Näin on käynyt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näin on käynyt. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK"

Transkriptio

1

2 Näin on käynyt Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK 2007 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

3 Graafinen suunnittelu Sampo Saarinen, EK 2007 Etukansi Katariina Tirkkonen-Wane 2 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

4 Esipuhe Näin on käynyt 2007 Suomen Yleinen Työnantajaliitto ja Suomen Ammattijärjestö perustettiin sata vuotta sitten, niissä ovat EK:n ja SAK:n juuret. Sadassa vuodessa Suomi on muuttunut köyhästä maatalousmaasta kehittyneeksi tietoyhteiskunnaksi. Tässä muutoksessa on järjestöjen ja valtiovallan kolmikantaisilla neuvotteluilla ollut merkittävä rooli. Tähän Näin on käynyt -julkaisuun on kerätty sadan vuoden aikasarjoja. Painopiste on työmarkkinoiden, talouden ja elintason kehityksessä. Selvityksen on toimittanut EK:n ja SAK:n edustajista koottu työryhmä. Tämä julkaisu on jatkoa vuosina 1982 ja 1987 toimitettuihin Näin on käynyt -julkaisuihin, jotka julkaistiin Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) ja SAK:n toimittua 75 ja 80 vuotta. Uudessa julkaisussa on päivitetty osa edellisten julkaisujen tiedoista. Eräitä uusia tietoja on lisätty ja joitakin tietoja karsittu. Koska nykyinen EK edustaa koko elinkeinoelämää, tämän julkaisun sisältö ei painotu yhtä paljon teollisuuteen kuin aiemmat julkaisut. Tässä julkaisussa tiedot on esitetty kuvina ja teksteinä. Kuvat aikasarjoineen julkaistaan myös EK:n ja SAK:n verkkosivuilla. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

5 Sisältö Järjestöt Palkansaajien keskusjärjestöjen jäsenmäärät Jäsenyritysten henkilöstömäärät STK:ssa , TT:ssä , LTK:ssa ja PT:ssä sekä EK:ssa Palkansaajien järjestäytymisaste Suomessa Palkansaajien järjestäytymisaste muutamissa maissa Väestö ja työvoima Väkiluvun kehitys Väestön ikärakenne Maahanmuutto ja maastamuutto Ulkomaalaisten osuus väestöstä ja työllisistä Ammatissa toimivan väestön jakautuminen elinkeinoittain Työlliset toimialoittain Työlliset teollisuudessa Työlliset yksityisillä palvelualoilla Naisten osuus teollisuuden työntekijöistä Naisten osuus koko työvoimasta Työttömät Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä Työvoima Työttömyysaste Työvoimaosuus Työllisyysaste Huoltosuhde Työttömyyspäiväraha Työtaistelujen lukumäärä Työtaisteluissa menetetyt työpäivät 1000 työllistä kohti Kansantalouden kehitys Reaalisen bruttokansantuotteen vuotuiset muutokset , 1926= Työn tuottavuuden muutos: BKT työtuntia kohti Bruttokansantuote asukasta kohti vuoden 2000 hinnoin ja sen osatekijät Bruttokansantuote asukasta kohti joissakin maissa Eri toimialojen osuudet bruttokansantuotteesta Valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen Veroaste Veroaste muutamissa maissa Ulkomaankaupan vaihtosuhde , 1900= Vaihtotase Viennin ja tuonnin osuus bruttokansantuotteesta Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

6 Vienti muutamiin maihin Viennin kehitys tavararyhmittäin Tuonnin kehitys tavararyhmittäin Investointiaste Suomen Pankin diskonttokorko ja peruskorko Keskimääräinen reaalikorko Keskimääräinen inflaatio Kuluttajahintaindeksi muutamissa maissa , 1960= Tulot ja elintaso Funktionaalinen tulonjako: palkansaajakorvausten osuus kansantulosta Palkkasumma asukasta kohti , vuoden 2004 rahassa Palkansaajien nimellinen ansiotasoindeksi , 1938= Palkansaajien ansiotasoindeksi , 1964= Palkansaajien ansiotasoindeksit , 1985= Palkansaajien ansiotaso- ja reaaliansioindeksin vuosimuutokset Teollisuustyöntekijöiden nimellinen ja reaalinen ansiokehitys , 1900= Säännöllinen vuosityöaika Tuloerojen kehitys: Gini-kertoimet Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot desiileittäin ja ylimmässä prosentissa Vastasyntyneen elinajanodote Autokanta (1000 asukasta kohti) Puhelinliittymät (1000 asukasta kohti) Asuntojen hintojen reaalihintaindeksi , 1970= Asuinpinta-alaa henkilöä kohden Asunnot varusteiden mukaan Sähkön kokonaiskulutus 1000 asukasta kohti Sähkön kokonaiskulutus jaoteltuna Energian kokonaiskulutus Energiasektorin hiilidioksidipäästöt Suoritetut ylioppilastutkinnot suhteessa kyseisen vuoden 19-vuotiaiden määrään Työmarkkinajärjestöjen kehitys Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Palkkaratkaisut STK:n kentässä Työmarkkinaratkaisut Julkaisussa käytetyt lyhenteet Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

7 Järjestöt Lähteet: Asianomaiset järjestöt Vuonna 2005 Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto (TT) ja Palvelutyönantajat (PT) yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK), jossa oli vuonna 2006 jäsenliittoja 42. Jäsenliittojen yritykset työllistävät n palkansaajaa. Lähteet: Asianomaiset järjestöt 6 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

8 Järjestöt Palkansaajien järjestäytymisaste määritellään ammattijärjestön edunvalvonnan piirissä olevien jäsenten suhteena alan työvoimaan. Lähteet: Työministeriö ja OECD. Lähde: OECD. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

9 Väestö ja työvoima Väkiluvulla tarkoitetaan väkilukua kyseisen vuoden viimeisenä päivänä. Lähde: Tilastokeskus. 8 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

10 Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

11 Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Työllisillä ulkomaalaisilla tarkoitetaan vakituisesti työssä olevia ulkomaan kansalaisia. Lähde: Tilastokeskus. 10 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

12 Väestö ja työvoima Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

13 Väestö ja työvoima Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Yksityisistä palveluista on poistettu julkisen sektorin henkilöstö. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. 12 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

14 Väestö ja työvoima Lähde: Palkkatilastot, EK. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

15 Väestö ja työvoima Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Vuosisadan alussa työttömyys oli vähäistä, pääasiassa talvisin esiintynyttä kausityöttömyyttä. Eräs syy tähän oli palkansaajien suhteellisen pieni osuus koko työvoimasta. Varsinaista joukkotyöttömyyttä ilmeni ensimmäisen kerran vasta vuosina työvoiman vapauduttua venäläisten linnoitustöistä. Kattavasti työttömien määrää on kirjattu vasta suuren laman aikana vuodesta Valtion apua saadakseen kuntien tuli kirjata työttömiksi ne, jotka olivat yhteiskunnan avun tarpeessa työttömyyden vuoksi. Siten kaikkia työttömiä ei kirjattu kortistoon, ja työttömyyden määrittelyongelma oli sama kuin nykyäänkin. Kortistoja ei myöskään pidetty kesäaikana. Eniten kortistoon merkittyjä työttömiä ennen sotia oli helmikuussa 1932, kaikkiaan henkilöä. Näistä oli kuitenkin ns. varatöissä henkilöä. Kokonaan ilman työtä oli eniten marraskuussa 1931, noin henkilöä. Kortistoihin merkittyjä oli siten enimmillään 5,4 % ammatissa toimivasta väestöstä ja kokonaan ilman työtä olevia 3,5 %. 14 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

16 Väestö ja työvoima Pitkäaikaistyöttömällä tarkoitetaan henkilöä, joka on ollut yli vuoden työttömänä. Lähde: Työministeriö. Työvoimaan kuuluvat kaikki vuotiaat työlliset ja työttömät. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

17 Väestö ja työvoima Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus työvoimasta. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Työvoimaosuus on työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus työikäisestä vuotiaasta väestöstä. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. 16 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

18 Väestö ja työvoima Työllisyysaste on vuotiaiden työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Lähde: Työvoimatutkimus, Tilastokeskus. Huoltosuhde on työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien summa jaettuna työllisten määrällä. Työttömiin ja työvoiman ulkopuolisiin lukeutuu koko ei-työllinen väestö, eli työttömät, eläkeläiset, lapset ja omaa kotitaloutta hoitavat (esim. kotiäidit). Huoltosuhde kuvaa sitä osuutta väestöstä, jonka työlliset joutuvat elättämään. Esimerkiksi pahimpana lamavuotena 1993 huoltosuhde oli 1,7 eli sataa työllistä kohti oli 170 ei-työllistä. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

19 Väestö ja työvoima Maksetut etuudet ovat nimellisiä arvoja. Lähteet: Kansaneläkelaitos ja Tilastokeskus. 18 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

20 Väestö ja työvoima Vuosilta ja puuttuvat tiedot työtaistelujen määrästä. Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

21 Kansantalouden kehitys Kuvioiden trendiviiva on kyseisen ajanjakson reaalisen bruttokansantuotteen muutoksen keskiarvo. Vuodet 2005 ja 2006 ovat ennakkotietoja. Lähteet: Tilastokeskus ja Riitta Hjerppe: Suomen talous Kasvu ja rakennemuutos. Suomen Pankin julkaisuja. Helsinki Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

22 Kansantalouden kehitys Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: Työn tuottavuus Suomessa vuosina , teoksessa Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki Lähteet: Tilastokeskus ja Jukka Jalava & Matti Pohjola: Työn tuottavuus Suomessa vuosina , teoksessa Talouskasvu ja julkistalous ikääntyneen väestön oloissa, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 32/2004. Helsinki Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

23 Kansantalouden kehitys Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: OECD. Lähde: Tilastokeskus. 22 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

24 Kansantalouden kehitys Lähde: Tilastokeskus. Lähteet: Tilastokeskus ja Tuomo Martikainen: Julkisen sektorin kasvu Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

25 Kansantalouden kehitys Veroasteella tarkoitetaan verotulojen (mukaan lukien sosiaalivakuutusmaksut) osuutta markkinahintaisesta bruttokansantuotteesta prosentteina. Tilastoa on uudistettu vuosina 1960 ja 1975, jolloin aiemmat luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa, ja vuoden 2005 luvut ovat ennakkolukuja. Veroasteiden maakohtaista vertailua vaikeuttavat maiden erilaiset tavat tukea kansalaisia tai yrityksiä. Verovähennysten muodossa annettu tuki alentaa veroastetta ja veronalainen tulonsiirto tai tuki nostaa sitä. Pohjoismaissa yleisenä suuntauksena on ollut verovähennysten korvaaminen tulonsiirroilla, mikä on johtanut veroasteen nousuun, vaikka todellisuudessa henkilöiden taloudellinen asema ei ole muuttunut. Suomessa tulonsiirrot muutettiin jo 1970-luvulla pääsääntöisesti veronalaisiksi, ja vuoden 1994 perhetukiuudistuksessa lapsiin kohdistuvat vähennykset poistettiin kokonaan ja lapsilisiä sekä asumistukia vastaavasti korotettiin. Lähteet: VATT, OECD ja Tilastokeskus. 24 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

26 Kansantalouden kehitys Vaihtosuhde on vientihintaindeksin ja tuontihintaindeksin suhde. Vaihtosuhde laskee, jos tuontitavaroiden hinnat nousevat nopeammin kuin vientitavaroiden hinnat. Lähteet: Ulkomaankaupan kasvututkimus ja Tilastokeskus. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

27 Kansantalouden kehitys Lähde: Tilastokeskus. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: Tullihallitus. 26 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

28 Kansantalouden kehitys Lähde: Tullihallitus. Lähde: Tullihallitus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

29 Kansantalouden kehitys Investointiaste = Kiinteän pääoman bruttomuodostus / BKT. Lähde: Tilastokeskus. 28 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

30 Kansantalouden kehitys Diskonttokorolla tarkoitetaan alinta diskonttokorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Peruskorolla taas tarkoitetaan peruskorkoa kyseisenä vuonna keskimäärin. Diskonttokorko on keskuspankin muille pankeille ja muille rahoituslaitoksille myöntämän luoton korkokanta. Peruskorko taas on hallinnollinen viitekorko, jonka arvon valtiovarainministeriö määrittää. Peruskorko määritetään kesä- ja joulukuussa seuraavaksi puoleksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Peruskorko on nykyään vahvistamista edeltävien kolmen kalenterikuukauden aikana julkaistujen 12 kuukauden euriborkorkojen keskiarvo pyöristettynä lähimpään prosenttiyksikön neljäsosaan. Lähde: Suomen Pankki. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

31 Kansantalouden kehitys Keskimääräinen reaalikorko = (diskontto- tai peruskorko) keskimääräinen inflaatio. Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. 30 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

32 Kansantalouden kehitys *) Vuonna 1918 inflaatio oli epävirallisen tiedon mukaan 238 prosenttia. Vuosien luvut ovat epävirallisia. Vuodet perustuvat erillistutkimuksiin. Vuodet on laskettu elinkustannus- ja kuluttajahintaindeksistä. Lähde: Tilastokeskus. Kuviossa Saksa on vuoteen 1991 asti entinen Länsi-Saksa. Lähde: OECD. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

33 Tulot ja elintaso Bruttokansantulon laskentamenetelmää on uudistettu vuodesta 1975 alkaen. Tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien kanssa. Funktionaalisella tulonjaolla tarkoitetaan tuotannossa syntyvän arvonlisäyksen jakautumista työn ja pääoman kesken. Arvonlisäys kuvaa tuotantoyksikön synnyttämää lisäarvoa, joka saadaan vähentämällä tuotannon arvosta tuotannossa käytettyjen välituotteiden arvo. Tästä osa tuloutuu työntekijöille korvauksena työpanoksesta ja osa jää yritykselle käytettäväksi investointeihin tai jaettavaksi omistajille. Työn osuudeksi jaettavana olevasta tulosta luetaan yleensä palkat ja työnantajan maksamat sosiaaliturvamaksut eli palkansaajakorvaukset. Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. 32 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

34 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

35 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 34 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

36 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Vuosilta puuttuvat tiedot. Lähteet: EK:n palkkatilastot, Tilastokeskuksen tukkuhintaindeksi vuosilta ja elinkustannusindeksi vuosilta Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

37 Tulot ja elintaso 1 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk tai 96t/2 viikkoa 2 = Vuosiloman pituudeksi 4-7 päivää 3 = Itsenäisyyspäivästä vapaapäivä 4 = Vuosiloman pituudeksi 5-12 päivää 5 = Vapunpäivästä vapaapäivä 6 = Vuosiloman pituudeksi päivää 7 = Säännölliseksi työajaksi 8 t/vrk ja 47 t/viikko 8 = Pyhäinpäivä ja juhannuspäivä lauantaiksi 9 = Säännölliseksi työajaksi 45 t/viikko 10 = Vuosiloman pituudeksi päivää 11 = Jouluaatto, pääsiäislauantai ja juhannusaatto vapaapäiviksi 12 = Säännölliseksi työajaksi 40 t/viikko asteittain v , arkipyhäviikkojen lauantait työpäiviä 13 = Arkipyhäviikkojen lauantait vapaapäiviksi v = Vuosiloman pituudeksi päivää 15 = Vuosiloman pituudeksi päivää 16 = Vuosiloman pituudeksi päivää 17 = Säännöllisen työajan asteittain lyhentäminen 100 tunnilla vuodessa v = Loppiaisesta vapaapäivä 19 = Helatorstaiviikon lauantaista vapaapäivä Lähde: EK. 36 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

38 Tulot ja elintaso Tuotannontekijätulot = palkkatulot + yrittäjätulot + omaisuustulot. Bruttotulot = tuotannontekijätulot + saadut tulonsiirrot. Käytettävissä olevat tulot = bruttotulot - maksetut tulonsiirrot. Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 100: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 100. Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

39 Tulot ja elintaso Lähteet: VATT ja Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 38 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

40 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

41 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. 40 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

42 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

43 Tulot ja elintaso Lähde: Tilastokeskus. 42 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

44 Tulot ja elintaso PJ tarkoittaa yksikköä petajoule = joule x Fossiilisilla polttoaineilla tarkoitetaan öljyä, hiiltä ja maakaasua. Muu energia sisältää uusiutuvat energialähteet, ydinenergian ja sähkön nettotuonnin. Lähteet: Tilastokeskus ja Timo Salonen: Dynaamiset markkinaosuusmallit energiataloudessa. Diplomityö. Helsinki Kauppa- ja teollisuusministeriö; Energiaosasto. *Kauppa- ja teollisuusministeriön arviointi. Lähteet: VATT, Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Tilastokeskus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

45 Tulot ja elintaso Tässä kuvassa prosenttiosuus on laskettu seuraavasti: suoritetut ylioppilastutkinnot / 19-vuotiaiden henkilöiden määrä kyseisenä vuotena. Lähde: Tilastokeskus. 44 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

46 Työmarkkinajärjestöjen kehitys Suomen ensimmäinen ammattiliitto, Suomen kirjaltajaliitto, perustettiin Rauta- ja metallityöntekijäin liitto perustettiin Graafisen teollisuuden työnantajat järjestäytyivät ja tekivät ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen Metallityönantajat järjestäytyivät Helsingissä pidettiin suurlakon jälkeen työnantajakokous, joka päätti aloittaa valmistelut työnantajien keskusjärjestön perustamiseksi Suomen Yleinen Työnantajaliitto perustettiin maaliskuussa. Huhtikuussa perustettiin Suomen Ammattijärjestö Suomen Yleinen Työnantajaliitto muutti nimensä Suomen Työnantajain Keskusliitoksi ja STK aloitti toimintansa Kansainvälinen työjärjestö perustettiin Suomen Tuontiteollisuusliitto (s. Teollisuusliitto) perustettiin TVK:n edeltäjä Suomen Virkailijakeskusliittojen Yhtymä perustettiin Hallitus lakkautti Suomen Ammattijärjestön. Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto, SAK, perustettiin lokakuussa Helsingissä Puunjalostusteollisuuden Keskusliitto ja Teollisuusliitto perustivat Teollisuuden Keskusvaliokunnan Tammikuun kihlaukseksi kutsutulla yhteisellä julkilausumalla STK ja SAK solmivat neuvottelusuhteet. STK Suomen Teollisuuden Keskusvaliokunnan jäseneksi SAK:n ja STK:n ensimmäinen yleissopimus. Yleissopimus luo puitteet työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ja niiden jäsenjärjestöjen neuvotteluille. TVK:n edeltäjä otti nimekseen Henkisen Työn Keskusliitto (HTK) Liiketyönantajain Keskusliitto (LK) ja Maataloustyönantajain Järjestö perustettiin Teollisuuden Työjohto-opisto (JTO) perustettiin. Taloudellinen Tutkimuskeskus (ETLA) perustettiin. Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliitto (STTK) perustettiin. Taloudellinen Tiedotustoimisto perustettiin Valtakunnalliset työehtosopimukset muotoutuivat vakiintuneeksi työehtosopimusjärjestelmäksi STK, LK ja Maataloustyönantajain Liitto perustivat Suomen Työnantajain Yhteisvaliokunnan AKAVA:n edeltäjä Akateeminen Valtuuskunta perustettiin Kansan Markkinatutkimuslaitos (KAMALA, myöhemmin Palkansaajien tutkimuslaitos) perustettiin Akateeminen Valtuuskunta muuttui AKAVA:ksi Henkisen Työn Keskusliitosta Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK). SAK:n järjestöllinen hajaannus alkoi SAK:n hajaannus syvenee. Suomen Ammattijärjestö, SAJ, perustettiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

47 Työmarkkinajärjestöjen kehitys SAK eheytyi ja muuttui Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöksi Kunnallinen sopimusvaltuuskunta perustettiin Valtion työsuhdeasiain neuvottelukunta perustettiin Liiketyönantajain Keskusliiton lyhenne LK:sta LTK:ksi. Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelukunta (YTHN) perustettiin. Valtionvarainministeriön palkkaosasto aloitti toimintansa Valtion työmarkkinalaitoksena EVA perustettiin Teollisuuden elinkeinopoliittiset keskusjärjestöt yhdistettiin Teollisuuden Keskusliitoksi Kunnallinen sopimusvaltuuskunta muutti nimensä Kunnalliseksi työmarkkinalaitokseksi STTK:n Teknisten Liitto ja TVK:n Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto perustavat Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön (TNK) Päätökset STK:n ja TKL:n yhdistämisestä. TVK:n konkurssi, pääosa jäsenliitoista siirtyy STTK:hon Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton nimi muuttui Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ksi. Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton (TT) toiminta alkoi LTK muuttaa nimensä Palvelutyönantajiksi TT ja PT yhdistyivät Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK). Lähteet: Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto Jyväskylä Pietiläinen, Jukka-Pekka: Herraklubista edunvalvojaksi. Liiketyönantajain Keskusliito Keuruu SAK. 46 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

48 Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Laki 8 tunnin työpäivästä Työsopimuslaki, johon sisältyi määräys työntekijöiden 4 7 päivän palkallisesta vuosilomasta Työehtosopimuslaki Ammattitarkastuslakiin työläistarkastajat Kansaneläkelaki Vuosilomalaki: työntekijöiden vuosiloma oli työsuhteen kestosta riippuen 5 12 työpäivää Palkkasäännöstely alkoi Laki työriitojen sovittelusta. Työtuomioistuinlaki. Työehtosopimuslaki. Tuotantokomitealaki. Uusi vuosilomalaki (vuosiloma 12 päivää 1 kuukausi) Lapsilisät Tapaturmavakuutuslaki Kansaneläkkeiden maksaminen alkoi Hintojen ja palkkojen säännöstely päättyi Kansaneläkelain uudistus Työturvallisuuslaki Yleiseksi työajaksi 45 tuntia viikossa, keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 42 tuntia Vuosilomalaki (vuosiloma päivää) Työeläkelait Eduskunta ratifioi Kansainvälisen työkonferenssin sopimuksen samapalkkaisuudesta. Valtakunnansovittelijan virka perustettiin Sairausvakuutuslaki tuli voimaan. Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain eläkelaki. Valtion virkamiesten työsuhteiden neuvottelemista koskeva menettelytapalaki tuntiseen ja viisipäiväiseen työviikkoon siirtyminen alkoi. Tavoite oli saavutettava viimeistään vuotta 1970 koskevissa työehtosopimuksissa. Valtion eläkelaki ja evankelis-luterilaisen kirkon eläkelaki Ammattitautilaki Indeksiehdot hävitettiin Uusi työsopimuslaki: sopimukset yleissitoviksi Lomaltapaluuraha käyttöön. Arkipyhiä siirrettiin STK:n ja SAK:n ehdotuksesta. Kansanterveyslaki säädettiin. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

49 Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Vuosilomalain uudistaminen, vuosiloman pituus päivää. Työsuojelun valvontalaki, työsuojeluhallinto, työsuojeluvaltuutetut vuonna Ryhmähenkivakuutus Vuosiloman pituus päivään, josta viikko talvilomaa Työsuhdeturvakomitea. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilakiin. Isyysloma 12 päivää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä tuli voimaan. Talvilomaoikeuden laajennus Opintovapaalaki. Äitiyspäivärahan pidennys ja vanhempainloma Työttömyysturvalaki. Laki irtisanomismenettelystä. Ansiosidonnainen työttömyysturva. Työriitakomitea asetettiin Hyvityssakkojen korotukset voimaan. Kirkkolain muutos, jolla arkipyhiä siirrettiin, vuoden 1992 alusta. Tehtiin vastoin STK:n ja SAK:n tahtoa. Laki kotihoidontuesta Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti Tasa-arvolaki voimaan. Aikuisopintolaki, opintovapaalain muutokset, työturvallisuuslain muutokset. Työsopimuslakiin syrjintäkielto työhönotossa Työsopimus- ja yhteistoimintalain muutokset Työttömyysturvalain muutos. Henkilöstörahastolaki Laki henkilöstöedustuksesta yritysten hallinnossa Ammattikoulutusraha. Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja työsopimuslain muuttaminen. Vuosiloman säästämisjärjestelmä. Työeläkemaksujen ja työttömyysvakuutusmaksujen osittainen siirtäminen työnantajien vastuulta työntekijöille Vuoden 1985 kirkkolain muutos arkipyhien siirrosta voimaan Ulkomaisten työntekijöiden työehdot. Vuorotteluvapaa. Työaikalaki. Eurooppa-tason konserniyhteistyö Päivähoitolaki. Työaikalain kokonaisuudistus. Yhteistoimintalain uudistus. Henkilöstörahastolain muutokset. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. Vuosilomalain osittaisuudistus. TEL-yhtiöiden hallintolaki Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta Työttömyysvakuutusrahaston perustaminen Varhaiseläkeuudistus Sopimus ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotuksesta vuonna Uusi työsopimuslaki. Työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta saavutettiin neuvottelutulos (ns. sosiaalipaketti) Uusi työterveyshuoltolaki. Työeläkeuudistuksesta ratkaisu, voimaan vuonna Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

50 Työ- ja sosiaalilainsäädännön muutokset Työttömyysturvalain uudistus. Uusi työturvallisuuslaki. Tapaturma- ja ammattitautilain uudistus. Perhevapaan uudistus Muutosturva työsuhteen päättyessä taloudellisista tai tuotannollisista syistä Tasa-arvolain kokonaisuudistus. Vuosilomalain uudistus. Lähteet: Mansner, Markku: Suomalaista yhteiskuntaa rakentamassa. Suomen Työnantajain Keskusliitto Jyväskylä SAK. Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

51 50 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

52 Palkkaratkaisut STK:n aloilla Yleiskorotusten voi- Palkkojen maantulo ja suuruus indeksisidonnaisuus Hintasäännöstely ja Ansioiden Sopimuskorotus- Vuosi Sopimus Pvm % mk ja indeksikorotukset hintavalvonta nousu (%) vaikutukset (%) 1950 Fagerholm-sopimus 26,0 Indeksiehto voimassa Jakelusäännöstely (1/1) lokakuu ,0 + 5 % 1951 Aura-sopimus 18,0 Indeksiehto voimassa Hinnat ja palkat 55,5 (1/1) tammikuu 1950 sidottiin toisiinsa, + 5 % vakauttamisvaihe 18, Ei yleisiä palkankorotuksia Indeksiehto (1/1) voimassa 1953 Ei yleisiä palkankorotuksia " 1954 Linnanrauha " Jakelusäännöstely 11,2 loppui 1954, 1955 " hinnanalennusohjelma 2, SAK:n ja STK:n sopimus 12 mk/h Neuvotteluehto hinnat ja 13,4 10,0 Ansiot sidottiin maksut säännöstelyyn 1957 Ei keskitettyjä 2,0-2/3-periaatteella Hintojen ja maksujen 3,9 2,0 sopimuksia elinkustannusindeksiin säännöstely purettiin 1958 " (4,0) - vuosina ,4 4,0 4 % 1959 " 3,0 - neuvotteluehto 5,1 3, " 3, ,8 3, Runkosopimus , ,3 4, " , ,0 3, Liittokohtaiset sop. 6, ,4 6, Ripatin sopimus ,0 - Indeksisidonnaisuus (2/3) 14,1 12, " ,8 - tammikuu % 7,1 3,6 syyskuu % 1966 H-R-sopimus , , " ,0 - Indeksiehto (1/2) 7,2 6, , Vakauttamissopimus ,0 - tammikuu ,8 % 12,6 9, ,5 - Luovuttiin ideksiehdosta (luovuttiin vuoden lopun indeksikorotuksesta) Lähde: Tulopoliittinen selvitystoimikunta Tulopoliittiset ratkaisut vuosina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

53 52 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

54 Työmarkkinaratkaisut Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p/t % % 1969 Liinamaa I 1 v ,9 Indeksiehtojen poistaminen Valtuuslaki hintojen ja vuokrien valvontaan Jäsenmaksuperintä sopimus 1970 Liinamaa II 1 v väh. 1,0 18 1,0 5,1 Erorahajärjestelmä Kokoontumisoikeus työpaikalla 1971 UKK-sopimus 15 kk ,00 mk/t 2,0 14,3 Neljän viikon vuosiloma -73, vähimmäispalkka ,20 mk/t Tiedotus- ja koulutussopimukset 1972 HL-sopimus 1 v ,50 mk/t 3,0 7,7 Lomaltapaluuraha 10 % lomapalkasta Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen Sairausajan palkkaetuuksien parantaminen 1973 Liittokohtaiset sop Lindblom 22 kk ,90 mk/t 1,2 11,3 Verohelpotuksia 1. vaihe Lapsilisien korotus, 7 kk:n äitiysloma Ansiokehitystakuu vaihe väh. 4,0 50 5,60 mk/t 1, Liinamaan tark ,30 mk/t 0,2 8,7 Lapsilisien korotus Tarkistuksen jälkeen Erillisverotus yhteensä 10 kk väh. 5, ,30 mk/t 1,7 Asumistukiuudistus 1976 Miettusen välitys 10 kk väh. 3,5 60 6,90 mk/t 1,5 7,2 Ryhmähenkivakuutus Osaeläke työkyvyttömyydestä 1977 Liinamaan suositus 2 v väh. 3,4 45 0,8 5,5 Talviloma Ansiokehitystakuu 1. vaihe Turvalauseke devalvaation varalta vaihe väh. 3, ,5 0,1% 1) 5,4 Korotukset siirron ja devalvaationeu ,5 (=22) 0,4 votteluiden jälkeen väh. 3, Somerto-Oivio sop. 1 v ,1% 1) 0,4 Indeksiehto, ansiokehitystakuu (=17) 0,5 4,9 Talvilomaoikeuden laajentaminen, työllisyyssuosituksia Sairausjan palkan maksukauden pidentäminen 1980 Liittokohtaiset sop , Pekkanen 2 v ,3 (65) 0,5 Sairauspäivä- ja äitiysrahan ,6 (50) 7,0 maksuperusteiden uudistus 1. vaihe väh. 2,5 Ansiokehitysjärjestely 1982 Liittokohtaiset sop ,2 (45) 0,4% 1) 0,4 Indeksiehto (palkantarkistusindeksi) ,2 8,4 Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

55 Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p/t % % 1983 Liittokohtaiset sop , ,25 5, Pekkanen 2 v Indeksiehto 1. vaihe ,2 0,4% 1) 4,0 Työttömyysajan toimeentuloturvan uudistus vaihe ,6 3,8 Työajan lyhentäminen 32t/v 1986 VHS-sopimus 2 v väh. 1.5 (55) 0,3% 1) 0,3 2,8 Indeksiehto, ansiokehitystakuu Työajan lyhentäminen t/v, 1. vaihe t/v, t/v, t/v vaihe väh. 1.7 (64) 0,3% 1) 0,3 3,4 Valtion tukipaketti, ml. verokevennyksiä 1988 Liittokohtaiset sop. 2 v , Talous- ja tulopo- 1 v väh ,1% 1) 3,6 Palkansaajien ostovoiman lisäys 2,5 % liittinen yhdistelmä- Ansiokehitystakuu 70 p li sop. kor. ratkaisu yleiskorotuksen ja tasa-arvoerän lisäksi Valtion toimenpiteet, indeksiehto 1990 Kallio 2 v väh. 0,7 30 Palkansaajien käytettävissä olevien väh. 0,7 30 0,4% 2) 0,3 5,4 reaalitulojen kasvutavoite ,5 % Ansiokehitystakuu III/89-III/90 4 % yli sop. kor vaihe väh. 0,9 50 0,3% 2) 1,7 Indeksiehto, veropol. toimet Luottamusmiessop., työaikakysymykset Aikuiskoulutus 1992 Ihalainen-Kahri 2 v. Nyk. sop ,0 0,2 Indeksiehto jatketaan Työeläkkeiden rahoitus ja palkansaajien työeläkemaksu saakka Sopimisjärjestelmän kehittäminen Valtion toimenpiteet, ml työttömyysturvan tason säilyttäminen 1993 Ihalainen-Kahri ,0 0,0 Tarkistus Liittokohtaiset sop. 1 v , Liittokohtaiset sop. 1-2 v. 5, Talous-, työllisyys 2 v väh. 1, ,0 2,1 Indeksiehto ja työmarkkina- Ansiokehityslauseke, tar. 1996, 1997 poliittinen sopimus Työelämän kehittäminen Valtion toimenpiteet, mm verotusta ja työttömyysturvaa koskevat 1. vaihe väh. 1,3 65 0,3% 3) 1,7 54 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

56 Vuosi Sopimus Sopi- Korotus Yleiskorotus Vähimmäis- Järjes- Sop. korotus Kokonaisratkaisuun liittyviä mus- voimassa palkka- ja tely- keskim. IV-IV päätöksiä aika alkaen matalapalk- vara (teollisuuskajärjestelyt työntekijät) % p, /t % % vaihe 0, Tulopoliittinen 2 v väh. 1,6 85 0,3% 3) 0,5 2,5 Indeksiehto sopimus Ansioiden kehityksen tarkastelulauseke vaihe väh. 1,6 85 1,7 Työelämän kehittäminen Hallituksen veroratkaisut 2000 Liittokohtaiset sop. 3, Tulopoliittinen 2 v väh. 2, ,2 % 2) 0,5 % 4) 3,0 Taloudellisen kehityksen tarkastelu ja indeksiehto sopimus Ansiokehityslauseke Jatkuva neuvottelumenettely Työelämän kehittäminen Elinikäinen oppiminen osana työelämää vaihe väh. 1, ,3 % 4) 2,3 Euron käyttöönotto (0,18 Työaikajärjestely euroa) Hallituksen veroratkaisut Työttömyyspäivärahan määräytyminen Neuvottelulauseke 2003 Tulopoliittinen 2 v väh. 1,8 17 s 0,3 % 2) 0,8 % 4) 2,8 % 5) Indeksiehto sopimus (28,39 Tarkastelulauseke e/kk) Jatkuva neuvottelumenettely Työelämän kehittäminen Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen vaihe väh. 1,7 16 s 0,5 % 4) 2,2 % 5) Työllisyys ja työvoimapolitiikka (26,72 Hallituksen veroratkaisut e/kk) Työllisyyttä edistävät toimenpiteet 2005 Tulopoliittinen 2,5 v väh. 1,9 18 s 0,6 % 4) 2,5 Indeksiehto ja tarkastelulauseke sopimus (30,06 Jatkuva neuvottelumenettely e/kk) Sopimusalakohtaiset toimet paikallisen yhteistyön ja sopimisen edistämiseksi vaihe ,4 0,3 0,4 % 4) 2,1 Työelämän kehittäminen Osaamisen vahvistaminen ja kehittäminen Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Harmaan talouden torjunta ja tilaajavastuu Hallituksen työllisyyttä, ostovoima ja kilpailukykyä tukevat toimenpiteet 2007 Liittokohtaiset sop. Lähde: EK, SAK 1) Matalapalkkajärjestelyn vaikutus 2) Tasa-arvoerä 3) Matalapalkkaerä + naispalkkaerä 4) Liittoerä 5) Tupossa mukana olevat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK / Näin on käynyt

57 Julkaisussa käytetyt lyhenteet BKT EK LTK N-L OECD PT SAJ SAK STK STTK Super TT TVK VATT bruttokansantuote Elinkeinoelämän keskusliitto Liiketyönantajain Keskusliitto Neuvostoliitto Organisation for Economic Co-operation and Development Palvelutyönantajat Suomen Ammattijärjestö Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö Suomen Työnantajain Keskusliitto Toimihenkilökeskusjärjestö Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 56 Näin on käynyt 2007 / Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

TYÖMARKKINARATKAISUT 1969 2004

TYÖMARKKINARATKAISUT 1969 2004 TYÖMARKKINARATKAISUT 1969 2004 1 1969 Liinamaa I 1 v 01.01.1969 16 3.9 indeksiehtojen poistaminen 27.3.1968 valtuuslaki hintojen ja vuokrien valvontaan jäsenmaksuperintä sopimus 1970 Liinamaa II 1 v 01.01.1970

Lisätiedot

Saavutuksia, edunvalvontaa, tulevaisuutta

Saavutuksia, edunvalvontaa, tulevaisuutta Saavutuksia, edunvalvontaa, tulevaisuutta TEAM jäsentensä näköinen n liitto Mitään ei ole saatu ilmaiseksi eikä saada Työehtosopimusjärjestelmä on ammattiliittojen satavuotisen työn tulos. TEAM edeltäjineen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Sivu

SISÄLLYSLUETTELO Sivu SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 JÄRJESTÄYTYMINEN 3 1.1 Työntekijäjärjestöt 2001 3 1.2 Työnantajajärjestöt 2001 3 1.3 SAK:n jäsenistön jakaantuminen toimialoittain vuosina 1971 2001 3 2 TYÖMARKKINAT 4 2.1 Työmarkkinaratkaisut

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Sivu

SISÄLLYSLUETTELO Sivu SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1 JÄRJESTÄYTYMINEN 3 1.1 Työntekijäjärjestöt 2003 3 1.2 Työnantajajärjestöt 2003 3 1.3 SAK:n jäsenistön jakaantuminen toimialoittain 1971-2002 3 2 TYÖMARKKINAT 4 2.1 Työmarkkinaratkaisut

Lisätiedot

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013

Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos. STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Työllisyys- ja kasvusopimus Neuvottelutulos STTK:n ylimääräinen hallitus 30.8.2013 Tavoite Talouden kääntäminen kasvu-uralle Työllisyyden lisääminen Kaikkien palkansaajien ostovoiman tukeminen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

TYÖMARKKINAOSAPUOLET

TYÖMARKKINAOSAPUOLET TYÖMARKKINAOSAPUOLET SAK Jäsenliitot STTK Jäsenliitot AKAVA Jäsenliitot TT PT Kunta Valtio Kirkko VALTIO MIKÄ ON SAK? ETU- JA PAINOSTUSJÄRJESTÖ YHTEISKUNNALLINEN UUDISTUSLIIKE Tavoitteena kehittää palkansaajien

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen

SAK AKAVA STTK. - Työaikapankit ja muut joustavat työaikajärjestelyt - Työaikaergonomian ja työaika-autonomian lisääminen Pskj-esitys 1 (5) Yhteiskuntasopimuksen valmistelu 1. Sopimuksen tavoitteet 14.8.2015 Yhteiskuntasopimuksen tavoitteena on kääntää Suomen talous kasvuun ja parantaa työllisyyttä sekä vahvistaa kilpailukykyä

Lisätiedot

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset

Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Työaika, palkat ja työvoimakustannukset Konsultit 2HPO 1 Osa-aikaista ja määräaikaista työtä tekevien osuus palkansaajista Lähde: Tilastokeskus ja Findikaattori 2 Työsuhteiden muodot 2000-2012 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Tilastoaineistoa 2007

Tilastoaineistoa 2007 Tilastoaineistoa 2007 Kaupan tilastot 2007 1 2 Kaupan tilastot 2007 KAUPAN TILASTOT 2007 Kaupan tilastot ovat valmistuneet. Tilastovihko ilmestyy perinteisessä painetussa muodossa. Se löytyy myös Suomen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Tulo- ja kustannuskehitys

Tulo- ja kustannuskehitys Liite 1. Tulo- ja kustannuskehitys Talousneuvosto 19.8.2013 Jukka Pekkarinen Tukuseto asetettu vuosiksi 2013-2016 Toimikunnan määräaikaisraportoinnissa neljä painoaluetta: 1. Ostovoima (ansiot, hinnat,

Lisätiedot

KT:n ajankohtaiskatsaus

KT:n ajankohtaiskatsaus KT:n ajankohtaiskatsaus Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen Kuntajohtajapäivät 27.8.2015 Yhteiskuntasopimus Perustuu Sipilän hallituksen ohjelmaan työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi.

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen

Toimintaympäristön muutokset. Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Toimintaympäristön muutokset Jyväskylän selvitysalue 25.4.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Verotettavat tulot Muutto Sairastavuus

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki

Talous tutuksi. Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Talous tutuksi Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK 10.9.2015 Helsinki Bruttokansantuote 120 115 Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Ruotsi 110 Saksa 105 100 95 90 Suomi Vuosi 2014 kolmas peräkkäinen

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajapäivät 21.9.2013 Olli Luukkainen puheenjohtaja

Ammatilliset opettajapäivät 21.9.2013 Olli Luukkainen puheenjohtaja Ammatilliset opettajapäivät 21.9.2013 Olli Luukkainen puheenjohtaja Takana ja edessä kaksi vuotta ammatillisen koulutuksen kestävää kehittämistä Meneillään olevia asioita koko ammatillisesta kentästä että

Lisätiedot

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset Keskusjärjestösopimus Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015

Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 Näkymät vuosille 2014 ja 2015: - työmarkkinoiden palkkakehitys - hallituksen verolinjaukset PALKANSAAJAN VEROTUS JA OSTOVOIMA 2000-2015 1 16.10.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka

Lisätiedot

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät

Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät Miten akavalainen edunvalvonta vastaa it-alan edunvalvontahaasteeseen? Ismo Kokko Tietotekniikan palvelualan HED-päivät 19.3.2012 2 HAASTE? Mikä tai mitkä ovat it-alan edunvalvontahaasteita? Työehtosopimuksen

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät

Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät Huolinta-alan varastoterminaalityöntekijät 2015 Palkka- ym. sopimusehdot ovat lyhyesti tässä esitteessä. Työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. Työaika Työaika määräytyy työaikalain mukaan. Säännöllinen

Lisätiedot

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville.

KESÄTYÖINFO. Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. KESÄTYÖINFO Materiaali on tarkoitettu erityisesti määräaikaisia kesä- tai kausityösopimuksia solmiville. SISÄLTÖ: Työsopimus Työehtosopimus Työsopimuksen sisältö Työaika ja ylityöt Palkkaus ja palkanmaksu

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014

Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012 Julkinen talous 2013 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi vuonna Veroaste oli 43,6 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Työaika Suomessa ja muissa maissa Elinkeinoelämän keskusliitto EK Joulukuu 2012 Suomessa työaika on lyhyt työtunteja tarvitaan lisää Lain ja sopimusten mukainen vuosityöaika on Suomessa maailman lyhimpiä

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2010

Verot ja veronluonteiset maksut 2010 Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.

Lisätiedot

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 neljännellä neljänneksellä 71,3 prosenttia. Vuonna 2014 keskimääräinen työllisyysaste oli

Lisätiedot

Mitä on kansantalouden tilinpito?

Mitä on kansantalouden tilinpito? Mitä on kansantalouden tilinpito? Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 1.12.2010 Tilastopäällikkö Tuomas Rothovius Modernin makrotaloustieteen ja kansantalouden tilinpidon synnystä

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä

Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn. 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Hallituksen esitykset kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi a a s 8.9.2015 I Pääministeri Juha Sipilä Syyskuun aikataulu 31.8. 8.9. 9. 10.9 28.9. 30.9. Kärkihankkeiden ja reformien toimeenpanon päälinjat

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Verot ja veronluonteiset maksut 2014 Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9

Lisätiedot

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 2015:24 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2015 toisella neljänneksellä 73,3 prosenttia, mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta

Lisätiedot

Työnhaku. Muutosturva. www.mol.fi. Työvoimatoimisto

Työnhaku. Muutosturva. www.mol.fi. Työvoimatoimisto Työnhaku www.mol.fi Muutosturva Työvoimatoimisto Työllistymisen ja muutosturvan toimintamalli Työllistymistä ja muutosturvaa koskevalla toimintamallilla parannetaan työntekijän asemaa tilanteissa, joissa

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015

Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Faktaa METSÄKONEALAN TYÖEHDOISTA 2015 Puuliitto www.puuliitto.fi 1 Metsäkonealan työehtosopimus on voimassa 1.2.2014 31.1.2017. TYÖAIKA Säännöllinen työaika on enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Työmarkkinakatsaus. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Seppo Riski 22.11.2007 1

Työmarkkinakatsaus. PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Seppo Riski 22.11.2007 1 Työmarkkinakatsaus PK-yritysvaltuuskunta 14.11.2007 Seppo Riski 1 Sopimustilanne (EK:n jäsenyritykset) kattavuus yli 85 % EK:n jäsenyritysten henkilöstöstä tupossa olevista aloista sopimukset puuttuvat

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET

LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET LUOTTAMUSMIEHEN ASEMA JA OIKEUDET 6. Työntekijän työsuhteen 1. Työntekijän työsuhteen päättyminen alkaminen 5. Yrityksen taloudellinen tilanne 2. Suunnitelmat ja ohjelmat sekä yrityksen y periaatteet ja

Lisätiedot

Seminaariristeily Helsinki-Tukholma-Helsinki 20-22.11.2015 Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistys ry

Seminaariristeily Helsinki-Tukholma-Helsinki 20-22.11.2015 Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistys ry Työmarkkinakatsaus Seminaariristeily Helsinki-Tukholma-Helsinki 20-22.11.2015 Pirkanmaan Teknologiateollisuus ry Helsingin Metalliteollisuuden Piiriyhdistys ry Ryhmäpäällikkö Pekka Kärkkäinen Suomen kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA

PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA PÖYTÄKIRJA YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMISESTA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen uudistamisesta seuraavasti: 1. Sopimuskausi

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä

EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä EK:n työelämälinjaukset: talouskasvua ja tuottavaa työtä Hyvä työ Vasemmistoliiton työelämäseminaari Helsinki 24.2.2011 Työmarkkinajärjestöjen esitykset tulevalle eduskunnalle Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen,

Lisätiedot

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen

Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Suomen hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia hoitoalan palkkoihin ja vetovoimaisuuteen Jäseniltojen materiaalia Liite Tehy-toimijat uutiskirjeeseen 11.9.2015 Tehyläiset ja palkkaus Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Työelämä. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Työelämä. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Työelämä Konsultit 2HPO 1 55-64 -vuotiaiden työllisyysaste EU:ssa 60 % 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 EU-15 Suomi EU-27 Lähde:

Lisätiedot

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi

Indeksit: muodostus ja käyttö. Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Indeksit: muodostus ja käyttö Tilastokoulu 11.4.2016 Satu Ruotsalainen / Tilastokeskus satu.ruotsalainen@stat.fi Sisältö 1. Indeksin määritelmä ja esimerkkejä 2. Erilaisia indeksejä, Tilastokeskuksen tuottamat

Lisätiedot

Kunnalliset palkat ja henkilöstö

Kunnalliset palkat ja henkilöstö Kunnalliset palkat ja henkilöstö Tilastoesite syyskuu 2015 www.kt.fi Henkilöstömenot 21 miljardia euroa Vuonna 2015 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arviolta 21 miljardia euroa, josta palkkakustannukset

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS

TASKUTILASTO. Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS TASKUTILASTO Henkilöstön määrä - rakenne - palkat - työvoimakustannukset MARRASKUUSSA 2005 VALTION BUDJETTITALOUS Valtion työmarkkinalaitos Kesäkuu 2006 3 SISÄLLYS Tiedot ovat marraskuun 2005 viimeiseltä

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto 2012

Palvelualojen taskutilasto 2012 Jäsenyys ja liittyminen 030 100 600 Jäsenten työsuhdeasiat 030 100 620 Työttömyysturvaneuvonta 020 690 211 Vaihde 020 774 002 (ma pe klo 9 16) www.pam.fi pam@pam.fi etunimi.sukunimi@pam.fi Keskustoimisto

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot