QALLLsuositukset. QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta:

Transkriptio

1 QALLLsuositukset

2 QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta: QALLLitative Report (laadullinen hankeanalyysi) ja QALLL Project Compendium (hankeluettelo) QALLLsuositukset Julkaisija: The European Thematic Network QALLL Quality Assurance in LifeLong Learning QALLL-verkoston partneriryhmä koostuu 15 eurooppalaisesta kansallisesta toimistosta: OeAD-GmbH National Agency for Lifelong Learning, Itävalta (koordinoija) Agency for European Education Programmes VoG, Belgia DZS, Academic Information Agency, Tšekin tasavalta National Agency - Education for Europe at BIBB, Saksa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Suomi Léargas, The Exchange Bureau, Irlanti Research Liaison Office, University of Iceland, Islanti ISFOL, National Agency for LLP - Leonardo da Vinci Sectoral Programme, Italia ANEFORE a.s.b.l., National Agency for the Lifelong Learning Programme, Luxemburg CINOP, National Agency for Lifelong Learning, Alankomaat SIU, Norwegian Centre for International Cooperation in Higher Education, Norja Internationella Programkontoret, International Programme Office for Education and Training, Ruotsi CMEPIUS, Center of the Republic of Slovenia for Mobility and European Educational and Training Programmes CMEPIUS, Slovenia SAAIC - Slovak Academic Association for International Cooperation, Slovakia The Centre for European Union Education and Youth Programmes, Turkki sekä kahdesta yhteistyökumppanista: frse The Foundation for the Development of the Education System, Puola The Education, Audiovisual and Culture Executive Agency (EACEA), Bryssel

3 10 suositusta Johdanto 2 3 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat 1 Molempia hyödyttävän tiedonvaihdon ja yhteistyön lisääminen ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa. Laatukulttuuri 2 Laatukulttuurin kehittäminen ja vaaliminen. EQAVET-laatuympyrä 3 Jatkuvan kehittymisen takaamiseksi käytetään koko laatuympyrää. Laadunhallinnan malleja ja -indikaattoreita 4 Helppokäyttöisten ja joustavien laadunhallintamallien käyttö ja mielekkäiden indikaattoreiden kehittäminen/valinta. Menetelmät 5 Käytetään hyödyksi saatavilla olevaa runsasta valikoimaa ja valitaan omia tarpeita vastaavat menetelmät. 6 Työssäoppiminen Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa ottaen mukaan yritykset. 7 Ohjaus Olemassaolevien ohjauksen ja neuvonnan laadunhallintamallien hyödyntäminen. 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen Laadunhallinta ammattitaidon ja henkilöstön kehittämisen erottamattomaksi osaksi. 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen Vaikuttavuuden parantaminen tuloksia levittämällä ja hyödyntämällä. 10 Innovaatiot laadunhallinnassa Tuetaan uusia innovaatioita ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa. Tässä julkaisussa annetaan joukko suosituksia ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintaan. Euroopan unionin elinikäisen oppimisen ohjelman 15 kansallista toimistoa on laatinut ne laadunhallinnan eurooppalaisessa temaattisessa QALLL-verkostossa (Quality Assurance in LifeLong Learning). Suositukset perustuvat: vertailevaan analyysiin 39:stä hyvää käytäntöä edustavasta hankkeesta. Analyysissä on selvitetty yksityiskohtaisesti, miten hankkeet ovat osaltaan vaikuttaneet eurooppalaisen laadunhallinnan linjausten keskeisiin teemoihin. kumppanimaissa järjestettyjen kahden QALLL-konferenssin ja 11 kansallisen QALLL-asiantuntijapaneelin tuloksiin sekä selvitykseen 39 hyviä käytäntöjä edustavan hankkeen tulosten kestävyydestä. Laadunhallinta on tärkeä ja tehokas tapa tukea ammatillisen ja aikuiskoulutuksen jatkuvaa kehittämistä. Se auttaa luomaan ja parantamaan keskinäistä luottamusta, joka on kansainvälisen yhteistyön ja eurooppalaisten vertailtavuutta edistävien välineiden, kuten eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), perusta. Laadunhallinnan merkityksestä ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa kertoo sen käyttöönoton suosio niin poliittisella kuin toimeenpanon tasolla: on perustettu kansallisia laadunhallinnan yhteyspisteiden verkostoja ja temaattisia työryhmiä. QALLL-tulokset osoittavat, että ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa laadunhallinta on paljolti yhteneväistä. Tästä syystä QALLLsuositukset pätevät yleensä kumpaankin. Niissä muutamassa tapauksessa, joissa näin ei ole, on tämä mainittu erikseen selvästi kyseisen suosituksen kohdalla. QALLL-konferensseihin ja kansallisiin tapahtumiin osallistui laaja joukko eri sidosryhmiä, kuten päättäjiä, työmarkkinoiden edustajia, hankkeiden vetäjiä, hankekumppaneita ja kansallisia viranomaisia, EU:n ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ohjelmien kansallisia toimistoja sekä Euroopan komissio. Hyviä käytäntöjä edustamaan valitut 39 Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hanketta olivat pääosin suunnattu koulutuksen tarjoajille. Niistä löytyi mielenkiintoisia näkökulmia, jotka voivat toimia myös laajemmin kuin organisaatiotasolla, jopa järjestelmätasolla. Suositukset on tarkoitettu sekä: toimeenpanoon, eli ammatillista ja aikuiskoulutusta antaville oppilaitoksille ja alan ammattilaisille, jotka kehittävät ja toimeenpanevat hankkeita, sekä kansallisille toimistoille. Tähän tasoon viitataan keltaisella nuolella > että päätöksentekoon, eli eurooppalaisille, kansallisille ja alueellisille ammatillisen ja aikuiskoulutuksen viranomaisille, työmarkkinaosapuolille ja poliitikoille. Tähän tasoon viitataan sinisellä nuolella > Kummallekin tasolle soveltuviin suosituksiin viitataan harmaalla nuolella > QALLL-hankeluettelosta löytyy esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja käytännön ratkaisuja, jotka tukevat suosituksia. Sivujen 6-7 taulukon project overview (yleiskuva hankkeista) avulla on helppo löytää sellaisia hankkeita, joissa käsitellään QALLL-suosituksissa mainittuja avainteemoja. Nämä 10 suositusta eivät ole irrallisia, vaan yhtenäisen kokonaisuuden toisiinsa vaikuttavia osia. Ennen kaikkea ne on tarkoitettu ohjenuoriksi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laajalle kentälle, ja täydentämään olemassaolevia kansallisia laadunhallinnan suosituksia. Suositukset perustuvat laajaan tietopohjaan, mikä edesauttaa QALLL verkoston pyrkimystä saavuttaa tuloksille laaja yleisö. Eurooppalaisiin

4 1 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat Molempia hyödyttävän tiedonvaihdon ja yhteistyön lisääminen ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa 4 QALLL-tulokset osoittivat, että vaikka eri koulutusasteiden välillä on eroja organisaatiotasolla, kohderyhmissä ja koulutuksen tavoitteissa, ovat laadunhallinta toimintatavat samantapaisia: Perusperiaatteet laadunhallintajärjestelmien luomiseen ja ylläpitämiseen pätevät niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessakin. Toisin sanoen Leonardo da Vinci- ja Grundtvig -hankkeissa kehitettyjä laadunhallintamalleja -menetelmiä voidaan pienin muutoksin käyttää molemmilla sektoreilla. EQAVET-laatuympyrää voi käyttää myös aikuiskoulutuksen laadunvarmistuksessa kunhan aikuiskoulutuksen erityispiirteet otetaan huomioon ohjeellisissa kuvaajissa (indicative descriptors) ja laadunhallinnassa (quality indicators). 5 1 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat QALLL-verkoston kokemusten perusteella tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä laadunhallinnassa voi seurata paljon etua ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa. Haasteet ovat samanlaisia, joten yhteisiä pyrkimyksiä tulisi edistää: > Lisätään tietoisuutta laadunhallinnasta molemmilla sektoreilla ja kaikilla tasoilla. Lisätyötä tarvitaan, jotta päästään yhteisymmärrykseen laadunhallinnan käsitteistä, standardeista, menetelmistä ja välineistä sekä siitä, miten niitä voidaan soveltaa ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa koko Euroopassa. > Edistetään järjestelmällistä tiedonvaihtoa kaikilla tasoilla laadunhallinnan käytäntöjen vaihdon tukemiseksi. > Luodaan kestävää yhteistyötä EQAVETverkoston, Euroopan komission aikuiskoulutuksen temaattisen työryhmän (Thematic Working Group on Adult learning) ja muiden eurooppalaisten ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintaa kehittävien aloitteiden välillä, jotta sektoreiden välille saataisiin luotua läheiset siteet euroopanlaajuisesti. > Suositellaan vahvasti, että aikuiskoulutuksessa otettaisiin käyttöön ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistuksen viitekehys EQAVET. Muussa tapauksessa resursseja kuluisi pyörän uudelleen keksimiseen.

5 2 Laatukulttuuri Laatukulttuurin kehittäminen ja vaaliminen. 6 Laatukulttuurin kehittäminen on laadunhallinnan linjausten ydinasiaa. Siitä huolimatta käsite on monille edelleen hieman hämärä. QALLL-verkostossa laatukulttuurilla tarkoitetaan sellaista organisaatiokulttuuria, joka tukee laadunhallintaa ja laadun parantamista kaikilla tasoilla. Tällaisen laatukulttuurin kehittämiseen tarvitaan aikaa, sitoutumista ja voimavaroja. Laatukulttuuri ylittää muodolliset ja byrokraattiset rakenteet ja menetelmät ja, vaikuttaa oppilaitoksen arkisiin käytäntöihin. Laadun parantamiseen keskittyvän laatukulttuurin vaaliminen edistää laatuympyrän kaikkien vaiheiden toteutumista oppilaitosten laadunhallinnassa. Alhaalta ylös suuntautuvat laadulliset menetelmät mahdollistavat oppimisprosessien perinpohjaisen tutkimisen ja täydentävät perinteisiä määrällisiä mittareita. 7 Toistaiseksi monet laadunhallinnan menetelmät ja mallit ovat keskittyneet johtamiseen, ja ammattitaitoon ja kulttuuriin liittyvät näkökulmat ovat jääneet taustalle. Tulevaisuuden haaste onkin sellaisten laatujärjestelmien luominen, joissa yhdistyvät yhtä aikaa tilivelvollisuus ja laatukulttuurin edistäminen, ylhäältä alas suuntautuva johtaminen sekä alhaalta ylös suuntautuva sitoutuminen. 2 Laatukulttuuri Joissain QALLL hankeotoksen hankkeissa laatukulttuuria edistettiin henkilökohtaisilla ja yhteisillä itsearvioinneilla, ryhmätyöllä, sidosryhmien osallistamisella, vertaisarvioinneilla jne. Näitä hyviä käytäntöjä voidaan käyttää jatkokehittämisen lähtökohtana. > Laatukulttuurista tehdään laadunhallinnan keskeinen osa. Jatketaan laatukulttuurin käsitteen tutkimista ja mietitään, miten se tukee laadunhallintaa ja laadun parantamista. > Arvostetaan vahvuuksia ja vaalitaan halua kehittyä. Selvennetään ja selitetään laadunhallinnan edut. > Edistetään sitoutumista ottamalla sidosryhmät mukaan alusta lähtien. Otetaan mukaan organisaation kaikki tasot: johto, opettajat ja muu henkilökunta. > Kannustetaan johtoa sitoutumaan sellaisen yhteistyötä arvostavan kulttuurin luomiseen, jossa edistetään rakentavaa arviointia ja palautteenantoa. > Pyritään löytämään tasapaino yhdenmukaistamisen ja luovuuden välille. > Noudatetaan osallistumisen periaatetta. Kannustetaan toimijoiden aktiivista osallistumista laadunhallintaan ja annetaan tilaa omalle päätäntävallalle ja itsesääntelylle. > Pyritään löytämään tasapaino luottamuksellisuuden ja avoimuuden välille ja rakennetaan luottamusta. > Liitetään laadunhallinta ja arviointi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ammattilaisten jokapäiväiseen toimintaan, edistetään yhteistyötä ja käytäntöjen tietoista pohdintaa. > Tuetaan opettajien välistä tiedonvaihtoa ja tiimityötä oppilaitoksen sisällä ja muiden oppilaitosten välillä. > Luodaan edellytykset sisäiselle ja ulkoiselle palautteelle, suoraan opetusta ja oppimista koskevalle palautteelle. > Kehitetään arviointikäytäntöjä käyttämällä (itse)arvioinkulttuuria ja vertaisarviointimenetelmiä keskeisinä työkaluina. > Parannetaan laadunhallintaan ja arviointiin keskittyviä ammatillisia kehittymismahdollisuuksia. > Tarjotaan asianmukaisia, yksinkertaisia ja ymmärrettäviä laadunhallinnan työkaluja tukemaan käytännön toimijoita. > Keskustellaan laatujärjestelmästä ja kehitetään ja arvioidaan sitä jatkuvasti.

6 3 EQAVET-laatuympyrä Jatkuvan kehittymisen takaamiseksi käytetään koko laatuympyrää. quality cycle. 8 EQAVET eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusmalli perustuu laadunhallinnan ja laadunparantamisen ympyrään. Sen tarkoitus on luoda järjestelmällinen laadunvarmistuksen viitekehys ammatillisiin koulutusjärjestelmiin ja koulutuksen tarjoajille niin Euroopassa kuin kansallisestikin. laadunhallinnan toimintamalli noudattaminen on hyödyllistä niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessa. Ympyrän eri vaiheissa nousee esiin eri haasteita. QALLL-verkostossa kiinnitettiin erityistä huomiota koko ympyrän käyttämiseen erityisesti kohtaan tarkistaminen (review), jonka huomattiin toistuvasti olevan laadunhallinnan heikko kohta. Seuraavissa suosituksissa käsitellään laatuympyrän neljää vaihetta erikseen sekä laatuympyrää kokonaisuutena. 9 Suunnittelu > Alusta alkaen helpotetaan alhaalta ylös suuntautuvaa kehittämistä. > Otetaan käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä keskeyttämisten ehkäisemiseksi. > Kerätään kattavaa palautetta. > Pidetään laatujärjestelmä dynaamisena: käytetään tarkistuvaihetta järjestelmän tarkistamiseen ja jatkokehittämiseen. 3 EQAVETlaatuympyrä > Otetaan henkilökunta mukaan, kun laadunhallintajärjestelmää luodaan; laadunhallinta perustuu ryhmätyöhön ja johtamiseen, ja sen tulisi johtaa yksityiskohtaiseen ja selkeään toimintasuunnitelmaan. > Otetaan ammatillisen koulutuksen tarjoajat mukaan, kun laadunhallintajärjestelmää luodaan. > Asetetaan realistiset tavoitteet. > Käytetään johdonmukaista termistöä. > Vastataan koulutustarpeisiin ja ennakoidaan niitä rohkaisemalla vuoropuhelua koulutuksen tarjoajien, työelämän ja oppijoiden välillä. Toteutus > Laaditaan opetussuunnitelmat koulutustarpeiden mukaisiksi. > Arvioidaan oppijoiden osaaminen oppimisprosessin alussa ja jatkuvasti sen kuluessa yksilöllisen oppimisen tukemiseksi. > Annetaan opetushenkilöstölle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Arviointi > Kehitetään ja vaalitaan intoa itsearviointiin, ja hyödynnetään vertaisarviointeja. > Mitataan oppimistuloksia. > Keskitytään arvioimaan sitä, mikä on parantunut entiseen suoritukseen verrattuna. Tarkistus > On muistettava, että tarkistusvaihe on laadunhallinnassa ratkaiseva. > Suljetaan ympyrä ja varmistetaan, että tarkistuvaihe tehdään: reflektoidaan ja käytetään arviointitietoja hyödyksi. > Tunnistetaan positiiviset tulokset, palkitaan niistä ja kehitetään niiden pohjalta. Luodaan vähitellen positiivisen epäonnistumisen kulttuuri eli organisaatio, jossa epäonnistumisia sallitaan matkalla kohti parempia tuloksia. > Suunnitellaan tarkistuvaihe etukäteen ja varataan sille aikaa ja resursseja. > Mietitään miten tarkistus sopii organisaation (vuosi)aikatauluun. > Osallistetaan: otetaan henkilökunta mukaan julkaisemalla arvioinnin tulokset, rohkaisemalla keskustelua ja tarjoamalla kehitys- ja muutostukea. > Jaetaan saatu palaute sidosryhmille eli oppijoille ja muille ulkopuolisille sidosryhmille, kuten työelämälle (milloin asianmukaista) ja keskustellaan siitä. > Toimitaan nopeasti tarpeen mukaan, esim. keskeyttämisten välttämiseksi, koulutustarpeiden muuttumisen vuoksi jne. > Tarkistetaan säännöllisesti ovatko käytetyt indikaattorit edelleen mielekkäitä ja strategisten tavoitteiden mukaisia. Laatuympyrä kokonaisuudessaan > Laaditaan laatujärjestelmä, joka kattaa laatuympyrän kaikki vaiheet. > Luodaan laadunhallintaan positiivinen ilmapiiri: > ammatllisessa ja aikuiskoulutusjärjestelmässä > organisaatiossa > Laadunhallinta on laaja-alainen asia: liitetään se organisaation strategiaan. > Luodaan laatukulttuuri ja kannustetaan organisaatiossa/koulutusjärjestelmässä intoa oman toiminnan parantamiseen. > Keskitytään oppijoihin ja oppimistuloksiin. > Sidotaan ammattipätevyys/taitovaatimuskuvaukset laatuympyrään (suunnittelusta arviointiin ja tarkastukseen). > Nähdään ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinta joustavana ja dynaamisena työkaluna, jota on jatkuvasti kehitettävä, jotta se vastaisi organisaation/koulutusjärjestelmän muuttuviin tarpeisiin.

7 4 Laadunhallintamalleja ja -indikaattoreita Helppokäyttöisten ja joustavien laadunhallintamallien käyttö ja mielekkäiden indikaattorien kehittäminen/valinta. 10 Vastatakseen yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin, odotuksiin ja vaatimuksiin on opetuksen tarjontaa säännöllisesti arvioitava, seurattava, ja vaikuttavuutta ja tehokkuutta parannettava tulosten perusteella. Tämä voidaan saavuttaa laadunhallintajärjestelmän avulla. Laadunhallintajärjestelmä pitäisi nähdä koulutuksen jatkuvan kehittämisen välineenä, joka perustuu laatuympyrän mukaisesti suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja tarkistukseen. 11 Ammatilliselle ja aikuiskoulutukselle on laadittu runsaasti räätälöityjä laadunhallintajärjestelmiä ja -välineitä. Yhä uusien mallien etsimisen sijaan tulisi käyttää, soveltaa ja hienosäätää olemassaolevia tuotteita. Tämä pätee erityisesti oppilaitoksissa käytettäviin laadunhallintajärjestelmiin, jotka ovat joistain eroista huolimatta kuitenkin loppujen lopuksi hyvin samanlaisia. Oppilaitoksille on kehitetty useita erilaisia standardeja, kriteerejä ja mittareita. Ne luovat hyvän perustan jatkokehittämiselle, joka voisi keskittyä tiedonvaihtoon, vertailuun, yhdistämiseen ja hienosäätöön. 4 Laadunhallintamalleja ja -indikaattoreita Laadunhallintajärjestelmät > Valitaan selkeä, helppokäyttöinen ja helposti hallinnoitava laadunhallintajärjestelmä ja räätälöidään se omiin tarpeisiin ja tarkoituksiin. > Varmistetaan, että se vastaa organisaation työtapoja ja tavoitteita. > Etsitään tasapaino ylhäältä alas ja alhaalta ylös suuntautuvien toimintamallien välille. > Lähdetään johdon sitoutumisesta ja otetaan henkilökunta mukaan heti prosessin alusta. Järjestelmän edut on tehtävä selväksi sidosryhmille, erityisesti henkilökunnalle. > Vahvistetaan keskittymistä oppijoihin ja oppimistuloksiin. > Dokumentoidaan laadunhallintajärjestelmä: niin paljon kuin tarpeellista, niin vähän kuin mahdollista. Käytetään dokumentointia mahdollisuutena arvioida tuloksia. > Pidetään laadunhallintajärjestelmä dynaamisena, tarkistetaan ja muutetaan sitä tarpeen mukaan. Indikaattorit > Kehitetään rajattu määrä mielekkäitä indikaattoreita vähemmän on enemmän jotka: > vastaavat siihen mistä ollaan kiinnostuneita, tavoitteeseen, tai tarpeeseen, > ovat käytännöllisiä niin, että niiden avulla saadaan kerättyä nopeasti tarvittavaa, ajantasaista ja luotettavaa tietoa, > ovat herkkiä niin, että ne pystyvät kertomaan jos mitattavassa muuttujassa on tapahtunut muutos sekä > ovat helppoja tulkita ja käyttää. > Kun kyseessä on laadullinen tieto, yritetään löytää tehokkaita indikaattoreita, joilla pystytään arvioimaan ammatillisen ja aikuiskoulutuksen suoritusten aineettomia tekijöitä. > Mahdollistetaan paikallisten/kansallisten kuvaajien ja indikaattoreiden kehittäminen ja käyttö. > Edistetään yhteistyötä ja verkostoja sellaisten indikaattoreiden luomiseksi, joita on helppo vertailla eri aikoina ja eri maantieteellisillä alueilla. > Indikaattoreiden analysointi antaa kuvan yhdestä hetkestä. Johtapäätöksien vetämiseksi on mittauksia tehtävä jatkuvasti. Toisaalta indikaattoreita täytyy tarkistaa sopivin väliajoin, jotta ne ovat ajantasaisia.

8 5 Menetelmät Käytetään hyödyksi saatavilla olevaa runsasta valikoimaa ja valitaan omia tarpeita vastaavat menetelmät. 12 QALLL-hankkeet ovat keskittyneet toisaalta arviointimenetelmiin eli itsearviointiin ja ulkoiseen arviointiin, ja toisaalta akkreditointiin. Arviointimenetelmät ja akkreditointi ovat olleet myös kansallisen ja Euroopan tason laadunhallintapolitiikan huomion kohteena. 13 Menetelmiä voidaan käyttää (ja analysoida) erikseen, mutta käytännössä ne kietoutuvat monin tavoin yhteen. Itsearviointi on yleensä ulkoisen arvioinnin ja akkreditoinnin perusta, vertaisarvioinnissa puolestaan sisäinen ja ulkoinen arviointi yhdistyvät useita vaiheita käsittäväksi ketjuksi. Arviointimenetelmät ja akkreditointi pätevät mihin tahansa opetuksen tarjoajaan. QALLL-verkostolle tämä tarkoittaa sitä, että ne pätevät mitä suurimmassa määrin niin ammatilliseen kuin aikuiskoulutukseenkin. 5 Menetelmät > Ennen laadunhallintamenetelmien valintaa ja käyttöä selvitetään eri menetelmien erot ja mitä niillä tehdääntehdään. Valinta perustetaan organisaation/koulutusjärjestelmän nykyisiin tarpeisiin. > Käytetään alhaalta ylös suuntautuvaa itsearviointia, joka on keskeinen laatukulttuuria luova elementti. Lisätään tietoa sen eduista eikä rajoiteta sen käyttöä, jotta siitä ei tulisi pelkkä hallinnollinen menetelmä muodollisten vaatimusten täyttämiseksi. Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hankkeissa on kehitetty runsaasti selkeitä, helppokäyttöisiä ja viimeisimmän tiedon mukaisia menetelmiä itsearviointiin, ulkoiseen arviointiin ja akkreditointiin. Näitä välineitä voidaan käyttää myös muissa yhteyksissä ja/tai siirtää muille aloille tai maihin. Ne kattavat sekä ammatillisen koulutuksen että aikuiskoulutuksen. > Otetaan mukaan menetelmiä laadullisen tiedon keräämiseksi sekä laadullisia mittareita. > Etsitään tasapaino sisäisen ja ulkoisen arvioinnin välille. Yleensä tämä tarkoittaa useammin tapahtuvaa itsearviointia ja siihen liittyvää, harvemmin tapahtuvaa ulkoista arviointia. > Ulkoisella arvioinnilla on oma arvonsa itsenäisenä menettelynä: sitä voidaan käyttää sekä tukemaan sisäistä kehittämistä että ulkoisena valvontamuotona. > Käytetään vertaisarviointia ulkoisen arvioinnin yhtenä muotona, joka edistää ammattimaisuutta, tiedonvaihtoa ja keskinäistä oppimista. > Otetaan käyttöön ammatti- ja aikuiskoulutukseen jo pitkälle kehitettyjä kansainvälisiä akkreditointijärjestelmiä, jotka kattavat myös epävirallisen ja arkioppimisen. Lisäksi etsitään ajankohtaisimmat akkreditointivälineet QALLL-verkoston hyviä käytäntöjä edustavien hankkeiden joukosta.

9 6 Työssäoppiminen Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa. 14 Työssäoppimisella on pitkät perinteet ja sillä on merkittävä rooli elinikäisessä oppimisessa, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppimista liittyy jollain tavalla useimpiin ammatillisiin koulutuksiin. Työssäoppiminen liittyy vahvasti työllistyvyyteen ja työmarkkinastrategioihin. 15 QALLL-verkoston tulosten mukaan työssäoppimisen laadunhallinnassa on edelleen haasteita: analysoiduista hankkeis-ta puuttuivat laadunhallintajärjestelmät, menettelytavat, standardit ja indikaattorit. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että työssäoppimisessa on suuri tarve uusien menetelmien ja hyvien käytäntöjen kehittämiselle. Joillain aloilla ja joissain Euroopan maissa on kuitenkin jo olemassa säännöksiä sekä useita hyvin toimivia työkaluja ja välineitä työssäoppimisen laadunhallintaan. Siksi olisi suotavaa käyttää näitä malleina ja muokata niitä kansallisten tarpeiden mukaan. 6 Työssäoppiminen > Käytetään kansainvälisissä vaihdoissa ja hankkeissa kehitettyjä laadunhallintavälineitä ja -mekanismeja malleina ja lähtökohtana. > Etsitään hyvien käytäntöjen malleja maista, joissa työssäoppimisen laadunhallintaa on jo olemassa, ja otetaan niistä oppia. > Otetaan työelämä, erityisesti PK-yritykset, mukaan työssäoppimisen laadunhallinnan kehittämiseen ja tuetaan niitä. > Tehostetaan oppilaitosten ja työssäoppimispaikkoja tarjoavien yritysten yhteistyötä yhteisten toimintamallien kehittämiseksi. > Varmistetaan, että arviointi käsittää myös työssäoppimisesta saadut kokemukset. > Tuetaan työssäoppimisen ohjaamisesta työpaikoilla vastaavien ammattitaitoa kehittämällä heidän pedagogisia taitojaan. > Edistetään työpaikkaohjaajien, opettajien ja oppijoiden yhteistyötä. Luodaan ammattisuhteita, esim. kutsumalla työpaikkaohjaajia säännöllisesti kouluihin ja opettajia yrityksiin. > Annetaan opettajille mahdollisuus säännöllisiin työelämäkokemuksiin. > Otetaan käyttöön nettisivustoja, joissa jaetaan hyviä käytäntöjä, välineitä ja kokemuksia, sekä harkitaan työssäoppimisen laadunhallinnan käytäntöjä käsittelevän nettiyhteisön perustamista.

10 7 Ohjaus Olemassaolevien ohjauksen ja neuvonnan laadunhallintamallien hyväksikäyttö. 16 Helposti saatavilla olevan, ajantasaisen ja korkealaatuisen ohjauksen saatavuus on tärkeä elinikäisen oppimisen edellytys ja merkittävä osatekijä koulutus- ja työllisyysstrategioissa. 17 QALLL-hankkeet osoittivat, että ohjaus- ja neuvontapalveluiden laadunhallinnassa on tapahtunut paljon kehitystä. Kehitetyt mallit ja menetelmät käyvät hyvin yksiin Euroopan elinikäisen ohjauksen verkoston (European Lifelong Guidance Policy Network ELGPN 2010) käyttämien tarkistupisteiden ja indikaattoreiden kanssa. Niitä voisi käyttää hyödyksi Euroopan kehityksessä tällä alalla. Useimmat ohjauksen laatumallit seuraavat myös EQAVET-laatukriteereitä. Elinikäinen ohjaus käsittää kaikki koulutusasteet ja sisältää paljon erilaisia toimintoja, kohderyhmiä, organisaatioita jne. Tämä moninaisuus ja hajanaisuus on yksi ohjauspalvelujen tarjonnan ja kehittämisen suurimpia haasteita. Koska ohjauksella on niin merkittävä asema elinikäisessä oppimisessa, pätee ohjauksen laadunhallinta yhtä lailla ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen. 7 Ohjaus Ohjauspalvelujen ja niiden tarjoajien suuren moninaisuuden vuoksi näyttää siltä, että mahdollisuus saada aikaan minkäänlaista muodollista yhteistyötä ja koordinointia eri palvelujen tuottajien välillä (alueellisesti tai kansallisesti, puhumattakaan Euroopan tasolla) edellyttää tietojen vaihtoa ja verkostoitumista. Euroopan tason jatkotoimissa voitaisiin käyttää hyväksi jo olemassaolevia verkostoja ja eurooppalaisessa yhteistyössä kehitettyjä laadunhallintajärjestelmiä. > Käytetään hyväksi ja kehitetään niitä useita hyviä ohjauksen ja neuvonnan laadunhallinnan malleja, joita on kehitetty QALLLhankkeissa, mukaanlukien laadunhallintajärjestelmät ja verkostot. > Linkitetään hankkeet Euroopan elinikäisen ohjauksen verkostoon (European Lifelong Guidance Policy Network ELGPN 2010). > Käytetään ulkoista arviointia itsearvioinnin täydentäjänä ohjauksen ja neuvonnan laadunhallinnassa. > Parannetaan yhteistyötä ja yhdenmukaistetaan toimintatapoja eri organisaatioiden ja maiden välillä. > Varmistetaan yhteistyö ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintapolitiikassa. > Laaditaan ohjauksen ammattilaisten taitoja pätevyysvaatimuskuvauksia. > Arvioidaan neuvonta- ja ohjaustoimien tehokkuutta. > Laaditaan laatustandardit ohjauspalveluille.

11 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen Laadunhallinta ammattitaidon ja henkilöstön kehittämisen erottamattomaksi osaksi. 18 Korkealaatuinen sisäinen laadunhallinta ja arviointi edellyttävät henkilöstöltä uusia taitoja ja osaamista. Toisaalta tarvitaan henkilökuntaa, esim. laatujohtajaa, jolla on vaadittavat erikoistaidot, sekä sitoutunutta johtoa jolla on syvällistä tietoa ja pätevyyttä laadunhallintaan liittyen.. Toisaalta opetushenkilökunnan osallistuminen laadunhallinta- ja arviointiosaamisen rakentamiseen on välttämätöntä koska sillä on keskeinen oppimisprosessin laadunparantamiseen liittyvä rooli. Muutoin laatutyön integrointi opettajien arkeen ei ole mahdollista, ja laadunhallinta ja arviointi jäävät pinnallisiksi ja byrokraattisiksi prosesseiksi, joiden vaikutus koulutuksen ytimeen jää vähäiseksi. 19 Toistaiseksi ei kuitenkaan vielä tunnuta oivaltavan, että ammatillisen ja aikuiskoulutuksen opettajien ammattipätevyyteen olisi tarvetta sisällyttää jonkin verran laadunhallinnan ja arvioinnin perusosaamista. Räätälöityä koulutusta ei siksi juurikaan ole tarjolla tälle ryhmälle. 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen > Lisätään tietoisuutta laadunhallinta- ja arviointiosaamisen tarpeesta osana ammatillisen ja aikuiskoulutuksen opettajien ammatillista profiilia. > Luodaan vaadittavat puitteet, kuten laadunhallinnan opetuskeskuksia. > Aloitetaan pakollinen laadunhallintakoulutus opettajille, kouluttajille ja muille käytännön toimijoille. > Perustetaan laadunhallinnan tieto- ja neuvontaverkosto Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-ohjelmien kehittämiseksi. EQA- VET-verkoston laadunhallinnan kansalliset yhteyspisteet voisivat mahdollisuuksien mukaan tukea tässä. Ulkoisen arvioinnin ja akkreditoinnin toimintamenettelyt ja kriteerit on yleensä lueteltu yksityiskohtaisesti käsi- ja ohjekirjoissa ja lomakkeissa. Arvioijien ydinhenkilöstön pätevyysvaatimuksia ei kuitenkaan ole yleensä määritelty. Erikoistunutta koulutusta ei ole tarjolla, tai sen korvaa lyhyt ohjeistus menettelytavoista. > Tuetaan ammatillisia ja aikuiskoulutusoppilaitoksia laadunhallinnan ja arvioinnin aloittamisessa, ylläpitämisessä ja kehittämisessä. > Tehdään sitoutumisesta laadunhallintaan osa uuden henkilökunnan rekrytointikriteerejä. Tehdään siitä yksi työhönoton keskeisistä ehdoista. > Kehitetään pätevyysvaatimuksia ja koulutetaan opetushenkilökuntaa laadunhallinnassa ja (itse)arvioinnissa, jotta he pystyvät osallistumaan koulutustarjonnan ja organisaation oppimisen kehittämiseen. Laadunhallinta- ja arviointiosaamisen täytyy olla osa annettavaa ammatillista peruskoulutusta ja koulutusta täytyy olla tarjolla olemassaolevalle henkilöstölle osana heidän täydennyskoulutustaan. > Sisällytetään koulutukseen yhteistoiminnallisia osia ryhmätyön tukemiseksi laadunhallinnassa ja arvioinnissa. > Käytetään itsearviointia ja vertaisarviointia ammatillisten standardien ja kollegiaalisuuden parantamiseksi. > Määritellään pätevyysvaatimukset ja laaditaan koulutusohjelmia ulkoisille arvioijille. > Jaetaan hyviä käytäntöjä organisaatioiden, koulutusalojen ja maiden välillä.

12 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen Hankkeiden vaikuttavuuden parantaminen tuloksia levittämällä ja hyödyntämällä. 20 Tulosten levityksen ja hyödyntämisen lisääntynyt merkitys kertoo siitä, että päättäjät haluavat yhä enenevässä määrin varmistaa, että elinikäisen oppimisen ohjelmasta tuetuista hankkeista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. Niin hankkeiden vetäjien kuin ohjelman hallinnoijien täytyy pyrkiä tulosten siirtoon ja takaamaan niiden kestävyys. 21 QALLL-verkoston tutkimukset ovat osoittaneet, että eurooppalaisen hankkeen tyypillisen elinkaaren aikana ei juuri ole mahdollista sekä kehittää, testata että levittää laajalti tuotetta. Ajatus, että tuotteet otetaan heti käyttöön ei toimi käytännössä. Yleensä hankkeen tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan sarja hankkeita. Niinpä tarvitaan enemmän aikaa ja mahdollisuus hankkeiden jatkamiseen tai seurantahankkeisiin. 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen > Ei haalita lisää hankkeita levitetään, muokataan ja käytetään hyödyksi jo olemassaolevaa. > Tuetaan hankkeiden seurantaa ja tulosten levitystä ja hyödyntämistä: > EU:n tasolla painotetaan seuraavassa ohjelmassa innovaation siirtohankkeita (TOI) niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessa sekä tuotteiden hyödyntämistä, kuten temaattisia verkostoja. > Kansallisella tasolla annetaan hankkeiden vetäjille räätälöityä tukea. > Kansallisten toimistojen tulisi toimia välittäjinä hankkeiden vetäjien ja päättäjien välillä. > Edistetään laadunvarmistuksen eurooppalaisen verkoston kansallisten yhteyspisteiden yhteistyötä. > Tuetaan konferensseja, alustoja ja työpajoja. > Tuodaan eurooppalaisten hankkeiden panos näkyville, käytetään yhteistä Creative Commons- tai muuta vastaavaa lisenssijärjestelmää, jotta voidaan tuoda hankkeiden alkuperä esille. Muuten hyviä hankkeita, jotka usein ovat ilmaisia ja julkisia, kopioidaan viittaamatta alkuperäisiin hankkeisiin. > Etsitään, analysoidaan ja levitetään hyviä käytäntöjä eri aihealueilta, esim. temaattisten verkostojen avulla. > Kiinnitetään huomiota hankekumppaneiden valintaan: onko yhteisiä mielenkiinnon kohteita, uskoa tuotteisiin, luottamusta omaan suoriutumiskykyyn sekä laajat verkostot. > Levityksessä keskitytään vetovoimaisiin ja korkealaatuisiin tuloksiin koko hankkeen sijaan. Asiakkaat eivät ole kiinnostuneita hankkeesta, vaan tuloksista. > Tehdään tuotteita, joita voi muokata, jotka ovat vapaasti saatavilla ja joilla on avoin lähdekoodi. > Tuotetaan useita kieliversioita tärkeimmistä tuloksista. > Otetaan ammatillisia verkostoja, tärkeitä sidosryhmiä ja loppukäyttäjiä suoraan mukaan esim. levitysstrategian laadintaan tai palautteen saamiseksi tuotteista. > Rajataan levitystoimia: määritellään kohderyhmät, tuotetaan kohderyhmälle räätälöityä tietoa ja käytetään eri kohderyhmille sopivia erilaisia levitystapoja kansalliset erityispiirteet huomioon ottaen. Mahdollisia menetelmiä ovat: > työpajat, jotka voivat olla kansallisia (pienemmät ryhmät, mahdollisuus käyttää äidinkieltä) tai asiantuntijaryhmiä (suuri sitoutuneisuus ja mielenkiinto) > kokoukset ja keskustelupainotteiset tilaisuudet, joiden avulla kohderyhmiä voidaan lähestyä henkilökohtaisesti > eri menetelmien yhdistelmä: esim. esitteiden jako ja henkilökohtainen yhteydenotto, tai julkaisu sekä painettuna että verkkojulkaisuna > hyvinsuunnitellut tiedotuskampanjat ja verkkopohjaiset materiaalit > kansallisten toimistojen mukaanottaminen tulosten levityksessä. > Muistetaan, että päättäjät ovat tärkeä kohderyhmä tehokkaan levityksen kannalta. > Kiinnitetään huomiota oikeaan ajoitukseen: herätetään mielenkiinto varhaisessa vaiheessa, esitetään tuloksia koko hankkeen ajan, ollaan esillä asianmukaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa ja jatketaan tulosten levitystä hankkeen loppuun saakka (ja mahdollisesti sen jälkeenkin). > Tulosten levittäminen on aikaavievää: annetaan sille tarpeeksi rahaa ja resursseja alusta lähtien. Pidetään levitys tehtävälistalla koko hankkeen ajan ja tehdään siitä kaikkien kumppaneiden velvollisuus. > Mietitään, voisiko tulokset esim. kaupallistaa, tai voitaisiinko perustaa tuotteen uusia käyttäjiä tukeva ja palveleva järjestö. Tehdään suunnitelma siitä, miten tulosten levittäminen ja markkinointi hoidetaan hankkeen päätyttyä. Tässä voidaan käyttää avuksi julkaisutoimittajia tai julkishallintoa. Jatkolevitykseen voisi käyttää opintovierailua tai uutta hanketta. > Arvioidaan levitystoimien vaikuttavuus.

13 10 Innovaatiot laadunhallinnassa Innovaatioiden edistäminen ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa. 22 Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen paremman levityksen ja hyödyntämisen lisäksi QALLL-verkosto löysi useita muita kehitysalueita Euroopan tasolla. Seuraava näihin suosituksiin perustuva lista mahdollisista prioriteeteista innovaatioiden kehittämiseksi uusissa hankkeissa koskee sekä ammatillista että aikuiskoulutusta eikä ole tyhjentävä. Tulosten ja kokemusten mukaan seuraavilla alueilla kaivataan innovaatioita: Innovaatiot laadunhallinnassa > Ammatillisissa ja aikuisoppilaitoksissa on kehitettävä laatukulttuuria. > Siirrytään ylhäältä alas suuntautuvasta laadunhallinnasta ammattilaisten jakamaan laatukulttuuriin. > Laadunhallinnasta tehdään osa ammattillisen ja aikuiskoulutuksen henkilökunnan ammattipätevyyttä ja tehtäviä. > Laadunhallintaa kehitetään ryhmätyönä, ammattilaisten yhteistyönä ja kollegiaalisen palautteen kautta. > Edistetään henkilökunnan ammatillista kehitystä arvioinnissa ja laadunhallinnassa (katso alla). > Laadunhallinnan kaikkien osa-alueitten lähtökohtana on oppija. > Keskitytään oppimistuloksiin ja kehitetään strategioita ja malleja oppimistulosten integroimiseksi laadunhallintaan, mukaanlukien epäviralliset ja arkioppimisympäristöt. > Varmistetaan, että laadun parantaminen on yhtä tärkeää kuin laadunvalvonta. > Vahvistetaan sidosryhmien osallistumista laadunhallintaan ja laaditaan kestävän yhteistyön malleja. > Laajennettaan myös tärkeiden ulkopuolisten sidosryhmien osallistumista. > Keskitytään erityisalueisiin ja -aiheisiin: > Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa, mihin liittyy työelämän, erityisesti PK-yritysten, osallistuminen. > Luodaan puitteet koulutukselle ja kehitään laadunhallinnan koulutusohjelmia ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ammattilaisille. > Edistetään ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ohjauksen ja neuvonnan yhteistyötä ja ulkoista arviointia/akkreditointia. > Laaditaan pätevyysvaatimukset ja räätälöityä koulutusta ammatillisen ja aikuiskoulutuksen (ulkoisille) arvioijille (ulkoiset arvioinnit, akkreditoinnit). > Tutkitaan ja kehitetään aloitteita sellaisten organisaatioiden motivoimiseksi, joissa laadunhallintaa ei vielä ole (laadun-hallinnan mattimyöhäiset ). > Euroopan tasolla keskitytään seuraaviin lisätutkimusta ja -keskustelua vaativiin asioihin: > Erilaisten arviointimenetelmien tarkoitukseen sopiva käyttö huomioiden niiden moninaiset erilaiset käyttötarkoitukset ja toimintatavat, erityisesti itse-arviointi, ulkoinen arviointi ja akkreditoinnit. > Erilaisten laadunhallintamallien toimivuus koulutuksen laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa. > Keskitytään laadunhallinnan tehokkuuteen ja toimivuuteen.

14 Julkaisija: OeAD-GmbH National Agency for Lifelong Learning Ebendorferstraße 7, 1010 Vienna T: +43 / 1 / F: +43 / 1 / E: lebenslanges-lernen@oead.at Graafinen suunnittelu: Alexandra Reidinger, Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Helsinki, joulukuu 2012

15