...liitetty seikkailuun ja jännitykseen. Todellista seikkailua on lähteä kehittämään omia voimavarojaan. On vain uskallettava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "...liitetty seikkailuun ja jännitykseen. Todellista seikkailua on lähteä kehittämään omia voimavarojaan. On vain uskallettava"

Transkriptio

1 vammaisten naisten vertaisryhmässä....liitetty seikkailuun ja jännitykseen. Todellista seikkailua on lähteä kehittämään omia voimavarojaan. On vain uskallettava hypätä tai sukeltaa yhdessä muiden kanssa...

2

3 vammaisten naisten vertaisryhmässä

4 u k e l l a Syvemmälle Svammaisten naisten vertaisryhmässä Piirrokset Riitta Pasanen, graafinen suunnittelu Anu Asikainen Invalidiliiton julkaisuja O.9.,2001 ISBN ISSN Invalidiliitto ry, Kumpulantie 1 A, Helsinki, puh

5 Saatteeksi Invalidiliitto ry on tuki- ja liikuntaelinvammaisten ihmisten oma järjestö, joka on yli 60 vuotta työskennellyt vammaisten ihmisten mahdollisuuksien yhdenvertaistamiseksi, ihmisoikeuksien edistämiseksi ja syrjinnän vastustamiseksi. Syrjintää tapahtuu paitsi vammaisuuden myös sukupuolen perusteella. Vammaiset naiset ovat siten vaarassa joutua kaksinkertaisesti syrjityiksi. Invalidiliitossa vammaisten naisten asemaan yhteiskunnassa on kiinnitetty erityistä huomiota vuodesta 1994, jolloin liitto oli mukana Pohjoismaisessa Forumissa. Sen jälkeen liittoon perustettiin naistyöryhmä, joka on tuonut esiin vammaisten naisten arkielämään liittyviä asioita - etenkin niitä pulmakohtia. Työryhmä on järjestänyt vuosittain teemaseminaareja, tuottanut erilaisia julkaisuja sekä ottanut kantaa vammaisia naisia koskeviin asioihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Invalidiliiton naistyöryhmä teki myös aloitteen EU-projektista, jonka tavoitteena oli vammaisten naisten täysivaltaistumisen edistäminen ja tietoisuuden lisääminen vammaisista naisista. Ruotsalainen vammaisten naisten järjestö FORUM ja romanialainen vammaisjärjestö Asociatia Handicapatilor Neuromotor din Romania (AHNR) innostuivat myös ideasta, josta syntyi lopulta DEEP-projekti. DEEP-lyhenne tulee eng- lanninkielisistä sanoista Disabled Women s Empowerment and Energy Project eli vammaisten naisten täysivaltaistumis- ja energiaprojekti. Rahoitusta projekti on saanut EU:n Sokrates-aikuiskoulutusohjelmasta ( ). Tämä opas on osa Invalidiliiton panostusta projektiin. Invalidiliitto on kouluttanut lähes 30 tuki- ja liikuntaelinvammaista naista vertaisryhmien käynnistäjiksi eri puolelle Suomea. Projektissa on lisäksi tuotettu resurssimateriaalia vertaisryhmien käyttöön sekä verkostoiduttu kansallisesti ja kansainvälisesti. Näin on lisätty vammaisten naisten tietoisuutta omista oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista sekä asemasta yhteiskunnassa, parannettu vammaisten naisten ammatillisia kykyjä sekä kohotettu itsetuntoa. Helsingissä kesällä 2001 Katri Koskinen ja Auli Tynkkynen & muut Invalidiliiton naistyöryhmäläiset Pirjo Auer, Leena Hahle, Marja Pelkonen, Heidi Rekola ja Vappu Viemerö Katri Koskinen ja Auli Tynkkynen & muut Invalidiliiton naistyöryhmäläiset Pirjo Auer, Leena Hahle, Marja Pelkonen, Heidi Rekola ja Vappu Viemerö -5-

6

7

8 ihmisiä käsitellään yhtenäisenä joukkona. Eihän inva-wc:n symbolissakaan erotella sukupuolia. Sukupuoli on kenen tahansa ihmisen kohdalla merkittävä asia. Miksi se ei olisi sitä myös vammaisen ihmisen kohdalla? Vieläkö rakastan? Rakastan vielä Ei rakkaudella ja liikuntakyvyllä ole mitään tekemistä keskenään. Ei saa olla Eihän? Kyllä minä peiliin katsoessa naiselta näytin Huononäköisenä kai erehdyin Eihän vammaisella voi edes olla sukupuolta (Sari Leviäinen, Kohtaamisia - tarinoita talviperhosista) Olemme vammaisia, mutta ennen kaikkea olemme naisia. Liian usein vammaisuus saattaa olla muille ihmisille merkittävämpi asia kuin se, että olemme naisia. Vammaisia Vammaisiin miehiin ja naisiin kohdistuvat asenteet poikkeavat paljonkin toisistaan. Vammaisia tyttöjä suojellaan, kun taas vammaisia poikia rohkaistaan menemään mukaan ja kohtaamaan maailma. Tämä tulee esiin myös tutkimuksessa, jossa pyydettiin opiskelijoita kirjoittamaan kuvitellut elämäntarinat vammaisesta miehestä ja naisesta. Tarinoita kertyi kaikkiaan 45 kappaletta. Tarinoissa vammaisiin miehiin kiinnitetään varsin vahvasti miehisyyteen kulttuurisesti liitettyjä myönteisiä piirteitä kuten älykkyys, työnteko kodin ulkopuolella, isyys ja heteroseksuaalisuus. Vammaisuus tai vammainen ruumis ei tuntunut juurikaan rajoittavan miehen aktiviteetteja. Tarinoissa vammaisuus pikemminkin vapautti vammaisia miehiä ruumiista kuin sitoi heitä siihen. Toisin oli tarinoiden vammaisten naisten kohdalla. Vammaisuus sitoi heidät moninkertaisesti ruumiiseensa. Vammautuminen riisti usein mahdollisuuden työhön, äitiyteen, vaimona ja rakastettuna olemiseen - siis kaikkeen, mitä pidetään naiselle sosiaalisesti arvostettuna. Vammaiset naiset määrittyivät huomattavasti miehiä vahvemmin vammaisuuden ja vammaisen ruumiin kautta. Se, mitä useimmille tarinoiden naisille jäi käteen olivat erilaiset vammaisaktiviteetit, joista vammaisurheilu oli ensisijainen (Reinikainen, s ). -8-

9 Kerro, kerro kuvastin... Naisten ulkonäköä pidetään usein tärkeämpänä asiana kuin miesten. Ulkonäön erilainen merkitys miesten ja naisten kohdalla selittänee osaltaan eroja vammaisten naisten ja miesten kuvitelluissa elämäntarinoissa. Naisen kauneus ja viehättävyys nähdään tavallisesti fyysisten seikkojen kautta. Kauniilla naisella on hoikka, pitkä vartalo, pitkät kauniit sääret, hyvä ryhti, sirot kasvot, korkokengät, huulipunaa, silkkisukat Mainosten mannekiinit, kauneuskilpailut ja tv-sarjat lujittavat näitä uskomuksia. Kun tavallinen nainen vertailee itseään näihin ihannekuviin, hän kokee itsensä liian lihavaksi, liian lyhyeksi tai laihaksi aina jotenkin epätäydelliseksi. Kun vammainen nuori nainen vertailee itseään tietoisesti tai aivan automaattisesti näihin luotuihin ihannekuviin, hän kokee itsensä taas liian erilaiseksi. Monet vammaiset naiset ovat kertoneet törmänneensä omiin alemmuuden, huonommuuden ja häpeän tunteisiinsa vuotiaina nuorina. On melko tavallista, että liikuntavammainen nainen ei uskalla käyttää hametta tai shortseja. Hävettää näyttää omat jalkansa, onhan sääret niin yleisesti liitetty seksuaalisuuteen. Joskus ongelmana ovat kengät. Korkokenkien käyttö voi olla mahdotonta ja raskaat tukikengät, lenkkarit tai maasturit eivät tunnu istuvan minihameen kanssa. Nämä pelot ja häpeän tunteet saattavat äkkipäätä tuntua pikkuasioilta. Tosiasiassa kyseessä on kuitenkin tärkeä kasvuprosessi ja oman naiseuden löytäminen (Naisellisesti vammaisuudesta s. 9). Mikäli tämä vammaisen naisen kasvuprosessi ei etene, seurauksena voi olla turhat alemmuudentunteet ja huono itsetunto. Vaikka median luoma kuva ihannenaisesta vaikuttaa, onneksi on muitakin mahdollisia näkemyksiä täydellisestä naisesta. Tunnen itseni halutuksi luonasi Muhkuraiset polveni tai Valtavat leikkausarpeni Eivät himoasi häiritse Sängyssäsi olen Täydellinen nainen (Pirkko M. Antinoja, Kohtaamisia tarinoita talviperhosista) Vammaisen naisen naiseuden ohittaminen näkyy käytännössä eri asioissa. Vaikea, välillä liikuntaesteiden vuoksi mahdoton pääsy vain naisille tarkoitettuihin palveluihin (kauneussalongit, gynekologit, turvakodit jne.) alleviivaavat osaltaan sitä, että vammaisia naisia ei mielletä muiden naisten tavoin terveydestään, seksuaalisuudestaan ja ulkonäöstään huolehtiviksi naisiksi. Vammaisella naisella tulee kuitenkin olla oikeus kauniiseen pukeutumiseen ja apuvälineisiin, jotka sopivat hänen tyyliinsä! Minäkö vammainen? Vaikka usein puhutaan ei-vammaisten ennakkoluuloista vammaisuutta kohtaan, myös vammaisilla naisilla itsellään voi olla vammaisuuteen liittyviä kielteisiä asenteita. Ensimmäinen kysymys -9-

10 on se, olenko itse vammainen. Vammaiseksi tunnustautuminen ei ole mikään itsestään selvä asia. Helposti yritämme kynsin ja hampain vastata ns. normaalia, koska vammaisen ihmisen rooli ja asema eivät ole haluttuja. Vammaiseksi tunnustautuminen voi tapahtua hitaasti kehityksen myötä tai sitten jotkin tapahtumat tai asiat pakottavat tunnustamaan: minä todellakin olen vammainen. Vammaisia eivät olekaan ne vaan me olemme vammaisia. Kehittyäkseen aidosti omaksi itsekseen on tärkeää voida hyväksyä itsessään myös vammaisuus. Vammaisilla naisilla voi olla myös ennakkoluuloja eri tavalla vammaisia ihmisiä kohtaan. Olemme tuttuja oman vammamme kanssa, mutta jotenkin muuten vammaiset ihmiset saattavat tuntua vierailta. Alussa vammaisen naisen hämmennys toisella tavalla vammaista naista kohtaan saattaa olla samantyyppistä kuin ei-vammaisten ihmisten hämmennys vammaisia ihmisiä kohtaan. Miten toimia esimerkiksi kommunikaatiovammaisen naisen kanssa? Onko pyörätuolia käyttävä, kotona asuva nainen pyörätuolipotilas, vaikka hän asuu kotona, ei sairaalassa? Osa vammoista saattaa olla sellaisia, että niitä ei näe päällepäin. Kuitenkin ne vaikuttavat. Näkymättömät vammat vaativat myös huomioon ottamista, jotta kaikkien osallistuminen sosiaaliseen kanssakäymiseen mahdollistuu. Vammaisina naisina olemme myös vieraiden ihmisten huomion kohteena. Millaisia reaktioita herätämme? Yliystävällisyyttä? Jalustalle nostamista? Hämmennystä? Miten itse suhtaudumme muihin ihmisiin? Hakeudummeko rohkeasti erilaisten ihmisten seuraan, vammaisten ja ei-vammaisten? Arastelemmeko omien vammasta johtuvien tarpeiden ilmaisemista muiden parissa? Elämäntilanteet vaihtuvat - vamma pysyy Vammaisuus näyttelee helposti jonkinlaista osaa vammaisen naisen elämän eri rooleissa ja kohtaamisissa muiden ihmisten kanssa. Parisuhteen solmiminen ei ole ihan mutkatonta. Invalidiliiton selvityksen mukaan naisen ja miehen suhteeseen liittyvät ongelmat askarruttivat monia vammaisia naisia. Vammattomien miesten katsottiin juoksevan karkuun nähdessään vammaisen naisen. Vaikeasti vammainen nainen ei ole nainen terveiden miesten mielestä. Tasokasta seuraa on vaikea saada. (Naisellisesti vammaisuudesta, s. 115). Vammaisen naisen on vaikea saada hyväksyntää halulleen olla äiti, kokea synnytys sekä lapsen kasvatus. Vammainen nainen pohtii mielessään, jaksaako hän kaiken sen vaivan ja työn minkä pieni lapsi tuo tullessaan. Mitä vanhemmat, suku ja ystävät sanovat? Miten selviydyn synnytyksestä? Osaanko hoitaa lasta oikein? Kysymyksiä, joihin ei tahdo löytyä vastauksia. Selvityksessä tuli esille toive löytää keskusteluyhteys muihin samassa tilanteessa oleviin vammaisiin äiteihin. Tästä syystä Invalidiliitossa on perustettu oma verkosto vammaisille vanhemmille (Naisellisesti vammaisuudesta, s. 13). -10-

11 Työnhaussa vammaisella naisella on kohdattavanaan moninkertaiset haasteet. Työnantajilla on edelleenkin ennakkoluuloja vammaisia työnhakijoita kohtaan. Vammaisen työnhakijan tulee ensin saada työnantaja vakuuttuneeksi siitä, että hänen edessään on aivan normaali ihminen eikä luonnonoikku. On saatava työnantaja uskomaan, että paperit ovat kilpailukykyiset ja pätevyyttä löytyy (Naisellisesti vammaisuudesta, s. 14 ). Vaikka vammaisina naisina kohtaamme vammaisuudesta johtuvia erilaisia haasteita, vammaisuus ei ole ainoa asia elämässämme. Vammainen nainen saattaa unohtaa oman vammaisuutensa. Hän kokee itsensä melko tavalliseksi ihmiseksi ja naiseksi, kunnes joku yllättävä asia tai tilanne - utelias ihminen, portaat - tuo asian esille (Pelkonen & Villberg, s. 94). Elämme naisina omaa elämäämme: meillä on harrastuksia, ystäviä, perhe... Kun on kyse läheisistä elämänsuhteista, vammaisuus on taustalla. Tärkeämpää ovat monet muut asiat se mitä meistä löytyy ihmisinä. Tarinoita vammaisena naisena elämisestä on yhtä monenlaisia kuin on vammaisia naisia. Saamme tärkeitä kokemuksia, joita ei muilla ole ja voimme jakaa niitä toistemme kanssa. LÄHTEET: Naisellisesti vammaisuudesta. Invalidiliitto ry Pelkonen, M & Villberg, M: Vaillinaisesta kokonaiseksi. Kääntöpiiri Reinikainen, M.-R.: Vammaisen nais- ja miesruumiin arvo. Janus, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. nro 4, ss NAISEUTTA JA VAMMAISUUTTA KÄSITTELEVÄÄ MUUTA KIRJALLISUUTTA: Kohtaamisia, tarinoita talviperhosista. Invalidiliitto ry Tavallinen arki & sujuva juhla vanhemmuus ja vammaisuus. Invalidiliitto ry Saraste, H.: Mikä nainen. Valtakunnallinen vammaisneuvosto Saraste, H.: Mikä ihana elämä. Valtakunnallinen vammaisneuvosto Lindgrén, S.: Olenhan minäkin. Käytännön opas näkövammaisille naisille. Näkövammaisten keskusliiton julkaisuja 1/1999. Elämänkaaren myötä elämässämme tapahtuu muutoksia ja eteen tulee aina uusia kasvun paikkoja. Uusissa elämäntilanteissa käymme myös vammaisuuttamme läpi yhä uudelleen. Vammaisuus ei koskaan ole loppuun käsitelty asia, eikä sen sellainen tarvitse ollakaan. Oikealla lailla käytettynä vammaisuuden kokemukset voivat olla meille voimavara. Vammaisuus voi tuoda meille arvokkaita lisäväläyksiä ihmisenä elämisestä tässä maailmassa. -11-

12 Olen elänyt elämäni ns. terveiden maailmassa ja usein ollut se hieman erilainen. Vertaistukiryhmässä olen ensimmäistä kertaa kokenut olevani samanlainen kuin muut. En olekaan se poikkeava, vaan olen yksi muiden joukossa - olen kaltaisteni parissa. - Kaisu - voimaantumisen merkitys Vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutuminen ei tähän asti ole ollut mitenkään itsestään selvää. Ympäristön esteet vaikeuttavat liikkumista ja osallistumista muiden tavoin. Jotkut vammaiset naiset, varsinkin iäkkäämmät, eivät liikkumisesteiden ja riittämättömän avustamisen vuoksi pääse edes asunnostaan ulkomaailmaan. Vammaiset naiset eivät myöskään ole aina saaneet riittävää koulutusta. Vammaisten ihmisten, ennen kaikkea vammaisten naisten, työllisyys on huomattavasti vähäisempää kuin eivammaisten. Töissä oleville vammaisille naisille saatetaan antaa liian vähän vastuuta ja maksaa liian pientä palkkaa. Vammaisen naisen kyvykkyyttä puolisoksi tai äidiksi saatetaan kyseenalaistaa. Kommunikoinnin ja tiedonsaannin mahdollisuudet ovat aistivammaisten naisten kohdalla rajoitetut. Elämme maailmassa, jossa riskit vammaisten naisten syrjäytymiseen ovat suuret. Syrjintää vammaisia naisia kohtaan ilmaistaan usein myös tavoin, joita monien on vaikea huomata. Syrjintää ei tehdä tahallisesti vaan hoivan nimissä. Kaikkiin elämänalueisiin tunkeutuva suojelu -12-

13 ja hoiva estävät vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden ja oman elämän hallinnan toteutumisen (Zijdel, s.10). Jotta vammainen nainen ei syrjäydy, hänellä tulee olla kohtuullinen toimeentulo, tarkoituksenmukaiset apu- ja liikkumisvälineet, sopiva asunto, tarvittavat avustajapalvelut, kuntoutus, mahdollisuus liikkumiseen sekä riittävän hyvä itsetunto. On opittava arvostamaan itseään ja uskottava siihen, että vamma ei vie oikeutta onnelliseen ja hyvään elämään. Usein erilaisten palvelujen hakemiseen ja saamiseen tarvitaan rohkeutta ja vakaata uskoa siihen, että vammaisella naisella on oikeus saada se, mitä tarvitsee ja minkä laki takaa. On oltava valmis rohkeasti vaatimaan asioita ja tarvittaessa jopa taistelemaan omien oikeuksiensa puolesta. Häpeä ja syyllisyys omista tarpeista on unohdettava (Naisellisesti vammaisuudesta, s. 8). Voimaantumisella (empowerment) tarkoitetaan sitä, että vammaiset itse täysivaltaistavat itsensä. Tällöin mitkään muut tahot eivät mielivaltaisesti ohjaile elämäämme. Voimaantumisen kautta jokaisella vammaisella ihmisellä on mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään omista kyvyistä ja tavoitteista lähtien. Hyvä ja mielekäs elämä sisältää valinnanvapauden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen. Lisäksi se sisältää mahdollisuuden itsenäiseen elämään, tasavertaisuuteen ihmissuhteissa sekä täyteen osallistumiseen. Hyvä ja mielekäs elämä edellyttää myös kohtuullisten elämän perusedellytysten olemassaoloa. Vammaisen ihmisen kohdalla tasavertaiset mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään toteutuvat vain, jos vammaisten ihmisoikeudet tunnistetaan ja tunnustetaan (Kohti yhteiskuntaa kaikille, s. 3-4). Vammaisten naisten voimaantumista tukee se, että vammaiset naiset kokoontuvat yhteen jakamaan kokemuksiaan, saavat vahvuutta ja positiivisia roolimalleja toinen toisiltaan. Se merkitsee murtautumista pois kiitollisesta passiivisuudesta sekä halua ja tahtoa muuttaa omia olosuhteitaan. Se ei ole helppo tai mukava prosessi vammaisille naisille tai muulle yhteiskunnalle. Kuitenkin se on tärkeä askel tiellä täyteen osallistumiseen ja mahdollisuuksien tasavertaisuuteen (Disability awareness in action, s. 26). Uskaltaminen on aina liitetty seikkailuun ja jännitykseen. Todellista seikkailua on lähteä kehittämään omia voimavarojaan. On vain uskallettava hypätä tai sukeltaa yhdessä muiden kanssa. Tämä edellyttää sarjaa pieniä ja hyvin suunniteltuja ja organisoituja askeleita ja tässä ovat apuna vertaisryhmät. Vertaistuki ja omaapuoppaat auttavat meitä kehittämään tietoisuutta omista kyvyistämme. Mielenkiintoisten tehtävien ja harjoitusten avulla kuka tahansa nainen voi oppia tulkitsemaan ja vaikuttamaan omaan elämäänsä. Kun on itse voimaantunut, voi myös auttaa muita. (Pihnala) Jämäkästi omien asioiden puolesta Erilaisten palvelujen hakemiseen ja saamiseen vammainen nainen tarvitsee paitsi tietoa myös rohkeutta ja vakaata uskoa siihen, että hänellä on oikeus saada tarvitsemansa asiat, jotka laki takaa. On oltava valmis rohkeasti vaatimaan asioita ja tarvittaessa jopa tais- -13-

14 telemaan omien oikeuksiensa puolesta. Tähän tarvitaan jämäkkyyttä, kykyä pitää puolensa. Monille naisille puolensa pitäminen tuntuu vaikealta. On helpompi asettaa jonkun muun tarpeet omien tarpeiden edelle. Vammaisten naisten elämään oman lisämausteensa tuo se, että meidän elämämme saattaa välillä vilistä erilaisia asiantuntijoita: lääkäreitä, fysioterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä jne. Jos vammainen nainen luovuttaa oman elämänsä asiantuntijuutta liikaa näille ulkopuolisille asiantuntijoille, jotka voivat asettautua vammaisen naisen yläpuolelle, hänen voi olla yhä vaikeampi luottaa omien näkemystensä arvoon ja tarpeellisuuteen. Vammaisten naisten on hyvä harjoitella jämäkkyyttä myös siksi, että tutkimusten mukaan he kohtaavat väkivaltaa jopa yleisemmin kuin ei-vammaiset naiset. Asiaa on selitetty vammoista johtuvalla avuttomuudella ja riippuvuudella, joiden on todettu voivan lisätä aggressiivisuutta. Jämäkästi käyttäytyvä nainen puolustaa omien oikeuksiaan siten, ettei toisen henkilön oikeuksia loukata. Meillä kaikilla on oikeuksia ja tarpeita, jotka ovat yhtä arvokkaita. Jämäkkyys on myös omien tarpeiden, halujen, mielipiteiden ja käsitysten ilmaisemista suoraan, vilpittömästi ja tarkoituksenmukaisesti. On erittäin tärkeätä erottaa aggressiivinen, hyökkäävä käyttäytyminen jämäkästä, puolensa pitävästä käyttäytymisestä. Kun käyttäydymme aggressiivisesti, puolustamme omia oikeuksiamme loukaten toisen oikeuksia. Aggressiivisina emme välitä toisen tarpeista, mielipiteistä tai käsityksistä. Omien käsitysten ja halujen ilmaisu on epäasiallista. Jämäkkyys käytöksestämme puuttuu silloin, kun emme puolusta omia oikeuksiamme tarkoituksenmukaisesti. Omien tarpeiden, halujen, mielipiteiden tai tunteiden ilmaisu on silloin anteeksipyytelevää ja arkailevaa. Ei-jämäkkä käytös perustuu käsitykseen, että toisen henkilön tarpeet ja oikeudet ovat tärkeämpiä kuin omani ja että minun panokseni on vähäinen, kun muilta taas vaaditaan paljon. Omien puolien pitämisen välttämisellä pyritään usein muiden miellyttämiseen ja ristiriitojen välttämiseen. Kuitenkin jämäkkä nainen pystyy suhtautumaan toiseen ihmiseen rakentavasti ja asiakeskeisesti kriisitilanteissakin. -14-

15 Jämäkkä viestintä on avointa, myönteistä, tiedostavaa, vuorovaikutteista, tuloksellista sekä ratkaisuun pyrkivää. Puolensa pitäminen on mahdollista, kun ihminen tuntee itsensä, hyväksyy itsensä ja kokee itsensä arvostetuksi yksilöksi. Puolensa pitämistä ja jämäkkyyttä voimme oppia missä elämän vaiheessa tahansa kehittämällä itsetuntemustamme sekä sanallista ja sanatonta viestintäämme (Vallaton nainen s ). LÄHTEET: Disability awareness in action. Disabled women. Resource kit no Kohti yhteiskuntaa kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 10:1995. Laitinen I. ja työryhmä (toim.): Vallaton nainen Opintoaineisto itseohjautuvien naisryhmien käyttöön. Gummerus Kirjapaino oy, Jyväskylä Lindenfieldt G.: Positiivinen nainen - opas myönteiseen ajatteluun. Gummerus Oy, Pihnala M.: luento Vertaiset naiset erätulilla -seminaarissa Zijdel L.: Manual for comprehensive empowerment training for disabled women and/or girls and for men and/or boys. European Commission VOIMAANTUMISTA KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA: Disabled Women in Europe: A Resource Kit. Disabled People s International. European region Naistyöryhmän toimintaohjelma. Invalidiliitto ry Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet. Sosiaali-ja terveysministeriön monisteita 25:1994. Työkalupakki. Valtakunnallinen vammaisneuvosto. YK:n yleisohjeet. Mittatikku. Valtakunnallinen vammaisneuvosto. (Gael Lindenfieldt, Positiivinen nainen - opas myönteiseen ajatteluun) -15-

16 Ryhmässä et ole yksin. Monelle vertaisryhmä merkitsee henkireikää, joka auttaa paremmin jaksamaan omassa arkielämässä. Ryhmässä voit tulla kuulluksi sekä samalla tarjota toisille tukea ja ystävyyttä. Ryhmässä tunnustetaan jokaisen arvo sekä hyväksytään keskinäinen erilaisuus ja erilaiset elämäntyylit. Vertaisryhmässä luotetaan myös siihen, että jokaiselta ryhmäläiseltä löytyy omia voimavaroja ratkaista ongelmiaan. Niin kuin aalto uittaa aallon yli valtameren, niin selviydymme mekin toinen toisiamme tukien. (Risto Rasa: Metsän seinä on vain vihreä ovi) Vertaisuuden ydin on kokemuksessa, että en ole yksin, että on olemassa ihmisiä, jotka ymmärtävät ja jakavat kokemukseni ovat samassa veneessä. Vertaistuki on vapaaehtoista, vastavuoroista ja aina mukana olijoidensa näköistä. Vertaisryhmät (joissakin yhteyksissä käytetään myös nimitystä oma-apuryhmät) koostuvat ihmisistä, joilla on jollakin lailla samantyyppinen elämäntilanne, ja jotka kokoontuvat yhteen jakamaan kokemuksia ja mahdollisesti etsimään selviytymiskeinoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Vertaisryhmä samastumisen lähteenä Muiden ihmisten tapaamisen ohella vertaisryhmien tärkeä anti on vertaiskokemus. Kun huomaa muilla olevan samanlaisia kokemuksia kuin itsellä, se auttaa suhteuttamaan omia kokemuksia uudella tavalla. Vammaisen ihmisen ei välttämättä ole helppo samastua ei-vammaisiin ihmisiin. Vammaisista aikuisista tehdyssä tutkimuksessa 20% vastaajista oli sitä mieltä, että he eivät vertaile itseään muihin ihmisiin (Strauss, ref. Fine & Asch, s. 13). Kun nuorilta vammaisilta naisilta kysyttiin roolimalleista ja samastumisen kohteista, he kertoivat aikuisten pyörätuolin käyttäjien olleen tärkeitä. Haastateltavat eivät mielestään olleet pitäneet äitejään roolimalleina. He pitivät roolimallissa tärkeämpänä vammaisuutta kuin sukupuolta. Kuitenkin myös äideillä oli vaikutusta heidän identiteettiinsä naisena (Barron). Edellä olevat tutkimustulokset kertovat siitä, että vammaisilla ihmisillä on tarvetta vertaisryhmiin. He eivät voi peilata omia kykyjään ja saavutuksiaan pelkästään ei-vammaisiin ihmisiin. -16-

17 Erään vertaisnaisen kokemus siitä, mitä vertaisryhmä on hänelle antanut: Olen elänyt elämäni ns. terveiden maailmassa ja usein ollut se hieman erilainen. Vertaistukiryhmässä olen ensimmäistä kertaa kokenut olevani samanlainen kuin muut. En olekaan se poikkeava, vaan olen yksi muiden joukossa olen kaltaisteni parissa. On tuntunut helpottavalta kuulla, että muillakin on ollut samanlaisia kokemuksia ja hankaluuksia selviytyä arkipäivän askareista. Se on antanut voimia jatkaa taas eteenpäin. Vertaistukiryhmän vetäminen on antanut minulle ennen kaikkea itsevarmuutta. En ole enää yksin, se muista hieman poikkeava, vaan minulla on paljon upeita kanssasisaria, joilta minulla riittää vielä hirveästi opittavaa. Minulle on myös avautunut uusia näkökulmia vammaisuuteen; olen tajunnut, että vammaisuus voi olla myös voimavara, eikä vain ahdistuksen aiheuttaja. Vertaisryhmän tavoite Vertaisryhmän tavoitteena on voimistaa osallistujia tulemaan vahvemmiksi, tietoisemmiksi ympäristöstään ja roolistaan siinä. Lähtökohtana on usko, että jokaisella meistä on voimavaroja ratkoa ongelmiamme ja toteuttaa elämänsuunnitelmaamme, mutta usein hyödymme muiden ihmisten kokemuksista. Arjen selviytymistarinoiden jakaminen antaa rohkeutta ja tukea. Ryhmässä voi saada myös konkreettisia neuvoja ja ohjeita, mutta jokaisen omien sisäisten ajatusten liikkeelle saaminen on ehkä vielä tärkeämpää. Vertaisryhmään osallistuminen rakentaa itsetuntoa, tukee jaksamista ja kannustaa pitämään paremmin puoliaan. Parhaimmillaan vertaisryhmä voi saada liikkeelle voimaantumisprosessin, joka koskettaa kaikkia elämän alueita. Ryhmäläisenä vertaisryhmässä Vertaisryhmässä on turvallinen ja luottavainen ilmapiiri. Vertaisuuden kokemista edistää ryhmäläisten tutustuminen toisiinsa, asioiden jakaminen, välittäminen, hyväksyminen, kyky samastua toisen asemaan, kyky tulla toimeen ihmisten kanssa. Mitä useampi ikkuna meistä on auki, mitä avoimempia olemme, sitä enemmän annamme muille kosketuspintoja mahdollisesti yhtyä omiin kokemuksiimme. Vertaisuuden kokeminen vammaisten naisten ryhmässäkään ei ole itsestäänselvyys. Vaikka vammaisuus toimii yhdistävänä tekijänä, niin muut elämän kokemukset saattavat olla hyvinkin erilaisia. Omat elämänkokemuksemme vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka paljon pystymme avautumaan ryhmässä. Ryhmässä on oltava lupa puhua tai vain kuunnella. Oikeasti tasaarvoinen ja kunnioittava suhtautuminen kaikkiin ryhmän jäseniin edistää vertaisuuden kokemista. Tällöin ulkoiset seikat kuten esim. sinkkuus, parisuhde, lapset, työelämä tai vamman laatu eivät muodostu erottaviksi tekijöiksi. Myös yhteinen päämäärä yhdistää. -17-

18 Vertaisnaisten kokemuksia keinoista, joilla voi tukea vertaisuuden kokemista ryhmissä: jaetut kokemukset saavat tuntemaan ettei ole yksin luottamuksen ja turvallisuuden tunteen vahvistaminen me - hengen luominen hyväksytään ihmisten erilaisuus kun keskustellaan asioista huomaa, että ihmiset reagoivat eri tavoin ja että se voi rikastuttaa omia näkemyksiä kohdellaan kaikkia tasavertaisina kierrokset, jolloin annetaan jokaiselle ryhmäläiselle omaa aikaa sanoa sanottavansa toisten keskeyttämättä ja kommentoimatta (kierroksista enemmän sivulla 35) kysytään mielipiteitä hiljaisemmiltakin ryhmäläisiltä positiivisen palautteen antaminen toisille Vertaisnaisten kokemuksia siitä, miten vertaisryhmä on vaikuttanut omaan tai ryhmäläisten elämään: Ryhmä on henkireikä, meillä on oma juttu. Antaa hyvän mielen, kun voi olla kuuntelijana. Säännöllinen ryhmän pito antaa omalle elämälle säännöllisyyttä, kun muuten on eläkkeellä. Ryhmä on antanut ryhtiä sekä vetäjän että ryhmäläisten elämään. Se ennakkoluulo, että on yksin vammansa kanssa on tasoittunut. Kiire on lisääntynyt, tuttavia on tullut. Olen saanut uusia ajatuksia ja ulottuvuuksia. Ryhmäläisille on ollut ihan uutta. Eivät ole ennen olleet vertaisryhmässä. Heidän vammaisidentiteettinsä ja vammaisen naisen identiteettinsä on päässyt kasvun alkuun. Ajatusmaailma uudistunut. Antanut mahdollisuuden uuteen harrastukseen ja oman minän löytämiseen. -18-

19 LÄHTEET Barron, K.: The Bumpy Road to Womanhood. Disability & Society, Vol. 12, No. 2, pp Strauss, H.: Reference group and social comparison processes among totally the blind. In H. Hyman & E.Singer (ed.): Readings in reference group theory and research Ref: Fine, M.& Asch, A.: Disabled women: sexism without the pedestal. In Deegan, M. & Brooks, N.(ed.): Women and disability. The double handicap. Transaction Books Rasa, R.: Metsän seinä on vain vihreä ovi/runokokoelma VERTAISTUKEA JA VERTAISRYHMIÄ KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA: Auvinen, A. (toim.): Omin ehdoin naisten oma-apuryhmien opas. Kansalaisareena ry Laitinen, I. ja työryhmä (toim.): Vallaton nainen. Opintoaineisto itseohjautuvien naisryhmien käyttöön. Gummerus Kirjapaino Oy Hiltunen A. ja Korhonen L.: Naisten koulut avaus naiserityiseen pedagogiikkaan. Kansan Sivistystyön Liitto KSL Helasti, K: Hyvä juttu! Perustamme oma-apuryhmän. Mielenterveyden keskusliitto ry ja Printway Oy Ojansuu M-L. ja Vuorinen M.: Yhdessä eteenpäin. Oma-aputoiminnan työkirja. Mielenterveyden Keskusliitto ry ja Printway Oy

20

21

22 Ryhmän perustaminen on kuin palapelin kokoamista. Olemme tähän oppaan II-osaan koonneet asioita, jotka toivottavasti ovat avuksi ryhmän perustamisessa. Oppaassa on hyödynnetty DEEPprojektista saatuja kokemuksia ja ideoita. ENSIMMÄINEN PALAPELIN PALA: SINÄ ITSE Aloitteen vertaisryhmän perustamiseen voi tehdä kuka tahansa, joka haluaa keskustella muiden kanssa. Asiaa voi viedä eteenpäin yksin tai yhdessä toisen kiinnostuneen kanssa. Ihan aluksi on hyvä varmistaa, onko jo olemassa omiin tarpeisiin vastaavaa ryhmää. Silloin uuden ryhmän perustaminen ei olekaan tarpeellista. Alussa on myös hyvä pysähtyä ja miettiä, mitkä ovat omat motiivini ryhmän perustamiselle. Antaako oma elämäntilanteeni mahdollisuuden ryhmään sitoutumiseen? Onko minulla riittävästi aikaa ja halua sen vaatimiin panostuksiin? Kuinka motivoitunut olen ryhmän perustajaksi? Mitä odotan ryhmän tuovan elämääni? Kun olet vakuuttunut, että haluat todella toimia ryhmän perustamiseksi, ensimmäinen tärkeä palanen palapelissä on jo paikallaan. -22-

23 TOINEN PALAPELIN PALA: TAUSTAJOUKKOJA TULEVALLE RYHMÄLLE Roomaakaan ei rakennettu yksin, siksi ryhmän perustajan on hyvä tutustua niihin ihmisiin ja tahoihin, jotka voivat tukea ryhmän perustamista. Mikäli ryhmä perustetaan jonkin yhdistyksen alaisuuteen, kannattaa heti alkuvaiheessa luoda hyvät kontaktit kyseisen yhdistyksen johtoon. Sen myönteinen suhtautuminen edistää tiedon leviämistä ryhmän perustamisesta. Kun yhdistys on ryhmän yhteistyökumppani, ryhmää ei pidetä kilpailijana. Ryhmän ollessa toiminnassa ryhmä voi myös saada yhdistykseltä erilaista tukea. Vetäjä voi kokea tärkeänä henkisenä tukena jo sen, että joku on kiinnostunut kyselemään ryhmän kuulumisia. Yhdistys voi tukea ryhmää myös taloudellisesti, antamalla käyttöön tapaamispaikan, auttamalla tiedottamisessa jne. Vertaisryhmä puolestaan tuo uutta toimintaa yhdistykseen sekä mahdollisesti myös uusia aktiivisia jäseniä toiminnan piiriin. Projektin kokemuksia: Useat yhdistykset ovat ottaneet koulutetut vertaisnaiset ilolla vastaan ja yhteistyö on sujunut pienien alkuhankaluuksien jälkeen hyvin. Yhdistykset ovat tarjonneet kokoontumistilat, auttaneet tiedotuksessa ja kahdelle ryhmälle on kustannettu yleisavustaja. Muutama ryhmä on saanut myös oman budjettinsa. Joitakin ongelmia on ollut vertaisnaisten ja invalidiyhdistysten välisissä suhteissa. Suurin takaisku oli heti projektin alussa, kun kaksi ensimmäisessä koulutustilaisuudessa ollutta naista ilmoitti lopettavansa, koska heidän yhdistyksensä katsoi vertaisnaisten ryhmän kilpailevan yhdistyksen kanssa. Vertaisryhmää ei siten nähty yhdistystoiminnan uutena resurssina. Väärinkäsityksiä olisi voitu varmastikin ehkäistä informoimalla yhdistyksiä paremmin projektin luonteesta ja tavoitteista. Vertaisnaisiksi kouluttautui myös naisia, jotka vasta projektin myötä liittyivät invalidiyhdistykseen. Uusilla järjestötoimintaan mukaan tulleilla ryhmän käynnistäjillä ei ollut aiempien kokemusten pohjalta valmista suhdetta järjestöön. Varsinkin tällaisissa tapauksissa tutustuminen ja kontaktin luominen puolin ja toisin on erittäin tärkeää. Jo alussa ryhmän perustaja voi pyytää tulevalle ryhmälle kummin. Kummi voi olla esim. joku vammaisjärjestössä toimiva henkilö, joka on kiinnostunut siitä, miten hankkeesi ryhmän perustamisesta etenee. Jo koulutetuista vertaisnaisista osa on kiinnostunut ja valmis tarvittaessa toimimaan kummina uusille ryhmän vetäjille. Kummin kanssa voi pohtia erilaisia asioita. Hän voi myös osaltaan toimia ryhmän toimintaedellytysten puolesta puhujana myös vammaisjärjestössä. Kummien yhteystietoja saa Invalidiliitosta. Kun ryhmä on käynnistynyt, kummi voi edelleen olla se henkilö, jonka puoleen voi kääntyä erilaisissa tilanteissa. Toimivan ryhmän kummilla on vaitiolovelvollisuus asioista, joista ryhmän vetäjä haluaa hänen kanssaan keskustella. Varsinkin yksin työskentelevälle vetäjälle kummi voi olla tärkeä rohkaisija ja henkireikä. -23-

24 Käynnissä olevalle ryhmälle on hyvä kertoa avoimesti, mikäli ryhmällä on kummi. Kummi voi tulla myös vierailemaan ryhmän kokoontumisessa. Projektin kokemuksia: Invalidiliiton naistyöryhmä huolehti vertaisnaisten koulutuksen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Oli luontevaa, että naistyöryhmän jäsenet toimivat myös vertaisryhmien vetäjien kummeina. Kullakin naistyöryhmän jäsenellä oli kaksi vertaisryhmää, joiden kummeina hän toimi. Vertaisryhmien vetäjät ovat voineet kääntyä kummin puoleen, kun he ovat halunneet jutella ryhmän etenemisestä sekä mahdollisista ongelmakohdista. Kummit ovat puhelimitse kyselleet ryhmän kuulumisia ja vierailleet vertaisryhmän kokoontumisissa. Kummi on voinut vierailla myös muiden paikkakuntien ryhmissä, mikäli hänellä on ollut erityisasiantuntemusta johonkin aiheeseen liittyen. Onkin suositeltavaa, että ryhmät voivat hyödyntää eri kummeja, eivät vain omaansa. Vanhat, vuonna koulutuksessa olleet vertaisnaiset ovat puolestaan toimineet kummeina uusille vuonna 2001 koulutuksessa olleille naisille. Yhteisessä koulutustilaisuudessa uudet pyysivät sopivaksi katsomaansa vanhaa vertaisnaista kummiksi ja näin vertaisnaiset ovat myös käytännössä verkostoituneet vahvemmin. KOLMAS PALAPELIN PALA: TIETO TAVOITTAMAAN, VIESTI VÄLITTYMÄÄN Ryhmän perustaminen, kiinnostuneiden ryhmäläisten löytäminen vaatii tiedottamista. Oma yhdistys voi toimia hyvänä apuna tiedottamisessa. Monilla yhdistyksillä on monipuolista toimintaa: erilaisia kokouksia ja tilaisuuksia. Yhdistyksen aktiivit ja toimihenkilöt on hyvä pitää ajan tasalla ryhmän perustamisesta ja toiminnasta. He voivat osaltaan viedä tietoa suusta suuhun eri tilaisuuksissa. Monella yhdistyksellä on myös oma jäsenlehti tai jäsenkirje sekä nettisivut, joissa tiedotetaan jäsenistölle ajankohtaisista asioista. Jäsenkirjeen välityksellä passiivisemmatkin yhdistyksen jäsenet saavat tietoa ryhmän perustamisesta. Uusia ihmisiä saattaa innostua tulemaan toimintaan mukaan. Järjestöillä on yleensä oma päälehtensä ja nettisivunsa. Myös niissä kannattaa tiedottaa perusteilla olevista ryhmistä. Muita mahdollisia tiedotuskanavia ovat ilmoitustaulut (esim. terveyskeskuksissa, kaupoissa, sosiaalitoimistoissa, viidakkorumpu eli suusta suuhun -viesti, paikallisradiot, erilaiset lehdet (paikallislehdet, sanomalehdet, aikakauslehdet, ilmaisjakelulehdet...), internet ja sähköposti. Tiedottaminen vaatii usein myös itsensä laittamista likoon. Tiedotusvälineet ovat usein kiinnostuneempia tekemään juttuja henkilöiden kautta kuin vain asia-aiheista. Omat yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite) on myös laitettava tiedotteisiin, jotta ryhmästä kiinnostuneet saavat yhteyden ryhmän vetäjään. -24-

25 Mikäli ryhmä aloittaa toimintansa jonkin yhdistyksen alaisuudessa, eri tiedotustilanteissa saattaa tulla puhetta kyseisen yhdistyksen toiminnasta muutenkin. Siksi on hyödyllistä opetella perustiedot taustajärjestöstä, jotta esim. lehtihaastattelussa ei mene heti ensimmäisen kysymyksen kohdalla sormi suuhun. Projektin kokemuksia: Kaikki olisivat hyötyneet Invalidiliiton ja yhdistystoiminnan paremmasta esittelystä. Projektin lisäksi ryhmäläisille on annettava riittävästi tietoa Invalidiliiton ja jäsenyhdistysten toiminnasta. Invalidiliiton keskustoimisto huolehti sisäisestä tiedottamisesta sekä yleisestä tiedottamisesta muihin järjestöihin ja tiedotusvälineisiin. Vertaisnaiset huolehtivat paikallisesta tiedottamisesta. Paikallisessa tiedottamisessa naiset käyttivät hyväkseen liiton lehdistötiedotetta, yhdistyksen tiedotuskanavia, omia yhteyksiään ( puskaradioita ) sekä omaa kekseliäisyyttään. Juttuja oli jonkin verran paikallislehdissä sekä muutamissa suuremmissa lehdissä. Lisäksi yhden ryhmän vetäjät olivat paikallisradion haastattelussa. Naistyöryhmän jäsenet sekä yksi vertaisnainen ovat kirjoittaneet liiton jäsenlehteen juttuja koulutusviikonlopuista. Näin vertaisryhmistä on tiedotettu säännöllisesti jäsenistölle. Projektista on kerrottu myös erilaisissa koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa. NELJÄS PALANEN: SINNIKKYYS Ryhmän perustaminen ei yleensä tapahdu hetkessä. Ryhmän kokoon saaminen saattaa vaatia paljonkin tiedottamista, aikaa ja ponnisteluja. Aina ryhmää ei saada kokoon kovistakaan ponnisteluista huolimatta. Projektin kokemuksia: Kaksi innokasta vertaisnaista päätti perustaa vammaisten naisten vertaisryhmän. He tiedottivat ahkerasti ja kokoontuivat kevään ajan joka toinen viikko. He istuivat ja odottivat, mutta muita osallistujia ei tullut niin monta, että ryhmän olisi saanut perustettua. Oli turhauttavaa yrittää ja yrittää. Kuitenkin ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin: yhteistyönsä myötä he oppivat tuntemaan toistensa perheet ja saivat toisiltaan vertaistukea. VIIDES PALANEN: RYHMÄN KOKOONTUMISEN PUITTEET Ryhmän perustaja tekee ryhmän ensimmäistä tapaamista varten käytännön järjestelyjä, mahdollisesti jo yhteistyössä muiden ryhmästä kiinnostuneiden kanssa. Ensimmäisen tapaamisen järjestelyihin liittyy erinäisiä muistettavia asioita. Jotta tapaamisesta voidaan tiedottaa, ensimmäisiä päätettäviä asioita on ajan ja paikan valinta kokoontumiselle. Kokoontumisen ajankohdan on hyvä olla sellainen, että erilaisissa elämäntilanteissa elävien naisten on mahdollista tulla paikalle (esim. työssäkäyvien huomiointi). Ryhmän kokoontumispaikan tulee olla fyysisesti esteetön, jotta myös pyörätuolinkäyttäjät pääsevät paikalle. Kokoontumispai- -25-

26 kassa tulee esteettömyyden ohella olla riittävä yksityisyys, ulkopuolisia ei saa olla kuulolla. Myös viihtyisyyteen on hyvä kiinnittää huomiota, koska ympäristökin vaikuttaa osaltaan ryhmässä muodostuvaan ilmapiiriin. Mahdollisia kokoontumispaikkoja voivat olla yhdistysten toimitilat, Invalidiliiton toimintayksiköt, seurakunnan tilat, kaupungin tilat, ryhmäläisten kodit tms. KUUDES PALANEN: TUTUSTUMINEN Ennen ensimmäistä kokoontumista on oma jännityksensä, tuleeko vetäjän lisäksi muita paikalle. Kun ryhmä on koolla, vetäjän tärkeä tehtävä on saada ryhmäläiset tuntemaan itsensä tervetulleiksi. Ensimmäisellä kerralla voi olla paikallaan toivottaa uudet ihmiset kädestä pitäen tervetulleiksi. Ryhmäläisille voi jo heti alusta pitäen jakaa tehtäviä ja siten viestittää, että heidän läsnäolonsa on tärkeää. Joku voi tuoda tarjoiluja pöytään, joku voi sytyttää kynttilän. Ryhmän vetäjän tehtävänä on alkuvaiheessa rakentaa riittävää turvallisuutta ja mukavaa ilmapiiriä. Tärkeää on huolehtia selkeästä aloituksesta ja tutustumisesta. Ryhmän tietoisuus kokoontumisen tavoitteista luo turvallisuutta ja keskinäinen tutustuminen tuo lisäksi mukavuutta ja vähentää alkuahdistusta. Kun ryhmä tietää kokoontumisen päätavoitteen, se luo turvallisuutta. Keskinäisen tutustumisen myötä ilmapiiri vapautuu ja alkuahdistus vähenee (Niemistö, s. 179). Ryhmän alkuvaiheessa on tyypillistä, että jäsenet ovat riippuvaisia vetäjästä, jonkin verran vieraskoreita sekä tunnustelevat varovasti muiden hyväksyntää (Omin ehdoin, s. 33). Vetäjän tuleekin olla hyväksyvä, kannustava, kiinnostunut sekä haluta saada kaikkien ääni kuuluviin. Vetäjän tehtäviin kuuluu myös tehdä heti alusta lähtien selväksi, että ryhmän toiminta perustuu luottamuksellisuuteen. Ryhmässä käytyjen keskustelujen sisällöistä ei ole lupa kertoa ryhmän ulkopuolisille. Alkujännityksen vähentämiseksi on hyvä tehdä tutustumisharjoituksia. Niiden avulla ryhmä pääsee nopeammin vauhtiin ja alun jännitys lievenee. Pariharjoitukset ovat alussa hyviä, koska monet voivat arastella puhumista isommassa ryhmässä, jossa ei vielä tunne ihmisiä. Pariharjoituksessa ainakin yksi ihminen ryhmästä tulee tutummaksi ja jo se voi saada isommankin ryhmän tuntumaan turvallisemmalta (Vallaton nainen, s ). Tutustuminen on mahdollista tehdä monella eri tavalla (ks. harjoitukset sivulla 48). LÄHTEET: Auvinen, A. (toim.): Omin ehdoin naisten oma-apuryhmien opas. Kansalaisareena ry Laitinen I. ja työryhmä (toim.): Vallaton nainen. Opintoaineisto itseohjautuvien naisryhmien käyttöön. Gummerus Kirjapaino oy Niemistö, R.: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus

27 TUTUSTUMISTA KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA: Absetz, B.: Tehdään porukalla yhteistyön käsikirja. Opintotoiminnan keskusliitto OK ry SEITSEMÄS PALANEN: RYHMÄN TAVOITE Kun ryhmäläiset ovat riittävästi tutustuneet toisiinsa, voidaan edetä keskustelemaan siitä, millaisia odotuksia ja tarpeita ryhmäläisillä on, mitä he ovat tulleet hakemaan ryhmästä. On mahdollista, etteivät kaikkien ryhmän jäsenten toiveet ja odotukset kerta kaikkiaan ole yhteen sovitettavissa. On kuitenkin hyvä ainakin yrittää keskustelemalla päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten ja missä määrin kunkin toiveita täytetään. Joku saattaa tässä vaiheessa todeta, ettei ryhmästä ole hänelle hyötyä eikä se vastaa hänen tarpeitaan. Kyseinen ihminen saattaa luopua ryhmästä. Kuitenkin tällainen ratkaisu on ehkä parempi tehdä ryhmän työskentelyn alkuvaiheessa kuin jatkaa epätyydyttävää osallistumista (Vallaton nainen, s. 55). Moni nainen saattaa omassa elämässään kuulostella muiden mielipidettä ja antaa vastuun ratkaisuista toisille. Tämä saattaa siirtyä helposti myös ryhmätoiminnan malliksi. Kuitenkin pohjimmiltaan jokainen meistä haluaa saada omat toiveensa kuulluksi. Ellei näin käy, takapäin puhumisesta voi tulla kanava pettymysten purkamiseen (Omin ehdoin, s.33). Siksi odotuksista keskustellessa on hyvä rohkaista kaikkia ilmaisemaan mielipiteensä ja kantansa. Ryhmiä voi olla monenlaisia. Mikäli ryhmäläiset kokevat tärkeänä henkilökohtaisten kokemusten jakamisen syvemmällä tasolla, ulkopuolisten alustajien käyttö ei välttämättä ole tarpeellista. Tällaisen ryhmän toimintasuunnitelma voi olla väljä, jotta kunkin elämässä ajankohtaisten asioiden ja tuntemusten jakamiselle jää kokoontumisissa tilaa. Ryhmässä oleminen on myös tunnetta - ei vain asioiden järjestelyä. Mikäli ryhmä on enemmän opintopiirimäinen, joissa halutaan oppia lisää tietyistä aihepiireistä, toimintasuunnitelma voi olla tarkempi. Yksi opintopiirin aihe vammaisilla naisilla voi olla esim. voimaantuminen ja ihmisoikeudet. Ryhmäläiset voivat vuorollaan pitää aihepiiriin liittyviä lyhyitä alustuksia ja ryhmä voi myös käyttää ulkopuolisia alustajia. Työskentelytapoja voi olla monenlaisia. Suositeltavaa alustajien valinnassa on kuitenkin muistaa vertaisuuden periaate. Mikäli aiheen alustajaksi löytyy asian hallitseva vammainen henkilö, on hyvä käyttää häntä. Meillä vammaisilla ihmisillä on toisillemme paljon annettavaa, välillä enemmänkin kuin huomaamme sitä hyödyntää ja arvostaa. Kun alustaja on vertaisessa asemassa oleva, hän harvemmin puhuu ylhäältä alaspäin -asenteella. Vertaisryhmässä on hyvä korostaa vammaisten ihmisten omaa asiantuntijuutta onhan elämässämme muuten ihan riittävästi ei-vammaisia asiantuntijoita: lääkäreitä, fysioterapeutteja jne. Mikäli aihepiiriin ei ole saatavana pätevää, vammaista alustajaa niin silloin voidaan käyttää ei-vammaista alustajaa. -27-

28 HUONEENTAULU 1 Ryhmän säännöt kannattaa kerrata silloin kun uusi ihminen tulee mukaan ryhmään! KAHDEKSAS PALANEN: RYHMÄN PELISÄÄNNÖT Ryhmän on hyvä keskustella itselleen pelisäännöt, eli tietyt toimintaperiaatteet joiden mukaan toimitaan. Jokainen ryhmä sopii yhdessä omat pelisääntönsä ja ne voi kirjata vaikka huoneentauluksi.. Heti ensimmäisellä kokoontumisella muistutetaan, että ryhmän jäsenillä on vaitiolovelvollisuus. On hyvä keskustella, mitä vaitiolovelvollisuus merkitsee käytännössä. Vaitiolovelvollisuus ja luottamuksellisuus luo turvallisuutta, jotta avoimuus ryhmässä tulee mahdolliseksi.. Projektin kokemuksia: ohessa vertaisnaisten koulutustilaisuuksien huoneentauluja

29 HUONEENTAULU 2 HUONEENTAULU 3-29-

30 YHDEKSÄS PALANEN: RYHMÄN RAAMIT Jokaisen ryhmätoiminnan alkuvaiheessa on syytä raamittaa toiminta. Toiminnan raamit saadaan aikaan sopimalla yhdessä tietyistä käytännön asioista. Ð Avoin vai suljettu ryhmä? Täysin suljettu ryhmä on sellainen, joka ei käynnistymisensä jälkeen ota uusia jäseniä ja kokoontuu ennalta päätetyn jakson. Avoimessa ryhmässä voidaan säilyttää ennalta sovittu koko ottamalla uusia jäseniä poislähtevien tilalle. Täysin suljetun ryhmän lisäksi voi olla muunlaisia ryhmiä: Ensimmäisen tyypin ryhmässä toistuu usein suuri muutos. Joka istunnossa vaihtuu moniakin ryhmän jäseniä, joten ryhmä alkaa oikeastaan aina uudestaan. Tällaisia voivat olla esim. lyhytkestoiset teema- ja johdantoryhmät. Toisen tyypin ryhmässä tapahtuu suuri muutos, mutta vain välillä. Monet ryhmän jäsenet vaihtuvat siis samalla kertaa. Kolmannen tyypin ryhmässä on tiheästi pientä muutosta. Vaikka ryhmä on suhteellisen pysyvä, jäsenet eivät ole joka kerta täysin samoja. Neljännen tyypin ryhmässä tapahtuu vain pientä muutosta ja sitäkin harvoin. (Niemistö, s. 60). Vammaisten naisten vertaisryhmissä tavoite, joka ryhmälle muotoutuu, vaikuttaa siihen, olisiko ryhmän hyvä olla suljetun vai avoimen tyyppinen. Toimivissa vammaisten naisten vertaisryhmissä löytyy molemman tyyppisiä ryhmiä. Voi olla myös niin, että aluksi ryhmä on avoin, mutta sitten kun mukana on sopiva määrä ihmisiä, se muuttuu suljetuksi ryhmäksi. Projektin kokemuksia: Ohessa kysymyksiä ryhmän perustamiseen liittyen: Saako ryhmään kuulua vain Invalidiliiton jäseniä vai otetaanko muitakin? Kyse on Invalidiliiton toiminnasta ja jäsenyys edellyttää liikuntatavammaa. Toisaalta jos ryhmään otetaan myös jäseneksi kuulumattomia, heistä voi myöhemmin tulla jäseniä. Pitääkö kaikkien osallistujien olla vammaisia vai otetaanko myös vammattomia mukaan? Mikäli ryhmän tavoitteena on vammaisten naisten voimaantuminen, tavoite voi olla sellainen, että ei-vammaisten ei ole yhtä helppo sitoutua siihen kuin vammaisten. Voivatko mielenterveyskuntoutujat olla mukana? Jos he ovat myös liikuntavammaisia, he voivat olla mukana. Kehitysvammaisten naisten mukanaolo? Kysymystä on vaikea ratkaista. Ryhmän on syytä keskustella asiasta. -30-

31 Ð Ryhmän koko Ryhmän koko on merkittävä asia ryhmän toiminnan ja sen jäsenten keskinäisten suhteiden kannalta. Hyvän pienryhmän, myös vertaisryhmän kokona pidetään 6-10 jäsentä. Pienryhmässä (8-10 jäsentä) on tutkimusten mukaan isoa ryhmää enemmän emotionaalista lämpöä ja tukea, kiinteyttä ja päämäärätietoista toimintaa. Kun ryhmän jäsenten määrä lisääntyy, vuorovaikutussuhteiden määrä kasvaa jyrkästi (esim. 10 hengen ryhmässä on jo 45 kaksisuuntaista vuorovaikutussuhdetta). Vuorovaikutussuhteet ovat ryhmän tärkein voimavara ja energian lähde. Siksi on ehdottoman tärkeää, että jokainen ryhmän jäsen voi olla vuorovaikutuksessa kaikkien muiden kanssa. Osallistujien määrä vaikuttaa myös yhteisistä toimintavoista ja tavoitteista sopimiseen (Omin ehdoin, s.32). Ð Avustajat Ryhmän on syytä keskustella myös yleisavustajan ja/tai henkilökohtaisen avustajan asemasta ryhmässä. Ovatko he läsnä keskustelun aikana vai eivät? Yleisavustaja on palkattu henkilö, joka avustaa kokoontumisen käytännön asioissa. Yleisavustaja voi auttaa ryhmäläisiä kahvin keitossa, tarjoiluissa, takkien pukemisessa, riisumisessa, vessassa käynneissä asioissa, joissa ryhmäläisillä voi tulla avun tarvetta kokoontumisen aikana. Yleisavustaja ei ole henkilökohtainen avustaja, joka siis on vain yhden ryhmäläisen käytössä. Projektin kokemuksia: Avustajan läsnäoloon suhtauduttiin kielteisesti. Vaikeavammaisten kokoontuessa tulee kuitenkin ottaa huomioon käytännön järjestelyt ennen ja jälkeen tapaamisen, samoin myös tapaamisen aikana. Lihassairaan on vaikea riisua takkia, laittaa sitä naulaan, jopa juoda kahvia jne. Tässä ryhmässä selviydyttiin vertaistuella ja sillä, että avustajat oli jätetty kotiin. Tämä on vain yksi tapa ratkaista asiat. Tasa-arvoisuuden kannalta palkatun avustajan käyttö voi olla hyvä asia, jotta kenenkään ei tarvitse tuntea jäävänsä kiitollisuudenvelkaan. Palkatun avustajan käyttö edistää tasa-arvoisuuden ohella kaikkien ryhmäläisten mahdollisuutta keskittyä itse asiaan, eli keskusteluun. Tapaamisajat olleet kuitenkin aika lyhyitä. Palkatun avustajan rooli voi olla hyvin monenlainen. Ryhmän niin halutessa avustaja voi olla kokoontumistilan ulkopuolella ja tulla paikalle vain silloin kun on tarvetta ja siitä on sovittu. Lydia Zidjel, joka toimii mm. vammaisia tyttöjen ja naisten itsepuolustuskouluttajana on sitä mieltä, että henkilökohtaisia avustajia ei pidä ottaa vammaisten ihmisten omiin koulutustilaisuuksiin. He voivat odottaa koulutustilan ulkopuolella, josta heidät on helppo pyytää avustamaan, kun sitä tarvitaan. Avustajien läsnäolo voi vaikuttaa keskustelujen sisältöön ja se estää esim. kokonaan vammaisen työnantajan ja henkilökohtaisen avustajan suhteen käsittelemisen. Joka tapauksessa jokaisen ryhmän on hyvä keskustella ja tehdä päätökset avustajien läsnäolosta tapaamisten aikana. -31-

32 Ð Ryhmän kesto Kuinka kauan ryhmä toimii yhdessä? Vuoden vai toistaiseksi tarpeen mukaan? Ryhmän kesto on riippuvainen ryhmän tehtävästä ja luonteesta. Ryhmän kestosta keskusteleminen virittää ryhmään tulleita jo osaltaan miettimään ryhmän tavoitetta eli mitä he haluavat ryhmältä. Ð Kokoontumiset käytännössä Ryhmässä on sovittava myös missä, milloin ja kuinka usein kokoonnutaan (ks. s ). Sovittaessa näistä asioista on hyvä ottaa huomioon myös vaikeavammaisten, mahdollisesti kuljetuspalvelujen varassa olevien naisten mahdollisuudet osallistua. Vammaispalvelulain mukaan kuukaudessa voi saada vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa. Mikäli nämä matkat ovat jo käytössä, kannattaa yrittää neuvotella sosiaalitoimiston vammaispalvelusta vastaavan henkilön kanssa lisämatkoista nimenomaan naisten vertaisryhmässä käymistä varten. Jos ryhmällä on toimintasuunnitelma, sen voi ottaa mukaan ja perustella hakemusta esimerkiksi sillä, että ryhmä edistää omia edellytyksiä elää ja ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä (vammaispalvelulain 1 ). Ryhmää voi markkinoida myös avosopeutumis-valmennuksena. Useimmiten on toimivaa sopia ryhmälle myös päättymisaika. Se helpottaa jäsenten sitoutumista ryhmään ja antaa toimintaan ryhdikkyyttä. Usein sopivaksi on osoittautunut parin, kolmen vuoden jakso. Päättymisajasta on hyvä keskustella jo ryhmää aloitettaessa. Toiminnan aikana päättymisaikaa voidaan arvioida esim. puolivuosittain tai vuosittain toiminnan aikana (Omin ehdoin, s.33). Ð Seuraavan tapaamisen ohjelma Ryhmän kanssa voi sopia ensimmäisellä kerralla, että seuraavalla kerralla tehdään ryhmälle mahdollisesti toimintasuunnitelma, keskustellaan, miksi olemme yhdessä ja mihin ryhmässä pyrimme. Ryhmäläisiä pyydetään miettimään toiveita ja tavoitteita valmiiksi seuraavaa kertaa varten. Ryhmän yhteisten tavoitteiden miettiminen jo alkuvaiheessa on tärkeää, jotta ne eivät jää epäselviksi. Ryhmän epäselvät tavoitteet lisäävät mahdollista turvattomuutta ja ahdistusta ryhmässä. -32-

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

OlenNainen. Vammaisten naisten tavoiteohjelma

OlenNainen. Vammaisten naisten tavoiteohjelma OlenNainen Vammaisten naisten tavoiteohjelma Ympäristön esteettömyys on turvattava lainsäädännöllä niin, että vammaisten naisten pääsy kaikkiin rakennuksiin kuten koulutus- ja kulttuurikeskuksiin sekä

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille

Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille Miten käynnistää vertaisryhmä? Neuvoja, vinkkejä ja toimintaohjeita vertaisryhmän perustamiseen aikuisille autismin kirjon henkilöille Vertaistoiminnan tavoitteena on henkilökohtainen ja yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Kaveritoimintaa on montaa erilaista!

Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Keh iitysvamma iisten Tuk ii ll ii iitto, Best Budd iies -pro jjekt ii, kesäkuu 201 2 Kaveritoimintaa on montaa erilaista! Esimerkkinä Best Buddies -kaveritoiminta Vapaaehtoista ystävä- ja kaveritoimintaa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN 22.-23.10.2011 Kyyhkylän Kartanon Uusi Rustholli hotelli Mikkeli Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry VETO-projekti Koulutuksen tavoitteet Koulutukseen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa

Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Vertaisryhmätoiminta rahapeliongelman hoidossa Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät IX 16-17.11.2015 Catarina Forsström & Jouni Saarelainen Pelirajat on Mitä olemme oppineet? VERTAISOHJAAJAT

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry

Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa. Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa Sanna Ahola, projektipäällikkö VIA-projekti Kynnys ry Mikä on VIA-projekti? Vammaisten ihmisoikeudet asumisessa (VIA) projekti selvittää ihmisoikeuksien toteutumista

Lisätiedot

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä

Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Myönteinen vuorovaikutus työelämässä Tarkoitus ja arvot tuovat työhön mielekkyyden, innostuksen ja sitoutumisen Suomen Logoterapiainstituutti Oy:n 10-vuotisjuhlaseminaari Turku 12. 13.10.2013 Iina Åman

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain Sanat SISÄLTÖ Puhuminen ja kuunteleminen tie läheisyyteen Mitä on viestintä? Puhumisen tasoja Miten puhun? Keskustelu itsensä kanssa Puhumisen esteitä Kuuntelemisen tasoja Tahdo kuunnella Kehitä kuuntelutaitojasi

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka

VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ VOIKUKKIA-ryhmäprosessin vaiheet

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot