Ylä-Savon työllisyysohjelma

Transkriptio

1 Ylä-Savon työllisyysohjelma

2 Julkaisija: Pohjois-Savon liitto Tilaukset ja jakelu: Graafinen suunnittelu ja taitto: Marja Partanen Kansi: Irma Toivanen Kannen kuvat: Kartta: Pohjois-Savon liitto Valokuvat: Toivalan Metalli Oy, Stora Enso, Ponsse Oyj, Marjaosaamiskeskus, Sonkajärven Eukonkanto Oy, Kunnonpaikka Painopaikka: Kuopion Liikekirjapaino Oy Painovuosi:

3 YLÄ-SAVON TYÖLLISYYSOHJELMA Sisällysluettelo: ESIPUHE... 5 I TOIMENPIDEOSA YLÄ-SAVON TYÖLLISYYSOHJELMAPROSESSIN PERUSTEHTÄVÄ TYÖLLISYYSOHJELMATYÖN STRATEGISET VALINNAT TYÖLLISYYSOHJELMATYÖN YHTEISTOIMINTAMALLI JA VISIO PAINOPISTEALUEET JA SEUDULLISET TYÖLLISYYSTOIMENPITEET Seudullinen työllisyyspolitiikka Seudullisen työllisyyssopimuksen laatiminen Seudullisen työllisyysaktivaattorin määräaikaisen...11 toimen perustaminen Nuorisotyöttömyys Oppimistehdasmallin kehittäminen ammattiin valmentamisessa Nuorten työllistämissuunnitelman laatiminen Rakenteellinen työttömyys Työvoiman yhteispalvelupisteen toiminnan...13 jatkuvuuden turvaaminen Ylä-Savon yhteisen työllisyyshankkeen toteuttaminen Sosiaalisen yritystoiminnan toimintamahdollisuuksien ja...15 markkinaehtojen selvittäminen Kumppanuustoimijoiden verkosto Työtoimintaorganisaatioiden yhdistäminen Ylä-Savossa Työtoiminnan kehittäminen valtakunnallisessa vertais kehittämisen verkostossa SEUDULLISTEN TYÖLLISYYSTOIMENPITEIDEN RAHOITUSKEHYS...18 II TAUSTARAPORTTI JOHDANTO YLÄ-SAVON TYÖLLISYYSOHJELMAN STRATEGINEN ASEMOINTI SEUDULLISEN TYÖLLISYYSOHJELMAPROSESSIN OHJAUS YLÄ-SAVO TYÖLLISYYSOHJELMATYÖN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ Väestö- ja ikärakenne Työpaikat ja elinkeinorakenne Koulutuksen kysynnän ja tarjonnan rakenne Työttömyys Aluetalous YHTEENVETO...39 LIITTEET: LIITE 1: Ylä-Savon työllisyysasian asiantuntijaryhmän kokoonpano 40 LIITE 2: Esimerkki työllisyysohjelman täytäntöönpanon toimenpidekortista 41 LIITE 3: Arvio Euroopan työllisyysstrategian paikallisesta merkityksestä 43 3

4 4

5 ESIPUHE Ohjelmallinen aluekehittämistyö on ollut Ylä-Savon seutukunnassa luonteva yhteistoimintatapa jo yli 50 vuoden ajan. Seudullisten yhteistyöilmaisujen muoto on ollut monenkirjavaa vaihdellen yleisluontoisista yhteistyötahdon kirjallisista allekirjoitusdokumenteista aina yksilöidympiin ja ajallisesti rajatumpiin toimiala- ja klusterikohtaisiin toimintaympäristöanalyyseihin. Suomen liityttyä Euroopan Unionin jäseneksi v ovat kehittämisohjelmat tulleet entistä keskeisimmiksi aluepolitiikan välineiksi. Samanaikaisesti alueiden välinen kilpailu on kiristynyt ja usein oman alueen strategisten kehittämispainotusten painoarvoa joudutaan perustelemaan suhteessa muiden alueiden vastaaviin ohjelmiin. Mikäli alueet hakevat EU- ja kansallista osarahoitusta kehittämispanostuksilleen on keskeistä se miten hyvin, ja uskottavasti, alueet kykenevät perustelemaan ohjelmillaan oikeutuksensa ulkopuoliseen rahoitukseen. EU:n rakennerahastot ovat keskeinen aluekehittämisen rahoitustaho. Rakennerahastopolitiikassa työllisyyteen ja työllistävyyteen liittyvillä argumenteilla on ollut perinteisesti suuri painoarvo. Ylä- Savo on vastannut tällaisiin linjauksiin klusterikohtaisilla elinkeinojen seudullisilla kehittämispainotuksilla, missä tiettyihin toimialoihin neuvonta- ja rahoitusresursseja panostamalla lisätään yritysten investointivalmiuksia ja sitä kautta työpaikkojen määrää seutukunnassa. Työpaikkojen määrä on kehittynyt Ylä-Savossa maakunnallisesti vertailtaessa suotuisasti viimeisen viiden vuoden aikana. Rakenteellinen työttömyys on kuitenkin säilynyt samaan aikaan korkeana. Ollaan tilanteessa jossa tietyillä avaintoimialoilla, kuten puu- ja metalliteollisuudessa, on samanaikaisesti pulaa osaavasta työvoimasta ja lukuisia työttömiä työnhakijoita. Väestön ikääntyminen, työvoiman eläköityminen ja aktiivisen väestönosan poismuutto alueelta aiheuttavat vakavan haasteen yritysten kasvunäkymille jo lähitulevaisuudessa. Ylä-Savon työllisyysohjelma on yksi mahdollisuus vastata tähän mittavaan haasteeseen seudun yhteisin ponnistuksin. Toimenpideohjelma on hyvin konkreettinen ja käytäntöön sovellettavissa oleva väline, jonka avulla seudun elinkeinojen kehittämistoimien vaikuttavuutta pystytään vahvistamaan. Ylä-Savon työllisyysohjelmalla on vahva yhtymäkohta myös seudullisiin hyvinvointisektorin kehittämispanostuksiin nuoriso- ja rakennetyöttömyyden purkamiseen tähtäävien konkreettisten seudullisten toimenpiteiden muodossa. Elämänlaatu paremmaksi ja osattomuus osallisuudeksi. Tämä olkoon mottonamme seudullisen työllisyysohjelmatyön jatkosovellutuksissa, joille tämä dokumentti toimii tukevana käsikirjana. Kalevi Hilli toimitusjohtaja Ylä-Savon Kehitys Oy Simo Mäkinen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja Sonkajärven kunnanjohtaja 5

6 I TOIMENPIDEOSA 1. YLÄ-SAVON TYÖLLISYYSOHJELMAPROSESSIN PERUSTEHTÄVÄ Ylä-Savon työllisyysasiain asiantuntijaryhmä (ks. Liite 1. Ylä-Savon työllisyysasiain asiantuntijaryhmän kokoonpano ) määritteli ensimmäisessä kokouksessaan Ylä-Savon ammattiopistolla Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategia-hankkeen seutu-kunnallisen tehtävän seuraavasti: Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategia-hankkeen tehtävä Ylä-Savon seutukunnassa on jatkaa aluekeskusohjelman puitteissa tehtyä työllisyysstrategiatyötä. Tavoitteena ei ole niinkään uuden työllisyysstrategia-asiakirjan työstäminen, vaan pikemminkin edistää Ylä-Savon työllisyysstrategiaasiakirjassa esiin nostettujen toimenpideosioiden jalkauttamista käytäntöön. Esimerkkinä mainittakoon seutukunnan työpajojen ja työkeskusten verkostoitumismallin kehittäminen. Tavoitteena on työllisyysasioiden hoidon yleinen profiilinnosto ja yhteistoimintaa, sekä seutukunnallista etua korostavan näkökulman iskostaminen työllisyystoimijoiden keskuuteen siten, että hankkeen jälkeen seutukuntaan on vakiinnutettu vastuutahoineen malli koordinoida erillisten työllisyystoimenpiteiden soveltamista käytäntöön. Tämä tehtävänmäärittely osoittaa työllisyysohjelmatyön paikan ja välinearvon osana yleistä aluekehitystyötä Ylä-Savossa, eli: Yhtäältä sen tulee laatia konkreettinen toimenpideohjelma, joka nostaa jo olemassa olevista seudullisista strategia-asiakirjoista esille ne toimenpidesuositukset, jotka ovat välittömästi sovellettavissa käytäntöön huomioiden alueellisen toimintaympäristön asettamat reunaehdot ja erityisesti ajassa nopeasti muuttuvat työelämätarpeet. Tällaisena strategisena taustakehyksenä mainittakoon Ylä-Savon aluekeskusohjelman Aluekeskus Iisalmi ympärillä Ylä- Savo puitteissa laadittu Ylä-Savon työllisyysstrategia Lisäksi Ylä-Savon Tavoite 1 strategia ja Ylä-Savon seutustrategia vuosille ovat kaksi muuta keskeistä ohjelma-asiakirjaa, jotka toimivat tämän työllisyysohjelman strategisena taustakehyksenä. Toisaalta sen tulee rakentaa työllisyysohjelmatyön jatkuvuuden turvaamiseksi ja tuloksellisuuden arvioimiseksi yhteistoimintamalli, nykyisten alueellisten vastuuorganisaatioiden ja kehittämiskäytäntöjen puitteisiin, osaksi yleistä seudullista aluekehitystyötä. Kyseessä on siis lähtökohtaisesti uudentyyppisen seudullisen työllisyydenhoidon yhteistoimintaohjelman kokeilu Ylä-Savon kahdeksan kunnan alueella, jonka perustehtävänä, eli missiona on vahvistaa seudun elinvoimaisuutta, hyvinvointia ja onnistumisen kokemuksia tuottavana asuin-, työ- ja yrittämisympäristönä 6

7 2. TYÖLLISYYSOHJELMATYÖN STRATEGISET VALINNAT Työllisyysohjelma vaatii onnistuakseen jokaisen ohjelman piiriin lukeutuvan asianosaisen olemassaolon ja etunäkökohtien avointa tunnistamista. Kun Ylä-Savon yhteistyötoimikunta määritteli Ylä-Savon työllisyysstrategia asiakirjan laadintaprosessille tavoitteet oli tehtävänmäärittely seuraavanlainen: Edistää työllisyysasioiden käsittelyä elinkeinojen kehittämisen ohessa osana kuntien talouden perustaa turvaavaa strategista suunnittelua. Pyrkiä kunta- ja projektikohtaisesta työllisyyden edistämisestä pitkäjänteisempään seudulliseen työllisyyspolitiikkaan. Käydä läpi Euroopan työllisyysstrategian ja valtion työllisyyspolitiikan ydinkysymyksiä Ylä- Savon näkökulmasta. Kehittää Ylä-Savon yritysten ja toimipaikkojen henkilöstön työhyvinvointia ja työkykyä. Kehittää toimintamalli, jonka lähtökohtana on yläsavolaisen yritystoiminnan, elinkeinopolitiikan ja työvoimarakenteen vahvuudet ja erityisluonne. Tehtävänmäärittely oli haastava ja laajuudessaan vaikeaa toteuttaa yhden strategiaprosessin puitteissa. Lähtiessään jatkamaan työllisyysohjelmatyötä aiemmin laaditun työllisyysstrategian pohjalta Ylä-Savon asiantuntijaryhmän ensimmäiseksi haasteeksi tuli määritellä se kehittämisalue, jonka puitteissa olisi mahdollista konkreettisin toimenpitein edesauttaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan parempaa kohtaamista lähitulevaisuuden työelämähaasteet ja seudun rajalliset kehittämisresurssit huomioiden. Ylä-Savon osalta kehittämisalueeksi valittiin nuorisotyöttömyyden ja rakenteellisen työttömyyden aiheuttamat haasteet seudullisilla työmarkkinoilla. Samalla todettiin, että aiemmassa työllisyysstrategia-asiakirjassa dokumentoitu tehtävänmäärittely on edelleen ajankohtainen. 7

8 3. TYÖLLISYYSOHJELMATYÖN YHTEISTOIMINTAMALLI JA VISIO Työllisyysohjelman perustehtävää ei toteuta - eikä tuloksellisuutta varmista - mikään toimijataho yksin. Lähtökohtaisesti ohjelmatyöhön tarvitaan seuraavat toimijat: Kuvio 1 Työllisyysohjelman sisällöntuottajat ja toimeenpanijat ELINKEINOTOIMIJAT - nykyiset ja uudet työpaikat - yritysten kilpailukyky - elinkeino- ja yrittäjyysilmapiiri - työelämän laatu Seudullisesti integroitu työvoimapolitiikka, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuun alueellisten yhteistyömuotojen kehittäminen KOULUTUSTOIMIJAT - osaamisen kehittäminen - osaava työvoima HYVINVOINTITOIMIJAT - sosiaalinen hyvinvointi TYÖVOIMATOIMIJAT -työllisyys- ja työvoimapolitiikka - työttömyyden vähentäminen ja ennaltaehkäisy Näiden seudullisten toimijoiden ohjelmallinen yhteistyö ja työllisyysasioiden asiantuntemus on avainasemassa kun haetaan ratkaisuvaihtoehtoja, sekä myönteisiin tuloksiin johtavaa toimintamallia, nuoriso- ja rakennetyöttömyyden aiheuttamiin haasteisiin seudullisilla työmarkkinoilla. Ylä-Savon työllisyysohjelmatyön yhteistoimintamalli aikajaksolle tunnistaa sen seudun yleistä hyvinvointia edistävän merkittävän lisäpanoksen, jonka keskeisenä resurssina on alueen työllisyystoimijoiden verkosto. Tällaisia työllisyystoimijoita ovat alueen yritykset, kuntaorganisaatiot, työhallinto, oppilaitokset, järjestöt ja työvalmennusorganisaatiot sekä ns. Ylä-Savon työllisyysasiain aktiiviprojektit, jotka koostuvat maaseudun kehittämishankkeesta, sekä nuorten osallisuushankkeista ja yleisistä työllisyyshankkeista. Yhteistoimintamalli nivoo työllisyysohjelmaan liittyvät toimenpiteet osaksi seudullisen aluekehittämisen strategiaa ja välineistöä. Ylä-Savon työllisyysohjelmatyötä linjataan ja tuloksellisuutta arvioidaan osana seudullista päätöksentekomenettelyä seuraavalla tavalla: 8

9 Kuvio 2. Ylä-Savon seudullisen työllisyysohjelmatyön yhteistoimintamalli Strategiset linjaukset Ylä-Savon Kehitys Oy hallintoneuvosto Operatiivinen päätöksenteko Ohjaus, tulosvastuu, seuranta, talous Toimeenpano Ylä-Savon Kehitys Oy hallitus Aluekeskusohjelma Hyvinvoinnin kehittämisohjelma Painopistealue: työllisyys Työllisyysaktivaattori Ylä-Savon työllisyysohjelma seudulliset työllisyystoimenpiteet Seudullinen työllisyyssopimus Seudulliset työllisyystoimijat - yritykset, työhallinto, kunnat, oppilaitokset, työvalmennusorganisaatiot ja järjestöt, Ylä-Savon työllisyysasiain aktiiviprojektit SEUDULLISESTI INTEGROITU TYÖVOIMAPOLITIIKKA NUORISO- JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMIEN YHTEISKUNTATAKUUN ALUEELLISTEN YHTEISTYÖMUOTOJEN KEHITTÄMINEN Työllisyysohjelmatyön yhteistoimintamallin tavoitteena on tuottaa Ylä-Savoon: Seudullisesti integroitua työvoimapolitiikkaa, jossa työllisyysohjelman avulla nivotaan sektorilähtöisesti määrittyvät työllisyydenhoidon alueelliset resurssit osaksi seudun yleisen hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää aluekehittämistä. Valmiuksia vastata nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuuta koskevien lakien asettamiin haasteisiin alueellisia työllisyydenhoidon yhteistyömuotoja kehittämällä. Yhteistoimintamallin juurruttaminen seudullisen työllisyysohjelmatyön edistämiseksi on ennakkoehto sille, että Ylä-Savon työllisyysohjelma pystyy lunastamaan prosessille aluksi asettamansa vision, jonka mukaan: Vuonna 2010 Ylä-Savo on taloudellisesti, sosiaalisesti ja inhimillisesti kestävä seutukunta, jossa väestörakenteen muutosten ja teknologisen kehityksen aiheuttamat sopeutumis- ja kilpailuhaasteet ratkaistaan seutukunnallisella yhteistyöllä. 9

10 4. PAINOPISTEALUEET JA SEUDULLISET TYÖLLISYYSTOIMENPITEET Ylä-Savon työllisyysohjelman puitteissa toteutetaan yhdeksän seudullista työllisyys-toimenpidettä neljällä painopistealueella. Painopistealueet ovat: seudullinen työllisyyspolitiikka, nuorisotyöttömyys, rakenteellinen työttömyys ja kumppanuustoimijoiden verkosto. Seudullisista työllisyystoimenpiteistä ensiarvoisia ovat seudullisen työllisyyssopimuksen laatiminen ja työllisyysaktivaattorin määräaikaisen toimen perustaminen. Ne ovat se Ylä-Savon työllisyysohjelmatyön kivijalka, joka mahdollistaa kokonaisohjelman toteuttamisen. Seuraavaksi käydään tarkemmin läpi työllisyysohjelman painopistealuekohtaiset tavoitteet ja seudullisten työllisyystoimenpiteiden kuvaukset sisällön, avaintoimijoiden, aikataulun ja rahoitusrakenteen suhteen. 4.1 Seudullinen työllisyyspolitiikka Toimintalinja ALUEELLINEN TYÖLLISYYSSOPIMUSMALLI Laadulliset tavoitteet Parannetaan seutukunnallisen työllisyysohjelmatyön suunnitelmallisuutta ja jatkuvuutta. Lisätään kustannustehokkuutta kunnallisten työllisyysmäärärahojen kohdentamisessa. Kehitetään ja sovelletaan käytäntöön seudullisen työllisyydenhoidon uusia yhteistyömalleja. Vahvistetaan työllisyydenhoidon rahoituspohjaa. Määrälliset tavoitteet Kohdennetaan Ylä-Savon kuntien yhteenlasketusta tuettuun työllistämiseen, työllistämisvastuuta kantavien yleishyödyllisten organisaatioiden toiminta-avustuksiin ja työllisyysprojektien kuntarahoitusosuuksiin suuntaamasta rahoitusosuudesta seudullisiin työllisyystoimenpiteisiin vuosittain 1.1% vuoden 2006 aikana, 9.7% vuoden 2007, ja 10.9% vuoden 2008 alusta lukien. 1 Toimenpiteet Seudullisen työllisyyssopimuksen laatiminen Kuvaus: Ylä-Savon kunnat laativat Ylä-Savon Kehitys Oy:n johdolla erityisen Ylä-Savon työllisyyssopimuksen, jonka sisällön hyväksyvät vuosittain kunkin kunnan kunnanhallitukset ja Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallitus. Työllisyyssopimuksen sisällöstä pyydetään myös lausunto seutukunnan keskeisiltä työllisyystoimijoilta. Työllisyyssopimus on asiakirja, jossa kunnat sopivat seudullisiin työllisyystoimenpiteisiin sitomiensa määrärahojen kuntien väkilukuun suhteutetusta koko-luokasta, kohdentamisesta ja kuntien keskinäisvastuista esimerkiksi työvoiman yhteispalvelupisteen toimintaan osallistumisessa tai seudullisten työllisyyshankkeiden toteuttamisessa. Työllisyyssopimuksessa määritellään myös seudullisten työllisyystoimenpiteiden arviointikäytännöt ja tulosmittarit (ks. Liite 2. Esimerkki työllisyysohjelman täytäntöönpanon toimenpidekortista ). Tavoitteet: * Rahoituskriteerit kohdennetaan tukemaan enenevissä määrin alueellisia hankekokonaisuuksia. Työllisyyssopimuksen avulla varmistetaan tuetun työllistämisen sektorin resurssoinnin riittävyys seutukunnassa myös ohjelmakaudella Tuetun työllistämisen sektorin yhteenlaskettu kuntarahoitusosuus talousarviovuonna 2004 Ylä-Savon seutukunnassa n euroa, kun nuorten kesätyöllistämistä ei oteta huomioon. Sektorin kuntarahaosuudesta ESR-työllisyyshankkeisiin Tventti, Tutkain ja Etsin yhteensä euroa v

11 * Ylä-Savon kunnat sitoutuvat vuosittain panostamaan vuosibudjettinsa puitteissa seudullisen työllisyyspolitiikan sovellutuksiin seudullisen työllisyysaktivaattoripalvelun sisäänajovaiheessa 0.66 euroa/asukas vuonna 2006, vuodesta 2007 alkaen seudullisten työllisyys- ja kehittämishankkeiden toimeenpanovaiheessa 5.60 euroa/asukas ja vuodesta 2008 alkaen työllisyysaktivaattoripalvelun vakiinnuttamisvaiheessa 6.26 euroa/asukas. * Muut seutukunnan keskeiset työllisyystoimijat laativat organisaatiokohtaiset strategiansa ottamalla huomioon seudullisen työllisyyssopimuksen painotukset. Avaintoimija: Ylä-Savon Kehitys Oy (9+ -palvelustrategiakonsepti) Aikataulu: Valmistelu ja sopimusten laadintavaihe: Toimeenpanovaihe Seudullisen työllisyysaktivaattorin määräaikaisen toimen perustaminen Kuvaus: Toimenkuvaan kuuluu työllisyysohjelmatyön jatkuvuuden ja toimeenpanon edistäminen sekä seudullinen edunvalvonta ja kehittämisvastuu työllisyysasioiden osalta. Toimenkuvaan kuuluu lisäksi seudullisten työllisyyshankkeiden ja sektorin kehittämishankkeiden suunnittelu, työllisyysohjelmatyön arviointi ja ohjaus, sekä tulosten raportointi seutukunnan kuntien kunnanhallituksille ja Ylä-Savon Kehitys Oy:n hallitukselle ja seutukunnan muille keskeisille työllisyystoimijoille. Kyseessä on maakunnalliseen työllisyysohjelmatyöhön kuuluva seudullinen pilottihanke, jonka puitteissa seudulle palkataan seudullinen työllisyysaktivaattori edistämään ohjelmaprosessin etenemistä. Pilottihankkeen maakunnallisena tehtävänä on tuottaa tietoa työllisyysohjelmatyön hyvistä seudullisista käytännöistä myös muiden maakunnan seutukuntien työllisyysohjelmaprosessien edistämiseksi. Tavoitteet: * Luodaan ja vakiinnutetaan seudullisen työllisyysohjelmatyön toimintamalli. * Selkiytetään tuetun työllistämisen sektorin vastuunjakoa aluekehitystyössä. * Kohotetaan työllisyysohjelmatyön ammattimaisuuden tasoa ja arvioitavuutta. Avaintoimijat: Ylä-Savon Kehitys Oy, Ylä-Savon kunnat Kustannukset: Seudullinen kehittämishanke maakunnallisena pilottina : seudullisen työllisyysrahan osuus: / vuosi Työllisyysaktivaattoripalvelun vakiinnuttaminen vuodesta 2008 alkaen: seudullisen työllisyysrahan osuus: / vuosi Aikataulu: Työllisyyssopimuksen laadinta ja työllisyyshankesuunnittelu: Arviointi, kehittämishankkeet ja työllisyysohjelmatyön ohjaus: Arviointi, kehittämishankkeet ja työllisyysaktivaattoripalvelun vakiinnuttaminen

12 4.2 Nuorisotyöttömyys Toimintalinja NUORTEN TYÖELÄMÄVALMIUDET Laadulliset tavoitteet Nostetaan ammatillisen koulutuksen yleistä arvostusta Kannustetaan nuorten hakeutumista ammatillisiin jatko-opintoihin Alle 25 -vuotiaat nuoret saavat kontaktin työelämään koulutuksensa jälkeen kolmessa kuukaudessa (laki nuorten koulutustakuusta) Alle 25 -vuotiaat nuoret työttömät työnhakijat työsuhteisiin, tukityöllistetyiksi, työharjoitteluun tai työvoimakoulutukseen kolmessa kuukaudessa työttömäksi ilmoittautumisensa jälkeen (laki nuorten yhteiskuntatakuusta) Määrälliset tavoitteet Työttömyysaste Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita Alle 25-vuotiaita ammatillisen koulutuksen omaavia työttömiä v v ,6 % 9 % n. 300 n. 100 Toimenpiteet Oppimistehdasmallin kehittäminen ammattiin valmentamisessa Kuvaus: Vuonna 1999 perustettu Educaworks Oy on seutukunnassa toimivien keskiasteen ammatillisten oppilaitosten ja metallitoimialan yritysten omistama oppimistehdas. Se tuottaa alihankinta- ja asiantuntijapalveluita, edistää koneistusalan uusyritystoimintaa. Työssäoppimisjakson jälkeen huomattava osa nuorista sijoittuu edelleen työntekijöiksi metallitoimialan yrityksiin. Tavoitteet: * Kehitetään oppimistehdasmallia ammatillisen nuoriso- ja aikuisopetuksen yhtenä perusvälineenä. * Huomioidaan yrittäjyyskoulutuksen merkitys osana oppimistehdassovellutuksia * Kohotetaan keskiasteen ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyttä. * Sovelletaan oppimistehdasmallia tarpeen mukaan myös muille toimialoille. Avaintoimijat: Ylä-Savon ammattiopisto, Savonia ammattikorkeakoulu Kustannukset: Kehittämishankkeen seudullisen työllisyysrahan osuus: / vuosi Aikataulu: Valmistelu- ja hankesuunnitteluvaihe: Kehittämishanke: Nuorten työllistämissuunnitelman laatiminen Kuvaus: Nuorten työllisyystilanne on Ylä-Savossa vaikea. Ammatissa toimivan työvoiman ikääntyminen ja työikäisen väestönosan poismuutto aiheuttaa lisääntyvää osaavan työvoiman kysyntää lähempien vuosien aikana. Työnantajien näkökulmasta houkutteleva työvoimapotentiaali on nuoret ammattikoulutaustaiset työnhakijat. Vuoden 2005 alusta voimaan astuneet lait nuorten yhteiskuntatakuusta ja nuorten koulutustakuusta edellyttävät kuntien, oppilaitosten työhallinnon ja yksityisten työnantajien entistä tiiviimpää yhteistyötä nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemiseksi. 12

13 Tavoitteet: * Lisätään sekä nuorten, että työnantajien työelämä- ja työmarkkinatietoisuuden tasoa. * Kehitetään ura- ja rekrytointipalvelujen muotoja ja edistetään nuorten työntyönhakijoiden ja nuoria työllistävien avainyritysten kohtaamista. * Kehitetään erityinen kannustinjärjestelmä työelämäosallistumisen aktivoimiseksi. * Vähennetään ammatillisen koulutuksen keskeyttäneiden osuutta eri ikäryhmissä. * Nostetaan yhteensopivuuden ja suunnitelmallisuuden tasoa nuorille suunnattujen työllisyystoimenpiteiden ja koulutuspalvelujen toimeenpanossa. * Nivotaan työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointijärjestelmät keskeiseksi osaksi työllisyys- ja koulutuspalvelusektorin työelämälähtöistä kehittämistä. Avaintoimijat: Työhallinto, Ylä-Savon ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu Aikataulu: Rakenteellinen työttömyys Toimintalinja UUDET TYÖVOIMAN PALVELUKÄYTÄNNÖT Laadulliset tavoitteet Kehitetään moniammatillista yhteistyötä työllisyydenhoidossa. Varmistetaan työllisyyspalvelujen saatavuus seudun jokaisessa kunnassa yhteispalvelukäytäntöjä kehittämällä. Selkiytetään työllisyystoimijoiden yhteistyöverkostoa ja palvelutuottajien vastuunjakoa. Nostetaan seutukuntalähtöisyyden tasoa työllisyystoimenpiteitä sovellettaessa. Määrälliset tavoitteet Työttömyysaste Pitkään, yli vuoden, työttömänä olleita työnhakijoita Työllisyysaste Huoltosuhde Työpaikkojen määrä Yritysten määrä *) ennakkotieto v.2003, **) ennakkotieto v.2004 v v ,6 % 9 % % 65 % 1,70 *) 1, *) **) Toimenpiteet Työvoiman yhteispalvelupisteen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen Kuvaus: Rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja työllisyysasteen nostamiseksi toteutetaan vuosina julkisen työvoimapalvelurakenteen uudistus, jossa työvoimatoimistot ottavat vastuulleen varsinaiset työnvälityspalvelut. Vaikeasti työllistyvien palvelut ja resurssit eriytetään työvoiman yhteispalvelupisteisiin sekä palvelukeskuksiin, joiden rooli seudullisessa työllisyydenhoidossa korostuu entisestään työmarkkinatuen kohdentamisperusteita koskevan uudistuksen myötä. Vuoden 2006 alusta käynnistettävällä työmarkkinatuen uudistuksella toteutuu pitkäaikaistyöttömien yhteiskuntatakuu. Se tarkoittaa, että kaikille yli 500 päivää työttömänä olleille tarjotaan työtä tai aktiivitoimenpiteitä. Uudistuksella vahvistetaan tuen vastikkeellisuutta ja muutetaan kuntien ja valtion välistä rahoitusvastuuta työmarkkinatuesta ja toimeentulotuesta. Työvoiman yhteispalvelupiste on aloittanut toimintansa seudulla elokuussa Yhteispalvelupiste tarjoaa asiakasryhmälleen normaalien työvoimatoimiston palvelujen lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluja kuntakohtaisesti. 13

14 Tavoitteet: Avaintoimija: * Sitouttaa yhteistyötahot yhteispalvelupisteen toimintaan keskeisenä osana seudullista työllisyydenhoitoa * Vakiinnuttaa yhteisasiakkuuden palvelumalli ja organisaatio, jossa vaikeasti työllistettäville on tarjolla kaikki heidän työllistymistä tukevat palvelunsa. * Vahvistaa KELA: n tuottamien tukipalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelusektorin sekä työhallinnon yhteisvoimin työllisyyspalvelujen vaikuttavuutta. * Vahvistetaan yhteispalvelukäytäntöjen alueellista vaikuttavuutta ottamalla huomioon seudullisten työllisyys- ja aluekehitysohjelmien strategiset painotukset. Työvoiman yhteispalvelupiste Ylä-Savo Kustannukset: Kokonaiskustannukset: / vuosi Kuntien rahoitusosuudet: / vuosi, josta kuntien sosiaali- ja terveystyöntekijöiden laskennallista työaikaa / vuosi Aikataulu: Työvoiman yhteispalvelukäytännön sisäänajovaihe: Työvoiman yhteispalvelukäytännön vakiinnuttamisvaihe: Ylä-Savon yhteisen työllisyyshankkeen toteuttaminen Kuvaus: Työllisyysongelmaan vastaamiseksi Ylä-Savossa on toteutettu edellisen ja nykyisen ohjelmakauden puitteissa useita työvoimatoimistojen toiminta-alueille rakennettuja Euroopan Sosiaalirahaston rahoittamia työllisyyshankkeita, jotka on suunnattu joko vaikeasti työllistyville nuorille, tai pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille. Hankkeiden kohdejoukkoon on kuulunut keskimäärin kolmasosa työttömistä työnhakijoista, eli työnhakijaa vuosittain. Kohdejoukosta noin viidesosa on ottanut osaa hankkeiden toteuttamiin toimenpiteisiin, kuten yksilönohjaus- ja työvoimakoulutuspalveluihin. Työllisyyshankkeet ovat vastanneet hyvin työvoimatoimistokohtaiseen työvoimapalvelutarpeeseen ja tehneet keskinäistä yhteistyötä hankkeiden sisällöllisen kehittämisen edistämiseksi. Hankkeiden tulosten arviointi ja hankkeiden hyvien käytäntöjen jatkuvuuden turvaaminen hankkeiden jälkeen on sitä vastoin ollut seutukunnallisen työllisyyshankekoordinoinnin pullonkaula. Tavoitteet: Avaintoimijat: * Lisätään työllisyyshankkeiden vaikuttavuutta ja arvioitavuutta laatimalla seutukuntaan tulevalle ohjelmakaudelle yksi laaja seutukunnallinen työllisyyshanke, jolla yksi hanketoimenpiteitä ohjaava seudullinen ohjausryhmä. * Varmistetaan seudullisella yhteistyöllä työllisyyshankkeiden kautta saatavien palvelujen kattavuus ja maksimaalinen laajuus kaikkien Ylä-Savon kuntien alueella. * Selkiytetään työllisyystoimijoiden keskinäisvastuuta, toimenkuvia ja koordinointia. * Työllisyystoimijoiden tarpeet huomioidaan paremmin hankkeen suunnitteluvaiheessa. Ylä-Savon kunnat, Ylä-Savon Kehitys Oy, työhallinto Kustannukset: Työllisyyshankkeen seudullisen työllisyysrahan osuus: / vuosi Aikataulu: Työllisyyshanke: Valmistelu- ja hankesuunnitteluvaihe: toimeenpanovaihe: toimeenpanovaihe: toimeenpanovaihe:

15 4.3.3 Sosiaalisen yritystoiminnan toimintamahdollisuuksien ja markkinaehtojen selvittäminen Kuvaus: Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alussa. Sosiaalinen yritys on ennen muuta liikeyritys poiketen niistä vain henkilöstönsä rakenteen suhteen. Sosiaalisen yrityksen henkilöstöstä vähintään 30 % on vajaakuntoisia, tai yhteenlaskettuna vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä työntekijöitä Sosiaaliset yritykset ovat samassa asemassa muiden yritysten kanssa yksityisen ja julkisen rahoituksen suhteen. Henkilöstön alhaisemman tuottavuuden takia sosiaalisille yrityksille voidaan maksaa työllisyysmäärärahoista työllistämistukea, yhdistelmätukea ja työllisyyspoliittista projektitukea muille yrityksille maksettavasta tuesta poikkeavin ehdoin. Pohjois-Savossa toimii yksi työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin merkitty vajaakuntoisten työkeskuksesta yritykseksi kasvanut organisaatio, puuovia valmistava Warkop Oy Varkaudessa. Ylä-Savon osalta sosiaalisen yritystoiminnan mahdollisuudet ovat otollisimmillaan uusyritysmuotoisesti joko saman toimialan yritysasiakkaiden alihankkijana, tai osana laajempaa seudullista tuotannollista työtoimintaorganisaatiota. Tavoite: Avaintoimija: Rahoitus: * Selvitetään mahdollisuudet ja markkinoiden asettamat reunaehdot luoda organisaatio, joka edistää vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien integroitumista työmarkkinoille. * Nostetaan sosiaalisen yrittäjyyden statusta seudullisessa elinkeinopolitiikassa, ja elinkeinopalveluissa, yritystoimintaa kehitettäessä sekä yritysmuodon vaihtoehtoja arvioitaessa. * Luodaan yhteisvoimin edellytykset sille, että seutukunnassa toimii vähintään yksi sosiaalisten yritysten rekisteriin merkitty yritys vuoteen 2010 mennessä. Ylä-Savon Kehitys Oy Selvityshankkeen seudullisen työllisyysrahan osuus: / vuosi Aikataulu: Selvitys- ja kehittämishanke: Kumppanuustoimijoiden verkosto Toimintalinja TUOTANNOLLINEN TYÖTOIMINTA JA TYÖVALMENNUS Laadulliset tavoitteet Yhdistetään Ylä-Savossa työtoimintaa harjoittavien organisaatioiden työpajat ja tuotannollista työtoimintaa harjoittavat työkeskukset - resurssit ja ammattitaito. Lisätään työtoiminnan painoarvoa ja kehittymispotentiaalia seutukunnassa sovittamalla erilliset toimijat yhdeksi vajaakuntoisten tuotannollista työtoimintaa harjoittavaksi työvalmennussäätiöksi ja yhdeksi työpaja- ja tukiasumispalveluja tarjoavaksi seudulliseksi monipalveluorganisaatioksi. Tuotteistetaan työkeskusten ja työpajojen harjoittama työtoiminnan ohjaus tuotteeksi, jolle haetaan laatusertifiointi. Kehitetään työtoimintaorganisaatioiden vuorovaikutus- ja alihankintakontakteja yrityselämän suuntaan. Työtoiminnan uudelleen organisoinnin avulla luodaan edellytykset eri yhteistyötahojen intressit huomioivien välityömarkkinoiden syntymiselle. 15

16 Määrälliset tavoitteet Tuotannon myynti alihankintaverkostolle, osuus liikevaihdosta Työelämäpalvelujen ostopalvelusopimusten osuus liikevaihdosta Erilaisten hankkeiden (projektit, RAY) osuus liikevaihdosta Kuntien myöntämien toiminta-avustusten osuus liikevaihdosta v v % 30 % 20 % 50 % 20 % 10 % 30 % 10 % Toimenpiteet Työtoimintaorganisaatioiden yhdistäminen Ylä-Savossa Kuvaus: Ylä-Savossa toimii neljä tuotannollista työpajatoimintaa harjoittavaa ja yleishyödyllisten yhdistysten ylläpitämää työpajaa, Iisalmen Nuorison Tuki ry:n Kehypajat Iisalmessa ja Vieremällä, Sonkajärven Nuorison Tuki ry:n työpaja Sonkajärvellä ja Monitaitoset ry:n ylläpitämä työpaja Pielavedellä. Kiuruvedellä toimii lisäksi kaupungin nuorisotoimen hallinnoima oppimisvaikeuksista kärsiville ja vaikeasti työllistyville nuorille suunnattu tuotannollinen työpaja. Lisäksi seutukunnassa toimii kaksi tuotannollista työtoimintaa harjoittavaa vajaakuntoisten työkeskusta, Iisalmen kaupungin hallinnoima Salmituote ja Kiuruveden kaupungin hallinnoima TEKA tuote. Kyseisten organisaatioiden yhteenlaskettu työnohjauspalveluista ja valmistuotteiden myynnistä sekä alihankintasopimusten kautta syntyvä vuotuinen liikevaihto on ollut noin 3.0 miljoonaa euroa. Työtoiminnan piirissä on ollut vuosittain n. 650 työnohjauksen avulla valmennettavaa ja kuntoutettavaa työntekijää. Tavoite: Avaintoimija: * Saavuttaa organisaatioita yhdistämällä uskottava välityömarkkina-asema seutukunnassa yksityisen yrityssektorin ja julkisen työhallinto- ja sosiaalipalvelusektorin määrittämässä toimintaympäristössä. * Lisätä työvalmennuspalvelutarjonnan ammatillisuuden astetta, laatua, tasapuolisuutta ja kustannustehokkuutta seutukunnassa. * Tehostaa työvalmennuspalvelutuotteen jalostamisen avulla valmennettavien parempaa integroitumista normaaleille työmarkkinoille. * Varmistetaan tuotannollista työtoimintaa harjoittavien organisaatioiden toiminnan jatkuvuus. Aluekeskusohjelma, Ylä-Savon Kehitys Oy Kustannukset: Esiselvityshanke: (aluekeskusohjelman perusrahoitus) Toimintamallin selvityshanke: (aluekeskusohjelman perusrahoitus) Aikataulu: Esiselvitysvaihe: Selvitys ja perustamisvaihe: Operatiivinen vaihe: Työtoiminnan kehittäminen valtakunnallisessa vertaiskehittämisen verkostossa Kuvaus: Työtoimintaa harjoittavat organisaatiot ovat olleet valtakunnallisesti katsoen viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaan organisaatiomuutoksen alaisina. Yksittäisten kuntien ja kaupunkien alueella toimivista joko kunta- tai yhdistysvetoisista työpajoista ja työkeskuksista on siirrytty seudullisesti järjestäytyneisiin yhdistyspohjaisiin työllisyyskumppanuusorganisaatioihin, tai säätiömuotoisiin työvoiman monipalvelukeskuksiin. 16

17 Samanaikaisesti valtakunnalliset työpaja- ja työkeskustoiminnan kehittämisorganisaatiot Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry., ja VATES säätiö ovat tukeneet voimakkaasti erillisten työtoimintaa harjoittavien organisaatioiden yhteistyömuotojen kehittämistä, ja niiden tarjoamien työelämä- ja työvalmennuspalvelujen laadullisen ja ammatillisen tason nostamista. Työvalmennuspalvelujen tuotteistamisessaan edistyneimmät organisaatiot ovat lisäksi voimistaneet keskinäisen vuorovaikutuksensa muotoja erilaisten vertaiskehittämistä ja - arviointia aktivoivien ohjelmien avulla. Tavoite: * Vahvistetaan yläsavolaisen työvalmennuspalvelutuotannon suhteellista kilpailuasemaa valtakunnallisesti. * Panostetaan työvalmennuksen laadun kehittämiseen ottamalla aktiivisesti osaa valtakunnassa toimivien vertaisorganisaatioiden yhteistyöohjelmiin. * Tiivistetään vertaisorganisaatioiden kahdenvälisiä yhteistyömuotoja ja hyvien toimintakäytäntöjen keskinäistä arviointia. * Varmistetaan valtakunnallisesti verkottumalla ja etua valvomalla, että syrjäseuduilla toteutettavan työtoiminnan kehittämisedellytykset otetaan huomioon kansallisen työlainsäädännön sovellutuksissa. Avaintoimijat: Seudullinen työtoimintaorganisaatio, VATES -säätiö, Valtakunnallinen Työpajayhdistys ry. Kustannukset: Työtoimintaorganisaatioiden budjetista vuosittain Aikataulu:

18 5. SEUDULLISTEN TYÖLLISYYSTOIMENPITEIDEN RAHOITUSKEHYS 2 Ylä-Savon kuntien vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä seudullisiin työllisyystoimenpiteisiin osoittama rahoitusosuus määrittää yksittäisten toimenpiteiden sovellutusalueen ja laajuuden seudulla. Tarkemmat kuntakohtaiset tavoitteet, sisällöt, vastuusuhteet ja seurantakäytännöt vahvistetaan kuntakohtaisesti vuosittain päivitettävässä seudullisessa työllisyyssopimuksessa. Mikäli toimenpiteiden toteuttamiseen haetaan alueen ulkopuolista hankerahoitusta liitetään rahoitushakemusasiakirjan liitteeksi ote seudullisesta työllisyyssopimuksesta. Rahoituskehys on seuraavan kaltainen, mikäli seudulliset työllisyystoimenpiteet toteutetaan täysimääräisinä jokaisen kahdeksan kunnan alueella vuosivälillä : TOIMENPIDE Kustannus/v Seudullisen työllisyyssopimuksen laatiminen: Seudullisen työllisyysaktivaattorin määräaikaisen toimen perustaminen: Seudullinen kehittämishanke maakunnallisena pilottina : Ylä-Savon kunnat 0.66 / asukas (50 % kustannuksista): Iisalmi 14854, Kiuruvesi 6534, Lapinlahti 5016, Pielavesi 3696, Sonkajärvi 3300, Vieremä 2772, Varpaisjärvi 1980, Keitele 1848 TE-keskus, I-S:n lääninhallitus / Tavoite 1 ohjelma / ESR (50 % kustannuksista) Vakiinnuttamisvaihe vuodesta 2008 alkaen: Ylä-Savon kunnat 1.32 / asukas (100 % kustannuksista) Iisalmi: 29708, Kiuruvesi 13068, Lapinlahti 10032, Pielavesi 7392, Sonkajärvi 6600, Vieremä 5544, Varpaisjärvi 3960, Keitele Oppimistehdasmallin kehittäminen ammattiin valmentamisessa: Kehittämishanke : Ylä-Savon kunnat 0.82 / asukas (25 % kustannuksista): Iisalmi 18532, Kiuruvesi 8118, Lapinlahti 6232, Pielavesi, 4592, Sonkajärvi 4100, Vieremä 3444, Varpaisjärvi 2460, Keitele Pohjois-Savon TE -keskus/esr (75 % kustannuksista) Nuorten työllistämissuunnitelman laatiminen: Työvoiman yhteispalvelupisteen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen: Ylä-Savon kunnat (50 % kustannuksista): josta kuntien sosiaali- ja terveyspalvelutyöntekijöiden laskennallista työaikaa n Työministeriö (50 % kustannuksista) Ylä-Savon yhteisen työllisyyshankkeen toteuttaminen: Työllisyyshanke : Ylä-Savon kunnat 4.12 /asukas (25 % kustannuksista): Iisalmi 93028, Kiuruvesi 40788, Lapinlahti 31312, Pielavesi 23072, Sonkajärvi 20600, Vieremä 17304, Varpaisjärvi 12360, Keitele Pohjois-Savon TE keskus / ESR (75 % kustannuksista) Laskennallinen seutukunnan asukasluku

19 4.3.3 Sosiaalisen yritystoiminnan toimintaympäristön ja markkinaehtojen selvittäminen: Selvitys- ja kehittämishanke : Ylä-Savon kunnat 0.82 / asukas (25 % kustannuksista): Iisalmi 18532, Kiuruvesi 8118, Lapinlahti 6232, Pielavesi 4592, Sonkajärvi 4100, Vieremä 3444, Varpaisjärvi 2460, Keitele 2296 Pohjois-Savon TE keskus/esr (75 % kustannuksista) Työtoimintaorganisaatioiden yhdistäminen Ylä-Savossa: Esiselvityshanke Ylä-Savon kunnat ja sisäasiainministeriö: aluekeskusohjelman perusrahoitus Toimintamallin selvityshanke : Ylä-Savon kunnat ja sisäasianministeriö: aluekeskusohjelman perusrahoitus Työtoiminnan kehittäminen valtakunnallisessa vertaiskehittämisen verkostossa: - Yhteenveto seudullisten työllisyystoimenpiteiden rahoituskehyksestä on seuraava: Seudullista työllisyysrahaa työllisyystoimenpiteisiin maksimissaan: Kansallista ja EU-vastinrahaa seudullisiin työllisyystoimenpiteisiin noin: Yhteenvetoon ei ole laskettu mukaan työvoiman yhteispalvelupisteen toimintaan osoitettua rahoitusosuutta, eikä aluekeskusohjelmasta perusrahoitettavia seudullisen työtoiminnan esiselvityshankkeita, joita jo toteutetaan erillissopimusten ja ohjelmien puitteissa. 19

20 VALOKUVAT 20

21 II TAUSTARAPORTTI 1. JOHDANTO Ylä-Savon työllisyysohjelma on strategisesti perusteltu suunnitelma niistä työllisyystoimenpiteistä, joita seudulla toteutetaan seuraavan viiden vuoden aikana työllisyyden edistämiseksi. Ohjelmalla tuetaan seutukunnan yritysten toimintaedellytyksiä, oppilaitosten toimintaympäristön kehittämistä sekä kuntien ja työhallinnon yhteistyömuotoja aluekehitystyössä Kyseessä on ohjelmaprosessi jossa esitetään yksi tulkinta siitä, miten EU- ja kansallisen tason työllisyyspoliittisiin linjauksiin direktiiveineen ja lakiasetuksineen vastataan paikallisen tason työllisyydenhoidossa. Ylä-Savon työllisyysohjelman taustaraporttiosiossa esitellään ensiksi paikallisen ohjelman suhdetta Euroopan Unionin ja kansallisen tason työllisyysohjelmiin sekä seutustrategiaan. Toiseksi kuvataan ne keskeiset työllisyysohjelmaprosessin vaiheet, joiden kautta tämä konkreettinen toimenpideohjelma on synnytetty. Kolmanneksi analysoidaan työllisyysohjelmatyön seudullista toimintaympäristöä keskeisten tilastollisten muuttujien valossa. 2. YLÄ-SAVON TYÖLLISYYSOHJELMAN STRATEGINEN ASEMOINTI Euroopan Unionin työllisyysstrategia Lissabonin työllisyyshuippukokouksessa v vahvistettiin EU:n päätavoitteeksi luoda Euroopan Unionista maailman kilpailukykyisin osaamiseen ja innovatiivisuuteen perustuva yhteiskunta, joka kykenee samanaikaisesti ylläpitämään kestävää taloudellista kasvua, luomaan enemmän ja laadukkaampaa työllisyyttä ja ylläpitämän sosiaalista yhtenäisyyttä. Euroopan Unionin strategian toteutus perustuu neljään kehittämispilariin: työllistettävyys, yrittäjyys, sopeutuvuus sekä tasa-arvoisuus, joista työllisyysstrategian tavoitteet ovat myös johdettu. Euroopan Unionin komissio on vuonna 2003 hyväksynyt suositukset työllisyyden edistämiseksi vuoteen 2010 mennessä. Ne ovat: täystyöllisyyden saavuttaminen, työn laadun ja tehokkuuden parantaminen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantaminen. Unioni pyrkii vaikuttamaan tavoitteiden toteutumiseen mm. rahoittamalla rakennerahastojen kautta uusia käytäntöjä luovia projekteja. Unionin työllisyysstrategian toteutusta ohjaa kymmenen painopistettä, joihin voidaan vaikuttaa myös paikallisin keinoin. Paikallisten ja alueellisten työllisyystoimenpiteiden merkitys korostuu jatkossa entisestään Unionin työllisyysstrategiassa (ks. Liite 3. Arvio Euroopan työllisyysstrategian painopisteiden paikallisesta merkityksestä ). Suomelle on annettu ( ) seuraavia maakohtaisia suosituksia: Ennaltaehkäisy ja aktivointi: parannettava aktiivisten työmarkkinaohjelmien toimivuutta rakenteellisen työttömyyden torjumiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. Työvoiman tarjonta ja aktiivinen ikääntyminen: vahvistettava pyrkimyksiä ylläpitää työvoiman saatavuutta pitkällä aikavälillä mm. nostamalla työmarkkinoilta poistumisikää. Kannustettava myös osallistumista työmarkkinoille esimerkiksi tekemällä uudistuksia vero- ja etuusjärjestelmiin. Sukupuolten välinen tasa-arvo: korostettava tasa-arvonäkökulmaa erityisesti työ- ja perheelämän asettamien vaatimusten yhteensovittamisessa ja työstä maksettavan palkan määrittämisperusteissa. 21

22 Kansallinen työllisyyden politiikkaohjelma Suomen työpolitiikan strategian tavoitteet perustuvat näkemykseen Suomesta osaamiseen perustuvana hyvinvointiyhteiskuntana, jossa on työmahdollisuuksia kaikille. Keskeiseksi keinoksi nähdään työvoimapalvelujen uudistaminen vastaamaan uuden työmarkkinatilanteen ja muuttuvan työelämän haasteita. Suomen työpolitiikan strategian painopisteet ovat: 1. Alennetaan rakenteellista työttömyyttä ja torjutaan syrjäytymistä. 2. Varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus. 3. Parannetaan työn tuottavuutta laadullisesti kestävällä tavalla. 4. Luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuuttopolitiikalle. 5. Lisätään yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä Hallituksen hyväksymän työllisyysohjelman painopiste on rakenteellisen työttömyyden alentamisessa ja työvoiman tarjonnan edistämisessä. Hallituksen ohjelma toteutetaan neljänä osahankkeena, jotka sisältävät konkreettisia toimenpiteitä. Pohjois-Savon TE keskuksen linjaukset Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskuksen toimintasuunnitelmassa työvoimapolitiikan alueelliset linjaukset keskittyvät lähivuosina seuraaville painopistealueille: työllisyysasteen nosto ja työttömyyden alentaminen, osaamisen, yrittäjyyden ja muiden kasvun edellytysten vahvistaminen, tasapainoinen aluerakenne, maaseudun elinvoimaisuus ja maakunnallinen hyvinvointi. Ylä-Savon seutustrategia Ylä-Savon seutustrategia tunnistaa visionsa Ylä-Savo hyvä olla, hyvä tulla kriittiseksi reunaehdoksi seuraavien neljän menestystekijän tunnistamisen seutukunnallisessa aluekehittämistyössä ja kunnallisessa päätöksenteossa: 1. Seutuyhteistyön vaikuttavuus: - yritysten kilpailukyky, - ihmisten hyvinvointi / pahoinvointi, - aluetalouden vahvistuminen, - seudun vetovoimaisuus. 2. Prosessit ja rakenteet: - seudullisen palvelutuotannon syvyys, - seutuverkon tehokas hyödyntäminen, - toimiva ja tehokas seudullinen johtaminen sekä päätöksentekojärjestelmä. 3. Seudun aineellisten resurssien hallinta/infrastruktuuri: - Ylä-Savon saavutettavuus, - ympäristön laatu ja kaavoituksen toimivuus, - raaka-aineiden saatavuus, laatu ja hinta. 4. Seudun sosiaalinen pääoma, uudistuminen ja innovatiivisuus: - toimivat osaamisen yhteydet, - yhteisöllisyys ja osallisuus, - vahva omaehtoinen kulttuuri. Mittareina seudun asukkaiden hyvinvoinnin ja yritysten kilpailukyvyn parantumiselle seutustrategiassa mainitaan mm. yritysten liikevaihdon kasvu, Tekesin myöntämän rahoituksen kohdentuminen teknologian kehityshankkeisiin, viennin osuus yritysten liikevaihdosta, peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus väestöstä, väestön koulutustaso ja sairastavuus, työllisyys- ja työttömyysaste sekä nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä. 22

23 Aluekeskusohjelma : aluekeskus Iisalmi ympärillä Ylä-Savo Ylä-Savo on yksi kolmestakymmenestäviidestä alueesta, jotka toteuttavat aluekeskusohjelmaa Suomessa. Ohjelman päätavoitteet painopistealueilla kestävä taloudellinen perusta, ympäristö- ja ympäristöteknologia, osaaminen sekä alueellinen ja sosiaalinen eheys, ovat seuraavat: aluetalouden vahvistaminen, työllisyyden edistäminen, muuttoliikkeen hillitseminen ja työpaikkojen uudistaminen, ympäristöllisten vahvuuksien hyödyntäminen, osaamisen monipuolistaminen ja hyödyntäminen, väestön hyvinvoinnin lisääminen, uusien seudullisten yhteistyö- ja palvelutuotantotapojen käyttöönotto. Ylä-Savon työllisyysstrategia Aluekeskusohjelman puitteissa toteutettavassa Ylä-Savon työllisyysstrategiassa määritellään keskeiset työllisyyden kehittämisalueet asiantuntijahaastattelujen valossa seuraavasti: 1. Seudun houkuttelevuus yritysten sijaintipaikkana ja koulutetun työvoiman asuinpaikkana sekä seudun kilpailukyky osaamisen näkökulmasta: - kuntien yhteistyö seudun kulttuuri ja liikuntapalvelujen kehittämisessä, - kuntien, yritysten ja oppilaitosten yhteistyö ympäristön parantamisessa ja yritysten ympäristöteknologian uusiutumisen edistämisessä, - seudun/kuntien kehittämisresurssien yhdistäminen. 2. Työpaikkojen lisääminen seudun teollisuuden ja palvelujen kasvu- ja painopistealoilla sekä osaavan työvoiman turvaaminen seudun yrityksille: - työllisyyden edistäminen seudun päätoimialoilla kehittämiskeskusten toimesta, - suorittavan työn arvostuksen vahvistaminen, - yritysten ja oppilaitosten yhteistyö koulutuksen kehittämisessä ja linjavalinnoissa, - yritysten, työhallinnon ja oppilaitosten yhteistyö työssä oppimisen sisältöjen kehittämisessä. 3. Työn jatkuvuuden turvaaminen teollisuuden ja palvelujen alenevan tuottavuuden aloilla: - alenevan tuottavuuden alojen tunnistaminen, - yritysten ja asiantuntijoiden yhteistyö osaamiskumppanien etsimisessä heikoille yrityksille. 4. Yritysten kriisi- ja konkurssitilanteiden hallinta: - toimintatavan kehittäminen yritysten kriisitilanteiden laukaisemista ja jälkihoitoa varten yhteistyössä työhallinnon, kuntien, yritysten ja oppilaitosten kesken (muutosturva). 5. Työttömien työkapasiteetin käyttöön saaminen mahdollisimman pienellä työhallinnon ja kuntien tukipanoksella sekä tukityöorganisaatioiden kehittäminen: - työpajojen kartoitus- ja verkostoitumismallin kehittäminen Ylä-Savossa ja projektiehdotuksen toteuttaminen strategisena projektina, - työttömien aktivointitoimenpiteiden arviointi työttömien koulutustason ja työttömyyden keston perusteella. 6. Työllisyyden edistämiseen ja elinkeinopolitiikkaan varattujen resurssien riittävyys: - työllisyyden edistämiseen ja elinkeinojen kehittämiseen käytettyjen resurssien riittävyyden arviointi yhteistyössä seudun kuntien kesken. 7. Yhteistyö työllisyyden edistämisessä: - aluetason ja seututason välinen yhteistyö kehittämisessä, - seudun kuntien keskinäinen yhteistyö työllisyyden edistämisessä ja elinkeinopolitiikassa, - järjestöjen ja työttömien mahdollisuuden osallistua kehittämistyöhön. 23

24 Ylä-Savon työllisyysohjelma Ylä-Savon työllisyysohjelmassa vuosille tehdään EU:n -, kansallisen- ja alueellisen tason työllisyyspoliittisten linjausten pohjalta strateginen painopistealuevalinta nuoriso- ja rakenteellisen työttömyyden aiheuttamien hyvinvointivajeiden vähentämiseksi ja poistamiseksi Ylä-Savon seutukunnassa. Työllisyysohjelma sisältää yhdeksän konkreettista toimenpidettä joita voidaan kuvata painopistealueittain seuraavasti: 1. Siirrytään kunta- ja projektikohtaisesta työllisyyden edistämisestä kohti yleisen aluekehittämisen tavoitteita palvelevaa seudullista työllisyyspolitiikkaa, missä seudullisten työllisyystoimenpiteiden sisällöt, laajuus ja resurssointi vahvistetaan vuosittain työllisyystoimijoiden kesken erityisen työllisyyssopimuskäytännön ja työllisyysaktivaattoripalvelun puitteissa. 2. Vähennetään nuorisotyöttömyyttä ja edistetään nuorten kiinnittymistä työelämään kehittämällä oppimistehdasmallia ammatillisen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen perusvälineenä, sekä konkretisoimalla erilaisten työllisyystoimenpiteiden merkitys nuorelle itselleen laaditussa, ja työllisyystoimijoiden erikseen vahvistamassa työllistämissuunnitelmassa. 3. Minimoidaan rakennetyöttömien määrä seutukunnassa työvoiman yhteispalvelukäytäntöjä kehittämällä ja palvelukäytäntöjen päällekkäisyyksiä poistamalla, sekä kehittämällä työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista edistäviä yritystoimintaympäristöjä. 4. Kehitetään Ylä-Savoon vahvat välityömarkkinat alueen työtoiminta- ja työpajaorganisaatioita yhdistämällä ja kehittämällä niitä aktiivisesti valtakunnallisten yhteistyöverkostojen puitteissa. 3. SEUDULLISEN TYÖLLISYYSOHJELMAPROSESSIN OHJAUS Ylä-Savon työllisyysohjelma on laadittu Pohjois-Savon liiton hallinnoiman ja EU:n komission sekä Pohjois-Savon kuntien rahoittaman Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategia- hankkeen puitteissa. Hanke on toteutettu aikajaksolla , jonka aikana Ylä- Savossa on toteutettu seuraavat - nimensä mukaisesti - oppivan työllisyysohjelmaprosessin vaiheet: 2004: Kuvio 3. Ylä-Savon työllisyysohjelmaprosessin vaiheet I Perustehtävän määrittely II Toimintaympäristöanalyysi III Työllisyyspolitiikan suuntaviivat IV Visio ja tavoitteet V Painopistealueet ja vaikuttavuus VI Toimenpiteet painopistealueittain VII Ohjelman profilointi ja tiedottaminen VIII Toimijakontaktit ja työvoimatarvetutkimus esianalyysi strategiset valinnat verkostotyö : IX Toimenpideosan valmistaminen XI Lausuntojen / palautteen arviointi X Toimenpideosan esittely ja lausunnot XIII Avainhankkeet ja esisopimukset XII Työllisyysohjelman valmistaminen XIV Työllisyysohjelmatyön jatkuvuus ja toimintamallin konkretisointi -- esittely ja lausunnot prosessiarviointi -- prosessin yhteenveto -- toimijoiden sitouttaminen

25 Maakunnallisen työllisyysstrategiahankkeen Ylä-Savon työllisyysohjelmaosio on nimetty aluekeskus-ohjelman, Aluekeskus Iisalmi ympärillä Ylä-Savo, yhdeksi kärkihankkeeksi painopistealueella alueellinen ja sosiaalinen eheys. Ylä-Savon työllisyysohjelmatyön etenemisestä on raportoitu kolmannesvuosittain aluekeskusohjelman ohjausryhmälle. Ylä-Savon työllisyysohjelmaprosessia on ohjannut, ja ohjelma-asiakirjan valmistanut, keskeisten seudullisten työllisyystoimijoiden edustajista koostuva 14 henkinen Ylä-Savon työllisyysasioiden asiantuntijaryhmä (ks. Liite 1: Ylä-Savon työllisyysasiain asiantuntijaryhmän kokoonpano ). Asiantuntijaryhmän esittelijänä ja sihteerinä on toiminut hankkeen seutukoordinaattori. Ylä-Savon asiantuntijaryhmän ensimmäinen varsinainen kokous pidettiin Ylä-Savon ammattiopistolla, jonka jälkeen asiantuntijaryhmän jäsenet ovat kokoontuneet ympäri seutukuntaa pidetyissä varsinaisissa kokouksissa 12 kertaa, teemakohtaisissa ohjelmaprosessia edistävissä pientyöryhmissä 6 kertaa ja konsultoineet lukuisten henkilökohtaisten tapaamisten muodossa seutukoordinaattoria työllisyys-ohjelmatyön edistämisessä. Lisäksi asiantuntijaryhmän jäsenet ovat tukeneet seudullisen ohjelma-asiakirjan esittelyä sidosryhmilleen, arvioineet maakunnallisen työllisyysstrategiahankkeen Kuopion yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiaalitalouden laitokselta tilaaman tutkimuksen antia hyvinvointi-. puu- ja metallitoimialojen yritysten työvoima ja koulutustarpeista seutukunnallisesta näkökulmasta, sekä osallistuneet Kehityspolku Oy:n toteuttamaan seudullisen työllisyysohjelmaosion prosessiarviointiin. Ylä-Savon seudullisen työllisyysohjelmaosion yhteyshenkilönä maakunnallisessa työllisyysstrategiaprosessissa on toiminut seutukoordinaattorin lisäksi asiantuntijaryhmä jäsen, kehittämispäällikkö Pekka Niinimäki, joka on ollut myös SOMPA Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategia-hankkeen ohjausryhmän jäsen. Seuraava lyhyt yhteenveto seutukoordinaattorin työaikakirjanpidosta kuvastaa niitä suoritteita, joita seudullisessa työllisyysohjelmaprosessissa on toteutettu pyrittäessä kehittämään siitä väline seudullisen aluekehittämisen tarpeisiin Ylä-Savossa: Tehtävä Suoritteiden määrä * Seudullisen työllisyysasian asiantuntijaryhmän kokoukset 13 kokousta * Henkilökohtaiset palaverit asiantuntijaryhmän jäsenten, ja työllisyysasiain seudullisten asiantuntijoiden kanssa 38 tapaamista * Projektiryhmän (projektipäällikkö ja seutukoordinaattorit) kokoukset 38 kokousta * Tutkimusryhmän kokoukset (yritysten työvoima- ja koulutustarvetutkimus) 8 kokousta * Teemakohtaisten pientyöryhmien työkokoukset 18 kokousta * Seudullisen työllisyysasioiden yhteistyöryhmän aktiiviprojektit - kokoukset 19 kokousta * Vierailukäynnit alueen yrityksissä 45 vierailua * Vierailukäynnit yleishyödyllisten yhdistysten toimipisteissä alueella 18 vierailua * Kunta- ja aluekehitysorganisaatioiden avainhenkilöiden tapaamiset 25 tapaamista * Työllisyysohjelman esittelyn esivalmistelutapaamiset ja varsinaiset esittelyt 31 esittelyä * Osallistumiset työllisyysprojektien ohjausryhmiin ja yleinen projektiohjaus 8 kokousta * Osallistumiset koulutustilaisuuksiin 8 tilaisuutta * Osallistumiset edustusluontoisiin yhteistyötilaisuuksiin ja seminaareihin 15 tilaisuutta * Vierailut ja neuvottelut maakunnallisten kehittämisorganisaatioiden kanssa 8 vierailua * Ohjelmatyöhön liittyvät raportit tiedotteisiin ja tiedonannot medialle 10 tiedonantoa Seutukoordinaattorin kokonaistyöajasta noin 30 % on koostunut erilaisista tapaamisista ja työryhmä-työskentelystä keskeisten seudullisten työllisyystoimijoiden muodostamissa yhteistyöverkostoissa, 40 % asiantuntijaryhmätyöskentelyn ohjaamisesta ja työllisyysohjelmatyöhön liittyvien dokumenttien ja esivalmisteluaineiston laatimisesta sekä 30 % työllisyysohjelmatyöhön liittyvän tausta-aineistoon tutustumisesta, maakunnalliseen työllisyysohjelmaprosessiin osallistumisesta ja normaaleista projektihallinnointiin liittyvistä tehtävistä. 25