Ammattilaisrinki Valmentajan opas. Julkaisija: Ami-säätiö, Amiedu/Taloks-Talotekniikan verkostolla tulosta -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattilaisrinki Valmentajan opas. Julkaisija: Ami-säätiö, Amiedu/Taloks-Talotekniikan verkostolla tulosta -hanke"

Transkriptio

1

2

3 Ammattilaisrinki Valmentajan opas Julkaisija: Ami-säätiö, Amiedu/Taloks-Talotekniikan verkostolla tulosta -hanke Kirjoittaja: Tiina Lehtosaari, Amiedu Muut tekijät: Minna Karvinen, Savon ammatti- ja aikuisopisto Tatu Käpymäki, Amiedu Kalervo Luodetlahti, Porin Aikuiskoulutuskeskus Graafinen suunnittelu ja taitto: Aleksei Dernjatin, Rahoitus: Opetushallitus ja Taloks-Talotekniikan verkostolla tulosta -hankkeen oppilaitokset Painopaikka: Painohäme Oy, Ylöjärvi ISBN (nid.) ISBN (PDF)

4 Hyvä osaamisen kehittäjä, Tämä opas on tarkoitettu Sinulle selventämään niitä toimenpiteitä, joita tarvitset ohjatessasi Ammattilaisrinkiä. Vaikka tämä opas on nimensä mukaisesti tarkoitettu lähinnä valmentajalle, toimii se myös hyvänä evästyksenä ja työkaluna Ammattilaisringin muille toimijoille, kuten esimerkiksi kouluttajalle, työpaikkaohjaajalle tai Ammattilaisringin toimijajäsenille. Kuva: Stig Kotkamaa Lukijalle Ammattilaisrinki toimintatapana antaa perusvalmiuksia toimia oman alan muuttuvissa ja vaativissa tehtävissä. Ammattilaisrinki on yrityksen työntekijöistä tai opiskelijoista koostuva osaamistaan kehittävien ammattilaisten ryhmä, jonka tavoitteena on yhdessä oppiminen, osaamisen jakaminen ja verkostoituminen. Ammattilaisrinki-toimintatapaa voidaan käyttää myös uuden työntekijän perehdyttämiseen. Valmennuksen tavoitteena on ohjata ringin jäseniä ja toimijoita kehittämään omaa osaamistaan, jotta he pärjäisivät työssään paremmin ja pidempään. Ammattilaisrinki-työskentelymalli sopii myös osaksi yrityksen osaamisen kehittämistä. Kun henkilöstön osaaminen paranee, yrityksen toiminnan tuottavuus kasvaa. Ammattilaisrinkitoimintaa voidaan hyödyntää hiljaisen tiedon siirtämisessä työryhmissä, henkilöstökoulutuksissa, projekteissa tai tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Valmentajan opas tukee myös ohjaajan toimintaa työssä oppimisjaksolla. Toivottavasti tästä oppaasta on Sinulle iloa ja hyötyä! Tiina Lehtosaari Hiljaisella tiedolla tarkoitetaan hyvin henkilökohtaista tietoa, jota on vaikea jakaa. Se voi sisältää esimerkiksi jonkin taidon, kuten miten määrätty työkone haluaa tulla säädetyksi. Sitä ei voi helposti selostaa tekstinä ja kädestä pitäen opettaminenkin on vaikeaa. Hiljainen tieto on kokemuksen ja kehon tietoa. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 5

5 Sisällys LUKIJALLE 5 JOHDANTO 8 1. AMMATTILAISRINKI OSANA ORGANISAATION OSAAMISEN JOHTAMISTA OHJEITA AMMATTILAISRINGIN VALMENTAJALLE Ammattilaisringin toimijajäsenet sekä heidän roolinsa ja tehtävänsä Ennen Ammattilaisrinkiä Ammattilaisringin prosessikaavio Miten Ammattilaisringissä opitaan parhaiten? Ohjausmalli tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ERI OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT AMMATTILAISRINGISSÄ Mitä koulutuksen järjestäjältä edellytetään Ammattilaisrinki-toiminnan toteuttamisessa? Mitä työnantajalta tarvitaan Ammattilaisrinki-toiminnan toteuttamisessa? Mitä työntekijältä tai tutkinnon suorittajalta tarvitaan Ammattilaisrinki-toiminnan toteuttamisessa? 25 6 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

6 Sisällys 4. TYÖPAIKKAOHJAUS AMMATTILAISRINGISSÄ AMMATTILAISRINKI TUKEMASSA KAIKISSA HENKILÖKOHTAISTAMISEN ERI VAIHEISSA Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta ERI OPPILAITOSTEN PILOTOINTIEN TULOKSET Ammattilaisrinki Amiedussa Ammattilaisrinki Savon ammatti- ja aikuisopistossa LIITTEET Liite 1. Esittelymateriaali valmentajalle 42 Liite 2. Tiedotustilaisuuden ohjelmarunko 53 Liite 3. Ammattilaisringin toimintasuunnitelma 54 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 7

7 Johdanto Mitä Ammattilaisrinki-työskentely on? Ammattilaisrinki on yrityksessä toimivien osaajien ryhmä, joka jakaa jäsenilleen tietämystä ja tukee jäseniään pyrkimyksissä ammattitaidon kartuttamiseen. Idean pohjana on käytetty vanhaa opintopiirimallia, josta on saatu hyviä tuloksia eri oppilaitoksissa. Ammattilaisringin tavoitteena on tehdä oppimisprosessi työelämälähtöiseksi ja poistaa oppimisen esteitä ja vaikeuksia. Pidemmällä aikavälillä yhteisön tuki vähentää työntekijän muutosvastarintaa ja antaa valmiudet tiedon siirtoon ja itsensä kehittämiseen. Ammattilaisringissä tapahtuva oppiminen mahdollistaa: yksilöllisen, mutta samalla tuetun oppimisen oppimista tukevan tiedon siirron hiljaisen tiedon ja osaamisen siirtymisen tarvitun ja halutun asian oppimisen oppimisvaikeuksien tukemisen Oppimistilanteissa Ammattilaisringin jäsenet tukevat toinen toisiaan, jolloin oppimisprosessi koetaan myönteiseksi. Ringin jäseneltä on helpompi kysyä kuin esimieheltä tai ison ryhmän edessä. Opiskelija oppii asioita syvemmin, reflektoi oppimiaan asioita vertaistensa ja itsensä kanssa ja hyötyy vertaisopiskelijoiden tuesta. Ammattilaisrinkiin voidaan ottaa mukaan myös työyhteisön uudet ammattitaitoiset työntekijät oppimaan organisaation toimintatapoja ja kulttuuria sekä päivittämään omaa ammattitaitoaan. Ammattilaisringin avulla jäsenet saavat heti käyttöönsä osaajien verkon, minkä lisäksi jokainen oppii myös verkostoitumisen arvon. Verkoston avulla saadaan talteen paljon hiljaista tietoa, joka muuten usein katoaa alalta ennen pitkää. Ammattilaisrinkiin otetaan tasavertaisina mukaan kaikki työyhteisön jäsenet kokemuksesta tai koulutustasosta riippumatta. Kolmekymmentä vuotta työssään ollut alan ammattilainen tietää paljon sellaista, mitä vastavalmistunut koulutettu työntekijä ei tiedä, mutta toisaalta uudella tulokkaalla voi olla runsaasti tuoretta tietotaitoa alan viimeisimmistä sovelluksista. Työkohteissa on usein käytettävissä alan viimeisimpiä laitteita ja koneita, joita kaikilla koulutuksen järjestäjillä ei ole käytettävissään. Paikan päällä työkohteissa on usein myös tuorein työelämän vaatima kompetenssi erilaisissa työtehtävissä tarvittavista tiedoista ja taidoista. Vertaistuutorointi ja mentorointi tekee opetuksen työelämälähtöiseksi sekä palvelee yrityksen tarpeita. Lisäksi kaikilla koulutuksen järjestäjällä ei aina ole mahdollisuutta järjestää työelämän olosuhteita vastaavia opetustiloja. 8 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

8 Ammattilaisringissä oppiminen voidaan toteuttaa yrityksen tiloissa ja siten myös hyödyntää yrityksen ajanmukaisia koneita ja laitteita. Tietotulva on eräs nykyajan vitsauksista. Uutta tietoa syntyy jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla. Alansa osaavan ammattilaisenkaan on vaikea yksin hallita kaikkia toimenkuvaansa tai tehtäväänsä kuuluvia asioita. Tästä syystä verkostoitumisesta on tullut välttämättömyys. Yksilön työtehtävissä menestyminen on monesti sidoksissa hänen verkostojensa laatuun ja määrään. Joillekin verkostojen luominen on luontaista, toisille taas vaikeaa tai vastentahtoista. Verkostoista on hyötyä myös oppimisvaikeuksissa. Käytännön työtehtävissä toimivilla henkilöillä on hyvin yleisesti oppimisvaikeuksia. Ne johtuvat usein heikosta luetun ja kuullun ymmärtämisestä, jopa varsinaisista lukivaikeuksista. Myös matematiikan ja äidinkielen perustaidoissa saattaa olla puutteita. Uusien asioiden ja toimintatapojen oppiminen on tästä syystä vaikeaa ja aiheuttaa työntekijöissä muutosvastarintaa ja haluttomuutta sopeutua työelämän vaatimiin muutoksiin. Heille on voinut kehittyä ns. pulpettikammo, joka pohjautuu huonoihin kokemuksiin aiemmista opinnoista ja heikkoon käsitykseen omasta itsestä oppijana. Ammattilaisringissä oppivat kaikki toiminnassa mukana olevat työelämän ammattilaiset, alalle tulevat, valmentajat ja kouluttajatkin. Ammattilaisrinki toimii lähellä, jolloin eri osapuolten toiveet ja tarpeet tulevat helpommin näkyviin ja kuulluksi. Ammattilaisrinki on toimintatapa, jossa opitaan tekemällä, verkostoidutaan sekä siirretään tietotaitoa konkareilta tulokkaille ja päinvastoin. Myös alalla täysin uudet oppijat hyötyvät tästä kanssakäymisestä. Reflektio: opitun asian pohdiskelu, jäsentäminen. Vertaistuutorointi tarkoittaa sitä, että vanhemmat työntekijät tai opiskelijat voivat toimia tuutoreina nuoremmille. Mentoroinnin avulla voidaan siirtää kokemusperäistä tietoa ja osaamista myös ns. hiljaista tietoa vanhoilta taitajilta nuoremmille. Tuutori (lat. tutor) tarkoittaa tässä yhteydessä työpaikkaohjaajaa, työntekijää opiskelijaa tai kouluttajaa, jonka tehtävänä on ohjata ja opastaa ringin jäseniä. Henkilön kompetenssin muodostavat hänellä olevat kyvyt, taidot ja tiedot. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 9

9 Osaamisen johtaminen 1. AMMATTILAISRINKI OSANA ORGANISAATION OSAAMISEN JOHTAMISTA Osaamisen kehittäminen sekä olemassa olevan tietotaidon siirto toimijoille on yksi koko organisaation menestyksen keskeisimmistä edellytyksistä. Hyvin suunniteltu ja toteutettu Ammattilaisrinki tukee osaamisen kehittämistä kaikissa organisaation osaamisen johtamisen vaiheissa, kuten rekrytoinnissa, perehdyttämisessä ja henkilöstön kehittämisessä sekä yritykseen sitoutumisessa. Kuviossa 1 on selvennetty, miten Ammattilaisrinki-työskentely toimii osana organisaation osaamisen johtamista. Kuviossa on esitetty oppimisen välineet: tutkintotavoitteinen koulutus, lisäkoulutus, yrityskohtaiset kurssit ja Ammattilaisrinki. Organisaation osaamisen johtaminen lähtee liikkeelle organisaation visiosta ja liiketoimintastrategiasta, jotka ohjaavat yrityksen koko toimintaa. Liiketoimintastrategiasta johdetaan henkilöstöstrategia, henkilöstöpolitiikka sekä henkilöstön osaamisen pitkän aikavälin suunnitelma, PTS. Kehityskeskustelun yksi osio on työntekijän kehittyminen osaajana. Osaajan kehittymistarpeet voivat liittyä strategiseen tai ammattitekniseen osaamiseen. Samalla tehdään yhteinen päätös yksilön osaamisen kehittämisestä. Kehityskeskustelussa työnantaja ja työntekijä voivat sopia erilaisista kehityspoluista. Keskustelun tavoitteet määräytyvät organisaation strategisten tavoitteiden mukaisesti. PTS: pitkän aikavälin suunnitelma >> Ammattilaisrinkityöskentelyssä voidaan hyödyntää sekä kehityskeskusteluja että henkilökohtaistamissuunnitelmia. Yrityksen kehityskeskustelua voi vastata oppilaitoksessa henkilökohtaistamissuunnitelma, johon kirjataan työntekijän tai opiskelijan kehittymissuunnitelma. 10 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

10 LIIKETOIMINTASTRATEGIA 1. Henkilöstön osaamisen PTS ja henkilöstöstrategia 2. Ammattitaitokartoitukset ja henkilöstökyselyt 3. Kehityskeskustelut 4. Työpaikan Ammattilaisrinkityöskentely, vertaisohjaus, -tuutorointi, mentorointi, kummit 5. Työyhteisön kehittämispäivät ja yrityksen oma koulutustarjonta 6. Tutkintotavoitteiset koulutukset 7. Muut koulutukset KUVIO 1. Ammattilaisrinki osana organisaation osaamisen johtamista 1. Henkilöstön osaamisen PTS ja henkilöstöstrategia johdetaan yrityksen liiketoimintastrategiasta ja niitä täsmennetään vuosisuunnittelussa. 2. Ammattitaito- tai osaamiskartoituksilla sekä työtyytyväisyyskyselyillä selvitetään, mitä osaamistarpeita on ja minkälaista osaamista henkilökunnan pitäisi hankkia. 3. Kehityskeskusteluissa osaamistarpeet käydään läpi yksilötasolla. Samalla sovitaan ja kirjataan, miten osaaminen hankitaan (4-7). Osaamisen hankkimistapoja: 4. Ammattilaisrinkityöskentely; vertaisohjaus, -tuutorointi, mentorointi, kummitoiminta, mallista oppiminen, perehdytys, palautekeskustelut, itseopiskelu, opintokäynnit, työssä oppiminen, opastus, kokemusten vaihto, ryhmässä oppiminen, tiedon jakaminen, sparraus, työnkierto, työnohjaus, verkottuminen, hiljaisen tiedon siirto, workshop- ja projektityöskentely. 5. Kehittämispäivät ja yrityksen oma koulutustarjonta. 6. Tutkintotavoitteiset koulutukset, kuten perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot, toteutetaan yhteistyössä koulutuksen järjestäjän kanssa. 7. Muilla koulutuksilla tarkoitetaan tässä yhteydessä maksullisia räätälöityjä koulutuksia. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 11

11 Ohjeita 2. OHJEITA AMMATTILAISRINGIN VALMENTAJALLE Tässä luvussa esitellään Ammattilaisringin toimijajäsenet ja tehtäväkuvaukset, kerrotaan toimenpiteistä ennen Ammattilaisrinki-toiminnan aloittamista sekä opastetaan ringin käynnistämisessä. Lisäksi kuvataan toimintatapoja ja tehtäviä ringin toteuttamisen aikana. Lopuksi kerrotaan ohjauksen merkityksestä ringissä. Ammattilaisringin perehdytys tapahtuu rinkivalmennuksen kautta. Ringin valmentaja tai kouluttaja perehdytetään ensin sen toimintatapaan ja käsitteistöön valmennuskoulutuksessa. Tämän jälkeen valmentaja voi ohjata varsinaisen ringin toimijoita. Esittelymateriaalissa (liite 1) on kuvattu pääpiirteissään Ammattilaisringin toimintamalli ja asiat, jotka valmentajan ja jäsenten tulee ottaa huomioon toiminnassaan. Esittelymateriaali käydään läpi tiedotustilaisuudessa, joka pidetään ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. 12 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

12 2.1. Ammattilaisringin toimijajäsenet sekä heidän roolinsa ja tehtävänsä Lähtökohtana on, että ringin jäsenet haluavat kehittää osaamistaan. He voivat olla tutkintoaan suorittavia tai sen jo suorittaneita. Jäsenten jatko- ja urapolkusuunnitelmat voidaan tehdä esimerkiksi projektin tai tutkinnon päätyttyä. Tällöin entisistä vasta-alkajista voi tulla vetäjäjäseniä (kuvio 2). Ammattilaisringissä voidaan toimia erilaisissa tehtävissä: n vetäjänä n toimijana n vasta-alkajana n ulkopuolisena asiantuntijana 1 3 vuotta Edellinen Ammattilaisrinki, esimerkiksi tutkinto, urakka tai projekti Jatkosuunnitelma ja urapolkusuunnitelma Ammattilaisrinkien välissä Uusi Ammattilaisrinki vasta-alkaja toimija vetäjä ulkopuolinen asiantuntija KUVIO 2. Elinikäistä oppimista tukeva ammattilaisringin kehittyminen Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 13

13 Ohjeita Seuraavassa kuvataan Ammattilaisringin jäsenet ja heidän tehtävänsä: 1. Ammattilaisringin vetäjä n pitää huolen aikatauluista n kutsuu jäsenet ja tarvittaessa ulkopuoliset asiantuntijajäsenet koolle n voi olla opiskelija, työntekijä, työpaikkaohjaaja tai esimies n luo yhteishenkeä, tukee ja kannustaa 2. Toimija on henkilö, n josta voidaan kasvattaa vetäjäjäsen n joka on mukana päivittämässä uutta osaamista n joka on mukana tutkintotavoitteisessa koulutuksessa n joka voi olla työntekijä tai opiskelija n joita on ryhmässä eniten 3. Vasta-alkaja on n uuden alan tai tehtävän oppija n työkierrossa oleva jäsen n uusi tekijä n tutkintotavoitteista koulutustaan aloittava (ei ole vielä mukana) 4. Ulkopuolinen asiantuntija, joka tukee Ammattilaisrinkiä Esimerkkejä asiantuntijajäsenistä: n työpaikkaohjaaja n kouluttaja n ammattiosaaja n esimies Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa työpaikkaohjaajan rooli voi olla huomattavasti keskeisempi kuin yrityksen sisäisessä kehittämistoiminnassa. 14 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

14 2.2. Ennen Ammattilaisrinkiä Ennen Ammattilaisringin aloittamista järjestetään tiedotustilaisuus, johon kutsutaan mukaan sekä työnantajan edustajia että varsinaisia ringin jäseniä. Tiedotustilaisuus voidaan myös järjestää erikseen työnantajille ja ringin jäsenille. Tilaisuudessa käydään läpi esittelymateriaali (liite 1). n Tiedotustilaisuudessa selvitetään Ammattilaisringin tavoitteet ja esitellään ne sekä työnantajalle että ringin jäsenille. n Tilaisuudessa pyritään myös motivoimaan jäseniä itse toimintaan. Motivoinnissa korostuu perehdyttäjän rooli. n On myös huomattava, että Ammattilaisringin tiedotustilaisuuteen varataan riittävästi aikaa ja että ilmapiiri tehdään myönteiseksi sekä työnantajan että työntekijän kannalta. Yhtenä tiedotustilaisuuden tarkoituksena on saada esimiesten tuki Ammattilaisringille. On erityisen tärkeää sitouttaa työnantaja, lähin johto ja työpaikkaohjaaja mukaan toimintaan. Näin varmistetaan myös toiminnan jatkuvuus. Tiedotustilaisuus voidaan järjestää sovitusti joko yrityksessä, koulutuksen järjestäjän tiloissa tai muussa vastaavassa paikassa. > Esimerkki tiedotustilaisuuden ohjelmarungosta liitteenä (liite 2). Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 15

15 Ohjeita 2.3. Ammattilaisringin prosessikaavio Tapaamisten välillä kerrataan ja harjoitellaan Ammattilaisringissä opittuja asioita käytännössä ja luetaan aiheeseen liittyvää materiaalia. Ennen Ammattilaisrinkiä Ammattilaisringin aikana Lopuksi Tiedotustilaisuus työnantajan edustajille ja ringin jäsenille Kehityskeskustelu/ Henkilökohtaistamissuunnitelma/kartoitus Itsearviointi Ohjeistus Ammattilaisringin jäsenille Toimintasuunnitelman täyttäminen Kirjataan ylös osaamiset ja suoritukset Ryhmäytyminen Toimintasuunnitelma hyväksytetään yrityksessä Suunnitellaan seuraavan tapaamisen tavoitteet ja vastuut Alustavat toimintasuunnitelmat Ammattilaisringin kokoontumiset Suunnitellaan kuinka opitut asiat voidaan hyödyntää yrityksessä Ryhmäarviointi Mahdollinen todistus rinkiin osallistumisesta 1. Aloitusvaihe 2. Toimintavaihe 3. Oppimistulosten varmentamisvaihe KUVIO 3. Ammattilaisringin prosessikaavio. Ammattilaisrinki on kolmivaiheinen prosessi, johon kuuluu aloitus, toiminta ja oppimistulosten varmentaminen. 16 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

16 Seuraavaksi käydään läpi Ammattilaisringin prosessikaavio (kuvio 3) vasemmalta oikealle. 1. Ammattilaisringin aloitusvaihe n Tiedotustilaisuus ja ohjeistus Aloitusvaiheessa järjestetään tiedotustilaisuus ja varmistetaan, että kaikki pääsevät paikalle. Ohjeistuksessa valmentaja kannustaa jäseniä ryhmäytymisessä. Tärkeää on, että ringin jäsenet tulevat toimeen keskenään. Oppimisen kannalta olisi myös hyväksi, että ringissä olisi erilaista osaamista. n Ryhmäytyminen Ammattilaisringin tavoitteena on organisaation ja ringin jäsenten osaamisen kehittymisen tukeminen ja verkostoituminen. Yhteinen tavoite voi olla myös projektin loppuunsaattaminen tai tutkinto. Ryhmä voi kokoontua joko yrityksessä tai koulutuksen järjestäjän tiloissa. Jos yhteisenä tavoitteena on tutkinto, ringin jäsenet voivat olla lähtöisin myös useammasta yrityksestä. Ryhmän muodostamiseen vaikuttavat mm. seuraavat asiat: työtehtävät, ammatillinen kokemus ja osaaminen, vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot ja oppimisen perustaidot. Parhaan oppimistuloksen saavuttamiseksi on tärkeää, että ryhmät ovat heterogeenisiä eli että niissä on erilaista osaamista. Ryhmäkokoja suunniteltaessa otetaan huomioon tavoitteena olevat parhaat oppimistulokset sekä jäsenten mahdollisuudet kokoontua huomioon ottaen vaihtelevat työajat ja tehtävät. Suositeltava ryhmäkoko on kolmesta kuuteen henkilöä. Ringin tapaamiset kannattaa sopia niin, että yrityksen toimijoille ei tule kausivaihteluihin liittyviä ylimääräisiä työtehtäviä. Kun ringin jäsenten toimenkuvat on määritelty ja vetäjäjäsen valittu sekä osaaminen kartoitettu henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti opintojen hakeutumisvaiheessa, voidaan aloittaa varsinainen toiminta. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 17

17 Ohjeita 2. Toimintavaihe n Toimintasuunnitelman täydentäminen ja hyväksyttäminen Rinkityöskentelyn aluksi selvitetään työpaikan ja opiskelijoiden osaamis- ja kehittymistarpeet ja kirjataan ne Ammattilaisringin toimintasuunnitelmaan. Toimintatavan on oltava joustava ja työelämän tarpeet huomioon ottava. Ringin jäsenet merkitsevät edistymisensä sekä toiminta- että henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Lisäksi he kirjaavat toteutuneet ja toteutumattomat tavoitteet. Näin he pystyvät itse seuraamaan oman toimintansa kehittymistä ja ammatillista kasvuaan. Ammattilaisringin vetäjä pitää yhteyttä yrityksen johtoon. Tällöin käydään läpi tavoitteet ja arvioidaan, missä asioissa on onnistuttu ja missä voisi vielä parantaa toimintaa. Samalla voidaan ottaa huomioon yrityksen omat tarpeet, esimerkiksi käytettävissä olevat resurssit ja erityisen kiireiset ajat. Varmistetaan myös, ettei Ammattilaisrinki estä tai hidasta yrityksen varsinaista toimintaa. Kun ringin jäsenet täyttävät toimintasuunnitelman (liite 3), he kirjaavat siihen tavoitteet, toimintatavat, aikataulut ja kokoontumispaikat. Kehityskeskustelun tai henkilökohtaistamissuunnitelman pohjalta tarkastellaan toimintasuunnitelmaa ja tarkennetaan, mitä asioita voidaan vielä oppia Ammattilaisringin avulla. Oppimistavoitteet kirjataan toimintasuunnitelmaan ja se hyväksytään ja allekirjoitetaan yhdessä työpaikkaohjaajan ja esimiehen kanssa. n Kokoontuminen Valmentajan, kouluttajan tai työpaikkaohjaajan tulee olla aina mukana ensimmäisessä tapaamisessa, jossa valitaan Ammattilaisringille vetäjäjäsen. Ringin ensimmäiselle kokoontumiselle on syytä tehdä tarkennettu ryhmäkohtainen ohjelma, jossa määritellään mm. henkilökohtaiset oppimistavoitteet, toimintatavat ja muut mahdolliset roolit ringissä. Ringille olisi hyvä antaa oma nimi, sillä yhteinen nimittäjä lisää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta ja auttaa motivoinnissa. Ammattilaisringin kokoontumisen päätteeksi tarkennetaan seuraavan tapaamisen tavoitteet ja ohjelma sekä käydään yhdessä läpi mahdolliset ennakkotehtävät. Lopuksi varmistetaan tuleva aikataulu ja kohtaamispaikka. 18 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

18 3. Oppimistulosten varmistamisvaihe n Ryhmä- ja itsearviointi Ryhmässä arvioidaan tavoitteen mukaisten oppimistulosten saavuttaminen, riittävä harjoittelu ja asioiden sisäistäminen. Oppimistuloksia arvioidaan ja verrataan henkilökohtaistamista koskevan asiakirjan tavoitteisiin tai kehityskeskusteluissa laadittuihin oppimistavoitteisiin. Toimijajäsenet voivat tehdä arvioinnin muille ryhmän jäsenille sekä itselleen. Arvioinnin voi myös lähettää kouluttajalle tai työpaikkaohjaajalle tiedoksi. Tärkeää on, että kukin yksilö arvioi omaa osaamistaan ja toimintaansa. Myös toisen ringin tuloksia voidaan arvioida ja verrata omaan. Samalla opitaan toisten rinkien toimintatavoista. Suoritukset ja oppimistulokset kirjataan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan tai ringin toimintasuunnitelmaan. Työpaikkaohjaaja varmentaa Ammattilaisringin toimintasuunnitelman, kun tarvittava osaaminen on hyväksytysti saavutettu. Hän myös kannustaa rinkiin osallistuneita tutkinnon suorittamiseen. Suunnitellaan kuinka opitut asiat voidaan hyödyntää yrityksessä. Lopuksi on hyvä arvioida, mitä on opittu, ja sopia, miten opitut asiat toteutetaan työelämässä. Sovitaan tiedon jakamisesta sekä siitä, miten osaaminen viedään käytäntöön, osaksi toiminta- ja työkulttuuria. Samalla käydään läpi, mitä lisäarvoa rinkityöskentely on tuonut ja kuinka osaaminen on kumuloitunut organisaatiossa. Kehityskeskustelussa tai sen seurannassa voidaan arvioida osaaminen sekä ammattiteknisellä että strategisen osaamisen tasolla miten osaaminen on vaikuttanut työkulttuuriin ja työtapoihin. Motivoituneille jäsenille voidaan myös jakaa todistus Ammattilaisrinkiin osallistumisesta ja arvio siitä, kuinka ringissä on onnistuttu ja toimittu. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 19

19 Ohjeita 2.4. Miten Ammattilaisringissä opitaan parhaiten? Seuraavassa kerrotaan, millaisia oppimistapoja on käytetty ja hyviksi todettu varsinaisissa Ammattilaisrinki-työskentelyissä. n 1. Mentoritoiminta Tehdään käytännön työtehtäviä kokeneemman työntekijän opastuksella ja rinnalla. Aluksi kokeneempi työntekijä tai työpaikkaohjaaja näyttää oikean suorituksen ja vastaa tarvittaessa kysymyksiin. Tämän jälkeen uuden oppija voi itse suorittaa opittavan työtehtävän kokeneemman ohjauksessa. Ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa hiljaista tietoa siirtyy ammattilaisilta uusille tuleville ammattilaisille ja osaajille. Osaamista siirretään aidossa vuorovaikutuksessa, jolloin myös vasta valmistuneet tulokkaat pääsevät jakamaan tietouttaan. Tässä toteutuvat mentorointi, vertaistuutorointi, ohjaus ja arviointi. Mentoritoiminnalla voidaan sekä perehdyttää uusia työntekijöitä että tukea opiskelijaa, jolla on erilaisia oppimisvaikeuksia tai ns. pulpettikammoa. Tärkeintä on, että kouluttaja ja työpaikkaohjaaja varmistavat oikeanlaisen toimintatavan ja hyvän ilmapiirin. n 2. Tutustuminen materiaaleihin ja alan tutkinnon perusteisiin verkossa tai ilman verkkoa Koulutuksen järjestäjä voi avata oppimisalustaan verkkosivut, joihin voidaan kerätä aineistoa ja jonka lukeminen vaatii tunnuksen ja salasanan. Kouluttaja ja työpaikkaohjaaja valikoivat osa-alueisiin sopivaa materiaalia kuten verkkosivuja ja kirjallisuutta, ja toimittavat niistä tietoa ringin jäsenille. Heille jaetaan lisäksi tutkinnon perusteet, mikäli kyseessä on tutkinto. Ammattilaisringin jäsenet voivat myös yhdessä perehtyä alan kirjallisuuteen. Työpaikkaohjaaja tai kouluttaja voi jakaa lukuosuudet jäsenten kesken, jolloin kukin voi referoida oman osuutensa muille ringin jäsenille. Tärkeää on myös varmistaa kouluttajalta tai työpaikkaohjaajalta, että tieto on oikeaa ja ajantasaista. Kun lukuosuus jää kullekin ringin jäsenille pienemmäksi, hyötyvät erityisesti lukivaikeudesta kärsivät rinkiläiset. Jäsenet, joilla on lukivaikeuksia, voidaan ohjata perehtymään heille tarkoitettuihin äänikirjoihin, DVD-ohjelmiin sekä muihin mahdollisiin materiaaleihin. 20 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

20 n 3. Hyvien käytäntöjen vertailutoiminta Tutustutaan vastaaviin toimintamalleihin ja käytäntöihin toisissa ympäristöissä ja yrityksissä, verrataan niitä vastaaviin omiin toimintamalleihin ja tapoihin ja keskustellaan niistä yhdessä. n 4. Arviointi Itsearvioinnissa jäsen arvioi oman osaamisensa kehittymistä: jo opittua ja lisäopin tarpeita. Tämän jälkeen tulokset kirjataan. Ryhmäarviossa jäsenet arvioivat yhteisiä tuotoksia, ryhmätyöskentelyä ja yhdessä oppimista. Lisäksi voidaan arvioida yrityksen toimintaa; kehittymispolkuja, vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. n 5. Muut teemat Ammattilaisringin jäsenet voivat kokoontua myös itsearvioinnin pohjalta muodostuneiden kehitysehdotusten perusteella, tietyn kiinnostavan aiheen ympärille, oppimaan teemaan liittyviä asioita Ohjausmalli tutkintotavoitteisessa koulutuksessa Seuraavassa kuvataan ohjausmalli, jota voidaan hyödyntää Ammattilaisringissä suunniteltaessa ohjausta ja tukitoimia erityisesti tutkintotavoitteisen koulutuksen ajaksi. Jos ringin jäsenet opiskelevat tutkintotavoitteisessa koulutuksessa, sekä kouluttaja että työpaikkaohjaaja voivat tehdä yhdessä ohjaussuunnitelman koulutuksen ajaksi (kuvio 4). Referaatti on lyhennelmä jostakin aikaisemmasta suullisesta tai kirjallisesta esityksestä. Referointi on kuullun tai luetun tekstin kerrontaa omin sanoin siten, että olennaiset asiat tulevat esitetyiksi täsmällisesti ja oikean sisältöisinä. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 21

21 Ohjeita Kuviossa tulevat esille erilaiset ohjaus- ja muut menetelmät, joita voidaan hyödyntää Ammattilaisringissä, jonka jäsenet ovat tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Seuraavaksi käydään nämä menetelmät läpi: n Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja Opiskelija, työpaikkaohjaaja ja kouluttaja arvioivat tutkinnon suorittajan osaamista ja kirjaavat sen henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Asiakirjassa arvioidaan opiskelijan osaamistarpeet ja kirjataan muistiin kehitys- ja näyttösuunnitelma. Asiakirjan täyttämisessä voidaan hyödyntää mm. kehityskeskusteluja, osaamiskartoituksia ja testejä. n Kartoitukset ja testit voivat olla esimerkiksi seuraavista aiheista: lukivaikeudet, matematiikka, IT, ammatillinen osaaminen, oppimistyyli ja elämäntilanne. HAKEUTUMISVAIHE Aloitus Tsemppipiiri Työssä oppiminen ja työpaikkaohjaus Kartoitus Yksilöajat Yksilöajat TUTKINTOTILAISUUS Yksilöajat Ammattilaisrinki Etätehtävä Ryhmäohjaus Lähipäivät Henkilökohtaistaminen Puhelinkierrosviikko Henkilökohtaiset yksilöajat ja kartoitus KUVIO 4. Esimerkki ohjauksesta tutkintotavoitteisessa koulutuksessa 22 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

22 n Ammattilaisringin kokoontumisessa voidaan tehdä yhdessä etätehtäviä, yrityskäyntejä, verkko-oppimista, työssä oppimista sekä hyvien käytäntöjen vertailua. Tapaamisten lopuksi arvioidaan oppimisen kehittymistä. n Henkilökohtaisella ohjauksella tarkoitetaan, että jokaisella on mahdollisuus saada tarpeen mukaan myös yksilöohjausaikoja. n Ryhmäohjaukseen osallistuu koko opiskelijaryhmä. Tällöin käydään yhdessä läpi epäselviä asioita ja muutetaan tarvittaessa oppimistavoitteita ja -menetelmiä. n Muilla tukimuodoilla tarkoitetaan esimerkiksi puhelinohjausta, tsemppipiirejä ja tukiopetusta esimerkiksi ammatillisissa aineissa, suomen kielessä (huomioitava varsinkin maahanmuuttajien keskuudessa), matematiikassa, vieraissa kielissä ja atk-taidoissa. Ohjausta voi olla myös Ammattilaisringin sisällä vertaisten kesken. Vertaisohjauksella tai -tuutoroinnilla tarkoitetaan tilannetta, jossa ohjaajana toimii yksi ringin jäsen. Tällöin hän edustaa kulttuuriltaan, tiedoiltaan ja asemaltaan samaa joukkoa kuin ohjattavakin. Opettaja - opiskelijasuhteen mahdolliset negatiiviset tekijät vältetään, kuten esimerkiksi epävarmuus omien näkemysten ja kysymysten esittämisestä. Avoimen dialogin kehittäminen toimijoiden kesken on erittäin tärkeää. Lukivaikeus tai lukihäiriö eli dysleksia on häiriö, joka vaikeuttaa henkilön lukemista, kuulemista ja kirjoittamista. Dialogi: vuorovaikutus, keskustelu Kun molemmat puhuvat samaa kieltä, on ohjaajan mahdollista päästä lähemmäksi ohjattaviaan kuin jos ohjaajana olisi opettajakunnan edustaja (Lehtinen & Jokinen 1996). Vertaisryhmässä, josta puuttuu kouluttaja, käsitellään ja päätetään opiskeluun liittyvät asiat yhdessä. Kuten yksilön oppimisen, voidaan ryhmänkin oppimisen sanoa olevan itseohjautuvaa. (Ryhmä toimii ja oppii 1996.) Kun ryhmän jäsenet ovat omasta halustaan sitoutuneita ryhmän työskentelyyn ja tavoitteisiin, ei ryhmälle tarvita varsinaista johtajaa valta- ja auktoriteettisuhteiden näkökulmasta katsottuna. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 23

23 Osapuolten tehtävät 3. ERI OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT AMMATTILAISRINGISSÄ Ammattilaisringin osapuolet ovat koulutuksessa työntekijä tai tutkinnon suorittaja, koulutuksen järjestäjä ja työnantaja. Kaikille osapuolille yhteinen tavoite on osaamisen kehittäminen. Työnantajan näkökulmasta osaamisen kehittäminen vaatii vahvaa tahtotilaa. Työntekijän ja tutkinnon suorittajan kannalta keskeistä on oma motivaatio. Koulutuksen järjestäjän puolelta tarvitaan ohjauksen ammattilaisia ja resursseja. Koulutuksen järjestäjän tärkein tehtävä on tarjota ohjausta. Jokainen toimija tarvitsee näitä kaikkia elementtejä osaamisen kehittämisen saavuttamiseen (kuvio 5). Työnantaja tahtotila Työntekijä/ tutkinnon suorittaja Yhteinen tavoite: Osaamisen kehittyminen Koulutuksen järjestäjä m otivaatio Ohjaus KUVIO 5. Eri osapuolten tavoitteet Ammattilaisringissä 24 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

24 3.1. Mitä koulutuksen järjestäjältä edellytetään Ammattilaisrinki-toiminnan toteuttamisessa? n Ymmärrystä yrityksen osaamisen johtamisessa ja sen kehitystyössä n Valmiutta toimia osaamisen johtamisen asiantuntijana n Hyvää ohjaustaitoa n Henkilökohtaistamisen ajatuksen syvällistä sisäistämistä n Rohkeutta tehdä enemmän yhteistyötä työelämän edustajien kanssa n Uudenlaisten toteutustapojen omaksumista ja jalkautustyötä n Sen ymmärtämistä, että kouluttajan työ on yhä enemmän ohjaajan työtä n Muutoshalua ja resursseja 3.2. Mitä työnantajalta tarvitaan Ammattilaisrinki-toiminnan toteuttamisessa? n Tietoa koulutuksen järjestäjien palveluista ja koulutusmahdollisuuksista n Jatkuvaa Ammattilaisringin kehityksen seuraamista n Ohjauksellista tukea ja kannustavaa viestintää Lisäksi työnantajan tulee mahdollistaa resurssit ja edellytykset Ammattilaisrinki-toiminnalle sekä kouluttaa ja sitouttaa riittävä määrä työpaikkaohjaajia Mitä työntekijältä tai tutkinnon suorittajalta tarvitaan Ammattilaisrinki-toiminnan toteuttamisessa? n Halua ja motivaatiota uuden oppimiseen ja oman ammatillisen osaamisen kehittämiseen n Sosiaalisia taitoja edellytyksenä ryhmässä toimimiselle n Sovituista asioista kiinni pitämistä n Muiden jäsenten kannustamista - ja tietysti positiivista otetta työskentelyyn n Itseohjautuvuutta ja luovuutta n Virheiden hyväksymistä sekä itselle että muille. Tämä on huomioitava erityisesti palautteiden annossa. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 25

25 Työpaikkaohjaus 4. TYÖPAIKKAOHJAUS AMMATTILAISRINGISSÄ Työpaikkaohjaus Ammattilaisringissä voidaan jakaa useamman työpaikkaohjaajan kesken. Näin myös työpaikkaohjaaja voi olla keskitetysti vastuussa vain yhdestä tai muutamasta tutkinnon osasta (kuvio 6). Koulutuksen järjestäjä päättää ja vastaa, ellei lainsäädännössä muuta velvoiteta, onko ringillä yhteinen työpaikkaohjaaja vai vaihtuuko ohjaaja tutkinnon osan vaihtuessa. Työpaikkaohjaaja voi olla toisen yrityksen työntekijä, mikäli osaamista ei löydy omasta yrityksestä. Vastuuhenkilö on kuitenkin nimettävä ja työpaikkaohjaaja on merkittävä toimintasuunnitelmaan. Ammattilaisringin vetäjä tai työpaikkaohjaaja voi vaihtua esimerkiksi tutkinnon osan jälkeen n Suunnitelmassa sovitaan vetovastuu n Ammattilaisringin jäsenet voivat olla myös eri yrityksistä Ammattilaisringin jäsen (ei vielä mukana tutkintotavoitteisessa koulutuksessa) Ammattilaisringin jäsen (on mukana tutkintotavoitteisessa koulutuksessa) Yritys 1 Yksikkö 1 Toimiala 1 Yritys 2 Yksikkö 2 Toimiala 2 T-O Kouluttaja tukemassa Ammattilaisrinkiä K Oppilaitos K= kouluttaja, T-O= työpaikkaohjaaja KUVIO 6. Työpaikkaohjaus Ammattilaisringissä 26 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

26 Työpaikkaohjaaja n työpaikkaohjaajakoulutus n aikaisempi tutkinto Opiskelija n ohjaajan nimeäminen Kouluttaja n osaamisen tunnistaminen Perehdytään henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan ja käydään se läpi työpaikkaohjaajan kanssa 1. Tehdään toimintasuunnitelma: sovitaan tapaamiset, merkitään työkirjaan työssä opittavat asiat 2. Toimitaan suunnitelman mukaisesti, arvioidaan mahdollinen lisäaika opittaville asioille 3. Arvioidaan tarvitaanko lisää osaamista ja tehdään tarvittavat merkinnät asiakirjoihin 4. Vastaa, että on toimittu suunnitelman mukaan Tiedotetaan kouluttajalle kun ollaan valmiita tutkintotilaisuuteen Tutkinnon suorittaminen KUVIO 7. Työssä oppimisen vaiheet yhden tutkinnonosan aikana Seuraavaksi käydään läpi, mitä asioita työssä oppimisessa on vähintään huomioitava ja dokumentoitava yhden tutkinnonosan yhteydessä. Esimerkki kuviossa 7. on selvitetty työssä oppimiseen liittyvät dokumentoitavat asiat kunkin tutkinnon osan aikana. Mikäli tavoitteena ei ole tutkinto, käydään ohjaajan tai ringinvetäjän kanssa läpi esimerkiksi kehityskeskustelun tai osaamiskartoitusten pohjalta luodut tavoitteet. Niiden pohjalta tehdään varsinainen toimintasuunnitelma, johon saavutettu osaaminen kirjataan. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 27

27 Työpaikkaohjaus Tehtävä 1 Opiskelija ja työpaikkaohjaaja perehtyvät henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan. Sovitaan jakson alussa tavoitteet, eli mitä työssä oppimisen aikana erityisesti tulee oppia, ja verrataan sen hetkistä osaamista kartoituksen tuloksiin ja tutkinnon perusteisiin. Näiden perusteella tehdään tarkennettu työssä oppimisen suunnitelma. Tehtävä 2 Tehdään kohtaan yksi perustuva työssä oppimisen suunnitelma aikatauluineen. Päätetään, mitä asioita tulee oppia yhdessä Ammattilaisringissä, ja varmennetaan erityistä yksilöohjausta vaativat asiat. Nämä asiat kirjataan ringin toimintasuunnitelmaan. Tehtävä 3 Toimitaan työssä oppimissuunnitelman mukaisesti. Sovitaan tapaamiset työpaikkaohjaajan ja työntekijän tai opiskelijan kanssa niin monta kertaa kuin oppimistulosten kannalta on välttämätöntä. Kirjataan kukin oppimistapahtuma toimintasuunnitelmaan. Tehtävä 4 Arvioidaan osaaminen ja valmius suoriutua tutkintotilaisuudesta ennen tutkinnon suorittamista. Arvio kirjataan suunnitelmaan. Mikäli lisäosaamista tarvitaan jollakin alueella, päivitetään toimintasuunnitelmaa. Tehtävä 5 Opiskelija tai työpaikkaohjaaja toimittaa hyväksytyn ja allekirjoitetun työssä oppimissuunnitelman koulutuksen vastuuhenkilölle. Opiskelija osoittaa tutkintovastaavalle olevansa valmis tutkintotilaisuuteen. Tämän jälkeen opiskelija voi sopia tutkinnon suorittamisesta, esimerkiksi ajasta ja paikasta, tutkintovastaavan kanssa ja osoittaa osaamisensa. 28 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

28 5. AMMATTILAISRINKI TUKEMASSA KAIKISSA HENKILÖKOHTAISTAMISEN ERI VAIHEISSA Kuviossa kahdeksan on esitetty prosessikaavioon henkilökohtaistamisen osa-alueet ja niiden yhteys toisiinsa. Kuviossa selvitetään Ammattilaisringin tavat tukea jäseniään tutkintotavoitteisen koulutuksen kaikissa henkilökohtaistamisen vaiheissa. YHTEYDENOTTO OPPILAITOKSEEN HAKEUTUMINEN Riittääkö ammattitaito? KYLLÄ Ammattilaisrinki TUTKINNON SUORITTAMINEN TUTKINTOTODISTUS TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMINEN EI Henkilökohtaistaminen TOIMINNAN JATKUVA KEHITTÄMINEN KUVIO 8. Ammattilaisrinki tukemassa kaikissa tutkintotavoitteisen koulutuksen henkilökohtaistamisen vaiheissa Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 29

29 Henkilökohtaistaminen Hakeutumisvaiheessa, kun otetaan yhteyttä oppilaitokseen voidaan saada kokemustietoa tutkinnon suorittamisesta tai koulutuksesta kokeneilta Ammattilaisringin jäseniltä. Jo tutkintoon valmistuneet tai tutkintoa suorittavat Ammattilaisringin jäsenet voivat auttaa osaamiskartoituksissa ilman tutkintoa olevia jäseniä. Kartoituksien avulla voidaan selvittää tarkemmin, mitä osaamista tarvitaan lisää tutkinnon suorittamiseksi. Tutkintoa opiskeleva jäsen voi oppia puuttuvan ammattitaidon vertaiseltaan Ammattilaisringissä. Ammattilaisrinki tukee valmistavaa ja tietopuolista koulutusta: yhdessä opitaan ja kehitetään ammattitaitoa. Osaamiskartoituksessa hyvän tuloksen saanut voi osoittaa osaamisensa suoraan tutkintotilaisuudessa. Ammattilaisringin avulla jäsenet, sekä vanhat että jo tutkinnon suorittaneet, saavat lisää ajan tasalla olevaa ammattitaitoa ja osaamista. Näin he voivat kerrata, ylläpitää ja syventää hankkimaansa ammattitaitoa. Ammattilaisringin tehtävä on jatkaa ja kehittää toimintaa elinikäisen oppimisen hengessä myös tutkinnon suorittamisen jälkeen. Osaamista ja kehittymistä voi jatkaa myös Ura- ja kehityspolut tutkinnon suorittamisen jälkeen -mallin (kuvio 9) mukaan. Erilaiset työtehtävät Oman osaamisen kehittyminen Ammattitutkinto Työpaikkaohjaaja YHDISTYS Erikoisammattitutkinto Ammattilaisringin jäsen/vetäjä Arvioija KUVIO 9. Ura- ja kehityspolut tutkinnon suorittamisen jälkeen 30 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

30 Perus- tai ammattitutkinnon suorittamisen jälkeen työntekijällä on erilaisia ura- ja kehityspolkuja, joiden tavoitteiden saavuttamista Ammattilaisrinki tukee. Ringin jäsen voi jatkaa opintojaan ja suorittaa erikoisammattitutkinnon, opiskella työpaikkaohjaajaksi tai edetä urallaan. Hän voi myös kehittää osaamistaan siten, että voi toimia ammattitaidon arvioijana. Kenties innokkaimmat ringin jäsenet voivat perustaa yhdistyksen tai oman yrityksen? Myönteinen ilmapiiri Ammattilaisringissä auttaa jäseniä oppimaan, kehittämään osaamistaan ja suunnittelemaan uusia ura- ja kehityspolkuja Henkilökohtaistaminen Termi henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittajan ja opiskelijan ohjaus- neuvonta-, opetus- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteuttamista. Henkilökohtaistamiseen kuuluu kolme vaihetta: hakeutumis-, tutkinnon suorittamis- ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaihe. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 31

31 Henkilökohtaistaminen HAKEUTUMINEN Aikaisemman osaamisen tunnistaminen Dokumentit Henkilökohtaisamista koskeva asiakirja, kartoitustulokset, dokumentit aikaisemmasta osaamisesta (työnantajan lausunto, tutkintotodistus) Kartoitukset Matematiikka ja IT Oppimistyylitesti Lukiseula ja testi Elämäntilanne Työnhakutaidot Ammatillinen osaaminen (www.osaan.fi TUTKINNON SUORITTAMINEN Osaamisen tunnustaminen Arvioitu tuen tarve Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja > itsearviointi) Alustava tutkinnon suorittamissuunnitelma ja henkilökohtaiset haastattelut (Oikean tasoinen tutkinto ja oikea tutkinto) Tulokset tutkinnon suorittamisesta, arviointidokumentit, tutkintotodistus Tutkintotilaisuus TARVITTAVAN AMMATTI- TAIDON HANKKIMINEN Työssä oppiminen Ammattilaisrinki Valmistava koulutus Todistus valmistavasta koulutuksesta, Henkilökohtaistamista koskeva asiakirja, Työssä oppimissuunnitelma, Ammattilaisringin toimintasuunnitelma Henkilökohtaistamista koskeva asikirja Koulutuksen sisältö ja -tarjonta Ryhmäohjaus Ammattilaisrinki Etätehtävät Puhelin- ja verkko-ohjaus Yksilöhaastattelut Tukiopetus ja tsemppipiiri Suomen kielen tukiopetus Ohjaus- ja tukipalvelut KUVIO 10. Henkilökohtaistettu tutkinnon suorittaminen. 32 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

32 5.2. Henkilökohtaistamisen kolme vaihetta Edellisellä sivulla kuviossa 10 on esitetty henkilökohtaistamisen kolme vaihetta ohjauksen näkökulmasta. Alla on kerrottu tarkemmin, mitä eri vaiheissa tulee tehdä. 1. Hakeutuminen n Selvitetään lähtötilanne n Valitaan suoritettava tutkintotaso, tutkinto ja tutkinnon osat n Tunnistetaan osaaminen tulevan tutkinnon suorittajan itsearvioinnin, asiakirjojen ja haastattelun tai testien perusteella n Arvioidaan osoitettu osaaminen, jota voidaan ehdottaa tunnustettavaksi kolmikannalle. Esitys tehdään tästä vasta tutkinnon suorittajaksi sitoutumisen jälkeen. Esityksen osaamisen tunnustamisesta tekee kolmikanta ja päätöksen tutkintotoimikunta. n Arvioidaan, miltä osin hakija ohjataan suoraan suorittamaan tutkintoa 2. Tutkinnon suorittaminen n Päätetään aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta. Esityksen osaamisen tunnustamisesta tekee kolmikanta ja päätöksen tutkintotoimikunta. n Suunnitellaan tutkinnon suorittamisaikataulut ja järjestelyt tutkinnon suorittajan ja työpaikan tilanteeseen soveltuviksi sekä suoritetaan ammattitaidon arviointi. n Myönnetään tutkintotodistus 3. Tarvittavan ammattitaidon hankkiminen n Suunnitellaan opiskelijalle hänen elämäntilanteeseensa ja oppimistyyliinsä soveltuva opiskelumuoto ja oppimistapa. n Ohjataan työssä oppimiseen tai valmistavaan koulutukseen. n Työssä oppimisen suunnitelma n Henkilökohtainen opiskeluohjelma kurssitarjonnasta Kolmikanta, opetusalan edustaja, työnantajan edustaja ja työntekijän edustaja Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 33

33 Pilotit 6. ERI OPPILAITOSTEN PILOTOINTIEN TULOKSET Tässä luvussa on esitelty Savon ammatti- ja aikuisopiston sekä Amiedun esimerkit Ammattilaisrinki-toiminnasta. Pilotoinneissa kerrotaan tarkemmin ryhmän taustasta ja siitä, kuinka toiminta on aloitettu, mitä ringeissä on tehty sekä mitä hyviä käytäntöjä on saatu aikaan ja mitä pitäisi vielä kehittää. 34 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

34 6.1 Ammattilaisrinki Amiedussa Kouluttaja Tatu Käpymäki, Amiedu Lähtökohdat Ammattilaisrinki ja sen ajattelu toteutui kohdallani kolmessa eri ryhmässä. Kaksi näistä on ollut tutkintotavoitteisia oppisopimuskoulutuksia ja yksi yritykselle (Rinnekoti-Säätiö) räätälöity koulutus. Lisäksi seurasin toimintaa opiskelijan näkökulmasta yhden ryhmän mukana. Talotekniikan perustutkinto -kiinteistönhoitajakoulutuksessa ensimmäinen ryhmä otti ajatuksen innostuneesti vastaan. Jo ensimmäisenä lähipäivänä opiskelijaryhmä jakautui toimiviksi pienryhmiksi. Kaikki ryhmään kuuluvat osallistuivat työskentelyyn. Koska suuri osa ko. ryhmän opiskelijoista tuli Vantaan kaupungilta, oli luonnollista, että työnantajalla oli myönteinen suhtautuminen Ammattilaisrinki-ajatteluun. Petri Koskinen Vantaan kaupungin kiinteistöpalveluista ilmaisi opiskelijoille ja heidän työpaikkaohjaajilleen myönteisen suhtautumisensa tähän toimintamalliin. Uskon toimintamallin tukevan erityisesti työnantajan (Vantaan kaupungin) tapaa ajatella, koska tulevaisuudessa koulutuksessa olleet kouluisännät tulevat toimimaan kiertävissä tehtävissä, missä toisten apu on tarpeen. Toisessa ryhmässä Ammattilaisrinki-ajattelulle ei lämmetty yhtä innostuneesti, koska johtoa ei valmennettu riittävästi Ammattilaisringin toimintaan. Lähiopetuksessa käytin ryhmäopetuksen metodia ja tuolloin muodostui melko toimivat ryhmät. Suuri osa tästä ryhmästä koostuu Helsingin kaupungin (Palmia) työntekijöistä. Niillä työpaikkaohjaajilla, joita olen voinut haastatella, on ollut myönteinen näkemys Ammattilaisrinki-ajattelusta. Rinnekoti-Säätiölle toteutetussa yrityskoulutuksessa ryhmäytyminen tapahtui lähes luonnostaan. Ryhmään kuului seitsemän henkilöä, jotka jakautuivat kahdeksi aktiiviseksi ryhmäksi, jossa tietoa ja toimintamalleja jaetaan ripeästi. Kyseinen ryhmä ei virallisesti jakautunut kahdeksi ryhmäksi, ajattelumalli vain toimii heidän välillään. Koulutuksessa on samalla työnantajan etu tullut nähdäkseni hyvin huomioitua. Kyseisten henkilöiden odotettiin saavan melko syvälliset tiedot ja taidot kiinteistönhoitajan työstä lyhyellä aikajänteellä. Tällöin tiedon oikea-aikainen saaminen ja soveltaminen käytäntöön oli ensiarvoisen tärkeää. Rinnekoti-Säätiölle oli valmistunut uusi hakevoimalaitos ja samassa yhteydessä tarvittiin nopeaa henkilöstön muuntokoulutusta kiinteistönhoitoon ja päivystykseen. Työyhteisössä tapahtui nyt luonnostaan tiedon siirtymistä Ammattilaisringin sisällä ja kahden ryhmän välillä. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 35

35 Pilotit Näkemyksiä toiminnasta Omia kokemuksia Ammattilaisringin toiminnasta näkökulmana erityisesti oppisopimusopiskelu: Opiskelijalähtöisesti ajatellen Ammattilaisrinki-ajattelu tuo yhden uuden lisäoppimismahdollisuuden, vertaistukiryhmän. Opiskelijat ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla yhteisen opiskelun ja sen tavoitteen myötä. Samalla se voi lisätä opiskeluun käytettävän oman ajan tarvetta. Käytetty aika on luonnollisesti pois jostain muusta. Ratkaisevaksi näyttää muodostuvan se, kuinka paljon kukin on valmis sitoutumaan omaan opiskeluun ja se, mille tasolle kukin haluaa päästä. Jotkut jatkavat ammattitutkintotasolle, toiset ovat hyvin tyytyväisiä päästessään perustutkintotasolle. Mielestäni tässä ajattelumallissa pyritään ehkä turhankin voimakkaasti sitouttamaan ihmisiä jatkuvaan, pitkäkestoiseen opiskeluun. Tulevaisuudessa koulutuksessa tulee painottumaan yhä enemmän yrityslähtöinen ajattelu ja toiminta ja tähän Ammattilaisrinki antaa hyvät lähtökohdat. Opiskelun tulisi voimavaroillaan tukea tätä toimintamallia, ja sen tulisi samalla antaa edellytykset oppia sopivaa ajankäytön hallintaa. Toimintaedellytyksiä Edellä kuvaillun perusteella näkisin, että Ammattilaisringillä on sopivat edellytykset toimia sekä opiskelu- että työelämässä. Itse ajattelumalli soveltuu mielestäni hiljaisen tiedon siirtoon. Ammattilaisrinki on käyttökelpoinen työkalu menestymiseen työssä ja sitä tukevassa opiskelussa. Ammattilaisrinki ei saa muodostua byrokraattiseksi toimintatavaksi, käyttökelpoinen työkalu Ammattilaisrinki on sillä silloin se menettäisi sielunsa. On ymmärrettävää, että menestymiseen työssä pilotointivaiheessa Ammattilaisringin toimintamallin hahmottamiseen liittyy monenlaista raportointia ja kirjallista opiskelussa. ja sitä tukevassa suunnittelua. Raportoinnissa tulee keskittyä olennaiseen. Valmentajan osaamisen kehittyessä raportointi yleensä helpottuu ringissä. Kun ryhmät ovat sisäistäneet toimintatavan, ne toimivat itseohjautuvasti; kouluttajan työmäärä voi jopa vähentyä ja hänelle jää enemmän aikaa osaamisen kehittämiseen. Toimintatapoja ja vaikutuksia Pilotoinnin edistyessä Ammattilaisrinki-toiminnassa on voitu havaita hieman eriytyneitä toimintatapoja. Yhdessä ryhmässä toiminta on ollut aktiivista ja jatkuvaa, ryhmien toiminta on ikään kuin osa aktiivista opiskelua. Sama toimintamalli on toiminut myös 36 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

36 Ammattilaisrinki on hyvä työkalu, jonka käyttöä voin suositella, Tatu Käpymäki. ammattitutkintotasolla, jossa itse toimin opiskelijana. Toisaalta toisessa ryhmässä ammattilaisrinkien toiminta on hiipunut melkoisesti. Syitä hiipumiseen on varmasti useita; kouluttajalle on tullut tietoon joitakin ongelmia työpaikan sisällä. Toisaalta opiskelijoiden erilaiset tavoitteet ryhmien sisällä vaikuttavat ryhmien toimintaan. Tavoitteiden ollessa erilaisia kouluttajan rooli nousee merkittäväksi. Jos kouluttajalla riittää aktiivisuutta muistuttaa ringin toiminnasta jatkuvasti, ryhmä pysyy toimivana. Toimiessani itse ringin vetäjäjäsenenä olen yhdessä muiden ringin jäsenten kanssa oppinut varmasti enemmän kuin yksin opiskellessani olisin oppinut. Ryhmästä on muodostunut foorumi, jossa pähkäillään hieman vaikeampia asioita. Joissain asioissa etenimme pidemmälle kuin normaali opetussuunnitelma edellytti. Ringissä osaamista on siirtynyt myös ammattilaisten välillä jopa yhteistyökumppaneille saakka. Ryhmässä toimiminen on lisännyt opiskelumateriaalin saatavuutta. Jonkun ryhmän jäsenen poissa ollessa muut pitävät huolen, että kaikki saavat tarvittavat materiaalit. Ei siis synny aukkoja opiskeluun. Ammattilaisringin toimintamalli vaikuttaa poissaoloihin toisellakin tavalla. Olen havainnut, että halu olla poissa pienten syiden vuoksi vähenee Ammattilaisringin sisäisen paineen vuoksi. Kukaan ei halua jäädä vähemmälle kuin ryhmään kuuluvat muut jäsenet. Joten myönteinen yhdessä oppimisen tunne ylläpitää läsnäolomotivaatiota. Tulevaisuus Ryhmän toiminta ja tavat varmasti jäävät elämään jossain määrin opiskelun aikanaan päättyessä. Hyvä niin! Ammattilaisrinki on hyvä työkalu, jonka käyttöä voin suositella. Uutena ajatuksena näen Ammattilaisringin mahdollisuuden vaikeahkojen uusien asioiden opiskelussa. Esimerkistä käy yhden ryhmän valinnainen oppijakso talotekniikan automaatiosta ja ATK:sta. Koska kaikilla ryhmän jäsenillä ei ole samanlaisia valmiuksia tietokoneen käyttöön, Ammattilaisrinki yhdistettynä Moodle-verkkokoulutukseen voisi olla tehokas oppimisen tapa. Kouluttajana aion kokeilla tämän ajatuksen toimivuutta tulevaisuudessa. Ammattilaisrinki n Valmentajan opas 37

37 Pilotit 6.2 Ammattilaisrinki verkossa, Savon ammatti- ja aikuisopisto Projektipäällikkö Minna Karvinen, Savon ammatti- ja aikuisopisto Taustaa Kuopiossa, Savon ammatti- ja aikuisopistossa kaksi Taloks -hankkeen toimijaa, kouluttaja Esko Peiponen ja projektisuunnittelija Minna Karvinen, innostuivat kokeilemaan Ammattilaisringin toteutusta verkon keinoin. Tässä raportissa käytämme toiminnastamme verkkorinki tai Ammattilaisrinki verkossa käsitettä. Ajatuksena oli, että rinkiin osallistuvat henkilöt voivat verkko-oppimisympäristössä opiskella asioita omaan tahtiin käytyään ensin valmennuksessa. Valmentajien tarkoituksena oli myös seurata koko ajan verkko-oppimisympäristön käyttöä sekä auttaa materiaalin hankinnassa. Jokaiselle toimintaan mukaan lähteneelle pidettiin Ammattilaisrinki verkossa -info sekä kahden tunnin pituinen verkkokoulutus. Pilotti 1 Ensimmäinen pilottikokeilu tehtiin yhden kuopiolaisen suurehkon kiinteistönhoidon yrityksen työntekijöille. Tässä yrityksessä kaksi toimi kiinteistönhoidon päällikköinä ja kolme muuta olivat töissä kiinteistönhoitajina sekä samaan aikaan opiskelivat oppisopimuskoulutuksessa kiinteistönhoitajan ammattitutkintoa. Ensimmäisen kokoontumisen yhteydessä pidettiin osallistujille infotilaisuus verkkoringistä. Kaikki vaikuttivat heti kovin pelisäännöt verkkoringin Loimme yhdessä myös innostuneilta verkkotyöskentelystä. Esimiehet halusivat lähteä toiminnalle, Minna kokeiluun mukaan oppiakseen uutta ja ammattitutkinto-opiskelijat saivat näin tilaisuuden kysyä esimiehiltä eri asioista. Karvinen. Aluksi esittelimme verkkorinki-ideaa Power Point -esityksellä ja kävimme tarkasti toiminnan tavoitetta ja ajatusta läpi. Tilaisuuden aikana syntyi runsaasti keskustelua. Toinen valmentajista pohjusti myös aihetta energian säästö kiinteistössä ja kulunseuranta. Tämä toimi esimerkkinä tulevaa toimintaa ajatellen. Lopuksi keräsimme palautetta, jossa kysyimme, mitä he ajattelevat verkkoringistä. Palaute oli hyvin myönteistä ja kaikki viisi halusivat lähteä toimintaan mukaan. Aina tapaamisen 38 Ammattilaisrinki n Valmentajan opas

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta ja

Lisätietoja ja syvempää tietoa työpaikalla tapahtuvasta oppimisesta ja koulutuksesta  ja Starttikoulutus 1 Sisällys Mitä oppisopimuskoulutus tarkoittaa? 2 Yhteistyön osapuolet, roolit ja tehtävät 3-5 Oppisopimuksen alussa sovittavat asiat 7-8 Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS

NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS NÄYTTÖTUTKINTOARVIOIJIEN PEREHDYTYSTILAISUUS 10.2.2014 1 Yleistä näyttötutkinnosta NÄYTTÖTUTKINNOT ovat työelämän tutkintoja Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen AROPE Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen perehdyttäminen 1 Tausta, tavoitteet, arvioijan rooli ja tehtävät tavoitteena kerätä hyviä toimintamalleja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN. Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA NÄYTTÖJEN KEHITTÄMINEN Amiedu Hyvinvointitoimiala Heli Pispala-Tapio Kouluttaja, TtM 20.03.2009 1 Arvot ohjaavat toimintaamme LISÄÄ KUVA Yhteiskunnallinen vastuullisuus

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ

TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ TYÖPAJOILLA SUORITETTAVIEN AMMATILLISTEN OPINTOJEN TOIMINTAMALLI OPPILAITOKSEN JA TYÖPAJOJEN VÄLILLÄ Kohderyhmä: Opiskelijat, jotka tarvitsevat työvaltaista tapaa suorittaa ammatillisia opintoja Opiskelijat,

Lisätiedot

JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen Aino Rikkinen

JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU. Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen Aino Rikkinen JOENSUU KITEE LIEKSA OUTOKUMPU Henkilökohtaistaminen ja osaamisen tunnustaminen 20.9.2007 Tehokkuutta ja joustavuutta periaatteena toiminnan joustavuus ja luotettavuus aikaa, huomiota ja kunnioitusta asiakkaalle

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH)

OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Espoon seudun koulutkuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi OMNIAN MALLI, KOHTI TUTKINTOA hanke (OPH) Sosiaali- ja terveysalan pertutkinto, lähihoitaja Omnia, aikuisopisto Mallissa oppimisvalmiuksia

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011

Ajankohtaista näyttötutkinnoista. Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista näyttötutkinnoista Markku Kokkonen Opetushallitus Lokakuu 2011 Ajankohtaista syksyllä 2011 (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Näyttötutkinto-opas

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTI- TUTKINTO Panostus oman johtamisen kehittämiseen JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, JET20 KENELLE Kokeneille, tulosvastuullisille ja/tai kehittämisvastuussa oleville päälliköille

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Selvitetään, mitä jo osaan Hakeutuminen, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Suunnittelen, miten opiskelen ja hankin tarvittavan ammattitaidon Tarvittavan ammattitaidon

Lisätiedot

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla

Lähiesimiestyön ammattitutkinto. Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Lähiesimiestyön ammattitutkinto Tutkinnon suorittaminen työpaikalla Näyttötutkinnot Joustava tapa suorittaa tutkinto työn ohessa Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä,

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006

HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 43/011/2006 HENKILÖKOHTAISTAMIS- MÄÄRÄYS 2006 MÄÄRÄYS 43/011/2006 ISBN 13: 978 952 13 3094 0 (nid.) ISBN 10: 958 13 3094 5 (nid.) ISBN 13: 978 952 13 3095 7 (pdf) ISBN 10: 952 13 3095 3 (pdf) OPETUSHALLITUS 1 Dno

Lisätiedot

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna

ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT. Leena Selkivuori JAMK/AOKK Hämeenlinna ERITYISOPETUS JA ERITYINEN TUKI NYT Leena Selkivuori JAMK/AOKK 2.11. Hämeenlinna Erityisopetuksena järjestettävän opetuksen osuus (2015 Tike) Koulutuslaji OPS-perusteinen ammatillinen peruskoulutus n.

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op

HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op HENKILÖKOHTAISTAMINEN NÄYTTÖTUTKINNOISSA 3 op Koulutuksen sisältösuunnitelma Maanantai 22.11.2010 Klo 9-11.30 Koulutukseen osallistujat Koulutuksen tavoitteet ja sisällöt Ennakkotehtävä; mitä tiedän henkilökohtaistamisesta

Lisätiedot

Tutkintosuoritusten arviointi

Tutkintosuoritusten arviointi Tutkintosuoritusten arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkinnon perusteet (1) Ammattitaitovaatimukset kertovat sen, mitä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla

ARVIOIJAKOULUTUS. Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla ARVIOIJAKOULUTUS Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Tutkintotilaisuuksien arviointi työpaikalla Käsiteltävät aiheet: Näyttötutkinnon suorittamisen yleisiä periaatteita Mihin systeemiin sitä on

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA

HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA 1 HENKILÖKOHTAISTAMISSUUNNITELMA Hakeutuminen Tiedon kirjaamis- ja siirtolupa Tietojen kirjaamisen on kysytty lupa kyllä ei Tässä henkilökohtaistamissuunnitelmassa olevia tietoja saa antaa valmistavassa

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1.

JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä. Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1. JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA Työelämä tutkintotilaisuuksien kehittäjänä Golfkentänhoidon tutkintotoimikunnan yhteistyötilaisuus 8.1.2011 Ammatin perusteet- lähtökohta Tutkintotilaisuuksissa arvioidaan ammatillista

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Tutkintovastaavan rooli

Tutkintovastaavan rooli Tutkintovastaavan rooli Kouluttaja Katri Hemmilä tutkintovastaava Omnian aikuisopisto Omnian aikuisopisto Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia on monialainen ammatillisen koulutuksen järjestäjä Jäsenkunnat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm

AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET. Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm AMMATILLINEN TUTKINTO JA URASUUNNITTELUN VAIHEET Eeva-Kaisa Pakkala Opinto-ohjaaja, työelämävalmentaja Ttm Opintoihin hakeutumisvaihe on tärkeä vaihe opintojen henkilökohtaistamista ja urasuunnitelmaa.

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun

evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun Esimerkkejä tutkinnon muodostumisesta ammatillisessa koulutuksessa evästyksiä toteutusvaiheen käyttöliittymäsuunnitteluun Diat tuottanut Jukka Söderdahl Winna Tutkinnon osa kerrallaan - esimerkki tutkinnon

Lisätiedot

Työssäoppiminen, sen ohjaus ja arviointi oppisopimuksella kohti näyttötutkintoa. Työpaikkaohjaajan koulutus (1,5 osp)

Työssäoppiminen, sen ohjaus ja arviointi oppisopimuksella kohti näyttötutkintoa. Työpaikkaohjaajan koulutus (1,5 osp) Työssäoppiminen, sen ohjaus ja arviointi oppisopimuksella kohti näyttötutkintoa Työpaikkaohjaajan koulutus (1,5 osp) SISÄLTÖ 1) Oppiminen, osaaminen, ohjaus ja arviointi Oppimalla saavutetaan tutkinnon

Lisätiedot

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys.

Laadukas arvionti. On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. Laadukas arvionti On jotakin paljon harvinaisempaa, jotakin arvokkaampaa kuin kyvykkyys. Se on kyky tunnistaa kyvykkyys. (E.Hubbar) Pirkko Huuhka Tutkintotoimikunnan puheenjohtaja 29.9.2015 Erikoisammattitutkinnon

Lisätiedot