KESKI POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KULTTUURIALAN TYÖRYHMÄN AINEISTOA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KULTTUURIALAN TYÖRYHMÄN AINEISTOA"

Transkriptio

1 KESKI POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KULTTUURIALAN TYÖRYHMÄN AINEISTOA

2 1. Taustaa ja ryhmän tehtävä Syksyllä 2011 toimintaympäristössä tapahtui lukuisia muutoksia. Hallitusohjelmassa ja valtion budjetissa väläyteltiin ammatillisen koulutuksen leikkauksia ja alustavia valtakunnallisia aloituspaikkalukemia oli jo saatavilla. Kulttuurialalle suunniteltiin kaikille koulutusasteille valtavia leikkauksia, mikä aiheutti myös KPEDU:n sisällä huolta kulttuurialan koulutuksen tulevaisuudesta. Toinen asia, joka sattuu samaan ajanjaksoon, on Keski Pohjanmaan Opiston ja aikuisopiston viestinnän koulutuksen investointisuunnitelmat. Haluttiin kartoittaa vapaamuotoisesti hiukan yhteistyömahdollisuuksia, tunnelmia ja lähtökohtia lähinnä viestintäalan investointisuunnitelmien pohjalta. Työryhmää ei asetettu virallisesti, vaan se kokoontui spontaanisti Keski Pohjanmaan opiston rehtorin Kari Ilmosen kutsumana. Ryhmä asetti itselleen tavoitteeksi kerätä nykytilanteesta faktatietoa kulttuurialan koulutuksen aloituspaikkojen mahdollista puolustamista varten ja viestittää yhtymän johdolle ajatuksia koulutuksen kehittämistä varten. Työryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa, kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa kevätlukukauden alkupuolella (kokousmuistiot liitteinä 1 3). Tähän asiakirjaan on koottu aineistoa, joka oli esillä kokouksissa. 2. Aineisto lyhyesti Uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa esitetään valtakunnallisesti kulttuurialan nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen vuodelle 2016 n. 50 %:n leikkausta verrattuna vuoden 2009 aloittajamääriin (liite 4). Käsi ja taideteollisuudessa leikkaus olisi 47,8 % ja viestinnässä 62,0 %. Vuosina koulutusyhtymän nuorisoasteella aloittaneista keskimäärin 5,6 % oli kulttuurialan opiskelijoita joko Toholammilla käsi ja taideteollisuusalalla tai Kälviällä Keski Pohjanmaan opiston audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa. Vuonna 2009 näiden kahden alan osuus kaikista aloittaneista oli valtakunnallisesti 6,8 % ja vuonna 2016 suunnitelmien mukaan osuus olisi 3,1 %. Lukemia ei aivan täysin voi verrata keskenään, koska KPEDU:lla ei ole kaikkia mahdollisia tutkintoja tarjolla, jolloin kulttuurialan osuus nousee väkisinkin korkeammaksi. Joka tapauksessa aloittajamäärät ovat olleet koulutusyhtymässä perinteisesti pienet (alle 40/vuosi) ja osuus tarjonnasta lähentelee valtakunnallista tavoitetta v Koulutusyhtymä ei ole monen muun koulutuksen järjestäjän tavoin lähtenyt lisäämään esim. viestinnässä nuorten peruskoulutusta tietynlaisesta muotialasta huolimatta.

3 Aikuiskoulutuksen osalta voi todeta, että aikuisopiston audiovisuaalisen viestinnän näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aloituspaikkoja on vuosina ollut tarjolla 32 kpl/vuosi (liite 5). Koulutus on valtakunnallista ja siihen on satsattu vuosien varrella paljon. Aikuiskoulutuksen osalta ei ole vielä olemassa alakohtaisia leikkaustavoitteita, mutta hallitusohjelmassa esitettiin jo alustavia lukemia euromääräisistä leikkauksista. Myös oppisopimuskoulutuksesta ollaan leikkaamassa resursseja ja työvoimakoulutukset ovat olleet jo pitemmän aikaa jäissä Keski Pohjanmaalla. Tilanne on siis haastava myös aikuiskoulutuksen osalta. Koulutusyhtymä ei ole ainakaan tässä vaiheessa rajoittamassa aloituspaikkatarjontaa kaavailtujen leikkausten johdosta. Viimeisten tietojen mukaan huhtikuun 2012 aikana alueille ja mahdollisesti myös koulutuksen järjestäjille tullaan esittämään koulutuksen määrälliset tavoitteet, jotka tulisivat voimaan vuoden 2014 alusta. Luonnollisesti tämän mukaan toimintaa on arvioitava uudelleen, jos suuria leikkauksia on koulutusyhtymälle luvassa. Nuorten koulutuksen aloittajamääriä perusteltaessa tulee keskeisenä argumenttina käyttää sitä, että Keski Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoihin tulee perinteisesti muuta maata huomattavasti enemmän opiskelijoita maakunnan ulkopuolelta. Vuonna 2011 yhteishaun opiskelupaikan vastaanottaneista tuli maakunnan ulkopuolelta 35,4 %. Artesaanikoulutuksessa lukema oli n. 70 % ja Kälviän viestinnän koulutuksessa 50 % (liite 6). Kaikkiaan Keski Pohjanmaan maakunnan osalta nuorten koulutuksen ns. nettovirta oli vuonna 2008 n. 17 % plussalla (liite 7). Lukema oli valtakunnallisesti Hämeen maakunnan ohella aivan poikkeuksellinen. Vuonna 2009 lukema oli jo yli 18 %. Tämä tarkoittaa siis sitä, että maakuntaan tulee lähes viidennes enemmän opiskelijoita maakunnan ulkopuolelta kuin lähtee maakunnan ulkopuolelle. Tämä johtuu vetovoimaisista koulutuksista mutta erityisesti myös siitä, että Keski Pohjanmaan koulutusyhtymän jäsenkunnat muodostavat ydinmaakuntaan verrattuna huomattavasti laajemman alueen. Uhkana on se, että koulutuspaikkoja tullaan mitoittamaan tiukasti maakuntien omien ikäluokkien tarpeisiin. Tässä tapauksessa tilanne KPEDU:n kannalta olisi muihin nähden erittäin epäedullinen. Liitteestä 8 löytyy lähialueiden koulutustarjontaa kulttuurialalla. Työryhmässä kerättiin erilaista tilasto ja arviointitietoa monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi nuorten koulutuksen elinvoimaisuutta on perinteisesti arvioitu ns. elinvoimakertoimella, jossa osatekijät ovat vetovoimaisuus, osuvuus (työlliset ja jatkoopiskelijat valmistuneista), läpäisy määräajassa sekä asema tulevaisuuden työmarkkinoilla (liite 9). Artesaanikoulutus sijoittui v näillä mittareilla KPEDU:n eri koulutusohjelmien vertailussa heikoimpaan neljännekseen. Kälviän viestinnän koulutus oli keskivaiheilla. Nuorten koulutuksen tuloskortit löytyvät liitteistä

4 Koulutusyhtymä on yhteistyössä Kokkolan TE toimiston kanssa kartoittanut jo vuodesta 2005 lähtien nuorisoasteelta valmistuneiden opiskelijoiden työttömyysastetta. Ns. Reimaritilastot artesaanikoulutuksen ja media assistenttikoulutuksen osalta löytyvät liitteestä 12. Artesaanikoulutuksesta ei ollut viimeisimmässä kahdessa mittauksessa ainuttakaan työtöntä työhallinnon rekistereissä. Media assistentin osalta kannattaa seurata tilastoja hiukan pidemmältä ajalta, koska valmistuneita on niin pieni määrä. Lukema onkin ollut vuosina pääsääntöisesti KPEDU:n keskiarvon alapuolella. Kevään 2012 yhteishausta oli saatavilla jo ennakkotietoja (liite 13). Käsi ja taideteollisuusalan hakijamäärän osalta verrattaessa aikaisempiin vuosiin tulee ottaa huomioon se, että lukemassa ei ole vielä jälki /lisähakuja. Vetovoimaisuus on kuitenkin selvästi KPEDU:n keskiarvon alapuolella. Audiovisuaalisen perustutkinnon osalta tilanne on huomattavasti parempi. Koulutusyhtymän kokonaishakijamäärä putosi hiukan edellisvuoteen verrattuna, mutta säilytti hyvän tasonsa edelleen. Aikuiskoulutuksista ei ollut saatavilla hakijamääriä. Muutenkin aikuiskoulutuksen tilastotieto on vaikeammin saatavissa KPEDU:n tietojärjestelmistä. Kaikki kolme yksikköä tuottivat SWOT analyysin ja Keski Pohjanmaan opiston osuudessa oli hiukan laajempaa pohdintaa kulttuurialan näkymistä (liitteet 14 16). Työryhmässä keskusteltiin aikuisopiston ja Keski Pohjanmaan opiston yhteistyöstä viestinnän koulutussisältöjen ja tilojen yhteiskäytön osalta varsinkin tuleviin investointeihin nähden. Halukkuutta ja valmiutta on lisätä valinnaisten tutkinnonosien määrää opistojen välillä. Investoinneissa on jo otettu huomioon opistojen tarpeet siten, että samoja tiloja ja laitteita on mahdollisimman vähän. Kälviällä valokuvaukseen keskittynyt koulutus tarvitsee edelleenkin omia tiloja ja laitteita, joita voidaan hyödyntää myös kansanopistokoulutuksessa. Aikuisopistossa uuden mediakeskuksen tilat on suunniteltu siten, että niitä voidaan hyödyntää mm. verkko opetuksen avulla mahdollisimman käyttäjäystävällisesti alueellisesti ja laajemminkin. Toholammin käsi ja taideteollisuusala eroaa kahdesta muusta kulttuurialan koulutuksesta muodostaen täysin oman alansa. 3. Yhteenvetoa Tätä kirjoittaessa kulttuurialan lopulliset koulutuspaikkamäärät ovat vielä avoinna, joten on tyydyttävä tässä vaiheessa yhteenvetoon ilman konkreettisia ehdotuksia toimintamalleista. Työryhmä on yhdessä koonnut ja käsitellyt keskeisiä tilastoaineistoja, jotka mahdollista jatkokäsittelyä varten löytyvät kätevästi yhdestä ja samasta kansiosta. Ennen kaikkea työryhmän merkitys on korostunut siinä, että koulutusyhtymän sisälle on luotu joustavia ja hyvähenkisiä keskusteluyhteyksiä sekä rakennettu tahtoa ja valmiuksia toimia yhteistyössä

5 vaikeissakin rakennemuutostilanteissa. Työryhmä voidaan kutsua kokoon lyhyelläkin varoitusajalla esimerkiksi kannanottojen tai lausunnon laatimista varten. Vaikka Kesun näkökulmasta katsoen tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta, kulttuurialan koulutuksen säilyttämistä yhtymän alueella nykyisessä mittakaavassa voidaan perustella mm. koulutuksen vetovoimaisuudella, monitahoisilla alueellisilla tarpeilla, koulutussisältöjen luovalla profiloinnilla ja yhtymän sisäisellä yhteistyöllä ja synergialla. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös opistojen erityispiirteisiin, joita lyhyesti voidaan kuvata seuraavasti: Keski Pohjanmaan Opiston vahvuuksiin kuuluu esimerkiksi audiovisuaalisen perustutkintokoulutuksen saumaton yhteistyö kansanopistolinjojen, varsinkin valokuvauksen kanssa. Opistossa panostetaan yhä enemmän myös siihen, että audiovisuaalista viestintäosaamista sovelletaan ja tarjotaan kulttuurialojen lisäksi myös muille aloille, kuten sosiaali ja terveysalalle. Opistossa audiovisuaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja markkinointia vahvistetaan entistä määrätietoisemmin. Artesaaniopiston vahvuuksina on hyvät kansainväliset yhteistyöverkostot sekä innostunut ja ammattitaitoinen luova henkilökunta, joka ei pelkää uusia haasteita. Opinnoissa korostuu työelämälähtöisyys, opiskelun aikana tehdään ulkopuolisille asiakkaille töitä (asuntomessut, korut jne...) Tämä mahdollistaa sen, että yrittäjyys tulee tutuksi jo opiskelun aikana. Keski Pohjanmaan aikuisopistolla on pitkät perinteet viestintäalan kouluttajana. Vahvuuksia on työelämälähtöinen koulutus, yritysyhteistyö ja erinomainen tuotantotekninen infrastruktuuri. Koulutus on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa henkilökohtaiset oppimispolut. Opetustyön tukena on monipuolinen projektitoiminta, jonka avulla on voitu kehittää ja luoda uusia oppimisympäristöjä mm. alueellinen netti tv portaali Uuden mediakeskuksen valmistuminen luo alueelle uusia mahdollisuuksia hyödyntää nykyaikaista viestintäteknologiaa.

6 Kulttuurialan koulutuksen työryhmä Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto, Kälviä klo lounas + kokous klo Läsnä: Aarne Törmänen, Kari Ilmonen, Jussi Järviniemi, Terhi Seppälä, Mika Väisälä, Janne Erkkilä, Tapani Salomaa, Harri Lundell, Kaisa-Leena Ahlroth Muistio: 1. Kari Ilmonen avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat 2. Sihteeriksi valittiin Terhi Seppälä 3. Yhtymätason hahmotelmat Harri Lundell esitteli taustamateriaalia a) aloituspaikat v sekä arvio opiskelijamääristä b) elinvoimakerroin vuonna 2011 pistejärjestys tutkinnoittain (vetovoimaisuus, osuvuus, läpäisy, tulevaisuus = yhteensä) audiovisuaalisen viestinnän elinvoimakerroin 12,7 ; artesaani 7,7 c) tuloskortit; artesaaniopiston ja kulttuuriopiston luvut d) Koulutus ja tutkimus vuosina (kesun liitteenä oleva luonnostaulukko), e) kesun sisällöstä, alueelliset tavoitteet: OKM:n esitys: Pohjanmaalle 12 % vähemmän aloituspaikkoja kuin 2009; ikäluokkatilanne: 2016 pienin ikäluokka Keski-Pohjanmaalla, jonka jälkeen alkaa kuitenkin nousta; koulutustakuu: ikäluokka pitää kouluttaa; toisen tutkinnon suorittajat ohjataan näyttötutkintokoulutukseen eikä perustutkintoon; Tilastot hämäävät kun verrataan ikäluokkia ja maakunnan aloituspaikkoja, meille kuitenkin tulee 35 % maakunnan ulkopuolelta; valtakunnalliset koulutukset esim. Perho, Kannus (kennel), Ehkä vuoden päästä tulee alueelliset luvut ammatilliselle puolelle, sillä ensin AMK:n tilanne ratkaistaan. Koulutusyhtymä ei lähde toistaiseksi vähentämään opiskelijapaikkoja, vaan odotamme virallisia päätöksiä. 4. Aikuisopiston mediakeskuksen tilanne Janne Erkkilä ja Mika Väisänen esittelivät rakennushanketta. Kyseessä 2 milj. hanke, 1000 m2 ja se valmistuu vuoden 2012 lopussa. Uudet tilat palvelevat koko koulutusyhtymää ja kampusaluetta esim. verkko-oppimisen laajentumisen myötä. Tarkoitus markkinoida tiloja myös kaupallisesti alueen toimijoille ja valtakunnallisille tuotantoyhtiöille. 1. krs:ssa mm. verkko-opetustila, toimisto, kaksi äänistudiota / miksaamoa, neuvotteluhuone, taukohuone, wc-tilat, valokuvaustudio, kalustovarasto. 2. krs:ssa 3 medialuokkaa, elokuvateatteri/auditorio/videokonferenssit, kaksi editointitilaa, tarkkaamotilat, TV-studio. 5. Kälviän audiovisualisen opetuksen suuntaviivat Jussi Järviniemi ja Terhi Seppälä kertoivat Kälviän tilanteesta. Keskusteltiin mahdollisesta yhteistyöstä aikuisopiston kanssa esim. tilojen yhteiskäyttöä sekä audiovisuaalisen viestinnän

7 perustutkinnon tutkinnonosien valinnaisuuden lisäämistä opiskelijoille molemmista opistoista. Kälviälle ei rakenneta samanlaisia erikoistiloja mitä aikuisopistossa, sen sijaan hankitaan siirrettävää kalustoa tapahtumien tekniseen tuottamiseen opiston ulkopuolella. Kälviällä kuitenkin alan perustutkinnon lisäksi vahva valokuvauksen opetus kansanopistopuolella sekä ammattitutkinnossa, mitä varten valokuvaukseen tarvittavia tiloja, kalusteita ja laitteita tarvitaan edelleen myös Kälviällä. 6. Artesaaniopiston tilanne Aarne Törmänen kertoi Artesaaniopiston kuulumisia. Toholammin vahvuuksia ovat hopea-ala ja sisutusala. Hopea-alan osaajia koulutetaan vain kolmessa paikassa Suomessa. Sisustusalaa kehitetään uuden sisutuslukion kautta ja linjan opiskelijat suorittavat 4 vk tutkinnosta Englannissa. Keramiikka ja sisustuspuolen koulutus alkaa vuoden alusta aikuiskoulutuksena. Ammattiopiston kanssa tehdään yhteistyötä sekä myös Arteman kanssa; opiskelija voi vallita tutkinnon osia myös Artemasta. 7. Keskeisimmän johtopäätökset Lähitulevaisuudessa ei siis syytä panikointiin eikä hätiköityihin ratkaisuihin; mitään lopullisia päätöksiä opiskelijapaikkojen vähennyksistä ei ole vielä tehty. Yhteistyötä eri talojen kesken opetuksellisesti ja tilojen suhteen kehitetään. Kalajoella ja Toholammilla yhteistyö jatkuu. Voimavarat satsataan siihen, että yhteistyössä viedään koulutuksen laatua eteenpäin ja lähdetään siitä, että Keski-Pohjanmaalta ei koulutuksia lakkauteta. Harri Lundell lisäsi, että koulutuksen järjestäjän tehtävä tehdä lausunnot, jos supistuksiin ryhdytään. Työryhmä voi keskustella ja kerätä taustatietoa tarvittaessa. Harri lähettää liitteet sähköisesti ja perehtyy uuteen kesuun ja selvittää, miten maakuntaliitossa asia etenee. Koulutustarjonnan tarkastelu Optiman ja Jedun kanssa syytä tehdä. Keski-Pohjanmaan liitossa luovan alan kehittämistyöryhmä: keskittyy hankkesiin ja maakuntaohjelmaan, Kari Ilmonen menee myös mukaan tai katsoo sinne sijaisen, Mika Väisälä on myös siinä mukana. Päätettiin että tehdään SVOTit kaikista kulttuurialan tutkinnoista. seuraava kokous: klo Keski-Pohjanmaan Opistolla Kälviällä ja sitä ennen opisto tarjoaa lounaan.

8 Kulttuurialan yhteistyöryhmän palaveri , lounas klo 11 12, kokous klo paikka: Keski Pohjanmaan Opisto läsnä: Jarmo Matintalo, Tapani Salomaa, Aarne Törmänen, Jukka Penttinen, Kari Ilmonen, Mika Väisälä, Janne Erkkilä, Jussi Järviniemi, Terhi Seppälä (sihteerinä) 1. Tarkasteltiin Harri Lundellin lähettämiä tilastotaulukoita (3 kpl) mm. opiskelijamääriä. Taulukot jaettiin osallistujille. 2. Esiteltiin opistojen SWOT analyysejä ja jaettiin ne kirjallisesti osallistujille a. Jussi esitteli Keski Pohjanmaan Opiston analyysin b. Janne ja Mika esittelivät aikuisopiston analyysin c. Aarne esitteli artesaaniopiston analyysin keskusteltiin aiheesta 3. Jukka Penttinen kertoi mm. että koulutukseen käytettävä rahamäärä ei tulevaisuudessa ainakaan ole nousemassa vaan pienenee, minkä vuoksi toimintaa ei ole mahdollista kasvattaa; täydennyskoulutukseen ja aikuiskoulutukseen on myös tulossa rajoituksia eikä sitä korvata yritysrahoituksella. Jatkossa tarvitaan synenergiaa ja yhteistoimintaa koulutuksen järjestämisessä. 4. Seuraava kokous Keski Pohjanmaan Opistolla klo 11 14, aloitetaan lounaalla. Maaliskuun kokoukseen otetaan käsiteltäväksi: a. työllistymistilastot; minne valmistuneet ovat sijoittuneet b. synenergia oppilaitosten kesken

9 Kulttuurialan yhteistyöryhmän kokous , lounas klo 11 12, kokous klo Paikka: Keski Pohjanmaan Opisto läsnä: Jarmo Matintalo, Aarne Törmänen, Kari Ilmonen, Mika Väisälä, Janne Erkkilä, Harri Lundell ja Kari Ilmonen (puheenjohtaja ja sihteeri) Kokouksen keskusteluteemat: 1. Ilmonen esitteli kulttuurialojen kehämäisyyttä ja laajaa ansaintalogiikkaa, luovan talouden näkymiä sekä kulttuurin ja aluekehittämisen yhteyttä (ks. PP sivut liitteinä). 2. Tarkasteltiin ja tulkittiin yhteishaussa vuosina olleiden kulttuurikoulutusten vetovoimaisuusosoittimia nuorten osalta. Pantiin merkille hakijoiden ja sisään otettujen määrät myös aikuisopiston osalta. 3. Tarkasteltiin koulutusalojen työllisyystilastoja. Todettiin tarve saada tuoreempia ja yksityiskohtaisempia tietoja opiskelijoiden sijoittumisesta valmistumisen jälkeen. 4. Todettiin opetuksen tuloskortit keskeiseksi osoittimeksi perusteltaessa kulttuurialan koulutuspaikkojen säilyttämistä. Kyse on yhtymässä yhteensä noin 240:stä kulttuurialan vuosittaisesta koulutuspaikasta, jotka jakautuvat karkeasti seuraavalla tavalla: aikuisopisto 90 (aikuiset) artesaaniopisto 60 (nuoret) ja 40 (aikuiset) K P:n Opisto 50 (nuoret) 5. Sovittiin, että Ilmonen ja Lundell kokoavat yhteistyöryhmän kokousmuistiot ja kokouksissa läpikäydyt tilastot sekä laativat kansioon lyhyen esittelysivun. Kansiosta tiedotetaan myös yhtymän johtoryhmälle. 6. Seuraava kokous pidetään tarvittaessa keväällä tai viimeistään syksyllä. Lundell tekee kokouskutsun. Jos tilanne vaatii, työryhmä laatii kannanoton yhtymän kulttuurialan koulutuspaikkojen jatkuvuudesta Ilmonen lupasi olla tukena tässä tehtävässä.

10 KESU ALOITTAJATAVOITTEET AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS (NUORET) Koulutus ja opintoala aloittaneet 2009 tavoite 2016 erotus abs. erotus % osuus 2009 osuus 2016 KPEDU al (KA) osuus KPEDU:n paikoista 1. Humanistinen ja kasvatusala ,3 % 2,0 % 1,8 % 21,0 2,5 % Vapaa aika ja nuorisotyö ,2 % 1,0 % 0,8 % 21,0 2,5 % Kielitieteet ,3 % 0,1 % 0,1 % Opetus ja kasvatustyö ,1 % 0,8 % 0,8 % 2. Kulttuuriala ,4 % 7,6 % 3,8 % 47,0 5,6 % Käsi ja taideteollisuus ,8 % 4,0 % 2,1 % 28,0 3,3 % Viestintä ja informaatiotieteet ,0 % 2,8 % 1,0 % 19,0 2,3 % Teatteri ja tanssi ,5 % 0,1 % 0,1 % Musiikki ,7 % 0,7 % 0,5 % 3. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,4 % 11,6 % 11,6 % 109,7 13,0 % Liiketalous ja kauppa ,4 % 11,6 % 11,6 % 109,7 13,0 % 4. Luonnontieteiden ala ,3 % 3,6 % 2,1 % 21,7 2,6 % Tietojenkäsittely ,3 % 3,6 % 2,1 % 21,7 2,6 % 5. Tekniikan ja liikenteen ala ,6 % 43,6 % 43,9 % 322,0 38,2 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,7 % 8,6 % 8,6 % 59,7 7,1 % Kone, metalli ja energiatekn ,9 % 7,1 % 8,8 % 54,3 6,4 % Sähkö ja automaatiotekniikka ,0 % 5,8 % 4,8 % 39,7 4,7 % Tieto ja tietoliikennetekniikka ,8 % 2,9 % 2,1 % 7,3 0,9 % Graafinen ja viestintätekniikka ,8 % 0,6 % 0,6 % Elintarvikeala ja biotekniikka ,3 % 1,7 % 1,3 % 29,7 3,5 % Prosessi, kemian ja materiaalit ,3 % 5,2 % 5,0 % 70,0 8,3 % Tekstiili ja vaatetustekniikka ,8 % 1,3 % 1,0 % 17,7 2,1 % Ajoneuvo ja kuljetustekniikka ,7 % 8,9 % 10,7 % 43,7 5,2 % Muu tekniikan ja liikenteen koul ,6 % 1,5 % 1,0 % 6. Luonnonvara ja ympäristöala ,6 % 5,8 % 5,6 % 125,0 14,8 % Maatilatalous ,2 % 2,9 % 2,8 % 108,0 12,8 % Puutarhatalous ,2 % 1,2 % 1,0 % kalatalous ,6 % 0,1 % 0,1 % Metsätalous ,5 % 1,1 % 1,4 % Luonto ja ympäristöala ,0 % 0,5 % 0,2 % 17,0 2,0 % 7. Sosiaali, terveys ja liikunta ala ,9 % 16,8 % 18,7 % 132,3 15,7 % Sosiaali ja terveysala (yhteiset) ,2 % 12,4 % 15,4 % 114,0 13,5 % Hammaslääketiede ja huolto ,8 % 0,1 % 0,1 % Kuntoutus ja liikunta ,3 % 0,8 % 0,8 % Farmasia ja muu lääkehuolto ,9 % 0,3 % 0,3 % Kauneudenhoitoala ,5 % 3,3 % 2,1 % 18,3 2,2 % 8. Matkailu, ravitsemis ja tal.ala ,1 % 13,7 % 12,7 % 64,0 7,6 % Matkailuala ,1 % 2,2 % 1,4 % Majoitus ja ravitsemisala ,6 % 10,5 % 9,6 % 59,7 7,1 % Kotitalous ja kuluttajapalvelut ,1 % 0,7 % 0,7 % 3,7 0,4 % Puhdistuspalvelut ,7 % 0,3 % 1,0 % 0,7 0,1 % Muu marata koulutus ,0 % 0,1 % 0,0 % Ammatillinen peruskoul. yht ,6 % 842,7

11 ALOITUSPAIKAT V SEKÄ ARVIO OPISKELIJAMÄÄRISTÄ ALOITUSPAIKAT ARVIO OPISKELIJAMÄÄRÄSTÄ Koulutusala/tutkinto OPISTO/ yksikkö Sisäänotto syksyllä 2011 Luonnos ehdotus Ennakointia 2012 LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALA Hevostalouden perustutkinto (pk, yo ja kaksoistutk.) MSO Kaustinen Hevostalouden perustutkinto, aikuiset MSO Kaustinen Maatalousalan perustutkinto, turkisala (pk ja yo) MSO Kannus Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoidon ko, kennelala MSO Kannus Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoidon ko, tuotantotalous MSO Kannus Metsätalouden perustutkinto, metsuri, aikuiset MSO Kannus Metsätalouden perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja MSO Kannus Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä (pk) MSO Kannus Maatalousalan pt, maatalousteknologian koulutusohjelma MSO Kannus Maatalousalan perustutkinto, aikuiset MSO Kannus Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto (kaksoistutkinto) MSO Perho Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSO Perho Hevostalouden perustutkinto MSO Perho Maatalousalan perustutkinto, aikuiset MSO Perho Metsätalouden perustutkinto, aikuiset MSO Perho SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto KKO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, pk KSTO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, yo KSTO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, ammattilukio KSTO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, aikuiset KSTO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, kaksikielinen KSTO YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Liiketalouden perustutkinto (pk+yo) KKO Liiketalouden perustutkinto, ammattilukio KKO Liiketalouden perustutkinto, aikuiset KKO Liiketalouden perustutkinto (KV -entinen ruotsink.) KKO Grundexamen inom företagsekonomi, (U4) KKO LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, ammattilukio KKO Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, aikuiset KPAKK TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Laboratorioalan perustutkinto KAO Aikuiset? Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO Aikuiset? Prosessiteollisuuden perustutkinto, aikuiset KPAKK Autoalan perustutkinto KAO Logistiikan perustutkinto KAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO Tieto- ja tietoliikennetekniikan (sähköalan) perustutkinto, ammattilu KAO Kone- ja metallialan perustutkinto KAO Kone- ja metallialan perustutkinto MSO Perho Rakennusalan perustutkinto, aikuiset KPAKK Rakennusalan perustutkinto KAO Puualan perustutkinto KAO Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO Elintarvikealan perustutkinto KAO Talotekniikan perustutkinto KAO Turvallisuusalan perustutkinto KAO KULTTUURIALA Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani (pk, yo ja kaksoimso Toholampi ? Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, aikuiset MSO Toholampi ? Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPAKK Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPKO HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KPKO MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola-ja catering-alan perustutkinto KAO Hotelli-, ravintola-ja catering-alan perustutkinto, ammattilukio KAO Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO Aikuiset? Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, aikuiset (MAMU)?? KPAKK Talouskoulu KAO MUU KOULUTUS Maahanmuuttajien valmistava koulutus KAO Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (AIKALISÄ) KAO Ohjaava ja valmistava koulutus (AMMATTISTARTTI) KAO YHTEENSÄ Nuoret joista ammattilukio Aikuiset

12 Keski-Pohjanmaan maakunnasta tulleiden osuus yhteishaussa opiskelupaikan vastaanottaneista v Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 40,3 % 29,4 % 32,4 % 28,95 % MSO, Kannus 46,2 % 40,5 % 34,7 % 33,80 % Luonnonvara- ja ympäristöala 46,2 % 40,5 % 34,7 % 33,80 % - Maatilatalous 43,1 % 42,9 % 29,3 % 37,04 % - Metsätalous 57,1 % 31,3 % 57,1 % 23,53 % MSO, Kaustinen 5,0 % 9,1 % 12,0 % 4,76 % Luonnonvara- ja ympäristöala 5,0 % 9,1 % 12,0 % 4,76 % - Maatilatalous 5,0 % 9,1 % 12,0 % 4,76 % MSO, Perho 44,9 % 19,6 % 37,0 % 33,33 % Tekniikan ja liikenteen ala 89,5 % -- 85,7 % 71,43 % - Kone-, metalli- ja energiatekniikka 89,5 % -- 85,7 % 71,43 % Luonnonvara- ja ympäristöala 16,7 % 19,6 % 28,2 % 23,08 % - Luonto- ja ympäristöala 0,0 % 11,1 % 11,1 % -- - Maatilatalous 17,9 % 21,6 % 33,3 % 23,08 % MSO, Toholampi 44,0 % 30,3 % 36,4 % 29,63 % Kulttuuriala 44,0 % 30,3 % 36,4 % 29,63 % - Käsi- ja taideteollisuus 44,0 % 30,3 % 36,4 % 29,63 % Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 75,0 % 50,0 % 28,2 % 47,06 % Humanistinen ja kasvatusala 70,8 % 28,6 % 25,0 % 44,44 % - Vapaa-aika- ja nuorisotyö 70,8 % 28,6 % 25,0 % 44,44 % Kulttuuriala 80,0 % 73,7 % 31,6 % 50,00 % - Viestintä ja informaatiotieteet 80,0 % 73,7 % 31,6 % 50,00 % Kokkolan ammattiopisto 77,8 % 80,2 % 74,4 % 73,09 % Tekniikan ja liikenteen ala 78,7 % 79,2 % 75,6 % 73,27 % - Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 82,1 % 91,2 % 82,1 % 76,92 % - Arkkitehtuuri ja rakentaminen 84,4 % 82,9 % 69,0 % 71,67 % - Elintarvikeala ja biotekniikka 63,6 % 58,1 % 71,1 % 52,50 % - Kone-, metalli- ja energiatekniikka 81,8 % 73,2 % 66,7 % 90,00 % - Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 70,5 % 75,9 % 77,6 % 72,73 % - Sähkö- ja automaatiotekniikka 89,6 % 73,5 % 84,6 % 68,29 % - Tekstiili- ja vaatetustekniikka 66,7 % 90,0 % 77,8 % 73,68 % - Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,0 % 88,9 % 94,12 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 73,5 % 85,5 % 69,4 % 72,22 % - Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 0,0 % 100,0 % 60,0 % 88,89 % - Majoitus- ja ravitsemisala 74,6 % 85,2 % 71,0 % 69,84 % - Puhdistuspalvelut -- 0,0 % Kokkolan kauppaopisto 79,2 % 93,2 % 88,2 % 79,43 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon 78,8 % 96,6 % 86,9 % 78,79 % - Liiketalous ja kauppa 78,8 % 96,6 % 86,9 % 78,79 % Luonnontieteiden ala 89,5 % 96,0 % 95,0 % 95,00 % - Tietojenkäsittely 89,5 % 96,0 % 95,0 % 95,00 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 71,4 % 75,0 % -- 68,18 % - Kauneudenhoitoala 71,4 % 75,0 % -- 68,18 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 59,5 % 66,7 % 74,3 % 69,09 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 59,5 % 66,7 % 74,3 % 69,09 % - Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 59,5 % 66,7 % 74,3 % 69,09 % KPEDU YHTEENSÄ 61,8 % 68,1 % 65,1 % 64,61 % Aloittaneiden lukumäärät Keski-Pohjanmaalta ,9 % - Muualta ,1 % - YHTEENSÄ ,0 % Aloittaneiden osuudet Keski-Pohjanmaalta 61,8 % 68,1 % 65,1 % 64,6 % - Muualta 38,2 % 31,9 % 34,9 % 35,4 % - YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

13 NUORTEN AMMATILLISENKOULUTUKSEN UUSIEN OPISKELIJOIDEN NETTOVIRTA VUONNA 2008MAAKUNNITTAIN = Maakunnan ulkopuolelta tulleet vähennettynä maakunnan ulkopuolelle lähteneillä jaettuna aloittaneilla Keski Pohjanmaa 16,7 % Häme 14,2 % Pohjois Savo Päijät Hame Satakunta 4,6 % 5,4 % 5,3 % Etelä Savo Pirkanmaa Etelä Pohjanmaa Keski Suomi 2,6 % 2,0 % 1,6 % 1,1 % 0,3 % Uusimaa 0,8 % Kymenlaakso 2,5 % Pohjois Pohjanmaa 2,6 % Lappi 3,2 % Pohjois Karjala 3,6 % Pohjanmaa 5,0% Varsinais Suomi 19,1 % 18,1 % 17,0 % Itä Uusimaa Etelä Karjala Kainuu 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Lähde: Opetushallitus/ennakointiyksikkö

14 Opetushallituksen WERA - web-raportointipalvelu Lähde: Opetushallituksen oppilaitostietojärjestelmä OPTI Nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen aloituspaikat 2012 kulttuurialalla opintoaloittain Koulutusala Opintoala Peruskoulutuksen nuorten paikat aloituspaikat aikuisten paikat nuor. ja aik. yhteensä 13 Keski-Suomi 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht Keski-Suomi yhteensä Etelä-Pohjanmaa 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Kulttuuriala yht Etelä-Pohjanmaa yhteensä Pohjanmaa 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht Pohjanmaa yhteensä Keski-Pohjanmaa 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht Keski-Pohjanmaa yhteensä Pohjois-Pohjanmaa 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht Pohjois-Pohjanmaa yhteensä ALUEET YHTEENSÄ 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht KAIKKI YHTEENSÄ

15 NUORTEN OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEINEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS ELINVOIMAKERROIN VUONNA 2011 TUTKINNOITTAIN Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma yksikkö PISTEYTYS VETOVOI- MAISUUS OSUVUUS LÄPÄISY TULEVAISUUS YHTEENSÄ LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 3 4,0 1 4,25 12,3 Maatalousalan perustutkinto, kennel Kannus 5 4, ,0 Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Kannus 5 4,1 5 4,75 18,9 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus 2 4, ,0 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus 2 4, ,0 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho 1 2,6 2 2,25 7,9 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho 1 4, ,0 Hevostalouden perustutkinto Perho 1 4,0 1 3,5 9,5 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto KKO 5 3,8 3 3,25 15,1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO 4 4, ,1 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT Liiketalouden perustutkinto KKO 4 3,6 1 3,25 11,9 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO 2 2,2 1 1,75 7,0 Grundexamen inom företagsekonomi KKO 0 3,6 3 3,75 10,4 * TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Laboratorioalan perustutkinto KAO 2 1,9 1 2,5 7,4 Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO 3 1,9 3 3,25 11,2 Autoalan perustutkinto KAO 5 3,0 5 4,5 17,5 Logistiikan perustutkinto KAO 5 4,1 3 4,75 16,9 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO 3 2, ,7 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO 2 2,7 2 2,75 9,5 Kone- ja metallialan perustutkinto KAO 2 3,8 4 4,5 14,3 Kone- ja metallialan perustutkinto Perho 1 3,8 4 3,5 12,3 * Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja KAO 4 1,7 5 4,5 15,2 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja KAO 4 1,6 5 4,25 14,9 * Puualan perustutkinto KAO 3 2,4 3 3,5 11,9 Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO 5 1,3 4 3,75 14,1 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO 1 2,3 2 1,5 6,8 Elintarvikealan perustutkinto KAO 3 2,0 3 2,5 10,5 Talotekniikan perustutkinto KAO 5 3,8 5 4,5 18,3 KULTTUURIALA Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi 2 1,9 2 1,75 7,7 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPKO 4 2,2 5 1,5 12,7 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KPKO 4 2,9 4 2,75 13,7 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO 3 3, ,8 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO 1 2,9 4 2,25 10,2 *HUOM! Kaikista muuttujista ei ollut tietoja saatavilla

16 Opetuksen tuloskortti Tutkintotason mittarit, nuorten ammatillinen peruskoulutus Perustutkinnon nimi: KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Opisto/Yksikkö: Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, artesaaniopisto Vuositarkastelu KY yht./ka 2010 muu vertailutieto 2010 oma tavoite vuodelle 2011 oma tavoite vuodelle 2012 Tulokset Perustietoja opiskelijamäärä tutkinnossa 87,5 75,2 74, ,1 74,0 100,0 yhdistelmäopintoja suorittavien määrä 0,8 2,4 2, ,0 12,0 HOJKS-opiskelijoiden määrä 4,6 4,8 4, ,5 5,0 vetovoimaisuus 1,3 1,9 2,3 1,5 1,6 1,7 tutkinnossa aloittaneet ,0 36,0 tutkinnosta valmistuneet ,0 36,0 Vaikuttavuusmittarit työllistyminen 41,6 % 41,5 % ei tied. 58,4 % 65,0 % 70,0 % sijoittuminen jatko-opintoihin 14,3 % 14,6 % ei tied. 10,3 % 16,0 % 17,0 % läpäisyprosentti 47,5 % 51,7 % 54,6 % 64,6 % 100,0 % 100,0 % negatiivinen keskeyttäminen 2,3 % 5,3 % 5,4 % 2,1 % 676,0 % 1,5 % kaikki keskeyttäneet 9,1 % 9,3 % 10,8 % 8,9 % 13,5 % tutkinnossa opettavien opettajien muodollinen kelpoisuus 80,1 % 75,0 % 80,0 % Suoritemittarit lähiopetuksen määrä/ov työssäoppimisen määrä/120 ov osaamisen tunnustamisen määrä, ov/hlö/vuosi, ka. 4,48 8,87 8,22 4, verkko-opintoja tarjolla tutkinnossa kv-vaihtojen määrä, opiskelija/kk /14,75 kk 213/174 kk 11/10,56 työssäoppimispaikkojen määrä koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä ammatillisten tutkinnon osien AON:n keskiarvot 2,35 2,32 2,35 2,21 2,5 2,5 AON työpaikalla/oppilaitoksessa -suhde 41% / 59% 25/75 50/50 AON-arviointiin osallistuneet (ope+ TPO+opiskelija) työkykypassin suorittaneiden määrä opiskelijoiden poissaolot, h/opiskelija keskimäärin 6,15 30,88 65,78 74,80 58,8 30,0 annettujen varoitusten lkm KY yht./ka 2011 muu vertailutieto 2011 Palautemittarit tulokysely ,87 3,87 olokysely ,62 3,62 -- päättökysely ei vast. 3,60 3,77 työelämäpalaute? oma tavoite vuodelle 2011 oma tavoite vuodelle 2012

17 Opetuksen tuloskortti Tutkintotason mittarit, nuorten ammatillinen peruskoulutus Perustutkinnon nimi: AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Opisto/Yksikkö: Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Vuositarkastelu Tulokset KY yht./ka 2010 muu vertailutieto 2010 oma tavoite vuodelle 2011 oma tavoite vuodelle Perustietoja opiskelijamäärä tutkinnossa 32,8 36,1 46, , yhdistelmäopintoja suorittavien määrä 5,0 6,8 8, HOJKS-opiskelijoiden määrä 4,4 4,0 4,0 402,7 7 7 vetovoimaisuus 1,69 2,00 1,25 1,53 tutkinnossa aloittaneet tutkinnosta valmistuneet yksikköhinta tutkinnossa Vaikuttavuusmittarit työllistyminen 36,2 % 36,7 % ei tied. 58,4 % sijoittuminen jatko-opintoihin 23,4 % 22,4 % ei tied. 10,3 % läpäisyprosentti 81,0 % 81,3 % -- 64,6 % negatiivinen keskeyttäminen 3,0 % 0,0 % 0,0 % 2,1 % kaikki keskeyttäneet 3,0 % 2,8 % 2,2 % 8,9 % tutkinnossa opettavien opettajien muodollinen kelpoisuus 80,1 % 70,0 % 80,0 % Suoritemittarit lähiopetuksen määrä/ov työssäoppimisen määrä/120 ov osaamisen tunnustamisen määrä, ov/hlö/vuosi, ka. 0,73 1,33 1,83 4, verkko-opintoja tarjolla tutkinnossa kv-vaihtojen määrä, opiskelija/kk 1/ -- 5/5,75 kk 213/174 kk 2/4 11/4 työssäoppimispaikkojen määrä koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä 879 ammatillisten tutkinnon osien AON:n keskiarvot 2,28 2,36 2,45 2,21 2,3 2,3 AON työpaikalla/oppilaitoksessa -suhde 41% / 59% AON-arviointiin osallistuneet (ope+ TPO+opiskelija) työkykypassin suorittaneiden määrä 0 5 opiskelijoiden poissaolot, h/opiskelija keskimäärin 30,51 74,80 annettujen varoitusten lkm KY yht./ka 2011 muu vertailutieto 2011 Palautemittarit tulokysely ,02 3,87 olokysely ,54 3,62 3,69 päättökysely 3,75 3,60 3,57 työelämäpalaute?

18 50,0 % KPEDU:n kulttuurialan nuorten perustutkinnoista valmistuneiden työttömyysaste v (esim. k tarkoittaa valmistuneiden työttömyysastetta maaliskuussa 2011) 45,0 % 44,4 % 40,00 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 23,1 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 11,0 % 18,2 % 9,3 % 20,0 % 10,6 % 16,7 % 6,7 % 11,8 % 14,5 % 17,6 % 15,9 % 15,4 % 11,4 % 11,4 % 8,3 % 7,1 % 7,1 % 18,8 % 8,0 % 5,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % s.2005 s.2006 s.2007 s.2008 s.2009 k.2010 s.2010 k.2011 s.2011 Media assistentti Artesaani KPEDU YHTEENSÄ

19 TAULUKKO XX. Yhteishaussa (2012) olleiden koulutusten vetovoimaisuus eli kuinka monta ensisijaista hakijaa on ollut yhtä aloitusapaikkaa kohden Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma alustava LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA yksikkö 1,96 1,38 1,99 Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 1,16 1,55 1,23 1,00 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Kannus 6,63 3,54 9,38 2,89 Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Kannus 1,50 1,42 2,00 0,42 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus 1,79 0,94 0,86 1,36 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus 2,17 0,94 0,86 1,36 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho 0,56 0,69 ei hakua 0,57 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho 1,46 1,00 0,44 0,58 Hevostalouden perustutkinto Perho 0,94 1,50 0,5 0,88 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 1,97 1,94 1,89 Hiusalan perustutkinto KKO 2,72 ei hakua 4,33 3,44 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO 1,85 1,94 1,53 1,56 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 1,33 1,44 1,30 Liiketalouden perustutkinto KKO 1,09 1,48 1,40 1,23 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO 2,39 1,39 0,95 1,55 Grundexamen inom företagsekonomi KKO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 1,31 1,50 1,38 Laboratorioalan perustutkinto KAO 1,50 0,81 0,75 0,69 Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO 1,06 2,75 1,38 1,13 Autoalan perustutkinto KAO 1,95 3,25 2,67 2,89 Logistiikan perustutkinto KAO 1,44 1,75 2,33 2,00 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO 1,26 0,95 1,21 1,35 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO 0,89 0,88 0,75 0,75 Kone- ja metallialan perustutkinto KAO 1,55 1,00 1,05 1,45 Kone- ja metallialan perustutkinto Perho ei hakua 0,81 0,36 ei hakua Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja KAO 1,00 2,28 1,53 1,53 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja KAO ei hakua 1,61 ei hakua ei hakua Puualan perustutkinto KAO 1,06 0,67 1,17 1,11 Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO 1,61 1,94 1,83 1,56 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO 1,44 1,28 0,67 1,28 Elintarvikealan perustutkinto KAO 1,54 1,19 1,36 1,14 Talotekniikan perustutkinto KAO 0,92 2,61 2,39 2,39 Turvallisuusalan perustutkinto KAO ,22 KULTTUURIALA 1,95 1,85 1,24 1,06 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi 1,93 2,25 1,05 0,82 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPKO 2,00 1,25 1,50 1,56 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 1,44 1,56 1,50 1,67 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KPKO 1,44 1,56 1,50 1,67 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 1,23 0,91 1,09 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO 1,25 0,98 1,19 1,08 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO ei hakua 0,63 0,69 0,31 Kotitalousopetus KAO 1,00 ei hakua ei hakua ei hakua KPEDU YHTEENSÄ 1,49 1,53 1,59 1,42

20 KESKI-POHJANMAAN OPISTO: NÄKYMIÄ KULTTUURIALAN KOULUTUKSESTA Aikuiskoulutus Vapaan sivistystyön kulttuuri- ja kielikoulutuksissa painopiste on maahanmuuttajille suunnatuissa koulutuksissa sekä internaattimuotoisissa (n.300 opiskelijaa) kansanopistolinjoissa ja leireissä, kuten perinteikkäässä valokuvauslinjassa sekä valtakunnallisessa musiikkileirissä. Valokuvausalan koulutukset ovat kysyttyjä ja niihin Keski-Pohjanmaan Opistossa löytyy osaamista ja resursseja. Kulttuurialan opiskelijavolyymi on noin 500 per vuosi, pitäen sisällään ammattitutkinto-, kansanopistolinjojen, lisäkoulutusten ja leirien opiskelijat. Valokuvauskoulutuksen ympärille on luotu toimiva yhteistyö audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, valokuvaajan ammattitutkinnon ja valokuvauslinjan (kansanopistolinja) kesken. Selkeitä opintoväyliä on luotu kansanopistolinjalta ammatilliseen perustutkintoon ja edelleen ammattitutkintoon. Opistossa järjestettävät kulttuuri- ja kielikoulutukset suuntautuvat aloille, joilla tarvetta on ammatillisen koulutuksen valmentavaan koulutukseen ja aloille, joilla ammatillista koulutusta ei ole alueella saatavissa, esimerkkinä mainittu valokuvaus. Opiston valokuvauskoulutukset tukevat erinomaisesti yrittäjyyttä. Ammatillinen opetussuunnitelmaperusteinen koulutus; Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto (56 opiskelijaa vuonna 2011) on ollut pitkään Keski-Pohjanmaan Opiston koulutustarjonnassa. KESU:ssa suunnitellut huomattavat valtakunnalliset koulutuspaikkaleikkaukset asettavat melkoisia haasteita myös opiston koulutuksen sisällölliselle profiloinnille ja rohkealle yhteistyölle koulutusyhtymän muiden toimijoiden kanssa. On huomattava, että audiovisuaalisen viestintäosaamisen liittäminen yksinomaan kulttuurialaan johtaa skenaarioissa helposti harhaan.

21 SISÄISET VAHVUUDET Erikoisosaaminen ja erityinen vahvuus on valokuvaus Tiimin jäsenten henkilökohtaiset vahvuudet: projektinhallinta, graafinen suunnittelu, äänitekniikka ja musiikintuottaminen, valokuvaus, tapahtumatuotanto, markkinointi Kampuksen miljöö ja tunnelma Tiivis yhteisö ja sen ilmapiiri Mahdollisuus toteuttaa oppilastyönä palvelutuotteita Kalusto: valokuvaus, tapahtumatekniikka Luovan alan sisällön tuotteistamishanke ULKOISET MAHDOLLISUUDET Yhteistyö eri järjestöjen kanssa Valmiit kontaktit eri kulttuuritoimijoihin Uusien audiovisuaaliselta alalta poikkeavien ryhmien yhteistyöt, esim. vanhushuolto, kehitysvammaiset Palvelutuotteiden parantaminen ja kehittäminen Markkinointistrategian luominen ulkoistamalla esim. AMK-opiskelijalle tuore ja ulkopuolinen näkemys Yhteistyö valtakunnallista huomiota herättävissä tapahtumissa/projekteissa Palvelutuotteiden markkinoinnin kohdentaminen esim. yrityksiin Tutkinnon kehittäminen mediataitojen ulottamiseksi muihin tutkintoihin SISÄISET HEIKKOUDET Tietynlainen tuntemattomuus ei tiedetä missä opisto on ja mitä koulutukset sisältävät Kulttuurialalla kilpailukykyisen markkinointimateriaalin puute Sisäinen toiminnallinen heikkous, esim. ei tuotteistettuja palveluja Sisäinen viestintä välillä heikkoa Palvelujen tuottaminen tällä hetkellä pirstaloitua säännöt ja selkeä ohjeistus myyntiin puuttuvat ULKOISET UHAT Kulttuurialan opiskelupaikkojen vähentäminen Lähellä löytyy vastaavaa koulutusta runsaasti Kasvava valtakunnallinen kilpailuasema Kilpailevat palvelutuotteet

22 Ulkoisiin uhkiin vastataan sisäisillä vahvuuksilla. Esimerkiksi opiskelupaikkojen vähenemiseen ja määrärahojen pienentymiseen vastataan audiovisuaalisen viestinnän palvelujen tuotteistamisella. Audit ovat tehneet paljon projekteja moniammatillisesti ja on kysytty kumppani monessa asiassa esim. yhtymän sisällä. Työelämäkumppaneissa on tyke-ulottuvuuttakin; Kreivi-talon case asuntomessuilla, yms. projektit keskussairaalan kanssa, lehtiprojektit jne. Sisäisessä toiminnassa tarjotaan mm. valo-ääni- tapahtumatuotantoa muille opistoille, mm. Sotella tuotetaan laaja sote-oppilaitosverkoston tapahtuma. KESU:n suuralueella voimistuvaan kilpailutilanteeseen vastataan kehittämällä opiskelua mielenkiintoisempaan ja työelämän suhteen ajanmukaisempaan suuntaan. Sisällöllistä yhteistyötä kehitetään esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen kanssa, tilojen osalta puolestaan aikuisopiston kanssa (LIME). Sisäisiä heikkouksia pyritään parantamaan koko linjan toimintaa tehostamalla. Tehostamisella tarkoitetaan muun muassa palvelutuotteiden sisältöjen järkeistämistä, markkinointimateriaalin uudistamista sekä tunnettuuden lisäämistä silmällä pitäen sidosryhmiä ja työelämää.

23 SWOT ANALYYSI ARTESAANIOPISTO Sisäiset vahvuudet Sisäiset heikkoudet Työelämälähtöiset toimintamallit (aikuiset) Kehittämismyönteisyys tekemisen meininki henkilöstöllä Henkilöstön laaja ja monipuolinen osaaminen Koulutuspalveluiden vetovoimaisuus Keskeyttämisaste alhainen Kansainvälisyys Pieni yksikkö Synergiaedut puutteellisesti hyödynnetty yhtymän sisällä Opiskelijoiden osallisuus ja vaikuttaminen vähäistä Pieni yksikkö, rajalliset henkilöstöresurssit (opettajiensaatavuus) Kaukana kaikesta, yhteydet huonot Ulkoiset mahdollisuudet Ulkoiset uhat Ammatillisen koulutuksen tarve pysyy ja osittain muuttaa luonnettaan: syntyvyys, työikäisten määrä, maahanmuuttajat, alanvaihtajat Syntyy uusia yrityksiä ja toimialoja Yritys ja työelämälähtöiset koulutus ja kehittämismallit kilpailutekijänä, OPS uudistus, uudet innovatiiviset oppimismallit Verkostot ja yhteistyö ulospäin uusien innovaatioiden synnyttämisessä Aktiivisuus, näkyvyys ja julkisuus alueellisissa tapahtumissa: Asuntomessut 2011 Kansainväliset yhteistyöverkostot Ikäluokkien supistuminen ja opiskelijamääräkehitys Voimakkaat erot alueen sisällä väestönkehityksessä, maaseudun tyhjeneminen? Kilpailu osaavasta työvoimasta Taloudellinen taantuma, valtionosuudet supistuvat Koulutusorganisaatioiden kilpailun koveneminen Kulttuurialan koulutuspaikkojen vähennys

24 pitkä toimintahistoria henkilöstön laaja-alainen osaaminen kattava tutkintopaletti ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus opetus työelämälähtöistä koulutuspalveluissa yrittäjyysnäkökulma monipuolisia koulutus- ja kehittämispalveluita innovatiivisuus huipputasoinen tekninen infrastruktuuri (tuotanto, jakelu, arkistointi) vahva projekti- ja hankeosaaminen tiivis alueellinen ja kasvava valtakunnallinen yritysyhteistyö tarvelähtöisyys ketteryys toiminta erittäin tuloksellista sekä taloudellisesti että laadullisesti sähköisten liiketoiminnallinen kehittäminen yrityskohtaisten oppimisalustojen rakentaminen uudet huippuvarustellut toimitilat rakenteilla koulutusten ja osaamisen markkinointi valtakunnallinen yritysyhteistyö yhteistyö muiden koulutusorganisaatioden välillä palvelujen tuotteistaminen kansainvälistyminen ja pohjoismainen yhteistyö jatkuvuuden luominen yritysyhteistyöhön Business-yksikön puuttuminen Mahdollisuudet Vahvuudet viestintä ja media Kpakk Uhat Kehittämiskohteet vakiintuminen toimijana valtakunnalliseen kärkeen aluekehittäminen toimialakehittäminen palveluiden, osaamisen ja infrastruktuurin tuotteistaminen uudet innovaatiot uudet yhteistoimintamallit yritysten kanssa toimia tiennäyttäjänä (t&k, tuotteistaminen, prosessit) liiketoiminnan tukeminen kansainvälistyminen ja pohjoismainen yhteistyö alan koulutuspaikkojen leikkaukset alueellinen sijainti alueelliset toimialapainotukset yritysten resurssit/panostukset yritysyhteistyössä asenneilmapiiri yrityksissä tuotteistamiseen ja markkinointiin yhteistyön puute eri koulutusorganisaatioiden välillä investointien suhde rahoitukseen tiimin raskas rakenne (toimintaympäristöt ja tekniikka) huippuosaajien löytäminen tulevaisuudessa swot_2012_viestintäjamedia.mmap Mindjet

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO, Kokkola Hyvinvointikampus, Kokkola Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Kälviän toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka 2013 2014 Koulutus- ja opintoala

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

yhteishaku 27.2. 16.3.2012 kpedu.fi hae netissä www.haenyt.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN

yhteishaku 27.2. 16.3.2012 kpedu.fi hae netissä www.haenyt.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN yhteishaku 27.2. 16.3.2012 hae netissä www.haenyt.fi kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS UTBILDNINGSKONCERN Ammatillinen perustutkinto Ammatilliset perustutkinnot ovat 120 opintoviikon

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä:

23.8.2013 1 (9) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutusala: Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintimaakunta: Pirkanmaa

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

25.9.2015. Keudan ammattiopisto

25.9.2015. Keudan ammattiopisto Keudan ammattiopisto 2 25.9.2015 Matkailupalvelujen tuottaja Vaatetusompelija Elektroniikka-asentaja Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja Talonrakentaja Sisustusompelija (Uusi!) Kunnossapitoasentaja (Uusi!)

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä:

OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 28.11.2007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: Koulutuksen järjestäjä: OPETUSHALLITUKSEN OPPILAITOSTIETOJÄRJESTELMÄ (OPTI) NUORTEN AMMATILLINEN KOULUTUS 8.11.007 1( 10) Hakuehdot Vuosi: 008 Koulutuksen järjestäjä: Oppilaitos: 10057 Salon seudun ammattiopisto Opetuspiste:

Lisätiedot

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen

LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA. Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen LÄPÄISYN TEHOSTAMISOHJELMAN SEURANTA Laivaseminaari 6.5.2014 Salla Hurnonen SEURANTA Seurannan kehittäminen aloitettu syksyllä 2011 Ensimmäinen julkistus 2013 Hankkeita käynnissä v. 2014 24 kpl 55 koulutuksen

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen

Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Yhteishakuasioita vs. koulutusjohtaja Jukka Penttinen Kevään 2013 yhteishaku koulutusyhtymässä 1.174 ensisijaista hakijaa, 818 aloituspaikkaa 1,44 hakijaa/aloituspaikka Vetovoimaisuus täydennys- ja lisähaun

Lisätiedot

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset

Uudistuneet ammatilliset perustutkinnot ja valmistavat koulutukset UUSIEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA TUTKINNON PERUSTEIDEN KÄYTTÖÖNOTTO - AIKATAULU Sirkka-Liisa Kärki Opetusneuvos Asiantuntijayksikön päällikkö Sirkka-Liisa.Karki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa

Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Ennakointi ammatillisessa koulutuksessa Läpäisyntehostamisohjelman työseminaari 11.5.2015 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Ennakointi- ja strateginen kehittäminen -yksikkö Opetushallitus Sisältö Läpäisystä,

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014

ALOITUSPAIKAT 2015. Yht. AmoJtk AmoK. Ylitys / Alitus. AmoJp. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat 2014 ALOITUSPAIKAT 2015 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2014 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 511 463 130 116 91 214 84 398 2119 2139-20 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

TAMPEREEN SEUDUN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN HAKUTILASTO, KEVÄT 2012

TAMPEREEN SEUDUN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN HAKUTILASTO, KEVÄT 2012 TAMPEREEN SEUDUN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN HAKUTILASTO, KEVÄT 2012 Kaikki Hyväk Alin hyväksytty hakeneet sytyt pistemäärä Ahlmanin ammattiopisto 909 114 Eläintenhoidon ko, pk (maatalousalan pt) 308 26

Lisätiedot

15.8.2012 1 (10) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2012. Koulutus: Koulutuksen sijaintikunta:

15.8.2012 1 (10) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2012. Koulutus: Koulutuksen sijaintikunta: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Lounais-Suomen AVI Koulutuksen sijaintimaakunta:

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2014 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

s.2005 s.2006 s.2007 s.2008 s.2009 k.2010 s.2010 k.2011 s.2011 k.2012 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 15,9 % 14,5 % 11,4 % 11,0 % 10,6 % 9,3 % 9,9 %

s.2005 s.2006 s.2007 s.2008 s.2009 k.2010 s.2010 k.2011 s.2011 k.2012 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 15,9 % 14,5 % 11,4 % 11,0 % 10,6 % 9,3 % 9,9 % KPEDU:n ammatillisista perustutkinnoista valmistuneiden työttömyysaste v. 2005 12 ("Reimari tilastot") esim. k. 2011 tarkoittaa 1.1. 30.6.2009 valmistuneiden työttömyysastetta maaliskuussa 2011 18,0 %

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

JOHDANTO... 4 PALJONKO JA MILLAISIA OPISKELIJOITA MEILLÄ ON?... 5 MISTÄ OPISKELIJAMME SAAPUVAT?... 7

JOHDANTO... 4 PALJONKO JA MILLAISIA OPISKELIJOITA MEILLÄ ON?... 5 MISTÄ OPISKELIJAMME SAAPUVAT?... 7 OPISKELIJARAPORTTI 2013 Sisällys: JOHDANTO... 4 PALJONKO JA MILLAISIA OPISKELIJOITA MEILLÄ ON?... 5 OPISKELIJOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN ERI KOULUTUSMUOTOIHIN... 5 MISTÄ OPISKELIJAMME SAAPUVAT?...

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

13.6.2013 1 (10) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä: Oppilaitos:

13.6.2013 1 (10) Valitut hakutekijät: Vuosi: 2013. Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintikunta: Opetuksen järjestäjä: Oppilaitos: Tilasto hakeneista, hyväksytyistä ja pistemääristä.. () Valitut hakutekijät: Vuosi: Koulutus alkaa: Syksy Hakutyyppi: Varsinainen haku Koulutuksen sijaintialuevirasto: Koulutuksen sijaintimaakunta: Pirkanmaa

Lisätiedot

KUINKA TOTEUTUVAT OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI, OSALLISUUS JA TASA-ARVO?... 24

KUINKA TOTEUTUVAT OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI, OSALLISUUS JA TASA-ARVO?... 24 OPISKELIJARAPORTTI 2014 Sisällys: JOHDANTO... 3 PALJONKO JA MILLAISIA OPISKELIJOITA MEILLÄ ON?... 4 OPISKELIJOIDEN KOKONAISMÄÄRÄ JA JAKAUTUMINEN ERI KOULUTUSMUOTOIHIN... 4 MISTÄ OPISKELIJAMME SAAPUVAT?...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu (KESU-prosessin taustapaperi) Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh.

Lisätiedot

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi

Koulutuskuntayhtymä Tavastia. Viestintä ja markkinointi Koulutuskuntayhtymä Tavastia 28.4.2015 Viestintä ja markkinointi Ammattiopisto Tavastia Hämeenlinnan lyseon lukio ja aikuislinja Kaurialan lukio Lammin lukio Parolan lukio Vanajaveden Opisto Hämeenlinnan

Lisätiedot

Mitä must tulee isona? Opiskeluvaihtoehtoja peruskoulun päättäneille tai keskeyttäneille. Esite nuorille, vanhemmille ja opinto-ohjaajille

Mitä must tulee isona? Opiskeluvaihtoehtoja peruskoulun päättäneille tai keskeyttäneille. Esite nuorille, vanhemmille ja opinto-ohjaajille Mitä must tulee isona? Opiskeluvaihtoehtoja peruskoulun päättäneille tai keskeyttäneille Esite nuorille, vanhemmille ja opinto-ohjaajille Keski-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosverkosto / Johanna Kattilakoski

Lisätiedot

Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä

Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä Eronneet ja keskeyttäneet 1.7.-30.9.2014 oppilaitokset yhteensä HAYO LUPI MSKK SASO YHTEENSÄ Opiskelijamäärä 30.9.2014 520 1083 585 823 3011 1.7.-30.9.2014 eronneet opiskelijat 14 32 25 19 90 1.7.-30.9.2014

Lisätiedot

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu

Koulutustarjonta 2014. Opintopolku.fi -hakupalvelu Koulutustarjonta 2014 Opintopolku.fi -hakupalvelu Muutoksia yhteishaussa Valintaperusteet Pisteytys muuttunut aiemmasta käytännöstä Harkintaan perustuva valinta Aiemmin joustava valinta Pääsy- ja soveltuvuuskokeet

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 4/2011 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu

PÖYTÄKIRJA 4/2011 1. Viestintätiimi. Käsitellyt asiat. Otsikko Sivu PÖYTÄKIRJA 4/2011 1 Viestintätiimi Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 22 Yhteishaku 2012 3 23 Vuosikello 4 24 Ammattiosaajat -lehti 5 25 Valokuvaukset 6 26 Päivitettävät esitteet 7 27 Traivi 8 28 Kokkolan asuntomessu

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

YHTEISHAKU KEVÄT 2015 / NURMIJÄRVI / 1. HAKUTOIVEET

YHTEISHAKU KEVÄT 2015 / NURMIJÄRVI / 1. HAKUTOIVEET YHTEISHAKU KEVÄT 2015 / NURMIJÄRVI / 1. HAKUTOIVEET ISO KLA KLA10 KLAJOPO MÄN NYK RAJ RAJJOPO KIV Lukiot 60,8 % 403 69 72 4 1 62 105 90 0 0 Alppilan lukio Lukio 0 Arkadian yhteislyseo Lukio 117 25 46 4

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9

Lisätiedot

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto & Aleksi Pirkkalaistie 1. 11.4.2014 Ari Holsti

Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto & Aleksi Pirkkalaistie 1. 11.4.2014 Ari Holsti Muovi- ja kumitekniikan perustutkinto & Aleksi Pirkkalaistie 1 20 18 16 14 12 10 8 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 11.4.2014 Ari Holsti Kaikki ammatillinen koulutus nyt samalla kartalla. Koulutusta

Lisätiedot

Aloitus- 1. sij. Hyväk- Esi- Valinta. paikat hakeneet sytyt valinta

Aloitus- 1. sij. Hyväk- Esi- Valinta. paikat hakeneet sytyt valinta ALIN HYVÄKSYTTY PISTEMÄÄRÄ Aloitus- 1. sij. Hyväk- Esi- Valinta Espoo Kelloseppäkoulu, Espoo paikat hakeneet sytyt valinta Kello- ja mikromekaniikan pt, pk 10 39 12 10.00 6.32 Omnian ammattiopisto, Espoon

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu

Yhteishaku, kevät 2014. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku, kevät 2014 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Yhteishaku keväällä 2014 Kevään yhteishaussa haetaan: Ammatillisiin perustutkintoihin (52 kappaletta) Päivälukioihin Kotitalousopetukseen (entinen

Lisätiedot

infopaketti SUUNTA ETEENPÄIN

infopaketti SUUNTA ETEENPÄIN WinNova infopaketti MERIKARVIA POMARKKU PORI ULVILA PORIN SEUTUKUNTA LUVIA NAKKILA HARJAVALTA Ammatillista koulutusta satakunnassa ja vakkasuomessa Länsirannikon Koulutus Oy WinNova on monialainen ammatillinen

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta

Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen näyttötoimikunta Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteutus ja arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta 630 / 1998, 25 a : Ammattiosaamisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa

Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa 21.5.2014 Sanna Penttinen Ammattikoulutuksen tutkintorakenne 52 perustutkintoa 190 ammattitutkintoa 132 erikoisammattitutkintoa Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta

Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyn tehostamisohjelman toteutus ja määrällinen seuranta Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan seurantatiedon tuottaminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa. Läpäisyn tehostamisohjelman ohjauksessa ja

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013. Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 Kehittämiskohde: Opintopolut Mitä? Tutkintojen opintopoluissa toteutetaan

Lisätiedot

YHTEISHAKU 2013 25.2. 15.3.2013 HAE NETISSÄ WWW.HAENYT.FI

YHTEISHAKU 2013 25.2. 15.3.2013 HAE NETISSÄ WWW.HAENYT.FI 25.2. 15.3.2013 HAE NETISSÄ WWW.HAENYT.FI Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä TOINEN ASTE Ammattiopisto Nuoria 1050 Aikuisia 20 Kauppaopisto Nuoria 390 Aikuisia 90 Sosiaali- ja terveysalan opisto Nuoria 320

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Perustutkinnot: Eronneet ja keskeyttäneet 7-9/2015

Perustutkinnot: Eronneet ja keskeyttäneet 7-9/2015 Perustutkinnot: Eronneet ja keskeyttäneet 7-9/2015 22.10.2015 Opiskelijoita 20.9.2015 491 1090 599 835 3015 Eronneet opiskelijat ajalta 1.7.-30.9.2015 HAYO H HAYO K HAYO IISAKKI IKATA IKOL OSARA LUPI MSKK

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 13 Osaamisen arvioinnin suunnitelmat 3 14 Muut asiat 5 15 Seuraavat kokoukset 6

Otsikko Sivu. 13 Osaamisen arvioinnin suunnitelmat 3 14 Muut asiat 5 15 Seuraavat kokoukset 6 PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Ammattiosaamisen toimikunta Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 13 Osaamisen arvioinnin suunnitelmat 3 14 Muut asiat 5 15 Seuraavat kokoukset 6 PÖYTÄKIRJA 5/2015 2 Ammattiosaamisen toimikunta

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Ajatusta alkuun Kukaan ei kysy, mitä mulle kuuluu Suomessa keskeyttämistä on käsitelty voittopuolisesti yksilön ongelmallisuutena koulujärjestelmän ongelmana näkemisen sijaan. A-M. Souto

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2015

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2015 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2015 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä. Yhdellä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ohjauksen vastuutaho: koulutuksen järjestäjä Ohjauksen vastuutaho: perusopetuksen järjestäjä KOULUTUS Lukiokoulutus PERUSOPETUS Oppilaanohjausta

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2014

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2014 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT KESÄLLÄ 2014 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä.

Lisätiedot

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879

Helsingin kaupungin opetusvirasto 913 09-3108 6879 OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Joidenkin perustutkintojen alta saattaa löytyä vielä erilaisia koulutusohjelmia. Voit tarkistaa koulutusohjelmat sekä paikkakunnat osoitteesta www.opintopolku.fi. Siellä etene seuraavasti: ammatillinen

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS

OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS OPETUSHALLITUS 17.2.2014 PÄÄSY- JA SOVELTUVUUSKOKEIDEN PILOTOINTI (VAKUVA2 -HANKE) VALINTARYHMÄKOHTAISET MITATTAVAT ASIAT, KOKEEN OSIOT JA PISTEYTYS Valintaryhmät 1 Viittomakielisen ohjauksen Lapsi- ja

Lisätiedot

Työharjoittelun tehostaminen Lapin ammattiopistossa

Työharjoittelun tehostaminen Lapin ammattiopistossa Työharjoittelun tehostaminen Lapin ammattiopistossa 16.4.2009 Kimmo Siuruainen Ammattistarttilaisen lukuvuosi Lapin ammattiopistossa Äidinkieli, matematiikka Englanti, fysiikka Ruotsi, kemia JAKSO 1 JAKSO

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA 07.11.2014 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 25/531/2014 Toripuistikko 5-7 3.kerros 96200 ROVANIEMI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus-ja kulttuuriministeriä muuttaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

OPINTOPOLKU PROSESSIALALALLE. Pori 25.8.2011 Riitta Koivunen WinNova

OPINTOPOLKU PROSESSIALALALLE. Pori 25.8.2011 Riitta Koivunen WinNova OPINTOPOLKU PROSESSIALALALLE Pori 25.8.2011 Riitta Koivunen WinNova WinNova Länsirannikon Koulutus Oy Porin ja Rauman ammattiopistot, Porin Aikuiskoulutuskeskus ja Innova yhdistyivät Länsirannikon Koulutus

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 131 200 vuonna 2009 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Oma ala, oma paikka, oma tulevaisuus! www.kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ. Yhteishaku 2009 13.9.2012

Oma ala, oma paikka, oma tulevaisuus! www.kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ. Yhteishaku 2009 13.9.2012 Oma ala, oma paikka, oma tulevaisuus! Yhteishaku 2009 1 K-P:n opojen ja rehtoreiden tapaaminen Kannus 7.9.2012. Filosofiaa.. Asiantuntijan on tiedettävä asioita, mutta myös hallittava teorioita ja menetelmiä.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa

Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Oppimisen tuki Stadin ammattiopistossa Stadin ammattiopisto: - Kaikkien oppilaitos - Opiskelijalle esteetön opiskelu siinä ryhmässä, missä hän aloittaa - Yksilölliset opintopolut crister.nyberg@hel.fi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

2014 2015 Elämän eväät

2014 2015 Elämän eväät 2014 2015 Elämän eväät YLEISTÄ s. 3 HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 4 KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO 120 ov s. 5 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN VALMENTAVA

Lisätiedot

YHTEISHAKU 2014. 24.2. 14.3.2014 HAE NETISSÄ WWW.opintopolku.FI

YHTEISHAKU 2014. 24.2. 14.3.2014 HAE NETISSÄ WWW.opintopolku.FI 24.2. 14.3.2014 HAE NETISSÄ WWW.opintopolku.FI Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Keski-Pohjanmaan ammattiopisto järjestää koulutusta nuorille seuraavissa toimipisteissä: Kokkolan ammattikampus, Närvilänkatu

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo

Ammatillinen koulutus, kuljetusala. Yli-insinööri Timo Repo Ammatillinen koulutus, kuljetusala Yli-insinööri Timo Repo Kuljettajatutkimuksen mukaan: Työni on... Yhteisöllistä (sosiaalista) Arvostettua 5 4 Fyysisesti (ruumiillisesti) raskasta Sopivan haasteellista

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä

Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, yo 0,00 Maatalousalan perustutkinto,

Lisätiedot

OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012

OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012 OKM:n tilannekatsaus: KESU, alpa-vähennykset, koulutusrakenne, KSHJ ym. Johtaja Hannu Sirén Helsinki 24.1.2012 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU) 2011-2016 Perustuu pääministeri Jyrki

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

Ennakointikamari LVIS

Ennakointikamari LVIS Ennakointikamari LVIS LVIS-alojen ammatillisen koulutuksen tarjonta ja kysyntä pääkaupunkiseudulla Minkälaisiin tehtäviin oppilaitoksista valmistutaan? Sähkö-ja automaatiotekniikan perustutkinto Sähkö-

Lisätiedot

Koulutustarjonta. Yhteishaku kevät 2016. Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi

Koulutustarjonta. Yhteishaku kevät 2016. Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi Koulutustarjonta Yhteishaku kevät 2016 Oulun seudun ammattiopisto www.osao.fi Opi, innostu, työllisty Opiskele ammattilaiseksi OSAOn moderneissa oppimisympäristöissä laadukkailla laitteilla ja kalustolla.

Lisätiedot

Kädentaitaja keramiikka-alalla

Kädentaitaja keramiikka-alalla Kädentaitaja keramiikka-alalla Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, keramiikka-ala Näyttöperusteisesti aikuiskoulutuksena kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO TOHOLAMMIN YKSIKKÖ ARTESAANIOPISTO,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta

Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta Opettajan palaute työssäoppimisesta / laajennetun työssäoppimisen kokeilusta 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 1) nainen 1 ) mies. Ikäni vuosina Vastaajien määrä: 1 9 9 1 1 9 9 1 9 1 9 1 9 1. Työkokemus opettajana

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla

Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla ammatillisen koulutuksen tarjonta Helsingin seudulla Kiinteistöpalvelu- ja turvallisuusalan Ennakointikamari 10.5.2012 Matti Vesalainen, toimialajohtaja, Amiedu Sisällys Amiedun osaamiskeskukset Kiinteistöpalvelu-

Lisätiedot

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 Kuten Kymenlaakson Liitto on jo aiemmin tuonut julki, OKM:n käyttämä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 55 600 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN TULOSVERTAILU

TUTKINTOJEN TULOSVERTAILU TUTKINTOJEN TULOSVERTAILU TUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN KOKONAISPISTESIJOITUS 1) OKM linjaukset (vähennykset ja lisäykset) 2) Seudulliset työvoimatarpeet /TEtoimiston listat 3) Kansallisesti harvinainen ala

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET 30.1.2001 6/400/2001 Ammatillisen koulutuksen järjestäjille KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPIIN TEHTÄVÄT UUDET AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAT RAJOITUKSET Ammatillisesta koulutuksesta annetun

Lisätiedot

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita

Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät 28.-29.1.2015 Tampere Rehtori, KT etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan ammattiopisto

Lisätiedot