteleminen on Ihmisen perimmäinen tarkoitus on rakastaa Luojaansa koko sydämestään, ylistää väärin sinua kohtaan. osoitus ylpeydestä. Itsensä ja omien tekemisiensä pitäminen muita tärkeämpinä on Ihminen, joka ei kuuntele itseään, kadottaa itsensä ja jähmettyy eikä enää tiedä, kuka hän häntä rukoilemalla yksinäisyydessä ja pitämällä huolta veljistä ja sisarista lähellä itsekkyyttä. Loppupeleissä suurin on se, on. Humilia te. Ole nöyrä. Vältä tietoisesti asioita, jotka tekevät Custodi cor. Varjele sydäntäsi. joka auttaa muita ja antaa lahjansa muiden ja kaukana. sinut rauhattomaksi. Pahat puheet, joita kuulet, vahingoittavat sisintäsi. Häpeälliset teot Älä korosta itseäsi, äläkä pidä itseäsi muiden käyttöön. Harjoita itsekuria, niin ettei sydämesi ailahtele sinne tänne eikä suusi puhu turhan suuria. nolottavat. Karta vihaisia ja keskittymiskyvyt- yläpuolella. Siten voit päästä lähemmäksi Jumalaa ja myös muita ihmisiä. tömiä ihmisiä ja viipyile sydämesi hiljaisuudessa vaiti Jumalasi kanssa. Parhaimmillaan Sakkeus! Astu alas! Zachae! descende. Säilytä muutenkin aistisi herkkinä. Neminem spernas. Älä väheksy ketään. Jumalan seurassa oleminen synnyttää iloa, viisautta ja taivaallisen toivon näköaloja. Rakas ystävä! Astu alas oman viisautesi Intentio pura. Pidä Älä mene mukaan toisten mollaamiseen. korkeuksista ja ala opiskella Jumalan koulussa nöyryyden, lempeyden ja kärsivälli- Dilige solitudinem. Yritä elää niin, ettet halveksi etkä vahingoita ketään, vaan osoitat myötätuntoa syyden hyveitä. tarkoitusperäsi puhtaina. Nauti yksinäisyydestä. Sobrius esto. Ole kohtuullinen. Muista hyvää tehdessäsi, että sen perimmäinen ahdistuneita ja apua tarvitsevia kohtaan. Opettele pitämään yksinäisyydestä ja hiljaisuudesta, vaikka ne aluksi ahdistaisivatkin. sydämesi ja rakastaa hyväsydämisiä. Jumalan sillinen syömisessä, asiallinen pukeutumisessa, tarkoitus on tuottaa iloa Luojallesi, joka tuntee Valitse pelkistetty elämäntapa. Ole kohtuul- Heli Kulmavuori Sillä vain siten voit löytää rauhan ja levollisen olon. Siellä missä on paljon ihmisiä, Pieni Kempi (Kirjapaja 2008). Hyvän elämän aakkoset ovat kirjasta missä olennaisempaa on hyvä tarkoitus kuin täydellinen lopputulos. sinnikäs vastoinkäymisissä, nöyrä onnistu- Omne tempus Deo. kunnioittava käytöstavoissa, kypsä neuvoissa, on myös paljon hälyä ja sydän voi helposti Anna kaikki aikasi Jumalalle. Aakkosten selitykset perustuvat misissa, kiitollinen hyväntahtoisuudesta, kärsivällinen tuskissa ja myönteinen arvostelun rikkoutua. Pieneen Kempiin ja Silja Forsbergin Elämänkulussa huomaa, miten nopeasti haastatteluun. Carissim qui premunt. Pidä vuodet menevät. Älä vain ajelehdi kiireen keskellä. virran mukana, vaan pysähdy ja anna aikaa itsellesi, läheisillesi ja Luojallesi. Ei ole Elige paupertatem. rakkaimpina ystävinäsi niitä, Valitse köyhyys. jotka arvostelevat sinua. mitään hyödyllisempää kuin aika, jonka Time Deum. vietät Jumalan kanssa ja hänen tarkoittamallaan tavalla. Mietiskele häntä ja hä- Kunnioita Jumalaa. Valitse yksinkertainen elämäntapa. Kun muistat, että usein vähemmän on enemmän, et Pidä rakkaimpina ystävinäsi ja tukijoinasi niitä, jotka arvostelevat sinua. Tutki itseäsi nen tahtoaan monella tapaa ja monesta Älä ole ylimielinen onnen hetkellä äläkä vaivu epätoivoon vaikeuksissa. Luovuta itsesi nurise turhista. ja tekojasi heiltä saamasi palautteen pohjalta. näkökulmasta. Jos ymmärrät ja tulkitset palautteen oikein, voit sen pohjalta korjata virheesi ja toimia kokonaan Jumalalle, niin raskas tulee siedettäväksi. Muista, että rauha syntyy usein kär- vastaisuudessa viisaammin. Placet-ne Deo. Älä toimi sivällisyydestä. Jumalan tahtoa vastaan. Älä toimi omaatuntoasi vastaan, älä edes Vende omnia. Myy kaikki. suuresta pelosta tai rakkaudesta. Äläkä luota liikaa itseesi, vaan hae keskusteluapua Luovu turhasta mukavuudenhalustasi. Tee vaikeissa elämäntilanteissa. Välillä tekee hyvää vaieta enemmän ja puhua vähemmän. tuun, niin saat häneltä kaiken niin maallista hyvä vaihtokauppa: usko itsesi Luojan hal- Opettele ennemminkin ottamaan vastaan kuin iankaikkistakin elämää varten. Sillä neuvoja kuin neuvomaan itse koko ajan toisia. On turvallisempaa olla välillä suojassa luopunut helpon elämän tavoittelusta ja an- ei kukaan ole vapaampi kuin se, joka on kuin aina esillä. tanut itsensä Luojansa käyttöön. Paneudu siihen mitä teet, ettei elämä mene ohi. Ohjeita elämän louhikkoiselle tielle M onet ovat kyllästyneet elämään aina vain nopeammassa tahdissa, olemaan koko ajan tavoitettavissa ja hankkimaan jatkuvasti uusia tavaroita. Sellainen väsyttää ja hajottaa. Mutta mikä eheyttäisi? ja 1400-luvulla eläneen Tuomas Kempiläisen hyvän elämän aakkoset ovat jälleen ajankohtaiset. Niissä avainsanoja ovat hitaus, pienuus, yksinolo, niukkuus ja itsekuri. Kempiläistä pidetään yhtenä kristillisen mietiskelykirjallisuuden tärkeimmistä hahmoista. Hän kirjoitti kaikkiaan yli kaksikymmentä teosta, runoja, rukouksia ja kirjeitä. Hänen tunnetuin teoksensa on Kristuksen seuraamisesta luvulla Kempiläisen ajatuksista innostui Gerhard Tergsteegen, itseoppinut protestanttinen hengenmies. Tergsteen valitsi Kempiläisen teoksista lyhyitä lauselmia, joista hän kokosi teoksen Pieni Kempi. Kirjasesta tuli valtavan suosittu, myös Suomessa. Kirja kuului meillä aikanaan joka kodin perusvarustukseen. Se oli pieni ja riittävän edullinen, joten siihen oli köyhemmilläkin ihmisillä varaa. Katekismusta opiskeltiin kristinoppia, mutta Pienestä Kempistä haettiin apua ja syvyyttä jokapäiväisen elämän kysymyksiin, kertoo eläkkeellä oleva Munkkivuoren seurakunnan kirkkoherra Silja Forsberg. Pienestä Kempistä ilmestyi viime vuonna uusi suomennos, jonka Forsberg on tehnyt. Suomennos perustuu Pienen Kempin 4. saksankieliseen painokseen, joka on vuodelta Se löytyi internetin kautta. Vanhoja painoksia kirjasta ei juurikaan löydy. Ne on luettu puhki sekä meillä että muualla. Edellinen suomennos on vuodelta Sitä saattaa ehkä vielä hyvässä lykyssä löytyä joiden vanhojen talojen ullakoilta. Tuomas Kempiläinen kirjoitti hyvän elämän ohjeensa alun perin luostarissa asuville munkeille, joihin itsekin kuului. Pieni Kempi paljastaa, että he painiskelivat samojen asioiden kanssa kuin nykyihminenkin. Näyttää siltä, että vaikka ajat muuttuvat, tietyt ihmisenä olemisen peruskysymykset pysyvät. Yletön kiire, puhe ja ihmisten kanssa oleminen repii sielua hajalle, yksinolo ahdistaa, pinnallisuus piinaa, keskittyminen olennaisiin asioihin on työlästä ja heittäytyminen Jumalan varaan vaikeaa, Forsberg toteaa. Timo Saarinen Vantaan Lauri -lehti (graafinen suunnittelu ja toteutus 1996, kuvatoimitus osittain, näissä näytteissä myös osa kuvista)

4 Syyllisyydentunne osoittaa, että ihminen ottaa itsensä ja toiset tosissaan. Syyllisyys on hyvä merkki Ruotsalainen eetikko ja mielipidevaikuttaja, teo logian tohtori Ann Heberlein kummastelee sitä, miten ihmiset toimivat jokapäiväisissä elämässään. Aivan liian moni välttelee vastuuta, puolustelee ja selittelee tekojaan sekä vierittää syyn toisten niskoille. Kaikkialla on ihmisiä, jotka keksivät aina jonkun muun ihmisen tai asian, jota syyttää. He ovat mielestään rasististen rakenteiden, huumeiden, tunteettomien vanhempien tai huonon itsetunnon uhreja, eivätkä siksi ole vastuussa epäonnistumistaan tai vääristä teoistaan. Lisäksi kaikkialta löytyy myös hyvää tarkoittavia ihmisiä, jotka tekevät vastuunpakoilun mahdolliseksi. Viimeiset parikymmentä vuotta ovat niin Ruotsissa kuin Suomessakin yleistyneet psykologisoivat selitykset. Ihmisen käyttäytymistä selitetään ja ymmärretään tekijöillä, jotka liittyvät hänen historiaansa, kulttuuriinsa, olosuhteisiinsa ja yksilöllisiin rajoitteisiinsa. Heberleinin mukaan psykologisoivat selitykset vähättelevät yksilön vastuuta. Tästä pillastuneena hän kirjoitti kirjan, joka on ilmestynyt suomeksi nimellä Se ei ollut minun vikani. Vastuunottamisen taito (Atena 2009). Loukkaako opiskelijan oikeuksia, ettei tentti mene Läpi? Erään tentin jälkeen kaksi etiikan yliopistokurssin juuri käynyttä opiskelijaa kävi tapaamassa opettajaansa Ann Heberleinia. Molemmat valittivat sitä, että heidän oikeuksiaan oli loukattu. Naisopiskelija oli tyytymätön arvosanaansa. Hyvän sijasta hän olisi mielestään ansainnut erinomaisen. Hän oli sitä mieltä, että vika oli opettajassa, joka kadehti itseään nuorempaa naista ja suosi kivoja nuoria miehiä. Miesopiskelija oli puolestaan pettynyt siihen, ettei hänen tenttisuorituksensa ollut mennyt läpi. Arvosteluun oli hänen mukaansa ilmiselvästi vaikuttanut opiskelijan väärä sukupuoli: miesopiskelijan reputtaminen paljasti, kuinka puolueellinen fanaattinen feministi voi olla. Heberleinin mukaan kumpikaan opiskelija ei täyttänyt arvosanaan vaadittuja ehtoja. Taustalla oli tavallinen tarina: vähäisen valmistautumisen takia tentti meni huonosti. Mutta omasta mielestään he eivät olleet laiskoja, vaan syrjinnän uhreja. Vetoamalla oikeuksiensa loukkaamiseen he siirsivät vastuun epäonnistumisestaan muille. Se, että ihminen tuntee itsensä ja oikeutensa loukatuiksi, on Heberleinin mukaan hyvin tavallista nyky-ruotsissa. Pelkän tunteen perusteella ei tekoa voi kuitenkaan pitää loukkauksena. Myös jonkinlaisten objektiivisten kriteereiden tulee täyttyä. Loukkaavasta käytöksestä on kysymys esimerkiksi silloin, jos ihmistä yritetään estää toteuttamasta asianmukaisia, tärkeitä ja yleisesti oikeutettuja pyrkimyksiä tai oikeuksia ja tämä estäminen on tahallista. Ihmisen perusoikeuksiin ei kuulu, että tentistä pitää saada paras mahdollinen arvosana. Se ei ole oikeus, vaan se pitää ansaita, Heberlein toteaa. Lupaanko LapseLLeni, että hän on tuleva picasso? Ann Heberleinin mielestä jokaisen olisi tarpeen oppia erottamaan ansiot ja edut oikeuksista. Parhaiten sen oppii iän karttuessa saatavan lähipalautteen avulla. Kannustuksen lisäksi tällaiseen palautteeseen kuuluu kasvava kriittisyys ja kiitoksen ohella moite. Heberlein kertoo muiden vanhempien tapaan antavansa pikkulapsille ihailevaa palautetta vaikkapa näiden piirustuksista. Mutta en minä mene lupaamaan lapselleni, että hän on tuleva Picasso. Näyttää siltä, että ainakin jotkut Idols-kilpailijat ovat jääneet epärealistisen ja liian myönteisen palautteen koukkuun. Heberlein ei ole kovin huolestunut niistä, jotka omaa arvoaan ylikorostaen meuhkaavat julkisuudessa milloin mistäkin pikkuasiasta loukkaantuneena. Vakavampi ongelma ovat hänen mielestään ihmiset, jotka eivät ymmärrä tulevansa loukatuiksi. Joidenkin mielestä heidän oikeuksiaan loukataan, jos he joutuvat jonottamaan yökerhoon. Samaan aikaan on naisia, jotka eivät ymmärrä tulleensa raiskatuksi. He vain luulevat, että naisen osa on sietää sellaista. Ajattelen, että loukkauksen käsite pitäisi varata vain tällaisiin vakavampiin ihmisarvoon ja ihmisoikeuksiin kohdistuviin hyökkäyksiin. käyttävätkö jotkut toistenkin oikeudet? Vanhemmilla on ollut Ruotsissa pitkään mahdollisuus jäädä pois töistä hoitamaan kotona sairasta lastaan. Sille, kuinka paljon lapsenhoitopäiviä voi olla vuoden aikana, on yläraja. Alun perin sairasta lasta oli mahdollista hoitaa paljon pitempään kuin nykyään. Silloin monet vanhemmat huomasivat joulukuun koittaessa, etteivät olleet vuoden mittaan käyttäneet kaikkia hoitopäiviään. He halusivat pitää kiinni oikeuksistaan ja jäivät kotiin. Työpaikoilla saattoi silloin olla aika hiljaista. Järjestelmä tuli kalliiksi, ja sairaan lapsen hoitopäivien enimmäismäärää oli pakko vähentää. Se on tietenkin ongelma niille vanhemmille, joiden sairas lapsi tarvitsisi oikeasti hoitoa. Ann Heberleinin mukaan monilla niistä, jotka yksisilmäisesti mittaavat ulos omat oikeutensa, puuttuu taju laajemmasta kokonaisuudesta. Syyllisyys nousee pintaan, jos en pysty elämään kuten haluaisin. Jos keskitytään yksipuolisesti oikeuksiin oikeuteen työhön, koulutukseen, työttömyyskassaan, sairauspäivärahaan tai vaikka oikeuteen sanoa, kuvata tai kirjoittaa mitä huvittaa muista piittaamatta on mahdollista, että pidemmän päälle koko yhteiskuntajärjestelmä alkaa rapautua. On itsestään selvää, että sairaiden tai työttömien pitää saada taloudellista tukea, mutta sekä työttömyyskassa että sairauspäiväraha ovat väliaikaisia ratkaisuja ja hätäapua, Ann Heberlein kehottaa ottamaan vastuun omista tekemisistä. eivät oikeuksia, joita kuka tahansa voi vaatia jos siltä tuntuu. tiedän oikeuteni, mutta täytänkö velvollisuuteni? Ann Heberlein korostaa, ettei oikeuksia voi olla ilman vastaavia velvollisuuksia. Jos vaatii oikeuksia, täytyy myös huolehtia siitä, että täyttää velvollisuutensa. Jokaisella on vastuu huolehtia elämästään ja mahdollisuuksistaan omien resurssiensa mukaan. Lisäksi itse kunkin oikeus omaan elämäänsä tarkoittaa myös itse kunkin velvollisuutta vaalia toisen elämää. Silloin kun ihminen toimii väärin tai epäonnistuu velvollisuuksiensa täyttämisessä, hän voi Heberleinin mukaan kokea itsensä aivan aidosti ja oikeutetusti syylliseksi. Syyllisyydentunne ilmaisee odotuksia, jotka kohdistuvat omaan itseen. Tunnen syyllisyyttä, jos olen rikkonut tärkeinä pitämiäni asioita vastaan. Syyllisyys nousee pintaan, jos en pysty elämään tai olemaan kuten haluaisin. Toki turhaa ja väärääkin syyllisyyttä on. Heberlein mainitsee esimerkkinä äidin, joka tuntee syyllisyyttä siitä, että vie lapsensa päivähoitoon. Jos äiti ei tekisi niin, hän ei pääsisi töihin eikä hänellä pian olisi rahaa, jolla elättää itsensä ja lapsensa. Molemmat päätyisivät kadulle. miten voi olla kaksi uhria, muttei yhtään syyllistä? Ann Heberlein kertoo jälleen pienen tarinan. Lisa ja Kalle ovat olleet vuosia koulussa sa- malla luokalla. Pikku kylässä kaikki tuntevat toisensa. Lisan perheeseen kuuluu äidin ja isän lisäksi pikkusisko. Elämä kotona on kuin pieni idylli: vanhemmat välittävät toisistaan ja huolehtivat kaikin tavoin lapsistaan. Kalle asuu kahdestaan alkoholistiäitinsä kanssa. Äiti ei jaksa huolehtia kodistaan eikä pojastaan. Toisinaan äiti voi kohdella poikaansa väkivaltaisesti, vaikka ei haluakaan mitään pahaa pojalleen. Kalle saa yleensä huolehtia itsensä kouluun, ja usein ilman aamupalaa. Kalle kiusaa Lisaa sanoin ja teoin: nimittelee ällöttäväksi läskiksi, käy käsiksi, sotkee tämän vaatteita ja koulukirjoja. Toiset oppilaat pitävät Kallea kuninkaana, vaikka samalla pelkäävätkin tätä. Opettajat tietävät tilanteesta, mutta eivät puutu siihen. He edellyttävät, että Lisa ymmärtää Kallea. Heberleinin mielestä aikuiset pettävät Lisan. Aikuisten huoli Kallesta ja piittaamattomuus Lisaan kohdistuvista loukkauksista vahvistavat Lisalle Kallen viestin: hän on alempiarvoinen, toisenlainen ja huonompi. Hän joutaa olla kiusattu ja jäädä huolineen yksin. Se, että Kallen teot painetaan villaisella, on karhunpalvelus myös pojalle itselleen. Samalla kun Kallelta ja hänen kohtalotovereiltaan vaaditaan vähemmän, heidät leimataan luusereiksi, joita on kohdeltava silkkihansikkain. Niinpä Kalle oppii, että kannattaa olla uhri. Hänet hylätään, kun hänelle ei anneta mahdollisuutta ottaa vastuuta teoistaan ja toimia oikein. puutunko tilanteeseen, kun toista Loukataan? Monesti ristiriitatilanteessa voi näyttää siltä, että on vain kaksi loukattua ihmistä eikä yhtään syyllistä. Niin on usein koulumaailmassa mutta myös sen ulkopuolella. Syyllisenä pidetään yhteiskuntaa tai alistavia rakenteita, mutta ani harvoin yksilöitä. Tuollaisten käsitysten vastaisesti Ann Heberlein vakuuttaa, että konkreettisessa kiusaamistilanteessa ei ole mitään merkitystä sillä, millaisia olosuhteet olivat ennen tapahtumaa tai sen jälkeen. Se, kuka kussakin tilanteessa on tekijä ja kuka uhri, on ilmeistä. Se, joka loukkaa on väärintekijä, ja se, johon loukkaus kohdistuu, on uhri. Aina kun sivustakatsojana näkee väkivaltaa, kiusaamista ja loukkauksia, on siihen puututtava. Jos katutilanteessa ei muuta uskalla, voi edes soittaa poliisille. On sanouduttava irti loukkaavasta viestistä ja tehtävä selväksi, että loukattu on ihminen. Jokaista on kohdeltava ihmisarvoisesti. Heberlein ei usko, että ihmisarvon ja ihmisoi keuk sien teoreettinen opettaminen koulussa tuottaa tulosta. Sen sijaan kouluissa tulisi toimia siten kuin siellä vilpittömästi uskottaisiin siihen, että jokainen oppilas on samanarvoinen ja että jokaisella oppilaalla on samat oikeudet. Siihen kuuluu, ettei valtaa anneta pahiksille, vaan sääntöjen noudattamista vaaditaan jokaiselta tasapuolisesti. Onko puusepän pimeästi palkkaaminen hyväksyttävämpää, jos päällä on luomuvaatteet? miksi minun ei anneta olla syyllinen? Erään yleisöluennon jälkeen muuan kuulija tuli tapaamaan Ann Heberleinia. Mies kertoi olevansa raitistunut alkoholisti. Miestä raivostutti, miten hyvää tarkoittavat lähimmäiset selittävät jatkuvasti, ettei hänen alkoholisminsa ollut hänen vikansa. Entinen alkoholisti ei saanut kantaa syyllisyyttään, hyvittää tekojaan eikä pyytää anteeksi ja olla mies, joka asuu omassa kodissaan, hoitaa työnsä ja maksaa laskunsa, ja isä, jolla on lämmin suhde lapsiinsa. Heberleinin sanoin ensimmäinen moraalinen askel kelvolliseksi ihmiseksi on, että ottaa oman arvonsa vakavasti ja yrittää tulla ihmiseksi, joka ottaa vastuun elämästään ja teoistaan. Olen vakuuttunut, että ihminen on tietyssä määrin vapaa ja että hän ei ole sen enempää menneisyytensä kuin geeniensä liekanarussa. Vapautensa takia kaikki ovat myös syyllisiä paitsi tekojen ja tekemättä jättämisten myös tyhmyytensä ja tietämättömyytensä takia. Suurin osa meistä on ummistanut silmänsä, kun luokkakaveria on kiusattu, päättänyt uskoa työtoverin kertomukseen portaissa kaatumisesta ja pannut musiikkia kovemmalle, ettei naapurin lapsen itku kuuluisi, Heberlein muistuttaa. uskallanko katkaista kielteisyyden ketjun? Kunnioituksen arvoisen ihmisen täytyy Ann Heberleinin mukaan punnita vastuutaan kaikilla elämänalueilla. Voiko luontoa säästävä bussilla kulkeminen hyvittää sen, että jään terveenä sairauslomalle? Onko puusepän pimeästi palkkaaminen hyväksyttävämpää, jos päällä on luomupuuvillasta tehdyt vaatteet? Aina kun jokin meni pieleen tai on pielessä, Heberlein neuvoo miettimään omaa osuutta asiaan. Mikä oli minun osuuteni vaikkapa silloin, kun koulussa meni huonosti, avioliitto hajosi, lapsi sai alkunsa, oma murrosikäinen viihtyi paremmin kaduilla kuin kotona, en löytänyt uutta työtä tai olin ylipainoinen? Jokainen pystyy ainakin jossain määrin vaikuttamaan elämäänsä, asenteisiinsa, valintoihinsa ja tekoihinsa sekä arvioimaan niiden seurauksia itselle ja toisille. Jos isäsi ei rakastanut sinua tarpeeksi, niin mitä sinä teet katkaistaksesi ketjun? Ulla-Maija Vilmi 8 9 Matti Pikkujämsä Eri uskontoplaneetoilta? sesti nuorten naisten avarakatseisuus. Miehistä 22 prosenttia oli täysin samaa mieltä Naiset ovat miehiä uskonnollisempia, mutta uskontoa ti nuoret naiset ovat suvaitsevaisia. Toisaalta väitteen homoseksuaalisuus on hyväksyttävä ilmiö kanssa, naisista 43 prosenttia. Erityises- joskus tämä naisten suvaitsevaisuus kääntyy suvaitsemattomuuden puolelle ei lainkaan tarjotaankin heille paremmin sopivassa paketissa. hyväksytä sitä, että joku voi ajatella toisin. Ainoa vaihtoehtouskonnollisuuden muoto, jossa miehet ovat enemmistönä, on usko ufoihin. tekemistä, toimintaa Miehet ovat Marsista ja naiset Venuksesta, väitetään suositussa Keskimääräistä kirkkokansaa vilkaisemalla ja älyllistä vääntöä parisuhdekirjassa. Ainakin tilastollisesti sukupuolten uskonset ovat myös miehiä ahkerampia rukoilijoita. huomaa, että naiset ovat enemmistönä. Nainollisuudessa on selviä eroja. Vanhemmiten miesten rukoileminen lisääntyy, mutta ei läheskään niin paljon kuin nais- Naiset ja miehet ovat erilaisia biologisesti, ja tämä vaikuttaa myös uskonnollisuuteen. päivittäin, naisista runsas kolmannes. ten. Kaiken kaikkiaan joka viides mies rukoilee Itse olen pohtinut sukupuolten Rippikoulu on kirkon toimintamuodoista ainoa, jossa ei näy eroja. Rippikoulu aktivoi eroja sen jälkeen, kun saimme kahden pojan jälkeen tyttären. Ajattelin, että sekä tyttöjä että poikia uskonnollisesti, mutta tytöt ja pojat ovat suunnilleen samanlaisia, toki poikien lähtötaso on matalampi. Isostoiminnassa on sitten jo enemmän tyttöjä, 68 mutta toisin kävi, nauraa tutkija Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskuksesta. prosenttia, Kati Niemelä selvittää. Niemelän mukaan hänen tyttärensä ei edes Hän arvelee eron johtuvan siitä, että isostoiminta, jossa on kyse sosiaalisten suhteiden näe kaivinkoneita, kun taas elämä poikien Musiikki kanssa on ollut yhtä kaivinkoneiden katselemista. Tyttövauvat ovat kiinnostuneita ihmis- mukaansa tarvittaisiin toimintaa myös niille, kiinnostaa naisia ohjaamisesta, sopii paremmin tytöille. Hänen kasvoista, pojat liikkuvista esineistä. jotka eivät halua olla ohjaajia. Rekolan seurakunnan kanttori Sirkku- Naisten aivojen vasen ja oikea lohko Yleensäkin naiset tykkäävät pohtia ja Liisa Niemi ei usko, että miehet sukupuolensa vuoksi olisivat immuuneja mu- kommunikoivat keskenään neljä kertaa enemmän kuin miesten. Kirkon toiminnan tunne sellainen saattaa turhauttaa. Osa miehistä siikille ja sen hengellisyydelle. analysoida moniakin asioita yhdessä, miehiä ja sosiaalisuus sopivat naisten aivoille. Miehet ovat usein kiinnostuneempia toiminnasta, osoittaa osaamistaan, tehokkuuttaan ja pävät miehiä enemmän kirkkokonserteissa, kaipaisi seurakunnasta tekemistä, jossa voi Fakta tietysti on, että naiset käy- jossa tehdään jotakin vaihe kerrallaan. Siksi ei temistään. Toisaalta monet miehet odottavat mutta niin he käyvät muutenkin konserteissa ja muissakin taidetapahtumissa. tarvitse ihmetellä, että seurakunnan tietokoneleiri Tampereella kiinnosti poikia. juurta jaksaen ja myös tiedollisesti nykymaa- Keski-ikäiset naiset ovat kulttuurin suur- älyllisyyttä, sitä että uskonasioita käsitellään Niemelä kysyy, onko naisten ja miesten ilmaan peilaten. Miehille uskon ja evoluution kuluttajia, kiteyttää Niemi. biologista eroa otettu huomioon kirkon toiminnassa. Jos tilaisuudet suunnitellaan niin, mys, naiset eivät tällaista niin paljon pohdi. osa musiikista on miesten säveltämää. yhteen sovittaminen voi olla ratkaiseva kysy- Hän kuitenkin muistuttaa, että suuri että ne sopivat kaikille, sopivatko ne silloin Musiikkitilaisuudet ovat viime vuosina olleet yksi kirkon menestystuotteista. Ne kiin- enemmistö naisia, siinä mukana olevat Vaikka Rekolankin kirkkokuorossa on paremmin naisille? nostavat paljon enemmän naisia kuin miehiä. miehet ovat innokkaita konserteissa kävijöitä. Miehissä on enemmän Niemelä pohtiikin, eikö musiikki avaa miehille välinpitämättömiä hengellistä kokemusta samalla tavalla kuin Ja muutenkin aktiivisia, monessa Uskonnollisuutta tutkittaessa sukupuoli on naisille. mukana. Vantaalla on muuten paljon hyviä mieskuoroja. Kati Niemelän mukaan suunnilleen yhtä keskeinen selittäjä kuin ikä. miehiä ehkä siksi että musiikki on niin Niemi uskoo, että miesten passiivi- Toisaalta hevikonserteissa on paljon Vanhempi mies on tilastollisesti keskimäärin yhtä uskonnollinen kuin perheenpe- Kirkon työntekijöiden naisistuminen ei ta. Naiset lähtevät herkemmin liikkeelle, fyysistä. suus voi johtua viitseliäisyyden puutteesrustamisiässä oleva nainen. Noin kolmannes Niemelän mukaan ole miesten kannalta hyvä vaikka olisivat työpäivän jälkeen kuinka miehistä on läpi elämänsä uskonnollisesti välinpitämättömiä. miehiä, joille usko merkitsee jotakin. Minusta miesten kannattaisi olla asia. Mies kaipaisi uskonnollisia roolimalleja, väsyneitä. Kriittisin ikäluokka uskonnon suhteen ovat uteliaita ja lähteä kirkolle kuuntelemaan vuotiaat miehet eli ne, jotka olivat lapsia nousukauden aikana. Lama-ajan lapset ja on Merkitystä tilaa, mutta itse asiassa suuri osa kirkossa isän esimerkillä Osa miehistä voi tietysti vierastaa kirkko- nuoret, nykyiset yli kaksikymppiset, suhtautuvat uskontoon positiivisemmin. kemiaa. Kyse voi olla myös ympäristön, kodin, ole hengellistä. Toisaalta en lähtisi muu- Kaikki ei ehkä sittenkään ole pelkkää aivojen soitettavasta musiikista ei varsinaisesti Tässä ikäryhmässä poikien uskonnollisuus on kasvanut, tyttöjen vähän vähentynyt. on kotonakin paljolti naisten juttu. Todennä- ihmisen kokemus on hengellinen. lähipiirin ja vertaisryhmän malleista. Uskonto sikkona määrittelemään, milloin toisen Vaikka kolmannes miehistä kokee itsensä köisemmin äiti kuin isä opettaa lapselle iltarukouksen tai menee lapsen kanssa kerhoon, tulevat konsertteihin, koska saavat siitä Niemi uskoo, että naiset ja miehet uskonnottomaksi, selvästi ateisteja on paljon vähemmän. Miehistä 7 ja naisista 3 prosenttia vaikka perheen perustaminen lisää selvästi hyvän mielen. pitää itseään ateistina eniten heitä on nuorissa miehissä. Etenkin pojille miehen mallilla on mer- myös miesten uskonnollisuutta. Miehet ovat naisia taipuvaisempia ajattelemaan, että tiede ja usko sulkevat toisensa pois. uskonnollisen kotikasvatuksen tasa-arvoistukitystä. Kyselytutkimusten mukaan tällainen Monien miesten tekninen ajattelumaailma näkyy siinä, että uskolle vaaditaan todisteita. Jos vuotiaista miehistä ja naisista kummastakin misen trendi onkin odotettavissa, sillä miehet ovat uskonnollisia, he korostavat usein lähes kaksi kolmesta haluaa avata lapsilleen naisia enemmän oppia ja totuutta ja toivovat myös uskon maailman. myös Jumalan lain julistusta. Naisille armo ja Urbaani usko -tutkimuksen mukaan naiset anteeksianto ovat tärkeämpiä kuin miehille, ovat herkempiä hengenelämän ulottuvuuksille samoin tasa-arvo. ja hiljentyvät, pohtivat ja kuuntelevat. Silti Varsinaisia fundamentalisteja on kuitenkin sekä naisissa että miehissä hyvin vähän, Varsin perinteinen toimintakin voi vetää, kun usko ei ole miehillekään tavoittamaton alue. noin prosentti. siinä on äijämeininkiä. Kun miehet kaipaavat uskolta selkeyttä, Kotiseurakunnassani Ilmajoella seurakunnan jokavuotinen miestentapahtuma kerää naisille on mahdollista yhdistää uskoonsa monenlaista. New Age -uskonnollisuus ja kirkossa satoja miehiä. Kuitenkin se on ohjelmaltaan Jos musiikki ei kerralla aukene, kannattaa kokeilla toisenkin kerran, käynti voivat sopia yhteen. Miehille asiat ovat melko perinteinen: sanaa ja saunomista, mutta enemmän joko tai. miesporukassa, Kati Niemelä kertoo. suosittelee Sirkku-Liisa Niemi. Silmiinpistävä piirre on naisten, erityi- Pauli Juusela Markku Mattila Suomalaisista naisista 74 ja miehistä 63 prosenttia pitää itseään kristittynä. Naisista 24 prosenttia ja miehistä 46 prosenttia ajattelee kuoleman merkitsevän kaiken elämän päättymistä. Ateistiksi tunnustautuu 3 prosenttia naisista ja 7 prosenttia miehistä. Kasvoja ja konkretiaa Vantaan NMKY:n toiminnanjohtaja Justus Jani Laukkanen, kuvankäsittely Timo Saarinen Kivimäki tekee työtä miesten ja poikien parissa. Namikan toimintaperiaatteisiin kuuluu, että toiminnassa yhdistyvät liikunta sekä henkiset ja hengelliset arvot. Järjestö liikkuu seurakuntatyön ulkokehällä, mutta tuo monia myös seurakunnan piiriin. Kun liikunta yhdistetään hengelliseen viitekehykseen saadaan astetta toiminnallisempi lähestymistapa uskonasioihin. Luulen, että se madaltaa monien miesten kynnystä hengellisyyteen. Namikalla on Vantaalla monenlaista toimintaa: muun muassa neljä iltapäiväkerhoa, harrasteliikuntakerhoja pojille, miehille ja perheille, lennokkikerho ja isä poika-leirejä. Toiminnassa on mukana noin 70 nuorta aikuista miestä, ikäryhmää, jota kirkon on erityisen vaikea tavoittaa. Oman kokemuksensa perusteella Kivimäki uskaltaa sanoa, että miehet kaipaavat erityisesti kahta asiaa: kasvoja ja konkretiaa. Monille miehille on tärkeää, että saa tehdä yhdessä jotakin toiminnallista. Toisaalta on niitäkin, jotka toivovat älyllistä haastetta: jonkin teeman perusteellista pohdintaa miesporukassa. Itse pyrin olemaan tavoitettavissa ja säännöllisesti mukana niissäkin tilaisuuksissa, joita vapaaehtoiset vetävät. Minut tunnetaan, minulle on helppo soittaa ja minun on helppo pyytää apua. Minun on kontaktieni kautta myös luontevaa kutsua miehiä Hakunilan kirkolle isänpäivätapahtumaan, jonka perinteisesti järjestämme. Niissä on yleensä soppatykki tai vähintään kahvit ja myös puuhapisteitä lapsille. Kivimäki sanoo, että seurakunnassa on messun jälkeen hyvä olla mahdollisuus jutella työntekijöiden ja vapaaehtoisten kanssa vapaamuotoisemmin. Kirkon kynnystä voisi madaltaa myös se, että työntekijät vetäisivät iltaisin vaikka jotain liikuntakerhoa ja tulisivat siinä tutuiksi. Miehet, samoin kuin naiset, arvostavat aitoa hengellisyyttä, joka näkyy elämän arjessa. Isä-poika-toiminnassa keskeistä on yhdessä tekeminen. Siihen voi liittyä seikkailun hetkiä: kiipeilyä, jousiammuntaa, puolijoukkueteltassa nukkumista tai jääkiekkoa. Mukana olleille isille kokemus jää mieleen, mutta usein lähtemiseen vaaditaan naisen apua. Ilmoittautumisista suuri osa tulee vaimoilta, nauraa Kivimäki. Sitten hän vakavoituu ja miettii, mikä ihmeen fysiikan laki siinä on, että miehiä on vaikea saada liikkeelle. Ja miksi naisten on hädän hetkellä helpompi löytää tie kirkolle, kun taas moni mies yrittää selvitä itse. Justus Kivimäen mukaan henkilökohtainen kontakti on tärkeää miehille. Mikke Pöyhönen Vantaan Lauri -lehti (graafinen suunnittelu ja toteutus 1996, kuvatoimitus osittain, näissä näytteissä myös osa kuvista)

5 Kuinka juhla Lilja Rikander, 68 Mistä syystä sinut kutsuttiin juhlimaan? Olen laulanut kirkkokuorossa viimeiset kymmenen vuotta, ja joskus aiemminkin. Tulimme kuoron kanssa juhlaan suoraan Kuntokalliosta, jossa olimme kaksi päivää laululeirillä. Olen myös Vara-toimikunnassa. Sen toiminta liittyy Korson ystävyysseurakuntaan, virolaiseen Varaan, joka sijaitsee parinkymmenen kilometrin päässä Tartosta. Mitä tilaisuudessa tapahtui? Kaikki vapaaehtoisryhmät koottiin ensimmäistä kertaa yhteiselle ohjelmalliselle iltapalalle ja kirkkohetkeen. Samalla kerrottiin uusista mahdollisuuksista, kuten Nikkaristit-ryhmästä, johon etsitään vapaaehtoisia. He auttavat vanhuksia ilmaiseksi kodin pikku askareissa, vaikkapa lampun vaihdossa. Kuka tietää, milloin itsekin tarvitsee sellaista apua. Pisteillä 1 5, miten tilaisuus onnistui? Annan 5 pistettä hienolle tilaisuudelle. Valto, Valtsu, Hasanen, 58 Anne Saviranta, 40 Mistä syystä sinut kutsuttiin juhlimaan? En ole korsolainen, sillä asun Koivukylässä, mutta olen vuodesta 2004 lähtien toiminut vapaaehtoisena ensin Tikkurilassa vaatevarastolla ja sitten Ruoka-apuyhdistyksessä. Järjestämme keskiviikkoisin Katulähetyksen ruokailun Korson kirkolla. Teen vapaaehtoistyötä nykyään viisi päivä viikossa. Mitä tilaisuudessa tapahtui? Teemana oli siunata vapaaehtoistyöntekijöitä. Se on tärkeää, sillä tätä työtä tehdään rukouksen voimalla. Ohjelma oli monipuolista, oli hyvää kuorolaulua. Paikalla oli kaksi kuoroa: Korson mieslaulajat ja Korson kirkkokuoro. Kuultiin myös taidokasta hanurinsoittoa. Pisteillä 1 5, miten tilaisuus onnistui? Annan 5 pistettä. Vaikka vapaaehtoistyö jo itsessään antaa minulle paljon, tuntuu tällainen tilaisuus tai joku koulutus aina hyvin kannustavalta. Mia Nyqvist osallistuu Matalan kynnyksen maanantain toimintaan Hakunilan kirkolla. Joka toinen viikko seurakuntasaliin kokoontuu ihmistä. Nämä maanantait ovat kaikille avoimia seurusteluja kahvitilaisuuksia. Meitä on viiden hengen vapaaehtoisporukka vastaamassa tästä toiminnasta. Tulemme paikalle aamulla ennen yhdeksää ja Korson seurakunta siunasi ja Kiitti vapaaehtoistyöntekijöitään kutsumalla heidät yhteiseen juhlaan sunnuntaina säväytti? Mikä oli juhlan idea? Halusimme palkita niitä, jotka tekevät hyvää työtä erilaisissa vapaaehtoistehtävissä, esimerkiksi messuavustajina, kirkkoväärteinä, kahvinkeittäjinä, pyhäkoulunopettajina, runo- tai lähetyspiiriläisinä, luottamushenkilöinä, tukiryhmäläisinä, pienryhmien vetäjinä ja Yhteisvastuukerääjinä. Mitä tilaisuudessa tapahtui? Tervehdyssanojen ja lyhyen tutustumisen jälkeen ruokailimme, ja se vei paljon aikaa. Etenkin Aleksis Kiven runoihin sävelletyt mieskuorolaulut ihastuttivat, samoin hanurinsoitto. Haastattelin Marjatta Hämäläistä vapaaehtoistyöstä. Puhuttiin myös tulevista koulutuksista. Pisteillä 1 5, miten tilaisuus onnistui? Annan 5 pistettä. Paikalla oli noin sata juhlavierasta. Mietin kyllä ensin, josko antaisin 4 siksi, että tilaisuus kesti pidempään kuin suunniteltiin. Ulla-Maija Vilmi käymme kaupassa. Sen jälkeen päällystämme voileivät ja keitämme kahvit. Asiakkaat tulevat yhdeltätoista. Vapaaehtoistyötä Nyqvist on tehnyt seitsemän vuotta. Kun minulta aikoinaan kysyttiin, lähdenkö mukaan, totesin, että ilman muuta. Päätöstä ei ole tarvinnut jälkeenpäin katua. Olen tykännyt. Tästä saa virkistystä myös itselle. Markku Mattila Saara Vuorjoki Lähetä mielipiteesi osoitteeseen: Vantaan Lauri/lukijoilta, PL 56, Vantaa Tekstiviestit p Torjuva muuri Kymmeniin tuhansiin nousee se matkustajien joukko, joka ellei nyt niin ainakin tulevaisuudessa jää junasta Louhelan asemalle tai ohittaa sen ja näkee samalla Helsinkiin mennessä vasemmalla asemasta massiivisen keltatiiliseinän. Tavanomainen matkustaja luonnollisesti tuntee Myyrmäen kirkon, mutta satunnainen ohimenijä ja niiden määrä lisääntyy Marja-radan valmistuttua varmaan ihmettele korkeaa tiilimuuria. Tuollainen muuri luo enemmänkin mielikuvaa torjumisesta, kulun estämisestä. Ehkäpä aikoinaan kirkon piirustuksia hyväksyttäessä ei ajateltu, että kirkkoa katsellaan useammin Louhelan aseman puolelta kuin sisäänkäynnin suunnalta. Herääkin kysymys, eikö synkäntuntuista tiilimuuria olisi voitu tai vielä voitaisi arkkitehdin luvalla koristaa kristillisaiheisilla korkokuvilla, esimerkiksi ristillä tai alfa- ja omega-kuvioilla. Tuskinpa muuria voidaan purkaa tai mataloittaa, mutta ainakin voitaisiin pehmentää muurin luomaa autiutta ja läpipääsemättömyyden tuntua, joka on jotenkin ristiriidassa Raamatun sanojen Tulkaa minun tyköni kanssa. Pena Raamattupiirit profiloidaan Naapuriseurakuntalainen (VL 10.1.) kiinnitti huomionsa oikeaan asiaan. Seurakunnan pienpiireistä olisi tiedettävä jo etukäteen, millaisia ne ovat. Jos kiinnostus seurakunnan toimintaan herää, voi löytää itselleen paikan, joka sopii omalla katsomustavalle ja muutenkin omaan elämäntilanteeseen. Meillä Vantaankosken seurakunnassa päätettiin tehdä pienpiirien profilointi. Pienpiirit ilmoittavat, kenelle heidän toimintansa on tarkoitettu, millaista se on, onko taustalla ehkä jokin kirkollinen järjestö ja millä tavalla piirissä toimitaan. Kun tämä profilointi on valmistunut, sen tulokset julkaistaan Vantaan Laurissa. Raamattu on mielenkiintoinen, sitä kannattaa tutkia yksin ja yhdessä. Sitä on myös mahdollisuus tutkia monesta eri näkökulmasta. Ja toivon mukaan myös se saa tutkia meitä, olimmepa missä kulmassa hyvänsä. Risto Pottonen Vantaankosken seurakunnan pastori 1918 ja jälkikäteismoraali Päinvastoin kuin Vantaan Laurin pääkirjoituksessa annetaan ymmärtää, talvisodasta, hyvinvointivaltiosta ja ajan kulumisesta huolimatta useimmilla suomalaisilla on kirkas kuva vuosien tapahtumista. Kyse oli punaisten Neuvostoliiton tuella käynnistämästä väkivaltaisesta vallankaappauksesta. Siksi oikeutetumpi ilmaisu on vapaussota. Jos punainen osapuoli olisi onnistunut, emme kykenisi tänään teoretisoimaan, pitäisikö kirkon pyytää anteeksi toimintaansa vuonna Mitä muuta mahdollisuutta kirkolla ylipäätään tuolloin oli? Muutoin menisimme ehkä sunnuntaisin Pyhän Laurin kirkon raunioille potkimaan viimeisiä poroporvarien hautakivien rippeitä. Tai katselisimme Putin-nuorten kanssa Laurin Proletaarikulttuurikombinaatissa propagandafilmiä. Vapauden arvostaja Uskontomme tulevaisuus Kerro, mikä ärsyttää! Saul, Saul, miksi vainoat minua! Jo on aikoja eletty. Korkeassa poliittisessa virassa oleva henkilö julistautuu ateistiksi. Rehellistä puhetta vai vahinko? Teologia pois yliopistosta, lapsen kristillisen kasvatuksen epääminen. Tuomiojalla on oikeus julistautua ateistiksi, mutta ei moraalista oikeutta vaatia muita luopumaan uskonnollisuudestaan. On valtioita, jotka ovat romahtaneet, kun uskonnollisuus on vaihtunut ateismiin. Äänestäjänä menin halpaan. Toivoisinkin, että jatkossa ehdokkaat ilmoittaisivat uskonnollisen vakaumuksensa. Tuntuu tosi pahalta, vaikka olenkin vain rivikristitty. Valoa kohti Kiitos! Lämmin kiitos Eero Voutilaiselle (VL 24.1.) kirjoituksesta Hyvyyden hipaisu. Voi, ne pienet hipaisut, mikä merkitys niillä onkaan sekä antajalle että saajalleen. Ah, ne pienet asiat, ne ovat sittenkin suuria. Eila Pöyhönen Tohtoreita Nyt meni kunnioitus tohtoreiksi väitelleihin. Lapin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa on hyväksytty tohtorinväitös, jonka mukaan kirkko-oikeuden kannalta miespapilla on oikeus kieltäytyä yhteistyöstä naispapin kanssa. Lehtihaastattelun mukaan Arto Seppänen sanoo, että Jeesuskin on ottanut kantaa naispappeutta vastaan. Ei kai nyt sentään! Tutkimuksen tulos on ollut ns. tutkijalla selvänä mielessä ennen ns. tutkimustakin. Ei kai sellainen mitään tutkimusta ole. Miten tällaisia väitöskirjoja voidaan hyväksyä? Ja miten joku luterilaisesta kirkosta palkkansa saava jaksaa riidellä, vaikka naispappeus on hyväksytty jo 20 vuotta sitten? Eikö olisi parempi siirtyä katoliseen tai ortodoksiseen kirkkoon? Niissä ei ole naispappeutta. Kalervo Tekstiviestit Viime lehdessä mainostettu pikaraamattu on jutun mukaan käännetty yli 10 kielelle. Millehän kielille? Myykö niitä vieraskielisiä Suomessa kukaan? Olisi hyvä tilaisuus kohentaa Raamatun tuntemuksen lisäksi kielitaitoakin. Vesa Haapalalla on Vantaanjokeen kalamiehen suhde. Vesa Haapalan kirjoittama Vantaa virtaa monessa ajassa. Kun Vesa Haapala vuoden 2006 joulukuussa muutti perheineen Vantaalle, hänen esikoisteoksensa oli viimeistelyä vaille valmis. Runokokoelman nimeksi tuli Vantaa kirjailijan mukaan arkisuutensa vuoksi. Vantaa kuulostaa arkipäiväiseltä ja banaalilta, mutta sen läpi voi syntyä monenlaisia syvyysulottuvuuksia. Teoksessani Vantaa on lähinnä fiktiivinen paikka. Ei minulla ollut kovin syvällistä kuvaa Vantaasta, olin tutustunut siihen lähinnä paperilla. Silti jotkut kirjan lukeneet ovat luulleet, että olen asunut Vantaalla koko ikäni, Haapala kertoo. Ennen muuttamistaan Haapala tiesi Vantaalta parhaiten joen. Siihen hänellä on kalamiehen suhde; Vantaankosken ja Pitkäkosken tienoot olivat tuttuja. Hänen teokseensa joesta tuli keskeinen, koossapitävä elementti. monille Vantaa on läpikulkupaikka, jota leimaavat liikenne ja väliaikainen asuminen. Haapalaa Vantaa on viime aikoina alkanut kiehtoa nykyaikaisen elämäntavan symbolina. Vantaa kuvastaa nykyihmisen elämää, liikkeessä oloa ja katkelmallisuutta. Kiehtovaa on myös Vantaan heterogeenisuus, aikojen ja tyylien katkelmat, joita täällä on ihan sikin sokin. On luontoa, historiallisesti arvokkaita paikkoja, omakotiunelmia, lähiöitä ja teollisuutta. Niistä herää ristiriitaisia mielikuvia. En kadehdi kaupungin imagonrakentajien työtä miten tätä nyt markkinoit? Haapala hymähteleekin mainoksille, joiden ydinviesti tuntuu olevan, että Vantaalta on hyvät liikenneyhteydet pois. Itseään Haapala ei vielä koe vantaalaiseksi, mutta hän huomauttaa, että Vantaa kyllä tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia niille, jotka haluavat sitoutua siihen kotiseutuna. Vantaa kuvastaa nykyihmisen elämää, liikkeessä oloa ja katkelmallisuutta. Minusta parasta Vantaalla on luonnonläheisyys. Olemme lasten kanssa käyneet lähimetsässä poimimassa suppilovahveroita ja Pitkäkoskella uimassa. Olemme myös tarkkailleet lintuja ja muuta luontoa. Ei sellainen onnistunut Töölössä, jossa aikaisemmin asuimme. Kiinnostaa Haapalaa Vantaan historiakin. Hän asuu Pakkalassa, joten kävelyretket on helppo suunnata Helsingin pitäjän kirkonkylään ja usein siellä vanhalle hautausmaalle. Arkisen suorittamisen vastapainoksi kaipaan jonkinlaista ajattomuuden ulottuvuutta ja toisenlaista kokemusmaailmaa, jonka löydän historiallisista paikoista ja luonnosta. Vantaalla joki tarjoaa yhtä aikaa näitä molempia. Vantaa-kokoelman runot kertovat paitsi joen rantojen paikallishistoriaa myös kuvitteellisen perheen historiaa. Keskeiset henkilöhahmot ovat sepitteellisiä. Olen tehnyt mahdollisen maailman: näinkin olisi voinut tapahtua. Joukkoon olen sulauttanut aineksia muun muassa sukutarinoista, joita olen kuullut isältäni. Runoissa paikallis- ja perhehistoriat ovat samalla saarnamiesten tarinoita. Joki yhdistää saarnamatkalla olevaa keskiaikaista sistersiläismunkkia ja maallikkosaarnaaja-isoisää. Heitä yhdistää myös epäonnistuminen kutsumustyössä ja uskoa ravisteleva pettymys. Vantaata voi lukea myös jossakin määrin uskonnollisena kirjana, käsitteleehän se ajallisuuden ja kuolevaisuuden teemoja ja sitä, kuinka mahdollisuus hyvään ja pahaan kamppailevat ihmisessä, Haapala kertoo. Sekä runous että uskonto pohtivat hänen mielestään ihmiselämän merkityksen ja tarkoituksen mahdollisuutta ja valintoja. Isot kysymykset heijastuvat arkisissa ja pienissä ratkaisuissa. Joki vie Ei Haapala myöskään aikaile tunnustaa Runoteosten kohdalla kriitikoiden kiittävät arviot eivät merkitse suuria myyntilu- sitä, että Vantaan tärkeä pohjateksti on ollut Raamattu. Raamatulliset lainat näkyvät niin kuja. Haapala toteaa, että runoudella menee kielessä kuin aiheissa. Keskeinen on esimerkiksi petturi Juudaksen hahmo. runotapahtumia niin, että puhutaan jopa ru- periaatteessa hyvin: on televisio-ohjelmia ja Raamattu tuli mukaan, koska tunsin nobuumista. Runoja myös kirjoitetaan paljon. sen ennestään ja se on länsimaisessa kulttuurissa ohittamaton teksti. Sitä paitsi sain osteta. Ainoa varjopuoli onkin se, että runoja ei ensimmäisen kosketukseni runouteen Raamatun tarinoista, joita kuulin jo varhain lapkeaksi ja vieraaksi? Haapala ihmettelee. Koetaanko runous sittenkin niin vaisena. Hän arvioi, että suomalaisen nykyrunouden taso on korkea. Myös tyylillinen kirjo on Vesa haapala ei ole pelkästään runoilija lavea: ei ole yhtä oikeaa runon tekemisen hän on myös kirjallisuudentutkija, joka tapaa. Jokainen kirjoittaja luo oman runousoppinsa. Runouden kenttäkin on laajentu- vuonna 2005 väitteli Edith Södergranin runoudestanut. Isojen kustantajien lisäksi siellä toimivat En koe ristiriitaa näiden kahden työn pienet vaihtoehtoiset kustantajat ja erilaiset välillä, päinvastoin. Tutkimustyö ja kirjoittaminen ruokkivat toisiaan. Runoi- Runoudesta tuskin koskaan internetsivut ja blogit. lijana minulle on helpotus, että tulee kirjallisuuden valtalajia. on olemassa malleja ja tieto siitä, Parasta täällä Tämä on ihan yleismaailmallinen ilmiö. Runouden perinne miten asioita voi tehdä. Voin siis toimia suunnitellusti ja tehdä tietoisia ratkaisuja. Runoudessa on marginaaliin. Romaani säilyy on luonnonläheisyys. on vahva, mutta silti runous jää omat sääntönsä, vaikka pohjalla suuren yleisön lajina. onkin elämys ja kokemus. On Haapala itsekin harkinnut Aloin kirjoittaa Vantaata, romaanin kirjoittamista. kun minusta väitöskirjani valmistuttua tuntui, että nyt haluan että löytäisi oman äänen. Romaa- Olemme Mutta veisi hirveästi aikaa, tehdä jotakin ihan muuta. Olin lasten kanssa ni vaatii niin valtavan työmäärän, kyllä aiemmin kirjoittanut runoja että pitäisi ruveta päätoimiseksi pöytälaatikkoon nyt hävettäisi, jos ne olisi julkaistu, Haapala musproosa saa riittää minulle. poimineet kirjailijaksi. Toistaiseksi tutki- kertoo. lähimetsässä Runoja Haapala kertoo kirjoittavansa edelleen. Uusia on jo Kypsyttely kannatti, sillä Haapalan Vantaa oli yksi viime julkaistu Nuori Voima -lehdessä. vuoden kiitetyimmistä esikoisteoksista. Se sai Kalevi Jäntin velee valmistuvan parin vuoden suppilovahveroita ja tarkkail- sisällä. Seuraavan kokoelman hän ar- palkinnon ja oli Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon En ota paineita julkaisemisesta. Kirjoitan joka päivä, siitä ehdokkaana. Runebergin päivänä leet lintuja ratkeaa, voittaako se Runeberg-palkinnon. totta, että rima on korkealla esi- tulee sitten mitä tulee. Mutta on Ihmeellinen hässäkkä kirjasta nousi. koisteoksen menestyksen vuoksi seuraavan pitäisi olla parempi. Tietysti olen iloinen ja toivon, että lukijatkin löytäisivät kirjan, Haapala sanoo. Kaisa Halonen Hans von Schantz Jännitystä talvi iltoihin Jos loskan seassa liukastelu ei huvita, voi tarttua hyvään dekkariin ja viihtyä. Tässä muutamia tämän talven parhaimpia. Suden hetki Jarkko Sipilä: Kylmä jälki. Gummerus Elinkautisvanki Timo Ruoste seisoo kiusaantuneena isänsä hautajaisissa. Surua hän ei tunne eikä kaipausta, mutta tuli kuitenkin vartijan saattamana. Hän ei ole taparikollinen, mutta istuu tuomiota vaimonsa murhasta, mielestään syyttömänä. Ja isänsä muistotilaisuudesta hän sitten karkaa ja lähtee hakemaan oikeutta. Kenties myös kostamaan. Poliisille tapaus on aluksi pelkkä rutiinijuttu, ja Ruostetta etsiskellään verkkaisesti. Mutta pian takaa-ajo kiihtyy ja huipentuu kilpajuoksuksi kuoleman kanssa. Jarkko Sipilää ei turhaan sanota yhdeksi suurista suomalaisista dekkaristeista. Kylmä jälki on taitavaa ja tiivistä kerrontaa. Tyyli on seksikkään miehistä. Sipilä ei lepertele turhia. Vain kerran hän jää pohtimaan vanhan tuomarin suulla, kuinka rikollisuutta voitaisiin ehkäistä ennakolta ja laskee vankeinhoidon kustannuksia. Varmasti täyttä asiaa, mutta jähmettää vauhdin turhaan. Kerronta rakentuu paljolti repliikeille, joissa Sipilä on vahvoilla. Samoin rikos- ja vankilasanasto on paikallaan, kuten rikostoimittajalta voi odottaakin. Myös pikkurikollisten puuhat ja poliisin arki kuvataan realistisesti. Poliisit eivät ole sankareita, ihmisiä vain. Kaikki tapahtuu muutaman päivän aikana pääkaupunkiseudulla. Hykerryttää huomata, että Ruosteen huostaanotettu poika pelaa jalkapalloa Hakunilassa. Roistot eivät asu Vantaalla vaan Helsingissä ja Espoossa. Sitähän minäkin. Kirjan voi myös ostaa netistä MP3- muodossa Veikko Honkasen lukemana. Palsamoinnin lumoissa Giorgio Todde: Donna Milenan kuolema. WSOY Sardinialaisen vuoristokylän vuosisatainen rauha rikkoutuu, kun katkeroitunut leskirouva Donna Milena yllättäen kuolee myrkytettyyn ehtoollisleipään. Samoihin aikoihin kylään syntyy kaksoset, mutta numeromaanikko pappi Don Càvili voi henkäistä helpotuksesta: kirkon pitämän sielujen kirjan tilit pysyvät tasan, sillä nuori perijätär, kaunis Graziana löytyy surmattuna. Paikalle kutsuttu lääkäri ja palsamoinnin erikoistuntija Efisio Marini eivät pysty ratkaisemaan näitä murhia muuten kuin aavistustensa avulla. Intohimot, unet ja taipumus väkivaltaan annetaan ihmiselle jo syntymälahjaksi. Paholainen vaanii jokaista. Pappiko heittää ensimmäisen kiven? Donna Milenan kuolema on ironisesti älykäs rikosromaani, jonka hillitty ja koruton kieli maalailee 1800-luvun lopun tapahtumia ja maisemia kuin vanhojen mestareiden tauluissa. Pysähtyneen ajan kylän asukkaat tulevat eläviksi pienin elein. Kuinka ikuisia inhimilliset paheet ja intohimot ovatkaan! Unilla ja ikuisuuden kosketuksilla on sijansa tämänkin tarinan edistymisessä. Ja palsamointi kiehtoo jotakuta toistakin kuin lääkäri Marinia. Aluksi silmä takertuu kerronnan aikamuotoon, preesensiin, mutta vähitellen siihen tottuu. Ehkä se myös tuo kaukaiset tapahtumat lähemmäs tämän päivän lukijaa. Teoksen kaunokirjallinen tyyli on saanut nautittavan asun Helinä Kankaan suomennoksessa. Päähenkilö Efisio Marini on todellinen, 1800-luvun lopulla elänyt lääkäri. Kirjailija on voittanut tällä romaanillaan kaksi palkintoa kotimaassaan Italiassa. Kerrostalokyttääjän kuolema Fred Vargas: Sinisten ympyröiden mies. Gummerus ariisilaiset ovat huvittuneen odotuksen vallassa. Joku piirtää öisin katuun sinisellä lii- suuria ympyröitä, joiden ulkokehälle Pdulla on kauniilla käsialalla kirjoitettu: Viekas Victor, lurjus kuriton, miks paikkas ulkona on? Ympyrän keskeltä löytyy aina jokin hassu esine: papiljotti, uimalakki, paperiliitin. Mutta kun ympyrästä löytyy kuollut kissa, sitten tapettu ihminen ja toinenkin, pariisilaisten hymy hyytyy. Kaupungissa on irrallaan murhaaja, josta ei hullukaan ota selvää. Onneksi Pyreneiltä on juuri laskeutunut kaupunkiin hidastempoinen komisario Adamsberg, joka luottaa vaistoihinsa. Hän kulkee kävellen ympäri kaupunkia ja hermostuttaa ylikonstaapeli Danglardin, joka ei käsitä uuden esimiehensä sumeaa logiikkaa. Adamsberg tutkii ja pohtii asioita omaan tahtiinsa, kuuntelee ihmisten uskoutumisia ja piirtelee samalla aikansa kuluksi lehtiöönsä. Ja selvittää arvoituksen. Omalla tavallaan. Fred Vargas esittelee lukijalle huiman kokoelman erikoisia hahmoja. Reippaasti ryyppäävä Danglard, viiden lapsen ylpeä isä, jonka vaimo otti ja karkasi. Syvänmerentutkija Mathilde, joka kävelee tuntemattomien ihmisten perässä pitkin Pariisia, kirjaa muistiin seurattavansa kaikki tekemiset ja pohtii niitä. Häijy sokea mies Charles, joka kiusaa näkeviä latelemalla näille silmiin liittyviä sanontoja, joita osaa pitkän litanian. Kirja on jaettu muutamaan pitkään lukuun. Vaikka päähenkilö on verkkainen, Vargasin tyyli on suorastaan lörpöttelevää, ja Marja Luoma siirtää sen onnistuneesti suomen kielelle. Kerrontaa värittää kauttaaltaan hiljainen huumori. Kaikki menestysteologinen pikaratkaisukeskeisyys on tästä menosta kaukana. Asioiden annetaan kypsyä rauhassa. Oikeastaan ei aina huomaa lukevansakaan dekkaria vaan romaania ylipäänsä. Nautittavaa. Välillä melkein kuulee Pariisin kahviloiden vaimean hälinän ja haitarin kaihoisan lurituksen, eikä ihmekään, sillä yksi kirjailijan harrastuksista on haitarinsoitto. Seppo Jokinen: Viha on paha vieras. Karisto Vihaaja on saanut tarpeekseen. Hän pujahtaa yhden kerrostalon asukkaiden koteihin ja jättää niihin uhkaavia viestejä. Mutta se on vasta alkua. Ensin kuolee naapureitaan raivostuttanut kerrostalokyttääjä, sitten toinen asukas myrkytetään ja kolmas mukiloidaan lähes hengiltä tietenkin maahanmuuttaja, kuinkas muutenkaan. Tämä klisee on tullut jäädäkseen. Komisario Koskinen saa selvittääkseen visaisen pulman: onko vihaaja mielipuoli vai psykopaatti, joka rankaisee valintansa mukaan keitä haluaa? Hervanta on jälleen Seppo Jokisen kertomuksen keskuspaikkana. Ilmeisesti tuo lähiö tarjoaa paljon ideoita poliisityön pohjaksi. Muutenkin liikutaan Tampereen maisemissa, todellisessa kaupungissa. Tarina ei ole kovin yllätyksellinen d e k k a r e i t a eikä sisällä hyytäviä jännityksen hetkiä, mutta silti teos on viihdyttävää, suorastaan leppoisaa luettavaa rikosromaanien ystäville. Teksti sujuu luontevasti, joskin kerronta on hitaanpuoleista. Juoni kulkee johdonmukaisena, ja rakenteeseen tuovat eloa väliin heitetyt vihaajan ajatukset. Ne luovat sopivasti odotuksia. Jokisella on tapana antaa lukijalle paljon yksityiskohtia. Jos pitää sellaisesta, tämäkään kirja ei tuota pettymystä. Sääli, että kansiteksti on varsin vetelä. Se ei houkuttele tarttumaan kirjaan. Harmaan talouden vangit Matti Rönkä: Isä, poika ja paha henki. Gummerus Pavel Vadajev eli Paavo Vatanen ujuttautuu itärajan takaa Suomeen suurten ansioiden toivossa, mutta katoaa laittomalla matkallaan. Perhe seuraa perässä etsimään häntä ja turvautuu Helsingissä asuvaan sukulaismieheen Viktor Kärppään. Ympyröitä piirtelevä pariisilaiskomisario Liukkaan liikemies Kärpän toimet eivät kestä päivänvaloa nekään. Tuttu venäläinen pyörittää hänen omistamissaan asunnoissa bordellia ja on sotkenut Kärpän myös huumekauppaan. Kärppä pitää varapassia ja -rahakuorta teipattuna kaapin takaseinään. Koskaan ei voi tietää. Matti Rönkä kuvaa harmaan talouden ja itäisen rikollisuuden todellisuutta kiehtovan pehmeästi ja sympaattisesti. Rajaa pitkin kulkeva elintasokuilu ei silti jää keneltäkään huomaamatta. Tekstiin kietoutuvat mukaan vertaukset, karjalaisvivahteiset murresanat, päähenkilön omat kipuilut ja omantunnon pistokset. Vauhdikkaaksi kerrontaa ei voi sanoa, kiinnostavaksi voi. Pimeää työvoimaa hallitsevat julmat lait, ja ne Rönkä kuvaa uskottavasti. Vaaratilanteet siirtyvät lukijan näkyviin kuin suoraan tv:n ruudulle, epädramaattisina ja siksi hyvin todenmakuisina. Unikuvat luovat taustaa Viktorin hahmolle. Tuttu ataripoliisi Teppo Korhonen kaitsee laumaansa isällisesti. Tässä kirjassa on jotain merkillistä. Sen tyyli ja tapahtumat ovat taitavasti luodussa kevyessä ristiriidassa. Lukija saa olla varuillaan: tämä koskettaa varmasti myös hänen tunteitaan. Päivi Holmberg Kuka Vargas? Pariisilainen Fred Vargas (s. 1957) on Ranskan kiistaton dekkarikuningatar. Siviiliammatiltaan hän on keskiaikaan ja eläinten luihin erikoistunut arkeologi. Hänen luomansa komisario Jean- Baptiste Adamsberg eli Aataminvuoren Pyhä Johannes Kastaja on intuitioonsa luottava, verkkainen ja nukkavieru mies, joka saa sympaattisuudellaan ihmiset uskoutumaan hänelle, melkein vaivaksi asti. Sinisten ympyröiden mies on Vargasin järjestyksessä ensimmäinen Adamsberg-romaani, mutta sarjasta on jo suomennettu kaksi sitä seuraavaa osaa, Painu tiehesi ja pysy poissa (2004) ja Kuriton mies nurin (2006). Toistensa lietsojat Virpi Talvitien työhuoneella puhutaan yhteen ääneen ja nauretaan paljon, kun hän ja kirjailija Katri Tapola kertovat yhteisistä projekteistaan. Niistä viimeisin on Vantaan Laurissa alkava Mahdottomuuksien rajoissa, elämän arkisia ihmeellisyyksiä kuvaava sarja. Hyvinkääläisen 1920-luvun omakotitalon piharakennuksen seinillä on Talvitien töitä. Monissa on mukana lapsuuden maailman metkaa leikkiä, sillä Talvitien useimmat kuvitukset löytyvät juuri lastenkirjoista. Lastenkirjojen merkeissä alkoi myös Katri Tapolan ja Virpi Talvitien ammatillinen yhteistyö. Ilmajoelta kotoisin olevat naiset tapasivat nuoruusvuosien jälkeen, kun kustannustoimittaja Tammella ehdotti, että Talvitie voisi kuvittaa Tapolan Kivikauppaa ja ketunleipiä -lastenromaanin vuonna Partiolainen ja mopotyttö Me oltiin lukiossa rinnakkaisluokilla, Virpi Talvitie muistelee 1970-luvun loppupuolta pohjalaispitäjässä. Mutta sä olit partiolainen ja mä kävin tupakalla Koskenkorvan mopopoikien porukassa, Katri Tapola nauraa viitaten kunnan kuuluisimpaan taajamaan. Yhteisestä taustasta on kuitenkin ollut iloa nykyisessä työssä. Ilmajoen ajoilta on jäänyt myös yhteistä ystäväpiiriä. Sulle ei tarvii selitellä, kun sä ymmärrät, Helsingissä asuva Tapola tunnustaa keinuessaan Talvitien vanhassa kiikkutuolissa. Tänne tullaan välillä istumaan, puhumaan tai suunnittelemaan seuraavia yhteisiä töitä. Naisten yhteistyö on lämmittänyt myös lukijoiden mieliä. Ensimmäinen yhteinen teos sai taiteellisesti merkittävälle lastentai nuortenkirjalle myönnettävän Arvid Lydecken -palkinnon. Yhdessä Tapola ja Talvitie ovat tehneet tähän mennessä viisi kirjaa. raakileita ja sukeltamista Lähetän usein ensin Virpille tekstinraakileita kommentoitavaksi, Katri Tapola valottaa käytännön asioita. Kirjailijasta on hauskaa ja hyödyllistäkin saada kommentteja suoralta kädeltä. Jos joku ei ole auennut, Virpi sanoo siitä kyllä, hän kiittelee. Virpi Talvitie ja Katri Tapola ovat tuttuja jo kouluajoilta Etelä-Pohjanmaalta. Tekstiin sukeltaminen on lähtökohta kuvitustyölle. Kuvitusideat syntyvät sitten tarttumalla johonkin kiehtovaan yksityiskohtaan tai laajentamalla tekstin ajatuksia uusiin suuntiin. Totta kai kuva voi toimia myös koristeena ja houkuttimena lukijalle, mutta kyllä kuvassa pitää olla jokin idea tai juju, että se ylipäätään kannattaa tehdä, Virpi Talvitie kertoo. Vaikka kirjailija ja kuvittaja kunnioittavat toistensa tontteja, tekstien ja kuvien toinen toiselle pallottelu ja kommentointi on luontevaa. Kuvittaja ei yleensä saa kustantamolta palautetta kirjanteossa samalla tapaa kuin kirjailija. Mutta kun mulla on Katri, voin näyttää kuvitusta ja saada tarkkanäköistä kuva-analyysia, Talvitie iloitsee. kasvorasvapakkauksen muovilapio Vantaan Laurissa alkava sarja on jatkoa syksyllä 2006 ilmestyneelle Ihmetyksiä-kirjalle. Sähän olit Ruotsissa asumassa vähän aikaa, Virpi Talvitie muistelee kirjan taustaa. Siellä tuli tehdyksi kaikenlaisia huomioita, kun oli ikään kuin ulkopuolinen. Siellä syntyi myös lyhyempää tekstiä, enimmäkseen romaaneja kirjoittanut Katri Tapola toteaa. Tapola kuvaa Ihmetyksiä omanlaisenaan lajityyppinä. Niissä tarkastellaan elämää arjen pienten ja hassujen yksityiskohtien, kuten pöydille harhailemaan jääneiden kynien tai kasvorasvapakkauksen mukana tuleen pikku muovilapion kautta. Lähetin sitten huvikseni joitakin raakileita tuolle, Tapola heittää keinutuolista. Ajatus kuvitetusta lyhytproosasta, pienten runojen, aforismien tai novellien välimaastossa seikkailevista tarinoista, oli taas Talvitien idea. Hänen kuvissaan arjen havainnot muuttuvat surrealismiksi. Alun perin tarkoitus olikin tehdä ihmetyksiä lehteen, mutta ensimmäisestä sarjasta tulikin kirja, jossa teksti ja kuva muodostavat herkullisen kokonaisuuden. Tämä pätee myös muuhun Tapolan ja Talvitien tuotantoon. Vaikka töitä tehdäänkin erikseen, iso osa yhteistyötä on se, että lietsomme ja tuemme toisiamme, Tapola ja Talvitie pohtivat. Mukana taitaa olla myös vähän pohjalaisuutta, joka parhaimmillaan on naisten mukaan naurua, hulluutta ja yrittäjähenkeä. Mutta ei trossaamista, korskeutta, eikä teeskentelyä, vaan sellaista pois unteluus ja hervakkuus -henkeä, Tapola siteeraa Etelä-Pohjanmaan maakuntalaulua hymyssä suin. Anna Tiittanen E i t r o s s a a m i s t a, ko r s ke u t t a, e i k ä t e e s ke n t e l y ä, v a a n s e l l a i s t a p o i s u n t e l u u s j a h e r v a k k u u s henke ä. Ensimmäisellä kerralla L ukijan ei ensimmäisellä kerralla pidä ymmärtää yhtään mitään. Aina voi laittaa lehden sivuun ja kokeilla josko toinen lukukerta auttaisi. Jos ei toinen, kolmas, neljäs eikä viideskään kerta vielä auta, ei sekään mitään haittaa: mikä pakko ihmisen aina on kaikkea ymmärtää. Voihan myös olla ymmärtämättä, hämmästynyt ymmällään olo se vasta kätkeekin toivon valosta sisäänsä. Minä en ymmärrä mitään! Minulla on hauskaa! lukija iloisesti huudahtaa ja jatkaa elämää silmät valoa tulvien. Saman voi soveltaa kaikkiin muihinkin asioihin, joiden suotta toivotaan hoituvan nopeasti ja vaivatta. Esimerkiksi: kenenkään ei tarvitse parantua pikaisesti. Parane pian -toivotus aiheuttaa potilaalle pelkkää painetta aivan kuin ymmärtämisen pakko lukijalle. Siksi on syytä kääntää maailmaa sopivasti kallelleen ja kuiskata lempeästi: parane rauhassa, parane perin pohjin, ota lehti käteen, laske se sivuun, ummista silmät, anna niiden loistaa kirkasta valoa kun vihdoin ja viimein ne avata jaksat. Ota sitten lehti uudestaan käteen, toivu vielä tovi, hymyile ja luota: silmät kyllä valaisevat lauseet, jotka vielä äsken olivat hämärän peitossa. Hans von Schantz Katri Tapola Virpi Talvitie Vantaan Lauri -lehti (graafinen suunnittelu ja toteutus 1996, kuvatoimitus osittain, näissä näytteissä myös osa kuvista)

6 kuvat Timo Saarinen kuvat Timo Saarinen Sisäministeri Rajamäki tiivistäisi turvallisuusviranomaisten yhteistyötä s. 3 Rasistisen materiaalin kitkemiseksi internetistä kaivataan uusia keinoja s. 7 Järjestyslaki astui voimaan lokakuun alussa s Hyvä johtaminen poliisissa s Sisäasiainministeriön poliisiosaston Poliisi-lehti (graafinen suunnittelu ja toteutus , kansikuva ja aukeaman kuvat lukuunottamatta henkilökuvia) Teemana lasten pahoinpitely Yksikin tapaus on liikaa T O I P U M I N E N Hoitoonohjaus Havahduttava puheeksiotto Varhainen puheeksiotto Oma arvio Työtä haittaava päihdekäyttö I R T I S A N O M I N E N Tavoitteena selvä poliisi Noin yksi promille Suomen poliiseista irtisanotaan vuosittain päihteiden käytön seurauksena. Lähes kymmenen prosenttia poliiseista kuuluu alkoholin käytön suhteen riskiryhmään. Luku ei poikkea muista suomalaisista. Poliisin päihdeohjelman tavoitteena on nollalinja poliisi ei saa olla virkatehtäviä hoitaessaan päihteiden vaikutuksen alainen. Lainvalvojana poliisin pitää olla esimerkkinä myös vapaa-ajallaan. Kun tarvitset apua, ota yhteyttä työpaikkasi päihderyhmään tai työterveyshuoltoon. Sisäasiainministeriö Poliisiosasto Ottaminen näkyy Vastoin alkoholiongelmaisten yleistä luuloa, liiallinen alkoholinkäyttö ei jää huomaamatta. Päihdeongelma ilmenee muun muassa lisääntyvinä poissaoloina ulkonäön muutoksina välinpitämättömyytenä ja heikentyneenä työtehtävistä suoriutumisena arviointikyvyn heikkenemisenä ja lisääntyneinä onnettomuuksina ongelmina työyhteisössä Päihdetyö poliisissa Päihdetyö on osa poliisin työsuojelutoimintaa ja päihteiden käyttöä seurataan myös työterveyshuollossa. Jokaiseen virastoon nimetään päihderyhmä, jonka tehtävänä on huolehtia poliisin päihdeohjelman toteutumisesta sekä toimia esimiesten tukena päihdehaittatapausten hoitamisessa. Lisäksi ryhmä järjestää asiaan liittyvää tiedotusta ja koulutusta. Poliisin päihdeohjelmaan sisältyy päihdehaittojen ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, kuntoutukseen tai hoitoon ohjaaminen ja seuranta. Päihdeohjelma ohjeistaa poliisin päihdetyötä ja luo yhtenäiset pelisäännöt päihdehoitoon ohjaamiseen. OTTAMINEN NÄKYY Ota puheeksi Työtoverit ja esimiehet ovat avainasemassa päihdeongelmaisen varhaisessa auttamisessa. Paras tapa auttaa päihdeongelmaista on ottaa asia puheeksi. Päihdeongelmaa voidaan hoitaa ja mitä varhaisemmin asia otetaan esiin sitä tehokkaammin siihen voidaan puuttua. Varhainen puheeksiotto voi olla riittävä toimenpide muutoksen käynnistämiselle. Päihdeongelma vaatii esimieheltä toimenpiteitä. Esimies huolehtii havahduttavasta puheeksiotosta, jonka yhteydessä tarjotaan myös tukea työpaikalta tai työterveyshuollosta. Päihdehaittojen jatkuessa toteutetaan hoitoonohjaus yhdessä työterveyshuollon kanssa. Hoidosta kieltäytyminen tai hoidon keskeytyminen johtavat palvelussuhteen jatkumisen arviointiin. Stakesin asiantuntijatyöryhmä: Rikosilmoitus kaikista viranomaisten tietoon tulleista lasten vakavista pahoinpitelyistä Poliisin tietoon tulee vain osa konstaapeli Marja Vuento Helsingin väkivaltarikosyksiköstä lapsiin kohdistuvista vakavista toteaa. Vuento oli poliisin edustajana mukana Stakesin työryhmäs- pahoinpitelyistä ja seksuaalisista hyväksikäytöistä. sä. On kuitenkin selvää, että Esteenä ei kuitenkaan ole laki, lapsiin kohdistunutta pahoinpitelyä ja seksuaalista hyväksikäyttöä koskevien rikosilmoi- vaan pikemminkin sen soveltaminen ja eri viranomaisten tusten määrä tulee kasvamaan nykyiseen verrattuna. Rajallisista yhteisten toimintatapojen resursseista johtuen poliisissa joudutaankin jatkossa priorisoimaan töitä entistä tarkemmin. puuttuminen. Niinpä lasten Kyllä sekä nainen että lapsi ovat niin tärkeitä suojelukoh- oikeuksien toteutuminen vaatiikin ennen kaikkea viranomaisyhteistyön kehittämistä, työryhmässä. teita, että veronmaksajien tahto Rikosylikonstaapeli Marja Vuento Helsingin väkivaltarikosyksiköstä oli poliisin edustajana mukana Stakesin asiantuntija ei varmastikaan olisi se, että näitä tapauksia ei tutkittaisi kunnolla, Marja Vuento painottaa. maan näyttöä mahdollisista haasteeksi. riittäviä resursseja sekä asennemuutoksia. on oikeus ilmoittaa lapsiin kohtakuuttamaan yhteistyökumppa- Lastensuojeluviranomaisilla lapseen kohdistuneista rikoksis- Meidän tulee kyetä vadistuneista rikoksista poliisille. Taskinen kuitenkin muistuttaa, että nämä ovat hyvin sen tekeminen on asioiden selnimme siitä, että rikosilmoituk- Sen sijaan terveydenhuollon takesin asiantuntijatyöryhmä on antanut sille potilaisiin kohdistuneista Jotkut sosiaaliviranomai- paras vaihtoehto. puolella oikeus ilmoittaa polii- monitahoisia kysymyksiä. vittämisen kannalta lähes aina sosiaali- ja terveydenhuollon viranmusta on niin tulkinnanvarai- esimerkiksi sellaiset lievät kos- poliisissa ei voida osoittaa syyt- rikoksista ilman näiden suostuset saattavat olla sitä mieltä, että Marja Vuennon mielestä Somaisille suosituksen, että he tekisivät rikosilmoitettu tekemään lastensuojeluilkoisia merkkejä, voisi olla pasia kohtaan, sillä poliisi on itse nen, että henkilöstöä on kehokettelut, joista ei jää lapsille ultävää sormea muita viranomaituksen kaikista tietoonsa tulleista lasten seksuaalisista hyväksi- rikosilmoituksen tekemistä. keinoin. siin kohdistuneiden rikosten moitus ja suosittelemaan siinä rempi hoitaa lastensuojelun ollut turhankin passiivinen lapkäytöistä sekä vakavista pahoinpitelyistä. Poliisilla on siis odo- viivettä, joka voi akuuteissa tamissa ja etenkin isompiin lap- Ehkä poliisissa ollaan Tästä syntyy ylimääräistä Toisaalta taas vakavam- tutkinnassa. tettavissa huomattava lisäys lapsiin kohdistuneiden rikosten il- asia. Lainsäädäntöä tulisikin vallitsee aika laaja yksimielisyys unta, eikä olla otettu oma-aloitpauksissa olla erittäin huono siin kohdistuneissa tapauksissa nukuttu jonkinlaista ruususen moitusmäärissä. selkeyttää tältä kohden, Vuento siitä, että rikosilmoituksen tekeminen on välttämätöntä. Isommisessä. Monessa muussa Euteista roolia tapausten selvittä- Nähtäväksi jää, kuinka korostaa. paljon rikosilmoituksia uusi mat lapset ymmärtävät itse, että roopan maassa poliisilla on ollut suositus poikii. Eri kunnissa Mahdolliset asenteet kyseessä on rikos. Jos tällaisista asiassa paljon aktiivisempi rooli, tuntuu olevan hyvin erilainen käännettävä haasteeksi tapauksista ei tehdä rikosilmoitusta, saattaa lapselle syntyä kä- Marja Vuento vertaa. tapa hoitaa näitä asioita. Esimerkiksi Helsingissä viranomaisten tekemien rikosilmoitaa olla asenteita sen suhteen, ta vakavasti, Sirpa Taskinen epäillään herkästi Sosiaaliviranomaisilla saatsitys, että hänen asiaansa ei ote- Seksuaalista häirintää tusten määrä on perinteisesti että onko rikosilmoituksen tekeminen perheen kokonaisti- Marja Vuennon mielestä Sirpa Taskinen uskoo, että painottaa. ollut vähäinen, mutta sen sijaan heti ympäryskunnissa niitä on lanteen kannalta aina paras sosiaaliviranomaisten mahdollisesti tuntema asenteellisuus vakavat pahoinpitelyt ja seksu- lähes kaikki lapsiin kohdistuvat tehty huomattavasti enemmän. vaihtoehto. Perheitä halutaan Suomessa olisi välttämätöntä auttaa kokonaisuutena, jolloin voidaan kääntää poliisissa myös aalirikokset tulevat sosiaali- ja saada aikaan koko maan kattava rikosilmoituksen tekeminen terveydenhuollon tai poliisin yhtenäinen käytäntö, rikosyli- saatetaan kokea perheen sisäisten välien selvittelyn kannalta 1980-luvulla puhuttiin tietoon. erittäin huonona asiana. Lisäksi jäävuoren huipusta, mutta nykyään suurin osa vakavista tapa- saatetaan pelätä, että asioiden tutkiminen lisää lapsen psyykkisiä ongelmia. sen tietoon, Taskinen painottaa. uksista tulee jonkun viranomai- Stakesin tulosaluejohtaja ja Vaikka ilmoitukset lapsiin edellä mainitun työryhmän puheenjohtaja Sirpa Taskinen Stakesin selvitysten mukaan li- kohdistuneista rikoksista ovat korostaa, että sosiaaliviranomaiset suhtautuvat pääsääntöisesti aikana tasaisesti, sellaiset tapasääntyneet viimeisen 20 vuoden erittäin myönteisesti suositukseen tehdä rikosilmoitus kaikis- eivät ole Taskisen mukaan liukset, joissa näyttö on kiistaton, ta tietoonsa tulleista lasten seksuaalisista hyväksikäytöistä sekä merkiksi ilmennyt, että avioerosääntyneet yhtä paljon. On esi- vakavista pahoinpitelyistä. jen yhteydessä neljäsosa väitetyistä seksuaalisista hyväksikäy- Suositus on otettu erittäin myönteisesti vastaan, sillä töistä jää täysin ilman näyttöä. se selkiyttää viranomaisten Seksuaalista häirintää työnjakoa. Aiemmin sosiaaliviranomaiset ovat Työryhmän puheenjohtajana erojen yhteydessä siitä tuntuu epäillään herkästi. Etenkin avio- joissain tapauksissa toimi Stakesin tulosaluejohtaja tulleen oikea muotisyytös. Seksuaalisesta hyväksikäytöstä teh- 4 pyrkineet itse hankki- Sirpa Taskinen Lapsen kuulustelemisessa törmää helposti useisiin ongelmatilanteisiin. Poliisiammattikorkeakoulun erikoistutkija Pekka Santtila kuitenkin toteaa, että virheistä oppii eikä kukaan ole täydellinen kuulustelija. anttilan mukaan on löydettävissä useita tyypillisiä ongelmia, joita lasta kuulusteltaessa kohtaa. Erityisen ongel- lähtötilanne on sil- Smallinen loin, kun haastattelijalla on ainoastaan yksi olettama mielessä. Tällöin haastattelussa pyritään saamaan esiin asioita, jotka tukevat tätä olettamaa. Paitsi että haastattelijalta jää tällöin helposti muut mahdollisuudet huomioimatta, voi lapsen kertomus muuttua haastattelijan oletusten mukaiseksi. Johdattelevia kysymyksiä on siis vältettävä, Santtila korostaa. Erityisesti sellaisten kysymysten Anna Hakonen Anna Hakonen toistaminen, joihin voi vastata kyllä tai ei, on ongelmallista, sillä toistaminen voi saada varsinkin alle kouluikäisen lapsen muuttamaan vastauksiaan. Matkan varrella useita sudenkuoppia Lapsen kertomus voi muuttua myös, jos haastattelusta toiseen toistetaan väärää tietoa. Lapset saattavat alkaa kertoa asioita täsmälleen haastattelijan sanoin. Haastattelun tunnesävy on tärkeä. Lapsen kanssa on kyettävä luomaan luotettava yhteistyösuhde. Paineiden luominen tyyliin sinusta tuntuu paremmalta kunhan olet kertonut tai älä pelkää kertoa ei ole hyvä haastattelutapa. Pekka Santtila on itse tutkinut painostuksen vaikutusta lapsen kertomukseen. Tutkimuksessa painostavasti esitettyyn kysymykseen eikö hän ottanutkin sinulta vaatteita pois päältä?, vastasi 10 prosenttia tutkituista myöntävästi, vaikka asialla ei ollut mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Kaikkeen mitä lapsi kertoo, on suhtauduttava myönteisesti. Positiivinen palaute ei saa liittyä vain tietynlaisiin vastauksiin, jolloin haastattelija huomaamattaan vahvistaa näitä vastauksia, Santtila toteaa. Ikäkumppaneiden käyttäminen sosiaalisen painostuksen välineenä ei ole hyvä toimintatapa. Kaikki muut ovat jo kertoneet, kerro sinäkin tyylistä ilmausta ei voi pitää hyvänä. Toisaalta tutkimuksissa on todettu, että lapset uskovat herkästi aikuisia, joilla on korkea status. Lapset sisällyttävät näiden esittämiä oletuksia omiin kertomuksiinsa helpommin kuin muiden henkilöiden. Tobey ja Goodman tekivät vuonna 1992 tutkimuksen, jossa neljävuotiaat lapset leikkivät lastenvahdin kanssa. tävien ilmoitusten määrä on kasvanut jatkuvasti, mutta todelliset tapaukset eivät näytä lisääntyneen samassa määrin. Samansuuntaisia johtopäätöksiä voi tehdä siitä, että lasten itsensä tekemät ilmoitukset eivät ole juurikaan lisääntyneet viimeisen 20 vuoden aikana, Sirpa Taskinen toteaa. Samanlaista liikaherkkyyttä esiintyy kaikissa länsimaissa. Ruotsissa on jo harkittu, että ilman todellisuuspohjaa tehtyihin ilmoituksiin alettaisiin suhtautua perättöminä ilmiantoina. Haluan myös korostaa sitä, että liian herkästi esitetyt epäilyt voivat olla vahingollisia lapsen kehityksen kannalta, koska ne saattavat tuhota perheen ilmapiirin. Suomalaisessa kasvatuksessa on perinteisesti kosketeltu lapsia enemminkin liian vähän kuin liikaa. Toivonkin, että perheissä normaaleja halaamisia ja suukotteluja ei tulkittaisi väärin seksuaaliseksi hyväksikäytöksi. Anna Hakonen Lapsiin kohdistuva pahoinpitely numeroina: Vuosittain Suomessa lasta saa vaikean vamman, jonka epäillään syntyneen pahoinpitelyn tuloksena. Viime vuonna poliisin tietoon tuli 70 alle kouluikäiseen lapseen kohdistunutta pahoinpitelytapausta. Vuosittain Suomessa kuolee lasta väkivallan seurauksena (luku sisältää itsemurhat). Vuosina Suomessa menehtyi 292 lasta perheen sisäisen väkivallan uhrina (Vanamo ym. 2001). Johtava kuolinsyy lasten pahoinpitelyssä on Shaken baby oireyhtymä, joka syntyy ravistelemalla vauvaa. On arvioitu, että kaikista lasten luunmurtumista 25 % ja palovammoista 10 % aiheutuu pahoinpitelystä. Lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä tapauksia tulee viranomaisten tietoon vuosittain noin 550. Alle kouluikäisiin kohdistuvia seksuaalisia hyväksikäyttöjä tulee viranomaisten tietoon Suurin osa tapauksista tapahtuu kodin seinien sisäpuolella. Lasten pahoinpitelyt tunnistetaan nykyään aiempaa paremmin Lastentautien erikoislääkäri Sarimari Tupolan mukaan on vaikea sanoa, ovatko lapsiin kohdistuneet pahoinpitelyt lisääntyneet viime vuosikymmenten aikana. Sen sijaan hän uskoo, että lasten pahoinpitelyt tunnistetaan nykyään paremmin kuin ennen. upolan työpaikalla Lasten ja nuorten erikoissairaalassa selvitellään keski- kerran viikossa pahoinpitelyn Tmäärin mahdollisuutta lapsen saamiin vammoihin. Vakavaan pahoinpitelyyn törmätään kerran kuukaudessa. Jos pieni lapsi näkee toistuvasti väkivaltaa, se on riski lapsen kehitykselle. Toisaalta on myös tutkittu, että 40 prosenttia niistä lapsista, jotka todistavat perheen sisäistä väkivaltaa, joutuvat myös itse väkivallan uhriksi. Riskiperheitä voidaan määritellä Sarimari Tupola korostaa, että suurin osa niistä perheistä, joissa lasten pahoinpitelyä tapahtuu, on aivan tavallisia perheitä. Tiettyjä riskiryhmiä on kuitenkin olemassa. Perheet, joissa on päihde- tai mielenterveysongelmia ovat yksi selkeä riskiryhmä. Lasten pahoinpitelyyn saattavat syyllistyä myös sellaiset vanhemmat, joilla itsellään on kaltoinkohtelua taustalla. Myös hyvin nuoret vanhemmat ja yksinhuoltajat kuuluvat riskiryhmään. Samoin perheet, joilla on syrjäytymisvaara tai joissa kasvatusperiaatteet ovat hyvin autoritaariset, Tupola luettelee. Tahallisesta väkivallasta tulee erottaa tuottamuksellinen väkivalta, jolla tarkoitetaan valvonnan ja hoidon laiminlyöntiä. Näiden kahden eroa on lääkärinkin joskus vaikea nähdä. Vahinkoja tietenkin aina sattuu, mutta vanhemmat saattavat olla myös hyvin taitavia yrittäessään naamioida ja selittää pahoinpitelyn tapaturmaksi. Vammojen syntymekanismeja on tutkittu paljon. Dokumentoiduissa olosuhteissa on todettu, että esimerkiksi hoitopöydältä putoamisessa murtumat ja mustelmat ovat erittäin harvinaisia. Lääkäri pystyy päättelemään vammojen laadun perusteella paljon siitä, miten ne ovat syntyneet. Esimerkiksi palovammojen muoto paljastaa, onko kyseessä tapaturma vai pahoinpitely. Epänormaaleissa paikoissa olevat mustelmat kertovat lääkärille paljon, Tupola kertoo. Toisaalta pahoinpitelyä saatetaan alkaa epäillä, jos lapsen vammaan haetaan apua viiveellä tai ei lainkaan. Myös huoltajan reaktioista voidaan päätellä paljon. Jos lapsi on jo niin iso, että hän osaa itse kertoa tapahtumista, on lapsen kuulustelu luonnollisesti keskeisessä asemassa tapahtumien selvittämisessä. Kun lääkäri epäilee pahoinpitelyä lapsen vammojen syynä, hän tekee ilmoituksen lastensuojeluun. Tarvittaessa lastensuojeluviranomaisia pyydetään tekemään rikosilmoitus asiasta. Jatkotoimenpiteissä keskeistä on lapsen turvallisuuden varmistaminen. Lapselle järjestetään myös psykiatrista hoitoa sekä lastenlääkärin seurantatutkimus, joka tehdään yleensä muutama viikko tapahtuman jälkeen. Pahoinpitelyn lyhyt historia Siitä miten arasta asiasta lapsiin kohdistuvassa pahoinpitelyssä on kyse, kertoo paljon se, että vasta vuonna 1962 alettiin uskoa, että vanhemmat voivat tehdä pahaa omille lapsilleen. Vuonna 1946 J. Caffey kuvasi tautitilan, jossa imeväisikäisillä lapsilla esiintyi pitkien luiden murtumia sekä kovan aivokalvon alaisia verenvuotoja. Vammojen syy jätettiin näissä tapauksissa avoimeksi. Pahoinpitelyyn puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää. Sarimari Tupola esittelee tilastoa, jonka mukaan 90 prosentissa tapauksista pahoinpitely loppuu sen jälkeen kun siihen on puututtu. Sen sijaan jos pahoinpitelyn taustaa ei selvitetä, lapsen riski vammautua tai jopa kuolla toistuvan pahoinpitelyn vuoksi on huomattava. Uusiutumisriski on jopa suurempi kuin tänä päivänä syövässä, ortopedi Pentti Kallio vertaa. Myös perheen sisäisen väkivallan ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää. Tupola kertoo kuulleensa monesti työssään puolustelun: Jos olisin tiennyt seurausten voivan olla näin vakavia, en olisi koskaan tehnyt tällaista. Esimerkkinä hyvästä ennaltaehkäisykampanjasta Tupola mainitsee Utahin projektin, jossa vanhemmille jaetaan henkilökohtaista tietoa niistä vammoista, joita mm. vauvan ravistelusta saattaa seurata. Anna Hakonen L a s t e n p a h o i n p i t e l y Lapsen kuulusteleminen on taitolaji Anna Hakonen Erikoistutkija Pekka Santtila Poliisiammattikorkeakoulusta on tutkinut lasten kuulustelukäytäntöjä. Yksitoista päivää myöhemmin neutraali avustaja haastatteli puolet lapsisteltavissa kuin yleisesti ajatellaan. Esi- ovat huomattavasti paremmin johdata. Toista puolta haastatteli virkapukuinen poliisi, joka sanoi tutkivansa akaan sen enempää johdateltavissa merkiksi 10-vuotias lapsi ei ole paljo- sitä mahdollisuutta, että lastenvahti kuin aikuinen, Santtila kertoo. oli tehnyt jotakin pahaa. Tuloksena Tutkimuksissa on myös todettu, todettiin, että poliisin haastattelemat ettei edes asiantuntija voi erottaa johdattelevien menetelmien tuloksena lapset epäilivät lastenhoitajasta pahaa ja tekivät arvioissaan enemmän virheitämuksesta. Tämän vuoksi haastattelun syntynyttä kertomusta tarkasta kerto- Haastattelija saattaa välittää lapselle stereotyyppisen käsityksen epäil- dokumentointi on tärkeää. lystä henkilöstä. Lapsen kertomus voi Harjoitushaastattelu muuttua, jos haastattelija välittää ennen rikosepäilyä epäillystä hyvin kielteisen kuvan. Lapset eivät ole ainoita, joita on Miten lasten haastattelemisessa helppo johdatella harhaan. Aikuiset tulee sitten toimia? Ensinnäkin haastattelutilaan tulee kiinnittää huomiota. Paras vaihtoehto olisi yksisuuntaisen peilin takana oleva observaatiohuone. Sisustuksen tulee olla yksinkertainen. Jos tilassa on paljon ylimääräisiä tavaroita, se saattaa häiritä lapsen keskittymistä haastatteluun. Videointimahdollisuus on oltava aina. Tukihenkilön mukana olemisessa on aina johdattelun vaara. Etenkin jos jommallakummalla vanhemmista on selvä intressi asiassa, hän ei saa tulla mukaan haastatteluun. Tutkimuksissa ei myöskään ole saatu tukea sille, että äidin mukanaolo auttaisi lasta kertomaan asiasta. Ennen haastattelua lapselle on selvitettävä, ettei hänen tarvitse kertoa sellaisia asioita, joita hän ei halua. Toisaalta myös valheen käsite on selitettävä lapselle ja haastattelun nauhoittamisesta tulee mainita. Lapsen haastattelun laatua parantaa se, että hän voi vastata ettei tiedä tai muista asiaa. Lapsi saa myös korjata haastattelijaa ja ilmaista, jos ei ole ymmärtänyt kysymystä. Nämäkin asiat on hyvä tuoda esiin etukäteen, Santtila toteaa. Haastattelussa on hyvä tehdä ensin harjoitushaastattelu, jossa lapsi voi kertoa haastattelijalle jonkin mukavan kertomuksen elämästään. Näin lapsi saadaan kertomaan varsinaisesta tutkittavasta asiasta monisanaisemmin. Tämän jälkeen otetaan esiin varsinainen rikosepäily. Haastattelun kuluessa voidaan palata uudelleen niihin asioihin, jotka lapsi on itse ottanut esiin. Lasta voi pyytää kertomaan näistä asioista lisää. Seuraavalla haastattelukerralla käydään läpi epäillyn ja hänen avustajansa esittämiä näkökohtia. Lasten kanssa puhuttava samaa kieltä Vuodenvaihteessa tulee voimaan esitutkintalainmuutos, jonka mukaan lapsen kuulustelu tulee videoida. Toinen keskeinen kohta lakimuutoksessa on se, että kuulustelussa voidaan käyttää haastattelijana asiantuntijaa kuten lapsipsykologia. Lastenpsykiatri Erja Tuompo-Johansson Auroran sairaalasta kertoi, että pienten lasten kertomus on yleensä aika niukka ja siinä on vähän yksityiskohtia. Tämän vuoksi pienten lasten kohdalla tarvitaan myös muita tutkimusmenetelmiä kuten vuorovaikutustutkimusta. Pienet lapset pitäisi saada haastateltua mahdollisimman nopeasti, sillä lasten muisti on lyhyt. Mitä pidempi aika tapahtumasta ehtii kulua, sitä hatarimmaksi muistikuvat käyvät, Tuompo-Johansson korosti. Tuompo-Johansson nosti esiin myös sen, että haastattelijan tulee käyttää samaa kieltä kuin lapsi. Varsinkin pienemmät lapset yhdistävät esimerkiksi sanan ikävä suruun. Sen sijaan sanat kurja ja tyhmä ovat sellaisia, että lapsi ymmärtää ne haastattelijan tarkoittamalla tavalla. Anna Hakonen Sisäasiainministeriön poliisiosaston esite (graafinen suunnittelu ja toteutus, kuvitus) Raision arkkusurmat järkyttivät puolitoista vuotta sitten aision poliisilaitos sai perjantaiaamuna il- oikeuslääkäri Pia Wahlsteniin. poikkeuksellisina. Huomiota avauksessa tehdyt löydökset viitkin saman päivän aikana yhteyttä Tapahtumatietoja pidettiin lisävalaistusta asiaan. Ruumiin- Rmoituksen kahden pienen Wahlsten ja eräs toinen oikeus- kiinnitettiin esimerkiksi siihen, tasivatkin hukkumiseen. Yksi viime vuosien järkyttävimmistä ja eniten julkisuutta saaneista lapsiin kohdistuneista väkivaltarikoksista on Raisiossa puolitoista vuotta sitten sattunut arkkusurma, jossa perheen äidin todettiin syyllistyneen kahden lapsensa tappoon. Tapahtuman käsittely on edelleen kesken, sillä äiti on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Perheen kohdalla ei ollut aikaisempia havaintoja lasten pahoinpitelystä lapsen kuolemasta. Lasten äiti lääkäri tekivät kaksi erillistä ulkotarkastusta, joissa lapsista löy- hieman kosteat. Alettiin pohtia, ristiriidassa tapahtumasta anne- että tytön hiukset olivat aamulla Löydökset olivat selvässä soitti itse hätäkeskukseen ja kertoi, että hänen 3-vuotias tyttönsä tyi mm. verenpurkautumia, hankautumia ja mustelmia, mutta ei arkkuun sisään. Rekonstruktios- tapauksessa alettiin epäillä vah- saattoivatko lapset edes mahtua tun kertomuksen kanssa, joten ja 2-vuotias poikansa olivat kuolleet yöllä tukehtumalla jäätyään loukkuun lelujen säilytyk- Juuri merkkien puuttumi- oli mahdollista mahtua sinne. Myös äidin käyttäytymistä vakavan väkivallan merkkejä. sa kuitenkin todettiin, että lasten vasti henkirikosta. seen tarkoitettuun arkkuun. nen herätti epäilyn. Olisi luullut, Keskusrikospoliisin tutkimuksessa pidettiin mahdollisena tuntui olevan huomattavasti voitiin pitää outona. Lasten isä Lapset asuivat äitinsä ja 8-vuotiaan isosiskonsa kanssa nelistään, ulkoisia merkkejä, jotka olisivat sitä, että lukko olisi sulkeutunut enemmän murtunut tapahtuman että lapsissa olisi ollut enemmän sillä perheen vanhemmat elivät syntyneet lasten yrittäessä pois ulkoapäin estäen lasten pääsyn johdosta kuin äiti, Pasi Rinne asumuserossa. laatikosta, Pia Wahlsten kertoo. pois arkusta. KRP:ssä tutkittiin selvittää. Alustavassa tutkinnassa ei Kukaan muu kuin äiti ei ollut nähnyt lapsia arkussa. Kun Tutkimuksessa todettiin, että hasä vaiheessa. Lasten äiti vangit- myös hapen riittävyyttä arkussa. Tutkinnan linja muuttui täs- löytynyt mitään rikokseen viittaavaa, joten tapahtumaa pidettiin aluksi traagisena onnettohoitohenkilökunta saapuivat yksi lapsi olisi säilynyt hengissä, sin syin epäiltynä kahdesta ta- ensimmäiset poliisit ja sairaanpen olisi pitänyt riittää siten, että tiin tutkintaa varten todennäköimuutena. Koska mahdolliset jälkipuheet haluttiin sulkea pois, sohvalle ja sängylle. Lääkärit Tapahtumatiedot olivat risti- osallisuudesta tapahtumiin saa- paikalle, äiti oli nostanut lapset Pasi Rinne toteaa. posta. Epäily 8-vuotiaan siskon tutkinnanjohtajana toiminut komisario Pasi Rinne otti kuiten- lapsia. miinavauksen odotettiin tuovan Oikeuslääketieteellisen yrittivät vielä elvyttää molempia riidassa löydösten kanssa ja ruutiin nopeasti suljettua pois. tutkimuksen lopulliset lausunnot valmistuivat helmikuun lopussa. Tytön kuolinsyyksi todettiin hukkuminen ja pojan kuolinsyyksi merkittiin hengityksen estyminen ja veden hengittäminen. Lausuntoa pyydettiin myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskukselta, jonka antama lausunto oli yhteneväinen alkuperäisen kuolemansyytutkimuksen tulosten kanssa molempien lasten osalta. Ratkaiseva todiste oli se, että kodin vesijohtovedestä löydettiin runsaasti pii-leviä, joita löytyi myös molempien lasten näytteistä. Äiti ei ole koskaan kertonut kuolinsyytä eikä tunnustanut tekoa. Mielentilatutkimuksen mukaan äiti oli tekohetkellä täydessä ymmärryksessä. Oikeudenkäynnissä todettiin, että äiti hukutti lapset alakerran kylpyhuoneessa ja kantoi heidät yläkertaan. Siitä ei ole tietoa, että sijoitettiinko lapsia koskaan arkkuun. Oikeus rajasi selkeästi pois väitetyn arkkuun tukehtumisen. Äiti todettiin syylliseksi kahteen tappoon, mutta teon motiivi jäi arvoitukseksi. Äiti tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen. Käsittely jatkui hovioikeudessa , mutta tuomio pysyi ennallaan. Äiti on hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, joten jutun käsittely on siltä osin vielä kesken. Anna Hakonen L a s t e n p a h o i n p i t e l y

7 Poliisi 2004 Sisäasiainministeriön poliisiosaston vuosikertomus 2004 (graafinen suunnittelu ja toteutus, graafit) Sisäasiainministeriö Poliisiosasto PL PL 26, 26, Valtioneuvosto Kirkkokatu 12, 12, Helsinki Puhelin (09) Talous ja organisaatio Tulostavoitteet Poliisihallinnon talous- ja henkilöstöhallinnon tukitoimien uudelleen organisointi sisäasiainministeriön linjausten mukaisesti. Poliisin yksiköiden yhteistyön lisääminen. Varautuminen kihlakuntajärjestelmän tarkistamiseen vuoden 2005 jälkeen. Poliisi 2004 Alueellistamispäätösten toimeenpano. Poliisin budjettimääräraha vuonna 2004 oli yhteensä 554,3 miljoonaa euroa. Määräraha kasvoi edellisestä vuodesta 4,1 %. Lisäksi käytössä oli vuodelta 2003 siirtyvää määrärahaa 33,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 lupapalveluiden ja muun maksullisen toiminnan tulot olivat yhteensä 35,5 miljoonaa euroa ja muun toiminnan tuotot 5,1 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan tulot ja muut tuotot olivat yhteensä 40,6 miljoonaa euroa. Kaikkiaan maksullisen toiminnan tuotot lisääntyivät edellisestä vuodesta 2 miljoonaa euroa eli 5,3 %. Poliisin käytettävissä oleva kokonaisrahoitus eli määrärahat ja tuotot yhteensä olivat vuonna 2004 yhteensä 628,3 miljoona euroa. Tässä on kasvua edellisestä vuodesta 4,5 %. Poliisi 2004 Poliisin rahoitus (1000 ) Poliisin investoinnit (1000 ) Muut julkisoikeudelliset suoritteet Lupapalvelut Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot Määräraha ( ) (siirtynyt edelliseltä vuodelta) Määräraha ( ) Lähde: Poliisin tilinpäätös Kokonaismenot 589,9 miljoonaa euroa Poliisin kokonaismenot vuonna 2004 olivat 589,9 miljoonaa euroa. Tästä toiminnan menoja oli 573,6 ja investointeja 16,3 miljoonaa euroa. Kasvua vuodesta 2003 oli 5,4 %. Investointien määrä pieneni edellisestä vuodesta 30,7 % eli 7,2 miljoonaa euroa. Suurin kuluerä olivat henkilöstömenot 458,3 miljoonaa euroa, jonka osuus poliisin toimintamenoista oli 78 prosenttia. Tässä oli kasvua edellisestä vuodesta 23,5 miljoonaa euroa eli 5,4 prosenttia. Poliisin palkkajärjestelmän uudistus kasvatti henkilöstökustannuksia. Kiinteät palkat kasvoivat 5,4 %, lomakorvaukset 4,2 % ja työaikakorvaukset 4,4 %. Ylityökorvauksia maksettiin 1,1 % enemmän kuin vuonna Toimitilakustannukset 31,5 miljoonaa euroa Poliisin toimitilakustannukset olivat 31,5 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 1,6 % Toimitilakustannukset koostuvat 28,4 miljoonan euron vuokrista sekä LVIS-kuluista ja kiinteistöpalveluiden ostosta Palvelujen ostot kasvoivat vuodesta kaikkiaan 6,6 % ja olivat vuonna 2004 yhteensä 0 47 miljoonaa euroa. Eniten kasvoivat toimistopalvelujen ostot, jotka lisääntyivät 11,1 % edelli- Kuljetusvälineetintälaitteet / kalustaminen investoinnit sestä vuodesta. Henkilöstöpalvelujen ostot kas- Tieto ja vies Toimitilojen Muut järjestelmät voivat 5,6 % ja asiantuntija-, tutkimus- ja koulutuspalvelujen ostot 3,1 %. Selvää kasvua oli myös Kuljetusvälineet Tieto ja viestintälaitteet/ järjestelmät poliisin IT-palveluiden hankinnoissa, jotka kasvoivat 6,9 % ja olivat vuonna 2004 kaikkiaan 17,9 Toimitilojen kalustaminen Muut investoinnit miljoonaa euroa. Ajoneuvojen korjaus- ja kunnossapitopalveluiden ostot kasvoivat 2,1 pro- Investoinnit yhteensä Lähde: Poliisin tilinpäätös senttia. Poliisin menojen jakauma 2004 Muut kulut olivat 20 miljoonaa euroa, joka kasvoi 8,9 %. Matkakulut vuonna 2004 olivat 10,5 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 1,1 prosenttia. Henkilöstölle maksettavat korvaukset kasvoivat 20,8 prosenttia ja olivat vuonna 2004 yhteensä 2,868 miljoonaa euroa. Investoinnit pienenivät 30,7 prosenttia Poliisin investointien määrä laski vuodesta 2003 kaikkiaan 30,7 % ja oli yhteensä 16,2 miljoonaa euroa. Kalustamiseen käytettiin vain 1 miljoonaa euroa. Poliisin ajoneuvoja hankittiin kaikkiaan 7,3 miljoonalla eurolla ja atk- laitteita 5,8 miljoonalla eurolla. Muita investointeja tehtiin 2,2 miljoonalla eurolla. Huutokauppa Päätöksiä toimintojen Vaasan poliisilaitoksella tou alueellistamisesta Kouvolaan ja Joensuuhun kokuussa Meklarina rikosylikomisario Ministeri Kari Rajamäki tarkensi vuonna 2003 tekemäänsä päätöstä Poliisiammattikorkeakoulun siirrosta Poliisikoulun yhteyteen Pentti Palojärvi. Tampereelle. Päätöksen mukaan Poliisikoulu ja Poliisin avainprosessien kustannukset (1000 ) Poliisi 2004 Investoinnit yhteensä 3 % Muut kulut 3 % Palvelujen ostot 8 % Vuokrat 5 % Henkilöstökulut 78 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 % Lähde: Poliisin tilinpäätös Kokonaiskustannukset 640,3 miljoonaa euroa Poliisin kokonaiskustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä 640,3 miljoonaa euroa. Kokonaiskustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta kaikkiaan 5,7 %. Poliisin avainprosesseista tutkinnan kokonaiskustannukset olivat suurimmat 42,2 prosenttia kokonaiskustannuksista. Kaikkiaan tutkinnan kustannukset olivat 270,1 miljoonaa euroa ja edellisestä vuodesta ne kasvoivat 8,6 %. Toiseksi suurin oli ennalta estävän toiminnan avaintulosalue, jonka osuus oli 41,33 %. Ennalta estävä toiminta sisältää lupapalvelut, jonka kustannus oli 35,7 miljoonaa euroa. Hälytystoiminnan kustannukset olivat vuonna 2004 yhteensä 65,6 miljoonaa euroa. 0 Maksulliset Muu ennalta Muu maksullinetoiminta Hälytys Muut lupapalvelut estävä tehtävät toiminta toiminta % % 1 % , , ,33 Ennaltaestävä toiminta Maksulliset lupapalvelut , , ,58 Muu ennalta estävä toiminta , , ,65 Muu maksullinen toiminta 319 0, , ,11 Hälytystoiminta , , , Tutkinta , , ,18 Muut tehtävät , , ,23 YHTEENSÄ , , ,00 kustannusten vuodesta 4,2 % 5,2 % 5,7 % muutos edell. Lähde: Poliisin tilinpäätös Poliisi 2004

8 ISSN: (printed) ISSN: (web) Graphic design and photographs Timo Saarinen/Pelagus substantiae infinitum Hämeen kirjapaino Oy Advice and legal aid for asylum seekers and foreigners 2659/65/2006 TM Opinion on the report of the working group concerning assessment of the impact of legislative proposals 793/003/2007 TM Appointment of members and deputy members of the Management Board of the European Union Agency for Fundamental Rights 526/65/2006 TM Advice and legal aid for asylum seekers and foreigners 828/65/2007 TM UN International Convention on Elimination of Racial Discrimination (CERD): 17 19, periodic report 928/059/2007 TM The Sixth Periodic Report of the Government of Finland on the Implementation of the Convention on the Elimination of all Forms of Discrimination Against Women 252/059/2007 TM Deportation of EU citizens 1063/65/2007 TM Decision on setting up a preparation project for the Internal Security Programme 1447/009/2007 TM Government proposal to parliament for changes to the Aliens Act 1448/001/2007 TM Government proposal for ratification of the so-called researcher directive on changes to the Aliens Act 1531/001/2007 TM Visibility of ethnic minorities within the media and editorial world 286/65/2007 TM Lecture on the Government proposal on transfer of various tasks to the Ministry of the Interior 1588/001/2007 TM Ministry of Education equality plan /65/2007 TM Current situation of the National Programme for Reducing Violence in Finland 1961/65/2007 TM Report on the functionality and application of Border Guard legislation and proposals for verification 1950/003/2007 TM Lecture on the reorganisation of the Ministry of the Interior 2297/65/2007 TM Committee for Employment and Equality Affairs Directive for providing sanctions against employers U 19/2007 vp Legal Committee In particular implementation of legal protection with regard to foreigners HE 62/2007 vp Visit by members of Sosiaaliasiamiehet ry Lecture at the Border and Coast Guard Academy Visit by members of Suomen Potilasasiamiehet ry and IOM representatives Deputy Minister and delegation from the Ministry of the Interior, Kosovo as guests of the Ministry of Labour Meeting of Nordic Ombudsmen against ethnic discrimination, Stockholm Training event for moderators for the Erilaisia Samanarvoisia (Different Equal) discussion forum Seminar Minoritetsombudsmannens verksamhet (The operations of Ombudsmen for Minorities) organised by Åland s Ombudsman against Ethnic Discrimination, Mariehamn Methods and experiences of the Ombudsman for Minorities concerning racism on the internet. What stance to take, and what tools to use? part of the seminar Nuoret ja arkipäivän rasismi internet ongelmana ja tukimuotona (Everyday racism and youth the internet as a problem and means of support) Vähemmistövaltuutetun toiminta (The operations of the Ombudsman for Minorities), national meeting for parties involved in multicultural youth work, Finnish Youth Cooperation Allianssi Discrimination often results in fines Towards real equality in an ethnically harmonious Finland Internet racism also a challenge in the future Freedom of expression must respect human values Enontekiö municipality has failed to provide basic services for the Sami as required by legislation. Annual Report of the Ombudsman for Minorities 2006, ISSN , Viestintä Viisikko / Savion kirjapaino, Helsinki 2007 Riikka Tella: Etnisen syrjinnän vastaisen neuvonnan koordinointi TE-keskuksessa Esko-projektin loppuraportti (Employment and Economic Development Centre coordination of advisory services against discrimination ESKO project final report) Publications of the Ombudsman for Minorities 4, ISBN ISSN Edita, Helsinki 2007 AnnuAl RepoRt of the ombudsman for Minorities PO.Box GOVERNMENT Tel: OMBUDSMAN FOR MINORITIES VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN Customer service: (weekdays 9 am to 3 pm) Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2007 (graafinen suunnittelu ja toteutus, kuvasuunnittelu ja toteutus) 2007 Annual Report of the Ombudsman for Minorities 2007 a year of changes During 2007 Finland s immigration policy With the number of immigrants on the increase it is vital entered a new phase. Particular growth to ensure that resources used for services, such as those occurred in employment-based immigration in response to the increasing need for istration, are maintained at the level of development for integration, language training and permit admin- labour. Immigration administration underwent reform and at the end of the year suitably consistent. During the year the Ombudsman and that, for example, application of the Aliens Act is the Office of the Ombudsman for Minorities was transferred to work in connection with the facilitating the employment of immigrants, particularly for Minorities aimed to influence attitudes towards Ministry of the Interior. According to the programme concerning their training for specific work tasks. of Prime Minister Vanhanen s second Government the The growth in the number of Neo-Finns makes objective is to develop an active, pervasive and coherent policy which takes into account both labour needs of their right to participate in Finnish society. The it important to pay attention to the implementation and the variety of starting points concerning immigrants, as well as international obligations. Finland example, the operating requirements for immigrant Ombudsman for Minorities placed emphasis on, for also received her first Minister of Immigration and associations. Discussion of a sufficiently open nature European Affairs. should also be held regarding the position of immigrant women and girls. The changes initiated during the year had a significant impact on the activities of the Ombudsman for During the year the Office of the Ombudsman for Minorities. As the focus shifts towards employmentbased immigration an examination of equal treatlished, for example, on the internet. It is vital to give Minorities continued its monitoring of racism pubment and non-discrimination in working life becomes the signal that no room will be given to racist comment which clearly denigrates ethnic groups. Coopera- particularly timely. In this regard it will be necessary to gauge the adequacy of means available for monitoring non-discrimination at work, to prevent practices contact with children and young people, was also tion with actors in youth work, aimed at improving among various employee groups which may prove increased. detrimental to equality from establishing themselves during the changes we are presently undergoing. Consideration should be given to reforming the distribution throughout the year to the circumstances of the the ombudsman for minorities continued to draw attention of tasks under the Non-Discrimination Act, which traditional minorities, especially the indigenous Sami placed restrictions on the monitoring activities of the and the Roma. A current project regarding the rights Ombudsman for Minorities and the National Discrimination Tribunal in questions regarding working life. rights and the creation of conditions for ratification of of the Sami is for settlement of the question of land This could be achieved by creating a functional parallel committee between the Occupational Health and enous peoples. The Ombudsman for Minorities activi- ILO agreement No.169 relating to the rights of indig- Safety Inspectorates and the Ombudsman for Minorities. linguistic rights relating to ethnic origin, including ties regarding the Sami have focused on monitoring the Sami Language Act, as well as implementation of the Non- Discrimination Act. The rights of indigenous peoples are nevertheless encompassing and the Ombudsman for Minorities vigorously advocates the finding of a solution enabling the ratification of the ILO agreement. The Office of the Ombudsman for Minorities continued to receive a large number of contacts throughout the year concerning discrimination meted out to the Roma population. Discrimination experienced in the search for housing was a principle reason for making contact, but it was discussion in the public arena concerning the Roma which occurred during the course of the year that revealed more clearly than ever the need to characterise the situation as a whole. For example, housing issues, obstacles to finding employment and supporting of Roma children s school attendance are all interrelated. The Ombudsman for Minorities therefore continues to recommend the creation of an appropriate policy for the Roma. 2007, a year of changes, also brought a new Ombudsman for Minorities. The undersigned took office at the beginning of December. My five-year tenure has come at an interesting juncture from the point of view of Finnish multiculturalisation. I feel it is important to ensure continuity based on the work of my predecessor, but to be sufficiently receptive and able to respond quickly and flexibly to new challenges. Customer services, and the highlighting of problems arising through customer contact including in the form of initiatives put forward by the Ombudsman for Minorities must retain its status as an important mode of operation for our Office. Participation in current reform work on equality legislation should be an indication of the future direction. In accordance with the Government Decree on the Ombudsman for Minorities (687/2001, 1397/2007) the Ombudsman for Minorities submits an annual report on the sphere of activities to the Ministry of the Interior. This report also covers the sphere of activities of the Office of the Ombudsman for Minorities. Helsinki, 23 rd of April 2008 Johanna Suurpää Ombudsman for minorities AnnuAl RepORt of the Ombudsman for Minorities 2007 PREFACE 2007 a year of changes ACTIVITIES IN Targets and results Customer work Interest group cooperation Finance and staff DISCRIMINATION AND INAPPROPRIATE TREATMENT Discrimination in service provision Education Sami rights The Roma Employment Racist language Equal treatment and the police THE POSITION AND RIGHTS OF FOREIGNERS Deportation Citizenship affairs APPENDICES Annual Report of the Ombudsman for Minorities 2. Discrimination and Inappropriate Treatment 2007 Annual Report of the Ombudsman for Minorities 10 The continuing challenge is in strengthening understanding of the multiplicity of society, and at the same time of how to act appropriately in different situations. In Finland discrimination on the basis of ethnic background is prohibited by law. The number of contacts concerning discrimination received by the Ombudsman of Minorities has been increasing every year, particularly after the Non-Discrimination Act entered into force in Currently more than half of customer contacts relate to experiences of discrimination. Cases handled by the Office of the Ombudsman for Minorities clearly reveal how discrimination is manifesting itself in our society. Discrimination takes on a variety of forms and appears in all walks of life. Apart from being direct, discrimination may also be indirect and structural. An example of direct discrimination might be where services are denied by preventing access to a shop or restaurant on the basis of ethnic background. Indirect discrimination, on the other hand, is more difficult to detect. It may be masked by a particular regulation or criterion that gives the appearance of being even-handed and acceptable. An example of indirect discrimination in job recruitment would be if the applicant is required to have high-level Finnish language skills where these are not necessary for the practical fulfilment of the task. Structural discrimination, on the other hand, is embedded in society, revealing itself with regard to minorities, for example, in the unequal availability of public services. The lack of Sami language day care in the Sami region is one example of structural discrimination. The Non-Discrimination Act and the activities of the Ombudsman for Minorities have increased awareness of the ban on discrimination. This increase in awareness, however, may lead to discrimination becoming more discreet and disguised. Cases of discrimination that have come to light expose a negative approach to strangeness and diversity, and serve as a means for mirroring the ingrained attitudes in society. Indirect discrimination, on the other hand, may be unintentional and derive from repetition of familiar operating models, for example. The continuing challenge is in strengthening understanding of the multiplicity of society, and at the same time of how to act appropriately in different situations. In this way discrimination will be materially reduced and not merely undergo a change of form. Discrimination in service provision A ban on discrimination exists in connection with business services and other services available publicly. The Non-Discrimination Act covers both public and private activities but does not extend, however, to relationships between private individuals. The ban on discrimination under the Non-Discrimination Act concerns all movable and fixed property and to the provision and availability of services that are offered or are available to the public. Examples that can be mentioned include shop, restaurant, accommodation, bank, insurance, construction or transport services, or the services provided by associations. In 2007 the Ombudsman for Minorities handled more than sixty cases concerning possible ethnic discrimination in connection with service provision. Some customers made contact only to advise the Ombudsman for Minorities of having experienced discrimination, without wishing to take the matter further. Conditions for granting voluntary insurance Under normal principles of contract law an insurance company has the right to cancel an insurance policy. However, the policy terms or grounds for cancellation should not be discriminatory or in contravention of the Non-Discrimination Act. The Ombudsman for Minorities requested an opinion and proposed decisions from the Federation of Finnish Financial Services with regard to the conditions for granting voluntary insurance. From replies submitted previously by insurance providers it had emerged that current practice results in foreigners seldom being granted voluntary insurance. For the most part, voluntary insurance would only be granted to those able to speak and write Finnish or Swedish. The prevailing practice is based on the obligations outlined in the Insurance Contracts Act (28 June 1994/543), whereby the insurance company has among other obligations that of informing the conditions for granting insurance prior to signing the contract and furthermore to advise of changes to the terms or to insurance payments during the period of validity of the insurance. Should the insurance provider give defective information, the insurance contract can be considered to be in force to the effect understood by the policyholder on the basis of the information received. The compelling obligation to provide information has a direct influence on the liability to indemnify, resulting in insurance companies making their insurance available only to those competent in Finnish and Swedish. On the other hand, if the person seeking insurance fails to understand that correct and adequate information must be submitted, the insurance will not cover situations that consequently arise. According to the opinion of the Federation of Finnish Financial Services the insurance company s obligation to provide information is fulfilled if policyholders commit themselves to engage an interpreter at their own expense both when taking out insurance and for the entire period of validity of the insurance policy and to arrange for translation of all documents into the language they command. Although generally speaking the condition for granting insurance (Finnish or Swedish language ability) is not in contravention of the Non-Discrimination Act, the majority of foreigners are placed in the position where they are unable to obtain voluntary personal insurance from Finnish insurance companies. The view of the Ombudsman for Minorities is that with increasing immigration there will nonetheless be a demand in the insurance market for voluntary insurance for immigrants Annual Report of the Ombudsman for Minorities Annual Report of the Ombudsman for Minorities 26 Appendices OPINIONS PARLIAMENTARY HEARINGS TALKS RELEASES PUBLICATIONS 2007 Annual Report of the Ombudsman for Minorities 27

9 VähemmistöValtuutetun tehtävä on edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten oikeuksia ja yhdenvertaisuutta sekä hyviä etnisiä suhteita Suomessa. Vähemmistövaltuutetun asiakas- ja kohderyhmiä ovat maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt sekä alkuperäiskansa saamelaiset. Lainsäädännöllä vähemmistövaltuutetulle on turvattu itsenäinen ja riippumaton asema (Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 660/2001). Hallinnollisesti vähemmistövaltuutetun toimisto on sijoitettu sisäasiainministeriön yhteyteen. Vuoden 2009 alusta vähemmistövaltuutettu toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Vähemmistövaltuutettu edistää etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa ja oikeuksia yhteiskunnassa ohjaamalla ja neuvomalla toimistoon yhteyttä ottavia asiakkaita puuttumalla ja kannustamalla muita puuttumaan etniseen syrjintään tiedottamalla ja kouluttamalla syrjinnän vastustamisesta ja vähemmistöjen ja ulkomaalaisten oikeuksista vaikuttamalla asenteisiin, lainsäädäntöön sekä muihin ajankohtaisiin laatimalla riippumattomia selvityksiä Vähemmistövaltuutetun Vuosikertomus 2008 minoritetsombudsmannens Årsberättelse Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2008 Syrjintätapauksissa vähemmistövaltuutettu voi antaa ohjeita, neuvoja ja suosituksia tai tehdä aloitteita, jotta syrjintää ei jatkettaisi tai uusittaisi edistää sovintoa asianosaisten kesken pyytää syrjinnästä epäillyltä viranomaiselta tai elinkeinonharjoittajalta selvityksiä asiasta asettaa uhkasakon, jollei syrjinnästä epäilty anna pyydettyä selvitystä viedä tai auttaa asiakasta viemään asian syrjintälautakuntaan antaa muuta oikeudellista neuvontaa ja apua minoritetsombudsmannen är en självständig myndighet som främjar de etniska minoriteternas och utlänningarnas ställning och rättigheter i samhället genom att rådge kunder som kontaktar byrån i diskrimineringsfrågor och genom att ingripa vid etnisk diskriminering. I diskrimineringsfall kan minoritetsombudsmannen ge anvisningar och rekommendationer för att förhindra att diskrimineringen fortgår, vidta åtgärder för att få till stånd en förlikning mellan parterna och föra saken till diskrimineringsnämnden. 36 VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU PL 26, PL , VALTIONEUVOSTO Vaihde Vaihde / växel: /(09) växel: 160 (09) Asiakaspalvelu Asiakaspalvelu / kundservice: / kundservice: MINORITETSOMBUDSMANNEN (09) 160 (09) (arkipäivinä 444 (arkipäivinä / / vardagar vardagar 10 12, 10 12, 13 15) 13 15) OMBUDSMAN FOR MINORITIES Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2008 (graafinen suunnittelu ja toteutus, kuvasuunnittelu ja toteutus) Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2008 Vähemmistövaltuutetun Vuosikertomus 2008 minoritetsombudsmannens Årsberättelse ESIPUHE Förord ALKUPERÄISKANSA SAAMELAISET JA ETNISET VÄHEMMISTÖT Urbefolkningen och de etniska minoriteterna ASUMISEN ONGELMAT Problemen med boendeförhållandena ökade TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO LISÄÄNTYI Den arbetsbetingade invandringen ökade PALVELUJEN TARJONNAN ONGELMAT.. 18 Problem inom servicesektorn SYRJINNÄN MONET KASVOT Diskrimineringens många ansikten ULKOMAALAISOIKEUS KEHITTYY Utlänningsrätten utvecklas VÄHEMMISTÖVALTUUTETUN TOIMINTA JA RESURSSIT Minoritetsombudsmannens verksamhet och resurser Vähemmistövaltuutetun työkenttä laajeni Alkuvuotta 2008 leimasi keskustelu maahanmuuton kasvusta. Tietoisuus työvoiman hemmistövaltuutettu tulee jatkossa toimimaan myös valmistelluilla lainmuutoksilla uusia tehtäviä. Vä- tarpeesta suomalaisilla työmarkkinoilla sekä kansallisena ihmiskaupparaportoijana, mikä avaa työperäisen maahanmuuton uudet käytännöt mandaattiamme tämän olennaisen ihmisoikeushaasteen suuntaan. Vähemmistövaltuutetun tulee jatkossa leimasivat keskustelua. Vähemmistövaltuutetun kannalta oli olennaista painottaa sitä, että myös laatia riippumattomia selvityksiä etniseen syrjintään liittyen. muutos tapahtuu syrjimättömästi ja Suomeen tulevien ihmisten oikeuksia kunnioittaen. Työelämän syrjintäkysymysten valvontaa on tarpeen kehittää. Myös vähemmistövaltuutetun tulevaan työhön suuresti asumiseen liittyvät kysymykset korostuivat vuoden vaikuttava hanke on vuoden aikana valmisteilla ollut aikana vähemmistövaltuutetun työssä: asumisen haasteet tulee maahanmuuton kasvaessa ottaa aiempaa oletettavasti eri syrjintäperusteiden tasa-arvoista yhdenvertaisuuslain uudistus. Lakiuudistus parantaa vakavammin. asemaa sekä mm. mahdollisuuksia puuttua moniperusteiseen syrjintään. Vuoden aikana vähemmistöval- Loppuvuotta 2008 leimasivat taloussuhdanteiden ja sitä myötä myös maahanmuuttoon liittyvän ilmapiirin tiukentuminen. Mm. internetissä käyty keskustelu teisuutta: etnisen alkuperän lisäksi syrjintäkokemuktuutettu painotti toiminnassaan erityisesti moniperus- sai jyrkkiäkin sävyjä. Vähemmistövaltuutetun tehtävänä oli painottaa, että maahanmuuton ongelmista ominaisuus. Noin viidesosa vähemmistövaltuutetun siin vaikuttaa mm. henkilön sukupuoli, ikä tai muu on voitava keskustella, mutta sananvapautta rajoittaa toimistossa käsitellyistä tapauksista sisälsi muitakin kuitenkin velvoite olla syyllistymättä kiihottamiseen syrjintäperusteita kuin etnisen alkuperän tai muuten kansanryhmää vastaan. Vähemmistövaltuutettu seurasi kunnallisvaaleihin liittynyttä kampanjointia ja Myös kysymys vähemmistöjen vähemmistöistä erityisen herkistäviä tekijöitä. muistutti poliittisia puolueita vastuustaan rasismin nousi tässä yhteydessä esiin. On selvää, että oikeuden ehkäisyssä. Huomiota kiinnitti se, kuinka monet suomalaiset ottivat yhteyttä vähemmistövaltuutettuun hemmistövaltuutetulta kysyttiin vuoden aikana usein tasa-arvoiseen kohteluun tulee koskea kaikkia. Vä- koettuaan maahanmuuttajia karkeastikin leimaavan kantaa myös kulttuurin ja ihmisoikeuksien suhteeseen. Ihmisoikeudet antavat toteutustavassaan liik- puheen loukkaavan oikeustajuaan. Toimiston saamasta palautteesta voi päätellä, ettei ilmapiirin kiristyminen sittenkään ollut kovin kattavaa. Maahanmuuttoa erityispiirteitä tulee näissä rajoissa ottaa huomioon. kumavaraa, ja mm. kulttuuriin ja uskontoon liittyviä tulisikin tarkastella pidemmällä aikavälillä. Kulttuurin varjolla ei kuitenkaan tule loukata kenenkään yksilön ihmisoikeuksia. Näistä rajapinnoista Vähemmistövaltuutettu sai vuoden 2008 aikana on 2008 Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 1. Alkuperäiskansa saamelaiset ja etniset vähemmistöt Saamelaiset Vuoden aikana korostuivat saamen kielen asemaan ja siihen liittyvään syrjintään liittyvät tapaukset. Vähemmistövaltuutettu esitti saamen kielen elvyttämisohjelmaa kielten elävinä säilymisen edellyttämän pitkäjänteisyyden ja suunnitelmallisuuden takaamiseksi. Vuoden aikana julkaistiin selvitys pääkaupunkiseudun saamelaisten tilanteesta. Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus 2008 Syrjintälautakunta linjasi yhdenvertaisuuslain soveltamista saamenkielisten palveluiden osalta Vähemmistövaltuutettu katsoo, että saamelaisten kulttuurin ja kielten säilymisen kannalta saamenkielisten lasten mahdollisuus saada päivähoitopalveluja saamen kielellä on erityisen tärkeää. Tämän vuoksi on tärkeää puuttua tehokkaasti myös rakenteelliseen syrjintään. Vuonna 2008 syrjintälautakunta antoi vähemmistövaltuutetun hakemuksesta kaksi periaatteellisesti tärkeää päätöstä liittyen saamelaisten oikeuksiin. Toisessa tapauksessa syrjintälautakunta asetti vähemmistövaltuutetun pyynnön mukaisesti kaupungille syrjinsä olevan kunnan olevan saamelaisten kotiseutualuetta, Toisessa tapauksessa syrjintälautakunta totesi kyseestäkiellon ja uhkasakon saamelaislasten päivähoitoa koskevassa asiassa. Lautakunta katsoi, että saamenkielisillä nen velvollisuus huolehtia julkisten palveluiden saatavuu- jolloin viranomaisilla on saamen kielilain mukaan erityi- lapsilla on oikeus päivähoitoon omalla äidinkielellään yhtäläisesti suomenkielisten lasten kanssa. Kyse ei ollut saamelaisilla lapsilla oli laissa säädetty oikeus päivähoitoon desta saamenkielellä. Syrjintälautakunta katsoi, että saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvasta kunnasta. Saamenkielisiä lapsia oli ratkaisun mukaan syrjitty etnisen kanssa, ja saamelaisilla oikeus saamenkielisiin terveys- omalla äidinkielellään yhtäläisesti suomenkielisten lasten taustan perusteella. Kunnan tapa järjestää lakisääteisiä palveluihin, vanhustenpalveluihin ja perusopetukseen. palveluita ei saa olla saamelaisia syrjiviä, eikä se saa estää Kunta ei ollut osoittanut, että se olisi ryhtynyt riittäviin saamelaisten lakisääteisten oikeuksien toteutumista. toimenpiteisiin näiden lakisääteisten palveluiden asianmukaiseksi järjestämiseksi saamenkieliselle väestölle. Ratkaisu on vähemmistövaltuutetun mukaan merkittävä linjaratkaisu myös vuonna 2004 voimaan tulleen Syrjintälautakunta katsoi kunnan syrjineen saamenkielistä väestöä heidän etnisen taustansa perusteella. yhdenvertaisuuslain tulkinnan kannalta. Menettelytapa voi olla itsessään syrjivä myös ilman identifioitua syrjinnän uhria. lainvoimaiseksi vuoden 2008 loppuun Kumpikaan syrjintälautakunnan ratkaisusta ei tullut mennessä. Selvitys saamen kielestä pääkaupunkiseudulla Vähemmistövaltuutettu julkaisi marraskuussa selvityksen saamen kielen tilanteesta pääkaupunkiseudulla. Julkaisupäivänä järjestettiin yhdessä lapsiasiavaltuutetun ja Saamelaiskäräjien kanssa seminaari saamen kieleen, saamelaisopetukseen sekä saamelaisten kielellisten- ja kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen liittyen. Selvityksen julkistamisen yhteydessä vähemmistövaltuutettu esitti saamen kielen elvyttämisohjelman laatimista kiireellisenä. Saamelaisten perustuslaillinen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin koskee koko maata. Suomessa puhuttavista kolmesta saamen kielestä kaikki ovat varsin pieniä, mutta erityisesti inarinsaame ja koltansaame edellyttävät kiireellisiä ja pitkäjänteisiä tukitoimia selvitäkseen. Saamen kieleen liittyvät toimenpiteet ovat Saamelaisten perustuslaillinen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin koskee koko maata. Suomen saamelaisista jo suurin osa asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, lapsista jopa 70 %. nykyisellään lyhytjänteisiä eivätkä riitä kielten tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen saamelaisista jo suurin osa asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, lapsista jopa 70 %. Kieleen liittyvien oikeuksien toteutuminen myös pääkaupunkiseudulla on siten tärkeää. Selvityksen mukaan palvelut toteutuvat kuitenkin puutteellisesti. Saamenkielisillä lapsilla olisi lain mukaan oikeus päivähoitoon saamen kielellä koko maan alueella. Kuitenkaan esimerkiksi Helsingissä saamenkielistä päivähoitoa ei ole. Alueella asuvat saamelaiset vanhemmat pitävät selvityksen mukaan saamen kielen ja kulttuurin siirtymistä lapsille tärkeänä ja toivovat päivähoitoa saameksi. Vähemmistövaltuutetun mukaan tarvittaisiin pikaisia neuvotteluja osapuolten välillä tilanteen korjaamiseksi. Selvitys toi esiin myös puutteita koulujen saamenkielen opetuksessa. Väestön vanhetessa 2008 Vähemmistövaltuutetun vuosikertomus

10 Yleistietoja Suurin osa lehden ulkoasua koskevista ratkaisuista on InDesign-ohjelmalla tehdyssä taittopohjassa, eikä niitä kannata erikseen kirjallisesti selitellä. Taittoon, tilankäyttöön ja kuvankäyttöön liittyvät linjaratkaisut ovat esillä mallisivuissa. Kirkko ja kaupunki -lehden sivun koko on mm. Sivujen painopinta-ala on taittopohjassa rajattu reunoilta marginaaleilla ja sivun ylä- sekä alareunassa apulinjoilla. Ilmoitusmyyntiä varten sivut on jaettu viiteen palstaan. Palstaleveydet ovat: 1 palsta: 47 mm 2 palstaa: 99 mm 3 palstaa: 150 mm 4 palstaa: 202 mm 5 palstaa: 254 mm Täyden sivun ilmoituksen koko on mm Kirkon ja kaupungin päätunnus on lukittu taittopohjaan. Sitä ei ole tarkoitus siirtää, eikä muuttaa. Ainakin alussa lehden perusväri on c13 m100 y100 k35. Numero ja päivämäärä: Myriad Pro Condensed 40 Myriad Pro Semibold 16 Osoiteprintin tila Väripohja: syaanin vaalea sävy, esim. 10 %. Kirkko ja kaupunki -lehden graafinen ohje 2003 (lehden ulkoasun graafinen suunnittelu) Värit Linjat Taittopohjaan on määritelty seuraavat värit. Punainen perusväri on tunnusten perusväri. Vaaleissa pohjissa käytetään syaanista vaalennosta 8 20 %, tai keltainen m10 y14. Kun linjoja säästeliäästi käytetään erottamaan juttuja toisistaan, niiden paksuus on 0,3 0,5 pt ja väri musta. Tyyli: Kansi pikkuvinkki Tyyli: Kansi iso teksti muunneltu, lisätty varjoja ja käytetty transparency-ominaisuuksia. Kansitekstin malli on toimiva perusmalli, jota on tarkoitus muunnella julistemaisesti. g r a a f i n e n o h j e Timo Saarinen p , Kansikuvan koko lev. 254 kork. n. 286 mm Tyylit ja muut ohjeet annetaan tässä niin, että ohje joka lehden alkupäässä on jo ollut, ei toistu uudestaan, jos ei uudella sivulla ole mitään poikkeavaa perustyylien käytöstä. Anfangi: Trajan Bold Väliotsikon rivittymistä on usein tarpeen ohjata pehmeillä rivinvaihdoilla (Ctrl-enter) Tyyli: O kolumnit Tyyli: L Optima 11/13 Tyyli: O lihavointi lisätty Tyyli: I Tyyli: L Anf. 5 riviä Tyyli: L Tyyli: V Tyyli: L 1 kpl Tyyli: Kirjoittaja Tyyli: KT Tässä lehdessä Teksti ja pari kuvaa sijoitellaan niin että teksti juoksee vasemmalta oikealle, mutta palstaleveydet määräytyvät kuvien mukaan Tyyli: Sislu sivunro Tyyli: L Optima 11/13 Tyyli: Kirjoittaja Tyyli: Sislu teksti Muista vaihtaa numero ja päivämäärä etsi-korvaa-toiminnolla kaikilta Master-sivuilta Tyyli: Äläys Tyyli: E suurennettu, tasattu oikealle Tyyli: O iso tasattu oikealle väri vaihdettu jutun mukaan Tyyli: I tasattu oikealle Tyyli: A Guardi iso

11 Huopalahti Huopalahden seurakunnan kausiesite kevät 2009 HuopalaHti K o t i s e u r a K u n ta s i K e v ät Aikaansa seuraavat seniorit Isiä perhekerhossa Tehokaksikko Bruun Henkireikiä hektisyyden keskellä Miksei Jumala salli marionetteja? Henki kulkee yhä nuorten tönöllä KesKiviiKKoKerhon pääteemana oli syksyllä 2008 moraali: Kymmenen [uutta] käskyä nykyajalle. Jatkamme samalla linjalla. Kevään 2009 pääteemana on Hyvyyden peruskurssi. Millainen on hyvä ihminen? Mitkä ovat perushyveet? Mitkä ovat parisuhteen hyveet? Mitkä päättäjän? Esimerkkejä eri elämän aloilta. Terho Pursiaisen alustusten pohjalta keskustellaan lounastapaamisissa kello seurakuntasalissa, joka on avoin kaikenikäisille. Edullinen lounas (ruoka 4 e, kahvi 1 e). Huopalahden seurakunta on keskusteleva seurakunta, jossa tartutaan pelotta mihin tahansa aiheeseen. Tapaamisessa jaetaan lyhyt kirjallinen aineisto totuttuun tapaan. Hyvyyden peruskurssi keskiviikkoisin: 14.1., 11.2., 18.2., 11.3., 25.3., 15.4., 22.4., 29.4., 6.5. ja Keskiviikkokerhon muita aiheita: Japani: juhlat, lahjat ja pukeutuminen. Helena Gray Kallion kaupunginosan kortteja ja valokuvia. Tarja Sipari Tuolijumppa. Elina Sorakunnas suomalaisen pankkitoiminnan historia. Tuula Salo itsestäänselvyyksien kyseenalaistaminen. Juhani Forsberg ikäihminen, tietotekniikka ja media. Kari Kaipainen Kauden päätös. Lisätiedot: , Miesten piiri kirkon kivijalassa seuraavina keskiviikkoiltoina klo Mitä seurakuntalainen odottaa saarnalta? Alustus Seppo Suhonen Paavi. Tarvitseeko kirkko auktoriteetteja? Alustus Juhani Forsberg Kirkko ja ekologia. Alustus Terho Pursiainen Kateus vie kalatkin vedestä. Alustus Hannu Vapaavuori saunaretki Lohirantaan. Lähtö klo 17. Lisätietoja: Hannu Vapaavuori, K irkkoherranviraston muutettua Haagan pappilantieltä kirkon yhteyteen tiloissa on kokoontunut iltaisin muun muassa rukouspiiri, nuorten aikuisten raamattupiiri ja AA-ryhmä. Seurakunnan vapaaehtoisten pyörittämä Pappilantien Pysäkki ry vastaa siitä, että ovet ovat avoinna myös iltapäivisin maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Aktiivinen ydinjoukko järjestää monipuolista ohjelmaa: musiikkia, elokuvia, esitelmiä ja keskusteluja esimerkiksi kirjallisuudesta ja historiasta. Joku seurakunnan työntekijöistä käy joka toinen tiistai pitämässä tilaisuuden valitsemastaan teemasta. Suunnitelmiimme kuuluu Designmuseossa ja koulumuseossa vierailu. Teatterien tarjontaa seuraamme Helsingin ulkopuolellakin. Porvoossa retkeilemme tutustumassa korjattuun Tuomiokirkkoon ja villisikatilan antimiin. Toivon mukaan pääsemme myös Peter von Baghin vanhaa Helsinkiä esittelevään näyttelyyn kaupungintalossa ja saamme kuulla Hannes Viertolan kiinnostavia musiikkiesitelmiä. Gunvor Vuoristo kertoo Bembölestä, valottaa yhdistyksen puheenjohtaja Mikko Paloniemi kevään toimintaa. entinen mies pani vastaan Puheenjohtajan ja hänen vaimonsa, yhdistyksen sihteerin Märtha Paloniemen, harrastuneisuus lienee vaikuttanut siihen, että Pysäkin ohjelmassa on ollut runsaasti kulttuuririentoja. Tapasin Märthan ensi kerran Suomalaisessa oopperassa vuonna Vaimoni on käsityönopettaja, ja hän on aina ollut innostunut taiteista. Hän keksii kiinnostavia kohteita esimerkiksi taidenäyttelyistä ja teatterista, Mikko Paloniemi myhäilee. Hesperian sairaalassa työskennellyt mielisairaanhoitaja on ollut aktiivinen harrastajanäyttelijä. Viime syksynä hän oli järjestämässä Mika Waltarin ja oman perheensä kesäpitäjässä Pornaisissa Waltarirunoiltaa, ja oli yksi lausujista. Miehen tuorein lukuelämys on Panu Rajalan Waltarikirja Unio Mystica, seuraavana odottaa Sofi Oksasen Puhdistus. Mikko Paloniemi on neljättä kautta seurakuntaneuvostossa. Hänet nähdään myös messussa tekstinlukijana ja ehtoollisavustajana. Tämä seurakunta antaa paljon. Se ei ole kauhean juhlallinen, vaan kaikkea muuta kuin jäykkä. Ilmapiiri on ollut lempeä, ystävällinen ja avoin. Hyväntuulisena muutoin tunnettu herrasmies vastusti ponnekkaasti Haagan ja Hakavuoren yhdistämistä, koska pelkäsi seurakuntien kadottavan omaleimaisuutensa. Ajattelin, että mitähän siitäkin tulee Ehkä olin kuin entinen mies: paljon en asiasta tiedä, mutta vastaan pannaan! Nyt teemme kaikin voimin työtä yhdistymisen onnistumisen puolesta. En usko, että siihen on ylitsekäymättömiä esteitä. härmästä haagaan, hötkyilemättä Kirkosta eroamiseen, kansan viimeiseen villitykseen, Mikko Paloniemi, 78, ei keksi lääkettä. Hänen ikäpolvensa on pitänyt kirkkoa uskollisesti pystyssä oman tonttinsa osalta, ja yrittänyt siirtää kristillisiä arvoja rohkaisevine viesteineen eteenpäin. En usko, että tuo ilmiö on ainakaan eläkeläispolvissa leviämään lähtenyt. Haagan vanhempi väestö on enimmäkseen vakiintuneita kirkon jäseniä tai kirkossa kävijöitä. Pitkän linjan peruskristitty tuntee läheiseksi jo Pohjanmaan Alahärmässä vietetystä nuoruudestaan tutun, körttiläisen korostuksen: Ei tässä paljon auta hötkyillä, kunhan ollaan vaan. Uskon, että ei maailmassa ole lopulta muuta mihin turvautua ja panna toivonsa kuin siihen, että Jumalan armo on minunkin osanani, pohtii Mikko Paloniemi. Pappilantien Pysäkki, Haagan pappilantie 2, p Ma ke klo Itse valmistettu lounas ma klo 13 (5 e), kahvia (1 e). Hyvää elämää Huopalahdessa K irkko on olemassa sitä varten että täällä kuollaan, kuuluu eräs tunnettu teologian professori sanoneen muutama vuosikymmen sitten. Itse näen asian aivan toisin päin. Huopalahden seurakunta on olemassa sitä varten, että täällä Etelä-Haagassa ja Kivihaassa eletään. Haluaisin vieläpä lisätä, että seurakunta on olemassa sitä varten, että täällä elettäisiin mahdollisimman hyvää elämää. On erilaisia mielipiteitä siitä, millaista hyvä elämä on. Monen mielestä hyvä elämä rakentuu aineellisen yltäkylläisyyden varaan. On selvää, että jokaisen ihmisen aineelliset perustarpeet pitäisi voida tyydyttää. Onni ja hyvä elämä ei kuitenkaan muodostu rahan ja tavaran paljoudesta, vaan jostain aivan muusta. Seurakunta on olemassa tätä jotain aivan muuta varten. Se tarkoittaa Rakkautta: iloista yhdessäoloa ja keskustelua yhdessä elämän tärkeistä kysymyksistä vastuuta yhteisistä asioistamme ja toisistamme, erityisesti heikommassa asemassa olevista ihmisten keskinäistä yhteyttä ja luottamusta toivoa: panostamista hyvän elämän edellytysten rakentamiseen lapsille ja nuorille luottamusta koko luomakunnan valoisaan tulevaisuuteen varmuutta uudesta aamusta pimeimmälläkin hetkellä uskoa: luottamusta siihen, että rakkaus ja toivo ovat Jumalan lahjoja ja hyvän elämän perustekijöitä rohkeutta elää sen varassa, että Jumala on kanssamme niin hyvinä kuin huonoina päivinä turvautumista siihen, että olemme Jumalan kämmenellä tässä elämässä ja sen jälkeenkin Tämän lehden tarkoituksena on luoda seurakuntalaisten suulla kuvaa siitä, miten edellä olevia asioita toteutetaan Huopalahdessa. Ei tässä varmaan kaikkea osata edes kertoa, mutta ainakin jotain. Toivottavasti löydät toiminnastamme jotakin sellaista, jossa voisit ja haluaisit olla mukana. Tai ehkä saat ajatuksia jostain uudesta. Niin tai näin, ota yhteyttä! Hannu Vapaavuori kirkkoherra Keskustelusarja huopalahden kirkossa. Ke 4.3. klo 18 Kristitty ja maailman ongelmat. Terho Pursiaisen vieraana Eija-Riitta Korhola. Ke 1.4. klo 18 Arjen etiikka. Terho Pursiaisen vieraana Heidi Hautala. Ke 6.5. klo 18 Missä on yhteisvastuu? Illan isäntänä Terho Pursiainen. Keskustelujen jälkeen klo 20 iltamessu. Palveluksessanne: seurakunnan työntekijät Diakonit elisabeth Bariskin , raisa Kindstedt , kanttori olli Mönttinen , kirkkoherranvirasto Vespertie 12 Leila Tolin seurakuntasihteeri Kari Kaipainen verkkosivut LaPsityöntekijät Marja-Liisa selin lapsityönohjaaja , Kristina Wallström lastenohjaaja , Janica Wikstén lastenohjaaja , nuorisotyönohjaaja Kari vapaakallio , PaPit hannu vapaavuori kirkkoherra , Miira Muroma-nikunen kappalainen , Kaisa iso-herttua seurakuntapastori , Terho Pursiainen seurakuntapastori vahtimestarit hillevi reijonen ylivahtimestari , henri Lattunen vahtimestari-siivooja , eeva Luotonen vahtimestari-siivooja , Minna räsänen vahtimestari-siivooja , Vireät seniorit seuraavat aikaansa Keskustelumme ovat usein vilkkaita. Vaikka kävijät ovat vanhoja, he ovat fiksuja ja valistuneita, seuraavat aikaansa ja ottavat kantaa. Kyllä meillä on täällä yleensä aina hauskaa!, vakuuttaa Mikko Paloniemi (oik.). Pappilantien Pysäkki on eläkeikäisten aktivointipaikka. Täällä kävijän ei tarvitse kuulua kirkkoon tai tähän seurakuntaan, emme valikoi kävijöitä, linjaa Mikko Paloniemi. hyvyyden ja hyveen jäljillä Ihminen vaadittiin tilille Eero Huovisen ja Terho Pursiaisen taittaessa peistä siitä, miksi Jumala sallii pahan. Senkin, mitä piispa teki tullessaan Huopalahteen. P iispan ja seurakuntapastorin keskustelun aluksi terho Pursiainen esittelee pahan lajeja: Ihminen voi tehdä tietoisesti toiselle pahaa; tuhota yhteistä hyvää esimerkiksi matkustamalla ilman matkalippua tai tuhota tahallisesti luontoa. Rakenteellinen paha siirtyy sukupolvelta toiselle. Myös ihmisen kuolema ja luonnonkatastrofit, kuten tsunami, ovat monista pahan ilmentymiä. Matkustin Huopalahteen maksamatta lippuani. Mutta en junalla vaan omalla autollani. Teinkö pahan valinnan ja rikoinko luontoarvoja tietoisesti vai tarkoittamattani, kun en tullut ajatelleeksi asiaa, vai kiireen vuoksi? Minua kiinnostaa, miten paljon pahaa teemme tiedostamattamme. Epäilen ihmisen tiedostamiskykyä enemmän kuin Terho. Ihmisen kyky hämätä itseään on suuri, piispa pohtii. Puhe pahasta polveilee moniaalle. Näin ankaraa lain julistusta ja tuomion julistamista en ole pitkään aikaan kirkossa kuullut. Terho ei halua vastustaa vain näkyvää pahaa, vaan myös sitä pahaa, jota tehdään hyvän nimessä, piispa antaa tunnustusta oppineelle apupapille. Sekä teologian että filosofian aloilla operoiva dosentti ei sulkeudu suosioonsa, vaan kuittaa seuraavassa hengenvedossa: Taidat tulkita väärin Uutta testamenttia Loogisesti mahdoton yhtälö Hannu vapaavuori palauttaa pahan käsitettä älyllisesti pallottelevat miehet alkuperäiseen kysymykseen: Koska te pojat panette sen Jumalan tilille, kun puhutte vain ihmisen vastuusta? Miksi Jumala sallii kaiken sen pahan, josta te olette jo tunnin puhuneet? Piispa ei pysty antamaan yksiselitteistä vastausta. Niin, miten hyvä ja kaikkivaltias Jumala voi sallia näin paljon kärsimystä Se on loogisesti mahdoton yhtälö. Kun istumme täällä alttarin äärellä, olemme suurimman arvoituksen äärellä, Eero Huovinen myöntää. Hän nyökkää alttarille päin ikään kuin sieltä suunnasta saattaisi löytyä vastauksia. Alttaritaulussa on pahan vallat jo voittanut Kristus. Mutta toisella seinustalla kärsimysten mies on vielä ristillä. Elämää ei ole ilman kärsimystä. Parkumalla tänne tullaan eikä maailmaan tuloon ole muuta mahdollisuutta. En tosin tiedä keisarinleikkauksesta, Terho Pursiainen heittää. Hänestä Jumalaa on turha panna tilille maailman pahuudesta. Ihmiset aiheuttavat ihan itse kärsimystä itselleen ja toisille. Osa kärsimyksestä johtuu yhteiskunnasta. Luonto taas toimii lainalaisuuksiensa mukaisesti; niihin kuuluvat niin kuolema kuin tsunamikin. Elämä on suunnaton lahja ja tilaisuus, kärsimyksineenkin. Marionetti ei tekisi pahaa Pursiainen kuvailee maailman, missä Jumala ei sallisi ihmisen tekevän mitään pahaa. Jos koettaa valehdella, kieli turpoaa; jos yrittää lyödä, käsi jäykistyy. Maailma, missä ihmiset ovat marionetteja, jotka tekevät pakosta vain hyvää sekö sitten olisi hyvä maailma? Jumala halusi tehdä ihmisen, joka pystyy valitsemaan itse. Huovinen kysyy, eikö ihmisellä ole silti lupa rukoilla päästä meidät pahasta. Kun ihminen kohtaa elämäänsä tuhoavan kärsimyksen tai pahan, pitäisikö hänen kiittää, kun Jumala sallii tämänkin pahan opetustarkoituksessa? Ei tässä salissa varmaan kukaan usko, että Jumala tekisi mekaanisesti, mitä ihminen rukouksessa pyytää. Siitä huolimatta Jumala on antanut kyvyn pyytää sellaista, mitä ihminen itse tahtoo, piispa napauttaa. Pursiainen myöntää, ettei ihmiselle ole mitään välttämättömämpää ja luontevampaa kuin rukous: Saan uikuttaa Jumalalle mitä vain, mutta minun on hyväksyttävä, että hänen tekemänsä johtopäätökset eivät ole miltään osin minun vallassani. Kaikkien eettisesti kestävien rukousten täytyy päättyä: Tapahtukoon Sinun tahtosi. Keskustelijat saavuttavat tästä yllättäen yksimielisyyden. Yleisö kysyy, onko ihmisillä taistelu hyvän ja pahan, Jumalan ja saatanan välillä. Piispa ehtii muistuttaa, että kristillisessä perinteessä ihminen on ikään kuin pelinappula Jumalan ja perkeleen välisessä taistelussa. Paha on ihmisen tekemää, sikäli kuin se on inhimillistä tai rakenteellista, eikä johdu vaikka lumimyrskystä, huomauttaa Pursiainen. Keskusteluaika loppuu kesken. Jumala pääsi minusta aika vähällä, ihminen joutui tiukemmalle, summaa Hannu Vapaavuori ennen kuin seurakunta siirtyy iltamessuun. Tekikö piispa pahojaan? Voidaanko Jumalan vastustajasta sanoa, että hänellä on kasvot ja persoona? Se on vaikea kysymys, piispa pohdiskeli. Seurakunta pohti joulukuussa pahan olemusta ja Jumalan osuutta asiaan. Ongelma ei aivan vielä ratkennut kaikkia tyydyttävällä tavalla. Keskustelu Huopalahdessa jatkuu syvyys syvyydelle pelottomia keskusteluja maailmasta ja elämästä Tervetuloa keskustelevaan seurakuntaan! Eija-Riitta Korhola Heidi Hautala toimittaja Janne Villa valokuvaaja Jani Laukkanen ad Timo Saarinen, Pelagus substantiae infinitum Avoimet ovet Tönöllä keskiviikkoisin ja torstaisin klo Hartaus klo Yökahvila Tönöllä perjantaisin klo Ke klo 19 Elokuva-ilta. Ke klo 19 Aarni Seppälä Group esiintyy, Tönön ovet auki jo klo 18. Ke klo 19 Isosten Iltaohjelma. Ke klo 19 Ohjelmallinen ilta. Ke klo 19 Nuorten kevätjuhla, iltakirkko klo 20. Lasketteluretki Kalpalinnaan ke Lähtö Tönöltä klo 10, paluu Tönölle klo 17. Hinta 20 e, sisältää kyydin, päivälipun ja retkieväät. Lisätiedot Karilta Ilmoittaudu Tönöllä. Nuortenleiri Hinta 20 e. Paikka avoin. Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Kari Matka Taizéen Ranskaan Infotapaaminen klo 18 Tönöllä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen (27.2. mennessä): kari. Rippikouluista sekä aikuisrippikoulusta lisätietoja: p Huopalahden kirkossa ja kirkonmäellä Vappupäivänä 1.5. klo Klo 11 Lipunnosto, partiolaiset. Avaussanat Hannu Vapaavuori. Puhallinyhtye Helsinki Brass Quintet. Klo 12 Kevätlauluhetki- yhteislaulutilaisuus. * Kellotapulissa voi ihastella Haagan kauniita maisemia * hernesoppaa Hotelli Haagasta * kahvi- ja simabuffet * leivonnaisia * voittamattomat vohvelit * grillimakkaraa * kirjakirpputori yläsalissa * lista-arpajaiset * pika-arvoissa voitot mukaan Osallistumalla tuet Huopalahden seurakunnan nimikkolähetystyötä. Pasi palasi kirkonpenkkiin Suosittelen ehdottomasti aikuisrippikoulua, jos joku on kahden vaiheilla. Minulla uskonasiat loksahtivat kohdalleen. Kellotapulin vieressä seisoo legendaarinen nuorisotalo Tönö. Vanha hirsitalo ei pullistele teinejä, kuten kiihkeimpinä vuosinaan, mutta hengenelo ei ole suinkaan sammunut. T orstain nuortenillassa on kolmen tunnin aikana paikalla reilu parikymmentä henkeä. Kaveriryhmät kokoontuvat sohville ja tuoleille; pelaillaan, katsotaan tv:tä. Nuorisotyönohjaaja Kari Vapaakallio on hommannut kahvin, teen ja mehun lisäksi pöytään pullia, munkkeja, viinereitä ja pasteijoita. Seurakunta on sekalaista, kuten kelpo nuorisotalolla kuuluukin. Rennoilla ja mukavilla nuorilla näyttää olevan hauskaa keskenään; nauru on herkässä. Toiset tosin viestittävät sen lisäksi elekielellään ja puheillaan, ettei tässä nyt sentään mitään kilttiä poikaa tai tyttöä olla, vaikka kirkon tiloissa iltaa vietetäänkin. EVVK! Pauliina Ristimäki, 17, kuuluu Tönön kantaviin voimiin. Tätä Pauliina ei itse kerro, mutta hän piti taloa pystyssä ja ovia auki nuorteniltojen ajan, kun Kari Vapaakallio oli syksyllä sairaslomalla. Psykiatrin uraa suunnitteleva lukiolainen innostui kristinuskosta vaihto-oppilaana. Riparilla ja isosena tiedostin jo jotain uskosta, mutta opit menivät yli hilseen. Vaihtovuonna Uudessa-Seelannissa tutustuin seurakuntaan, jossa meno oli niin vapautunutta, että pelästyin aluksi, oliko se karaoke vai kirkko. Jumala tuli siellä paljon läheisemmäksi ja uskalsin tutustua häneen kunnolla. Suomessa nuorilla on korkea kynnys puhua uskostaan. Pelätään, mitä kaveritkin ajattelee. Lukiossa uskovat ovat piilossa ja ateismi muodissa, Pauliina pohtii. Gerberos helvetin portin ja nuorten vartija Karri Meriläinen, 16, on ollut rippileireillä isosena sekä yövalvojana eli gerberoksena. Antiikin mytologiassa gerberos oli helvetin portin vartija, 2000-luvun katukielessä portsari. Huopalahden leireillä gerberoksen titteli on otettu uusiokäyttöön: tehtävänä on valvoa, että lapset ja nuoret nukkuvat omissa huoneissa, eivätkä hortoile minne sattuu. Aamulla nämä on myös onnistuttava herättämään. Ohjelmien vetovastuuta ei ole kuten isosilla niihin voi osallistua halutessaan. Gerbe valvoo yöt ja nukkuu päivät tai valvoo koko viikon ja on aina hirvittävän väsynyt kotiin palatessaan, kuten mä. Sosiaalisia suhteita ei synny yhtä paljon, jos nukkuu kaiket päivät, Karri nauraa. Antiikin ajoista Gerberoksen työnkuvaa on siis tarkennettu, sillä manalan kaksipäinen hirviö ei etsinyt ensisijaisesti kavereita. Henki kulkee yhä nuorten Tönöllä Pauliina Ristimäen ja Elena Murton piti mennä toiselle puolen maailmaa ennen kuin oma kristillinen perinne avautui. Hieno Huopalahden traditio on aamuherätys leireillä. Maailman huonointa musaa kasaria, Pokemonia, Leijonakuningasta tai jotain ihmemusaa soitetaan täysillä!, nuoret todistavat koskettavasta traditiostaan. Kuvassa Mimmi Nordblad, Jarno Vainio, Pauliina Ristimäki, Anna Siltanen, Karri Meriläinen ja Juho Nurmi. Karrille kesän leiristä riittää aina vuoden verran hengellistä antia. Hän käy messussa partiolaisten juhlapäivinä. Tönöllä miestä näkee monta kertaa viikossa. Tönön porukoihin pääsee helposti sisään. Täällä tutustuu ihmisiin. Joku tulee varmasti jossain vaiheessa juttelemaan, Karri tietää. Toisetkin nuoret vakuuttavat, etteivät ole sisäänpäin lämpiäviä. Tv-huoneeseen kertyy eniten väkeä, mutta sosiaalisimmat tapaukset saattavat löytyä kuulemma sen ulkopuolelta. Nuorisotyönohjaajaa luonnehditaan sosiaaliseksi ja avuliaaksi, joten ensikertalainenkaan ei yleensä kuole yksinäisyyteen Tönöllä. Medikset rentouttavat harduja enemmän Juho Nurmi, 16, on liikkunut koko ikänsä Tönön piireissä. Suureen osaan lapsuuden kavereistani tutustuin jo iltapäivähoidossa. On hienoa, etteivät lapset jää iltapäivisin yksin vaan saavat kavereita ja toimintaa. Juho on isoskoulutuksessa. Viime kesänä hän toimi lastenleirillä Mustasaaressa apulaisvetäjänä. Siellä oli hyvä fiilis, kaikki olivat menossa mukana ja hienoa ohjelmaa. Oli opettavaista ohjata pikkulapsia, jotka halusivat leikkiä. Työ nuorten kanssa voisi olla hyvä idea myöhemminkin. Haluaisin lukea yliopistossa historiaa, filosofiaa ja kieliä, ja valmistua opettajaksi, Juho suunnittelee. Hän ei käy oma-aloitteisesti messuissa, mutta osallistuu Karrin tavoin partiolaisten messuihin. Itsenäisyyspäivänä Juho kantoi lippua messussa ja partiolaisten lupauksenantotilaisuudessa sankarihaudoilla. Tönön vapaaehtoisista hiljentymishetkistä hän viihtyy paremmin mediksissä (meditaatiohetki) kuin harduissa (iltahartaus), joissa on enemmän yhteislaulua, aktiivista toimintaa ja puhetta. Mediksissä kuunnellaan musiikkia, maataan, istutaan ja rauhoitutaan; vetäjä lukee ehkä hengellisiä tekstejä. Niissä saa ajatella itsekseen. Musiikki on muutenkin mun suuri harrastus, soitan trumpettia ja bassoa, Juho kertoo. vihdoin ottaa yhteyttä seurakuntaan. Rippikoulutyöstä vastaava pastori Kaisa Iso-Herttua vastasi sähköpostiin ja ehdotti, että Terho Pursiainen voisi olla sopiva rippikoulun pitäjä. Pursiainen ja Ahonen sopivat kymmenen tapaamista. Niissä käytiin keskustellen läpi muun muassa Katekismusta, Seurakuntalaisen käsikirjaa ja evankeliumin keskeisiä kohtia, joiden ymmärtämiseen rippipappi antoi vinkkejä. Terho selitti, mitä kirkko opettaa ja antoi näkökulmia joihinkin suuntiin, mutta antoi muodostaa itse ajatukset, eikä korostanut omia näkemyksiään. Nautin todella paljon keskusteluista, joissa pallottelimme ajatuksia. Tunti meni aina kuin siivillä ja monesti kotona kerroin käsittelemistämme aiheista innoissani Caritalle. Kristinuskossa keskeiseltä tuntuu nyt lähimmäisenrakkaus. Koetan myös elää pitkälti käskyjen mukaan, elämä on silloin huomattavasti helpompaa. Yritän tehdä toisille niin kuin toivoisin itselleni tehtävän. Usein huomaa, että kyllä se hyvä tulee takaisinkin, Pasi hymyilee. Ennakkoluulot murtuivat Pasi Ahonen on saanut rippikoulun kaikki tehtävät suoritettua. Suunnitteilla on pienimuotoinen kirkkoon liittymisen tilaisuus. Mies vakuuttaa jatkavansa messussa käymistä rippikoulun jälkeenkin, tosin satunnaisesti. Kävin itse asiassa messussa aina välillä jo aiempinakin vuosina. Ehkä on saamattomuuttani, etten liittynyt jo tuolloin kirkkoon. Nyt olen käynyt kirkossa myös avopuolisoni kanssa, joka suhtautuu positiivisesti asiaan. Kysymykset, joita messussa käsitellään, aukeavat nyt entistä paremmin, kun ymmärrän, miten Raamattua ja uskon äidinkieltä luetaan. Pasi ottaa esimerkiksi uskon ja tieteen suhteen: niiden ei tarvitse olla ristiriidassa, kun tajuaa uskonnon kielen symbolisen luonteen ja sen, että tekstejä voi tulkita myös niiden syntyajan näkökulmasta. Kristinusko ei ole mitään mustavalkoista, tiedettä kumoamaan pyrkivää kiihkoilua. Aiemmin ajattelin, etten tarvitse kirkkoa uskooni. Seurakunnassa on kuitenkin tietty yhteisyyden tunne: kirkko on paikka, jonne mennään yhdessä miettimään ja tunnustamaan uskoa. Messussa tunnistetaan se oma Jumala, jota kutsutaan. Pasi ihmettelee, miksi ihmiset arastelevat ja häpeilevät uskonasioista puhumista. Ne ovat kuin tabuja. Kaupungilla voidaan kulkea hiukset hurjasti värjättyinä ja missä tahansa vaatteissa, mutta rohkeus ei riitä omasta uskosta keskustelemiseen. Nuorempana ajattelin paljon sitä, mitä muut ajattelevat minusta. Vaikka tiesin aina jollain tasolla uskovani Jumalaan, en tehnyt asialle mitään. Nykyään teen mitä haluan. Olen riittävän kypsä ymmärtämään, mihin uskon ja riittävän rohkea jo myöntämään sen pitkään piilossa olleen uskoni. Olen todella helpottunut tästä ryhdistäytymisestä. Ilman rippikoulua jotkut vanhoista ja jumittuneimmista ennakkoasenteistani kristinuskoa kohtaan eivät olisi varmaan Menetin uskoni riparilla Elena Murto, 17, syö sohvalla jauhelihapastaa. Hän on tullut Tönölle suoraan kuntosalilta ja tenniksestä. Elena menetti uskonsa riparilla, ei sentään Huopalahden seurakunnan. Kyseenalaistin kristinuskon, enkä kohta uskonut Jumalaan ollenkaan. Sen jälkeen mikään vakuuttelu ei olisi tehonnut muhun. Seuraava murros tapahtui vaihto-oppilaana Australiassa. Yllättäen Jumala kolahti ja uskosta tuli itsestäänselvyys, jota en enää kyseenalaista. En ollut ajatellut asiaa pitkään aikaan, uskominen vain alkoi tapahtua pikku hiljaa. Se on tosi henkilökohtainen juttu, joka jokaisen pitää itse löytää. Jumala antaa sulle sen uskon. Australiassa oli paljon nuorille suunnattuja messuja, joissa nuoret itse puhuivat, ja muuta toimintaa. Kirkossa laulettiin kivoja lauluja ja musiikki oli menevämpää. Sain suuren osan kavereistani kirkon kautta, kaikki olivat siellä niin avoimia. Suomeen palattuaan Elena liittyi Tönön porukoihin. Kristillisestä vakaumuksestaan hän ei ole puhunut juuri kenenkään kanssa. Pauliina tekee poikkeuksen. Nuoria naisia yhdistää toisistaan tietämättä tapahtunut uskonnollinen kokemus ulkomailla. On kiva puhua sellaisen kanssa, joka ymmärtää ja johon pystyy luottamaan. Voimaa vaikuttaa ympäristössä Elena Murtolle Tönö on toinen olohuone. Nuorisotyössä on hyvä henki. Voin tulla tänne millaisella tuulella tai minkä näköisenä tahansa. Mitään vastakkainasettelua ei ole niiden välillä, jotka ovat aktiivisempia ja jotka haluavat vain rentoutua. Itse en ole jaksanut juuri käydä hartauksissa, mutta ne on hyvä olla olemassa. Nuorten ohjelmaa Tönöllä Vapputapahtuma Kirkon työstä Elena arvostaa eniten diakoniaa. Olen ollut pari kertaa vanhainkodissa töissä. Yksinäisille vanhuksille oli viikon kohokohta, kun kirkosta tuli vapaaehtoisia kävelyttämään heitä ja lauluryhmiä laulamassa. Vanhukset ovat elämää nähneitä ja herttaisia, kunnioitan heitä. Jos olisin itse vanha, eikä mulla olisi ketään läheistä, olisi tosi kiva, jos joku kävisi moikkaamassa. Kun Jumala antaa ihmisille jotain, mihin ne pystyy luottamaan ja nojautumaan, jotain mihin uskoa, se nostaa elämän ihan uudelle tasolle: he saavat voimaa vaikuttaa ja toimia ympäristössään. Itse haluan tehdä tulevaisuudessa vapaaehtoistyötä vanhusten kanssa, sanoo lakimiehen tai markkinointialan urasta haaveileva Elena Murto. Kirkkoa nykyään kovasti kritisoivien tahojen edustajia hän ei koskaan nähnyt vanhainkotien vapaaehtoistyössä: Näiden kriitikoiden tyhmin väite on se, että kirkkoa syytetään erilaisista yksittäisistä jutuista, mitä historiassa on tapahtunut. Se on hölmö syy vihata kaikkea kirkossa. Kirkko tekee kuitenkin niin paljon hyvää juuri nyt, Suomessa ja ulkomailla. Monet eroavat nyt kirkosta. Minä menen vastavirtaan. On hyvä, että on paikka, missä voi tänä hektisenä aikana hiljentyä miettimään, mitä ovat elämän tärkeimmät asiat. M yös 1970-luvulla oli muotia erota kirkosta, ja minäkin erosin siitä pienenä vanhempieni myötä. Rippikouluikäisenä ja armeijassa mietin rippikouluun menemistä, mutta se jäi molemmilla kerroilla, kertoo Meilahdessa lapsuutensa asunut Pasi Ahonen, 34. Jumala jäi vaivaamaan vuosiksi mieltä. Ystävä oli käynyt aikuisrippikoulun ja miehet puhuivat siihen liittyen uskonasioista, mistä Pasi ei ollut keskustellut juuri kenenkään kanssa. It-alalla työskentelevä asiakaspalvelupäällikkö näki, miten ihmiset juoksevat kovaa vauhtia oravanpyörässä. Pasi kaipasi rauhoittumispaikkaa, missä voi hypätä vahdista pois edes hetkeksi. Vuosi sitten hän muutti avovaimoineen Haagaan ja päätti Voin tulla tänne millaisella tuulella tai minkä näköisenä tahansa. Kristinuskossa keskeiseltä tuntuu nyt lähimmäisenrakkaus. Herättäjäjuhlat Espoossa sanasto jatkuu Seuraavaa epävirallista körtti-suomi -sanastoa voi käyttää selviytymisoppaana herättäjäjuhlilla. Hiukan virallisempaa tietoa löytyy netistä Henkkari Jos joku puhuu herättäjäjuhlilla henkkarista, esille ei tarvitse kaivaa ajokorttia tai passia. Kyse on Herättäjä-Yhdistyksen julkaisemasta Hengellisestä kuukauslehdestä. Lehti on ilmestynyt jo 120 vuoden ajan. körtti Nimitys körtti oli alun perin pilkkanimi. Sana körtti tulee miesten takissa olevasta halkiosta, jossa on kolme lyhyttä, pystysuoraa leikkausta, ruotsinkielellä skörd. Nykyisin nimityksestä ollaan pikemminkin ylpeitä. Paitsi ettei herännäisyydessä oikein sovi ylpeillä, ainakaan uskolla. Se kun on Jumalan käsissä. Jippu eli Meri Elorinne julkaisi huhtikuun alussa toisen levynsä Kuka teki minusta tän naisen. Artisti luottaa lauluissaan totuuteen ja todellisten tunteiden voimaan. Särkyneisyys kasvaa rakkaudettomuuden maassa, hän lataa. Espoon Tapiolassa asuva 22-vuotias Jippu toivoo musiikkinsa lohduttavan erityisesti pettymyksiä kokeneita ihmisiä. Lauluissaan hän pohtii läheisriippuvuuden lisäksi muun muassa itsevihaa, kaipuuta toisen syliin ja yksinäisyyttä. Melankolinen musiikkini ei ehkä kolahda ilopillereille, hän naurahtaa. Jipun mielestä on huolestuttavaa, että liian monet ihmiset rakentavat elämänsä valheellisten kulissien varaan. Jokaisella on oikeus tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi ehdoitta. Esimerkiksi vanhemmat eivät saa pyrkiä elämään todeksi lastensa kautta toteutumattomia unelmiaan. rukousta meren rannalla Jipun mielestä särkynyt ihminen tarvitsee eheytyäkseen rakastavan Jumalan syliä. Ongelmat on ensin myönnettävä ilman turhia selittelyitä. Vasta sitten matka toipumiseen voi alkaa. Jipun mielestä vertaistuki samankaltaisia ongelmia kohdanneilta, toipumisessaan pidemmällä olevilta ihmisiltä on tärkeää. Esimerkiksi vanhempien päihdeongelmista kärsiviä nuoria hän kehottaa hakeutumaan vertaistukiryhmiin. Olen saanut lohtua ja voimaa rukouksesta. Ja oman suosikkielokuvan katsominen suklaata syöden voi helpottaa mielen taakkoja. Nenäliinoja kannattaa silloin varata viereen ainakin kuormalavallinen, hän toteaa. Noin vuosi sitten Jippu alkoi rukoilla ääneen. Yksityisiä rukoushetkiään hän viettää meren rannalla. Rukoillessani puhun Isälle. Olen silloin saanut kokea Pyhän Hengen hoitavan minua, hän mainitsee. Helmiä kyynelistä Musiikilla on Jipun mielestä parantava ja lohduttava vaikutus. Vaikeuksien keskellä musiikin kuunteleminen voi katkaista kivulta pahimman terän. Särkyneelle mielelle, rakkaudessa pettyneelle ihmiselle musiikki on turvallinen toipumisalusta. Meren aaltojen kohinan tavoin musiikki pyyhkii kivun pois, hän pohdiskelee. Sävellyksissään Jippu on jalostanut kyyneleensä helmiksi. Hän kokee saaneensa taiteen tekemisen armolahjan Jumalalta. Vastoinkäymisten hetkinäkään hän ei ole menettänyt uskoaan rakastavaan isään. Mitä enemmän teen musiikkia, sitä enemmän olen kokenut Jumalan läsnäoloa elämässäni. Olen oppinut elämään tässä hetkessä ja löytänyt itseni. En halua olla kukaan muu, hän pohtii. Eija Harju Jippu ja KOi konsertoivat Leppävaaran liikuntahallissa, Veräjäpellonkatu 6, la 5.7. klo Liput 5 euroa, herättäjäjuhlien aikana Herättäjä-Yhdistyksen nuorisokojulta, ovelta klo alkaen. Lohtua särkyneille sydämille Espoon herättäjäjuhlien teemasivusto on Essen eli Espoon seurakuntasanomien, Kirkko ja kaupunki -lehden ja Vantaan Laurin yhteistuotantoa. Painos: Päätoimittaja: Simo Repo. Tuotantotiimi: Ulla Lötjönen, Jaakko Kaartinen-Koutaniemi, Sakari Sarkimaa, Pauli Juusela ja Eira Serkkola. Ulkoasu: Timo Saarinen. Kustantaja: Kotimaa-yhtiöt Oy/Viestintäpalvelut Herättäjäjuhlat ovat kirkollinen kesäjuhla. Herännäisyys eli körttiläisyys on yksi kirkon vanhoista kansanliikkeistä. Sillä on suuri vaikutus suomalaiseen arkiseen, hötkyilemättömään uskonnollisuuteen. Herättäjäjuhlia on järjestetty 1800-luvulta saakka. Espoossa pidetään kesällä 114. juhlat. Järjestäjinä on Herättäjä-Yhdistys ja juhlapaikkakunnan seurakunta ja kunta. Juhlien puitteet toteutetaan reilun tuhannen hengen talkoilla. Osallistujia on yleensä kolmisenkymmentätuhatta. Sisältöä herättäjäjuhlilla kantavat Siionin virret ja puhe. Siionin virsistä körttien virsistä moni on tuttu yleisestä virsikirjasta. Oheisohjelmana järjestetään esimerkiksi konsertteja ja teatteria pitkin pääkaupunkiseutua. Lapsille ja nuorille on omaa ohjelmaa. Herättäjäjuhlilla ei ole mitään tekemistä herätyskokousten kanssa, päinvastoin. Näille juhlille jokainen saa olla juhlilla sellaisena kuin on ja lähteä niiltä sellaisena kuin on. Espoon 550-juhlavuoden kesässä herättäjäjuhlat ovat suurin tapahtuma. Ei mikään herätyskokous Sirpa Päivinen Jippu sai taannoin lahjaksi körttivillasukat. Ne kuluvat käytössä kotona ja keikkalavoilla. alatie Herättäjäjuhlilla alatiellä ei tarkoiteta Espoonlahdesta löytyvää Länsiväylän suuntaisesti kulkevaa tietä. Alatien kristillisyys on sitä, että uskonasioita lähestytään nöyrästi, oma puutteellisuus tunnustaen. Herännäisyydessä puhutaan myös armon kerjäläisyydestä. S a n o S E K ö r T i K S i Viisi syytä lähteä herättäjäjuhlille S a n o S e k ö r t i k S i Salattu Ainoa Jumalan ominaisuus, jonka varmasti tiedämme, on, että Jumala on salattu. Joskus ihminen voi kuitenkin kokea erityisen armonvilauksen, välähdyksen ihmiseltä salattua elämää viettävän Jumalan läsnäolosta. Tämä on kuitenkin harvinaista herkkua. Siionin virsi Pieni ja vaatimattoman näköinen laulukirja sisältää painavaa sanottavaa monenlaisiin elämäntilanteisiin. Peruskokoelma on 1700-luvulta, mutta uusin lisävihko vuodelta Virsiä ei lauleta, vaan veisataan. toivo Herännäisyydessä puhutaan uskon sijasta mieluummin toivosta ja ikävöimisestä. Toivo on körttiläinen versio uskosta. Sitä on, vaikka ei olisikaan. Ja jos ei osaa rukoilla eikä oikein jaksa edes toivoa, voi yhä ikävöidä tai odottaa Jumalaa. Juhlapuhuja Salla Ranta En tietenkään lähde sinne jeesustelijoiden saarelle, napautti Salla ranta vanhemmilleen, kun oli teini. Isot serkut puhuivat tyttöä ympäri. He vakuuttivat, että ripari Nilsiän Aholansaaressa on mainio, ja että siellä saattaa tavata kivoja ihmisiä. Kiinni veti. Veti muuten niin kiinni, että seuraavat kesät Ranta reissasi herättäjäjuhlille kavereidensa kanssa, vaikka ne olisi pidetty maan korvessa. Nykyään Ranta on teologian opiskelija ja kotiäiti. Espoon herättäjäjuhlilla hän puhuu loppuseuroissa. Haaste on kova, kun joukkoa on koolla tuhansittain. Ei auta muu kuin olla oma itsensä, hän sanoo. Puheet eivät ole toistensa toisintoja. Virret säilyvät samana, mutta juhlille voi lähteä yllättymään. Veisaava citykörtti Helsinkiläinen Maksim Purovaara on kevään mittaan vastaillut puhelimeen Vantaan seurakuntien vaihteessa. Kesäksi hän menee talkoopäälliköksi Aholansaareen, herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen kotikonnuille. Olen käynyt rippikouluni siellä. Körttitartunnan olen varmaan saanut isovanhemmiltani, jotka ovat kotoisin Etelä-Pohjanmaalta, 19-vuotias uskontotieteen opiskelija pohtii. Citykörtin elämään kuuluvat myös Espoossa pidettävät herättäjäjuhlat. Kuulostaa ehkä kliseiseltä, mutta juhlat ovat kesän kohokohta. Päätösseuroissa yhdessä veisattava Herraa hyvää kiittäkää antaa voimia pitkäksi aikaa eteenpäin. Mitähän espoolaiset tuumivat, kun Leppävaaran keskustassa kaikuu veisuu? Joukkoon rakastettu Ensin ihminen tutustuu ihmiseen. Muutaman vuoden kuluttua ystäviä on tuhansittain. Tämä on Leena kiesvaaran kokemus. Kun hänen ja Martti Kiesvaaran tiet kohtasivat reilut kaksikymmentä vuotta sitten, syttyi rakkaus ja tämän kautta kiintymys herännäisyyteen. Heränneitten joukkoon rakastettu Kiesvaara suuntaa juhlille heinäkuussa. Matka on lyhyt, kun heränneet kokoontuvat omassa kotikaupungissa. Joka kesä on käyty Martin kanssa juhlilla ja aina menty valmiille. Nyt on meidän vuoro ottaa vastuuta talkoolaisina. Kiesvaara maistelee jo juhlien loppuhuipennusta. Kansa polvistuu paljaan taivaan alla rukoukseen ja nousee sitten veisaamaan Herraa hyvää kiittäkää. Silloin taivas koskettaa maata, hän ennakoi. Talkoot mielessä Veera Värtelä toimi viime kesänä Lahden herättäjäjuhlilla kahvipisteessä talkoissa yhden päivän. Siitä jäi hyvä fiilis pitkäksi aikaa. Päätin heti, että jatkossakin olen mukana. Nyt kun juhlat ovat kotikulmilla, on entistä helpompi osallistua niille. Espoolainen Värtelä opiskelee Helsingin Diakissa sosionomi-diakoniksi toista vuotta. Hän on silloin tällöin käynyt herättäjäjuhlilla pienenäkin perheensä kanssa. Häntä kiehtoo juhlissa sekä sen sosiaalinen että hengellinen puoli. Olisi mukava, jos kerkiäisi vähän seurata ohjelmaa talkoohommien sivussa. Kun pysähtyy kiireen keskellä ja tekee jotain toisten hyväksi, saa myös itselleen aina jotain. On hienoa tehdä oma osuutensa yhteisessä jutussa. Piispaa jännittää Herättäjäjuhlat ovat jo vuosikymmenien ajan olleet piispa Mikko Heikan perheen kesänvieton oleellinen osa luvun alussa Sievin juhlilla lapset olivat vielä taaperoita. Juhlien ketju on ollut siitä lähtien katkeamaton. Heikalle herännäisyyden ydin on Siionin virsissä. Ihastuin niihin jo nuorena, ja niiden merkitys vain kasvaa iän karttuessa. Puheiden avara evankeliumi puolestaan ruokkii pitkälle syksyyn ja talveen. Juhlat päättävä polvirukous on joka kerta yhtä järisyttävä kokemus. Harvoin raavas mies on kontallaan. Juhlilla se on luontevaa ja sallittua. Piispa tunnustaa, että tällä kertaa häntä hieman jännittää. Juhlat ovat ensimmäistä kertaa näin etelässä. Onnistummeko kertomaan herännäisyydestä tämän päivän kielellä kaikelle kansalle? Tärkein toiveeni on, että pyhä Jumala saisi koskettaa seuraväkeä. Tätä kosketusta kaipaan myös itse. Pauli Juusela, Ulla Lötjönen, Sakari Sarkimaa Kuvat Markku Mattila Salla Ranta Maksim Purovaara Leena Kiesvaara Sirpa Päivinen Jaakko Löytyllä oli vaikeuksia löytää käsille hyvä asento, koska hän ei halunnut näyttää tekopirteältä kolumnistilta. Ohjelma juhlakentällä perjantai 4.7. kello 16 Veisuut 19 Aattoseurat lauantai 5.7. kello 8.30 Aamuseurat Vuoroveisuut 11 Raamattutunti Lasten päiväveisuut 13 Päiväseurat Lähetysseurat Iltaseurat Sunnuntai 6.7. kello 8.00 Aamuseurat 10 Messu 14 Päätösseurat Leppävaaran urheilupuisto on Espoon herättäjäjuhlien tapahtumien sydän. Urheilupuisto sijaitsee Kehä ykkösen ja Vanhan Turuntien läheisyydessä. Alueelle pääsee sujuvasti junalla ja busseilla. Asemalta on matkaa juhlakentälle noin kilometri. Lapsille ja perheille lauantai 5.7. kello 9.45 Lasten kirkkohetki, Leppävaaran urheilupuiston liikuntahalli. kello Lasten ja varhaisnuorten omat päiväveisuut juhlakentällä, lohko C. kello Perhekonsertti liikuntahallissa, esiintymässä Jouko Mäki-Lohiluoma ja Teppo Nuorva. kello 10.30, 12, ja Nukketeatteriesitys Ikivihreä metsä, yli 4-vuotiaille, Veräjänkulman koulussa. Varhaisnuorille lauantai 5.7. kello sekä varhaisnuorten toimintapisteet kouluilla, liikuntahallin nuorisotilassa sekä sähly- ja jalkapallokentällä. Luvassa on muun muassa Kollipuuhanurkka, kankaanpainantaa, katusählyä ja jalkapalloa. YStäväkanSa Juhlilla olet osa ystäväkansaa. Herännäisyydessä ei painosteta ketään uskonratkaisuun, vaan kaikki rakastetaan joukkoon. Kun kerran Jumalan silmissä ollaan samanveroisia, niin ollaan myös elämässä. Jaakko Löytty on patakörtti, ja sen kyllä huomaa. On vaikea sanoa, mistä sen aistii; hänhän ei enää edes polta tupakkaa. Lauluistaan parhaiten tunnettu Jaakko Löytty on Herättäjä-Yhdistyksen aluesihteeri, jonka kanssa on tarkoitus selvittää sitä, mitä on körttiläisyys eli herännäisyys. Mielikuva mustiin pukeutuvista körteistä on niin vahva, että kuvausten takia Löytynkin toivottiin sonnustautuvan körttivaatteisiin. No kun arvasin tämän, otin aamulla mukaani körttihuivini, Löytty sanoo. Kyseessä on naisten körttipukuun kuuluva huivi, josta viimeistään 1980-luvulla tuli körttinuorten suosima unisex-vaate. Taannoin Senegalissa pyysin muuatta vanhaa naista ompelemaan tähän punaisen langan. Se on häivähdys suruttomuutta, Löytty velmuilee. Yllättävän vähän tämä on herättänyt pahennusta! irti hurskastelusta Vielä jatkosodan jälkeen punainen väri edusti syntistä elämää, mutta sittemmin värillä ei ole ollut niin väliä. Stereotypioista tulee mieleen Hannu raittilan romaanikuvaus, jossa henkilö joutuu mustiin pukeutuneiden motoristien seuraan ja toteaa, että mukavia nämä körtit, kun tarjoavat kaljaa, Löytty nauraa. Körttimelankolia ei avaudu tuijottamalla vaateparteen. Synkkyys on ennen kaikkea virsissä ja niiden melodioissa. Virsien niekut ovat syntyneet paikallisina toisintoina. Niissä on jotain samaa kuin maaseudun vanhojen rakennusten ja työkalujen koristeellisuudessa. Jos ymmärtää talonpoikaisten esineiden kauneuden, tajuaa jotain myös tekijän sisikunnasta. Samoin virsien kohdalla ei tarvitse miettiä sanojakaan, sillä melodia kertoo jotain veisaajien sielusta, Löytty sanoo. Virsien melankolinen estetiikka ei kuitenkaan merkitse tosikkomaista omassa huonoudessa rypemistä. Seuroissakaan ei ole pakko murjottaa haudanvakavana. Nauru on tervettä hilpeyttä, jos sen avulla saa itsensä kiinni hurskastelusta, Löytty tiivistää. ulos ei heitetä Jos kirkon ulkopuolella körttiläiset maalataankin maan matosiksi, kirkon sisällä heitä syytetään liian suvaitsevaisiksi. Mistä körttikerholaisen tunnistaa? Äskettäin kuulin jossain muussa yhteydessä ilmauksen tuulipukukristitty. Sillä halutaan madaltaa kynnystä, mutta minusta se on vähättelevästi sanottu. Tuulipukuhan on vähän juntti. Herättäjäjuhlien väki on niin monenkirjavaa, että oikeastaan niille saapuneita ihmisiä yhdistävät vain herättäjäjuhlat, Löytty selittää. Joukossa on kirkon kermaa, yrityspamppuja, tavallisia duunareita, ihmisiä kaikista ikäluokista. Körttiläisyyteen syntyneet eivät koskaan pääse liikkeestä eroon, sillä vaikka mitä tekisi, ulos ei heitetä. Miten tältä paikalta nähtynä pitäisi arvioida kirkostaeroamisbuumia? Minusta asiaa ei pitäisi vähätellä sanomalla, että erotilastot mahtuvat näihin tai noihin rajoihin. Kyllä minä kantaisin huolta joka ikisestä kirkosta eronneesta. jumalakin epäilee itseään Kun Jaakko Löytty puhuu kirkosta, hän ei tarkoita suomalaista laitoskirkkoa vaan sanan alkuperäisen merkityksen mukaisesti kaikkia Herralle kuuluvia eli kristikuntaa. Siitä näkökulmasta kirkosta ei edes voi erota. Mutta kyllä kirkon pitää vastata vapaaajattelijoiden haasteisiin. On todistettava, että kirkon sanoma on relevantti. Rahankäyttö on tehtävä entistä läpinäkyvämmäksi. Ja pitäisi uskaltaa ottaa riski, että kirkko voi oikeasti köyhtyä. Raha on silti Löytyn mielestä heiveröinen veruke. Mutta jos joku kirkon jäsen sanoo, ettei Jumalaa ole, ei se tee kirkkoa turhaksi. Se on usein vain henkilön senhetkinen kokemus. Minusta tuntuu, että Jumalakin sanoo joskus, että ei Jumalaa ole, Löytty tokaisee. Tavallisesti kirkossa ei uskalleta sanoa näin. Kirkon työntekijöillä on usein pyhäkoulumainen ammatti-ilme, ja monet tilaisuudet tuntuvat elämälle vierailta. Ongelmana on, että tietyn seurakuntarauhan takia hyysätään jotain yhtä porukkaa, jonka takia ollaan falskeja, Löytty harmittelee. Juhani Huttunen Viimeistä huutoa -konsertti pe 4.7. kello Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Jaakko Löytty ja Säde Rissanen, Espoon seurakuntien nuorten kuorot, Wirren Wiemää -orkesteri ja lauluyhtye Human organ. Ohjelma 5 euroa. veisuu Yhteinen veisuu on seurojen tukipilari myös herättäjäjuhlilla. Joku aloittaa Siionin virren, joka hänen mielestään sopii puheeseen tai ajankohtaiseen tilanteeseen, ja muut yhtyvät siihen, kunhan keksivät, mikä virsi oikein on menossa. Veisata voi, vaikka laulutaitoa ei olisikaan. Konsertteja torstai 3.7. kello 22 Urkuyö ja aaria, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Esa Ruuttunen, baritoni, Risto Lauriala, piano ja Markku Hietaharju, urut. Liput euroa Lippupisteistä ja tuntia ennen ovelta. perjantai 4.7. kello kuorokonsertti, Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Herättäjä- Yhdistyksen valtakunnallinen kuoro, joht. Pekka Mäntymaa. Ohjelma 5 euroa. kello Viimeistä huutoa, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Katso Jaakko Löytyn haastattelu. Ohjelma 5 euroa. kello VirSion! -levyn julkistamiskonsertti, Temppeliaukion kirkko, Lutherinkatu 3, Helsinki. Ohjelma 10 euroa. kello aholansaari Sinfonietta, Tapiolan kirkko, Kirkkopolku 6. Konsertin johtaa Jyri Nissilä, Tuuli Lindeberg, sopraano. Ohjelma 10 euroa. lauantai 5.7. kello 21 Jaakko Mäntyjärvi: Salvat, Espoon tuomiokirkko, Kirkkopuisto 5. Vuoden 1701 vanhaan virsikirjaan perustuva koraalidraama. Dominante-kuoro, johtajana Seppo Murto. Ohjelma 10 euroa. kello 21 Minun sieluni ylistää Herran suuruutta, Olarin kirkko, Olarinluoma 4. Vivaldi: Gloria ja J.S.Bach: Magnificat. Kamarikuoro Wähäpäimen ja Audite, Singoniette SOI. Ohjelma 10 euroa. kello Jippu ja koi. Leppävaaran urheilupuiston liikuntahalli. Liput 5 euroa. Katso Jipun haastattelu. kello 22 Maurice Duruflé: requiem, Leppävaaran kirkko, Veräjäkallionkatu 2. Leppävaaran ja Tapiolan seurakuntien kamarikuorot, johtajana Jorma Hannikainen, Pauliina Hyry, urut. Ohjelma 10 euroa. pastilli Herättäjäjuhlien puheiden pitäisi olla lyhyitä. Kätevä mittari on elämän ja synnin makeudesta muistuttavan soikionmuotoisen pastillin sulaminen suussa. Jos niitä menee useampia, on aika keskeyttää pitkäksi venynyt puhe ja aloittaa virsi. Körttipastilleja on myynnissä eri makuisia. Perinteinen on piparmintun makuinen. juhla-asu Perinteinen körttipuku on harvinaisuus. Nykyisin juhlilla näkee T-paitoja, jotka sopisivat myös Rajatiedon messuille. Olen maan päällä muukalainen ja Odotan noutajaani -paitojen kantajista ei kuitenkaan tarvitse tehdä ilmoitusta poliisille. Tekstit ovat sitaatteja Siionin virsistä, herännäisyyden laulukirjasta. Veera Värtelä Mikko Heikka Herättäjäjuhlat Espoossa sanasto jatkuu Koko herättäjäjuhlien ohjelman, kaikki konsertit, muut oheisohjelmat, lasten, varhaisnuorten ja perheiden ohjelmat ja sekä Leppävaaran ja juhla-alueen kartat löydät osoitteesta Körttiläinen hilpeys piiloutuu alakuloon Herättäjäjuhlat-liite pääkaupunkiseudun seurakuntalehdissä 2008

12 Järvenpään teatterissa syksyllä 2008 Järvenpää-talon Sibelius-salissa Ensi-illat la ja su Liput 20/18/15 e Ohjaus Tiina Brännare Koreografiat Osku Heiskanen Musiikin johto Altti Uhlenius Lavastus Teemu Loikas Puvustus Kaisa Rasila (09) PELAGUS SUBSTANTIAE INFINITUM Järvenpään teatterin musikaalin Piukat paikat juliste, flaieri ja markkinointikirje (graafinen suunnittelu ja toteutus, valokuvat) Maailman hauskin musikaali Järvenpään teatterissa syksyllä 2008 Ohjaus Tiina Brännare Koreografiat Osku Heiskanen Musiikin johto Altti Uhlenius Lavastus Teemu Loikas Puvustus Kaisa Rasila Esitykset Järvenpää-talon Sibelius-salissa Ensi-illat la klo 18 ja su klo 16 to klo 19 pe klo 19 to klo 19 la klo 18 ke klo 19 la klo 18 to klo 19 Liput 20 e / 18 e / 15 e. Lipunmyynti teatterin toimisto (Järvenpää-talon 2. krs) ma to 12 18, pe 12 15, p. (09) tai la klo 18 su klo 16 to klo 19 pe klo 19 la klo 18 ke klo 19 to klo 19 ke klo 19 la klo 18 su klo 16 vietä riemukkaat pikkujoulut kanssamme! TIMANTTIPAKETTI RYHMILLE Lippu musikaaliin Piukat paikat, Marilyn-cocktail, Al Capone -Buffet, yllätysohjelmanumero ja pääsy yökerhoon jatkoille. Hinta 70 e / hlö, kysy lisää Rivolin myyntipalvelusta, p. (09) / Timanttipaketteja on myynnissä seuraaville illoille: la 8.11., la ja la RUBIINIPAKETTI RYHMILLE Illallinen Rivolissa, otteita musikaalista Piukat paikat, jazz-trio tähtisolistinaan hemaiseva Sugar Kane ja pääsy yökerhoon jatkoille. Hinta 60 e / hklö, kysy lisää Rivolin myyntipalvelusta, p. (09) / nexthotels.fi. Rubiinipaketteja on myynnissä seuraaville illoille: pe 7.11., pe ja pe paketteja on myynnissä rajoitettu määrä. Maailman hauskin musikaali Järvenpään teatterissa syksyllä 2008 Ohjaus Tiina Brännare Koreografiat Osku Heiskanen Musiikin johto Altti Uhlenius Lavastus Teemu Loikas Puvustus Kaisa Rasila Esitykset Järvenpää-talon Sibelius-salissa Liput 20 e / 18 e / 15 e (09) Väliaikatarjoilut Fazer Amica, Järvenpää-talo, jarvenpaa.fi, (09) Ensi-ilta la klo 18, Muut esitykset su klo 16, to klo 19, pe klo 19, to klo 19, la klo 18, ke klo 19, la klo 18, to klo 19, La klo 18, su klo 16, to klo 19, pe klo 19, la klo 18, ke klo 19, to klo 19, ke klo 19, la klo 18, su klo 16 Tällä kortilla Marilyncocktail Hevenistä avoinna pe la (1 juoma / kortti)

13 Frankie ja Johnny kuun valossa Mies Nainen Sama työpaikka Treffit Onnistuuko? Frankie ja Johnny kuun valossa Keravan teatteritalo, Kultasepänkatu 4, Kerava Järvenpää-talo, Hallintokatu 4, Järvenpää Keravan teatteritalolla ennakko ti 2.3. klo 19 ensi-ilta ke 3.3. klo 19 pe 5.3. klo 19 la 6.3. klo 19 su 7.3. klo 15 ke klo 19 la klo 19 su klo 15 ke klo 19 pe klo 19 la klo 19 ke klo 19 pe klo 19 la klo 15 ke klo 19 la klo 19 su klo 15 teatterin toimisto Kauppakaari 8, 2. krs, Kerava, avoinna ti klo ja ke pe klo koko ohjelmisto Liput myös Järvenpää-talon Kellariteatterissa to klo 19 pe klo 19 la klo 19 ke klo 19 to klo 19 la klo 19 Liput 20/18. Frankie ja Johnny on tunnelmallinen kuvaus rakastumisen huumasta ja suhteen ensi askelista. terrence Mcnallyn kirjoittama näytelmä muistetaan parhaiten elokuvana, jonka pääosissa olivat Michelle Pfeiffer ja Al Pacino. Keski-Uudenmaan teatterissa he ovat anu sinisalo ja Markku Hyvönen. Ohjaus seppo Halttunen, lavastus ja puvut Heini Granberg. Krapin kesäteatterissa Tuusulasssa usiikkinäytelmä koko kansan rakastamista rillumarein tekijöistä Repestä, Tapsasta, Esasta ja Pätkästä. MPäivänsäde, minä ja menninkäinen on kuvaus heidän viimeisistä iltamakiertueistaan viihde-elämän iloineen ja suruineen. Keskeisessä osassa ovat myös Helismaan sanoittamat ikivihreät laulut. Rooleissa ovat Jani Karvinen (Tapio Rautavaara), valtteri Tuominen (Reino Helismaa), ari-kyösti Seppo (Masa Niemi), Seppo halttunen (Esa Pakarinen), anna-leena Sipilä, Metsälintu pahkinen ja Jari hämäläinen. Näytelmän on kirjoittanut Yrjö-Juhani renvall ja sen ohjaa Keski-Uudenmaan teatteriin Teemu ojanne. Musiikkia johtaa Lasse hirvi. Ensi-ilta on la 5.6. klo Krapin kesäteatterissa Tuusulassa. Liput 26/24. Päivänsäde, minä ja menninkäinen Krapin kesäteatteri, Rantatie 2, Tuusula Väliaika- ja ravintolapalvelut , Tervetuloa Keski-Uudenmaan teatteriin ammatti teatteriin lähelläsi eski-uudenmaan teatteri TeaTTeriTaLoLLa KeLLariTeaTTeriSSa TuuSuLaSSa Keravan Järvenpää-TaLon Krapin KeSäTeaTTeriSSa K(KUT) on 12 vuotta toiminut alueellinen ammattiteatteri, ke klo 19 Tiikerinpoika Frankie ja Johnny kuun valossa päivänsäde, minä ja menninkäinen pe klo 19 Seinäruusu to klo 19 ensi-ilta la 5.6. klo 15 la klo 15 Tiikerinpoika pe klo 19 su 6.6. klo 15 jonka kotikuntia ovat pe klo 19 Tiikerinpoika la klo 19 ti 8.6 klo 19 Kerava, Tuusula ja Järvenpää. Omien esitys- su 14.2.klo 15 Seinäruusu ke klo 19 ke 9.6. klo 14 ja klo 19 to klo 19 to klo 19 tensä lisäksi KUT tuo Frankie ja Johnny kuun valossa la klo 19 pe klo 19 alueelle kiinnostavia ja ennakko ti 2.3. klo 19 su klo 15 tasokkaita vierailuesityksiä. KUTilla ei ole pe 5.3. klo 19 ensi-ilta ke 3.3. klo 19 Keuda-TaLon ti klo 19 Kerava-SaLiSSa ke klo 19 vielä omaa teatteritilaa. la 6.3. klo 19 su 7.3. klo 15 ke klo 19 Laila! to klo 19 Vakituista esitystoimintaa on Keravan teatte- ke klo 19 su klo 15 Jukka puotila Show pe klo 19 la klo 19 helatorstai klo 14 su klo 15 ritalolla, Keuda-talossa, su klo 15 Lukkosulaa ja lumpeenkukkia juhannusaaatto pe klo 17 Järvenpää-talossa ja ti klo 19 ke klo 19 Krapin kesäteatterissa ke klo 19 pe klo 19 Tuusulassa. Järvenpää-TaLon to 1.7. klo 19 la klo 19 ke klo 19 Juhani aho -SaLiSSa pe 2.7. klo 19 la 3.7. klo 15 pe klo 19 ke klo 19 älä elämää pelkää la klo 15 Esitykset jatkuvat heinäkuun lopussa. ke klo 19 la klo 19 esityspaikat: Keravan teatteritalo, Kultasepänkatu 4 su klo 15 Keuda-talo, Keskikatu 3 A, Kerava Järvenpää-talo, Hallintokatu 4 Keski-Uudenmaan teatteri Toimisto ja lipunmyynti palvelee Keravalla osoitteessa Kauppakaari 8, 2. kerros (Kelan vieressä), p / Lipunmyynti on avoinna ti klo ja ke pe klo Lippuja kaikkiin esityksiin voi ostaa verkkokaupasta osoitteesta Lisätietoja esityksistä Kevät ja kesä 2010 Frankie ja Johnny kuun valossa Komedia rakastumisesta Mies. nainen. Sama työpaikka. Treffit. onnistuuko? rankie ja Johnny on tunnelmallinen kuvaus rakastumisen huumasta ja Fsuhteen ensi askelista. Terrence Mcnallyn kirjoittama näytelmä muistetaan parhaiten elokuvana, jonka pääosissa olivat Michelle Pfeiffer ja Al Pacino. Keski- Uudenmaan teatterissa he ovat anu Sinisalo ja Markku hyvönen. Ohjaus Seppo halttunen, lavastus ja puvut heini Granberg. Ensi-ilta ke 3.3. klo Keravan teatteritalolla. Liput 20/18. Vierailulla Keski- Uudenmaan teatterissa Seinäruusu uorasuinen Seinäruusu on saanut naisena olemisen au- tarpeekseen! Yhtä Stuudesta halavatun oottamista koko ikä pikkupimpulasta kirkkomaahan! Saa oottaa että oppis potalle, ettei tulis paha kakku, pääsis kouluun, pussais Pete, pullistuispusero, näkis Dingon, tulis prinssi, kasvais maha, pienenis maha, tulis Jore jo, pakkais Jore jo tavaransa, tulis parempi prinssi, hakis nyt viimein tanssimaan ihan kuka vaan, pääsis jo eläkkeelle, oikenis nyt kaulaheltat uudella kräämillä Seinäruusu on näyttelijä Pauliina Hukkasen estradihahmo. Esityksen tekstin on kirjoittanut esko Janhunen ja ohjannut Kari paukkunen. Esitys vierailee Keravan teatteritalolla pe klo ja su klo Liput 20 / 18. Älä elämää pelkää itva Sorvalin tunnelmallinen lauluilta RÄlä elämää pelkää on syntynyt Ritva Sorvalin ja Kaj Chydeniuksen yhteistyöstä. Esitys sai ensi-iltansa yli 12 vuotta sitten. Sorvali on kiertänyt Suomea ja saanut kaikkialla lämpimän vastaanoton ja ylistävät kritiikit. Vuodet ja esityskerrat eivät silti ole vieneet näyttelijän intoa sen esittämiseen. Älä elämää pelkää ei ole pelkästään lauluilta, siinä on mukana puheosuuksia ja huumoria. Välitekstit ja stand up -osuudet Ritva Sorvali on kirjoittanut itse. Pianon ääressä on Saku Koskelainen. Yleisön pyynnöstä lisäesitys Järvenpäässä ke klo Järvenpää-talon Juhani Aho -salissa. Liput 20/18. Laila! itva Sorvali ja Jiri Kuronen orkestereineen ovat Laila Kin- laulujen tunnelmissa. Rnusen Esitys on kunnianosoitus yhdelle Suomen hienoimmista viihdetaiteilijoista. Esityksessä on mukana paljon tunnettuja Laila Kinnusen tulkitsemia lauluja, mutta myös tuntemattomampia helmiä vuosien varrelta. Esitys on Keski-Uudenmaan teatterin vieraana ke klo Keuda-talon Kerava-salissa. Liput 20/18. Tiikerinpoika iikerinpoika on puhutteleva tanssiteatteriteos, jonka TMetsälintu pahkinen on ohjannut. Tiikerinpoika tarttuu miehisyyteen, väkivaltaan ja seksuaalisuuteen nauraen, laulaen ja tanssien. Tanssija-näyttelijä Jari hämäläinen ja muusikko vando Suvanto tulkitsevat ari nummisen käsikirjoittamaa klassikkoteosta miehisyyden monista kasvoista. Esitys vierailee Keravan teatteritalolla ke klo 19.00, la klo ja pe klo Liput 15/10. vielä kerran kanssamme Keravalla Jukka Puotila show ukka puotilan show on tämän hetken suosituin Jyhden miehen show maassamme. Suomen parhaimpien imitaattorien joukkoon lukeutuva Puotila marssittaa esityksessään lavalle kymmeniä erilaisia henkilöhahmoja. Perinteisten hahmojen lisäksi Puotila loihtii katsojien iloksi myös monia tämän hetken kuumia nimiä pintajulkkiksista poliitikkoihin. Yleisön pyynnöstä lisäesitys Keuda-talon Kerava-salissa su klo Liput 20. huippuvierailu Tampereelta! heli Laaksosen esikoisnäytelmä Lukkosulaa ja lumpeenkukkia V itsikäs ja surumielinen, hauska ja liikuttava kulkevat rinnakkain Heli Laaksosen näytelmässä, jonka lounaissuomalainen kieli on hupaisan lyhyttä ja sukkelaa. Komediaa tähdittää ainutlaatuinen näyttelijäryhmä, kun estradin valtaavat eila roine, esko roine, Tuija ernamo ja ilmari Saarelainen. Huam! Täsä näytelmäs ei juara viina eikä olla ilkitemulkite. Kukka ei myäskä kettä lyä vaik syyt olis ja miäl tekis. Esitys on Keski-Uudenmaan teatterin vieraana Keuda-talon Kerava-salissa helatorstaina klo Liput 24/22. Tilausohjelmistossa jatkaa Koko perheen riemukas Sirkuspelle Hermanni ermanni ystävineen vierailee mielellään Htapahtumissa, juhlissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Esityksen kesto on tunti. Kysy lisää toimistoltamme. Suosittelemme esitystä kaikenikäisille sirkuksen ja teatterin ystäville. vekarateatteri esittää Krapin kesäteatterissa Tuusulasssa heinähattu, vilttitossu ja rubensin veljekset Kirjoittanut Sinikka nopola ja Tiina nopola, musiikki iiro rantala, lavastus Sanna vartiainen, puvut Sari Gers, ohjaus ulla-sisko ja Simo Tamminen. Esitykset ti, ke, to klo 18 ja la, su klo 15. Liput 15/10, alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Kartanon kesäteatterissa Laulu Tulipunaisesta kukasta Kirjoittanut Johannes Linnankoski, ohjaus Marko Kokko. Esitykset ja Kartanon kesäteatteri, Kivisillantie 12, Kerava. Keski-Uudenmaan teatteri näytelmän Frankie ja Johnny kuun valossa juliste, flaieri ja G-taitettu kausiesite

14 piirustukset: Teemu Loikas dramatisointi ja ohjaus Lars Svedberg musiikki Jani Uhlenius koreografia Osku Heiskanen Järvenpäätalon Sibeliussalissa Ensi-ilta Liput 12 k o k o p e r h e e n m u s i k a a l i Ohjaus Lars Svedberg Musiikki Jani Uhlenius Koreografia Z. Topeliuksen sadun pohjalta dramatisoinut Osku Heiskanen Lars Svedberg, suomennos Aila ja Lars Svedberg Lavastus ja pukusuunnittelu Teemu Loikas Näyttämöllä Valosuunnittelu Mari Agge Prinsessa Ruusunen Aija Korhonen Prinssi Florestan Mikko Korhonen Orkesteri Susanna muori Terttu Uhlenius Petri Hissa rummut ja percussiot, Erkki Kaikkonen kontra- ja Pikku Susanna Venla Kosonen / Sannis Rahko sähköbasso, Altti Uhlenius sähkökitara ja banjo, Klaus Suominen Kokkipoika Sam Tiina-Mari Tiittanen Mestarikokki Kari Leskinen piano ja kosketinsoittimet, Mikko Juomanlaskija Jarmo Holttinen Karjalainen trumpetti ja flyygelitorvi, Petri Puolitaival saksofonit, Hovimarsalkka Ari Toropainen Valtioneuvoksetar Kunigunda Sirkka Vehmersuo huilu ja tinapillit, Jani Uhlenius Kuningas Markku Laine orkesterin johto, piano ja kosketinsoittimet Kuningatar Anja Veck Kuninkaallinen lastenhoitaja Liisa Moilanen Laulujen ohjaus Kaksi viisasta miestä Jukka Utriainen Juki Välipakka Jarkko Kippilä Laulujen sanat Haltiatar Valotar Päivi Käyhkö-Isomäki Jani Uhlenius ja Haltiatar Tummatar Terhi Paloheimo-Pikkarainen Aila & Lars Svedberg Haltiatar Lempi Anna Leikas Äänet Haltiatar Vieno Outi Pippuri Kimmo Kangas Haltiatar Säde Enni Borgström Valot Haltiatar Kuutar Sanna-Mari Sahanen Pentti Aaltonen Haltiatar Tähti Veera kotila Maskeerauksen suunnittelu Hoviväkeä Riku Berg Päivi Järvinen, Mervi Forsell Tuulia Halttunen ja Heli Toivanen Waltteri Kettu Ompelijat Pertti Lehto Tiina Laurokoski, Tuula Laakso, Tuulia Pajunpää Aija Nurminen, Laura Ristaniemi ja Tuuli Pekkala Irmeli Takala sekä Marina D. Annikki Rumbin Talkoolaiset Sirja Someroja Laila Härme, Auvo Jokinen, Tiina Kalle Tahkolahti Keto, Tommi Kolehmainen, Tarja Kertoja Lars Svedberg Kotila, Marja Komppa, Aapo Laine, Pauliina Naala, Opri Poikonen, Asil Sadri, Anssi Taari, Altti Uhlenius Lämmin kiitos: ja näyttelijät Järvenpään kaupunki, Järvenpäätalon henkilökunta, Järvenpää- Liisa Paakkunainen ja Minna Ritva- Työharjoittelijat talon Amica, Unga Teatern, Turun nen / Järvenpään mediapaja, Kukka Nuori Teatteri, Ahkerat talkoolaiset Raejärvi / Koivusaaren yläaste Näyttämöavustajat Janne Wahlman Tiina Keto Ilona Kosonen Graafinen suunnittelu ja valokuvaus Timo Saarinen Kuiskaaja Asil Sadri Tuottaja Anu Komppa Totuuden helmen kalastaja? otuuden helmen kalastaja? Onko kyseessä ranskalaisen Georges Bizetin tuntemattomampi ooppera? Sen varsi- T naisen Helmen kalastajan kakkososa, se joka ei koskaan valmistunut? Ei ole! Kyseessä on unelmieni ooppera, se vielä kirjoittamaton, mutta jo pitkälti eletty. Topeliaanisen totuuden siivittämä elämäntapa syntyi osaltani vuonna Järvenpään keskuskansakoulu oli juuri valmistunut. Me Kilpisen koulun, myöhemmin Kinnarin kouluna tunnetun opinahjon lapset saimme viettää Järvenpään uudessa, upeassa koulussa joulujuhliamme. Joulujuhlaan kuului aina satusetä Sakari Topeliuksen (nuorempi Zachris Topelius, ) näytelmä. En enää muista, mikä teos oli kyseessä. Ei kuitenkaan esimerkiksi Jäänlähtö Oulunjoesta tai Ensimmäinen veripisara aaterunoihin perustuva draamaesitys. Vaan satu. Kaiketi joku klassikko. Olin koulumme esityksessä vailla repliikin repliikkiä oleva hovipoika. Jännitin, kun seisoin lavalla. Minä, katsomosta vasemmalla puolella, kolmannessa rivissä, toinen oikealla oleva kalpea ekaluokkalainen. Mennessäni esityksen jälkeen pukuhuoneeseen en löytänyt päällyshousujani. Villahousut jalassa kirmaisin yleisön läpi itkien saliin: Isä! Isä, housuni ovat hukassa! Elämää ymmärtävä isäni vaistosi oitis: näin tulee käymään! Ennemmin tai myöhemmin. Ketä pistää värttinä, keneltä hukkuvat housut! Kohtaloaan ei voi kukaan välttää! Isäni tarttui voimakkaasti käteeni ja johdatti minut, ainokaisen poikansa Z. Topelius: p. (09) , nuuttaus nuuttaus nuuttaus pukuhuoneeseen. Ja mitä tapahtui? Muistan tuolla hetkellä nähneeni yläpuolellani tähden syttyvän ja hohtavan helmen vieressä oli kaipaamamme vaatekappale: päällyshousuni. Rakkaat housuni! Tämä on ensimmäinen ja syvä topeliaaninen kokemukseni. Myöhemmin astuin topeliaaniseen maailmaan. Olin ystävystynyt ohjaajanäyttelijä Lars Svedbergin kanssa. Hän ystävineen kaipasi musiikkia August Strindbergin Velkojat -näytelmään. Lupasin auttaa asiaa puolella litralla kirkasta juomaa. Svedberg osoittautui reiluksi. Toi litran. Ajattelin, että tuollainen ihminen ei voi olla pohjimmiltaan huono. Jälkeen päin mietteeni osoittautui todeksi. Teimme Kansallisteatteriin Topeliuksen Hyrrän eli Prinsessa Liukaskielen, teimme Svenska Teaterniin Prinsessa Ruususen, teimme kuunnelmia, Knallia ja sateenvarjoa Aloitimme laajan kirjeenvaihdon. Ympäri maailmaa etsimme Topeliuksen henkeä ja niin monilta piilossa ollutta totuuden helmeä. Ja niin usein voimme viestittää toisillemme: Z han lever. Setä elää. Tänään levitämme tätä ilosanomaa Järvenpäässä. Mielestäni esityksen lukupäinen joukko lavalla on topeliaanisesti valaistuneita isänmaan ystäviä ja absoluuttisen totuuden etsijöitä. Kaikkien heidän ja Teidän, arvoisa yleisö, elämänkruunussa vielä kimaltaa se helmistä kirkkain: totuuden helmi. Sen ansaitsee, jos antaa itsensä puhtain sydämin sadun vietäväksi. Hypätkää pelotta joukkoon mukaan, sedän kyytiin, topeliaaniseen hulvattomuuteen. Sen voi tänä päivänä ilmaista Prinssi Florestanin kuolemattomin sanoin: Aarrgh! Hunga! Tonga! Iiikk! Mä ajan kahleet taitan, rakkauteni palaa! Mutta vaikka rock onkin rajaton riemu, niin silti kannattaa muistaa, vielä tuntemattoman järvenpääläisrunoilijan viisas elämänohje: Kuljen tietäin, etsien sua, Helmi Totuuden! Viihtyisää teatterihetkeä! Toivottavasti tänään valkenee myös kuuluisan saksalaisen kapellimestarin Herbert von Karajanin 1950-luvulta peräisin oleva kuolematon ajatus: Ei Eurooppaa ilman Järvenpäätä! Tervetuloa siis Järvenpään teatteriin! Värttinän vietäväksi. Topeliaanisen otsasuutelon huumaan! Jani uhlenius satumusikaalin säveltäjä Hallintokatu 4, Järvenpää P. (09) , Ensi-ilta Järvenpää-talon Sibelius-salissa Z. Topelius: graafinen suunnittelu Timo Saarinen lavastus ja pukusuunnittelu Teemu Loikas valosuunnittelu Mari Agge Prinsessa Ruusunen Näytelmä ajan kulusta, rakkauden voimasta, kasvun vääjäämättömyydestä, uskosta elämän voittoon otuutta ei ole olemassa on vain pu, sen me tiedämme. Mutta tie sin- Sadussa on aina onnellinen lop- tarinoita kuuluu ne ei useinkaan ole suora ja itsestään T vanha japanilainen selvä. Tässä on sadun draama, sen sanonta. Tarina Prinsessa Ruususesta mahdollinen opetus, lukijan tai katsojan oivallus, tarinan jännittävyys. kertoo tytön ihmeellisestä, joskus kivuliaasta mutta siunatusta kasvusta naiseksi. Haltiatar Tummatarta ei siihen ja ne ovat yleensä koomisia, Kontrastit ja rinnastukset kuuluvat kutsuttu prinsessan kastejuhliin. Hän samalla keventäviä ja valaisevia. loukkaantuu, haluaa kostaa, langettaa tuomion linnan ylle, lisäksi hän nakkaishenkilö. Hän toivoo partaa ja Kokkipoika Sam on Ruususen rin- tuntee kateutta prinsessaa kohtaan, sadan vuoden jälkeen hänen toiveensa toteutuu. Sen jälkeen hän haluaa joka muilta haltiattarilta on saanut niin ihania lahjoja. Kasvua minä en muorin. Poika on kasvanut mieheksi. sinulle sois! Tässä sadussa on myös kysymys Mutta täytettyään viisitoista totuuden ja teeskentelyn, vilpittömän vuotta prinsessa ei, isänsä kohtalonuhmasta huolimatta, voi vastustaa neuvoksetar Kunigunda ja Hovimar- ja vilpillisyyden vastakohdista. Valtio- värttinän kutsua. Hän synnyttää salkka taitavat hovietiketit ja osaavat Tummattaren uudestaan, se on hänen käyttäytyä hyvin kaikissa seuraelämän koukeroissa, mutta osaavat biologinen vääjäämättömyytensä, synnyttää myös pelastajansa, prinssi myös kameleontin tavoin muokata Florestanin, ja pitkä tarunomaisesti käytöksensä niin että miellyttävät satavuotinen kasvu naiseksi alkaa. kaikkia. Ainoastaan yleisölle nämä Onnellinen loppu ei ole itsestään sovinnaisuuden apostolit paljastavat selvä: onko hyvää tarkoittava, hieman kömpelö antisankari Florestan tusta pohtivat Viisaat miehet käyvät todelliset ajatuksensa. Elämän tarkoi- todella kykenevä herättämään prinsessan unestaan? Ja ehtiikö hän? On- selvittääkseen tämän salaisuuden. loputtoman tuskallista kamppailua ko hieman itserakas, omiin kykyihinsä Vasta prinsessan vilpitön, sumeilematon selvänäköisyys paljastaa heille, ihastunut haltiatar Valotar aivan niin ihmeellinen kuin hänen puheensa että elämän salaisuus on Rakkaus. rakkaudesta antavat syytä uskoa? Jokaisessa sadussa tai tarinassa Onko haltiatar Tummatar pelkästään on kätkettynä totuuden elementtejä. paha, Pahatar, Tuonetar, vai onko hän kehityksen asettama välikappale? Lars Svedberg ohjaaja Ruususruno Kaukana täältä linnassa on Prinsessa kaunis ja voittamaton. Hän siellä osasi kyllä laulaa eikä käyttänyt edes kiljukaulaa. Kun kukat jo ruukussa mätäili niin Kunigunda kuninkaalle kukista hätäili. Ja haltijat Prinsessaa suojelijat aina, myös tiistaina ja torstaina. Kun linnan ovet ne Prinssille aukes, niin pahan noidan taika jo raukes. Jos mukana laulaa vanha hovi, niin lattiasta kuuluu kopi kopi. Myös mestarikokki se aina vaan jaksaa valmistaa sitä ällöä maksaa. Venla Kosonen 9 v. pikku Susanna harjoituksissa Prinsessan, Prinssin tai KuninKaan Kruunu: Leikkaa irti kultaisia reunoja myöten. Leikkaa mustien viivojen mukaan kruunun molempiin päihin kielekkeet, joilla voit säätää kruunun sopivan kokoiseksi. Syksyn viimeinen! to klo 19 Keväällä 8 lisäesitystä: pe klo 19 la klo 15 su klo 15 ti klo 10 ja 13 ke klo 19 la 2.4. klo 15 su 3.4. klo 15 Esitykset Järvenpää-talon Sibelius-salissa, Liput 12 Hallintokatu 4, Järvenpää. Toimisto avoinna ke pe klo P. (09) , Prinssi Florestan Hovimarsalkka Kokkipoika Sam Kuningas Prinsessa Ruusunen Haltiatar Tummatar Haltiatar Valotar Olipa kerran, kauan kauan sitten, korkealla vuorella ihanan kaunis linna. Oikea satulinna torneineen ja viireineen, mutta paksujen läpitunkemattomien ruusuköynnösten vangitsemana. Linnan julkisivun peittivät tuhannet purppuranpunaiset ruusut. Ruusut olivat häikäisevän kauniita, mutta niissä oli myös tuhansittain teräviä piikkejä, jotka estivät uteliaitten sisäänpääsyn linnaan. Läpi valtakunnan kiiri huhu: sata vuotta sitten linnassa asui kuningas, kuningatar ja koko heidän hovinsa. Siellä heidän kanssaan eli myös satumaisen kaunis prinsessa, heidän tyttärensä. Kuningas, kuningatar, hovi ja prinsessa olivat kaikki vaipuneina syvään uneen. Legenda nukkuvasta linnasta oli antanut kauniille prinsessalle nimen Ruusunen. Väritä Ruususen linna Mitä he sanovat? Kirjoita puhekupliin. piirustukset Teemu Loikas Järvenpään teatterin musikaalin Prinsessa Ruusunen juliste, lehtimainos ja käsiohjelma (graafinen suunnittelu ja toteutus, valokuvat)

15 Järvenpään Teatterissa rokki soi ja purkka paukkuu syksyllä graafinen suunnittelu Timo Saarinen Musikaali Jim Jacobs & Warren Casey Ohjaus Christian Lindroos Koreografia Osku Heiskanen Musiikin johto Altti Uhlenius Lavastus Teemu Loikas Puvustus Maarit Nick Ensi-ilta la klo Esitykset Järvenpää-talon Sibelius-salissa Liput: 14 / 12 Tiedustelut: (09) / J ä r v e n p ä ä n t e a t t e r i 3 0 v u o t t a J ä r v e n p ä ä n t e a t t e r i 3 0 v u o t t a Eläköön Rock and Roll! Syksyllä 2002 Järvenpää-talon Sibelius-salissa Musikaali Grease Liput ja tiedustelut Järvenpään Teatterin toimisto Järvenpää-talo, II kerros Hallintokatu 4 (09) / Väliaikatarjoilut: Sodexho Oy, p arkisin klo 9 16 Ohjaus Mikko Kivinen Lavastus Teemu Loikas Puvustus Maarit Nick Esitykset keväällä 2002 pe klo ennakkonäytös la klo ensi-ilta ke 30.1., pe 8.2., la 9.2., to 14.2., su 24.2., ke 27.2., la 9.3., su 10.3., pe 15.3., la 23.3., su 24.3., pe 5.4., la 6.4. Näytökset klo paitsi su ja su klo Syksyllä 2002 su , la , su , ke , la , ke , su 3.11., pe 8.11., su , ke , ke , su , su 1.12., ke Näytökset arkisin ja lauantaisin klo 19.00, sunnuntaisin klo Liput 9 / 8 Maalaisidylli järkkyy, kun kirkkoherran työhuoneesta löytyy ruumis. Eversti Protheroe on ammuttu. Monella olisi ollut syytä murhata eversti. Onneksi neiti Marple näkee ja kuulee kaiken puutarhastaan. Kirjoittanut ja säveltänyt Thorbjørn Egner. Ohjaus Annemari Untamala. Kasper, Jesper ja Jonatan ovat hiipineet yöllisillä retkillään jo monen lapsisukupolven sydämeen. Lähde sinäkin matkalle Kardemumman kaupunkiin. Liput 8.40 / Esitykset Kellariteatterissa to 7.2. su ke to su 3.3. pe 8.3. (klo 10 ja 12.30) ke su 17.3 (Lastentapahtuma) to 4.4. su 7.4. la su Esitykset arkisin klo 19.00, viikonloppuisin klo Lastentapahtuma Järvenpää-talo on jälleen lasten käytössä Järvenpään Teatterin perinteisenä Lastentapahtuma-päivänä su klo Luvassa ongintaa, ilmapalloja, kasvomaalausta, satuja ja seikkailuja. Kolme iloista rosvoa kaksi esitystä, liput 8.40 / 7.60 Aluelippu lapset 4, aikuiset ilmaiseksi. graafinen suunnittelu Timo Saarinen Grease on taianomainen rakkaustarina, joka on koskettanut katsojiaan vuosikymmenten ajan. Grease on tanssin ja vauhdin hurmaa, täynnä kuolemattomia hittejä kuten Summernights ja Greased lightning. Säveltänyt ja kirjoittanut Jim Jacobs & Warren Casey Ohjaus Christian Lindroos Koreografia Osku Heiskanen Musiikin johto Altti Uhlenius Lavastus Teemu Loikas Puvustus Maarit Nick Grease tulee, osta lippu. Vain 20 esitystä! Ensi-ilta la klo Muut esitykset pe 4.10, la 12.10, to 17.10, pe 18.10, su 27.10, to 31.10, to 7.11, la 9.11, la 16.11, su 17.11, pe 22.11, la 23.11, pe 29.11, la 30.11, to 5.12, la 7.12, su 8.12, pe 13.12, la Esitykset arkisin ja lauantaisin klo 19.00, sunnuntaisin klo Esitykset Järvenpää-talon Sibelius-salissa. Liput 14 ja 12. Kysy ryhmäalennuksia Järvenpään teatterin musikaalin Grease juliste ja käsiohjelma sekä kausiesite (graafinen suunnittelu ja toteutus, osa valokuvista)

16 Laura Ruohonen: Suomies ei nuku Tragikomedia ihmisistä hukkamaalla Ohjaus Markku Hyvönen Näyttämöllä Pauliina Naala, Tommi Kivilehto, Tommi Kolehmainen, Terttu Uhlenius, Juha Palkeinen, Anu Komppa EsityksEt Järvenpää-talon Kellariteatterissa Liput 12 / 10 la klo 19, to klo 19, la klo 19, to 2.3. klo 19, su 5.3. klo 16, pe klo 19, la klo 19, to klo 19, ti klo 19, ke klo 19, pe 7.4. klo 19, la 8.4. klo 19 tiedustelut ja LippuvarauksEt / Järvenpään teatterin toimisto on avoinna Järvenpää-talon 2. kerroksessa torstaisin klo uloa! Kaksi aurinkoa Kiellettyjä kuvia, ehtaa propagandaa Ensi-ilta Järvenpään teatterissa la Järvenpään teatterin näytelmän Suomies ei nuku juliste (graafinen suunnittelu ja toteutus, valokuva) Kauko Röyhkän romaanin pohjalta dramatisoinut ja ohjannut Jari NissiNeN Lavastus Kaisa rasila ja ruska schönberg Puvut heini granberg Meni pois, mun ainut armaani. Ei suotu mulle onnea, ei vanhuutta hänen rinnallaan. Vain autius, musta metsä maan. Niin loistaa kirkkaammin molemmat auringot mun parvekkeellani. Ja tornit kaupungin kohoaa korkeelle taivaan pronssipilvihin. Ehkä vihdoinkin oot vapaa. Irti maan kahleista, eikä sua tunne kukaan vain kaksi varjoa. Kauko Röyhkä Järvenpään teatteri 35v. Järvenpään teatterin toimisto palvelee ti ja to klo Tervetuloa! p. (09) / Järvenpään teatterin näytelmän Kaksi aurinkoa flaieri, juliste ja käsiohjelma (graafinen suunnittelu ja toteutus, valokuvat) Järvenpää-talon kellariteatterissa Kaksi aurinkoa Kiellettyjä kuvia, ehtaa propagandaa Kaksi aurinkoa la klo 19, pe 2.2. klo 19, la 3.2. klo 18, to 8.2. klo 19, la klo 18, pe 2.3. klo 19, la 3.3. klo 18, to 8.3. klo 19, pe 9.3. klo 19 Liput 12/10 e. Varaukset puh (09) / tai Lippujen lunastus ennakkoon teatterin toimistolta tiistaisin ja torstaisin klo (Järvenpää-talo, 2.krs) Ensi-ilta Järvenpään teatterissa la Kiellettyjä kuvia, ehtaa propagandaa K-15 PELAGUS SUBSTANTIAE INFINITUM

17 S e l l a i s t a s a t t u u Keski-Uudenmaan teatteri (09) Kauppakaari 8, Kerava, 2. kerros S e l l a i s t a s a t t u u Vaimokkeesta aimoke tuo meistä useimmille mieleen Ansa Ikosen Vja Tauno Palon. Mutta, mutta Vaimoke on alun perin Hilja Valtosen vuonna 1933 ilmestynyt romaani, josta samannimisessä elokuvassa on vain häivähdys. Romaanin paras puoli on Valtosen kieli, jossa on vähän vanhanaikaista mutta paljon myös tuoretta ja joka on ennen kaikkea Valtosen ikiomaa kieltä, värikästä ja nokkelaa, selvästi erottuvaa. Tätä kieltä on pikkuisen nykyaikaistettu, mutta mahdollisimman vähän. Sen pitää kuulostaa Valtoselta. iehättävää Hilja Valtosen romaaneissa ovat myös Vniiden päähenkilöt, jotka eivät perinteisten naistenromaanien tapaan ole täydellisen kauniita ja älykkäitä, mutta sitäkin nokkelampia, itsenäisempiä ja omatoimisempia. Siinä suhteessa kelvollisia esikuvia edelleen. Vaimokkeen Kirsti on heistä oivallinen esimerkki. Koulussa Kirsti ei pärjää mutta elämässä sitä paremmin. Ja vaikka lopussa näyttää, että Esko on kesyttänyt Kirstin, me kaikki tiedämme että viimeistä sanaa ei ole siinä avioliitossa sanottu. oivo Kärjen musiikki luo tunnelmaa, antaa väriä ja Tkommentoi juonta. Ajatelkaa vaikka Kärjen vuonna 1939 Medody Maker-lehden sävellyskilpailun voittanutta kappaletta Näin kai määrätty on, jonka Eila Pellinen levytti vasta vuonna Niin kaunista, romanttista ja joskus surullistakin niin kuin rakkaus on. usiikillisen rakkaustarinan ympärillä hyörii mennei- vuosikymmenien maalaisyhteisö, jossa kaikki Mden tuntevat kaikki, kaikki tietävät kaiken ja kaikki haluavat sanoa sanansa kaikkeen. Ja vaikka Kirsti pärjäisi mainiosti omillaankin, soppaa hämmentävät innokkaasti myös äiti ja siskot. Miehet kommentoivat ja pohdiskelevat tämän naisarmeijan aikaansaannoksia, mutta tuntuvat lopulta olevan sitä mieltä että ohjat ovat hyvissä käsissä. Katsokaa ja kuunnelkaa oletteko samaa mieltä? Kari Paukkunen, ohjaaja S e l l a i s t a s a t t u u Ohjelmistossa syksyllä 2006 Sinikka Nopolan hämäläisiloittelu Ei tehrä tästä ny numeroo esitykset alkaen Loistelias teatterielämys Yksi laulu yli muiden Komedia sisaruudesta Käkikello ensi-ilta Seuraavana KERAVA ensi-ilta Radanvarsirevyy! Kauppakaari 8, 2. kerros, Kerava, (09) , Lisätietoja esityksistä ja esityspäivät KeSKi-UUdeNmaaN TeaTTeri t e a t t e r i l ä h e l l ä s i Kesäteatterin riemua Tuusulan Krapilla Agapetus Ohjaus Kari Paukkunen Lavastus Pekka Korpiniitty Puvustus Siru Kosonen Rooleissa Seppo Halttunen, Mira Kivilä, Antero Nieminen, Ari-Kyösti Seppo, Pihla Penttinen, Ulla-Sisko Tamminen, Simo Tamminen, Valtteri Tuominen ja Panu Vauhkonen Ensi-ilta to klo 19. Muut esitykset ja Liput 25 / 22 KesKi-UUdenmaan TeaTTeri t e a t t e r i l ä h e l l ä s i (09) Pelagus substantiae infinitum Ari-Kyösti Seppo Pihla Penttinen Antero Nieminen Panu Vauhkonen Seppo Halttunen Simo Tamminen Ulla-Sisko Tamminen Valtteri Tuominen Tervetuloa KUTin kesäteatteriin! Näytteleminen on leikkimistä! Meidän tehtävämme on jakaa tätä elämän riemua, rakkautta ja suruakin teille Me olemme leikkineet hiekkalaatikolla koko kevään. hyvät katsojat. On naurettu, laulettu, juostu, soudettu, Te Deum! rakastuttu, kontattu, uitu, ajettu moottorilla, paleltu ja itketty (lähinnä ohjaaja!), Tule hyvä kakku, älä tule paha kakku Ylistetty olkoon suomalainen kesäteatteri! nyrkkeilty ja istuttu nuotiolla. On näytelty pensasta, perämoottoria, Helsinki saksanpaimenkoiraa, soitimella olevia Kari Paukkunen lintuja (aika erikoisia!), punakaartilaisia, rosvoa ja Ohjaaja poliisia. Agapetus Näyttämöllä Himanen Aarne, proviisori Aatamin puvussa ja vähän Eevankin Alli-neiti Näytelmäksi sovittaneet Leena Tamminen ja Kari Paukkunen Ohjaus Kari Paukkunen Lavastus Pekka Korpiniitty Puvustus Siru Kosonen Kuorojen harjoittaminen ja sovitukset Juki Välipakka Viirimäki Sulo, asemapäällikkö Seppo Halttunen Panu Vauhkonen Pihla Penttinen Kehkonen Paavo, luutnantti Ari-Kyösti Seppo Liina Nurkka, piika Mira Kivilä Nimismies, Ensio Simo Tamminen Konstaapeli Lehtinen Valtteri Tuominen Lyydia Lehtinen, konstaapelin äiti Ulla-Sisko Tamminen Kalle Vikström, rosvo Antero Nieminen Rikke, saksanpaimenkoira Valtteri Tuominen Pyykkiakka Antero Nieminen Tekniikka Jukka-Pekka Saastamoinen Järjestäjät Anu Tamminen ja Kalle Tahkolahti Kuiskaaja Anu Tamminen Lavasteiden rakennustyöt Esko Vuorio, Heikki Lund ja Paula Rautiainen Puvustusassistentti Irmeli Takala Valokuvat, käsiohjelma Timo Saarinen Tuottaja Heikki Lund Keski-Uudenmaan Teatteri / Anu Uhlenius Esityksessä laulettu musiikki Kevätsointuja, Säveltäjä P.J. Hannikainen, sanoittaja Larin Kyösti Suomalainen kansanlaulu, trad. Kristallen, ruots. trad. Nukkuos prinssini vaan, Säveltäjä Bernhard Flies, Suomalaiset sanat Kyllikki Solanterä Sua tervehdin, Säveltäjä August Härtel, sanoittaja Toivo Muroma Gute Nacht, Säveltäjä ja kääntäjä Adolf Marschner Harmonikka Jani Uhlenius Lämmin kiitos! Krapihovi Oy & henkilökunta Suomen Kansallisteatteri Tuusulan kunta Järvenpään teatteri Keravan kaupunki Suomen Lehtiyhtymä Ramirent OYJ Harri Kallio Kerasivu Oy / Jukarainen Erik Winqvist Haarajoen saha Tuuli-Maria Keskinen Valtion näyttämötaidetoimikunta Hyökkälän koulu Näytelmän oikeuksia valvoo Suomen näytelmäkirjailijaliitto. Näytelmän kesto on noin 2 h 10 minuuttia väliaikoineen. Keski-Uudenmaan teatterin musiikkinäytelmän Vaimoke käsiohjelma kausijuliste 2006 Seuraavana Kerava, kesäteatteriesityksen Aatamin puvussa ja vähän Eevankin juliste ja käsiohjelma, (graafinen suunnittelu ja toteutus, valokuvat)

18 Olga Keski-Uudenmaan Teatteri laila hirvisaaren NäytelMä Ohjaus Ari Kallio Laila Hirvisaaren kirjoittama näytelmä selviytymisestä. Sota on päättynyt ja Suomi yrittää päästä jaloilleen. Näyttämöllä Mira Kivilä, Ulla-Sisko Tamminen, J-P Palonen, Markku Hyvönen, Pauliina Hukkanen, Simo Tamminen ja Tuomas Turkka ensi-ilta la 1.3. klo 19 keuda-talon kerava-salissa Muut esitykset keudatalossa (Keskikatu 3, Kerava) la 8.3. klo 19, su 9.3. klo 15, la klo 19 ja su klo 15 esitykset Järvenpäätalossa (Hallintokatu 4) to 3.4. klo 19, la 5.4. klo 19, su 6.4. klo 15, ke 9.4. klo 19, su klo 15 liput 22 / 20 Juhlavuoden koko ohjelmisto ja lisätietoja esityksistä Lippuvaraukset ja tiedustelut teatterin toimisto, Kauppakaari 8, 2 krs, Kerava, (09) / Lippuja esityksiin voi ostaa myös osoitteesta Kauppakaari Kerava 10 Juha JOkelaN Muruja on elon onni, suuri osa suruja Laila Hirvisaari Olga KesKi-UUdenmaan TeaTTeri t e a t t e r i l ä h e l l ä s i vuotta juhlavuoden ohjelmistossa: Mobile Horror Vuosikymmenen menestyskomedia, ajankohtaisen piikikäs komedia yritysmaailmasta. Ohjaus Esko Vuorio Rooleissa Pauliina Hukkanen, Markku Hyvönen, Ulla-Sisko Tamminen ja Tuomas Turkka esitykset Keravan teatteritalolla (Kultasepänkatu 4) su 3.2. klo 15, to 7.2. klo 19, la 9.2. klo 19, to klo 19, su klo 15, ti klo 19, ti 4.3. klo 19, pe klo 19, la klo 19, to klo 19 ja la klo 19 liput 20 / 18 erberhard Streulin Tarpeistonhoitajan tähtihetki Riemukas kurkistus kulisseihin. Tarpeistonhoitaja Pirinen hurmaa yleisönsä! Ohjaus Ulla-Sisko Tamminen Roolissa Juha-Pekka Palonen esitys Keravan teatteritalolla (Kultasepänkatu 4) pe 1.2. klo 19, Krapin Mankeliaitassa (Rantatie 2, Tuusula) su klo 15 liput 20 / 18 Päiväkoti- ja koululaisryhmille uusi lasten musiikkinäytelmä Pirveli ja Pyhimys Ohjaus Samuli Reunanen Näyttämöllä Mika Nuojua ja Annaleena Sipilä (09) Yleisön pyynnöstä lisäesitys! Mika waltarin wallaton farssi Rakas lurjus keravan teatteritalolla (Kultasepänkatu 4) pe klo 19. liput 20 / 18 Kesäteatterissa 2008 Tuusulan Krapilla Sisko istanmäki: Liian paksu perhoseksi Ohjaus Aila Lavaste liput 26 / 24 KesKi-UUdenmaan TeaTTeri 1 0 v u o t t a t e a t t e r i a l ä h e l l ä s i Keski-Uudenmaan Teatteri Rooleissa Mira Kivilä Ulla-Sisko Tamminen Pauliina Hukkanen Markku Hyvönen Juha-Pekka Palonen Simo Tamminen 10Sovitus ja ohjaus Ari Kallio vuotta Olga Sota on Tuomas Turkka päättynyt ja kaikki on kortilla. Lavastus Markus Serala Puvustus Heini Granberg Laila Hirvisaari: Laila Hirvisaari: Olga Esitykset Keuda-talossa Keravalla (Keskikatu 3, Kerava) la 1.3. klo la 8.3. klo su 9.3. klo la klo su klo KesKi-UUdenmaan TeaTTeri 1 0 v u o t t a t e a t t e r i a l ä h e l l ä s i Sota on päättynyt ja kaikki on kortilla. PELAGUS SUBSTANTIAE INFINITUM Järvenpää-talossa (Hallintokatu 4, Järvenpää) to 3.4. klo la 5.4. klo su 6.4. klo ke 9.4. klo su klo Liput 22/20 Juhlavuoden koko ohjelmisto ja lisätietoja esityksistä Lippuvaraukset ja tiedustelut: teatterin toimisto, Kauppakaari 8, 2 krs, Kerava, (09) / Lippuja esityksiin voi ostaa myös osoitteesta Olga NäyTTäMöLLä Anni Ulla-Sisko Tamminen Simo Tuomas Turkka Tuulia Pauliina Hukkanen Lankinen Juha-Pekka Palonen Karhu Markku Hyvönen Olga Mira Kivilä Bromark Simo Tamminen Kirjoittanut Laila Hirvisaari Konstaapeli Marko Penttinen Poliisit Simo Tamminen ja Sovitus ja ohjaus Ari Kallio Juha-Pekka Palonen Lavastus Markus Serala Puvustus Heini Granberg LäMMiN KiiToS Valosuunnittelu Severi Haapala Tiina Winter Suomen Lehtiyhtymä / Mikko Rasila Riikka Björn Äänitekniikka Jukka-Pekka Saastamoinen Ahti ja Mailis Kivilä Ruusukuva Maskeeraus ja kampaukset Lea Kurki Terhi Taipale Keravan Teatteri Lavastuksen toteutus Maija Ripatti, Pirkko Kallio Järvenpään teatteri Esko Vuorio, Heikki Lund, Tia Lindqvist ja Tuomas Turkka Sirkka-Liisa Vuorinen Keravan kaupunki Irmeli Takala Tuusulan kunta Järjestäjät Marko Penttinen ja Tia Lindqvist Milena Stoitcheva Järvenpään kaupunki Valokuvat ja graafinen suunnittelu Suomen Valtion näyttämötaidetoimikunta Timo Saarinen Kansallisteatteri Tuotanto Keski-Uudenmaan Teatteri/ Kerasivu Oy / Anu Uhlenius Reijo Jukarainen Keski-Uudenmaan Teatterin erityiskiitokset kirjailija Esityksen kesto on 2 h 35 minuuttia väliaikoineen. Laila Hirvisaarelle Olga: Minä ei hummarra niistä yhta mittä. Minä tahdon tsaikka, mennä kauppa, myyjätär siellä sanoa, hyvä rouva teillä niin paljon kuponkeja, miksi ette osta mittä muuta. Olgan tarina sodanjälkeisessä Suomessa un Suomen tasavalta nyt juhlii 90-vuotista historiaansa, muiste- keskiössä on ankara sota Klemisen ja sen tapahtumat. Olga kertoo toisenlaisen selviytymistarinan. Se kertoo, miten koko kansa selvisi äärimmäisen puutteen ajasta. Olgan tarina sijoittuu vuoteen Sota on päättynyt ja kansa elää kovinta puutteen ja säännöstelyn aikaa. Sodan loputtua Suomen oli Neuvostoliiton käskystä alettava maksaa niin suuria sotakorvauksia, että muu maailma ei uskonut Suomen niistä selviävän. Sodan aikana olivat elintarvikkeet, kahvi, sokeri, vaatteet ja lähes kaikki kulutustavarat säännösteltyjä, mutta sodan jälkeen säännöstelyä oli edelleen kiristettävä. Henkilökohtaisilla ostokorteilla sai ostaa mitättömiä määriä ruokaa ja muuta tarpeellista. Tilanne synnytti tietysti mustan pörssin kaupan. Kansanhuolto yritti valvoa, että elintarvikkeet jaettaisiin oikeudenmukaisesti, mutta kun jaettavaa oli liian vähän, sitä koetettiin hankkia muunlaisin keinoin laittomasti. Asuntopula oli valtava. Sodassa oli tuhoutunut satojatuhansia asuntoja, Karjalasta pakoon joutuneet perheet tarvitsivat uuden kodin. Kaikille kodittomille oli löydyttävä asuintilaa. Huoneenvuokralautakunnat määräsivät asukkaita kaikkiin huoneisiin, jotka tiesivät asumiseen kelpaaviksi. Valinnan varaa ei ollut, vieraat ihmiset pakkosijoitettiin toisten nurkkiin. Olga sijoittuu tähän historialliseen tilanteeseen. Näytelmässä Annin talossa asuu jo joka huoneessa joku, mutta siitä huolimatta sinne asutetaan iäkäs entinen pietarilainen balettitanssija Olga. Olga elää menneisyyden muistoissa, tuo tuulahduksen Pietarin yläluokan loistosta ja samalla opettaa suvaitsevaisuutta. Hänelle rakkaus on maailmaa pystyssä pitävä voima, kaikkea ymmärtävä ja kaiken hyväksyvä. Miten Olga puhuttelee tätä aikaa? e suomalaiset elämme historiamme vaurainta aikaa. MKaupat ovat pullollaan ruokaa, juomaa ja elämän mukavuuksia. Menet ja ostat. Ei tarvitse tuskailla, onko ostokortteja, ehtiikö jonoon tarpeeksi aikaisin ennen kuin tavara loppuu, mistä lisäruokaa. Kun aloimme tehdä tätä näytelmää, muistikuvat säännöstelystä alkoivat elää. Korttiaika on yllättävän lähellä. Me sodan aikana ja heti sen jälkeen syntyneet emme olleetkaan unohtaneet ostokortteja. Laila Hirvisaaren Olga toimi meille lapsuuden muistojen peilinä ja nuoremmille kertomuksena, miten sodan jälkeen oli pakko selvitä. Historiallista näkökulmaa väkevämpänä näytelmä kertoo erilaisista ihmisistä poikkeuksellisen ankarana aikana. Erilaiset kohtalot yhdistyvät Annin talossa: vanhempansa menettänyt poika, laillisuuden kiivas puolustaja, nopealiikkeinen trokari, realistinen talonomistaja, herraseurasta hyötyvä tarjoilijatar ja Olga, jonka rakkauden sanoma saa muut näkemään elämän toisin silmin. Näytelmässään Hirvisaari puhuu ymmärtämisestä ja suvaitsemisesta. Tämä aika on nyt tämän näköinen. Kun elämän elää loppuun asti, tietää mitä se on. Ei saa tuomita, ainoastaan rakastaa. Ari Kallio Karhu: Pakkohan meidän on samassa huoneessa olla, kun niin määrätään. Lankinen: Ja kukakohan sen ilmiannon teki? Tuulia: Herranen aika miten likaiset varpaat sinulla on! Simo: Miulla ei oo sukkia. Riitta Ruusu/Ruusukuva Tuulia: Miten ihana sormus. Minä en ole koskaan nähnyt näin kaunista. Bromark: Kiitos minulle kyllä koko lasillinen, alkohooli vaikuttaa minuun no jääköön sanomatta. Olga: Katsokaa nyt, jos kohotta tämä käsi näin, se tarkoitta: minä menen sivukadulle heti kun Giselle loppu. Keski-Uudenmaan teatterin lehtimainos, sekä esityksen Olga, juliste, kirjekuori ja käsiohjelma (graafinen suunnittelu ja toteutus, valokuvat)

19 ara! v a t seka ita, kiuka m m. vänä. tä a y tt y le. M ski-olu isu! Krapil ös ke n Ka sulan in my l aine u ykyis 8 Tuu n p 0 0 -a ja 2 i tkia uppa esäks ojapu ja K a attu k, sala erni On av urstia pias p tw u e e a m at K elev palv TeiTä ojan n i t Ruu Kesäteatteria tuusulassa Kesällä 2008! Keski-Uudenmaan Teatterin kesäteatteri on toiminut jo vuosia Krapin puiston idyllisessä ympäristössä Tuusulassa. Katettu katsomo sekä laadukkaat ravintola- ja majoituspalvelut takaavat kesäteatterinautinnon suurille ja pienille seurueille. Tervetuloa viihtymään! sisko istanmäki perhoseksi u s k a p Liian s e k s i K pe r ho väliaikatarjoilut (09) Lisätietoja Krapin palveluista Tuomas Turkka ja Terttu uhlenius sekä avustajia. KesKi-UUdenmaan TeaTTeri 10 v u o t t a t e a t t e r i a l ä h e l l ä s i sisko istanmäki Liian paksu perhoseksi sisko istanmäki Liian paksu perhoseksi kesäteatterissa Tuusulan krapilla Dramatisointi ja ohjaus aila LavasTe PELAGUS SUBSTANTIAE INFINITUM Mika Waltarin syntymästä 100 vuotta (09) vuotta juhlavuoden ohjelmistossa Tule kanssamme nauramaan syksyn vallattomimpaan farssiin! Yleisönsä hurmannut rakastettava esitys on palannut ohjelmistoon. Keravan teatteritalo (Kultasepänkatu 4) su klo 15 la klo 19 to klo 19 pe klo 19 Järvenpään Seuratalo (Kartanontie 20) ke klo 19 Järvenpää-talo, Kellariteatteri (Hallintokatu 4) ke klo 13 u ka hdel Ohjaus Mira Kivilä Rooleissa Seppo Halttunen, Markku Hyvönen ja Anna-Leena Sipilä / Anu Sinisalo Lavastus ja puvustus Teemu Loikas Valo- ja äänisuunnittelu Severi Haapala Liput 20 / 18 Keski-Uudenmaan teatterin esitys Liian paksu perhoseksi, flaieri, banderolli ja ensi-iltakutsu Rakas Lurjus, juliste ja kausijuliste Wallatonta Waltaria Keravan teatteritalolla, esitykset Mika Waltari: Mika Waltari: Rakas lurjus Rakas lurjus Juhlavuoden koko ohjelmisto ja lisätietoja Lippuvaraukset ja tiedustelut teatterin toimisto, Kauppakaari 8, 2 krs, Kerava, (09) / Lippuja esityksiin voi ostaa myös osoitteesta le Keski-Uudenmaan Teatteri Esitykset kuts KesKi-UUdenmaan TeaTTeri 10 v u o t t a t e a t t e r i a l ä h e l l ä s i Henri Kapulainen: KäKiKello Yllätyksellinen komedia Keravan teatteritalolla, esitykset Aatamin puvussa ja vähän Eevankin Agapetus: Komediaklassikko Krapin kesäteatterissa, esitykset ja (09) Keski-Uudenmaan teatterin toimisto ja lipunmyynti: Kauppakaari 8, Kerava, 2. kerros (Kelan vieressä), Avoinna ma, ke pe ja ti PELAGUS SUBSTANTIAE INFINITUM ensi-ilta pe (lm) elokuu pe su la ma (lm) su ti ti ke ke la to su la pe su ke ti to aisun ja Ernin elämänmakuisen tarinan näyttäke pe mönä on Etelä-Pohjanmaa ja ikimuistoiset 1960to la ja 1970-luvut, jolloin suomalaiset lähtivät joukoin pe la etsimään onneaan lahden takaa ja kotikonnuilla su leen jääneet etsivät lohtua keskioluesta ja toisistaan. ti Kaisun, Ernin ja heidän perheittensä lisäksi tariheinäkuu ke nassa nähdään melkoinen joukko toinen toistaan värikti to käämpiä ruutinojalaisia. ke pe to Sisko Istanmäen romaanin on dramatisoinut pe aila lavaste, joka myös ohjaa näytelmän. Näytelmän lavastaa pekka Korpiniitty ja lippuvaraukset ja tiedustelut puvut siihen suunnittelee Heini Granberg. Keski-Uudenmaan Teatterin toimisto Kaisuna nähdään nora raikamo p. (09) ja Erninä valtteri Tuominen. Muissa rooleissa seppo Halttunen, Mira Kivilä, liput 26 / 24 juha-pekka palonen, anu sinisalo, annaleena Krapin kesäteatteri (Rantatie 2, Tuusula) sipilä, simo Tamminen, ulla-sisko Tamminen, Liian paksu

20 Mikä meidän firman profiili on? Onks meidän asiakkaat ylipäänsä enää meidän asiakkaita vai tehdäänks me nyt sit jotain kauhukonsepteja ja mitä tää Gandhi täs tekee? Käsikirjoitus Juha Jokela Ohjaus Esko Vuorio Lavastus Pete Neuvonen Puvustus Sari Järvinen Rooleissa Pauliina Hukkanen, Markku Hyvönen, Ulla-Sisko Tamminen ja Tuomas Turkka Esitykset Keravan teatteritalolla Liput 18 / 16,50 / 16 / 10 ennakko to klo 19, ensi-ilta pe klo 19, su klo 15, pe klo 19, pe klo 19, la klo 15, to klo 19, la klo 19, to klo 19, pe klo 19, su klo 15, to klo 19, la klo 19 Dacutec on mobiilipalveluja tuottava it-yritys. Toimitusjohtaja on burn out -lomallaan löytänyt Mahatma Gandhin filosofian ja haluaa soveltaa sitä Dacutecin arvomaailmaan. Mutta mitä markkinointipäällikkö myisi? Olisiko nuorella koodaajalla ideoita? Konserninjohtajan sanoma on tulos tai ulos! Mä haluaisin, et me kolme yhdessä tehdään Dacutecista sellainen firma, jossa on kannustava ilmapiiri, joka tekee tarpeellisia tuotteita, jossa jokaisen työntekijän panosta osataan arvostaa ja jossa ei puukoteta kaveria selkään. Käsikirjoitus Juha Jokela Ohjaus Esko Vuorio Lavastus Pete Neuvonen Puvustus Sari Järvinen Rooleissa Pauliina Hukkanen, Markku Hyvönen, Ulla-Sisko Tamminen ja Tuomas Turkka Esitykset Keravan teatteritalolla. Liput 18/16,50/16/10 to klo ke klo su 3.2. klo to 7.2. klo la 9.2. klo to klo su klo ti klo ti 4.3. klo pe klo la klo19.00 to klo la klo Lisätietoja Liput myös Teatterin toimisto (Kauppakaari 8, Kerava) ma-to ja pe Keski-Uudenmaan teatterin esitys Mobile Horror, juliste ja flaieri

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala

Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Yhteisöllisyys ja yksilön tuki riittääkö tavallisuus? Jyri Hakala Urbaani syrjäytyminen Koskaan ei ole ollut näin paljon tietoa ja tarjontaa eri opiskeluvaihtoehdoista. Oppilashuollon palvelut ovat parantuneet

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi, tai hän on tosi kummallinen, vähän outo.

Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi, tai hän on tosi kummallinen, vähän outo. Eläköön erilaisuus Miksi minua ei ymmärretä? Miksi hän ei voi rakastaa minua? Oletko joskus asettanut itsellesi näitä kysymyksiä? Mitä ymmärrys tarkoittaa? Mitä tarkoittaa kun sanomme; hän on fiksu tyyppi,

Lisätiedot

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen

Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Valoon saattaminen ja tilojen puhdistaminen Koonnut ja ohjeistanut kanavointina, Anu Markoff, Rakkaudentähti Ry Ennen rukouksia voit sytyttää kynttilän ja suitsuttaa huonetta Salvialla ja Paolo Santolla.

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti

JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa. Saarna 12.10.2008 Ari Puonti JUMALAN VALTAKUNTA ALKAA MURTAUTUA ESIIN Jeesus voitti kiusaukset erämaassa Saarna 12.10.2008 Ari Puonti Herra Jumala asetti ihmisen Eedenin puutarhaan viljelemään (abad) ja varjelemaan (shamar) sitä.

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205

toimisto 017 261 2348 gsm 050 537 5857 gsm 0440 576 205 Toimintakalenteri Lokakuu-Marraskuu 2012 Vuoden teema: YHTEYS Seurakunnan posti- ja käyntiosoite Toimisto avoinna Kemilänrinne 3 tiistaisin ja torstaisin 70340 Kuopio klo 10-12 Pastori, seurakunnan johtaja

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET

TASAPAINOISET IHMISSUHTEET TASAPAINOISET IHMISSUHTEET Ihmissuhdeinventaario Jumalan suunnitelma ihmissuhteille Syntiinlankeemuksen seuraukset Terveet ihmissuhteet Riippuvuusjatkumo Epäterveet riippuvuudet Irti epäterveistä riippuvuuksista

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Armolahjat ja luonnonlahjat

Armolahjat ja luonnonlahjat Armolahjat ja luonnonlahjat Rakkauden palvelua varten Jumalan antamat lahjat Luonnonlahjat ja armolahjat liittyvät t syvällisell llisellä tavalla ihmisen kokonaisvaltaiseen kutsumukseen. Luonnonlahjat

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot