Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallinto 4 Valmennuspalvelujen tuottaminen 5 Kehittämistyö ja projektit 9 Aslak on opetusviraston

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallinto 4 Valmennuspalvelujen tuottaminen 5 Kehittämistyö ja projektit 9 Aslak on opetusviraston"

Transkriptio

1 TEKEVÄN VUOSI 2001

2 Sisällysluettelo Toimitusjohtajan katsaus 4 Hallinto 4 Valmennuspalvelujen tuottaminen 5 Kehittämistyö ja projektit 9 Aslak on opetusviraston monitoimimies 11 Tekevän taloudellinen asema 13 Syrjäytymisen uhasta uraputkeen ja unelmien ammattiin 15 Henkilöstötilinpäätös 17 Suvi ja Netta valmistautuvat tulevaisuuteen EkoCenterissä 19 Tekniset asiat 20 Työ - tuotanto - työvalmennus 21 Postilaatikkoja hirrestä, Eväsasemia - yhteistyötä Epira Oy:n kanssa 23 Oppia ikä kaikki - oppisopimuskoulutus Tekevässä 24 Tapahtui Tuloslaskelma Tase Tilintarkastuskertomus 28 Hallitus ja valtuuskunta 29

3 TOIMINTA-AJATUS Tekevän tarkoituksena on yksilön työ- ja toimintakyvyn parantuminen työn avulla yksilön ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla PERUSTAJAT Invalidiliitto ry Jyvälän Kannatusyhdistys ry Jyväskylän Katulähetys ry Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Jyväskylän Seudun mielenterveysseura ry Kuurojen Liitto ry Sininauhaliitto ry

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Jyväskylän seudulla oli vuoden vaihteessa asukasta. Alueen asukasluku kasvoi viime vuonna 2100 henkilöllä eli 1,5%:lla väestöstä. Työllisyyden kasvu jatkui koko viime vuoden ajan. Alueen työllisyys kasvoi nopeammin kuin työllisyys koko Keski-Suomessa tai koko maassa. Jyväskylän seudun nopeasta kasvusta huolimatta työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt korkeana. Uudet työpaikat ja pitkäaikaistyöttömyys eivät ole kohdanneet. Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden asema työmarkkinoilla on entisestään vaikeutunut. Pitkään jatkuva työttömyys on iso yhteiskunnallinen ongelma. Yksilön kannalta työttömyyden aiheuttamat ongelmat ovat usein vielä suurempia. Toimintavuoden aikana keskityimme seudullisen verkostoyhteistyön kehittämiseen. Kehittämisen tavoitteena on ollut Tekevän roolin vahvistaminen seudullisessa yhteistoiminnassa. Syksyllä 1999 aloitettu palvelujen tuotteistaminen on tuonut monia haasteita yhteistyölle. Yhteisten pelisääntöjen rakentaminen palvelujen tilaajien ja Tekevän välille on ollut yksi kehittämistavoite. Peruspalveluja tuotettiin viime vuonna saman verran kuin edellisenä vuonna. Määrä jäi kuitenkin noin kymmenen henkilötyövuoden verran tavoitteesta. Tärkeimpinä syinä siihen, ettei tavoite toteutunut, oli työvoimatoimiston määrärahojen väliaikainen loppuminen viime vuoden kesällä sekä uusien valmennuspalveluiden aloittamisesta johtuneet käynnistysongelmat. Vuosi 2001 oli myös kehittämisen vuosi. Kehittämisen kannalta merkittävä päänavaus oli pääsy Rahaautomaattiyhdistyksen avustuksen saajaksi. Raha-automaattiyhdistyksen tuella voitiin käynnistää toiminta kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen yrityksen mallin kehittämiseksi Jyväskylän seudulle. Syksyllä käynnistyi työministeriön rahoittama työssä jaksamisohjelma. Ohjelman tavoitteena on henkilöstön jaksamisen tukeminen käynnissä olevassa muutosprosessissa. Keväällä 2001 ja helmikuussa 2002 tehtyjen kyselyjen perustella tavoitteessa on onnistuttu hyvin. Niiden mukaan henkilöstön työhyvinvointi ja viihtyvyys on Tekevässä keskimääräistä parempi. Tekevästä tehtiin kuluneen toimintakauden ajalta Sosiaalisen Yhteisön Toiminnan Analyysi. Analyysin teki tutkija Tuomas Leinonen Kajaanista. Analyysimallia (SYTA) käyttäen voitiin arvioida Tekevän yhteiskunnallista kannattavuutta taloudellisesti. Saavutimme toiminnalle asetetut tavoitteet toimintavuonna hyvin. Myös taloudellinen tulos toteutui vähintään tyydyttävästi. Säätiön tavoitteena oli ja on kehittyä alueelliseksi monipalvelukeskukseksi. Keskuksen osaamisalueita ovat kuntoutus, koulutus, työkyvyn arviointi, työkokeilut, työhön valmennus, työpaikan etsintä ja työllistäminen. Vuoden 2001 aikana 4 osaaminen kehittyi kaikilla osa-alueilla. Kehittämisen varaa jäi myös seuraavalle vuodelle. Yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista on asianmukaisen tilastointijärjestelmän hankinta ja käyttöönotto. Kaikille Tekevän toimintaa myönteiseen suuntaan kehittäneille työntekijöille, yhteistyökumppaneille ja luottamushenkilöille lämmin kiitos kuluneesta vuodesta HALLINTO Valtuusk altuuskunta unta Tekevä -säätiön valtuuskunta kokoontui toimintavuoden aikana kaksi kertaa. Kevätkokouksessa käsiteltiin edellisen vuoden toimintakertomus ja tilinpäätös sekä myönnettiin vastuuvapaus tilivelvollisille päättyneeltä tilikaudelta. Syksyn kokouksessa käsiteltiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2002 sekä valittiin säätiön hallitus. Hallitus Harri Halttunen Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Hallituksen kokoukset painottuivat kevätkaudella sääntömääräisten asioiden lisäksi tukemaan operatiivisen toiminnan kehittymistä ja talousseurantaa. Vuoden toisella puolikkaalla kokouksiin tulivat mukaan tulevan toiminnan suunnitteluun liittyvät elementit. Näitä olivat mm. strategian tarkastelu, operatiivinen toimintasuunnitelma ja Tekevän toiminta-alueen laajentaminen ympäristökuntiin.

5 VALMENNUSP ALMENNUSPAL ALVEL VELUJEN TUOTTAMINEN Valmennuspalvelujen tuottamisesta pyrittiin tekemään tietoisemmin palvelunkäyttäjän, tilaajan ja Tekevän yhteinen kolmikantasopimus. Toimintatavalla hyödynnetään yhteistyökumppaneiden yhteisestä valmentautujasta aiemmin saama kokemus ja tieto. Näin saatiin aiempaa useammin tilaajan näkemys ja toiveet valmennukselle. Samalla kehitettiin valmennusprosessiin liittyviä arkipäivän yhteistyö-käytäntöjä. Jokaiselle valmentautujalle pyrittiin tekemään hänen henkilökohtaisista tarpeistaan lähtevä, tavoitteellinen, kirjallinen valmennussuunnitelma. Suunnitelman toetutumista seurattiin ja arvioitiin. Työvalmennuksessa pyrittiin saamaan Tekevässä tehtävä tuotannollinen työ tukemaan paremmin valmentautujien henkilökohtaisia kehittymis-tarpeita. Palvelut tuotteistettiin ensimmäisen kerran, peruspalveluna oli valmennusyksiköissä tehty työ. Peruspalvelua tukevilla lisäpalveluilla vastattiin työllistymiseen, kouluttau-tumiseen ja arkielämän hallintaan liittyvien taitojen parantumiseen. Jokaiselle, varsinkin työelämässä, tärkeitä vuorovaikutustaitoja pyrittiin kehittämään vakiinnuttamalla Tekevään mahdollisimman avoin ja kannustava yhteisökokouskulttuuri. Taulukko 1. Valmennuspalvelujen tuottaminen Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle (jakso = 1 kk) Tavoite Toteuma Toteuma Jaksoja Jaksoja % Peruspalvelu: Palkkaperusteinen työvalmennus Ei-palkkaperusteinen työvalmennus Lisäpalvelut: Kpl Kpl % Toimintakyvyn arviointi Työelämään tutustuminen Työelämään oppiminen Työtaitojen parantuminen Voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen Työhön hakeutuminen Opiskelemaan hakeutuminen Lisäpalveluja yhteensä Toimintakyvyn arviointi Opiskelemaan hakeutuminen Työelämään tutustuminen Työhön hakeutuminen Työelämään oppiminen Työtaitojen parantuminen Voimavarojen tunnistaminen ja kehittäminen Toimintakyvyn ylläpitäminen ja parantuminen 5

6 Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle tuotettiin yhteensä 2286 jaksoa. Kun huomioidaan Kelalle ja muille kunnille tuotetut 144 valmennusjaksoa, tapahtui vuonna 2001 vähennystä 162 jaksoa. Palkkaperusteisen työvalmennuksen tuottaminen peruspalveluna ei toteutunut tavoitteiden mukaisesti, vaan tavoitteesta jäätiin 9%. Syynä oli työvoimahallinnon tukityöllistämiseen tarkoitettujen määrärahojen loppuminen jo heinäkuun lopussa. Vaikka tukityöllistämisen määrärahoja saatiin lisää, ei syntyneen katkoksen aiheuttamaa vajetta pystytty loppuvuotena paikkaamaan. Jyväskylän kaupungin osalta vajaus oli suurempi, mikä johtui tukityöllistettyjen suuresta määrästä suhteessa Jyväskylän maalaiskuntaan. Ei-palkkaperusteinen työvalmennus puolestaan toteutui 6% asetettua tavoitetta suurempana. Tällä yritettiin osaltaan paikata tukityöllistämisen yllättävää vähentymistä. Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän maalaiskunnalle ostopalvelusopimuksin tuotettujen työvalmennuspalvelujen lisäksi Tekevällä oli ostopalvelusopimus Kelan kanssa mielenterveyskuntoutujien työhön valmennuspalvelujen tuottamisesta. Kelalle näitä valmennuspalveluja tuotettiin 102 jaksoa. Muille kunnille tuotettiin, tapauskohtaisesti sopien, yhteensä 42 työvalmennusjaksoa. Lisäpalvelujen tuottaminen loppuun saakka (77%) vuoden 2001 puolella jäi selkeästi asetetusta tavoitteesta. Syynä olivat seuraavat tekijät:! palvelut tuotteistettiin ensimmäisen kerran ja tuotteistusprosessi kesti aivan vuoden 2000 lopulle! koulutus palvelujen tuottamiseen toteutettiin pääosin vasta tammikuun alussa! palveluiden tilaajien ja palveluihin ohjaavien tahojen informointi tapahtui tammi helmikuussa! lisäpalvelujen varsinainen tuottaminen käynnistyi vasta maaliskuun alussa! osa lisäpalveluista oli mitoitettu liian pitkiksi, useita kuukausia kestäviksi. Esim. kuukauden työharjoittelussa tai työkokeilussa olevalle ei voitu tuottaa 2 kk tai pidempään kestäviä lisäpalveluja! vuoden loppukuukausina suuri osa lisäpalveluista ei kerinnyt pitkäkestoisuutensa vuoksi toteutua vuoden loppuun mennessä. Lisäpalvelujen tuottamisen kokonaistavoite oli 690 kpl ja vuoden loppuun mennessä toteutuneita lisäpalveluja oli 533. Aloitettuja, mutta vasta vuoden 2002 alkukuukausina päättyviä lisäpalveluja toteutui lisäksi 148 eli yhteensä lisäpalveluja tuotettiin 681, joten viiveellä tavoite likimain saavutettiin (99%). Määrälliset tavoitteet, lisäpalvelujen ensimmäisestä tuotteistamisesta johtuen, poikkesivat kaikkien palvelujen osalta runsaasti tavoitteestaan. Lisäpalvelujen tuottamisesta saatiin hyvää kokemusta valmennuspalvelujen tuotteistamisesta. Nyt tiedetään enemmän siitä, millaisia palvelutuotteita tarvitaan, miten niitä pitäisi tuottaa ja miten pitkäkestoisia niiden tulisi olla. Tiedetään myös, mitä kannattaa tuottaa työvalmennuksen tueksi valmennusyksikössä tapahtuvan työn yhteydessä ja mitä esim. erilaisina ryhmäpalveluina. 6

7 Valmentautujat Vuoden 2001 aikana oli 470 valmentautujaa, joista jyväskyläläisiä 355, Jyväskylän maalaiskunnasta 100 ja muualta 14. Heidän keski-ikänsä oli 33,3 vuotta. Jyväskylän maalaiskunta 21 % Muut 5 % Taulukko 2. Valmentautujien ikärakenne Henkilöä % v v Yht Jyväskylän kaupunki 76 % % % % Henkilöä % Tukityöllistettynä Työharjoittelussa Työkokeilussa Kuntouttavassa suojatyössä Ammatillisessa ja valmentavassa koulutuksessa Kehittämisprojekteissa 28 6 Kesätyössä 17 3 Yhteensä Työharjoittelussa Tukityöllistettynä Kesätyössä Työkokeilussa Nuorten määrä väheni 3% ja yli 50-vuotiaiden osuus kasvoi 2% vuoteen 2000 verrattuna. Palvelunkäyttäjistä 298 (63%) oli työsuhteessa ja loput työharjoittelu- työkokeilu- tai muussa valmennussuhteessa. Kehittämisprojekteissa Kuntouttavassa suojatyössä Ammatilillisessa ja valmentavassa koulutuksessa 7

8 Taulukko 3. Valmentautujien sopimussuhde Tekevä tekee yhteistyötä erilaisten ammattioppilaitosten kanssa. Vuoden aikana Tekevässä oli 22 oppilaitosharjoittelijaa. Tekevästä lähti vuonna 2001 pois 274 valmentautujaa. Heistä sijoittui työhön, koulutukseen tai muuten tavoitteen mukaisesti 35,4% (40,4% vuonna 2000). Vuosi 2001 Taulukko 4. Tekevästä poislähteneiden sijoittuminen vuonna 2001 Henkeä % Muu tavoitteen mukainen sijoittuminen Työtön Työhön Koulutukseen tai suoritti Tekevässä ammattitutkinnon Muu tavoitteen mukainen sijoittuminen 19 7 Työtön Keskeytti 18 4 Muu tai ei tietoa Yhteensä Koulutukseen tai suoritti Tekevässä ammattitutkinnon Työhön Keskeytti Muu tai ei tietoa Vuosi 2000 Klubitalolle / päiväkeskukseen Ohjatusti kotiin / eläkkelle Armeijaan Koulutukseen Työhön Perusti yrityksen Suoritti ammattitutkinnon Työharjoitteluun / työkokeiluun 8

9 KEHITTÄMISTYÖ TÄMISTYÖ JA PROJEKTIT Sosiaalisen yrityksen tutkimus- ja kehittämisprojekti on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama projekti, jonka tavoitteena on vuoden 2003 loppuun mennessä kehittää Jyväskylän alueelle sosiaalisen yrityksen toimintamalli. Projektin toinen keskeinen osa-alue on valmennuskeskustoiminnan kehittäminen. Tekevän hallitus hyväksyi tarkennetun projektisuunnitelman kokouksessaan Sosiaalisen yrityksen toimintamallin kehittämisen pilottina toimii kotityöpalveluyritys Kotivuokko, jonka toiminta käynnistyi kuluneen vuoden aikana. Tavoitteena oli vuoden 2001 aikana käynnistää yhteistyö Halssilan alueella kotitalouksien, huoltoyhtiöiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Kotivuokkoa on kehitetty yhteistyössä mm. Jyväskylän kaupungin kotipalvelun, alueellisen kiinteistönhoidon ja Palvelutalo Telkänpesän kanssa, joiden edustajat ovat toimineet myös Kotivuokko -projektin ohjausryhmässä. Kotivuokon toiminnallinen idea on ollut koti-, pesula-, puhdistus- ja kiinteistöpalvelujen kehittäminen siten, että palveluja tarjotaan lähialueen asukkaille ja yhteisöille. Sosiaalisen yrityksen tavoitteena on myös vajaakuntoisten ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistäminen. Kotivuokon liiketalouden kehittäminen on aloitettu yhteistyönä Vates -säätiön kanssa. Vuoden 2001 lopussa Tekevälle myönnettiin Vatesin hallinnoiman välittäjäorganisaatioprojektin toimesta ESR rahoitusta liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja Kotivuokon henkilöstön koulutukseen. Vuoden 2001 aikana on aloitettu kahdeksan säätiön projektina yhteisen valmennuskeskusmallin kehittäminen. Vuoden 2001 aikana Tekevän malli on hahmottunut kokonaisuudeksi, jossa tutkitaan palveluja tuottavan ja työllistävän sosiaalisen yrityksen yhdistämismahdollisuuksia. Tuetun työllistymisen Palkk alkkarappu arappu -projekti käynnistettiin yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja Vates -säätiön kanssa alkuvuodesta Projektin tarkoituksena on ollut tuetun työllistymisen menetelmän avulla löytää vajaakuntoisille valmentautujille työpaikkoja yrityksistä. Projektin määrällinen tavoite on löytää vuoden 2002 loppuun mennessä työpaikka 25:lle vajaakuntoiselle ja 25:lle vaikeasti työllistyvälle valmentautujalle. Vuoden 2001 aikana projektin käytännön työstä vastasi verhoomo/ kutomon työvalmentaja Leena Laurila. Vuoden lopussa Palkkarappu -projektiin valittiin toinen työvalmentaja, joka on aloittanut työnsä vuoden 2002 alusta alkaen. Palkkarappu -projektin kautta työllistyi v kymmenen henkilöä, joista kuusi kuntasektorille ja neljä yrityksiin. Palkkarappuun liittyy myös Vatesin kanssa yhteistyössä toteutettava laatuosio, jonka avulla kerätään tietoa työvalmennusprosessista ja rakennetaan tuetun työllistymisen menetelmälle Tekevässä laatukriteerit. Tuetun työllistymisen projekti auditoidaan Vatesin toimesta toukokuussa Pomppu -projekti ponnahdus työelämään Pomppu-projekti on Tekevän ja Kelan yhteistyönä toteutettu mielenterveyskuntoutujien työhön valmennus -projekti, joka alkoi syksyllä Työhön valmennuksen tavoitteena on työ- tai koulutuspaikan löytyminen projektin jälkeen. Projektissa on ollut puolentoista vuoden aikana mukana parikymmentä kuntoutujaa, noin kymmenen kuntoutujaa kerrallaan. Kuntoutusjakson pituudet ovat vaihdelleet puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen, jokaisen kuntoutujan oman tarpeen mukaan. Pomppu-projektin työhön valmennus koostuu ryhmätoiminnasta ja työn tekemisestä Tekevän Aholaidan valmennusyksiköissä; kutomossa, verhoomossa, ompelimossa, kirjansitomossa ja kokoonpanossa. Pomppu-projekti jatkuu kokeiluluonteisena vuoden 2002 loppuun. Kesäkuussa 2002 Kelalle tehdään uusi tarjous työhön valmennuksen jatkamisesta kokeilun jälkeen vuoden 2003 alusta eteenpäin. Pomppu -projektista vastaa kuntoutusvalmentaja Helena Järvenpää. Kuntouttavan työtoiminnan laki astui voimaan Tekevä -säätiö oli mukana suunnittelemassa lain käytäntöön soveltamista yhteistyössä Jyväskylän kaupungin, Jyväskylän maalaiskunnan ja työvoimaviranomaisten kanssa. Tekevän mallissa kuntouttavaa työtoimintaa tarjotaan sekä omissa valmennusyksiköissä että kuntien eri toimipisteissä ja myös järjestöjen erilaisissa projekteissa ja toimintapaikoissa. Tehdyn sopimuksen mukaan 30 työtoimintapaikkaa on Tekevän omissa valmennusyksiköissä ja 30 Tekevän ulkopuolissa palvelupaikoissa. Työtoiminnan lisäksi asiakkailla on mahdollisuus osallistua säännölliseen ryhmätoimin-

10 taan. Kuntouttavalla työtoiminnalla on oma, vuoden lopussa Tekevään palkattu koordinaattori. Tekevän ulkopuolella toteutettava kuntouttava työtoiminta tapahtuu Ponnari onnari -projektissa. Sen käytännön toiminnasta vastaa kolme vuoden 2001 lopussa avoimella haulla valittua palveluohjaajaa. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella toimiva nuorten projekti Nuoret Sankarit arit aloitti toimintansa keväällä Sen tavoitteena oli tarjota syrjäytyneille nuorille psyko-fyysis-sosiaalisia kuntoutuspalveluja. Nuoret Sankarit toimi vuoden 2001 aikana yhden ohjaajan työpanoksella kuntouttavan työtoiminnan pilottina ja on vuoden 2002 alusta alkaen osa Tekevän tarjoamia kuntouttavan työtoiminnan palveluja. Vuoden 2001 aikana Nuoret Sankarit -projektissa oli kymmenen nuorta. Kieso -projektia suunniteltiin vuoden 2001 aikana osaksi alueellista Equal -hanketta, mutta lopullisessa valinnassa alueellinen hanke ei saanut rahoitusta. Kieso -projektia päätettiin kuitenkin jatkaa yhteistyössä Jyväskylän Katulähetys ry:n ja muiden kierrätysalan toimijoiden kanssa. Kieson tavoitteena on organisoida paikallista kierrätystoimintaa sosiaalisen yritystoiminnan mallilla ja luoda myös uusia työpaikkoja kierrätyksen eri osa-alueilta. Projektin tavoitteena on myös alan ammatillisen koulutuksen kehittäminen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Vuoden 2001 aikana Kiesossa on etsitty erilaisia rahoitusvaihtoehtoja ja suunniteltu vaihtoehtoisia organisaatiomalleja. Työministeriön rahoittama Työssä jaksamishanke käynnistyi heinäkuussa 2001 ja sen tavoitteena on työnohjauksen ja sisäisen koulutuksen avulla parantaa työvalmentajien vuorovaikutustaitoja, pohtia työvalmentajan ammattiroolia ja luoda asiakaslähtöinen palveluprosessi. Projektiin liittyvä työnohjaus on hankittu Jyväskylän Sosiaalipedagogisesta keskuksesta. Projektiin liittyy sisäisenä koulutuksena myös valmentajan oman työn arviointiin liittyvä koulutusosio. Työvoimapoliittisina valmentavina koulutuksina Tekevässä toimivat rakennusalan perustutkintoon valmentava koulutus Rapeva sekä loppuvuodesta 2001 käynnistynyt metallin valmentava koulutus nuorille. Koulutukset ovat TE -keskuksen rahoittamia ja kummassakin projektissa tavoitteena on löytää nuorille työja harjoittelupaikkoja alan yrityksistä sekä tukea nuoria myös ammatillisten koulutuspaikkojen löytämisessä. Edellinen Rapeva päättyi kesäkuussa 2001 ja TE - keskuksen kanssa sovittiin jatkorahoituksen hakemisesta. Rapeva 2 käynnistyi lokakuussa Rapevassa oli v kuusitoista nuorta. Metallin valmentavassa koulutuksessa on ollut kahdeksan nuorta. Valmentavat koulutukset jatkuvat vuoden 2002 aikana ja TE -keskuksen kanssa neuvotellaan myös projektien jatkosta, sillä kokemukset sekä rakennusalan että metallin koulutuksissa ovat olleet hyviä. 10

11 Teksti Päivi Strandén, kuva Matti Salmi Jyväskylä 2/2002 Kaupunki ja Tekevä tekevät yhteistyötä vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien aistyöttömien työllistämiseksi Aslak on opetusviras- ton monitoimimies Koulupostin lajittelua, kaupassa käyntejä, pieniä korjaustöitä, kahvin keittoa, kopiointia. Siinä joukko asioita, joiden parissa opetusvirastoon Vapaudenkadulle palkattu Aslak Karstén askaroi 30-tuntisen työviikkonsa aikana. Jyväskylän kaupungin ja Työvalmennussäätiö Tekevän yhteistyö työllistymiseen tukea tarvitsevien työllistämiseksi käynnistyi viime syksynä. Nyt kaupungin yksiköissä harjoittelee ja työskentelee lähes kymmenen Tekevän Palkkarappu-projektin kautta työelämään pyrkivää henkilöä. Opetusvirasto teki Aslak Karsténin kanssa määräaikaisen työsopimuksen tammikuun alussa. 25-vuotiaan Karsténin ura opetusviraston määräaikaiseksi työntekijäksi urkeni Tekevän Palkkarappuprojektin työvalmennuksesta, jossa aluksi muun muassa arvioitiin hänen mahdollisuuksiaan työelämässä, parannettiin työtaitoja ja tunnistettiin erilaisia työn kannalta tärkeitä voimavaroja. Tuettu työkokeilu alkoi marraskuun alussa. Opetusviraston suunnittelija Marita Kovanen sanoo, että Karstén tuli virastoon melkoisen kiireen keskelle. Hänelle oli ajateltu monenlaisia työtehtäviä, mutta selvästi edettiin liian nopeasti. Tekevän työvalmentajan, Leena Laurilan kanssa työtehtäviä selkiytettiin ja muutenkin Laurila toimenkuvaansa kuuluen selvitteli tilannetta viraston henkilökunnan kanssa. - Tekevän apu konkretisoitui tässä kiireen keskellä, Kovanen toteaa. Hänen mielestään Karsténin työsopimus olisi saattanut jäädä kokonaan syntymättä, ellei työvalmentajan apua olisi ollut käytettävissä. Edelleenkin, vaikka työsopimus on kirjoitettu, Leena Laurila ja Tekevässä äskettäin työvalmentajana aloittanut Tiina Loivamaa 11 jatkavat Karsténin tukena Palkkarappu-projektin ideaa noudattaen. Tuettu työ kiinnostaa Nimensä mukaisesti Palkkarapussa edetään askelma kerrallaan. Työvalmennuksen jatkeeksi valmentajan tehtävänä on löytää henkilölle harjoittelu- tai työpaikka, jossa työtehtävät räätälöidään hänelle sopiviksi. Yhteistyö jatkuu edelleen työpaikalla, jossa työvalmentaja opastaa työntekijää tehtäviinsä sekä perehdyttää työyhteisön ottamaan uuden jäsenen vastaan.

12 Valmentajan rooli riippuu hyvin paljon siitä, minkä verran tukea työntekijä tarvitsee ja miten paljon työyhteisö haluaa käyttää valmentajan apua. Tekevä toimii työpaikan pelisääntöjen mukaan. Palkkarappu-projekti käynnistyi Tekevässä runsas vuosi sitten. Viime vuonna 26 henkilölle löytyi työvalmennuksen jälkeen tekemistä, heistä työsopimuksen solmi kaikkiaan kymmenen, työkokeilussa tai -harjoittelussa vuoden lopussa oli 11 henkilöä. Marita Kovasen mukaan opetusvirastossa halutaan opetella lisää, miten tuettua työtä voidaan opetustoimen sisällä hyödyntää. Hän uskoo, että kouluista, joita kaupungissa on runsaat 30, voisi jatkossa löytyä uusia työpaikkoja Palkkarappu-projektin tarpeisiin. Opetusviraston myönteiset kokemukset saattavat hyvinkin madaltaa koulujen kynnystä ottaa vastaan tuetun työn tekijöitä. Leena Laurilan mukaan opetusvirasto on ollut Jyväskylässä päänavaaja tuetun työllistämisen suhteen ja selvästi innostunut ottamaan haasteen vastaan. Ammattitaito ajan tasalle Myös Total Kiinteistöpalvelut, kaupungin vesilaitos ja Jyväskylän maalaiskunta ovat palkanneet Palkkarapun työvalmennettavia. Totalilla on tällä hetkellä palkkalistoillaan kolme työvalmennuksen läpi käynyttä siivoojaa, vesilaitoksella yksi. Näiden ihmisten kohdalla kyse on ollut ammattitaidon laittamisesta ajan tasalle ja sen jälkeen Tekevä on avustanut työhakemuksen teossa. - Totalilla on koko ajan ovi auki, Tekevän työvalmentaja Leena Laurila arvioi tyytyväisenä. Työvalmentaja Tiina Loivamaa etsii työpaikkoja yrityksistä, mutta hän hoitaa suhteita myös kaupungin kulttuurivirastoon, jossa on tällä hetkellä yksi työvalmennuksessa oleva harjoittelija. Loivamaan mukaan virastosta otettiin itse yhteyttä Tekevään ja hyvän vastaanoton saaaneen harjoittelijan työtehtäviä haluttaisiin jo lisätäkin. Leena Laurila pitää Palkkarappuun useimmiten kuuluvaa harjoittelujaksoa tärkeänä. Sen aikana sekä työnantaja että työntekijä voivat rauhassa arvioida, voidaanko jatkossa ryhtyä neuvottelemaan työsopimuksesta. Toisinaan työntekijä ei ole valmis jatkamaan ja silloin hän ikään kuin astuu muutaman portaan takaisin päin. Palkkarapun tehtävänä on siinä tapauksessa katsella hänen kanssaan uutta suuntaa kohti työelämää. Myös kaupungin viidessä päiväkodissa työskentelee Palkkarapun valmennettavia, oppisopimuksella lähihoitajiksi kouluttautuneita henkilöitä, joiden työtehtäviä Laurila ja Loivamaa neuvottelevat työsuhteiksi. Heillä on jo työpaikka päiväkodeissa, mutta palkanmaksu tapahtuu Tekevän kautta, kuten tapahtuu myös Vaajakosken lukio ja yläasteella työskentelevän työvalmennettavan kohdalla. 12

13 TEKEVÄ-SÄÄTIÖN TALOUDELLINEN ASEMA Säätiön taloudellisesta asemaa on analysoitu kahta tarkastelutapaa käyttäen: Säätiön talousprosessin analysointi Yhteiskunnallisen kannattavuuden analyysi (SYTA-malli) Säätiön sisäistä taloudellista tilannetta kuvataan tilinpäätösanalyysiin ja kassavirtavirtalaskelmaan perustuvina tunnuslukuina. Analyysi on esitetty trendimuutoksina ja vertailuna muiden vastaavaa toimintaa harjoittavien yhteisöjen tunnuslukuihin. Säätiön taloudellinen asema Tyypillisesti talousprosessien tilinpäätös- ja rahavirtalaskelmilla analysoidaan tutkittavan talousyksikön kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Se miten analyysia painotetaan ja mitä tunnuslukuja käytetään, riippuu talousyksikön toiminnan luonteesta. Säätiön taloudelliselle toiminnalle on tyypillistä kaksi perusperiaatetta: " toiminta ei- voittoatuottavassa, yleishyödyllisessä tarkoituksessa " taloudellisen riskinoton välttäminen Ensimmäisen periaatteen mukaan liiketaloudelliset pääomien tuottolaskelmat eivät sovellu säätiön kannattavuuden mittareiksi. Tässä varsinaisen toiminnan kannattavuutta mitataan toimintakatteella ja investointien tulorahoitusosuudella. Taloudellisen riskinoton välttämistä kuvataan omavaraisuus- ja velkaantumisasteen muutoksella ja kykyä suoriutua lyhyen aikavälin velvoitteista maksuvalmiustunnusluvulla. Tunnusluvut on laskettu oikaistujen tilinpäätöstietojen mukaan. Taulukko 5. Talousprosessia koskevat tunnusluvut ja toimialavertailu Toimialan keskiarvo Toimintakate 2,2 % -0,9 % 4,6 % 0,7 % Omavaraisuusaste (%) 1 11,8 % 13,8 % 29,0 % 30,0 % Velkaantumisaste (%) 2 0,0 % 8,7 % 3,7 % 21,9 % Maksuvalmius 3 1,0 0,9 1,1 1,5 Tulorahoituksen 4 riittävyys - -0,87 3,66-0,83 1 Oma pääoma/taseen loppusumma 2 Korollinen pitkäaikainen velka / taseen loppusumma 3 Rahavarat + saamiset / lyhytaikainen velka 4 Toiminnan tulorahoitus/(investoinnit+velan lyhennys) 5 Toimialan keskiarvoluvut laskettu Raina-, Laptuote-, Rovanniemen Monitoimikeskus-,Honkalampi ja Tekevä-säätiön tilinpäätöksistä v Esitettyjen tunnuslukujen perusteella säätiön talous on kolmen ensimmäisen toimintavuoden aikana kehittynyt suotuisasti ja verrattuna vastaaviin yhteisöihin vähintäänkin hyvin. Varauksena on kuitenkin huomioitava, että säätiö on vastikkeetta saadun käyttöomaisuuden turvin välttynyt osasta alkuinvestointeja, mikä jossain määrin yliarvioi vakavaraisuutta ja kannattavuutta. Kuitenkin tekemänsä investoinnit säätiö on varsin hyvin kyennyt rahoittamaan omalla tulorahoituksella, mikä kuvaa yleishyödyllistä, riskinottoa karttavaa taloudenhoitoa. Toimialan tunnuslukuihin vertaaminen on lähinnä suuntaa-antava johtuen säätiöiden vaihtelevista toimintatavoista ja historioista. Lisäksi on huomioitava mahdollinen normaalitoiminnasta poikkeava vertailuajankohta. Tekevän yhteiskunnallisen kannattavuu- den arviointi julkisen rahoituksen näkökulmasta Sosiaalisten yritysten toiminnan analyysimallilla (SYTA -malli) pyritään selvittämään julkisen sektorin säätiöön sijoittaman nettopanostuksen aikaansaamia tuottoja vertaamaan niitä vaihtoehtoiseen tilanteeseen, jossa säätiötä ei olisi ollut. Tekevän yhteiskunnallinen kannattavuus saadaan vertaamalla säätiön tuottamaa taloudellista tulosta ja sen asiakasryhmilleen tarjoamia sisällöllisiä palveluja vaihtoehtoiseen tilanteeseen. Tulokset on laskettu tilikauden 2001 tilipäätöstietojen pohjalta. Tekevän toimintaan on tutkitulla ajanjaksolla panostettu n euroa enemmän, kuin mitä vaih- 13

14 toehtoisessa tilanteessa yhteiskunnan minimipanos samoihin henkilöihin olisi ollut. Tällä panoksella on saatu aikaan seuraavat taloudelliset tulokset: " nettoansiot ovat n euroa suuremmat kuin vaihtoehtotilanteessa. Tämä nettoansioiden lisäys kohdistuu kokonaisuudessaan sosiaalisin perustein palkattuun henkilöstöön. " yksityissektorilta on ostettu tuotteita ja palveluja n euron arvosta. Tätä yksityissektorin rahavirtaa ei olisi muodostunut vaihtoehtotilanteessa. " organisaation kehittämiseen ja toiminnan edellytysten turvaamiseen on varattu n euroa Kun yhteiskunnan panostus on ohjautunut Tekevän kautta asiakasryhmien aktiivitoimintaan, on jo pelkästään ao. ryhmien saama nettoansiolisä toimintaan kohdistunutta nettopanosta suurempi. Tämän lisäksi tulevat alueen yksityissektorille kohdistuneet ostot ja organisaation omaan toimintaan (poistot ym.) kohdistuneet panokset, jotka turvaavat toiminnan kehittämistä. Sisällöllistä tulosta voidaan arvioida tarkastelemalla niitä aktiviteetteja ja toteutumia, joita Tekevä -säätiö on toteuttanut tutkitulla ajanjaksolla. Nämä aktiviteetit ja toteutumat voidaan jakaa seuraavien otsikoiden alle: " ohjaavan organisaation kehittämiseen kohdistuvat panostukset " kohderyhmien sosiaalisien valmiuksien kasvattamiseen kohdistuvat panokset " kohderyhmien ammatillisten valmiuksien kasvattamiseen kohdistuvat panokset. " kohderyhmien sijoittuminen työllistämisjakson jälkeen Näiden sisältötoiminnan aktiviteettien ja -tulosten yhteishinnaksi voidaan laskea toimintaan osoitettu lisäpanos euroa, koska ne ovat syntyneet vain aktiivisen toiminnan (toteutuma) vallitessa. Passiivitilanteessa (vaihtoehto) näitä tuloksia ei olisi muodostunut. Tällä panostuksella on saatu euron tulos. SYTA-analyysin tulokset Toteutuma Vaihtoehto Bruttopanos Bruttokustannus Myynti Yksityissektori Organisaatio Palautuvat / kunta Palautuvat / kunta Palautuvat / valtio Palautuvat / valtio Nettopalkat Nettoansio Nettokustannukset ja lisäpanos Toiminnasta aiheutunut nettokustannus Vaihtoehtoinen nettokustannus Toiminnan aiheuttama lisäpanos Taloudelliset tulokset - Nettopalkkojen lisäys Ostot yksityissektorilta Organisaation oma käyttö Yhteensä

15 Päivi Strandén VATES -info 1/2002 Syrjäytymisen uhasta opintoputkeen ja unelmien ammattiin Pesunkestäville autoalan miehille ei kelpaa muu kuin autoihin liittyvä ammatti. Jos opinnot katkeavat kesken tai ammattioppilaitoksen ovet eivät aukea lainkaan, tie on pystyssä ja ammatillisesta koulutuksesta syrjäytyminen uhkana. Kytkin-projekti on polku unelmien ammattiin. Tomiksi esittäytyvältä nuorelta mieheltä jäivät Jyväskylän teknillisen ammattioppilaitoksen opinnot aikoinaan kesken aivan niiden loppusuoralla. Kun päättötyötä ei hyväksytty kolmannellakaan yrittämisellä, motivaatio opiskeluun lopahti. Armeijaan meno tuntui silloin mielekkäämmältä vaihtoehdolta ja opiskelu unohtui sen myötä. Opintoviikkoja valmiista kuljettajan tutkinnosta häneltä jäi puuttumaan vain kolme. Tomi oli jo päässyt työn syrjään kiinni, mutta väärälle alalle, kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta suorittaa opinnot loppuun. Jyväskylässä Laajavuorentiellä, Tekevä-säätiön opetusautokorjaamolla oli käynnistetty yhteistyöprojekti, jossa autoalan opintonsa keskeyttäneet tai kokonaan ammattioppilaitoksen ulkopuolelle jääneet saattoivat paneutua opintoihin kullekin yksilöllisesti räätälöidyllä tavalla. Tällä hetkellä 23-vuotias Tomi tekee uutta päättötyötä aiheesta, joka kiinnostaa. - Päättötyössä on aina jokin oikea asia, projektikoordinaattori ja yleisten aineiden opettaja Reetta Leppilampi selvittää opiskelua kohtaan heränneen mielenkiinnon syitä. Tomin aiheena on Tekevä-säätiön ajojen tehokkuuden kartoittaminen. Työ tarkistetaan tälläkin kertaa ammattioppilaitoksessa, mutta Leppilampi ei epäile ollenkaan, etteikö se tulisi hyväksytyksi. 15 Tomi kertoo, ettei heti innostunut mahdollisuudesta osallistua Kytkin-projektiin, olihan hän kuitenkin jo mukana työelämässä. - Sitten alkoi näyttämään, että pitää olla ammatti, Tomi muistelee. Kolmen tahon yhteistyötä Kytkin on vuoden 2000 syksyllä alkanut yhteistyöprojekti, jonka ensimmäiset opiskelijat ovat jo siirtyneet joko jatkamaan Jyväskylän teknisen ammattioppilaitoksen autopuolelle tai ovat muualla opiskelemassa. Meneillään olevalla jaksolla on seitsemän vuotiasta opiskelijaa, joilla on kaikilla sama tavoite: autoalan perustutkinnon suorittaminen.

16 Kytkin on Kuhankosken erityisammattikoulun koulutushanke ja opiskelijat ovat Kuhankosken kirjoissa. Tekevä-säätiö tarjoaa oppimisympäristön. Opiskelijat ovat Jyväskylän teknisessä ammattioppilaitoksessa opintonsa keskeyttäneitä tai kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä. Vuoden mittaisen Kytkin-jakson jälkeen opintojen on tarkoitus jatkua ammattioppilaitoksessa. Myös oppisopimuskoulutus on mahdollinen tapa hankkia virallinen ammattitutkinto. Tomin tapaan opinnot voi myös saattaa päätökseen Kytkin jakson kuluessa. Osa mukana olevista pojista olisi päässyt opiskelemaan muihin ammatteihin, mutta projektikoordinaattori Reetta Leppilammen mukaan he ovat autoalan miehiä henkeen ja vereen. Muut ammatit eivät heidän kohdallaan tule kysymykseenkään. - Koulutuksesta syrjäytymisen riski on suuri. Koulutuksen ulkopuolella jääminen on kallistakin. Silloin jää myös työn ulkopuolelle ja usein vielä yhteiskunnallisen vaikuttamisenkin ulkopuolelle, Leppilampi arvioi. Hänen mukaansa projektin tähtäimenä on lopulta kelvollisten veronmaksajien kasvattaminen. Räätälöityä työssäoppimista Tekevän opetusautokorjaamolla Jyväskylässä tapahtuva opetus on räätälöity jokaiselle opiskelijalle yksilöllisesti. Työssäoppiminen on opintojen avainsana ja varsinaista korjaamo-opiskelua onkin neljänä päivänä viikossa. - Se on oikeaa tuotannollista työtä, jota tehdään asiakkaalle ja ollaan oikeassa työympäristössä, Reetta Leppilampi korostaa. Perjantait ovat teoriapäiviä, jolloin opiskellaan muun muassa äidinkieltä, ruotsia, ammatillista teoriaa ja matemaattisia aineita. Teoriapäivien opetus tapahtuu niin ikään Tekevän tiloissa Laajavuorentiellä. Reetta Leppilampi huomauttaa, ettei Kytkin-projektista ole tehty ammatillisen koulutuksen kilpailijaa, vaan se on oppimistapa, joka palvelee juuri näitä opiskelijoita. Tosin poikia pitää kannustaa kovasti, että he jaksavat suorittaa tutkintonsa loppuun saakka Kytkinjakson päätyttyä. Tärkeää on myös oppia pitkäjänteisyyttä ja asioiden loppuun saattamista. Säännölliseen elämänrytmiin oppiminen on yksi osa opiskelua. - Aamulla kahdeksalta ei enää notkuta tupakalla vaan ollaan haalarit päällä korjaamon puolella, Leppilampi kertoo esimerkkinä. Opiskelupäivien yhteydessä käsitellään myös paljon arkielämän taitoja, puhutaan mahdollisista sakoista tai päihteiden käytöstä. Leppilampi sanoo korostavansa pojille, että myös heidän vapaa-aikansa kuuluu opettajalle, siksi tapahtumia puidaan koulupäivinäkin, usein koko porukan voimin. - Vastuunottamista pitää opetella, Reetta Leppilampi muistuttaa. Pelisäännöt on opittu Koulutuspäällikkö Ilpo Kanerva Jyväskylän teknisestä ammattioppilaitoksesta sanoo, että Kytkin-projekti koetaan oppilaitoksessa todella tarpeelliseksi. Se on hänen mukaansa valtakunnallisestikin ainutlaatuinen tapa auttaa nuoria opintielle. Koulunkäynnin epäsäännöllisyys on suurin opintojen keskeyttämisen syy, johon yritetään kyllä puuttua ajoissa. Myös teoreettiset opinnot tuottavat osalle ylipääsemättömiä vaikeuksia. - He ovat enemmänkin kädentaitajia, Kanerva tarkentaa. Kytkin-jakson jälkeen autoalan opinnot ovat tähän mennessä saatujen kokemusten mukaan sujuneet opiskelijoilta aiempaa paremmin. Kytkimeen osallistuttuaan opiskelijat ovat osoittaneet, että he pystyvät noudattamaan tiettyjä pelisääntöjä, joita ilman opinnoissa ei voi edetä. Kanerva korostaa, että keskeyttäminen on ongelma joka koulutusalasta riippumatta koskee vain pientä opiskelijajoukkoa. Hän huomauttaa, että opintojen keskeyttämistä tapahtuu hyvin paljon myös lukioissa, joista oppilaita siirtyy ammatilliselle puolelle. Kanervan arvion mukaan heistä iso osa keskeyttää myös ammattiin tähtäävät opinnot. 16

17 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2001 Eri organisaatioiden toiminta on yhä enemmän riippuvainen henkilöstövoimavaroista ja muista ei- materiaalisista tekijöistä. Tietotaito, osaaminen ja sen hyödyntäminen ovat entistä merkityksellisempiä organisaation toimintaa arvioidessa. Tällöin arviointi kohdistuu organisaation henkiseen pääomaan: tietoon, kokemukseen, osaamiseen ja niihin liittyviin pehmeisiin arvoihin pikemminkin kuin organisaation fyysisiin ja taloudellisiin pääomiin. Henkilöstötilinpäätös voi sisältää henkilöstön määrää, -rakennetta, työajan käyttöä ja työntekijöiden työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia kuvaavia muuttujia. Kyseessä on enemmän asioiden tilan kuvaus kuin pyrkimys niiden arvojen määrittämiseen. Tekevä -säätiön osalta sovellus on ensimmäinen. Henkilöstöä koskevat tiedot ovat pääosin saatu palkanlaskennan tilastoinnista. Työhyvinvoinnin osalta tiedot perustuvat kahteen kyselytutkimukseen, jotka tehtiin vuoden välein keväällä 2001 ja Rapor- toinnissa henkilöstö jaetaan kahteen pääryhmään: toimihenkilöt ja työsuhteessa olevat valmentautujat. Toimihenkilöihin kuuluvat työvalmentajat ja varsinainen hallintohenkilöstö. Työllistetyt muodostavat valmentautujien pääryhmän. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät työharjoittelijat, työkokeilijat ja muut ei-palkkasuhteessa olleet palvelujen käyttäjäasiakkaat. Vuonna 2001 säätiöön oli palkkasuhteessa yhteensä 341 henkilöä. Pääryhmittäin he jakaantuivat seuraavasti: Taulukko 6. Henkilöstön määrä ja rakenne vuonna 2001 Toimihenkilöt Vakituiset 27 Määräaikaiset 8 Työll.tukipalkatut 16 Projektityöntekijät 7 YHTEENSÄ 58 Määräaikaiset 14 % Vakituiset 46 % Työll.tukipalkatut 28 % Projektityöntekijät 12 % Valmentautujat Työllistetyt 176 Oppisopimus 14 T-palkat ilman tukea 26 Kuntoutus 67 Oppisopimus 5 % T-palkat ilman tukea 9 % Kuntoutus 24 % YHTEENSÄ 283 Työllistetyt 62 % 17

18 Työajan käyttö Tekevä-säätiössä oli v käytössä kaksi työajan seurantajärjestelmää. Toinen perustui palkkatilastointiin, toinen työvalmentajien ja toimihenkilöiden kuukausittaiseen työaikakertymään. Kokonaistyöaika a ja tehty työaika Kokonaistyöajalla tarkoitetaan työehtosopimusten mukaista säännöllistä vuosityöaikaa, josta on vähennetty lauantait, sunnuntait ja arkipyhät. Näin laskettu kokonaisvuosityöaika oli viime vuonna maksimissaan 248 työpäivää. Vähentämällä kokonaistyöajasta kaikki poissaolot saadaan tehty työaika (nettotyöaika). Säätiön toimihenkilöiden kokonaistyöaika/työntekijä oli v keskimäärin 208 työpäivää. Poissaoloja (lomat, sairauspoissaolot jne.) kertyi keskimäärin 35 työpäivää. Valmentautujille työpäiviä kertyi keskimäärin 123, mikä vastaa n. 6 kk:n työssäolojaksoa säätiön palveluksessa. Poissaoloja kertyi 26 työpäivää per käyttäjäasiakas. Työajan käyttö toiminnoittain Toimihenkilöiden omiin ilmoituksiin perustuvaa systemaattinen työajanseuranta aloitettiin Seurantatietoja kertyi muutamaa yksikköä lukuun ottamatta yhteensä tuntia. Seurattavat toimintokohteet olivat tuotanto, valmennus, hallinto ja projektit. Saatuja tietoja hyödynnetään erityisesti toiminnan suunnittelussa ja arvonlisäverotuksen kohdentamisessa. Toisaalta myös projekteihin osallistuvilta työntekijöiltä edellytetään tuntikirjanpitoa. Perustuotantoon (valmennus + tuotanto) käytetty työaika on seurantatietojen perusteella keskimäärin 78 % työvalmentajien kokonaistyöajasta. Loppuaika jakaantuu jokseenkin tasan projektitoimintaan ja hallinnolliseen työhön. Työajan jakautuminen autuminen 2001, toimihenkilöt 13 % 3 % 1 % 83 % Työajan jakautuminen autuminen 2001, valmentautujat 12,3 % 5,9 % 3,1 % 78,7 % Tehty työaika Vuosilomat Sairaus / tapaturma Muu poissaolo Tehty työaika Vuosilomat Sairaus / tapaturma Muu poissaolo Sairauspoissaoloja kertyi keskimäärin hieman yli 7 työpäivää valmentautujaa kohden. Toimihenkilöillä vastaava luku oli 6,5 työpäivää. Valmentautujien luvattomien poissaolojen vuoksi menetettiin keskimäärin hieman vajaat puolitoista työpäivää asiakasta kohti. Työhyvinvointi Keväällä 2001 työhyvinvointia kartoitettiin ryhmäkeskusteluissa, joissa oli mukana toimihenkilöiden lisäksi muutamia valmentautujia. Kartoitus tehtiin työhyvinvoinnin kuudella eri osa-alueella asteikolla 1-6, missä suurin arvo antoi tuloksen toimii erittäin hyvin. Alkuvuodesta 2002 tehty työyhteisön toimivuutta koskeva kartoitus suunnattiin toimihenkilöille, joista kyselyyn vastasi vajaat 40. Arviointi tapahtui edelliskyselyn mukaisesti eli mitä kauempana keskipisteestä arvo on, sitä parempi vastaajien mielestä asiantila on. Molemmista kyselyistä kävi ilmi, että työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden tila on Tekevä-säätiössä vastaajien mielestä keskimääristä parempi. Kyselyjen painotuseroista ja havainnointikohteiden erilaisuudesta johtuen asiantilan muutoksesta ei kuitenkaan voi esittää kovin yleisiä johtopäätöksiä. Johtamiseen ja työyhteisön toimintaan liittyvät arviot ovat kuitenkin säilyneet jokseenkin muuttumattomina. 18

19 Sinikka Lehtonen Sytyke 1/2002 Suvi ja Netta valmentautuvat tulevaisuuteen EkoCenterissä Tourulasssa EkoCenterin tiloissa on huone, jonka seinillä roikkuu sianpäitä, enkelinsiipiä ja hassuja hattuja. Vaatetankoihin on nalle ripustanut turkkinsa ja prinsessa riisunut juhlapukunsa. Satumaa-nimisessä naamiaispukuvuokraamossa 17-vuotias Suvi Valkonen ja 18-vuotias Netta Pehkonen valmistautuvat tulevaisuuteen ja oppivat työelämään. EkoCenter on yksi työttömyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn pyrkivän TEKEVÄ-säätiön toimipisteistä. EkoCenter on kierrätyskeskus, jonka yhteydessä toimii kierrätykseen tuoduista vaatteista valmistettuja vaatteita vuokraava Satumaa. EkoCenterissa työnjohtajat ovat valmentajia ja työntekijät valmentautujia. Valmentautujat ovat harjoittelijoita, työkokeilijoita tai YT-tuella työllistettyjä. Työpaikalla ei vain suoriteta tehtäviä vaan myös yhdessä suunnitellaan tulevaisuutta. Neuvoja ja kannustusta Suvi Valkonen on käynyt kymppiluokan, jonka jälkeen hän sai Tekevältä kesätöitä. Pesti sai jatkoa syksyllä, ensin Suvi työskenteli kutomossa ja sitten verhoomossa. Parasta on se, että on jotain tekemistä päivisin. Lisäksi täällä saa työkokemusta ja oppii tulemaan toimeen erilaisten ihmisten kanssa. Tämä ei ole ihan tavallinen työpaikka, täällä puututaan ihmisen elämään, kannustetaan ja osataan neuvoa, kertoo Suvi. Netta Pehkonen tuli työharjoittelijaksi pukuvuokraamoon tammikuussa. Hän aloitti edellisenä vuonna vaatetusalan opinnot Viitaniemessä, mutta lopetti opinnot puolen vuoden jälkeen. Netta sai työharjoittelupaikan ensin kaupasta ja sitten nuorten taidetyöpajasta. Taidetyöpajasta osattiin ohjata pukuvuokraamoon, ja tekstiileistä kiinnostunut tyttö sai mieleistään työtä. 19

20 TIKKAKOSKI Kirkkotie JYVÄSKYLÄ-VAAJAKOSKI Tuomiojärvi TIKKAKOSKI Oulu,Kokkola 4 E75 13 Olen hakenut opiskelemaan, mutta jos en pääse, niin sitten täällä yhdessä aletaan rakentamaan jotain muuta vaihtoehtoa. Heti kun tulin tänne, teimme valmennussuunnitelman. Olen myös käynyt Tekevän opinto-ohjaajan kanssa juttelemassa., Netta selvittää. Suvilla on Tekevän kanssa työsopimus huhtikuun 10. päivään, EkoCenterissä hän uurastaa näillä näkymin helmikuun puoleen väliin. Tulevaisuuden toiveammattikin liittyy asiakaspalvelutehtäviin. Netalle selviää maaliskuussa, vaihtuvatko kukkopukujen ja pupukorvien suunnittelu ja toteutus tilasomistus-koulutukseen. Ainakin täällä on oppinut kierrätyksestä. Nyt tietää tarkkaan, että mihin viedä mitkäkin jätteet ja miten systeemi toimii, Netta naurahtaa Toimipisteemme Aholaita Vaajakoskentie 9, Jyväskylä puhelin (014) , faksi (014) Ruoka ja puhtaanapitopalvelut MediaTrain graafiset mediapalvelut, kehystämö, kirjansitomo, postitukset EkoCenter verhoilu ja entisöinti, kutomo Tekevä Kokoonpano Tekevä Ompelimo Tekevä Valmennus Projektit EkoCenter Itä-Päijänteentie 55, Jyväskylä Kierrätyskeskus, Naamiaispukuvuokraamo Satumaa Halssilan Pesula Pulmusentie 2, Jyväskylä 1 Itä- Päijänteentie Runkotie 3 Pulmusentie 1km Tekpa/Tonttiosasto, lupanro 39/ Puutyöpaja Onkapannu 8, Jyväskylä Tekninen puutyö, pintakäsittely Savela Laajavuorentie 2, Jyväskylä Opetusautokorjaamo MediaTrain kilpivalmistus EkoCenter polkupyöräkorjaamo Projektit Kytkin Tikkakoski Kirkkokatu 11, Tikkakoski Matkahuolto Tekevä Metalli Vaajakoski Tallilantie 6, Vaajakoski Tekevä Rakennuspalvelut Projektit RaPeVa Tallilantie 7 Puuralantie Asmalammentie Tekniset asiat Helmi-maaliskuussa saatettiin päätökseen Savelan uuden toimipisteen ja Tikkakosken metalliyksikön saneeraustyöt. Alkuvuodesta ompelimon työtiloja järjesteltiin uudelleen, laajennettiin valmentajien toimistoa palaverien pitoa ajatellen ja koneiden sijoittelua parannettiin yleisesti. Keväällä tehtiin aiesopimus Jyväskylän kaupungin kanssa Aholaidan kiinteistöjen ostamista ajatellen ja jätettiin avustushakemus Raha-automaattiyhdistykselle avustuksen saamiseksi kiinteistöjen ostoon. Pesulaan hankittiin uutta koneistusta, mm. mankeli, kuivauslaite ja toinen mattolinko. C-talon ikkunapuitteiden kunnostukseen ja maalaukseen palkattiin nuoria kesätyöntekijöitä kesä-heinäkuun ajaksi. C-talon luokassa suoritettiin mittava lattiaremontti, jossa lattia purettiin kokonaan ja tehtiin uudelleen. Remontista vastasi Tekevän rakennuspalveluyksikkö ja remontin rahoitti Jyväskylän tilapalvelu. Puuverstaan ja rakennuspalveluyksikön yhdistämistä varten perustettiin projektityöryhmä, joka selvitti yhdistämiseen liittyviä asioita, mm. tilojen osalta. Jyväskylän ja Jyväskylän maalaiskunnan vapaita toimitiloja seurattiin ja kartoitettiin yleisesti, mutta myös Kieso -projektin tulevia tilatarpeita ajatellen. ATK-puolella tehtiin ohjelmistolisenssikartoitus ja laitteistokartoitus koko Tekevän osalta sekä kehityssuunnitelma vuodelle Tietokoneisiin hankittiin viruksentorjuntaohjelmat. Hankintasopimuksia uudistettiin rautatavarapuolen ja matkapuhelimien toimittajien osalta. Myös sähkö- ja LVI-puolen vuosisopimusta kilpailutettiin. Loppuvuodesta suunniteltiin Tekevän omaa kiinteistönhuoltoyksikköä. 20

21 Työ tuotanto työvalmennus Tekevän valmennuksen keskeisin osa-alue on tuotannon yhteydessä tehtävä työ, työvalmennus. Toimipisteitä on 7, joista viisi Jyväskylän kaupungissa, kaksi Jyväskylän maalaiskunnassa, Vaajakoskella ja Tikka-koskella. Tuotantoaloja on kaikkiaan 15. Tuotanto sisältää tavara- ja palvelutuotantoa yrityksille, julkishallinnolle ja yksityisasiakkaillekin. Osa tuotannosta on alihankintaa, osa omaan tuotekehitykseen perustuvaa ja osa yksityisasiakkaille mittatilauksena tehtyä työtä. Toisensa poissulkevaa rajausta tavara- ja palvelutuotantoon on monilla aloilla hankala tehdä. Asiakaspalvelutaitojen kehittäminen on osa kaikkea valmentautumista. Selkeitä tavaratuotantoaloja ovat puusepänteollisuus, metalliteollisuus ja vaateteollisuus. Yhtä selviä palvelutuotantoaloja ovat autokorjaamo, EkoCenter, kuljetus, matkahuolto, pesula, polkupyöräkorjaamo, siivous ja ruokahuolto sekä verhoomo. Oman palvelualansa muodostaa oppisopimuskoulutus. Välimaastoon sijoittuvat Mediatrain, johon kuuluvat kilpivalmistus, kokoonpano, kehystämö, media ja kirjansitomo sekä rakennuspalvelut. Näiden lisäksi tulevat eri projektit, joista on erillinen selvitys. Puusepänteollisuuden pääosan muodostivat oman tuotannon Paula -puutarhakalusteet ja hirsisten postilaatikoiden valmistus alihankintatyönä. Loppuosa tuotannosta oli erilaisten mittatilaustöiden tekeminen yksityisasiakkaille. Metalliteollisuudessa pääosan töistä muodostivat erilaiset tehdyt hitsaus-, ohutlevy- ja rautarakennetyöt. Myös linja-autopysäkkien opastekilpien kunnostustyöt ovat työllistäneet Metallia. Omaa tuotekehitystä edustaa raaja- ja liikuntavammaisten erityistarpeisiin suunnitellut uimarappuset, jotka tulevat markkinoille vuonna Ompelimossa valmistettiin erilaisia työvaatteita sekä ulkopuolisille asiakkaille että Tekevän omaan käyttöön. Muu tuotanto koostui mm. asusteiden korjausompelusta ja erilaisten sisustustekstiilien ompelusta sisustusalan yrityksille. 21 Autokorjaamo toimii Kytkin -projektin oppimisympäristönä. Työt ovat pääosin ulkoa tulevia normaaleja autokorjaamon asiakastöitä. Tekevän omien autojen huolto vie n. 10% kokonaistyöajasta. Myös Tekevän sisäiset ja ulkoiset kuljetukset on keskitettyautokorjaamon työvalmentajalle. Matkahuollon Tikkakosken asiamiespiste toimii Tekevän metalliteollisuuden tiloissa. Halssilan Pesula toimii sekä itsepalvelu- että palvelupesulana. Palvelupesulan osuus on ollut kasvussa, palvelun käyttäjinä on ollut sekä yrityksiä, julkisyhteisöjä että yksityisasiakkaita. Polkupyöräkorjaamo toimii nimensä mukaisesti. Se korjaa, huoltaa ja kunnostaa polkupyöriä. Polkupyöräkorjaamon kiireisintä aikaa on kevät.

22 Siivouspalvelu toimii Tekevän jokaisessa toimipisteessä. Siivouspalveluja on myyty myös Tekevän ulkopuolelle mm. Total -kiinteistöhuollolle. Ateriapalvelua on järjestetty Aholaidan ja Tikkakosken toimipisteissä. EkoCenter on kierrätyskeskus, joka omalta osaltaan huolehtii lähinnä Jyväskylän seudun kotitalouksilta tulevien tavaroiden kierrätyksestä. EkoCenter huolehtii Jyväskylän kaupungin kanssa tehdyn sopimuksen pohjalta kotitalouksien ongelmajätteiden vastaanotosta, hyötykeräyspisteiden siistimis- ja kunnossapitotöistä, tekstiilikeräysastioiden tyhjentämisestä ja tekstiilien toimittamisesta jatkojalostukseen sekä paristojen lajittelusta ja toimittamisesta Mustankorkea Oy:lle. EkoCenterissä toimii myös naamiaispukuvuokraamo Satumaa, jonka puvut on valmistettu kierrätystekstiileistä. Mediatrainin mediaosasto tarjoaa graafisia mediapalveluita, joihin kuuluvat mm. graafinen suunnittelu, markkinointimateriaalin tuotanto, kopiointipalvelu ja pienpainotyöt, Tekevän omaan käyttöön, yrityksille ja jossain määrin myös yksityisasiakkaille. Media julkaisee kahdesti kuussa ilmestyvää Tekevän tiedotuslehti Valmua. Media on myös Tekevän tiedottajan sijoituspaikka. Kilpivalmistuksen päätuotteita ovat erilaiset opaskyltit, tarrateippaukset sekä erilaisten lahjatarvikkeiden logopainatukset. kokoonpanoyksikön tuotantoon on kuulunut alihankintana tehtävät helpohkot tarkistus-, pakkaus-, ja kokoonpanotyöt. Sähkökiukaiden ohjausyksiköiden kokoaminen ja niihin liittyvien oheistuotteiden tarkastus, pakkaus ja lähettäminen asiakkaalle on muodostanut merkittävän osan kokoonpanon työstä. Kehystämö on Suomen Taidekehystäjät ry:n jäsen ja kuuluu kooltaan Jyvässeuden keskikastiin. Kirjansitomon työ on viime vuosina käynyt läpi melkoisen muutoksen. Erilaisten asiakirjojen, vuosijulkaisujen ja päättötöiden käsinsidonnan ohella erilaisten pahvisten erikoiskoteloiden ja laatikoiden valmistus on merkittävästi työllistänyt kirjansitomoa. Omaan tuotekehittelyyn perustuvaa työtä edustavat erilaiset pahvi- ja nahkakantiset lahjatavaratuotteet kuten käyntikorttikotelot ja erilaiset vieraskirjat. Rakennuspalvelu on tehnyt mm. asuin- ja liikehuoneistojen saneeraus- ja korjaustöitä, valmistanut taloyhtiöille jätekatoksia ja rakentanut siirtolavan päälle sijoitettavia työmaa- ja sosiaalitilakoppeja. Oppisopimuskoulutusta koordinoi opinto-ohjaaja. Tekevän oppisopimuskoulutus on asiakkaan tarpeista lähtevää yksilöllisesti räätälöityä koulutusta, jonka kaikissa vaiheissa opinto-ohjaaja on tarvittaessa mukana. Kaikelle tuotannolle on yhteistä keskittyminen tuotteisiin ja palveluihin, jotka auttavat valmentautujia ylläpitämään ja parantamaan jo hankittua ammattitaitoa tai kouluttautumaan uuteen ammattiin sekä tukemaan valmentautujan jatkosuunnitelmaa palvelussuhteen päättymisen jälkeen. 22

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Vaalan kunta.

Vaalan kunta. Vaalan kunta - Asukkaita vuoden 2011 lopussa 3314. - Sijaitsee Oulun ja Kajaanin puolivälissä. - Oulujärven kunta. Suomen 4. suurin järvi, jonka jäälle mahtuisivat kaikki maailman ihmiset. - Kriisikunta

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA

OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA Ostopalvelusopimus 1(5) Sosiaali- ja terveyspalvelut 15.12.2016 OSTOPALVELU- JA YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖHÖN KUNTOUTTAVIEN JA VALMENTAVIEN PALVELUJEN HANKINNASTA 1. SOPIMUKSEN OSAPUOLET Palvelun tilaaja Siilinjärven

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0!

työllisyysyksikkö , ,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0, , ,0 #JAKO/0! Työllisyysyksikkö Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: työllisyysyksikkö 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! Toimintatulot 0,0 935 940,0 778 020,0 #JAKO/0! työllisyysyksikkö 2 831 200,0 2 692 110,0 #JAKO/0!

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry

Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä. Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi Sytyke-Centrellä Sytyke-Centre/Hengitysliitto ry Toiminnallinen työ- ja toimintakyvyn arviointi 1. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen 2. Nuorten työ-

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11

TYÖLLISYYSKATSAUS 2006 '07 '08 '09 '10 '11 TYÖLLISYYSKATSAUS Lisätiedot: Ennakkotiedot: JOULUKUU 2011 puh. 010 604 8050 ja 010 604 8051 Julkistettavissa 24.1.2012 klo 9.00 www.tem.fi/tyollisyyskatsaus ISSN 1797-3694 (pdf) 350 300 '000 250 200 (1)

Lisätiedot

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus

Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Työelämälähtöisen koulutuksen toteu1aminen ja työhönvalmennus Taitoja työhön ja elämään Miiko Taka Amma)llinen erityisope4aja, Bovallius- amma;opisto Pauliina Jääskeläinen Työhönvalmentaja, Bovallius-

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa.

6.5.2013. Liiketulokseen sisältyy omaisuuden myyntivoittoja 7,0 (6,8) miljoonaa euroa. 6.5.2013 VR-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 VR-konsernin liikevaihto oli ensimmäisellä vuosineljänneksellä 310,4 (331,7) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevaihto kasvoi 4,6 prosenttia. Raportoitu

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2014 1 (5) Päätöshistoria 22.04.2014 469 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät 19.10.2016 Maija Schellhammer-Tuominen Tavoitteena tavallinen elämä

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 16.5.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-maaliskuussa 14.674.840 euroa. Liikevaihto kasvoi 9,9 % edellisen

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Oppisopimus on HyväDiili

Oppisopimus on HyväDiili Oppisopimus on HyväDiili Nuoret osaajat yritysten voimavarana- Yritykset oppisopimuksen mahdollistajana Minna Sainio 040 868 0631 minna.sainio@sedu.fi OpsoDiili Länsi-Suomi 1.4.2015 31.12.2017 Nuorten

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä

Työelämää ja opintoja iltapäivä Työelämää ja opintoja iltapäivä 27.8.2009 Miten saada tutkinto loppuun? Keinoja opintojen tukemiseen ja ohjaamiseen 27.8.2009 Aino-Maija Ahola Esittäytyminen Aino-Maija Ahola, suunnittelija, KM Certified

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle.

Opsotäppä X. Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. Opsotäppä X Vastaus asiakaslähtöisyyteen. Taitajapedagogiikkaa parhaimmillaan. Lisäarvoa asiakkaille opiskelijalle ja työnantajalle. https://www.youtube.com/watch?v=hudvcsibcyo https://www.youtube.com/playlist?list=plmhprup4imy4hrconl7cujhtcjl5ygerf

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Alueellinen ohjausmalli ohjauksen tukena ja suunnittelun välineenä Johanna Leinonen

Alueellinen ohjausmalli ohjauksen tukena ja suunnittelun välineenä Johanna Leinonen Alueellinen ohjausmalli ohjauksen tukena ja suunnittelun välineenä 11.10.2012 Johanna Leinonen 26.10.2012 26.10.2012 Taustaa.. Lähtökohtana mallissa oli aikaisemmin tehtyjen kehittämishankkeiden toimenpiteiden

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY

PALKKAKYSELY PALKKAKYSELY 1. PALKKAKYSELY 1 Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin jäsenille tehtiin lokakuussa 2016 työmarkkinatutkimus internet-kyselynä. Kysely toteutettiin yhteistyössä Tekniikan Akateemisten Liitto TEKin vastaavan

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, elokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 22.9. klo 9.00 Kausivaihtelu pudotti työttömien määrää Myös vuositasolla pientä laskua Työttömien määrä putosi Kainuussa kuussa

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta.

Omnian oppisopimustoimisto järjestää työpaikkakouluttajille ilmaista koulutusta, joka tukee työpaikalla tapahtuvaa opiskelijan ohjausta. Yleistä oppisopimuksesta Oppisopimustoimisto laatii virallisen oppisopimuksen yhdessä työnantajan ja opiskelijan kanssa. Oppisopimus on juridisesti pätevä määräaikainen työsopimus, jossa noudatetaan normaaleja

Lisätiedot

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Raitioliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2012 HKLjk 23.8.2012 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Raitioliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Liikenteen toteutuminen: tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012

TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 TSEMPPIÄ TYÖTTÖMILLE PALVELUT! 2009-2012 PROJEKTISUUNNITELMA 2010 Yleistä Tsemppiä työttömille - projekti on toiminut vuodesta 2003 alkaen. Projekti on saavuttanut ja ylittänytkin joka vuosi sille asetetut

Lisätiedot