OPETUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSTARJONTA VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSTARJONTA VUOSINA 1996 1998"

Transkriptio

1 Juha Hakala, Kari Kiviniemi, Saila Teinilä OPETUSALAN TÄYDENNYSKOULUTUSTARJONTA VUOSINA Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 2.

2 Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) julkaisemat selvitykset: 1. Jakku-Sihvonen, R. & Rusanen, S Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen osallistuminen vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys Hakala, J., Kiviniemi, K., Teinilä, S Opetusalan täydennyskoulutustarjonta vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 2. Hanke on toteutettu Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja opetusministeriön tuella. Opetushallitus ja kirjoittajat Graafinen suunnittelu: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN

3 ESIPUHE Tämä raportti on selvitys opetushenkilöstölle suunnatusta opetusalan täydennyskoulutuksesta ajanjaksolla Selvitys on osa Opetushallituksessa opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoituksella toteutettavaa kaksivuotista opettajien perusja täydennyskoulutustarpeita ennakoivaa hanketta (OPEPRO). Hankkeen avulla pyritään nykytilanteen selvitystyön pohjalta luomaan pysyvä ennakointijärjestelmä sekä yleissivistävän että ammatillisen toisen asteen koulutuksen opettajakunnan laadullisia ja määrällisiä kehittämistarpeita varten. Kyse on nimenomaan selvityksestä, ei tutkimuksesta. Lähtökohtana on ollut erityisesti keskushallinnon tarve selvittää opetushenkilöstön saaman ja tarjolla olevan täydennyskoulutuksen kohtaamista. Samalla tavoitteena on ollut analysoida tarjotun täydennyskoulutuksen suhdetta kansallisiin koulutuspoliittisiin linjauksiin ja ns. kärkihankkeisiin. Selvitys on tehty varsin ripeällä aikataululla kevään 1999 aikana. Kun tarkasteltavana olevien koulutuskokonaisuuksien määrä on ollut suuri, yli kurssia ja koulutusohjelmaa, ja selvityksen aikataulu tiivis, on raportoinnissa pitäydytty esiin nousevien ilmiöiden kuvailussa. Tästä huolimatta uskomme selvityksen tarjoavan vähintäänkin suuntaaantavaa tietoa opettajille ja koulun johtajille suunnattavan täydennyskoulutuksen sisällöistä, laajuudesta ja luonteesta. Tämä raportti on tarkoituksellisesti työstetty samanaikaisesti samalle seurantajaksolle sijoittuvan opetushenkilöstön saamaa täydennyskoulutusta kuvaavan selvityksen kanssa (Jakku-Sihvonen & Rusanen 1999). Molemmat hankkeet on tarkoitettu täydentämään toisiaan, jotta muodostuisi kokonaiskuva opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen tilasta 1990-luvun loppupuolella maassamme. Vastaavaa kokonaisselvitystä ei aiemmin ole tehty. Tässä yhteydessä kiitoksen ansaitsevat koulutuksen järjestäjät, jotka kaiken koulutussuunnittelun ja koulutuksen keskellä ystävällisesti ovat antaneet käyttöömme selvityksessä tarvittavan materiaalin. Kiitokset erityisesti myös Saila Teinilälle, Kari Kiviniemelle ja Juha Hakalalle, jotka yhteisellä työllä hyvin vaihtelevasta aineistosta kokosivat tämän mittavan selvityksen. Helsingissä 2. heinäkuuta 1999 Olli Luukkainen projektipäällikkö

4 SAATTEEKSI Raportissa selvitetään opettajille suunnattua opetusalan täydennyskoulutustarjontaa ajanjaksolla Rinnan tämän selvityksen kanssa ilmestyy Ritva Jakku-Sihvosen ja Satu Rusasen laatima raportti opetushenkilöstön osallistumisesta täydennyskoulutukseen samalla ajanjaksolla. Molempiin raportteihin tutustumalla lukijan on mahdollisuus hahmottaa kuvaa opetusalan täydennyskoulutuksen tilasta kuluneen vuosikymmenen loppupuolella. Käsillä olevan arvioinnin ovat laatineet dosentti Juha Hakala ja KT Kari Kiviniemi Jyväskylän yliopiston Chydenius-Instituutista sekä KM Saila Teinilä Opetushallituksesta. Raportointiin liittyvä työnjako on tekijöiden kesken ollut seuraava. Selvityksen pohja-aineisto on koottu Opetushallituksen toimesta, jolloin Saila Teinilä on vastannut määrällisten luokitteluperusteiden muodostamisesta. Empiirisen aineiston läpikäymisestä ja tähän liittyvistä määrällisistä luokitteluista ovat huolehtineet Saila Teinilä ja Kari Kiviniemi, ensin mainitun ollessa päävastuussa. Varsinaisesta raportoinnista vastaavat Juha Hakala ja Kari Kiviniemi, jotka ovat siten myös vastuussa raportissa esitettävistä tulkinnoista. Opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoitus on mahdollistanut hankkeen toteuttamisen, mistä tekijöiden kiitos. Kiitoksen ansaitsevat myös koulutuksen järjestäjät, jotka ovat omien kiireidensä keskellä reagoineen Opetushallituksen selvityspyyntöön kohtuullisen lyhyellä varoitusajalla. Raportin käsikirjoitusta ovat kommentoineet projektipäällikkö Olli Luukkainen ja opetusneuvos Armi Mikkola, mistä heille kiitokset. Saatu palaute on otettu huomioon mahdollisuuksien mukaan, tosin vastuu raportissa esitetyistä tulkinnoista säilyy yksinomaan tekijöillä. Kokkolassa Tekijät 4

5 TIIVISTELMÄ Hakala, J., Kiviniemi, K., Teinilä, S Opetusalan täydennyskoulutustarjonta vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 2. Opetushallitus. Tässä selvityksessä kartoitetaan työssä oleville opettajille ja rehtoreille suunnatun täydennyskoulutuksen laajuutta, muotoa, määrää, koulutusohjelmien rakentamisperusteita, täydennyskoulutuksen valtakunnallisten koulutuspoliittisten linjausten toteutumista, koulutuksen sisältöalueita sekä sitä kuinka koulutuksen kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Selvityksen aineistoksi Opetushallitus on kerännyt tietoa välisenä aikana opettajille ja rehtoreille suunnatusta täydennyskoulutuksesta. Tarkastelun pohjana on eri koulutuksen järjestäjiltä saadut koulutuskalenterit, koulutus- ja kurssiesitteet tai jossakin muussa muodossa olevat tiedot kaikkiaan 4 135:stä opettajille ja rehtoreille suunnatusta kurssista ja koulutusohjelmasta. Tarkasteltuna olleen materiaalin perusteella opettajille ja oppilaitosjohdolle suunnatun täydennyskoulutuksen tarjonta on kohdistunut erityisesti oppilaitoksissa opetettavien oppiaineiden, kuten vieraiden kielten (9,8 %), taide- ja taitoaineiden (8,3 %), matematiikan ja luonnontieteiden (7,7 %) sekä tieto- ja informaatioteknologian (7,3 %) alueille. Yleispedagogisesti suuntautuneista kursseista on järjestetty eniten joustaviin opetusjärjestelyihin (8,4 %) liittyviä koulutustapahtumia. Opettajille suunnattu täydennyskoulutus on sekä osallistujamäärän että koulutuksen keston osalta pienimuotoista. Valtaosaan (62 %) järjestetyistä koulutustilaisuuksista on osallistunut korkeintaan 30 henkeä. Koulutuksen keston mukaan luokiteltuna noin 75 % kaikesta koulutustoiminnasta on luonteeltaan alle 5 päivän laajuisia lyhytkursseja. Sovelletuista työtavoista ja pedagogisista ratkaisuista voidaan sanoa seuraavaa: erityisesti yksipäiväiset tilaisuudet ovat rakentuneet asiantuntija-alustusten ja luentojen varaan. Useampipäiväisillä lyhytkursseilla hyödynnetään näkyvämmin myös osallistujien omaa aktiivisuutta. Pitkäkestoisia koulutusohjelmia on toteutettu lähes poikkeuksetta monimuotoopetuksena, jolloin koulutus on koostunut lähiopetuksen lisäksi myös opiskelijan omatoimisesta työskentelystä. Pitkäkestoisista, vähintään 15 opintoviikon laajuisista koulutusohjelmista vajaat 63% rakentuu opiskelijan itseopiskelun varaan. Opiskelijoiden omatoimisen työskentelyn 5

6 merkittävä osuus on selkeä haaste koulutuksen järjestäjille ja opiskelun tukitoimille. Tarjolla oleva julkinen rahoitus on selkeästi suuntaamassa opettajille ja oppilaitosjohdolle järjestettävää koulutusta. Tarjotusta täydennyskoulutuksesta noin 60% liittyy niihin sisältöihin, joita valtionhallinnon taholta on korostettu koulutuspoliittisina linjauksina seurantajakson aikana. Kaiken kaikkiaan opetusalan täydennyskoulutus on erityisen vaativa koulutuksellisen toiminnan ala, jolla koulutustuotteen hinta-laatu -suhde ratkaisee usein sen elinkelpoisuuden. Vaikka monille opetusalan täydennyskoulutusta tarjoaville yksiköille näyttää muodostuneen omat erityisalueensa, kaivattaisiin kyseisille organisaatioille lähitulevaisuudessa yhä selkeämpää toiminnallista profiilia. Tämä selvitys on osa Opetushallituksessa opetusministeriön ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) yhteisrahoituksella toteutettavaa kaksivuotista opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen laadullisia ja määrällisiä tarpeita ennakoivaa hanketta (OPEPRO). ASIASANAT: arviointi, opetusalan täydennyskoulutus, koulutusohjelma, lyhytkurssit 6

7 SAMMANDRAG Hakala, J., Kiviniemi, K., Teinilä, S Opetusalan täydennyskoulutustarjonta vuosina Opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen ennakointihankkeen (OPEPRO) selvitys 2. Opetushallitus Denna utredning beskriver omfattningen av fortbildningen för arbetsverksamma lärare och rektorer, formen för fortbildningen, dess mängd, grunderna för uppbyggnaden av utbildningsprogrammen, hur fortbildningen motsvarar de riksomfattande utbildningspolitiska linjedragningarna, utbildningens innehåll och mötet mellan tillgång och efterfrågan. Som material för utredningen samlade Utbildningsstyrelsen in uppgifter om fortbildningen för rektorer och lärare under perioden Granskningen bygger på de olika fortbildningsarrangörernas utbildningskalendrar, utbildnings- och kursbroschyrer och uppgifter i annan form om sammanlagt drygt kurser och utbildningsprogram som riktar sig till lärare och rektorer. På basis av det granskade materialet inriktades utbudet av fortbildning för lärare och läroanstalternas ledning i synnerhet på de läroämnen som undervisas i läroanstalterna, såsom främmande språk (9.8 %), konstoch färdighetsämnen (8,3 %) matematik och naturvetenskap (7,7 %) samt data- och informationsteknologi (7,3 %). Av de allmänpedagogiskt inriktade kurserna anslöt sig de flesta till flexibel uppläggning av undervisningen (8,4 %). Lärarfortbildningen är småskalig både då det gäller antalet deltagare och fortbildningens längd. Största delen (62 %) av kurserna hade högst 30 deltagare. Klassificerade enligt utbildningens längd var ca 75 % av all utbildningsverksamhet kortkurser som varade mindre än fem dagar. Om de arbetssätt och pedagogiska lösningar som användes kan sägas följande: i synnerhet de kurser som varade en enda dag byggde på anföranden och föreläsningar av sakkunniga. På kurser som omfattade flera dagar spelade deltagarens egen aktivitet en synligare roll. De långa utbildningsprogrammen hade så gott som undantagslöst genomförts som flerformsundervisning, varvid undervisningen förutom av närundervisning bestod av den studerandes eget arbete. Av de långvariga utbildningsprogrammen på minst 15 studieveckor byggde närmare 63 % på studerandens egen aktivitet. Den stora andelen självständigt arbete 7

8 är en utmaning för utbildningsarrangörerna och stödåtgärderna för studierna. Den offentliga finansiering som erbjuds styr tydligt rektors- och lärarfortbildningen. Av den erbjudna utbildningen anslöt sig ca 60 % till ämnesområden som statsförvaltningen hade betonat som utbildningspolitiskt viktiga under uppföljningsperioden. Fortbildningen inom undervisningssektorn är allt som allt är ett krävande utbildningsområde, där förhållandet mellan kvalitet och pris ofta blir avgörande för utbildningens livsduglighet. Fastän många av de enheter som erbjuder fortbildning inom undervisningssektorn förefaller att ha skapat sig egna specialområden, skulle de ifrågavarande organisationerna i framtiden vara betjänta av en klarare profilering. Denna utreding är en del av det tvååriga projekt för prognostisering av de kvalitativa och kvantitativa behoven av grundutbildning och fortbildning för lärare (OPEPRO). Projektet genomförs av Utbildningsstyrelsen och finansieras av undervisningsministeriet och Europeiska socialfonden (ESF). NYCKELORD: utvärdering, fortbildning inom undervisningssektorn, utbildningsprogram, kortkurs 8

9 SUMMARY Hakala, J., Kiviniemi, K., Teinilä, S Provision of continuing training in the field of teaching in Anticipatory project to investigate teachers initial and continuing training needs (OPEPRO), Report 2. National Board of Education. This survey charts the scope, form and amount of continuing training directed at currently employed teachers and rectors, as well as the principles for forming training programmes, achievement of the national education policy priorities for continuing training, topics of training and how the supply of training meets demand for it. The material for the survey is based on the information collected by the Finnish National Board of Education on continuing training for teachers and rectors between 1 st June 1996 and 31 st December The examination is based on training calendars, training or course brochures or other forms of information supplied by education providers, covering a total of 4,135 course and training programmes directed at teachers and rectors. Based on the material under investigation, the provision of continuing training directed at teachers and heads of educational institutions has focused particularly on subjects taught at educational institutions, including foreign languages (9.8%), arts and practical subjects (8.3%), mathematics and natural sciences (7.7%) and information and communications technologies (7.3%). Most courses with general pedagogic orientation are training sessions related to flexible teaching arrangements (8.4%). Continuing training for teachers is a small-scale activity both in terms of the number of participants and course duration. Most of the training sessions arranged (62%) have involved a maximum of 30 participants. Classified in terms of duration, about 75% of all training activities can be characterised as being short courses with a scope of less than five days. With regard to the working methods and pedagogical solutions applied, it is fair to say the following: one-day sessions in particular have built on expert introductions and lectures. Short courses lasting more than one day more noticeably use the active involvement of participants as well. Long-term training programmes have almost invariably 9

10 been implemented in the form of multiform teaching, where the training has consisted of the students independent work in addition to contact teaching. Of the long-term training programmes with a scope of at least 15 credits, slightly less than 63% are based on the students independent study. This significant proportion of students independent work presents a distinct challenge to education providers and to measures supporting study. The public funding available is clearly steering the training provided for teachers and heads of educational institutions. About 60% of the provision of continuing training is related to the contents, which have been emphasised as being priorities of education policy by the state administration during the period under investigation. On the whole, continuing training in the field of teaching is a particularly demanding field of education and training activities, where the price/quality ratio of the training product often determines its viability. Although many units that offer continuing training in the field of teaching seem to have developed their own special fields, these organisations would still require a more clear-cut operational profile in the near future. This survey is part of the two-year anticipatory project to investigate teachers initial and continuing training needs (OPEPRO) implemented by the National Board of Education with co-funding from the Finnish Ministry of Education and the European Social Fund (ESF). KEYWORDS: evaluation, continuing training in the field of teaching, training programme, short courses 10

11 SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA KERÄTTY AINEISTO 12 2 KOULUTUSTARJONNAN SISÄLLÖLLINEN.JAKAUTUMINEN 15 3 OSALLISTUJIEN MÄÄRÄ JA TARJOTTAVAN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN LAAJUUS 19 4 ERI KOULUTTAJATAHOJEN KOULUTUSTARJONNAN LUONNEHDINTA Täydennyskoulutuskeskusten koulutustarjonta Yliopiston tiedekuntien, ainelaitosten, normaalikoulujen ja erillisyksiköiden täydennyskoulutustarjonta Kesäyliopistojen täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen täydennyskoulutustarjonta Ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten täydennyskoulutustarjonta Opetushallituksen täydennyskoulutustarjonta Opetusalan koulutuskeskuksen täydennyskoulutustarjonta Opettajajärjestöjen täydennyskoulutustarjonta Lääninhallitusten koulutustarjonta Kaupunkien tarjoama ja tilaama opettajien ja koulunjohdon täydennyskoulutus 43 5 KOULUTUKSEN LAADULLINEN PROFIILI LYHYTKESTOISESSA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA Lyhytkestoisten kurssien järjestäjien profiloituminen Opiskelun muoto lyhytkestoisessa koulutuksessa Lyhytkestoisen koulutuksen viisi perustyyppiä 48 6 KOULUTUKSEN LAADULLINEN PROFIILI PITKÄKESTOISESSA TÄYDENNYSKOULUTUKSESSA Profiloituminen pitkäkestoisissa koulutusohjelmissa Opintojen muoto pitkäkestoisissa koulutuskokonaisuuksissa Pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen neljä perustyyppiä 64 7 KOULUTUSTARJONTA SUHTEESSA VALTAKUNNALLISIIN KOULUTUKSEN PAINOPISTEALUEISIIN 69 8 KOHTAAVATKO TARJOTTU JA SAAVUTETTU TÄYDENNYSKOULUTUS? 72 9 POHDINTAA JA SUOSITUKSIA Organisatoriset ja pedagogiset ratkaisut Täydennyskoulutus osana koulutuspolitiikkaa Organisaatioiden erityisosaamisen hyödyntäminen Vapaat markkinat ja täydennyskoulutus 88 LÄHTEET 90 LIITE 1. Kirje opetusalan täydennyskoulutuksen tarjoajille 91 11

12 1 SELVITYKSEN TARKOITUS JA KERÄTTY AINEISTO Ammatillista kehittymistä voi luonnehtia työuran pituiseksi prosessiksi. Tämä näkemys korostuu erityisesti opetus- ja kasvatusalalla. Esimerkiksi opettajankoulutusta voidaan pitää ainakin jossain määrin onnistuneena, mikäli opettajaksi muodollisesti pätevöityneet ovat saaneet koulutuksestaan sellaisia muutosvalmiuksia, tietoja, taitoja sekä asenteita, joiden avulla he opettajina ja oppilaitosjohtajina kykenevät kehittymään ammatissaan ja huomioimaan myös muuntuneiden työolosuhteiden vaatimukset. Toisaalta kyse ei ole elinikäisen oppimisenkaan suhteen pelkästään oikeasta ammatillisesta orientaatiosta tai koulutuksellisesti suopeasta mielentilasta, vaan toisinaan myös suoranaisesta pakosta. Yhä harvempi toimiala ja yhä harvempi organisaatio nimittäin toimii vakailla tai edes ennustettavilla markkinoilla (vrt. Ruohotie 1996, 9). Näin ollen myös yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset pakottavat pitämään tehokkaasti huolta siitä, että opetus- ja kasvatusalan ammattilaiset säilyttävät ammattitaitonsa. Heidän on jatkuvasti kouluttauduttava pysyäkseen edes tyydyttävästi ajan hermolla. Molempien edellä luonnehdittujen näkökantojen pohjalta täydennyskoulutuksella on yhä merkittävämpi rooli opettajien ja oppilaitosjohdon ammattitaidon kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Käsillä oleva selvitys pyrkii luomaan kokonaiskuvaa opettajien täydennyskoulutuksen tilasta. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan tässä selvityksessä sellaista lisäkoulutuksen muotoa, joka pyrkii pitämään yksilön kehityksen tasalla niiden ammatillisten tehtävien hoidossa, jotka koulutettavan toimeen tai ammattiasemaan kuuluvat. Näin määriteltynä täydennyskoulutus voi olla suhteellisen tarkkarajaisesti määriteltyä ammatillista täydennyskoulutusta tai kyseisiin ammattitehtäviin laajaalaisemmin sovellettavia valmiuksia tuottavaa yleissivistävää täydennyskoulutusta. Arvio tehdään ensisijaisesti tulevaisuuden täydennyskoulutuksen suunnittelua silmällä pitäen ja se liittyy Opetushallituksessa toteutettavaan opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen tilaa kartoittavaan OPEPRO-hankkeeseen. Hanke toteutetaan opetusministeriön ja ESR:n yhteisrahoituksella. Selvityksessä kartoitetaan Opetushallitukselta saadun toimeksiannon mukaisesti työssä oleville opettajille ja rehtoreille suunnatun täydennyskoulutuksen laajuutta, muotoa, määrää, koulutusohjelmien rakentamisperusteita, täydennyskoulutuksen valtakunnallisten koulutuspoliit- 12

13 tisten linjausten toteutumista, koulutuksen sisältöalueita ja sitä, kuinka koulutuksen kysyntä ja tarjonta ovat kohdanneet. Alun perin ajatuksena on ollut selvittää myös tarjotun täydennyskoulutuksen rahoituspohjaa, mutta siitä ei käytettävissä olevan aineiston perusteella ole ollut mahdollista esittää luotettavia arvioita. Hankkeen käynnistämisvaiheessa määriteltyinä tehtävinä on ollut selvittää onko täydennyskoulutus suunnattu kansallisten linjausten mukaisesti, missä määrin yliopistojen saavuttamat tieteelliset tutkimustulokset suuntaavat tarjontaa tai missä määrin markkinatalous on suunnannut tarjontaa ja kohtaavatko tarjottu ja saavutettu täydennyskoulutus. Tältä pohjalta on pyritty myös jossain määrin arvioimaan niitä konkreettisia tarpeita, joita opetusalan kehityksestä aiheutuu opettajien perusja täydennyskoulutuksen sisällöille ja määrille vuoteen 2010 mennessä. Selvityksen pohja-aineistoksi Opetushallitus on kerännyt tietoa ajanjaksolla opettajille ja rehtoreille suunnatusta täydennyskoulutuksesta (ks. liite 1). Arvioinnin perustana toimivat siten eri koulutuksen järjestäjiltä saadut koulutuskalenterit, koulutus- ja kurssiesitteet tai jossakin muussa muodossa olevat tiedot tarkasteluajanjaksolla järjestetystä opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta. Kaikkiaan selvityksessä saatiin tiedot yhteensä 4 135:stä opettajille ja rehtoreille suunnatusta kurssista tai koulutusohjelmasta. Koulutuksen järjestäjiä pyydettiin selvittämään tarjottujen täydennyskoulutuskurssien tai -ohjelmien tavoitteet ja sisältö, laajuus (opintopäivinä tai -viikkoina), toteutustapa, kohderyhmä (kenelle koulutus oli suunnattu), pääasiallisin rahoittaja, kurssi-/koulutusohjelmakohtainen osallistujamäärä sekä maininta siitä, jos suunniteltu koulutus ei ole toteutunut. Yllä pyydettyihin ominaisuuksiin saatiin informaatiota hyvin vaihtelevasti. Kurssiesitteiden perusteella on voinut yleensä vetää johtopäätökset tarjotun täydennyskoulutuksen tavoitteista, sisällöistä, laajuudesta ja toteutustavasta. Sen sijaan kurssien toteutumisen, osallistujamäärien ja erityisesti rahoittajan osalta tiedot on ilmoitettu edellä mainittuja puutteellisemmin. Niin ikään täydennyskoulutusorganisaatioilta saatu informaatio on puutteellista sen suhteen, missä määrin tiedekorkeakoulujen 13

14 14 piirissä saavutetut viimeaikaiset tutkimustulokset ovat suunnanneet tarjottua täydennyskoulutusta. Näiltä osin selvitykseen liittyy omat rajoitteensa. Tässä raportissa esitetään sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Kursseista ja koulutusohjelmista tiedot esitetään lähinnä frekvenssien ja prosenttijakaumien muodossa. Määrällisen selvityksen ja aineistoon liittyvien tulkintojen lomassa raportissa esitetään myös esimerkkejä opettajille ja oppilaitosjohdolle suunnatusta koulutuksesta case-kuvausten muodossa. Joitakin esille nousseita tuloksia käsitellään myös suhteutettuna Jakku-Sihvosen ja Rusasen (1999) selvityksessä esille nousseisiin huomioihin, joskin tässä yhteydessä on huomattava muuan rajoite, joka koskee erityisesti mainitun raportin opettaja-aineistoa. Kyseisessä tutkimuksessa suoritettiin suhteellisen mittava kysely, joka osoitettiin opettajalle sekä rehtorille. Mainittuun selvitykseen viitattaessa on huomattava, että opettaja-aineiston palautusprosentti oli suhteellisen pieni (48,3%), kun taas rehtoriaineiston palautusprosenttia voidaan pitää kohtuullisen hyvänä (72,2%).

15 2 KOULUTUSTARJONNAN SISÄLLÖLLINEN JAKAUTUMINEN Koulutuksen sisällöllistä jakautumista tarkastellaan seuraavassa tarjotun täydennyskoulutuksen määrän perusteella. Arvioinnissa on otettu huomioon seuraavat opetusalan täydennyskoulutusta tarjoavat eri tahot eli yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten (22 eri täydennyskoulutusyksikköä ja toimipistettä), yliopistojen tiedekuntien, ainelaitosten ja erillisyksiköiden (17), kesäyliopistojen (14), ammattikorkeakoulujen (9), ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten (5), Opetushallituksen, Opetusalan koulutuskeskuksen, opettajajärjestöjen (15), lääninhallitusten (5) sekä suurimpien kaupunkien (11) koulutustarjonta. Mainittujen tahojen ilmoitusten perusteella täydennyskoulutustarjonnan laskennalliseksi määräksi tässä selvityksessä muodostuu kaikkiaan kurssia tai koulutusohjelmaa aikavälillä Vaikka käsillä olevaa esitystä voidaan pitää aineistomäärältään kohtuullisen edustavana, selvitys ei ole kuitenkaan kokonaisesitys. Monet koulutusta järjestävät organisaatiot ovat jättäneet tietonsa ilmoittamatta kokonaan tai ovat ilmoittaneet ne siinä määrin puutteellisesti, ettei niiden pohjalta voida tehdä kovinkaan pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Tämän lisäksi on huomattava, että esimerkiksi selvitykseen mukaan otettujen kaupunkien osalta jouduttiin jo tietojen keruuvaiheessa tekemään käytännöllistä valintaa: nyt mukana on kokeilunomaisesti joitakin asukasluvultaan suuria tai keskisuuria kaupunkeja, joiden on tiedetty organisoineen opetusalan täydennyskoulutustoimintaa. Selvityksessä noudatetun aikavälin perusteena on se, että samaa ajanjaksoa on tarkasteltu myös opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen osallistumisen kannalta. Kyseinen Jakku-Sihvosen ja Rusasen raportoima selvitys on niin ikään osa OPEPRO-hanketta. Määrällisesti suurimmat koulutuksen tarjoajat ovat tässä selvityksessä Opetusalan koulutuskeskus (765 tarjottua kurssia tai koulutuskokonaisuutta) sekä yliopistojen täydennyskoulutusyksiköt (yhteensä 634). Myös ammattikorkeakoulut (591), kaupungit (580), Opetushallitus (468) sekä kesäyliopistot (393) ovat tarjonneet melko runsaasti opetta- 15

16 Täydennyskoulutuskeskukset Yliopistot Kesäyliopistot Ammattikorkeakoulut Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Opetushallitus Opetusalan koulutuskeskus Opettajajärjestöt Lääninhallitukset Kaupungit Kuvio 1. Eri koulutustahojen tarjoamien kurssien ja koulutusohjelmien määrä jille ja oppilaitosten johtajille tarkoitettua koulutusta. Luonteeltaan eri järjestäjien tarjonta poikkeaa toisistaan siten, että erityisesti täydennyskoulutusyksiköt ja ammattikorkeakoulut järjestävät runsaasti myös pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Jakku-Sihvonen ja Rusanen (1999, 48, 80) ovat raportissaan selvittäneet, kenen järjestämään täydennyskoulutukseen opettajat ja rehtorit ovat tutkimusajankohtana osallistuneet. Kaikkiaan 69,2% vastaajista sanoo osallistuneensa oman oppilaitoksen ylläpitäjän järjestämään koulutukseen. Ilmeisesti oman oppilaitoksen ylläpitäjä on voinut muodollisesti järjestää koulutuksen, vaikka käytännön koulutustehtävistä olisivatkin vastanneet esimerkiksi jonkin yliopiston ainelaitos tai täydennyskoulutusyksikkö. Lähes puolet (45,5%) vastanneista opettajista kertoo osallistuneensa yliopistojen tai niiden täydennyskoulutuskeskusten järjestämään koulutukseen ja 43,9% Opetushallituksen organisoimaan täydennyskoulutukseen. Sen sijaan rehtoreiden kohdalla järjestys on edellisestä poikkeava. Oman oppilaitoksen ylläpitäjä on myös heidän kohdallaan yleisin täydennyskoulutuksen järjestäjä (80,7%), mutta miltei yhtä usein ovat rehtoreita kouluttaneet myös Opetushallitus sekä lääninhallitukset. On kuitenkin huomattava, että kyseisessä selvityksessä koulutuksen järjestäjiä kartoittavan kysymyksen muoto, samoin kuin organisaatioiden luokittelukin, ovat hieman poikkeavia, joten tältä osin vertailujen tekeminen käsillä olevan raportin tuloksiin ei ole mielekästä. Tarkasteltavien kurssien ja koulutusohjelmien perusteella opettajille ja oppilaitosjohdolle suunnatussa täydennyskoulutuksessa tarjonta on suuntautunut erityisesti peruskoulussa ja lukiossa opetettavien oppiaineiden, kuten vieraiden kielten, matematiikan ja luonnontieteiden sekä taide- ja taitoaineiden opetukseen. Tällaisten kurssien osuus kaikesta 16

17 opetusalan täydennyskoulutuksesta on ollut noin 26 prosenttia. Niin ikään koululainsäädäntöön ja hallinnollisiin kysymyksiin sekä arviointiin liittyvää koulutusta on järjestetty runsaasti (n. 10 %). Tähän ryhmään kuuluvan koulutuksen tarjoajana on toiminut lähinnä Opetushallitus, mutta lainsäädännöllisten ja hallinnollisten kysymysten osalta myöskin lääninhallitukset. Myös tieto- ja informaatioteknologiaan liittyvää koulutusta on järjestetty runsaasti. Pedagogisemmin suuntautuneista kursseista on järjestetty runsaasti sekä joustaviin opetusjärjestelyihin liittyviä koulutustapahtumia että myös esi- ja alkuopetukseen sekä erityisopetukseen liittyviä kursseja. (ks. taulukko 1.) Taulukko 1. Opettajille suunnatun täydennyskoulutustarjonnan sisällöllinen jakautuminen Kurssien/koulutusohjelmien sisältö n % Vieraat kielet 405 9,8 Joustavat opetusjärjestelyt 349 8,4 Taide- ja taitoaineet 344 8,3 Matematiikka ja luonnontieteet 317 7,7 Tietotekniikka ja tietoliikennevalmiudet 300 7,3 Arviointi 238 5,8 Kulttuurien välinen kanssakäyminen 194 4,7 Koululait ja hallinnolliset kysymykset 193 4,7 Erityisopetus 188 4,5 Esi- ja alkuopetus 165 4,0 Viestintä- ja vuorovaikutus 153 3,7 Opetussuunnitelmien kehittäminen, opetuksen suunnittelu 127 3,1 Työyhteisön kehittäminen 112 2,7 Äidinkieli 106 2,6 Johtaminen 92 2,2 Työelämäyhteydet 77 1,9 Ammatilliset erikoistumisopinnot ja kasvatustieteen arvosanat 65 1,6 Yhteistyö eri sidosryhmien välillä (koti, muut oppilaitokset, koulu- ja muut viranomaiset) 59 1,4 Oppilashuolto 58 1,4 Yrittäjyys 48 1,2 Uskonto, etiikka, et, psykologia 46 1,1 Opinnäytetöiden ohjaaminen 28 0,7 Vaihtoehtopedagogiikat 22 0,5 Kouluympäristön suunnittelu 14 0,3 Muu koulutus ,5 Kaikki yht Edellä esitetystä taulukosta voidaan havaita, että koulutustarjonnan kärjessä ovat selvästi sellaiset kurssit ja opintokokonaisuudet, jotka sijoittuvat eduskunnan ja valtioneuvoston linjausten perusteella opetuksen 17

18 18 keskushallinnon määrittämiin painopistealueisiin.budjetin määrittämiin painopistealoihin. Sen sijaan taulukosta voidaan poimia myös sellaisia tendenssi- tai trendikoulutuksen alueita, joiden tarvetta on viime vuosina tuonut ilmi erityisesti koulutusta ympäröivä yritys- ja elinkeinoelämä. Tällaiset kurssit pyrkivät välittämään esimerkiksi kulttuurien välisessä kanssakäymisessä tarvittavia taitoja, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja, yrittäjyyttä sekä tietoa työelämäyhteyksien luomisesta ja ylläpidosta. Suomessa toteutettiin vuonna 1994 laaja-alainen opetussuunnitelmauudistus, joten on ymmärrettävää, että varsinkin tarkasteltavan ajanjakson alkupuolella opettajille ja oppilaitosjohdolle tarjottiin opetussuunnitelman kehittämiseen liittyvää koulutusta. Sen määrä on kuitenkin vähentynyt siirryttäessä seurantajakson loppupuolelle. Kun opetussuunnitelmakoulutus on tyyppiesimerkki laskevan suosion koulutuksesta, tuntuu työyhteisön kehittäminen olevan esimerkki koulutuksesta, jossa trendi on hienokseltaan nouseva. Mikäli tarkastelu ulotettaisiin aivan nykyhetkeen saakka, olisi ilmeistä että juuri työyhteisöjen hyvinvointiin ja henkiseen ilmapiiriin liittyvä koulutus sijoittuisi taulukon 1. mukaisessa vertailussa hieman toisin. Vaihtoehtopedagogiikat edustanevat tyypillisimmillään koulutuksen aluetta, joka on jollain tavalla trendeistä ja esimerkiksi kansantalouden tai opetushallinnon kehityksen tilasta riippumatonta. Suomalaisessa koulujärjestelmässä on aina ollut ja on edelleen opettajia, jotka hakevat koulutyöhönsä sisältöä ja virikkeitä vaihtoehtoisista kasvatusnäkemyksistä. Vaikka tällaisia opettajia on suhteellisen vähän, ovat he kiinnostuksessaan sitäkin intensiivisempiä. Näin ollen vaihtoehtopedagogiikkoja esitteleviä, niiden sisältöä, menetelmiä ja merkitystä pohtivia koulutustilaisuuksia tarvitaan jatkuvasti muutamia.

19 3 OSALLISTUJIEN MÄÄRÄ JA TARJOTTAVAN TÄYDENNYSKOULUTUKSEN LAAJUUS Opettajille suunnatun täydennyskoulutuksen tyypillinen piirre on pienimuotoisuus. Pienimuotoisuus tarkoittaa tässä kahta seikkaa: osallistujien lukumäärää ja toisaalta koulutuksen kestoa. Yli puolessa (62 %) järjestetyistä koulutustilaisuuksista osallistujamäärä on ollut korkeintaan 30 henkeä. Tavanomaisin täydennyskoulukseen osallistujien määrä on ollut henkeä. Myös korkeintaan 15 hengen koulutustilaisuuksia järjestetään yllättävän usein. Näyttäisi siltä, että harvaan asuttuna maana Suomi ei ole täydennyskoulutusta järjestävälle organisaatiolle toiveiden täyttymys, sillä vain 6 % seurantajakson aikana järjestetyistä tapahtumista on onnistunut kokoamaan toiselle sadalle kohoavan koulutettavien joukon. Alla oleva kuva 2. sopii hyvin niin täydennyskoulutuskeskusten, opettajajärjestöjen, kesäyliopistojen, yliopistojen eri laitosten, kaupunkien, Opetusalan koulutuskeskuksen, ammattikorkeakoulujen kuin ammatillisten aikuiskoulutuskeskustenkin tarjontaan. Sen sijaan erityisesti lääninhallitusten järjestämässä koulutuksessa ovat osallistujamäärät olleet tyypillisesti jonkin verran suurempia. Koulutukseen osallistuvien määrä on näissä tilaisuuksissa vaihdellut tavallisesti opiskelijan välillä. Opetushallituksen järjestämässä koulutuksessa osallistujamäärä on puolestaan vaihdellut tyypillisimmillään opiskelijan välillä. yli 200 osallistujaa 2 % osallistujaa 4 % alle 15 osallistujaa 23 % osallistujaa 12 % osallistujaa 39 % osallistujaa 20 % Kuvio 2. Osallistujien lukumäärä opettajille järjestetyssä täydennyskoulutuksessa 19

20 Yli 200 osallistujaa Kaupungit Lääninhallitukset Opettajajärjestöt Opetusalan koulutuskeskukset Opetushallitus Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Ammattikorkeakoulut Kesäyliopistot Yliopistot Täydennyskoulutuskeskukset osallistujaa osallistujaa osallistujaa osallistujaa alle 15 osallistujaa Kuvio 3. Osallistujien lukumäärä opettajille suunnattua täydennyskoulutusta tarjoavien koulutuksen järjestäjien mukaan eriteltynä 20

21 Kaikkiaan opettajille ja oppilaitosjohdolle suunnattu täydennyskoulutus näyttäisi osallistujamäärien osalta olevan siis suhteellisen pienimuotoista. Eri yhteyksissä esille tulleet pienimmät mahdolliset osallistujamäärät näyttävät asettuvan jonkin verran 20 osallistujan alapuolelle. Koulutusta näytetään kuitenkin järjestetyn yllättävän usein tätäkin pienemmille ryhmille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että täydennyskoulutusorganisaatiot eivät toimi pelkästään koulutusmarkkinoiden varassa, vaan ovat saaneet myös julkista tukea toimintaansa. Ilman tukea koulutusta ei näin pienillä osallistujamäärillä yksinkertaisesti voida järjestää, kun osallistumismaksuista kertyvä tuotto jää asiantuntijoiden palkkioista ja suunnittelukuluista koostuvia menoja pienemmäksi. Kääntöpuolena voidaan todeta, että toisaalta opettajat itse ovat pitkäkestoista täydennyskoulutusta koskevan selvityksen mukaan tyytyväisiä juuri osallistujamääriltään pieniin koulutusohjelmiin (Korkeakoski 1999, 74). Samoin koulutuksen järjestäjien kannalta osallistujamääriltään pienemmissä koulutustapahtumissa yksilöllinen kohtaaminen tulee aidommin mahdolliseksi. Tarkasteltaessa kursseja ja koulutustilaisuuksia, joissa osallistujamäärät menevät yli 100 voidaan vetää seuraava johtopäätös: vaikka Opetusalan koulutuskeskus ja yliopistojen täydennyskoulutusyksiköt tarjoavat määrällisesti eniten koulutusta, ne eivät kuitenkaan vastaa osallistujamäärältään suurimpien koulutustilaisuuksien järjestelyistä. Esimerkiksi opettajajärjestöjen järjestämän koulutuksen osalta huomiota kiinnittää juuri se, että niiden koulutukset ovat olleet myös osallistujamäärältään laajoja, yli 200 henkilön koulutustapahtumia. Toinen piirre on mainittujen tapahtumien kertaluonteisuus; ne järjestetään vain kertaalleen ja niiden kesto on yleensä korkeintaan kaksi päivää. Niin ikään joillekin Opetushallituksen järjestämille tilaisuuksille on ollut ominaista suuret osallistujamäärät. Kuten sanottu, edellisten lisäksi myös lääninhallituksella on runsaasti tilaisuuksia, joiden osallistujamäärät ovat kohonneet yli 100 hengen. Laajuudeltaan selvästi tyypillisin täydennyskoulutustapahtuma on ollut lyhytkestoinen parin päivän tilaisuus (kuvio 4). Koulutuksen laajuuden mukaan luokiteltuna noin 75 % kaikesta kurssitoiminnasta on ollut tämänkaltaista viikonloppukoulutusta. Loppuosa koulutuksesta koostuu lähinnä opintoviikoin määritetystä koulutuksesta siten, että koulutus on käsittänyt melko tasapuolisesti sekä yli että alle viiden opintoviikon koulutuskokonaisuuksia. On huomattava, että tässä selvityksessä tarkastellaan opettajille ja rehtoreille suunnattua täydennyskoulutusta (ks. liite 1), joten esimerkiksi avoin yliopisto erillisten arvosanojen tuottajana jää tämän määritelmän ulkopuolelle. Kuitenkin esimerkiksi kesäyliopistojen tarjonnassa on ollut joitakin yksittäisiä yliopistollisia arvosanaopintoja, joita koulutuksen tarjoajat ovat suunnanneet opetus- 21

22 alalle. Näin siis ratkaisu sen suhteen, käsitelläänkö arvosanaopintoja opetusalan täydennyskoulutuksena, riippuu yksinomaan vastaajan suorittamasta saatekirjeen tulkinnasta. Hämäläinen ja Mikkola (1992, 27, 35) ovat joitakin vuosia sitten todenneet opetusalan täydennyskoulutuksessa vallitsevan voimakkaan lyhytkurssiperinteen ja esittäneet toiveita pyrkimyksestä pitkäkestoiseen koulutukseen yksittäisten koulutuspäivien sijasta. Tämän selvityksen, samoin kuin Jakku-Sihvosen ja Rusasen (1999) tekemän selvityksen valossa painotus näyttäisi kuitenkin edelleen olevan selkeästi perinteisessä lyhytkestoisessa koulutuksessa. Jakku-Sihvonen ja Rusanen tuovat raportissaan (mts. 70, 100) esille, kuinka lyhytkurssit ovat ylivoimaisesti toivotuin opetusalan täydennyskoulutuksen muoto. Osaltaan lyhytkestoisen koulutuksen suurta määrää selittää myös se, ettei sellaisten keskeisten täydennyskoulutustahojen kuten Opetushallituksen, Opetusalan koulutuskeskuksen, kaupunkien, ammatillisten aikuiskoulutuskeskusten, lääninhallitusten eikä myöskään opettajajärjestöjen toimesta juurikaan organisoida pidempiä koulutuskokonaisuuksia. Opintoviikoissa laskettavan koulutuksen suhteen yhtä lailla kesäyliopistot, yliopistojen ainelaitokset kuin ammattikorkeakoulutkin tarjoavat jonkin verran pitkäkestoista koulutusta, mutta pääosin pitkäkestoisen koulutuksen markkinat ovat eri täydennyskoulutusyksiköiden hallussa (ks. kuvio 4). Tätä selittänee suurelta osin täydennyskoulutusyksiköiden juuri tähän toimintaan suuntaamat henkilöresurssit sekä yksiköiden luontainen, välitön yliopistoyhteys. Ne toimivat erillisyksik- yli 5 ov:n täydennyskoulutus 10 % 1 5 ov:n täydennyskoulutus 12 % yli 5 päivän lyhytkurssit 3 % 1 5 päivän lyhytkurssit 75 % Kuvio 4. Opettajille tarjotun täydennyskoulutuksen laajuus 22

23 köinä yliopistojen sisällä ja niillä on vakiintunut yhteistyöverkosto oman yliopistonsa eri ainelaitoksiin. Näin ollen niiden mahdollisuudet esimerkiksi yliopistollisten sivuaineopintojen järjestämiseen ovat useassa suhteessa paremmat kuin jollakin kaupungilla tai vaikkapa ammattikorkeakoululla (vrt. myös Anon. 1996). Kyse on myös työnjaosta yliopistojen sisällä. Yliopistojen ainelaitokset toki voisivat tarjota täydennyskoulutuksen markkinoille samoja opintokokonaisuuksia, joita ne järjestävät osana varsinaista yliopistoopetusta, mutta niiltä yksinkertaisesti puuttuvat täydennyskoulutuksen organisoinnin tarvittavat henkilö-, tila- ja aikaresurssit. Täydennyskoulutus vaatii myös tietyn oman osaamisensa, oman koulutusfilosofiansa, Yli 5 ov:n täydennyskoulutus Kaupungit Läänit Opettajajärjestöt Opetushallitus Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Ammattikorkeakoulut Kesäyliopistot Yliopistot Täydennyskoulutuskeskukset 1 5 ov:n täydennyskoulutus Yli 5 päivän lyhytkurssit 1 5 päivän lyhytkurssit Kuvio 5. Opettajille tarjotun täydennyskoulutuksen laajuus koulutuksen tarjoajien mukaan eriteltynä 23

24 24 eikä sillä saralla välttämättä menestytä pelkällä substanssiosaamisella. Tosin täydennyskoulutusyksiköiden lisäksi myös muut yliopistojen laitokset, esimerkiksi opettajankoulutuslaitokset ja kielikeskukset näyttävät enenevässä määrin järjestävän myös yleisille markkinoille suunnattua täydennyskoulutusta ja siten tietoisesti laajentavan myös omaa täydennyskouluttajan osaamistaan. Kaupungit ja Opetushallitus ovat tyypillisimpiä lyhytkurssien järjestäjiä. Jonkin verran vähemmän 1 5 koulutuspäivän täydennyskoulutusta ovat järjestäneet myös ammattikorkeakoulut sekä kesäyliopistot. Ohessa esitetyn kuvion osoittamaa tilannetta on kuitenkin varottava pitämästä täydennyskoulutuksen kokonaisvolyymia kuvaavana tarkasteluna, koska kurssien ja koulutusohjelmien lukumäärät eivät sinällään tarjoa todellista kuvaa koko täydennyskoulutustarjonnan ja esimerkiksi kaikkien järjestettyjen täydennyskoulutuspäivien määrästä. Yliopistojen täydennyskoulutusyksiköiden rooli on merkittävä, mutta niiden toiminta on jo nyt keskittynyt ja se on edelleenkin siirtymässä kohden pitkäkestoista täydennyskoulutusta. Vaikka täydennyskoulutusyksiköiden toteuttamien pitkäkestoisten koulutusten lukumäärä on suhteellisen pieni, on syytä huomata, että kuhunkin yksittäiseen, usean opintoviikon täydennyskoulutusohjelmaan sisältyy useampia 1 3 lähikoulutuspäivän tapahtumia. Nämä lähikoulutuspäivät eivät luonnollisestikaan näy kuvion 5 mukaisessa graafisessa tarkastelussa.

25 4 ERI KOULUTTAJATAHOJEN KOULUTUS- TARJONNAN LUONNEHDINTA 4.1 Täydennyskoulutuskeskusten koulutustarjonta Case 1. Digitaaliset oppimisympäristöt opettajan tietotekniikka 15 ov. Opintokokonaisuus vastaa Tampereen yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan vaatimusten mukaisia opettajankoulutuksen sivuaineopintoja (erikoistumisopinnot). Opintojakso 1. Tietotekniikan laitteet ja ohjelmistot ja niihin tukeutuvat opetus- ja opiskelutavat, 6 ov; tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, esitysgrafiikka, kuvankäsittely, videokuvan editointi, Internet, mikrotukihenkilö koulussa. Opintojakso 2. Vuorovaikutteiset mediaoppimisympäristöt, 6 ov; syventävä perehtyminen vuorovaikutteisten multimediaoppimisympäristöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin; multimediatyökalujen käytön opetteleminen, Macromedia Director 6, äänen, kuvan ja videon editointi sekä 3D-työkaluohjelmat. Opintojakso 3. Vuorovaikutteisen oman mediaoppimateriaaliprojektin toteuttaminen, 3 ov; oman projektin suunnittelu, toteutus ja arviointi; osallistuminen alan kotimaiseen tai ulkomaiseen konferenssiin tai esittelymatkoihin. (Otteita koulutusesitteestä) Täydennyskoulutuskeskusten tarjonta oli tässä tarkastelussa lukumäärältään toiseksi suurinta tarjonnan ollessa ajanjaksolla kaikkiaan 634 kurssia tai koulutusohjelmaa. Kaikesta täydennyskoulutusyksiköiden tarjoamasta koulutuksesta peruuntui seurantavälillä noin 21 %. Täydennyskoulutuskeskusten koulutustarjonta kattaa melko tasaisesti sekä lyhyitä alle viiden päivän kursseja että myös pidempikestoisia useampien opintoviikkojen koulutuskokonaisuuksia. Järjestetystä koulutuksesta yli puolet (kaikkiaan 337 koulutuskokonaisuutta) on määritelty opintoviikoissa, mistä määrästä 172 on ollut vähintään 6 opintoviikon laajuisia koulutuskokonaisuuksia. Muihin koulutuksen järjestäjiin verrattuna juuri pitkäkestoiset koulutusohjelmat näyttävät profiloivan täydennyskoulutuskeskusten koulutustarjontaa. 25

26 Taulukko 2. Täydennyskoulutusyksiköiden koulutustarjonnan sisällöllinen jakautuminen Kurssien/koulutusohjelmien sisältö n % Tietotekniikka ja tietoliikennevalmiudet 75 11,8 Taide- ja taitoaineet 69 10,9 Matematiikka ja luonnontieteet 65 10,3 Joustavat opetusjärjestelyt 63 9,9 Vieraat kielet 56 8,8 Esi- ja alkuopetus 56 8,8 Kulttuurien välinen kanssakäyminen 38 6,0 Ammatilliset erikoistumisopinnot ja kasvatustieteen arvosanat 30 4,7 Erityisopetus 27 4,3 Viestintä- ja vuorovaikutus 21 3,3 Työyhteisön kehittäminen 18 2,8 Muu koulutus ,3 Kaikki yht Sisällöllisesti täydennyskoulutuksen kurssitarjonta on painottunut informaatio- ja tietotekniikkaan, taide- ja taitoaineisiin, joustaviin opetusjärjestelyihin sekä matemaattis-luonnontieteellisiin aineisiin. Täydennyskoulutustarjonnan voimakasta painottumista myös taito- ja taideaineisiin selittää osaltaan Taideteollisen korkeakoulun sekä Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuksen sisältyminen lukuihin. Kaikkiaan täydennyskoulutuskeskusten toiminnan suuntautumisessa onkin syytä muistaa niitä ylläpitävien yliopistojen keskinäiset erot (ks. Anon. 1996, 5). Voidaan erottaa esimerkiksi taideyliopistojen, erikoistuneiden yliopistojen (kauppakorkeakoulut, teknilliset korkeakoulut) sekä pienten ja suurten monialaisten yliopistojen koulutustarjonta. Siten yliopistojen täydennyskoulutus suuntautuu selkeästi yliopiston omien painopistealueiden mukaisesti (vrt. myös Hämäläinen 1993, 16 18). 26

27 4.2 Yliopiston tiedekuntien, ainelaitosten, normaalikoulujen ja erillisyksiköiden täydennyskoulutustarjonta Case 2. Teaching in English, 5 c.u. The aim of the programme is to provide the teacher an opportunity to develop his/her expertise, skills and abilities to teach in English to an optimum level. The programme comprises four modules of contact study with self-study and experimentation. Module 1: Pedagogical Aspects of Integrated Language and Content Teaching (2 c.u.), Module 2: English Grammar and Writing Skills (1 c.u.), Module 3: Pronunciation and intonation (1 c.u.), Module 4: Teaching in English Implementation of Actual Lessons in English (1 c.u.) In addition to the above mentioned modules a placement test to assess the participant s levels of English will take place at the Language Centre. (Otteita koulutusesitteestä) Myös yliopistojen tiedekunnat, eräät ainelaitokset, normaalikoulut ja erillisyksiköt antoivat oman selvityksensä opettajille suunnatusta täydennyskoulutuksesta. Todettakoon, että tämänkaltaista asiaintilaa on täydennyskoulutuksen osalta pidetty myös ongelmallisena: Kun täydennyskoulutuskeskusten rinnalla myös esimerkiksi tiedekunnat ja ainelaitokset ovat järjestämässä omaa täydennyskoulutustaan, on epäilty, että yliopistojen täydennyskoulutusta ei kyetä hahmottamaan kokonaisuutena, jossa myös täydennyskoulutuskeskusten ulkopuolinen koulutus otettaisiin huomioon. Esimerkiksi täydennyskoulutuskeskusten ja ainelaitosten hinnoitteluperusteet saattavat tällöin poiketa huomattavasti toisistaan. (Anon. 1996, 9, 38.) Eri ainelaitosten täydennyskoulutustarjonta näyttäisi olevan kuitenkin lisääntymään päin, eikä täydennyskoulutuskeskuksilla näyttäisi edes yliopistolaitoksen sisällä olevan jatkossakaan minkäänlaista monopoliasemaa esimerkiksi opettajien täydennyskoulutuksen suhteen. Tässä raportissa on mukana neljän eri kasvatustieteiden tiedekunnan, kahden opettajankoulutuslaitoksen, kolmen normaalikoulun, viiden ainelaitoksen sekä kolmen erillislaitoksen (kaksi kielikeskusta, mediakasvatuskeskus) toimittamat tiedot järjestämästään koulutuksesta. Näiden yliopistojen eri laitosten järjestämä koulutus on vaihdellut luonteeltaan muun muassa sen suhteen, onko koulutus tarkoitettu lähinnä yksikön omalle henkilökunnalle, onko kyse ollut yleisemminkin markkinoidusta koulutuksesta, vaiko jollekin organisaatiolle tai toimeksiantajaryhmälle järjestetystä tilauskoulutuksesta. Esimerkiksi toinen kielikeskuksista on toteuttanut seurantajaksolla runsaasti ammattikorkeakoulujen opetushenkilökunnalle järjestettyä koulutusta, mikä voidaan luokitella tilaus- 27

28 koulutukseksi. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstölle suunnattua koulutusta voidaan samalla pitää esimerkkinä trendikoulutuksesta, johon myös aiemmin viitattiin. Tässä nimenomaisessa tapauksessa koulutustarve liittyy yhtäältä suomalaisen korkeakoulujärjestelmän uudelleen rakentumiseen kuluneella vuosikymmenellä mutta ehkä vieläkin välittömämmin ammattikorkeakoulukokeiluun osallistuvien yksiköiden vakinaistamispyrkimyksiin. Vastaavasti esimerkiksi normaalikoulut ovat järjestäneet koulutusta lähinnä oman lehtorikunnan tarpeita ajatellen. Niin ikään Oulun ja Helsingin yliopistojen opettajankoulutuslaitosten yhteydessä on panostettu selkeästi myös opettajien täydennyskoulutukseen, ja niinpä niiden vuosittaisen kurssitarjonnan määrä onkin ollut seurantajaksolla kohtuullisen korkea. Yliopiston laitosten tarjoama koulutus on käsittänyt lyhytkestoisten kurssien lisäksi myös runsaasti opintoviikoissa määriteltyä täydennyskoulutusta. Tarjotusta täydennyskoulutuksesta on peruuntunut noin neljännes. Osallistujien lukumäärä on ollut koulutustilaisuutta kohden n osallistujaa. Taulukko 3. Yliopiston tiedekuntien, ainelaitosten, normaalikoulujen ja erillisyksiköiden täydennyskoulutustarjonta Kurssien/koulutusohjelmien sisältö n % Vieraat kielet 51 20,0 Taide- ja taitoaineet 33 12,9 Matematiikka ja luonnontieteet 26 10,2 Esi- ja alkuopetus 19 7,5 Joustavat opetusjärjestelyt 16 6,3 Kulttuurien välinen kanssakäyminen 15 5,9 Ammatilliset erikoistumisopinnot ja kasvatustieteen 14 5,5 Äidinkieli 13 5,1 Erityisopetus 11 4,3 Tietotekniikka ja tietoliikennevalmiudet 6 2,4 Vaihtoehtopedagogiikat 6 2,4 Muu koulutus 45 17,5 Kaikki yht Yliopistojen eri laitosten koulutustarjonta on painottunut vieraiden kielten, taide- ja taitoaineiden sekä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetukseen. Vieraiden kielten ja kulttuurien välisen kanssakäymisen painottumista yliopistojen täydennyskoulutuksessa selittää osittain kahden kielikeskuksen koulutustarjonnan sisältyminen laskelmiin. Vastaavasti opettajankoulutuslaitosten ja normaalikoulujen koulutustarjonta näyttäisi ainakin osittain selittävän esi- ja alkuopetuksen sekä vaihtoehtopedagogisen koulutuksen osuutta yliopistojen koulutustarjonnassa. 28

29 4.3 Kesäyliopistojen täydennyskoulutustarjonta Case 3. Musiikkikasvatuksen virikekurssi I (ORFF) Kohderyhmä: Varhaiskasvattajat, opettajat sekä kaikki kiinnostuneet sopii hyvin ensikertalaiselle. Kurssilla lähestytään musikaalisuutta laajempana kokonaisuutena ja huomioidaan eri musiikkityylien ja soittimien tuomat mahdollisuudet orff-pohjaisessa musiikkikasvatuksessa. Aihekokonaisuuksia mm.: orff-metodin perusteet ja sovelluksia, lyömäsoitintekniikka, eri soittimien käyttö musiikkikasvatustyössä, rytmiset ja liikunnalliset elementit musiikin opetuksessa, aktiivinen musiikin kuuntelu. (Otteita koulutusesitteestä) Selvitykseen osallistuneet 14 kesäyliopistoa tarjosivat kaikkiaan 393 kurssia ajanjaksolla Kursseja on yleensä markkinoitu laaja-alaisemmin kasvatusalalle, ei pelkästään opettajille. Painopiste on selvästi ollut lyhyissä kursseissa, sillä kurssitarjonnasta kaikkiaan 82,2 % (323 kurssia) voidaan luokitella alle 5 päivän kursseihin. Toisaalta kesäyliopistot tarjosivat myös kaikkiaan 63 opintoviikoissa määritettyä koulutuskokonaisuutta (16 % kaikesta tarjonnasta), joista 28 oli pitkäkestoisempia, vähintään 6 opintoviikon laajuisia koulutusohjelmia. Joissakin tapauksissa myös kesäyliopistojen kautta opiskelijat ovat voineet suorittaa yliopistollisia sivuaineopintoja esimerkiksi erityispedagogiikasta, yleisestä teologiasta, taidehistoriasta sekä esi- ja alkuopetuksesta. Kesäyliopistojen koulutustehtävää pohdittaessa on hyvä muistaa, että kesäyliopistot ovat usein niitä perinteisiä yliopistotasoisen (arvosanaopetuksen) tarjoajia ja nimensä mukaisesti niiden toiminnan painopiste olikin aiemmin juuri kesäajassa. Viimeisten parin vuosikymmenen aikana yliopistot ja korkeakoulut ovat kuitenkin eri tavoin monipuolistaneet ja kehittäneet toimintaansa ja näin ollen joutuneet myös pohtimaan rooliaan koulutuspalveluiden tuottajina. Niinpä jokaisen suomalaisen yliopiston oheen on syntynyt täydennyskoulutuskeskus, jonka alaisuudessa usein harjoitetaan myös avoimen yliopiston toimintaa. Tätä kautta kesäyliopistot ovat menettäneet erityisasemaansa varsinkin arvosanaopetuksen tarjoajina, mutta toisaalta kehitys on pakottanut niitä myös kokeilun kautta profiloimaan toimintaansa. Tämä koulutuksellisten markkinoiden pakkokokeilu lienee myös osaselitys sille, että kesäyliopistojen kurssitarjonnasta on peruuntunut seurantajakson aikana miltei neljännes (kaikkiaan n. 23 %). Sisällöltään kesäyliopistojen koulutustarjonta on keskittynyt erityisesti taide- ja taitoaineisiin, vieraisiin kieliin sekä viestintään ja vuoro- 29

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa!

KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College Welcome - Tervetuloa! KUOPION KANSALAISOPISTO Kuopio Community College 2012-2013 Welcome - Tervetuloa! CONTENTS: Education system and adult education in Finland Kuopio Community College I I I I I I I I basic information main

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland:

Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project. Koulutuksen järjestäjät oppilaitoksineen. Oppilaitokset Suomessa: Partners in Finland: Perustietoa hankkeesta / Basic facts about the project Kam oon China- verkostoon kuuluu kaksitoista (12) koulutuksen järjestäjää eri puolilta Suomea. Verkosto on perustettu 1998 alkaen. Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 1 15 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO

TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 0 05 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO

MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO MUSIIKKIALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 5 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Grundtvig-workshopit Hakuneuvonta järjestäjille Katariina Vinblad, CIMO

Grundtvig-workshopit Hakuneuvonta järjestäjille Katariina Vinblad, CIMO Grundtvig-workshopit 2012 Hakuneuvonta järjestäjille 25.1.2012 Katariina Vinblad, CIMO Grundtvig-ohjelmassa erityistavoitteena vastata Euroopan väestön ikääntymisestä aiheutuvaan koulutushaasteeseen kehittää

Lisätiedot

Vaikuttavuus ja arviointi

Vaikuttavuus ja arviointi Vaikuttavuus ja arviointi KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa II Impact: Effect that the activities and results have on people, practices, organisations and systems Sustainability: Capacity

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA

KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Ammatillisen koulutuksen koulutushanke 2008 2010 Helsingissä KESTÄVÄ KEHITYS AMMATILLISISSA OPPILAITOKSISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää ammatillisille oppilaitoksille ja koulutuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO

Sastamalan koulutuskuntayhtymä KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä Koul KÄSI- TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Kuvi Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina - Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto

osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (aik. yhteiset opinnot) uusi muoto Tiedotustilaisuus koulutuksen järjestäjille Susanna Tauriainen Tiedotustilaisuus 15.9.2008 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA

KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA KOTIMAISTEN KIELTEN KIELIKYLPYOPETUS JA VIERASKIELINEN OPETUS KUNTATASON TARKASTELUSSA Elisa Miettinen elisa.a.miettinen@jyu.fi Kielikoulutuspolitiikan verkosto Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista

Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO. Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Koul Sastamalan koulutuskuntayhtymä LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kuv Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen oppimistulosten

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO

Erasmus Charter for Higher Education Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO Erasmus Charter for Higher Education 2014-2020 Hakukierros kevät 2013 Anne Siltala, CIMO 2/2009 Mikä on Erasmus-peruskirja? Erasmus-peruskirja (Erasmus Charter for Higher Education, ECHE) säilyy korkeakoulun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä ELINTARVIKEALAN PERUSTUTKINTO Yhteenveto ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja niiden toteuttamistavoista lukuvuosina 4 Johdanto Ammatillisen peruskoulutuksen kansallinen

Lisätiedot

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014

MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 MITÄ KUULUU OPETTAJALLE - Opettajat Suomessa 2014 Opetushallitus 10.11.2014, Helsinki Opetusneuvos Armi Mikkola Uusia opettajatietoja käytettävissä: OECD:n Teaching and Learning International Survey TALIS

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin

1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Opetusneuvos Armi Mikkola Opetusministeriö/ yliopistoyksikkö VOKKE-projektin seminaari Helsinki, 7.9.2004 1. Tutkintojen uudistuksen ensimmäinen vaihe takana päin Tutkintojen uudistustyö käynnistyi kasvatusalalla

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET 2 OV OPETUSHALLITUS Moniste 2/2004 Opetushallitus Kansi: Studio Viiva Oy Taitto: Layout Studio Oy/Marke Eteläaho ISBN 952-13-2017-6 (nid.) ISBN 952-13-2018-4

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Yleiset ohjeet ja raportointi OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yleiset ohjeet ja raportointi Tiedotustilaisuus 10.11.2014 Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen perusta Valtionavustuslaki

Lisätiedot

Internatboende i Fokus

Internatboende i Fokus Internatboende i Fokus Michael Mäkelä Säkerhet i våra skolor och internat 8.6.2016, Tammerfors 1 Säkerhet i läroanstalter: Ett tema som har diskuterats en hel del på olika nivåer under de senaste åren,

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4. Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä

Lisätiedot

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland

Overview on Finnish Rural network and its objectives. Rural Network Unit, Finland Overview on Finnish Rural network and its objectives Rural Network Unit, Finland Sivu 1 26.5.2009 Rural Network in Finland consist of all actors under - the Rural Development Programme for Mainland of

Lisätiedot

Perustietoa hankkeesta

Perustietoa hankkeesta Perustietoa hankkeesta Kiina-verkosto on perustettu 1990 luvulla. Kam oon China verkoston nimellä toiminta on jatkunut vuodesta 2007 alkaen. Hankkeen hallinnoija: Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.8.2012

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä

Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Ajatuksia opetustoimen henkilöstön osaamisien kehittämisestä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus 15.3.2016 Osaava-hankkeiden sidosryhmäpäivä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen tavoite 2025

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 19.11.2008 Marja Hollo ja Hanna Ketonen Osaamisen ja sivistyksen asialla KÄSI- JA TAIDETEOLLISUUSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi

Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Tieto- ja viestintätekniikkaa opetustyön tueksi Opettajat arvioinnin ja koulu-koti-yhteistyön toteuttajina Heidi Krzywacki, Tiina Korhonen, Laura Koistinen, Jari Lavonen 19.8.2011 1 Tutkimus- ja kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Java- RekryKoulutus. Module Descriptions

Java- RekryKoulutus. Module Descriptions Java- RekryKoulutus Module Descriptions Mikä on RekryKoulutus? Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3121 E-BOOKS SUPPORTING TEACHING: HIGHER EDUCATION TEAC- HER SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt

Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisessa peruskoulutuksessa osa opiskelijan arviointia. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua, toteuttamista ja arviointia säätelevät laki ja

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA

KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Yleissivistävän opetuksen koulutushanke 2008 2010 Turussa KESTÄVÄ KEHITYS KOULUISSA Tavoitteet Koulutushankkeen tavoitteena on edistää kouluille ja oppilaitoksille asetettujen kestävän kehityksen tavoitteiden

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Mirja Saari Humanistinen tiedekunta

Mirja Saari Humanistinen tiedekunta Haasteet opettajien täydennyskoulutukselle Mirja Saari 7.3.2005 Humanistinen tiedekunta Opettajankoulutuksen strategia 2003 2006 Yliopiston koulutusvastuu alkaa opiskelijoiden rekrytoinnista ja jatkuu

Lisätiedot

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuuksia

Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuuksia Lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyö Yhteistyön mahdollisuuksia 12.4.2013 1 Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 1999 2004: Toisen asteen koulutuksessa järjestäjiä kannustetaan kaikki

Lisätiedot

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä

Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen. Helsinki Opetusneuvos Tiina Tähkä Tilannekatsaus lukiokoulutuksen uudistumiseen Helsinki 28.4.2014 Opetusneuvos Tiina Tähkä Lukiokoulutuksen tarkoitus Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA

Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Osaamisryhmän käsitys nykytilanteesta JA SIITÄ MITÄ TAVOITELLAAN OSAAMISEN NÄKÖKULMASTA Koulutusta antavat yksiköt LitM-koulutus: Jyväskylän yliopisto, Liikuntakasvatuksen laitos: yksi vapaasti valittava

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi

SAK ry Hallituksen suositus 1(6) koulutusohjesäännöksi SAK ry Hallituksen suositus 1(6) HENKILÖSTÖN KOULUTUKSEN KORVAUKSET JA TUKIMUODOT Sisällys Sivu 1. Ammatillinen henkilöstökoulutus.. 2 1.1 Perehdyttämiskoulutus. 2 1.2 Täydennys- ja uudelleenkoulutus.

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008

Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa. Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Englanninkielisten tutkintojen tarjonta suomalaisissa korkeakouluissa Korkeakoulu ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen 2008 Irma Garam, Hanna Boman CIMO CIMO tiedon tuottajana Kerätä,

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa

Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Liite 1 1 (10) Koulutusvastuun sisäinen jakautuminen Tampereen yliopistossa Alla olevissa taulukoissa kuvataan koulutusvastuun jakautuminen Tampereen yliopistossa koulutusaloittain ja nimikkeittäin tiedekunnille

Lisätiedot