METSÄMAANMUOKKAUSMENETELMÄ T JA -LAITTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METSÄMAANMUOKKAUSMENETELMÄ T JA -LAITTEET"

Transkriptio

1 4/1975 METSÄMAANMUOKKAUSMENETELMÄ T JA -LAITTEET Eero E. Heino Jussi Seppälä Muokkaus parantaa ensisijaisesti metsämaan vesi- ja happitaloutta ja helpottaa juurten kasvumahdollisuuksia. Lis~si sillä voidaan nostaa maan lämptjtilaa~ parantaa. maan ravinteisuutta ja vähentäti pintakasvillisuuden kilpailua. ~tetttiv~ muokkausmeneteunä ja -laite m~tyy kussakin kohteessa ensisijaisesti maalajin mukaan. Vaotuksen ja aurauksen tuotokset ovat järeämpi~ vetokoneita kdytettäessä suuremmat ja yksikktjkustannukset edullisemmat kuin kevyempiä vetokoneita kdytet~ess~. MuokkaustytJn tehostaminen edellyttää kaluston kehittämistä ja sen kdyttjn parempaa suunnittelua. Katsauksessa tarkastellaan Suomessa yleisimmin käytettyjä metsämaanmuokkausmenetelmiä ja -laitteita. Tiedot pohjautuvat Suomessa ja osittain muualla tehtyihin tutkimuksiin ja mittauksiin sekä koneiden valmistajien antamiin tietoihin. Suurena apuna on ollut metsähallituksen "Ohjekirje kangasmaiden uudistusalojen maankäsittelystä". METSÄMAANKÄSITTELYN TAVOITTEET JA MÄÄRÄT Maankäsittelyllä tarkoitetaan kaikkia niijoilla maahan kohdistu tä toimenpiteitä, vina parannetaan metsittymisedellytyksiä tai helpotetaan metsänviljelyn teknistä suorittamista. Maankäsittelyn vaikutus pyritään ulottamaan metsikön uudistamisvaihetta pidemmälle. Perinteellisin maankäsittelytapa on ollut kulotus, jonka lciwttö on nykyisin varsin vähäistä. Kymmenen viime vuoden yleisin metsämaankäsittelytapa on ollut muokkaus. Sillä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla maata koneellisesti käsittelemällä parannetaan metsittymisedellytyksiä sekä kasvuolosuhteita. Uudistuskohteen mukaan maanmuokkauksen tavoitteet ovat: - maan kuohkeuttaminen -maan happitalouden parantaminen -maan vesitalouden parantaminen - maan lämpötalouden parantaminen - maan ravinnetalouden parantaminen - pintakasvillisuuden aiheuttaman kilpailun vähentäminen Näiden lisäksi metsämaan muokkauksella pyritään vähentämään istutuksessa ja kylvössä vaadittavaa ihmistyöpanosta. Muokkauksen tavoite on siis kaksitahoinen: metsittymisen turvaaminen ja viljelytyön helpottaminen. Yhtenä muokkausmääriä lisänneenä tekijänä on ollut kulotuksen käytön väheneminen (kuva 1). Muokkauspinta-alojen kasvua aiheuttavat myös lisääntyvät metsänviljelymäärät, ammattitaitoisen työvoiman puute sekä uudistustöiden keventämisen tarve. 1

2 1000 ha Sen osuus on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt vaotuksen ja aurauks en lisääntyessä. Laikutuksessa tulisi paljastaa kivennäis riittävän kokoiselta (noin 40 x 40 maa cm:n)alueelta pintakasvillisuuden kilpai lun estämiseksi. Varsinaista muokkawsta ei tapahdu, koska laikutuksella ei sanottavasti pyritäkään vaikuttamaan maaperällisiin kasvutekijöihin. Konelaikuissa on enemmän viljelykohtia valittavana kuin kuokkalaikuissa. Laikutus paljastaa kivennäismaata niin vähän, ettei vesoittumista pääse paljon tapahtumaan. Laikutus soveltuu hyvin helposti vettä läpäiseville maille. Sen sijaan sellaisissa kohteissa, JOlssa maan vedenpidättämiskyky on suuri, laikut toimivat vain veden kerääjinä. Kuva 1. Metsämaan muokkaus ja ku1otus Suomessa vuosina 196D (Metsäti1asto11inen vuosikirja 1972 ja Metsätehon katsaus 1/1974) MUOKKAUSMENETELMÄT JA NIIDEN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Muokkauksella voidaan säädellä maan vesija happitaloutta. Maan lajitekoostumuksella ja rakenteella katsotaan olevan suurin vaikutus maan vesi - ja happitalouteen. Vaikka huokostilaa maassa olisikin riittävästi, paksu kuntta saattaa estää metsämaan kaasupitoisuuksia säätelevän tuuletuksen. Vesi- ja happitalouden säätelyn merkitys korostuu pohjoiseen mentäessä, koska ilmaston humidisuus kasvaa. Maan ollessa tiivis mekaaniset esteet saattavat muodostaa viljelytaimien juurten kasvulle yhtä suuren esteen kuin hapen puute, jolloin maan kuohkeuttaminen on tarpeen. Muokkauksen on todettu parantavan maan lämpötaloutta. Lämpötilan nousu va ikuttaa edullisesti kahdella tavalla: se edistää juuristen kasvunopeutta ja mikrobien elinehtojen parantuminen lisää humuksen hajoamista. Maan kunnostustoimenpidettä valittaessa on ennen kaikkea kiinnitettävä huomiota maaperän vetisyyteen ja laatuun. Er ittäin kivisten maiden aurausta on aina vältettävä. Eri olosuhteisiin suositeltavat muokkausmenetelmät ja välineet nähdään taulukaista 1 ja 2. Vaotus lautasauroilla Lautasauroja on käytetty varsin yleisesti Etelä- ja Keski -Suomen olosuhteissa usean vuoden ajan. Lautasaurat tekevät matalahkoa vakoa, jonka toiselle reunalle nousee ohut palle. Vako saadaan aikaan vapaasti pyor1v1en lautasten avulla, jotka aiheuttavat myös lievää maan sekoittumista. Varsinaista kuivatusvaikutusta vaotuksella ei katsota olevan. Kylvö- ja istutuskohdalle lautasauran vaossa löytyy vaihtoehtoja, eikä taimi joudu vedellä täyttyvään kuoppaan. Vaotus ei ole riittävä toimenpide huonosti vettä läpäisevillä mailla. Jyrsiminen Met sämaan jyrsiminen ei ole yleistynyt Suomessa. Se on kuitenkin yksi vaihtoehto lajittuneiden, helposti vettä läpäisevien uudistusalojen muokkauksessa. Jyrsimiä on kahta perustyyppiä, kiekko- ja ketjujyrsimiä. Kummallakin jyrsintyypillä on tavoitteena pintakasvillisuuden ja kuntan ri kkominen ja sekoittaminen kivennäismaan kanssa. Samalla maa kuohkeutuu. Jyrsintää voidaan käyttää myös erityisen vaikeissa kasvuolosuhteissa lisämuokkauskeinona aurauksen jälkeen. Jyrsimet ovat arkoja kivisyydelle. Auraus palle- ja piennarauroilla Laikutus Laikutus oli 1960-luvun puoliväliin saakka yleisin koneellisen maankäsittelyn muoto. 2 Metsämaata on muokattu auraamalla jo toistakymmentä vuotta. Auraukset aloitettiin ns. piennarauroilla, joilla saadaan aikaan vesi vako, piennar ja palle.

3 TAUWJOO) 1 Suomen etellpuoliako Maalaji U..Sittelytapa Väline 11. Sora- ja hie.t.kaaaa, sora- ja hiekkamoreeni a) kåsittelemåttå b) t.itennliao.a.an paljastaminen 1 ) teimuoltkaus2 ) tai kfiaittelea!tti laikkuri lauta.aaura, jyrsi n 12. Xarkea hi.etaz=aa Ja karkea hiet.az:~oreeni a) k.i Yen.nåisma.an paljastaminen tai muokka.us b) vaotwi3 ) lailtkuri lautaaaura, jyrsin piennaraura 13. Rieno bietaaa.a, a) muokkaus lautaaaura hieau ja aa~, hieno hieta::10reeni sek.l hiesu- ja aarimoree.ni b) vaotus c) mi.tistya pienna.raura tai palleaura tra.ktorika.ituri.. TAUWJOO) 2 Xaa.l.&ji Suomen pohjoispuolisko Kåsittelytape. VUine 21. Sora- ja karkea hiekka&aa, sora- ja karkea a) kisittelematti!. b) kivennliamu.n paljastaminen laik.kuri hi ekk.acoreeni 22. Hieno hie.uamaa, karkea hiekkamaa ja hieno hiekka-.oreeni a) kisitte1emittå b) muokkaus tai YaotWI lauta.aaura, jyrsin piennaraura 23. Hieno hiet..a:.aa, hieta-, hieau- ja aariaoreeni a) vaotus b) vaotua tai c) altlatya ja vaotus pi ennaraura palleaura traktorikai YUTi Tb l k.ataaukae.saa kl;rtetyt termit: 1) laikutus 2) vaotui lautaaauroilla, jyrsillinen 3) auraus TAULIJIO<!) 3.Auraua ~ pieooarauroi.lla 6 Mltistys., I.orteudet tul.jetusuennoea.a ".. k& Tietoja Suceeaaa kj.7tetyhtlmuokkaualaittei1ta Vudi.ttu a Valmistettu Pi- Le- lror- Pa.i- Bin ta 1fosto- Veto- vetokoneen Y:e.en 1971& Vobdsu.ja/ Henetel.mi Muok.kaualai te tuuo, Ye.J"I 1 ke.ui, "" 19n-os-o1 laite kone ri.hiddi.i - mennea1i, "7]'ji mk teho, li:w(lw) l<p1 e.rillinen &etll- 52 n Laikutua Laikkuri a/slnkkill 2.~ )0 t. juci1totraktori (70) ( o.rrio) Suo=e fq/sau. Yintturi 'rl's--.et i-l.e.a o erillinen mehl- 59 Ty6~eura rr./ traktor i (Bo) Vaotua ~.t~ro- Ty6Tllioe 0T JDetsl- 7~ 'l'ts-1:etsl-ies ~ traktori (100) ko)ja.en au.taloua- 59 TTS-.etaiJ,-nin L5Jo 0.99 o.eo 900 piateen 2~ traktori (Bo) ;r:!-.. ~oseura 25 rr./ Ty6Tllinefq DOatolaite au.t&l.oua- 7~ n L. Marttiini-IhtyU./ IJM-ketjujyrsi , t. aetai- (100) 1 (o.rrio)... traktori 3.00 ) au. noeto- metal- tai 96 llm-17()-piedd&raur& eylinteri t.e.l.atrak:- (130) tori ICUf-21&0-pie.nnara.ura 5.8o 2.~ ) tela- 96 t rattor i Aurau.~ 5 pa.ueauroill.a 3.20 ) oca noato- &etal- tai llm-170-po.lleaura telatrakaylinteri tori (130) 75 5' (130) 5 ~' ~30 52 id 'l'rakt.orikahurl (70) - (~rualtone.ineen) L. Martt.iini- Iht7d/... L. Marttiini-Tht7d} Uae.it.a n..l.mi.ata,jia ja "7]'jil 3

4 TAUWKKO 4 Erilaisten netsämaan muokkausyksiköiden tuot~kset ja kustannukset keskimääräisissä olosuhteissa Tuntikustannukset, mjt Vetokone Muokkauslaite TTS-metsä- äes 25 Järeysluokka Hintaluokka, mk Veto- Muokkauslaite kone Suhteelliset tuntikustannukset yht. 2) tehoaj.kas kohti, ha/h Suhteelliset hehtaarikustannukset Tuote~ Raskas ,00 13,00 62,00 83, , TTS-metsä-äes 35 Raskas ,00 83,00 ] 0.68 ~ KLM-170-piennaraura Raskas Erittäin raskas ,00 21,00 83,00 93,00 lo Keskiraskas 1) Syksyn 1974 kustannustason mukaan 2 ) Tehoaika = auraus + kääntyminen (kun ei aurata samanaikaisesti) + työmaan sisäinen siirto. Työjälkeä TTS-metsä-äkeellä m/ha ja piennarauralla m/ha. Kuva 2. Laikkuri m/sinkkilä. Vetokoneena laabustraktori. Valok. Valmet Oy Kuva 3. Tl'S-metsä- äes laahustraktorin vetämänä. Valok. Työviiline Oy Kuva 4. Tl'S-metsäjyrsin kiinnitettynä traktorin kolmipistenostolaitteeseen. Valok. Työviiline Oy Kuva 5. J<I.l.l-170-piennaraura kuormatraktorin vetämänä. Valok. Metsäteho 4

5 Piennarauran jäljessä on pientareen katsottu olevan ens1s1jainen uudistuskohde, mutta myös palteeseen istutusta on suositeltu tiivistyneillä veden vaivaamilla mailla, erityisesti Pohjois-Suomessa. Koska piennarauran tekemä palle on usein epäyhtenäinen, löyhä ja ohut, PohjoisSuomen olosuhteita varten on kehitetty erityinen palleaura. Palleauralla aurattaessa ei synny laisinkaan piennarta, vaan maa kasaantuu palteeksi suoraan vaon reunaan. Auran pyörät painavat palteen tiiviisti maahan, joten kapillaariyhteys säilyy. Valinnan mahdollisuuksia taimen sijoittelussa on kuitenkin vähemmän kuin piennaraurauksessa. Auraus on tehokas muokkaustoimenpidef jolla pyritään ensisijaisesti parantamaan kasvuolosuhteita veden vaivaamilla metsämailla. Tällaisissa kohteissa onkin vaikutettu myönteisesti taimiston kehitykseen ainakin sen alkuvaiheessa. Sen sijaan ohutkunttaisten, helposti vettä läpäisevien kohteiden aurauksesta ei ole riittävästi kokemuksia. Tällaisten maiden auraamisella saatetaan aiheuttaa metsämaan liiallista kuivumista, varsinkin jos auraussuunnat ovat tehokkaasti vettä pois johtavia. Metsäauxausta tulisikin käyttää vain kohteissa, joissa maan vesitalous muodostaa ongelman, eikä pelkästään uudistamistöiden teknisenä helpottajana. kasvillisuuden ja kuntan paljastaen kivenna1smaan. Sen toiminta perustuu hydrauliseen jarrutukseen. Varaventtiili laukaisee laikkuripyörän sen kohdatessa esteen. Laikun pituus ja syvyys ovat säädettävissä. TT5-metsä-äes 25 ja 35 TTS-metsä-äkeet (kuva 3) ovat metsämaan vaotusta suorittavia kaksirivisiä lautasauroja. Vapaasti pyörivät lautaset eli repijäpyörät kääntävät pintakasvillisuuden, kuntan ja kivennäismaata sivulle ohueksi palteeksi. Äkeiden kokonaispainoja voidaan olosuhteiden mukaan nostaa lisäpainojen avulla kg:aan (TTS-25) ja kg:aan (TTS-35). Lautasten aurauskulma on säädettävissä. TT5-metsäjyrsin TTS-metsäjyrsin (kuva 4) on ns. kiekkojyrsintyyppiä, ja siinä on neljässä rivissä jyrsinteriä, jotka sekoittavat pintakasvillisuuden, kuntan ja kivennäismaan keskenään noin 40 cm:n leveydeltä. Voimansiirto tapahtuu jäykästi traktorin ulosotosta hihnapyörän akselilla, joka pyörittää jyrsinteriä kuudella kiilahihnalla. Iskut esteisiin vaimentuvat kumikytkimen ja kiilahihnojen avulla. Jyrsintä on myyty etupäässä ulkomaille. Mätästys Mätästys on vähän käytetty metsämaan muokkauskeino. Se on käyttökelpoinen samoissa olosuhteissa, joissa vaadittaisiin aurausta, mutta kohteet ovat pieniä eikä aurausyksiköitä ole lähellä saatavissa. Mätästys suoritetaan tavallisella traktorikaivurilla, joka nostaa kauhallisen ja kääntää sen maan pinnalle. Metsänviljely tehdään edullisimpaan kohtaan tai kohtiin mättään koon mukaan. Heikosti vettä läpäisevillä mailla istutuskohta olisi saatava maanpintaa korkeammalle. ättään koon tulisi olla vähintään 0. 5 m3. KLM-ketjujyrsimen vastakkaisiin suuntiin pyörivät ketjut irottavat ja sekoittavat kivennäismaan ja humuksen ja siirtävät sen cm korkeaksi yhtenäiseksi penkiksi. Tarvittava pyörintäliike ketjuille otetaan nivelakselin välityksellä traktorin ulosotosta. Koneen rungon muodostaa voimansiirtokotelo, jonka molemmissa päissä on napa-akselit, joihin työketjut on kiinnitetty. Säädettävät pyörät kannattavat konetta työskentelyn aikana. Piennaraurat KLM-170 ja KLM-240 sekä palleaura KLM-170 TEKNISIÄ TIETOJA MUOKKAUS LAITTEISTA Yksityiskohtaiset tekniset tiedot vät taulukosta 3 (s. 3). KLM-ketjujyrsin selviä- Laikkuri m/sinkkilä Laikkuri m/sinkkilä (kuva 2) on kaksirivineo maanpinnan valmistamiseen käytettävä laite. Se poistaa hakkuutähteet, pinta- Piennaraurat KLM-170 (kuva 5) ja eroavat toisistaan siten, että KL.t.!- 240 en kooltaan suurempi. Siirtojen ja aurauksen helpottamiseksi kaikki KU~-aurat on varustettu pyöräparilla. Aurassa on hydraulinen työsylinteri, jolla auraa voidaan kohottaa pyöräpariin nähden ylös maasta. Palleaura KLM-170 eroaa piennaraura KLM-170 : stä siinä, että sen siivet on muotoiltu alare~ taan suoriksi, jolloin piennarta ei synny. 5

6 TUOTOKSET JA YKSIKKÖKUSTANNUKSET Taulukossa 4 (s. 4) esitetyt tuotokset on saavutettu keskimääräisissä olosuhtei5sa, jotka on laskettu Metsätehon työvaikeustutkimusten perusteella. TTS- metsä-äkeiden ja KU4170-piennarauran tuotos perustuu yhteensä kymmenen vetokoneen seurantaan. Työjälkeä on laskettu TTS-metsä-äkeillä m/ha ja atiralla m/ha. Muokkausyksiköiden tuntikustannuksia laskettaessa on käytetty samoja laskentaperusteita kuin metsätraktoreiden ohjemaksuja laskettaessa ja syksyn 1974 hinta- ja palkkatasoa. Järeämmällä vetokoneella on saavutettu niin vaotuksessa kuin aurauksessakin suuremmat tuotokset kuin kevyempää vetokonetta käytettäessä. Yksikkökustannukset muodostuvat järeämmillä vetokoneilla edullisemmiksi. TTS- metsä-äkeen yksikkökustannukset ovat olleet jonkin verran pienemmät kuin vastaavat piennarauran yksikkökustannukset. KEH ITTÄMISTEHTÄ VIÄ Tutkimuksen olisi mahdollisimman nopeasti selvitettävä, mitä menetelmiä. eri kohteis- Metsät~ho Review sa tulisi käyttää.. Asiaa on tarkasteltava koko metsänuudistamisen työketjun kannalta uudistusalan valmistamisesta aina taimiston käsittelyyn. Samalla olisi kehitettävä kasvupaikkojen määrittämistä muokkaustavan valitsemiseksi, koska maalajin määrittäminen maastossa on vaikeaa. Koska muokkauskohteet ovat pinta-alaltaan pieniä ja maaperäominaisuuksiltaan vaihtetelevia, olisi kehitettävä sellainen muokkauslaite, jolla voidaan muokata sekä helposti että vaikeasti vettä läpäisevät maat. Laitteet tulisi suunnitella kuormatraktoreilla vedettäviksi. Kuormatraktoreihin olisi myös kehitettävä vetolaitteita, joilla muokkauskaluston kytkentä vetokoneeseen käy helposti. Muokkauskaluston käyttöä olisi huomattavasti tehostettava entistä paremmalla työmaakohtaisella suunnittelulla ja koneiden käytön oh j elmoinnilla. Metsämaan muokkausta koskevaa koulutusta tulisi tehostaa. Koulutus olisi suunnattava erityisesti urakoitsijoihin ja työnjohtoon. 4/1975 FOREST SOIL PREPARATION METI-KDS AND EOOIPMENT Preparation improves primarily the water and oxygen economy of forest soil and promotes root growth. It can also raise the temperature of the soil, improve the n~ ent content and reduce the competition from the ground vegetation. The preparation method and equipment used are decided in each case principally by the type of soil. METSÄTEHO The outputs of furrowing and ploughing are greater and the per-unit costs mor e economic with heavier t ractors than with lighte.r uni ts. The equipment must be developed and its use better planned i f soil preparation is to be made m.o re effecti ve. SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLI ITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opastl nsllta 8 B HELSINKI 52 Puhelin 90-1~ 011 HELSINKI 1975 PAINOVALMIST~

METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT

METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT /975 METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT Jussi Seppälä TTS-metsä-äkeen sekä KLM- 7- piennarauran tuotokseen vaikuttavat ty~vaikeus tekijät olivat ajokuvion muoto ja koko, mäkisyys ja kivisyys. Aurausty~n

Lisätiedot

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä

OSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä OSARIO Opastinsilta 8 B 00 HELSINKI 5 Puhelin: 90011 SELOSTE 5/195 M A A N M U 0 K K A U S K 0 N E I D E N J A K U S T A N N U K S I S T A K Ä Y T Ö S T Ä Harri Rumpunen t Tutkimuksen tarkoituksena oli

Lisätiedot

METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971

METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971 20/1972 METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971 Vuoden Z9?Z tizaston mukaan metsäteollisuuden ja metsähallituksen metsien uudistusazat raivataan Lähes BO-prosenttisesti

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO

MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

T T S M E T S Ä Ä E S 3 5

T T S M E T S Ä Ä E S 3 5 14/1972 T T S M E T S Ä Ä E S 3 5 I YLEISTÄ TTS-metsä- äes 35, jota valmistaa Työtehoseura r. y., on hammastetuilla lautasilla eli repijäpyörillä varustettu, metsämaan muokkaukseen tarkoitettu lautasaura.

Lisätiedot

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys

Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen

Lisätiedot

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Maanmuokkauksen omavalvontaohje Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen

Lisätiedot

a saus JEHU-LAUTASAURA METSÄMAAN MUOKKAUKSESSA kaksi hydrau~ive toista~ muokkaavaa ~autasta.

a saus JEHU-LAUTASAURA METSÄMAAN MUOKKAUKSESSA kaksi hydrau~ive toista~ muokkaavaa ~autasta. MITSATIHDN a saus 9/1976 JEHU-LAUTASAURA METSÄMAAN MUOKKAUKSESSA Eero E. Heino Jukka Taipale Jehu-~autasaurassa on kaksi hydrau~ive toista~ muokkaavaa ~autasta. Lautasten kierrosnopeutta säätämä~~ä voidaan

Lisätiedot

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO

ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO 24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Maanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen

Maanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen Maanmuokkaus Kääntömätästys Timo Tomperi Arto Väänänen Soveltuvuus Kääntömätästysmenetelmä soveltuu männyn turvemaa viljelyalueille, sekä kuusen ja koivun istutusalueille, jotka eivät ole vedenvaivaamia.

Lisätiedot

METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus

METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus MOIATIHD Opastiosilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-4 SE LOS TE 4/976 METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E L L I S U U S Y R I T Y S T E N T Y Ö M A I L L A 9 7 5 Airi Eskelinen Eero E. Heino

Lisätiedot

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012

Metsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta

Lisätiedot

METSIHEH MAANMUOKKAUKSEN MENETELMÄT JA KONEKALUSTO VUONNA Ari Vastamäki. Jarmo Hämäläinen JOHDANTO 10/1991 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO

METSIHEH MAANMUOKKAUKSEN MENETELMÄT JA KONEKALUSTO VUONNA Ari Vastamäki. Jarmo Hämäläinen JOHDANTO 10/1991 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO METSIHEH /99 MAANMUOKKAUKSEN MENETELMÄT JA KONEKALUSTO VUONNA 989 Jarmo Hämäläinen Ari Vastamäki Kyselyrut:kimuksella selvit:et:t:iin eri muokkausmenet:elmien käyt:t:l'>ä sekä muokkauskaiusean määrää,

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden

Lisätiedot

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI

MDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla

Lisätiedot

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä

OSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä ... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa

Lisätiedot

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA

KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000

Lisätiedot

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?

KATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun

Lisätiedot

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava

Lisätiedot

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA

Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.

Lisätiedot

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

Muokkausmenetelmän valinta

Muokkausmenetelmän valinta Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan

Lisätiedot

Metsäteiden talvikunnossapito

Metsäteiden talvikunnossapito Metsäteiden talvikunnossapito Kalvosarja pohjautuu Tuomas Villmanin Mikkelin ammattikorkeakoulussa keväällä 2007 tekemään opinnäytetyöhön. Yhteyshenkilö: Antti Korpilahti Valokuvat: Tuomas Villman Piirrokset:

Lisätiedot

Metsänistutuksen omavalvontaohje

Metsänistutuksen omavalvontaohje Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:

Lisätiedot

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus

MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus 1 Jan-Erik Lundmark NSFP-teemapäivä 23.3.2006 Tampere Käsittelen esitelmässäni metsämaan ominaisuuksia,

Lisätiedot

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

mahdollistaa tie- ja peltoprofiilin muotoilun.

mahdollistaa tie- ja peltoprofiilin muotoilun. SUOMI Monipuolinen lana peltojen tasaukseen ja teiden kunnossapitoon. Kestävä rakenne, jossa on käytetty erikoislujia rakenneteräksiä. Kaikki toiminnot ovat hydraulisia. Siipien sylintereissä on varoventtiilit

Lisätiedot

Konekylvön omavalvontaohje

Konekylvön omavalvontaohje Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

GB-sarjan hihnatoiminen perunanistutuskone

GB-sarjan hihnatoiminen perunanistutuskone PERUNATEKNIIKKA JUURIKASTEKNIIKKA VIHANNESTEKNIIKKA GB-sarjan hihnatoiminen perunanistutuskone Ammattimaista istutustekniikkaa myös erittäin suuriin vaatimuksiin Grimmen hihnaistutustekniikka: 2-, 3- ja

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

OHJEITA METSANVIUELUALLE

OHJEITA METSANVIUELUALLE ~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan

Lisätiedot

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan

Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu

Lisätiedot

J A. Yleisimmät kylvömenetelmät maassamme ovat tavallinen ruutukylvö ja vakoruutukylvö. Auralla muokattujen alueiden kylvöä varten on kehitetty

J A. Yleisimmät kylvömenetelmät maassamme ovat tavallinen ruutukylvö ja vakoruutukylvö. Auralla muokattujen alueiden kylvöä varten on kehitetty MDSATIHD Rauhankatu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 90-661281 SELOSTE 13/1973 K Y L V Ö L A I T T E I T A J A - M E N E T E L M I Ä Kylvön käyttö uudistamismenetelmänä näyttää lisääntyvän varsinkin Pohjois-

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat

Lisätiedot

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos

Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on

Lisätiedot

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa

Lisätiedot

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko

3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko 3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin

Lisätiedot

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,

Lisätiedot

LAUTASMUOKKAIN RUBIN 12

LAUTASMUOKKAIN RUBIN 12 LAUTASMUOKKAIN RUBIN 12 Syvempi, nopeampi ja tehokkaampi muokkaus: Rubin 12 2 Aikaisemmilla lautasmuokkaimilla voitiin tehokkaasti ja tasaisesti sekoittaa kasvijätteitä ja maata noin 12 cm syvyyteen. Rubin

Lisätiedot

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI

KATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen

Lisätiedot

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä

Lisätiedot

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'

KATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm' METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K

Lisätiedot

Maanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA

Maanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA Maanmuokkauksen koulutusaineisto KALVOSARJA 2000 ÄESTYS Menetelmä, jossa tehdään katkottua, kivennäismaan paljastavaa muokkausjälkeä. Viljelypaikkana on istutettaessa paljas kivennäismaa- ja kylvettäessä

Lisätiedot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot

Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien

Lisätiedot

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Syyskylvön onnistuminen Lapissa Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289

H A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289 METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta

Lisätiedot

Maanmuokkauksen koulutusaineisto

Maanmuokkauksen koulutusaineisto Maanmuokkauksen koulutusaineisto VIHKO Koulutusaineiston on laatinut työryhmä Kari Immonen Antero Kauppinen Kari Kuru Mauri Tamminiemi Jarno Kallonen Markus Strandström Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus

Lisätiedot

PEKO-PERUNANNOSTOKONE traktorikäyttöinen. Ilmoittaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pietarsaaren

PEKO-PERUNANNOSTOKONE traktorikäyttöinen. Ilmoittaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pietarsaaren VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 45 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 232 PEKOPERUNANNOSTOKONE traktorikäyttöinen Ilmoittaja ja

Lisätiedot

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

UUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA

UUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Jeppe Pusila UUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA Opinnäytetyö 2011

Lisätiedot

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report

VA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report VA K 0 LA Rukkila ACV Helsinki 10 12;Z Helsinki 43 41 61 Pitäjizinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1969 Koetusselostus

Lisätiedot

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1

Mikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen

Lisätiedot

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet

Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö

Lisätiedot

Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.

Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen   Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11. Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen juha.heiskanen@luke.fi www.luke.fi/henkilosto/juha.heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.2016 Taustaa Hienojakoisia (

Lisätiedot

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus

Lisätiedot

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta

Lisätiedot

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND

LIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task

Lisätiedot

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

Vuoden 1994 metsänhoito- ja Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden

Lisätiedot

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA

VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e

Lisätiedot

Joker. Kompakti lautasäes sängen muokkaukseen ja kylvöalustan valmistamiseen

Joker. Kompakti lautasäes sängen muokkaukseen ja kylvöalustan valmistamiseen Joker Kompakti lautasäes sängen muokkaukseen ja kylvöalustan valmistamiseen MICHAEL HORSCH: Lautasmuokkaimemme ovat viime vuosina lunastaneet paikkansa nykyaikausessa maan muokkauksessa. Viljelijät arvostavat

Lisätiedot

Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa

Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa Kun viljelykasvien valikoima on laaja, kasvit ovat eri kasvuasteilla ja rivivälit erilevyisiä, ei oikean koneen löytäminen ole helppoa. Usein huomaat etteivät valmistajien

Lisätiedot

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Merja Myllys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jokioinen valokuvat: Markus Gustafsson RaHa-seminaari 22.1.2013 . juurten välityksellä Juuren

Lisätiedot

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Kasteliero (Lumbricus

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE TARKKUUSVANNAS KÄYTTÖ HUOLTO

KÄYTTÖOHJE TARKKUUSVANNAS KÄYTTÖ HUOLTO KÄYTTÖOHJE TARKKUUSVANNAS KÄYTTÖ HUOLTO Tarkkuusvantaan kylvösyvyyden säätö Tarkkuusvantaan (ks. Kuva 1) kylvösyvyys säädetään vannaskohtaisesti kylkipyörän (osa 1.1) korkeutta säätämällä. Kylkipyörän

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei

Lisätiedot

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto

Metsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita. Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita

Lisätiedot

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys

Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys Pat Tuohy, Owen Fenton 3.10.2018 Ilmajoki 4.10.2018 Loimaa Kuoppatesti Menetelmä kehitettiin Heavy

Lisätiedot

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-

Lisätiedot

Agronic VLM Vetoletkumultaimet. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua.

Agronic VLM Vetoletkumultaimet. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua. Agronic VLM Vetoletkumultaimet Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua. Traktorin nostolaite pidetään vakioasennossa. Nosto ja lasku multaimen sylintereillä. Multain

Lisätiedot

Onnistunut metsänuudistaminen

Onnistunut metsänuudistaminen Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto

Lisätiedot

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto

Lisätiedot

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat

Lisätiedot

TASOJYRSIN HK 25 - HK 31 - HK 32. Powered by Kongskilde

TASOJYRSIN HK 25 - HK 31 - HK 32. Powered by Kongskilde TASOJYRSIN HK 25 - HK 31 - HK 32 Powered by Kongskilde HK 25 -tasojyrsin HK 25 varpajyrällä ja (lisävarusteena saatavissa olevalla) hydraulisella nostolaitteella varustettuna. HK 25 tasojyrsin on tarkoitettu

Lisätiedot

MAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA

MAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA MAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA Juho Laurila Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Hulevesien k ä sittely, Hulevesik a setit ja -tunnelit. Uudet ympäristöystävälliset ja tehokkaat ratkaisut hulevesien käsittelyyn

Hulevesien k ä sittely, Hulevesik a setit ja -tunnelit. Uudet ympäristöystävälliset ja tehokkaat ratkaisut hulevesien käsittelyyn Hulevesien k ä sittely, Hulevesik a setit ja -tunnelit Uudet ympäristöystävälliset ja tehokkaat ratkaisut hulevesien käsittelyyn Hulevesien käsittely syntypaikalla vähentää ympäristön kuormitusta Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida

Lisätiedot

Agronic VLM Vetoletkumultaimet. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua.

Agronic VLM Vetoletkumultaimet. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua. Agronic VLM Vetoletkumultaimet Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua. Traktorin nostolaite pidetään vakio-asennossa. Nosto ja lasku multaimen sylintereillä. Multain

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana

Lisätiedot

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja

Lisätiedot

Moottorimyyrä on moottorisahan lisälaitteena istutustyössä käytettävä laite, joka tekee laikun ja istutuskuopan.

Moottorimyyrä on moottorisahan lisälaitteena istutustyössä käytettävä laite, joka tekee laikun ja istutuskuopan. IDSATIHO Rauhankatu 15 17 Helsinki 17 Puhelin 9-661281 SE LOS TE 1/1973 M T T R I M Y Y R Ä K o n e t e s t a u s I YLEISTÄ Moottorimyyrä on moottorisahan lisälaitteena istutustyössä käytettävä laite,

Lisätiedot

Älykästä tehokkuutta ammattilaiselle

Älykästä tehokkuutta ammattilaiselle JAPA 405 FI Älykästä tehokkuutta ammattilaiselle Japa 405 on uuden sukupolven polttopuukone ammattilaisille. Japa 405 mallissa toimintaa ohjaa käyttäjää avustava äly. Kone on varustettu sensoreilla, jotka

Lisätiedot

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510

Kuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510 VAKO LA Postios. Helsinki RukkIla Puhelin Helsinki 84 78 12 Routatieas. Pita jänmiikl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1954 Koetusselostus 158 Kuva 1 VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen,

Lisätiedot

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta

Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta

Lisätiedot