METSÄMAANMUOKKAUSMENETELMÄ T JA -LAITTEET
|
|
- Hannu Saarinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 4/1975 METSÄMAANMUOKKAUSMENETELMÄ T JA -LAITTEET Eero E. Heino Jussi Seppälä Muokkaus parantaa ensisijaisesti metsämaan vesi- ja happitaloutta ja helpottaa juurten kasvumahdollisuuksia. Lis~si sillä voidaan nostaa maan lämptjtilaa~ parantaa. maan ravinteisuutta ja vähentäti pintakasvillisuuden kilpailua. ~tetttiv~ muokkausmeneteunä ja -laite m~tyy kussakin kohteessa ensisijaisesti maalajin mukaan. Vaotuksen ja aurauksen tuotokset ovat järeämpi~ vetokoneita kdytettäessä suuremmat ja yksikktjkustannukset edullisemmat kuin kevyempiä vetokoneita kdytet~ess~. MuokkaustytJn tehostaminen edellyttää kaluston kehittämistä ja sen kdyttjn parempaa suunnittelua. Katsauksessa tarkastellaan Suomessa yleisimmin käytettyjä metsämaanmuokkausmenetelmiä ja -laitteita. Tiedot pohjautuvat Suomessa ja osittain muualla tehtyihin tutkimuksiin ja mittauksiin sekä koneiden valmistajien antamiin tietoihin. Suurena apuna on ollut metsähallituksen "Ohjekirje kangasmaiden uudistusalojen maankäsittelystä". METSÄMAANKÄSITTELYN TAVOITTEET JA MÄÄRÄT Maankäsittelyllä tarkoitetaan kaikkia niijoilla maahan kohdistu tä toimenpiteitä, vina parannetaan metsittymisedellytyksiä tai helpotetaan metsänviljelyn teknistä suorittamista. Maankäsittelyn vaikutus pyritään ulottamaan metsikön uudistamisvaihetta pidemmälle. Perinteellisin maankäsittelytapa on ollut kulotus, jonka lciwttö on nykyisin varsin vähäistä. Kymmenen viime vuoden yleisin metsämaankäsittelytapa on ollut muokkaus. Sillä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla maata koneellisesti käsittelemällä parannetaan metsittymisedellytyksiä sekä kasvuolosuhteita. Uudistuskohteen mukaan maanmuokkauksen tavoitteet ovat: - maan kuohkeuttaminen -maan happitalouden parantaminen -maan vesitalouden parantaminen - maan lämpötalouden parantaminen - maan ravinnetalouden parantaminen - pintakasvillisuuden aiheuttaman kilpailun vähentäminen Näiden lisäksi metsämaan muokkauksella pyritään vähentämään istutuksessa ja kylvössä vaadittavaa ihmistyöpanosta. Muokkauksen tavoite on siis kaksitahoinen: metsittymisen turvaaminen ja viljelytyön helpottaminen. Yhtenä muokkausmääriä lisänneenä tekijänä on ollut kulotuksen käytön väheneminen (kuva 1). Muokkauspinta-alojen kasvua aiheuttavat myös lisääntyvät metsänviljelymäärät, ammattitaitoisen työvoiman puute sekä uudistustöiden keventämisen tarve. 1
2 1000 ha Sen osuus on kuitenkin jatkuvasti vähentynyt vaotuksen ja aurauks en lisääntyessä. Laikutuksessa tulisi paljastaa kivennäis riittävän kokoiselta (noin 40 x 40 maa cm:n)alueelta pintakasvillisuuden kilpai lun estämiseksi. Varsinaista muokkawsta ei tapahdu, koska laikutuksella ei sanottavasti pyritäkään vaikuttamaan maaperällisiin kasvutekijöihin. Konelaikuissa on enemmän viljelykohtia valittavana kuin kuokkalaikuissa. Laikutus paljastaa kivennäismaata niin vähän, ettei vesoittumista pääse paljon tapahtumaan. Laikutus soveltuu hyvin helposti vettä läpäiseville maille. Sen sijaan sellaisissa kohteissa, JOlssa maan vedenpidättämiskyky on suuri, laikut toimivat vain veden kerääjinä. Kuva 1. Metsämaan muokkaus ja ku1otus Suomessa vuosina 196D (Metsäti1asto11inen vuosikirja 1972 ja Metsätehon katsaus 1/1974) MUOKKAUSMENETELMÄT JA NIIDEN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Muokkauksella voidaan säädellä maan vesija happitaloutta. Maan lajitekoostumuksella ja rakenteella katsotaan olevan suurin vaikutus maan vesi - ja happitalouteen. Vaikka huokostilaa maassa olisikin riittävästi, paksu kuntta saattaa estää metsämaan kaasupitoisuuksia säätelevän tuuletuksen. Vesi- ja happitalouden säätelyn merkitys korostuu pohjoiseen mentäessä, koska ilmaston humidisuus kasvaa. Maan ollessa tiivis mekaaniset esteet saattavat muodostaa viljelytaimien juurten kasvulle yhtä suuren esteen kuin hapen puute, jolloin maan kuohkeuttaminen on tarpeen. Muokkauksen on todettu parantavan maan lämpötaloutta. Lämpötilan nousu va ikuttaa edullisesti kahdella tavalla: se edistää juuristen kasvunopeutta ja mikrobien elinehtojen parantuminen lisää humuksen hajoamista. Maan kunnostustoimenpidettä valittaessa on ennen kaikkea kiinnitettävä huomiota maaperän vetisyyteen ja laatuun. Er ittäin kivisten maiden aurausta on aina vältettävä. Eri olosuhteisiin suositeltavat muokkausmenetelmät ja välineet nähdään taulukaista 1 ja 2. Vaotus lautasauroilla Lautasauroja on käytetty varsin yleisesti Etelä- ja Keski -Suomen olosuhteissa usean vuoden ajan. Lautasaurat tekevät matalahkoa vakoa, jonka toiselle reunalle nousee ohut palle. Vako saadaan aikaan vapaasti pyor1v1en lautasten avulla, jotka aiheuttavat myös lievää maan sekoittumista. Varsinaista kuivatusvaikutusta vaotuksella ei katsota olevan. Kylvö- ja istutuskohdalle lautasauran vaossa löytyy vaihtoehtoja, eikä taimi joudu vedellä täyttyvään kuoppaan. Vaotus ei ole riittävä toimenpide huonosti vettä läpäisevillä mailla. Jyrsiminen Met sämaan jyrsiminen ei ole yleistynyt Suomessa. Se on kuitenkin yksi vaihtoehto lajittuneiden, helposti vettä läpäisevien uudistusalojen muokkauksessa. Jyrsimiä on kahta perustyyppiä, kiekko- ja ketjujyrsimiä. Kummallakin jyrsintyypillä on tavoitteena pintakasvillisuuden ja kuntan ri kkominen ja sekoittaminen kivennäismaan kanssa. Samalla maa kuohkeutuu. Jyrsintää voidaan käyttää myös erityisen vaikeissa kasvuolosuhteissa lisämuokkauskeinona aurauksen jälkeen. Jyrsimet ovat arkoja kivisyydelle. Auraus palle- ja piennarauroilla Laikutus Laikutus oli 1960-luvun puoliväliin saakka yleisin koneellisen maankäsittelyn muoto. 2 Metsämaata on muokattu auraamalla jo toistakymmentä vuotta. Auraukset aloitettiin ns. piennarauroilla, joilla saadaan aikaan vesi vako, piennar ja palle.
3 TAUWJOO) 1 Suomen etellpuoliako Maalaji U..Sittelytapa Väline 11. Sora- ja hie.t.kaaaa, sora- ja hiekkamoreeni a) kåsittelemåttå b) t.itennliao.a.an paljastaminen 1 ) teimuoltkaus2 ) tai kfiaittelea!tti laikkuri lauta.aaura, jyrsi n 12. Xarkea hi.etaz=aa Ja karkea hiet.az:~oreeni a) k.i Yen.nåisma.an paljastaminen tai muokka.us b) vaotwi3 ) lailtkuri lautaaaura, jyrsin piennaraura 13. Rieno bietaaa.a, a) muokkaus lautaaaura hieau ja aa~, hieno hieta::10reeni sek.l hiesu- ja aarimoree.ni b) vaotus c) mi.tistya pienna.raura tai palleaura tra.ktorika.ituri.. TAUWJOO) 2 Xaa.l.&ji Suomen pohjoispuolisko Kåsittelytape. VUine 21. Sora- ja karkea hiekka&aa, sora- ja karkea a) kisittelematti!. b) kivennliamu.n paljastaminen laik.kuri hi ekk.acoreeni 22. Hieno hie.uamaa, karkea hiekkamaa ja hieno hiekka-.oreeni a) kisitte1emittå b) muokkaus tai YaotWI lauta.aaura, jyrsin piennaraura 23. Hieno hiet..a:.aa, hieta-, hieau- ja aariaoreeni a) vaotus b) vaotua tai c) altlatya ja vaotus pi ennaraura palleaura traktorikai YUTi Tb l k.ataaukae.saa kl;rtetyt termit: 1) laikutus 2) vaotui lautaaauroilla, jyrsillinen 3) auraus TAULIJIO<!) 3.Auraua ~ pieooarauroi.lla 6 Mltistys., I.orteudet tul.jetusuennoea.a ".. k& Tietoja Suceeaaa kj.7tetyhtlmuokkaualaittei1ta Vudi.ttu a Valmistettu Pi- Le- lror- Pa.i- Bin ta 1fosto- Veto- vetokoneen Y:e.en 1971& Vobdsu.ja/ Henetel.mi Muok.kaualai te tuuo, Ye.J"I 1 ke.ui, "" 19n-os-o1 laite kone ri.hiddi.i - mennea1i, "7]'ji mk teho, li:w(lw) l<p1 e.rillinen &etll- 52 n Laikutua Laikkuri a/slnkkill 2.~ )0 t. juci1totraktori (70) ( o.rrio) Suo=e fq/sau. Yintturi 'rl's--.et i-l.e.a o erillinen mehl- 59 Ty6~eura rr./ traktor i (Bo) Vaotua ~.t~ro- Ty6Tllioe 0T JDetsl- 7~ 'l'ts-1:etsl-ies ~ traktori (100) ko)ja.en au.taloua- 59 TTS-.etaiJ,-nin L5Jo 0.99 o.eo 900 piateen 2~ traktori (Bo) ;r:!-.. ~oseura 25 rr./ Ty6Tllinefq DOatolaite au.t&l.oua- 7~ n L. Marttiini-IhtyU./ IJM-ketjujyrsi , t. aetai- (100) 1 (o.rrio)... traktori 3.00 ) au. noeto- metal- tai 96 llm-17()-piedd&raur& eylinteri t.e.l.atrak:- (130) tori ICUf-21&0-pie.nnara.ura 5.8o 2.~ ) tela- 96 t rattor i Aurau.~ 5 pa.ueauroill.a 3.20 ) oca noato- &etal- tai llm-170-po.lleaura telatrakaylinteri tori (130) 75 5' (130) 5 ~' ~30 52 id 'l'rakt.orikahurl (70) - (~rualtone.ineen) L. Martt.iini- Iht7d/... L. Marttiini-Tht7d} Uae.it.a n..l.mi.ata,jia ja "7]'jil 3
4 TAUWKKO 4 Erilaisten netsämaan muokkausyksiköiden tuot~kset ja kustannukset keskimääräisissä olosuhteissa Tuntikustannukset, mjt Vetokone Muokkauslaite TTS-metsä- äes 25 Järeysluokka Hintaluokka, mk Veto- Muokkauslaite kone Suhteelliset tuntikustannukset yht. 2) tehoaj.kas kohti, ha/h Suhteelliset hehtaarikustannukset Tuote~ Raskas ,00 13,00 62,00 83, , TTS-metsä-äes 35 Raskas ,00 83,00 ] 0.68 ~ KLM-170-piennaraura Raskas Erittäin raskas ,00 21,00 83,00 93,00 lo Keskiraskas 1) Syksyn 1974 kustannustason mukaan 2 ) Tehoaika = auraus + kääntyminen (kun ei aurata samanaikaisesti) + työmaan sisäinen siirto. Työjälkeä TTS-metsä-äkeellä m/ha ja piennarauralla m/ha. Kuva 2. Laikkuri m/sinkkilä. Vetokoneena laabustraktori. Valok. Valmet Oy Kuva 3. Tl'S-metsä- äes laahustraktorin vetämänä. Valok. Työviiline Oy Kuva 4. Tl'S-metsäjyrsin kiinnitettynä traktorin kolmipistenostolaitteeseen. Valok. Työviiline Oy Kuva 5. J<I.l.l-170-piennaraura kuormatraktorin vetämänä. Valok. Metsäteho 4
5 Piennarauran jäljessä on pientareen katsottu olevan ens1s1jainen uudistuskohde, mutta myös palteeseen istutusta on suositeltu tiivistyneillä veden vaivaamilla mailla, erityisesti Pohjois-Suomessa. Koska piennarauran tekemä palle on usein epäyhtenäinen, löyhä ja ohut, PohjoisSuomen olosuhteita varten on kehitetty erityinen palleaura. Palleauralla aurattaessa ei synny laisinkaan piennarta, vaan maa kasaantuu palteeksi suoraan vaon reunaan. Auran pyörät painavat palteen tiiviisti maahan, joten kapillaariyhteys säilyy. Valinnan mahdollisuuksia taimen sijoittelussa on kuitenkin vähemmän kuin piennaraurauksessa. Auraus on tehokas muokkaustoimenpidef jolla pyritään ensisijaisesti parantamaan kasvuolosuhteita veden vaivaamilla metsämailla. Tällaisissa kohteissa onkin vaikutettu myönteisesti taimiston kehitykseen ainakin sen alkuvaiheessa. Sen sijaan ohutkunttaisten, helposti vettä läpäisevien kohteiden aurauksesta ei ole riittävästi kokemuksia. Tällaisten maiden auraamisella saatetaan aiheuttaa metsämaan liiallista kuivumista, varsinkin jos auraussuunnat ovat tehokkaasti vettä pois johtavia. Metsäauxausta tulisikin käyttää vain kohteissa, joissa maan vesitalous muodostaa ongelman, eikä pelkästään uudistamistöiden teknisenä helpottajana. kasvillisuuden ja kuntan paljastaen kivenna1smaan. Sen toiminta perustuu hydrauliseen jarrutukseen. Varaventtiili laukaisee laikkuripyörän sen kohdatessa esteen. Laikun pituus ja syvyys ovat säädettävissä. TT5-metsä-äes 25 ja 35 TTS-metsä-äkeet (kuva 3) ovat metsämaan vaotusta suorittavia kaksirivisiä lautasauroja. Vapaasti pyörivät lautaset eli repijäpyörät kääntävät pintakasvillisuuden, kuntan ja kivennäismaata sivulle ohueksi palteeksi. Äkeiden kokonaispainoja voidaan olosuhteiden mukaan nostaa lisäpainojen avulla kg:aan (TTS-25) ja kg:aan (TTS-35). Lautasten aurauskulma on säädettävissä. TT5-metsäjyrsin TTS-metsäjyrsin (kuva 4) on ns. kiekkojyrsintyyppiä, ja siinä on neljässä rivissä jyrsinteriä, jotka sekoittavat pintakasvillisuuden, kuntan ja kivennäismaan keskenään noin 40 cm:n leveydeltä. Voimansiirto tapahtuu jäykästi traktorin ulosotosta hihnapyörän akselilla, joka pyörittää jyrsinteriä kuudella kiilahihnalla. Iskut esteisiin vaimentuvat kumikytkimen ja kiilahihnojen avulla. Jyrsintä on myyty etupäässä ulkomaille. Mätästys Mätästys on vähän käytetty metsämaan muokkauskeino. Se on käyttökelpoinen samoissa olosuhteissa, joissa vaadittaisiin aurausta, mutta kohteet ovat pieniä eikä aurausyksiköitä ole lähellä saatavissa. Mätästys suoritetaan tavallisella traktorikaivurilla, joka nostaa kauhallisen ja kääntää sen maan pinnalle. Metsänviljely tehdään edullisimpaan kohtaan tai kohtiin mättään koon mukaan. Heikosti vettä läpäisevillä mailla istutuskohta olisi saatava maanpintaa korkeammalle. ättään koon tulisi olla vähintään 0. 5 m3. KLM-ketjujyrsimen vastakkaisiin suuntiin pyörivät ketjut irottavat ja sekoittavat kivennäismaan ja humuksen ja siirtävät sen cm korkeaksi yhtenäiseksi penkiksi. Tarvittava pyörintäliike ketjuille otetaan nivelakselin välityksellä traktorin ulosotosta. Koneen rungon muodostaa voimansiirtokotelo, jonka molemmissa päissä on napa-akselit, joihin työketjut on kiinnitetty. Säädettävät pyörät kannattavat konetta työskentelyn aikana. Piennaraurat KLM-170 ja KLM-240 sekä palleaura KLM-170 TEKNISIÄ TIETOJA MUOKKAUS LAITTEISTA Yksityiskohtaiset tekniset tiedot vät taulukosta 3 (s. 3). KLM-ketjujyrsin selviä- Laikkuri m/sinkkilä Laikkuri m/sinkkilä (kuva 2) on kaksirivineo maanpinnan valmistamiseen käytettävä laite. Se poistaa hakkuutähteet, pinta- Piennaraurat KLM-170 (kuva 5) ja eroavat toisistaan siten, että KL.t.!- 240 en kooltaan suurempi. Siirtojen ja aurauksen helpottamiseksi kaikki KU~-aurat on varustettu pyöräparilla. Aurassa on hydraulinen työsylinteri, jolla auraa voidaan kohottaa pyöräpariin nähden ylös maasta. Palleaura KLM-170 eroaa piennaraura KLM-170 : stä siinä, että sen siivet on muotoiltu alare~ taan suoriksi, jolloin piennarta ei synny. 5
6 TUOTOKSET JA YKSIKKÖKUSTANNUKSET Taulukossa 4 (s. 4) esitetyt tuotokset on saavutettu keskimääräisissä olosuhtei5sa, jotka on laskettu Metsätehon työvaikeustutkimusten perusteella. TTS- metsä-äkeiden ja KU4170-piennarauran tuotos perustuu yhteensä kymmenen vetokoneen seurantaan. Työjälkeä on laskettu TTS-metsä-äkeillä m/ha ja atiralla m/ha. Muokkausyksiköiden tuntikustannuksia laskettaessa on käytetty samoja laskentaperusteita kuin metsätraktoreiden ohjemaksuja laskettaessa ja syksyn 1974 hinta- ja palkkatasoa. Järeämmällä vetokoneella on saavutettu niin vaotuksessa kuin aurauksessakin suuremmat tuotokset kuin kevyempää vetokonetta käytettäessä. Yksikkökustannukset muodostuvat järeämmillä vetokoneilla edullisemmiksi. TTS- metsä-äkeen yksikkökustannukset ovat olleet jonkin verran pienemmät kuin vastaavat piennarauran yksikkökustannukset. KEH ITTÄMISTEHTÄ VIÄ Tutkimuksen olisi mahdollisimman nopeasti selvitettävä, mitä menetelmiä. eri kohteis- Metsät~ho Review sa tulisi käyttää.. Asiaa on tarkasteltava koko metsänuudistamisen työketjun kannalta uudistusalan valmistamisesta aina taimiston käsittelyyn. Samalla olisi kehitettävä kasvupaikkojen määrittämistä muokkaustavan valitsemiseksi, koska maalajin määrittäminen maastossa on vaikeaa. Koska muokkauskohteet ovat pinta-alaltaan pieniä ja maaperäominaisuuksiltaan vaihtetelevia, olisi kehitettävä sellainen muokkauslaite, jolla voidaan muokata sekä helposti että vaikeasti vettä läpäisevät maat. Laitteet tulisi suunnitella kuormatraktoreilla vedettäviksi. Kuormatraktoreihin olisi myös kehitettävä vetolaitteita, joilla muokkauskaluston kytkentä vetokoneeseen käy helposti. Muokkauskaluston käyttöä olisi huomattavasti tehostettava entistä paremmalla työmaakohtaisella suunnittelulla ja koneiden käytön oh j elmoinnilla. Metsämaan muokkausta koskevaa koulutusta tulisi tehostaa. Koulutus olisi suunnattava erityisesti urakoitsijoihin ja työnjohtoon. 4/1975 FOREST SOIL PREPARATION METI-KDS AND EOOIPMENT Preparation improves primarily the water and oxygen economy of forest soil and promotes root growth. It can also raise the temperature of the soil, improve the n~ ent content and reduce the competition from the ground vegetation. The preparation method and equipment used are decided in each case principally by the type of soil. METSÄTEHO The outputs of furrowing and ploughing are greater and the per-unit costs mor e economic with heavier t ractors than with lighte.r uni ts. The equipment must be developed and its use better planned i f soil preparation is to be made m.o re effecti ve. SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLI ITTO RY:N METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO Opastl nsllta 8 B HELSINKI 52 Puhelin 90-1~ 011 HELSINKI 1975 PAINOVALMIST~
METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT
/975 METSÄMAAN MUOKKAUKSEN TYÖVAIKEUSTEKIJÄT Jussi Seppälä TTS-metsä-äkeen sekä KLM- 7- piennarauran tuotokseen vaikuttavat ty~vaikeus tekijät olivat ajokuvion muoto ja koko, mäkisyys ja kivisyys. Aurausty~n
LisätiedotOSARIO. Lopullisessa luettelossa olleista yhteensä 54 muokkausyksiköstä
OSARIO Opastinsilta 8 B 00 HELSINKI 5 Puhelin: 90011 SELOSTE 5/195 M A A N M U 0 K K A U S K 0 N E I D E N J A K U S T A N N U K S I S T A K Ä Y T Ö S T Ä Harri Rumpunen t Tutkimuksen tarkoituksena oli
LisätiedotMETSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971
20/1972 METSÄNHOITOTYÖMENETELMÄT METSÄTEOLLISUUDEN JA METSÄHALLITUKSEN METSISSÄ VUONNA 1971 Vuoden Z9?Z tizaston mukaan metsäteollisuuden ja metsähallituksen metsien uudistusazat raivataan Lähes BO-prosenttisesti
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
LisätiedotMetsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen
30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus
LisätiedotT T S M E T S Ä Ä E S 3 5
14/1972 T T S M E T S Ä Ä E S 3 5 I YLEISTÄ TTS-metsä- äes 35, jota valmistaa Työtehoseura r. y., on hammastetuilla lautasilla eli repijäpyörillä varustettu, metsämaan muokkaukseen tarkoitettu lautasaura.
LisätiedotHyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen
LisätiedotMaanmuokkauksen omavalvontaohje
Maanmuokkauksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Maanmuokkauksen tavoite turvata metsänuudistamisen onnistuminen parantaa taimikon alkukehitystä Maanmuokkauksen
Lisätiedota saus JEHU-LAUTASAURA METSÄMAAN MUOKKAUKSESSA kaksi hydrau~ive toista~ muokkaavaa ~autasta.
MITSATIHDN a saus 9/1976 JEHU-LAUTASAURA METSÄMAAN MUOKKAUKSESSA Eero E. Heino Jukka Taipale Jehu-~autasaurassa on kaksi hydrau~ive toista~ muokkaavaa ~autasta. Lautasten kierrosnopeutta säätämä~~ä voidaan
LisätiedotERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO
24/ 1974 ERIKOKOISTEN KUORMATRAKTOREIDEN TUOTOSTASO Lyhennelmä Metsätehon tiedotuksesta 334 Mikko Kahala Tutkimuksessa selvitetään erikokoisten kuormatraktoreiden keski~istä tuotortasoa ja taloudellisuutta
LisätiedotKuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
LisätiedotMaanmuokkaus Kääntömätästys. Timo Tomperi Arto Väänänen
Maanmuokkaus Kääntömätästys Timo Tomperi Arto Väänänen Soveltuvuus Kääntömätästysmenetelmä soveltuu männyn turvemaa viljelyalueille, sekä kuusen ja koivun istutusalueille, jotka eivät ole vedenvaivaamia.
LisätiedotMETSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E 0 L L I S U U S Y R I T Y S T E N. Uudistus- Metsämaan alan koneellinen raivaus muokkaus
MOIATIHD Opastiosilta 8 B 52 HELSINKI 52 Puhelin 9-4 SE LOS TE 4/976 METSÄNUUDISTAMISTÖIDEN TUOTTAVUUS M E T S Ä T E L L I S U U S Y R I T Y S T E N T Y Ö M A I L L A 9 7 5 Airi Eskelinen Eero E. Heino
LisätiedotEnergiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki
Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito Timo Saksa Metla Suonenjoki Lahti 3.10.2011 Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset
LisätiedotMetsänuudistaminen. Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012
Metsänuudistaminen Metsien hoito ja puunkorjuu 10 ov EI, OH 3.5.2012 Uudistaminen Pyritään saamaan aikaan uusi tuottava metsä Uudistamista pidetään metsätalouden kestävyyden ja kansantalouden kannalta
LisätiedotMETSIHEH MAANMUOKKAUKSEN MENETELMÄT JA KONEKALUSTO VUONNA Ari Vastamäki. Jarmo Hämäläinen JOHDANTO 10/1991 TUTKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO
METSIHEH /99 MAANMUOKKAUKSEN MENETELMÄT JA KONEKALUSTO VUONNA 989 Jarmo Hämäläinen Ari Vastamäki Kyselyrut:kimuksella selvit:et:t:iin eri muokkausmenet:elmien käyt:t:l'>ä sekä muokkauskaiusean määrää,
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta
Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta Materiaalit Metsätalouden vesiensuojelusuositusten kouluttajanaineisto sekä koulutuspäivien materiaalit löytyvät Tapion ja TASO-hankkeen sivuilta: Metsätalouden
LisätiedotMDSATIHO. SELOSTE Puhelin /1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI
MDSATIHO Rauhankatu 15 17 HELSIHKI 17 SELOSTE Puhelin 9-661281 6/1974 MONITOIMIKONEIDEN TUOTOSTEN JA YKSIKKÖKUSTANNUSTEN LASKENTASYSTEEMI Seppo Jukkola JOHDANTO Tässä selosteessa esitellään esimerkin avulla
LisätiedotOSATIH SELOSTE 6/1973 METSÄMAAN T KE US T ~ K I J ÖI S T Ä
... /, t,.. OSATIH Rauhankatu 0070 Puhlin SELOSTE 90-8 /97 AURA UKS E N METSÄMAAN T HELSINKI 7 YÖ V A I KE US T ~ K I J ÖI S T Ä TTS-METSÄ-ÄESTÄ KÄYTETTÄESSÄ Mtsätho kräsi syksyllä 97 Thdaspuu Oy:n aikatutkimusainistoa
LisätiedotKANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA
KANTOJEN NOSTO JA LUONTAISEN LEHTIPUUN MÄÄRÄ UUDISTUSALOILLA Kantojen noston merkitys metsänuudistamisessa, projekti nro 318 1 Kantojen nosto - taustaa Kantojen korjuu energiakäyttöön alkoi vuonna 2000
LisätiedotKATSAUS METSÄTEHON 14/1968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A?
METSÄTEHON KATSAUS 4/968 TUOTTAAKO M E T S Ä T R A K T 0 R I S I T A P P I 0 T A? Metsätraktorin kannattavuuden tarkkaileminen on sekä kuljetuksenantajan että kuljetuksensuorittajan edun mukaista. Tarkkailun
LisätiedotMaanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun
Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun Karri Uotila Joensuu 29/11/2011 Uudistamisketju Maanmuokkaus Viljely Taimikonhoito Onnistunut viljelymetsikkö Tehokas uudistamisketju Kannattava
LisätiedotToiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA
Toiminnan suunnittelu: KOHDEVALINTA Tiina Laine Tutkija Metsäntutkimuslaitos tiina.laine@metla.fi Kohdevalinnalla on merkitystä Konetyön tuottavuuden vaihtelun ja sen myötä kustannusten parempi hallinta.
Lisätiedot21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
LisätiedotPintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa
Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen
LisätiedotMuokkausmenetelmän valinta
Muokkausmenetelmän valinta Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Muokkausmenetelmän valinta turvemailla Vihreä = suositellaan, Keltainen = suositellaan
LisätiedotMetsäteiden talvikunnossapito
Metsäteiden talvikunnossapito Kalvosarja pohjautuu Tuomas Villmanin Mikkelin ammattikorkeakoulussa keväällä 2007 tekemään opinnäytetyöhön. Yhteyshenkilö: Antti Korpilahti Valokuvat: Tuomas Villman Piirrokset:
LisätiedotMetsänistutuksen omavalvontaohje
Metsänistutuksen omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto a) TAIMIEN VARASTOINTI Pakkasvarastoidut taimet Hyvä varastointipaikka on varjoinen Kun taimet tuodaan välivarastolle:
LisätiedotMAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus
MAANMUOKKAUSMENETELMÄN VALINTA MAAPERÄN OMINAISUUKSIEN PERUSTEELLA Kasvupaikan mukainen maanmuokkaus 1 Jan-Erik Lundmark NSFP-teemapäivä 23.3.2006 Tampere Käsittelen esitelmässäni metsämaan ominaisuuksia,
LisätiedotMotit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
Lisätiedotmahdollistaa tie- ja peltoprofiilin muotoilun.
SUOMI Monipuolinen lana peltojen tasaukseen ja teiden kunnossapitoon. Kestävä rakenne, jossa on käytetty erikoislujia rakenneteräksiä. Kaikki toiminnot ovat hydraulisia. Siipien sylintereissä on varoventtiilit
LisätiedotKonekylvön omavalvontaohje
Konekylvön omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin 1. Johdanto Kylvö on ennen kaikkea männyn viljelymenetelmä Edut luontaiseen uudistamiseen verrattuna huomattavat täystiheä taimikko
LisätiedotKasvupaikkatekijät ja metsätyypit
Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys
LisätiedotGB-sarjan hihnatoiminen perunanistutuskone
PERUNATEKNIIKKA JUURIKASTEKNIIKKA VIHANNESTEKNIIKKA GB-sarjan hihnatoiminen perunanistutuskone Ammattimaista istutustekniikkaa myös erittäin suuriin vaatimuksiin Grimmen hihnaistutustekniikka: 2-, 3- ja
LisätiedotHakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
LisätiedotOHJEITA METSANVIUELUALLE
~.. OHJEITA METSANVIUELUALLE Paljasjuuriset taimet PIDÄ TAIMET TUOREINA Paakkutaimet......... Pura säkit ja laita taiminiput löysättyinä valeistutukseen varjoisaan ja kosteaan maastokohtaan ei kuitenkaan
LisätiedotMaanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan
Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan TASO Maanmuokkauksen vesiensuojelusuositus omavalvontaan Työryhmä: Heikura Aura, Hiltunen Timo, Länkinen Juha, Rekonen Raija, Rintala Pauli, Ripatti
LisätiedotMetsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
LisätiedotJ A. Yleisimmät kylvömenetelmät maassamme ovat tavallinen ruutukylvö ja vakoruutukylvö. Auralla muokattujen alueiden kylvöä varten on kehitetty
MDSATIHD Rauhankatu 15 00170 HELSINKI 17 Puhelin 90-661281 SELOSTE 13/1973 K Y L V Ö L A I T T E I T A J A - M E N E T E L M I Ä Kylvön käyttö uudistamismenetelmänä näyttää lisääntyvän varsinkin Pohjois-
LisätiedotMetsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
LisätiedotMetsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
LisätiedotKevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
LisätiedotKehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
Lisätiedot3/2001. Tavoitteena tuottava taimikko
3/2001 Tavoitteena tuottava taimikko Puulajin ja taimityypin valinta Puulajin ja taimityypin Tästä oppaasta löydät valintaan vaikuttavat yleisluonteisia ohjeita kasvupaikka, maaperä puulajien ja taimityypin
LisätiedotMaan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,
LisätiedotLAUTASMUOKKAIN RUBIN 12
LAUTASMUOKKAIN RUBIN 12 Syvempi, nopeampi ja tehokkaampi muokkaus: Rubin 12 2 Aikaisemmilla lautasmuokkaimilla voitiin tehokkaasti ja tasaisesti sekoittaa kasvijätteitä ja maata noin 12 cm syvyyteen. Rubin
LisätiedotKATSAUS E S I T U T K I M U S 17/1968 J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI
METSATEHON KATSAUS 7/968 E S I T U T K I M U S J U N N S T A J U K K A - P I H D I L L Ä JUKKA-JUONTOPIHTI Keuruun Konepaja.n valmistama Jukka-juontopihti on metsätraktorin kuormaus- ja juontolaite. Varsinainen
LisätiedotLaatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa MMT Timo Saksa Rovaniemi 27.10.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
LisätiedotKATSAUS METSATEHON J A J U 0 N T 0 T R A K T 0 R E I L L A 18/1966. 1 MONIT OIMIKONEm'
METSATEHON KATSAUS 18/1966 N E U V 0 S T 0 L I I T T 0 L A I S I A T U T K I M U K S I A P U U N K 0 R J U U S T A E R I T Y Y P P I S I L L Ä M 0 N I T 0 I M I K 0 N E I L L A J A J U 0 N T 0 T R A K
LisätiedotMaanmuokkauksen. koulutusaineisto KALVOSARJA
Maanmuokkauksen koulutusaineisto KALVOSARJA 2000 ÄESTYS Menetelmä, jossa tehdään katkottua, kivennäismaan paljastavaa muokkausjälkeä. Viljelypaikkana on istutettaessa paljas kivennäismaa- ja kylvettäessä
LisätiedotHeikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot
Heikosti kantavien maiden energiapuun korjuun kehittäminen ja tulevaisuuden visiot Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Kehittyvä metsäenergia -seminaari 18.11.2009, Seinäjoen Teknologiakeskus Frami, Seinäjoki Harvennusmetsien
LisätiedotSyyskylvön onnistuminen Lapissa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari 15.03.2012, Rovaniemi Syyskylvön onnistuminen Lapissa Mikko Hyppönen ja Ville Hallikainen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotH A R V E N N U S M E T S I E N. Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta 289
METSATEHON KATSAUS 14/1969 H A R V E N N U S M E T S I E N P U U N K 0 R J U U M E N E T E L M Ä T J A K 0 R J U U T E K N I S E T 0 L 0 S U H T E E T T A L V E L L A 1 9 6 9 Tiivistelmä Metsätehon tiedotuksesta
LisätiedotMaanmuokkauksen koulutusaineisto
Maanmuokkauksen koulutusaineisto VIHKO Koulutusaineiston on laatinut työryhmä Kari Immonen Antero Kauppinen Kari Kuru Mauri Tamminiemi Jarno Kallonen Markus Strandström Graafinen suunnittelu ja sivunvalmistus
LisätiedotPEKO-PERUNANNOSTOKONE traktorikäyttöinen. Ilmoittaja ja valmistaja: Wärtsilä-yhtymä Oy, Pietarsaaren
VAKOLA Postios. Helsinki Rukkila Puhelin Helsinki 45 48 12 Rautatieas. Pitäjänmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1957 Koetusselostus 232 PEKOPERUNANNOSTOKONE traktorikäyttöinen Ilmoittaja ja
LisätiedotMinkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?
Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan
LisätiedotKoneellisen istutuksen käyttöönotto
Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 21.11. Jyväskylä Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:
LisätiedotUUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA
KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma Jeppe Pusila UUDISTUSALOJEN MAANMUOKKAUKSEN LAADUN SEURANTA JA PA- RANTAMINEN METSÄNHOITOYHDISTYS PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEELLA Opinnäytetyö 2011
LisätiedotVA K 0 LA. 1969 Koetusselostus 741 Test report
VA K 0 LA Rukkila ACV Helsinki 10 12;Z Helsinki 43 41 61 Pitäjizinmäki VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS Finnish Research Institute of Engineering in Agriculture and Forestry 1969 Koetusselostus
LisätiedotMikko Havimo Petteri Mönkkönen. Bo Dahlin. www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1
Metsäteiden suunnittelu Venäjällä Mikko Havimo Petteri Mönkkönen Eugene Lopatin Bo Dahlin www.helsinki.fi/yliopisto 27.10.2011 1 Tausta Luoteis-Venäjän metsätieverkko on harva verrattuna esimerkiksi Suomen
LisätiedotUudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä. Esitelmän sisältö. Taustaa. Tutkimuksen päätavoitteet
Uudistamistuloksen vaihtelun vaikutus uudistamisen kustannustehokkuuteen metsänviljelyssä Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissatutkimushankkeen loppuseminaari 15.3.2012 Rovaniemi Esitelmän sisältö
LisätiedotHienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.
Hienojakoisten metsämaiden maamuokkaus Juha Heiskanen juha.heiskanen@luke.fi www.luke.fi/henkilosto/juha.heiskanen Mhy Loimijoki, Loimaa 1.11.2016 Taustaa Hienojakoisia (
LisätiedotVesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu
Vesiensuojelusta huolehtiminen päätehakkuiden yhteydessä Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Käsiteltävät asiat: Päätehakkuiden aiheuttama vesistökuormitus ja sen syntymekanismit Kuormituksen suuruus
LisätiedotKustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät
Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta
LisätiedotLuontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)
Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
LisätiedotLIFE HASCO. Task PID 4097. Dokumentointi, johtaminen ja ohjeistus HASCO. Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND
FT-Transport Oy Ab Peltorivi 10470 FISKARS FINLAND Puh: +358 19 277 277 Fax: +358 19 237 270 Email: ft-transport@dlc.fi Toimitusjohtaja Stig Monthén Puh: +35819 277 233 Gsm: +358 500 488 533 LIFE Task
LisätiedotVuoden 1994 metsänhoito- ja
Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 1995 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen Irma Kulju 17.6.1997 392 Valtion metsänparannusrahoitus väheni edelleen Vuoden 1995 metsänhoito- ja perusparannustöiden
LisätiedotVERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA
METSATEHON KATSAUS 8/ 1966 VERTAILU PUUTAVARAN JUONNOSTA JUONTOPANKOLLA VARUSTETUILLA MAATALOUS- TRAKTOREILLA JA VALMET-MAASTOTRAKTOR IL LA T i i v i s t e 1 m ä M e t s ä t e h o n t i e d o t u k s e
LisätiedotJoker. Kompakti lautasäes sängen muokkaukseen ja kylvöalustan valmistamiseen
Joker Kompakti lautasäes sängen muokkaukseen ja kylvöalustan valmistamiseen MICHAEL HORSCH: Lautasmuokkaimemme ovat viime vuosina lunastaneet paikkansa nykyaikausessa maan muokkauksessa. Viljelijät arvostavat
LisätiedotAsiantuntijasi rikkojen torjunnassa
Asiantuntijasi rikkojen torjunnassa Kun viljelykasvien valikoima on laaja, kasvit ovat eri kasvuasteilla ja rivivälit erilevyisiä, ei oikean koneen löytäminen ole helppoa. Usein huomaat etteivät valmistajien
LisätiedotMiten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen
Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Merja Myllys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jokioinen valokuvat: Markus Gustafsson RaHa-seminaari 22.1.2013 . juurten välityksellä Juuren
LisätiedotPeltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa
Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Kasteliero (Lumbricus
LisätiedotKÄYTTÖOHJE TARKKUUSVANNAS KÄYTTÖ HUOLTO
KÄYTTÖOHJE TARKKUUSVANNAS KÄYTTÖ HUOLTO Tarkkuusvantaan kylvösyvyyden säätö Tarkkuusvantaan (ks. Kuva 1) kylvösyvyys säädetään vannaskohtaisesti kylkipyörän (osa 1.1) korkeutta säätämällä. Kylkipyörän
LisätiedotKoneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky
Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky Markus Strandström 1, Veli-Matti Saarinen 2, Heidi Hallongren 2, Jarmo Hämäläinen 1, Asko Poikela 1, Juho Rantala 2 1 Metsäteho Oy & 2 Metsäntutkimuslaitos
LisätiedotMaaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa
Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa Paula Ollila Taksaattoriklubin kevätseminaari 11.4.2018 Sisältö Taustaa Raportointivaatimukset Karikesyötteen laskeminen Laskenta mineraalimailla Laskenta
LisätiedotKunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla
Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena
LisätiedotVESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet
VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet 26.1.2011 Henri Vaarala suunnittelija Pyhäjärvi-instituutti 1 TAVOITTEENA ULKOISEN RAVINNEKUORMITUSKEN VÄHENTÄMINEN Ei
LisätiedotMetsänviljelyopas. Suomen 4H-liitto
Metsänviljelyopas Suomen 4H-liitto Toimitus Juha Ruuska, Helena Herttuainen Teksti Hanna Hurme, Reetta Ahola Taitto Tiina Rinne Kansi Taigamedia Piirrokset Laura Salmi Julkaisija Suomen 4H-liitto, 2007
Lisätiedot- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LisätiedotNormaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.
Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita
LisätiedotSalaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys
Salaojituksen suunnittelu ja toteutus irlantilaisittain: Osa 2 Kuoppatesti ja vedenläpäisykyvyn määritys Pat Tuohy, Owen Fenton 3.10.2018 Ilmajoki 4.10.2018 Loimaa Kuoppatesti Menetelmä kehitettiin Heavy
LisätiedotMetsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 22/2014 Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013 3.6.2014 Marja-Liisa Juntunen Helena Herrala-Ylinen Metsänhoito-
LisätiedotAgronic VLM Vetoletkumultaimet. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua.
Agronic VLM Vetoletkumultaimet Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua. Traktorin nostolaite pidetään vakioasennossa. Nosto ja lasku multaimen sylintereillä. Multain
LisätiedotOnnistunut metsänuudistaminen
Onnistunut metsänuudistaminen MMT Timo Saksa Mikkeli11.9.2012 Suonenjoen toimintayksikkö Siemenviljelmät / -metsiköt Kustannustehokkuus Teknologia / talous Käpy- ja siemenhuolto Taimikasvatus / -huolto
Lisätiedothallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011
Metsänuudistamisen sta se laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu 29.11.211 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 211 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus tkim ja kehittämisverkostoerkosto
LisätiedotSuometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen
Suometsien uudistaminen Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen Turvemaiden metsätalouden erityispiirteet - Ojaverkoston ylläpito - Vesiensuojelutoimet - Ravinnetalouden hoito - Puunkorjuun ongelmat
LisätiedotTASOJYRSIN HK 25 - HK 31 - HK 32. Powered by Kongskilde
TASOJYRSIN HK 25 - HK 31 - HK 32 Powered by Kongskilde HK 25 -tasojyrsin HK 25 varpajyrällä ja (lisävarusteena saatavissa olevalla) hydraulisella nostolaitteella varustettuna. HK 25 tasojyrsin on tarkoitettu
LisätiedotMAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA
MAANMUOKKAUKSEN TAKSARAKENTEEN KEHITTÄMINEN JA METSÄNUUDISTAMISEN LAATU METSÄ GROUPIN RAUMAN HANKIN- TAPIIRIN ALUEELLA Juho Laurila Opinnäytetyö Toukokuu 2017 Metsätalous TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu
LisätiedotHulevesien k ä sittely, Hulevesik a setit ja -tunnelit. Uudet ympäristöystävälliset ja tehokkaat ratkaisut hulevesien käsittelyyn
Hulevesien k ä sittely, Hulevesik a setit ja -tunnelit Uudet ympäristöystävälliset ja tehokkaat ratkaisut hulevesien käsittelyyn Hulevesien käsittely syntypaikalla vähentää ympäristön kuormitusta Ilmastonmuutoksen
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana minimoida
LisätiedotAgronic VLM Vetoletkumultaimet. Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua.
Agronic VLM Vetoletkumultaimet Tehokkaaseen ja ympäristöystävälliseen lietteenlevitykseen ilman levitysvaunua. Traktorin nostolaite pidetään vakio-asennossa. Nosto ja lasku multaimen sylintereillä. Multain
LisätiedotVarhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa MMT Timo Saksa Kajaani 18.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Taimikon varhaishoito pintakasvillisuuden torjunta Lähtökohtana
LisätiedotMaaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja
Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja Metsätien kantavuuden mittaus Pudotuspainolaitteet Loadman ja
LisätiedotMoottorimyyrä on moottorisahan lisälaitteena istutustyössä käytettävä laite, joka tekee laikun ja istutuskuopan.
IDSATIHO Rauhankatu 15 17 Helsinki 17 Puhelin 9-661281 SE LOS TE 1/1973 M T T R I M Y Y R Ä K o n e t e s t a u s I YLEISTÄ Moottorimyyrä on moottorisahan lisälaitteena istutustyössä käytettävä laite,
LisätiedotÄlykästä tehokkuutta ammattilaiselle
JAPA 405 FI Älykästä tehokkuutta ammattilaiselle Japa 405 on uuden sukupolven polttopuukone ammattilaisille. Japa 405 mallissa toimintaa ohjaa käyttäjää avustava äly. Kone on varustettu sensoreilla, jotka
LisätiedotKuva 1. VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen, malli 510
VAKO LA Postios. Helsinki RukkIla Puhelin Helsinki 84 78 12 Routatieas. Pita jänmiikl VALTION MAATALOUSKONEIDEN TUTKIMUSLAITOS 1954 Koetusselostus 158 Kuva 1 VILMO-VÄKILANNOITTEENLEVITYSKONE, hevosvetoinen,
LisätiedotMetsänviljelyn laatu ja laadunhallinta
Metsänviljelyn laatu ja laadunhallinta MMT Timo Saksa Oulu 25.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Laadunvalvonnalla pitkä historia Ote Pietari I Suuren (1682-1725) laatupolitiikasta
Lisätiedot