OPETUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSTARJONTA VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSTARJONTA VUOSINA 1996 1998"

Transkriptio

1 Juha Hakala, Kari Kiviniemi, Saila Teinilä OPETUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSTARJONTA VUOSINA Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 2.

2 Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) julkaisemat selvitykset: 1. Jakku-Sihvonen, R. & Rusanen, S Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Hakala, J., Kiviniemi, K., Teinilä, S Opetusalan täydennyskoulutustarjonta vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 2. Hanke on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja opetusministeriön tuella. Opetushallitus ja kirjoittajat Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN

3 ESIPUHE Tämä raportti on selvitys opetushenkilöstölle suunnatusta opetusalan täydennyskoulutuksesta ajanjaksolla Selvitys on osa Opetushallituksessa opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoituksella toteutettavaa kaksivuotista opettajien perusja täydennyskoulutustarpeita ennakoivaa hanketta (OPEPRO). Hankkeen avulla pyritään nykytilanteen selvitystyön pohjalta luomaan pysyvä ennakointijärjestelmä sekä yleissivistävän että ammatillisen toisen asteen koulutuksen opettajakunnan laadullisia ja määrällisiä kehittämistarpeita varten. Kyse on nimenomaan selvityksestä, ei tutkimuksesta. Lähtökohtana on ollut erityisesti keskushallinnon tarve selvittää opetushenkilöstön saaman ja tarjolla olevan täydennyskoulutuksen kohtaamista. Samalla tavoitteena on ollut analysoida tarjotun täydennyskoulutuksen suhdetta kansallisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin ja ns. kärkihankkeisiin. Selvitys on tehty varsin ripeällä aikataululla kevään 1999 aikana. Kun tarkasteltavana olevien koulutuskokonaisuuksien määrä on ollut suuri, yli kurssia ja koulutusohjelmaa, ja selvityksen aikataulu tiivis, on raportoinnissa pitäydytty esiin nousevien ilmiöiden kuvailussa. Tästä huolimatta uskomme selvityksen tarjoavan vähintäänkin suuntaaantavaa tietoa opettajille ja koulun johtajille suunnattavan täydennyskoulutuksen sisällöistä, laajuudesta ja luonteesta. Tämä raportti on tarkoituksellisesti työstetty samanaikaisesti samalle seurantajaksolle sijoittuvan opetushenkilöstön saamaa täydennyskoulutusta kuvaavan selvityksen kanssa (Jakku-Sihvonen & Rusanen 1999). Molemmat hankkeet on tarkoitettu täydentämään toisiaan, jotta muodostuisi kokonaiskuva opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen tilasta 1990-luvun loppupuolella maassamme. Vastaavaa kokonaisselvitystä ei aiemmin ole tehty. Tässä yhteydessä kiitoksen ansaitsevat koulutuksen järjestäjät, jotka kaiken koulutussuunnittelun ja koulutuksen keskellä ystävällisesti ovat antaneet käyttöömme selvityksessä tarvittavan materiaalin. Kiitokset erityisesti myös Saila Teinilälle, Kari Kiviniemelle ja Juha Hakalalle, jotka yhteisellä työllä hyvin vaihtelevasta aineistosta kokosivat tämän mittavan selvityksen. Helsingissä 2. heinäkuuta 1999 Olli Luukkainen projektipäällikkö

4 SAATTEEKSI Raportissa selvitetään opettajille suunnattua opetusalan täydennyskoulutustarjontaa ajanjaksolla Rinnan tämän selvityksen kanssa ilmestyy Ritva Jakku-Sihvosen ja Satu Rusasen laatima raportti opetushenkilöstön osallistumisesta täydennyskoulutukseen samalla ajanjaksolla. Molempiin raportteihin tutustumalla lukijan on mahdollisuus hahmottaa kuvaa opetusalan täydennyskoulutuksen tilasta kuluneen vuosikymmenen loppupuolella. Käsillä olevan arvioinnin ovat laatineet dosentti Juha Hakala ja KT Kari Kiviniemi Jyväskylän yliopiston Chydenius-Instituutista sekä KM Saila Teinilä Opetushallituksesta. Raportointiin liittyvä työnjako on tekijöiden kesken ollut seuraava. Selvityksen pohja-aineisto on koottu Opetushallituksen toimesta, jolloin Saila Teinilä on vastannut määrällisten luokitteluperusteiden muodostamisesta. Empiirisen aineiston läpikäymisestä ja tähän liittyvistä määrällisistä luokitteluista ovat huolehtineet Saila Teinilä ja Kari Kiviniemi, ensin mainitun ollessa päävastuussa. Varsinaisesta raportoinnista vastaavat Juha Hakala ja Kari Kiviniemi, jotka ovat siten myös vastuussa raportissa esitettävistä tulkinnoista. Opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoitus on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen, mistä tekijöiden kiitos. Kiitoksen ansaitsevat myös koulutuksen järjestäjät, jotka ovat omien kiireidensä keskellä reagoineen Opetushallituksen selvityspyyntöön kohtuullisen lyhyellä varoitusajalla. Raportin käsikirjoitusta ovat kommentoineet projektipäällikkö Olli Luukkainen ja opetusneuvos Armi Mikkola, mistä heille kiitokset. Saatu palaute on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan, tosin vastuu raportissa esitetyistä tulkinnoista säilyy yksinomaan tekijöillä. Kokkolassa Tekijät 4

5 TIIVISTELMÄ Hakala, J., Kiviniemi, K., Teinilä, S Opetusalan täydennyskoulutustarjonta vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 2. Opetushallitus. Tässä selvityksessä kartoitetaan työssä oleville opettajille ja rehtoreille suunnatun täydennyskoulutuksen laajuutta, muotoa, määrää, koulutusohjelmien rakentamisperusteita, täydennyskoulutuksen valtakunnallisten koulutuspoliittisten linjausten toteutumista, koulutuksen sisältöalueita sekä sitä kuinka koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Selvityksen aineistoksi Opetushallitus on kerännyt tietoa välisenä aikana opettajille ja rehtoreille suunnatusta täydennyskoulutuksesta. Tarkastelun pohjana on eri koulutuksen järjestäjiltä saadut koulutuskalenterit, koulutus- ja kurssiesitteet tai jossakin muussa muodossa olevat tiedot kaikkiaan 4 135:stä opettajille ja rehtoreille suunnatusta kurssista ja koulutusohjelmasta. Tarkasteltuna olleen materiaalin perusteella opettajille ja oppilaitosjohdolle suunnatun täydennyskoulutuksen tarjonta on kohdistunut erityisesti oppilaitoksissa opetettavien oppiaineiden, kuten vieraiden kielten (9,8 %), taide- ja taitoaineiden (8,3 %), matematiikan ja luonnontieteiden (7,7 %) sekä tieto- ja informaatioteknologian (7,3 %) alueille. Yleispedagogisesti suuntautuneista kursseista on järjestetty eniten joustaviin opetusjärjestelyihin (8,4 %) liittyviä koulutustapahtumia. Opettajille suunnattu täydennyskoulutus on sekä osallistujamäärän että koulutuksen keston osalta pienimuotoista. Valtaosaan (62 %) järjestetyistä koulutustilaisuuksista on osallistunut korkeintaan 30 henkeä. Koulutuksen keston mukaan luokiteltuna noin 75 % kaikesta koulutustoiminnasta on luonteeltaan alle 5 päivän laajuisia lyhytkursseja. Sovelletuista työtavoista ja pedagogisista ratkaisuista voidaan sanoa seuraavaa: erityisesti yksipäiväiset tilaisuudet ovat rakentuneet asiantuntija-alustusten ja luentojen varaan. Useampipäiväisillä lyhytkursseilla hyödynnetään näkyvämmin myös osallistujien omaa aktiivisuutta. Pitkäkestoisia koulutusohjelmia on toteutettu lähes poikkeuksetta monimuotoopetuksena, jolloin koulutus on koostunut lähiopetuksen lisäksi myös opiskelijan omatoimisesta työskentelystä. Pitkäkestoisista, vähintään 15 opintoviikon laajuisista koulutusohjelmista vajaat 63% rakentuu opiskelijan itseopiskelun varaan. Opiskelijoiden omatoimisen työskentelyn 5

6 merkittävä osuus on selkeä haaste koulutuksen järjestäjille ja opiskelun tukitoimille. Tarjolla oleva julkinen rahoitus on selkeästi suuntaamassa opettajille ja oppilaitosjohdolle järjestettävää koulutusta. Tarjotusta täydennyskoulutuksesta noin 60% liittyy niihin sisältöihin, joita valtionhallinnon taholta on korostettu koulutuspoliittisina linjauksina seurantajakson aikana. Kaiken kaikkiaan opetusalan täydennyskoulutus on erityisen vaativa koulutuksellisen toiminnan ala, jolla koulutustuotteen hinta-laatu -suhde ratkaisee usein sen elinkelpoisuuden. Vaikka monille opetusalan täydennyskoulutusta tarjoaville yksiköille näyttää muodostuneen omat erityisalueensa, kaivattaisiin kyseisille organisaatioille lähitulevaisuudessa yhä selkeämpää toiminnallista profiilia. Tämä selvitys on osa Opetushallituksessa opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoituksella toteutettavaa kaksivuotista opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen laadullisia ja määrällisiä tarpeita ennakoivaa hanketta (OPEPRO). ASIASANAT: arviointi, opetusalan täydennyskoulutus, koulutusohjelma, lyhytkurssit 6

7 SAMMANDRAG Hakala, J., Kiviniemi, K., Teinilä, S Opetusalan täydennyskoulutustarjonta vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 2. Opetushallitus Denna utredning beskriver omfattningen av fortbildningen för arbetsverksamma lärare och rektorer, formen för fortbildningen, dess mängd, grunderna för uppbyggnaden av utbildningsprogrammen, hur fortbildningen motsvarar de riksomfattande utbildningspolitiska linjedragningarna, utbildningens innehåll och mötet mellan tillgång och efterfrågan. Som material för utredningen samlade Utbildningsstyrelsen in uppgifter om fortbildningen för rektorer och lärare under perioden Granskningen bygger på de olika fortbildningsarrangörernas utbildningskalendrar, utbildnings- och kursbroschyrer och uppgifter i annan form om sammanlagt drygt kurser och utbildningsprogram som riktar sig till lärare och rektorer. På basis av det granskade materialet inriktades utbudet av fortbildning för lärare och läroanstalternas ledning i synnerhet på de läroämnen som undervisas i läroanstalterna, såsom främmande språk (9.8 %), konstoch färdighetsämnen (8,3 %) matematik och naturvetenskap (7,7 %) samt data- och informationsteknologi (7,3 %). Av de allmänpedagogiskt inriktade kurserna anslöt sig de flesta till flexibel uppläggning av undervisningen (8,4 %). Lärarfortbildningen är småskalig både då det gäller antalet deltagare och fortbildningens längd. Största delen (62 %) av kurserna hade högst 30 deltagare. Klassificerade enligt utbildningens längd var ca 75 % av all utbildningsverksamhet kortkurser som varade mindre än fem dagar. Om de arbetssätt och pedagogiska lösningar som användes kan sägas följande: i synnerhet de kurser som varade en enda dag byggde på anföranden och föreläsningar av sakkunniga. På kurser som omfattade flera dagar spelade deltagarens egen aktivitet en synligare roll. De långa utbildningsprogrammen hade så gott som undantagslöst genomförts som flerformsundervisning, varvid undervisningen förutom av närundervisning bestod av den studerandes eget arbete. Av de långvariga utbildningsprogrammen på minst 15 studieveckor byggde närmare 63 % på studerandens egen aktivitet. Den stora andelen självständigt arbete 7

8 är en utmaning för utbildningsarrangörerna och stödåtgärderna för studierna. Den offentliga finansiering som erbjuds styr tydligt rektors- och lärarfortbildningen. Av den erbjudna utbildningen anslöt sig ca 60 % till ämnesområden som statsförvaltningen hade betonat som utbildningspolitiskt viktiga under uppföljningsperioden. Fortbildningen inom undervisningssektorn är allt som allt är ett krävande utbildningsområde, där förhållandet mellan kvalitet och pris ofta blir avgörande för utbildningens livsduglighet. Fastän många av de enheter som erbjuder fortbildning inom undervisningssektorn förefaller att ha skapat sig egna specialområden, skulle de ifrågavarande organisationerna i framtiden vara betjänta av en klarare profilering. Denna utreding är en del av det tvååriga projekt för prognostisering av de kvalitativa och kvantitativa behoven av grundutbildning och fortbildning för lärare (OPEPRO). Projektet genomförs av Utbildningsstyrelsen och finansieras av undervisningsministeriet och Europeiska socialfonden (ESF). NYCKELORD: utvärdering, fortbildning inom undervisningssektorn, utbildningsprogram, kortkurs 8

9 SUMMARY Hakala, J., Kiviniemi, K., Teinilä, S Provision of continuing training in the field of teaching in Anticipatory project to investigate teachers initial and continuing training needs (OPEPRO), Report 2. National Board of Education. This survey charts the scope, form and amount of continuing training directed at currently employed teachers and rectors, as well as the principles for forming training programmes, achievement of the national education policy priorities for continuing training, topics of training and how the supply of training meets demand for it. The material for the survey is based on the information collected by the Finnish National Board of Education on continuing training for teachers and rectors between 1 st June 1996 and 31 st December The examination is based on training calendars, training or course brochures or other forms of information supplied by education providers, covering a total of 4,135 course and training programmes directed at teachers and rectors. Based on the material under investigation, the provision of continuing training directed at teachers and heads of educational institutions has focused particularly on subjects taught at educational institutions, including foreign languages (9.8%), arts and practical subjects (8.3%), mathematics and natural sciences (7.7%) and information and communications technologies (7.3%). Most courses with general pedagogic orientation are training sessions related to flexible teaching arrangements (8.4%). Continuing training for teachers is a small-scale activity both in terms of the number of participants and course duration. Most of the training sessions arranged (62%) have involved a maximum of 30 participants. Classified in terms of duration, about 75% of all training activities can be characterised as being short courses with a scope of less than five days. With regard to the working methods and pedagogical solutions applied, it is fair to say the following: one-day sessions in particular have built on expert introductions and lectures. Short courses lasting more than one day more noticeably use the active involvement of participants as well. Long-term training programmes have almost invariably 9

10 been implemented in the form of multiform teaching, where the training has consisted of the students independent work in addition to contact teaching. Of the long-term training programmes with a scope of at least 15 credits, slightly less than 63% are based on the students independent study. This significant proportion of students independent work presents a distinct challenge to education providers and to measures supporting study. The public funding available is clearly steering the training provided for teachers and heads of educational institutions. About 60% of the provision of continuing training is related to the contents, which have been emphasised as being priorities of education policy by the state administration during the period under investigation. On the whole, continuing training in the field of teaching is a particularly demanding field of education and training activities, where the price/quality ratio of the training product often determines its viability. Although many units that offer continuing training in the field of teaching seem to have developed their own special fields, these organisations would still require a more clear-cut operational profile in the near future. This survey is part of the two-year anticipatory project to investigate teachers initial and continuing training needs (OPEPRO) implemented by the National Board of Education with co-funding from the Finnish Ministry of Education and the European Social Fund (ESF). KEYWORDS: evaluation, continuing training in the field of teaching, training programme, short courses 10

11 SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA KERÄTTY AINEISTO 12 2 KOULUTUSTARJONNAN SISÄLLÖLLINEN.JAKAUTUMINEN 15 3 OSALLISTUJIEN MÄÄRÄ JA TARJOTTAVAN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN LAAJUUS 19 4 ERI KOULUTTAJATAHOJEN KOULUTUSTARJONNAN LUONNEHDINTA Täydennyskoulutuskeskusten koulutustarjonta Yliopiston tiedekuntien, ainelaitosten, normaalikoulujen ja erillisyksiköiden täydennyskoulutustarjonta Kesäyliopistojen täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutustarjonta Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten täydennyskoulutustarjonta Opetushallituksen täydennyskoulutustarjonta Opetusalan koulutuskeskuksen täydennyskoulutustarjonta Opettajajärjestöjen täydennyskoulutustarjonta Lääninhallitusten koulutustarjonta Kaupunkien tarjoama ja tilaama opettajien ja koulunjohdon täydennyskoulutus 43 5 KOULUTUKSEN LAADULLINEN PROFIILI LYHYTKESTOISESSA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA Lyhytkestoisten kurssien järjestäjien profiloituminen Opiskelun muoto lyhytkestoisessa koulutuksessa Lyhytkestoisen koulutuksen viisi perustyyppiä 48 6 KOULUTUKSEN LAADULLINEN PROFIILI PITKÄKESTOISESSA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA Profiloituminen pitkäkestoisissa koulutusohjelmissa Opintojen muoto pitkäkestoisissa koulutuskokonaisuuksissa Pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen neljä perustyyppiä 64 7 KOULUTUSTARJONTA SUHTEESSA VALTAKUNNALLISIIN KOULUTUKSEN PAINOPISTEALUEISIIN 69 8 KOHTAAVATKO TARJOTTU JA SAAVUTETTU TÄYDENNYSKOULUTUS? 72 9 POHDINTAA JA SUOSITUKSIA Organisatoriset ja pedagogiset ratkaisut Täydennyskoulutus osana koulutuspolitiikkaa Organisaatioiden erityisosaamisen hyödyntäminen Vapaat markkinat ja täydennyskoulutus 88 LÄHTEET 90 LIITE 1. Kirje opetusalan täydennyskoulutuksen tarjoajille 91 11

12 1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA KERÄTTY AINEISTO Ammatillista kehittymistä voi luonnehtia työuran pituiseksi prosessiksi. Tämä näkemys korostuu erityisesti opetus- ja kasvatusalalla. Esimerkiksi opettajankoulutusta voidaan pitää ainakin jossain määrin onnistuneena, mikäli opettajaksi muodollisesti pätevöityneet ovat saaneet koulutuksestaan sellaisia muutosvalmiuksia, tietoja, taitoja sekä asenteita, joiden avulla he opettajina ja oppilaitosjohtajina kykenevät kehittymään ammatissaan ja huomioimaan myös muuntuneiden työolosuhteiden vaatimukset. Toisaalta kyse ei ole elinikäisen oppimisenkaan suhteen pelkästään oikeasta ammatillisesta orientaatiosta tai koulutuksellisesti suopeasta mielentilasta, vaan toisinaan myös suoranaisesta pakosta. Yhä harvempi toimiala ja yhä harvempi organisaatio nimittäin toimii vakailla tai edes ennustettavilla markkinoilla (vrt. Ruohotie 1996, 9). Näin ollen myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset pakottavat pitämään tehokkaasti huolta siitä, että opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset säilyttävät ammattitaitonsa. Heidän on jatkuvasti kouluttauduttava pysyäkseen edes tyydyttävästi ajan hermolla. Molempien edellä luonnehdittujen näkökantojen pohjalta täydennyskoulutuksella on yhä merkittävämpi rooli opettajien ja oppilaitosjohdon ammattitaidon kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Käsillä oleva selvitys pyrkii luomaan kokonaiskuvaa opettajien täydennyskoulutuksen tilasta. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan tässä selvityksessä sellaista lisäkoulutuksen muotoa, joka pyrkii pitämään yksilön kehityksen tasalla niiden ammatillisten tehtävien hoidossa, jotka koulutettavan toimeen tai ammattiasemaan kuuluvat. Näin määriteltynä täydennyskoulutus voi olla suhteellisen tarkkarajaisesti määriteltyä ammatillista täydennyskoulutusta tai kyseisiin ammattitehtäviin laajaalaisemmin sovellettavia valmiuksia tuottavaa yleissivistävää täydennyskoulutusta. Arvio tehdään ensisijaisesti tulevaisuuden täydennyskoulutuksen suunnittelua silmällä pitäen ja se liittyy Opetushallituksessa toteutettavaan opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen tilaa kartoittavaan OPEPRO-hankkeeseen. Hanke toteutetaan opetusministeriön ja ESR:n yhteisrahoituksella. Selvityksessä kartoitetaan Opetushallitukselta saadun toimeksiannon mukaisesti työssä oleville opettajille ja rehtoreille suunnatun täydennyskoulutuksen laajuutta, muotoa, määrää, koulutusohjelmien rakentamisperusteita, täydennyskoulutuksen valtakunnallisten koulutuspoliit- 12

13 tisten linjausten toteutumista, koulutuksen sisältöalueita ja sitä, kuinka koulutuksen kysyntä ja tarjonta ovat kohdanneet. Alun perin ajatuksena on ollut selvittää myös tarjotun täydennyskoulutuksen rahoituspohjaa, mutta siitä ei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole ollut mahdollista esittää luotettavia arvioita. Hankkeen käynnistämisvaiheessa määriteltyinä tehtävinä on ollut selvittää onko täydennyskoulutus suunnattu kansallisten linjausten mukaisesti, missä määrin yliopistojen saavuttamat tieteelliset tutkimustulokset suuntaavat tarjontaa tai missä määrin markkinatalous on suunnannut tarjontaa ja kohtaavatko tarjottu ja saavutettu täydennyskoulutus. Tältä pohjalta on pyritty myös jossain määrin arvioimaan niitä konkreettisia tarpeita, joita opetusalan kehityksestä aiheutuu opettajien perusja täydennyskoulutuksen sisällöille ja määrille vuoteen 2010 mennessä. Selvityksen pohja-aineistoksi Opetushallitus on kerännyt tietoa ajanjaksolla opettajille ja rehtoreille suunnatusta täydennyskoulutuksesta (ks. liite 1). Arvioinnin perustana toimivat siten eri koulutuksen järjestäjiltä saadut koulutuskalenterit, koulutus- ja kurssiesitteet tai jossakin muussa muodossa olevat tiedot tarkasteluajanjaksolla järjestetystä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta. Kaikkiaan selvityksessä saatiin tiedot yhteensä 4 135:stä opettajille ja rehtoreille suunnatusta kurssista tai koulutusohjelmasta. Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin selvittämään tarjottujen täydennyskoulutuskurssien tai -ohjelmien tavoitteet ja sisältö, laajuus (opintopäivinä tai -viikkoina), toteutustapa, kohderyhmä (kenelle koulutus oli suunnattu), pääasiallisin rahoittaja, kurssi-/koulutusohjelmakohtainen osallistujamäärä sekä maininta siitä, jos suunniteltu koulutus ei ole toteutunut. Yllä pyydettyihin ominaisuuksiin saatiin informaatiota hyvin vaihtelevasti. Kurssiesitteiden perusteella on voinut yleensä vetää johtopäätökset tarjotun täydennyskoulutuksen tavoitteista, sisällöistä, laajuudesta ja toteutustavasta. Sen sijaan kurssien toteutumisen, osallistujamäärien ja erityisesti rahoittajan osalta tiedot on ilmoitettu edellä mainittuja puutteellisemmin. Niin ikään täydennyskoulutusorganisaatioilta saatu informaatio on puutteellista sen suhteen, missä määrin tiedekorkeakoulujen 13

14 14 piirissä saavutetut viimeaikaiset tutkimustulokset ovat suunnanneet tarjottua täydennyskoulutusta. Näiltä osin selvitykseen liittyy omat rajoitteensa. Tässä raportissa esitetään sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Kursseista ja koulutusohjelmista tiedot esitetään lähinnä frekvenssien ja prosenttijakaumien muodossa. Määrällisen selvityksen ja aineistoon liittyvien tulkintojen lomassa raportissa esitetään myös esimerkkejä opettajille ja oppilaitosjohdolle suunnatusta koulutuksesta case-kuvausten muodossa. Joitakin esille nousseita tuloksia käsitellään myös suhteutettuna Jakku-Sihvosen ja Rusasen (1999) selvityksessä esille nousseisiin huomioihin, joskin tässä yhteydessä on huomattava muuan rajoite, joka koskee erityisesti mainitun raportin opettaja-aineistoa. Kyseisessä tutkimuksessa suoritettiin suhteellisen mittava kysely, joka osoitettiin opettajalle sekä rehtorille. Mainittuun selvitykseen viitattaessa on huomattava, että opettaja-aineiston palautusprosentti oli suhteellisen pieni (48,3%), kun taas rehtoriaineiston palautusprosenttia voidaan pitää kohtuullisen hyvänä (72,2%).

15 2 KOULUTUSTARJONNAN SISÄLLÖLLINEN JAKAUTUMINEN Koulutuksen sisällöllistä jakautumista tarkastellaan seuraavassa tarjotun täydennyskoulutuksen määrän perusteella. Arvioinnissa on otettu huomioon seuraavat opetusalan täydennyskoulutusta tarjoavat eri tahot eli yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten (22 eri täydennyskoulutusyksikköä ja toimipistettä), yliopistojen tiedekuntien, ainelaitosten ja erillisyksiköiden (17), kesäyliopistojen (14), ammattikorkeakoulujen (9), ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten (5), Opetushallituksen, Opetusalan koulutuskeskuksen, opettajajärjestöjen (15), lääninhallitusten (5) sekä suurimpien kaupunkien (11) koulutustarjonta. Mainittujen tahojen ilmoitusten perusteella täydennyskoulutustarjonnan laskennalliseksi määräksi tässä selvityksessä muodostuu kaikkiaan kurssia tai koulutusohjelmaa aikavälillä Vaikka käsillä olevaa esitystä voidaan pitää aineistomäärältään kohtuullisen edustavana, selvitys ei ole kuitenkaan kokonaisesitys. Monet koulutusta järjestävät organisaatiot ovat jättäneet tietonsa ilmoittamatta kokonaan tai ovat ilmoittaneet ne siinä määrin puutteellisesti, ettei niiden pohjalta voida tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tämän lisäksi on huomattava, että esimerkiksi selvitykseen mukaan otettujen kaupunkien osalta jouduttiin jo tietojen keruuvaiheessa tekemään käytännöllistä valintaa: nyt mukana on kokeilunomaisesti joitakin asukasluvultaan suuria tai keskisuuria kaupunkeja, joiden on tiedetty organisoineen opetusalan täydennyskoulutustoimintaa. Selvityksessä noudatetun aikavälin perusteena on se, että samaa ajanjaksoa on tarkasteltu myös opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen osallistumisen kannalta. Kyseinen Jakku-Sihvosen ja Rusasen raportoima selvitys on niin ikään osa OPEPRO-hanketta. Määrällisesti suurimmat koulutuksen tarjoajat ovat tässä selvityksessä Opetusalan koulutuskeskus (765 tarjottua kurssia tai koulutuskokonaisuutta) sekä yliopistojen täydennyskoulutusyksiköt (yhteensä 634). Myös ammattikorkeakoulut (591), kaupungit (580), Opetushallitus (468) sekä kesäyliopistot (393) ovat tarjonneet melko runsaasti opetta- 15

16 Täydennyskoulutuskeskukset Yliopistot Kesäyliopistot Ammattikorkeakoulut Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Opetushallitus Opetusalan koulutuskeskus Opettajajärjestöt Lääninhallitukset Kaupungit Kuvio 1. Eri koulutustahojen tarjoamien kurssien ja koulutusohjelmien määrä jille ja oppilaitosten johtajille tarkoitettua koulutusta. Luonteeltaan eri järjestäjien tarjonta poikkeaa toisistaan siten, että erityisesti täydennyskoulutusyksiköt ja ammattikorkeakoulut järjestävät runsaasti myös pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Jakku-Sihvonen ja Rusanen (1999, 48, 80) ovat raportissaan selvittäneet, kenen järjestämään täydennyskoulutukseen opettajat ja rehtorit ovat tutkimusajankohtana osallistuneet. Kaikkiaan 69,2% vastaajista sanoo osallistuneensa oman oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen. Ilmeisesti oman oppilaitoksen ylläpitäjä on voinut muodollisesti järjestää koulutuksen, vaikka käytännön koulutustehtävistä olisivatkin vastanneet esimerkiksi jonkin yliopiston ainelaitos tai täydennyskoulutusyksikkö. Lähes puolet (45,5%) vastanneista opettajista kertoo osallistuneensa yliopistojen tai niiden täydennyskoulutuskeskusten järjestämään koulutukseen ja 43,9% Opetushallituksen organisoimaan täydennyskoulutukseen. Sen sijaan rehtoreiden kohdalla järjestys on edellisestä poikkeava. Oman oppilaitoksen ylläpitäjä on myös heidän kohdallaan yleisin täydennyskoulutuksen järjestäjä (80,7%), mutta miltei yhtä usein ovat rehtoreita kouluttaneet myös Opetushallitus sekä lääninhallitukset. On kuitenkin huomattava, että kyseisessä selvityksessä koulutuksen järjestäjiä kartoittavan kysymyksen muoto, samoin kuin organisaatioiden luokittelukin, ovat hieman poikkeavia, joten tältä osin vertailujen tekeminen käsillä olevan raportin tuloksiin ei ole mielekästä. Tarkasteltavien kurssien ja koulutusohjelmien perusteella opettajille ja oppilaitosjohdolle suunnatussa täydennyskoulutuksessa tarjonta on suuntautunut erityisesti peruskoulussa ja lukiossa opetettavien oppiaineiden, kuten vieraiden kielten, matematiikan ja luonnontieteiden sekä taide- ja taitoaineiden opetukseen. Tällaisten kurssien osuus kaikesta 16

17 opetusalan täydennyskoulutuksesta on ollut noin 26 prosenttia. Niin ikään koululainsäädäntöön ja hallinnollisiin kysymyksiin sekä arviointiin liittyvää koulutusta on järjestetty runsaasti (n. 10 %). Tähän ryhmään kuuluvan koulutuksen tarjoajana on toiminut lähinnä Opetushallitus, mutta lainsäädännöllisten ja hallinnollisten kysymysten osalta myöskin lääninhallitukset. Myös tieto- ja informaatioteknologiaan liittyvää koulutusta on järjestetty runsaasti. Pedagogisemmin suuntautuneista kursseista on järjestetty runsaasti sekä joustaviin opetusjärjestelyihin liittyviä koulutustapahtumia että myös esi- ja alkuopetukseen sekä erityisopetukseen liittyviä kursseja. (ks. taulukko 1.) Taulukko 1. Opettajille suunnatun täydennyskoulutustarjonnan sisällöllinen jakautuminen Kurssien/koulutusohjelmien sisältö n % Vieraat kielet 405 9,8 Joustavat opetusjärjestelyt 349 8,4 Taide- ja taitoaineet 344 8,3 Matematiikka ja luonnontieteet 317 7,7 Tietotekniikka ja tietoliikennevalmiudet 300 7,3 Arviointi 238 5,8 Kulttuurien välinen kanssakäyminen 194 4,7 Koululait ja hallinnolliset kysymykset 193 4,7 Erityisopetus 188 4,5 Esi- ja alkuopetus 165 4,0 Viestintä- ja vuorovaikutus 153 3,7 Opetussuunnitelmien kehittäminen, opetuksen suunnittelu 127 3,1 Työyhteisön kehittäminen 112 2,7 Äidinkieli 106 2,6 Johtaminen 92 2,2 Työelämäyhteydet 77 1,9 Ammatilliset erikoistumisopinnot ja kasvatustieteen arvosanat 65 1,6 Yhteistyö eri sidosryhmien välillä (koti, muut oppilaitokset, koulu- ja muut viranomaiset) 59 1,4 Oppilashuolto 58 1,4 Yrittäjyys 48 1,2 Uskonto, etiikka, et, psykologia 46 1,1 Opinnäytetöiden ohjaaminen 28 0,7 Vaihtoehtopedagogiikat 22 0,5 Kouluympäristön suunnittelu 14 0,3 Muu koulutus ,5 Kaikki yht Edellä esitetystä taulukosta voidaan havaita, että koulutustarjonnan kärjessä ovat selvästi sellaiset kurssit ja opintokokonaisuudet, jotka sijoittuvat eduskunnan ja valtioneuvoston linjausten perusteella opetuksen 17

18 18 keskushallinnon määrittämiin painopistealueisiin.budjetin määrittämiin painopistealoihin. Sen sijaan taulukosta voidaan poimia myös sellaisia tendenssi- tai trendikoulutuksen alueita, joiden tarvetta on viime vuosina tuonut ilmi erityisesti koulutusta ympäröivä yritys- ja elinkeinoelämä. Tällaiset kurssit pyrkivät välittämään esimerkiksi kulttuurien välisessä kanssakäymisessä tarvittavia taitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, yrittäjyyttä sekä tietoa työelämäyhteyksien luomisesta ja ylläpidosta. Suomessa toteutettiin vuonna 1994 laaja-alainen opetussuunnitelmauudistus, joten on ymmärrettävää, että varsinkin tarkasteltavan ajanjakson alkupuolella opettajille ja oppilaitosjohdolle tarjottiin opetussuunnitelman kehittämiseen liittyvää koulutusta. Sen määrä on kuitenkin vähentynyt siirryttäessä seurantajakson loppupuolelle. Kun opetussuunnitelmakoulutus on tyyppiesimerkki laskevan suosion koulutuksesta, tuntuu työyhteisön kehittäminen olevan esimerkki koulutuksesta, jossa trendi on hienokseltaan nouseva. Mikäli tarkastelu ulotettaisiin aivan nykyhetkeen saakka, olisi ilmeistä että juuri työyhteisöjen hyvinvointiin ja henkiseen ilmapiiriin liittyvä koulutus sijoittuisi taulukon 1. mukaisessa vertailussa hieman toisin. Vaihtoehtopedagogiikat edustanevat tyypillisimmillään koulutuksen aluetta, joka on jollain tavalla trendeistä ja esimerkiksi kansantalouden tai opetushallinnon kehityksen tilasta riippumatonta. Suomalaisessa koulujärjestelmässä on aina ollut ja on edelleen opettajia, jotka hakevat koulutyöhönsä sisältöä ja virikkeitä vaihtoehtoisista kasvatusnäkemyksistä. Vaikka tällaisia opettajia on suhteellisen vähän, ovat he kiinnostuksessaan sitäkin intensiivisempiä. Näin ollen vaihtoehtopedagogiikkoja esitteleviä, niiden sisältöä, menetelmiä ja merkitystä pohtivia koulutustilaisuuksia tarvitaan jatkuvasti muutamia.

19 3 OSALLISTUJIEN MÄÄRÄ JA TARJOTTAVAN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN LAAJUUS Opettajille suunnatun täydennyskoulutuksen tyypillinen piirre on pienimuotoisuus. Pienimuotoisuus tarkoittaa tässä kahta seikkaa: osallistujien lukumäärää ja toisaalta koulutuksen kestoa. Yli puolessa (62 %) järjestetyistä koulutustilaisuuksista osallistujamäärä on ollut korkeintaan 30 henkeä. Tavanomaisin täydennyskoulukseen osallistujien määrä on ollut henkeä. Myös korkeintaan 15 hengen koulutustilaisuuksia järjestetään yllättävän usein. Näyttäisi siltä, että harvaan asuttuna maana Suomi ei ole täydennyskoulutusta järjestävälle organisaatiolle toiveiden täyttymys, sillä vain 6 % seurantajakson aikana järjestetyistä tapahtumista on onnistunut kokoamaan toiselle sadalle kohoavan koulutettavien joukon. Alla oleva kuva 2. sopii hyvin niin täydennyskoulutuskeskusten, opettajajärjestöjen, kesäyliopistojen, yliopistojen eri laitosten, kaupunkien, Opetusalan koulutuskeskuksen, ammattikorkeakoulujen kuin ammatillisten aikuiskoulutuskeskustenkin tarjontaan. Sen sijaan erityisesti lääninhallitusten järjestämässä koulutuksessa ovat osallistujamäärät olleet tyypillisesti jonkin verran suurempia. Koulutukseen osallistuvien määrä on näissä tilaisuuksissa vaihdellut tavallisesti opiskelijan välillä. Opetushallituksen järjestämässä koulutuksessa osallistujamäärä on puolestaan vaihdellut tyypillisimmillään opiskelijan välillä. yli 200 osallistujaa 2 % osallistujaa 4 % alle 15 osallistujaa 23 % osallistujaa 12 % osallistujaa 39 % osallistujaa 20 % Kuvio 2. Osallistujien lukumäärä opettajille järjestetyssä täydennyskoulutuksessa 19

20 Yli 200 osallistujaa Kaupungit Lääninhallitukset Opettajajärjestöt Opetusalan koulutuskeskukset Opetushallitus Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Ammattikorkeakoulut Kesäyliopistot Yliopistot Täydennyskoulutuskeskukset osallistujaa osallistujaa osallistujaa osallistujaa alle 15 osallistujaa Kuvio 3. Osallistujien lukumäärä opettajille suunnattua täydennyskoulutusta tarjoavien koulutuksen järjestäjien mukaan eriteltynä 20

21 Kaikkiaan opettajille ja oppilaitosjohdolle suunnattu täydennyskoulutus näyttäisi osallistujamäärien osalta olevan siis suhteellisen pienimuotoista. Eri yhteyksissä esille tulleet pienimmät mahdolliset osallistujamäärät näyttävät asettuvan jonkin verran 20 osallistujan alapuolelle. Koulutusta näytetään kuitenkin järjestetyn yllättävän usein tätäkin pienemmille ryhmille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että täydennyskoulutusorganisaatiot eivät toimi pelkästään koulutusmarkkinoiden varassa, vaan ovat saaneet myös julkista tukea toimintaansa. Ilman tukea koulutusta ei näin pienillä osallistujamäärillä yksinkertaisesti voida järjestää, kun osallistumismaksuista kertyvä tuotto jää asiantuntijoiden palkkioista ja suunnittelukuluista koostuvia menoja pienemmäksi. Kääntöpuolena voidaan todeta, että toisaalta opettajat itse ovat pitkäkestoista täydennyskoulutusta koskevan selvityksen mukaan tyytyväisiä juuri osallistujamääriltään pieniin koulutusohjelmiin (Korkeakoski 1999, 74). Samoin koulutuksen järjestäjien kannalta osallistujamääriltään pienemmissä koulutustapahtumissa yksilöllinen kohtaaminen tulee aidommin mahdolliseksi. Tarkasteltaessa kursseja ja koulutustilaisuuksia, joissa osallistujamäärät menevät yli 100 voidaan vetää seuraava johtopäätös: vaikka Opetusalan koulutuskeskus ja yliopistojen täydennyskoulutusyksiköt tarjoavat määrällisesti eniten koulutusta, ne eivät kuitenkaan vastaa osallistujamäärältään suurimpien koulutustilaisuuksien järjestelyistä. Esimerkiksi opettajajärjestöjen järjestämän koulutuksen osalta huomiota kiinnittää juuri se, että niiden koulutukset ovat olleet myös osallistujamäärältään laajoja, yli 200 henkilön koulutustapahtumia. Toinen piirre on mainittujen tapahtumien kertaluonteisuus; ne järjestetään vain kertaalleen ja niiden kesto on yleensä korkeintaan kaksi päivää. Niin ikään joillekin Opetushallituksen järjestämille tilaisuuksille on ollut ominaista suuret osallistujamäärät. Kuten sanottu, edellisten lisäksi myös lääninhallituksella on runsaasti tilaisuuksia, joiden osallistujamäärät ovat kohonneet yli 100 hengen. Laajuudeltaan selvästi tyypillisin täydennyskoulutustapahtuma on ollut lyhytkestoinen parin päivän tilaisuus (kuvio 4). Koulutuksen laajuuden mukaan luokiteltuna noin 75 % kaikesta kurssitoiminnasta on ollut tämänkaltaista viikonloppukoulutusta. Loppuosa koulutuksesta koostuu lähinnä opintoviikoin määritetystä koulutuksesta siten, että koulutus on käsittänyt melko tasapuolisesti sekä yli että alle viiden opintoviikon koulutuskokonaisuuksia. On huomattava, että tässä selvityksessä tarkastellaan opettajille ja rehtoreille suunnattua täydennyskoulutusta (ks. liite 1), joten esimerkiksi avoin yliopisto erillisten arvosanojen tuottajana jää tämän määritelmän ulkopuolelle. Kuitenkin esimerkiksi kesäyliopistojen tarjonnassa on ollut joitakin yksittäisiä yliopistollisia arvosanaopintoja, joita koulutuksen tarjoajat ovat suunnanneet opetus- 21

22 alalle. Näin siis ratkaisu sen suhteen, käsitelläänkö arvosanaopintoja opetusalan täydennyskoulutuksena, riippuu yksinomaan vastaajan suorittamasta saatekirjeen tulkinnasta. Hämäläinen ja Mikkola (1992, 27, 35) ovat joitakin vuosia sitten todenneet opetusalan täydennyskoulutuksessa vallitsevan voimakkaan lyhytkurssiperinteen ja esittäneet toiveita pyrkimyksestä pitkäkestoiseen koulutukseen yksittäisten koulutuspäivien sijasta. Tämän selvityksen, samoin kuin Jakku-Sihvosen ja Rusasen (1999) tekemän selvityksen valossa painotus näyttäisi kuitenkin edelleen olevan selkeästi perinteisessä lyhytkestoisessa koulutuksessa. Jakku-Sihvonen ja Rusanen tuovat raportissaan (mts. 70, 100) esille, kuinka lyhytkurssit ovat ylivoimaisesti toivotuin opetusalan täydennyskoulutuksen muoto. Osaltaan lyhytkestoisen koulutuksen suurta määrää selittää myös se, ettei sellaisten keskeisten täydennyskoulutustahojen kuten Opetushallituksen, Opetusalan koulutuskeskuksen, kaupunkien, ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten, lääninhallitusten eikä myöskään opettajajärjestöjen toimesta juurikaan organisoida pidempiä koulutuskokonaisuuksia. Opintoviikoissa laskettavan koulutuksen suhteen yhtä lailla kesäyliopistot, yliopistojen ainelaitokset kuin ammattikorkeakoulutkin tarjoavat jonkin verran pitkäkestoista koulutusta, mutta pääosin pitkäkestoisen koulutuksen markkinat ovat eri täydennyskoulutusyksiköiden hallussa (ks. kuvio 4). Tätä selittänee suurelta osin täydennyskoulutusyksiköiden juuri tähän toimintaan suuntaamat henkilöresurssit sekä yksiköiden luontainen, välitön yliopistoyhteys. Ne toimivat erillisyksik- yli 5 ov:n täydennyskoulutus 10 % 1 5 ov:n täydennyskoulutus 12 % yli 5 päivän lyhytkurssit 3 % 1 5 päivän lyhytkurssit 75 % Kuvio 4. Opettajille tarjotun täydennyskoulutuksen laajuus 22

23 köinä yliopistojen sisällä ja niillä on vakiintunut yhteistyöverkosto oman yliopistonsa eri ainelaitoksiin. Näin ollen niiden mahdollisuudet esimerkiksi yliopistollisten sivuaineopintojen järjestämiseen ovat useassa suhteessa paremmat kuin jollakin kaupungilla tai vaikkapa ammattikorkeakoululla (vrt. myös Anon. 1996). Kyse on myös työnjaosta yliopistojen sisällä. Yliopistojen ainelaitokset toki voisivat tarjota täydennyskoulutuksen markkinoille samoja opintokokonaisuuksia, joita ne järjestävät osana varsinaista yliopistoopetusta, mutta niiltä yksinkertaisesti puuttuvat täydennyskoulutuksen organisoinnin tarvittavat henkilö-, tila- ja aikaresurssit. Täydennyskoulutus vaatii myös tietyn oman osaamisensa, oman koulutusfilosofiansa, Yli 5 ov:n täydennyskoulutus Kaupungit Läänit Opettajajärjestöt Opetushallitus Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Ammattikorkeakoulut Kesäyliopistot Yliopistot Täydennyskoulutuskeskukset 1 5 ov:n täydennyskoulutus Yli 5 päivän lyhytkurssit 1 5 päivän lyhytkurssit Kuvio 5. Opettajille tarjotun täydennyskoulutuksen laajuus koulutuksen tarjoajien mukaan eriteltynä 23

24 24 eikä sillä saralla välttämättä menestytä pelkällä substanssiosaamisella. Tosin täydennyskoulutusyksiköiden lisäksi myös muut yliopistojen laitokset, esimerkiksi opettajankoulutuslaitokset ja kielikeskukset näyttävät enenevässä määrin järjestävän myös yleisille markkinoille suunnattua täydennyskoulutusta ja siten tietoisesti laajentavan myös omaa täydennyskouluttajan osaamistaan. Kaupungit ja Opetushallitus ovat tyypillisimpiä lyhytkurssien järjestäjiä. Jonkin verran vähemmän 1 5 koulutuspäivän täydennyskoulutusta ovat järjestäneet myös ammattikorkeakoulut sekä kesäyliopistot. Ohessa esitetyn kuvion osoittamaa tilannetta on kuitenkin varottava pitämästä täydennyskoulutuksen kokonaisvolyymia kuvaavana tarkasteluna, koska kurssien ja koulutusohjelmien lukumäärät eivät sinällään tarjoa todellista kuvaa koko täydennyskoulutustarjonnan ja esimerkiksi kaikkien järjestettyjen täydennyskoulutuspäivien määrästä. Yliopistojen täydennyskoulutusyksiköiden rooli on merkittävä, mutta niiden toiminta on jo nyt keskittynyt ja se on edelleenkin siirtymässä kohden pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Vaikka täydennyskoulutusyksiköiden toteuttamien pitkäkestoisten koulutusten lukumäärä on suhteellisen pieni, on syytä huomata, että kuhunkin yksittäiseen, usean opintoviikon täydennyskoulutusohjelmaan sisältyy useampia 1 3 lähikoulutuspäivän tapahtumia. Nämä lähikoulutuspäivät eivät luonnollisestikaan näy kuvion 5 mukaisessa graafisessa tarkastelussa.

25 4 ERI KOULUTTAJATAHOJEN KOULUTUS- TARJONNAN LUONNEHDINTA 4.1 Täydennyskoulutuskeskusten koulutustarjonta Case 1. Digitaaliset oppimisympäristöt opettajan tietotekniikka 15 ov. Opintokokonaisuus vastaa Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan vaatimusten mukaisia opettajankoulutuksen sivuaineopintoja (erikoistumisopinnot). Opintojakso 1. Tietotekniikan laitteet ja ohjelmistot ja niihin tukeutuvat opetus- ja opiskelutavat, 6 ov; tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, kuvankäsittely, videokuvan editointi, Internet, mikrotukihenkilö koulussa. Opintojakso 2. Vuorovaikutteiset mediaoppimisympäristöt, 6 ov; syventävä perehtyminen vuorovaikutteisten multimediaoppimisympäristöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin; multimediatyökalujen käytön opetteleminen, Macromedia Director 6, äänen, kuvan ja videon editointi sekä 3D-työkaluohjelmat. Opintojakso 3. Vuorovaikutteisen oman mediaoppimateriaaliprojektin toteuttaminen, 3 ov; oman projektin suunnittelu, toteutus ja arviointi; osallistuminen alan kotimaiseen tai ulkomaiseen konferenssiin tai esittelymatkoihin. (Otteita koulutusesitteestä) Täydennyskoulutuskeskusten tarjonta oli tässä tarkastelussa lukumäärältään toiseksi suurinta tarjonnan ollessa ajanjaksolla kaikkiaan 634 kurssia tai koulutusohjelmaa. Kaikesta täydennyskoulutusyksiköiden tarjoamasta koulutuksesta peruuntui seurantavälillä noin 21 %. Täydennyskoulutuskeskusten koulutustarjonta kattaa melko tasaisesti sekä lyhyitä alle viiden päivän kursseja että myös pidempikestoisia useampien opintoviikkojen koulutuskokonaisuuksia. Järjestetystä koulutuksesta yli puolet (kaikkiaan 337 koulutuskokonaisuutta) on määritelty opintoviikoissa, mistä määrästä 172 on ollut vähintään 6 opintoviikon laajuisia koulutuskokonaisuuksia. Muihin koulutuksen järjestäjiin verrattuna juuri pitkäkestoiset koulutusohjelmat näyttävät profiloivan täydennyskoulutuskeskusten koulutustarjontaa. 25

26 Taulukko 2. Täydennyskoulutusyksiköiden koulutustarjonnan sisällöllinen jakautuminen Kurssien/koulutusohjelmien sisältö n % Tietotekniikka ja tietoliikennevalmiudet 75 11,8 Taide- ja taitoaineet 69 10,9 Matematiikka ja luonnontieteet 65 10,3 Joustavat opetusjärjestelyt 63 9,9 Vieraat kielet 56 8,8 Esi- ja alkuopetus 56 8,8 Kulttuurien välinen kanssakäyminen 38 6,0 Ammatilliset erikoistumisopinnot ja kasvatustieteen arvosanat 30 4,7 Erityisopetus 27 4,3 Viestintä- ja vuorovaikutus 21 3,3 Työyhteisön kehittäminen 18 2,8 Muu koulutus ,3 Kaikki yht Sisällöllisesti täydennyskoulutuksen kurssitarjonta on painottunut informaatio- ja tietotekniikkaan, taide- ja taitoaineisiin, joustaviin opetusjärjestelyihin sekä matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin. Täydennyskoulutustarjonnan voimakasta painottumista myös taito- ja taideaineisiin selittää osaltaan Taideteollisen korkeakoulun sekä Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuksen sisältyminen lukuihin. Kaikkiaan täydennyskoulutuskeskusten toiminnan suuntautumisessa onkin syytä muistaa niitä ylläpitävien yliopistojen keskinäiset erot (ks. Anon. 1996, 5). Voidaan erottaa esimerkiksi taideyliopistojen, erikoistuneiden yliopistojen (kauppakorkeakoulut, teknilliset korkeakoulut) sekä pienten ja suurten monialaisten yliopistojen koulutustarjonta. Siten yliopistojen täydennyskoulutus suuntautuu selkeästi yliopiston omien painopistealueiden mukaisesti (vrt. myös Hämäläinen 1993, 16 18). 26

27 4.2 Yliopiston tiedekuntien, ainelaitosten, normaalikoulujen ja erillisyksiköiden täydennyskoulutustarjonta Case 2. Teaching in English, 5 c.u. The aim of the programme is to provide the teacher an opportunity to develop his/her expertise, skills and abilities to teach in English to an optimum level. The programme comprises four modules of contact study with self-study and experimentation. Module 1: Pedagogical Aspects of Integrated Language and Content Teaching (2 c.u.), Module 2: English Grammar and Writing Skills (1 c.u.), Module 3: Pronunciation and intonation (1 c.u.), Module 4: Teaching in English Implementation of Actual Lessons in English (1 c.u.) In addition to the above mentioned modules a placement test to assess the participant s levels of English will take place at the Language Centre. (Otteita koulutusesitteestä) Myös yliopistojen tiedekunnat, eräät ainelaitokset, normaalikoulut ja erillisyksiköt antoivat oman selvityksensä opettajille suunnatusta täydennyskoulutuksesta. Todettakoon, että tämänkaltaista asiaintilaa on täydennyskoulutuksen osalta pidetty myös ongelmallisena: Kun täydennyskoulutuskeskusten rinnalla myös esimerkiksi tiedekunnat ja ainelaitokset ovat järjestämässä omaa täydennyskoulutustaan, on epäilty, että yliopistojen täydennyskoulutusta ei kyetä hahmottamaan kokonaisuutena, jossa myös täydennyskoulutuskeskusten ulkopuolinen koulutus otettaisiin huomioon. Esimerkiksi täydennyskoulutuskeskusten ja ainelaitosten hinnoitteluperusteet saattavat tällöin poiketa huomattavasti toisistaan. (Anon. 1996, 9, 38.) Eri ainelaitosten täydennyskoulutustarjonta näyttäisi olevan kuitenkin lisääntymään päin, eikä täydennyskoulutuskeskuksilla näyttäisi edes yliopistolaitoksen sisällä olevan jatkossakaan minkäänlaista monopoliasemaa esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen suhteen. Tässä raportissa on mukana neljän eri kasvatustieteiden tiedekunnan, kahden opettajankoulutuslaitoksen, kolmen normaalikoulun, viiden ainelaitoksen sekä kolmen erillislaitoksen (kaksi kielikeskusta, mediakasvatuskeskus) toimittamat tiedot järjestämästään koulutuksesta. Näiden yliopistojen eri laitosten järjestämä koulutus on vaihdellut luonteeltaan muun muassa sen suhteen, onko koulutus tarkoitettu lähinnä yksikön omalle henkilökunnalle, onko kyse ollut yleisemminkin markkinoidusta koulutuksesta, vaiko jollekin organisaatiolle tai toimeksiantajaryhmälle järjestetystä tilauskoulutuksesta. Esimerkiksi toinen kielikeskuksista on toteuttanut seurantajaksolla runsaasti ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnalle järjestettyä koulutusta, mikä voidaan luokitella tilaus- 27

28 koulutukseksi. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstölle suunnattua koulutusta voidaan samalla pitää esimerkkinä trendikoulutuksesta, johon myös aiemmin viitattiin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa koulutustarve liittyy yhtäältä suomalaisen korkeakoulujärjestelmän uudelleen rakentumiseen kuluneella vuosikymmenellä mutta ehkä vieläkin välittömämmin ammattikorkeakoulukokeiluun osallistuvien yksiköiden vakinaistamispyrkimyksiin. Vastaavasti esimerkiksi normaalikoulut ovat järjestäneet koulutusta lähinnä oman lehtorikunnan tarpeita ajatellen. Niin ikään Oulun ja Helsingin yliopistojen opettajankoulutuslaitosten yhteydessä on panostettu selkeästi myös opettajien täydennyskoulutukseen, ja niinpä niiden vuosittaisen kurssitarjonnan määrä onkin ollut seurantajaksolla kohtuullisen korkea. Yliopiston laitosten tarjoama koulutus on käsittänyt lyhytkestoisten kurssien lisäksi myös runsaasti opintoviikoissa määriteltyä täydennyskoulutusta. Tarjotusta täydennyskoulutuksesta on peruuntunut noin neljännes. Osallistujien lukumäärä on ollut koulutustilaisuutta kohden n osallistujaa. Taulukko 3. Yliopiston tiedekuntien, ainelaitosten, normaalikoulujen ja erillisyksiköiden täydennyskoulutustarjonta Kurssien/koulutusohjelmien sisältö n % Vieraat kielet 51 20,0 Taide- ja taitoaineet 33 12,9 Matematiikka ja luonnontieteet 26 10,2 Esi- ja alkuopetus 19 7,5 Joustavat opetusjärjestelyt 16 6,3 Kulttuurien välinen kanssakäyminen 15 5,9 Ammatilliset erikoistumisopinnot ja kasvatustieteen 14 5,5 Äidinkieli 13 5,1 Erityisopetus 11 4,3 Tietotekniikka ja tietoliikennevalmiudet 6 2,4 Vaihtoehtopedagogiikat 6 2,4 Muu koulutus 45 17,5 Kaikki yht Yliopistojen eri laitosten koulutustarjonta on painottunut vieraiden kielten, taide- ja taitoaineiden sekä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetukseen. Vieraiden kielten ja kulttuurien välisen kanssakäymisen painottumista yliopistojen täydennyskoulutuksessa selittää osittain kahden kielikeskuksen koulutustarjonnan sisältyminen laskelmiin. Vastaavasti opettajankoulutuslaitosten ja normaalikoulujen koulutustarjonta näyttäisi ainakin osittain selittävän esi- ja alkuopetuksen sekä vaihtoehtopedagogisen koulutuksen osuutta yliopistojen koulutustarjonnassa. 28

29 4.3 Kesäyliopistojen täydennyskoulutustarjonta Case 3. Musiikkikasvatuksen virikekurssi I (ORFF) Kohderyhmä: Varhaiskasvattajat, opettajat sekä kaikki kiinnostuneet sopii hyvin ensikertalaiselle. Kurssilla lähestytään musikaalisuutta laajempana kokonaisuutena ja huomioidaan eri musiikkityylien ja soittimien tuomat mahdollisuudet orff-pohjaisessa musiikkikasvatuksessa. Aihekokonaisuuksia mm.: orff-metodin perusteet ja sovelluksia, lyömäsoitintekniikka, eri soittimien käyttö musiikkikasvatustyössä, rytmiset ja liikunnalliset elementit musiikin opetuksessa, aktiivinen musiikin kuuntelu. (Otteita koulutusesitteestä) Selvitykseen osallistuneet 14 kesäyliopistoa tarjosivat kaikkiaan 393 kurssia ajanjaksolla Kursseja on yleensä markkinoitu laaja-alaisemmin kasvatusalalle, ei pelkästään opettajille. Painopiste on selvästi ollut lyhyissä kursseissa, sillä kurssitarjonnasta kaikkiaan 82,2 % (323 kurssia) voidaan luokitella alle 5 päivän kursseihin. Toisaalta kesäyliopistot tarjosivat myös kaikkiaan 63 opintoviikoissa määritettyä koulutuskokonaisuutta (16 % kaikesta tarjonnasta), joista 28 oli pitkäkestoisempia, vähintään 6 opintoviikon laajuisia koulutusohjelmia. Joissakin tapauksissa myös kesäyliopistojen kautta opiskelijat ovat voineet suorittaa yliopistollisia sivuaineopintoja esimerkiksi erityispedagogiikasta, yleisestä teologiasta, taidehistoriasta sekä esi- ja alkuopetuksesta. Kesäyliopistojen koulutustehtävää pohdittaessa on hyvä muistaa, että kesäyliopistot ovat usein niitä perinteisiä yliopistotasoisen (arvosanaopetuksen) tarjoajia ja nimensä mukaisesti niiden toiminnan painopiste olikin aiemmin juuri kesäajassa. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana yliopistot ja korkeakoulut ovat kuitenkin eri tavoin monipuolistaneet ja kehittäneet toimintaansa ja näin ollen joutuneet myös pohtimaan rooliaan koulutuspalveluiden tuottajina. Niinpä jokaisen suomalaisen yliopiston oheen on syntynyt täydennyskoulutuskeskus, jonka alaisuudessa usein harjoitetaan myös avoimen yliopiston toimintaa. Tätä kautta kesäyliopistot ovat menettäneet erityisasemaansa varsinkin arvosanaopetuksen tarjoajina, mutta toisaalta kehitys on pakottanut niitä myös kokeilun kautta profiloimaan toimintaansa. Tämä koulutuksellisten markkinoiden pakkokokeilu lienee myös osaselitys sille, että kesäyliopistojen kurssitarjonnasta on peruuntunut seurantajakson aikana miltei neljännes (kaikkiaan n. 23 %). Sisällöltään kesäyliopistojen koulutustarjonta on keskittynyt erityisesti taide- ja taitoaineisiin, vieraisiin kieliin sekä viestintään ja vuoro- 29

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Ammatillisen koulutuksen koulutushanke 2008 2010 Helsingissä KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää ammatillisille oppilaitoksille ja koulutuksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned

www.arcada.fi Camilla Wikström-Grotell, prefekt, prorektor DIAK to be Arcada s new neighbour A new sports hall is being planned OPINTOJEN TEHOKKUUS, LAATU JA PEDAGOGISET RATKAISUT työelämä- ja opiskelijalähtöiset pedagogiset ratkaisut amk-koulutuksessa 16.9. Työpaja I: Opintojen tehokkuus ja laatu www.arcada.fi DIAK to be Arcada

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuuksia

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuuksia Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuuksia 12.4.2013 1 Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 1999 2004: Toisen asteen koulutuksessa järjestäjiä kannustetaan kaikki

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2387 GERONTOLOGINEN SOSIAALITYÖ: HAASTATTELUAINEISTO 2000 FSD2387 GERONTOLOGICAL SOCIAL WORK: INTERVIEWS 2000 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää

40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää 40. valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Työtä ja elämää työelämää Työryhmä 6. Aikuisohjauksella tukea elinikäiseen opiskeluun ja työurien pidentämiseen 23.3.2012 1 Työryhmän ohjelma 9.00 Avaus 9.10 Opin ovista

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Java- RekryKoulutus. Module Descriptions

Java- RekryKoulutus. Module Descriptions Java- RekryKoulutus Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä KOTITYÖ- JA PUHDISTUSPALVELUJEN PERUSTUTKINTO Koul Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina Johdanto Ammatillisen

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja

Omnian avoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustavia polkuja Omnian aoin ammattiopisto Mahdollistaa yksilöllisiä ja joustaia polkuja Marja Muukkonen ja Jaanamari Österman Aoin ammattiopisto Mahdollisuus suorittaa ammattiopiston ammatillisen perustutkinnon opetussuunnitelman

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Yleissivistävän opetuksen koulutushanke 2008 2010 Turussa KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää kouluille ja oppilaitoksille asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK

BIM Metropoliassa 21.11.2013. Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK BIM Metropoliassa 21.11.2013 Päivi Jäväjä, yliopettaja Metropolia AMK Metropolia lyhyesti Suomen suurin ammattikorkeakoulu Toiminut vuodesta 2008, kun silloinen Stadia ja Evtek yhdistyivät Neljä koulutusalaa

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala

Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Metropolia Ammattikorkeakoulu Liiketalouden ala Liiketalouden ala Tutkinto-ohjelma Liiketalous, päiväopiskelu Liiketalous, monimuoto European Business Administration International Business and Logistics

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTI MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA OPPIMISTULOKSIA Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (hiusalan ja maatalousalan vertailut) Anu Räisänen Helsinki 2013 ARVIOINTIASETELMA

Lisätiedot

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen

ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO. Mist Kuva: Wilma Hurskainen ERIKOISTUMISOHJELMAT TAIDEYLIOPISTO Mist Kuva: Wilma Hurskainen Erikoistumisohjelmat Syvennä erityisosaamistasi ja laajenna uramahdollisuuksiasi! Taiteilija-kehittäjäksi organisaatioon taiteelliset interventiot

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa 23.7.2015 1/12 Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautumista tieteenalayksiköiden ja koulutusalojen kesken. Ensimmäinen taulukko

Lisätiedot

Koulutukset syksyllä 2005

Koulutukset syksyllä 2005 Koulutukset syksyllä 2005 Agendi Modus Tuumasta toimeen yrittäjyyskasvatushankkeen tarjoama täydennyskoulutus eteläkarjalaisille opettajille. Koulutusteemoina mm. yrittävä elämänasenne, ideasta tuotteeksi,

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana

ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin. Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana ECVETin soveltuvuus suomalaisiin tutkinnon perusteisiin Case:Yrittäjyyskurssi matkailualan opiskelijoille englantilaisen opettajan toteuttamana Taustaa KAO mukana FINECVET-hankeessa, jossa pilotoimme ECVETiä

Lisätiedot

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5.

SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista. Jyri Sallinen 14.5. 1 SAMOK:n kooste ammattikorkeakouluista saaduista vastauksista ja ammattikorkeakoulujen internet-sivuilta kerätyistä tiedoista Jyri Sallinen 14.5.2012 15 ammattikorkeakoulua HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Ilmoittautuminen opintoihin alkaa 16.8.

Ilmoittautuminen opintoihin alkaa 16.8. Helsingin yliopiston Avoin yliopisto - monipuolista yliopisto-opetusta Avoimessa yliopistossa voi opiskella yliopisto-opintoja noin sadassa oppiaineessa. Monesta oppiaineesta voi opiskella perusopintojen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana

Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana Käsityö oppiaine kulttuuri identiteetti ja kansainvälisyys aihekokonaisuuden toteuttajana 22.11.2007/Kasvatustieteen päivät, Vaasa Marja Leena Rönkkö KL, käsityötieteen lehtori marja leena.ronkko@utu.fi

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov

G. Musiikkialan perustutkinto. Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV. 1.1. Työtehtävän suunnittelu 10 ov G. Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelma 2013-14 1. AMMATILLISET OPINNOT 90 OV 1.1. Työtehtävän suunnittelu Yrittäjyysosaaminen ja työelämätaidot Yrittäjyyden perus 3 ov - yrittäjyys ja yrittäjyyden

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä

Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä Harri J. Seppänen Opetuskielen vaikutuksesta oppimiseen: Kuvailevaa evidenssiä opiskelijoiden näkemyksistä 1. Johdanto Onko opetus kielellä vaikutusta opiskelijoiden oppimiseen? Tämä on tärkeä kysymys

Lisätiedot

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun

Korkea-asteen kieliopinnot. Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun 1 Kielitaidon kartuttaminen kuuluu kaikkeen opiskeluun Korkea-asteen Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja 2 3 Kaikkiin korkeakoulututkintoihin kuuluu kieliopintoja Työelämän kielitaito

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS

MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS MONIKULTTUURINEN TYÖYHTEISÖ JA YHDENVERTAISUUDEN AVAINTEKIJÄT ULLA-KRISTIINA TUOMI, HELSINGIN YLIOPISTO, KIELIKESKUS HELSINGIN YLIOPISTON TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2013 2016 Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Using Webcasting to Enhance University Level Education Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot