Pia-Maria Lausas (toim.) Opinpajassa taotaan tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pia-Maria Lausas (toim.) Opinpajassa taotaan tuloksia"

Transkriptio

1 Pia-Maria Lausas (toim.) Opinpajassa taotaan tuloksia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 3/2009

2 Opinpajassa taotaan tuloksia

3

4 Pia-Maria Lausas (toim.) Opinpajassa taotaan tuloksia Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 3/2009 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi 2009

5 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijät ISBN ISSN Toimittaja: Pia-Maria Lausas Graafinen suunnittelu ja taitto: Pia Kuha Kannen kuva: Miguel Ugalde Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL Kemi Puh Solver palvelut Oy, Kouvola 2009

6 Sisällys Alkusanat Opinpaja i ett nötskal 9 Opinpaja in a Nut Shell 11 Raija Lummi Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? Maija-Liisa Blomster Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa 19 Ainomarja Sissala Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen 25 Mervi Ruotsalainen Verkkokurssi tukena matemaattisten taitojen ylläpidossa.. 31 Raija Lummi Opinpaja sai aikaan vipinää Torniossa ja Kemissä Teresa Chen Assisting International Students to Accomplish Their Studies Päivi Innala Yhteistyö Opinpajan toimijoiden välillä 43 Sari Kähkönen & Pirjo Sonntag Opinpaja tuutoroinnin tueksi sosiaali- ja terveysalalla 45 Martta Ruottu Tekniikan perusosaamista vankistetaan tukiopetuksella 51 Ari Alm & Helena Ranta-Saarela & Jouko Uusitalo Opinnäytetyön verkko-ohjaus mahdollistaa valmistumisen.. 53 Kirjoittajat 56

7

8 Alkusanat Opinpaja on tehnyt ohjauksen näkyväksi ammattikorkeakoulussa. Siinä on mukana paljon vanhaa ja hyväksi havaittua toimintaa, mutta myös nippu uusia asioita, uutta tekniikkaa ja ennen kaikkea yhteistoiminnallista toisilta oppimista. Opinpajassa opiskelija on pääosassa. Meillä kaikilla ohjaus- ja opetustyötä tekevillä oli jo entuudestaan tiedossa se, että ammattikorkeakoulun opiskelijan mahdolliset ongelmat opintojen etenemiselle eivät yleensä liity ammattiaineisiin vaan pikemminkin ns. yleissivistäviin aineisiin, kuten kieliin ja matemaattisiin aineisiin. Lisäksi opintopolulla olevat nivelvaiheet, kuten opinnäytetyön tekemiseen ryhtyminen, ovat joskus haasteellisia opiskelijalle. Nämä samat asiat nousivat myös Opinpajassa tärkeään asemaan ja kehittämisen kohteiksi. Oppimista tapahtuu parhaiten hyvissä olosuhteissa ja ilmapiirissä. Opettajan koko työkenttä, johon kuuluu tiedollisen puolen ohella tiiviisti opiskelijan kohtaamiseen ja tukemiseen liittyvät kysymykset, on tärkeällä sijalla Opinpajassa. Tämän tunnepuolen merkityksen kiteytti osuvasti kollegani Eeva-Kaarina Kari kaupan toimialalta: Tykkään tällaisesta hommasta, koska tässä ei ole pelkästään kognitiivinen puoli vaan myös se affektiivinen kyseessä. Uuden teknisen välineistön hyödyntäminen opiskelijasta välittävässä Opinpajassa oli sekä haasteellista että myös uutta meille toimijoille. Koulumaailmassa on yleensä vaarana, että ensin hankitaan välineistö ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä, mitä sillä voisi tehdä! Mielestämme onnistuimme tekniikassa hyvin: olihan meillä Opinpajassa pienet opetusryhmät ja hyvä tekninen tuki käytössä sekä hyvät aiemmat kokemukset uuden tekniikan hyväksikäytöstä. Jatkoa ajatellen pitää henkilöstö kuitenkin ennen välineistön käyttöönottoa pitkäjänteisesti kouluttaa ja sitouttaa uuteen toimintamuotoon, jotta laadukas toiminta näkyy myös opiskelijan tasolla pedagogisessa mielessä. Kaiken kaikkiaan saimme aikaan paljon uutta hankkeeseen osallistuneissa Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikössä, Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Toisaalta myös vahvistimme kaikkea jo hyväksi havaittua opiskelijan oppimisprosessien kehittämisessä. Toiminnassa hyväksi havaitut asiat ja uudet tuotteet jäävät toivon mukaan elämään ja jatkavat osana oppilaitosten toimintaa hankkeen päätyttyäkin. Alkusanat 7

9 Hyvä hanke poikii uuden alun jossain toisessa muodossa: työvoimahallinnon ja amk:n yhteistyön tiivistäminen voisi olla luonteva jatko Opinpajalle. Tästä käytiin keskustelua valtakunnallisilla amkien ohjaus- ja neuvontapäivillä Kemissä maaliskuussa Raija Lummi Opinpaja-hankkeen projektipäällikkö Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 8 Raija Lummi

10 Opinpaja i ett nötskal Projektet Opinpaja finansieras av Utbildningsministeriet i Finland och partnerhögskolorna vilka är den koordinerande Kemi-Torneå yrkeshögskolan, Kajana yrkeshögskolan och Diak yrkeshögskolan i Uleåborg. Projektet främjar och stödjer studerandenas yrkeshögskolestudier. Opinpaja hjälper studerandena med att slutföra sina studier i tid med hjälp av uppsatta planer och mål i förväg. Målgruppen i Opinpaja är heltidsstuderande både i ungdoms- och vuxenutbildningen, i finskspråkiga och engelskspråkiga utbildningsprogram. Under projektet befann sig studerandena i olika faser av sin utbildningsbana men vårt mål är att stödja studerandena i studier från första skoldagen och under hela studiebanan. För att kunna nå dessa mål står olika medel till förfogande: den nya teknikens pedagogiska utnyttjande, kartläggning av framgången i de tidigare studierna, eventuella svagheter i tidigare studier, möjliga planer för utbytesstudier, militärtjänst o dyl. och i övrigt ett helhetsbemötande av studerandenas situation och förväntningar inför studierna. Projektet Opinpaja har åstadskommit olika produkter och metoder för att studerandena kan utexaminera i tid. Partnerskolorna har samarbetat och delat med sig vällyckade idér och studerandeorienterade medel för studerandenas motivering och stöd. Den nya teknikens pedagogiska utnyttjande har realiserats i både färdiga produkter (virtuella kurser) och medverkarnas agerande under projektet i form av virtuella möten, sammanträden och materialbyte i Moodle och LearnLinc. Bakgrunden för Opinpaja var goda erfarenheter i ett tidigare projekt i Kemi-Torneå yrkeshögskolan. Lärare och studievägledare hade sedan tidigare lagt märke till att det kan förutses vilka studerande som kommer att få problem i sin studiebana. I det tidigare projektet tog vi följande moment i granskning: studerande med problem i språk eller matematik i tidigare studier, utbytesstuderande, militärtjänst eller föräldraledighet eller liknande sabbatsår under studietiden och till slut examensarbete I Opinpaja-projektet utgick vi ifrån att det sannoligen finns samma grunder för studerandenas förlängda studier i framtiden också och att det är dags att ta itu med saken och ta den nya tekniken till hjälp i pedagogiskt syfte. Högskolestuderande utgör en heterogen grupp och vi ska i förväg och planerat möta våra studerandenas eventuella problem på vägen till examen. Opinpaja i ett nötskall 9

11 Vi nådde bäst resultat i språkinlärningssidan, i medicinmatematik och examensarbetsprocessen för att inte glömma de innovativa nya klubbar och samarbetsformer som vi kom fram till. Vid sidan av teknikens finesser är en normal diskussion och en fortlöpande dialog och kommunikation mellan lärare och studerande av betydelse då studeranden möter problem i studierna. Raija Lummi Opinpaja projektchef Kemi-Torneå Yrkeshögskola 10 Raija Lummi

12 Opinpaja in a Nut Shell The Opinpaja project was launched in Northern Finland in cooperation with the coordinator Kemi-Tornio University of Applied Sciences, along with Kajaani University of Applied Sciences and Diaconia University of Applied Sciences in Oulu. The Opinpaja is financially supported by the Ministry of Education. The project was introduced as a means to aid students to complete their studies within the period of right to study. The target group in the Opinpaja is degree students from all our units and partner schools, both in Finnish and English programs. The idea of the Opinpaja project is to encourage the students at the University of Applied Sciences to complete their studies in time from the very first day. However, the participants in this project were at different phases in their studies. In the future, the students will be supported in their studies well, in advance, not only when it is too late (final year students). The Opinpaja project developed a few new products and methods in languages and medicine mathematic studies. Furthermore some new clubs and activities were launched for student s use to encourage the study progress. The project also resulted in the continuation of close pedagogical contact with the partners and other units. We developed and used new technology pedagogically to assist the students in their learning. In addition to that, the student orientated, face to face communication was made more effective. Teachers and study counsellors in every partner school have been aware for a long time that students can have different difficulties, but often for similar reasons in completing their studies within the prescribed time. In many cases, the reasons are: maternity leave, army military service, the exchange period, difficulties in some subjects in previous studies (mathematical subjects, languages etc.) and the process of completing the final thesis. In the Opinpaja project, we took this pedagogical experience as a focus point. To complete this challenge, we also utilised new technology such as virtual, online environments as Moodle and WebCT and online electronic classroom LearnLinc. These environments were also in use for a meeting forum in the cooperation with the partners. We are facing more challenges at the Universities of Applied Sciences. One of those is that the number of inhabitants is decreasing in Northern Finland. Secondly, stu- Opinpaja in a Nut Shell 11

13 dents come from heterogeneous backgrounds and skills and more foreign students are coming to Northern Finland to study. We will probably have also more students doing virtual courses in the future. This means that we have to be prepared for new learning styles and new methods to assist the students to complete their studies in time. From this point of view, the Opinpaja project proved that new technology used in a pedagogical way can be more efficiently used to support students in advance, not only when the difficulties are too challenging and it is too late to react. Every single student is important. Raija Lummi Opinpaja Project Manager Kemi-Tornio University of Applied Sciences 12 Raija Lummi

14 Raija Lummi Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? Opinpaja-hanke edistää ja tukee opiskelijoiden oppimisprosesseja kohti tulevaa tutkintoa ja työelämään siirtymistä. Opinpajan perusidea on tutkintoon valmistumisprosessin tehostaminen opiskelijakeskeisesti käyttämällä hyväksi ennakoinnin keinoja. Opetusministeriön rahoittamassa hankkeessa on ollut mukana sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa olevia päätoimisia opiskelijoita. Myös vieraskieliset, tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat ovat osallistuneet Opinpajaan. Suuren ryhmän kaikissa yhteistyökouluissa ovat muodostaneet ns. lisäajalla opiskelevat. Opinpajassa opiskelija nähdään opiskelunsa subjektina, kokonaisuutena, jota ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan tavoitesuuntautuneesti ammatillisen kasvun eri vaiheissa matkalla työelämään. Ammatillisessa kasvussa huomioidaan ennen kaikkea opiskelijan vahvuudet ja itsetunnon vahvistaminen. Hankkeen tehtävänä on siirtää yhdessä tai erikseen tuotettuja ohjauksen malleja omien toimialojen lisäksi verkoston korkeakouluille sekä myöhemmin muille ammattikorkeakoululle. Opinpajan filosofiaan kuuluu kiinteästi uuden teknologian pedagoginen hyödyntäminen avoimissa oppimisympäristöissä. Avoin oppimisympäristö tarkoittaa opiskelijan kohtaamista välineen avulla tai ilman. Käytössä on ollut alusta asti reaaliaikainen etäopetusjärjestelmä LearnLinc sekä eri yhteistyökouluissa käytetyt verkkooppimisympäristöt Moodle, WebCT ja Blackboard ex. WebCT6, joita on hyödynnetty kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen ohella. Myös partnereiden ja kollegojen välinen yhteydenpito, palaverit, tiimikokoukset ja informaation vaihto toteutettiin monipuolisesti viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opinpajan lähtölaukauksena 24. tammikuuta 2008 toimi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun projektipäällikön Raija Lummin ja vararehtori Markku Tarvaisen yhteydenotto Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikköön ja Kajaanin ammattikorkeakouluun. Ensimmäinen tapaaminen sovittiin Ouluun 12. helmikuuta Hankepartnerit informoivat omia toimialojaan laajasti toiminnan aloittamisesta ja työnjaosta. Alkumetreistä lähtien Opinpajan viesti on ollut lyhyt ja selkeä: opiskelijoiden tutkintoon valmistumista on tehostettava aloittamalla oppimisprosessin ohjaus ensimmäisestä koulupäivästä lähtien. Tämä missio on ollut yhteinen kaikille partnereille. Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? 13

15 Taustaa ja pelisääntöjä toiminnalle Opinpaja-hankkeen taustalla olivat hyvät kokemukset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan alalla vuonna 2006 aloitetusta oppimisprosessien kehittämisprojektista, jossa kiinnitettiin huomiota rästiopintoihin ja valmistumisen viivästymiseen tietyillä opiskelijaryhmillä. Näitä ryhmiä ovat opistoväylän kautta ammattikorkeakouluun tulleet, keskimääräistä heikomman pohjakielitaidon omaavat sekä lukihäiriöistä tai muista oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat. Merkittävän ryhmän muodostavat ulkomaan vaihdosta, harjoittelusta, vanhempainvapaalta tai armeijasta kesken lukukauden tulleet tai toisesta ammattikorkeakoulusta siirtyneet opiskelijat. Opinpaja-hankkeessa on siis hyödynnetty jo hankittuja kokemuksia, mutta toiminta on ollut aiempaa kattavampaa suuntautuen erityisesti pedagogiseen kehittämistyöhön niin välineen kuin toiminnan tasolla sekä yhteistyöverkostoitumiseen. Vaikka hankkeen tavoitteena on opiskelun tehostaminen ja henkilökohtaistaminen, opiskelu liittyy aina työelämään ja sen kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä valmistuneen opiskelijan mahdolliseen tulevaan työpaikkaan alueella. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat tapasivat syksyllä 2007 ja kartoittivat opiskelijoiden tarvetta Opinpaja-toimintaan eri toimialoilla. Periaatteellisena linjauksena oli, ettei kaikkia opiskelijoita oteta Opinpajaan. Toiminta pitää rajata ja sillä on oltava pelisäännöt. Opinpajasta ei saa muodostua vaihtoehtoa tai luistelukenttää opinnoille. Hankkeen tehtävä on tukea opinnoissa, ei madaltaa niiden vaatimustasoa. Opinpajan toimijat Opinpaja-hankkeeseen osallistuvien Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun vastuuhenkilöt tapasivat Oulussa helmikuussa Kokouksessa päätettiin käynnistää toiminta suunnitellussa viitekehyksessä, avoimena ja uutta luovana. Opinpaja-hankkeen projektipäällikkö on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin lehtori ja opinto-ohjaaja Raija Lummi. Kajaanin ammattikorkeakoulun vastuuhenkilö on opintoasiain päällikkö Ainomarja Sissala ja Diakoniaammattikorkeakoulun Oulun yksikön vastuuhenkilö opinto-ohjaaja Maija-Liisa Blomster. Opinpajan toimijat jalkauttivat hanketta omissa oppilaitoksissaan mm. henkilöstökokouksissa ja palavereissa. Opinpajaan ei yhteisellä sopimuksella haluttu erillistä johto- tai ohjausryhmää ja organisaatiorakenne päätettiin pitää matalana. Ohjaushenkilöt eli opinto-ohjaajat valikoituivat toiminnan avainhenkilöiksi. Opinto-ohjaajien lisäksi Opinpajan keskeisiä toimijoita ovat olleet ne opettajat, joiden opintojaksoilla suorituksia on jäänyt rästiin. Mukana toiminnassa on ollut kaikkien partnerikoulujen opettajia, jotka ovat muodostaneet oppilaitosten ja toimialojen rajat ylittäviä yhteisiä työryhmiä. 14 Raija Lummi

16 Lukukausisyklit Keväällä 2008 Opinpaja-hankkeessa päätettiin edetä rauhallisesti ensin totutuilla toimintatavoilla ja sitten asteittain ottaa käyttöön uusia ohjausmuotoja. Opinpajassa panostettiin pienryhmä- ja yksilöopetukseen sekä -ohjaukseen, hyödynnettiin kunkin oppilaitoksen aiempia kokemuksia ja keskityttiin toimintojen kehittämiseen. Opinpajan hankepartnerit tarkastelivat ja kartoittivat olemassa olevia malleja ja prosesseja sekä hyödynsivät niitä toisiltaan oppien. Tavoitteeksi otettiin uusien etäopetus- ja viestintäjärjestelmien pedagoginen hyödyntäminen opiskelijoiden ohjaamisessa sekä hankepartnerien yhteydenpidossa. Koska partnerikouluissa oli käytössä eri verkko-oppimisympäristöt, päätettiin, että jokainen kokoaa Opinpajan ohjaustoiminnan omille alustoilleen. Loppukeväästä 2008 LearnLinc-ympäristössä pidetyssä hankepartnerien virtuaalisessa yhteispalaverissa suunniteltiin tulevalle syyslukukaudelle teemamaista ja tiimimäistä toimintaa, jossa ammattikorkeakoulujen toimijat lisäisivät ristikkäistä toimintaa ja kokemusten vaihtoa. LearnLinc-tapaamiset osoittautuivat erittäin onnistuneiksi, koska mahdollisuus yhteiseen keskusteluun verkoston sisällä on hedelmällisempää kuin kahdenvälinen puhelin- tai sähköpostiyhteys. Kuva 1. Opinpaja-hankkeessa toimijoiden välinen yhteydenpito ja kokoukset järjestettiin pääosin virtuaalisesti. Opinpajan kick off -kokouksen jälkeen hankepartnerit (vas.) Raija Lummi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja Maija-Liisa Blomster Diakin Oulun toimipaikasta tapasivat seuraavan kerran vasta maaliskuussa 2009 ammattikorkeakoulujen valtakunnallisilla ohjaus- ja neuvottelupäivillä Kemissä. Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? 15

17 Keväällä ehdittiin muun työn ohessa myös työstää Opinpajan tuotteita, joista esimerkkinä täysin virtuaalinen ja kaikille toimialoille sopiva ruotsin kielen preppauskurssi. Kurssille pystyi osallistumaan opiskelijoita eri toimialoilta ja eri partnerikouluista. Syksyllä 2008 toimintansa aloittivat seuraavat partnerikoulujen yhteiset tiimit: edellä mainittu ruotsin virtuaalinen preppauskurssi kaikille toimialoille, lääkelaskenta sekä opinnäytetyöprosessi ja kirjoittaminen. Nämä tiimit nähtiin merkityksellisiksi opiskelijan opintopolun nivelvaiheiden ohjauksessa. Hankkeet vaativat kypsyttelyaikaa, ennen kuin ne muotoutuvat ja istuvat muuhun toimintaan. Näin kävi myös Opinpajassa. Syksyn 2008 edetessä ruokahalu kasvoi syödessä ja kaikki partnerit tehostivat Opinpajan toimintaa ja innovointia. Projektipäällikölle mieluisaa oli lukea raporteista eri toimialojen ja koulutusohjelmien suunnitelmia keväälle Hankeajan lähetessä loppuaan Opinpajaa ei suinkaan aiottu ajaa alas, vaan toimintaa oli tarkoitus jatkaa mm. opinnäytetyön ohjauksessa ja muussa ohjaustoiminnassa. Määrällistä ja laadullista tulosta Opinpaja on ottanut haasteekseen ennakoinnin. Opiskelijoiden valmistumista tulee ennakoida heti ensimmäisestä opiskelulukukaudesta alkaen. Koska opiskelijoiden oppimishistoria ja elämänvaiheet ovat erilaisia, ohjaamisessa on kiinnitettävä huomiota jokaiseen opiskelijaan yksilönä ja kokonaisuutena. Opinpajassa exit -vaihe alkaa entry -vaiheesta. Toisin sanoen opiskelijan tutkintoon valmistautuminen alkaa ensimmäisestä opiskelupäivästä. Ennakointi, opettajatuutorin pitämä tulohaastattelu ja kokonaisuuden kartoitus, aiemmat opinnot ja tulevat suunnitelmat muodostavat opiskelijan tutkintoon valmistumisen rungon. Ennakointiprosessin kehittäminen määriteltiin Opinpajan syksyn 2008 tavoitteeksi. Ennakoivasta toiminnasta oli toki paljon kokemuksia ja käytänteitä eri toimialoilta, joten pyörää ei tarvinnut keksiä uudestaan. Opinpajan toimijoiden tuli vain dialogin ja yhteistyön kautta löytää mopot uuteen käyttöön ja tehostaa niiden toimintoja. Ammattikorkeakoulujen strategiassa yksi tärkeä osa-alue on laatutyön organisointi ja laadun kehittäminen. Opinpajan toiminta tähtää selvästi laadun kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjan mukaan laatu on tavoitteiden saavuttamista, josta on näyttöä. Ensisijainen hanketulos on luonnollisesti opiskelijoiden valmistuminen ammattiin. Opinpaja on kiistattomasti auttanut monia opiskelijoita eteenpäin opinnoissaan. Opinpajasta saadut tulokset auttavat toivon mukaan myös hankkeen loppumisen jälkeen opiskelijoita valmistumaan ajallaan ja siirtymään sujuvasti työelämään. Tutkintomäärien lisäksi laatua on myös opiskelijoilta saatu hyvä palaute toiminnasta. Opiskelijoille on jäänyt Opinpajasta päällimmäiseksi hyvä mieli: heistä ja heidän oppimisestaan välitetään aidosti. Opinpaja luotiin opiskelijaa varten, mutta sillä on merkitystä myös ammattikorkeakouluille, koska tutkintojen määrät ja tavoitteellisessa valmistumisajassa pysy- 16 Raija Lummi

18 minen nostavat myös oppilaitosten profiilia. Tutkintomääriä pidetään jatkossa yhä keskeisempinä ammattikorkeakoulujen laatumittareina. Partnerit raportoivat lisäksi ohjauksen näkyväksi tekemisestä ja työnjaon selkiintymisestä ohjaushenkilökunnan välillä. Ohjauksen merkitystä on voitu alleviivata hankkeen avulla. Opinpaja on hyödyntänyt toiminnassaan jo olemassa olevia ennakoinnin malleja sekä hyväksi koettuja käytänteitä eri aloilta ja partnerikouluista. Opinpaja on herättänyt myös uusia ajatuksia ja innovatiivista toimintaa, jota on integroitu ja inklusoitu osaksi koulun muuta toimintaa. Tätä yllätyksellistä puolta ei sovi vähätellä. Hankkeen tuloksiksi voi myös lukea ohjaus- ja opetustyötä tekevien verkostoitumisen, uudet oppimista tehostavat tuotteet, kuten Opinpajassa kehitellyt lääkelaskennan tukikurssit, ruotsin virtuaalinen kurssi jne. Hanketulokseksi voidaan laskea myös partnerikoulujen ja eri toimialojen keskinäinen yhteistyö. Tulokset ovat osaksi produkti- osaksi prosessiluonteisia ja palvelevat yksilöä eli opiskelijaa ja korkeakoulun sisäistä toimialojen välistä yhteistyötä, mutta myös yhteistyötä pohjoisen korkeakoulujen välillä. Kajaanin, Kemi-Tornion alueen ja Oulun valmistuvat opiskelijat hyödyttävät pohjoiseen jäädessään ympäröivää yhteiskuntaa joko työntekijän tai työnantajan ominaisuudessa. Suomen yrittäjätilastot nuorten valmistuvien osalta eivät ole mairittelevia, joten Opinpajan jatkoksi voisi kehittää hankkeen, joka aluekehityksen näkökulmasta kannustaisi ja valmentaisi opiskelijoita yrittäjyyteen. Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? 17

19

20 Maija-Liisa Blomster Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa on kehitetty Opinpaja-toimintamallia, joka mahdollistaa opiskelijan valmistumisen ammattiin säännönmukaisessa ajassa huomioimalla opiskelun aikana hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Varhaisen puuttumisen mallissa seulotaan ne opiskelijat, joiden opintojen etenemisessä on esteitä, ja kootaan heidät Opinpajaan, jossa tukitoimet ovat keskitetysti saatavilla. Opinpajassa keskitytään sekä ennaltaehkäisevään toimintaan, johon sisältyy muun muassa valmentava kielten opetus ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden aktivointi, että korjaavaan toimintaan, kuten opiskelijoiden opastamiseen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan suorittamaan jäljellä olevia opintoja sekä tarvittaessa tukipalvelujen piiriin (esim. Purje-projekti). Opinpajaan liittyvän ohjausprosessin aukikirjoittaminen on auttanut selkiyttämään ja rajaamaan opinto-ohjaajan, tutoropettajan ja opintokokonaisuuksissa opettavien lehtoreiden työnjakoa. Taustaa Diakonia-ammattikorkeakoulussa on järjestelmällisesti kehitetty opintojen ohjausta (Häkkinen & Nieminen 2007) ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelujen esteettömyyttä (Marttila & Häkkinen 2007). Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulun toimipaikka perustettu 2000 Opiskelijoita 3 000, joista Oulun toimipaikassa 300 henkilöstöä 300, joista Oulun toimipaikassa 22 Ammattikorkeakoulututkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 5, joista Oulun toimipaikassa 2 ylempiin ammattikorkeakoulu -tutkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 3 Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa 19

21 Aikuiskoulutuksen määrä kasvaa, ikäluokat pienenevät ja ammatinvalintaan ja elämäntilanteisiin liittyvät ohjaukselliset haasteet lisääntyvät. Uutena toimintamuotona on Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa aloitettu monimuotokoulutus ja työvoimapoliittinen tutkintoon johtava sairaanhoitajakoulutus. Aikuisopiskelijoiden heterogeenisuus, erilaiset opiskeluvalmiudet ja oppimisstrategiat sekä aikaisempi kokemus asettavat omat vaatimuksensa opetukselle ja ohjaukselle. Erilaisten opiskelijaryhmien kanssa toimivan ohjaushenkilöstön on kyettävä ratkaisemaan muun muassa, miten löytää yhteisiä ohjausaikoja sekä miten hyödyntää viestintäteknologiaa ohjauksessa. (Lätti & Putkuri, 2008, ) Ohjaustarpeiden kartoitus Tarjolla olevat tukimuodot ja palvelut eivät aina tavoita opiskelijoita, jotka hyötyisivät niistä eniten. Jotta ohjaustoiminta olisi tuloksellista, on kysynnän ja tarjonnan kohdattava. Oppimisen esteitä on pyrittävä ennaltaehkäisemään kartoittamalla mahdolliset riskiryhmät ajoissa. Opinpajalaisia Diakin Oulun yksikössä ovat ammatillisen väylän kautta tulleet, pohjakielitaidoltaan puutteelliset, lukihäiriön tai muita oppimiseen vaikuttavia esteitä omaavat, toisesta oppilaitoksesta siirtyneet sekä ne, jotka opiskeluajan sisällä erinäisistä syistä esim. ulkomaanvaihdon, vanhempainvapaan tai asevelvollisuuden takia ovat olleet poissa jonkin aikaa tai muuten poikenneet säännönmukaisesta opiskelusta. Opiskelija-analyysin ja ohjaustoiminnan tehostamiseksi opintojen alkuvaiheesta lähtien Diakin Oulun toimipaikassa kerättiin kolmelta eri opiskelijaryhmältä palautetta opintojen sisällöstä ja ohjauksen tarpeesta ensimmäisen lukuvuoden aikana. Kartoitukseen osallistuivat nuorten koulutuksen sairaanhoitajaopiskelijat (N=28), aikuiskoulutuksen monimuoto-opiskelijat (N=22) ja työvoimapoliittisen koulutuksen sai- Taulukko 1. Opinpaja toimi Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön hoitotyön ja sosiaalityön koulutusohjelmissa AMK-tutkinnot Ylemmät AMK-tutkinnot Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Oulun yksikkö Degree Programme in Social Services Oulun toimipaikka Sosiaalialan koulutusohjelma Terveysalan koulutusohjelma Viittomakielentulkin koulutusohjelma 20 Maija-Liisa Blomster

22 raanhoitajaopiskelijat (N=20). Opiskelijoiden palautetta analysoitaessa esiin nousi kolme kohdetta, joihin opiskelijat kaipasivat lisää ohjausta: 1. opetukseen ja oppimiseen liittyvät käytännön järjestelyt 2. opetussuunnitelman sisältöön liittyvä ohjaus ja 3. harjoittelun polun ohjaus/henkilökohtaistaminen. Ohjauksen kehitystarpeita ja verkko-ohjausta käsiteltiin myös opiskelijaryhmien omilla keskustelualustoilla. Varsinkin aikuiskoulutuksen opiskelijoilla, joilla on ammatillinen pohjakoulutus ja useiden vuosien työkokemus takanaan, oli vaikeuksia arvioida omia opiskelutaitojaan (kuten verkko-opiskeluvalmiuksia) sekä omaa taitotasoaan ammattiaineissa (esim. kielissä ja lääkelaskennassa). Näissä ongelmakohdissa he tarvitsivat runsaasti ohjausta ja rohkaisua. Opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen Opinpajan käynnistämisen ja toiminnan aikana Diakin Oulun toimipisteessä paikallistettiin opiskelijoiden ohjauksessa selkeitä kehittämisalueita. Jokainen opiskelijaryhmä ja ryhmän jäsen tarvitsee yksilöllistä ja tilannesidonnaista ohjausta opetuksen käytännön järjestelyihin sekä henkilökohtaisen opiskelunsa tueksi. Opiskelijoiden iät vaihtelevat suuresti ja ryhmät saattavat olla hyvin heterogeenisia, joten opiskelija-analyysiin on käytettävä aikaa. Ohjaus on räätälöitävä vastaamaan opiskelijan tarpeita. Opintojen ohjaus tulee käynnistää heti koulutuksen aloitusvaiheessa, jolloin ohjausprosessille varataan riittävästi aikaa ja opiskelijan sitouttaminen opiskelumuotoon ja opetussuunnitelman toteuttamisperiaatteisiin alkaa. Opiskelijaryhmissä on mukana opiskelijoita, joiden valmiudet (esim. atk- ja peruslaskutaidot) eivät riitä itsenäiseen opiskeluun opintojen alkuvaiheessa. Ohjaustarpeiden kartoitukseen osallistuneista Diakin opiskelijoista osa ilmoitti, että kontaktiopetus on heille paras tapa oppia. Luokkaopetus opettajan johdolla ikään kuin pakottaa oppimaan, ja mahdollisuus kysymyksien esittämiseen edesauttaa asioiden omaksumista. Tämä näkemys nousi esiin etenkin lääkelaskujen tukiopetuksessa. Kontaktiohjauksen ja verkko-ohjauksen suhdetta ja sisältöjä täytyy perusteellisesti harkita sosiaali- terveys- ja kirkonalan eri opiskelumuodoissa. Opiskelijoita on kannustettava itseohjautuvuuteen. Opiskelija voi kuitenkin vaikuttaa HOPS:iinsa vasta, kun hän on hahmottanut oman opiskelunsa polun kokonaisuutena. Tässä hahmottamisessa opetussuunnitelma on välttämätön apuväline. Jos opetussuunnitelma on hankalasti luettavissa (esim. www-sivuilla oleva versio) ja sen kieli on vaikeaselkoista, opiskelijat tarvitsevat runsaasti ohjausta ymmärtääkseen omien opintojensa sisällöt ja ammattitaidon keskeiset ydinalueet. Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa 21

23 Ohjausta verkossa ja kasvokkain Ohjauksen yleisen tarvekartoituksen jälkeen Diakin Oulun yksikössä luotiin elokuussa 2008 Opinpaja-verkkoympäristö. Sen rakentamisessa käytettiin apuna opiskelijoilta kerättyä ja analysoitua palautetta ohjauksen tarpeesta ja sisällöstä. Opinpajanverkkoympäristöön poimittiin opiskelijoita (N=74) kaikista opiskelijaryhmistä. Mukaan otettiin mm. ne opiskelijat, joilla syyslukukauden 2008 alussa oli perusopintoja suorittamatta tai ammattiopintojen opintojaksoja kesken. Verkkoympäristöön on koottu opinpajalaisille tarpeellista tietoa esimerkiksi kielten preppauskursseista, tenttipäivistä, lääkelaskennan tukiopetuksista sekä opetussuunnitelman muutoksista. Vuorisen (2006, 183) tutkimuksessa, joka käsittelee ohjaajien näkemyksiä internetin merkityksestä työvälineenä, ilmenee, että verkkosivuja käytetään ensisijaisesti tiedon välittämiseen ja olemassa olevien palvelujen edistämiseen. Opiskelijat eivät ole intoutuneet keskustelemaan Opinpajan verkkoympäristössä. Ehkä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat arkoja verkkokeskustelijoita ja kynnys kommenttien kirjoittamiseen on korkea. Joitakin Opinpajaan liittyviä tarkentavia kysymyksiä on tullut ohjaajille sähköpostitse. Verkkoympäristön ohella Opinpajassa annetaan ohjausta myös kasvokkain yksilöja/tai ryhmätilanteessa. Face to face -kontaktit ohjauksessa auttavat opiskelijaa hallitsemaan syy- ja seuraussuhteita, mitä taitoa he tarvitsevat myös työelämässä. Tähän ei päästä pelkällä verkko-ohjauksella. Oulun toimipaikassa verkko-ohjaus alkoi syksyllä 2007 ja Opinpaja keväällä Opiskelijoiden näkökulmasta erilaisilla verkkoalustoilla toimiminen (vielä opintojaksojen suoritusten lisäksi) näyttäytyy sekavana, ja osa opiskelijoista ei yksinkertaisesti löydä tarvittavaa tietoa www-sivuilta. Tarve yhtenäistää ja selkeyttää verkossa tapahtuvaa ohjausta on ilmeinen. Opinpajan kolme painopistettä Keväällä 2008 Opinpajan toimintaan osallistui viisi Diakin lehtoria: Ari Hyvärinen, Tarja Tuovinen-Kakko, Tiina Ervelius, Regina Pajari ja Maija-Liisa Blomster. Syksyn 2008 aikana mukaan liittyi opinnäytetöiden ohjaajista Lea Rättyä ja Paula Haapalainen. Lehtoreiden sisällöllinen ohjaus ja nimenomaan face to face -ohjaus keskittyivät lääkelaskuihin, kielten opetukseen ja opinnäytetyöprosessin tukemiseen. Aiemmin monet opiskelijat, joilla oli ongelmia suoriutua lääkelaskuista, ilmoittautuivat yleiseen tenttiin ja kokeilivat, pääsisivätkö läpi yritys-erehdys-periaatteella. Opinpajassa lääkelaskennan tukiopetus on organisoitu uudella tavalla. Lääkelaskennan tukiopetuksessa lähdetään siitä, että opiskelijat kokoontuvat säännöllisin väliajoin laskuharjoituksiin neljäksi tunniksi kerrallaan, ja aina harjoituskerran päätteeksi heillä on mahdollisuus tenttiä lääkelaskuja. Näin opiskelijat saavat tarvitsemiaan laskuharjoituksia, virheiden analysointia sekä ohjausta oman laskutapansa kehittämiseen. Tukiopetusryhmissä vertaistuen merkitys, vapaa ilmapiiri ja henkilökoh- 22 Maija-Liisa Blomster

24 tainen ohjaus ovat mahdollistaneet lääkehoidon oppimisen syventämisen. Lisäksi monen opiskelijan tenttijännitys on vähentynyt huomattavasti. Kielten tukiopetuksesta tiedotetaan opiskelijoille heti ensimmäisellä lukukaudella. Opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään pohjakoulutuksen mukaisesti. Peruskoulussa ja ammatillisella toisella asteella kieliä opiskelleet osallistuvat kahden opintopisteen laajuiselle preppauskurssille, jossa he kertaavat kielen peruslauserakenteita ja sanastoa sekä aktivoivat kielitaitoaan. Toisen ryhmän muodostavat lukion suorittaneet, jotka saavat luettavakseen/kerrattavakseen eri materiaalin kuin ammatillisen väylän opiskelijat. Opinnäytetyön ohjauksessa keskitytään kirjoittamisprosessiin, lähteiden oikeaan käyttöön, tutkimusmenetelmien harjoitteluun, metodin hallintaan ja luotettavaan aineistoanalyysiin. Lisäksi opiskelijoiden ammatillisen asiantuntijuuden kasvattaminen työelämää palvelevassa opinnäytetyössä ja omalla erityisalueella vaatii täsmäohjausta. Monet opiskelijat ovat opintojen loppuvaiheessa tiiviisti työelämässä mukana ja mielenkiinto opiskelujen loppuunsaattamiseen voi heiketä. Työelämän mukanaolo opinnäytetyöprosessissa edistää tutkinnon loppuun saattamista, mutta vaatii myös lehtoreilta vahvaa panosta. Kevään 2009 aikana Diakin Oulun toimipaikassa kehitetään Blackboard verkko-opiskelualustalla tapahtuvaa opinnäytetöiden ohjausta ja kiinnitetään huomiota lähteiden asianmukaiseen käyttöön. Ohjaustehtävien selkiyttäminen Diakin Oulun toimipaikassa on tiedostettu eri toimijoiden toimenkuvien ja tehtävien päällekkäisyys. Päällekkäisiä ohjaustilanteita ja sisältöjä on havaittu tutoropettajan, opinto-ohjaajan, opintokokonaisuusvastaavan ja kansainvälisestä vaihdosta vastaavan lehtorin toimenkuvien välillä. Keskustelujen ja pohdintojen jälkeen päätettiin selkeyttää tehtäviä seuraavan lukukauden alkaessa. Toimijoiden työnjako kirjoitettiin auki ja Opinpajan toimintaa arvioitiin 14. marraskuuta 2008 toimipaikan opettajien yhteisessä pedagogisen kehittämisen aamupäivässä. Ohjaustoiminnalle asetettiin kaksi kehittämishaastetta. Ensinnäkin ilmeni, että tutoropettajan ja opintokokonaisuudessa opettavien lehtoreiden välillä tieto ei kulje riittävästi. Tuloksellista ohjaustyötä ei kuitenkaan voi tehdä tuntematta läheisten toimijoiden työprosesseja. Opintokokonaisuuksien lehtorit (mm. opiskelijoiden harjoittelusta vastaavat) eivät välttämättä tunne opiskelijoita entuudestaan. Näin ollen he joutuvat aloittamaan opiskelija-analyysin alusta ja käyttämään paljon aikaa opiskelijaryhmän perustietojen hakemiseen sekä keskusteluun opiskelijoiden kanssa. Tutoropettajilta toivotaan jatkossa kunkin opiskelijan perustietojen (esim. ammatillisen taustan ja mahdollisten erityistarpeiden) välittämistä automaattisesti lehtoreille lukukauden alussa tai yhteisiä palavereita siirryttäessä opintokokonaisuudesta/lukukaudesta toiseen. Jotta jokaiselle opiskelijalle taattaisiin mahdollisuus pysyä opiskelurytmissä, on tärkeää, että tarvittaessa opiskelija ohjataan tukitoimien piiriin heti opintojen alussa. Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa 23

25 Toinen kirjattu kehittämishaaste liittyy tutoropettajien ja opinto-ohjaajan yhteistyöhön, joka tähän mennessä on ollut hyvin spontaania. Usein juuri tutoropettaja tai opinto-ohjaaja on se henkilö, joka ensimmäisenä huomaa tai saa tietoonsa, etteivät opiskelijan opinnot etene normaalisti. Tällöin yhteydenotto opiskelijaan on signaali välittämisestä ja yksilöllisestä kohtaamisesta. Tarvittaessa se voi myös johtaa HOPSin päivittämiseen. Tutoropettajien mielestä tarvitaan ohjaushenkilöstön niin tutoropettajien keskinäisiä kuin tutoropettajien ja opinto-ohjaajan välisiä suunnitelmallisia keskusteluja, asioiden tehostettua jakamista ja pitkäjännitteistä yhteistoimintaa. Ongelmallisia ovat varsinkin sellaiset lukukaudet, jolloin tutoropettaja ei opeta omia ryhmiään, jolloin hänen roolinsa opiskelijan ammatillisen kasvun tukena voi olla varsin irrallinen. * * * Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa Opinpaja-toiminta jäsentyy ja kehittyy edelleen. Tähän mennessä Opinpajassa on avattu verkkoympäristö, johon on keskitetty ohjaus- ja tukitoimia, on järjestetty kielten preppauskursseja, tehostettu lääkelaskujen tukiopetusta ja aloitettu opinnäytetyön verkko-ohjauksen kehittäminen. Opinpajan suurin hyöty on ollut siinä, että hanke on pakottanut jäsentämään ja kehittämään opiskelijan ohjausta. Ennen kaikkea se on tehnyt ohjauksen näkyväksi. Sekä opiskelijat että lehtorit ovat entistä paremmin tietoisia ohjauksesta ja sen saatavuudesta. Lähteet Häkkinen J. & Nieminen E Perustutkinto-opiskelijan ohjaussuunnitelma. Opinto-ohjauksen verkosto. Diakonia-ammattikorkeakoulu Lätti M. & Putkuri P Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Lätti M. & Putkuri P. (toim.) Ohjaus on kuin tekisi palapeliä. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja, raportteja C 32. Joensuu. Marttila M. & Häkkinen J Polulla-projekti. Erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneille. Loppuraportti, Diak Etelä. Vuorinen, R Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä? Ohjaajien käsityksiä internetin merkityksestä työvälineenä. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, tutkimuksia 19. Jyväskylä. 24 Maija-Liisa Blomster

26 Ainomarja Sissala Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen Kajaanin ammattikorkeakoulussa Opinpaja-hanke on tehostanut niitä tukitoimia, jotka kohdistuvat erityisesti vieraiden kielten ja matematiikan opintoihin, opinnäytetöihin sekä muiden kirjallisten töiden tekemiseen. Opinpajan myötä on syntynyt myös aivan uusia ohjausmuotoja. Insinöörikoulutuksen Tuutoritupa sekä Elektroniikka- ja radiokerho samoin kuin restonomikoulutuksen Tehtäväklinikka perustuvat säännöllisiin kokoontumisaikoihin, osallistumisen vapaaehtoisuuteen, henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä mukavaan ilmapiiriin. Lähtötasoa testataan kielissä ja matematiikassa Kajaanin ammattikorkeakoulun kaikilla koulutusaloilla on jo usean vuoden ajan toteutettu erilaisia tukitoimia opiskelijoiden opintojen edistämiseksi. Opintojensa alussa kaikki opiskelijat tekevät lähtötasotestin sekä ruotsin että englannin kielessä. Testin tulosten perusteella opiskelijat jaetaan tasoryhmiin ja pakollisen peruskurssin lähiopetustuntien määrä porrastetaan tason mukaan. Osassa koulutusohjelmia opiskelija osallistuu valmentavaan opintojaksoon, mikäli hän ei läpäise lähtötasotestiä. Myös matematiikassa järjestetään lähtötasotestejä. Testin tulosten perusteella tradenomi- ja restonomikoulutuksessa olevat opiskelijat jaetaan tasoryhmiin ja pakollisten perusopintojen opintojakson lähiopetustuntien määrä porrastetaan. Hoitotyön koulutusohjelmassa puolestaan tarjotaan lääkelaskennan valmentavaa opetusta. Kajaanin ammattikorkeakoulu Perustettu 1992 Opiskelijoita Henkilöstöä 200 Ammattikorkeakoulututkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 12 Ylempiin ammattikorkeakoulu -tutkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 3 Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen 25

27 Tekniikan ja liikenteen alalla järjestetään matematiikan lähtötasotestien sijaan ennen syyslukukauden alkua noin viikon mittainen vapaaehtoinen matemaattisten aineiden intensiivikurssi. Matematiikan ja fysiikan kahdessa ensimmäisessä opintojaksossa lähiopetuksen määrä on porrastettu opiskelijoiden aiemman osaamisen ja koulutustaustan mukaan. Kielten täsmäopetusta Kajaanin ammattikorkeakoulun Opinpajassa on saatu hyviä kokemuksia siitä, miten pienellä lisäpanostuksella muutostilanteissa, kuten opettajavaihdosten ja opetussuunnitelmamuutosten yhteydessä, voidaan merkittävästi tukea opiskelijoiden selviytymistä opinnoissa. Onnistumisen kannalta on tärkeää kohdentaa opetus rajatulle opiskelijaryhmälle esim. koulutusaloittain. Ruotsin kielen täsmäopetus syksyllä 2008 on hyvä esimerkki Opinpajan ohjauksen tuloksellisuudesta toteutettuna oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Ruotsin kielen opettaja oli lukuvuoden vaihtuessa jäänyt eläkkeelle. Osalla hänen opettamistaan opiskelijoista oli suorittamattomia opintojaksoja, jotka kartoitettiin heti aluksi. Jotta Taulukko 2. Kajaanin ammattikorkeakoulussa Opinpajan toimintaa oli yhdeksässä koulutusohjelmassa Palvelut Hyvinvointi Teknologia Liiketalouden koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelma Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma AMK-tutkinnot Degree Programme in International Business Degree Programme in Sports and Leisure Management Rakennustekniikan koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Degree Programme in Tourism Ylemmät AMK-tutkinnot Matkailualan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma 26 Ainomarja Sissala

28 siirtymävaihe sujuisi kitkattomasti, opiskelijoille järjestettiin Opinpajassa kahdeksan tuntia lisäopetusta, jossa keskityttiin ongelmakohtiin ja tuettiin keskeneräisten suoritusten loppuun saattamista. Opetukseen osallistui 16 tradenomi- ja restonomiopiskelijaa, joista 15 suoritti hyväksytysti opintojaksojen uusintatentit. Toinen esimerkki Opinpajan täsmäopetuksesta on aikuisopiskelijoiden tarpeisiin räätälöity englannin kielen lisäopetus. Aikuisopiskelijoilla on usein pitkä aika aiemmista kieliopinnoista tai pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto, jossa kieliopintojen määrä on ollut vähäinen. Aikuisopiskelijoiden selviytyminen opinnoista vaatii paljon työtä sekä lisätukea. Sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijaryhmälle järjestettiin Opinpajassa englannin kielen aktivointi- ja kertauskurssi. Kurssilla harjoiteltiin kirjallista ja suullista ilmaisua sekä paneuduttiin hoitotyön keskeiseen sanastoon. Kurssin aikana valmentauduttiin varsinaisen opintojakson kirjallisen kokeen uusintaan. Lisäopetus on tuottanut tulosta, sillä kymmenestä osallistujasta seitsemän on tähän mennessä läpäissyt pakollisen englannin opintojakson. Matemaattisten aineiden ohjattua harjoittelua Tuutorituvassa Matemaattis-luonnontieteelliset opinnot muodostavat pohjan tekniikan varsinaisille ammattiopinnoille. Kajaanin ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista noin 40 prosentilla on ammattioppilaitostausta. Tämän lisäksi suuri osa lukioväylää tulleista on suorittanut vain lyhyen oppimäärän matematiikassa ja fysiikassa. Opinpajassa on kehitetty insinööriopintojen edistämiseksi ja keskeyttämisten ehkäisemiseksi tavanomaisen opettajatuutoritoiminnan lisäksi tukitoiminta, josta käytetään nimeä Tuutoritupa tai Tuutoripäivystys. Tuutoritupa tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tulla oppituntien jälkeen yksin tai ryhmässä viihtyisään paikkaan ja saada tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta opinnoissaan. Tuutorituvan vastuuhenkilönä toimii yliopettaja Eljas Määttä. Tuutorituvassa opiskelijat tekevät opettajien johdolla matematiikan, fysiikan ja muiden matemaattisten aineiden harjoituksia ja kotitehtäviä sekä valmentautuvat näiden aineiden tentteihin. Opiskelijat voivat tehdä ohjatusti myös laboratoriotöiden työselostuksia. Mukana on myös opiskelijoita, joille on annettu mahdollisuus kohentaa heikkoa opiskelumenestystä tekemällä töitä ohjatusti ja näin valmistautua uusintatenttiin tai saada oppimistehtävien perusteella hyväksytty suoritusmerkintä. Tuutoritupa on avoinna neljänä päivänä viikossa kello Päivystäjänä vuorottelee neljä matemaattisten aineiden opettajaa. Tuutorituvassa käy 2 5 opiskelijaa joka päivystyskerralla. Toimintaa varten on varattu erillinen työskentelytila, joka on käytettävissä muina aikoina opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn. Päivystysaikoina opiskelijoille on koulun puolesta tarjolla kahvia/teetä ja pientä naposteltavaa. Vaikka Tuutoritupa-toiminta on koettu yleisesti hyödylliseksi, sen tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet. Ongelmana on ensinnäkin insinööriopiskelijoiden päivittäisen työjärjestyksen pituus. Osa opiskelijoista kokee ohjaukseen jäämisen oppituntien jäl- Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen 27

29 keen liian raskaaksi. Erityisen haasteellista on ollut tavoittaa niitä opiskelijoita, joilla on vaikeuksia opintojen etenemisessä ja jotka eniten tarvitsisivat ohjausta. Lisäksi opiskelijat mieltävät päivystyksen leimallisesti vain ns. heikoimmille opiskelijoille tarkoitetuksi. Tämä käsitys on korjattava, sillä Tuutorituvan kantava idea on tarjota kaikille halukkaille opiskelumenestyksestä riippumatta suotuisat olosuhteet saattaa opintojaan ohjatusti eteenpäin oppituntien ulkopuolella. Koska Tuutorituvan iltapäivän päivystysajat eivät sovi kaikille ohjausta kaipaaville, tekniikan ja liikenteen alalla on kehitetty myös muita ohjausmuotoja. Opinpajassa on paneuduttu niin sanotun 0suman purkuun eli niiden insinööriopiskelijoiden ohjaukseen, joilla on harjoitustöitä tekemättä tai edessä on uusintatentti. Opiskelijalle annetaan henkilökohtaisia kotitehtäviä, jotka sitten yksityiskohtaisesti käsitellään seuraavalla tapaamiskerralla. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Opiskelijat, jotka eivät tavanomaisessa luokkahuoneopetuksessa ole saaneet paljoakaan aikaan, ovat yksilötyöskentelyn ja ohjaustapaamisten tuloksena saaneet uusintatentissä hyvän arvosanan. Harjoitustehtäviä harrastusten lomassa Elektroniikka- ja radiokerhossa Elektroniikka- ja radiokerho on alun perin perustettu tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoille, jotka vapaa-ajallaan haluavat kokoontua rakentamaan ja korjaamaan elektroniikkalaitteita tai harrastamaan radioamatööritoimintaa. Kerhotoiminta on linkittynyt Opinpaja-hankkeeseen siinä vaiheessa, kun kokoontumisten painopiste on siirtynyt harrastustoiminnasta opintoihin liittyviin harjoitustöihin. Kerhon vetäjinä toimivat kaksi koulutusalan opettajaa Harri Honkanen ja Jukka Heino. Insinööriopiskelijat käyvät kerhossa tekemässä opintojaksojen rästiin jääneitä harjoitustöitä ja laboratoriotöitä. Siirto-opiskelijat täydentävät opetussuunnitelmien eroavuuksien vuoksi puutteellisiksi jääneitä suorituksiaan. Kerhoiltoina paikalla on ollut keskimäärin kymmenen opiskelijaa, joista noin kaksi kolmesta on tehnyt opintoihin liittyviä töitä ja kolmannes harrastanut elektroniikkarakentelua tai korjaamista. Myös opinnäytetöiden tekijät ovat hyödyntäneet mahdollisuutta tehdä iltaisin tutkimustaan. Kevätlukukaudella 2009 opinnäytetöiden tekijöitä on kerhossa runsaasti. Erityisenä kohderyhmänä ovat jo työelämässä olevat opiskelijat, joilla opinnäytetyöprosessin aloittamisesta on kulunut yli kaksi vuotta ja jotka tarvitsevat kannustusta keskeneräisten töiden loppuunsaattamiseen. Kerhotyyppinen toiminta vastaa hyvin Opinpaja-hankkeen tarkoitusta ja edustaa erilaista tapaa oppia. Vapaamuotoinen, harrastuspohjalta lähtevä toiminta madaltaa opiskelijoiden kynnystä hakea ohjausta oppimisvaikeuksiin ja suorittaa rästiin jääneitä tehtäviä. Mahdollisuus työskennellä koulun laboratorioissa myös iltaisin on omiaan lisäämään opiskelijoiden kiinnostusta ja motivaatiota alaa kohtaan. 28 Ainomarja Sissala

30 Kuva 2. Opinpajassa opiskelijoita ohjattiin paljon uutta tekniikkaa hyödyntäen. Mervi Ruotsalainen (vas.) ja Ainomarja Sissala Kajaanin ammattikorkeakoulusta tutustuvat ensin mainitun Moodle-ympäristöön rakentamaan matematiikan tukikurssiin. Tehtäväklinikalla keskitytään kirjallisiin tehtäviin Opinpaja-hankkeessa on perustettu Kajaanin ammattikorkeakoulun restonomikoulutusta palveleva Tehtäväklinikka, joka on verrattavissa insinöörikoulutuksen Tuutoritupaan ja kerhotoimintaan. Tehtäväklinikan idea syntyi matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden kanssa käytyjen ohjauskeskustelujen sekä opettajien kokemusten pohjalta. Niistä kävi ilmi, että monille opiskelijoille tuottaa vaikeuksia tarttua annettuihin tehtäviin ja saada ne ajoissa valmiiksi. Erityisesti kirjallisten tehtävien tekemisessä on ongelmia. Tehtäväklinikka aloitti toimintansa tammikuussa Kerran viikossa varsinaisten oppituntien jälkeen (kello ) atk-luokassa restonomiopiskelijoilla on mahdollisuus saada tehostettua ohjausta tehtävien tekemisessä. Opettajat päivystävät vuorotellen ja auttavat opiskelijoita mm. harjoitustehtävien ja esseiden rakenteiden luomisessa sekä lähteiden etsinnässä. Tavoitteena on ohjata opiskelijat tehtävien kimppuun ja tekemään ne valmiiksi ajallaan. Tehtäväklinikka on tavoittanut enemmillään kymmenen opiskelijaa/kokoontumiskerta. Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen 29

31

32 Mervi Ruotsalainen Verkkokurssi tukena matemaattisten taitojen ylläpidossa Kajaanin ammattikorkeakoulussa on sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen opiskelijoille järjestetty mahdollisuus osallistua matematiikan tukikurssille syksystä 2007 lähtien. Opiskelijat osallistuvat matematiikan lähtötasotestiin ja tulosten perusteella valikoituvat tukikurssille. Noin prosentilla opiskelijoista on vaikeuksia suoriutua matematiikan peruslaskutoimituksista. Opinpaja-hankkeessa tehtiin Moodle-oppimisympäristöön itseohjautuva matematiikan tukikurssi käyttäen hyväksi olemassa olevaa teknologiaa. Verkkokurssi otetaan opetuksessa käyttöön kevään 2009 aikana. Noin kolmanneksella ongelmia peruslaskutoimituksissa Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoiden matemaattisissa taidoissa on huomattavia eroja, joita koulutustausta ei yksin selitä. Koulutusohjelmaan hakeutuvilla opiskelijoilla on pohjakoulutuksena ylioppilastutkinto, lähihoitajatutkinto tai jokin muu vastaava tutkinto. Koulutuspohjasta riippumatta osalla opiskelijoista on vaikeuksia suoriutua peruslaskutoimituksista ilman laskinta. Laskutoimitukset desimaaliluvuilla, verrantoyhtälö- ja prosenttilaskut sekä laatumuunnokset ovat osoittautuneet erityisen ongelmallisiksi. Kajaanin ammattikorkeakoulussa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen aloittaville opiskelijoille järjestetään matematiikan perusteiden lähtötasotesti. Testin suorittaminen auttaa opiskelijaa saamaan kuvan omista matemaattisista valmiuksistaan. Lähtötasotestin tulosten perusteella matematiikan tukikurssille osallistumista suositellaan noin prosentille opiskelijoista. Kajaanin ammattikorkeakoulussa on syksystä 2007 alkaen tarjottu sairaanhoitajaja terveydenhoitajakoulutuksen opiskelijoille mahdollisuutta osallistua matematiikan perusteiden kertauskurssille ennen Lääkehoidon perusteet -opintojakson suorittamista. Tukikurssilla opiskelijat voivat kerrata matematiikan perusteita, joiden hallitseminen on edellytys lääkelaskujen virheettömälle suoritukselle. Samalla opiskelijan varmuus omasta osaamisestaan vahvistuu. Tukikurssi on sisältänyt 20 tuntia lähiopetusta, itsenäisiä harjoituksia sekä lopputestin. Verkkokurssi tukena matemaattisten taitojen ylläpidossa 31

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen INSSI-seminaari VOV! Valmistuminen opiskelijasta välittämällä Risto Salminen Välittämisen trendi? Viimeisten järkyttävien tapahtumien lisäksi aiempia trendejä johtamisessa suunta yksilöjohtamiseen vanhemmuus

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala.

Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala. Jatkoväylä sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun Aluekokeilu Pohjois-Karjala www.xamk.fi/jatkovayla Väyläopintojen tausta Taustalla projektit: - Sujuva väylä ammatillisesta koulutuksesta

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin

Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Ammatillisista opinnoista jatko-opintoihin Opopatio 13.10.2017 Merja Paloniemi, koordinoiva opo/ Opiskelijapalvelut Raija Lehtonen, vs. kehityspäällikkö/ Opiskelijapalvelut OSAO kouluttaa kuudella paikkakunnalla

Lisätiedot

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö

Lisätiedot

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa

Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Master-tutkinnot Turun AMK:ssa Nimi ja pvm Suomen korkeakoulujärjestelmä perustuu duaalimalliin Yliopistot Tohtori Lisensiaatti Ylemmät korkeakoulututkinnot Maisteri 120 op Ammattikorkeakoulut Ylemmät

Lisätiedot

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Sanna Lappalainen,

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta

Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta Kieli- ja viestintäkoulutus Languages and communication Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunta 4.9.2019 Yleistä kieliopinnoista Suomen kieli ja viestintä Sisällys Toinen kotimainen kieli Englanti Muut vieraat

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Ura- ja opintoohjaus LAY Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Oppiminen ja osaamisen hankkiminen työelämässä LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO LAY

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kysely korkeakoulutustarpeista

Kysely korkeakoulutustarpeista Kysely korkeakoulutustarpeista Kyselyn perustiedot Kysely oli auki webropolissa: 5. 8.5 Kyselyä kampanjoitiin somessa ja verkostoissa Vastauksia 8.5.2018 / 107 kpl:tta Minkälainen pohjakoulutus sinulla

Lisätiedot

Tekniikan alan kieliopinnot

Tekniikan alan kieliopinnot Tekniikan alan kieliopinnot 29.8.2019 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat kotimaisten

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

AIVOmaista onnistumisen iloa ja hyviä käytänteitä

AIVOmaista onnistumisen iloa ja hyviä käytänteitä AIVOmaista onnistumisen iloa ja hyviä käytänteitä Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Sari Turunen Pohjois-Karjalan aikuisopisto Olipa kerran Aikuiskoulutuksen tiedotus-,

Lisätiedot

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille Insinöörikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn tärkeät päivät 2013 2014 heinäkuu elokuu 26 29 syyskuuta Elokuu 2013 27 30 28 31 elokuu 291 302 313 syyskuu 14 25 36 47 58 69 10 7 11 8 12 9 10 13 11 14 12 15

Lisätiedot

Insinööri. Sairaanhoitaja. TAMKista oikeaan ammattiin. Tradenomi. Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko

Insinööri. Sairaanhoitaja. TAMKista oikeaan ammattiin. Tradenomi. Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko TAMKista oikeaan ammattiin Insinööri Bioanalyytikko Fysioterapeutti Sosionomi Röntgenhoitaja Musiikkipedagogi Muusikko Kätilö Rakennusarkkitehti Medianomi Rakennusmestari Restonomi Sairaanhoitaja Ensihoitaja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin

Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin RYHMÄ JA HYVINVOINTI RYHMÄYTYMISEN CASE PKAMK Insinöörikoulutuksen Foorumi 5.10.2012 Joni Ranta Pohjois Karjalan ammattikorkeakoulu Orientaatio ammattikorkeakouluopintoihin Terveys ja hyvinvointi Wärtsilän

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Kielen opintopolut/ Language study paths

Kielen opintopolut/ Language study paths 1 Kielen opintopolut/ Language study paths 2018-22.8.2018 Kielikeskus/Language Centre, Saimaan amk ja LUT Saksa/German Languages of instruction: Finnish, English, German A1 A2 B1 Opintojakso/Course Op/ECTS

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Nopsa Satakunta Jatko-opintoväylä: WinNova-SAMK PÄÄSYLIPPU SAMK:iin

Nopsa Satakunta Jatko-opintoväylä: WinNova-SAMK PÄÄSYLIPPU SAMK:iin Nopsa Satakunta Jatko-opintoväylä: WinNova-SAMK PÄÄSYLIPPU SAMK:iin WINNOVA, Länsirannikon Koulutus Oy SAMK, Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy 27.3.18 Pääsylippu SAMK:n sähköalan AMK opintoihin ilman pääsykoetta

Lisätiedot

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla

Lisätiedot

KUULTU OLO. MONIAMMATTILLISESTI MONINAISUUTTA KOHTAAMASSA OPHY-verkosto, Helsinki. Heusala Maarit

KUULTU OLO. MONIAMMATTILLISESTI MONINAISUUTTA KOHTAAMASSA OPHY-verkosto, Helsinki. Heusala Maarit KUULTU OLO MONIAMMATTILLISESTI MONINAISUUTTA KOHTAAMASSA OPHY-verkosto, Helsinki Heusala Maarit 28.11.2018 Lyhyesti Diakista Ammattikorkeakoulu neljällä ilmansuunnalla: Helsinki, Oulu, Pori ja Turku, Pieksämäki

Lisätiedot

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto

Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Aikuisten perusopetuksen uudistus Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta 17.5.2017 Marja Repo, aikuisopisto Hanna Kukkonen, sivistysvirasto Uudistusprosessin aikataulu Eduskunta hyväksyi 29.12.2016 perusopetuslain

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

Verkkotutkintojen suunnittelu ja toteutus -webinaarisarja. Webinaari 3: Ohjaus verkkotutkintojen opinnoissa. pe klo 9.

Verkkotutkintojen suunnittelu ja toteutus -webinaarisarja. Webinaari 3: Ohjaus verkkotutkintojen opinnoissa. pe klo 9. Verkkotutkintojen suunnittelu ja toteutus -webinaarisarja Webinaari 3: Ohjaus verkkotutkintojen opinnoissa pe 5.4.2019 klo 9.00-10:00 5.4.2019 M. Joshi, M Pilli-Sihvola, A-L Immonen, O Valkki, L Mäkinen,

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Kaakkois-Suomen ELO seminaari 26.3.2015 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus uudistuu Kyamkissa Periaatteena

Lisätiedot

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain LIITE 1 Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain 1. Minulla on riittävästi aikaa itsenäiseen työskentelyyn (tentteihin luku, kotitehtävät, tiedonhankinta jne.) 2. Opetus jakaantuu tasaisesti

Lisätiedot

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén

HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN. Sari Sirén HOKS MUKAUTTAMINEN POIKKEAMINEN Sari Sirén 14.12.2018 HOKS henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma Kaikille opiskelijoille opintojen alussa Täydentyy opintojen aikana Sisältää ohjauksen ja tuen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina Laura Lepola

Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina Laura Lepola Ammattikorkeakoulujen maahanmuuttajille järjestämä korkeakouluopintoihin valmentava koulutus vuosina 2010 2017 Laura Lepola Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksianto,

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860

MUKAUTTAMINEN. Kaija Peuna. YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 MUKAUTTAMINEN Kaija Peuna YTM, ammatillinen erityisopettaja kaija.peuna@jamk.fi gsm. 040-540 7860 ERITYISOPETUS Kun oppiminen tuottaa vaikeuksia Kun opetusta on järjestettävä toisella tavalla LAISSA: vammaisuuden,

Lisätiedot

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS OPISKELIJAT 20.9.2012 OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1. Normiaika Yhteensä 2. Normiaika + 1 vuosi Yhteensä 3. Yliaikaiset Yhteensä 4. Poissaolevat Yhteensä Kaikki yhteensä Riviotsikot Aikuiset

Lisätiedot

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu

Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 1 Kieli- ja viestintäopinnot ja valmentavat kieliopinnot Karelia ammattikorkeakoulussa 2019 Merja Öhman Kielten lehtori Karelia ammattikorkeakoulu 2 Sisältö - Miksi opiskella kieliä? - Miksi opiskelisin

Lisätiedot

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä.

Polkuja läpäisyn tehostamiseen III. Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen tavoitteena on vähentää koulutuksen keskeyttämistä ja lisätä opintojen läpäisyä. Polkuja läpäisyn tehostamiseen III Hankkeen yhdistävänä tavoitteena on hyödyntää

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet

Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Ammatillinen koulutus ja sen ajankohtaiset haasteet Yhdessä koulutustakuuseen - hankkeen avausseminaari 22.4.2015 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Ammatillinen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat

Opintojen ohjaus. Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat Opintojen ohjaus Elina Late, ohjausvastaava Orientoivat 29.8.2017 Opiskelu yliopistossa Yliopisto-opintoihin kuuluu olennaisena osana akateeminen vapaus ja toisaalta myös vastuu omista opinnoista ja niiden

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa 2011 Mirja Järvinen, Metropolia Kyselyt 2008 ja 2010 Kaikkia koulutusaloja koskeva kysely kielten opintopistemääristä 2008 Sosiaali- ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä

Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä Mitä ja miten ammattiin opiskeleva oppii ja mikä muuttuu uuden lainsäädännön myötä 5.10.2017 Pirjo Kauhanen pirjo.kauhanen@jao.fi Kuva: Mathias Falk / Skills Finland AMISreformi Koulutukseen joustavasti

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä. Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Ympärivuotisen opiskelun edistäminen, kokemuksia ja haasteita kesäopintojen järjestämisessä Heli Korpinen, koulutuspäällikkö Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu on 3 100 opiskelijan ja

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi 2015-2016 Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2015-2016 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot

Teknillistieteellisen alan kieliopinnot Teknillistieteellisen alan kieliopinnot 30.8.2018 HANNA SNELLMAN / OPINTOASIAT KIELIKESKUS Kielikeskus Linginno KIELTEN OPETUSTA KAIKILLE AKATEEMISILLE YKSIKÖILLE suunnittelee ja toteuttaa tutkintoon vaadittavat

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä.

Mikkelin ammattikorkeakoululla on toimipisteet Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Ohjeen nimi MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKINTOSÄÄNTÖ Vastuuhenkilö Opetusjohtaja Tuija Vänttinen Voimaantulo 1.8.2011 Päätös Koulutustiimi 17.5.2011 76 Johtoryhmä 24.5.2011 74 AMK-hallitus 14.6.2011

Lisätiedot

Sujuvasti Riveriasta Kareliaan

Sujuvasti Riveriasta Kareliaan Sujuvasti Riveriasta Kareliaan Unelma-ammattiin jopa vuotta nopeammin! Kaksinkertainen hyöty lyhyempi kokonaisopiskeluaika Väyläopinnot ovat ammattikorkeakouluopintoja > hyväksiluku amk:n tutkintoopinnoissa

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä

Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Insinöörien täydennys-, lisä- ja muuntokoulutuksen tarjontamallin kehittäminen laajalla yhteistyöllä Toimitusjohtaja Kari Juntunen, Ammattienedistämislaitossäätiö AEL sr Koulutusluokitus on vuodelta 2000

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Oppijan tukeminen moniammatillisesti

Oppijan tukeminen moniammatillisesti Oppijan tukeminen moniammatillisesti RATKAISUKESKEINEN AJATTELU- JA TYÖTAPA Maanläheinen ja myönteinen tapa kohdata erilaisia inhimillisen elämän pulmatilanteita. Innostaa kehittämään luovia ratkaisuja

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto

OPETUSSUUNNITELMAT. Vaasan ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMAT Oppimista tavalla tai toisella - Opintopolut Vaasan ammattiopistossa Vaasan ammattiopisto Kivelä Koulutustakuu NYT!, Helsinki Suunnittelun lähtökohdat (2008) Vaasan ammattiopistossa

Lisätiedot

ALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty.

ALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty. OPISKELIJAPALAUTEKYSYMYKSET 2018 1(6) Vastausasteikko: (5) täysin samaa mieltä (4) jokseenkin samaa mieltä (3) osin samaa osin eri mieltä (2) jokseenkin eri mieltä (1) täysin eri mieltä Punaisella kirjoitettuja

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen?

Mitä peruskoulun jälkeen? Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj

1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarj 1. Johdanto Hyvinkään Opisto on vuonna 1927 perustettu vapaan sivistystyön oppilaitos, joka tarjoaa kaikille avointa koulutusta. Hyvinkään Opisto tarjoaa kaikille avoimia suomen kielen kursseja pääsääntöisesti

Lisätiedot

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia

Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia Tekemällä oppimista ja sisältöjen integrointia opettajan ja opiskelijan näkökulmia koulutussuunnittelija Kaija Mattila, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Ammattiopisto, Nurmes OPH 3.2.2014 2 Tekemällä

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 02.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 32 2 5 79 7 98 1 1

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys

korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys URAREITTI korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen viitekehys Työpaketti 3: Ammatillinen suomen kieli ja viestintätaito terveysalalla iltapäiväseminaari 30.5.2017

Lisätiedot