QALLLsuositukset. QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "QALLLsuositukset. QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta:"

Transkriptio

1 QALLLsuositukset

2 QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta: QALLLitative Report (laadullinen hankeanalyysi) ja QALLL Project Compendium (hankeluettelo) QALLLsuositukset Julkaisija: The European Thematic Network QALLL Quality Assurance in LifeLong Learning QALLL-verkoston partneriryhmä koostuu 15 eurooppalaisesta kansallisesta toimistosta: OeAD-GmbH National Agency for Lifelong Learning, Itävalta (koordinoija) Agency for European Education Programmes VoG, Belgia DZS, Academic Information Agency, Tšekin tasavalta National Agency - Education for Europe at BIBB, Saksa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Suomi Léargas, The Exchange Bureau, Irlanti Research Liaison Office, University of Iceland, Islanti ISFOL, National Agency for LLP - Leonardo da Vinci Sectoral Programme, Italia ANEFORE a.s.b.l., National Agency for the Lifelong Learning Programme, Luxemburg CINOP, National Agency for Lifelong Learning, Alankomaat SIU, Norwegian Centre for International Cooperation in Higher Education, Norja Internationella Programkontoret, International Programme Office for Education and Training, Ruotsi CMEPIUS, Center of the Republic of Slovenia for Mobility and European Educational and Training Programmes CMEPIUS, Slovenia SAAIC - Slovak Academic Association for International Cooperation, Slovakia The Centre for European Union Education and Youth Programmes, Turkki sekä kahdesta yhteistyökumppanista: frse The Foundation for the Development of the Education System, Puola The Education, Audiovisual and Culture Executive Agency (EACEA), Bryssel

3 10 suositusta Johdanto 2 3 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat 1 Molempia hyödyttävän tiedonvaihdon ja yhteistyön lisääminen ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa. Laatukulttuuri 2 Laatukulttuurin kehittäminen ja vaaliminen. EQAVET-laatuympyrä 3 Jatkuvan kehittymisen takaamiseksi käytetään koko laatuympyrää. Laadunhallinnan malleja ja -indikaattoreita 4 Helppokäyttöisten ja joustavien laadunhallintamallien käyttö ja mielekkäiden indikaattoreiden kehittäminen/valinta. Menetelmät 5 Käytetään hyödyksi saatavilla olevaa runsasta valikoimaa ja valitaan omia tarpeita vastaavat menetelmät. 6 Työssäoppiminen Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa ottaen mukaan yritykset. 7 Ohjaus Olemassaolevien ohjauksen ja neuvonnan laadunhallintamallien hyödyntäminen. 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen Laadunhallinta ammattitaidon ja henkilöstön kehittämisen erottamattomaksi osaksi. 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen Vaikuttavuuden parantaminen tuloksia levittämällä ja hyödyntämällä. 10 Innovaatiot laadunhallinnassa Tuetaan uusia innovaatioita ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa. Tässä julkaisussa annetaan joukko suosituksia ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintaan. Euroopan unionin elinikäisen oppimisen ohjelman 15 kansallista toimistoa on laatinut ne laadunhallinnan eurooppalaisessa temaattisessa QALLL-verkostossa (Quality Assurance in LifeLong Learning). Suositukset perustuvat: vertailevaan analyysiin 39:stä hyvää käytäntöä edustavasta hankkeesta. Analyysissä on selvitetty yksityiskohtaisesti, miten hankkeet ovat osaltaan vaikuttaneet eurooppalaisen laadunhallinnan linjausten keskeisiin teemoihin. kumppanimaissa järjestettyjen kahden QALLL-konferenssin ja 11 kansallisen QALLL-asiantuntijapaneelin tuloksiin sekä selvitykseen 39 hyviä käytäntöjä edustavan hankkeen tulosten kestävyydestä. Laadunhallinta on tärkeä ja tehokas tapa tukea ammatillisen ja aikuiskoulutuksen jatkuvaa kehittämistä. Se auttaa luomaan ja parantamaan keskinäistä luottamusta, joka on kansainvälisen yhteistyön ja eurooppalaisten vertailtavuutta edistävien välineiden, kuten eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), perusta. Laadunhallinnan merkityksestä ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa kertoo sen käyttöönoton suosio niin poliittisella kuin toimeenpanon tasolla: on perustettu kansallisia laadunhallinnan yhteyspisteiden verkostoja ja temaattisia työryhmiä. QALLL-tulokset osoittavat, että ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa laadunhallinta on paljolti yhteneväistä. Tästä syystä QALLLsuositukset pätevät yleensä kumpaankin. Niissä muutamassa tapauksessa, joissa näin ei ole, on tämä mainittu erikseen selvästi kyseisen suosituksen kohdalla. QALLL-konferensseihin ja kansallisiin tapahtumiin osallistui laaja joukko eri sidosryhmiä, kuten päättäjiä, työmarkkinoiden edustajia, hankkeiden vetäjiä, hankekumppaneita ja kansallisia viranomaisia, EU:n ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ohjelmien kansallisia toimistoja sekä Euroopan komissio. Hyviä käytäntöjä edustamaan valitut 39 Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hanketta olivat pääosin suunnattu koulutuksen tarjoajille. Niistä löytyi mielenkiintoisia näkökulmia, jotka voivat toimia myös laajemmin kuin organisaatiotasolla, jopa järjestelmätasolla. Suositukset on tarkoitettu sekä: toimeenpanoon, eli ammatillista ja aikuiskoulutusta antaville oppilaitoksille ja alan ammattilaisille, jotka kehittävät ja toimeenpanevat hankkeita, sekä kansallisille toimistoille. Tähän tasoon viitataan keltaisella nuolella > että päätöksentekoon, eli eurooppalaisille, kansallisille ja alueellisille ammatillisen ja aikuiskoulutuksen viranomaisille, työmarkkinaosapuolille ja poliitikoille. Tähän tasoon viitataan sinisellä nuolella > Kummallekin tasolle soveltuviin suosituksiin viitataan harmaalla nuolella > QALLL-hankeluettelosta löytyy esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja käytännön ratkaisuja, jotka tukevat suosituksia. Sivujen 6-7 taulukon project overview (yleiskuva hankkeista) avulla on helppo löytää sellaisia hankkeita, joissa käsitellään QALLL-suosituksissa mainittuja avainteemoja. Nämä 10 suositusta eivät ole irrallisia, vaan yhtenäisen kokonaisuuden toisiinsa vaikuttavia osia. Ennen kaikkea ne on tarkoitettu ohjenuoriksi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laajalle kentälle, ja täydentämään olemassaolevia kansallisia laadunhallinnan suosituksia. Suositukset perustuvat laajaan tietopohjaan, mikä edesauttaa QALLL verkoston pyrkimystä saavuttaa tuloksille laaja yleisö. Eurooppalaisiin

4 1 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat Molempia hyödyttävän tiedonvaihdon ja yhteistyön lisääminen ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa 4 QALLL-tulokset osoittivat, että vaikka eri koulutusasteiden välillä on eroja organisaatiotasolla, kohderyhmissä ja koulutuksen tavoitteissa, ovat laadunhallinta toimintatavat samantapaisia: Perusperiaatteet laadunhallintajärjestelmien luomiseen ja ylläpitämiseen pätevät niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessakin. Toisin sanoen Leonardo da Vinci- ja Grundtvig -hankkeissa kehitettyjä laadunhallintamalleja -menetelmiä voidaan pienin muutoksin käyttää molemmilla sektoreilla. EQAVET-laatuympyrää voi käyttää myös aikuiskoulutuksen laadunvarmistuksessa kunhan aikuiskoulutuksen erityispiirteet otetaan huomioon ohjeellisissa kuvaajissa (indicative descriptors) ja laadunhallinnassa (quality indicators). 5 1 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat QALLL-verkoston kokemusten perusteella tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä laadunhallinnassa voi seurata paljon etua ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa. Haasteet ovat samanlaisia, joten yhteisiä pyrkimyksiä tulisi edistää: > Lisätään tietoisuutta laadunhallinnasta molemmilla sektoreilla ja kaikilla tasoilla. Lisätyötä tarvitaan, jotta päästään yhteisymmärrykseen laadunhallinnan käsitteistä, standardeista, menetelmistä ja välineistä sekä siitä, miten niitä voidaan soveltaa ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa koko Euroopassa. > Edistetään järjestelmällistä tiedonvaihtoa kaikilla tasoilla laadunhallinnan käytäntöjen vaihdon tukemiseksi. > Luodaan kestävää yhteistyötä EQAVETverkoston, Euroopan komission aikuiskoulutuksen temaattisen työryhmän (Thematic Working Group on Adult learning) ja muiden eurooppalaisten ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintaa kehittävien aloitteiden välillä, jotta sektoreiden välille saataisiin luotua läheiset siteet euroopanlaajuisesti. > Suositellaan vahvasti, että aikuiskoulutuksessa otettaisiin käyttöön ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistuksen viitekehys EQAVET. Muussa tapauksessa resursseja kuluisi pyörän uudelleen keksimiseen.

5 2 Laatukulttuuri Laatukulttuurin kehittäminen ja vaaliminen. 6 Laatukulttuurin kehittäminen on laadunhallinnan linjausten ydinasiaa. Siitä huolimatta käsite on monille edelleen hieman hämärä. QALLL-verkostossa laatukulttuurilla tarkoitetaan sellaista organisaatiokulttuuria, joka tukee laadunhallintaa ja laadun parantamista kaikilla tasoilla. Tällaisen laatukulttuurin kehittämiseen tarvitaan aikaa, sitoutumista ja voimavaroja. Laatukulttuuri ylittää muodolliset ja byrokraattiset rakenteet ja menetelmät ja, vaikuttaa oppilaitoksen arkisiin käytäntöihin. Laadun parantamiseen keskittyvän laatukulttuurin vaaliminen edistää laatuympyrän kaikkien vaiheiden toteutumista oppilaitosten laadunhallinnassa. Alhaalta ylös suuntautuvat laadulliset menetelmät mahdollistavat oppimisprosessien perinpohjaisen tutkimisen ja täydentävät perinteisiä määrällisiä mittareita. 7 Toistaiseksi monet laadunhallinnan menetelmät ja mallit ovat keskittyneet johtamiseen, ja ammattitaitoon ja kulttuuriin liittyvät näkökulmat ovat jääneet taustalle. Tulevaisuuden haaste onkin sellaisten laatujärjestelmien luominen, joissa yhdistyvät yhtä aikaa tilivelvollisuus ja laatukulttuurin edistäminen, ylhäältä alas suuntautuva johtaminen sekä alhaalta ylös suuntautuva sitoutuminen. 2 Laatukulttuuri Joissain QALLL hankeotoksen hankkeissa laatukulttuuria edistettiin henkilökohtaisilla ja yhteisillä itsearvioinneilla, ryhmätyöllä, sidosryhmien osallistamisella, vertaisarvioinneilla jne. Näitä hyviä käytäntöjä voidaan käyttää jatkokehittämisen lähtökohtana. > Laatukulttuurista tehdään laadunhallinnan keskeinen osa. Jatketaan laatukulttuurin käsitteen tutkimista ja mietitään, miten se tukee laadunhallintaa ja laadun parantamista. > Arvostetaan vahvuuksia ja vaalitaan halua kehittyä. Selvennetään ja selitetään laadunhallinnan edut. > Edistetään sitoutumista ottamalla sidosryhmät mukaan alusta lähtien. Otetaan mukaan organisaation kaikki tasot: johto, opettajat ja muu henkilökunta. > Kannustetaan johtoa sitoutumaan sellaisen yhteistyötä arvostavan kulttuurin luomiseen, jossa edistetään rakentavaa arviointia ja palautteenantoa. > Pyritään löytämään tasapaino yhdenmukaistamisen ja luovuuden välille. > Noudatetaan osallistumisen periaatetta. Kannustetaan toimijoiden aktiivista osallistumista laadunhallintaan ja annetaan tilaa omalle päätäntävallalle ja itsesääntelylle. > Pyritään löytämään tasapaino luottamuksellisuuden ja avoimuuden välille ja rakennetaan luottamusta. > Liitetään laadunhallinta ja arviointi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ammattilaisten jokapäiväiseen toimintaan, edistetään yhteistyötä ja käytäntöjen tietoista pohdintaa. > Tuetaan opettajien välistä tiedonvaihtoa ja tiimityötä oppilaitoksen sisällä ja muiden oppilaitosten välillä. > Luodaan edellytykset sisäiselle ja ulkoiselle palautteelle, suoraan opetusta ja oppimista koskevalle palautteelle. > Kehitetään arviointikäytäntöjä käyttämällä (itse)arvioinkulttuuria ja vertaisarviointimenetelmiä keskeisinä työkaluina. > Parannetaan laadunhallintaan ja arviointiin keskittyviä ammatillisia kehittymismahdollisuuksia. > Tarjotaan asianmukaisia, yksinkertaisia ja ymmärrettäviä laadunhallinnan työkaluja tukemaan käytännön toimijoita. > Keskustellaan laatujärjestelmästä ja kehitetään ja arvioidaan sitä jatkuvasti.

6 3 EQAVET-laatuympyrä Jatkuvan kehittymisen takaamiseksi käytetään koko laatuympyrää. quality cycle. 8 EQAVET eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusmalli perustuu laadunhallinnan ja laadunparantamisen ympyrään. Sen tarkoitus on luoda järjestelmällinen laadunvarmistuksen viitekehys ammatillisiin koulutusjärjestelmiin ja koulutuksen tarjoajille niin Euroopassa kuin kansallisestikin. laadunhallinnan toimintamalli noudattaminen on hyödyllistä niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessa. Ympyrän eri vaiheissa nousee esiin eri haasteita. QALLL-verkostossa kiinnitettiin erityistä huomiota koko ympyrän käyttämiseen erityisesti kohtaan tarkistaminen (review), jonka huomattiin toistuvasti olevan laadunhallinnan heikko kohta. Seuraavissa suosituksissa käsitellään laatuympyrän neljää vaihetta erikseen sekä laatuympyrää kokonaisuutena. 9 Suunnittelu > Alusta alkaen helpotetaan alhaalta ylös suuntautuvaa kehittämistä. > Otetaan käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä keskeyttämisten ehkäisemiseksi. > Kerätään kattavaa palautetta. > Pidetään laatujärjestelmä dynaamisena: käytetään tarkistuvaihetta järjestelmän tarkistamiseen ja jatkokehittämiseen. 3 EQAVETlaatuympyrä > Otetaan henkilökunta mukaan, kun laadunhallintajärjestelmää luodaan; laadunhallinta perustuu ryhmätyöhön ja johtamiseen, ja sen tulisi johtaa yksityiskohtaiseen ja selkeään toimintasuunnitelmaan. > Otetaan ammatillisen koulutuksen tarjoajat mukaan, kun laadunhallintajärjestelmää luodaan. > Asetetaan realistiset tavoitteet. > Käytetään johdonmukaista termistöä. > Vastataan koulutustarpeisiin ja ennakoidaan niitä rohkaisemalla vuoropuhelua koulutuksen tarjoajien, työelämän ja oppijoiden välillä. Toteutus > Laaditaan opetussuunnitelmat koulutustarpeiden mukaisiksi. > Arvioidaan oppijoiden osaaminen oppimisprosessin alussa ja jatkuvasti sen kuluessa yksilöllisen oppimisen tukemiseksi. > Annetaan opetushenkilöstölle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Arviointi > Kehitetään ja vaalitaan intoa itsearviointiin, ja hyödynnetään vertaisarviointeja. > Mitataan oppimistuloksia. > Keskitytään arvioimaan sitä, mikä on parantunut entiseen suoritukseen verrattuna. Tarkistus > On muistettava, että tarkistusvaihe on laadunhallinnassa ratkaiseva. > Suljetaan ympyrä ja varmistetaan, että tarkistuvaihe tehdään: reflektoidaan ja käytetään arviointitietoja hyödyksi. > Tunnistetaan positiiviset tulokset, palkitaan niistä ja kehitetään niiden pohjalta. Luodaan vähitellen positiivisen epäonnistumisen kulttuuri eli organisaatio, jossa epäonnistumisia sallitaan matkalla kohti parempia tuloksia. > Suunnitellaan tarkistuvaihe etukäteen ja varataan sille aikaa ja resursseja. > Mietitään miten tarkistus sopii organisaation (vuosi)aikatauluun. > Osallistetaan: otetaan henkilökunta mukaan julkaisemalla arvioinnin tulokset, rohkaisemalla keskustelua ja tarjoamalla kehitys- ja muutostukea. > Jaetaan saatu palaute sidosryhmille eli oppijoille ja muille ulkopuolisille sidosryhmille, kuten työelämälle (milloin asianmukaista) ja keskustellaan siitä. > Toimitaan nopeasti tarpeen mukaan, esim. keskeyttämisten välttämiseksi, koulutustarpeiden muuttumisen vuoksi jne. > Tarkistetaan säännöllisesti ovatko käytetyt indikaattorit edelleen mielekkäitä ja strategisten tavoitteiden mukaisia. Laatuympyrä kokonaisuudessaan > Laaditaan laatujärjestelmä, joka kattaa laatuympyrän kaikki vaiheet. > Luodaan laadunhallintaan positiivinen ilmapiiri: > ammatllisessa ja aikuiskoulutusjärjestelmässä > organisaatiossa > Laadunhallinta on laaja-alainen asia: liitetään se organisaation strategiaan. > Luodaan laatukulttuuri ja kannustetaan organisaatiossa/koulutusjärjestelmässä intoa oman toiminnan parantamiseen. > Keskitytään oppijoihin ja oppimistuloksiin. > Sidotaan ammattipätevyys/taitovaatimuskuvaukset laatuympyrään (suunnittelusta arviointiin ja tarkastukseen). > Nähdään ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinta joustavana ja dynaamisena työkaluna, jota on jatkuvasti kehitettävä, jotta se vastaisi organisaation/koulutusjärjestelmän muuttuviin tarpeisiin.

7 4 Laadunhallintamalleja ja -indikaattoreita Helppokäyttöisten ja joustavien laadunhallintamallien käyttö ja mielekkäiden indikaattorien kehittäminen/valinta. 10 Vastatakseen yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin, odotuksiin ja vaatimuksiin on opetuksen tarjontaa säännöllisesti arvioitava, seurattava, ja vaikuttavuutta ja tehokkuutta parannettava tulosten perusteella. Tämä voidaan saavuttaa laadunhallintajärjestelmän avulla. Laadunhallintajärjestelmä pitäisi nähdä koulutuksen jatkuvan kehittämisen välineenä, joka perustuu laatuympyrän mukaisesti suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja tarkistukseen. 11 Ammatilliselle ja aikuiskoulutukselle on laadittu runsaasti räätälöityjä laadunhallintajärjestelmiä ja -välineitä. Yhä uusien mallien etsimisen sijaan tulisi käyttää, soveltaa ja hienosäätää olemassaolevia tuotteita. Tämä pätee erityisesti oppilaitoksissa käytettäviin laadunhallintajärjestelmiin, jotka ovat joistain eroista huolimatta kuitenkin loppujen lopuksi hyvin samanlaisia. Oppilaitoksille on kehitetty useita erilaisia standardeja, kriteerejä ja mittareita. Ne luovat hyvän perustan jatkokehittämiselle, joka voisi keskittyä tiedonvaihtoon, vertailuun, yhdistämiseen ja hienosäätöön. 4 Laadunhallintamalleja ja -indikaattoreita Laadunhallintajärjestelmät > Valitaan selkeä, helppokäyttöinen ja helposti hallinnoitava laadunhallintajärjestelmä ja räätälöidään se omiin tarpeisiin ja tarkoituksiin. > Varmistetaan, että se vastaa organisaation työtapoja ja tavoitteita. > Etsitään tasapaino ylhäältä alas ja alhaalta ylös suuntautuvien toimintamallien välille. > Lähdetään johdon sitoutumisesta ja otetaan henkilökunta mukaan heti prosessin alusta. Järjestelmän edut on tehtävä selväksi sidosryhmille, erityisesti henkilökunnalle. > Vahvistetaan keskittymistä oppijoihin ja oppimistuloksiin. > Dokumentoidaan laadunhallintajärjestelmä: niin paljon kuin tarpeellista, niin vähän kuin mahdollista. Käytetään dokumentointia mahdollisuutena arvioida tuloksia. > Pidetään laadunhallintajärjestelmä dynaamisena, tarkistetaan ja muutetaan sitä tarpeen mukaan. Indikaattorit > Kehitetään rajattu määrä mielekkäitä indikaattoreita vähemmän on enemmän jotka: > vastaavat siihen mistä ollaan kiinnostuneita, tavoitteeseen, tai tarpeeseen, > ovat käytännöllisiä niin, että niiden avulla saadaan kerättyä nopeasti tarvittavaa, ajantasaista ja luotettavaa tietoa, > ovat herkkiä niin, että ne pystyvät kertomaan jos mitattavassa muuttujassa on tapahtunut muutos sekä > ovat helppoja tulkita ja käyttää. > Kun kyseessä on laadullinen tieto, yritetään löytää tehokkaita indikaattoreita, joilla pystytään arvioimaan ammatillisen ja aikuiskoulutuksen suoritusten aineettomia tekijöitä. > Mahdollistetaan paikallisten/kansallisten kuvaajien ja indikaattoreiden kehittäminen ja käyttö. > Edistetään yhteistyötä ja verkostoja sellaisten indikaattoreiden luomiseksi, joita on helppo vertailla eri aikoina ja eri maantieteellisillä alueilla. > Indikaattoreiden analysointi antaa kuvan yhdestä hetkestä. Johtapäätöksien vetämiseksi on mittauksia tehtävä jatkuvasti. Toisaalta indikaattoreita täytyy tarkistaa sopivin väliajoin, jotta ne ovat ajantasaisia.

8 5 Menetelmät Käytetään hyödyksi saatavilla olevaa runsasta valikoimaa ja valitaan omia tarpeita vastaavat menetelmät. 12 QALLL-hankkeet ovat keskittyneet toisaalta arviointimenetelmiin eli itsearviointiin ja ulkoiseen arviointiin, ja toisaalta akkreditointiin. Arviointimenetelmät ja akkreditointi ovat olleet myös kansallisen ja Euroopan tason laadunhallintapolitiikan huomion kohteena. 13 Menetelmiä voidaan käyttää (ja analysoida) erikseen, mutta käytännössä ne kietoutuvat monin tavoin yhteen. Itsearviointi on yleensä ulkoisen arvioinnin ja akkreditoinnin perusta, vertaisarvioinnissa puolestaan sisäinen ja ulkoinen arviointi yhdistyvät useita vaiheita käsittäväksi ketjuksi. Arviointimenetelmät ja akkreditointi pätevät mihin tahansa opetuksen tarjoajaan. QALLL-verkostolle tämä tarkoittaa sitä, että ne pätevät mitä suurimmassa määrin niin ammatilliseen kuin aikuiskoulutukseenkin. 5 Menetelmät > Ennen laadunhallintamenetelmien valintaa ja käyttöä selvitetään eri menetelmien erot ja mitä niillä tehdääntehdään. Valinta perustetaan organisaation/koulutusjärjestelmän nykyisiin tarpeisiin. > Käytetään alhaalta ylös suuntautuvaa itsearviointia, joka on keskeinen laatukulttuuria luova elementti. Lisätään tietoa sen eduista eikä rajoiteta sen käyttöä, jotta siitä ei tulisi pelkkä hallinnollinen menetelmä muodollisten vaatimusten täyttämiseksi. Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hankkeissa on kehitetty runsaasti selkeitä, helppokäyttöisiä ja viimeisimmän tiedon mukaisia menetelmiä itsearviointiin, ulkoiseen arviointiin ja akkreditointiin. Näitä välineitä voidaan käyttää myös muissa yhteyksissä ja/tai siirtää muille aloille tai maihin. Ne kattavat sekä ammatillisen koulutuksen että aikuiskoulutuksen. > Otetaan mukaan menetelmiä laadullisen tiedon keräämiseksi sekä laadullisia mittareita. > Etsitään tasapaino sisäisen ja ulkoisen arvioinnin välille. Yleensä tämä tarkoittaa useammin tapahtuvaa itsearviointia ja siihen liittyvää, harvemmin tapahtuvaa ulkoista arviointia. > Ulkoisella arvioinnilla on oma arvonsa itsenäisenä menettelynä: sitä voidaan käyttää sekä tukemaan sisäistä kehittämistä että ulkoisena valvontamuotona. > Käytetään vertaisarviointia ulkoisen arvioinnin yhtenä muotona, joka edistää ammattimaisuutta, tiedonvaihtoa ja keskinäistä oppimista. > Otetaan käyttöön ammatti- ja aikuiskoulutukseen jo pitkälle kehitettyjä kansainvälisiä akkreditointijärjestelmiä, jotka kattavat myös epävirallisen ja arkioppimisen. Lisäksi etsitään ajankohtaisimmat akkreditointivälineet QALLL-verkoston hyviä käytäntöjä edustavien hankkeiden joukosta.

9 6 Työssäoppiminen Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa. 14 Työssäoppimisella on pitkät perinteet ja sillä on merkittävä rooli elinikäisessä oppimisessa, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppimista liittyy jollain tavalla useimpiin ammatillisiin koulutuksiin. Työssäoppiminen liittyy vahvasti työllistyvyyteen ja työmarkkinastrategioihin. 15 QALLL-verkoston tulosten mukaan työssäoppimisen laadunhallinnassa on edelleen haasteita: analysoiduista hankkeis-ta puuttuivat laadunhallintajärjestelmät, menettelytavat, standardit ja indikaattorit. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että työssäoppimisessa on suuri tarve uusien menetelmien ja hyvien käytäntöjen kehittämiselle. Joillain aloilla ja joissain Euroopan maissa on kuitenkin jo olemassa säännöksiä sekä useita hyvin toimivia työkaluja ja välineitä työssäoppimisen laadunhallintaan. Siksi olisi suotavaa käyttää näitä malleina ja muokata niitä kansallisten tarpeiden mukaan. 6 Työssäoppiminen > Käytetään kansainvälisissä vaihdoissa ja hankkeissa kehitettyjä laadunhallintavälineitä ja -mekanismeja malleina ja lähtökohtana. > Etsitään hyvien käytäntöjen malleja maista, joissa työssäoppimisen laadunhallintaa on jo olemassa, ja otetaan niistä oppia. > Otetaan työelämä, erityisesti PK-yritykset, mukaan työssäoppimisen laadunhallinnan kehittämiseen ja tuetaan niitä. > Tehostetaan oppilaitosten ja työssäoppimispaikkoja tarjoavien yritysten yhteistyötä yhteisten toimintamallien kehittämiseksi. > Varmistetaan, että arviointi käsittää myös työssäoppimisesta saadut kokemukset. > Tuetaan työssäoppimisen ohjaamisesta työpaikoilla vastaavien ammattitaitoa kehittämällä heidän pedagogisia taitojaan. > Edistetään työpaikkaohjaajien, opettajien ja oppijoiden yhteistyötä. Luodaan ammattisuhteita, esim. kutsumalla työpaikkaohjaajia säännöllisesti kouluihin ja opettajia yrityksiin. > Annetaan opettajille mahdollisuus säännöllisiin työelämäkokemuksiin. > Otetaan käyttöön nettisivustoja, joissa jaetaan hyviä käytäntöjä, välineitä ja kokemuksia, sekä harkitaan työssäoppimisen laadunhallinnan käytäntöjä käsittelevän nettiyhteisön perustamista.

10 7 Ohjaus Olemassaolevien ohjauksen ja neuvonnan laadunhallintamallien hyväksikäyttö. 16 Helposti saatavilla olevan, ajantasaisen ja korkealaatuisen ohjauksen saatavuus on tärkeä elinikäisen oppimisen edellytys ja merkittävä osatekijä koulutus- ja työllisyysstrategioissa. 17 QALLL-hankkeet osoittivat, että ohjaus- ja neuvontapalveluiden laadunhallinnassa on tapahtunut paljon kehitystä. Kehitetyt mallit ja menetelmät käyvät hyvin yksiin Euroopan elinikäisen ohjauksen verkoston (European Lifelong Guidance Policy Network ELGPN 2010) käyttämien tarkistupisteiden ja indikaattoreiden kanssa. Niitä voisi käyttää hyödyksi Euroopan kehityksessä tällä alalla. Useimmat ohjauksen laatumallit seuraavat myös EQAVET-laatukriteereitä. Elinikäinen ohjaus käsittää kaikki koulutusasteet ja sisältää paljon erilaisia toimintoja, kohderyhmiä, organisaatioita jne. Tämä moninaisuus ja hajanaisuus on yksi ohjauspalvelujen tarjonnan ja kehittämisen suurimpia haasteita. Koska ohjauksella on niin merkittävä asema elinikäisessä oppimisessa, pätee ohjauksen laadunhallinta yhtä lailla ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen. 7 Ohjaus Ohjauspalvelujen ja niiden tarjoajien suuren moninaisuuden vuoksi näyttää siltä, että mahdollisuus saada aikaan minkäänlaista muodollista yhteistyötä ja koordinointia eri palvelujen tuottajien välillä (alueellisesti tai kansallisesti, puhumattakaan Euroopan tasolla) edellyttää tietojen vaihtoa ja verkostoitumista. Euroopan tason jatkotoimissa voitaisiin käyttää hyväksi jo olemassaolevia verkostoja ja eurooppalaisessa yhteistyössä kehitettyjä laadunhallintajärjestelmiä. > Käytetään hyväksi ja kehitetään niitä useita hyviä ohjauksen ja neuvonnan laadunhallinnan malleja, joita on kehitetty QALLLhankkeissa, mukaanlukien laadunhallintajärjestelmät ja verkostot. > Linkitetään hankkeet Euroopan elinikäisen ohjauksen verkostoon (European Lifelong Guidance Policy Network ELGPN 2010). > Käytetään ulkoista arviointia itsearvioinnin täydentäjänä ohjauksen ja neuvonnan laadunhallinnassa. > Parannetaan yhteistyötä ja yhdenmukaistetaan toimintatapoja eri organisaatioiden ja maiden välillä. > Varmistetaan yhteistyö ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintapolitiikassa. > Laaditaan ohjauksen ammattilaisten taitoja pätevyysvaatimuskuvauksia. > Arvioidaan neuvonta- ja ohjaustoimien tehokkuutta. > Laaditaan laatustandardit ohjauspalveluille.

11 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen Laadunhallinta ammattitaidon ja henkilöstön kehittämisen erottamattomaksi osaksi. 18 Korkealaatuinen sisäinen laadunhallinta ja arviointi edellyttävät henkilöstöltä uusia taitoja ja osaamista. Toisaalta tarvitaan henkilökuntaa, esim. laatujohtajaa, jolla on vaadittavat erikoistaidot, sekä sitoutunutta johtoa jolla on syvällistä tietoa ja pätevyyttä laadunhallintaan liittyen.. Toisaalta opetushenkilökunnan osallistuminen laadunhallinta- ja arviointiosaamisen rakentamiseen on välttämätöntä koska sillä on keskeinen oppimisprosessin laadunparantamiseen liittyvä rooli. Muutoin laatutyön integrointi opettajien arkeen ei ole mahdollista, ja laadunhallinta ja arviointi jäävät pinnallisiksi ja byrokraattisiksi prosesseiksi, joiden vaikutus koulutuksen ytimeen jää vähäiseksi. 19 Toistaiseksi ei kuitenkaan vielä tunnuta oivaltavan, että ammatillisen ja aikuiskoulutuksen opettajien ammattipätevyyteen olisi tarvetta sisällyttää jonkin verran laadunhallinnan ja arvioinnin perusosaamista. Räätälöityä koulutusta ei siksi juurikaan ole tarjolla tälle ryhmälle. 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen > Lisätään tietoisuutta laadunhallinta- ja arviointiosaamisen tarpeesta osana ammatillisen ja aikuiskoulutuksen opettajien ammatillista profiilia. > Luodaan vaadittavat puitteet, kuten laadunhallinnan opetuskeskuksia. > Aloitetaan pakollinen laadunhallintakoulutus opettajille, kouluttajille ja muille käytännön toimijoille. > Perustetaan laadunhallinnan tieto- ja neuvontaverkosto Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-ohjelmien kehittämiseksi. EQA- VET-verkoston laadunhallinnan kansalliset yhteyspisteet voisivat mahdollisuuksien mukaan tukea tässä. Ulkoisen arvioinnin ja akkreditoinnin toimintamenettelyt ja kriteerit on yleensä lueteltu yksityiskohtaisesti käsi- ja ohjekirjoissa ja lomakkeissa. Arvioijien ydinhenkilöstön pätevyysvaatimuksia ei kuitenkaan ole yleensä määritelty. Erikoistunutta koulutusta ei ole tarjolla, tai sen korvaa lyhyt ohjeistus menettelytavoista. > Tuetaan ammatillisia ja aikuiskoulutusoppilaitoksia laadunhallinnan ja arvioinnin aloittamisessa, ylläpitämisessä ja kehittämisessä. > Tehdään sitoutumisesta laadunhallintaan osa uuden henkilökunnan rekrytointikriteerejä. Tehdään siitä yksi työhönoton keskeisistä ehdoista. > Kehitetään pätevyysvaatimuksia ja koulutetaan opetushenkilökuntaa laadunhallinnassa ja (itse)arvioinnissa, jotta he pystyvät osallistumaan koulutustarjonnan ja organisaation oppimisen kehittämiseen. Laadunhallinta- ja arviointiosaamisen täytyy olla osa annettavaa ammatillista peruskoulutusta ja koulutusta täytyy olla tarjolla olemassaolevalle henkilöstölle osana heidän täydennyskoulutustaan. > Sisällytetään koulutukseen yhteistoiminnallisia osia ryhmätyön tukemiseksi laadunhallinnassa ja arvioinnissa. > Käytetään itsearviointia ja vertaisarviointia ammatillisten standardien ja kollegiaalisuuden parantamiseksi. > Määritellään pätevyysvaatimukset ja laaditaan koulutusohjelmia ulkoisille arvioijille. > Jaetaan hyviä käytäntöjä organisaatioiden, koulutusalojen ja maiden välillä.

12 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen Hankkeiden vaikuttavuuden parantaminen tuloksia levittämällä ja hyödyntämällä. 20 Tulosten levityksen ja hyödyntämisen lisääntynyt merkitys kertoo siitä, että päättäjät haluavat yhä enenevässä määrin varmistaa, että elinikäisen oppimisen ohjelmasta tuetuista hankkeista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. Niin hankkeiden vetäjien kuin ohjelman hallinnoijien täytyy pyrkiä tulosten siirtoon ja takaamaan niiden kestävyys. 21 QALLL-verkoston tutkimukset ovat osoittaneet, että eurooppalaisen hankkeen tyypillisen elinkaaren aikana ei juuri ole mahdollista sekä kehittää, testata että levittää laajalti tuotetta. Ajatus, että tuotteet otetaan heti käyttöön ei toimi käytännössä. Yleensä hankkeen tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan sarja hankkeita. Niinpä tarvitaan enemmän aikaa ja mahdollisuus hankkeiden jatkamiseen tai seurantahankkeisiin. 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen > Ei haalita lisää hankkeita levitetään, muokataan ja käytetään hyödyksi jo olemassaolevaa. > Tuetaan hankkeiden seurantaa ja tulosten levitystä ja hyödyntämistä: > EU:n tasolla painotetaan seuraavassa ohjelmassa innovaation siirtohankkeita (TOI) niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessa sekä tuotteiden hyödyntämistä, kuten temaattisia verkostoja. > Kansallisella tasolla annetaan hankkeiden vetäjille räätälöityä tukea. > Kansallisten toimistojen tulisi toimia välittäjinä hankkeiden vetäjien ja päättäjien välillä. > Edistetään laadunvarmistuksen eurooppalaisen verkoston kansallisten yhteyspisteiden yhteistyötä. > Tuetaan konferensseja, alustoja ja työpajoja. > Tuodaan eurooppalaisten hankkeiden panos näkyville, käytetään yhteistä Creative Commons- tai muuta vastaavaa lisenssijärjestelmää, jotta voidaan tuoda hankkeiden alkuperä esille. Muuten hyviä hankkeita, jotka usein ovat ilmaisia ja julkisia, kopioidaan viittaamatta alkuperäisiin hankkeisiin. > Etsitään, analysoidaan ja levitetään hyviä käytäntöjä eri aihealueilta, esim. temaattisten verkostojen avulla. > Kiinnitetään huomiota hankekumppaneiden valintaan: onko yhteisiä mielenkiinnon kohteita, uskoa tuotteisiin, luottamusta omaan suoriutumiskykyyn sekä laajat verkostot. > Levityksessä keskitytään vetovoimaisiin ja korkealaatuisiin tuloksiin koko hankkeen sijaan. Asiakkaat eivät ole kiinnostuneita hankkeesta, vaan tuloksista. > Tehdään tuotteita, joita voi muokata, jotka ovat vapaasti saatavilla ja joilla on avoin lähdekoodi. > Tuotetaan useita kieliversioita tärkeimmistä tuloksista. > Otetaan ammatillisia verkostoja, tärkeitä sidosryhmiä ja loppukäyttäjiä suoraan mukaan esim. levitysstrategian laadintaan tai palautteen saamiseksi tuotteista. > Rajataan levitystoimia: määritellään kohderyhmät, tuotetaan kohderyhmälle räätälöityä tietoa ja käytetään eri kohderyhmille sopivia erilaisia levitystapoja kansalliset erityispiirteet huomioon ottaen. Mahdollisia menetelmiä ovat: > työpajat, jotka voivat olla kansallisia (pienemmät ryhmät, mahdollisuus käyttää äidinkieltä) tai asiantuntijaryhmiä (suuri sitoutuneisuus ja mielenkiinto) > kokoukset ja keskustelupainotteiset tilaisuudet, joiden avulla kohderyhmiä voidaan lähestyä henkilökohtaisesti > eri menetelmien yhdistelmä: esim. esitteiden jako ja henkilökohtainen yhteydenotto, tai julkaisu sekä painettuna että verkkojulkaisuna > hyvinsuunnitellut tiedotuskampanjat ja verkkopohjaiset materiaalit > kansallisten toimistojen mukaanottaminen tulosten levityksessä. > Muistetaan, että päättäjät ovat tärkeä kohderyhmä tehokkaan levityksen kannalta. > Kiinnitetään huomiota oikeaan ajoitukseen: herätetään mielenkiinto varhaisessa vaiheessa, esitetään tuloksia koko hankkeen ajan, ollaan esillä asianmukaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa ja jatketaan tulosten levitystä hankkeen loppuun saakka (ja mahdollisesti sen jälkeenkin). > Tulosten levittäminen on aikaavievää: annetaan sille tarpeeksi rahaa ja resursseja alusta lähtien. Pidetään levitys tehtävälistalla koko hankkeen ajan ja tehdään siitä kaikkien kumppaneiden velvollisuus. > Mietitään, voisiko tulokset esim. kaupallistaa, tai voitaisiinko perustaa tuotteen uusia käyttäjiä tukeva ja palveleva järjestö. Tehdään suunnitelma siitä, miten tulosten levittäminen ja markkinointi hoidetaan hankkeen päätyttyä. Tässä voidaan käyttää avuksi julkaisutoimittajia tai julkishallintoa. Jatkolevitykseen voisi käyttää opintovierailua tai uutta hanketta. > Arvioidaan levitystoimien vaikuttavuus.

13 10 Innovaatiot laadunhallinnassa Innovaatioiden edistäminen ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa. 22 Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen paremman levityksen ja hyödyntämisen lisäksi QALLL-verkosto löysi useita muita kehitysalueita Euroopan tasolla. Seuraava näihin suosituksiin perustuva lista mahdollisista prioriteeteista innovaatioiden kehittämiseksi uusissa hankkeissa koskee sekä ammatillista että aikuiskoulutusta eikä ole tyhjentävä. Tulosten ja kokemusten mukaan seuraavilla alueilla kaivataan innovaatioita: Innovaatiot laadunhallinnassa > Ammatillisissa ja aikuisoppilaitoksissa on kehitettävä laatukulttuuria. > Siirrytään ylhäältä alas suuntautuvasta laadunhallinnasta ammattilaisten jakamaan laatukulttuuriin. > Laadunhallinnasta tehdään osa ammattillisen ja aikuiskoulutuksen henkilökunnan ammattipätevyyttä ja tehtäviä. > Laadunhallintaa kehitetään ryhmätyönä, ammattilaisten yhteistyönä ja kollegiaalisen palautteen kautta. > Edistetään henkilökunnan ammatillista kehitystä arvioinnissa ja laadunhallinnassa (katso alla). > Laadunhallinnan kaikkien osa-alueitten lähtökohtana on oppija. > Keskitytään oppimistuloksiin ja kehitetään strategioita ja malleja oppimistulosten integroimiseksi laadunhallintaan, mukaanlukien epäviralliset ja arkioppimisympäristöt. > Varmistetaan, että laadun parantaminen on yhtä tärkeää kuin laadunvalvonta. > Vahvistetaan sidosryhmien osallistumista laadunhallintaan ja laaditaan kestävän yhteistyön malleja. > Laajennettaan myös tärkeiden ulkopuolisten sidosryhmien osallistumista. > Keskitytään erityisalueisiin ja -aiheisiin: > Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa, mihin liittyy työelämän, erityisesti PK-yritysten, osallistuminen. > Luodaan puitteet koulutukselle ja kehitään laadunhallinnan koulutusohjelmia ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ammattilaisille. > Edistetään ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ohjauksen ja neuvonnan yhteistyötä ja ulkoista arviointia/akkreditointia. > Laaditaan pätevyysvaatimukset ja räätälöityä koulutusta ammatillisen ja aikuiskoulutuksen (ulkoisille) arvioijille (ulkoiset arvioinnit, akkreditoinnit). > Tutkitaan ja kehitetään aloitteita sellaisten organisaatioiden motivoimiseksi, joissa laadunhallintaa ei vielä ole (laadun-hallinnan mattimyöhäiset ). > Euroopan tasolla keskitytään seuraaviin lisätutkimusta ja -keskustelua vaativiin asioihin: > Erilaisten arviointimenetelmien tarkoitukseen sopiva käyttö huomioiden niiden moninaiset erilaiset käyttötarkoitukset ja toimintatavat, erityisesti itse-arviointi, ulkoinen arviointi ja akkreditoinnit. > Erilaisten laadunhallintamallien toimivuus koulutuksen laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa. > Keskitytään laadunhallinnan tehokkuuteen ja toimivuuteen.

14 Julkaisija: OeAD-GmbH National Agency for Lifelong Learning Ebendorferstraße 7, 1010 Vienna T: +43 / 1 / F: +43 / 1 / E: Graafinen suunnittelu: Alexandra Reidinger, Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Helsinki, joulukuu 2012

15

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci on Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma, joka käynnistyi vuonna 1995. Ohjelma

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä

Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä WBL TOI Manual -projekti Development of work-based learning by transferring existing good

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Bryggen kommunikea 2010

Bryggen kommunikea 2010 ECVET tulee - oletko valmis! Seinäjoki 10.12.2012 ECVET EXPERT 2012-2013 FINLAND Leena-Maija Talikka CIMO Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita Ammatillisen koulutuksen vetovoima Taitokisat Liikkuvuus korostuu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki. Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa seminaari Mika Tammilehto opetusministeriö 1.11.2007 Laatu avaintekijä koulutuksessa? Koulutuksen laadun

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta sekä hyvien käytäntöjen siirrosta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta sekä hyvien käytäntöjen siirrosta LATTE -hankkeen päätösseminaari 9.12.2010 Rovaniemellä City Hotel, Joiku-kabinetti, Pekankatu 9 96200 Rovaniemi Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta sekä hyvien käytäntöjen siirrosta

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen. koulutuspalvelujen tilaajan ja. palveluiden tuottajan. näkökulmista

Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen. koulutuspalvelujen tilaajan ja. palveluiden tuottajan. näkökulmista Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen Työssäoppimisen ohjausprosessin koulutuspalvelujen tilaajan ja kehittäminen koulutuspalvelujen palveluiden tuottajan tilaajan ja palveluiden tuottajan näkökulmista

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun

Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Valmis tutkinto työelämävalttina

Lisätiedot

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Managing diversity...impossible?

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta

Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Työseminaari arvioinnista kehittämiseen Laadunhallintajärjestelmien kehittäminen arviointitulosten pohjalta Opetusneuvos Leena Koski www.oph.fi leena.koski@oph.fi Perustietoja Työseminaari arvioinnista

Lisätiedot

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) Hankkeen vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) TOI-hanketyöpaja 24.11.2011 Adobe connect pro -koulutus Levityksestä Dissemination is not about spreading information to a vaguely defined

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERT -toiminta 2012 2013 Savonlinna 28.10.2013 Hannele Nevalampi, CIMO Kansallinen ECVET Expert-toiminto Toiminto on perustettu 2012 Tukemaan ECVETin kansallista toimeenpanoa

Lisätiedot

Koordinaattorin roolikartta

Koordinaattorin roolikartta Projektin johtaminen Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2013 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään

Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään Vinkkejä tehokkaaseen hankeviestintään TOI-hankkeiden aloituskoulutus 2.10.2012 Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne kohderyhmät paikallisesti, alueellisesti,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeisiä periaatteita:

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 13.10.2011 TOI hankkeiden aloituskoulutus TOI-projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta ja dokumentointi

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

AOTT -mestari täydennyskoulutus

AOTT -mestari täydennyskoulutus AOTT -mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä... 4 3. Koulutuksen kohderyhmä... 4 4. Valmistava koulutus... 5 5. Ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet

Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1) Hankesuunnittelun kulmakivet Hakuneuvonta verkossa 16.12.2014 CIMO Päivän teemat Hankesuunnittelun lähtökohdat Hankkeistaminen Partneriryhmä Osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015

Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa. TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Keskeisiä haasteita ELO-toiminnassa TNO-asiantuntijoiden foorumi 22.4.2015 Elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät 2015-2020 1. Edistää kansallista, alueellista ja paikallista tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen)

hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) Projektijargonista hankeviestintään (ja vaikuttavuuteen) TOI-hankkeiden aloituskoulutus 13.10.2011 Paula Tyrväinen Mistä hankkeessa on kyse? Mitä haluatte muuttaa/kehittää = tavoitteet? Mitkä ovat hankkeenne

Lisätiedot

Arvioinnin rooli hankkeessa

Arvioinnin rooli hankkeessa Innovatiivisuus ei auta, jos hanketyön tuloksia ei oteta käyttöön Leonardo da Vinci Hankkeen laadunhallinta & arviointi Kv-toiminta on keino koulutuksen ja sen laadun kehittämiseen Miten varmistetaan hankkeen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014

Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut. Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Erasmus+ -ohjelman kielivalmennustyökalut Anni Kallio ja Sofia Lähdeniemi / CIMO TraiNet 25.11.2014 Mikä Erasmus+? Erasmus+ -ohjelma 2014-2020 Vanhat ohjelmat 2007-13 Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning

Lisätiedot