...liitetty seikkailuun ja jännitykseen. Todellista seikkailua on lähteä kehittämään omia voimavarojaan. On vain uskallettava

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "...liitetty seikkailuun ja jännitykseen. Todellista seikkailua on lähteä kehittämään omia voimavarojaan. On vain uskallettava"

Transkriptio

1 vammaisten naisten vertaisryhmässä....liitetty seikkailuun ja jännitykseen. Todellista seikkailua on lähteä kehittämään omia voimavarojaan. On vain uskallettava hypätä tai sukeltaa yhdessä muiden kanssa...

2

3 vammaisten naisten vertaisryhmässä

4 u k e l l a Syvemmälle Svammaisten naisten vertaisryhmässä Piirrokset Riitta Pasanen, graafinen suunnittelu Anu Asikainen Invalidiliiton julkaisuja O.9.,2001 ISBN ISSN Invalidiliitto ry, Kumpulantie 1 A, Helsinki, puh

5 Saatteeksi Invalidiliitto ry on tuki- ja liikuntaelinvammaisten ihmisten oma järjestö, joka on yli 60 vuotta työskennellyt vammaisten ihmisten mahdollisuuksien yhdenvertaistamiseksi, ihmisoikeuksien edistämiseksi ja syrjinnän vastustamiseksi. Syrjintää tapahtuu paitsi vammaisuuden myös sukupuolen perusteella. Vammaiset naiset ovat siten vaarassa joutua kaksinkertaisesti syrjityiksi. Invalidiliitossa vammaisten naisten asemaan yhteiskunnassa on kiinnitetty erityistä huomiota vuodesta 1994, jolloin liitto oli mukana Pohjoismaisessa Forumissa. Sen jälkeen liittoon perustettiin naistyöryhmä, joka on tuonut esiin vammaisten naisten arkielämään liittyviä asioita - etenkin niitä pulmakohtia. Työryhmä on järjestänyt vuosittain teemaseminaareja, tuottanut erilaisia julkaisuja sekä ottanut kantaa vammaisia naisia koskeviin asioihin niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Invalidiliiton naistyöryhmä teki myös aloitteen EU-projektista, jonka tavoitteena oli vammaisten naisten täysivaltaistumisen edistäminen ja tietoisuuden lisääminen vammaisista naisista. Ruotsalainen vammaisten naisten järjestö FORUM ja romanialainen vammaisjärjestö Asociatia Handicapatilor Neuromotor din Romania (AHNR) innostuivat myös ideasta, josta syntyi lopulta DEEP-projekti. DEEP-lyhenne tulee eng- lanninkielisistä sanoista Disabled Women s Empowerment and Energy Project eli vammaisten naisten täysivaltaistumis- ja energiaprojekti. Rahoitusta projekti on saanut EU:n Sokrates-aikuiskoulutusohjelmasta ( ). Tämä opas on osa Invalidiliiton panostusta projektiin. Invalidiliitto on kouluttanut lähes 30 tuki- ja liikuntaelinvammaista naista vertaisryhmien käynnistäjiksi eri puolelle Suomea. Projektissa on lisäksi tuotettu resurssimateriaalia vertaisryhmien käyttöön sekä verkostoiduttu kansallisesti ja kansainvälisesti. Näin on lisätty vammaisten naisten tietoisuutta omista oikeuksista, velvollisuuksista ja mahdollisuuksista sekä asemasta yhteiskunnassa, parannettu vammaisten naisten ammatillisia kykyjä sekä kohotettu itsetuntoa. Helsingissä kesällä 2001 Katri Koskinen ja Auli Tynkkynen & muut Invalidiliiton naistyöryhmäläiset Pirjo Auer, Leena Hahle, Marja Pelkonen, Heidi Rekola ja Vappu Viemerö Katri Koskinen ja Auli Tynkkynen & muut Invalidiliiton naistyöryhmäläiset Pirjo Auer, Leena Hahle, Marja Pelkonen, Heidi Rekola ja Vappu Viemerö -5-

6

7

8 ihmisiä käsitellään yhtenäisenä joukkona. Eihän inva-wc:n symbolissakaan erotella sukupuolia. Sukupuoli on kenen tahansa ihmisen kohdalla merkittävä asia. Miksi se ei olisi sitä myös vammaisen ihmisen kohdalla? Vieläkö rakastan? Rakastan vielä Ei rakkaudella ja liikuntakyvyllä ole mitään tekemistä keskenään. Ei saa olla Eihän? Kyllä minä peiliin katsoessa naiselta näytin Huononäköisenä kai erehdyin Eihän vammaisella voi edes olla sukupuolta (Sari Leviäinen, Kohtaamisia - tarinoita talviperhosista) Olemme vammaisia, mutta ennen kaikkea olemme naisia. Liian usein vammaisuus saattaa olla muille ihmisille merkittävämpi asia kuin se, että olemme naisia. Vammaisia Vammaisiin miehiin ja naisiin kohdistuvat asenteet poikkeavat paljonkin toisistaan. Vammaisia tyttöjä suojellaan, kun taas vammaisia poikia rohkaistaan menemään mukaan ja kohtaamaan maailma. Tämä tulee esiin myös tutkimuksessa, jossa pyydettiin opiskelijoita kirjoittamaan kuvitellut elämäntarinat vammaisesta miehestä ja naisesta. Tarinoita kertyi kaikkiaan 45 kappaletta. Tarinoissa vammaisiin miehiin kiinnitetään varsin vahvasti miehisyyteen kulttuurisesti liitettyjä myönteisiä piirteitä kuten älykkyys, työnteko kodin ulkopuolella, isyys ja heteroseksuaalisuus. Vammaisuus tai vammainen ruumis ei tuntunut juurikaan rajoittavan miehen aktiviteetteja. Tarinoissa vammaisuus pikemminkin vapautti vammaisia miehiä ruumiista kuin sitoi heitä siihen. Toisin oli tarinoiden vammaisten naisten kohdalla. Vammaisuus sitoi heidät moninkertaisesti ruumiiseensa. Vammautuminen riisti usein mahdollisuuden työhön, äitiyteen, vaimona ja rakastettuna olemiseen - siis kaikkeen, mitä pidetään naiselle sosiaalisesti arvostettuna. Vammaiset naiset määrittyivät huomattavasti miehiä vahvemmin vammaisuuden ja vammaisen ruumiin kautta. Se, mitä useimmille tarinoiden naisille jäi käteen olivat erilaiset vammaisaktiviteetit, joista vammaisurheilu oli ensisijainen (Reinikainen, s ). -8-

9 Kerro, kerro kuvastin... Naisten ulkonäköä pidetään usein tärkeämpänä asiana kuin miesten. Ulkonäön erilainen merkitys miesten ja naisten kohdalla selittänee osaltaan eroja vammaisten naisten ja miesten kuvitelluissa elämäntarinoissa. Naisen kauneus ja viehättävyys nähdään tavallisesti fyysisten seikkojen kautta. Kauniilla naisella on hoikka, pitkä vartalo, pitkät kauniit sääret, hyvä ryhti, sirot kasvot, korkokengät, huulipunaa, silkkisukat Mainosten mannekiinit, kauneuskilpailut ja tv-sarjat lujittavat näitä uskomuksia. Kun tavallinen nainen vertailee itseään näihin ihannekuviin, hän kokee itsensä liian lihavaksi, liian lyhyeksi tai laihaksi aina jotenkin epätäydelliseksi. Kun vammainen nuori nainen vertailee itseään tietoisesti tai aivan automaattisesti näihin luotuihin ihannekuviin, hän kokee itsensä taas liian erilaiseksi. Monet vammaiset naiset ovat kertoneet törmänneensä omiin alemmuuden, huonommuuden ja häpeän tunteisiinsa vuotiaina nuorina. On melko tavallista, että liikuntavammainen nainen ei uskalla käyttää hametta tai shortseja. Hävettää näyttää omat jalkansa, onhan sääret niin yleisesti liitetty seksuaalisuuteen. Joskus ongelmana ovat kengät. Korkokenkien käyttö voi olla mahdotonta ja raskaat tukikengät, lenkkarit tai maasturit eivät tunnu istuvan minihameen kanssa. Nämä pelot ja häpeän tunteet saattavat äkkipäätä tuntua pikkuasioilta. Tosiasiassa kyseessä on kuitenkin tärkeä kasvuprosessi ja oman naiseuden löytäminen (Naisellisesti vammaisuudesta s. 9). Mikäli tämä vammaisen naisen kasvuprosessi ei etene, seurauksena voi olla turhat alemmuudentunteet ja huono itsetunto. Vaikka median luoma kuva ihannenaisesta vaikuttaa, onneksi on muitakin mahdollisia näkemyksiä täydellisestä naisesta. Tunnen itseni halutuksi luonasi Muhkuraiset polveni tai Valtavat leikkausarpeni Eivät himoasi häiritse Sängyssäsi olen Täydellinen nainen (Pirkko M. Antinoja, Kohtaamisia tarinoita talviperhosista) Vammaisen naisen naiseuden ohittaminen näkyy käytännössä eri asioissa. Vaikea, välillä liikuntaesteiden vuoksi mahdoton pääsy vain naisille tarkoitettuihin palveluihin (kauneussalongit, gynekologit, turvakodit jne.) alleviivaavat osaltaan sitä, että vammaisia naisia ei mielletä muiden naisten tavoin terveydestään, seksuaalisuudestaan ja ulkonäöstään huolehtiviksi naisiksi. Vammaisella naisella tulee kuitenkin olla oikeus kauniiseen pukeutumiseen ja apuvälineisiin, jotka sopivat hänen tyyliinsä! Minäkö vammainen? Vaikka usein puhutaan ei-vammaisten ennakkoluuloista vammaisuutta kohtaan, myös vammaisilla naisilla itsellään voi olla vammaisuuteen liittyviä kielteisiä asenteita. Ensimmäinen kysymys -9-

10 on se, olenko itse vammainen. Vammaiseksi tunnustautuminen ei ole mikään itsestään selvä asia. Helposti yritämme kynsin ja hampain vastata ns. normaalia, koska vammaisen ihmisen rooli ja asema eivät ole haluttuja. Vammaiseksi tunnustautuminen voi tapahtua hitaasti kehityksen myötä tai sitten jotkin tapahtumat tai asiat pakottavat tunnustamaan: minä todellakin olen vammainen. Vammaisia eivät olekaan ne vaan me olemme vammaisia. Kehittyäkseen aidosti omaksi itsekseen on tärkeää voida hyväksyä itsessään myös vammaisuus. Vammaisilla naisilla voi olla myös ennakkoluuloja eri tavalla vammaisia ihmisiä kohtaan. Olemme tuttuja oman vammamme kanssa, mutta jotenkin muuten vammaiset ihmiset saattavat tuntua vierailta. Alussa vammaisen naisen hämmennys toisella tavalla vammaista naista kohtaan saattaa olla samantyyppistä kuin ei-vammaisten ihmisten hämmennys vammaisia ihmisiä kohtaan. Miten toimia esimerkiksi kommunikaatiovammaisen naisen kanssa? Onko pyörätuolia käyttävä, kotona asuva nainen pyörätuolipotilas, vaikka hän asuu kotona, ei sairaalassa? Osa vammoista saattaa olla sellaisia, että niitä ei näe päällepäin. Kuitenkin ne vaikuttavat. Näkymättömät vammat vaativat myös huomioon ottamista, jotta kaikkien osallistuminen sosiaaliseen kanssakäymiseen mahdollistuu. Vammaisina naisina olemme myös vieraiden ihmisten huomion kohteena. Millaisia reaktioita herätämme? Yliystävällisyyttä? Jalustalle nostamista? Hämmennystä? Miten itse suhtaudumme muihin ihmisiin? Hakeudummeko rohkeasti erilaisten ihmisten seuraan, vammaisten ja ei-vammaisten? Arastelemmeko omien vammasta johtuvien tarpeiden ilmaisemista muiden parissa? Elämäntilanteet vaihtuvat - vamma pysyy Vammaisuus näyttelee helposti jonkinlaista osaa vammaisen naisen elämän eri rooleissa ja kohtaamisissa muiden ihmisten kanssa. Parisuhteen solmiminen ei ole ihan mutkatonta. Invalidiliiton selvityksen mukaan naisen ja miehen suhteeseen liittyvät ongelmat askarruttivat monia vammaisia naisia. Vammattomien miesten katsottiin juoksevan karkuun nähdessään vammaisen naisen. Vaikeasti vammainen nainen ei ole nainen terveiden miesten mielestä. Tasokasta seuraa on vaikea saada. (Naisellisesti vammaisuudesta, s. 115). Vammaisen naisen on vaikea saada hyväksyntää halulleen olla äiti, kokea synnytys sekä lapsen kasvatus. Vammainen nainen pohtii mielessään, jaksaako hän kaiken sen vaivan ja työn minkä pieni lapsi tuo tullessaan. Mitä vanhemmat, suku ja ystävät sanovat? Miten selviydyn synnytyksestä? Osaanko hoitaa lasta oikein? Kysymyksiä, joihin ei tahdo löytyä vastauksia. Selvityksessä tuli esille toive löytää keskusteluyhteys muihin samassa tilanteessa oleviin vammaisiin äiteihin. Tästä syystä Invalidiliitossa on perustettu oma verkosto vammaisille vanhemmille (Naisellisesti vammaisuudesta, s. 13). -10-

11 Työnhaussa vammaisella naisella on kohdattavanaan moninkertaiset haasteet. Työnantajilla on edelleenkin ennakkoluuloja vammaisia työnhakijoita kohtaan. Vammaisen työnhakijan tulee ensin saada työnantaja vakuuttuneeksi siitä, että hänen edessään on aivan normaali ihminen eikä luonnonoikku. On saatava työnantaja uskomaan, että paperit ovat kilpailukykyiset ja pätevyyttä löytyy (Naisellisesti vammaisuudesta, s. 14 ). Vaikka vammaisina naisina kohtaamme vammaisuudesta johtuvia erilaisia haasteita, vammaisuus ei ole ainoa asia elämässämme. Vammainen nainen saattaa unohtaa oman vammaisuutensa. Hän kokee itsensä melko tavalliseksi ihmiseksi ja naiseksi, kunnes joku yllättävä asia tai tilanne - utelias ihminen, portaat - tuo asian esille (Pelkonen & Villberg, s. 94). Elämme naisina omaa elämäämme: meillä on harrastuksia, ystäviä, perhe... Kun on kyse läheisistä elämänsuhteista, vammaisuus on taustalla. Tärkeämpää ovat monet muut asiat se mitä meistä löytyy ihmisinä. Tarinoita vammaisena naisena elämisestä on yhtä monenlaisia kuin on vammaisia naisia. Saamme tärkeitä kokemuksia, joita ei muilla ole ja voimme jakaa niitä toistemme kanssa. LÄHTEET: Naisellisesti vammaisuudesta. Invalidiliitto ry Pelkonen, M & Villberg, M: Vaillinaisesta kokonaiseksi. Kääntöpiiri Reinikainen, M.-R.: Vammaisen nais- ja miesruumiin arvo. Janus, sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti. nro 4, ss NAISEUTTA JA VAMMAISUUTTA KÄSITTELEVÄÄ MUUTA KIRJALLISUUTTA: Kohtaamisia, tarinoita talviperhosista. Invalidiliitto ry Tavallinen arki & sujuva juhla vanhemmuus ja vammaisuus. Invalidiliitto ry Saraste, H.: Mikä nainen. Valtakunnallinen vammaisneuvosto Saraste, H.: Mikä ihana elämä. Valtakunnallinen vammaisneuvosto Lindgrén, S.: Olenhan minäkin. Käytännön opas näkövammaisille naisille. Näkövammaisten keskusliiton julkaisuja 1/1999. Elämänkaaren myötä elämässämme tapahtuu muutoksia ja eteen tulee aina uusia kasvun paikkoja. Uusissa elämäntilanteissa käymme myös vammaisuuttamme läpi yhä uudelleen. Vammaisuus ei koskaan ole loppuun käsitelty asia, eikä sen sellainen tarvitse ollakaan. Oikealla lailla käytettynä vammaisuuden kokemukset voivat olla meille voimavara. Vammaisuus voi tuoda meille arvokkaita lisäväläyksiä ihmisenä elämisestä tässä maailmassa. -11-

12 Olen elänyt elämäni ns. terveiden maailmassa ja usein ollut se hieman erilainen. Vertaistukiryhmässä olen ensimmäistä kertaa kokenut olevani samanlainen kuin muut. En olekaan se poikkeava, vaan olen yksi muiden joukossa - olen kaltaisteni parissa. - Kaisu - voimaantumisen merkitys Vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutuminen ei tähän asti ole ollut mitenkään itsestään selvää. Ympäristön esteet vaikeuttavat liikkumista ja osallistumista muiden tavoin. Jotkut vammaiset naiset, varsinkin iäkkäämmät, eivät liikkumisesteiden ja riittämättömän avustamisen vuoksi pääse edes asunnostaan ulkomaailmaan. Vammaiset naiset eivät myöskään ole aina saaneet riittävää koulutusta. Vammaisten ihmisten, ennen kaikkea vammaisten naisten, työllisyys on huomattavasti vähäisempää kuin eivammaisten. Töissä oleville vammaisille naisille saatetaan antaa liian vähän vastuuta ja maksaa liian pientä palkkaa. Vammaisen naisen kyvykkyyttä puolisoksi tai äidiksi saatetaan kyseenalaistaa. Kommunikoinnin ja tiedonsaannin mahdollisuudet ovat aistivammaisten naisten kohdalla rajoitetut. Elämme maailmassa, jossa riskit vammaisten naisten syrjäytymiseen ovat suuret. Syrjintää vammaisia naisia kohtaan ilmaistaan usein myös tavoin, joita monien on vaikea huomata. Syrjintää ei tehdä tahallisesti vaan hoivan nimissä. Kaikkiin elämänalueisiin tunkeutuva suojelu -12-

13 ja hoiva estävät vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeuden ja oman elämän hallinnan toteutumisen (Zijdel, s.10). Jotta vammainen nainen ei syrjäydy, hänellä tulee olla kohtuullinen toimeentulo, tarkoituksenmukaiset apu- ja liikkumisvälineet, sopiva asunto, tarvittavat avustajapalvelut, kuntoutus, mahdollisuus liikkumiseen sekä riittävän hyvä itsetunto. On opittava arvostamaan itseään ja uskottava siihen, että vamma ei vie oikeutta onnelliseen ja hyvään elämään. Usein erilaisten palvelujen hakemiseen ja saamiseen tarvitaan rohkeutta ja vakaata uskoa siihen, että vammaisella naisella on oikeus saada se, mitä tarvitsee ja minkä laki takaa. On oltava valmis rohkeasti vaatimaan asioita ja tarvittaessa jopa taistelemaan omien oikeuksiensa puolesta. Häpeä ja syyllisyys omista tarpeista on unohdettava (Naisellisesti vammaisuudesta, s. 8). Voimaantumisella (empowerment) tarkoitetaan sitä, että vammaiset itse täysivaltaistavat itsensä. Tällöin mitkään muut tahot eivät mielivaltaisesti ohjaile elämäämme. Voimaantumisen kautta jokaisella vammaisella ihmisellä on mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään omista kyvyistä ja tavoitteista lähtien. Hyvä ja mielekäs elämä sisältää valinnanvapauden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen. Lisäksi se sisältää mahdollisuuden itsenäiseen elämään, tasavertaisuuteen ihmissuhteissa sekä täyteen osallistumiseen. Hyvä ja mielekäs elämä edellyttää myös kohtuullisten elämän perusedellytysten olemassaoloa. Vammaisen ihmisen kohdalla tasavertaiset mahdollisuudet hyvään ja mielekkääseen elämään toteutuvat vain, jos vammaisten ihmisoikeudet tunnistetaan ja tunnustetaan (Kohti yhteiskuntaa kaikille, s. 3-4). Vammaisten naisten voimaantumista tukee se, että vammaiset naiset kokoontuvat yhteen jakamaan kokemuksiaan, saavat vahvuutta ja positiivisia roolimalleja toinen toisiltaan. Se merkitsee murtautumista pois kiitollisesta passiivisuudesta sekä halua ja tahtoa muuttaa omia olosuhteitaan. Se ei ole helppo tai mukava prosessi vammaisille naisille tai muulle yhteiskunnalle. Kuitenkin se on tärkeä askel tiellä täyteen osallistumiseen ja mahdollisuuksien tasavertaisuuteen (Disability awareness in action, s. 26). Uskaltaminen on aina liitetty seikkailuun ja jännitykseen. Todellista seikkailua on lähteä kehittämään omia voimavarojaan. On vain uskallettava hypätä tai sukeltaa yhdessä muiden kanssa. Tämä edellyttää sarjaa pieniä ja hyvin suunniteltuja ja organisoituja askeleita ja tässä ovat apuna vertaisryhmät. Vertaistuki ja omaapuoppaat auttavat meitä kehittämään tietoisuutta omista kyvyistämme. Mielenkiintoisten tehtävien ja harjoitusten avulla kuka tahansa nainen voi oppia tulkitsemaan ja vaikuttamaan omaan elämäänsä. Kun on itse voimaantunut, voi myös auttaa muita. (Pihnala) Jämäkästi omien asioiden puolesta Erilaisten palvelujen hakemiseen ja saamiseen vammainen nainen tarvitsee paitsi tietoa myös rohkeutta ja vakaata uskoa siihen, että hänellä on oikeus saada tarvitsemansa asiat, jotka laki takaa. On oltava valmis rohkeasti vaatimaan asioita ja tarvittaessa jopa tais- -13-

14 telemaan omien oikeuksiensa puolesta. Tähän tarvitaan jämäkkyyttä, kykyä pitää puolensa. Monille naisille puolensa pitäminen tuntuu vaikealta. On helpompi asettaa jonkun muun tarpeet omien tarpeiden edelle. Vammaisten naisten elämään oman lisämausteensa tuo se, että meidän elämämme saattaa välillä vilistä erilaisia asiantuntijoita: lääkäreitä, fysioterapeutteja, sosiaalityöntekijöitä jne. Jos vammainen nainen luovuttaa oman elämänsä asiantuntijuutta liikaa näille ulkopuolisille asiantuntijoille, jotka voivat asettautua vammaisen naisen yläpuolelle, hänen voi olla yhä vaikeampi luottaa omien näkemystensä arvoon ja tarpeellisuuteen. Vammaisten naisten on hyvä harjoitella jämäkkyyttä myös siksi, että tutkimusten mukaan he kohtaavat väkivaltaa jopa yleisemmin kuin ei-vammaiset naiset. Asiaa on selitetty vammoista johtuvalla avuttomuudella ja riippuvuudella, joiden on todettu voivan lisätä aggressiivisuutta. Jämäkästi käyttäytyvä nainen puolustaa omien oikeuksiaan siten, ettei toisen henkilön oikeuksia loukata. Meillä kaikilla on oikeuksia ja tarpeita, jotka ovat yhtä arvokkaita. Jämäkkyys on myös omien tarpeiden, halujen, mielipiteiden ja käsitysten ilmaisemista suoraan, vilpittömästi ja tarkoituksenmukaisesti. On erittäin tärkeätä erottaa aggressiivinen, hyökkäävä käyttäytyminen jämäkästä, puolensa pitävästä käyttäytymisestä. Kun käyttäydymme aggressiivisesti, puolustamme omia oikeuksiamme loukaten toisen oikeuksia. Aggressiivisina emme välitä toisen tarpeista, mielipiteistä tai käsityksistä. Omien käsitysten ja halujen ilmaisu on epäasiallista. Jämäkkyys käytöksestämme puuttuu silloin, kun emme puolusta omia oikeuksiamme tarkoituksenmukaisesti. Omien tarpeiden, halujen, mielipiteiden tai tunteiden ilmaisu on silloin anteeksipyytelevää ja arkailevaa. Ei-jämäkkä käytös perustuu käsitykseen, että toisen henkilön tarpeet ja oikeudet ovat tärkeämpiä kuin omani ja että minun panokseni on vähäinen, kun muilta taas vaaditaan paljon. Omien puolien pitämisen välttämisellä pyritään usein muiden miellyttämiseen ja ristiriitojen välttämiseen. Kuitenkin jämäkkä nainen pystyy suhtautumaan toiseen ihmiseen rakentavasti ja asiakeskeisesti kriisitilanteissakin. -14-

15 Jämäkkä viestintä on avointa, myönteistä, tiedostavaa, vuorovaikutteista, tuloksellista sekä ratkaisuun pyrkivää. Puolensa pitäminen on mahdollista, kun ihminen tuntee itsensä, hyväksyy itsensä ja kokee itsensä arvostetuksi yksilöksi. Puolensa pitämistä ja jämäkkyyttä voimme oppia missä elämän vaiheessa tahansa kehittämällä itsetuntemustamme sekä sanallista ja sanatonta viestintäämme (Vallaton nainen s ). LÄHTEET: Disability awareness in action. Disabled women. Resource kit no Kohti yhteiskuntaa kaikille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 10:1995. Laitinen I. ja työryhmä (toim.): Vallaton nainen Opintoaineisto itseohjautuvien naisryhmien käyttöön. Gummerus Kirjapaino oy, Jyväskylä Lindenfieldt G.: Positiivinen nainen - opas myönteiseen ajatteluun. Gummerus Oy, Pihnala M.: luento Vertaiset naiset erätulilla -seminaarissa Zijdel L.: Manual for comprehensive empowerment training for disabled women and/or girls and for men and/or boys. European Commission VOIMAANTUMISTA KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA: Disabled Women in Europe: A Resource Kit. Disabled People s International. European region Naistyöryhmän toimintaohjelma. Invalidiliitto ry Vammaisten henkilöiden mahdollisuuksien yhdenvertaistamista koskevat yleisohjeet. Sosiaali-ja terveysministeriön monisteita 25:1994. Työkalupakki. Valtakunnallinen vammaisneuvosto. YK:n yleisohjeet. Mittatikku. Valtakunnallinen vammaisneuvosto. (Gael Lindenfieldt, Positiivinen nainen - opas myönteiseen ajatteluun) -15-

16 Ryhmässä et ole yksin. Monelle vertaisryhmä merkitsee henkireikää, joka auttaa paremmin jaksamaan omassa arkielämässä. Ryhmässä voit tulla kuulluksi sekä samalla tarjota toisille tukea ja ystävyyttä. Ryhmässä tunnustetaan jokaisen arvo sekä hyväksytään keskinäinen erilaisuus ja erilaiset elämäntyylit. Vertaisryhmässä luotetaan myös siihen, että jokaiselta ryhmäläiseltä löytyy omia voimavaroja ratkaista ongelmiaan. Niin kuin aalto uittaa aallon yli valtameren, niin selviydymme mekin toinen toisiamme tukien. (Risto Rasa: Metsän seinä on vain vihreä ovi) Vertaisuuden ydin on kokemuksessa, että en ole yksin, että on olemassa ihmisiä, jotka ymmärtävät ja jakavat kokemukseni ovat samassa veneessä. Vertaistuki on vapaaehtoista, vastavuoroista ja aina mukana olijoidensa näköistä. Vertaisryhmät (joissakin yhteyksissä käytetään myös nimitystä oma-apuryhmät) koostuvat ihmisistä, joilla on jollakin lailla samantyyppinen elämäntilanne, ja jotka kokoontuvat yhteen jakamaan kokemuksia ja mahdollisesti etsimään selviytymiskeinoja erilaisiin elämäntilanteisiin. Vertaisryhmä samastumisen lähteenä Muiden ihmisten tapaamisen ohella vertaisryhmien tärkeä anti on vertaiskokemus. Kun huomaa muilla olevan samanlaisia kokemuksia kuin itsellä, se auttaa suhteuttamaan omia kokemuksia uudella tavalla. Vammaisen ihmisen ei välttämättä ole helppo samastua ei-vammaisiin ihmisiin. Vammaisista aikuisista tehdyssä tutkimuksessa 20% vastaajista oli sitä mieltä, että he eivät vertaile itseään muihin ihmisiin (Strauss, ref. Fine & Asch, s. 13). Kun nuorilta vammaisilta naisilta kysyttiin roolimalleista ja samastumisen kohteista, he kertoivat aikuisten pyörätuolin käyttäjien olleen tärkeitä. Haastateltavat eivät mielestään olleet pitäneet äitejään roolimalleina. He pitivät roolimallissa tärkeämpänä vammaisuutta kuin sukupuolta. Kuitenkin myös äideillä oli vaikutusta heidän identiteettiinsä naisena (Barron). Edellä olevat tutkimustulokset kertovat siitä, että vammaisilla ihmisillä on tarvetta vertaisryhmiin. He eivät voi peilata omia kykyjään ja saavutuksiaan pelkästään ei-vammaisiin ihmisiin. -16-

17 Erään vertaisnaisen kokemus siitä, mitä vertaisryhmä on hänelle antanut: Olen elänyt elämäni ns. terveiden maailmassa ja usein ollut se hieman erilainen. Vertaistukiryhmässä olen ensimmäistä kertaa kokenut olevani samanlainen kuin muut. En olekaan se poikkeava, vaan olen yksi muiden joukossa olen kaltaisteni parissa. On tuntunut helpottavalta kuulla, että muillakin on ollut samanlaisia kokemuksia ja hankaluuksia selviytyä arkipäivän askareista. Se on antanut voimia jatkaa taas eteenpäin. Vertaistukiryhmän vetäminen on antanut minulle ennen kaikkea itsevarmuutta. En ole enää yksin, se muista hieman poikkeava, vaan minulla on paljon upeita kanssasisaria, joilta minulla riittää vielä hirveästi opittavaa. Minulle on myös avautunut uusia näkökulmia vammaisuuteen; olen tajunnut, että vammaisuus voi olla myös voimavara, eikä vain ahdistuksen aiheuttaja. Vertaisryhmän tavoite Vertaisryhmän tavoitteena on voimistaa osallistujia tulemaan vahvemmiksi, tietoisemmiksi ympäristöstään ja roolistaan siinä. Lähtökohtana on usko, että jokaisella meistä on voimavaroja ratkoa ongelmiamme ja toteuttaa elämänsuunnitelmaamme, mutta usein hyödymme muiden ihmisten kokemuksista. Arjen selviytymistarinoiden jakaminen antaa rohkeutta ja tukea. Ryhmässä voi saada myös konkreettisia neuvoja ja ohjeita, mutta jokaisen omien sisäisten ajatusten liikkeelle saaminen on ehkä vielä tärkeämpää. Vertaisryhmään osallistuminen rakentaa itsetuntoa, tukee jaksamista ja kannustaa pitämään paremmin puoliaan. Parhaimmillaan vertaisryhmä voi saada liikkeelle voimaantumisprosessin, joka koskettaa kaikkia elämän alueita. Ryhmäläisenä vertaisryhmässä Vertaisryhmässä on turvallinen ja luottavainen ilmapiiri. Vertaisuuden kokemista edistää ryhmäläisten tutustuminen toisiinsa, asioiden jakaminen, välittäminen, hyväksyminen, kyky samastua toisen asemaan, kyky tulla toimeen ihmisten kanssa. Mitä useampi ikkuna meistä on auki, mitä avoimempia olemme, sitä enemmän annamme muille kosketuspintoja mahdollisesti yhtyä omiin kokemuksiimme. Vertaisuuden kokeminen vammaisten naisten ryhmässäkään ei ole itsestäänselvyys. Vaikka vammaisuus toimii yhdistävänä tekijänä, niin muut elämän kokemukset saattavat olla hyvinkin erilaisia. Omat elämänkokemuksemme vaikuttavat osaltaan siihen, kuinka paljon pystymme avautumaan ryhmässä. Ryhmässä on oltava lupa puhua tai vain kuunnella. Oikeasti tasaarvoinen ja kunnioittava suhtautuminen kaikkiin ryhmän jäseniin edistää vertaisuuden kokemista. Tällöin ulkoiset seikat kuten esim. sinkkuus, parisuhde, lapset, työelämä tai vamman laatu eivät muodostu erottaviksi tekijöiksi. Myös yhteinen päämäärä yhdistää. -17-

18 Vertaisnaisten kokemuksia keinoista, joilla voi tukea vertaisuuden kokemista ryhmissä: jaetut kokemukset saavat tuntemaan ettei ole yksin luottamuksen ja turvallisuuden tunteen vahvistaminen me - hengen luominen hyväksytään ihmisten erilaisuus kun keskustellaan asioista huomaa, että ihmiset reagoivat eri tavoin ja että se voi rikastuttaa omia näkemyksiä kohdellaan kaikkia tasavertaisina kierrokset, jolloin annetaan jokaiselle ryhmäläiselle omaa aikaa sanoa sanottavansa toisten keskeyttämättä ja kommentoimatta (kierroksista enemmän sivulla 35) kysytään mielipiteitä hiljaisemmiltakin ryhmäläisiltä positiivisen palautteen antaminen toisille Vertaisnaisten kokemuksia siitä, miten vertaisryhmä on vaikuttanut omaan tai ryhmäläisten elämään: Ryhmä on henkireikä, meillä on oma juttu. Antaa hyvän mielen, kun voi olla kuuntelijana. Säännöllinen ryhmän pito antaa omalle elämälle säännöllisyyttä, kun muuten on eläkkeellä. Ryhmä on antanut ryhtiä sekä vetäjän että ryhmäläisten elämään. Se ennakkoluulo, että on yksin vammansa kanssa on tasoittunut. Kiire on lisääntynyt, tuttavia on tullut. Olen saanut uusia ajatuksia ja ulottuvuuksia. Ryhmäläisille on ollut ihan uutta. Eivät ole ennen olleet vertaisryhmässä. Heidän vammaisidentiteettinsä ja vammaisen naisen identiteettinsä on päässyt kasvun alkuun. Ajatusmaailma uudistunut. Antanut mahdollisuuden uuteen harrastukseen ja oman minän löytämiseen. -18-

19 LÄHTEET Barron, K.: The Bumpy Road to Womanhood. Disability & Society, Vol. 12, No. 2, pp Strauss, H.: Reference group and social comparison processes among totally the blind. In H. Hyman & E.Singer (ed.): Readings in reference group theory and research Ref: Fine, M.& Asch, A.: Disabled women: sexism without the pedestal. In Deegan, M. & Brooks, N.(ed.): Women and disability. The double handicap. Transaction Books Rasa, R.: Metsän seinä on vain vihreä ovi/runokokoelma VERTAISTUKEA JA VERTAISRYHMIÄ KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA: Auvinen, A. (toim.): Omin ehdoin naisten oma-apuryhmien opas. Kansalaisareena ry Laitinen, I. ja työryhmä (toim.): Vallaton nainen. Opintoaineisto itseohjautuvien naisryhmien käyttöön. Gummerus Kirjapaino Oy Hiltunen A. ja Korhonen L.: Naisten koulut avaus naiserityiseen pedagogiikkaan. Kansan Sivistystyön Liitto KSL Helasti, K: Hyvä juttu! Perustamme oma-apuryhmän. Mielenterveyden keskusliitto ry ja Printway Oy Ojansuu M-L. ja Vuorinen M.: Yhdessä eteenpäin. Oma-aputoiminnan työkirja. Mielenterveyden Keskusliitto ry ja Printway Oy

20

21

22 Ryhmän perustaminen on kuin palapelin kokoamista. Olemme tähän oppaan II-osaan koonneet asioita, jotka toivottavasti ovat avuksi ryhmän perustamisessa. Oppaassa on hyödynnetty DEEPprojektista saatuja kokemuksia ja ideoita. ENSIMMÄINEN PALAPELIN PALA: SINÄ ITSE Aloitteen vertaisryhmän perustamiseen voi tehdä kuka tahansa, joka haluaa keskustella muiden kanssa. Asiaa voi viedä eteenpäin yksin tai yhdessä toisen kiinnostuneen kanssa. Ihan aluksi on hyvä varmistaa, onko jo olemassa omiin tarpeisiin vastaavaa ryhmää. Silloin uuden ryhmän perustaminen ei olekaan tarpeellista. Alussa on myös hyvä pysähtyä ja miettiä, mitkä ovat omat motiivini ryhmän perustamiselle. Antaako oma elämäntilanteeni mahdollisuuden ryhmään sitoutumiseen? Onko minulla riittävästi aikaa ja halua sen vaatimiin panostuksiin? Kuinka motivoitunut olen ryhmän perustajaksi? Mitä odotan ryhmän tuovan elämääni? Kun olet vakuuttunut, että haluat todella toimia ryhmän perustamiseksi, ensimmäinen tärkeä palanen palapelissä on jo paikallaan. -22-

23 TOINEN PALAPELIN PALA: TAUSTAJOUKKOJA TULEVALLE RYHMÄLLE Roomaakaan ei rakennettu yksin, siksi ryhmän perustajan on hyvä tutustua niihin ihmisiin ja tahoihin, jotka voivat tukea ryhmän perustamista. Mikäli ryhmä perustetaan jonkin yhdistyksen alaisuuteen, kannattaa heti alkuvaiheessa luoda hyvät kontaktit kyseisen yhdistyksen johtoon. Sen myönteinen suhtautuminen edistää tiedon leviämistä ryhmän perustamisesta. Kun yhdistys on ryhmän yhteistyökumppani, ryhmää ei pidetä kilpailijana. Ryhmän ollessa toiminnassa ryhmä voi myös saada yhdistykseltä erilaista tukea. Vetäjä voi kokea tärkeänä henkisenä tukena jo sen, että joku on kiinnostunut kyselemään ryhmän kuulumisia. Yhdistys voi tukea ryhmää myös taloudellisesti, antamalla käyttöön tapaamispaikan, auttamalla tiedottamisessa jne. Vertaisryhmä puolestaan tuo uutta toimintaa yhdistykseen sekä mahdollisesti myös uusia aktiivisia jäseniä toiminnan piiriin. Projektin kokemuksia: Useat yhdistykset ovat ottaneet koulutetut vertaisnaiset ilolla vastaan ja yhteistyö on sujunut pienien alkuhankaluuksien jälkeen hyvin. Yhdistykset ovat tarjonneet kokoontumistilat, auttaneet tiedotuksessa ja kahdelle ryhmälle on kustannettu yleisavustaja. Muutama ryhmä on saanut myös oman budjettinsa. Joitakin ongelmia on ollut vertaisnaisten ja invalidiyhdistysten välisissä suhteissa. Suurin takaisku oli heti projektin alussa, kun kaksi ensimmäisessä koulutustilaisuudessa ollutta naista ilmoitti lopettavansa, koska heidän yhdistyksensä katsoi vertaisnaisten ryhmän kilpailevan yhdistyksen kanssa. Vertaisryhmää ei siten nähty yhdistystoiminnan uutena resurssina. Väärinkäsityksiä olisi voitu varmastikin ehkäistä informoimalla yhdistyksiä paremmin projektin luonteesta ja tavoitteista. Vertaisnaisiksi kouluttautui myös naisia, jotka vasta projektin myötä liittyivät invalidiyhdistykseen. Uusilla järjestötoimintaan mukaan tulleilla ryhmän käynnistäjillä ei ollut aiempien kokemusten pohjalta valmista suhdetta järjestöön. Varsinkin tällaisissa tapauksissa tutustuminen ja kontaktin luominen puolin ja toisin on erittäin tärkeää. Jo alussa ryhmän perustaja voi pyytää tulevalle ryhmälle kummin. Kummi voi olla esim. joku vammaisjärjestössä toimiva henkilö, joka on kiinnostunut siitä, miten hankkeesi ryhmän perustamisesta etenee. Jo koulutetuista vertaisnaisista osa on kiinnostunut ja valmis tarvittaessa toimimaan kummina uusille ryhmän vetäjille. Kummin kanssa voi pohtia erilaisia asioita. Hän voi myös osaltaan toimia ryhmän toimintaedellytysten puolesta puhujana myös vammaisjärjestössä. Kummien yhteystietoja saa Invalidiliitosta. Kun ryhmä on käynnistynyt, kummi voi edelleen olla se henkilö, jonka puoleen voi kääntyä erilaisissa tilanteissa. Toimivan ryhmän kummilla on vaitiolovelvollisuus asioista, joista ryhmän vetäjä haluaa hänen kanssaan keskustella. Varsinkin yksin työskentelevälle vetäjälle kummi voi olla tärkeä rohkaisija ja henkireikä. -23-

24 Käynnissä olevalle ryhmälle on hyvä kertoa avoimesti, mikäli ryhmällä on kummi. Kummi voi tulla myös vierailemaan ryhmän kokoontumisessa. Projektin kokemuksia: Invalidiliiton naistyöryhmä huolehti vertaisnaisten koulutuksen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Oli luontevaa, että naistyöryhmän jäsenet toimivat myös vertaisryhmien vetäjien kummeina. Kullakin naistyöryhmän jäsenellä oli kaksi vertaisryhmää, joiden kummeina hän toimi. Vertaisryhmien vetäjät ovat voineet kääntyä kummin puoleen, kun he ovat halunneet jutella ryhmän etenemisestä sekä mahdollisista ongelmakohdista. Kummit ovat puhelimitse kyselleet ryhmän kuulumisia ja vierailleet vertaisryhmän kokoontumisissa. Kummi on voinut vierailla myös muiden paikkakuntien ryhmissä, mikäli hänellä on ollut erityisasiantuntemusta johonkin aiheeseen liittyen. Onkin suositeltavaa, että ryhmät voivat hyödyntää eri kummeja, eivät vain omaansa. Vanhat, vuonna koulutuksessa olleet vertaisnaiset ovat puolestaan toimineet kummeina uusille vuonna 2001 koulutuksessa olleille naisille. Yhteisessä koulutustilaisuudessa uudet pyysivät sopivaksi katsomaansa vanhaa vertaisnaista kummiksi ja näin vertaisnaiset ovat myös käytännössä verkostoituneet vahvemmin. KOLMAS PALAPELIN PALA: TIETO TAVOITTAMAAN, VIESTI VÄLITTYMÄÄN Ryhmän perustaminen, kiinnostuneiden ryhmäläisten löytäminen vaatii tiedottamista. Oma yhdistys voi toimia hyvänä apuna tiedottamisessa. Monilla yhdistyksillä on monipuolista toimintaa: erilaisia kokouksia ja tilaisuuksia. Yhdistyksen aktiivit ja toimihenkilöt on hyvä pitää ajan tasalla ryhmän perustamisesta ja toiminnasta. He voivat osaltaan viedä tietoa suusta suuhun eri tilaisuuksissa. Monella yhdistyksellä on myös oma jäsenlehti tai jäsenkirje sekä nettisivut, joissa tiedotetaan jäsenistölle ajankohtaisista asioista. Jäsenkirjeen välityksellä passiivisemmatkin yhdistyksen jäsenet saavat tietoa ryhmän perustamisesta. Uusia ihmisiä saattaa innostua tulemaan toimintaan mukaan. Järjestöillä on yleensä oma päälehtensä ja nettisivunsa. Myös niissä kannattaa tiedottaa perusteilla olevista ryhmistä. Muita mahdollisia tiedotuskanavia ovat ilmoitustaulut (esim. terveyskeskuksissa, kaupoissa, sosiaalitoimistoissa, viidakkorumpu eli suusta suuhun -viesti, paikallisradiot, erilaiset lehdet (paikallislehdet, sanomalehdet, aikakauslehdet, ilmaisjakelulehdet...), internet ja sähköposti. Tiedottaminen vaatii usein myös itsensä laittamista likoon. Tiedotusvälineet ovat usein kiinnostuneempia tekemään juttuja henkilöiden kautta kuin vain asia-aiheista. Omat yhteystiedot (puhelinnumero, sähköpostiosoite) on myös laitettava tiedotteisiin, jotta ryhmästä kiinnostuneet saavat yhteyden ryhmän vetäjään. -24-

25 Mikäli ryhmä aloittaa toimintansa jonkin yhdistyksen alaisuudessa, eri tiedotustilanteissa saattaa tulla puhetta kyseisen yhdistyksen toiminnasta muutenkin. Siksi on hyödyllistä opetella perustiedot taustajärjestöstä, jotta esim. lehtihaastattelussa ei mene heti ensimmäisen kysymyksen kohdalla sormi suuhun. Projektin kokemuksia: Kaikki olisivat hyötyneet Invalidiliiton ja yhdistystoiminnan paremmasta esittelystä. Projektin lisäksi ryhmäläisille on annettava riittävästi tietoa Invalidiliiton ja jäsenyhdistysten toiminnasta. Invalidiliiton keskustoimisto huolehti sisäisestä tiedottamisesta sekä yleisestä tiedottamisesta muihin järjestöihin ja tiedotusvälineisiin. Vertaisnaiset huolehtivat paikallisesta tiedottamisesta. Paikallisessa tiedottamisessa naiset käyttivät hyväkseen liiton lehdistötiedotetta, yhdistyksen tiedotuskanavia, omia yhteyksiään ( puskaradioita ) sekä omaa kekseliäisyyttään. Juttuja oli jonkin verran paikallislehdissä sekä muutamissa suuremmissa lehdissä. Lisäksi yhden ryhmän vetäjät olivat paikallisradion haastattelussa. Naistyöryhmän jäsenet sekä yksi vertaisnainen ovat kirjoittaneet liiton jäsenlehteen juttuja koulutusviikonlopuista. Näin vertaisryhmistä on tiedotettu säännöllisesti jäsenistölle. Projektista on kerrottu myös erilaisissa koulutus- ja tiedotustilaisuuksissa. NELJÄS PALANEN: SINNIKKYYS Ryhmän perustaminen ei yleensä tapahdu hetkessä. Ryhmän kokoon saaminen saattaa vaatia paljonkin tiedottamista, aikaa ja ponnisteluja. Aina ryhmää ei saada kokoon kovistakaan ponnisteluista huolimatta. Projektin kokemuksia: Kaksi innokasta vertaisnaista päätti perustaa vammaisten naisten vertaisryhmän. He tiedottivat ahkerasti ja kokoontuivat kevään ajan joka toinen viikko. He istuivat ja odottivat, mutta muita osallistujia ei tullut niin monta, että ryhmän olisi saanut perustettua. Oli turhauttavaa yrittää ja yrittää. Kuitenkin ei niin huonoa ettei jotain hyvääkin: yhteistyönsä myötä he oppivat tuntemaan toistensa perheet ja saivat toisiltaan vertaistukea. VIIDES PALANEN: RYHMÄN KOKOONTUMISEN PUITTEET Ryhmän perustaja tekee ryhmän ensimmäistä tapaamista varten käytännön järjestelyjä, mahdollisesti jo yhteistyössä muiden ryhmästä kiinnostuneiden kanssa. Ensimmäisen tapaamisen järjestelyihin liittyy erinäisiä muistettavia asioita. Jotta tapaamisesta voidaan tiedottaa, ensimmäisiä päätettäviä asioita on ajan ja paikan valinta kokoontumiselle. Kokoontumisen ajankohdan on hyvä olla sellainen, että erilaisissa elämäntilanteissa elävien naisten on mahdollista tulla paikalle (esim. työssäkäyvien huomiointi). Ryhmän kokoontumispaikan tulee olla fyysisesti esteetön, jotta myös pyörätuolinkäyttäjät pääsevät paikalle. Kokoontumispai- -25-

26 kassa tulee esteettömyyden ohella olla riittävä yksityisyys, ulkopuolisia ei saa olla kuulolla. Myös viihtyisyyteen on hyvä kiinnittää huomiota, koska ympäristökin vaikuttaa osaltaan ryhmässä muodostuvaan ilmapiiriin. Mahdollisia kokoontumispaikkoja voivat olla yhdistysten toimitilat, Invalidiliiton toimintayksiköt, seurakunnan tilat, kaupungin tilat, ryhmäläisten kodit tms. KUUDES PALANEN: TUTUSTUMINEN Ennen ensimmäistä kokoontumista on oma jännityksensä, tuleeko vetäjän lisäksi muita paikalle. Kun ryhmä on koolla, vetäjän tärkeä tehtävä on saada ryhmäläiset tuntemaan itsensä tervetulleiksi. Ensimmäisellä kerralla voi olla paikallaan toivottaa uudet ihmiset kädestä pitäen tervetulleiksi. Ryhmäläisille voi jo heti alusta pitäen jakaa tehtäviä ja siten viestittää, että heidän läsnäolonsa on tärkeää. Joku voi tuoda tarjoiluja pöytään, joku voi sytyttää kynttilän. Ryhmän vetäjän tehtävänä on alkuvaiheessa rakentaa riittävää turvallisuutta ja mukavaa ilmapiiriä. Tärkeää on huolehtia selkeästä aloituksesta ja tutustumisesta. Ryhmän tietoisuus kokoontumisen tavoitteista luo turvallisuutta ja keskinäinen tutustuminen tuo lisäksi mukavuutta ja vähentää alkuahdistusta. Kun ryhmä tietää kokoontumisen päätavoitteen, se luo turvallisuutta. Keskinäisen tutustumisen myötä ilmapiiri vapautuu ja alkuahdistus vähenee (Niemistö, s. 179). Ryhmän alkuvaiheessa on tyypillistä, että jäsenet ovat riippuvaisia vetäjästä, jonkin verran vieraskoreita sekä tunnustelevat varovasti muiden hyväksyntää (Omin ehdoin, s. 33). Vetäjän tuleekin olla hyväksyvä, kannustava, kiinnostunut sekä haluta saada kaikkien ääni kuuluviin. Vetäjän tehtäviin kuuluu myös tehdä heti alusta lähtien selväksi, että ryhmän toiminta perustuu luottamuksellisuuteen. Ryhmässä käytyjen keskustelujen sisällöistä ei ole lupa kertoa ryhmän ulkopuolisille. Alkujännityksen vähentämiseksi on hyvä tehdä tutustumisharjoituksia. Niiden avulla ryhmä pääsee nopeammin vauhtiin ja alun jännitys lievenee. Pariharjoitukset ovat alussa hyviä, koska monet voivat arastella puhumista isommassa ryhmässä, jossa ei vielä tunne ihmisiä. Pariharjoituksessa ainakin yksi ihminen ryhmästä tulee tutummaksi ja jo se voi saada isommankin ryhmän tuntumaan turvallisemmalta (Vallaton nainen, s ). Tutustuminen on mahdollista tehdä monella eri tavalla (ks. harjoitukset sivulla 48). LÄHTEET: Auvinen, A. (toim.): Omin ehdoin naisten oma-apuryhmien opas. Kansalaisareena ry Laitinen I. ja työryhmä (toim.): Vallaton nainen. Opintoaineisto itseohjautuvien naisryhmien käyttöön. Gummerus Kirjapaino oy Niemistö, R.: Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus

27 TUTUSTUMISTA KÄSITTELEVÄÄ KIRJALLISUUTTA: Absetz, B.: Tehdään porukalla yhteistyön käsikirja. Opintotoiminnan keskusliitto OK ry SEITSEMÄS PALANEN: RYHMÄN TAVOITE Kun ryhmäläiset ovat riittävästi tutustuneet toisiinsa, voidaan edetä keskustelemaan siitä, millaisia odotuksia ja tarpeita ryhmäläisillä on, mitä he ovat tulleet hakemaan ryhmästä. On mahdollista, etteivät kaikkien ryhmän jäsenten toiveet ja odotukset kerta kaikkiaan ole yhteen sovitettavissa. On kuitenkin hyvä ainakin yrittää keskustelemalla päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten ja missä määrin kunkin toiveita täytetään. Joku saattaa tässä vaiheessa todeta, ettei ryhmästä ole hänelle hyötyä eikä se vastaa hänen tarpeitaan. Kyseinen ihminen saattaa luopua ryhmästä. Kuitenkin tällainen ratkaisu on ehkä parempi tehdä ryhmän työskentelyn alkuvaiheessa kuin jatkaa epätyydyttävää osallistumista (Vallaton nainen, s. 55). Moni nainen saattaa omassa elämässään kuulostella muiden mielipidettä ja antaa vastuun ratkaisuista toisille. Tämä saattaa siirtyä helposti myös ryhmätoiminnan malliksi. Kuitenkin pohjimmiltaan jokainen meistä haluaa saada omat toiveensa kuulluksi. Ellei näin käy, takapäin puhumisesta voi tulla kanava pettymysten purkamiseen (Omin ehdoin, s.33). Siksi odotuksista keskustellessa on hyvä rohkaista kaikkia ilmaisemaan mielipiteensä ja kantansa. Ryhmiä voi olla monenlaisia. Mikäli ryhmäläiset kokevat tärkeänä henkilökohtaisten kokemusten jakamisen syvemmällä tasolla, ulkopuolisten alustajien käyttö ei välttämättä ole tarpeellista. Tällaisen ryhmän toimintasuunnitelma voi olla väljä, jotta kunkin elämässä ajankohtaisten asioiden ja tuntemusten jakamiselle jää kokoontumisissa tilaa. Ryhmässä oleminen on myös tunnetta - ei vain asioiden järjestelyä. Mikäli ryhmä on enemmän opintopiirimäinen, joissa halutaan oppia lisää tietyistä aihepiireistä, toimintasuunnitelma voi olla tarkempi. Yksi opintopiirin aihe vammaisilla naisilla voi olla esim. voimaantuminen ja ihmisoikeudet. Ryhmäläiset voivat vuorollaan pitää aihepiiriin liittyviä lyhyitä alustuksia ja ryhmä voi myös käyttää ulkopuolisia alustajia. Työskentelytapoja voi olla monenlaisia. Suositeltavaa alustajien valinnassa on kuitenkin muistaa vertaisuuden periaate. Mikäli aiheen alustajaksi löytyy asian hallitseva vammainen henkilö, on hyvä käyttää häntä. Meillä vammaisilla ihmisillä on toisillemme paljon annettavaa, välillä enemmänkin kuin huomaamme sitä hyödyntää ja arvostaa. Kun alustaja on vertaisessa asemassa oleva, hän harvemmin puhuu ylhäältä alaspäin -asenteella. Vertaisryhmässä on hyvä korostaa vammaisten ihmisten omaa asiantuntijuutta onhan elämässämme muuten ihan riittävästi ei-vammaisia asiantuntijoita: lääkäreitä, fysioterapeutteja jne. Mikäli aihepiiriin ei ole saatavana pätevää, vammaista alustajaa niin silloin voidaan käyttää ei-vammaista alustajaa. -27-

28 HUONEENTAULU 1 Ryhmän säännöt kannattaa kerrata silloin kun uusi ihminen tulee mukaan ryhmään! KAHDEKSAS PALANEN: RYHMÄN PELISÄÄNNÖT Ryhmän on hyvä keskustella itselleen pelisäännöt, eli tietyt toimintaperiaatteet joiden mukaan toimitaan. Jokainen ryhmä sopii yhdessä omat pelisääntönsä ja ne voi kirjata vaikka huoneentauluksi.. Heti ensimmäisellä kokoontumisella muistutetaan, että ryhmän jäsenillä on vaitiolovelvollisuus. On hyvä keskustella, mitä vaitiolovelvollisuus merkitsee käytännössä. Vaitiolovelvollisuus ja luottamuksellisuus luo turvallisuutta, jotta avoimuus ryhmässä tulee mahdolliseksi.. Projektin kokemuksia: ohessa vertaisnaisten koulutustilaisuuksien huoneentauluja

29 HUONEENTAULU 2 HUONEENTAULU 3-29-

30 YHDEKSÄS PALANEN: RYHMÄN RAAMIT Jokaisen ryhmätoiminnan alkuvaiheessa on syytä raamittaa toiminta. Toiminnan raamit saadaan aikaan sopimalla yhdessä tietyistä käytännön asioista. Ð Avoin vai suljettu ryhmä? Täysin suljettu ryhmä on sellainen, joka ei käynnistymisensä jälkeen ota uusia jäseniä ja kokoontuu ennalta päätetyn jakson. Avoimessa ryhmässä voidaan säilyttää ennalta sovittu koko ottamalla uusia jäseniä poislähtevien tilalle. Täysin suljetun ryhmän lisäksi voi olla muunlaisia ryhmiä: Ensimmäisen tyypin ryhmässä toistuu usein suuri muutos. Joka istunnossa vaihtuu moniakin ryhmän jäseniä, joten ryhmä alkaa oikeastaan aina uudestaan. Tällaisia voivat olla esim. lyhytkestoiset teema- ja johdantoryhmät. Toisen tyypin ryhmässä tapahtuu suuri muutos, mutta vain välillä. Monet ryhmän jäsenet vaihtuvat siis samalla kertaa. Kolmannen tyypin ryhmässä on tiheästi pientä muutosta. Vaikka ryhmä on suhteellisen pysyvä, jäsenet eivät ole joka kerta täysin samoja. Neljännen tyypin ryhmässä tapahtuu vain pientä muutosta ja sitäkin harvoin. (Niemistö, s. 60). Vammaisten naisten vertaisryhmissä tavoite, joka ryhmälle muotoutuu, vaikuttaa siihen, olisiko ryhmän hyvä olla suljetun vai avoimen tyyppinen. Toimivissa vammaisten naisten vertaisryhmissä löytyy molemman tyyppisiä ryhmiä. Voi olla myös niin, että aluksi ryhmä on avoin, mutta sitten kun mukana on sopiva määrä ihmisiä, se muuttuu suljetuksi ryhmäksi. Projektin kokemuksia: Ohessa kysymyksiä ryhmän perustamiseen liittyen: Saako ryhmään kuulua vain Invalidiliiton jäseniä vai otetaanko muitakin? Kyse on Invalidiliiton toiminnasta ja jäsenyys edellyttää liikuntatavammaa. Toisaalta jos ryhmään otetaan myös jäseneksi kuulumattomia, heistä voi myöhemmin tulla jäseniä. Pitääkö kaikkien osallistujien olla vammaisia vai otetaanko myös vammattomia mukaan? Mikäli ryhmän tavoitteena on vammaisten naisten voimaantuminen, tavoite voi olla sellainen, että ei-vammaisten ei ole yhtä helppo sitoutua siihen kuin vammaisten. Voivatko mielenterveyskuntoutujat olla mukana? Jos he ovat myös liikuntavammaisia, he voivat olla mukana. Kehitysvammaisten naisten mukanaolo? Kysymystä on vaikea ratkaista. Ryhmän on syytä keskustella asiasta. -30-

31 Ð Ryhmän koko Ryhmän koko on merkittävä asia ryhmän toiminnan ja sen jäsenten keskinäisten suhteiden kannalta. Hyvän pienryhmän, myös vertaisryhmän kokona pidetään 6-10 jäsentä. Pienryhmässä (8-10 jäsentä) on tutkimusten mukaan isoa ryhmää enemmän emotionaalista lämpöä ja tukea, kiinteyttä ja päämäärätietoista toimintaa. Kun ryhmän jäsenten määrä lisääntyy, vuorovaikutussuhteiden määrä kasvaa jyrkästi (esim. 10 hengen ryhmässä on jo 45 kaksisuuntaista vuorovaikutussuhdetta). Vuorovaikutussuhteet ovat ryhmän tärkein voimavara ja energian lähde. Siksi on ehdottoman tärkeää, että jokainen ryhmän jäsen voi olla vuorovaikutuksessa kaikkien muiden kanssa. Osallistujien määrä vaikuttaa myös yhteisistä toimintavoista ja tavoitteista sopimiseen (Omin ehdoin, s.32). Ð Avustajat Ryhmän on syytä keskustella myös yleisavustajan ja/tai henkilökohtaisen avustajan asemasta ryhmässä. Ovatko he läsnä keskustelun aikana vai eivät? Yleisavustaja on palkattu henkilö, joka avustaa kokoontumisen käytännön asioissa. Yleisavustaja voi auttaa ryhmäläisiä kahvin keitossa, tarjoiluissa, takkien pukemisessa, riisumisessa, vessassa käynneissä asioissa, joissa ryhmäläisillä voi tulla avun tarvetta kokoontumisen aikana. Yleisavustaja ei ole henkilökohtainen avustaja, joka siis on vain yhden ryhmäläisen käytössä. Projektin kokemuksia: Avustajan läsnäoloon suhtauduttiin kielteisesti. Vaikeavammaisten kokoontuessa tulee kuitenkin ottaa huomioon käytännön järjestelyt ennen ja jälkeen tapaamisen, samoin myös tapaamisen aikana. Lihassairaan on vaikea riisua takkia, laittaa sitä naulaan, jopa juoda kahvia jne. Tässä ryhmässä selviydyttiin vertaistuella ja sillä, että avustajat oli jätetty kotiin. Tämä on vain yksi tapa ratkaista asiat. Tasa-arvoisuuden kannalta palkatun avustajan käyttö voi olla hyvä asia, jotta kenenkään ei tarvitse tuntea jäävänsä kiitollisuudenvelkaan. Palkatun avustajan käyttö edistää tasa-arvoisuuden ohella kaikkien ryhmäläisten mahdollisuutta keskittyä itse asiaan, eli keskusteluun. Tapaamisajat olleet kuitenkin aika lyhyitä. Palkatun avustajan rooli voi olla hyvin monenlainen. Ryhmän niin halutessa avustaja voi olla kokoontumistilan ulkopuolella ja tulla paikalle vain silloin kun on tarvetta ja siitä on sovittu. Lydia Zidjel, joka toimii mm. vammaisia tyttöjen ja naisten itsepuolustuskouluttajana on sitä mieltä, että henkilökohtaisia avustajia ei pidä ottaa vammaisten ihmisten omiin koulutustilaisuuksiin. He voivat odottaa koulutustilan ulkopuolella, josta heidät on helppo pyytää avustamaan, kun sitä tarvitaan. Avustajien läsnäolo voi vaikuttaa keskustelujen sisältöön ja se estää esim. kokonaan vammaisen työnantajan ja henkilökohtaisen avustajan suhteen käsittelemisen. Joka tapauksessa jokaisen ryhmän on hyvä keskustella ja tehdä päätökset avustajien läsnäolosta tapaamisten aikana. -31-

32 Ð Ryhmän kesto Kuinka kauan ryhmä toimii yhdessä? Vuoden vai toistaiseksi tarpeen mukaan? Ryhmän kesto on riippuvainen ryhmän tehtävästä ja luonteesta. Ryhmän kestosta keskusteleminen virittää ryhmään tulleita jo osaltaan miettimään ryhmän tavoitetta eli mitä he haluavat ryhmältä. Ð Kokoontumiset käytännössä Ryhmässä on sovittava myös missä, milloin ja kuinka usein kokoonnutaan (ks. s ). Sovittaessa näistä asioista on hyvä ottaa huomioon myös vaikeavammaisten, mahdollisesti kuljetuspalvelujen varassa olevien naisten mahdollisuudet osallistua. Vammaispalvelulain mukaan kuukaudessa voi saada vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa. Mikäli nämä matkat ovat jo käytössä, kannattaa yrittää neuvotella sosiaalitoimiston vammaispalvelusta vastaavan henkilön kanssa lisämatkoista nimenomaan naisten vertaisryhmässä käymistä varten. Jos ryhmällä on toimintasuunnitelma, sen voi ottaa mukaan ja perustella hakemusta esimerkiksi sillä, että ryhmä edistää omia edellytyksiä elää ja ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä (vammaispalvelulain 1 ). Ryhmää voi markkinoida myös avosopeutumis-valmennuksena. Useimmiten on toimivaa sopia ryhmälle myös päättymisaika. Se helpottaa jäsenten sitoutumista ryhmään ja antaa toimintaan ryhdikkyyttä. Usein sopivaksi on osoittautunut parin, kolmen vuoden jakso. Päättymisajasta on hyvä keskustella jo ryhmää aloitettaessa. Toiminnan aikana päättymisaikaa voidaan arvioida esim. puolivuosittain tai vuosittain toiminnan aikana (Omin ehdoin, s.33). Ð Seuraavan tapaamisen ohjelma Ryhmän kanssa voi sopia ensimmäisellä kerralla, että seuraavalla kerralla tehdään ryhmälle mahdollisesti toimintasuunnitelma, keskustellaan, miksi olemme yhdessä ja mihin ryhmässä pyrimme. Ryhmäläisiä pyydetään miettimään toiveita ja tavoitteita valmiiksi seuraavaa kertaa varten. Ryhmän yhteisten tavoitteiden miettiminen jo alkuvaiheessa on tärkeää, jotta ne eivät jää epäselviksi. Ryhmän epäselvät tavoitteet lisäävät mahdollista turvattomuutta ja ahdistusta ryhmässä. -32-

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI

Sukulaissijaisvanhempien valmennus. Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 1 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän käsikirja Loppuraportti Sukulaissijaisvanhempien valmennus Vahvuudet ja kehittämistarpeet YHTEISEN ARVIOINNIN LOPPURAPORTTI 2 Sukulaissijaisvanhemmuus sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016

SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 SAAVUTETTAVUUSOHJELMA 2014 2016 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä, Yhteinen kirkkoneuvosto 28.11.2013 1 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 1. SAAVUTETTAVA SEURAKUNTA.2 2. FYYSINEN SAAVUTETTAVUUS ELI ESTEETÖN

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN Tässä esityksessä käydään lyhyesti läpi lapsen ja vanhemman välisen yhteyden säilyttämisen osaalueita, joita on tärkeä huomioida lapsen huostaanoton tai

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.

Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen. Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6. Kansalaisten asenteet rakennetun ympäristön esteettömyyteen liittyen Tutkimuksen keskeisimmät tulokset Tiedekeskus Heureka 20.6.2016 Esteettömyystutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Invalidiliiton

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Pohdittavaa apilaperheille

Pohdittavaa apilaperheille 14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET

VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET VASTUUVALMENTAJAN TOIMINTAPERIAATTEET 2013-2014 VASTUUVALMENTAJALLE! Kiitokset päätöksestä osallistua yhtenä tärkeänä osana joukkuetoimintaan. Kädessäsi on vastuuvalmentajan toimenkuva tässä seurassa.

Lisätiedot

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki

4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä. Järjestötila Länsimäki 4V:n asukastyön pääsuunnitteluryhmä Järjestötila Länsimäki 16.8.2010 Ohjelma 13:00 Kahvia, aluekoordinaattori Liisa Juustila esittelee järjestötilaa sekä asukastyötä Vantaalla 14:00 4V-hankkeen kuulumiset

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä

Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana. Aluevastaava Matti Mäkelä Yhdistyksen perustehtävä lähtökohtana Aluevastaava Matti Mäkelä YHDISTYKSEN PERUSTEHTÄVÄ OMAISHOITOPERHEIDEN TAVOITTAMINEN OMAISHOITOPERHEIDEN TUKEMINEN YHDISTYS OMAISHOIDON KEHITTÄJÄNÄ, EDUNVALVONTA Miten

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA

JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA JOHTAMISEN MONET MUODOT YHDISTYSTOIMINNASSA 22.4.2012 Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus anne.ilvonen@ok-opintokeskus.fi 1 MENESTYVÄ YHDISTYS Monipuolinen toiminta Aktiivinen jäsenistö Sujuvat

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea

Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisen työotteen arkea Sukupuolisensitiivisuus tarkoittaa kykyä ja herkkyyttä huomioida sukupuolen erilaiset vaikutukset lasten ja nuorten kasvussa ja kehityksessä. Siihen liittyy myös

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Hyvää mieltä perheen arkeen

Hyvää mieltä perheen arkeen Hyvää mieltä perheen arkeen Marja Snellman-, KM, LO, Sos.tt. Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin mielenterveysjärjestö Sitoutumaton kansanterveys- ja kansalaisjärjestö Mielenterveysseura pyrkii siirtämään

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Joukkue jossa lapsi pelaa

Joukkue jossa lapsi pelaa Seurakysely 2016 / Yhteenveto kaikista vastauksista Vanhemmat Vastaajia yhteensä 129 Joukkue jossa lapsi pelaa Muu, mikä? D-tytöt C-tytöt G6(-10)-nappulat F8-G7 (-08-09)-nappulat F9 (-07)-pojat/musta F9

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011

CxO Mentor Oy. MDM-työpaja -esittely. Luonnos (08/2011) Luonnos - CxO Mentor Oy 2011 CxO Mentor Oy CxO Mentor Oy MDM-työpaja -esittely Luonnos (08/2011) Miksi? IT/ICT, IT-palvelut ja niillä käsiteltävä tieto ovat nykyään tuottavuuden lisäämisen, innovaatioiden ja kasvun tärkein lähde.

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot