Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallinto 4 Valmennuspalvelujen tuottaminen 5 Kehittämistyö ja projektit 9 Aslak on opetusviraston

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallinto 4 Valmennuspalvelujen tuottaminen 5 Kehittämistyö ja projektit 9 Aslak on opetusviraston"

Transkriptio

1 TEKEVÄN VUOSI 2001

2 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallinto 4 Valmennuspalvelujen tuottaminen 5 Kehittämistyö ja projektit 9 Aslak on opetusviraston monitoimimies 11 Tekevän taloudellinen asema 13 Syrjäytymisen uhasta uraputkeen ja unelmien ammattiin 15 Henkilöstötilinpäätös 17 Suvi ja Netta valmistautuvat tulevaisuuteen EkoCenterissä 19 Tekniset asiat 20 Työ - tuotanto - työvalmennus 21 Postilaatikkoja hirrestä, Eväsasemia - yhteistyötä Epira Oy:n kanssa 23 Oppia ikä kaikki - oppisopimuskoulutus Tekevässä 24 Tapahtui Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus 28 Hallitus ja valtuuskunta 29

3 TOIMINTA-AJATUS Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla PERUSTAJAT Invalidiliitto ry Jyvälän Kannatusyhdistys ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän Seudun mielenterveysseura ry Kuurojen Liitto ry Sininauhaliitto ry

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Jyväskylän seudulla oli vuoden vaihteessa asukasta. Alueen asukasluku kasvoi viime vuonna 2100 henkilöllä eli 1,5%:lla väestöstä. Työllisyyden kasvu jatkui koko viime vuoden ajan. Alueen työllisyys kasvoi nopeammin kuin työllisyys koko Keski-Suomessa tai koko maassa. Jyväskylän seudun nopeasta kasvusta huolimatta työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkeana. Uudet työpaikat ja pitkäaikaistyöttömyys eivät ole kohdanneet. Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden asema työmarkkinoilla on entisestään vaikeutunut. Pitkään jatkuva työttömyys on iso yhteiskunnallinen ongelma. Yksilön kannalta työttömyyden aiheuttamat ongelmat ovat usein vielä suurempia. Toimintavuoden aikana keskityimme seudullisen verkostoyhteistyön kehittämiseen. Kehittämisen tavoitteena on ollut Tekevän roolin vahvistaminen seudullisessa yhteistoiminnassa. Syksyllä 1999 aloitettu palvelujen tuotteistaminen on tuonut monia haasteita yhteistyölle. Yhteisten pelisääntöjen rakentaminen palvelujen tilaajien ja Tekevän välille on ollut yksi kehittämistavoite. Peruspalveluja tuotettiin viime vuonna saman verran kuin edellisenä vuonna. Määrä jäi kuitenkin noin kymmenen henkilötyövuoden verran tavoitteesta. Tärkeimpinä syinä siihen, ettei tavoite toteutunut, oli työvoimatoimiston määrärahojen väliaikainen loppuminen viime vuoden kesällä sekä uusien valmennuspalveluiden aloittamisesta johtuneet käynnistysongelmat. Vuosi 2001 oli myös kehittämisen vuosi. Kehittämisen kannalta merkittävä päänavaus oli pääsy Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksen saajaksi. Raha-automaattiyhdistyksen tuella voitiin käynnistää toiminta kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen yrityksen mallin kehittämiseksi Jyväskylän seudulle. Syksyllä käynnistyi työministeriön rahoittama työssä jaksamisohjelma. Ohjelman tavoitteena on henkilöstön jaksamisen tukeminen käynnissä olevassa muutosprosessissa. Keväällä 2001 ja helmikuussa 2002 tehtyjen kyselyjen perustella tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Niiden mukaan henkilöstön työhyvinvointi ja viihtyvyys on Tekevässä keskimääräistä parempi. Tekevästä tehtiin kuluneen toimintakauden ajalta Sosiaalisen Yhteisön Toiminnan Analyysi. Analyysin teki tutkija Tuomas Leinonen Kajaanista. Analyysimallia (SYTA) käyttäen voitiin arvioida Tekevän yhteiskunnallista kannattavuutta taloudellisesti. Saavutimme toiminnalle asetetut tavoitteet toimintavuonna hyvin. Myös taloudellinen tulos toteutui vähintään tyydyttävästi. Säätiön tavoitteena oli ja on kehittyä alueelliseksi monipalvelukeskukseksi. Keskuksen osaamisalueita ovat kuntoutus, koulutus, työkyvyn arviointi, työkokeilut, työhön valmennus, työpaikan etsintä ja työllistäminen. Vuoden 2001 aikana 4 osaaminen kehittyi kaikilla osa-alueilla. Kehittämisen varaa jäi myös seuraavalle vuodelle. Yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista on asianmukaisen tilastointijärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Kaikille Tekevän toimintaa myönteiseen suuntaan kehittäneille työntekijöille, yhteistyökumppaneille ja luottamushenkilöille lämmin kiitos kuluneesta vuodesta HALLINTO Valtuusk altuuskunta unta Tekevä -säätiön valtuuskunta kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Kevätkokouksessa käsiteltiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille päättyneeltä tilikaudelta. Syksyn kokouksessa käsiteltiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2002 sekä valittiin säätiön hallitus. Hallitus Harri Halttunen Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Hallituksen kokoukset painottuivat kevätkaudella sääntömääräisten asioiden lisäksi tukemaan operatiivisen toiminnan kehittymistä ja talousseurantaa. Vuoden toisella puolikkaalla kokouksiin tulivat mukaan tulevan toiminnan suunnitteluun liittyvät elementit. Näitä olivat mm. strategian tarkastelu, operatiivinen toimintasuunnitelma ja Tekevän toiminta-alueen laajentaminen ympäristökuntiin.

5 VALMENNUSP ALMENNUSPAL ALVEL VELUJEN TUOTTAMINEN Valmennuspalvelujen tuottamisesta pyrittiin tekemään tietoisemmin palvelunkäyttäjän, tilaajan ja Tekevän yhteinen kolmikantasopimus. Toimintatavalla hyödynnetään yhteistyökumppaneiden yhteisestä valmentautujasta aiemmin saama kokemus ja tieto. Näin saatiin aiempaa useammin tilaajan näkemys ja toiveet valmennukselle. Samalla kehitettiin valmennusprosessiin liittyviä arkipäivän yhteistyö-käytäntöjä. Jokaiselle valmentautujalle pyrittiin tekemään hänen henkilökohtaisista tarpeistaan lähtevä, tavoitteellinen, kirjallinen valmennussuunnitelma. Suunnitelman toetutumista seurattiin ja arvioitiin. Työvalmennuksessa pyrittiin saamaan Tekevässä tehtävä tuotannollinen työ tukemaan paremmin valmentautujien henkilökohtaisia kehittymis-tarpeita. Palvelut tuotteistettiin ensimmäisen kerran, peruspalveluna oli valmennusyksiköissä tehty työ. Peruspalvelua tukevilla lisäpalveluilla vastattiin työllistymiseen, kouluttau-tumiseen ja arkielämän hallintaan liittyvien taitojen parantumiseen. Jokaiselle, varsinkin työelämässä, tärkeitä vuorovaikutustaitoja pyrittiin kehittämään vakiinnuttamalla Tekevään mahdollisimman avoin ja kannustava yhteisökokouskulttuuri. Taulukko 1. Valmennuspalvelujen tuottaminen Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle (jakso = 1 kk) Tavoite Toteuma Toteuma Jaksoja Jaksoja % Peruspalvelu: Palkkaperusteinen työvalmennus Ei-palkkaperusteinen työvalmennus Lisäpalvelut: Kpl Kpl % Toimintakyvyn arviointi Työelämään tutustuminen Työelämään oppiminen Työtaitojen parantuminen Voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen Työhön hakeutuminen Opiskelemaan hakeutuminen Lisäpalveluja yhteensä Toimintakyvyn arviointi Opiskelemaan hakeutuminen Työelämään tutustuminen Työhön hakeutuminen Työelämään oppiminen Työtaitojen parantuminen Voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen 5

6 Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle tuotettiin yhteensä 2286 jaksoa. Kun huomioidaan Kelalle ja muille kunnille tuotetut 144 valmennusjaksoa, tapahtui vuonna 2001 vähennystä 162 jaksoa. Palkkaperusteisen työvalmennuksen tuottaminen peruspalveluna ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti, vaan tavoitteesta jäätiin 9%. Syynä oli työvoimahallinnon tukityöllistämiseen tarkoitettujen määrärahojen loppuminen jo heinäkuun lopussa. Vaikka tukityöllistämisen määrärahoja saatiin lisää, ei syntyneen katkoksen aiheuttamaa vajetta pystytty loppuvuotena paikkaamaan. Jyväskylän kaupungin osalta vajaus oli suurempi, mikä johtui tukityöllistettyjen suuresta määrästä suhteessa Jyväskylän maalaiskuntaan. Ei-palkkaperusteinen työvalmennus puolestaan toteutui 6% asetettua tavoitetta suurempana. Tällä yritettiin osaltaan paikata tukityöllistämisen yllättävää vähentymistä. Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle ostopalvelusopimuksin tuotettujen työvalmennuspalvelujen lisäksi Tekevällä oli ostopalvelusopimus Kelan kanssa mielenterveyskuntoutujien työhön valmennuspalvelujen tuottamisesta. Kelalle näitä valmennuspalveluja tuotettiin 102 jaksoa. Muille kunnille tuotettiin, tapauskohtaisesti sopien, yhteensä 42 työvalmennusjaksoa. Lisäpalvelujen tuottaminen loppuun saakka (77%) vuoden 2001 puolella jäi selkeästi asetetusta tavoitteesta. Syynä olivat seuraavat tekijät:! palvelut tuotteistettiin ensimmäisen kerran ja tuotteistusprosessi kesti aivan vuoden 2000 lopulle! koulutus palvelujen tuottamiseen toteutettiin pääosin vasta tammikuun alussa! palveluiden tilaajien ja palveluihin ohjaavien tahojen informointi tapahtui tammi helmikuussa! lisäpalvelujen varsinainen tuottaminen käynnistyi vasta maaliskuun alussa! osa lisäpalveluista oli mitoitettu liian pitkiksi, useita kuukausia kestäviksi. Esim. kuukauden työharjoittelussa tai työkokeilussa olevalle ei voitu tuottaa 2 kk tai pidempään kestäviä lisäpalveluja! vuoden loppukuukausina suuri osa lisäpalveluista ei kerinnyt pitkäkestoisuutensa vuoksi toteutua vuoden loppuun mennessä. Lisäpalvelujen tuottamisen kokonaistavoite oli 690 kpl ja vuoden loppuun mennessä toteutuneita lisäpalveluja oli 533. Aloitettuja, mutta vasta vuoden 2002 alkukuukausina päättyviä lisäpalveluja toteutui lisäksi 148 eli yhteensä lisäpalveluja tuotettiin 681, joten viiveellä tavoite likimain saavutettiin (99%). Määrälliset tavoitteet, lisäpalvelujen ensimmäisestä tuotteistamisesta johtuen, poikkesivat kaikkien palvelujen osalta runsaasti tavoitteestaan. Lisäpalvelujen tuottamisesta saatiin hyvää kokemusta valmennuspalvelujen tuotteistamisesta. Nyt tiedetään enemmän siitä, millaisia palvelutuotteita tarvitaan, miten niitä pitäisi tuottaa ja miten pitkäkestoisia niiden tulisi olla. Tiedetään myös, mitä kannattaa tuottaa työvalmennuksen tueksi valmennusyksikössä tapahtuvan työn yhteydessä ja mitä esim. erilaisina ryhmäpalveluina. 6

7 Valmentautujat Vuoden 2001 aikana oli 470 valmentautujaa, joista jyväskyläläisiä 355, Jyväskylän maalaiskunnasta 100 ja muualta 14. Heidän keski-ikänsä oli 33,3 vuotta. Jyväskylän maalaiskunta 21 % Muut 5 % Taulukko 2. Valmentautujien ikärakenne Henkilöä % v v Yht Jyväskylän kaupunki 76 % % % % Henkilöä % Tukityöllistettynä Työharjoittelussa Työkokeilussa Kuntouttavassa suojatyössä Ammatillisessa ja valmentavassa koulutuksessa Kehittämisprojekteissa 28 6 Kesätyössä 17 3 Yhteensä Työharjoittelussa Tukityöllistettynä Kesätyössä Työkokeilussa Nuorten määrä väheni 3% ja yli 50-vuotiaiden osuus kasvoi 2% vuoteen 2000 verrattuna. Palvelunkäyttäjistä 298 (63%) oli työsuhteessa ja loput työharjoittelu- työkokeilu- tai muussa valmennussuhteessa. Kehittämisprojekteissa Kuntouttavassa suojatyössä Ammatilillisessa ja valmentavassa koulutuksessa 7

8 Taulukko 3. Valmentautujien sopimussuhde Tekevä tekee yhteistyötä erilaisten ammattioppilaitosten kanssa. Vuoden aikana Tekevässä oli 22 oppilaitosharjoittelijaa. Tekevästä lähti vuonna 2001 pois 274 valmentautujaa. Heistä sijoittui työhön, koulutukseen tai muuten tavoitteen mukaisesti 35,4% (40,4% vuonna 2000). Vuosi 2001 Taulukko 4. Tekevästä poislähteneiden sijoittuminen vuonna 2001 Henkeä % Muu tavoitteen mukainen sijoittuminen Työtön Työhön Koulutukseen tai suoritti Tekevässä ammattitutkinnon Muu tavoitteen mukainen sijoittuminen 19 7 Työtön Keskeytti 18 4 Muu tai ei tietoa Yhteensä Koulutukseen tai suoritti Tekevässä ammattitutkinnon Työhön Keskeytti Muu tai ei tietoa Vuosi 2000 Klubitalolle / päiväkeskukseen Ohjatusti kotiin / eläkkelle Armeijaan Koulutukseen Työhön Perusti yrityksen Suoritti ammattitutkinnon Työharjoitteluun / työkokeiluun 8

9 KEHITTÄMISTYÖ TÄMISTYÖ JA PROJEKTIT Sosiaalisen yrityksen tutkimus- ja kehittämisprojekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti, jonka tavoitteena on vuoden 2003 loppuun mennessä kehittää Jyväskylän alueelle sosiaalisen yrityksen toimintamalli. Projektin toinen keskeinen osa-alue on valmennuskeskustoiminnan kehittäminen. Tekevän hallitus hyväksyi tarkennetun projektisuunnitelman kokouksessaan Sosiaalisen yrityksen toimintamallin kehittämisen pilottina toimii kotityöpalveluyritys Kotivuokko, jonka toiminta käynnistyi kuluneen vuoden aikana. Tavoitteena oli vuoden 2001 aikana käynnistää yhteistyö Halssilan alueella kotitalouksien, huoltoyhtiöiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Kotivuokkoa on kehitetty yhteistyössä mm. Jyväskylän kaupungin kotipalvelun, alueellisen kiinteistönhoidon ja Palvelutalo Telkänpesän kanssa, joiden edustajat ovat toimineet myös Kotivuokko -projektin ohjausryhmässä. Kotivuokon toiminnallinen idea on ollut koti-, pesula-, puhdistus- ja kiinteistöpalvelujen kehittäminen siten, että palveluja tarjotaan lähialueen asukkaille ja yhteisöille. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on myös vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistäminen. Kotivuokon liiketalouden kehittäminen on aloitettu yhteistyönä Vates -säätiön kanssa. Vuoden 2001 lopussa Tekevälle myönnettiin Vatesin hallinnoiman välittäjäorganisaatioprojektin toimesta ESR rahoitusta liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja Kotivuokon henkilöstön koulutukseen. Vuoden 2001 aikana on aloitettu kahdeksan säätiön projektina yhteisen valmennuskeskusmallin kehittäminen. Vuoden 2001 aikana Tekevän malli on hahmottunut kokonaisuudeksi, jossa tutkitaan palveluja tuottavan ja työllistävän sosiaalisen yrityksen yhdistämismahdollisuuksia. Tuetun työllistymisen Palkk alkkarappu arappu -projekti käynnistettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Vates -säätiön kanssa alkuvuodesta Projektin tarkoituksena on ollut tuetun työllistymisen menetelmän avulla löytää vajaakuntoisille valmentautujille työpaikkoja yrityksistä. Projektin määrällinen tavoite on löytää vuoden 2002 loppuun mennessä työpaikka 25:lle vajaakuntoiselle ja 25:lle vaikeasti työllistyvälle valmentautujalle. Vuoden 2001 aikana projektin käytännön työstä vastasi verhoomo/ kutomon työvalmentaja Leena Laurila. Vuoden lopussa Palkkarappu -projektiin valittiin toinen työvalmentaja, joka on aloittanut työnsä vuoden 2002 alusta alkaen. Palkkarappu -projektin kautta työllistyi v kymmenen henkilöä, joista kuusi kuntasektorille ja neljä yrityksiin. Palkkarappuun liittyy myös Vatesin kanssa yhteistyössä toteutettava laatuosio, jonka avulla kerätään tietoa työvalmennusprosessista ja rakennetaan tuetun työllistymisen menetelmälle Tekevässä laatukriteerit. Tuetun työllistymisen projekti auditoidaan Vatesin toimesta toukokuussa Pomppu -projekti ponnahdus työelämään Pomppu-projekti on Tekevän ja Kelan yhteistyönä toteutettu mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus -projekti, joka alkoi syksyllä Työhön valmennuksen tavoitteena on työ- tai koulutuspaikan löytyminen projektin jälkeen. Projektissa on ollut puolentoista vuoden aikana mukana parikymmentä kuntoutujaa, noin kymmenen kuntoutujaa kerrallaan. Kuntoutusjakson pituudet ovat vaihdelleet puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen, jokaisen kuntoutujan oman tarpeen mukaan. Pomppu-projektin työhön valmennus koostuu ryhmätoiminnasta ja työn tekemisestä Tekevän Aholaidan valmennusyksiköissä; kutomossa, verhoomossa, ompelimossa, kirjansitomossa ja kokoonpanossa. Pomppu-projekti jatkuu kokeiluluonteisena vuoden 2002 loppuun. Kesäkuussa 2002 Kelalle tehdään uusi tarjous työhön valmennuksen jatkamisesta kokeilun jälkeen vuoden 2003 alusta eteenpäin. Pomppu -projektista vastaa kuntoutusvalmentaja Helena Järvenpää. Kuntouttavan työtoiminnan laki astui voimaan Tekevä -säätiö oli mukana suunnittelemassa lain käytäntöön soveltamista yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja työvoimaviranomaisten kanssa. Tekevän mallissa kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan sekä omissa valmennusyksiköissä että kuntien eri toimipisteissä ja myös järjestöjen erilaisissa projekteissa ja toimintapaikoissa. Tehdyn sopimuksen mukaan 30 työtoimintapaikkaa on Tekevän omissa valmennusyksiköissä ja 30 Tekevän ulkopuolissa palvelupaikoissa. Työtoiminnan lisäksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua säännölliseen ryhmätoimin-

10 taan. Kuntouttavalla työtoiminnalla on oma, vuoden lopussa Tekevään palkattu koordinaattori. Tekevän ulkopuolella toteutettava kuntouttava työtoiminta tapahtuu Ponnari onnari -projektissa. Sen käytännön toiminnasta vastaa kolme vuoden 2001 lopussa avoimella haulla valittua palveluohjaajaa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella toimiva nuorten projekti Nuoret Sankarit arit aloitti toimintansa keväällä Sen tavoitteena oli tarjota syrjäytyneille nuorille psyko-fyysis-sosiaalisia kuntoutuspalveluja. Nuoret Sankarit toimi vuoden 2001 aikana yhden ohjaajan työpanoksella kuntouttavan työtoiminnan pilottina ja on vuoden 2002 alusta alkaen osa Tekevän tarjoamia kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Vuoden 2001 aikana Nuoret Sankarit -projektissa oli kymmenen nuorta. Kieso -projektia suunniteltiin vuoden 2001 aikana osaksi alueellista Equal -hanketta, mutta lopullisessa valinnassa alueellinen hanke ei saanut rahoitusta. Kieso -projektia päätettiin kuitenkin jatkaa yhteistyössä Jyväskylän Katulähetys ry:n ja muiden kierrätysalan toimijoiden kanssa. Kieson tavoitteena on organisoida paikallista kierrätystoimintaa sosiaalisen yritystoiminnan mallilla ja luoda myös uusia työpaikkoja kierrätyksen eri osa-alueilta. Projektin tavoitteena on myös alan ammatillisen koulutuksen kehittäminen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Vuoden 2001 aikana Kiesossa on etsitty erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja suunniteltu vaihtoehtoisia organisaatiomalleja. Työministeriön rahoittama Työssä jaksamishanke käynnistyi heinäkuussa 2001 ja sen tavoitteena on työnohjauksen ja sisäisen koulutuksen avulla parantaa työvalmentajien vuorovaikutustaitoja, pohtia työvalmentajan ammattiroolia ja luoda asiakaslähtöinen palveluprosessi. Projektiin liittyvä työnohjaus on hankittu Jyväskylän Sosiaalipedagogisesta keskuksesta. Projektiin liittyy sisäisenä koulutuksena myös valmentajan oman työn arviointiin liittyvä koulutusosio. Työvoimapoliittisina valmentavina koulutuksina Tekevässä toimivat rakennusalan perustutkintoon valmentava koulutus Rapeva sekä loppuvuodesta 2001 käynnistynyt metallin valmentava koulutus nuorille. Koulutukset ovat TE -keskuksen rahoittamia ja kummassakin projektissa tavoitteena on löytää nuorille työja harjoittelupaikkoja alan yrityksistä sekä tukea nuoria myös ammatillisten koulutuspaikkojen löytämisessä. Edellinen Rapeva päättyi kesäkuussa 2001 ja TE - keskuksen kanssa sovittiin jatkorahoituksen hakemisesta. Rapeva 2 käynnistyi lokakuussa Rapevassa oli v kuusitoista nuorta. Metallin valmentavassa koulutuksessa on ollut kahdeksan nuorta. Valmentavat koulutukset jatkuvat vuoden 2002 aikana ja TE -keskuksen kanssa neuvotellaan myös projektien jatkosta, sillä kokemukset sekä rakennusalan että metallin koulutuksissa ovat olleet hyviä. 10

11 Teksti Päivi Strandén, kuva Matti Salmi Jyväskylä 2/2002 Kaupunki ja Tekevä tekevät yhteistyötä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien aistyöttömien työllistämiseksi Aslak on opetusviras- ton monitoimimies Koulupostin lajittelua, kaupassa käyntejä, pieniä korjaustöitä, kahvin keittoa, kopiointia. Siinä joukko asioita, joiden parissa opetusvirastoon Vapaudenkadulle palkattu Aslak Karstén askaroi 30-tuntisen työviikkonsa aikana. Jyväskylän kaupungin ja Työvalmennussäätiö Tekevän yhteistyö työllistymiseen tukea tarvitsevien työllistämiseksi käynnistyi viime syksynä. Nyt kaupungin yksiköissä harjoittelee ja työskentelee lähes kymmenen Tekevän Palkkarappu-projektin kautta työelämään pyrkivää henkilöä. Opetusvirasto teki Aslak Karsténin kanssa määräaikaisen työsopimuksen tammikuun alussa. 25-vuotiaan Karsténin ura opetusviraston määräaikaiseksi työntekijäksi urkeni Tekevän Palkkarappuprojektin työvalmennuksesta, jossa aluksi muun muassa arvioitiin hänen mahdollisuuksiaan työelämässä, parannettiin työtaitoja ja tunnistettiin erilaisia työn kannalta tärkeitä voimavaroja. Tuettu työkokeilu alkoi marraskuun alussa. Opetusviraston suunnittelija Marita Kovanen sanoo, että Karstén tuli virastoon melkoisen kiireen keskelle. Hänelle oli ajateltu monenlaisia työtehtäviä, mutta selvästi edettiin liian nopeasti. Tekevän työvalmentajan, Leena Laurilan kanssa työtehtäviä selkiytettiin ja muutenkin Laurila toimenkuvaansa kuuluen selvitteli tilannetta viraston henkilökunnan kanssa. - Tekevän apu konkretisoitui tässä kiireen keskellä, Kovanen toteaa. Hänen mielestään Karsténin työsopimus olisi saattanut jäädä kokonaan syntymättä, ellei työvalmentajan apua olisi ollut käytettävissä. Edelleenkin, vaikka työsopimus on kirjoitettu, Leena Laurila ja Tekevässä äskettäin työvalmentajana aloittanut Tiina Loivamaa 11 jatkavat Karsténin tukena Palkkarappu-projektin ideaa noudattaen. Tuettu työ kiinnostaa Nimensä mukaisesti Palkkarapussa edetään askelma kerrallaan. Työvalmennuksen jatkeeksi valmentajan tehtävänä on löytää henkilölle harjoittelu- tai työpaikka, jossa työtehtävät räätälöidään hänelle sopiviksi. Yhteistyö jatkuu edelleen työpaikalla, jossa työvalmentaja opastaa työntekijää tehtäviinsä sekä perehdyttää työyhteisön ottamaan uuden jäsenen vastaan.

12 Valmentajan rooli riippuu hyvin paljon siitä, minkä verran tukea työntekijä tarvitsee ja miten paljon työyhteisö haluaa käyttää valmentajan apua. Tekevä toimii työpaikan pelisääntöjen mukaan. Palkkarappu-projekti käynnistyi Tekevässä runsas vuosi sitten. Viime vuonna 26 henkilölle löytyi työvalmennuksen jälkeen tekemistä, heistä työsopimuksen solmi kaikkiaan kymmenen, työkokeilussa tai -harjoittelussa vuoden lopussa oli 11 henkilöä. Marita Kovasen mukaan opetusvirastossa halutaan opetella lisää, miten tuettua työtä voidaan opetustoimen sisällä hyödyntää. Hän uskoo, että kouluista, joita kaupungissa on runsaat 30, voisi jatkossa löytyä uusia työpaikkoja Palkkarappu-projektin tarpeisiin. Opetusviraston myönteiset kokemukset saattavat hyvinkin madaltaa koulujen kynnystä ottaa vastaan tuetun työn tekijöitä. Leena Laurilan mukaan opetusvirasto on ollut Jyväskylässä päänavaaja tuetun työllistämisen suhteen ja selvästi innostunut ottamaan haasteen vastaan. Ammattitaito ajan tasalle Myös Total Kiinteistöpalvelut, kaupungin vesilaitos ja Jyväskylän maalaiskunta ovat palkanneet Palkkarapun työvalmennettavia. Totalilla on tällä hetkellä palkkalistoillaan kolme työvalmennuksen läpi käynyttä siivoojaa, vesilaitoksella yksi. Näiden ihmisten kohdalla kyse on ollut ammattitaidon laittamisesta ajan tasalle ja sen jälkeen Tekevä on avustanut työhakemuksen teossa. - Totalilla on koko ajan ovi auki, Tekevän työvalmentaja Leena Laurila arvioi tyytyväisenä. Työvalmentaja Tiina Loivamaa etsii työpaikkoja yrityksistä, mutta hän hoitaa suhteita myös kaupungin kulttuurivirastoon, jossa on tällä hetkellä yksi työvalmennuksessa oleva harjoittelija. Loivamaan mukaan virastosta otettiin itse yhteyttä Tekevään ja hyvän vastaanoton saaaneen harjoittelijan työtehtäviä haluttaisiin jo lisätäkin. Leena Laurila pitää Palkkarappuun useimmiten kuuluvaa harjoittelujaksoa tärkeänä. Sen aikana sekä työnantaja että työntekijä voivat rauhassa arvioida, voidaanko jatkossa ryhtyä neuvottelemaan työsopimuksesta. Toisinaan työntekijä ei ole valmis jatkamaan ja silloin hän ikään kuin astuu muutaman portaan takaisin päin. Palkkarapun tehtävänä on siinä tapauksessa katsella hänen kanssaan uutta suuntaa kohti työelämää. Myös kaupungin viidessä päiväkodissa työskentelee Palkkarapun valmennettavia, oppisopimuksella lähihoitajiksi kouluttautuneita henkilöitä, joiden työtehtäviä Laurila ja Loivamaa neuvottelevat työsuhteiksi. Heillä on jo työpaikka päiväkodeissa, mutta palkanmaksu tapahtuu Tekevän kautta, kuten tapahtuu myös Vaajakosken lukio ja yläasteella työskentelevän työvalmennettavan kohdalla. 12

13 TEKEVÄ-SÄÄTIÖN TALOUDELLINEN ASEMA Säätiön taloudellisesta asemaa on analysoitu kahta tarkastelutapaa käyttäen: Säätiön talousprosessin analysointi Yhteiskunnallisen kannattavuuden analyysi (SYTA-malli) Säätiön sisäistä taloudellista tilannetta kuvataan tilinpäätösanalyysiin ja kassavirtavirtalaskelmaan perustuvina tunnuslukuina. Analyysi on esitetty trendimuutoksina ja vertailuna muiden vastaavaa toimintaa harjoittavien yhteisöjen tunnuslukuihin. Säätiön taloudellinen asema Tyypillisesti talousprosessien tilinpäätös- ja rahavirtalaskelmilla analysoidaan tutkittavan talousyksikön kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Se miten analyysia painotetaan ja mitä tunnuslukuja käytetään, riippuu talousyksikön toiminnan luonteesta. Säätiön taloudelliselle toiminnalle on tyypillistä kaksi perusperiaatetta: " toiminta ei- voittoatuottavassa, yleishyödyllisessä tarkoituksessa " taloudellisen riskinoton välttäminen Ensimmäisen periaatteen mukaan liiketaloudelliset pääomien tuottolaskelmat eivät sovellu säätiön kannattavuuden mittareiksi. Tässä varsinaisen toiminnan kannattavuutta mitataan toimintakatteella ja investointien tulorahoitusosuudella. Taloudellisen riskinoton välttämistä kuvataan omavaraisuus- ja velkaantumisasteen muutoksella ja kykyä suoriutua lyhyen aikavälin velvoitteista maksuvalmiustunnusluvulla. Tunnusluvut on laskettu oikaistujen tilinpäätöstietojen mukaan. Taulukko 5. Talousprosessia koskevat tunnusluvut ja toimialavertailu Toimialan keskiarvo Toimintakate 2,2 % -0,9 % 4,6 % 0,7 % Omavaraisuusaste (%) 1 11,8 % 13,8 % 29,0 % 30,0 % Velkaantumisaste (%) 2 0,0 % 8,7 % 3,7 % 21,9 % Maksuvalmius 3 1,0 0,9 1,1 1,5 Tulorahoituksen 4 riittävyys - -0,87 3,66-0,83 1 Oma pääoma/taseen loppusumma 2 Korollinen pitkäaikainen velka / taseen loppusumma 3 Rahavarat + saamiset / lyhytaikainen velka 4 Toiminnan tulorahoitus/(investoinnit+velan lyhennys) 5 Toimialan keskiarvoluvut laskettu Raina-, Laptuote-, Rovanniemen Monitoimikeskus-,Honkalampi ja Tekevä-säätiön tilinpäätöksistä v Esitettyjen tunnuslukujen perusteella säätiön talous on kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana kehittynyt suotuisasti ja verrattuna vastaaviin yhteisöihin vähintäänkin hyvin. Varauksena on kuitenkin huomioitava, että säätiö on vastikkeetta saadun käyttöomaisuuden turvin välttynyt osasta alkuinvestointeja, mikä jossain määrin yliarvioi vakavaraisuutta ja kannattavuutta. Kuitenkin tekemänsä investoinnit säätiö on varsin hyvin kyennyt rahoittamaan omalla tulorahoituksella, mikä kuvaa yleishyödyllistä, riskinottoa karttavaa taloudenhoitoa. Toimialan tunnuslukuihin vertaaminen on lähinnä suuntaa-antava johtuen säätiöiden vaihtelevista toimintatavoista ja historioista. Lisäksi on huomioitava mahdollinen normaalitoiminnasta poikkeava vertailuajankohta. Tekevän yhteiskunnallisen kannattavuu- den arviointi julkisen rahoituksen näkökulmasta Sosiaalisten yritysten toiminnan analyysimallilla (SYTA -malli) pyritään selvittämään julkisen sektorin säätiöön sijoittaman nettopanostuksen aikaansaamia tuottoja vertaamaan niitä vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa säätiötä ei olisi ollut. Tekevän yhteiskunnallinen kannattavuus saadaan vertaamalla säätiön tuottamaa taloudellista tulosta ja sen asiakasryhmilleen tarjoamia sisällöllisiä palveluja vaihtoehtoiseen tilanteeseen. Tulokset on laskettu tilikauden 2001 tilipäätöstietojen pohjalta. Tekevän toimintaan on tutkitulla ajanjaksolla panostettu n euroa enemmän, kuin mitä vaih- 13

14 toehtoisessa tilanteessa yhteiskunnan minimipanos samoihin henkilöihin olisi ollut. Tällä panoksella on saatu aikaan seuraavat taloudelliset tulokset: " nettoansiot ovat n euroa suuremmat kuin vaihtoehtotilanteessa. Tämä nettoansioiden lisäys kohdistuu kokonaisuudessaan sosiaalisin perustein palkattuun henkilöstöön. " yksityissektorilta on ostettu tuotteita ja palveluja n euron arvosta. Tätä yksityissektorin rahavirtaa ei olisi muodostunut vaihtoehtotilanteessa. " organisaation kehittämiseen ja toiminnan edellytysten turvaamiseen on varattu n euroa Kun yhteiskunnan panostus on ohjautunut Tekevän kautta asiakasryhmien aktiivitoimintaan, on jo pelkästään ao. ryhmien saama nettoansiolisä toimintaan kohdistunutta nettopanosta suurempi. Tämän lisäksi tulevat alueen yksityissektorille kohdistuneet ostot ja organisaation omaan toimintaan (poistot ym.) kohdistuneet panokset, jotka turvaavat toiminnan kehittämistä. Sisällöllistä tulosta voidaan arvioida tarkastelemalla niitä aktiviteetteja ja toteutumia, joita Tekevä -säätiö on toteuttanut tutkitulla ajanjaksolla. Nämä aktiviteetit ja toteutumat voidaan jakaa seuraavien otsikoiden alle: " ohjaavan organisaation kehittämiseen kohdistuvat panostukset " kohderyhmien sosiaalisien valmiuksien kasvattamiseen kohdistuvat panokset " kohderyhmien ammatillisten valmiuksien kasvattamiseen kohdistuvat panokset. " kohderyhmien sijoittuminen työllistämisjakson jälkeen Näiden sisältötoiminnan aktiviteettien ja -tulosten yhteishinnaksi voidaan laskea toimintaan osoitettu lisäpanos euroa, koska ne ovat syntyneet vain aktiivisen toiminnan (toteutuma) vallitessa. Passiivitilanteessa (vaihtoehto) näitä tuloksia ei olisi muodostunut. Tällä panostuksella on saatu euron tulos. SYTA-analyysin tulokset Toteutuma Vaihtoehto Bruttopanos Bruttokustannus Myynti Yksityissektori Organisaatio Palautuvat / kunta Palautuvat / kunta Palautuvat / valtio Palautuvat / valtio Nettopalkat Nettoansio Nettokustannukset ja lisäpanos Toiminnasta aiheutunut nettokustannus Vaihtoehtoinen nettokustannus Toiminnan aiheuttama lisäpanos Taloudelliset tulokset - Nettopalkkojen lisäys Ostot yksityissektorilta Organisaation oma käyttö Yhteensä

15 Päivi Strandén VATES -info 1/2002 Syrjäytymisen uhasta opintoputkeen ja unelmien ammattiin Pesunkestäville autoalan miehille ei kelpaa muu kuin autoihin liittyvä ammatti. Jos opinnot katkeavat kesken tai ammattioppilaitoksen ovet eivät aukea lainkaan, tie on pystyssä ja ammatillisesta koulutuksesta syrjäytyminen uhkana. Kytkin-projekti on polku unelmien ammattiin. Tomiksi esittäytyvältä nuorelta mieheltä jäivät Jyväskylän teknillisen ammattioppilaitoksen opinnot aikoinaan kesken aivan niiden loppusuoralla. Kun päättötyötä ei hyväksytty kolmannellakaan yrittämisellä, motivaatio opiskeluun lopahti. Armeijaan meno tuntui silloin mielekkäämmältä vaihtoehdolta ja opiskelu unohtui sen myötä. Opintoviikkoja valmiista kuljettajan tutkinnosta häneltä jäi puuttumaan vain kolme. Tomi oli jo päässyt työn syrjään kiinni, mutta väärälle alalle, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta suorittaa opinnot loppuun. Jyväskylässä Laajavuorentiellä, Tekevä-säätiön opetusautokorjaamolla oli käynnistetty yhteistyöprojekti, jossa autoalan opintonsa keskeyttäneet tai kokonaan ammattioppilaitoksen ulkopuolelle jääneet saattoivat paneutua opintoihin kullekin yksilöllisesti räätälöidyllä tavalla. Tällä hetkellä 23-vuotias Tomi tekee uutta päättötyötä aiheesta, joka kiinnostaa. - Päättötyössä on aina jokin oikea asia, projektikoordinaattori ja yleisten aineiden opettaja Reetta Leppilampi selvittää opiskelua kohtaan heränneen mielenkiinnon syitä. Tomin aiheena on Tekevä-säätiön ajojen tehokkuuden kartoittaminen. Työ tarkistetaan tälläkin kertaa ammattioppilaitoksessa, mutta Leppilampi ei epäile ollenkaan, etteikö se tulisi hyväksytyksi. 15 Tomi kertoo, ettei heti innostunut mahdollisuudesta osallistua Kytkin-projektiin, olihan hän kuitenkin jo mukana työelämässä. - Sitten alkoi näyttämään, että pitää olla ammatti, Tomi muistelee. Kolmen tahon yhteistyötä Kytkin on vuoden 2000 syksyllä alkanut yhteistyöprojekti, jonka ensimmäiset opiskelijat ovat jo siirtyneet joko jatkamaan Jyväskylän teknisen ammattioppilaitoksen autopuolelle tai ovat muualla opiskelemassa. Meneillään olevalla jaksolla on seitsemän vuotiasta opiskelijaa, joilla on kaikilla sama tavoite: autoalan perustutkinnon suorittaminen.

16 Kytkin on Kuhankosken erityisammattikoulun koulutushanke ja opiskelijat ovat Kuhankosken kirjoissa. Tekevä-säätiö tarjoaa oppimisympäristön. Opiskelijat ovat Jyväskylän teknisessä ammattioppilaitoksessa opintonsa keskeyttäneitä tai kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä. Vuoden mittaisen Kytkin-jakson jälkeen opintojen on tarkoitus jatkua ammattioppilaitoksessa. Myös oppisopimuskoulutus on mahdollinen tapa hankkia virallinen ammattitutkinto. Tomin tapaan opinnot voi myös saattaa päätökseen Kytkin jakson kuluessa. Osa mukana olevista pojista olisi päässyt opiskelemaan muihin ammatteihin, mutta projektikoordinaattori Reetta Leppilammen mukaan he ovat autoalan miehiä henkeen ja vereen. Muut ammatit eivät heidän kohdallaan tule kysymykseenkään. - Koulutuksesta syrjäytymisen riski on suuri. Koulutuksen ulkopuolella jääminen on kallistakin. Silloin jää myös työn ulkopuolelle ja usein vielä yhteiskunnallisen vaikuttamisenkin ulkopuolelle, Leppilampi arvioi. Hänen mukaansa projektin tähtäimenä on lopulta kelvollisten veronmaksajien kasvattaminen. Räätälöityä työssäoppimista Tekevän opetusautokorjaamolla Jyväskylässä tapahtuva opetus on räätälöity jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Työssäoppiminen on opintojen avainsana ja varsinaista korjaamo-opiskelua onkin neljänä päivänä viikossa. - Se on oikeaa tuotannollista työtä, jota tehdään asiakkaalle ja ollaan oikeassa työympäristössä, Reetta Leppilampi korostaa. Perjantait ovat teoriapäiviä, jolloin opiskellaan muun muassa äidinkieltä, ruotsia, ammatillista teoriaa ja matemaattisia aineita. Teoriapäivien opetus tapahtuu niin ikään Tekevän tiloissa Laajavuorentiellä. Reetta Leppilampi huomauttaa, ettei Kytkin-projektista ole tehty ammatillisen koulutuksen kilpailijaa, vaan se on oppimistapa, joka palvelee juuri näitä opiskelijoita. Tosin poikia pitää kannustaa kovasti, että he jaksavat suorittaa tutkintonsa loppuun saakka Kytkinjakson päätyttyä. Tärkeää on myös oppia pitkäjänteisyyttä ja asioiden loppuun saattamista. Säännölliseen elämänrytmiin oppiminen on yksi osa opiskelua. - Aamulla kahdeksalta ei enää notkuta tupakalla vaan ollaan haalarit päällä korjaamon puolella, Leppilampi kertoo esimerkkinä. Opiskelupäivien yhteydessä käsitellään myös paljon arkielämän taitoja, puhutaan mahdollisista sakoista tai päihteiden käytöstä. Leppilampi sanoo korostavansa pojille, että myös heidän vapaa-aikansa kuuluu opettajalle, siksi tapahtumia puidaan koulupäivinäkin, usein koko porukan voimin. - Vastuunottamista pitää opetella, Reetta Leppilampi muistuttaa. Pelisäännöt on opittu Koulutuspäällikkö Ilpo Kanerva Jyväskylän teknisestä ammattioppilaitoksesta sanoo, että Kytkin-projekti koetaan oppilaitoksessa todella tarpeelliseksi. Se on hänen mukaansa valtakunnallisestikin ainutlaatuinen tapa auttaa nuoria opintielle. Koulunkäynnin epäsäännöllisyys on suurin opintojen keskeyttämisen syy, johon yritetään kyllä puuttua ajoissa. Myös teoreettiset opinnot tuottavat osalle ylipääsemättömiä vaikeuksia. - He ovat enemmänkin kädentaitajia, Kanerva tarkentaa. Kytkin-jakson jälkeen autoalan opinnot ovat tähän mennessä saatujen kokemusten mukaan sujuneet opiskelijoilta aiempaa paremmin. Kytkimeen osallistuttuaan opiskelijat ovat osoittaneet, että he pystyvät noudattamaan tiettyjä pelisääntöjä, joita ilman opinnoissa ei voi edetä. Kanerva korostaa, että keskeyttäminen on ongelma joka koulutusalasta riippumatta koskee vain pientä opiskelijajoukkoa. Hän huomauttaa, että opintojen keskeyttämistä tapahtuu hyvin paljon myös lukioissa, joista oppilaita siirtyy ammatilliselle puolelle. Kanervan arvion mukaan heistä iso osa keskeyttää myös ammattiin tähtäävät opinnot. 16

17 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2001 Eri organisaatioiden toiminta on yhä enemmän riippuvainen henkilöstövoimavaroista ja muista ei- materiaalisista tekijöistä. Tietotaito, osaaminen ja sen hyödyntäminen ovat entistä merkityksellisempiä organisaation toimintaa arvioidessa. Tällöin arviointi kohdistuu organisaation henkiseen pääomaan: tietoon, kokemukseen, osaamiseen ja niihin liittyviin pehmeisiin arvoihin pikemminkin kuin organisaation fyysisiin ja taloudellisiin pääomiin. Henkilöstötilinpäätös voi sisältää henkilöstön määrää, -rakennetta, työajan käyttöä ja työntekijöiden työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia kuvaavia muuttujia. Kyseessä on enemmän asioiden tilan kuvaus kuin pyrkimys niiden arvojen määrittämiseen. Tekevä -säätiön osalta sovellus on ensimmäinen. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat pääosin saatu palkanlaskennan tilastoinnista. Työhyvinvoinnin osalta tiedot perustuvat kahteen kyselytutkimukseen, jotka tehtiin vuoden välein keväällä 2001 ja Rapor- toinnissa henkilöstö jaetaan kahteen pääryhmään: toimihenkilöt ja työsuhteessa olevat valmentautujat. Toimihenkilöihin kuuluvat työvalmentajat ja varsinainen hallintohenkilöstö. Työllistetyt muodostavat valmentautujien pääryhmän. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät työharjoittelijat, työkokeilijat ja muut ei-palkkasuhteessa olleet palvelujen käyttäjäasiakkaat. Vuonna 2001 säätiöön oli palkkasuhteessa yhteensä 341 henkilöä. Pääryhmittäin he jakaantuivat seuraavasti: Taulukko 6. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2001 Toimihenkilöt Vakituiset 27 Määräaikaiset 8 Työll.tukipalkatut 16 Projektityöntekijät 7 YHTEENSÄ 58 Määräaikaiset 14 % Vakituiset 46 % Työll.tukipalkatut 28 % Projektityöntekijät 12 % Valmentautujat Työllistetyt 176 Oppisopimus 14 T-palkat ilman tukea 26 Kuntoutus 67 Oppisopimus 5 % T-palkat ilman tukea 9 % Kuntoutus 24 % YHTEENSÄ 283 Työllistetyt 62 % 17

18 Työajan käyttö Tekevä-säätiössä oli v käytössä kaksi työajan seurantajärjestelmää. Toinen perustui palkkatilastointiin, toinen työvalmentajien ja toimihenkilöiden kuukausittaiseen työaikakertymään. Kokonaistyöaika a ja tehty työaika Kokonaistyöajalla tarkoitetaan työehtosopimusten mukaista säännöllistä vuosityöaikaa, josta on vähennetty lauantait, sunnuntait ja arkipyhät. Näin laskettu kokonaisvuosityöaika oli viime vuonna maksimissaan 248 työpäivää. Vähentämällä kokonaistyöajasta kaikki poissaolot saadaan tehty työaika (nettotyöaika). Säätiön toimihenkilöiden kokonaistyöaika/työntekijä oli v keskimäärin 208 työpäivää. Poissaoloja (lomat, sairauspoissaolot jne.) kertyi keskimäärin 35 työpäivää. Valmentautujille työpäiviä kertyi keskimäärin 123, mikä vastaa n. 6 kk:n työssäolojaksoa säätiön palveluksessa. Poissaoloja kertyi 26 työpäivää per käyttäjäasiakas. Työajan käyttö toiminnoittain Toimihenkilöiden omiin ilmoituksiin perustuvaa systemaattinen työajanseuranta aloitettiin Seurantatietoja kertyi muutamaa yksikköä lukuun ottamatta yhteensä tuntia. Seurattavat toimintokohteet olivat tuotanto, valmennus, hallinto ja projektit. Saatuja tietoja hyödynnetään erityisesti toiminnan suunnittelussa ja arvonlisäverotuksen kohdentamisessa. Toisaalta myös projekteihin osallistuvilta työntekijöiltä edellytetään tuntikirjanpitoa. Perustuotantoon (valmennus + tuotanto) käytetty työaika on seurantatietojen perusteella keskimäärin 78 % työvalmentajien kokonaistyöajasta. Loppuaika jakaantuu jokseenkin tasan projektitoimintaan ja hallinnolliseen työhön. Työajan jakautuminen autuminen 2001, toimihenkilöt 13 % 3 % 1 % 83 % Työajan jakautuminen autuminen 2001, valmentautujat 12,3 % 5,9 % 3,1 % 78,7 % Tehty työaika Vuosilomat Sairaus / tapaturma Muu poissaolo Tehty työaika Vuosilomat Sairaus / tapaturma Muu poissaolo Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin hieman yli 7 työpäivää valmentautujaa kohden. Toimihenkilöillä vastaava luku oli 6,5 työpäivää. Valmentautujien luvattomien poissaolojen vuoksi menetettiin keskimäärin hieman vajaat puolitoista työpäivää asiakasta kohti. Työhyvinvointi Keväällä 2001 työhyvinvointia kartoitettiin ryhmäkeskusteluissa, joissa oli mukana toimihenkilöiden lisäksi muutamia valmentautujia. Kartoitus tehtiin työhyvinvoinnin kuudella eri osa-alueella asteikolla 1-6, missä suurin arvo antoi tuloksen toimii erittäin hyvin. Alkuvuodesta 2002 tehty työyhteisön toimivuutta koskeva kartoitus suunnattiin toimihenkilöille, joista kyselyyn vastasi vajaat 40. Arviointi tapahtui edelliskyselyn mukaisesti eli mitä kauempana keskipisteestä arvo on, sitä parempi vastaajien mielestä asiantila on. Molemmista kyselyistä kävi ilmi, että työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden tila on Tekevä-säätiössä vastaajien mielestä keskimääristä parempi. Kyselyjen painotuseroista ja havainnointikohteiden erilaisuudesta johtuen asiantilan muutoksesta ei kuitenkaan voi esittää kovin yleisiä johtopäätöksiä. Johtamiseen ja työyhteisön toimintaan liittyvät arviot ovat kuitenkin säilyneet jokseenkin muuttumattomina. 18

19 Sinikka Lehtonen Sytyke 1/2002 Suvi ja Netta valmentautuvat tulevaisuuteen EkoCenterissä Tourulasssa EkoCenterin tiloissa on huone, jonka seinillä roikkuu sianpäitä, enkelinsiipiä ja hassuja hattuja. Vaatetankoihin on nalle ripustanut turkkinsa ja prinsessa riisunut juhlapukunsa. Satumaa-nimisessä naamiaispukuvuokraamossa 17-vuotias Suvi Valkonen ja 18-vuotias Netta Pehkonen valmistautuvat tulevaisuuteen ja oppivat työelämään. EkoCenter on yksi työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn pyrkivän TEKEVÄ-säätiön toimipisteistä. EkoCenter on kierrätyskeskus, jonka yhteydessä toimii kierrätykseen tuoduista vaatteista valmistettuja vaatteita vuokraava Satumaa. EkoCenterissa työnjohtajat ovat valmentajia ja työntekijät valmentautujia. Valmentautujat ovat harjoittelijoita, työkokeilijoita tai YT-tuella työllistettyjä. Työpaikalla ei vain suoriteta tehtäviä vaan myös yhdessä suunnitellaan tulevaisuutta. Neuvoja ja kannustusta Suvi Valkonen on käynyt kymppiluokan, jonka jälkeen hän sai Tekevältä kesätöitä. Pesti sai jatkoa syksyllä, ensin Suvi työskenteli kutomossa ja sitten verhoomossa. Parasta on se, että on jotain tekemistä päivisin. Lisäksi täällä saa työkokemusta ja oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tämä ei ole ihan tavallinen työpaikka, täällä puututaan ihmisen elämään, kannustetaan ja osataan neuvoa, kertoo Suvi. Netta Pehkonen tuli työharjoittelijaksi pukuvuokraamoon tammikuussa. Hän aloitti edellisenä vuonna vaatetusalan opinnot Viitaniemessä, mutta lopetti opinnot puolen vuoden jälkeen. Netta sai työharjoittelupaikan ensin kaupasta ja sitten nuorten taidetyöpajasta. Taidetyöpajasta osattiin ohjata pukuvuokraamoon, ja tekstiileistä kiinnostunut tyttö sai mieleistään työtä. 19

20 TIKKAKOSKI Kirkkotie JYVÄSKYLÄ-VAAJAKOSKI Tuomiojärvi TIKKAKOSKI Oulu,Kokkola 4 E75 13 Olen hakenut opiskelemaan, mutta jos en pääse, niin sitten täällä yhdessä aletaan rakentamaan jotain muuta vaihtoehtoa. Heti kun tulin tänne, teimme valmennussuunnitelman. Olen myös käynyt Tekevän opinto-ohjaajan kanssa juttelemassa., Netta selvittää. Suvilla on Tekevän kanssa työsopimus huhtikuun 10. päivään, EkoCenterissä hän uurastaa näillä näkymin helmikuun puoleen väliin. Tulevaisuuden toiveammattikin liittyy asiakaspalvelutehtäviin. Netalle selviää maaliskuussa, vaihtuvatko kukkopukujen ja pupukorvien suunnittelu ja toteutus tilasomistus-koulutukseen. Ainakin täällä on oppinut kierrätyksestä. Nyt tietää tarkkaan, että mihin viedä mitkäkin jätteet ja miten systeemi toimii, Netta naurahtaa Toimipisteemme Aholaita Vaajakoskentie 9, Jyväskylä puhelin (014) , faksi (014) Ruoka ja puhtaanapitopalvelut MediaTrain graafiset mediapalvelut, kehystämö, kirjansitomo, postitukset EkoCenter verhoilu ja entisöinti, kutomo Tekevä Kokoonpano Tekevä Ompelimo Tekevä Valmennus Projektit EkoCenter Itä-Päijänteentie 55, Jyväskylä Kierrätyskeskus, Naamiaispukuvuokraamo Satumaa Halssilan Pesula Pulmusentie 2, Jyväskylä 1 Itä- Päijänteentie Runkotie 3 Pulmusentie 1km Tekpa/Tonttiosasto, lupanro 39/ Puutyöpaja Onkapannu 8, Jyväskylä Tekninen puutyö, pintakäsittely Savela Laajavuorentie 2, Jyväskylä Opetusautokorjaamo MediaTrain kilpivalmistus EkoCenter polkupyöräkorjaamo Projektit Kytkin Tikkakoski Kirkkokatu 11, Tikkakoski Matkahuolto Tekevä Metalli Vaajakoski Tallilantie 6, Vaajakoski Tekevä Rakennuspalvelut Projektit RaPeVa Tallilantie 7 Puuralantie Asmalammentie Tekniset asiat Helmi-maaliskuussa saatettiin päätökseen Savelan uuden toimipisteen ja Tikkakosken metalliyksikön saneeraustyöt. Alkuvuodesta ompelimon työtiloja järjesteltiin uudelleen, laajennettiin valmentajien toimistoa palaverien pitoa ajatellen ja koneiden sijoittelua parannettiin yleisesti. Keväällä tehtiin aiesopimus Jyväskylän kaupungin kanssa Aholaidan kiinteistöjen ostamista ajatellen ja jätettiin avustushakemus Raha-automaattiyhdistykselle avustuksen saamiseksi kiinteistöjen ostoon. Pesulaan hankittiin uutta koneistusta, mm. mankeli, kuivauslaite ja toinen mattolinko. C-talon ikkunapuitteiden kunnostukseen ja maalaukseen palkattiin nuoria kesätyöntekijöitä kesä-heinäkuun ajaksi. C-talon luokassa suoritettiin mittava lattiaremontti, jossa lattia purettiin kokonaan ja tehtiin uudelleen. Remontista vastasi Tekevän rakennuspalveluyksikkö ja remontin rahoitti Jyväskylän tilapalvelu. Puuverstaan ja rakennuspalveluyksikön yhdistämistä varten perustettiin projektityöryhmä, joka selvitti yhdistämiseen liittyviä asioita, mm. tilojen osalta. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan vapaita toimitiloja seurattiin ja kartoitettiin yleisesti, mutta myös Kieso -projektin tulevia tilatarpeita ajatellen. ATK-puolella tehtiin ohjelmistolisenssikartoitus ja laitteistokartoitus koko Tekevän osalta sekä kehityssuunnitelma vuodelle Tietokoneisiin hankittiin viruksentorjuntaohjelmat. Hankintasopimuksia uudistettiin rautatavarapuolen ja matkapuhelimien toimittajien osalta. Myös sähkö- ja LVI-puolen vuosisopimusta kilpailutettiin. Loppuvuodesta suunniteltiin Tekevän omaa kiinteistönhuoltoyksikköä. 20

21 Työ tuotanto työvalmennus Tekevän valmennuksen keskeisin osa-alue on tuotannon yhteydessä tehtävä työ, työvalmennus. Toimipisteitä on 7, joista viisi Jyväskylän kaupungissa, kaksi Jyväskylän maalaiskunnassa, Vaajakoskella ja Tikka-koskella. Tuotantoaloja on kaikkiaan 15. Tuotanto sisältää tavara- ja palvelutuotantoa yrityksille, julkishallinnolle ja yksityisasiakkaillekin. Osa tuotannosta on alihankintaa, osa omaan tuotekehitykseen perustuvaa ja osa yksityisasiakkaille mittatilauksena tehtyä työtä. Toisensa poissulkevaa rajausta tavara- ja palvelutuotantoon on monilla aloilla hankala tehdä. Asiakaspalvelutaitojen kehittäminen on osa kaikkea valmentautumista. Selkeitä tavaratuotantoaloja ovat puusepänteollisuus, metalliteollisuus ja vaateteollisuus. Yhtä selviä palvelutuotantoaloja ovat autokorjaamo, EkoCenter, kuljetus, matkahuolto, pesula, polkupyöräkorjaamo, siivous ja ruokahuolto sekä verhoomo. Oman palvelualansa muodostaa oppisopimuskoulutus. Välimaastoon sijoittuvat Mediatrain, johon kuuluvat kilpivalmistus, kokoonpano, kehystämö, media ja kirjansitomo sekä rakennuspalvelut. Näiden lisäksi tulevat eri projektit, joista on erillinen selvitys. Puusepänteollisuuden pääosan muodostivat oman tuotannon Paula -puutarhakalusteet ja hirsisten postilaatikoiden valmistus alihankintatyönä. Loppuosa tuotannosta oli erilaisten mittatilaustöiden tekeminen yksityisasiakkaille. Metalliteollisuudessa pääosan töistä muodostivat erilaiset tehdyt hitsaus-, ohutlevy- ja rautarakennetyöt. Myös linja-autopysäkkien opastekilpien kunnostustyöt ovat työllistäneet Metallia. Omaa tuotekehitystä edustaa raaja- ja liikuntavammaisten erityistarpeisiin suunnitellut uimarappuset, jotka tulevat markkinoille vuonna Ompelimossa valmistettiin erilaisia työvaatteita sekä ulkopuolisille asiakkaille että Tekevän omaan käyttöön. Muu tuotanto koostui mm. asusteiden korjausompelusta ja erilaisten sisustustekstiilien ompelusta sisustusalan yrityksille. 21 Autokorjaamo toimii Kytkin -projektin oppimisympäristönä. Työt ovat pääosin ulkoa tulevia normaaleja autokorjaamon asiakastöitä. Tekevän omien autojen huolto vie n. 10% kokonaistyöajasta. Myös Tekevän sisäiset ja ulkoiset kuljetukset on keskitettyautokorjaamon työvalmentajalle. Matkahuollon Tikkakosken asiamiespiste toimii Tekevän metalliteollisuuden tiloissa. Halssilan Pesula toimii sekä itsepalvelu- että palvelupesulana. Palvelupesulan osuus on ollut kasvussa, palvelun käyttäjinä on ollut sekä yrityksiä, julkisyhteisöjä että yksityisasiakkaita. Polkupyöräkorjaamo toimii nimensä mukaisesti. Se korjaa, huoltaa ja kunnostaa polkupyöriä. Polkupyöräkorjaamon kiireisintä aikaa on kevät.

22 Siivouspalvelu toimii Tekevän jokaisessa toimipisteessä. Siivouspalveluja on myyty myös Tekevän ulkopuolelle mm. Total -kiinteistöhuollolle. Ateriapalvelua on järjestetty Aholaidan ja Tikkakosken toimipisteissä. EkoCenter on kierrätyskeskus, joka omalta osaltaan huolehtii lähinnä Jyväskylän seudun kotitalouksilta tulevien tavaroiden kierrätyksestä. EkoCenter huolehtii Jyväskylän kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanotosta, hyötykeräyspisteiden siistimis- ja kunnossapitotöistä, tekstiilikeräysastioiden tyhjentämisestä ja tekstiilien toimittamisesta jatkojalostukseen sekä paristojen lajittelusta ja toimittamisesta Mustankorkea Oy:lle. EkoCenterissä toimii myös naamiaispukuvuokraamo Satumaa, jonka puvut on valmistettu kierrätystekstiileistä. Mediatrainin mediaosasto tarjoaa graafisia mediapalveluita, joihin kuuluvat mm. graafinen suunnittelu, markkinointimateriaalin tuotanto, kopiointipalvelu ja pienpainotyöt, Tekevän omaan käyttöön, yrityksille ja jossain määrin myös yksityisasiakkaille. Media julkaisee kahdesti kuussa ilmestyvää Tekevän tiedotuslehti Valmua. Media on myös Tekevän tiedottajan sijoituspaikka. Kilpivalmistuksen päätuotteita ovat erilaiset opaskyltit, tarrateippaukset sekä erilaisten lahjatarvikkeiden logopainatukset. kokoonpanoyksikön tuotantoon on kuulunut alihankintana tehtävät helpohkot tarkistus-, pakkaus-, ja kokoonpanotyöt. Sähkökiukaiden ohjausyksiköiden kokoaminen ja niihin liittyvien oheistuotteiden tarkastus, pakkaus ja lähettäminen asiakkaalle on muodostanut merkittävän osan kokoonpanon työstä. Kehystämö on Suomen Taidekehystäjät ry:n jäsen ja kuuluu kooltaan Jyvässeuden keskikastiin. Kirjansitomon työ on viime vuosina käynyt läpi melkoisen muutoksen. Erilaisten asiakirjojen, vuosijulkaisujen ja päättötöiden käsinsidonnan ohella erilaisten pahvisten erikoiskoteloiden ja laatikoiden valmistus on merkittävästi työllistänyt kirjansitomoa. Omaan tuotekehittelyyn perustuvaa työtä edustavat erilaiset pahvi- ja nahkakantiset lahjatavaratuotteet kuten käyntikorttikotelot ja erilaiset vieraskirjat. Rakennuspalvelu on tehnyt mm. asuin- ja liikehuoneistojen saneeraus- ja korjaustöitä, valmistanut taloyhtiöille jätekatoksia ja rakentanut siirtolavan päälle sijoitettavia työmaa- ja sosiaalitilakoppeja. Oppisopimuskoulutusta koordinoi opinto-ohjaaja. Tekevän oppisopimuskoulutus on asiakkaan tarpeista lähtevää yksilöllisesti räätälöityä koulutusta, jonka kaikissa vaiheissa opinto-ohjaaja on tarvittaessa mukana. Kaikelle tuotannolle on yhteistä keskittyminen tuotteisiin ja palveluihin, jotka auttavat valmentautujia ylläpitämään ja parantamaan jo hankittua ammattitaitoa tai kouluttautumaan uuteen ammattiin sekä tukemaan valmentautujan jatkosuunnitelmaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen. 22

Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008

Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008 Meritulli-Heinäpään asukasyhdistys ry:n toiminnan analysointi vuodelta 2008 SYTA-mallin mukaisesti esitettynä SYTA-malli Mallin mukaisesti tarkasteltuja organisaatioita tai organisaation osia Suomessa

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301

www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 www.väliasema.fi Nokianvaltatie 25 C 37100 NOKIA Puh (03) 341 1301 Nokian Väliasema ry Hallitus: Jari Haapaniemi, Marita Leppämäki, Kati Mielonen Toiminnanjohtaja Anne Suomala Yksilöohjaaja / ohjaaja Irmeli

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio.

Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Askel eteenpäin! parik säätiö presentaatio. Toimintalinjat kuntoutumisen toimintalinja työelämävalmiuksien toimintalinja oppimisen toimintalinja työllistymisen toimintalinja Tukipalvelut palveluohjaus

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

TALOUSALUEPARLAMENTTI

TALOUSALUEPARLAMENTTI TALOUSALUEPARLAMENTTI NÄKEMYKSIÄ NUORTEN TYÖLLISYYSTILANTEESEEN JA TARJOLLA OLEVIIN PALVELUIHIN HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN SEUDULLA 18.8.2010 Viljo Venäläinen Nuoret työttömänä, yleisimmät ammatit Riihimäen

Lisätiedot

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa

KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ. GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖ GREEN CARE 4.4.2013 Anita Hevosmaa KOKKOTYÖ-SÄÄTIÖN TAUSTA Perustettu 2002; Kokkolan kaupunki, K-P:n koulutusyhtymä, K-P:n sos. psyk. yhdistys, Ventuskartano ry, Villa Elba ja Kokkolan

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA)

MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) MOT JATKO- TYÖLLISTYMISSUUNNITELMA (TELMA) VAIHE AJANKOHTA TAVOITE TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖT MATERIAALI I HOJKS-palaveri Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.0 mennessä Alkutilanteen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

oman työn hedelmä on herkullisin syödä

oman työn hedelmä on herkullisin syödä PARIK-SÄÄTIÖN NYKYTILANNE 600 henkilöä, joista 90 ts, 56 000 vp, henkilökuntaa 36 Kunta TE-keskus,Te-tsto,Typ Eläkevakuutus, Kela Työkunnon ja työelämässä selviytymisen arviot Riittävä tuotannollisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely

Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen. kanssa. Sillan lyhyt esittely Koulutuskumppanuus toisen asteen ammatillisen koulutuksen Sillan lyhyt esittely kanssa Mihin kumppanuutta tarvitaan? Mihin pajat tarvitsevat ammatillista koulutusta, mihin koulutus pajoja? Kumppanuuden

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Tekemällä oppii projekti

Tekemällä oppii projekti Tekemällä oppii projekti Vanajan vankilan vankien työtoiminnan opinnollistaminen Työpaikkakohtainen Mitä voidaan oppia? Opinnollistaminen työpaikan mukaista työskentelyä mitä muuta opitaan? mm. hiljainen

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Ammatillisen tutkinnon osa tekemällä oppien. Ari Reunanen

Ammatillisen tutkinnon osa tekemällä oppien. Ari Reunanen Ammatillisen tutkinnon osa tekemällä oppien Ari Reunanen Mistä valo-valmennuksessa on kyse? Mukana jo n. 20 toimijaa eri puolilla Suomea (järjestöjä, työvalmennussäätiöitä, kuntien työpajoja jne.) Valo-valmennus:

Lisätiedot

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015

Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja. Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 Nuorten oppisopimus rekrytointikanava ja ammattitaidon kasvattaja Tarja Saaren- Seppälä, FT 26.3.2015 SAIRAALAN PUHTAANAPITO JA VÄLINEHUOLTOPALVELUT Korkean hygieniatason takaavia tilojen puhtaanapitopalveluja,

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

TYÖVALMENNUKSEN LAATU

TYÖVALMENNUKSEN LAATU TYÖVALMENNUKSEN LAATU Miksi projektia toteutetaan? 2008 tarve kehittää asiakkaalle yksilöllisiä työvalmennuksen palvelukokonaisuuksia ja näitä tukevia toimintoja, jotka tähtäävät työllistymiseen tai ovat

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

TUETTU TYÖLLISTYMINEN

TUETTU TYÖLLISTYMINEN TUETTU TYÖLLISTYMINEN Pori 8.2.2010 Suvi Pikkusaari Työhönvalmennuksen kehittämiskoordinaattori VATES-säätiö VATES-säätiö Asiantuntijaorganisaatio, joka toimii vammaisten ja osatyökykyisten ihmisten yhdenvertaiseksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä 29.9.2010 MIKSI TYÖPANKKITOIMINTAA? Luodaan hankalasti työllistyville väylä työttömyydestä avoimille työmarkkinoille:

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta

Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Työhönvalmennus asiakkaiden ja palveluntuottajien näkökulmasta Kristiina Härkäpää Lapin yliopisto Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto 2011 1 Työvalmennuksen nykytila ja kehittämistarpeet (2009-12) rahoittajina

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011

Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään. Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä. Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 Valtakunnallinen työpankkikokeilu - väylä työelämään Kokeilujen tuloksia ja johtopäätöksiä Aarne Kuusi, Edupoli 16.02.2011 TYÖPANKIT Mukana neljä sosiaalista yritystä. Kolmella sosiaalinen omistajatausta

Lisätiedot

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin:

Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi kunnan koko huomioon ottaen ainakin: JOROISTEN KUNTA HENKILÖSTÖ- JA KOULUTUSSUUNNITELMA 214 1. Johdanto Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa määrää, että kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet. 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku. Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet 10.3.2015 Valtakunnalliset työpajapäivät Turku Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sosiaalisen työllistämisen toimiala on yhteiskäsite heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Seinätön valmennus - uhka vai mahdollisuus? Outi Rautio Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvien valmennus- ja ohjauspalvelujen avulla pyritään

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka

Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka UUSIX-VERSTAAT ALOITTI TOIMINTANSA 9.12.1997 Kyläsaaressa, entisen jätteenpolttolaitoksen saneeratuissa tiloissa.

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki

18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki 18.4.2012 Eija Rissanen, Tukeva-työvalmennussäätiö Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Vuodenvaihteessa - väkiluku 97 433 - Työttömyys 10,7 % (4 958 henkilöä) 2/12 10,5 % (4882 henkilöä) - Nuorisotyöttömyys

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009

OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009 OPISKELIJOIDEN KESÄTYÖKYSELY 2009, n = 315 1 Tiivistettynä 2 Keskeiset tulokset 3 Kuvat 1 TIIVISTETTYNÄ Rakennusalaa opiskelee yliopistotasolla enemmän ja lahjakkaampaa ainesta kuin aikoihin. Työnteko

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula

TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013. Anne Kumpula TYÖVOIMAN MAAHANMUUTTO - TE-TOIMISTOJEN PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Kansainvälisten opiskelijoiden uraohjaus 22.5.2013 Anne Kumpula 2000 1800 1600 1400 1858 Pirkanmaan maahanmuuttajat työllisyyskoodin mukaan

Lisätiedot

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola

Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla. Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Sosiaalisen kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet Vantaalla Palveluohjaaja Kristina Kortelainen Hankevastaava Camilla Sippola Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos 12 kk Työvoima

Lisätiedot

2012 Osavuosikatsaus 1-9

2012 Osavuosikatsaus 1-9 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

Aktivointia vai ei. Mitä maksaa työllisyyden hoidosta luopuminen

Aktivointia vai ei. Mitä maksaa työllisyyden hoidosta luopuminen Aktivointia vai ei Mitä maksaa työllisyyden hoidosta luopuminen Aktivointia vai ei Työllistäminen maksaa mitä maksaa kun jätetään työllistämättä, kuntouttamatta ja kouluttamatta? Ikävä totuus on, että

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 Voiko ilmastonmuutosta hillitä jätteenkäsittelyn avulla? Helka Linna, toimitusjohtaja Jupiter-säätiö 1 Jupiter-säätiön tarkoitus työllistää nuoria,

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot