Näin on käynyt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näin on käynyt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK"

Transkriptio

1

2 Näin on käynyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK 2007 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

3 Graafinen suunnittelu Sampo Saarinen, EK 2007 Etukansi Katariina Tirkkonen-Wane 2 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

4 Esipuhe Näin on käynyt 2007 Suomen Yleinen Työnantajaliitto ja Suomen Ammattijärjestö perustettiin sata vuotta sitten, niissä ovat EK:n ja SAK:n juuret. Sadassa vuodessa Suomi on muuttunut köyhästä maatalousmaasta kehittyneeksi tietoyhteiskunnaksi. Tässä muutoksessa on järjestöjen ja valtiovallan kolmikantaisilla neuvotteluilla ollut merkittävä rooli. Tähän Näin on käynyt -julkaisuun on kerätty sadan vuoden aikasarjoja. Painopiste on työmarkkinoiden, talouden ja elintason kehityksessä. Selvityksen on toimittanut EK:n ja SAK:n edustajista koottu työryhmä. Tämä julkaisu on jatkoa vuosina 1982 ja 1987 toimitettuihin Näin on käynyt -julkaisuihin, jotka julkaistiin Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) ja SAK:n toimittua 75 ja 80 vuotta. Uudessa julkaisussa on päivitetty osa edellisten julkaisujen tiedoista. Eräitä uusia tietoja on lisätty ja joitakin tietoja karsittu. Koska nykyinen EK edustaa koko elinkeinoelämää, tämän julkaisun sisältö ei painotu yhtä paljon teollisuuteen kuin aiemmat julkaisut. Tässä julkaisussa tiedot on esitetty kuvina ja teksteinä. Kuvat aikasarjoineen julkaistaan myös EK:n ja SAK:n verkkosivuilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

5 Sisältö Järjestöt Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät Jäsenyritysten henkilöstömäärät STK:ssa , TT:ssä , LTK:ssa ja PT:ssä sekä EK:ssa Palkansaajien järjestäytymisaste Suomessa Palkansaajien järjestäytymisaste muutamissa maissa Väestö ja työvoima Väkiluvun kehitys Väestön ikärakenne Maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomaalaisten osuus väestöstä ja työllisistä Ammatissa toimivan väestön jakautuminen elinkeinoittain Työlliset toimialoittain Työlliset teollisuudessa Työlliset yksityisillä palvelualoilla Naisten osuus teollisuuden työntekijöistä Naisten osuus koko työvoimasta Työttömät Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Työvoima Työttömyysaste Työvoimaosuus Työllisyysaste Huoltosuhde Työttömyyspäiväraha Työtaistelujen lukumäärä Työtaisteluissa menetetyt työpäivät 1000 työllistä kohti Kansantalouden kehitys Reaalisen bruttokansantuotteen vuotuiset muutokset , 1926= Työn tuottavuuden muutos: BKT työtuntia kohti Bruttokansantuote asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin ja sen osatekijät Bruttokansantuote asukasta kohti joissakin maissa Eri toimialojen osuudet bruttokansantuotteesta Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen Veroaste Veroaste muutamissa maissa Ulkomaankaupan vaihtosuhde , 1900= Vaihtotase Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteesta Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

6 Vienti muutamiin maihin Viennin kehitys tavararyhmittäin Tuonnin kehitys tavararyhmittäin Investointiaste Suomen Pankin diskonttokorko ja peruskorko Keskimääräinen reaalikorko Keskimääräinen inflaatio Kuluttajahintaindeksi muutamissa maissa , 1960= Tulot ja elintaso Funktionaalinen tulonjako: palkansaajakorvausten osuus kansantulosta Palkkasumma asukasta kohti , vuoden 2004 rahassa Palkansaajien nimellinen ansiotasoindeksi , 1938= Palkansaajien ansiotasoindeksi , 1964= Palkansaajien ansiotasoindeksit , 1985= Palkansaajien ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutokset Teollisuustyöntekijöiden nimellinen ja reaalinen ansiokehitys , 1900= Säännöllinen vuosityöaika Tuloerojen kehitys: Gini-kertoimet Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot desiileittäin ja ylimmässä prosentissa Vastasyntyneen elinajanodote Autokanta (1000 asukasta kohti) Puhelinliittymät (1000 asukasta kohti) Asuntojen hintojen reaalihintaindeksi , 1970= Asuinpinta-alaa henkilöä kohden Asunnot varusteiden mukaan Sähkön kokonaiskulutus 1000 asukasta kohti Sähkön kokonaiskulutus jaoteltuna Energian kokonaiskulutus Energiasektorin hiilidioksidipäästöt Suoritetut ylioppilastutkinnot suhteessa kyseisen vuoden 19-vuotiaiden määrään Työmarkkinajärjestöjen kehitys Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Palkkaratkaisut STK:n kentässä Työmarkkinaratkaisut Julkaisussa käytetyt lyhenteet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

7 Järjestöt Lähteet: Asianomaiset järjestöt Vuonna 2005 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Palvelutyönantajat (PT) yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK), jossa oli vuonna 2006 jäsenliittoja 42. Jäsenliittojen yritykset työllistävät n palkansaajaa. Lähteet: Asianomaiset järjestöt 6 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

8 Järjestöt Palkansaajien järjestäytymisaste määritellään ammattijärjestön edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten suhteena alan työvoimaan. Lähteet: Työministeriö ja OECD. Lähde: OECD. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

9 Väestö ja työvoima Väkiluvulla tarkoitetaan väkilukua kyseisen vuoden viimeisenä päivänä. Lähde: Tilastokeskus. 8 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

10 Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

11 Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Työllisillä ulkomaalaisilla tarkoitetaan vakituisesti työssä olevia ulkomaan kansalaisia. Lähde: Tilastokeskus. 10 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

12 Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

13 Väestö ja työvoima Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Yksityisistä palveluista on poistettu julkisen sektorin henkilöstö. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. 12 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

14 Väestö ja työvoima Lähde: Palkkatilastot, EK. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

15 Väestö ja työvoima Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Vuosisadan alussa työttömyys oli vähäistä, pääasiassa talvisin esiintynyttä kausityöttömyyttä. Eräs syy tähän oli palkansaajien suhteellisen pieni osuus koko työvoimasta. Varsinaista joukkotyöttömyyttä ilmeni ensimmäisen kerran vasta vuosina työvoiman vapauduttua venäläisten linnoitustöistä. Kattavasti työttömien määrää on kirjattu vasta suuren laman aikana vuodesta Valtion apua saadakseen kuntien tuli kirjata työttömiksi ne, jotka olivat yhteiskunnan avun tarpeessa työttömyyden vuoksi. Siten kaikkia työttömiä ei kirjattu kortistoon, ja työttömyyden määrittelyongelma oli sama kuin nykyäänkin. Kortistoja ei myöskään pidetty kesäaikana. Eniten kortistoon merkittyjä työttömiä ennen sotia oli helmikuussa 1932, kaikkiaan henkilöä. Näistä oli kuitenkin ns. varatöissä henkilöä. Kokonaan ilman työtä oli eniten marraskuussa 1931, noin henkilöä. Kortistoihin merkittyjä oli siten enimmillään 5,4 % ammatissa toimivasta väestöstä ja kokonaan ilman työtä olevia 3,5 %. 14 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

16 Väestö ja työvoima Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yli vuoden työttömänä. Lähde: Työministeriö. Työvoimaan kuuluvat kaikki vuotiaat työlliset ja työttömät. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

17 Väestö ja työvoima Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Työvoimaosuus on työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus työikäisestä vuotiaasta väestöstä. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. 16 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

18 Väestö ja työvoima Työllisyysaste on vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Huoltosuhde on työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit). Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Esimerkiksi pahimpana lamavuotena 1993 huoltosuhde oli 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

19 Väestö ja työvoima Maksetut etuudet ovat nimellisiä arvoja. Lähteet: Kansaneläkelaitos ja Tilastokeskus. 18 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

20 Väestö ja työvoima Vuosilta ja puuttuvat tiedot työtaistelujen määrästä. Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

21 Kansantalouden kehitys Kuvioiden trendiviiva on kyseisen ajanjakson reaalisen bruttokansantuotteen muutoksen keskiarvo. Vuodet 2005 ja 2006 ovat ennakkotietoja. Lähteet: Tilastokeskus ja Riitta Hjerppe: Suomen talous Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja. Helsinki Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

22 Kansantalouden kehitys Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: Työn tuottavuus Suomessa vuosina , teoksessa Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: Työn tuottavuus Suomessa vuosina , teoksessa Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

23 Kansantalouden kehitys Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: OECD. Lähde: Tilastokeskus. 22 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

24 Kansantalouden kehitys Lähde: Tilastokeskus. Lähteet: Tilastokeskus ja Tuomo Martikainen: Julkisen sektorin kasvu Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

25 Kansantalouden kehitys Veroasteella tarkoitetaan verotulojen (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksut) osuutta markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta prosentteina. Tilastoa on uudistettu vuosina 1960 ja 1975, jolloin aiemmat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa, ja vuoden 2005 luvut ovat ennakkolukuja. Veroasteiden maakohtaista vertailua vaikeuttavat maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä. Verovähennysten muodossa annettu tuki alentaa veroastetta ja veronalainen tulonsiirto tai tuki nostaa sitä. Pohjoismaissa yleisenä suuntauksena on ollut verovähennysten korvaaminen tulonsiirroilla, mikä on johtanut veroasteen nousuun, vaikka todellisuudessa henkilöiden taloudellinen asema ei ole muuttunut. Suomessa tulonsiirrot muutettiin jo 1970-luvulla pääsääntöisesti veronalaisiksi, ja vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa lapsiin kohdistuvat vähennykset poistettiin kokonaan ja lapsilisiä sekä asumistukia vastaavasti korotettiin. Lähteet: VATT, OECD ja Tilastokeskus. 24 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

26 Kansantalouden kehitys Vaihtosuhde on vientihintaindeksin ja tuontihintaindeksin suhde. Vaihtosuhde laskee, jos tuontitavaroiden hinnat nousevat nopeammin kuin vientitavaroiden hinnat. Lähteet: Ulkomaankaupan kasvututkimus ja Tilastokeskus. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

27 Kansantalouden kehitys Lähde: Tilastokeskus. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: Tullihallitus. 26 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

28 Kansantalouden kehitys Lähde: Tullihallitus. Lähde: Tullihallitus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

29 Kansantalouden kehitys Investointiaste = Kiinteän pääoman bruttomuodostus / BKT. Lähde: Tilastokeskus. 28 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

30 Kansantalouden kehitys Diskonttokorolla tarkoitetaan alinta diskonttokorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Peruskorolla taas tarkoitetaan peruskorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Diskonttokorko on keskuspankin muille pankeille ja muille rahoituslaitoksille myöntämän luoton korkokanta. Peruskorko taas on hallinnollinen viitekorko, jonka arvon valtiovarainministeriö määrittää. Peruskorko määritetään kesä- ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko on nykyään vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden euriborkorkojen keskiarvo pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Lähde: Suomen Pankki. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

31 Kansantalouden kehitys Keskimääräinen reaalikorko = (diskontto- tai peruskorko) keskimääräinen inflaatio. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 30 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

32 Kansantalouden kehitys *) Vuonna 1918 inflaatio oli epävirallisen tiedon mukaan 238 prosenttia. Vuosien luvut ovat epävirallisia. Vuodet perustuvat erillistutkimuksiin. Vuodet on laskettu elinkustannus- ja kuluttajahintaindeksistä. Lähde: Tilastokeskus. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: OECD. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

33 Tulot ja elintaso Bruttokansantulon laskentamenetelmää on uudistettu vuodesta 1975 alkaen. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Funktionaalisella tulonjaolla tarkoitetaan tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen jakautumista työn ja pääoman kesken. Arvonlisäys kuvaa tuotantoyksikön synnyttämää lisäarvoa, joka saadaan vähentämällä tuotannon arvosta tuotannossa käytettyjen välituotteiden arvo. Tästä osa tuloutuu työntekijöille korvauksena työpanoksesta ja osa jää yritykselle käytettäväksi investointeihin tai jaettavaksi omistajille. Työn osuudeksi jaettavana olevasta tulosta luetaan yleensä palkat ja työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut eli palkansaajakorvaukset. Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. 32 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

34 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

35 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 34 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

36 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Vuosilta puuttuvat tiedot. Lähteet: EK:n palkkatilastot, Tilastokeskuksen tukkuhintaindeksi vuosilta ja elinkustannusindeksi vuosilta Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

37 Tulot ja elintaso 1 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk tai 96t/2 viikkoa 2 = Vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää 3 = Itsenäisyyspäivästä vapaapäivä 4 = Vuosiloman pituudeksi 5-12 päivää 5 = Vapunpäivästä vapaapäivä 6 = Vuosiloman pituudeksi päivää 7 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk ja 47 t/viikko 8 = Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä lauantaiksi 9 = Säännölliseksi työajaksi 45 t/viikko 10 = Vuosiloman pituudeksi päivää 11 = Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto vapaapäiviksi 12 = Säännölliseksi työajaksi 40 t/viikko asteittain v , arkipyhäviikkojen lauantait työpäiviä 13 = Arkipyhäviikkojen lauantait vapaapäiviksi v = Vuosiloman pituudeksi päivää 15 = Vuosiloman pituudeksi päivää 16 = Vuosiloman pituudeksi päivää 17 = Säännöllisen työajan asteittain lyhentäminen 100 tunnilla vuodessa v = Loppiaisesta vapaapäivä 19 = Helatorstaiviikon lauantaista vapaapäivä Lähde: EK. 36 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

38 Tulot ja elintaso Tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot. Bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot = bruttotulot - maksetut tulonsiirrot. Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 100: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 100. Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

39 Tulot ja elintaso Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 38 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

40 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

41 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 40 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

42 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

43 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. 42 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

44 Tulot ja elintaso PJ tarkoittaa yksikköä petajoule = joule x Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan öljyä, hiiltä ja maakaasua. Muu energia sisältää uusiutuvat energialähteet, ydinenergian ja sähkön nettotuonnin. Lähteet: Tilastokeskus ja Timo Salonen: Dynaamiset markkinaosuusmallit energiataloudessa. Diplomityö. Helsinki Kauppa- ja teollisuusministeriö; Energiaosasto. *Kauppa- ja teollisuusministeriön arviointi. Lähteet: VATT, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

45 Tulot ja elintaso Tässä kuvassa prosenttiosuus on laskettu seuraavasti: suoritetut ylioppilastutkinnot / 19-vuotiaiden henkilöiden määrä kyseisenä vuotena. Lähde: Tilastokeskus. 44 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

46 Työmarkkinajärjestöjen kehitys Suomen ensimmäinen ammattiliitto, Suomen kirjaltajaliitto, perustettiin Rauta- ja metallityöntekijäin liitto perustettiin Graafisen teollisuuden työnantajat järjestäytyivät ja tekivät ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen Metallityönantajat järjestäytyivät Helsingissä pidettiin suurlakon jälkeen työnantajakokous, joka päätti aloittaa valmistelut työnantajien keskusjärjestön perustamiseksi Suomen Yleinen Työnantajaliitto perustettiin maaliskuussa. Huhtikuussa perustettiin Suomen Ammattijärjestö Suomen Yleinen Työnantajaliitto muutti nimensä Suomen Työnantajain Keskusliitoksi ja STK aloitti toimintansa Kansainvälinen työjärjestö perustettiin Suomen Tuontiteollisuusliitto (s. Teollisuusliitto) perustettiin TVK:n edeltäjä Suomen Virkailijakeskusliittojen Yhtymä perustettiin Hallitus lakkautti Suomen Ammattijärjestön. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, SAK, perustettiin lokakuussa Helsingissä Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja Teollisuusliitto perustivat Teollisuuden Keskusvaliokunnan Tammikuun kihlaukseksi kutsutulla yhteisellä julkilausumalla STK ja SAK solmivat neuvottelusuhteet. STK Suomen Teollisuuden Keskusvaliokunnan jäseneksi SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille. TVK:n edeltäjä otti nimekseen Henkisen Työn Keskusliitto (HTK) Liiketyönantajain Keskusliitto (LK) ja Maataloustyönantajain Järjestö perustettiin Teollisuuden Työjohto-opisto (JTO) perustettiin. Taloudellinen Tutkimuskeskus (ETLA) perustettiin. Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto (STTK) perustettiin. Taloudellinen Tiedotustoimisto perustettiin Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuivat vakiintuneeksi työehtosopimusjärjestelmäksi STK, LK ja Maataloustyönantajain Liitto perustivat Suomen Työnantajain Yhteisvaliokunnan AKAVA:n edeltäjä Akateeminen Valtuuskunta perustettiin Kansan Markkinatutkimuslaitos (KAMALA, myöhemmin Palkansaajien tutkimuslaitos) perustettiin Akateeminen Valtuuskunta muuttui AKAVA:ksi Henkisen Työn Keskusliitosta Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK). SAK:n järjestöllinen hajaannus alkoi SAK:n hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustettiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

47 Työmarkkinajärjestöjen kehitys SAK eheytyi ja muuttui Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi Kunnallinen sopimusvaltuuskunta perustettiin Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustettiin Liiketyönantajain Keskusliiton lyhenne LK:sta LTK:ksi. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta (YTHN) perustettiin. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloitti toimintansa Valtion työmarkkinalaitoksena EVA perustettiin Teollisuuden elinkeinopoliittiset keskusjärjestöt yhdistettiin Teollisuuden Keskusliitoksi Kunnallinen sopimusvaltuuskunta muutti nimensä Kunnalliseksi työmarkkinalaitokseksi STTK:n Teknisten Liitto ja TVK:n Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto perustavat Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön (TNK) Päätökset STK:n ja TKL:n yhdistämisestä. TVK:n konkurssi, pääosa jäsenliitoista siirtyy STTK:hon Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton nimi muuttui Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ksi. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) toiminta alkoi LTK muuttaa nimensä Palvelutyönantajiksi TT ja PT yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK). Lähteet: Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto Jyväskylä Pietiläinen, Jukka-Pekka: Herraklubista edunvalvojaksi. Liiketyönantajain Keskusliito Keuruu SAK. 46 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

48 Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Laki 8 tunnin työpäivästä Työsopimuslaki, johon sisältyi määräys työntekijöiden 4 7 päivän palkallisesta vuosilomasta Työehtosopimuslaki Ammattitarkastuslakiin työläistarkastajat Kansaneläkelaki Vuosilomalaki: työntekijöiden vuosiloma oli työsuhteen kestosta riippuen 5 12 työpäivää Palkkasäännöstely alkoi Laki työriitojen sovittelusta. Työtuomioistuinlaki. Työehtosopimuslaki. Tuotantokomitealaki. Uusi vuosilomalaki (vuosiloma 12 päivää 1 kuukausi) Lapsilisät Tapaturmavakuutuslaki Kansaneläkkeiden maksaminen alkoi Hintojen ja palkkojen säännöstely päättyi Kansaneläkelain uudistus Työturvallisuuslaki Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia Vuosilomalaki (vuosiloma päivää) Työeläkelait Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Valtakunnansovittelijan virka perustettiin Sairausvakuutuslaki tuli voimaan. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen alkoi. Tavoite oli saavutettava viimeistään vuotta 1970 koskevissa työehtosopimuksissa. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki Ammattitautilaki Indeksiehdot hävitettiin Uusi työsopimuslaki: sopimukset yleissitoviksi Lomaltapaluuraha käyttöön. Arkipyhiä siirrettiin STK:n ja SAK:n ehdotuksesta. Kansanterveyslaki säädettiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

49 Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Vuosilomalain uudistaminen, vuosiloman pituus päivää. Työsuojelun valvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna Ryhmähenkivakuutus Vuosiloman pituus päivään, josta viikko talvilomaa Työsuhdeturvakomitea. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilakiin. Isyysloma 12 päivää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voimaan. Talvilomaoikeuden laajennus Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma Työttömyysturvalaki. Laki irtisanomismenettelystä. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Työriitakomitea asetettiin Hyvityssakkojen korotukset voimaan. Kirkkolain muutos, jolla arkipyhiä siirrettiin, vuoden 1992 alusta. Tehtiin vastoin STK:n ja SAK:n tahtoa. Laki kotihoidontuesta Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti Tasa-arvolaki voimaan. Aikuisopintolaki, opintovapaalain muutokset, työturvallisuuslain muutokset. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa Työsopimus- ja yhteistoimintalain muutokset Työttömyysturvalain muutos. Henkilöstörahastolaki Laki henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa Ammattikoulutusraha. Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja työsopimuslain muuttaminen. Vuosiloman säästämisjärjestelmä. Työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittainen siirtäminen työnantajien vastuulta työntekijöille Vuoden 1985 kirkkolain muutos arkipyhien siirrosta voimaan Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Eurooppa-tason konserniyhteistyö Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Henkilöstörahastolain muutokset. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. TEL-yhtiöiden hallintolaki Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen Varhaiseläkeuudistus Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti) Uusi työterveyshuoltolaki. Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

50 Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaan uudistus Muutosturva työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus. Lähteet: Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto Jyväskylä SAK. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

51 50 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

52 Palkkaratkaisut STK:n aloilla Yleiskorotusten voi- Palkkojen maantulo ja suuruus indeksisidonnaisuus Hintasäännöstely ja Ansioiden Sopimuskorotus- Vuosi Sopimus Pvm % mk ja indeksikorotukset hintavalvonta nousu (%) vaikutukset (%) 1950 Fagerholm-sopimus 26,0 Indeksiehto voimassa Jakelusäännöstely (1/1) lokakuu ,0 + 5 % 1951 Aura-sopimus 18,0 Indeksiehto voimassa Hinnat ja palkat 55,5 (1/1) tammikuu 1950 sidottiin toisiinsa, + 5 % vakauttamisvaihe 18, Ei yleisiä palkankorotuksia Indeksiehto (1/1) voimassa 1953 Ei yleisiä palkankorotuksia " 1954 Linnanrauha " Jakelusäännöstely 11,2 loppui 1954, 1955 " hinnanalennusohjelma 2, SAK:n ja STK:n sopimus 12 mk/h Neuvotteluehto hinnat ja 13,4 10,0 Ansiot sidottiin maksut säännöstelyyn 1957 Ei keskitettyjä 2,0-2/3-periaatteella Hintojen ja maksujen 3,9 2,0 sopimuksia elinkustannusindeksiin säännöstely purettiin 1958 " (4,0) - vuosina ,4 4,0 4 % 1959 " 3,0 - neuvotteluehto 5,1 3, " 3, ,8 3, Runkosopimus , ,3 4, " , ,0 3, Liittokohtaiset sop. 6, ,4 6, Ripatin sopimus ,0 - Indeksisidonnaisuus (2/3) 14,1 12, " ,8 - tammikuu % 7,1 3,6 syyskuu % 1966 H-R-sopimus , , " ,0 - Indeksiehto (1/2) 7,2 6, , Vakauttamissopimus ,0 - tammikuu ,8 % 12,6 9, ,5 - Luovuttiin ideksiehdosta (luovuttiin vuoden lopun indeksikorotuksesta) Lähde: Tulopoliittinen selvitystoimikunta Tulopoliittiset ratkaisut vuosina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

53 52 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

54 Työmarkkinaratkaisut Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p/t % % 1969 Liinamaa I 1 v ,9 Indeksiehtojen poistaminen Valtuuslaki hintojen ja vuokrien valvontaan Jäsenmaksuperintä sopimus 1970 Liinamaa II 1 v väh. 1,0 18 1,0 5,1 Erorahajärjestelmä Kokoontumisoikeus työpaikalla 1971 UKK-sopimus 15 kk ,00 mk/t 2,0 14,3 Neljän viikon vuosiloma -73, vähimmäispalkka ,20 mk/t Tiedotus- ja koulutussopimukset 1972 HL-sopimus 1 v ,50 mk/t 3,0 7,7 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen 1973 Liittokohtaiset sop Lindblom 22 kk ,90 mk/t 1,2 11,3 Verohelpotuksia 1. vaihe Lapsilisien korotus, 7 kk:n äitiysloma Ansiokehitystakuu vaihe väh. 4,0 50 5,60 mk/t 1, Liinamaan tark ,30 mk/t 0,2 8,7 Lapsilisien korotus Tarkistuksen jälkeen Erillisverotus yhteensä 10 kk väh. 5, ,30 mk/t 1,7 Asumistukiuudistus 1976 Miettusen välitys 10 kk väh. 3,5 60 6,90 mk/t 1,5 7,2 Ryhmähenkivakuutus Osaeläke työkyvyttömyydestä 1977 Liinamaan suositus 2 v väh. 3,4 45 0,8 5,5 Talviloma Ansiokehitystakuu 1. vaihe Turvalauseke devalvaation varalta vaihe väh. 3, ,5 0,1% 1) 5,4 Korotukset siirron ja devalvaationeu ,5 (=22) 0,4 votteluiden jälkeen väh. 3, Somerto-Oivio sop. 1 v ,1% 1) 0,4 Indeksiehto, ansiokehitystakuu (=17) 0,5 4,9 Talvilomaoikeuden laajentaminen, työllisyyssuosituksia Sairausjan palkan maksukauden pidentäminen 1980 Liittokohtaiset sop , Pekkanen 2 v ,3 (65) 0,5 Sairauspäivä- ja äitiysrahan ,6 (50) 7,0 maksuperusteiden uudistus 1. vaihe väh. 2,5 Ansiokehitysjärjestely 1982 Liittokohtaiset sop ,2 (45) 0,4% 1) 0,4 Indeksiehto (palkantarkistusindeksi) ,2 8,4 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

55 Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p/t % % 1983 Liittokohtaiset sop , ,25 5, Pekkanen 2 v Indeksiehto 1. vaihe ,2 0,4% 1) 4,0 Työttömyysajan toimeentuloturvan uudistus vaihe ,6 3,8 Työajan lyhentäminen 32t/v 1986 VHS-sopimus 2 v väh. 1.5 (55) 0,3% 1) 0,3 2,8 Indeksiehto, ansiokehitystakuu Työajan lyhentäminen t/v, 1. vaihe t/v, t/v, t/v vaihe väh. 1.7 (64) 0,3% 1) 0,3 3,4 Valtion tukipaketti, ml. verokevennyksiä 1988 Liittokohtaiset sop. 2 v , Talous- ja tulopo- 1 v väh ,1% 1) 3,6 Palkansaajien ostovoiman lisäys 2,5 % liittinen yhdistelmä- Ansiokehitystakuu 70 p li sop. kor. ratkaisu yleiskorotuksen ja tasa-arvoerän lisäksi Valtion toimenpiteet, indeksiehto 1990 Kallio 2 v väh. 0,7 30 Palkansaajien käytettävissä olevien väh. 0,7 30 0,4% 2) 0,3 5,4 reaalitulojen kasvutavoite ,5 % Ansiokehitystakuu III/89-III/90 4 % yli sop. kor vaihe väh. 0,9 50 0,3% 2) 1,7 Indeksiehto, veropol. toimet Luottamusmiessop., työaikakysymykset Aikuiskoulutus 1992 Ihalainen-Kahri 2 v. Nyk. sop ,0 0,2 Indeksiehto jatketaan Työeläkkeiden rahoitus ja palkansaajien työeläkemaksu saakka Sopimisjärjestelmän kehittäminen Valtion toimenpiteet, ml työttömyysturvan tason säilyttäminen 1993 Ihalainen-Kahri ,0 0,0 Tarkistus Liittokohtaiset sop. 1 v , Liittokohtaiset sop. 1-2 v. 5, Talous-, työllisyys 2 v väh. 1, ,0 2,1 Indeksiehto ja työmarkkina- Ansiokehityslauseke, tar. 1996, 1997 poliittinen sopimus Työelämän kehittäminen Valtion toimenpiteet, mm verotusta ja työttömyysturvaa koskevat 1. vaihe väh. 1,3 65 0,3% 3) 1,7 54 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

56 Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p, /t % % vaihe 0, Tulopoliittinen 2 v väh. 1,6 85 0,3% 3) 0,5 2,5 Indeksiehto sopimus Ansioiden kehityksen tarkastelulauseke vaihe väh. 1,6 85 1,7 Työelämän kehittäminen Hallituksen veroratkaisut 2000 Liittokohtaiset sop. 3, Tulopoliittinen 2 v väh. 2, ,2 % 2) 0,5 % 4) 3,0 Taloudellisen kehityksen tarkastelu ja indeksiehto sopimus Ansiokehityslauseke Jatkuva neuvottelumenettely Työelämän kehittäminen Elinikäinen oppiminen osana työelämää vaihe väh. 1, ,3 % 4) 2,3 Euron käyttöönotto (0,18 Työaikajärjestely euroa) Hallituksen veroratkaisut Työttömyyspäivärahan määräytyminen Neuvottelulauseke 2003 Tulopoliittinen 2 v väh. 1,8 17 s 0,3 % 2) 0,8 % 4) 2,8 % 5) Indeksiehto sopimus (28,39 Tarkastelulauseke e/kk) Jatkuva neuvottelumenettely Työelämän kehittäminen Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaihe väh. 1,7 16 s 0,5 % 4) 2,2 % 5) Työllisyys ja työvoimapolitiikka (26,72 Hallituksen veroratkaisut e/kk) Työllisyyttä edistävät toimenpiteet 2005 Tulopoliittinen 2,5 v väh. 1,9 18 s 0,6 % 4) 2,5 Indeksiehto ja tarkastelulauseke sopimus (30,06 Jatkuva neuvottelumenettely e/kk) Sopimusalakohtaiset toimet paikallisen yhteistyön ja sopimisen edistämiseksi vaihe ,4 0,3 0,4 % 4) 2,1 Työelämän kehittäminen Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Harmaan talouden torjunta ja tilaajavastuu Hallituksen työllisyyttä, ostovoima ja kilpailukykyä tukevat toimenpiteet 2007 Liittokohtaiset sop. Lähde: EK, SAK 1) Matalapalkkajärjestelyn vaikutus 2) Tasa-arvoerä 3) Matalapalkkaerä + naispalkkaerä 4) Liittoerä 5) Tupossa mukana olevat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

57 Julkaisussa käytetyt lyhenteet BKT EK LTK N-L OECD PT SAJ SAK STK STTK Super TT TVK VATT bruttokansantuote Elinkeinoelämän keskusliitto Liiketyönantajain Keskusliitto Neuvostoliitto Organisation for Economic Co-operation and Development Palvelutyönantajat Suomen Ammattijärjestö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Suomen Työnantajain Keskusliitto Toimihenkilökeskusjärjestö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 56 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 24.3.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos

Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa. Tarja Kröger Hallitusneuvos Työlainsäädäntö pähkinänkuoressa Tarja Kröger Hallitusneuvos Suomalaisten työmarkkinoiden rakenne Työmarkkinoilla työskentelee työsuhteisia työntekijöitä valtion virkamiehiä kuntien viranhaltijoita seurakuntien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus

Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Onko eläkeköyhyys faktaa vai fiktiota? - Eläkkeiden tasot ja ostovoiman kehitys Juha Rantala Ekonomisti Eläketurvakeskus Eläkeläiset ry:n seminaari, Kuntoranta 27.4.2017 Esityksen sisältö 1) Taustaa. -

Lisätiedot

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin?

Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Työmarkkinoilla tapahtuu Miten se vaikuttaa työsuhteeni ehtoihin? Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden sekä tietotekniikan palvelualalla työskentelevien yhteinen

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen

Palkkaryhmien tehtäväkohtaisten vähimmäispalkkojen tarkistaminen 1 ALLEKIRJOITUS- KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2003 2004 (TS-03) ALLEKIRJOITUS 1 Tulopoliittisen sopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella (TS-03) toteutetaan

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus! Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007! 1.3.2005 1.6.2006!

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 1.2.2017 31.1.2018 Puuliitto puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2017 31.1.2018. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2012 2012 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 1) Palkka PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2011: 37.647 /v

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1

KIERTOKIRJE 12/ sivu 1 17.11.2016 sivu 1 1. Loppu- ja alkuvuoden työaikajärjestelyt ja palkanmaksu 2. Huoltokorjaamoiden palvelusvuosilisä 3. Vuosilomien antaminen arkipyhäviikolla 1. LOPPU- JA ALKUVUODEN TYÖAIKAJÄRJESTELYT

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 8/2016 liite 1 KUNNALLISEN TEKNISEN HENKILÖSTÖN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2017 (TS-17) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Ennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Ennusteen taulukko- ja kuvioliite 18.12.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2 27.11.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Työpaikan lait ja työsuhdeopas

Työpaikan lait ja työsuhdeopas Työpaikan lait ja työsuhdeopas 2017 Alma Talent 2016 Helsinki 15., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-2969-9 ISBN 978-952-14-2970-5 (verkkokirja) Taitto: Marja-Leena

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos

Neuvottelutulos SAK/RJ. Sopimuskierros Neuvottelutulos 29.11.2004 Neuvottelutulos SAK/RJ Sopimuskierros 2005-2007 Neuvottelutulos 29.11.2004 PALKANKOROTUKSET Sopimuskorotusten rakenne ja kustannusvaikutus Sopimuskausi 16.2.2005-30.9.2007 1.3.2005 1.6.2006

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudellinen kehitys Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite Suomen taloudellinen kehitys 2 22 Perusennusteen taulukko- ja kuvioliite 7.6.2 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 2/2 8.5.2 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko. Taulukko

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso

JHL:n edustajisto/hallitus Dan Koivulaakso Kilpailukykysopimuksen soveltaminen 2016 TTES:n neuvottelutulos 30.5.2016 JHL:n edustajisto/hallitus 31.05.2016 Dan Koivulaakso Allekirjoituspöytäkirja 1 : Työmarkkinakeskusjärjestöjen Kilpailukykysopimusta

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Ann Selin 9.5.2016. Jyväskylä

Ann Selin 9.5.2016. Jyväskylä Ann Selin 9.5.2016 Jyväskylä Kilpailukykysopimus Emme pidä kilpailukykysopimuksesta, mutta neuvottelemalla voimme saada paremman lopputuloksen pamilaisille, kuin maan hallituksen pakkotoimin ja leikkauksin.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Liite 4 201 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017

VM:n ehdotus valtion talousarviosta Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM:n ehdotus valtion talousarviosta 2017 17.8.2016 Lähde: Valtiovarainministeriön tiedote 11.8.2016 ja Valtiovarainministeriön ehdotus vuodelle 2017 VM: Talouden tilannekuvassa ei merkittävää käännettä

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti:

Jokaista kertynyttä 220 tuntia kohden työntekijä ansaitsee vuosivapaita alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosivapaajärjestelmä Vuosivapaan ansainta 2. Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen jälkeen,

Lisätiedot

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa lukien osapuolten kesken ajalle allekirjoitetun työehtosopimuksen.

Osapuolet toteavat, että uusi työehtosopimus korvaa lukien osapuolten kesken ajalle allekirjoitetun työehtosopimuksen. NEUVOTTELUTULOS HARJA- JA SIVELLINALOJEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISEKSI TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN KILPAILUKYKYSOPIMUKSEN MUKAISESTI 1.2.2017-31.1.2018 1. Keskusjärjestöjen kilpailukykysopimus ja sen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupunginhallitus 18.1.2016 Liite 1 10 MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA Kaupungin työttömyysprosentit kuvataan tässä esityksessä suhteessa koko maahan ja Etelä-Savoon.

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Kansantalousosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2004 2006 Ennusteen taulukkoliite 23.9.2004 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2004 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016 Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain.

Lisätiedot

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö

Samapalkkaisuusohjelma Pelastustoimen naisverkosto Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Outi Viitamaa-Tervonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Sukupuolten palkkatasa-arvo sitkeä ja keskeinen tasa-arvokysymys Naisten ja miesten syrjimätön ja tasa-arvoinen

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008. Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2006 2008 Ennusteen taulukkoliite 26.9.2006 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 3/2006 Rahapolitiikka ja tutkimusosasto Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

HE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut

HE vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 18 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työttömyysvakuutusmaksut vuodelle

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013

Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017. Neuvottelutulos 24.10.2013 Valtion virka- ja työehtosopimus 2014 2017 Neuvottelutulos 24.10.2013 Sopimuskausi Sopimuskausi on 1.4.2014 31.1.2017. Sopimuskauden ensimmäinen jakso päättyy 31.1.2016 ja toinen jakso 31.1.2017. Työmarkkinakeskusjärjestöt

Lisätiedot