Pia-Maria Lausas (toim.) Opinpajassa taotaan tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pia-Maria Lausas (toim.) Opinpajassa taotaan tuloksia"

Transkriptio

1 Pia-Maria Lausas (toim.) Opinpajassa taotaan tuloksia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 3/2009

2 Opinpajassa taotaan tuloksia

3

4 Pia-Maria Lausas (toim.) Opinpajassa taotaan tuloksia Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 3/2009 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi 2009

5 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijät ISBN ISSN Toimittaja: Pia-Maria Lausas Graafinen suunnittelu ja taitto: Pia Kuha Kannen kuva: Miguel Ugalde Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL Kemi Puh Solver palvelut Oy, Kouvola 2009

6 Sisällys Alkusanat Opinpaja i ett nötskal 9 Opinpaja in a Nut Shell 11 Raija Lummi Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? Maija-Liisa Blomster Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa 19 Ainomarja Sissala Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen 25 Mervi Ruotsalainen Verkkokurssi tukena matemaattisten taitojen ylläpidossa.. 31 Raija Lummi Opinpaja sai aikaan vipinää Torniossa ja Kemissä Teresa Chen Assisting International Students to Accomplish Their Studies Päivi Innala Yhteistyö Opinpajan toimijoiden välillä 43 Sari Kähkönen & Pirjo Sonntag Opinpaja tuutoroinnin tueksi sosiaali- ja terveysalalla 45 Martta Ruottu Tekniikan perusosaamista vankistetaan tukiopetuksella 51 Ari Alm & Helena Ranta-Saarela & Jouko Uusitalo Opinnäytetyön verkko-ohjaus mahdollistaa valmistumisen.. 53 Kirjoittajat 56

7

8 Alkusanat Opinpaja on tehnyt ohjauksen näkyväksi ammattikorkeakoulussa. Siinä on mukana paljon vanhaa ja hyväksi havaittua toimintaa, mutta myös nippu uusia asioita, uutta tekniikkaa ja ennen kaikkea yhteistoiminnallista toisilta oppimista. Opinpajassa opiskelija on pääosassa. Meillä kaikilla ohjaus- ja opetustyötä tekevillä oli jo entuudestaan tiedossa se, että ammattikorkeakoulun opiskelijan mahdolliset ongelmat opintojen etenemiselle eivät yleensä liity ammattiaineisiin vaan pikemminkin ns. yleissivistäviin aineisiin, kuten kieliin ja matemaattisiin aineisiin. Lisäksi opintopolulla olevat nivelvaiheet, kuten opinnäytetyön tekemiseen ryhtyminen, ovat joskus haasteellisia opiskelijalle. Nämä samat asiat nousivat myös Opinpajassa tärkeään asemaan ja kehittämisen kohteiksi. Oppimista tapahtuu parhaiten hyvissä olosuhteissa ja ilmapiirissä. Opettajan koko työkenttä, johon kuuluu tiedollisen puolen ohella tiiviisti opiskelijan kohtaamiseen ja tukemiseen liittyvät kysymykset, on tärkeällä sijalla Opinpajassa. Tämän tunnepuolen merkityksen kiteytti osuvasti kollegani Eeva-Kaarina Kari kaupan toimialalta: Tykkään tällaisesta hommasta, koska tässä ei ole pelkästään kognitiivinen puoli vaan myös se affektiivinen kyseessä. Uuden teknisen välineistön hyödyntäminen opiskelijasta välittävässä Opinpajassa oli sekä haasteellista että myös uutta meille toimijoille. Koulumaailmassa on yleensä vaarana, että ensin hankitaan välineistö ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä, mitä sillä voisi tehdä! Mielestämme onnistuimme tekniikassa hyvin: olihan meillä Opinpajassa pienet opetusryhmät ja hyvä tekninen tuki käytössä sekä hyvät aiemmat kokemukset uuden tekniikan hyväksikäytöstä. Jatkoa ajatellen pitää henkilöstö kuitenkin ennen välineistön käyttöönottoa pitkäjänteisesti kouluttaa ja sitouttaa uuteen toimintamuotoon, jotta laadukas toiminta näkyy myös opiskelijan tasolla pedagogisessa mielessä. Kaiken kaikkiaan saimme aikaan paljon uutta hankkeeseen osallistuneissa Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikössä, Kajaanin ammattikorkeakoulussa ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. Toisaalta myös vahvistimme kaikkea jo hyväksi havaittua opiskelijan oppimisprosessien kehittämisessä. Toiminnassa hyväksi havaitut asiat ja uudet tuotteet jäävät toivon mukaan elämään ja jatkavat osana oppilaitosten toimintaa hankkeen päätyttyäkin. Alkusanat 7

9 Hyvä hanke poikii uuden alun jossain toisessa muodossa: työvoimahallinnon ja amk:n yhteistyön tiivistäminen voisi olla luonteva jatko Opinpajalle. Tästä käytiin keskustelua valtakunnallisilla amkien ohjaus- ja neuvontapäivillä Kemissä maaliskuussa Raija Lummi Opinpaja-hankkeen projektipäällikkö Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 8 Raija Lummi

10 Opinpaja i ett nötskal Projektet Opinpaja finansieras av Utbildningsministeriet i Finland och partnerhögskolorna vilka är den koordinerande Kemi-Torneå yrkeshögskolan, Kajana yrkeshögskolan och Diak yrkeshögskolan i Uleåborg. Projektet främjar och stödjer studerandenas yrkeshögskolestudier. Opinpaja hjälper studerandena med att slutföra sina studier i tid med hjälp av uppsatta planer och mål i förväg. Målgruppen i Opinpaja är heltidsstuderande både i ungdoms- och vuxenutbildningen, i finskspråkiga och engelskspråkiga utbildningsprogram. Under projektet befann sig studerandena i olika faser av sin utbildningsbana men vårt mål är att stödja studerandena i studier från första skoldagen och under hela studiebanan. För att kunna nå dessa mål står olika medel till förfogande: den nya teknikens pedagogiska utnyttjande, kartläggning av framgången i de tidigare studierna, eventuella svagheter i tidigare studier, möjliga planer för utbytesstudier, militärtjänst o dyl. och i övrigt ett helhetsbemötande av studerandenas situation och förväntningar inför studierna. Projektet Opinpaja har åstadskommit olika produkter och metoder för att studerandena kan utexaminera i tid. Partnerskolorna har samarbetat och delat med sig vällyckade idér och studerandeorienterade medel för studerandenas motivering och stöd. Den nya teknikens pedagogiska utnyttjande har realiserats i både färdiga produkter (virtuella kurser) och medverkarnas agerande under projektet i form av virtuella möten, sammanträden och materialbyte i Moodle och LearnLinc. Bakgrunden för Opinpaja var goda erfarenheter i ett tidigare projekt i Kemi-Torneå yrkeshögskolan. Lärare och studievägledare hade sedan tidigare lagt märke till att det kan förutses vilka studerande som kommer att få problem i sin studiebana. I det tidigare projektet tog vi följande moment i granskning: studerande med problem i språk eller matematik i tidigare studier, utbytesstuderande, militärtjänst eller föräldraledighet eller liknande sabbatsår under studietiden och till slut examensarbete I Opinpaja-projektet utgick vi ifrån att det sannoligen finns samma grunder för studerandenas förlängda studier i framtiden också och att det är dags att ta itu med saken och ta den nya tekniken till hjälp i pedagogiskt syfte. Högskolestuderande utgör en heterogen grupp och vi ska i förväg och planerat möta våra studerandenas eventuella problem på vägen till examen. Opinpaja i ett nötskall 9

11 Vi nådde bäst resultat i språkinlärningssidan, i medicinmatematik och examensarbetsprocessen för att inte glömma de innovativa nya klubbar och samarbetsformer som vi kom fram till. Vid sidan av teknikens finesser är en normal diskussion och en fortlöpande dialog och kommunikation mellan lärare och studerande av betydelse då studeranden möter problem i studierna. Raija Lummi Opinpaja projektchef Kemi-Torneå Yrkeshögskola 10 Raija Lummi

12 Opinpaja in a Nut Shell The Opinpaja project was launched in Northern Finland in cooperation with the coordinator Kemi-Tornio University of Applied Sciences, along with Kajaani University of Applied Sciences and Diaconia University of Applied Sciences in Oulu. The Opinpaja is financially supported by the Ministry of Education. The project was introduced as a means to aid students to complete their studies within the period of right to study. The target group in the Opinpaja is degree students from all our units and partner schools, both in Finnish and English programs. The idea of the Opinpaja project is to encourage the students at the University of Applied Sciences to complete their studies in time from the very first day. However, the participants in this project were at different phases in their studies. In the future, the students will be supported in their studies well, in advance, not only when it is too late (final year students). The Opinpaja project developed a few new products and methods in languages and medicine mathematic studies. Furthermore some new clubs and activities were launched for student s use to encourage the study progress. The project also resulted in the continuation of close pedagogical contact with the partners and other units. We developed and used new technology pedagogically to assist the students in their learning. In addition to that, the student orientated, face to face communication was made more effective. Teachers and study counsellors in every partner school have been aware for a long time that students can have different difficulties, but often for similar reasons in completing their studies within the prescribed time. In many cases, the reasons are: maternity leave, army military service, the exchange period, difficulties in some subjects in previous studies (mathematical subjects, languages etc.) and the process of completing the final thesis. In the Opinpaja project, we took this pedagogical experience as a focus point. To complete this challenge, we also utilised new technology such as virtual, online environments as Moodle and WebCT and online electronic classroom LearnLinc. These environments were also in use for a meeting forum in the cooperation with the partners. We are facing more challenges at the Universities of Applied Sciences. One of those is that the number of inhabitants is decreasing in Northern Finland. Secondly, stu- Opinpaja in a Nut Shell 11

13 dents come from heterogeneous backgrounds and skills and more foreign students are coming to Northern Finland to study. We will probably have also more students doing virtual courses in the future. This means that we have to be prepared for new learning styles and new methods to assist the students to complete their studies in time. From this point of view, the Opinpaja project proved that new technology used in a pedagogical way can be more efficiently used to support students in advance, not only when the difficulties are too challenging and it is too late to react. Every single student is important. Raija Lummi Opinpaja Project Manager Kemi-Tornio University of Applied Sciences 12 Raija Lummi

14 Raija Lummi Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? Opinpaja-hanke edistää ja tukee opiskelijoiden oppimisprosesseja kohti tulevaa tutkintoa ja työelämään siirtymistä. Opinpajan perusidea on tutkintoon valmistumisprosessin tehostaminen opiskelijakeskeisesti käyttämällä hyväksi ennakoinnin keinoja. Opetusministeriön rahoittamassa hankkeessa on ollut mukana sekä nuorten että aikuisten koulutuksessa olevia päätoimisia opiskelijoita. Myös vieraskieliset, tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat ovat osallistuneet Opinpajaan. Suuren ryhmän kaikissa yhteistyökouluissa ovat muodostaneet ns. lisäajalla opiskelevat. Opinpajassa opiskelija nähdään opiskelunsa subjektina, kokonaisuutena, jota ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan tavoitesuuntautuneesti ammatillisen kasvun eri vaiheissa matkalla työelämään. Ammatillisessa kasvussa huomioidaan ennen kaikkea opiskelijan vahvuudet ja itsetunnon vahvistaminen. Hankkeen tehtävänä on siirtää yhdessä tai erikseen tuotettuja ohjauksen malleja omien toimialojen lisäksi verkoston korkeakouluille sekä myöhemmin muille ammattikorkeakoululle. Opinpajan filosofiaan kuuluu kiinteästi uuden teknologian pedagoginen hyödyntäminen avoimissa oppimisympäristöissä. Avoin oppimisympäristö tarkoittaa opiskelijan kohtaamista välineen avulla tai ilman. Käytössä on ollut alusta asti reaaliaikainen etäopetusjärjestelmä LearnLinc sekä eri yhteistyökouluissa käytetyt verkkooppimisympäristöt Moodle, WebCT ja Blackboard ex. WebCT6, joita on hyödynnetty kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen ohella. Myös partnereiden ja kollegojen välinen yhteydenpito, palaverit, tiimikokoukset ja informaation vaihto toteutettiin monipuolisesti viestintäteknologiaa hyödyntäen. Opinpajan lähtölaukauksena 24. tammikuuta 2008 toimi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun projektipäällikön Raija Lummin ja vararehtori Markku Tarvaisen yhteydenotto Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikköön ja Kajaanin ammattikorkeakouluun. Ensimmäinen tapaaminen sovittiin Ouluun 12. helmikuuta Hankepartnerit informoivat omia toimialojaan laajasti toiminnan aloittamisesta ja työnjaosta. Alkumetreistä lähtien Opinpajan viesti on ollut lyhyt ja selkeä: opiskelijoiden tutkintoon valmistumista on tehostettava aloittamalla oppimisprosessin ohjaus ensimmäisestä koulupäivästä lähtien. Tämä missio on ollut yhteinen kaikille partnereille. Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? 13

15 Taustaa ja pelisääntöjä toiminnalle Opinpaja-hankkeen taustalla olivat hyvät kokemukset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kaupan alalla vuonna 2006 aloitetusta oppimisprosessien kehittämisprojektista, jossa kiinnitettiin huomiota rästiopintoihin ja valmistumisen viivästymiseen tietyillä opiskelijaryhmillä. Näitä ryhmiä ovat opistoväylän kautta ammattikorkeakouluun tulleet, keskimääräistä heikomman pohjakielitaidon omaavat sekä lukihäiriöistä tai muista oppimisvaikeuksista kärsivät opiskelijat. Merkittävän ryhmän muodostavat ulkomaan vaihdosta, harjoittelusta, vanhempainvapaalta tai armeijasta kesken lukukauden tulleet tai toisesta ammattikorkeakoulusta siirtyneet opiskelijat. Opinpaja-hankkeessa on siis hyödynnetty jo hankittuja kokemuksia, mutta toiminta on ollut aiempaa kattavampaa suuntautuen erityisesti pedagogiseen kehittämistyöhön niin välineen kuin toiminnan tasolla sekä yhteistyöverkostoitumiseen. Vaikka hankkeen tavoitteena on opiskelun tehostaminen ja henkilökohtaistaminen, opiskelu liittyy aina työelämään ja sen kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä valmistuneen opiskelijan mahdolliseen tulevaan työpaikkaan alueella. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat tapasivat syksyllä 2007 ja kartoittivat opiskelijoiden tarvetta Opinpaja-toimintaan eri toimialoilla. Periaatteellisena linjauksena oli, ettei kaikkia opiskelijoita oteta Opinpajaan. Toiminta pitää rajata ja sillä on oltava pelisäännöt. Opinpajasta ei saa muodostua vaihtoehtoa tai luistelukenttää opinnoille. Hankkeen tehtävä on tukea opinnoissa, ei madaltaa niiden vaatimustasoa. Opinpajan toimijat Opinpaja-hankkeeseen osallistuvien Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön, Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun vastuuhenkilöt tapasivat Oulussa helmikuussa Kokouksessa päätettiin käynnistää toiminta suunnitellussa viitekehyksessä, avoimena ja uutta luovana. Opinpaja-hankkeen projektipäällikkö on Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kaupan ja kulttuurin lehtori ja opinto-ohjaaja Raija Lummi. Kajaanin ammattikorkeakoulun vastuuhenkilö on opintoasiain päällikkö Ainomarja Sissala ja Diakoniaammattikorkeakoulun Oulun yksikön vastuuhenkilö opinto-ohjaaja Maija-Liisa Blomster. Opinpajan toimijat jalkauttivat hanketta omissa oppilaitoksissaan mm. henkilöstökokouksissa ja palavereissa. Opinpajaan ei yhteisellä sopimuksella haluttu erillistä johto- tai ohjausryhmää ja organisaatiorakenne päätettiin pitää matalana. Ohjaushenkilöt eli opinto-ohjaajat valikoituivat toiminnan avainhenkilöiksi. Opinto-ohjaajien lisäksi Opinpajan keskeisiä toimijoita ovat olleet ne opettajat, joiden opintojaksoilla suorituksia on jäänyt rästiin. Mukana toiminnassa on ollut kaikkien partnerikoulujen opettajia, jotka ovat muodostaneet oppilaitosten ja toimialojen rajat ylittäviä yhteisiä työryhmiä. 14 Raija Lummi

16 Lukukausisyklit Keväällä 2008 Opinpaja-hankkeessa päätettiin edetä rauhallisesti ensin totutuilla toimintatavoilla ja sitten asteittain ottaa käyttöön uusia ohjausmuotoja. Opinpajassa panostettiin pienryhmä- ja yksilöopetukseen sekä -ohjaukseen, hyödynnettiin kunkin oppilaitoksen aiempia kokemuksia ja keskityttiin toimintojen kehittämiseen. Opinpajan hankepartnerit tarkastelivat ja kartoittivat olemassa olevia malleja ja prosesseja sekä hyödynsivät niitä toisiltaan oppien. Tavoitteeksi otettiin uusien etäopetus- ja viestintäjärjestelmien pedagoginen hyödyntäminen opiskelijoiden ohjaamisessa sekä hankepartnerien yhteydenpidossa. Koska partnerikouluissa oli käytössä eri verkko-oppimisympäristöt, päätettiin, että jokainen kokoaa Opinpajan ohjaustoiminnan omille alustoilleen. Loppukeväästä 2008 LearnLinc-ympäristössä pidetyssä hankepartnerien virtuaalisessa yhteispalaverissa suunniteltiin tulevalle syyslukukaudelle teemamaista ja tiimimäistä toimintaa, jossa ammattikorkeakoulujen toimijat lisäisivät ristikkäistä toimintaa ja kokemusten vaihtoa. LearnLinc-tapaamiset osoittautuivat erittäin onnistuneiksi, koska mahdollisuus yhteiseen keskusteluun verkoston sisällä on hedelmällisempää kuin kahdenvälinen puhelin- tai sähköpostiyhteys. Kuva 1. Opinpaja-hankkeessa toimijoiden välinen yhteydenpito ja kokoukset järjestettiin pääosin virtuaalisesti. Opinpajan kick off -kokouksen jälkeen hankepartnerit (vas.) Raija Lummi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja Maija-Liisa Blomster Diakin Oulun toimipaikasta tapasivat seuraavan kerran vasta maaliskuussa 2009 ammattikorkeakoulujen valtakunnallisilla ohjaus- ja neuvottelupäivillä Kemissä. Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? 15

17 Keväällä ehdittiin muun työn ohessa myös työstää Opinpajan tuotteita, joista esimerkkinä täysin virtuaalinen ja kaikille toimialoille sopiva ruotsin kielen preppauskurssi. Kurssille pystyi osallistumaan opiskelijoita eri toimialoilta ja eri partnerikouluista. Syksyllä 2008 toimintansa aloittivat seuraavat partnerikoulujen yhteiset tiimit: edellä mainittu ruotsin virtuaalinen preppauskurssi kaikille toimialoille, lääkelaskenta sekä opinnäytetyöprosessi ja kirjoittaminen. Nämä tiimit nähtiin merkityksellisiksi opiskelijan opintopolun nivelvaiheiden ohjauksessa. Hankkeet vaativat kypsyttelyaikaa, ennen kuin ne muotoutuvat ja istuvat muuhun toimintaan. Näin kävi myös Opinpajassa. Syksyn 2008 edetessä ruokahalu kasvoi syödessä ja kaikki partnerit tehostivat Opinpajan toimintaa ja innovointia. Projektipäällikölle mieluisaa oli lukea raporteista eri toimialojen ja koulutusohjelmien suunnitelmia keväälle Hankeajan lähetessä loppuaan Opinpajaa ei suinkaan aiottu ajaa alas, vaan toimintaa oli tarkoitus jatkaa mm. opinnäytetyön ohjauksessa ja muussa ohjaustoiminnassa. Määrällistä ja laadullista tulosta Opinpaja on ottanut haasteekseen ennakoinnin. Opiskelijoiden valmistumista tulee ennakoida heti ensimmäisestä opiskelulukukaudesta alkaen. Koska opiskelijoiden oppimishistoria ja elämänvaiheet ovat erilaisia, ohjaamisessa on kiinnitettävä huomiota jokaiseen opiskelijaan yksilönä ja kokonaisuutena. Opinpajassa exit -vaihe alkaa entry -vaiheesta. Toisin sanoen opiskelijan tutkintoon valmistautuminen alkaa ensimmäisestä opiskelupäivästä. Ennakointi, opettajatuutorin pitämä tulohaastattelu ja kokonaisuuden kartoitus, aiemmat opinnot ja tulevat suunnitelmat muodostavat opiskelijan tutkintoon valmistumisen rungon. Ennakointiprosessin kehittäminen määriteltiin Opinpajan syksyn 2008 tavoitteeksi. Ennakoivasta toiminnasta oli toki paljon kokemuksia ja käytänteitä eri toimialoilta, joten pyörää ei tarvinnut keksiä uudestaan. Opinpajan toimijoiden tuli vain dialogin ja yhteistyön kautta löytää mopot uuteen käyttöön ja tehostaa niiden toimintoja. Ammattikorkeakoulujen strategiassa yksi tärkeä osa-alue on laatutyön organisointi ja laadun kehittäminen. Opinpajan toiminta tähtää selvästi laadun kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjan mukaan laatu on tavoitteiden saavuttamista, josta on näyttöä. Ensisijainen hanketulos on luonnollisesti opiskelijoiden valmistuminen ammattiin. Opinpaja on kiistattomasti auttanut monia opiskelijoita eteenpäin opinnoissaan. Opinpajasta saadut tulokset auttavat toivon mukaan myös hankkeen loppumisen jälkeen opiskelijoita valmistumaan ajallaan ja siirtymään sujuvasti työelämään. Tutkintomäärien lisäksi laatua on myös opiskelijoilta saatu hyvä palaute toiminnasta. Opiskelijoille on jäänyt Opinpajasta päällimmäiseksi hyvä mieli: heistä ja heidän oppimisestaan välitetään aidosti. Opinpaja luotiin opiskelijaa varten, mutta sillä on merkitystä myös ammattikorkeakouluille, koska tutkintojen määrät ja tavoitteellisessa valmistumisajassa pysy- 16 Raija Lummi

18 minen nostavat myös oppilaitosten profiilia. Tutkintomääriä pidetään jatkossa yhä keskeisempinä ammattikorkeakoulujen laatumittareina. Partnerit raportoivat lisäksi ohjauksen näkyväksi tekemisestä ja työnjaon selkiintymisestä ohjaushenkilökunnan välillä. Ohjauksen merkitystä on voitu alleviivata hankkeen avulla. Opinpaja on hyödyntänyt toiminnassaan jo olemassa olevia ennakoinnin malleja sekä hyväksi koettuja käytänteitä eri aloilta ja partnerikouluista. Opinpaja on herättänyt myös uusia ajatuksia ja innovatiivista toimintaa, jota on integroitu ja inklusoitu osaksi koulun muuta toimintaa. Tätä yllätyksellistä puolta ei sovi vähätellä. Hankkeen tuloksiksi voi myös lukea ohjaus- ja opetustyötä tekevien verkostoitumisen, uudet oppimista tehostavat tuotteet, kuten Opinpajassa kehitellyt lääkelaskennan tukikurssit, ruotsin virtuaalinen kurssi jne. Hanketulokseksi voidaan laskea myös partnerikoulujen ja eri toimialojen keskinäinen yhteistyö. Tulokset ovat osaksi produkti- osaksi prosessiluonteisia ja palvelevat yksilöä eli opiskelijaa ja korkeakoulun sisäistä toimialojen välistä yhteistyötä, mutta myös yhteistyötä pohjoisen korkeakoulujen välillä. Kajaanin, Kemi-Tornion alueen ja Oulun valmistuvat opiskelijat hyödyttävät pohjoiseen jäädessään ympäröivää yhteiskuntaa joko työntekijän tai työnantajan ominaisuudessa. Suomen yrittäjätilastot nuorten valmistuvien osalta eivät ole mairittelevia, joten Opinpajan jatkoksi voisi kehittää hankkeen, joka aluekehityksen näkökulmasta kannustaisi ja valmentaisi opiskelijoita yrittäjyyteen. Mikä Opinpaja on ja miksi se on olemassa? 17

19

20 Maija-Liisa Blomster Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa on kehitetty Opinpaja-toimintamallia, joka mahdollistaa opiskelijan valmistumisen ammattiin säännönmukaisessa ajassa huomioimalla opiskelun aikana hänen henkilökohtaiset vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. Varhaisen puuttumisen mallissa seulotaan ne opiskelijat, joiden opintojen etenemisessä on esteitä, ja kootaan heidät Opinpajaan, jossa tukitoimet ovat keskitetysti saatavilla. Opinpajassa keskitytään sekä ennaltaehkäisevään toimintaan, johon sisältyy muun muassa valmentava kielten opetus ja ensimmäisen vuoden opiskelijoiden aktivointi, että korjaavaan toimintaan, kuten opiskelijoiden opastamiseen oikeaan aikaan oikeaan paikkaan suorittamaan jäljellä olevia opintoja sekä tarvittaessa tukipalvelujen piiriin (esim. Purje-projekti). Opinpajaan liittyvän ohjausprosessin aukikirjoittaminen on auttanut selkiyttämään ja rajaamaan opinto-ohjaajan, tutoropettajan ja opintokokonaisuuksissa opettavien lehtoreiden työnjakoa. Taustaa Diakonia-ammattikorkeakoulussa on järjestelmällisesti kehitetty opintojen ohjausta (Häkkinen & Nieminen 2007) ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelujen esteettömyyttä (Marttila & Häkkinen 2007). Diakonia-ammattikorkeakoulu Oulun toimipaikka perustettu 2000 Opiskelijoita 3 000, joista Oulun toimipaikassa 300 henkilöstöä 300, joista Oulun toimipaikassa 22 Ammattikorkeakoulututkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 5, joista Oulun toimipaikassa 2 ylempiin ammattikorkeakoulu -tutkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 3 Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa 19

21 Aikuiskoulutuksen määrä kasvaa, ikäluokat pienenevät ja ammatinvalintaan ja elämäntilanteisiin liittyvät ohjaukselliset haasteet lisääntyvät. Uutena toimintamuotona on Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa aloitettu monimuotokoulutus ja työvoimapoliittinen tutkintoon johtava sairaanhoitajakoulutus. Aikuisopiskelijoiden heterogeenisuus, erilaiset opiskeluvalmiudet ja oppimisstrategiat sekä aikaisempi kokemus asettavat omat vaatimuksensa opetukselle ja ohjaukselle. Erilaisten opiskelijaryhmien kanssa toimivan ohjaushenkilöstön on kyettävä ratkaisemaan muun muassa, miten löytää yhteisiä ohjausaikoja sekä miten hyödyntää viestintäteknologiaa ohjauksessa. (Lätti & Putkuri, 2008, ) Ohjaustarpeiden kartoitus Tarjolla olevat tukimuodot ja palvelut eivät aina tavoita opiskelijoita, jotka hyötyisivät niistä eniten. Jotta ohjaustoiminta olisi tuloksellista, on kysynnän ja tarjonnan kohdattava. Oppimisen esteitä on pyrittävä ennaltaehkäisemään kartoittamalla mahdolliset riskiryhmät ajoissa. Opinpajalaisia Diakin Oulun yksikössä ovat ammatillisen väylän kautta tulleet, pohjakielitaidoltaan puutteelliset, lukihäiriön tai muita oppimiseen vaikuttavia esteitä omaavat, toisesta oppilaitoksesta siirtyneet sekä ne, jotka opiskeluajan sisällä erinäisistä syistä esim. ulkomaanvaihdon, vanhempainvapaan tai asevelvollisuuden takia ovat olleet poissa jonkin aikaa tai muuten poikenneet säännönmukaisesta opiskelusta. Opiskelija-analyysin ja ohjaustoiminnan tehostamiseksi opintojen alkuvaiheesta lähtien Diakin Oulun toimipaikassa kerättiin kolmelta eri opiskelijaryhmältä palautetta opintojen sisällöstä ja ohjauksen tarpeesta ensimmäisen lukuvuoden aikana. Kartoitukseen osallistuivat nuorten koulutuksen sairaanhoitajaopiskelijat (N=28), aikuiskoulutuksen monimuoto-opiskelijat (N=22) ja työvoimapoliittisen koulutuksen sai- Taulukko 1. Opinpaja toimi Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön hoitotyön ja sosiaalityön koulutusohjelmissa AMK-tutkinnot Ylemmät AMK-tutkinnot Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viestinnän koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaalialan koulutusohjelma Oulun yksikkö Degree Programme in Social Services Oulun toimipaikka Sosiaalialan koulutusohjelma Terveysalan koulutusohjelma Viittomakielentulkin koulutusohjelma 20 Maija-Liisa Blomster

22 raanhoitajaopiskelijat (N=20). Opiskelijoiden palautetta analysoitaessa esiin nousi kolme kohdetta, joihin opiskelijat kaipasivat lisää ohjausta: 1. opetukseen ja oppimiseen liittyvät käytännön järjestelyt 2. opetussuunnitelman sisältöön liittyvä ohjaus ja 3. harjoittelun polun ohjaus/henkilökohtaistaminen. Ohjauksen kehitystarpeita ja verkko-ohjausta käsiteltiin myös opiskelijaryhmien omilla keskustelualustoilla. Varsinkin aikuiskoulutuksen opiskelijoilla, joilla on ammatillinen pohjakoulutus ja useiden vuosien työkokemus takanaan, oli vaikeuksia arvioida omia opiskelutaitojaan (kuten verkko-opiskeluvalmiuksia) sekä omaa taitotasoaan ammattiaineissa (esim. kielissä ja lääkelaskennassa). Näissä ongelmakohdissa he tarvitsivat runsaasti ohjausta ja rohkaisua. Opiskelijoiden ohjauksen kehittäminen Opinpajan käynnistämisen ja toiminnan aikana Diakin Oulun toimipisteessä paikallistettiin opiskelijoiden ohjauksessa selkeitä kehittämisalueita. Jokainen opiskelijaryhmä ja ryhmän jäsen tarvitsee yksilöllistä ja tilannesidonnaista ohjausta opetuksen käytännön järjestelyihin sekä henkilökohtaisen opiskelunsa tueksi. Opiskelijoiden iät vaihtelevat suuresti ja ryhmät saattavat olla hyvin heterogeenisia, joten opiskelija-analyysiin on käytettävä aikaa. Ohjaus on räätälöitävä vastaamaan opiskelijan tarpeita. Opintojen ohjaus tulee käynnistää heti koulutuksen aloitusvaiheessa, jolloin ohjausprosessille varataan riittävästi aikaa ja opiskelijan sitouttaminen opiskelumuotoon ja opetussuunnitelman toteuttamisperiaatteisiin alkaa. Opiskelijaryhmissä on mukana opiskelijoita, joiden valmiudet (esim. atk- ja peruslaskutaidot) eivät riitä itsenäiseen opiskeluun opintojen alkuvaiheessa. Ohjaustarpeiden kartoitukseen osallistuneista Diakin opiskelijoista osa ilmoitti, että kontaktiopetus on heille paras tapa oppia. Luokkaopetus opettajan johdolla ikään kuin pakottaa oppimaan, ja mahdollisuus kysymyksien esittämiseen edesauttaa asioiden omaksumista. Tämä näkemys nousi esiin etenkin lääkelaskujen tukiopetuksessa. Kontaktiohjauksen ja verkko-ohjauksen suhdetta ja sisältöjä täytyy perusteellisesti harkita sosiaali- terveys- ja kirkonalan eri opiskelumuodoissa. Opiskelijoita on kannustettava itseohjautuvuuteen. Opiskelija voi kuitenkin vaikuttaa HOPS:iinsa vasta, kun hän on hahmottanut oman opiskelunsa polun kokonaisuutena. Tässä hahmottamisessa opetussuunnitelma on välttämätön apuväline. Jos opetussuunnitelma on hankalasti luettavissa (esim. www-sivuilla oleva versio) ja sen kieli on vaikeaselkoista, opiskelijat tarvitsevat runsaasti ohjausta ymmärtääkseen omien opintojensa sisällöt ja ammattitaidon keskeiset ydinalueet. Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa 21

23 Ohjausta verkossa ja kasvokkain Ohjauksen yleisen tarvekartoituksen jälkeen Diakin Oulun yksikössä luotiin elokuussa 2008 Opinpaja-verkkoympäristö. Sen rakentamisessa käytettiin apuna opiskelijoilta kerättyä ja analysoitua palautetta ohjauksen tarpeesta ja sisällöstä. Opinpajanverkkoympäristöön poimittiin opiskelijoita (N=74) kaikista opiskelijaryhmistä. Mukaan otettiin mm. ne opiskelijat, joilla syyslukukauden 2008 alussa oli perusopintoja suorittamatta tai ammattiopintojen opintojaksoja kesken. Verkkoympäristöön on koottu opinpajalaisille tarpeellista tietoa esimerkiksi kielten preppauskursseista, tenttipäivistä, lääkelaskennan tukiopetuksista sekä opetussuunnitelman muutoksista. Vuorisen (2006, 183) tutkimuksessa, joka käsittelee ohjaajien näkemyksiä internetin merkityksestä työvälineenä, ilmenee, että verkkosivuja käytetään ensisijaisesti tiedon välittämiseen ja olemassa olevien palvelujen edistämiseen. Opiskelijat eivät ole intoutuneet keskustelemaan Opinpajan verkkoympäristössä. Ehkä sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat arkoja verkkokeskustelijoita ja kynnys kommenttien kirjoittamiseen on korkea. Joitakin Opinpajaan liittyviä tarkentavia kysymyksiä on tullut ohjaajille sähköpostitse. Verkkoympäristön ohella Opinpajassa annetaan ohjausta myös kasvokkain yksilöja/tai ryhmätilanteessa. Face to face -kontaktit ohjauksessa auttavat opiskelijaa hallitsemaan syy- ja seuraussuhteita, mitä taitoa he tarvitsevat myös työelämässä. Tähän ei päästä pelkällä verkko-ohjauksella. Oulun toimipaikassa verkko-ohjaus alkoi syksyllä 2007 ja Opinpaja keväällä Opiskelijoiden näkökulmasta erilaisilla verkkoalustoilla toimiminen (vielä opintojaksojen suoritusten lisäksi) näyttäytyy sekavana, ja osa opiskelijoista ei yksinkertaisesti löydä tarvittavaa tietoa www-sivuilta. Tarve yhtenäistää ja selkeyttää verkossa tapahtuvaa ohjausta on ilmeinen. Opinpajan kolme painopistettä Keväällä 2008 Opinpajan toimintaan osallistui viisi Diakin lehtoria: Ari Hyvärinen, Tarja Tuovinen-Kakko, Tiina Ervelius, Regina Pajari ja Maija-Liisa Blomster. Syksyn 2008 aikana mukaan liittyi opinnäytetöiden ohjaajista Lea Rättyä ja Paula Haapalainen. Lehtoreiden sisällöllinen ohjaus ja nimenomaan face to face -ohjaus keskittyivät lääkelaskuihin, kielten opetukseen ja opinnäytetyöprosessin tukemiseen. Aiemmin monet opiskelijat, joilla oli ongelmia suoriutua lääkelaskuista, ilmoittautuivat yleiseen tenttiin ja kokeilivat, pääsisivätkö läpi yritys-erehdys-periaatteella. Opinpajassa lääkelaskennan tukiopetus on organisoitu uudella tavalla. Lääkelaskennan tukiopetuksessa lähdetään siitä, että opiskelijat kokoontuvat säännöllisin väliajoin laskuharjoituksiin neljäksi tunniksi kerrallaan, ja aina harjoituskerran päätteeksi heillä on mahdollisuus tenttiä lääkelaskuja. Näin opiskelijat saavat tarvitsemiaan laskuharjoituksia, virheiden analysointia sekä ohjausta oman laskutapansa kehittämiseen. Tukiopetusryhmissä vertaistuen merkitys, vapaa ilmapiiri ja henkilökoh- 22 Maija-Liisa Blomster

24 tainen ohjaus ovat mahdollistaneet lääkehoidon oppimisen syventämisen. Lisäksi monen opiskelijan tenttijännitys on vähentynyt huomattavasti. Kielten tukiopetuksesta tiedotetaan opiskelijoille heti ensimmäisellä lukukaudella. Opiskelijat jaetaan kahteen ryhmään pohjakoulutuksen mukaisesti. Peruskoulussa ja ammatillisella toisella asteella kieliä opiskelleet osallistuvat kahden opintopisteen laajuiselle preppauskurssille, jossa he kertaavat kielen peruslauserakenteita ja sanastoa sekä aktivoivat kielitaitoaan. Toisen ryhmän muodostavat lukion suorittaneet, jotka saavat luettavakseen/kerrattavakseen eri materiaalin kuin ammatillisen väylän opiskelijat. Opinnäytetyön ohjauksessa keskitytään kirjoittamisprosessiin, lähteiden oikeaan käyttöön, tutkimusmenetelmien harjoitteluun, metodin hallintaan ja luotettavaan aineistoanalyysiin. Lisäksi opiskelijoiden ammatillisen asiantuntijuuden kasvattaminen työelämää palvelevassa opinnäytetyössä ja omalla erityisalueella vaatii täsmäohjausta. Monet opiskelijat ovat opintojen loppuvaiheessa tiiviisti työelämässä mukana ja mielenkiinto opiskelujen loppuunsaattamiseen voi heiketä. Työelämän mukanaolo opinnäytetyöprosessissa edistää tutkinnon loppuun saattamista, mutta vaatii myös lehtoreilta vahvaa panosta. Kevään 2009 aikana Diakin Oulun toimipaikassa kehitetään Blackboard verkko-opiskelualustalla tapahtuvaa opinnäytetöiden ohjausta ja kiinnitetään huomiota lähteiden asianmukaiseen käyttöön. Ohjaustehtävien selkiyttäminen Diakin Oulun toimipaikassa on tiedostettu eri toimijoiden toimenkuvien ja tehtävien päällekkäisyys. Päällekkäisiä ohjaustilanteita ja sisältöjä on havaittu tutoropettajan, opinto-ohjaajan, opintokokonaisuusvastaavan ja kansainvälisestä vaihdosta vastaavan lehtorin toimenkuvien välillä. Keskustelujen ja pohdintojen jälkeen päätettiin selkeyttää tehtäviä seuraavan lukukauden alkaessa. Toimijoiden työnjako kirjoitettiin auki ja Opinpajan toimintaa arvioitiin 14. marraskuuta 2008 toimipaikan opettajien yhteisessä pedagogisen kehittämisen aamupäivässä. Ohjaustoiminnalle asetettiin kaksi kehittämishaastetta. Ensinnäkin ilmeni, että tutoropettajan ja opintokokonaisuudessa opettavien lehtoreiden välillä tieto ei kulje riittävästi. Tuloksellista ohjaustyötä ei kuitenkaan voi tehdä tuntematta läheisten toimijoiden työprosesseja. Opintokokonaisuuksien lehtorit (mm. opiskelijoiden harjoittelusta vastaavat) eivät välttämättä tunne opiskelijoita entuudestaan. Näin ollen he joutuvat aloittamaan opiskelija-analyysin alusta ja käyttämään paljon aikaa opiskelijaryhmän perustietojen hakemiseen sekä keskusteluun opiskelijoiden kanssa. Tutoropettajilta toivotaan jatkossa kunkin opiskelijan perustietojen (esim. ammatillisen taustan ja mahdollisten erityistarpeiden) välittämistä automaattisesti lehtoreille lukukauden alussa tai yhteisiä palavereita siirryttäessä opintokokonaisuudesta/lukukaudesta toiseen. Jotta jokaiselle opiskelijalle taattaisiin mahdollisuus pysyä opiskelurytmissä, on tärkeää, että tarvittaessa opiskelija ohjataan tukitoimien piiriin heti opintojen alussa. Opinpaja tehnyt ohjauksen näkyväksi Oulussa 23

25 Toinen kirjattu kehittämishaaste liittyy tutoropettajien ja opinto-ohjaajan yhteistyöhön, joka tähän mennessä on ollut hyvin spontaania. Usein juuri tutoropettaja tai opinto-ohjaaja on se henkilö, joka ensimmäisenä huomaa tai saa tietoonsa, etteivät opiskelijan opinnot etene normaalisti. Tällöin yhteydenotto opiskelijaan on signaali välittämisestä ja yksilöllisestä kohtaamisesta. Tarvittaessa se voi myös johtaa HOPSin päivittämiseen. Tutoropettajien mielestä tarvitaan ohjaushenkilöstön niin tutoropettajien keskinäisiä kuin tutoropettajien ja opinto-ohjaajan välisiä suunnitelmallisia keskusteluja, asioiden tehostettua jakamista ja pitkäjännitteistä yhteistoimintaa. Ongelmallisia ovat varsinkin sellaiset lukukaudet, jolloin tutoropettaja ei opeta omia ryhmiään, jolloin hänen roolinsa opiskelijan ammatillisen kasvun tukena voi olla varsin irrallinen. * * * Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun toimipaikassa Opinpaja-toiminta jäsentyy ja kehittyy edelleen. Tähän mennessä Opinpajassa on avattu verkkoympäristö, johon on keskitetty ohjaus- ja tukitoimia, on järjestetty kielten preppauskursseja, tehostettu lääkelaskujen tukiopetusta ja aloitettu opinnäytetyön verkko-ohjauksen kehittäminen. Opinpajan suurin hyöty on ollut siinä, että hanke on pakottanut jäsentämään ja kehittämään opiskelijan ohjausta. Ennen kaikkea se on tehnyt ohjauksen näkyväksi. Sekä opiskelijat että lehtorit ovat entistä paremmin tietoisia ohjauksesta ja sen saatavuudesta. Lähteet Häkkinen J. & Nieminen E Perustutkinto-opiskelijan ohjaussuunnitelma. Opinto-ohjauksen verkosto. Diakonia-ammattikorkeakoulu Lätti M. & Putkuri P Aikuisopiskelijan ohjaus ammattikorkeakoulussa. Teoksessa Lätti M. & Putkuri P. (toim.) Ohjaus on kuin tekisi palapeliä. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun julkaisuja, raportteja C 32. Joensuu. Marttila M. & Häkkinen J Polulla-projekti. Erityistä tukea ammattikorkeakouluopinnoissaan haasteita kohdanneille. Loppuraportti, Diak Etelä. Vuorinen, R Internet ohjauksessa vai ohjaus internetissä? Ohjaajien käsityksiä internetin merkityksestä työvälineenä. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos, tutkimuksia 19. Jyväskylä. 24 Maija-Liisa Blomster

26 Ainomarja Sissala Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen Kajaanin ammattikorkeakoulussa Opinpaja-hanke on tehostanut niitä tukitoimia, jotka kohdistuvat erityisesti vieraiden kielten ja matematiikan opintoihin, opinnäytetöihin sekä muiden kirjallisten töiden tekemiseen. Opinpajan myötä on syntynyt myös aivan uusia ohjausmuotoja. Insinöörikoulutuksen Tuutoritupa sekä Elektroniikka- ja radiokerho samoin kuin restonomikoulutuksen Tehtäväklinikka perustuvat säännöllisiin kokoontumisaikoihin, osallistumisen vapaaehtoisuuteen, henkilökohtaiseen ohjaukseen sekä mukavaan ilmapiiriin. Lähtötasoa testataan kielissä ja matematiikassa Kajaanin ammattikorkeakoulun kaikilla koulutusaloilla on jo usean vuoden ajan toteutettu erilaisia tukitoimia opiskelijoiden opintojen edistämiseksi. Opintojensa alussa kaikki opiskelijat tekevät lähtötasotestin sekä ruotsin että englannin kielessä. Testin tulosten perusteella opiskelijat jaetaan tasoryhmiin ja pakollisen peruskurssin lähiopetustuntien määrä porrastetaan tason mukaan. Osassa koulutusohjelmia opiskelija osallistuu valmentavaan opintojaksoon, mikäli hän ei läpäise lähtötasotestiä. Myös matematiikassa järjestetään lähtötasotestejä. Testin tulosten perusteella tradenomi- ja restonomikoulutuksessa olevat opiskelijat jaetaan tasoryhmiin ja pakollisten perusopintojen opintojakson lähiopetustuntien määrä porrastetaan. Hoitotyön koulutusohjelmassa puolestaan tarjotaan lääkelaskennan valmentavaa opetusta. Kajaanin ammattikorkeakoulu Perustettu 1992 Opiskelijoita Henkilöstöä 200 Ammattikorkeakoulututkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 12 Ylempiin ammattikorkeakoulu -tutkintoihin valmistavat koulutusohjelmat 3 Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen 25

27 Tekniikan ja liikenteen alalla järjestetään matematiikan lähtötasotestien sijaan ennen syyslukukauden alkua noin viikon mittainen vapaaehtoinen matemaattisten aineiden intensiivikurssi. Matematiikan ja fysiikan kahdessa ensimmäisessä opintojaksossa lähiopetuksen määrä on porrastettu opiskelijoiden aiemman osaamisen ja koulutustaustan mukaan. Kielten täsmäopetusta Kajaanin ammattikorkeakoulun Opinpajassa on saatu hyviä kokemuksia siitä, miten pienellä lisäpanostuksella muutostilanteissa, kuten opettajavaihdosten ja opetussuunnitelmamuutosten yhteydessä, voidaan merkittävästi tukea opiskelijoiden selviytymistä opinnoissa. Onnistumisen kannalta on tärkeää kohdentaa opetus rajatulle opiskelijaryhmälle esim. koulutusaloittain. Ruotsin kielen täsmäopetus syksyllä 2008 on hyvä esimerkki Opinpajan ohjauksen tuloksellisuudesta toteutettuna oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Ruotsin kielen opettaja oli lukuvuoden vaihtuessa jäänyt eläkkeelle. Osalla hänen opettamistaan opiskelijoista oli suorittamattomia opintojaksoja, jotka kartoitettiin heti aluksi. Jotta Taulukko 2. Kajaanin ammattikorkeakoulussa Opinpajan toimintaa oli yhdeksässä koulutusohjelmassa Palvelut Hyvinvointi Teknologia Liiketalouden koulutusohjelma Hoitotyön koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelma Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma AMK-tutkinnot Degree Programme in International Business Degree Programme in Sports and Leisure Management Rakennustekniikan koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma Degree Programme in Tourism Ylemmät AMK-tutkinnot Matkailualan koulutusohjelma Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelma Teknologiaosaamisen johtamisen koulutusohjelma 26 Ainomarja Sissala

28 siirtymävaihe sujuisi kitkattomasti, opiskelijoille järjestettiin Opinpajassa kahdeksan tuntia lisäopetusta, jossa keskityttiin ongelmakohtiin ja tuettiin keskeneräisten suoritusten loppuun saattamista. Opetukseen osallistui 16 tradenomi- ja restonomiopiskelijaa, joista 15 suoritti hyväksytysti opintojaksojen uusintatentit. Toinen esimerkki Opinpajan täsmäopetuksesta on aikuisopiskelijoiden tarpeisiin räätälöity englannin kielen lisäopetus. Aikuisopiskelijoilla on usein pitkä aika aiemmista kieliopinnoista tai pohjakoulutuksena ammatillinen tutkinto, jossa kieliopintojen määrä on ollut vähäinen. Aikuisopiskelijoiden selviytyminen opinnoista vaatii paljon työtä sekä lisätukea. Sosiaali- ja terveysalan aikuisopiskelijaryhmälle järjestettiin Opinpajassa englannin kielen aktivointi- ja kertauskurssi. Kurssilla harjoiteltiin kirjallista ja suullista ilmaisua sekä paneuduttiin hoitotyön keskeiseen sanastoon. Kurssin aikana valmentauduttiin varsinaisen opintojakson kirjallisen kokeen uusintaan. Lisäopetus on tuottanut tulosta, sillä kymmenestä osallistujasta seitsemän on tähän mennessä läpäissyt pakollisen englannin opintojakson. Matemaattisten aineiden ohjattua harjoittelua Tuutorituvassa Matemaattis-luonnontieteelliset opinnot muodostavat pohjan tekniikan varsinaisille ammattiopinnoille. Kajaanin ammattikorkeakoulun tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoista noin 40 prosentilla on ammattioppilaitostausta. Tämän lisäksi suuri osa lukioväylää tulleista on suorittanut vain lyhyen oppimäärän matematiikassa ja fysiikassa. Opinpajassa on kehitetty insinööriopintojen edistämiseksi ja keskeyttämisten ehkäisemiseksi tavanomaisen opettajatuutoritoiminnan lisäksi tukitoiminta, josta käytetään nimeä Tuutoritupa tai Tuutoripäivystys. Tuutoritupa tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tulla oppituntien jälkeen yksin tai ryhmässä viihtyisään paikkaan ja saada tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta opinnoissaan. Tuutorituvan vastuuhenkilönä toimii yliopettaja Eljas Määttä. Tuutorituvassa opiskelijat tekevät opettajien johdolla matematiikan, fysiikan ja muiden matemaattisten aineiden harjoituksia ja kotitehtäviä sekä valmentautuvat näiden aineiden tentteihin. Opiskelijat voivat tehdä ohjatusti myös laboratoriotöiden työselostuksia. Mukana on myös opiskelijoita, joille on annettu mahdollisuus kohentaa heikkoa opiskelumenestystä tekemällä töitä ohjatusti ja näin valmistautua uusintatenttiin tai saada oppimistehtävien perusteella hyväksytty suoritusmerkintä. Tuutoritupa on avoinna neljänä päivänä viikossa kello Päivystäjänä vuorottelee neljä matemaattisten aineiden opettajaa. Tuutorituvassa käy 2 5 opiskelijaa joka päivystyskerralla. Toimintaa varten on varattu erillinen työskentelytila, joka on käytettävissä muina aikoina opiskelijoiden itsenäiseen työskentelyyn. Päivystysaikoina opiskelijoille on koulun puolesta tarjolla kahvia/teetä ja pientä naposteltavaa. Vaikka Tuutoritupa-toiminta on koettu yleisesti hyödylliseksi, sen tavoitteet eivät ole täysin toteutuneet. Ongelmana on ensinnäkin insinööriopiskelijoiden päivittäisen työjärjestyksen pituus. Osa opiskelijoista kokee ohjaukseen jäämisen oppituntien jäl- Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen 27

29 keen liian raskaaksi. Erityisen haasteellista on ollut tavoittaa niitä opiskelijoita, joilla on vaikeuksia opintojen etenemisessä ja jotka eniten tarvitsisivat ohjausta. Lisäksi opiskelijat mieltävät päivystyksen leimallisesti vain ns. heikoimmille opiskelijoille tarkoitetuksi. Tämä käsitys on korjattava, sillä Tuutorituvan kantava idea on tarjota kaikille halukkaille opiskelumenestyksestä riippumatta suotuisat olosuhteet saattaa opintojaan ohjatusti eteenpäin oppituntien ulkopuolella. Koska Tuutorituvan iltapäivän päivystysajat eivät sovi kaikille ohjausta kaipaaville, tekniikan ja liikenteen alalla on kehitetty myös muita ohjausmuotoja. Opinpajassa on paneuduttu niin sanotun 0suman purkuun eli niiden insinööriopiskelijoiden ohjaukseen, joilla on harjoitustöitä tekemättä tai edessä on uusintatentti. Opiskelijalle annetaan henkilökohtaisia kotitehtäviä, jotka sitten yksityiskohtaisesti käsitellään seuraavalla tapaamiskerralla. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Opiskelijat, jotka eivät tavanomaisessa luokkahuoneopetuksessa ole saaneet paljoakaan aikaan, ovat yksilötyöskentelyn ja ohjaustapaamisten tuloksena saaneet uusintatentissä hyvän arvosanan. Harjoitustehtäviä harrastusten lomassa Elektroniikka- ja radiokerhossa Elektroniikka- ja radiokerho on alun perin perustettu tekniikan ja liikenteen alan opiskelijoille, jotka vapaa-ajallaan haluavat kokoontua rakentamaan ja korjaamaan elektroniikkalaitteita tai harrastamaan radioamatööritoimintaa. Kerhotoiminta on linkittynyt Opinpaja-hankkeeseen siinä vaiheessa, kun kokoontumisten painopiste on siirtynyt harrastustoiminnasta opintoihin liittyviin harjoitustöihin. Kerhon vetäjinä toimivat kaksi koulutusalan opettajaa Harri Honkanen ja Jukka Heino. Insinööriopiskelijat käyvät kerhossa tekemässä opintojaksojen rästiin jääneitä harjoitustöitä ja laboratoriotöitä. Siirto-opiskelijat täydentävät opetussuunnitelmien eroavuuksien vuoksi puutteellisiksi jääneitä suorituksiaan. Kerhoiltoina paikalla on ollut keskimäärin kymmenen opiskelijaa, joista noin kaksi kolmesta on tehnyt opintoihin liittyviä töitä ja kolmannes harrastanut elektroniikkarakentelua tai korjaamista. Myös opinnäytetöiden tekijät ovat hyödyntäneet mahdollisuutta tehdä iltaisin tutkimustaan. Kevätlukukaudella 2009 opinnäytetöiden tekijöitä on kerhossa runsaasti. Erityisenä kohderyhmänä ovat jo työelämässä olevat opiskelijat, joilla opinnäytetyöprosessin aloittamisesta on kulunut yli kaksi vuotta ja jotka tarvitsevat kannustusta keskeneräisten töiden loppuunsaattamiseen. Kerhotyyppinen toiminta vastaa hyvin Opinpaja-hankkeen tarkoitusta ja edustaa erilaista tapaa oppia. Vapaamuotoinen, harrastuspohjalta lähtevä toiminta madaltaa opiskelijoiden kynnystä hakea ohjausta oppimisvaikeuksiin ja suorittaa rästiin jääneitä tehtäviä. Mahdollisuus työskennellä koulun laboratorioissa myös iltaisin on omiaan lisäämään opiskelijoiden kiinnostusta ja motivaatiota alaa kohtaan. 28 Ainomarja Sissala

30 Kuva 2. Opinpajassa opiskelijoita ohjattiin paljon uutta tekniikkaa hyödyntäen. Mervi Ruotsalainen (vas.) ja Ainomarja Sissala Kajaanin ammattikorkeakoulusta tutustuvat ensin mainitun Moodle-ympäristöön rakentamaan matematiikan tukikurssiin. Tehtäväklinikalla keskitytään kirjallisiin tehtäviin Opinpaja-hankkeessa on perustettu Kajaanin ammattikorkeakoulun restonomikoulutusta palveleva Tehtäväklinikka, joka on verrattavissa insinöörikoulutuksen Tuutoritupaan ja kerhotoimintaan. Tehtäväklinikan idea syntyi matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoiden kanssa käytyjen ohjauskeskustelujen sekä opettajien kokemusten pohjalta. Niistä kävi ilmi, että monille opiskelijoille tuottaa vaikeuksia tarttua annettuihin tehtäviin ja saada ne ajoissa valmiiksi. Erityisesti kirjallisten tehtävien tekemisessä on ongelmia. Tehtäväklinikka aloitti toimintansa tammikuussa Kerran viikossa varsinaisten oppituntien jälkeen (kello ) atk-luokassa restonomiopiskelijoilla on mahdollisuus saada tehostettua ohjausta tehtävien tekemisessä. Opettajat päivystävät vuorotellen ja auttavat opiskelijoita mm. harjoitustehtävien ja esseiden rakenteiden luomisessa sekä lähteiden etsinnässä. Tavoitteena on ohjata opiskelijat tehtävien kimppuun ja tekemään ne valmiiksi ajallaan. Tehtäväklinikka on tavoittanut enemmillään kymmenen opiskelijaa/kokoontumiskerta. Kajaanissa monimuotoista ohjausta oppituntien jälkeen 29

31

32 Mervi Ruotsalainen Verkkokurssi tukena matemaattisten taitojen ylläpidossa Kajaanin ammattikorkeakoulussa on sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen opiskelijoille järjestetty mahdollisuus osallistua matematiikan tukikurssille syksystä 2007 lähtien. Opiskelijat osallistuvat matematiikan lähtötasotestiin ja tulosten perusteella valikoituvat tukikurssille. Noin prosentilla opiskelijoista on vaikeuksia suoriutua matematiikan peruslaskutoimituksista. Opinpaja-hankkeessa tehtiin Moodle-oppimisympäristöön itseohjautuva matematiikan tukikurssi käyttäen hyväksi olemassa olevaa teknologiaa. Verkkokurssi otetaan opetuksessa käyttöön kevään 2009 aikana. Noin kolmanneksella ongelmia peruslaskutoimituksissa Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusohjelman opiskelijoiden matemaattisissa taidoissa on huomattavia eroja, joita koulutustausta ei yksin selitä. Koulutusohjelmaan hakeutuvilla opiskelijoilla on pohjakoulutuksena ylioppilastutkinto, lähihoitajatutkinto tai jokin muu vastaava tutkinto. Koulutuspohjasta riippumatta osalla opiskelijoista on vaikeuksia suoriutua peruslaskutoimituksista ilman laskinta. Laskutoimitukset desimaaliluvuilla, verrantoyhtälö- ja prosenttilaskut sekä laatumuunnokset ovat osoittautuneet erityisen ongelmallisiksi. Kajaanin ammattikorkeakoulussa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen aloittaville opiskelijoille järjestetään matematiikan perusteiden lähtötasotesti. Testin suorittaminen auttaa opiskelijaa saamaan kuvan omista matemaattisista valmiuksistaan. Lähtötasotestin tulosten perusteella matematiikan tukikurssille osallistumista suositellaan noin prosentille opiskelijoista. Kajaanin ammattikorkeakoulussa on syksystä 2007 alkaen tarjottu sairaanhoitajaja terveydenhoitajakoulutuksen opiskelijoille mahdollisuutta osallistua matematiikan perusteiden kertauskurssille ennen Lääkehoidon perusteet -opintojakson suorittamista. Tukikurssilla opiskelijat voivat kerrata matematiikan perusteita, joiden hallitseminen on edellytys lääkelaskujen virheettömälle suoritukselle. Samalla opiskelijan varmuus omasta osaamisestaan vahvistuu. Tukikurssi on sisältänyt 20 tuntia lähiopetusta, itsenäisiä harjoituksia sekä lopputestin. Verkkokurssi tukena matemaattisten taitojen ylläpidossa 31

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen

INSSI-seminaari VOV! Risto Salminen INSSI-seminaari VOV! Valmistuminen opiskelijasta välittämällä Risto Salminen Välittämisen trendi? Viimeisten järkyttävien tapahtumien lisäksi aiempia trendejä johtamisessa suunta yksilöjohtamiseen vanhemmuus

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille

Intensiivikurssi uusille opiskelijoille Insinöörikoulutuksen ja tietojenkäsittelyn tärkeät päivät 2013 2014 heinäkuu elokuu 26 29 syyskuuta Elokuu 2013 27 30 28 31 elokuu 291 302 313 syyskuu 14 25 36 47 58 69 10 7 11 8 12 9 10 13 11 14 12 15

Lisätiedot

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain LIITE 1 Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain 1. Minulla on riittävästi aikaa itsenäiseen työskentelyyn (tentteihin luku, kotitehtävät, tiedonhankinta jne.) 2. Opetus jakaantuu tasaisesti

Lisätiedot

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia

Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa Mirja Järvinen, Metropolia Terveysalojen englannin ja ruotsin opinnot ammattikorkeakouluissa 2011 Mirja Järvinen, Metropolia Kyselyt 2008 ja 2010 Kaikkia koulutusaloja koskeva kysely kielten opintopistemääristä 2008 Sosiaali- ja

Lisätiedot

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS OPISKELIJAT 20.9.2012 OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1. Normiaika Yhteensä 2. Normiaika + 1 vuosi Yhteensä 3. Yliaikaiset Yhteensä 4. Poissaolevat Yhteensä Kaikki yhteensä Riviotsikot Aikuiset

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH

21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool. Levi HL ja JH 21 May 15 June In Rovaniemi and Pori www.ramk.fi/summerschool www.samk.fi/summerschool TAUSTAA RAMKIN JA SAMKIN YHTEISTYÖLLE KESÄKOULUSSA Magellan verkosto, USA RAMK ja SAMK ainoat korkeakoulut ko. verkostossa

Lisätiedot

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi

Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot. Lukuvuosi Esedun kahden tutkinnon opinnot / lukio-opinnot Lukuvuosi 2016-2017 Kahden tutkinnon suorittaminen - ammatillinen perustutkinto ja yo-tutkinto Opiskelijalla on mahdollisuus sisällyttää ammatilliseen perustutkintoonsa

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1

Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. - kulma Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa - opiskelijan näkökulman kulma 6.11.2006 Copyright VirtuaaliAMK 1 Virtuaalinen opiskelijaliikkuvuus suomalaisissa ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE

OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE OPINTOJEN JA OSAAMISEN HYVÄKSILUKEMISEN MENETTELYOHJE Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 28.8.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Hyväksilukeminen... 3 2.1. Hyväksilukemismenettelyyn liitetään

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

VAIHTOON KTK

VAIHTOON KTK VAIHTOON 2016-2017 KTK 17.11.2015 Päivi Martin, International Coordinator paivi.martin@ulapland.fi MISTÄ ALOITAN? Tutustu tutkintorakenteeseesi ja opinto-oppaaseen Tarkista opintosuoritusotteesi: mitä

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA

Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Suunnan hakua ja tukea ammatilliseen koulutukseen NUORTEN OHJAAVA KOULUTUS POHJOIS- KARJALAN OPISTO JA AMMATTIOPISTO NIITTYLAHDESSA Kristiina Sallinen VALMA - Ammatilliseen perustutkintoon valmentava koulutus

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio

Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen Päivi Puutio Joustavat opinpolut aikuisopiskelijan kansainväistymiseen 8.11.2013 Päivi Puutio Hankkeen taustaa Selvitys tutkintotavoitteisen ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen nykytilasta ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta

DS-tunnusten haku - verkkoneuvonta Yleisiä huomioita DS kohta kohdalta DS Workshop This project has been funded with support from the European Commission. This publication [communication] reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Kuopion Konservatorio

Kuopion Konservatorio 1 Kuopion Konservatorio OPINTO-OHJAUSSUUNNITELMA JOHDANTO Ammatillisen tutkinnon perusteiden mukaan koulutuksen järjestäjä laatii opetussuunnitelman yhteyteen opinto-ohjaussuunnitelman. Kuopion konservatorion

Lisätiedot

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x

Ohjaukseen liittyvien tehtävien ja työn jakautuminen koko henkilöstön kesken. aineen- Ryhmänohjaustuokiot / - tunnit x x x x Ohjaussuunnitelma Ohjaustoiminta ja sen tavoitteet Turun normaalikoulussa ohjaus on keskeinen osa koulun toimintaa. Ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä sekä edistää

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä

Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro Leena Mäkelä Virtuaaliopetuksen päivät Kommenttipuheenvuoro 2.12.2013 Leena Mäkelä Pirkanmaalle syntyi 1.1.2013 Tredu Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä PIRKO yhdistyivät vuoden alussa

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa

Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Opiskeluvaihtoehtoja Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Karelia-amk ja Itä-Suomen yliopisto/avoin yliopisto Aducate www.aikuiskoulutuksenvoima.fi www.facebook.com/aikuiskoulutuksenvoima

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori Oppilaiden tukimuodot Eriyttäminen, joustavat järjestelyt, yhteisopettajuus 14.3.2013 Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Tuija Vänni

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa OSAAMISEN TUNNISTAMINEN (muk. Jäntti 2007) OPPIMISTEOT JA OSAAMISTAVOITTEET: OPPIMISTULOKSINA ARVIOINTI opiskelija opettaja arvioija

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. Heidi Stenberg SIMHE-Metropolia

SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland. Heidi Stenberg SIMHE-Metropolia SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland Heidi Stenberg SIMHE-Metropolia Vastuukorkeakoulumalli V. 2016 opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa kahta hanketta Kansallisia pilottihankkeita

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto

LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Jyväskylän yliopisto LUKIOVIERAILUT 2016 Jyväskylän ammattikorkeakoulu & Opiskelijalähettiläät ja vertaistutorit presents Opiskelemaan korkeakouluun Opiskelu yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa on joissain suhteissa erilaista.

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista

Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Henkilökohtaistamista ja joustavaa oppimista Jonna Kokkonen Laatu- ja kehityspäällikkö Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto 1 SAMIedun organisaatio Yhteensä noin 5500 Opiskelijaa

Lisätiedot

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti

Kahden tutkinnon kotiväenilta ti Kahden tutkinnon kotiväenilta ti 11.10.2016 Kahden tutkinnon opinnot Jyväskylän ammattiopistossa koulutuspäällikkö Taina Roivainen Arjessa sattuu ja tapahtuu opinto-ohjaaja Tarja Nykänen ja Sirpa Puikkonen

Lisätiedot