Koillis-Savon työllisyysstrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koillis-Savon työllisyysstrategia 2005 2010"

Transkriptio

1 Koillis-Savon työllisyysstrategia

2 Julkaisija: Pohjois-Savon liitto Tilaukset ja jakelu: Graafinen suunnittelu ja taitto: Marja Partanen Kansi: Irma Toivanen Kannen kuvat: Kartta: Pohjois-Savon liitto Valokuvat: Toivalan Metalli Oy, Stora Enso, Ponsse Oyj, Marjaosaamiskeskus, Sonkajärven Eukonkanto Oy, Kunnonpaikka Painopaikka: Kuopion Liikekirjapaino Oy Painovuosi:

3 KOILLIS-SAVON TYÖLLISYYSSTRATEGIA ESIPUHE... 5 SEUDUN ERITYISPIIRTEET... 6 Väestö, työvoima ja työllisyys...6 Toimintaympäristö ja sen muutokset...6 TYÖLLISYYSSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT... 8 Tavoitteiden määrittely...8 Työllisyysstrategian toteutuksen toimintamalli...9 TYÖLLISYYSSTRATEGIA VUOSILLE Visio Tehtävämme...10 Näin toimimme - toimintalinjaukset Toimintaympäristön kehittäminen Nuorten työllisyyden edistäminen Yrittäjyyden edistäminen Osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus Sosiaalisen työllistämisen sektorin vahvistaminen...11 Strateginen tahtotila...12 Näitä me teemme - toimenpiteet ja toimenpide-ehdotukset...13 TAUSTARAPORTTI, ANALYYSIT JA TILASTOT Väestö ja ikärakenne...16 Osaaminen ja koulutus...16 Elinkeinorakenne...18 Työvoiman määrä...19 Työvoiman määrä vähenee ja vanhenee...19 Työllisen työvoiman poistuma ammattiryhmittäin...20 Yritysten näkökulma työvoimakysymykseen...21 Työvoiman alueellinen liikkuvuus...22 Työvoiman kysyntä...23 Yritystoiminta, yrityspalvelut ja yrittäjyyskasvatus...24 Työttömyys Koillis-Savossa...25 Pitkäaikaistyöttömien määrä vähentynyt...26 Nuorten työttömyys pysynyt ennallaan...26 Työttömyys iän ja koulutuksen mukaan...27 Ammattitaidottomien ja sekatyöntekijöiden vaikea työllistyä...28 Massatyöttömyydestä rakenteelliseen työttömyyteen...29 SEUDULLINEN STRATEGIAPROSESSI STRATEGIAN TAUSTA JA ASEMOINTI Liite 1. Arvio Euroopan työllisyysstrategian painopisteistä paikallisesta näkökulmasta 35 3

4 4

5 ESIPUHE Koillis-Savon työllisyysstrategia on yhteinen seudun viiden kunnan (Juankoski, Kaavi, Nilsiä, Rautavaara, Tuusniemi) alueellinen työllisyyden kehittämisohjelma, jossa on tehty yhteisiä toimintalinjauksia alueen työllisyyden parantamiseksi. Työllisyysstrategia ja työllisyysohjelma on laadittu Sompa- Pohjois-Savon oppiva työllisyysstrategia hankkeen aikana. Seudullinen työllisyysstrategia on rakennettu yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Strategiaa on keskeisesti ollut linjaamassa seudullinen asiantuntijaryhmä, jossa on ollut edustus yrittäjien, yrittäjäjärjestöjen, oppilaitosten, kuntien, työvoimatoimistojen toimijoista. Lisäksi kommentteja, linjauksia ja toimenpide-ehdotuksia ovat esittäneet lukuisat alueen toimijat henkilökohtaisissa tapaamisissa ja työskentelytilaisuuksissa. Työllisyysstrategian laatimisen lisäksi on nähty tarpeelliseksi konkreettisten toimenpiteiden aikaansaaminen. Toimenpiteet ovat osittain alustavia ehdotuksia, jotka mahdollistavat niiden jatkojalostamisen. Taustaraportissa käydään läpi seudun keskeisiä työmarkkinakysymyksiä sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia tilastollisten muuttujien ja haastattelujen näkökulmasta. Tärkeintä on, että työllisyyden edistämiseksi tehty työ jatkuu. Yhteiset tulevaisuuden tavoitteet ja strategiset valinnat Koillis-Savon osalta on työllisyysohjelmatyön kautta dokumentoitu. Työn jatkuvuuden kannalta keskeistä on strategian toteutumisen seuranta, käsittely ja uudelleenarviointi. Jokaisella on mahdollisuus ottaa vastuu alueen työllisyyden kehittämisestä linjaamalla omaa toimintaansa tämän strategian tavoitteiden mukaisesti. Tällä tavoin saamme koottu niukkoja resursseja yhteen. Toimintaympäristön muutokset sekä rakennemuutoksen jatkuminen ja sen tuomat kokemukset ovat osoittaneet, että tarvitaan nopeaa reagointia ja määrätietoista toimeen tarttumista laajassa yhteistyössä. Koillis-Savolla on seutukuntana ja kuntatasolla lukuisia mahdollisuuksia positiivisen tulevaisuuden tekemiseen. Työllisyyden edistämiseksi tarvitaan edelleen uusia valtakunnallisia toimia, mutta entistä enemmän paikallisia toimenpiteitä. Parhaimmillaan se on poikkihallinnollista ja kumppanuuteen perustuvaa toimintaa, koska toimenpiteitä on mietittävä hyvin erilaisessa työmarkkinatilanteessa olevien väestöryhmien ja ihmisten kannalta. Lisäksi toimenpiteet on sovellettava paikallisiin olosuhteisiin. Seudullinen työllisyyspolitiikka on siis muutakin kuin työttömyyden hoitoa, se on yhteistyöprosessi, jossa pyritään vastaamaan alati muuttuviin työmarkkinoiden tarpeisiin. Toimivan yhteistoiminnan avulla vahvistetaan aluekehitystä, asukkaiden sekä yritysten hyvinvointia. Tämän strategian valmistumisen osalta kiitokset kuuluvat kaikille niille, jotka ovat osallistuneet aktiivisesti yhteiseen työhön antamalla siihen valmistelutyön kuluessa aikaa, osaamista ja tulevaisuuden näkemyksiä. 5

6 SEUDUN ERITYISPIIRTEET Väestö, työvoima ja työllisyys Koillis-Savon seutukunnassa on hieman yli asukasta. Harvaan asutun alueen tunnusmerkkinä on pitkään ollut vähenevä ja vanheneva väestö. Nettomuutto on viime vuosina onnistuneesti saatu tasapainotettua, mutta väestön väheneminen jatkuu todennäköisesti syntyneiden vähemmyyden johdosta. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on noin 22 %. Koillis-Savon keskeinen ja merkittävä työmarkkinoiden ongelma on edelleen vähäinen avointen työpaikkojen määrä. Toinen merkittävä ilmiö on työikäisen väestön väheneminen poismuuton ja eläköitymisen johdosta. Seudun työvoiman määrälliset ja laadulliset tarkastelut osoittavat, että väestön eläköitymisen myötä työmarkkinoiden käytettävissä oleva työvoima vähenee eikä nykyisten työpaikkojen edellyttämää työvoiman määrää tulevaisuudessa löydy omista työvoimareserveistä. Väestön koulutustaso on Pohjois-Savon keskiarvoa alhaisempi. Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on Koillis-Savossa 50 % ja korkeakoulututkinnon11,7 %. Nuorempien ikäluokkien koulutusmyönteisyys kasvattaa alueen osaamispääomaa jatkossa. Työpaikkoja seutukunnassa on Elinkeinorakenteen muutokset näkyvät erityisesti maa- ja metsätaloudesta poistuneina työpaikkoina. Korvaavia työpaikkoja on syntynyt erityisesti teollisuuteen ja palvelualoille. Seudun työpaikkaomavaraisuus on 92,6 %. Seudun työttömyysasteelle on ominaista kausivaihtelut ja kohtalaisen suuret vaihtelut kuntien välillä. Työttömyysaste seudulla on noin 14 %. Alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä on maakunnan alhaisimpia, 9 %. Yli 50-vuotiaiden osuus työttömistä on ollut viime vuosina kasvussa ja on tällä hetkellä 38,6 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä on 17,5 %. Toimintaympäristö ja sen muutokset Yleinen toimintaympäristö ja sen muutokset vaikuttavat luonnollisesti seudun työllisyyteen. Koillis- Savon elinkeinorakenteen muutokset ovat vähentäneet työpaikkoja maa- ja metsätaloudesta. Korvaavia työpaikkoja on syntynyt teollisuuteen sekä palvelualoille. Yleisemmin on valtakunnan tasolla nähtävissä yritystoiminnan osalta siirtyminen perinteisestä tuotantokeskeisestä tuotannosta laajempaan palvelutoimintaan. Matkailun seudullinen osaamiskeskittymä on Tahkon alue, joka tunnustetaan myös koko maakunnan kärkihankkeeksi. Tahkon alueen kehittyminen näkyy positiivisesti työpaikkojen määrässä, työttömyyden vähenemisenä sekä palvelujen kehittymisen kannalta. Matkailun vaikutukset näkyvät välittöminä ja välillisinä tuloina sekä työpaikkoina erityisesti matkailu-, ravitsemis- ja rakennusaloilla. Matkailualan yritysten yhteistyö on kehittynyt huomattavasti ja sen avulla voidaan parantaa palvelua sekä kehittää uusia tuotteita. Tahkon alueen kehittyminen on luonut myös alueellista liikkuvuutta, kun lähikuntien asukkaille ja yrittäjille on avautunut alueelta uusia työmahdollisuuksia. Koillis-Savon seutukunnan työllisyyden kehityksessä ovat avainasemassa Tahkon ja sen kehittymisen ohella pienet ja keskisuuret yritykset metalli- ja puutuoteteollisuudessa ja matkailu-alalla, vahva maatalous ja maaseudun yrittäjyys sekä lisääntyvä palveluyrittäjyys. Suurimmat työnantajat Stromsdal ja Tamfelt sijaitsevat Juankoskella ja työllistävät noin 550 henkilöä. Erityisesti Tamfelt tarjoaa tärkeitä tuotannollisen työn naistyöpaikkoja. 6

7 Keskeisenä haasteena koko maakunnan tasolla on turvata työvoiman saantiedellytykset pidemmällä aikavälillä. Koillis-Savon osalta työvoiman väheneminen tapahtuu maakuntaa nopeammassa aikataulussa. Väestön määrän kehitys ja työvoiman tarjonta on ikärakennekehityksestä johtuen niukkenemassa. Tämä näkyy tulevaisuudessa eri aloilla osaamisvajeina, joihin alueellisten elinkeino-, koulutus-, ja työvoimapalveluja tuottavien toimijoiden tulee löytää ratkaisuja. Luonnollisten työssäkäyntialueiden merkitys on kasvanut seudulla tämä ylittää hallinnolliset seutukuntarajat. Koillis-Savo ei muodosta omaa luonnollista työssäkäyntialuetta, eikä ole suoraan minkään työssäkäyntialueen vaikutuspiirissä. Seutukunta muodostuu kahdesta kaupunkikeskuksesta ja näiden paikallisista työssäkäyntialueista. Kuopion merkitys työssäkäyntikuntana on ollut kasvussa viime vuosina. Tämä kehitys on samansuuntainen koko valtakunnantasoisen trendin kanssa, jossa väestön ja yritysten keskittyminen tapahtuu osaamisen ympärille kilpailukykyisiin kasvukeskuksiin. Keskeiset Koillis-Savon vetovoimatekijät liittyvät edullisiin elinkustannuksiin ja luonnonläheiseen asumiseen palvelutarjonnan kattavuuteen Tahkon alueeseen ja matkailuun työvoiman pysyvyyteen ja vähäiseen vaihtuvuuteen vakaaseen ja monipuoliseen toimialarakenteeseen sekä pienyrittäjyyteen ammatillisen koulutuksen saatavuuteen sekä seudullisiin yrityspalveluihin Seutukunnallisuus ja seudullinen kehittäminen ei Koillis-Savossa ole ainakaan toistaiseksi ollut keskeinen toiminnallinen lähtökohta. Seudun kunnat ovat perustaneet yhteisen kehittämisyhtiön Koillis-Savon Kehitys Oyn, mutta sen toiminta on käytännössä supistunut kolmen kunnan kehittämisyhtiöksi. Yhtiön toimesta tehdyn Koillis-Savon elinkeinojen kehittämisohjelman painopisteet ovat: kärkiyritysten toimintojen kehittäminen, aloittavien ja mikroyritysten tukeminen sekä yrittämisen toimintaympäristön kehittäminen. Kehittämistoimenpiteet kohdentuvat työllistämisodotuksiltaan tärkeimpiin toimialoihin, jotka ovat muovi- ja metalliala, metsä- ja puunjalostus, elintarvikejalostus sekä matkailuelinkeino. 7

8 TYÖLLISYYSSTRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT Tavoitteiden määrittely Keskeiset tavoitteet työllisyysstrategialle määriteltiin seudullisessa asiantuntijaryhmässä. Seudullisen asiantuntijaryhmän jäseninä toimivat: Blåfield, Esko (07/2005 asti) Holopainen, Marja-Liisa (11/2004 asti) Huhtinen, Kalervo Kangasperko, Petri Korkalainen, Matti Kankkunen, Hannele Lötjönen, Vesa (03/2005 alkaen) Matikainen, Matti (03/2005 alkaen) Närvänen Reijo Savolainen, Jukka Suominen, Erika (03/2005 alkaen) Teittinen, Seija (11/2004 asti) Tuononen, Pekka (01/2005 asti) sosiaalijohtaja, Nilsiä vt. kunnanjohtaja, Kaavi toimitusjohtaja, Tuusniemi kaupunginjohtaja, Juankoski rehtori, Rautavaara toimistonjohtaja, Juankosken työvoimatoimisto kunnanjohtaja, Kaavi kunnanjohtaja, Rautavaara toimitusjohtaja, Koillis-Savon Kehitys Oy yrittäjä, Nilsiä yrittäjä, Juankoski kunnanjohtaja, Rautavaara yrittäjä, Rautavaara Tavoitteet työllisyyden edistämiseksi ja kehittämishaasteiksi 1. Yrittäjyyden tukeminen ja uusien työpaikkojen syntyminen 2. Osaavan ammatillisen työvoiman saannin turvaaminen 3. Nuorten työllisyyden edistäminen ja tukeminen 4. Sosiaalisen työllistämisen sektorin vahvistaminen Keskeisiksi linjauksiksi ja keinoiksi nähtiin yleisesti elinkeino- ja työllisyyspolitiikassa huomion kiinnittäminen yritysten työllistävyyden lisäämiseen sekä yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen edistäminen. Paras tapa edistää työpaikkojen luomista ja siirtymistä alueelle on yrittäjyyteen kannustamisen sekä yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisen näkökulmasta tulisi turvata alueellinen koulutus sekä kehittää edelleen koulutuksen ja osaamisen työelämälähtöisyyttä. Koulutuksen suurempaa aluekehitysroolia toivottiin. Näin voidaan turvata alueen yritysten työvoiman saatavuus ja välttää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Samalla ennaltaehkäistään nuorten työllisyyttä. Nuorten työllisyyttä edistetään kiinnittämällä erityistä huomiota nuoren koulutukseen hakeutumiseen sekä ensimmäisen työpaikan saantiin. Laaja alueellinen tukiverkosto ja yhteiset toimintatavat ennaltaehkäisevät nuorten työttömyyden uralle joutumista. Yrittäjyyskasvatuksen merkitys nähdään tärkeänä. Seudun kuntien, yritysten, työvoimatoimistojen sekä yhdistysten ja järjestöjen yhteistyötä voimistamalla ja kehittämällä yhteisiä toimenpiteitä sekä palveluita mahdollistetaan rakennetyöttömyyden alentaminen sekä ennaltaehkäistään syrjäytymistä. Sosiaalisen työllistämisen sektorin mahdollisuuksia voidaan käyttää laaja-alaisesti. 8

9 Työllisyysstrategian toteutuksen toimintamalli Työllisyyden edistämisen pelikenttä perustuu lähtökohtaisesti yhteistyöhön. Hyvän työllisyyden perusta vaatii yhteisten toimintojen kehittämistä ja toiminnan jatkuvuutta. Keskeiset työllisyysohjelmatyön toimijat ja panokset seudulliseen työllisyysyhteistyöhön ovat: ALUEKEHITYS Seudun vetovoima ihmisten asuin- ja yritysten sijaintipaikkana ELINKEINOPOLITIIKKA Yritystoiminnalle suotuisa toimintaympäristö, yrittäjyys sekä yritysten kilpailukyky KOULUTUS Koulutetun työvoiman saatavuus ja koulutuksen työelämävastaavuus TYÖVOIMAPOLITIIKKA Osaavan työvoiman saatavuus ja työmarkkinoiden toimivuus SOSIAALIPOLITIIKKA Työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työelämävalmiudet sekä sosiaalinen hyvinvointi Seudullisista ja alueellisista toimijoista ja heidän asiantuntijuudestaan, kokemuksistaan sekä tietotaidoista löytyy seudulliset omiin vahvuuksiin perustuvat toimintatavat tehdä seudun näköistä työllisyystyötä. Työllisyysstrategiatyö on pitkäkestoista monien osapuolten yhteistyötä, jonka toteuttaminen on yhtä monitahoinen ongelma kuin sen laatiminen. Seudullisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää näiden verkostotoimijoiden konkretisoimista yhteisiksi kehittämispanoksiksi. Pienten ja suurien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan usein mahdollisimman laajaa toimijatasoa, jonka kanssa voidaan yhteistyössä sopia keskeisten toimenpiteiden toteuttaminen. Tällaisia toimijoita ovat: alueen yritykset, kuntaorganisaatiot, työvoimatoimistot, oppilaitokset, yhdistykset, järjestöt sekä toimintaryhmät. Keskeinen toimija Koillis-Savon työllisyyden yhteistoimintamallissa työllisyyden edistämisen jatkuvuuden kannalta on Koillis-Savon yhteistyöneuvottelukunta. Yhteistyöneuvottelukunta on edunvalvoja, joka johtaa, suunnittelee ja kehittää seudun kuntien yhteistyötä. Seudullisena toimijana yhteistyöneuvottelukunta ottaa vastuun Koillis-Savon työllisyysstrategian toteutumisesta sekä sitoutuu vuosittain tekemään arvion uusista alueellisista kehittämishankkeista työllisyyden edistämiseksi. Yhteistyöneuvottelukunnan tueksi ja konkreettisten työllisyystoimenpiteiden tuottamiseksi yhteistyöneuvottelukunnan työvaliokunta nimeää tarvittaessa keskeiset kehittämisalojen vastuutahot, jotka päättävät jatkotoimenpiteistä. Koillis-Savon kuntien yhteistyöneuvottelukunta ottaa koordinointivastuun seudullisten toimintalinjausten toteuttamisesta ja seurannasta sekä tarvittavista yhteisten toimintamallien kehittämisestä. 9

10 KOILLIS-SAVON YHTEISTYÖNEUVOTTELU- KUNTA Alueellinen koulutuspolitiikka (oppilaitokset, koulutuspalvelut) Alueellinen elinkeinoja työvoimapolitiikka (elinkeinotoimijat, työhallinto) Alueellinen sosiaalipolitiikka (sosiaalitoimistot, kolmas sektori) Keskeinen rooli on työllisyysstrategian nivominen yhteen seudulliseen strategiseen suunnitteluun. Toinen rooli on tuoda lisäarvoa kuntien kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kehittämiseen ihmisten ja yritysten sijaintipaikkana (toimintaympäristö) sekä lisätä kustannustehokkuutta työllisyyttä edistävien palveluiden ja toimintojen järjestämiseksi. TYÖLLISYYSSTRATEGIA VUOSILLE Visio 2010 Koillis-Savossa on toimivat, joustavat ja kehittyvät työmarkkinat, joilla on riittävästi osaavaa työvoimaa sekä työmahdollisuuksia jokaiselle. Seudun osaamisketju yleissivistävästä koulutuksesta kansainvälisesti kilpailukykyisiin matkailu- ja teollisuustuotteisiin on vahva. Vetovoimainen asuinympäristö sekä asiakaslähtöiset palvelut mahdollistavat yritysten elinvoimaisuuden, osaavan työvoiman saatavuuden sekä asukkaiden työllistymisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Tehtävämme Turvataan positiivinen työllisyyskehitys, jonka perusta on työpaikkojen riittävyys, osaava työvoima sekä yritteliäisyys kehittämällä toimintaympäristöä ja työssäkäyntialuetta Kehitetään alueellisia ammatillisen koulutuksen muotoja sekä rekrytointikäytäntöjä työn ja koulutuksen alueellisen kohtaannon parantamiseksi Lisätään alueellista hyvinvointia luomalla työmahdollisuuksia jokaiselle 10

11 Näin toimimme - toimintalinjaukset 1. Toimintaympäristön kehittäminen Seutukuntaa ja sen toimintaympäristöä kehitetään asiakaslähtöisesti, asumisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Päämääränä on työpaikkojen lisääminen sekä väestön määrän myönteinen kehitys Tuetaan toimintaympäristöjen, palvelujen ja asumisen kehittämishankkeita Turvataan seudun vahvojen toimialojen ja kasvualojen kehittyminen 2. Nuorten työllisyyden edistäminen Nuorille tarjotaan mahdollisuuksia kehittää työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja lisäämällä työmahdollisuuksia sekä kehittämällä yrittäjyyden ja työnteon oppimispaikkoja Tuetaan nuoria kaikin keinoin sekä koulutuksen valintatilanteissa että työelämään siirtymisessä ja varmistetaan, että alle 25 -vuotiaat nuoret saavat kontaktin työelämään koulutuksensa jälkeen kolmessa kuukaudessa 3. Yrittäjyyden edistäminen Yrityksille tarjotaan laadukkaita yrityspalveluja sekä julkishallinnon palveluina että erilaisten hankkeiden kautta. Luodaan yrittäjyydelle kannustimia, uusia toimintamalleja sekä edistetään yrittäjyyden toimintaympäristöä Yrittäjyyskasvatuksella ja yrittäjyyden oppimispaikkojen avulla annamme nuorille mahdollisuuden pärjätä tulevaisuuden työmarkkinoilla yrittäjänä tai motivoituneena työntekijänä. 4. Osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus Mahdollistetaan alueen nuorille ammatillisen koulutuksen saatavuus ja kehittyminen Koillis- Savossa antamalla seudun peruskouluissa, lukioissa, työvoimatoimistossa sekä yrityksissä ajantasaista tietoa opiskelumahdollisuuksista seudulla sekä järjestämällä tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa koulutusta paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin. Ennakoidaan ja tuotetaan yhteisiä näkemyksiä tulevaisuuden työmarkkinoista sekä työvoimatarpeista Markkinoidaan ja suunnataan seudulla järjestettävää koulutusta, mukaan lukien työvoimapoliittinen koulutus, osaamis- ja työvoimatarpeiden täyttämiseksi. Työvoimatarpeeseen vastaava koulutus tukee alueen elinkeinoelämää ja sitä kautta sekä yksilön että koko yhteisön hyvinvointia 5. Sosiaalisen työllistämisen sektorin vahvistaminen Työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien työelämävalmiuksia ja sosiaalista hyvinvointia vahvistetaan työvoiman monipalveluilla: työkyvyn arviointien, kuntoutuksen ja uudelleenkoulutuksen alueellisella tehostamisella. Vahvistetaan kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden toimijoiden välistä alueellista yhteistyötä ja yhteisiä toimintatapoja Ennaltaehkäistään syrjäytymistä tehostamalla palveluohjausta: tarjoamalla palveluita asiakkuuksien alkuvaiheessa sekä ohjaamalla asiakkaat oikeiden palveluiden piiriin 11

12 Uudet yritykset, yrityksille on tarjolla osaavaa ja koulutettua työvoimaa, sosiaalinen hyvinvointi ja lisääntyneet työllistymisen edellytykset TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Alueen vetovoimatekijät, asiakaslähtöiset palvelut, ympäristö ja infrastruktuuri monipuolinen ja tasapainoinen alueellinen työpaikkarakenne Yrittäjyyden edistäminen Nuorten työllisyyden edistäminen Osaavan työvoiman saatavuus Sosiaalisen työllistämisen vahvistaminen Strateginen tahtotila Koillis-Savon työllisyysstrategian visiopäämäärien mukaan Koillis-Savon strateginen tahtotila liittyy alueen vetovoimatekijöihin: matkailuun, palveluihin ja asumiseen sekä niiden laatuun. Matkailun ja palveluiden kehittyminen Tahkon johdolla sekä laajentuminen koko alueen kattaviksi kansainvälisiksi matkailutuotteiksi luo alueen työllisyyden kehittymiselle hyvän perustan. Laadukas asuinympäristö mahdollistaa uusien asukkaiden sijoittumisen alueelle asumaan, viihtymään, yrittämään ja työskentelemään. Koillis-Savon monipuolinen ja tasapainoinen alueellinen työpaikkarakenne toimii pitkän aikavälin positiivisena vetovoimatekijänä. Seudun työllisyyden näkökulmasta nousevat kasvualat liittyvät asumisen, hyvinvoinnin ja matkailun palveluihin. Teollisuuden yritysten toimintaedellytykset, kilpailukyky ja työpaikat on saatu turvattua. Ympäröivä maaseutu ja luonto palvelevat alueen vetovoimaisuutta ja avaavat uusia työmahdollisuuksia. Työikäisen väestön eläköityminen avaa uusia työllistymisen mahdollisuuksia nuorille sekä paluu- ja maahanmuuttajille. Työelämälähtöinen ja yrittäjyysmyönteinen koulutus perusasteelta ammatilliseen koulutukseen palvelee alueen yrityksiä ja tarjoaa alueen nuorille ja työikäiselle väestölle työllistymisen mahdollisuuksia sekä toimimisen itsenäisenä yrittäjänä. Työvoima- ja hyvinvointipalveluilla ennaltaehkäistään jatkuvan rakennemuutoksen aiheuttamia murroksia ihmisten työuralla. Aktiivisella varhaisella puuttumisella sekä paikallisilla ja alueellisella yhteistyöllä edistetään nuorten työhön sijoittumista ja mahdollistetaan työnhakijoiden sijoittuminen työmarkkinoille, koulutukseen ja muiden tukijärjestelmien piiriin. Etsitään aktiivisesti mahdollisia tapoja kehittää sosiaalisten työllistämisen yksiköitä seudullisella yhteistyöllä. 12

13 Näitä me teemme - toimenpiteet ja toimenpideehdotukset Työllisyysstrategian linjausten mukaan toimenpiteistetään tässä vaiheessa seuraavia toimenpiteitä työllisyyden kehittämiseen tähtääviksi keinoiksi. Toimenpiteet ovat joiltakin osin alustavia ehdotuksia, jotka mahdollistavat jatkojalostamisen. Vastuutahot tarkoittavat alustavasti nimettyä koordinoivaa vastuutahoa tai useamman tahon yhteistyöryhmää. 1. Toimintaympäristön kehittäminen 1.1 Seudullinen elinkeino- ja työllisyyspoliittinen suunnittelu ja resurssien keskittäminen kasvualojen kehittämisen tukemiseksi Tavoitteena on selkiyttää elinkeinon kehittämisen päämäärät alueellisesti ja sitouttaa erityisesti kunnat ja muut viralliset toimijatahot yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden pitkäjänteiseen toteuttamiseen. Tavoite: työpaikkojen määrän lisääminen erityisesti palvelualoille ja väestön myönteinen kehitys seudun imagon vahvistuminen yhteisten kehittämisintressien luominen Toimija: Koillis-Savon yhteistyöneuvottelukunta 1.2 Kunta- ja seutumarkkinointi, asumisen ja vapaa-ajan palveluiden kehittäminen, vetovoimatekijöiden vahvistaminen Toimijat: kunnat erikseen tai yhdessä, maaseudun kehittämisryhmät Tavoite: viihtyisä asumis- ja elinympäristö, laadukkaat vapaa-ajan palvelut alueen kasvualojen ja mahdollisuuksien kehittyminen, vetovoimaisuus ja imago 2. Nuorten työllisyyden edistäminen 2.1 Nuorten monialaisen pajatoiminnan käynnistäminen Toimijat: Pohjois-Savon ammattiopisto, työvoima, sosiaali- ja nuorisotoimi 2.2 Tekijä yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen Yrittäjyyden ja työteon yhdistämiseksi luodaan yhteistyössä yritysten ja palvelutuottajien kanssa mahdollisuudet ulkoisen yrittäjyyden oppimispaikan luomiseksi peruskoulun ylempiluokkalaisille. Toteutetaan mahdollisimman laajalla alueella. Toimijat: Rautavaaran kunta, yrittäjät 2.3 Tahko- ja seutumarkkinointi nuorille Laajennetaan tiedotusta alueen koulutus- ja työmahdollisuuksista koululaisille ja työttömille nuorille järjestämällä yritysten kanssa tilaisuuksia, joissa markkinoidaan tulevaisuuden kehittymisnäkymiä alueella (Tahko/Nilsiä) Tavoite: Lisätään ammatillisen koulutuksen yleistä arvostusta Nuorten työelämävalmiuksien ja työmarkkinatietouden kehittäminen Alennetaan nuorten oppimisen ja työnteon kynnyksiä Luodaan uusia polkuja työelämään ja ammatillisiin jatko-opintoihin Tavoite: Nuorten käsitykset yrittäjyydestä ja työnteosta lisääntyvät konkreettisen tekemisen avulla Nuorten lisääntyneet tiedot alueen yrityksistä ja työtehtävistä Yrittäjyys konkretisoituu Tavoite: Työmarkkinatietouden lisääminen alueen mahdollisuuksista. Nuorten käsitykset työstä, yrittämisestä ja alueen nykyisistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista lisääntyvät Positiivinen kuva tulevaisuudesta, paluumuuton tukeminen 13

14 3. Yrittäjyyden edistäminen 3.1 Yrittäjyys osaksi jokaista koulutusta Toimijat: koulutuspalveluiden tuottajat Tavoite: Yrittämisen merkitys aluetalouden kannalta kasvaa Sisäisen yrittäjyyden ja työnteon arvostus lisääntyy 3.2 Seudullinen yrittäjyyden oppimispaikka, jossa yhdistyvät liiketoiminnan kehittäminen, tuotteistaminen ja yrittäjyyden oppiminen 3.3 Osuuskuntayrittämisen seudullinen kehittäminen 3.4 Naisyrittäjyyden muotojen kehittäminen Tavoitteet: Yrittäjyyden osaamisen vahvistaminen Uusien yritysten syntyminen Eri yrittämisen muotojen syntyminen, jotka mahdollistavat eri elämäntilanteissa olevien ihmisten työnteon 4. Osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus 4.1 Alueellinen ennakointi ja yritysten työvoima- ja osaamistarpeiden selvittäminen vakiinnutetaan Yrityskyselyt toteutetaan yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa. Tavoite: Yhdistetään työhallinnon sekä ammatti- ja aikuisopiston tuottamat ennakointitiedot työvoima-, rekrytointi- ja osaamistarpeista Toimijat: PSA, työhallinto 4.2 Toimialakohtainen imagotyö (perustyö, teollisuus) Toimijat: elinkeinotoimijat, yritykset, oppilaitos Tavoite: Ammatillisen koulutuksen samoin kuin työvoimapulasta kärsivien alojen vetovoiman lisääminen 4.3 Selvitetään mahdollisuudet seudullisen oppimistehdasmallin luomiseksi teollisuuden työvoimatarpeisiin, jossa ammatillinen koulutus ja yritykset yhdessä tekevät toimialakohtaisia paikallisia sovelluksia työn ja opiskelun yhteensovittamiseksi (avoin) 4.4 Yhteishankinta- ja oppisopimuskoulutuksen kehittäminen joustavammaksi ja työnantajaystävällisemmäksi etenkin pk- ja mikroyrityksien tarpeisiin (avoin) Tavoite: Uudenlaiset työvoiman koulutusmallit, joilla voidaan vastata nopeasti työmarkkinoiden muutoksiin tai rakentaa nykyisiin koulutusohjelmiin työmarkkinoihin mukautuvaa joustavuutta Tavoite: Pienyritystoiminnan työllistävyyden kehittäminen Uusien työpaikkojen syntyminen 5. Sosiaalisen työllistämisen sektorin vahvistaminen 5.1 Sosiaalisesta yhteisöstä sosiaaliseksi yritykseksi selvityshanke Selvityshankkeen tarkoituksena on selvittää, vuonna v. 2005, Koillis-Savon kuntien alueella, työvalmennussäätiön perustamisen mahdollisuus. Lisäksi hankkeessa selvitetään sosiaalisen yritystoiminnan käynnistämisen mahdollisuudet. Tavoite: Alueen toimijoiden yhteistyön lisääminen Alueellinen sosiaalisen työllistämisen palvelumallin kehittäminen Sosiaalisen yritystoiminnan mahdollisuuksien selvittäminen Osaamistarpeiden selvittäminen Toimija: Työn Uudet Areenat ry 5.2 Kolmannen sektorin työllisyystoimijoiden yhteinen hankekokonaisuus yhteisten toimintojen kehittämiseksi, esim. edelleensijoittamisen alueellinen mallinnus täydentävän rekrytoinnin edistämiseksi Tavoite: Työllisyysyhteistyön lisääminen Edelleensijoittamisen avulla voidaan tarjota yrityksille tilapäistyövoimaa ja lisätä työllistymismahdollisuuksia 14

15 15

16 TAUSTARAPORTTI, ANALYYSIT JA TILASTOT Väestö ja ikärakenne Väestön ikärakenteen ja työikäisen väestön osuuden kehitys on työmarkkinoiden kannalta keskeistä. Koillis-Savossa on nuorten ja nuorten aikuisten osuus vähentynyt ja vastaavasti vanhenevan väestön osuus voimakkaasti kasvanut. Väestön kehityksen vaikutukset heijastuvat työvoiman riittävyyteen, taloudelliseen huoltosuhteeseen sekä työllisyyden kehitykseen. Koillis-Savon väestö on aikaisemmin vähentynyt erityisesti negatiivisen nettomuuton johdosta. Seudun väestömäärä väheni henkilöllä vuodesta 1993 vuoteen Väestön vähentyminen keskittyi erityisesti vuotiaisiin. Tästä poismuutosta on tehty myös selvityksiä, joissa tärkeimmiksi poismuuton syiksi mainittiin työn ja koulutuksen puute. Viime aikoina on kuitenkin nettomuutto tasaantunut ja ajoittain joidenkin kuntien kohdalla puhutaan jo positiivisesta nettomuutosta. Väkiluku seudulla on kuitenkin yhä vähenemässä, joka johtuu väestön ikääntymisestä. Väestön ikärakenteen vuoksi syntyneiden vähemmyys suhteessa väestön kuolleisuuteen tulee pienentämään kokonaisväestön määrää myös jatkossa Yht v v. 65 v. - Yht v v. 65 v. - Yht v v. 65 v. - Yht v v. 65 v. - Juankoski Kaavi Nilsiä Rautavaara Tuusniemi Koillis-Savon seutuk Pohjois-Savo Väestöennuste on demografinen trendilaskelma, joka perustuu viime vuosien tietoihin syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen kehityksestä. Lähde: Tilastokeskus, syksy 2004 Osaaminen ja koulutus Kouluttautunut väestö on alueen elinkeinotoiminnan kehittämisen perusta. Seudun kannalta on olennaista, että alueella on koulutettua ja kotiseutuunsa sitoutunutta nuorta väkeä. Koillis-Savon yli 15-vuotiaan väestön tutkinnoilla mitattu koulutustaso on selkeästi koko maan keskiarvoa alhaisempi. Koillis-Savon seutukunnan 15-vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan Korkea-asteen tutkinto 12 % Ei peruskoulun jälkeistä koulutusta 50 % Keskiasteen tutkinto 38 % Lähde: Tilastokeskus 16

17 Ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus on Koillis-Savossa 50 % (korkeakoulututkinto 11,7 %) ja Pohjois-Savossa 60 % (21,0 %). Matalampaa koulutustasoa selittävät osaltaan maatalousvaltaisuus, väestön ikärakenne sekä se, ettei seudulla ole tarjolla korkeakoulutasoista koulutusta. % 100,0 Väestön koulutusaste Koillis-Savon seutukunnassa kunnittain ,0 80,0 70,0 45,9 53,9 48,1 60,0 49,9 EI PERUSKOULUN JÄLK.KOULUTUSTA 60,0 50,0 KESKIASTEEN TUTKINTO 40,0 30,0 20,0 41,7 35,7 38,4 31,9 37,4 KORKEA-ASTEEN TUTKINTO 10,0 0,0 12,4 10,5 13,5 12,7 8,1 Juankoski Kaavi Nilsiä Rautavaara Tuusniemi Lähde: Tilastokeskus Koulutuspalvelut ovat keskeinen osa asuin- ja elinympäristöä. Koulutusmahdollisuudet Koillis- Savossa ovat hyvät. Seudulla on laaja lukioverkosto (erilaisine painotuksineen) sekä Savon aikuisja ammattiopiston kaksi yksikköä Muuruvedellä ja Juankoskella. Koulutus on toimialanakin merkittävä vetovoima- ja kehitystekijä. Edelleen haasteena on osaamisen vahvistamisen ja koulutuksen realisoituminen työpaikoiksi ja yrityksiksi. Ammatillinen aikuiskoulutus ja tutkintojen suorittaminen ovat merkittävä osa osaamisen vahvistamista ja alueellista kehittämistä. Koulutuksen merkitys aluekehitystyössä korostuu, kun suurten ikäluokkien aiheuttama rakennemuutos sekä työllisyys edellyttävät laadukasta ja oikein kohdistunutta koulutusta. Perus- ja lisäkoulutusta voidaan järjestää myös työvoimakoulutuksena. Työvoimakoulutuksena järjestettävästä ammatillisesta koulutuksesta tavoitellaan yhä enemmän tutkintoon johtavaa koulutusta. Vapaan sivistystyön organisaatiot, kansalaisopistot ovat merkittäviä paikallislähtöisiä toimijoita osaamisen vahvistajina sekä kansalaisten ja oppimisen aktivoijina. Keskeiset koulutusmahdollisuudet Koillis-Savon seudulla ovat teknisen alan ja luonnonvara-alan koulutussisältöjä. Näiden koulutusalojen tulevaisuuden turvaaminen ja kehittäminen osana alueellista kehittämis- ja osaamiskeskusta toisi lisäarvoa sekä koulutukseen että toimialojen kehittämiseen. Aikuis- ja ammattiopiston Muuruveden yksikön yhteydessä toimii lisäksi Viinitietokeskus. Ammatillisen koulutuksen arvostuksessa on kehittämistä, jotta myös peruskoulussa hyvin menestyvät nuoret näkisivät ammatillisen koulutuksen potentiaalisena vaihtoehtona lukion ja korkeakoulutuksen rinnalla. Perinteisillä ammattialoilla, kuten esimerkiksi monissa teollisuuden ammateissa, tarvitaan tulevaisuudessa entistä osaavampaa ja monitaitoisempaa työvoimaa. 17

18 Elinkeinorakenne Seudun työpaikoista vuoden 2001 lopussa oli alkutuotannossa 21,2 %, teollisuudessa 17,6 %, rakentamisessa 4 %, yksityisissä palveluissa 22,7 %, ja julkisissa palveluissa 30,5 %. Työpaikkojen kehitys Koillis-Savossa on ollut negatiivinen. Seutu on menettänyt v yhteensä 527 työpaikkaa. Muutos johtui lähinnä maa- ja metsätalouden rakennemuutoksesta, sillä eniten työpaikkoja hävisi maa- ja metsätaloudesta (noin 900). Korvaavia työpaikkoja syntyi eniten teollisuuteen (noin 140). Aivan viime vuosina muutos on tasaantunut. Vuosien työpaikkoja on vähentynyt 109. Alkutuotannosta vähennystä 279 ja teollisuudesta 42 työpaikkaa. Muut toimialat sen sijaan lisäsivät työpaikkoja. Koillis-Savon seutukunnan työpaikat v 2003 (ennakkotieto) Yhteiskunnalliset palvelut 32,8 % Rahoitus-, vakuutus- ym. toiminta 6,1 % Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6,3 % Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous 20,5 % Kaivostoiminta ja louhinta 1,1 % Teollisuus 16,3 % Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitus- ja 0,4 % 4,5 % ravitsemistoiminta 12,1 % Lähde: Tilastokeskus kpl Koillis-Savon työpaikkakehitys toimialoittain v Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Tukku- ja Majoitus- ja Kuljetus, varastointi ja Muut yksityiset palvelut Julkinen toiminta ja vähittäiskauppa; ravitsemistoiminta tietoliikenne henk.koht.palvelut moottoriajon. sekä henk.koht. ja kotital.esineiden korj. Lähde: Tilastokeskus X Toimiala tuntematon Koillis-Savossa ei ole kovin pitkälle erikoistunutta toimialarakennetta, mikä myös näkyy osittain kilpailukykyindikaattoreista. Seudulla on kuitenkin muita edellytyksiä yritysten menestymiselle ja kilpailukyvylle: kohtuuhintainen asuntotuotanto helpottaa työvoiman saantia kasvaville palvelu- tai muille aloille, työvoima on sitoutunutta ja vaihtuvuus on vähäistä. 18

19 Työvoiman määrä Työvoiman määrä vähenee ja vanhenee Väestön muutokset ja erityisesti ikärakenteen muutokset vaikuttavat suoraan alueen oman työvoiman määrään. Alueen työvoiman osalta keskeinen muutos tulee lähivuosian olemaan nuorten työmarkkinoille tulevan ikäluokan pieneneminen ja työmarkkinoilta poistuvan työvoiman määrän kasvu. Vuoden 2005 aikana Koillis-Savossa tullaan tilanteeseen, jossa työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne on tulossa. Kyse on pitkäaikaisesta muutoksesta, jonka taustalla on väestön ikääntyminen ja etenkin työikäisen väestön osuuden väheneminen. Erityisesti väestön ikääntyminen tulee näkyviin vuosien aikana, jolloin suurten ikäluokkien edustajat alkavat jäädä kiihtyvällä vauhdilla eläkkeelle. TYÖMARKKINOILLE TULEVA JA SIELTÄ POISTUVA IKÄLUOKKA KOILLIS-SAVOSSA Vuosien osalta on nähtävissä suurten ikäluokkien työelämästä poistuman aiheuttama työvoimavaje. Yllä olevassa kaaviossa näkyy Koillis-Savon seudun keskeinen työmarkkinoiden haaste. Odotettavissa on, että yritysten ja julkisten organisaatioiden käytettävissä oleva työvoima tulee supistumaan. Voidaan kuitenkin esittää, ettei tämä muutos tule näkymään seudulla heti työvoiman saannin ongelmallisuutena, vaan se tulee realisoitumaan 5-7 vuoden kuluttua ja siitä eteenpäin. Käytännön tason vaikutukset tulevat näkyviin v tienoilla. Tämä siitä syystä, että suoraan ikäryhmittäin tarkasteltuna ei todellisia työvoiman poistumia voida ennustaa. Selkeänä viestinä tämä tarkastelu kuitenkin osoittaa sen tosiasian, että seudun työvoiman määrä tulee pienenemään selkeästi erityisesti vuosien aikana. Muutoksen vaikutukset tulevat näkymään sen sijaan hyvin todennäköisesti vasta vuoden 2010 jälkeen. Käytännön tasolla ikäluokkien muutokset tulevat näkymään seudulla yritysten vaikeutena saada osaavaa työvoimaa, joka vaikuttaa sekä välittömästi että välillisesti yritysten menestymisen mahdollisuuksiin yhä kiristyvillä markkinoilla. Selvää on, että tiettyjen toimialojen teknisellä kehityksellä voidaan muutokseen varautua. Keskeisenä kysymyksenä on kuitenkin se, että muutos tulee synnyttämään erityisiä osaamisvajeita, jotka koskettavat tiettyjä toimialoja ja yrityksiä merkittävämmin kuin toisia. Nuorten määrä on laskenut seutu-, maa- ja myös valtakunnallisesti. Merkittävä osa seudun negatiivisesta muuttoliikkeestä koostuu nuorista poismuuttajista. Nuorten työllistymisessä on otettava huomioon nuorten ominaisuuksien ohella myös työnantajien halu ja mahdollisuus palkata nuoria. Sesonkityötä on tarjolla mutta pitempiaikaisia työmahdollisuuksia on seudulla vähemmän. Tällä hetkellä on yhä työnsaantivaikeuksia myös koulutetuilla nuorilla. Poismuuton syitä on useita, joista nuorten koulutustoiveet työllistymismahdollisuuksien ohella on merkittävin tekijä. Etenkin korkea- 19

20 koulututkintoa on lähdettävä hakemaan muualta. Nuorten on kuitenkin hyvä avartaa ajatteluaan ja kouluttautua. Kotikunnan velvollisuutena on tarjota nuorelle paluumahdollisuuksia opiskelujen jälkeen. Koska seutukunnassa on jatkossa entistä vähemmän työikäisiä, työllisyysasteen ennakoidaan nykyisellä kehitysuralla nousevan. Samanaikaisesti työttömyysaste laskee, mutta täystyöllisyyttä ei kuitenkaan saavuteta. Tällä hetkellä työnhakijoista kolmasosa on yli 50-vuotiaita, joten poistuma eläkkeelle työttömien reservistä helpottaa työttömyysongelmaa, mutta ei ratkaise sitä. Nykyisen työpaikkatason säilyminen seudulla tarkoittaisi nykyisten tilastollisten ennusteiden mukaan sitä, että vuosien aikana työvoiman määrä kohtaisi työpaikkatason. KOILLIS-SAVON TYÖVOIMAN TARJONTA (sis. pendelin) JA TYÖPAIKKATAVOITE Työvoiman tarjonta (sis pendelin) 0 Työpaikat Työllisen työvoiman poistuma ammattiryhmittäin Työllisen työvoiman määrä on pysynyt suhteellisen vakaana seudulla, tosin vuoden 2003 ennakkotieto ennakoisi työllisyyden kasvaneen lähes kahdella sadalla henkilöllä. Työllisyyden lisääntymiseen vaikuttavat paitsi seudun omien työpaikkojen kehitys myös lähialueiden työllisyyskehitys. Hankkeen aikana tilattiin Opetushallituksen koulutuksen ennakointipalveluilta työllisen työvoiman poistumalaskelmat, joiden avulla voidaan osoittaa suuntaviivoja eri ammattiryhmien tulevaisuuden työvoimatarpeista seudulla. Pääammattiryhmä Työlliset Poistuma Yhteensä 1 Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tuotannon ja liikenteen johto- ja asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Talouden ja hallinnon johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Opetus- ja kulttuurityö Suojelualan työ Tuntematon Yhteensä

21 Tarkemmin ammattiryhmittäin tarkasteltuna suurimmat työvoima-avaukset poistumalaskelmien perusteella tulisivat olemaan seuraavissa ammattiryhmissä: kokonaispoistuma keskimäärin vuodessa maatalous- ja karjanhoitotyö sosiaali- ja vapaa-ajan työ myyntityö opetus- ja kasvatustyö siivoustyö maaliikennetyö 45 9 Toimialojen sisällä työllisen työvoiman kokonaispoistumanäkymät ovat seuraavien pääammattiryhmien sisällä suurimmat seuraavissa ammateissa: Teollinen työ: Palvelutyö: metallityö 31 henkeä myyntityö 59 henkeä koneenasentajat 25 henkeä siivoustyö 54 henkeä kemiallinen prosessityö 24 henkeä ravintolapalvelutyö 32 henkeä Hoitotyö: sosiaali- ja vapaa-aika opetus- ja kasvatustyö 101 henkeä 55 henkeä Tarkastelussa on huomioitu ainoastaan työllisen työvoiman poistuman aiheuttama työvoiman tarve, mutta ei automatisoinnin, rationalisoinnin tms. vaikutuksia. Eli poistuma ei välttämättä realisoidu suoraan työpaikoiksi. Työllisen työvoiman poistuma ei myöskään tarkoita varsinaista työvoimapulaa. Sen sijaan voitaisiin puhua osaamisvajeista, jotka seudun toimijoiden toimesta on yhteistyöllä ratkaistavissa. Yritysten näkökulma työvoimakysymykseen Yritysten näkökulmasta työllisyyspolitiikan tärkeimpänä tavoitteena tulee olla osaavan ja koulutetun työvoiman saatavuus. Paikallisen työvoimapolitiikan kannalta on tärkeää tiedostaa millaiset työvoimakysymykset yrityksissä koetaan ongelmalliseksi. Sompa-hanke teki yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa tutkimuksen yritysten työvoimatarpeista ja niiden hoitamisesta puu-, metalli- ja hyvinvointiklusterissa. Yritykset, jotka pystyvät luomaan työpaikkoja ovat seudulle elintärkeitä. Kasvavien toimialojen työvoiman saannin eteen on tehtävä kaikki mahdollinen. Nuorten ikäluokkien pieneneminen johtaa kiihtyvään kilpailuun työvoimasta, joten toimialakohtainen imagotyö ja oppilaitosyhteistyö ovat tulevaisuudessa yritysten kannalta tärkeitä asioita. Seudun kasvavia toimialoja ovat matkailu ja palvelut, mutta kasvaviksi toimialoiksi tulevaisuuden työvoimatarpeiden vuoksi voidaan laskea mukaan myös teollisuus, maatalous ja julkinen sektori. Keskeiset tutkimuksen tulokset osoittavat että ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koetaan ongelmalliseksi kaikilla tutkimuksen toimialoilla. Tyypilliset työvoimatarpeet kohdistuvat ns. moniosaajiin ja eriytyneisiin ammatillisiin valmiuksiin. Työvoiman laatuvaatimukset kasvavat ja työmarkkinoille tarvitaan monipuolista itsenäiseen työhön pystyviä ammattityöntekijöitä, jotka ovat valmiita tekemään erityyppisiä töitä. Toisaalta monipuolisuuden lisäksi yrityksissä on tarvetta myös kapeasta erityisosaamisesta. Työnhakijoilta edellytettävistä ominaisuuksista korostuvat yleisesti työmotivaatio ja joustavuus. Koulutukselta odotetaan osittain myös moraalista kasvatusta työn tekemiseen ja yrittämiseen. 21

22 Laadulliset näkökulmat ja koulutuksen merkitys yhdessä motivaatiotekijöiden kanssa ovat yrityksille tärkeitä. Ammatillisen koulutuksen alueellinen ennakointi ja laadullinen kehittäminen sekä yritysten rekrytointitarpeiden selvittäminen yhteistyössä yritysten kanssa ovat koulutus- ja työhallinnon keskeisiä toimintoja. Työvoiman alueellinen liikkuvuus Työmarkkinoiden rakennemuutos näkyy myös Koillis-Savon osalta. Oman kunnan työpaikkojen merkitys on pienentynyt. Seudun kuntien työllisestä työvoimasta 22 % käy töissä oman kotikuntansa ulkopuolella. Tämä kuvastaa yleistä kehitystä työmarkkinoilla, joissa korostuvat työssäkäyntialueet ja työvoiman liikkuvuus. Muutoksen taustalla on yleinen aluekeskusten muodostuminen, joka näkyy yritysten ja väestön keskittymisenä osaamisen ympärille kilpailukykyisiin kasvukeskuksiin. Koillis-Savo ei muodosta ns. omaa työssäkäyntialuetta. Tärkeimmät kohteet työpaikkaliikkuvuuden suhteen ovat Kuopio ja Siilinjärvi. Tämä näkökulma ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö seudun omat työpaikat ja työpaikkakehitys olisi tärkeää. Entistä enemmän ihmiset käyvät töissä myös naapurikuntien alueella. Seudullinen näkökulma avaa täysin erilaisen ja positiivisemman kuvan alueen työmahdollisuuksista. Koillis-Savon seudun työpaikkarakenne on seudullisesta näkökulmasta katsottuna monipuolinen. 22

23 Työmarkkinat eivät ole enää stabiileja ja riippuvaisia oman kunnan työpaikkojen tarjonnasta. Entistä enemmän painoarvoa tulevaisuudessa kohdistuu työssäkäyntialueisiin, joiden merkitys kasvaa koko ajan. Se tarkoittaa haastetta suomalaiselle kuntarakenteelle, jolloin yhden kunnan näkökulma jää usein liian kapea-alaiseksi. Kaupunkikeskittymiin kasaantuu korkeampaa koulutusta vaativia ja osaamisintensiivisiä työpaikkoja. Alueellisen liikkuvuuden tukemisella ja työssäkäyntialueiden lähentämisellä voidaan parantaa mm. Kuopion ja Siilinjärven korkeampaa koulutusta vaativien työpaikkojen saavutettavuutta Koillis- Savosta käsin. Alueen sijainnista riippumattomuutta, palveluiden järjestämistä ja seutumarkkinointia voidaan lisätä hyödyntämällä tietotekniikkaa ja tietoteknologiaa. Tietotekniikan hyödyntäminen on Koillis-Savossa vielä kehittymätöntä, vaikka se tarjoaa myös mahdollisuuksia tulevaisuuden työvoimakysymysten ratkaisemiseksi etä- ja tietoteknisiä palveluita kehittämällä. Osaamisintensiiviset yritykset kaupunkiseudulla ovat osoittaneet kuinka laajemmat työvoimavaltaiset tietotekniikkaa ja teknisiä sovelluksia hyödyntävät palveluyritykset ovat siirtyneet kaupunkikeskusten ulkopuolelle. Koillis-Savon stabiilit työmarkkinat ja vähäinen työvoiman vaihtuvuus yrityksissä voisi toimia positiivisena vetovoimatekijänä yritysten siirtymiselle alueelle. Työvoiman kysyntä Keskeinen työmarkkinoiden ongelma Koillis-Savossa on ollut vähäinen työvoiman kysyntä, eli avointen työpaikkojen määrä. Keskeinen edellytys työllisyyden myönteiselle kehitykselle on yritysten ja julkisen sektorin työllistävyys. Alueen avoimet työpaikat, jotka on ilmoitettu työhallinnolle v nostaa esiin luokittelemattomien töiden suuren osuuden (50 %), palvelutyö, teollinen sekä maa- ja metsätaloustyö tulevat seuraavana. Koillis-Savon seutukunnan avoimet työpaikat ammattiryhmittäin v TEKNINEN, LUONNONT,YHTEISK, YM TYÖ 3,4 % TERVEYDENHUOLTO, SOSIAALIALANTYÖ 7,7 % HALLINTO- JA TOIMISTOTYÖ 1,0 % KAUPALLINEN TYÖ 0,6 % MAA- JA METSÄTALOUSTYÖ, KALASTUSALA 9,1 % MUUALLA LUOKITTELEMATON TYÖ 50,6 % KULJETUS- JA LIIKENNETYÖ 1,3 % RAKENNUSTYÖ, KAIVOS- JA LOUHINTATYÖ 1,1 % TEOLLINEN TYÖ 11,2 % TALONRAKENNUSTYÖ 1,8 % Lähde: Pohjois-Savon TE-keskus PALVELUTYÖ 12,1 % 23

24 Te-keskuksen työvoimaosaston tilastoinnin mukaan eniten avoimia paikkoja (tammi-heinäkuu 2005) suhteessa työttömiin työnhakijoihin oli seuraavissa ammateissa: paikat hakijat Perushoitaja 7 7 Taimitarhatyöntekijä 6 5 Peruskoulun luokanopettaja 4 2 Metsätyöntekijä 3 8 Rakennustyöntekijä 3 4 Alueen yritysten työvoimatarpeisiin vastaamiseksi on kehitettävä paikallisia rekrytointikäytäntöjä, erityisesti satunnaisten työtehtävien osalta. Työttömyysturvalainsäädännön jäykkyyksien osalta hyviä paikallisia kokemuksia on saatu edelleensijoittamisesta, jossa esim. työttömien yhdistykset välittävät työllistettyjä yrityksiin edelleensijoittamalla. Tämän toimintalinjan jatkuvuus ja kehittäminen sekä muut yksityiset ja yhdistyspohjaiset työvoiman vuokraustoiminnat tuovat alueen yrityksille lisäarvoa. Yritystoiminta, yrityspalvelut ja yrittäjyyskasvatus Uusia yrityksiä on syntynyt seudulla vuosittain suunnilleen yhtä monta kuin on lopettanut toimintansa. Viimeisinä vuosina toimialoista teollisuuteen, rahoitus-, kiinteistö- ja vuokrauspalveluihin sekä rakentamiseen on syntynyt enemmän yrityksiä kuin lopettanut. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset toimialoittain Koillis-Savon seutukunnassa v Lähde: Tilastokeskus Toimivat Aloittanee Lopettanee Aloittaneet Lopettanee Aloittaneet Lopettanee Aloittanee Lopettaneet yritykset t 1999 t t t 2003 t 2004 *) I-IX 2004 **) Maa-,metsä-, riista- ja kalatalous (A+B) Teollisuus (C+D+E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (H) Kuljetus, varastointi ja tietoliik. (I) Rahoitustoim., kiinteistö-,vuokraus-,tutk.palv (J Koulutus (M) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalv. (N) Muut yht.kunn. ja henk.koht. palv. (O) Toimiala tuntematon (X) Koillis-Savon seutukunta yhteensä *) laskettu yhteen neljännesvuosittaiset tiedot **) laskettu yhteen kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen tiedot Yrittämisen ja yrittäjyyden merkitys seudulla on kuitenkin suuri, erityisesti pienyritystoiminnan ja itsensä työllistämisen näkökulmasta. Yritystoiminnan menestymisen ja alueen kilpailukyvyn kannalta innovaatiot ovat erittäin merkittävä tekijä. Yritysten kilpailukykyyn vaikuttaa myös yrityksen oma tilanne sekä yrityksen tuote, palvelu tai toimiala. Yhä enemmän siirrytään verkostoituville eipaikallisille markkinoille, jolloin kilpailukykyyn vaikuttavien tekijöiden määrä kasvaa. Seudullisuuden näkökulmasta on merkittävää, että alueella toimii Seudulliset yrityspalvelut (YPP). Työhallinnon määrärahoille tuetaan aloittavia yrittäjiä starttirahalla. Vuositasolla starttirahaa hakevia on kahden toimiston alueella vuositasolla ollut keskimäärin Starttirahauudistuksen myötä on nykyään mahdollista myöntää starttiraha myös palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. 24

25 Yrittäjyyskasvatus on löytänyt tiensä kaikkiin perusasteen oppilaitoksiin. Yrittäjyys sisällytetään kaikissa kunnissa pysyvästi peruskoulu- ja lukio-opetukseen vuosina toteutettavan siirtymäajan jälkeen. Linjaukset liittyvät hallituksen yrittäjyyden politiikkaohjelmaan. Erityisesti on keskitytty sisäisen yrittäjyyden teemoihin. Tällä hetkellä näyttää siltä, että työllisyyden kasvun moottoreina tulevat toimimaan pk-yritykset, erityisesti palveluyritykset. Naisyrittäjyyden rooli ja merkitys alueella tulee kasvamaan. Yleisesti yrittäjyyden osalta näkemykset liittyvät vahvasti siihen, ettei pelkillä yrityspalveluilla voida lisätä yrittäjyysaktiivisuutta, vaan keskeisessä roolissa on toimintaympäristön kehittyminen, joka luo mahdollisuuksia yrittäjyydelle. Yrittäjyysaktiivisuus lisääntyy positiivisen aluekehityksen alueilla, joilla on positiivinen näkemys tulevaisuudesta ja alueen mahdollisuuksista. Sama pätee myös yritysten kasvuhakuisuuteen. Yrittäjyysaktiivisuutta ja yrittäjyysmyönteisyyttä voidaan tukea myös koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Työttömyys Koillis-Savossa Työttömyys on jatkanut alenemistaan Koillis-Savossa. Työttömyyden alentumisen vauhti on kuitenkin hidastunut ja osittain jopa pysähtynyt. Kausivaihteluista johtuen Koillis-Savon seudulla on ajoittain Pohjois-Savon alimmat työttömyysluvut. Kuitenkin työttömyysaste on maan keskiarvoa korkeampi, tosin Nilsiässä on viime aikoina saavutettu maan keskiarvo ja kaupungissa on toistuvasti maakunnan alimmat työttömyysluvut. Työttömien lukumäärä on seudulla yhteensä noin 1100 henkilöä. Työttömien työnhakijoiden ryhmistä on nostettava erikseen esiin nuorten, pitkäaikaistyöttömien sekä vaikeasti työllistyvien työnhakijoiden osuuksissa tapahtuneet muutokset. Näiden ryhmien osalta on osoitettavissa lisääntynyt tarve työelämään osallistumiselle. % 30,0 Työttömyysaste (%) kunnittain Koillis-Savon seutukunnassa v ,0 JUANKOSKI 20,0 KAAVI NILSIÄ 15,0 RAUTAVAARA TUUSNIEMI 10,0 POHJOIS- SAVO 5,0 0, vuosi Lähde: Pohjois-Savon TE-keskus, työvoimaosasto 25

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Osaamistarpeiden muutos koulutuksen haasteena Kommentti työn, tuottavuuden ja kilpailukyvyn näkökulmasta Matti Pohjola Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Julkinen keskustelu työn murroksesta ja suuri osa

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KOTKAN-HAMINAN SEUDULLA Sami Tikkanen, kuntayhtymän johtaja, rehtori Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Seutufoorumi 28.11.2017 KOTKAN-HAMINAN SEUDUN

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat

Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat 12.9.2019 Jarno Parviainen ja Heikki Miettinen Työpaikkakehitys ja työvoimantarjonta vuonna 2030 Miten vähenevä ja vanheneva väestö

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.

Me-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista

SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS. Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista SEGMENTTIAJATTELUA PALVELUN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Koottu Henkilöasiakkuusstrategian loppuraportista JULKISEN TYÖVOIMAPALVELUN TAVOITTEITA Työllisyysasteen nostaminen Osaavaa työvoimaa joustavasti työnantajan

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke

FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke FUTURE SAVO - Tulevaisuuden Savo yritysten kiinnostavana toimintaympäristönä -Maakunnallinen vetovoimahanke Maakuntavaltuuston seminaari 4.5.2018 Elinkeinojohtaja Terho Savolainen IISALMEN KAUPUNKI PL

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella 2014-2020 Helavalkeat-ajankohtaisseminaari 29.5.2013 Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014

Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/2014 NÄKYMIÄ MAALISKUU Maaliskuun työllisyyskatsaus 3/ Julkaisuvapaa torstaina 24.4. klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus maaliskuu Työttömyys kasvaa edelleen, mutta Kaakkois-Suomessa hitaammin kuin Suomessa

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2013 NÄKYMIÄ ELOKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 8/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 24.9.2013 klo 9.00 Työttömien määrä vähentyi elokuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka

Mirja Elinkeinoelämän foorumi Kotka Osaava työvoima ja koulutuksen uudistukset Mirja Hannula @mirjahannula Elinkeinoelämän foorumi 31.1.2018 Kotka Suomessa ammattityövoiman saatavuus noussut merkittävimmäksi tuotannon tai myynnin kasvun

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Syksy 2017 Hannu Ahvenjärvi ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 29.9.2017 Työllisyyskehitys Satakunnassa Työttömyyden kasvu taittui v. 2016. Tänä vuonna

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2013

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2013 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2013 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8.2013 klo 9.00 Työttömyys lisääntyi heinäkuussa Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma Työvoiman kohtaanto-ongelma on vakava: Tarvitaan järeämpiä toimenpiteitä Yrityksillä on vakavia rekrytointihaasteita joka puolella maata ja pula

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 5/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 24.6.2014 klo 9.00 Työttömyys laskenut hieman Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen

Yritetään ja työllistetään. Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Yritetään ja työllistetään Kehittämispäällikkö Seija Mustonen Oulu / Syyskuu 2013 Työttömien lukumäärä 18 000 16 000 14 000 12 000 13 226 Kaikki työttömät Yli 50- vuotiaat 14,4% 27,0% Henkilöä 10 000 8

Lisätiedot

Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto

Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti. Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto Osaajia yritysten tarpeisiin - Lapin kasvupalvelupilotti Lapin ELY-keskus ja TE-toimisto PILOTIN TARVE JA TAVOITTEET Tavoitteena on vastata työvoiman saatavuusongelmaan sekä synnyttää ja kehittää markkinoita.

Lisätiedot

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013

Toukokuun työllisyyskatsaus 5/2013 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2013 Toukokuun työllikatsaus 5/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 25.6.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Talven ja kevään aiempien kuukausien mukainen työttömyyden kasvuvauhti

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 4/2014

Satakunnan työllisyyskatsaus 4/2014 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2014 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 4/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 20.5.2014 klo 9.00 Työllisyystilanteessa pientä paranemista Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-,

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho

Kasvun mahdollisuus. positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa. Esko Aho Kasvun mahdollisuus positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa Esko Aho 24.8.2017 Toimeksianto Selvittää positiivisen rakennemuutoksen edistämiseen tarvittavaa toimintamallia ja käytännön

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 7/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 21.8.2012 klo 9.00 Työttömyys laskenut viime vuoden heinäkuusta Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille

Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13

TYÖLLISYYSKATSAUS 2008 '09 '10 '11 '12 '13 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: KESÄKUU 213 puh. 29 54 85 ja 29 54 851 Julkistettavissa 23.7.213 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 35 ' 3 25 2 (1) 15 1 5 (2) 28 '9 '1

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013

Huhtikuun työllisyyskatsaus 4/2013 NÄKYMIÄ HUHTISKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Huhtikuun työllikatsaus 4/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 21.5.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2013 Työttömänä olevien työnhakijoiden määrä

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 2008 puh. 010 604 8051 ja 010 604 8050 Julkistettavissa 21.10.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: SYYSKUU 28 puh. 1 64 851 ja 1 64 85 Julkistettavissa 21.1.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012

Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 SATAKUNNAN ELY-KESKUS Satakunnan työllisyyskatsaus 10/2012 Julkaisuvapaa tiistaina 20.11.2012 klo 9.00 Työttömyys lisääntynyt myös Satakunnassa Työnhakijat Satakunnan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 16.11.2009 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2009 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00

TYÖLLISYYSKATSAUS. Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 2008 puh. 010 60 48051 ja 010 60 48050 Julkistettavissa 18.3.2008 klo 9.00 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: HELMIKUU 28 puh. 1 6 4851 ja 1 6 485 Julkistettavissa 18.3.28 klo 9. www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 4 ' 35 3 25 (1) 2 15 1 5 (2) Kuvio 1.

Lisätiedot

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot