KESKI POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KULTTUURIALAN TYÖRYHMÄN AINEISTOA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KULTTUURIALAN TYÖRYHMÄN AINEISTOA"

Transkriptio

1 KESKI POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ KULTTUURIALAN TYÖRYHMÄN AINEISTOA

2 1. Taustaa ja ryhmän tehtävä Syksyllä 2011 toimintaympäristössä tapahtui lukuisia muutoksia. Hallitusohjelmassa ja valtion budjetissa väläyteltiin ammatillisen koulutuksen leikkauksia ja alustavia valtakunnallisia aloituspaikkalukemia oli jo saatavilla. Kulttuurialalle suunniteltiin kaikille koulutusasteille valtavia leikkauksia, mikä aiheutti myös KPEDU:n sisällä huolta kulttuurialan koulutuksen tulevaisuudesta. Toinen asia, joka sattuu samaan ajanjaksoon, on Keski Pohjanmaan Opiston ja aikuisopiston viestinnän koulutuksen investointisuunnitelmat. Haluttiin kartoittaa vapaamuotoisesti hiukan yhteistyömahdollisuuksia, tunnelmia ja lähtökohtia lähinnä viestintäalan investointisuunnitelmien pohjalta. Työryhmää ei asetettu virallisesti, vaan se kokoontui spontaanisti Keski Pohjanmaan opiston rehtorin Kari Ilmosen kutsumana. Ryhmä asetti itselleen tavoitteeksi kerätä nykytilanteesta faktatietoa kulttuurialan koulutuksen aloituspaikkojen mahdollista puolustamista varten ja viestittää yhtymän johdolle ajatuksia koulutuksen kehittämistä varten. Työryhmä kokoontui yhteensä neljä kertaa, kaksi kertaa syyslukukaudella ja kaksi kertaa kevätlukukauden alkupuolella (kokousmuistiot liitteinä 1 3). Tähän asiakirjaan on koottu aineistoa, joka oli esillä kokouksissa. 2. Aineisto lyhyesti Uudessa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa esitetään valtakunnallisesti kulttuurialan nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen vuodelle 2016 n. 50 %:n leikkausta verrattuna vuoden 2009 aloittajamääriin (liite 4). Käsi ja taideteollisuudessa leikkaus olisi 47,8 % ja viestinnässä 62,0 %. Vuosina koulutusyhtymän nuorisoasteella aloittaneista keskimäärin 5,6 % oli kulttuurialan opiskelijoita joko Toholammilla käsi ja taideteollisuusalalla tai Kälviällä Keski Pohjanmaan opiston audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnossa. Vuonna 2009 näiden kahden alan osuus kaikista aloittaneista oli valtakunnallisesti 6,8 % ja vuonna 2016 suunnitelmien mukaan osuus olisi 3,1 %. Lukemia ei aivan täysin voi verrata keskenään, koska KPEDU:lla ei ole kaikkia mahdollisia tutkintoja tarjolla, jolloin kulttuurialan osuus nousee väkisinkin korkeammaksi. Joka tapauksessa aloittajamäärät ovat olleet koulutusyhtymässä perinteisesti pienet (alle 40/vuosi) ja osuus tarjonnasta lähentelee valtakunnallista tavoitetta v Koulutusyhtymä ei ole monen muun koulutuksen järjestäjän tavoin lähtenyt lisäämään esim. viestinnässä nuorten peruskoulutusta tietynlaisesta muotialasta huolimatta.

3 Aikuiskoulutuksen osalta voi todeta, että aikuisopiston audiovisuaalisen viestinnän näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen aloituspaikkoja on vuosina ollut tarjolla 32 kpl/vuosi (liite 5). Koulutus on valtakunnallista ja siihen on satsattu vuosien varrella paljon. Aikuiskoulutuksen osalta ei ole vielä olemassa alakohtaisia leikkaustavoitteita, mutta hallitusohjelmassa esitettiin jo alustavia lukemia euromääräisistä leikkauksista. Myös oppisopimuskoulutuksesta ollaan leikkaamassa resursseja ja työvoimakoulutukset ovat olleet jo pitemmän aikaa jäissä Keski Pohjanmaalla. Tilanne on siis haastava myös aikuiskoulutuksen osalta. Koulutusyhtymä ei ole ainakaan tässä vaiheessa rajoittamassa aloituspaikkatarjontaa kaavailtujen leikkausten johdosta. Viimeisten tietojen mukaan huhtikuun 2012 aikana alueille ja mahdollisesti myös koulutuksen järjestäjille tullaan esittämään koulutuksen määrälliset tavoitteet, jotka tulisivat voimaan vuoden 2014 alusta. Luonnollisesti tämän mukaan toimintaa on arvioitava uudelleen, jos suuria leikkauksia on koulutusyhtymälle luvassa. Nuorten koulutuksen aloittajamääriä perusteltaessa tulee keskeisenä argumenttina käyttää sitä, että Keski Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoihin tulee perinteisesti muuta maata huomattavasti enemmän opiskelijoita maakunnan ulkopuolelta. Vuonna 2011 yhteishaun opiskelupaikan vastaanottaneista tuli maakunnan ulkopuolelta 35,4 %. Artesaanikoulutuksessa lukema oli n. 70 % ja Kälviän viestinnän koulutuksessa 50 % (liite 6). Kaikkiaan Keski Pohjanmaan maakunnan osalta nuorten koulutuksen ns. nettovirta oli vuonna 2008 n. 17 % plussalla (liite 7). Lukema oli valtakunnallisesti Hämeen maakunnan ohella aivan poikkeuksellinen. Vuonna 2009 lukema oli jo yli 18 %. Tämä tarkoittaa siis sitä, että maakuntaan tulee lähes viidennes enemmän opiskelijoita maakunnan ulkopuolelta kuin lähtee maakunnan ulkopuolelle. Tämä johtuu vetovoimaisista koulutuksista mutta erityisesti myös siitä, että Keski Pohjanmaan koulutusyhtymän jäsenkunnat muodostavat ydinmaakuntaan verrattuna huomattavasti laajemman alueen. Uhkana on se, että koulutuspaikkoja tullaan mitoittamaan tiukasti maakuntien omien ikäluokkien tarpeisiin. Tässä tapauksessa tilanne KPEDU:n kannalta olisi muihin nähden erittäin epäedullinen. Liitteestä 8 löytyy lähialueiden koulutustarjontaa kulttuurialalla. Työryhmässä kerättiin erilaista tilasto ja arviointitietoa monesta eri näkökulmasta. Esimerkiksi nuorten koulutuksen elinvoimaisuutta on perinteisesti arvioitu ns. elinvoimakertoimella, jossa osatekijät ovat vetovoimaisuus, osuvuus (työlliset ja jatkoopiskelijat valmistuneista), läpäisy määräajassa sekä asema tulevaisuuden työmarkkinoilla (liite 9). Artesaanikoulutus sijoittui v näillä mittareilla KPEDU:n eri koulutusohjelmien vertailussa heikoimpaan neljännekseen. Kälviän viestinnän koulutus oli keskivaiheilla. Nuorten koulutuksen tuloskortit löytyvät liitteistä

4 Koulutusyhtymä on yhteistyössä Kokkolan TE toimiston kanssa kartoittanut jo vuodesta 2005 lähtien nuorisoasteelta valmistuneiden opiskelijoiden työttömyysastetta. Ns. Reimaritilastot artesaanikoulutuksen ja media assistenttikoulutuksen osalta löytyvät liitteestä 12. Artesaanikoulutuksesta ei ollut viimeisimmässä kahdessa mittauksessa ainuttakaan työtöntä työhallinnon rekistereissä. Media assistentin osalta kannattaa seurata tilastoja hiukan pidemmältä ajalta, koska valmistuneita on niin pieni määrä. Lukema onkin ollut vuosina pääsääntöisesti KPEDU:n keskiarvon alapuolella. Kevään 2012 yhteishausta oli saatavilla jo ennakkotietoja (liite 13). Käsi ja taideteollisuusalan hakijamäärän osalta verrattaessa aikaisempiin vuosiin tulee ottaa huomioon se, että lukemassa ei ole vielä jälki /lisähakuja. Vetovoimaisuus on kuitenkin selvästi KPEDU:n keskiarvon alapuolella. Audiovisuaalisen perustutkinnon osalta tilanne on huomattavasti parempi. Koulutusyhtymän kokonaishakijamäärä putosi hiukan edellisvuoteen verrattuna, mutta säilytti hyvän tasonsa edelleen. Aikuiskoulutuksista ei ollut saatavilla hakijamääriä. Muutenkin aikuiskoulutuksen tilastotieto on vaikeammin saatavissa KPEDU:n tietojärjestelmistä. Kaikki kolme yksikköä tuottivat SWOT analyysin ja Keski Pohjanmaan opiston osuudessa oli hiukan laajempaa pohdintaa kulttuurialan näkymistä (liitteet 14 16). Työryhmässä keskusteltiin aikuisopiston ja Keski Pohjanmaan opiston yhteistyöstä viestinnän koulutussisältöjen ja tilojen yhteiskäytön osalta varsinkin tuleviin investointeihin nähden. Halukkuutta ja valmiutta on lisätä valinnaisten tutkinnonosien määrää opistojen välillä. Investoinneissa on jo otettu huomioon opistojen tarpeet siten, että samoja tiloja ja laitteita on mahdollisimman vähän. Kälviällä valokuvaukseen keskittynyt koulutus tarvitsee edelleenkin omia tiloja ja laitteita, joita voidaan hyödyntää myös kansanopistokoulutuksessa. Aikuisopistossa uuden mediakeskuksen tilat on suunniteltu siten, että niitä voidaan hyödyntää mm. verkko opetuksen avulla mahdollisimman käyttäjäystävällisesti alueellisesti ja laajemminkin. Toholammin käsi ja taideteollisuusala eroaa kahdesta muusta kulttuurialan koulutuksesta muodostaen täysin oman alansa. 3. Yhteenvetoa Tätä kirjoittaessa kulttuurialan lopulliset koulutuspaikkamäärät ovat vielä avoinna, joten on tyydyttävä tässä vaiheessa yhteenvetoon ilman konkreettisia ehdotuksia toimintamalleista. Työryhmä on yhdessä koonnut ja käsitellyt keskeisiä tilastoaineistoja, jotka mahdollista jatkokäsittelyä varten löytyvät kätevästi yhdestä ja samasta kansiosta. Ennen kaikkea työryhmän merkitys on korostunut siinä, että koulutusyhtymän sisälle on luotu joustavia ja hyvähenkisiä keskusteluyhteyksiä sekä rakennettu tahtoa ja valmiuksia toimia yhteistyössä

5 vaikeissakin rakennemuutostilanteissa. Työryhmä voidaan kutsua kokoon lyhyelläkin varoitusajalla esimerkiksi kannanottojen tai lausunnon laatimista varten. Vaikka Kesun näkökulmasta katsoen tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta, kulttuurialan koulutuksen säilyttämistä yhtymän alueella nykyisessä mittakaavassa voidaan perustella mm. koulutuksen vetovoimaisuudella, monitahoisilla alueellisilla tarpeilla, koulutussisältöjen luovalla profiloinnilla ja yhtymän sisäisellä yhteistyöllä ja synergialla. Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota myös opistojen erityispiirteisiin, joita lyhyesti voidaan kuvata seuraavasti: Keski Pohjanmaan Opiston vahvuuksiin kuuluu esimerkiksi audiovisuaalisen perustutkintokoulutuksen saumaton yhteistyö kansanopistolinjojen, varsinkin valokuvauksen kanssa. Opistossa panostetaan yhä enemmän myös siihen, että audiovisuaalista viestintäosaamista sovelletaan ja tarjotaan kulttuurialojen lisäksi myös muille aloille, kuten sosiaali ja terveysalalle. Opistossa audiovisuaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä ja markkinointia vahvistetaan entistä määrätietoisemmin. Artesaaniopiston vahvuuksina on hyvät kansainväliset yhteistyöverkostot sekä innostunut ja ammattitaitoinen luova henkilökunta, joka ei pelkää uusia haasteita. Opinnoissa korostuu työelämälähtöisyys, opiskelun aikana tehdään ulkopuolisille asiakkaille töitä (asuntomessut, korut jne...) Tämä mahdollistaa sen, että yrittäjyys tulee tutuksi jo opiskelun aikana. Keski Pohjanmaan aikuisopistolla on pitkät perinteet viestintäalan kouluttajana. Vahvuuksia on työelämälähtöinen koulutus, yritysyhteistyö ja erinomainen tuotantotekninen infrastruktuuri. Koulutus on asiakaslähtöistä ja mahdollistaa henkilökohtaiset oppimispolut. Opetustyön tukena on monipuolinen projektitoiminta, jonka avulla on voitu kehittää ja luoda uusia oppimisympäristöjä mm. alueellinen netti tv portaali Uuden mediakeskuksen valmistuminen luo alueelle uusia mahdollisuuksia hyödyntää nykyaikaista viestintäteknologiaa.

6 Kulttuurialan koulutuksen työryhmä Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto, Kälviä klo lounas + kokous klo Läsnä: Aarne Törmänen, Kari Ilmonen, Jussi Järviniemi, Terhi Seppälä, Mika Väisälä, Janne Erkkilä, Tapani Salomaa, Harri Lundell, Kaisa-Leena Ahlroth Muistio: 1. Kari Ilmonen avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat 2. Sihteeriksi valittiin Terhi Seppälä 3. Yhtymätason hahmotelmat Harri Lundell esitteli taustamateriaalia a) aloituspaikat v sekä arvio opiskelijamääristä b) elinvoimakerroin vuonna 2011 pistejärjestys tutkinnoittain (vetovoimaisuus, osuvuus, läpäisy, tulevaisuus = yhteensä) audiovisuaalisen viestinnän elinvoimakerroin 12,7 ; artesaani 7,7 c) tuloskortit; artesaaniopiston ja kulttuuriopiston luvut d) Koulutus ja tutkimus vuosina (kesun liitteenä oleva luonnostaulukko), e) kesun sisällöstä, alueelliset tavoitteet: OKM:n esitys: Pohjanmaalle 12 % vähemmän aloituspaikkoja kuin 2009; ikäluokkatilanne: 2016 pienin ikäluokka Keski-Pohjanmaalla, jonka jälkeen alkaa kuitenkin nousta; koulutustakuu: ikäluokka pitää kouluttaa; toisen tutkinnon suorittajat ohjataan näyttötutkintokoulutukseen eikä perustutkintoon; Tilastot hämäävät kun verrataan ikäluokkia ja maakunnan aloituspaikkoja, meille kuitenkin tulee 35 % maakunnan ulkopuolelta; valtakunnalliset koulutukset esim. Perho, Kannus (kennel), Ehkä vuoden päästä tulee alueelliset luvut ammatilliselle puolelle, sillä ensin AMK:n tilanne ratkaistaan. Koulutusyhtymä ei lähde toistaiseksi vähentämään opiskelijapaikkoja, vaan odotamme virallisia päätöksiä. 4. Aikuisopiston mediakeskuksen tilanne Janne Erkkilä ja Mika Väisänen esittelivät rakennushanketta. Kyseessä 2 milj. hanke, 1000 m2 ja se valmistuu vuoden 2012 lopussa. Uudet tilat palvelevat koko koulutusyhtymää ja kampusaluetta esim. verkko-oppimisen laajentumisen myötä. Tarkoitus markkinoida tiloja myös kaupallisesti alueen toimijoille ja valtakunnallisille tuotantoyhtiöille. 1. krs:ssa mm. verkko-opetustila, toimisto, kaksi äänistudiota / miksaamoa, neuvotteluhuone, taukohuone, wc-tilat, valokuvaustudio, kalustovarasto. 2. krs:ssa 3 medialuokkaa, elokuvateatteri/auditorio/videokonferenssit, kaksi editointitilaa, tarkkaamotilat, TV-studio. 5. Kälviän audiovisualisen opetuksen suuntaviivat Jussi Järviniemi ja Terhi Seppälä kertoivat Kälviän tilanteesta. Keskusteltiin mahdollisesta yhteistyöstä aikuisopiston kanssa esim. tilojen yhteiskäyttöä sekä audiovisuaalisen viestinnän

7 perustutkinnon tutkinnonosien valinnaisuuden lisäämistä opiskelijoille molemmista opistoista. Kälviälle ei rakenneta samanlaisia erikoistiloja mitä aikuisopistossa, sen sijaan hankitaan siirrettävää kalustoa tapahtumien tekniseen tuottamiseen opiston ulkopuolella. Kälviällä kuitenkin alan perustutkinnon lisäksi vahva valokuvauksen opetus kansanopistopuolella sekä ammattitutkinnossa, mitä varten valokuvaukseen tarvittavia tiloja, kalusteita ja laitteita tarvitaan edelleen myös Kälviällä. 6. Artesaaniopiston tilanne Aarne Törmänen kertoi Artesaaniopiston kuulumisia. Toholammin vahvuuksia ovat hopea-ala ja sisutusala. Hopea-alan osaajia koulutetaan vain kolmessa paikassa Suomessa. Sisustusalaa kehitetään uuden sisutuslukion kautta ja linjan opiskelijat suorittavat 4 vk tutkinnosta Englannissa. Keramiikka ja sisustuspuolen koulutus alkaa vuoden alusta aikuiskoulutuksena. Ammattiopiston kanssa tehdään yhteistyötä sekä myös Arteman kanssa; opiskelija voi vallita tutkinnon osia myös Artemasta. 7. Keskeisimmän johtopäätökset Lähitulevaisuudessa ei siis syytä panikointiin eikä hätiköityihin ratkaisuihin; mitään lopullisia päätöksiä opiskelijapaikkojen vähennyksistä ei ole vielä tehty. Yhteistyötä eri talojen kesken opetuksellisesti ja tilojen suhteen kehitetään. Kalajoella ja Toholammilla yhteistyö jatkuu. Voimavarat satsataan siihen, että yhteistyössä viedään koulutuksen laatua eteenpäin ja lähdetään siitä, että Keski-Pohjanmaalta ei koulutuksia lakkauteta. Harri Lundell lisäsi, että koulutuksen järjestäjän tehtävä tehdä lausunnot, jos supistuksiin ryhdytään. Työryhmä voi keskustella ja kerätä taustatietoa tarvittaessa. Harri lähettää liitteet sähköisesti ja perehtyy uuteen kesuun ja selvittää, miten maakuntaliitossa asia etenee. Koulutustarjonnan tarkastelu Optiman ja Jedun kanssa syytä tehdä. Keski-Pohjanmaan liitossa luovan alan kehittämistyöryhmä: keskittyy hankkesiin ja maakuntaohjelmaan, Kari Ilmonen menee myös mukaan tai katsoo sinne sijaisen, Mika Väisälä on myös siinä mukana. Päätettiin että tehdään SVOTit kaikista kulttuurialan tutkinnoista. seuraava kokous: klo Keski-Pohjanmaan Opistolla Kälviällä ja sitä ennen opisto tarjoaa lounaan.

8 Kulttuurialan yhteistyöryhmän palaveri , lounas klo 11 12, kokous klo paikka: Keski Pohjanmaan Opisto läsnä: Jarmo Matintalo, Tapani Salomaa, Aarne Törmänen, Jukka Penttinen, Kari Ilmonen, Mika Väisälä, Janne Erkkilä, Jussi Järviniemi, Terhi Seppälä (sihteerinä) 1. Tarkasteltiin Harri Lundellin lähettämiä tilastotaulukoita (3 kpl) mm. opiskelijamääriä. Taulukot jaettiin osallistujille. 2. Esiteltiin opistojen SWOT analyysejä ja jaettiin ne kirjallisesti osallistujille a. Jussi esitteli Keski Pohjanmaan Opiston analyysin b. Janne ja Mika esittelivät aikuisopiston analyysin c. Aarne esitteli artesaaniopiston analyysin keskusteltiin aiheesta 3. Jukka Penttinen kertoi mm. että koulutukseen käytettävä rahamäärä ei tulevaisuudessa ainakaan ole nousemassa vaan pienenee, minkä vuoksi toimintaa ei ole mahdollista kasvattaa; täydennyskoulutukseen ja aikuiskoulutukseen on myös tulossa rajoituksia eikä sitä korvata yritysrahoituksella. Jatkossa tarvitaan synenergiaa ja yhteistoimintaa koulutuksen järjestämisessä. 4. Seuraava kokous Keski Pohjanmaan Opistolla klo 11 14, aloitetaan lounaalla. Maaliskuun kokoukseen otetaan käsiteltäväksi: a. työllistymistilastot; minne valmistuneet ovat sijoittuneet b. synenergia oppilaitosten kesken

9 Kulttuurialan yhteistyöryhmän kokous , lounas klo 11 12, kokous klo Paikka: Keski Pohjanmaan Opisto läsnä: Jarmo Matintalo, Aarne Törmänen, Kari Ilmonen, Mika Väisälä, Janne Erkkilä, Harri Lundell ja Kari Ilmonen (puheenjohtaja ja sihteeri) Kokouksen keskusteluteemat: 1. Ilmonen esitteli kulttuurialojen kehämäisyyttä ja laajaa ansaintalogiikkaa, luovan talouden näkymiä sekä kulttuurin ja aluekehittämisen yhteyttä (ks. PP sivut liitteinä). 2. Tarkasteltiin ja tulkittiin yhteishaussa vuosina olleiden kulttuurikoulutusten vetovoimaisuusosoittimia nuorten osalta. Pantiin merkille hakijoiden ja sisään otettujen määrät myös aikuisopiston osalta. 3. Tarkasteltiin koulutusalojen työllisyystilastoja. Todettiin tarve saada tuoreempia ja yksityiskohtaisempia tietoja opiskelijoiden sijoittumisesta valmistumisen jälkeen. 4. Todettiin opetuksen tuloskortit keskeiseksi osoittimeksi perusteltaessa kulttuurialan koulutuspaikkojen säilyttämistä. Kyse on yhtymässä yhteensä noin 240:stä kulttuurialan vuosittaisesta koulutuspaikasta, jotka jakautuvat karkeasti seuraavalla tavalla: aikuisopisto 90 (aikuiset) artesaaniopisto 60 (nuoret) ja 40 (aikuiset) K P:n Opisto 50 (nuoret) 5. Sovittiin, että Ilmonen ja Lundell kokoavat yhteistyöryhmän kokousmuistiot ja kokouksissa läpikäydyt tilastot sekä laativat kansioon lyhyen esittelysivun. Kansiosta tiedotetaan myös yhtymän johtoryhmälle. 6. Seuraava kokous pidetään tarvittaessa keväällä tai viimeistään syksyllä. Lundell tekee kokouskutsun. Jos tilanne vaatii, työryhmä laatii kannanoton yhtymän kulttuurialan koulutuspaikkojen jatkuvuudesta Ilmonen lupasi olla tukena tässä tehtävässä.

10 KESU ALOITTAJATAVOITTEET AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS (NUORET) Koulutus ja opintoala aloittaneet 2009 tavoite 2016 erotus abs. erotus % osuus 2009 osuus 2016 KPEDU al (KA) osuus KPEDU:n paikoista 1. Humanistinen ja kasvatusala ,3 % 2,0 % 1,8 % 21,0 2,5 % Vapaa aika ja nuorisotyö ,2 % 1,0 % 0,8 % 21,0 2,5 % Kielitieteet ,3 % 0,1 % 0,1 % Opetus ja kasvatustyö ,1 % 0,8 % 0,8 % 2. Kulttuuriala ,4 % 7,6 % 3,8 % 47,0 5,6 % Käsi ja taideteollisuus ,8 % 4,0 % 2,1 % 28,0 3,3 % Viestintä ja informaatiotieteet ,0 % 2,8 % 1,0 % 19,0 2,3 % Teatteri ja tanssi ,5 % 0,1 % 0,1 % Musiikki ,7 % 0,7 % 0,5 % 3. Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala ,4 % 11,6 % 11,6 % 109,7 13,0 % Liiketalous ja kauppa ,4 % 11,6 % 11,6 % 109,7 13,0 % 4. Luonnontieteiden ala ,3 % 3,6 % 2,1 % 21,7 2,6 % Tietojenkäsittely ,3 % 3,6 % 2,1 % 21,7 2,6 % 5. Tekniikan ja liikenteen ala ,6 % 43,6 % 43,9 % 322,0 38,2 % Arkkitehtuuri ja rakentaminen ,7 % 8,6 % 8,6 % 59,7 7,1 % Kone, metalli ja energiatekn ,9 % 7,1 % 8,8 % 54,3 6,4 % Sähkö ja automaatiotekniikka ,0 % 5,8 % 4,8 % 39,7 4,7 % Tieto ja tietoliikennetekniikka ,8 % 2,9 % 2,1 % 7,3 0,9 % Graafinen ja viestintätekniikka ,8 % 0,6 % 0,6 % Elintarvikeala ja biotekniikka ,3 % 1,7 % 1,3 % 29,7 3,5 % Prosessi, kemian ja materiaalit ,3 % 5,2 % 5,0 % 70,0 8,3 % Tekstiili ja vaatetustekniikka ,8 % 1,3 % 1,0 % 17,7 2,1 % Ajoneuvo ja kuljetustekniikka ,7 % 8,9 % 10,7 % 43,7 5,2 % Muu tekniikan ja liikenteen koul ,6 % 1,5 % 1,0 % 6. Luonnonvara ja ympäristöala ,6 % 5,8 % 5,6 % 125,0 14,8 % Maatilatalous ,2 % 2,9 % 2,8 % 108,0 12,8 % Puutarhatalous ,2 % 1,2 % 1,0 % kalatalous ,6 % 0,1 % 0,1 % Metsätalous ,5 % 1,1 % 1,4 % Luonto ja ympäristöala ,0 % 0,5 % 0,2 % 17,0 2,0 % 7. Sosiaali, terveys ja liikunta ala ,9 % 16,8 % 18,7 % 132,3 15,7 % Sosiaali ja terveysala (yhteiset) ,2 % 12,4 % 15,4 % 114,0 13,5 % Hammaslääketiede ja huolto ,8 % 0,1 % 0,1 % Kuntoutus ja liikunta ,3 % 0,8 % 0,8 % Farmasia ja muu lääkehuolto ,9 % 0,3 % 0,3 % Kauneudenhoitoala ,5 % 3,3 % 2,1 % 18,3 2,2 % 8. Matkailu, ravitsemis ja tal.ala ,1 % 13,7 % 12,7 % 64,0 7,6 % Matkailuala ,1 % 2,2 % 1,4 % Majoitus ja ravitsemisala ,6 % 10,5 % 9,6 % 59,7 7,1 % Kotitalous ja kuluttajapalvelut ,1 % 0,7 % 0,7 % 3,7 0,4 % Puhdistuspalvelut ,7 % 0,3 % 1,0 % 0,7 0,1 % Muu marata koulutus ,0 % 0,1 % 0,0 % Ammatillinen peruskoul. yht ,6 % 842,7

11 ALOITUSPAIKAT V SEKÄ ARVIO OPISKELIJAMÄÄRISTÄ ALOITUSPAIKAT ARVIO OPISKELIJAMÄÄRÄSTÄ Koulutusala/tutkinto OPISTO/ yksikkö Sisäänotto syksyllä 2011 Luonnos ehdotus Ennakointia 2012 LUONNONVARA JA YMPÄRISTÖALA Hevostalouden perustutkinto (pk, yo ja kaksoistutk.) MSO Kaustinen Hevostalouden perustutkinto, aikuiset MSO Kaustinen Maatalousalan perustutkinto, turkisala (pk ja yo) MSO Kannus Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoidon ko, kennelala MSO Kannus Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoidon ko, tuotantotalous MSO Kannus Metsätalouden perustutkinto, metsuri, aikuiset MSO Kannus Metsätalouden perustutkinto, metsuri-metsäpalvelujen tuottaja MSO Kannus Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä (pk) MSO Kannus Maatalousalan pt, maatalousteknologian koulutusohjelma MSO Kannus Maatalousalan perustutkinto, aikuiset MSO Kannus Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto (kaksoistutkinto) MSO Perho Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä MSO Perho Hevostalouden perustutkinto MSO Perho Maatalousalan perustutkinto, aikuiset MSO Perho Metsätalouden perustutkinto, aikuiset MSO Perho SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto KKO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, pk KSTO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, yo KSTO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, ammattilukio KSTO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, aikuiset KSTO Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, kaksikielinen KSTO YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON ALA Liiketalouden perustutkinto (pk+yo) KKO Liiketalouden perustutkinto, ammattilukio KKO Liiketalouden perustutkinto, aikuiset KKO Liiketalouden perustutkinto (KV -entinen ruotsink.) KKO Grundexamen inom företagsekonomi, (U4) KKO LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, ammattilukio KKO Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, aikuiset KPAKK TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Laboratorioalan perustutkinto KAO Aikuiset? Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO Aikuiset? Prosessiteollisuuden perustutkinto, aikuiset KPAKK Autoalan perustutkinto KAO Logistiikan perustutkinto KAO Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO Tieto- ja tietoliikennetekniikan (sähköalan) perustutkinto, ammattilu KAO Kone- ja metallialan perustutkinto KAO Kone- ja metallialan perustutkinto MSO Perho Rakennusalan perustutkinto, aikuiset KPAKK Rakennusalan perustutkinto KAO Puualan perustutkinto KAO Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO Elintarvikealan perustutkinto KAO Talotekniikan perustutkinto KAO Turvallisuusalan perustutkinto KAO KULTTUURIALA Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani (pk, yo ja kaksoimso Toholampi ? Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto, artesaani, aikuiset MSO Toholampi ? Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPAKK Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPKO HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KPKO MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola-ja catering-alan perustutkinto KAO Hotelli-, ravintola-ja catering-alan perustutkinto, ammattilukio KAO Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO Aikuiset? Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto, aikuiset (MAMU)?? KPAKK Talouskoulu KAO MUU KOULUTUS Maahanmuuttajien valmistava koulutus KAO Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (AIKALISÄ) KAO Ohjaava ja valmistava koulutus (AMMATTISTARTTI) KAO YHTEENSÄ Nuoret joista ammattilukio Aikuiset

12 Keski-Pohjanmaan maakunnasta tulleiden osuus yhteishaussa opiskelupaikan vastaanottaneista v Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 40,3 % 29,4 % 32,4 % 28,95 % MSO, Kannus 46,2 % 40,5 % 34,7 % 33,80 % Luonnonvara- ja ympäristöala 46,2 % 40,5 % 34,7 % 33,80 % - Maatilatalous 43,1 % 42,9 % 29,3 % 37,04 % - Metsätalous 57,1 % 31,3 % 57,1 % 23,53 % MSO, Kaustinen 5,0 % 9,1 % 12,0 % 4,76 % Luonnonvara- ja ympäristöala 5,0 % 9,1 % 12,0 % 4,76 % - Maatilatalous 5,0 % 9,1 % 12,0 % 4,76 % MSO, Perho 44,9 % 19,6 % 37,0 % 33,33 % Tekniikan ja liikenteen ala 89,5 % -- 85,7 % 71,43 % - Kone-, metalli- ja energiatekniikka 89,5 % -- 85,7 % 71,43 % Luonnonvara- ja ympäristöala 16,7 % 19,6 % 28,2 % 23,08 % - Luonto- ja ympäristöala 0,0 % 11,1 % 11,1 % -- - Maatilatalous 17,9 % 21,6 % 33,3 % 23,08 % MSO, Toholampi 44,0 % 30,3 % 36,4 % 29,63 % Kulttuuriala 44,0 % 30,3 % 36,4 % 29,63 % - Käsi- ja taideteollisuus 44,0 % 30,3 % 36,4 % 29,63 % Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto 75,0 % 50,0 % 28,2 % 47,06 % Humanistinen ja kasvatusala 70,8 % 28,6 % 25,0 % 44,44 % - Vapaa-aika- ja nuorisotyö 70,8 % 28,6 % 25,0 % 44,44 % Kulttuuriala 80,0 % 73,7 % 31,6 % 50,00 % - Viestintä ja informaatiotieteet 80,0 % 73,7 % 31,6 % 50,00 % Kokkolan ammattiopisto 77,8 % 80,2 % 74,4 % 73,09 % Tekniikan ja liikenteen ala 78,7 % 79,2 % 75,6 % 73,27 % - Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 82,1 % 91,2 % 82,1 % 76,92 % - Arkkitehtuuri ja rakentaminen 84,4 % 82,9 % 69,0 % 71,67 % - Elintarvikeala ja biotekniikka 63,6 % 58,1 % 71,1 % 52,50 % - Kone-, metalli- ja energiatekniikka 81,8 % 73,2 % 66,7 % 90,00 % - Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka 70,5 % 75,9 % 77,6 % 72,73 % - Sähkö- ja automaatiotekniikka 89,6 % 73,5 % 84,6 % 68,29 % - Tekstiili- ja vaatetustekniikka 66,7 % 90,0 % 77,8 % 73,68 % - Tieto- ja tietoliikennetekniikka ,0 % 88,9 % 94,12 % Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 73,5 % 85,5 % 69,4 % 72,22 % - Kotitalous- ja kuluttajapalvelut 0,0 % 100,0 % 60,0 % 88,89 % - Majoitus- ja ravitsemisala 74,6 % 85,2 % 71,0 % 69,84 % - Puhdistuspalvelut -- 0,0 % Kokkolan kauppaopisto 79,2 % 93,2 % 88,2 % 79,43 % Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon 78,8 % 96,6 % 86,9 % 78,79 % - Liiketalous ja kauppa 78,8 % 96,6 % 86,9 % 78,79 % Luonnontieteiden ala 89,5 % 96,0 % 95,0 % 95,00 % - Tietojenkäsittely 89,5 % 96,0 % 95,0 % 95,00 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 71,4 % 75,0 % -- 68,18 % - Kauneudenhoitoala 71,4 % 75,0 % -- 68,18 % Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto 59,5 % 66,7 % 74,3 % 69,09 % Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 59,5 % 66,7 % 74,3 % 69,09 % - Sosiaali- ja terveysala (alojen yhteiset ohjelmat) 59,5 % 66,7 % 74,3 % 69,09 % KPEDU YHTEENSÄ 61,8 % 68,1 % 65,1 % 64,61 % Aloittaneiden lukumäärät Keski-Pohjanmaalta ,9 % - Muualta ,1 % - YHTEENSÄ ,0 % Aloittaneiden osuudet Keski-Pohjanmaalta 61,8 % 68,1 % 65,1 % 64,6 % - Muualta 38,2 % 31,9 % 34,9 % 35,4 % - YHTEENSÄ 100,0 % 100,0 % 100,0 % 100,0 %

13 NUORTEN AMMATILLISENKOULUTUKSEN UUSIEN OPISKELIJOIDEN NETTOVIRTA VUONNA 2008MAAKUNNITTAIN = Maakunnan ulkopuolelta tulleet vähennettynä maakunnan ulkopuolelle lähteneillä jaettuna aloittaneilla Keski Pohjanmaa 16,7 % Häme 14,2 % Pohjois Savo Päijät Hame Satakunta 4,6 % 5,4 % 5,3 % Etelä Savo Pirkanmaa Etelä Pohjanmaa Keski Suomi 2,6 % 2,0 % 1,6 % 1,1 % 0,3 % Uusimaa 0,8 % Kymenlaakso 2,5 % Pohjois Pohjanmaa 2,6 % Lappi 3,2 % Pohjois Karjala 3,6 % Pohjanmaa 5,0% Varsinais Suomi 19,1 % 18,1 % 17,0 % Itä Uusimaa Etelä Karjala Kainuu 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % 5,0 % 10,0 % 15,0 % 20,0 % Lähde: Opetushallitus/ennakointiyksikkö

14 Opetushallituksen WERA - web-raportointipalvelu Lähde: Opetushallituksen oppilaitostietojärjestelmä OPTI Nuorten koulutuksen ja aikuiskoulutuksen aloituspaikat 2012 kulttuurialalla opintoaloittain Koulutusala Opintoala Peruskoulutuksen nuorten paikat aloituspaikat aikuisten paikat nuor. ja aik. yhteensä 13 Keski-Suomi 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht Keski-Suomi yhteensä Etelä-Pohjanmaa 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Kulttuuriala yht Etelä-Pohjanmaa yhteensä Pohjanmaa 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht Pohjanmaa yhteensä Keski-Pohjanmaa 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht Keski-Pohjanmaa yhteensä Pohjois-Pohjanmaa 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht Pohjois-Pohjanmaa yhteensä ALUEET YHTEENSÄ 2 Kulttuuriala 201 Käsi- ja taideteollisuus Viestintä ja informaatiotieteet Musiikki Kulttuuriala yht KAIKKI YHTEENSÄ

15 NUORTEN OPETUSSUUNNITELMAPERUSTEINEN AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS ELINVOIMAKERROIN VUONNA 2011 TUTKINNOITTAIN Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma yksikkö PISTEYTYS VETOVOI- MAISUUS OSUVUUS LÄPÄISY TULEVAISUUS YHTEENSÄ LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 3 4,0 1 4,25 12,3 Maatalousalan perustutkinto, kennel Kannus 5 4, ,0 Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Kannus 5 4,1 5 4,75 18,9 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus 2 4, ,0 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus 2 4, ,0 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho 1 2,6 2 2,25 7,9 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho 1 4, ,0 Hevostalouden perustutkinto Perho 1 4,0 1 3,5 9,5 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA Hiusalan perustutkinto KKO 5 3,8 3 3,25 15,1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO 4 4, ,1 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT Liiketalouden perustutkinto KKO 4 3,6 1 3,25 11,9 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO 2 2,2 1 1,75 7,0 Grundexamen inom företagsekonomi KKO 0 3,6 3 3,75 10,4 * TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Laboratorioalan perustutkinto KAO 2 1,9 1 2,5 7,4 Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO 3 1,9 3 3,25 11,2 Autoalan perustutkinto KAO 5 3,0 5 4,5 17,5 Logistiikan perustutkinto KAO 5 4,1 3 4,75 16,9 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO 3 2, ,7 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO 2 2,7 2 2,75 9,5 Kone- ja metallialan perustutkinto KAO 2 3,8 4 4,5 14,3 Kone- ja metallialan perustutkinto Perho 1 3,8 4 3,5 12,3 * Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja KAO 4 1,7 5 4,5 15,2 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja KAO 4 1,6 5 4,25 14,9 * Puualan perustutkinto KAO 3 2,4 3 3,5 11,9 Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO 5 1,3 4 3,75 14,1 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO 1 2,3 2 1,5 6,8 Elintarvikealan perustutkinto KAO 3 2,0 3 2,5 10,5 Talotekniikan perustutkinto KAO 5 3,8 5 4,5 18,3 KULTTUURIALA Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi 2 1,9 2 1,75 7,7 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPKO 4 2,2 5 1,5 12,7 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KPKO 4 2,9 4 2,75 13,7 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO 3 3, ,8 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO 1 2,9 4 2,25 10,2 *HUOM! Kaikista muuttujista ei ollut tietoja saatavilla

16 Opetuksen tuloskortti Tutkintotason mittarit, nuorten ammatillinen peruskoulutus Perustutkinnon nimi: KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Opisto/Yksikkö: Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, artesaaniopisto Vuositarkastelu KY yht./ka 2010 muu vertailutieto 2010 oma tavoite vuodelle 2011 oma tavoite vuodelle 2012 Tulokset Perustietoja opiskelijamäärä tutkinnossa 87,5 75,2 74, ,1 74,0 100,0 yhdistelmäopintoja suorittavien määrä 0,8 2,4 2, ,0 12,0 HOJKS-opiskelijoiden määrä 4,6 4,8 4, ,5 5,0 vetovoimaisuus 1,3 1,9 2,3 1,5 1,6 1,7 tutkinnossa aloittaneet ,0 36,0 tutkinnosta valmistuneet ,0 36,0 Vaikuttavuusmittarit työllistyminen 41,6 % 41,5 % ei tied. 58,4 % 65,0 % 70,0 % sijoittuminen jatko-opintoihin 14,3 % 14,6 % ei tied. 10,3 % 16,0 % 17,0 % läpäisyprosentti 47,5 % 51,7 % 54,6 % 64,6 % 100,0 % 100,0 % negatiivinen keskeyttäminen 2,3 % 5,3 % 5,4 % 2,1 % 676,0 % 1,5 % kaikki keskeyttäneet 9,1 % 9,3 % 10,8 % 8,9 % 13,5 % tutkinnossa opettavien opettajien muodollinen kelpoisuus 80,1 % 75,0 % 80,0 % Suoritemittarit lähiopetuksen määrä/ov työssäoppimisen määrä/120 ov osaamisen tunnustamisen määrä, ov/hlö/vuosi, ka. 4,48 8,87 8,22 4, verkko-opintoja tarjolla tutkinnossa kv-vaihtojen määrä, opiskelija/kk /14,75 kk 213/174 kk 11/10,56 työssäoppimispaikkojen määrä koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä ammatillisten tutkinnon osien AON:n keskiarvot 2,35 2,32 2,35 2,21 2,5 2,5 AON työpaikalla/oppilaitoksessa -suhde 41% / 59% 25/75 50/50 AON-arviointiin osallistuneet (ope+ TPO+opiskelija) työkykypassin suorittaneiden määrä opiskelijoiden poissaolot, h/opiskelija keskimäärin 6,15 30,88 65,78 74,80 58,8 30,0 annettujen varoitusten lkm KY yht./ka 2011 muu vertailutieto 2011 Palautemittarit tulokysely ,87 3,87 olokysely ,62 3,62 -- päättökysely ei vast. 3,60 3,77 työelämäpalaute? oma tavoite vuodelle 2011 oma tavoite vuodelle 2012

17 Opetuksen tuloskortti Tutkintotason mittarit, nuorten ammatillinen peruskoulutus Perustutkinnon nimi: AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Opisto/Yksikkö: Keski-Pohjanmaan kulttuuriopisto Vuositarkastelu Tulokset KY yht./ka 2010 muu vertailutieto 2010 oma tavoite vuodelle 2011 oma tavoite vuodelle Perustietoja opiskelijamäärä tutkinnossa 32,8 36,1 46, , yhdistelmäopintoja suorittavien määrä 5,0 6,8 8, HOJKS-opiskelijoiden määrä 4,4 4,0 4,0 402,7 7 7 vetovoimaisuus 1,69 2,00 1,25 1,53 tutkinnossa aloittaneet tutkinnosta valmistuneet yksikköhinta tutkinnossa Vaikuttavuusmittarit työllistyminen 36,2 % 36,7 % ei tied. 58,4 % sijoittuminen jatko-opintoihin 23,4 % 22,4 % ei tied. 10,3 % läpäisyprosentti 81,0 % 81,3 % -- 64,6 % negatiivinen keskeyttäminen 3,0 % 0,0 % 0,0 % 2,1 % kaikki keskeyttäneet 3,0 % 2,8 % 2,2 % 8,9 % tutkinnossa opettavien opettajien muodollinen kelpoisuus 80,1 % 70,0 % 80,0 % Suoritemittarit lähiopetuksen määrä/ov työssäoppimisen määrä/120 ov osaamisen tunnustamisen määrä, ov/hlö/vuosi, ka. 0,73 1,33 1,83 4, verkko-opintoja tarjolla tutkinnossa kv-vaihtojen määrä, opiskelija/kk 1/ -- 5/5,75 kk 213/174 kk 2/4 11/4 työssäoppimispaikkojen määrä koulutettujen työpaikkaohjaajien määrä 879 ammatillisten tutkinnon osien AON:n keskiarvot 2,28 2,36 2,45 2,21 2,3 2,3 AON työpaikalla/oppilaitoksessa -suhde 41% / 59% AON-arviointiin osallistuneet (ope+ TPO+opiskelija) työkykypassin suorittaneiden määrä 0 5 opiskelijoiden poissaolot, h/opiskelija keskimäärin 30,51 74,80 annettujen varoitusten lkm KY yht./ka 2011 muu vertailutieto 2011 Palautemittarit tulokysely ,02 3,87 olokysely ,54 3,62 3,69 päättökysely 3,75 3,60 3,57 työelämäpalaute?

18 50,0 % KPEDU:n kulttuurialan nuorten perustutkinnoista valmistuneiden työttömyysaste v (esim. k tarkoittaa valmistuneiden työttömyysastetta maaliskuussa 2011) 45,0 % 44,4 % 40,00 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 23,1 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 11,0 % 18,2 % 9,3 % 20,0 % 10,6 % 16,7 % 6,7 % 11,8 % 14,5 % 17,6 % 15,9 % 15,4 % 11,4 % 11,4 % 8,3 % 7,1 % 7,1 % 18,8 % 8,0 % 5,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % s.2005 s.2006 s.2007 s.2008 s.2009 k.2010 s.2010 k.2011 s.2011 Media assistentti Artesaani KPEDU YHTEENSÄ

19 TAULUKKO XX. Yhteishaussa (2012) olleiden koulutusten vetovoimaisuus eli kuinka monta ensisijaista hakijaa on ollut yhtä aloitusapaikkaa kohden Koulutusala/tutkinto/koulutusohjelma alustava LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA yksikkö 1,96 1,38 1,99 Hevostalouden perustutkinto Kaustinen 1,16 1,55 1,23 1,00 Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja Kannus 6,63 3,54 9,38 2,89 Metsäalan perustutkinto, metsäkoneenkuljettaja Kannus 1,50 1,42 2,00 0,42 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Kannus 1,79 0,94 0,86 1,36 Maatalousalan perustutkinto, maatalousteknologia Kannus 2,17 0,94 0,86 1,36 Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Perho 0,56 0,69 ei hakua 0,57 Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä Perho 1,46 1,00 0,44 0,58 Hevostalouden perustutkinto Perho 0,94 1,50 0,5 0,88 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA 1,97 1,94 1,89 Hiusalan perustutkinto KKO 2,72 ei hakua 4,33 3,44 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto KSTO 1,85 1,94 1,53 1,56 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETALOUDEN JA HALLINNON SEKÄ LUONNONTIETEIDEN ALAT 1,33 1,44 1,30 Liiketalouden perustutkinto KKO 1,09 1,48 1,40 1,23 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto KKO 2,39 1,39 0,95 1,55 Grundexamen inom företagsekonomi KKO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 1,31 1,50 1,38 Laboratorioalan perustutkinto KAO 1,50 0,81 0,75 0,69 Prosessiteollisuuden perustutkinto KAO 1,06 2,75 1,38 1,13 Autoalan perustutkinto KAO 1,95 3,25 2,67 2,89 Logistiikan perustutkinto KAO 1,44 1,75 2,33 2,00 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto KAO 1,26 0,95 1,21 1,35 Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto KAO 0,89 0,88 0,75 0,75 Kone- ja metallialan perustutkinto KAO 1,55 1,00 1,05 1,45 Kone- ja metallialan perustutkinto Perho ei hakua 0,81 0,36 ei hakua Rakennusalan perustutkinto, talonrakentaja KAO 1,00 2,28 1,53 1,53 Rakennusalan perustutkinto, maarakennuskoneenkuljettaja KAO ei hakua 1,61 ei hakua ei hakua Puualan perustutkinto KAO 1,06 0,67 1,17 1,11 Pintakäsittelyalan perustutkinto KAO 1,61 1,94 1,83 1,56 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto KAO 1,44 1,28 0,67 1,28 Elintarvikealan perustutkinto KAO 1,54 1,19 1,36 1,14 Talotekniikan perustutkinto KAO 0,92 2,61 2,39 2,39 Turvallisuusalan perustutkinto KAO ,22 KULTTUURIALA 1,95 1,85 1,24 1,06 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Toholampi 1,93 2,25 1,05 0,82 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto KPKO 2,00 1,25 1,50 1,56 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 1,44 1,56 1,50 1,67 Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjauksen perustutkinto KPKO 1,44 1,56 1,50 1,67 MATKAILU- RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 1,23 0,91 1,09 Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto KAO 1,25 0,98 1,19 1,08 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KAO ei hakua 0,63 0,69 0,31 Kotitalousopetus KAO 1,00 ei hakua ei hakua ei hakua KPEDU YHTEENSÄ 1,49 1,53 1,59 1,42

20 KESKI-POHJANMAAN OPISTO: NÄKYMIÄ KULTTUURIALAN KOULUTUKSESTA Aikuiskoulutus Vapaan sivistystyön kulttuuri- ja kielikoulutuksissa painopiste on maahanmuuttajille suunnatuissa koulutuksissa sekä internaattimuotoisissa (n.300 opiskelijaa) kansanopistolinjoissa ja leireissä, kuten perinteikkäässä valokuvauslinjassa sekä valtakunnallisessa musiikkileirissä. Valokuvausalan koulutukset ovat kysyttyjä ja niihin Keski-Pohjanmaan Opistossa löytyy osaamista ja resursseja. Kulttuurialan opiskelijavolyymi on noin 500 per vuosi, pitäen sisällään ammattitutkinto-, kansanopistolinjojen, lisäkoulutusten ja leirien opiskelijat. Valokuvauskoulutuksen ympärille on luotu toimiva yhteistyö audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon, valokuvaajan ammattitutkinnon ja valokuvauslinjan (kansanopistolinja) kesken. Selkeitä opintoväyliä on luotu kansanopistolinjalta ammatilliseen perustutkintoon ja edelleen ammattitutkintoon. Opistossa järjestettävät kulttuuri- ja kielikoulutukset suuntautuvat aloille, joilla tarvetta on ammatillisen koulutuksen valmentavaan koulutukseen ja aloille, joilla ammatillista koulutusta ei ole alueella saatavissa, esimerkkinä mainittu valokuvaus. Opiston valokuvauskoulutukset tukevat erinomaisesti yrittäjyyttä. Ammatillinen opetussuunnitelmaperusteinen koulutus; Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto (56 opiskelijaa vuonna 2011) on ollut pitkään Keski-Pohjanmaan Opiston koulutustarjonnassa. KESU:ssa suunnitellut huomattavat valtakunnalliset koulutuspaikkaleikkaukset asettavat melkoisia haasteita myös opiston koulutuksen sisällölliselle profiloinnille ja rohkealle yhteistyölle koulutusyhtymän muiden toimijoiden kanssa. On huomattava, että audiovisuaalisen viestintäosaamisen liittäminen yksinomaan kulttuurialaan johtaa skenaarioissa helposti harhaan.

21 SISÄISET VAHVUUDET Erikoisosaaminen ja erityinen vahvuus on valokuvaus Tiimin jäsenten henkilökohtaiset vahvuudet: projektinhallinta, graafinen suunnittelu, äänitekniikka ja musiikintuottaminen, valokuvaus, tapahtumatuotanto, markkinointi Kampuksen miljöö ja tunnelma Tiivis yhteisö ja sen ilmapiiri Mahdollisuus toteuttaa oppilastyönä palvelutuotteita Kalusto: valokuvaus, tapahtumatekniikka Luovan alan sisällön tuotteistamishanke ULKOISET MAHDOLLISUUDET Yhteistyö eri järjestöjen kanssa Valmiit kontaktit eri kulttuuritoimijoihin Uusien audiovisuaaliselta alalta poikkeavien ryhmien yhteistyöt, esim. vanhushuolto, kehitysvammaiset Palvelutuotteiden parantaminen ja kehittäminen Markkinointistrategian luominen ulkoistamalla esim. AMK-opiskelijalle tuore ja ulkopuolinen näkemys Yhteistyö valtakunnallista huomiota herättävissä tapahtumissa/projekteissa Palvelutuotteiden markkinoinnin kohdentaminen esim. yrityksiin Tutkinnon kehittäminen mediataitojen ulottamiseksi muihin tutkintoihin SISÄISET HEIKKOUDET Tietynlainen tuntemattomuus ei tiedetä missä opisto on ja mitä koulutukset sisältävät Kulttuurialalla kilpailukykyisen markkinointimateriaalin puute Sisäinen toiminnallinen heikkous, esim. ei tuotteistettuja palveluja Sisäinen viestintä välillä heikkoa Palvelujen tuottaminen tällä hetkellä pirstaloitua säännöt ja selkeä ohjeistus myyntiin puuttuvat ULKOISET UHAT Kulttuurialan opiskelupaikkojen vähentäminen Lähellä löytyy vastaavaa koulutusta runsaasti Kasvava valtakunnallinen kilpailuasema Kilpailevat palvelutuotteet

22 Ulkoisiin uhkiin vastataan sisäisillä vahvuuksilla. Esimerkiksi opiskelupaikkojen vähenemiseen ja määrärahojen pienentymiseen vastataan audiovisuaalisen viestinnän palvelujen tuotteistamisella. Audit ovat tehneet paljon projekteja moniammatillisesti ja on kysytty kumppani monessa asiassa esim. yhtymän sisällä. Työelämäkumppaneissa on tyke-ulottuvuuttakin; Kreivi-talon case asuntomessuilla, yms. projektit keskussairaalan kanssa, lehtiprojektit jne. Sisäisessä toiminnassa tarjotaan mm. valo-ääni- tapahtumatuotantoa muille opistoille, mm. Sotella tuotetaan laaja sote-oppilaitosverkoston tapahtuma. KESU:n suuralueella voimistuvaan kilpailutilanteeseen vastataan kehittämällä opiskelua mielenkiintoisempaan ja työelämän suhteen ajanmukaisempaan suuntaan. Sisällöllistä yhteistyötä kehitetään esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen kanssa, tilojen osalta puolestaan aikuisopiston kanssa (LIME). Sisäisiä heikkouksia pyritään parantamaan koko linjan toimintaa tehostamalla. Tehostamisella tarkoitetaan muun muassa palvelutuotteiden sisältöjen järkeistämistä, markkinointimateriaalin uudistamista sekä tunnettuuden lisäämistä silmällä pitäen sidosryhmiä ja työelämää.

23 SWOT ANALYYSI ARTESAANIOPISTO Sisäiset vahvuudet Sisäiset heikkoudet Työelämälähtöiset toimintamallit (aikuiset) Kehittämismyönteisyys tekemisen meininki henkilöstöllä Henkilöstön laaja ja monipuolinen osaaminen Koulutuspalveluiden vetovoimaisuus Keskeyttämisaste alhainen Kansainvälisyys Pieni yksikkö Synergiaedut puutteellisesti hyödynnetty yhtymän sisällä Opiskelijoiden osallisuus ja vaikuttaminen vähäistä Pieni yksikkö, rajalliset henkilöstöresurssit (opettajiensaatavuus) Kaukana kaikesta, yhteydet huonot Ulkoiset mahdollisuudet Ulkoiset uhat Ammatillisen koulutuksen tarve pysyy ja osittain muuttaa luonnettaan: syntyvyys, työikäisten määrä, maahanmuuttajat, alanvaihtajat Syntyy uusia yrityksiä ja toimialoja Yritys ja työelämälähtöiset koulutus ja kehittämismallit kilpailutekijänä, OPS uudistus, uudet innovatiiviset oppimismallit Verkostot ja yhteistyö ulospäin uusien innovaatioiden synnyttämisessä Aktiivisuus, näkyvyys ja julkisuus alueellisissa tapahtumissa: Asuntomessut 2011 Kansainväliset yhteistyöverkostot Ikäluokkien supistuminen ja opiskelijamääräkehitys Voimakkaat erot alueen sisällä väestönkehityksessä, maaseudun tyhjeneminen? Kilpailu osaavasta työvoimasta Taloudellinen taantuma, valtionosuudet supistuvat Koulutusorganisaatioiden kilpailun koveneminen Kulttuurialan koulutuspaikkojen vähennys

24 pitkä toimintahistoria henkilöstön laaja-alainen osaaminen kattava tutkintopaletti ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus opetus työelämälähtöistä koulutuspalveluissa yrittäjyysnäkökulma monipuolisia koulutus- ja kehittämispalveluita innovatiivisuus huipputasoinen tekninen infrastruktuuri (tuotanto, jakelu, arkistointi) vahva projekti- ja hankeosaaminen tiivis alueellinen ja kasvava valtakunnallinen yritysyhteistyö tarvelähtöisyys ketteryys toiminta erittäin tuloksellista sekä taloudellisesti että laadullisesti sähköisten liiketoiminnallinen kehittäminen yrityskohtaisten oppimisalustojen rakentaminen uudet huippuvarustellut toimitilat rakenteilla koulutusten ja osaamisen markkinointi valtakunnallinen yritysyhteistyö yhteistyö muiden koulutusorganisaatioden välillä palvelujen tuotteistaminen kansainvälistyminen ja pohjoismainen yhteistyö jatkuvuuden luominen yritysyhteistyöhön Business-yksikön puuttuminen Mahdollisuudet Vahvuudet viestintä ja media Kpakk Uhat Kehittämiskohteet vakiintuminen toimijana valtakunnalliseen kärkeen aluekehittäminen toimialakehittäminen palveluiden, osaamisen ja infrastruktuurin tuotteistaminen uudet innovaatiot uudet yhteistoimintamallit yritysten kanssa toimia tiennäyttäjänä (t&k, tuotteistaminen, prosessit) liiketoiminnan tukeminen kansainvälistyminen ja pohjoismainen yhteistyö alan koulutuspaikkojen leikkaukset alueellinen sijainti alueelliset toimialapainotukset yritysten resurssit/panostukset yritysyhteistyössä asenneilmapiiri yrityksissä tuotteistamiseen ja markkinointiin yhteistyön puute eri koulutusorganisaatioiden välillä investointien suhde rahoitukseen tiimin raskas rakenne (toimintaympäristöt ja tekniikka) huippuosaajien löytäminen tulevaisuudessa swot_2012_viestintäjamedia.mmap Mindjet

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :40:57 1(5) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika :40:57 1(5) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 18.04.2016 10:40:57 1(5) Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 2016 Syksy Oppilaitos: 10053 Koulutuskeskus Salpaus Tiedot päivitetty Opintopolusta: 18.4.2016 08:07 Haku- Koodi Toimipiste

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelman seurannan tuloksia Turku 30.9.2015 NAO-seminaari Juhani Pirttiniemi, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011 2015 (1)

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn. tehostamisohjelma. Määrällisen seurannan tulokset. Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Määrällisen seurannan tulokset 2013 2014 Sisällys Sisällys... 2 1. Määrällinen seuranta... 3 2. Tutkinnon suorittamisen lopettaminen... 4 2.1 Tulokset

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään

Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Ammattikoulutuksen järjestäjäkenttä tänään Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma seminaari Paasitorni 2.8.213 Erityisasiantuntija Riku Honkasalo Opetushallitus Esityksen sisältö Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2016 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 536 435 124 106 89 198 40 369 2009 443 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2015

Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2015 Eronneet ja keskeyttäneet 4-6/2015 5.8.2015 Opiskelijoita 20.1.2015 526 1022 600 820 2968 Eronneet opiskelijat ajalta 1.4.-30.6.2015 AIKO HAYO H HAYO K HAYO IISAKKI IKATA IKOL OSARA LUPI MSKK KOSOL TKTO

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu

Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Pohjois-Savon lukiokoulutuksen ja ammatillisen 2- asteen tilastotarkastelu Aluekehityssuunnittelija Teemu Juntunen Pohjois-Savon liitto teemu.juntunen@pohjois-savo.fi Puh. 0447142670 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht.

ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. YHTEENSÄ 112 478 458 118 104 78 197 91 381 2017 450 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40 0 40 Viittomakielisen ohjauksen pt 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1609 Viittomakielinen ohjaus 0 Lapsi- ja perhetyön

Lisätiedot

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat

ALOITUSPAIKAT Yht. AmoJtk AmoK. AmoJp. Ylitys / Alitus. AmoNi AIKO. AmoO. AmoN. AmoV. AmoL. Alpat ALOITUSPAIKAT 2017 AmoV AmoJp AmoJtk AmoK AmoL AmoN AmoO AmoNi AIKO Yht. Alpat 2016 Ylitys / Alitus YHTEENSÄ 112 478 446 118 104 78 197 91 383 2007 2068-61 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 0 0 0 0 0 0 0 40

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Kevään 2016 yhteishaku

Kevään 2016 yhteishaku Kevään 2016 yhteishaku Yh Ammatilliseen koulutuksen hakuprosessi muodostuu kolmesta kokonaisuudesta yhteishaku, erillishaku ja lisähaku. Yhteishaku, opintopolku.fi, 23.2. - 15.3.2016 peruskoulun päättäneet

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Näyttötutkintoon valmistavissa koulutuksissa 88 400 osallistujaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a

LÄPÄISY TEHOSTUU Osaamisen is en ja si ja v si is v ty is ksen ty parha r aksi a LÄPÄISY TEHOSTUU Määrällisen seurannan toteutus Läpäisyä ja keskeyttämistä koskevan määrällisen seurannan kehittäminen on osa läpäisyn tehostamisohjelmaa ( 2011 2015) Tarkoituksena on ollut tuottaa ajantasaista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, yo 0,00 Maatalousalan perustutkinto, yo 13,00

Lisätiedot

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016 AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN VALITTUJEN ALIMMAT PISTEMÄÄRÄT 2016 Pisteytys perustuu yhteishaun yleiseen pistelaskuun, ellei toisin mainita. Yleisessä pistelaskussa voi saada maksimissaan 40 pistettä. Yhdellä

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä. Alueelliset työpajapäivät Tampere

Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä. Alueelliset työpajapäivät Tampere Käytännön kokemuksia PAIKKO työkalujen käytöstä Alueelliset työpajapäivät 11.-12.6.2014 Tampere Tutkinnon perusteiden työversio Tutkinnon perusteiden riisuttu versio, joka sisältää Sisällöt suoraan tutkinnon

Lisätiedot

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.

VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11. VAO LUOTSI2 Laajennetun työssäoppimisen hanke 2012-2013 Työssäoppimisen kartoitus Vaasan ammattiopistossa Hillevi Kivelä 7.11.2013 7.11.2013 2 Miten vastataan työelämälähtöisyyteen?? 7.11.2013 3 7.11.2013

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654

III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE. Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 III MAAKUNTAKOHTAINEN PALAUTE Osio 1. Ehdotus alueen opiskelijoiden tavoitteellisiksi määriksi vuosille 2013 2016: Kymenlaakso 2016: 1654 Kuten Kymenlaakson Liitto on jo aiemmin tuonut julki, OKM:n käyttämä

Lisätiedot

Ammattikoulutus ja laatutyö KPEDU:ssa

Ammattikoulutus ja laatutyö KPEDU:ssa Ammattikoulutus ja laatutyö KPEDU:ssa Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 11 jäsenkuntaa 3 sopimuskuntaa Keski-Pohjanmaa on vahvan kulttuuri- ja maakuntaidentiteetin omaava maakunta, jossa on hiukan alle 70

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä

Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto Vipunen 18.6.2016 Alin hyväksytty pistemäärä Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto, yo 0,00 Maatalousalan perustutkinto,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

TUTKINTOJEN TULOSVERTAILU

TUTKINTOJEN TULOSVERTAILU TUTKINTOJEN TULOSVERTAILU TUTKINTOJEN KEHITTÄMINEN KOKONAISPISTESIJOITUS 1) OKM linjaukset (vähennykset ja lisäykset) 2) Seudulliset työvoimatarpeet /TEtoimiston listat 3) Kansallisesti harvinainen ala

Lisätiedot

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala

Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala Valmistavien ja valmentavien koulutusten uudistus, VALMA säädösmuutokset Nivala 13.3.2015 Valma-työryhmä: Hannele Siekkinen, Jaana Haikara, Tytti Sydänmetsä, Paula Jaakkonen, Arto Huuskonen, Ritva Joki-Kolehmainen

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena

Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena Oppimisvalmiuksia mittaava koe osaamisen kehittämisen suunnittelun tukena Stadin ammattiopiston kokemuksia 4/5/13 Miksi? Stadin ammattiopiston toiminta-ajatuksena on monipuolisen ja laadukkaan ammatillisen

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala

4 Luonnontieteiden ala. 5 Tekniikan ja liikenteen. 6 Luonnonvara- ja ympäristöala PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.1.2017 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä...

1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua Ammatillinen 2-aste Ammatillinen koulutuksen kehityksestä... 1 Sisällysluettelo 1 Pohjois-Savon koulutusastekohtaista tarkastelua... 3 1.1 Ammatillinen 2-aste... 3 1.1.1 Ammatillinen koulutuksen kehityksestä... 3 1.1.2 Valmistuneiden työllistyminen ja toimialakohtainen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku

Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku TIEDOTE Julkaisuvapaa 19.3.2012 heti Kainuun toisen asteen koulutuksen kevään 2012 yhteishaku Toisen asteen koulutuksen valtakunnallinen sähköinen yhteishaku päättyi 16.3.2012. Kainuussa ensisijaisia hakijoita

Lisätiedot

AIKO-foorumi. Marko Koskinen,

AIKO-foorumi. Marko Koskinen, AIKO-foorumi Marko Koskinen, 26.5.2011 Sivistyksen suunta 2020/ Suomen kuntaliitto Elinikäinen oppiminen: - Elinikäisen oppimisen perusta luodaan jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, mutta sen

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen

Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa Minna Jokinen Koulutus ja osaava henkilöstö Tilastotietoa 15.04.2009 Minna Jokinen Teknologiateollisuuden henkilöstön tutkinnot 1990-2006 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tutkija- ja ylempi korkeakouluaste (esim. DI,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Perustutkinnot: Eronneet ja keskeyttäneet 10-12/2015

Perustutkinnot: Eronneet ja keskeyttäneet 10-12/2015 Perustutkinnot: Eronneet ja keskeyttäneet 10-12/2015 Opiskelijoita 20.9.2015 491 1090 599 835 3015 Eronneet opiskelijat ajalta 1.10.-31.12.2015 HAYO H HAYO K HAYO IISAKKI IKATA IKOL OSARA LUPI MSKK KOSOL

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa v. 2012 oppilaitos

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 20.9.2016 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina

Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina Työpaikkojen sijainti vastavalmistuneilla vuosina 2011-2015 Vuosina 2010-2014 valmistuneet Suunnittelija Outi Suorsa Kaikkien vastavalmistuneiden työpaikkojen sijaintimaakunnat (f. = 2553) 25 20 21 19,2

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma 2011-2014 Missä mennään + viimeinen hankehaku Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Yhteensä 16 milj. Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen,

Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa. Marko Koskinen, Ennakoinnin ohjausryhmä/ Pirkanmaa Marko Koskinen, 23.6.2011 Uusi hallitusohjelma mm. - Painopistealueet: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, 2. Julkisen talouden vakauttaminen,

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa

Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Opiskelijan arviointi ja todistukset ammattistartissa Verkostoseminaari 24.-25.11.2010 Helsinki Ulla Aunola, opetusneuvos, Ammattikoulutus/Tutkinnot Opiskelijan arviointi opsin luku 4. Oppimisen arviointi

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

TEKNIIKANJALIIKENTEENALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETAL. JA HALL

TEKNIIKANJALIIKENTEENALA YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETAL. JA HALL Liite 2, AmoKjk 26.5.214 ALOITUSPAIKAT2OI5 E E E E E E E E < >- YHTEENSÄ 112 511 463 13 116 91 214 84 398 2119 HUMANISTINEN JA KASVATUSALA 4 4 KULTTUURIALA 48 142 19 YHTEISKUNTATIETEIDEN, LIIKETAL. JA

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa

Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Pirkanmaalla ammattiopiston perustutkinnon suorittaneiden työmarkkinatilanne vuoden 2009 lopussa Tarkastelussa on yhteensä vuosina 2005-2009 suoritetut perustutkinnot. Sijoittumista katsotaan vuoden 2009

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Avoimet ovet esittelypolut

Avoimet ovet esittelypolut LIITE 1 1 (6) Avoimet ovet 2016 -esittelypolut Tervetuloa tutustumaan Jyväskylän ammattiopiston koulutustarjontaan 22. 24.11.2016 klo 9.00 14.00. Ruokataukoa pidämme klo 11.00 12.00, jolloin ei järjestetä

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Aloitus klo Opiskelu lukiossa: Kiimingin lukion rehtori Pia Räsänen Opiskelu ammattioppilaitoksessa: OSAOn Haukiputaan yksikön opinto-ohjaaja

Aloitus klo Opiskelu lukiossa: Kiimingin lukion rehtori Pia Räsänen Opiskelu ammattioppilaitoksessa: OSAOn Haukiputaan yksikön opinto-ohjaaja Yhteishakuilta 29.11.2011 Aloitus klo 18.00 Opiskelu lukiossa: Kiimingin lukion rehtori Pia Räsänen Opiskelu ammattioppilaitoksessa: OSAOn Haukiputaan yksikön opinto-ohjaaja Hannu Heikkinen Yhteishaun

Lisätiedot