TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI (TKM) OULUN YLIOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI (TKM) OULUN YLIOPISTON LAATUKÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI (TKM) OULUN YLIOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Oulun yliopistossa laatu tarkoittaa kokonaisuuden tasolla tarkoituksenmukaista ja hyvin tehtyä arkista työtä, jota jokainen yliopistolainen tekee itsensä, tieteenalansa ja työyhteisönsä hyväksi. Hyväksytty Laatutyön ohjausryhmä TOPQAn kokouksessa

2 2

3 Sisällys 1 Yliopisto toiminnan kehittämisen mallin lähtökohtana Oulun yliopiston kuvaus Oulun yliopiston perustehtävä, visio ja arvot Yliopisto-organisaation erityisluonteesta Opetuksen itsearviointijärjestelmä laatujärjestelmän rakentamisen perustana Toiminnan kehittämisen mallin keskeiset käsitteet, periaatteet ja tavoitteet Keskeiset käsitteet Toiminnan kehittämisen mallille asetetut tavoitteet Periaatteet Yhteistyö Kehittävä arviointi Hyvien käytäntöjen levittäminen Toiminnan kehittämisen mallin periaatteet käytännössä Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaatio Toiminnan kuvaamisen logiikka Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaation kokonaisuus Laatutyön toimijat ja vastuut Laatutyö on jokaisen yliopistolaisen vastuulla Toiminnan kehittämisen mallin yhteistyöelimet Toiminnan kehittämisen mallin valmistelu ja rakentaminen Toiminnan kehittämisen mallin ylläpito Toiminnan kehittämisen mallin arviointi Sisäiset auditoinnit Ulkoiset auditoinnit Toiminnan kehittämisen mallin kehittäminen Tutkimuksen laadunvarmistus Johdanto Tutkimuksen laadunvarmistuksen kuvaus Tutkimuksen strateginen johtaminen Tutkimushenkilöstön rekrytointi Tutkimusrahoitus Infrastruktuurin hankinta, ylläpito, (yhteis)käyttö ja tuki Tutkijakoulutus ja jatko-opinnot Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus Tieteellinen julkaiseminen Tutkimustulosten levittäminen ja hyödyntäminen Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen yksiköissä ja tiedekunnissa Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen yliopiston tasolla Ulkoiset arvioinnit ja auditoinnit Koulutuksen laadunvarmistus Johdanto Koulutuksen laadunvarmistuksen kuvaus Koulutuksen strateginen johtaminen Opiskelijoiden rekrytointi ja valinta Opiskelijoiden rekrytointi Opiskelijoiden valinta Opetushenkilöstön rekrytointi Koulutuksen infrastruktuurin hankinta, ylläpito, käyttö ja tuki Yliopiston kirjasto Opetus- ja opiskelutilat Opetuksen ja opiskelun tietojärjestelmät sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen koulutuksessa Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen Opetuksen suunnittelu ja toteutus Opintojen ohjaus Opintoihin orientoituminen ja pienryhmäohjaus Kansainvälisten opiskelijoiden ohjaus Opintopsykologinen ohjaus

4 6.9.4 Opinnoissa etenemisen seuraaminen ja tukeminen Koulutuksen arviointi ja kehittäminen Koulutuksen arviointi ja kehittäminen yksiköissä ja tiedekunnissa Koulutuksen arviointi ja kehittäminen yliopiston tasolla Ulkoiset arvioinnit ja auditoinnit Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistus Johdanto Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistuksen kuvaus Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen strateginen johtaminen Strategiset kumppanuudet ja yhteistyörakenteet Aluekehitystyö ja muu alueellinen yhteistyö Innovaatiotoiminta ja yrittäjyyden edistäminen Integroituminen työmarkkinoihin Opiskelun työelämäyhteydet Vuorovaikutus tutkinnon suorittaneiden kanssa Varainhankinta Elinikäinen oppiminen, täydennyskoulutus ja avoin yliopisto Sivistystehtävä Tieteestä tiedottaminen Studia Generalia -yleisöluentosarja Yliopiston kirjasto Yliopiston museot Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointi ja kehittäminen Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän arviointi ja kehittäminen yksiköissä ja tiedekunnissa Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän arviointi ja kehittäminen alueellisissa toimintayksiköissä ja erillislaitoksissa Yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän arviointi ja kehittäminen yliopistotasolla Ulkoiset arvioinnit ja auditoinnit Tukipalveluiden laadunvarmistus Tukipalvelujen organisointi Oulun yliopistossa Tukipalveluiden toiminnan tavoitteet Tukipalvelujen toiminnan arviointi ja kehittäminen Muutokset tukipalvelujen organisoinnissa ja toimintatavoissa Laatujärjestelmä, toiminnanohjaus ja johtaminen Johdanto ja käsitteenmäärittelyä Toiminnanohjauksen elementit Toiminnan suunnittelu, tavoitteenasettelu ja resursointi Toiminnan seuranta, raportointi ja arviointi Yliopiston johtamisen osa-alueita Strateginen johtaminen Henkilöstöjohtaminen Yhteistyösuhteiden johtaminen Resurssien johtaminen Turvallisuusjohtaminen Päätöksenteko yliopistossa Viestintä johtamisen tukena Toiminnanohjauksen ja johtamisen arviointi ja kehittäminen Arvioinnin ja kehittämisen käytännöt Johtopäätöksiä ja kehittämistoimenpiteitä Yliopistouudistus muutosjohtamisen haasteena Toimintaa ohjaavat lait, asetukset, säännöt ja ohjeet Johtaminen ja yleishallinto Taloushallinto Henkilöstöhallinto Tutkimus Koulutus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Liitteet Liite 1. Tutkimuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet. Ohjematriisi yksiköille Liite 2. Koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet. Ohjematriisi yksiköille Liite 3. Oulun yliopiston toiminnanohjauksen indikaattorit vuoteen 2009 saakka (SAS SPM -mittaristo) Liite 4. Toiminta- ja taloussuunnitelmien vuoden 2010 määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut (indikaattorit) 90 4

5 1 Yliopisto toiminnan kehittämisen mallin lähtökohtana 1.1 Oulun yliopiston kuvaus Vuonna 1958 perustettu Oulun yliopisto on Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja. Oulun yliopisto kouluttaa erikoisalojen asiantuntijoita ja monialaisia osaajia kuudessa tiedekunnassa kahdeksalla koulutusalalla 45 eri koulutusohjelmassa. Kaikilla aloilla voidaan suorittaa jatkotutkintona lisensiaatin- ja tohtorintutkinto. Tutkimusta tehdään kaikissa yliopiston laitoksissa, osastoissa ja laboratorioissa. Lisäksi yliopistossa toimii tiedekuntien välisiä erikoisalojen tutkimusyksiköitä. Oulun yliopistossa on opiskelijaa ja 3000 työntekijää. Yliopisto hyödyntää laajaa monitieteisyyttään, nykyaikaista tutkimus- ja koulutusympäristöään sekä tiiviitä suhteitaan elinkeinoelämän ja muiden kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppaniensa kanssa. Kuvio 1. Oulun yliopiston organisaatio Oulun yliopiston organisaatio on esitetty kuviossa 1. Yliopiston tulosyksiköitä ovat kuusi tiedekuntaa ja joukko erillislaitoksia. Tiedekunnat vastaavat tutkimus- ja opetustoiminnan edellytysten järjestämisestä tehokkaasti ja tuloksellisesti sekä vastaavat tutkimustoiminnan laadusta ja tutkintojen myöntämisestä. Tiedekuntien alitulosyksiköinä ja tutkimuksen ja opetuksen keskeisinä tuloksentekijöinä ovat ainelaitokset. Teknillisessä tiedekunnassa laitosjakoa vastaa osastojako ja osastot voivat puolestaan jakautua laboratorioihin. Humanis- 5

6 tisessa tiedekunnassa ei ole laitosjakoa. Lääketieteellinen tiedekunta on koonnut klinikkansa ja laitoksensa viideksi laitokseksi. Nämä muutokset tulivat voimaan vuoden 2008 alussa. Hallituksen päätöksen mukaisesti kasvatustieteiden tiedekunnasta tehdään yksi tulosyksikkö alkaen. Yliopiston perustoimintojen tukitoimintoja hoitavat hallintopalvelut, erillislaitokset sekä tiedekuntien, osastojen ja ainelaitosten kansliat. Tukitoimintoja hoitavia erillislaitoksia ovat elektronimikroskopian laitos, kielikeskus, kirjasto ja koe-eläinkeskus. Yliopiston keskushallinnon eli hallintopalvelujen yksikköjä ovat henkilöstöpalvelut, opetus- ja opiskelijapalvelut, talouspalvelut, tilapalvelut, tietohallintopalvelut, tutkimus- ja innovaatiopalvelut sekä viestintäpalvelut. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut yhdistettiin alkaen talouspalveluihin. Samassa yhteydessä tilapalvelut erotettiin omaksi vastuualueekseen. Oulun yliopistolla on koordinaatiovastuu Kajaanin yliopistokeskuksessa, jonka toimintaan osallistuvat sopimuksen mukaisesti Kuopion, Joensuun, Jyväskylän ja Lapin yliopistot. Oulun yliopisto osallistuu Jyväskylän yliopiston koordinoiman Kokkolan yliopistokeskuksen Chydenius-instituutin toimintaan. Osana alueellisen toiminnan kokoamista yliopiston hallitus teki päätöksen Oulun ja Lapin yliopistojen yhteisen Meri-Lappi Instituutin lakkauttamisesta alkaen. Raahen kaupunginhallituksen asettamassa työryhmässä valmistui vuoden 2009 alussa ehdotus alueen korkeakoulutoiminnan tulevaisuudesta ja yliopisto tekee päätökset jatkotoimenpiteistä vuoden 2009 aikana. Oulun Eteläisen instituutti toimii läänin eteläosassa. Sen toimintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Kokkolan yliopistokeskuksen kanssa. Kasvatustieteiden tiedekunnan kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikön sekä Kajaanin opettajankoulutusyksikön harjoittelukouluina toimivat Oulun ja Kajaanin harjoittelukoulut. 1.2 Oulun yliopiston perustehtävä, visio ja arvot Oulun yliopiston strategian 1 mukaan yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta, sivistystä ja kulttuuria, vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia edistävää osaamista sekä turvata korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus vaikutusalueellaan. Oulun yliopiston visio on, että vuonna 2012 se on tiedeyliopisto, jonka tutkimus ja siihen kytkeytyvä opetus ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Yliopistossa on kolme tutkimuksen painoalaa, informaatioteknologia ja langaton viestintä, biotekniikka ja molekyylilääketiede sekä pohjoisuus ja ympäristö. Painoaloilla yliopiston osaaminen on maailman huippua. Painoalojen lisäksi yliopistolla on kansainvälisesti vahvaa osaamista useilla tieteenaloilla. Oulun yliopisto sitoutuu tiedeyhteisönä yleisiin tieteellisen toiminnan periaatteisiin ja hyvästä tieteellisestä käytännöstä annettuihin suosituksiin. Oulun yliopiston toimintaa ohjaavat arvot ovat yhteisöllisyys, edelläkävijyys ja kumppanuus. 1.3 Yliopisto-organisaation erityisluonteesta Yliopisto on organisaationa erityinen ja sen tehtävä on ainutlaatuinen. Yliopisto tuottaa uutta tietoa avoimessa tieteellisessä prosessissa, jonka tulokset julkistetaan kaikkien arvioitavaksi. Tutkimukseen perustuva koulutus turvaa tieteen jatkuvuuden ja tuottaa tieteellisesti päteviä asiantuntijoita tutkimustyöhön ja muun työelämän palvelukseen. Yliopiston tuloksellisuus ja vaikuttavuus syntyvät viime kädessä tutkimuksen tieteellisestä merkittävyydestä ja oppimisen syvällisyydestä. Yliopisto toimii oman erityislaatunsa vuoksi sekä sisäisen että ulkoisen epävarmuuden kentässä. Menestyksekäs toiminta edellyttää joustavuutta ja muutosvalmiutta, siis optimaalista kykyä innovatiiviseen ongelmanratkaisuun. Tieteellisen menetelmän perusperiaate on itseään korjaavuus. Laadunvarmistuksen näkökulmasta se tarkoittaa toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja muutosvalmiutta. Kriittistä keskustelua menettelytavoista kunnioitetaan, ja siitä halutaan oppia. 2 1 Oulun yliopiston strategia vuosille <http://www.hallinto.oulu.fi/suunnit/raportit/oulun_yliopiston_strategia.pdf>. 2 Lue lisää Oulun yliopiston laatujärjestelmän taustasta: Karjalainen, A Koulutuksen laatujärjestelmän perusteet. <http://www.oulu.fi/oky/julkaisut_ja_materiaalit/verkkomateriaaleja/koulutuksen_laatujarjestelman_perusteet_karjalainen.pdf>; Oulun yliopiston lausunto OPM:n muistiosta Korkeakoulutuksen laadunvarmistus <http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2004/liite-hd htm>. 6

7 1.4 Opetuksen itsearviointijärjestelmä laatujärjestelmän rakentamisen perustana Oulun yliopistossa systemaattinen laadunvarmistus aloitettiin lukuvuonna , jolloin hallituksen päätöksellä 3 otettiin käyttöön opetuksen itsearviointijärjestelmä. Järjestelmän rakentaminen aloitettiin vuonna 1992 toteutetun yliopiston kokonaisarvioinnin 4 suositusten pohjalta. Järjestelmän rakentamisessa on hyödynnetty olemassa olevaa monitieteistä kulttuuria ja sen toimivia käytänteitä. Yliopistotason järjestelmä on muodostanut laadunvarmistuksen kehikon ja sisältänyt yliopiston suositukset laadunvarmistuksen yksikkökohtaisista käytännöistä. Laadunvarmistuksen toteuttaminen on ollut ennen kaikkea yksiköiden vastuulla siitä syystä, että koulutuksessa kyseessä ovat luovat opettamisen ja oppimisen prosessit, joiden yhteisiä suuntaviivoja ei voi tai on erittäin vaikea etukäteen, ylhäältäpäin määrätä tai päättää. Järjestelmää rakennettaessa keskiöön nostettiin opiskelijan oppimisen edistäminen ja tukeminen. Opiskelijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, joiden antaman palautteen avulla voidaan löytää oppimista häiritseviä ja tukevia tekijöitä. Lähtökohtana on, että opetuksen arvioinnin tulee olla jatkuvaa ja sen tulee antaa mahdollisuuksia kehittämiseen ja laadun parantamiseen. Yksiköt ovat arvioineet opetuksen ja sen tukitoimien onnistumista ja ongelmia vuosittaisessa itsearviointiraportissa, jonka laatimisen avuksi yliopisto on tehnyt arviointimatriisin ja -kriteerit. Palautteen keräämisessä on alusta saakka korostettu laadullista eli sanallista palautetietoa, jotta ongelmat nousisivat aidosti esiin ja samalla saataisiin kehittämisehdotuksia. Palautteen käsittelyn kollegiaaliseksi foorumiksi lanseerattiin Palautepäivä-käytäntö, joka on vuosittainen tai lukukausittainen yksikön yhteinen keskustelu- ja kehittämisareena arvioinnille. Järjestelmää rakennettaessa jokaiseen yksikköön tai koulutusohjelmaan perustettiin opetuksen kehittämistyöryhmä (OKTR), jonka tehtävänä on ollut koordinoida ja kehittää yksikön opetusta ja sen tukitoimia. Opiskelijat ovat olleet mukana laatutyössä erityisesti opetuksen kehittämistyöryhmien kautta, sillä jokaisessa ryhmässä on ollut opiskelijoilla 4 5 edustajan edustus. OKTR:t ovat osoittautuneet järjestelmässä erittäin tärkeäksi elementiksi. 5 Toiminnan kehittämisen mallin toiminta-ajatus perustuu opetuksen itsearviointijärjestelmän käytöstä saatuun kokemukseen. 2 Toiminnan kehittämisen mallin keskeiset käsitteet, periaatteet ja tavoitteet 2.1 Keskeiset käsitteet Laatu Oulun yliopistossa laatu tarkoittaa kokonaisuuden tasolla tarkoituksenmukaista ja hyvin tehtyä arkista työtä, jota jokainen yliopistolainen tekee itsensä, tieteenalansa ja työyhteisönsä hyväksi. Oulun yliopiston laatujärjestelmä eli Toiminnan kehittämisen malli Oulun yliopiston laatujärjestelmä kattaa kaikki toiminnot ja sitä kutsutaan Toiminnan kehittämisen malliksi. Nimellä halutaan korostaa laatujärjestelmän kehittävää luonnetta. Yliopiston hallitus hyväksyi Toiminnan kehittämisen mallin yliopiston laatujärjestelmäksi kokouksessaan Toiminnan kehittämisen malli muodostuu kaikkien toimintojen laadunvarmistuksen systemaattisista, riittävän yhdenmukaisista ja dokumentoiduista rakenteista, vastuun määrittelyistä ja menettelytavoista, jotka kuvataan tässä laatukäsikirjassa. Toiminnan laadun varmistamiseksi yliopisto: asettaa toiminnalleen tavoitteita, 3 Opetuksen laadun parantaminen Oulun yliopistossa -kehittämisohjelma hyväksyttiin Oulun yliopiston hallituksen kokouksessa Oulun yliopiston kokonaisarviointi Liuhanen, A-M. (toim.). Oulun yliopiston hallintoviraston julkaisuja 6. Muita Oulun yliopistossa toteutettuja arviointeja ja selvityksiä on koottu laatutyön sivuille <http://www.oulu.fi/laatutyo/toteutetut_arvioinnit.htm>. 5 Karjalainen, A. & Sippola, P Opetusta kehittävä laadunarviointijärjestelmä Oulun yliopistossa. Teoksessa Hämäläinen, K. & Moitus, S. (toim.): Laatua korkeakoulutukseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 6; Alaniska, H Opiskelija Oulun yliopistossa taustaa OOLA-projektille. Teoksessa Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja Hallituksen kokouksen 4/2008 pöytäkirja <http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2008/4.pdf> 7

8 tunnistaa ja resurssoi ydin- ja tukitoiminnoissaan kriittiset, onnistumista edellyttävät tehtävät, varmistaa, että henkilökunnalla, opiskelijoilla ja sidosryhmillä on riittävät mahdollisuudet osallistua toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen, huolehtii vastuunjaon selkeydestä ydin- ja tukitoiminnoissaan, antaa henkilökunnalle ja opiskelijoille selkeät toimintaohjeet, edistää hyvien käytäntöjen leviämistä, seuraa ja arvioi toimintaa ja tuloksia kriittisesti, asettaa itsensä ulkoisen arvioinnin kohteeksi sekä kehittää jatkuvasti toimintaansa seuranta- ja arviointitiedon pohjalta. Tätä yliopiston laatujärjestelmän, toiminnanohjauksen ja johtamisen kokonaisuutta kuvataan kuviossa 2. Toiminnanohjauksen ja johtamisen yksityiskohtia kuvataan luvussa 9. Opetusministeriön tulosohjaus Strategia Tehtävä Profiili Tavoitteet Strategiset kehittämiskohteet Suorite- ja tunnuslukumittarit Tulosneuvottelut Tavoitteet Resurssit Vastuut Ohjeet Tilinpäätös ja toimintakertomus Toiminta- ja taloussuunnitelma Palaute ja kehittämistoimenpiteet Hyvät käytännöt Ydintoiminnot Tutkimus Koulutus Yhteiskunnallinen vuorovaikutus Tukipalvelut Tulokset Toiminnan ja tulosten arviointi Yhteistyö- ja päätöksentekoelimet* Johtopäätökset ja raportointi 8

9 Kuvio 2. Yliopiston laatujärjestelmän, toiminnanohjauksen ja johtamisen kokonaisuus. *Toiminnan kehittämisen mallin yhteistyöelimet toiminnoittain yliopiston eri tasoilla on kuvattu kuviossa 6 ja päätöksentekoelimet luvussa 9. Eri oppiaineilla ja koulutusaloilla on paitsi erilaiset tieteenalakulttuurit ja toimintamallit myös erilainen intressiympäristö. Yliopiston yksiköt voivat yhdistää Toiminnan kehittämisen mallin perusrakenteeseen erilaisia toimintakäytäntöjä, erilaisten laatujärjestelmien osia ja toimintoja sekä ulkoisen arvioinnin (auditoinnit, akkreditoinnit) menettelytapoja, jos se on yksikön toiminnan kannalta hyödyllistä tai välttämätöntä. 9

10 2.2 Toiminnan kehittämisen mallille asetetut tavoitteet Yliopisto on asettanut Toiminnan kehittämisen mallille tavoitteita, jotka ohjaavat mallin periaatteita ja käytäntöjä. Tavoitteena on, että: kaikki henkilöstöryhmät ja opiskelijat sekä sidosryhmät osallistuvat yliopiston toiminnan kehittämiseen, laatujärjestelmän yhteistyöelinten tehtävät ovat selkeät sekä niiden vastuut ja yhteys päätöksentekoelimiin on määritelty, tukipalveluiden tehtävät ja vastuut ovat selkeät ja ne ovat kiinteässä yhteydessä ydintoimintoihin, toiminnan kehittäminen perustuu riittävän tarkan ja mahdollisimman reaaliaikaisen seuranta- ja arviointitiedon varaan, toiminnan kehittämiskohdat havaitaan ja yhteisö tuntee käytännöt, joilla havaittuihin ongelmiin puututaan, hyvät käytännöt leviävät ja löydetään uusia tapoja niiden levittämiseksi yliopiston kaikissa toiminnoissa, toiminnan laatu on näkyvää. 2.3 Periaatteet Toiminnan kehittämisen mallin käytännöt rakentuvat yhteistyön, kehittävän arvioinnin sekä hyvien käytäntöjen levittämisen periaatteiden varaan. Valitut periaatteet nousevat yliopisto-organisaation erityisluonteesta ja Toiminnan kehittämisen mallille asetetuista tavoitteista Yhteistyö Toiminnan kehittämisen mallin ensimmäinen periaate on yliopistoyhteisön jäsenten tietoinen ja järjestelmällinen yhteistyö ja sen kehittäminen kaikissa toiminnoissa. Yhteistyön onnistuminen edellyttää toimijoiden ja toimielinten vastuiden määrittelemistä organisaation kaikilla tasoilla. Yhteistyörakenteilla halutaan varmistaa henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen yliopiston toiminnan kehittämiseen Kehittävä arviointi Kehittävä arviointi on osa kaikkien toimintojen menestyksellistä hoitamista. Arviointi tarkoittaa kriittistä tulosten tarkastelua suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointitiedon perusteella tehdään yhteisiä johtopäätöksiä toiminnan tilasta ja sovitaan toiminnan kehittämisestä. Myös arviointikäytäntöjen ajantasaisuutta, luotettavuutta, hyödyllisyyttä ja yhteensopivuutta arvioidaan säännöllisesti. Yhteistyössä tehtävät arvioinnit vahvistavat yhteistyökulttuuria ja edistävät innovatiivisten ratkaisujen löytämistä. Yhteistyö ja kehittävä arviointi luovat sillan yliopiston tavoitteiden ja tulosten välille Hyvien käytäntöjen levittäminen Toiminnan kehittämisen mallissa tähdätään innovatiivisten ratkaisujen luomiseen yksiköissä ja näiden levittämiseen hyvinä käytäntöinä yli yksikkörajojen. Yliopistolta edellytetään muutosvalmiutta, innovatiivisuutta ja uusiutumiskykyä. Se vaatii jatkuvaa hyvien käytäntöjen etsimistä, tunnistamista, kuvaamista, hyödyntämistä ja levittämistä yliopiston kaikissa toiminnoissa yli yksikkörajojen. Hyvät käytännöt ovat hyviksi koettuja toimintatapoja, joita yksiköt voivat soveltaa oman rakenteensa ja toimintakulttuurinsa mukaisesti. Hyvien käytäntöjen levittäminen lisää yliopistoyhteisön tietoisuutta erilaisista toiminnan kehittämisen mahdollisuuksista. 2.4 Toiminnan kehittämisen mallin periaatteet käytännössä Yliopisto uskoo, että toiminnan laatua voidaan kehittää tekemällä yhteistyötä, arvioimalla omaa toimintaa kehittävän arvioinnin käytännöillä sekä tunnistamalla ja levittämällä hyviä käytäntöjä koko yliopistossa. Valittujen periaatteiden pohjalta Toiminnan kehittämisen mallissa on tunnistettu, systematisoitu ja nostettu esiin laadunvarmistuksen käytäntöjä, joista valtaosa on ollut olemassa jo ennen kaikki toiminnot kattavan laatujärjestelmän pystyttämistäkin. Malli rakentuu koko yliopiston yhteisistä käytännöistä ja sen lisäksi yksikkö- ja alakohtaisista käytännöistä. Kuviossa 3 on esimerkinomaisesti kuvattu Toiminnan kehittämisen mallin periaatteita ilmentäviä yhteistyön, kehittävän arvioinnin ja hyvien käytäntöjen levittämisen käytäntöjä. 10

11 Kurssipalautteen hyödyntäminen Opintopolkupalautteen hyödyntäminen Työelämäpalautteen hyödyntäminen Palautepäivät Itsearviointiraportit Valmistuneiden opiskelijoiden työllisyyden ja sijoittumisen seuraaminen Missä mennään -tilaisuudet Palaute- ja arviointitiedon hyödyntäminen Toiminnan (tunnuslukujen) seuraaminen ja tiedon käsittely SAS SPM -johtamisen tietojärjestelmä Kulttuuritoimikunta Ohjauksen kehittämistyöryhmä Etiikkatyöryhmä TETR:it Tukipalveluiden vastuumatriisi Tutkimuksen kehittämistoiminnan arviointi -pilottihanke Tehtävien ja vastuiden määrittely Kehittävä arviointi Ulkoiset ja sisäiset arvioinnit ja auditoinnit Tutkimuksen kokonaisarviointi (RAE) Tasa-arvotoimikunta Valtakunnalliset ja sisäiset laatuyksiköt OKTR:t Ulkoiset ja sisäiset auditoinnit Ydintoimintojen yhteistyöelimet yliopiston kaikilla tasoilla Yhteistyö Toiminnan kehittämisen mallin käytännöt Alumnitoiminta Palkitsemiskäytännöt Koulutusneuvosto Tutkimusneuvosto Innovaatiokeskittymän johtoryhmä Ad fontes -palkinto KopoKlupit Yksiköiden sisäiset ja väliset vakiintuneet palaverikäytännöt Vuoden alumni -palkinto Hyvien käytäntöjen levittäminen Seminaarit Opintoasiainpäällikköpalaverit Opiskelijoiden hyvinvointityöryhmä Hallintopäällikköpalaverit Konferenssit Julkaisut ja tiedotuslehdet Benchmarking Tunnustuspalkinnot henkilökunnalle ja opiskelijoille PK-neuvottelukunta Hankkeet Uutta opetuksessa -julkaisusarja KOTKA:n katselmukset OpinTori Universitas-hanke Väitöskirjaohjaajien työpajat Hyvien käytäntöjen esittely laatutyön www-sivuilla Tiedotuslehdet Aktuumi ja Tietopisto Sähköpostilistat (esim. suuri jakelu, yliopisto-opettajat -lista) Yliopiston ja yksiköiden laatukäsikirjat verkossa Kuvio 3. Esimerkkejä Toiminnan kehittämisen mallin periaatteista käytännössä. 3 Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaatio 3.1 Toiminnan kuvaamisen logiikka Yliopiston toiminnot sisältävät tehtäväkokonaisuuksia, kuten opintojen ohjaus, tutkijakoulutus- ja jatkoopinnot tai innovaatiotoiminta ja yrittäjyyden edistäminen. Tehtäväkokonaisuudet koostuvat tehtävistä ja työvaiheista, joita voidaan joissakin tapauksissa kuvata peräkkäisinä. Tätä havainnollistetaan kuviossa 4. 11

12 Toiminto (esim. koulutus) Tehtäväkokonaisuus (esim. opintojen ohjaus) Tehtävä (esim. HOPSin ohjaus) OHJEET KESKUSTELUT SEURANTA Työvaiheet Kuvio 4. Käsitteiden hierarkia toiminnan kuvaamisessa. Toiminnan kuvaaminen tarkoittaa tehtäväkokonaisuuksien, tehtävien tai työvaiheiden sanallista tai kuvallista esittämistä sekä tarvittavien ohjeiden laatimista. Toimintaa kuvataan, jotta yliopiston käytännöt olisivat eri organisaatiotasojen toimijoille läpinäkyviä ja ymmärrettäviä. Kuvausten avulla voidaan paremmin tunnistaa toiminnan pullonkauloja ja kehittämiskohteita, määritellä vastuita ja kehittää työnjakoa sekä lisätä toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Koska kuvaaminen kuitenkin vaatii paljon työtä ja käytännöt kehittyvät jatkuvasti, kannattaa kuvaamistyötä tehdä maalaisjärjellä. Suuren tekstimäärän tuottamisen ei pidä olla itsetarkoitus. 3.2 Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaation kokonaisuus Tässä laatukäsikirjassa on kuvattu Toiminnan kehittämisen mallin yleisten periaatteiden lisäksi ydintoimintojen laadunvarmistuskäytännöt ja vastuut, tukipalveluiden laadunvarmistuksen periaatteet sekä mallin yhteys yliopiston toiminnanohjaukseen ja johtamiseen. Yliopiston strategiaan pohjautuen yksiköiden laatutiimien jäsenet ovat osana Laatutyön asiantuntija - koulutusta tunnistaneet ja määritelleet tutkimuksen ja koulutuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet, joiden pohjalta on laadittu ohjematriisit yksiköille laatudokumentaation tekemisen tueksi. Lisäksi tukipalveluyksiköt ovat niin kutsutun vastuumatriisin 7 avulla tunnistaneet ja selkiyttäneet tehtäviään ja vastuitaan tutkimuksen ja koulutuksen kriittisiin tehtäväkokonaisuuksiin liittyen. Laatukäsikirjan liitteenä (liitteet 1 ja 2) ovat ohjematriisit yksiköille Toiminnan kehittämisen mallin edellyttämän dokumentaation tekemiseen. Matriiseissa on määritelty tehtävät, joiden kuvaamista ja vastuullisten toimijoiden nimeämistä yksiköiltä vähimmillään edellytetään omassa laatudokumentaatiossaan. Myös muita tehtäviä voidaan kuvata, jos se on toimijoiden mielestä tarpeellista ja palvelee toiminnan selkiyttämistä ja vaihtoehtoisten käytäntöjen olemassaolon tunnistamista ja tiedostamista. Koska yksiköt ja tieteenalat ovat keskenään heterogeenisia, yksiköiltä ei ole edellytetty yhdenmukaista, kaikille samanlaista dokumentaation rakennetta tai jäsennystapaa. Yksiköiden laatukäsikirjojen täytyy olla avoimia vähintään yksikön henkilökunnalle ja opiskelijoille. Suositus on, että laatukäsikirjat ovat julkisesti kaikkien saatavilla. Laatukäsikirjat voivat olla suomeksi, yksikön käyttämällä muulla työkielellä tai useammalla kielellä. Opiskelijalle hyödyllistä tietoa on koottu yliopiston Opiskelijalle-verkkosivuille 8. Tutkimuksen työkalupakki - sivustolle on koottu mahdollisimman kattavasti tutkijan ja jatko-opiskelijan työskentelyä tukevia materiaaleja ja ohjeita. 9 Sivustosta on valmisteilla myös englanninkielinen versio. Opetustyön tueksi on lisäksi tehty Ope- 7 Tukipalveluiden vastuiden määrittelyssä käytettävä vastuumatriisi <https://wiki.oulu.fi//display/laatukoulutus/vastuumatriisi> 8 Oulun yliopiston opiskelijoille <http://www.oulu.fi/opiskelijoille/index.html>. 9 Tutkimuksen työkalupakki <https://wiki.oulu.fi/pages/viewpage.action?pageid= > 12

13 tusopas Oulun yliopiston opettajalle 10. Valmisteilla on myös Opettajalle-verkkosivusto. Yliopiston tukipalveluyksiköiden www- ja wiki-sivuilta löytyvät kuvaukset kunkin yksikön tarjoamista tukipalveluista 11. Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaation kokonaisuus on esitetty kuviossa 5. OULUN YLIOPISTON LAATUKÄSIKIRJA TUTKIMUKSEN TYÖKALUPAKKI OPETUSOPAS OPISKELIJALLE -SIVUT OHJEET YKSIKÖILLE TUTKIMUKSEN JA KOULUTUKSEN KRIITTISTEN TEHTÄVÄKOKO- NAISUUKSIEN OHJEMATRIISIT PERUS-, ERILLIS- JA ALUEYKSIKÖIDEN SEKÄ PAINOALAORGANISAATIOIDEN LAATUKÄSIKIRJAT OVAT YKSIKÖIDEN / TIEDEKUNTIEN WIKISSÄ TAI WWW-SIVUILLA TUKIPALVELU- YKSIKÖIDEN VASTUUMATRIISI TUKIPALVELU- YKSIKÖIDEN TEHTÄVIEN JA LAADUNVARMIS- TUKSEN KUVAUKSET WWW-SIVUILLA TAI WIKISSÄ Henkilöstöpalvelut Opetus- ja opiskelijapalvelut Talouspalvelut Tietohallintopalvelut Tilapalvelut Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Viestintäpalvelut Kirjaston palvelut* Kielikeskuksen palvelut* Kuvio 5. Toiminnan kehittämisen mallin dokumentaation kokonaisuus. *Kirjasto ja kielikeskus eivät kuulu organisatorisesti hallintopalveluiden alaisiin tukipalveluyksiköihin, vaan ovat erillislaitoksia. 4 Laatutyön toimijat ja vastuut 4.1 Laatutyö on jokaisen yliopistolaisen vastuulla Toiminnan kehittämisen mallin periaatteiden, tavoitteiden sekä laadun määritelmän mukaisesti Oulun yliopistossa laatutyö on jokaisen yliopistolaisen vastuulla. Mallin tärkeänä periaatteena on yhteistyö, mikä näkyy käytännössä systemaattisina yhteistyörakenteina kaikilla toiminnan tasolla. Yhteistyörakenteilla halutaan varmistaa kaikkien henkilöstöryhmien, opiskelijoiden sekä sidosryhmien mahdollisuudet osallistua yliopiston toiminnan kehittämiseen. Malli tunnistaa toiminnan laadun kokonaisuuden tasolla tarkoituksenmukaiseksi ja hyvin tehdyksi arkiseksi työksi, jota jokainen yliopistolainen tekee oman itsensä, tieteenalansa ja työyhteisönsä hyväksi. Yliopiston laadunvarmistuksen tarkemmat vastuumäärittelyt löytyvät tästä käsikirjasta yksityiskohtaisista kuvauksista kunkin ydintoiminnon laadunvarmistuksen 12 sekä johtamisen ja toiminnanohjauksen kuvauksista ja näiden lisäksi erillisistä yliopiston perus-, erillis- ja tukipalveluyksiköiden laatukäsikirjoista. Tärkeä vastuumäärittelyn työkalu Toiminnan kehittämisen mallin rakennusvaiheessa on ollut tukipalveluiden vastuumatriisi 13, jonka avulla on selkiytetty ydintoimintojen ja tukipalvelujen välistä yhteyttä ja vastuunjakoa sekä tunnistettu ja selkiytetty tukipalveluiden tehtäviä ja vastuita tutkimuksen ja koulutuksen kriittisiin tehtäväkokonaisuuksiin liittyen. 10 Karjalainen, A Opetusopas Oulun yliopiston opettajalle. Oulun yliopisto. Opetuksen kehittämisyksikkö. <http://www.oulu.fi/oky/julkaisut_ja_materiaalit/erillisjulkaisut/opetusopas.pdf> 11 Ks. Oulun yliopiston palvelut <http://www.oulu.fi/palvelut/index.html>. 12 Tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän laadunvarmistuksen kuvaukset ovat tämän laatukäsikirjan luvuissa 5, 6 ja Tukipalveluiden vastuiden määrittelyssä käytettävä vastuumatriisi <https://wiki.oulu.fi//display/laatukoulutus/vastuumatriisi> 13

14 4.2 Toiminnan kehittämisen mallin yhteistyöelimet Yliopistossa on paljon virallisia ja epävirallisia yhteistyörakenteita toiminnan kaikilla tasoilla. Yhteistyörakenteilla halutaan varmistaa kaikkien henkilöstöryhmien, opiskelijoiden sekä sidosryhmien mahdollisuudet osallistua yliopiston toiminnan kehittämiseen. Kuviossa 6 on esitetty kokonaisuutena toiminnan kehittämisen mallin tärkeimmät vastuulliset yhteistyöelimet toiminnoittain yliopiston eri tasoilla. Yliopistossa toimii myös lukuisia muita työryhmiä, tiimejä sekä systemaattisia palaveri- ja yhteistyökäytäntöjä, joilla on oma roolinsa toiminnan laadun varmistamisessa. Yhteistyöelinten vastuut sekä yliopistossa toimivat työryhmät ja tiimit määritellään tarkemmin tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän osalta niitä koskevissa luvuissa. Yliopiston erilaisten työryhmien selailuun on yliopiston www-sivuilla käytettävissä TYTTI-rekisteri 14. TYTTI-rekisteri sisältää kaikki yliopiston hallituksen, rehtorin ja hallintopalveluiden nimittämät työryhmät, toimikunnat, johtokunnat ja vastaavat. Yliopiston viralliset päätöksentekoelimet esitellään luvussa 9. Päätöksentekoelinten tehtävät ja yksityiskohtainen vastuunjako löytyy yliopiston hallintojohtosäännöstä 15. YLIOPISTON JOHTO Rehtorit ja hallitus YLIOPISTOTASON YHTEISTYÖELIMET Tutkimusneuvosto (ent. tiedeneuvosto) Koulutusneuvosto (KOTKA) Innovaatiokeskittymän johtoryhmä PK-neuvottelukunta TIEDEKUNNAN YHTEISTYÖELIMET Tiedekunnan tutkimustoimikunta Tiedekunnan koulutustoimikunta Tiedekunnan yhteistyöelimet Tutkimus- ja koulutustoimikunnat YKSIKÖN YHTEISTYÖELIMET Tutkimuksen edistämistyöryhmä Opetuksen kehittämistyöryhmä TETR ja OKTR ja muut yhteistyöelimet TUKIPALVELUT Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Opetus- ja opiskelijapalvelut Hallintopalvelut* TUTKIMUS KOULUTUS YHTEISKUNNALLINEN VUOROVAIKUTUS Kuvio 6. Toiminnan kehittämisen mallin yhteistyöelimet toiminnoittain yliopiston eri tasoilla. *Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen laadunvarmistukseen liittyvää tukipalvelua on tarjolla hallintopalveluiden useassa eri yksiköissä. Vastuut on määritelty tarkemmin luvussa Toiminnan kehittämisen mallin valmistelu ja rakentaminen Oulun yliopiston laatujärjestelmää on valmistellut rehtorin asettama Laatutyön ohjausryhmä, TOPQA (Tutkimus, Opetus, Palvelut, Quality, Assurance). Työryhmä on asetettu vuosille ja sen puheenjohtajana on toiminut vararehtori Rauli Svento. Ohjausryhmä on vastannut Oulun yliopiston laatujärjestelmän eli toiminnan kehittämisen mallin rakentamisesta ja hyödyntämisestä yhteistyössä yksiköiden ja hallintopalveluiden kanssa. Ohjausryhmä on ottanut työssään huomioon yliopiston tiedonhallinnan kokonaisuuden ja sen kehittämistarpeet. TOPQAn jäsenet ( ): 14 Yliopiston toimikunnat ja työryhmät TYTTI-rekisterissä <http://tammi.oulu.fi/pls/tytti/julkinenhaku.paasivu> 15 Oulun yliopiston hallintojohtosääntö <http://www.hallinto.oulu.fi/yhallint/saados/hjsaanto.html> 14

15 vararehtori Rauli Svento, puheenjohtaja vararehtori Riitta Keiski vararehtori Heikki Ruskoaho hallintojohtaja Hannu Pietilä johtaja Leila Risteli vs. johtaja Asko Karjalainen kehittämispäällikkö Mailis Aaltonen professori Jaakko Kujala tutkija Osmo Kauppila opiskelija Milja Seppälä suunnittelija Tytti Tenhula suunnittelija Katariina Alha laatutyön koordinaattori Suvi Eriksson, sihteeri suunnittelija Jenni Harju, sihteeri TOPQAn päätösten toimeenpanosta on huolehtinut laatutyön koordinaattori sekä laatutyön tiimi, johon kuuluvat koordinaattori Suvi Erikssonin lisäksi kehittämispäällikkö Mailis Aaltonen, suunnittelija Jenni Harju, suunnittelija Tytti Tenhula, suunnittelija Katariina Alha sekä tutkimusasiamies Rauno Kenakkala. Toiminnan kehittämisen mallia on kehitetty yhteistyössä kolmen laatutyön pilottilaitoksen 16 kanssa vuodesta 2005 lähtien. Pilotteina ovat olleet biologian laitos, humanistinen tiedekunta sekä prosessi- ja ympäristötekniikan osasto. Pilottilaitokset ovat muun muassa testanneet ja kehittäneet työkaluja laatujärjestelmän dokumentointiin ja arviointiin. Yliopiston yksiköihin on Toiminnan kehittämisen mallin rakennusvaiheessa perustettu laatutiimejä, jotka ovat vastanneet malliin liittyvästä toimeenpanosta ja laatudokumentaation koordinaatiosta. Yksiköiden laatutiimeille sekä opiskelija-aktiiveille on järjestetty laatutyön koulutusta 17 syksyn 2008 ja kevään 2009 aikana. 4.4 Toiminnan kehittämisen mallin ylläpito Yliopiston hallitus vastaa Toiminnan kehittämisen mallista. Sen vastuulla on seurata, arvioida ja kehittää laatujärjestelmää. Hallitus hyväksyy mallin yleiset periaatteet ja käytännöt sekä niihin tehtävät muutokset. Yliopiston kehittämispäällikkö vastaa kokonaisuuden tasolla siitä, että Toiminnan kehittämisen malli on päätettyjen periaatteiden mukainen ja että laatudokumentaatio on riittävä ja ajantasainen. Hän huolehtii myös, että Toiminnan kehittämisen mallia käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla, ja että se kattaa kaikki yliopiston toiminnot ja yksiköt. Tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutustehtävän vastuullinen johto sekä Tutkimus- ja koulutusneuvostot vastuullisten vararehtorien johdolla vastaavat hallitukselle ydintoimintojen laadusta ja esittävät tarvittaessa hallitukselle Toiminnan kehittämisen mallin käytäntöihin tarvittavia muutoksia. 4.5 Toiminnan kehittämisen mallin arviointi Yliopisto-organisaation erityisluonteen vuoksi toiminnan laadun varmistaminen edellyttää yliopistolta jatkuvaa valmiutta muutokseen sekä joustavia ja jatkuvasti kehittyviä ratkaisuja. Toiminnan kehittämisen mallin kehittämiskohteita havaitakseen yliopisto hyödyntää esimerkiksi sisäisiä ja ulkoisia auditointeja sekä vertailevaa yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Toiminnan kehittämisen mallin rakentamisvaiheen arvioinnissa on ollut keskeistä yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille järjestetty koulutus, jonka aikana mallia on arvioitu kehittävän arvioinnin periaatteen mukaisesti jatkuvasti. Lisäksi useat rakentamisvaiheessa käydyt tiedekunta- ja yksikkökohtaiset keskustelut ovat olleet merkittävä mallin arvioinnin menetelmä. Yliopistoyhteisö ja sidosryhmät voivat antaa yliopiston laatujärjestelmästä palautetta laatutyön www-sivuilla olevan palautelomakkeen avulla. Palautteet käydään ensin läpi ja niihin reagoidaan virkamiestyönä. Tarvittaessa kysymykset ja palautteet käsitellään Laatutyön ohjausryhmä TOPQAssa. 16 Laatutyön pilottilaitokset <http://www.oulu.fi/laatutyo/pilotit.htm>. 17 Laatutyön asiantuntija -koulutus yksiköiden laatutiimeille <http://www.oulu.fi/laatutyo/koulutukset/laatutyon_asiantuntija/index.html> sekä Laatutyöpaja opiskelijoille <http://www.oulu.fi/laatutyo/koulutukset/laatutyopaja_opiskelijoille/index.html>. 15

16 4.5.1 Sisäiset auditoinnit Yliopisto toteuttaa määräajoin sisäisen auditoinnin, jolla arvioidaan onko yliopiston laadunvarmistusjärjestelmä sille asetettujen tavoitteiden ja periaatteiden mukainen. Lisäksi sisäisen auditoinnin avulla tunnistetaan Toiminnan kehittämisen mallin vahvuudet ja esitetään mahdolliset kehittämiskohteet sekä yliopiston että sen yksiköiden tasolla. Tavoitteena on auttaa yksikköjä kehittämään toimintansa laatua ja oppimaan muiden yksiköiden hyvistä käytännöistä. Vuonna 2009 toteutettiin ensimmäinen koko laatujärjestelmää koskeva sisäinen auditointi 18, joka jakautui kahteen osaan; varsinaiseen sisäiseen auditointiin 19 sekä tutkimuksen kehittämistoiminnan arviointiin. Sisäisen auditoinnin vierailu- ja haastattelukohteina oli otos yliopiston perus- ja erillisyksiköistä sekä tukipalveluista. Auditoijina toimivat tehtävää varten perehdytetyt yliopistolaiset. 20 Yliopiston tutkimus- ja koulutusneuvostot sekä hallitus päättävät sisäisen auditoinnin havaintojen perusteella tarvittavista kehittämisen kohteista ja toimenpiteistä laatujärjestelmän kehittämiseksi suhteessa yliopistouudistukseen. Hallitus päättää niistä toimenpiteistä, joiden avulla malli sovitetaan yliopiston uuteen olomuotoon ja toiminnanohjauksen kokonaisuuteen. Laatutyön ohjausryhmä TOPQA valmistelee vuoden 2009 aikana arviointikehikon Toiminnan kehittämisen mallin sisäisiä auditointeja varten. Kehikon kehittämisessä hyödynnetään sisäisen auditoinnin ja tutkimuksen kehittämistoiminnan arvioinnin havaintoja sekä muita laatujärjestelmään liittyviä selvityksiä ja opinnäytteitä Ulkoiset auditoinnit Mallin ulkoisessa arvioinnissa olennaisessa osassa ovat yliopiston yhteistyökumppanit sekä Korkeakoulujen arviointineuvoston ulkoinen auditointi. Toiminnan kehittämisen malli auditoidaan 21 Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnitelman mukaisesti kuuden vuoden välein. Ensimmäisen kerran ulkoinen auditointi toteutetaan marraskuussa Toiminnan kehittämisen mallin kehittäminen Mallin rakentamisvaiheessa sen kehittäminen on ollut laatutyön ohjausryhmä TOPQAn vastuulla. Jatkossa toiminnan kehittämisen mallin kehittämisestä vastaa kokonaisuuden tasolla yliopiston kehittämispäällikkö sekä hallitus. Kehittämiskohteita havaitaan arviointi- ja vertailutiedon avulla sekä etsimällä jatkuvasti parempia tapoja varmistaa toiminnan laatu. Yliopiston yksiköt voivat jatkuvasti kehittää Toiminnan kehittämisen mallin yksikkökohtaisia käytäntöjä omaa toimintaa parhaiten tukeviksi. Yliopisto on tehnyt mallin rakentamisvaiheessa vertailevaa yhteistyötä laatujärjestelmän kehittämiseksi sisäisten auditointien ja koulutusten kautta sekä ulkoisesti monialaisten yliopistojen yhteistyöhankkeessa 22 Tampereen ja Jyväskylän yliopistojen kanssa. Kuopion yliopiston kanssa on tehty yhteistyötä sekä toiminnanohjauksen että laatujärjestelmän kehittämiseksi vuodesta 2005 lähtien. Lisäksi yliopisto on toiminut aktiivisesti laatuyhdyshenkilöiden valtakunnallisessa verkostossa. Lisäksi yliopisto on aloittanut keväällä 2009 mallin kehittämiseen liittyvän benchmarking-hankkeen Luulajan teknillisen yliopiston kanssa 23. Myös molempien yliopistojen ylioppilaskunnat osallistuvat hankkeeseen aktiivisesti. 18 Lisäksi esimerkiksi vuonna 2000 on toteutettu opetuksen itsearviointijärjestelmää koskeva Kotkan silmä -sisäinen auditointi. 19 Sisäisen auditoinnin verkkosivu <http://www.oulu.fi/laatutyo/sisainen_auditointi/index.html> 20 Tutkimuksen kehittämistoiminnan arviointi vuonna 2009 <http://www.oulu.fi/laatutyo/sisainen_auditointi/tutkimuksen_kehittamistoiminnan_arviointi.htm> 21 Korkeakoulujen arviointineuvoston auditoinnit <http://www.kka.fi/index.phtml?s=98> 22 OPM:n rahoittama Monialaisten yliopistojen yhteinen laadunkehittämisen hanke vuosille , jossa ovat mukana Oulun, Jyväskylän ja Tampereen yliopistot. 23 Oulun yliopiston ja Luulajan teknillisen yliopiston laatuyhteistyöstä sovittiin Luulajaan kohdistuneella vierailulla Laatujärjestelmän kehittämiseen perustuvan benchmarking-yhteistyön tarkastelukohteina ovat ensivaiheissa opiskelijoiden osallistuminen yliopiston toiminnan kehittämiseen, kansainvälisen toiminnan tukipalveluiden organisointi sekä opettajankoulutuksen käytännöt. 16

17 5 Tutkimuksen laadunvarmistus 5.1 Johdanto Oulun yliopisto on osa maailmanlaajuista tiedeyhteisöä. Yliopisto on tiedekuntineen ja erillislaitoksineen monitieteinen tutkimusympäristö, jossa on tutkimustoiminnalle hyvät edellytykset. Vaikka tieteenteon peruselementit ovat alasta riippumatta samat, vaikuttavat eri tieteenaloilla erilaiset tieteen traditiot. Oulun yliopisto ottaa huomioon tieteenalojen erityispiirteet ja tutkimusta kehitetään tieteenalojen ehdoilla. Oulun yliopiston tavoitteena on, että tutkimus on kaikilla aloilla korkeaa kansainvälistä tasoa. Tiedelähtöinen peruskoulutus ja tieteellinen jatkokoulutus luovat pohjan laadukkaalle tutkimukselle. Tutkimuksen päätuloksena on uusi tieto, joka julkaistaan kunkin tieteenalan käytäntöjen mukaisesti mm. tieteellisinä artikkeleina, kirjoina, raportteina ja opinnäytteinä. Niiden tieteellistä laatua arvioidaan tiedeyhteisön vakiintuneiden arviointikäytäntöjen avulla. Tutkimuksen merkittävyys ilmenee tuotetun tiedon käytössä, tieteellisessä keskustelussa, jatkotutkimuksessa sekä käytännön sovellutuksissa. Tutkimuksesta raportoidaan lisäksi rahoittajalle sekä muille yhteistyötahoille. Tutkimustoiminnan keskeistä sisältöä havainnollistaa kuvio 7. TIETEEN TRADITIO TIEDEYHTEISÖ JATKUVA ARVIOINTI JA STRATEGINEN SUUNNITTELU Jatkotutkimus Julkaisut Innovaatiot Opinnäytteet Tutkimusaineistot Suunnittelu Tieteellinen työskentely Idea Päätös Osaaminen Resurssit Osaaminen TUKIPALVELUT TOIMINNANOHJAUS Ongelma Aineisto Raportointi Menetelmä UUSI TIETO Hallinnollinen päättyminen Kuvio 7. Tutkimustoiminnan yleiskuvaus. 5.2 Tutkimuksen laadunvarmistuksen kuvaus Yliopiston tutkimuksen laadun ja tuloksellisuuden varmistaa viime kädessä se, että tutkimuksen parissa työskentelevät henkilöt tekevät työnsä hyvin. Tutkimuksen laatua varmistetaan sekä huolehtimalla tutkimuksen strategisesta suunnittelusta ja johtamisesta että muiden keskeisten tehtävien tunnistamisella ja tehokkailla arvioinnin ja toiminnan kehittämisen käytännöillä. Yliopistossa on tunnistettu tutkimuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet 24, joissa yliopiston pitää onnistua toiminnan laadun varmistamiseksi. Valitut kriittiset tehtäväkokonaisuudet ovat olleet pohjana Toiminnan kehittämisen mallin edellyttämän dokumentaation määrittelyssä Tutkimuksen kriittiset tehtäväkokonaisuudet on tunnistettu Laatutyön asiantuntija -koulutuksen aikana syksyllä 2008, ja ne on vahvistettu Laatutyön ohjausryhmä TOPQAssa. 25 Kaikilta yksiköiltä edellytettävät tutkimuksen laatukäsikirjan vähimmäiskuvaukset on esitetty Tutkimuksen kriittisten tehtäväkokonaisuuksien ohjematriisissa liitteessä 1. 17

18 Tutkimuksen laadunvarmistuksen käytännöt pohjautuvat Toiminnan kehittämisen mallin periaatteisiin: yhteistyöhön, kehittävään arviointiin ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Kriittisten tehtäväkokonaisuuksien kuvauksissa on esitetty toimintaa ohjaavia dokumentteja 26, toiminnalle asetettuja tavoitteita sekä tehtävien hoitamiseen liittyvät yhteistyörakenteet ja vastuut. Kuvauksissa on nostettu esiin mallin periaatteisiin pohjautuvia jokapäiväisiä käytäntöjä, joita on esimerkinomaisesti esitetty kuviossa 3. Oulun yliopistossa on tutkimuksen kriittisiksi tehtäväkokonaisuuksiksi tunnistettu: 1. Tutkimuksen strateginen johtaminen 2. Tutkimushenkilöstön rekrytointi 3. Tutkimusrahoitus 4. Infrastruktuurin hankinta, ylläpito, (yhteis)käyttö ja tuki 5. Tutkijakoulutus ja jatko-opinnot 6. Tutkimuksen suunnittelu ja toteutus 7. Tieteellinen julkaiseminen 8. Tutkimustulosten levittäminen ja hyödyntäminen 9. Tutkimuksen arviointi ja kehittäminen Kriittiset tehtäväkokonaisuudet auttavat jäsentämään yliopiston toiminnan kokonaisuutta sekä hahmottamaan vastuita. Kriittiset tehtäväkokonaisuudet ovat tärkeitä ydintoimintojen ja tukipalveluiden välisen työnjaon ja vastuiden selkiyttämisessä. Työvälineenä kriittisiin tehtäväkokonaisuuksiin liittyvien tukipalvelujen konkretisoimiseksi käytetään wikissä olevaa vastuumatriisia 27, johon tukipalveluyksiköt kirjaavat omia tehtäviään ja vastuitaan kuhunkin kriittiseen tehtävään liittyen. 5.3 Tutkimuksen strateginen johtaminen Strategiansa mukaisesti yliopisto profiloituu tiedeyliopistoksi, jonka tutkimusta kehitetään entistä laadukkaammaksi ja kansainvälisesti arvostetummaksi. Tieteellinen perustutkimus tiedeyhteisön omiin tavoitteisiin ja uteliaisuuteen perustuva, lyhyen aikavälin hyödyntämisintresseistä vapaa tutkimus on yliopiston ydinosaamista. Yliopiston hallitus määrittelee tutkimuksen laadulliset tavoitteet sekä tutkimuksen painoalat. Painoalojen lisäksi yliopistolla on kansainvälisesti vahvaa osaamista useilla muillakin tieteenaloilla. Oulun yliopiston strategiset tavoitteet ovat: Tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista ja vahvuusalueilla kansainvälistä huippua. Opetus kytkeytyy tiiviisti ja systemaattisesti tutkimukseen ja on korkeatasoista ja ajanmukaista. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus luo innovaatioita ja edistää alueiden elinvoimaisuutta. Tutkimusta koskevan toimenpideohjelman ja siihen liittyvien strategisten hankkeiden suunnittelu ja käynnistäminen on tutkimuksesta vastaavan vararehtorin vastuulla 28. Vararehtorit, dekaanit ja johtavat virkamiehet valmistelevat rehtorin johdolla hallituksen päätettäväksi tulevat esitykset. Dekaanit, painoalojen ja erillislaitosten johtajat sekä hallintopalveluiden vastuualueiden johtavat virkamiehet vastaavat siitä, että hallituksen päätökset toteutuvat. Strategisten hankkeiden toteutumista ja valvotaan säännöllisesti tulosneuvottelujen yhteydessä. Hallitus päättää tutkimuksen kokonaisarvioinnin toteuttamisesta. Tutkimuksen sisällölliset tavoitteet laaditaan tutkimusyksiköissä yhteistyössä tutkijoiden ja kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa. Vastaavuus yliopiston strategiaan ja yleisten tavoitteiden toteutuminen yksikkötasolla arvioidaan vuosittain tulosneuvotteluissa ja sisäisten arviointien ja kansainvälisten arviointien yhteydessä. Yliopiston tutkimuksesta vastaavan vararehtorin vetämä tutkimusneuvosto 29 (tiedeneuvosto vuoteen 2009) toimii koko yliopiston tasolla yliopiston hallituksen tukena tieteellisen tutkimuksen strategisena asiantuntijaelimenä. Se organisoi tutkimustoiminnan sisäisiä ja ulkoisia arviointeja ja tekee ehdotuksia tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kehittämisestä ja tukitoimista. 26 Toimintaa ohjaavia dokumentteja on koottu lukuun Tukipalveluiden vastuiden määrittelyssä käytettävä vastuumatriisi <https://wiki.oulu.fi//display/laatukoulutus/vastuumatriisi> 28 Vararehtoreiden vastuunjako on päätetty hallituksen kokouksessa 7/2006 <http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2006/7.htm>. 29 Tutkimusneuvoston verkkosivut <http://www.oulu.fi/tupa/html/tiedeneuvosto.html>. 18

19 Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden vastuulla on tutkimuksen laadunarvioinnin toimivuuden seuraaminen ja tukeminen sekä tarvittavan koulutuksen järjestäminen ja opastuksen antaminen. Tutkimustoimintaa ohjaavat lait ja asetukset sekä valtakunnalliset ohjeet on esitetty käsikirjan luvussa 10. Oulun yliopisto määritteli tutkimuksen painoalat vuonna 1993 ensimmäisenä yliopistona Suomessa. Yliopiston nykyisessä strategiassa on määritelty kolme tutkimuksen painoalaa joilla osaaminen on maailman huippua: informaatioteknologia ja langaton viestintä, biotekniikka ja molekyylilääketiede sekä pohjoisuus ja ympäristö. Strategian mukaisia painoalaorganisaatioita ovat Biocenter Oulu, Thule-instituutti ja Infotech Oulu. Painoalaorganisaatioille on ominaista jatkuva ulkoiseen arviointiin pohjautuva toiminta, jolla yliopisto varmistaa toiminnan laatua. Yliopiston hallitus päättää tulossopimuskausittain rahanjaon periaatteet 30, joissa otetaan kantaa myös painoalojen rahoitukseen. Painoaloja arvioidaan strategian valmistelun yhteydessä. Tutkimuksen sisäisten ja ulkoisten arviointien pohjalta tunnistetaan ja tuetaan nousevia aloja, joissa on potentiaalia huipulle. Yliopiston strategiassa vuosille yliopiston vahvuusalueiden ja kehittämiskohteiden valinta pohjautuu vuonna 2007 toteutetun Tutkimuksen kokonaisarvioinnin 31 (Research Assesment Excercise, RAE) suosituksiin. 5.4 Tutkimushenkilöstön rekrytointi Yliopiston henkilöstöpolitiikan tavoitteena on tukea yliopiston perustehtävää, mahdollisimman korkeatasoista tutkimusta ja opetusta, kehittämällä henkilöstöasioiden käsittelyyn yhtenäisiä toimintamalleja. Tarkoituksena on luoda tasapuoliset ja oikeudenmukaiset menettelytavat henkilöstöasioihin koko yliopistossa. Tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä, mutta mahdollistaa myös tarkoituksenmukainen soveltaminen eri toimintayksiköiden erityisolosuhteisiin. Henkilöstöasioissa noudatettavien periaatteiden lähtökohtana on virka- ja työlainsäädäntö, virka- ja työehtosopimukset sekä Oulun yliopiston henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma 32, jossa on esitetty tutkimushenkilöstön rekrytoinnin periaatteet. Henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma tarkentaa yliopiston kokonaisstrategiassa määriteltyjä henkilöstöjohtamisen periaatteita. Ohjelma sisältää yhteiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet yliopiston koko henkilöstölle ja henkilöstöjohtamiselle. Yliopiston henkilöstöasioissa noudatettavat periaatteet 33 on valmisteltu yhteistyössä hallintopalvelujen, tiedekuntien ja erillisyksiköiden hallinnon sekä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Henkilöstöjohtaja vastaa yliopiston rekrytointikäytännöistä ja niiden kehittämisestä. Yliopiston hallitus on asiaa valmistelleen työryhmän esityksen pohjalta vahvistanut kokouksessaan syksyllä opetus- ja tutkimushenkilöstön virkarakenteen ja virkanimikkeiden uudistamisen, jonka mukaan yliopisto sitoutuu neliportaiseen tutkijanurajärjestelmään. Ehdotettuun virkarakenteeseen on siirrytty suunnitelmallisesti alkaen tiedekuntien ja yksiköiden henkilöstösuunnitelmiin sisällytetyn vaiheistuksen mukaisesti. Virkarakenneuudistuksen tavoitteena on pitää nimikkeeltä toiselle siirtyminen, virkoihin liittyvä vakinaistaminen ja kausien lukumäärän määrittely mahdollisimman joustavana huomioiden lainsäädäntö, sen muutokset, henkilön pätevöityminen, tehtävässä menestyminen sekä yksikköjen tarpeet, tehtävät ja taloudellinen tilanne. Lähtökohtana on yliopiston periaate, että kaikissa tehtävissä sekä opetetaan että tutkitaan. 5.5 Tutkimusrahoitus Yliopiston määrärahojen jaosta, kohdentamisesta ja toiminnan ja talouden seurannasta sekä täydentävän rahoituksen yleiset menettelytavat määrätään taloussäännössä 35. Oulun yliopiston hallitus on vahvistanut voimassa olevan taloussäännön. Yliopiston täydentävän rahoituksen yleiset tavoitteet määritellään toiminta- 30 Oulun yliopiston rahanjaon periaatteet vuosille <http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2006/13.htm#c1>. 31 Tutkimuksen kokonaisarvioinnin 2007 arviointiraportit <http://ntsat.oulu.fi/rae2007/s/reports.html>. 32 Oulun yliopiston henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma on hyväksytty hallituksen kokouksessa joulukuussa 2008 <http://www.hallinto.oulu.fi/yhallint/henkil_st_palvelut/www/private/intranet/hepo.pdf>. 33 Henkilöstöhallinnon periaatteet ja erillisohjeet <http://www.hallinto.oulu.fi/yhallint/henkil_st_palvelut/www/private/politiikka.htm>. 34 Hallituksen pöytäkirja kokouksesta 11/2007 <http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2007/11.pdf>. 35 Oulun yliopiston taloussääntö on hyväksytty hallituksen kokouksessa joulukuussa 2008 <http://www.hallinto.oulu.fi/yhallint/saados/taloussaanto.html>. 19

20 ja taloussuunnitelmassa 36. Täydentävän rahoituksen yksikkökohtaiset tavoitteet asetetaan tulosneuvotteluissa 37 ja toteutumista seurataan vuosittain ja tulosneuvottelujen yhteydessä. Yliopisto tukee tutkijoitaan kilpaillun tutkimusrahoituksen hankinnassa ja käytössä. Erityisesti tehostetaan Suomen Akatemian rahoituksen hakemista ja pyritään lisäämään tutkimuksen huippuyksikköjen ja akatemiaprofessorien määrää yliopistossa. Yliopisto vahvistaa tutkijoidensa kansainvälistä tutkimusyhteistyötä muun muassa osallistumalla kansainvälisiin tutkimusliittoutumiin ja parantamalla yksiköiden mahdollisuuksia rekrytoida ulkomaisia tutkijoita sekä pysyvästi että lyhyemmiksi ajanjaksoiksi yliopistoon. Talouspalvelut ohjeistaa tutkimushankkeiden budjetoinnin. Tutkimus- ja innovaatiopalvelut ohjeistavat menettelytavat merkittävimpien rahoittajien (Tekes, EU:n puiteohjelma) suhteen ja täydentävän tutkimusrahoituksen sopimuskäytännöt 38 sekä tarjoavat sopimuspohjat yksiköiden käyttöön. Tutkimusrahoituksen tukipalvelua antavat myös EU-koordinaattori, kansainväliset asiat, kirjaamo ja tietohallinto. 5.6 Infrastruktuurin hankinta, ylläpito, (yhteis)käyttö ja tuki Yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi tutkimuksen infrastruktuurien kehittäminen hankkimalla korkeatasoisia tutkimuslaitteistoja, aineistokokoelmia ja tietokantoja. Vuosittain päivitettävän infrastruktuuriohjelman valmistamisesta vastaa yliopiston tutkimusneuvosto jonka yhteyteen on vuoden 2009 alussa perustettu infrastruktuurityöryhmä. Ensimmäinen infrastruktuuriohjelma valmistuu vuoden 2009 aikana. Yliopiston hallitus hyväksyi vuonna 2004 yliopiston toimitilastrategian 39. Strategia tarkistettiin ja päivitettiin opetusministeriön ohjeen perusteella vuonna Strategian päätavoitteina on, että yliopistolla on käytössä toiminnan edellyttämät viihtyisät, terveelliset, turvalliset ja kestävän kehityksen mukaiset tilat. Lisäksi tavoitteena on tilojen käytön tehostaminen ja tilojen joustava käyttö. Yliopiston tieto- ja viestintätekniikan koulutus- ja tutkimuskäytön toimintaohjelmassa vuosille määritellään tutkimuksen tieto- ja viestintätekniikan (tvt) käytön kehittämistehtävät ja niiden tavoitetila vuoteen 2012 saakka. Campus Futurus 41 vastaa tvt:n tutkimuskäytön koordinoinnista ja raportoinnista yliopiston hallitukselle. Hankintojen ohjeistamisesta ja kilpailutuksesta vastaa keskitetysti yliopiston tilapalvelut. Yksiköiden hankintoja varten on yksiköiden nimettävä yhdyshenkilö joka tiedottaa tilapalveluille yksikön hankinnoista. Laitteiden ja muun infrastruktuurin hankkimisessa on noudatettava lakia julkisista hankinnoista, muita ohjaavia säädöksiä ja ohjeita, jotka on otettu huomioon yliopiston hankintaohjeessa Tutkijakoulutus ja jatko-opinnot Yliopiston hallitus on vahvistanut opetus- ja tutkimushenkilöstön virkarakenteen ja virkanimikkeiden uudistamisen 43, jonka mukaan yliopisto sitoutuu neliportaiseen tutkijanurajärjestelmään. Tutkimusjärjestelmän edelleen kehittämiseksi luodaan tutkijatohtorijärjestelmä ja perustetaan itsenäistymisvaiheen tutkijapaikoiksi yliopistotutkijan virkoja. Yliopiston hallitus on määritellyt yleiset reunaehdot 44 tohtoritutkinnon vaatimuksille ja väitöskirjan tarkastus- 36 Oulun yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelma <http://www.hallinto.oulu.fi/suunnit/tts.htm> 37 Tulosneuvottelukäytännöt on kuvattu toiminnanohjauksen yhteydessä luvussa Tutkimus- ja innovaatiopalveluiden sopimuspalvelut <http://www.oulu.fi/tupa/html/tutkimussopimukset.html> 39 Oulun yliopiston toimitilastrategia vuosille <http://www.hallinto.oulu.fi/suunnit/raportit/oy_toimitilastrat2006_2010.pdf>. 40 Oulun yliopiston tieto- ja viestintätekniikan koulutus- ja tutkimuskäytön toimintaohjelma <http://www.oulu.fi/hallinto/intra/dokumentit/tvt_toimintaohjelma_ pdf>. 41 Campus Futurus on verkosto-organisaatio, joka tukee, kehittää ja koordinoi tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä koulutuksessa, opetuksessa ja tutkimuksessa Oulun yliopistossa <http://cf.oulu.fi/>. 42 Oulun yliopiston hankintaohjeet <http://www.oulu.fi/hallinto/intra/talous/toimitila/hankinnat/saadokset_ohjeet.htm>. 43 Oulun yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstön virkarakenteen uudistaminen <http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2007/liite_virkarakennetyoryhma.pdf>. 44 Yliopiston hallituksen hyväksymät yleiset reunaehdot tohtoritutkinnon vaatimuksille ja väitöskirjan tarkastusprosessille <http://www.hallinto.oulu.fi/hallitus/paatos/ptk2000/3.html#d1>. 20

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI (TKM) OULUN YLIOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI (TKM) OULUN YLIOPISTON LAATUKÄSIKIRJA TOIMINNAN KEHITTÄMISEN MALLI (TKM) OULUN YLIOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Liiallinen hallinnoiminen, pienimpienkin yksityiskohtien määrääminen ja säätäminen merkitsee inhimillisen kyvyn ja inhimillisen vapauden

Lisätiedot

Laatutyön asiantuntija koulutus 15.1.2009 Saalastinsali. Rauli Svento

Laatutyön asiantuntija koulutus 15.1.2009 Saalastinsali. Rauli Svento Laatutyön asiantuntija koulutus 15.1.2009 Saalastinsali Rauli Svento Strateginen kehittäminen Opetusministeriön linjaukset Huomioitava valtakunnalliset koulutus- ja tiedepoliittiset tavoitteet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula

Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tehtäväkokonaisuudet 10.12.2007 Tytti Tenhula Tehtäväkokonaisuus KOULUTUS Apukysymyksiä Koulutuksen markkinointi Mm. www-sivut, esitteet,

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN

LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN LAATUVASTAAVAN PEREHTYMINEN Perehtyjä /pm Mentori / pm Huomiot, havainnot, kysymykset, kehittämisehdotukset yms. Perehtymissuunnitelman laatiminen Tavoitteet ja aikataulu Uusi laatuvastaava laatii oman

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus Jukka Kola Professori, Vararehtori Valtakunnalliset opintoasiainpäivät 11.-12.10.2012 Helsingin yliopisto 18.10.2012 1 Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Paavo Okko Liisa Ansala Helena Immonen Anneli Pirttilä Teuvo Uusitalo Marja-Liisa Saarilammi Oulun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 7/12 Laila Kuhalampi, puh. (0294 48)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 3/12 2.10.2012 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 7/12 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 8/12 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 9/12 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut

Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja LAATUKÄSIKIRJA 7.10.2009. Versio 1.00. Koulutus- ja tutkimuspalvelut Hyväksytty käyttöön 7.10.2009 Anna-Maija Ylimaula, johtaja 7.10.2009 Versio 1.00 Koulutus- ja tutkimuspalvelut 2 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHTAMINEN... 3 1.1 KOULUTUS- JA TUTKIMUSPALVELUJEN PERUSTEHTÄVÄ...

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

tukipalvelujen laadunvarmistusta

tukipalvelujen laadunvarmistusta Verkko-opetuksenopetuksen tukipalvelujen laadunvarmistusta Taina Rytkönen-Suontausta Bit 06, Oulu 2.11.2006 Agenda Vopla-hanke pähkinänkuoressa Mitä laatu ja laadunvarmistus ovat? Miksi tukipalveluja kannattaa

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009

MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Jyväskylän yliopisto MÄÄRÄRAHOJEN JAKAMISEN SUUNTAVIIVAT VUOSILLE 2007 2009 Hallituksen tehtävänä on yliopistolain (645/97) 11 :n mukaan päättää määrärahojen jakamisen suuntaviivoista. Määrärahoja kohdennettaessa

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 7/11 27.9.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 15/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 16/11 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 17/11 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012

SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012 SOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUKSESSA 2007-2012 Jyväskylän yliopisto Oulun yliopisto Vaasan yliopisto Kokkolan kaupunki Kokkolan seutukunta Pietarsaaren kaupunki Keski-Pohjanmaan liitto Kaustisen

Lisätiedot

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015

Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi. Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Turun yliopiston tieteellisen toiminnan kokonaisarviointi Pirkko Mäenpää Elise Johansson 16.10.2015 Projektipäällikkö palkattu kesällä 2014 Ohjausryhmänä TY:n tutkimusneuvosto Mitä tavoitellaan Itsearviointi

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013

27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta

LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA. Taina Joutsenvirta LAATUTYÖ JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Taina Joutsenvirta Laatu Laatu tarkoittaa Helsingin yliopistossa toiminnan tarkoituksenmukaisuutta ja tulosten korkeatasoisuutta. Ks. http://www.helsinki.fi/laatu/index.html

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi

Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa. 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Verkko-opetuksen laadun arvioinnin kehittäminen Kuopion yliopiston Avoimessa yliopistossa 12.10.2006 Tiina Pyrstöjärvi Pilotin tavoitteena edistää opiskelijan oppimista verkko-opetuksen laadunhallintaa

Lisätiedot

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola

Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa. Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Laadunhallinta Koulutuskeskus Salpauksessa (vrt. Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus) Salpauksessa laadunhallinnalla

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen

Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen 7.3.2008 Soile Väänänen soile.vaananen@adm.jyu.fi Henkilöstö- ja taloushallinnon prosessien uudistaminen Yliopiston palvelukeskushanke Aiheuttaa hallintotehtävien

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO. Tulevaisuuden uutta osaamista

OULUN YLIOPISTO. Tulevaisuuden uutta osaamista OULUN YLIOPISTO Tulevaisuuden uutta osaamista OULUN YLIOPISTO TULEVAISUUDEN UUTTA OSAAMISTA Oulun yliopisto on kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto, joka rakentaa tulevaisuuden uutta osaamista, hyvinvointia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu Sisäinen ja ulkoinen laadunohjaus, akkreditointistandardi SFS-EN ISO 15189 patologian laboratoriossa Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Standardi SFS-EN ISO 15189 Laboratorion hyvä laatu perustuu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA 30.11.2011 Päivi Mäki Sisältö - Laatutyön tavoite - ja perusopetuksen laatukriteeri - Toteutus - Itsearviointi - Koulujen osallistaminen Laatutyön tavoite

Lisätiedot

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa.

Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen tutkimus korkeakoulukontekstissa. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA julistetaan haettavaksi Koulutuksen tutkimuslaitos 1. Tutkijan määräaikainen virkasuhde ajaksi 1.11.2008 30.9.2011 Tutkijan tutkimusalana on verkkopohjaisten uraohjauspalvelujen

Lisätiedot

TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN

TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN 21.8.2013 TUTKIMUSPALVELUHENKILÖSTÖN AMMATILLINEN KEHITTÄMINEN JA KEHITTYMINEN Jaana Backman, tutkimuspalvelujohtaja Tutkimuspalveluhenkilöstön ammatillinen kehittäminen ja kehittyminen Esimerkki urapolusta

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

SAMKin laadunkehittämistyö

SAMKin laadunkehittämistyö SAMKin laadunkehittämistyö Suunnittelija Erja Kuurila, SAMK Kohti nykyistä laadunhallintajärjestelmää Väliaikaiselle amkille luotiin yhteistä laatujärjestelmää Vuonna 1995 haettiin toimilupaa vakinaiselle

Lisätiedot

Tutkimushankkeiden riskienhallinta

Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimushankkeiden riskienhallinta Tutkimuksen tuki, yrittäjyys ja innovaatiot Jyväskylän yliopisto Kirsi Murtosaari Parityö Tutkimushankkeet: Kuvatkaa hankkeiden haasteita suunnittelu- ja toteutus- tai

Lisätiedot

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori

Porin yliopistokeskus 2015. Jari Multisilta, johtaja, professori Porin yliopistokeskus 2015 Jari Multisilta, johtaja, professori Suomalaisen yliopistokentän ajankohtaisia asioita Yliopistojen profiloituminen (Suomen Akatemia) Tutkimuksen strategiset painoalueet (Strategisen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013 Strategiatyöryhmä 18.2.2013 HUOM! Tämän toimintasuunnitelman on tarkoitus kuvata strategiatyöryhmän työtä ja tavoitteita, ei vielä itse strategiaprosessin yksityiskohtia.

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012

Laatustrategia. Yhtymähallitus 17.1.2012 Laatustrategia Yhtymähallitus 17.1.2012 voimaan 1.2.2012 Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä...1 2.1. Toiminta-ajatus...1 2.2. Arvot...1 2.3. Visio 2015...1 2.4. Tuloskortti...2

Lisätiedot