Näin on käynyt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Transkriptio

1

2 Näin on käynyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK 2007 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

3 Graafinen suunnittelu Sampo Saarinen, EK 2007 Etukansi Katariina Tirkkonen-Wane 2 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

4 Esipuhe Näin on käynyt 2007 Suomen Yleinen Työnantajaliitto ja Suomen Ammattijärjestö perustettiin sata vuotta sitten, niissä ovat EK:n ja SAK:n juuret. Sadassa vuodessa Suomi on muuttunut köyhästä maatalousmaasta kehittyneeksi tietoyhteiskunnaksi. Tässä muutoksessa on järjestöjen ja valtiovallan kolmikantaisilla neuvotteluilla ollut merkittävä rooli. Tähän Näin on käynyt -julkaisuun on kerätty sadan vuoden aikasarjoja. Painopiste on työmarkkinoiden, talouden ja elintason kehityksessä. Selvityksen on toimittanut EK:n ja SAK:n edustajista koottu työryhmä. Tämä julkaisu on jatkoa vuosina 1982 ja 1987 toimitettuihin Näin on käynyt -julkaisuihin, jotka julkaistiin Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) ja SAK:n toimittua 75 ja 80 vuotta. Uudessa julkaisussa on päivitetty osa edellisten julkaisujen tiedoista. Eräitä uusia tietoja on lisätty ja joitakin tietoja karsittu. Koska nykyinen EK edustaa koko elinkeinoelämää, tämän julkaisun sisältö ei painotu yhtä paljon teollisuuteen kuin aiemmat julkaisut. Tässä julkaisussa tiedot on esitetty kuvina ja teksteinä. Kuvat aikasarjoineen julkaistaan myös EK:n ja SAK:n verkkosivuilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

5 Sisältö Järjestöt Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät Jäsenyritysten henkilöstömäärät STK:ssa , TT:ssä , LTK:ssa ja PT:ssä sekä EK:ssa Palkansaajien järjestäytymisaste Suomessa Palkansaajien järjestäytymisaste muutamissa maissa Väestö ja työvoima Väkiluvun kehitys Väestön ikärakenne Maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomaalaisten osuus väestöstä ja työllisistä Ammatissa toimivan väestön jakautuminen elinkeinoittain Työlliset toimialoittain Työlliset teollisuudessa Työlliset yksityisillä palvelualoilla Naisten osuus teollisuuden työntekijöistä Naisten osuus koko työvoimasta Työttömät Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Työvoima Työttömyysaste Työvoimaosuus Työllisyysaste Huoltosuhde Työttömyyspäiväraha Työtaistelujen lukumäärä Työtaisteluissa menetetyt työpäivät 1000 työllistä kohti Kansantalouden kehitys Reaalisen bruttokansantuotteen vuotuiset muutokset , 1926= Työn tuottavuuden muutos: BKT työtuntia kohti Bruttokansantuote asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin ja sen osatekijät Bruttokansantuote asukasta kohti joissakin maissa Eri toimialojen osuudet bruttokansantuotteesta Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen Veroaste Veroaste muutamissa maissa Ulkomaankaupan vaihtosuhde , 1900= Vaihtotase Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteesta Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

6 Vienti muutamiin maihin Viennin kehitys tavararyhmittäin Tuonnin kehitys tavararyhmittäin Investointiaste Suomen Pankin diskonttokorko ja peruskorko Keskimääräinen reaalikorko Keskimääräinen inflaatio Kuluttajahintaindeksi muutamissa maissa , 1960= Tulot ja elintaso Funktionaalinen tulonjako: palkansaajakorvausten osuus kansantulosta Palkkasumma asukasta kohti , vuoden 2004 rahassa Palkansaajien nimellinen ansiotasoindeksi , 1938= Palkansaajien ansiotasoindeksi , 1964= Palkansaajien ansiotasoindeksit , 1985= Palkansaajien ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutokset Teollisuustyöntekijöiden nimellinen ja reaalinen ansiokehitys , 1900= Säännöllinen vuosityöaika Tuloerojen kehitys: Gini-kertoimet Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot desiileittäin ja ylimmässä prosentissa Vastasyntyneen elinajanodote Autokanta (1000 asukasta kohti) Puhelinliittymät (1000 asukasta kohti) Asuntojen hintojen reaalihintaindeksi , 1970= Asuinpinta-alaa henkilöä kohden Asunnot varusteiden mukaan Sähkön kokonaiskulutus 1000 asukasta kohti Sähkön kokonaiskulutus jaoteltuna Energian kokonaiskulutus Energiasektorin hiilidioksidipäästöt Suoritetut ylioppilastutkinnot suhteessa kyseisen vuoden 19-vuotiaiden määrään Työmarkkinajärjestöjen kehitys Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Palkkaratkaisut STK:n kentässä Työmarkkinaratkaisut Julkaisussa käytetyt lyhenteet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

7 Järjestöt Lähteet: Asianomaiset järjestöt Vuonna 2005 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Palvelutyönantajat (PT) yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK), jossa oli vuonna 2006 jäsenliittoja 42. Jäsenliittojen yritykset työllistävät n palkansaajaa. Lähteet: Asianomaiset järjestöt 6 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

8 Järjestöt Palkansaajien järjestäytymisaste määritellään ammattijärjestön edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten suhteena alan työvoimaan. Lähteet: Työministeriö ja OECD. Lähde: OECD. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

9 Väestö ja työvoima Väkiluvulla tarkoitetaan väkilukua kyseisen vuoden viimeisenä päivänä. Lähde: Tilastokeskus. 8 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

10 Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

11 Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Työllisillä ulkomaalaisilla tarkoitetaan vakituisesti työssä olevia ulkomaan kansalaisia. Lähde: Tilastokeskus. 10 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

12 Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

13 Väestö ja työvoima Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Yksityisistä palveluista on poistettu julkisen sektorin henkilöstö. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. 12 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

14 Väestö ja työvoima Lähde: Palkkatilastot, EK. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

15 Väestö ja työvoima Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Vuosisadan alussa työttömyys oli vähäistä, pääasiassa talvisin esiintynyttä kausityöttömyyttä. Eräs syy tähän oli palkansaajien suhteellisen pieni osuus koko työvoimasta. Varsinaista joukkotyöttömyyttä ilmeni ensimmäisen kerran vasta vuosina työvoiman vapauduttua venäläisten linnoitustöistä. Kattavasti työttömien määrää on kirjattu vasta suuren laman aikana vuodesta Valtion apua saadakseen kuntien tuli kirjata työttömiksi ne, jotka olivat yhteiskunnan avun tarpeessa työttömyyden vuoksi. Siten kaikkia työttömiä ei kirjattu kortistoon, ja työttömyyden määrittelyongelma oli sama kuin nykyäänkin. Kortistoja ei myöskään pidetty kesäaikana. Eniten kortistoon merkittyjä työttömiä ennen sotia oli helmikuussa 1932, kaikkiaan henkilöä. Näistä oli kuitenkin ns. varatöissä henkilöä. Kokonaan ilman työtä oli eniten marraskuussa 1931, noin henkilöä. Kortistoihin merkittyjä oli siten enimmillään 5,4 % ammatissa toimivasta väestöstä ja kokonaan ilman työtä olevia 3,5 %. 14 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

16 Väestö ja työvoima Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yli vuoden työttömänä. Lähde: Työministeriö. Työvoimaan kuuluvat kaikki vuotiaat työlliset ja työttömät. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

17 Väestö ja työvoima Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Työvoimaosuus on työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus työikäisestä vuotiaasta väestöstä. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. 16 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

18 Väestö ja työvoima Työllisyysaste on vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Huoltosuhde on työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit). Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Esimerkiksi pahimpana lamavuotena 1993 huoltosuhde oli 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

19 Väestö ja työvoima Maksetut etuudet ovat nimellisiä arvoja. Lähteet: Kansaneläkelaitos ja Tilastokeskus. 18 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

20 Väestö ja työvoima Vuosilta ja puuttuvat tiedot työtaistelujen määrästä. Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

21 Kansantalouden kehitys Kuvioiden trendiviiva on kyseisen ajanjakson reaalisen bruttokansantuotteen muutoksen keskiarvo. Vuodet 2005 ja 2006 ovat ennakkotietoja. Lähteet: Tilastokeskus ja Riitta Hjerppe: Suomen talous Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja. Helsinki Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

22 Kansantalouden kehitys Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: Työn tuottavuus Suomessa vuosina , teoksessa Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: Työn tuottavuus Suomessa vuosina , teoksessa Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

23 Kansantalouden kehitys Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: OECD. Lähde: Tilastokeskus. 22 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

24 Kansantalouden kehitys Lähde: Tilastokeskus. Lähteet: Tilastokeskus ja Tuomo Martikainen: Julkisen sektorin kasvu Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

25 Kansantalouden kehitys Veroasteella tarkoitetaan verotulojen (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksut) osuutta markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta prosentteina. Tilastoa on uudistettu vuosina 1960 ja 1975, jolloin aiemmat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa, ja vuoden 2005 luvut ovat ennakkolukuja. Veroasteiden maakohtaista vertailua vaikeuttavat maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä. Verovähennysten muodossa annettu tuki alentaa veroastetta ja veronalainen tulonsiirto tai tuki nostaa sitä. Pohjoismaissa yleisenä suuntauksena on ollut verovähennysten korvaaminen tulonsiirroilla, mikä on johtanut veroasteen nousuun, vaikka todellisuudessa henkilöiden taloudellinen asema ei ole muuttunut. Suomessa tulonsiirrot muutettiin jo 1970-luvulla pääsääntöisesti veronalaisiksi, ja vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa lapsiin kohdistuvat vähennykset poistettiin kokonaan ja lapsilisiä sekä asumistukia vastaavasti korotettiin. Lähteet: VATT, OECD ja Tilastokeskus. 24 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

26 Kansantalouden kehitys Vaihtosuhde on vientihintaindeksin ja tuontihintaindeksin suhde. Vaihtosuhde laskee, jos tuontitavaroiden hinnat nousevat nopeammin kuin vientitavaroiden hinnat. Lähteet: Ulkomaankaupan kasvututkimus ja Tilastokeskus. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

27 Kansantalouden kehitys Lähde: Tilastokeskus. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: Tullihallitus. 26 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

28 Kansantalouden kehitys Lähde: Tullihallitus. Lähde: Tullihallitus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

29 Kansantalouden kehitys Investointiaste = Kiinteän pääoman bruttomuodostus / BKT. Lähde: Tilastokeskus. 28 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

30 Kansantalouden kehitys Diskonttokorolla tarkoitetaan alinta diskonttokorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Peruskorolla taas tarkoitetaan peruskorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Diskonttokorko on keskuspankin muille pankeille ja muille rahoituslaitoksille myöntämän luoton korkokanta. Peruskorko taas on hallinnollinen viitekorko, jonka arvon valtiovarainministeriö määrittää. Peruskorko määritetään kesä- ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko on nykyään vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden euriborkorkojen keskiarvo pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Lähde: Suomen Pankki. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

31 Kansantalouden kehitys Keskimääräinen reaalikorko = (diskontto- tai peruskorko) keskimääräinen inflaatio. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 30 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

32 Kansantalouden kehitys *) Vuonna 1918 inflaatio oli epävirallisen tiedon mukaan 238 prosenttia. Vuosien luvut ovat epävirallisia. Vuodet perustuvat erillistutkimuksiin. Vuodet on laskettu elinkustannus- ja kuluttajahintaindeksistä. Lähde: Tilastokeskus. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: OECD. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

33 Tulot ja elintaso Bruttokansantulon laskentamenetelmää on uudistettu vuodesta 1975 alkaen. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Funktionaalisella tulonjaolla tarkoitetaan tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen jakautumista työn ja pääoman kesken. Arvonlisäys kuvaa tuotantoyksikön synnyttämää lisäarvoa, joka saadaan vähentämällä tuotannon arvosta tuotannossa käytettyjen välituotteiden arvo. Tästä osa tuloutuu työntekijöille korvauksena työpanoksesta ja osa jää yritykselle käytettäväksi investointeihin tai jaettavaksi omistajille. Työn osuudeksi jaettavana olevasta tulosta luetaan yleensä palkat ja työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut eli palkansaajakorvaukset. Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. 32 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

34 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

35 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 34 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

36 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Vuosilta puuttuvat tiedot. Lähteet: EK:n palkkatilastot, Tilastokeskuksen tukkuhintaindeksi vuosilta ja elinkustannusindeksi vuosilta Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

37 Tulot ja elintaso 1 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk tai 96t/2 viikkoa 2 = Vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää 3 = Itsenäisyyspäivästä vapaapäivä 4 = Vuosiloman pituudeksi 5-12 päivää 5 = Vapunpäivästä vapaapäivä 6 = Vuosiloman pituudeksi päivää 7 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk ja 47 t/viikko 8 = Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä lauantaiksi 9 = Säännölliseksi työajaksi 45 t/viikko 10 = Vuosiloman pituudeksi päivää 11 = Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto vapaapäiviksi 12 = Säännölliseksi työajaksi 40 t/viikko asteittain v , arkipyhäviikkojen lauantait työpäiviä 13 = Arkipyhäviikkojen lauantait vapaapäiviksi v = Vuosiloman pituudeksi päivää 15 = Vuosiloman pituudeksi päivää 16 = Vuosiloman pituudeksi päivää 17 = Säännöllisen työajan asteittain lyhentäminen 100 tunnilla vuodessa v = Loppiaisesta vapaapäivä 19 = Helatorstaiviikon lauantaista vapaapäivä Lähde: EK. 36 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

38 Tulot ja elintaso Tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot. Bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot = bruttotulot - maksetut tulonsiirrot. Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 100: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 100. Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

39 Tulot ja elintaso Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 38 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

40 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

41 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 40 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

42 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

43 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. 42 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

44 Tulot ja elintaso PJ tarkoittaa yksikköä petajoule = joule x Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan öljyä, hiiltä ja maakaasua. Muu energia sisältää uusiutuvat energialähteet, ydinenergian ja sähkön nettotuonnin. Lähteet: Tilastokeskus ja Timo Salonen: Dynaamiset markkinaosuusmallit energiataloudessa. Diplomityö. Helsinki Kauppa- ja teollisuusministeriö; Energiaosasto. *Kauppa- ja teollisuusministeriön arviointi. Lähteet: VATT, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

45 Tulot ja elintaso Tässä kuvassa prosenttiosuus on laskettu seuraavasti: suoritetut ylioppilastutkinnot / 19-vuotiaiden henkilöiden määrä kyseisenä vuotena. Lähde: Tilastokeskus. 44 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

46 Työmarkkinajärjestöjen kehitys Suomen ensimmäinen ammattiliitto, Suomen kirjaltajaliitto, perustettiin Rauta- ja metallityöntekijäin liitto perustettiin Graafisen teollisuuden työnantajat järjestäytyivät ja tekivät ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen Metallityönantajat järjestäytyivät Helsingissä pidettiin suurlakon jälkeen työnantajakokous, joka päätti aloittaa valmistelut työnantajien keskusjärjestön perustamiseksi Suomen Yleinen Työnantajaliitto perustettiin maaliskuussa. Huhtikuussa perustettiin Suomen Ammattijärjestö Suomen Yleinen Työnantajaliitto muutti nimensä Suomen Työnantajain Keskusliitoksi ja STK aloitti toimintansa Kansainvälinen työjärjestö perustettiin Suomen Tuontiteollisuusliitto (s. Teollisuusliitto) perustettiin TVK:n edeltäjä Suomen Virkailijakeskusliittojen Yhtymä perustettiin Hallitus lakkautti Suomen Ammattijärjestön. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, SAK, perustettiin lokakuussa Helsingissä Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja Teollisuusliitto perustivat Teollisuuden Keskusvaliokunnan Tammikuun kihlaukseksi kutsutulla yhteisellä julkilausumalla STK ja SAK solmivat neuvottelusuhteet. STK Suomen Teollisuuden Keskusvaliokunnan jäseneksi SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille. TVK:n edeltäjä otti nimekseen Henkisen Työn Keskusliitto (HTK) Liiketyönantajain Keskusliitto (LK) ja Maataloustyönantajain Järjestö perustettiin Teollisuuden Työjohto-opisto (JTO) perustettiin. Taloudellinen Tutkimuskeskus (ETLA) perustettiin. Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto (STTK) perustettiin. Taloudellinen Tiedotustoimisto perustettiin Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuivat vakiintuneeksi työehtosopimusjärjestelmäksi STK, LK ja Maataloustyönantajain Liitto perustivat Suomen Työnantajain Yhteisvaliokunnan AKAVA:n edeltäjä Akateeminen Valtuuskunta perustettiin Kansan Markkinatutkimuslaitos (KAMALA, myöhemmin Palkansaajien tutkimuslaitos) perustettiin Akateeminen Valtuuskunta muuttui AKAVA:ksi Henkisen Työn Keskusliitosta Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK). SAK:n järjestöllinen hajaannus alkoi SAK:n hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustettiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

47 Työmarkkinajärjestöjen kehitys SAK eheytyi ja muuttui Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi Kunnallinen sopimusvaltuuskunta perustettiin Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustettiin Liiketyönantajain Keskusliiton lyhenne LK:sta LTK:ksi. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta (YTHN) perustettiin. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloitti toimintansa Valtion työmarkkinalaitoksena EVA perustettiin Teollisuuden elinkeinopoliittiset keskusjärjestöt yhdistettiin Teollisuuden Keskusliitoksi Kunnallinen sopimusvaltuuskunta muutti nimensä Kunnalliseksi työmarkkinalaitokseksi STTK:n Teknisten Liitto ja TVK:n Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto perustavat Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön (TNK) Päätökset STK:n ja TKL:n yhdistämisestä. TVK:n konkurssi, pääosa jäsenliitoista siirtyy STTK:hon Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton nimi muuttui Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ksi. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) toiminta alkoi LTK muuttaa nimensä Palvelutyönantajiksi TT ja PT yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK). Lähteet: Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto Jyväskylä Pietiläinen, Jukka-Pekka: Herraklubista edunvalvojaksi. Liiketyönantajain Keskusliito Keuruu SAK. 46 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

48 Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Laki 8 tunnin työpäivästä Työsopimuslaki, johon sisältyi määräys työntekijöiden 4 7 päivän palkallisesta vuosilomasta Työehtosopimuslaki Ammattitarkastuslakiin työläistarkastajat Kansaneläkelaki Vuosilomalaki: työntekijöiden vuosiloma oli työsuhteen kestosta riippuen 5 12 työpäivää Palkkasäännöstely alkoi Laki työriitojen sovittelusta. Työtuomioistuinlaki. Työehtosopimuslaki. Tuotantokomitealaki. Uusi vuosilomalaki (vuosiloma 12 päivää 1 kuukausi) Lapsilisät Tapaturmavakuutuslaki Kansaneläkkeiden maksaminen alkoi Hintojen ja palkkojen säännöstely päättyi Kansaneläkelain uudistus Työturvallisuuslaki Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia Vuosilomalaki (vuosiloma päivää) Työeläkelait Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Valtakunnansovittelijan virka perustettiin Sairausvakuutuslaki tuli voimaan. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen alkoi. Tavoite oli saavutettava viimeistään vuotta 1970 koskevissa työehtosopimuksissa. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki Ammattitautilaki Indeksiehdot hävitettiin Uusi työsopimuslaki: sopimukset yleissitoviksi Lomaltapaluuraha käyttöön. Arkipyhiä siirrettiin STK:n ja SAK:n ehdotuksesta. Kansanterveyslaki säädettiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

49 Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Vuosilomalain uudistaminen, vuosiloman pituus päivää. Työsuojelun valvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna Ryhmähenkivakuutus Vuosiloman pituus päivään, josta viikko talvilomaa Työsuhdeturvakomitea. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilakiin. Isyysloma 12 päivää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voimaan. Talvilomaoikeuden laajennus Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma Työttömyysturvalaki. Laki irtisanomismenettelystä. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Työriitakomitea asetettiin Hyvityssakkojen korotukset voimaan. Kirkkolain muutos, jolla arkipyhiä siirrettiin, vuoden 1992 alusta. Tehtiin vastoin STK:n ja SAK:n tahtoa. Laki kotihoidontuesta Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti Tasa-arvolaki voimaan. Aikuisopintolaki, opintovapaalain muutokset, työturvallisuuslain muutokset. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa Työsopimus- ja yhteistoimintalain muutokset Työttömyysturvalain muutos. Henkilöstörahastolaki Laki henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa Ammattikoulutusraha. Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja työsopimuslain muuttaminen. Vuosiloman säästämisjärjestelmä. Työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittainen siirtäminen työnantajien vastuulta työntekijöille Vuoden 1985 kirkkolain muutos arkipyhien siirrosta voimaan Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Eurooppa-tason konserniyhteistyö Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Henkilöstörahastolain muutokset. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. TEL-yhtiöiden hallintolaki Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen Varhaiseläkeuudistus Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti) Uusi työterveyshuoltolaki. Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

50 Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaan uudistus Muutosturva työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus. Lähteet: Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto Jyväskylä SAK. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

51 50 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

52 Palkkaratkaisut STK:n aloilla Yleiskorotusten voi- Palkkojen maantulo ja suuruus indeksisidonnaisuus Hintasäännöstely ja Ansioiden Sopimuskorotus- Vuosi Sopimus Pvm % mk ja indeksikorotukset hintavalvonta nousu (%) vaikutukset (%) 1950 Fagerholm-sopimus 26,0 Indeksiehto voimassa Jakelusäännöstely (1/1) lokakuu ,0 + 5 % 1951 Aura-sopimus 18,0 Indeksiehto voimassa Hinnat ja palkat 55,5 (1/1) tammikuu 1950 sidottiin toisiinsa, + 5 % vakauttamisvaihe 18, Ei yleisiä palkankorotuksia Indeksiehto (1/1) voimassa 1953 Ei yleisiä palkankorotuksia " 1954 Linnanrauha " Jakelusäännöstely 11,2 loppui 1954, 1955 " hinnanalennusohjelma 2, SAK:n ja STK:n sopimus 12 mk/h Neuvotteluehto hinnat ja 13,4 10,0 Ansiot sidottiin maksut säännöstelyyn 1957 Ei keskitettyjä 2,0-2/3-periaatteella Hintojen ja maksujen 3,9 2,0 sopimuksia elinkustannusindeksiin säännöstely purettiin 1958 " (4,0) - vuosina ,4 4,0 4 % 1959 " 3,0 - neuvotteluehto 5,1 3, " 3, ,8 3, Runkosopimus , ,3 4, " , ,0 3, Liittokohtaiset sop. 6, ,4 6, Ripatin sopimus ,0 - Indeksisidonnaisuus (2/3) 14,1 12, " ,8 - tammikuu % 7,1 3,6 syyskuu % 1966 H-R-sopimus , , " ,0 - Indeksiehto (1/2) 7,2 6, , Vakauttamissopimus ,0 - tammikuu ,8 % 12,6 9, ,5 - Luovuttiin ideksiehdosta (luovuttiin vuoden lopun indeksikorotuksesta) Lähde: Tulopoliittinen selvitystoimikunta Tulopoliittiset ratkaisut vuosina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

53 52 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

54 Työmarkkinaratkaisut Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p/t % % 1969 Liinamaa I 1 v ,9 Indeksiehtojen poistaminen Valtuuslaki hintojen ja vuokrien valvontaan Jäsenmaksuperintä sopimus 1970 Liinamaa II 1 v väh. 1,0 18 1,0 5,1 Erorahajärjestelmä Kokoontumisoikeus työpaikalla 1971 UKK-sopimus 15 kk ,00 mk/t 2,0 14,3 Neljän viikon vuosiloma -73, vähimmäispalkka ,20 mk/t Tiedotus- ja koulutussopimukset 1972 HL-sopimus 1 v ,50 mk/t 3,0 7,7 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen 1973 Liittokohtaiset sop Lindblom 22 kk ,90 mk/t 1,2 11,3 Verohelpotuksia 1. vaihe Lapsilisien korotus, 7 kk:n äitiysloma Ansiokehitystakuu vaihe väh. 4,0 50 5,60 mk/t 1, Liinamaan tark ,30 mk/t 0,2 8,7 Lapsilisien korotus Tarkistuksen jälkeen Erillisverotus yhteensä 10 kk väh. 5, ,30 mk/t 1,7 Asumistukiuudistus 1976 Miettusen välitys 10 kk väh. 3,5 60 6,90 mk/t 1,5 7,2 Ryhmähenkivakuutus Osaeläke työkyvyttömyydestä 1977 Liinamaan suositus 2 v väh. 3,4 45 0,8 5,5 Talviloma Ansiokehitystakuu 1. vaihe Turvalauseke devalvaation varalta vaihe väh. 3, ,5 0,1% 1) 5,4 Korotukset siirron ja devalvaationeu ,5 (=22) 0,4 votteluiden jälkeen väh. 3, Somerto-Oivio sop. 1 v ,1% 1) 0,4 Indeksiehto, ansiokehitystakuu (=17) 0,5 4,9 Talvilomaoikeuden laajentaminen, työllisyyssuosituksia Sairausjan palkan maksukauden pidentäminen 1980 Liittokohtaiset sop , Pekkanen 2 v ,3 (65) 0,5 Sairauspäivä- ja äitiysrahan ,6 (50) 7,0 maksuperusteiden uudistus 1. vaihe väh. 2,5 Ansiokehitysjärjestely 1982 Liittokohtaiset sop ,2 (45) 0,4% 1) 0,4 Indeksiehto (palkantarkistusindeksi) ,2 8,4 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

55 Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p/t % % 1983 Liittokohtaiset sop , ,25 5, Pekkanen 2 v Indeksiehto 1. vaihe ,2 0,4% 1) 4,0 Työttömyysajan toimeentuloturvan uudistus vaihe ,6 3,8 Työajan lyhentäminen 32t/v 1986 VHS-sopimus 2 v väh. 1.5 (55) 0,3% 1) 0,3 2,8 Indeksiehto, ansiokehitystakuu Työajan lyhentäminen t/v, 1. vaihe t/v, t/v, t/v vaihe väh. 1.7 (64) 0,3% 1) 0,3 3,4 Valtion tukipaketti, ml. verokevennyksiä 1988 Liittokohtaiset sop. 2 v , Talous- ja tulopo- 1 v väh ,1% 1) 3,6 Palkansaajien ostovoiman lisäys 2,5 % liittinen yhdistelmä- Ansiokehitystakuu 70 p li sop. kor. ratkaisu yleiskorotuksen ja tasa-arvoerän lisäksi Valtion toimenpiteet, indeksiehto 1990 Kallio 2 v väh. 0,7 30 Palkansaajien käytettävissä olevien väh. 0,7 30 0,4% 2) 0,3 5,4 reaalitulojen kasvutavoite ,5 % Ansiokehitystakuu III/89-III/90 4 % yli sop. kor vaihe väh. 0,9 50 0,3% 2) 1,7 Indeksiehto, veropol. toimet Luottamusmiessop., työaikakysymykset Aikuiskoulutus 1992 Ihalainen-Kahri 2 v. Nyk. sop ,0 0,2 Indeksiehto jatketaan Työeläkkeiden rahoitus ja palkansaajien työeläkemaksu saakka Sopimisjärjestelmän kehittäminen Valtion toimenpiteet, ml työttömyysturvan tason säilyttäminen 1993 Ihalainen-Kahri ,0 0,0 Tarkistus Liittokohtaiset sop. 1 v , Liittokohtaiset sop. 1-2 v. 5, Talous-, työllisyys 2 v väh. 1, ,0 2,1 Indeksiehto ja työmarkkina- Ansiokehityslauseke, tar. 1996, 1997 poliittinen sopimus Työelämän kehittäminen Valtion toimenpiteet, mm verotusta ja työttömyysturvaa koskevat 1. vaihe väh. 1,3 65 0,3% 3) 1,7 54 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

56 Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p, /t % % vaihe 0, Tulopoliittinen 2 v väh. 1,6 85 0,3% 3) 0,5 2,5 Indeksiehto sopimus Ansioiden kehityksen tarkastelulauseke vaihe väh. 1,6 85 1,7 Työelämän kehittäminen Hallituksen veroratkaisut 2000 Liittokohtaiset sop. 3, Tulopoliittinen 2 v väh. 2, ,2 % 2) 0,5 % 4) 3,0 Taloudellisen kehityksen tarkastelu ja indeksiehto sopimus Ansiokehityslauseke Jatkuva neuvottelumenettely Työelämän kehittäminen Elinikäinen oppiminen osana työelämää vaihe väh. 1, ,3 % 4) 2,3 Euron käyttöönotto (0,18 Työaikajärjestely euroa) Hallituksen veroratkaisut Työttömyyspäivärahan määräytyminen Neuvottelulauseke 2003 Tulopoliittinen 2 v väh. 1,8 17 s 0,3 % 2) 0,8 % 4) 2,8 % 5) Indeksiehto sopimus (28,39 Tarkastelulauseke e/kk) Jatkuva neuvottelumenettely Työelämän kehittäminen Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaihe väh. 1,7 16 s 0,5 % 4) 2,2 % 5) Työllisyys ja työvoimapolitiikka (26,72 Hallituksen veroratkaisut e/kk) Työllisyyttä edistävät toimenpiteet 2005 Tulopoliittinen 2,5 v väh. 1,9 18 s 0,6 % 4) 2,5 Indeksiehto ja tarkastelulauseke sopimus (30,06 Jatkuva neuvottelumenettely e/kk) Sopimusalakohtaiset toimet paikallisen yhteistyön ja sopimisen edistämiseksi vaihe ,4 0,3 0,4 % 4) 2,1 Työelämän kehittäminen Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Harmaan talouden torjunta ja tilaajavastuu Hallituksen työllisyyttä, ostovoima ja kilpailukykyä tukevat toimenpiteet 2007 Liittokohtaiset sop. Lähde: EK, SAK 1) Matalapalkkajärjestelyn vaikutus 2) Tasa-arvoerä 3) Matalapalkkaerä + naispalkkaerä 4) Liittoerä 5) Tupossa mukana olevat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

57 Julkaisussa käytetyt lyhenteet BKT EK LTK N-L OECD PT SAJ SAK STK STTK Super TT TVK VATT bruttokansantuote Elinkeinoelämän keskusliitto Liiketyönantajain Keskusliitto Neuvostoliitto Organisation for Economic Co-operation and Development Palvelutyönantajat Suomen Ammattijärjestö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Suomen Työnantajain Keskusliitto Toimihenkilökeskusjärjestö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 56 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK