QALLLsuositukset. QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "QALLLsuositukset. QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta:"

Transkriptio

1 QALLLsuositukset

2 QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta: QALLLitative Report (laadullinen hankeanalyysi) ja QALLL Project Compendium (hankeluettelo) QALLLsuositukset Julkaisija: The European Thematic Network QALLL Quality Assurance in LifeLong Learning QALLL-verkoston partneriryhmä koostuu 15 eurooppalaisesta kansallisesta toimistosta: OeAD-GmbH National Agency for Lifelong Learning, Itävalta (koordinoija) Agency for European Education Programmes VoG, Belgia DZS, Academic Information Agency, Tšekin tasavalta National Agency - Education for Europe at BIBB, Saksa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Suomi Léargas, The Exchange Bureau, Irlanti Research Liaison Office, University of Iceland, Islanti ISFOL, National Agency for LLP - Leonardo da Vinci Sectoral Programme, Italia ANEFORE a.s.b.l., National Agency for the Lifelong Learning Programme, Luxemburg CINOP, National Agency for Lifelong Learning, Alankomaat SIU, Norwegian Centre for International Cooperation in Higher Education, Norja Internationella Programkontoret, International Programme Office for Education and Training, Ruotsi CMEPIUS, Center of the Republic of Slovenia for Mobility and European Educational and Training Programmes CMEPIUS, Slovenia SAAIC - Slovak Academic Association for International Cooperation, Slovakia The Centre for European Union Education and Youth Programmes, Turkki sekä kahdesta yhteistyökumppanista: frse The Foundation for the Development of the Education System, Puola The Education, Audiovisual and Culture Executive Agency (EACEA), Bryssel

3 10 suositusta Johdanto 2 3 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat 1 Molempia hyödyttävän tiedonvaihdon ja yhteistyön lisääminen ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa. Laatukulttuuri 2 Laatukulttuurin kehittäminen ja vaaliminen. EQAVET-laatuympyrä 3 Jatkuvan kehittymisen takaamiseksi käytetään koko laatuympyrää. Laadunhallinnan malleja ja -indikaattoreita 4 Helppokäyttöisten ja joustavien laadunhallintamallien käyttö ja mielekkäiden indikaattoreiden kehittäminen/valinta. Menetelmät 5 Käytetään hyödyksi saatavilla olevaa runsasta valikoimaa ja valitaan omia tarpeita vastaavat menetelmät. 6 Työssäoppiminen Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa ottaen mukaan yritykset. 7 Ohjaus Olemassaolevien ohjauksen ja neuvonnan laadunhallintamallien hyödyntäminen. 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen Laadunhallinta ammattitaidon ja henkilöstön kehittämisen erottamattomaksi osaksi. 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen Vaikuttavuuden parantaminen tuloksia levittämällä ja hyödyntämällä. 10 Innovaatiot laadunhallinnassa Tuetaan uusia innovaatioita ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa. Tässä julkaisussa annetaan joukko suosituksia ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintaan. Euroopan unionin elinikäisen oppimisen ohjelman 15 kansallista toimistoa on laatinut ne laadunhallinnan eurooppalaisessa temaattisessa QALLL-verkostossa (Quality Assurance in LifeLong Learning). Suositukset perustuvat: vertailevaan analyysiin 39:stä hyvää käytäntöä edustavasta hankkeesta. Analyysissä on selvitetty yksityiskohtaisesti, miten hankkeet ovat osaltaan vaikuttaneet eurooppalaisen laadunhallinnan linjausten keskeisiin teemoihin. kumppanimaissa järjestettyjen kahden QALLL-konferenssin ja 11 kansallisen QALLL-asiantuntijapaneelin tuloksiin sekä selvitykseen 39 hyviä käytäntöjä edustavan hankkeen tulosten kestävyydestä. Laadunhallinta on tärkeä ja tehokas tapa tukea ammatillisen ja aikuiskoulutuksen jatkuvaa kehittämistä. Se auttaa luomaan ja parantamaan keskinäistä luottamusta, joka on kansainvälisen yhteistyön ja eurooppalaisten vertailtavuutta edistävien välineiden, kuten eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), perusta. Laadunhallinnan merkityksestä ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa kertoo sen käyttöönoton suosio niin poliittisella kuin toimeenpanon tasolla: on perustettu kansallisia laadunhallinnan yhteyspisteiden verkostoja ja temaattisia työryhmiä. QALLL-tulokset osoittavat, että ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa laadunhallinta on paljolti yhteneväistä. Tästä syystä QALLLsuositukset pätevät yleensä kumpaankin. Niissä muutamassa tapauksessa, joissa näin ei ole, on tämä mainittu erikseen selvästi kyseisen suosituksen kohdalla. QALLL-konferensseihin ja kansallisiin tapahtumiin osallistui laaja joukko eri sidosryhmiä, kuten päättäjiä, työmarkkinoiden edustajia, hankkeiden vetäjiä, hankekumppaneita ja kansallisia viranomaisia, EU:n ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ohjelmien kansallisia toimistoja sekä Euroopan komissio. Hyviä käytäntöjä edustamaan valitut 39 Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hanketta olivat pääosin suunnattu koulutuksen tarjoajille. Niistä löytyi mielenkiintoisia näkökulmia, jotka voivat toimia myös laajemmin kuin organisaatiotasolla, jopa järjestelmätasolla. Suositukset on tarkoitettu sekä: toimeenpanoon, eli ammatillista ja aikuiskoulutusta antaville oppilaitoksille ja alan ammattilaisille, jotka kehittävät ja toimeenpanevat hankkeita, sekä kansallisille toimistoille. Tähän tasoon viitataan keltaisella nuolella > että päätöksentekoon, eli eurooppalaisille, kansallisille ja alueellisille ammatillisen ja aikuiskoulutuksen viranomaisille, työmarkkinaosapuolille ja poliitikoille. Tähän tasoon viitataan sinisellä nuolella > Kummallekin tasolle soveltuviin suosituksiin viitataan harmaalla nuolella > QALLL-hankeluettelosta löytyy esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja käytännön ratkaisuja, jotka tukevat suosituksia. Sivujen 6-7 taulukon project overview (yleiskuva hankkeista) avulla on helppo löytää sellaisia hankkeita, joissa käsitellään QALLL-suosituksissa mainittuja avainteemoja. Nämä 10 suositusta eivät ole irrallisia, vaan yhtenäisen kokonaisuuden toisiinsa vaikuttavia osia. Ennen kaikkea ne on tarkoitettu ohjenuoriksi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laajalle kentälle, ja täydentämään olemassaolevia kansallisia laadunhallinnan suosituksia. Suositukset perustuvat laajaan tietopohjaan, mikä edesauttaa QALLL verkoston pyrkimystä saavuttaa tuloksille laaja yleisö. Eurooppalaisiin

4 1 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat Molempia hyödyttävän tiedonvaihdon ja yhteistyön lisääminen ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa 4 QALLL-tulokset osoittivat, että vaikka eri koulutusasteiden välillä on eroja organisaatiotasolla, kohderyhmissä ja koulutuksen tavoitteissa, ovat laadunhallinta toimintatavat samantapaisia: Perusperiaatteet laadunhallintajärjestelmien luomiseen ja ylläpitämiseen pätevät niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessakin. Toisin sanoen Leonardo da Vinci- ja Grundtvig -hankkeissa kehitettyjä laadunhallintamalleja -menetelmiä voidaan pienin muutoksin käyttää molemmilla sektoreilla. EQAVET-laatuympyrää voi käyttää myös aikuiskoulutuksen laadunvarmistuksessa kunhan aikuiskoulutuksen erityispiirteet otetaan huomioon ohjeellisissa kuvaajissa (indicative descriptors) ja laadunhallinnassa (quality indicators). 5 1 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat QALLL-verkoston kokemusten perusteella tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä laadunhallinnassa voi seurata paljon etua ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa. Haasteet ovat samanlaisia, joten yhteisiä pyrkimyksiä tulisi edistää: > Lisätään tietoisuutta laadunhallinnasta molemmilla sektoreilla ja kaikilla tasoilla. Lisätyötä tarvitaan, jotta päästään yhteisymmärrykseen laadunhallinnan käsitteistä, standardeista, menetelmistä ja välineistä sekä siitä, miten niitä voidaan soveltaa ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa koko Euroopassa. > Edistetään järjestelmällistä tiedonvaihtoa kaikilla tasoilla laadunhallinnan käytäntöjen vaihdon tukemiseksi. > Luodaan kestävää yhteistyötä EQAVETverkoston, Euroopan komission aikuiskoulutuksen temaattisen työryhmän (Thematic Working Group on Adult learning) ja muiden eurooppalaisten ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintaa kehittävien aloitteiden välillä, jotta sektoreiden välille saataisiin luotua läheiset siteet euroopanlaajuisesti. > Suositellaan vahvasti, että aikuiskoulutuksessa otettaisiin käyttöön ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistuksen viitekehys EQAVET. Muussa tapauksessa resursseja kuluisi pyörän uudelleen keksimiseen.

5 2 Laatukulttuuri Laatukulttuurin kehittäminen ja vaaliminen. 6 Laatukulttuurin kehittäminen on laadunhallinnan linjausten ydinasiaa. Siitä huolimatta käsite on monille edelleen hieman hämärä. QALLL-verkostossa laatukulttuurilla tarkoitetaan sellaista organisaatiokulttuuria, joka tukee laadunhallintaa ja laadun parantamista kaikilla tasoilla. Tällaisen laatukulttuurin kehittämiseen tarvitaan aikaa, sitoutumista ja voimavaroja. Laatukulttuuri ylittää muodolliset ja byrokraattiset rakenteet ja menetelmät ja, vaikuttaa oppilaitoksen arkisiin käytäntöihin. Laadun parantamiseen keskittyvän laatukulttuurin vaaliminen edistää laatuympyrän kaikkien vaiheiden toteutumista oppilaitosten laadunhallinnassa. Alhaalta ylös suuntautuvat laadulliset menetelmät mahdollistavat oppimisprosessien perinpohjaisen tutkimisen ja täydentävät perinteisiä määrällisiä mittareita. 7 Toistaiseksi monet laadunhallinnan menetelmät ja mallit ovat keskittyneet johtamiseen, ja ammattitaitoon ja kulttuuriin liittyvät näkökulmat ovat jääneet taustalle. Tulevaisuuden haaste onkin sellaisten laatujärjestelmien luominen, joissa yhdistyvät yhtä aikaa tilivelvollisuus ja laatukulttuurin edistäminen, ylhäältä alas suuntautuva johtaminen sekä alhaalta ylös suuntautuva sitoutuminen. 2 Laatukulttuuri Joissain QALLL hankeotoksen hankkeissa laatukulttuuria edistettiin henkilökohtaisilla ja yhteisillä itsearvioinneilla, ryhmätyöllä, sidosryhmien osallistamisella, vertaisarvioinneilla jne. Näitä hyviä käytäntöjä voidaan käyttää jatkokehittämisen lähtökohtana. > Laatukulttuurista tehdään laadunhallinnan keskeinen osa. Jatketaan laatukulttuurin käsitteen tutkimista ja mietitään, miten se tukee laadunhallintaa ja laadun parantamista. > Arvostetaan vahvuuksia ja vaalitaan halua kehittyä. Selvennetään ja selitetään laadunhallinnan edut. > Edistetään sitoutumista ottamalla sidosryhmät mukaan alusta lähtien. Otetaan mukaan organisaation kaikki tasot: johto, opettajat ja muu henkilökunta. > Kannustetaan johtoa sitoutumaan sellaisen yhteistyötä arvostavan kulttuurin luomiseen, jossa edistetään rakentavaa arviointia ja palautteenantoa. > Pyritään löytämään tasapaino yhdenmukaistamisen ja luovuuden välille. > Noudatetaan osallistumisen periaatetta. Kannustetaan toimijoiden aktiivista osallistumista laadunhallintaan ja annetaan tilaa omalle päätäntävallalle ja itsesääntelylle. > Pyritään löytämään tasapaino luottamuksellisuuden ja avoimuuden välille ja rakennetaan luottamusta. > Liitetään laadunhallinta ja arviointi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ammattilaisten jokapäiväiseen toimintaan, edistetään yhteistyötä ja käytäntöjen tietoista pohdintaa. > Tuetaan opettajien välistä tiedonvaihtoa ja tiimityötä oppilaitoksen sisällä ja muiden oppilaitosten välillä. > Luodaan edellytykset sisäiselle ja ulkoiselle palautteelle, suoraan opetusta ja oppimista koskevalle palautteelle. > Kehitetään arviointikäytäntöjä käyttämällä (itse)arvioinkulttuuria ja vertaisarviointimenetelmiä keskeisinä työkaluina. > Parannetaan laadunhallintaan ja arviointiin keskittyviä ammatillisia kehittymismahdollisuuksia. > Tarjotaan asianmukaisia, yksinkertaisia ja ymmärrettäviä laadunhallinnan työkaluja tukemaan käytännön toimijoita. > Keskustellaan laatujärjestelmästä ja kehitetään ja arvioidaan sitä jatkuvasti.

6 3 EQAVET-laatuympyrä Jatkuvan kehittymisen takaamiseksi käytetään koko laatuympyrää. quality cycle. 8 EQAVET eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusmalli perustuu laadunhallinnan ja laadunparantamisen ympyrään. Sen tarkoitus on luoda järjestelmällinen laadunvarmistuksen viitekehys ammatillisiin koulutusjärjestelmiin ja koulutuksen tarjoajille niin Euroopassa kuin kansallisestikin. laadunhallinnan toimintamalli noudattaminen on hyödyllistä niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessa. Ympyrän eri vaiheissa nousee esiin eri haasteita. QALLL-verkostossa kiinnitettiin erityistä huomiota koko ympyrän käyttämiseen erityisesti kohtaan tarkistaminen (review), jonka huomattiin toistuvasti olevan laadunhallinnan heikko kohta. Seuraavissa suosituksissa käsitellään laatuympyrän neljää vaihetta erikseen sekä laatuympyrää kokonaisuutena. 9 Suunnittelu > Alusta alkaen helpotetaan alhaalta ylös suuntautuvaa kehittämistä. > Otetaan käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä keskeyttämisten ehkäisemiseksi. > Kerätään kattavaa palautetta. > Pidetään laatujärjestelmä dynaamisena: käytetään tarkistuvaihetta järjestelmän tarkistamiseen ja jatkokehittämiseen. 3 EQAVETlaatuympyrä > Otetaan henkilökunta mukaan, kun laadunhallintajärjestelmää luodaan; laadunhallinta perustuu ryhmätyöhön ja johtamiseen, ja sen tulisi johtaa yksityiskohtaiseen ja selkeään toimintasuunnitelmaan. > Otetaan ammatillisen koulutuksen tarjoajat mukaan, kun laadunhallintajärjestelmää luodaan. > Asetetaan realistiset tavoitteet. > Käytetään johdonmukaista termistöä. > Vastataan koulutustarpeisiin ja ennakoidaan niitä rohkaisemalla vuoropuhelua koulutuksen tarjoajien, työelämän ja oppijoiden välillä. Toteutus > Laaditaan opetussuunnitelmat koulutustarpeiden mukaisiksi. > Arvioidaan oppijoiden osaaminen oppimisprosessin alussa ja jatkuvasti sen kuluessa yksilöllisen oppimisen tukemiseksi. > Annetaan opetushenkilöstölle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Arviointi > Kehitetään ja vaalitaan intoa itsearviointiin, ja hyödynnetään vertaisarviointeja. > Mitataan oppimistuloksia. > Keskitytään arvioimaan sitä, mikä on parantunut entiseen suoritukseen verrattuna. Tarkistus > On muistettava, että tarkistusvaihe on laadunhallinnassa ratkaiseva. > Suljetaan ympyrä ja varmistetaan, että tarkistuvaihe tehdään: reflektoidaan ja käytetään arviointitietoja hyödyksi. > Tunnistetaan positiiviset tulokset, palkitaan niistä ja kehitetään niiden pohjalta. Luodaan vähitellen positiivisen epäonnistumisen kulttuuri eli organisaatio, jossa epäonnistumisia sallitaan matkalla kohti parempia tuloksia. > Suunnitellaan tarkistuvaihe etukäteen ja varataan sille aikaa ja resursseja. > Mietitään miten tarkistus sopii organisaation (vuosi)aikatauluun. > Osallistetaan: otetaan henkilökunta mukaan julkaisemalla arvioinnin tulokset, rohkaisemalla keskustelua ja tarjoamalla kehitys- ja muutostukea. > Jaetaan saatu palaute sidosryhmille eli oppijoille ja muille ulkopuolisille sidosryhmille, kuten työelämälle (milloin asianmukaista) ja keskustellaan siitä. > Toimitaan nopeasti tarpeen mukaan, esim. keskeyttämisten välttämiseksi, koulutustarpeiden muuttumisen vuoksi jne. > Tarkistetaan säännöllisesti ovatko käytetyt indikaattorit edelleen mielekkäitä ja strategisten tavoitteiden mukaisia. Laatuympyrä kokonaisuudessaan > Laaditaan laatujärjestelmä, joka kattaa laatuympyrän kaikki vaiheet. > Luodaan laadunhallintaan positiivinen ilmapiiri: > ammatllisessa ja aikuiskoulutusjärjestelmässä > organisaatiossa > Laadunhallinta on laaja-alainen asia: liitetään se organisaation strategiaan. > Luodaan laatukulttuuri ja kannustetaan organisaatiossa/koulutusjärjestelmässä intoa oman toiminnan parantamiseen. > Keskitytään oppijoihin ja oppimistuloksiin. > Sidotaan ammattipätevyys/taitovaatimuskuvaukset laatuympyrään (suunnittelusta arviointiin ja tarkastukseen). > Nähdään ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinta joustavana ja dynaamisena työkaluna, jota on jatkuvasti kehitettävä, jotta se vastaisi organisaation/koulutusjärjestelmän muuttuviin tarpeisiin.

7 4 Laadunhallintamalleja ja -indikaattoreita Helppokäyttöisten ja joustavien laadunhallintamallien käyttö ja mielekkäiden indikaattorien kehittäminen/valinta. 10 Vastatakseen yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin, odotuksiin ja vaatimuksiin on opetuksen tarjontaa säännöllisesti arvioitava, seurattava, ja vaikuttavuutta ja tehokkuutta parannettava tulosten perusteella. Tämä voidaan saavuttaa laadunhallintajärjestelmän avulla. Laadunhallintajärjestelmä pitäisi nähdä koulutuksen jatkuvan kehittämisen välineenä, joka perustuu laatuympyrän mukaisesti suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja tarkistukseen. 11 Ammatilliselle ja aikuiskoulutukselle on laadittu runsaasti räätälöityjä laadunhallintajärjestelmiä ja -välineitä. Yhä uusien mallien etsimisen sijaan tulisi käyttää, soveltaa ja hienosäätää olemassaolevia tuotteita. Tämä pätee erityisesti oppilaitoksissa käytettäviin laadunhallintajärjestelmiin, jotka ovat joistain eroista huolimatta kuitenkin loppujen lopuksi hyvin samanlaisia. Oppilaitoksille on kehitetty useita erilaisia standardeja, kriteerejä ja mittareita. Ne luovat hyvän perustan jatkokehittämiselle, joka voisi keskittyä tiedonvaihtoon, vertailuun, yhdistämiseen ja hienosäätöön. 4 Laadunhallintamalleja ja -indikaattoreita Laadunhallintajärjestelmät > Valitaan selkeä, helppokäyttöinen ja helposti hallinnoitava laadunhallintajärjestelmä ja räätälöidään se omiin tarpeisiin ja tarkoituksiin. > Varmistetaan, että se vastaa organisaation työtapoja ja tavoitteita. > Etsitään tasapaino ylhäältä alas ja alhaalta ylös suuntautuvien toimintamallien välille. > Lähdetään johdon sitoutumisesta ja otetaan henkilökunta mukaan heti prosessin alusta. Järjestelmän edut on tehtävä selväksi sidosryhmille, erityisesti henkilökunnalle. > Vahvistetaan keskittymistä oppijoihin ja oppimistuloksiin. > Dokumentoidaan laadunhallintajärjestelmä: niin paljon kuin tarpeellista, niin vähän kuin mahdollista. Käytetään dokumentointia mahdollisuutena arvioida tuloksia. > Pidetään laadunhallintajärjestelmä dynaamisena, tarkistetaan ja muutetaan sitä tarpeen mukaan. Indikaattorit > Kehitetään rajattu määrä mielekkäitä indikaattoreita vähemmän on enemmän jotka: > vastaavat siihen mistä ollaan kiinnostuneita, tavoitteeseen, tai tarpeeseen, > ovat käytännöllisiä niin, että niiden avulla saadaan kerättyä nopeasti tarvittavaa, ajantasaista ja luotettavaa tietoa, > ovat herkkiä niin, että ne pystyvät kertomaan jos mitattavassa muuttujassa on tapahtunut muutos sekä > ovat helppoja tulkita ja käyttää. > Kun kyseessä on laadullinen tieto, yritetään löytää tehokkaita indikaattoreita, joilla pystytään arvioimaan ammatillisen ja aikuiskoulutuksen suoritusten aineettomia tekijöitä. > Mahdollistetaan paikallisten/kansallisten kuvaajien ja indikaattoreiden kehittäminen ja käyttö. > Edistetään yhteistyötä ja verkostoja sellaisten indikaattoreiden luomiseksi, joita on helppo vertailla eri aikoina ja eri maantieteellisillä alueilla. > Indikaattoreiden analysointi antaa kuvan yhdestä hetkestä. Johtapäätöksien vetämiseksi on mittauksia tehtävä jatkuvasti. Toisaalta indikaattoreita täytyy tarkistaa sopivin väliajoin, jotta ne ovat ajantasaisia.

8 5 Menetelmät Käytetään hyödyksi saatavilla olevaa runsasta valikoimaa ja valitaan omia tarpeita vastaavat menetelmät. 12 QALLL-hankkeet ovat keskittyneet toisaalta arviointimenetelmiin eli itsearviointiin ja ulkoiseen arviointiin, ja toisaalta akkreditointiin. Arviointimenetelmät ja akkreditointi ovat olleet myös kansallisen ja Euroopan tason laadunhallintapolitiikan huomion kohteena. 13 Menetelmiä voidaan käyttää (ja analysoida) erikseen, mutta käytännössä ne kietoutuvat monin tavoin yhteen. Itsearviointi on yleensä ulkoisen arvioinnin ja akkreditoinnin perusta, vertaisarvioinnissa puolestaan sisäinen ja ulkoinen arviointi yhdistyvät useita vaiheita käsittäväksi ketjuksi. Arviointimenetelmät ja akkreditointi pätevät mihin tahansa opetuksen tarjoajaan. QALLL-verkostolle tämä tarkoittaa sitä, että ne pätevät mitä suurimmassa määrin niin ammatilliseen kuin aikuiskoulutukseenkin. 5 Menetelmät > Ennen laadunhallintamenetelmien valintaa ja käyttöä selvitetään eri menetelmien erot ja mitä niillä tehdääntehdään. Valinta perustetaan organisaation/koulutusjärjestelmän nykyisiin tarpeisiin. > Käytetään alhaalta ylös suuntautuvaa itsearviointia, joka on keskeinen laatukulttuuria luova elementti. Lisätään tietoa sen eduista eikä rajoiteta sen käyttöä, jotta siitä ei tulisi pelkkä hallinnollinen menetelmä muodollisten vaatimusten täyttämiseksi. Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hankkeissa on kehitetty runsaasti selkeitä, helppokäyttöisiä ja viimeisimmän tiedon mukaisia menetelmiä itsearviointiin, ulkoiseen arviointiin ja akkreditointiin. Näitä välineitä voidaan käyttää myös muissa yhteyksissä ja/tai siirtää muille aloille tai maihin. Ne kattavat sekä ammatillisen koulutuksen että aikuiskoulutuksen. > Otetaan mukaan menetelmiä laadullisen tiedon keräämiseksi sekä laadullisia mittareita. > Etsitään tasapaino sisäisen ja ulkoisen arvioinnin välille. Yleensä tämä tarkoittaa useammin tapahtuvaa itsearviointia ja siihen liittyvää, harvemmin tapahtuvaa ulkoista arviointia. > Ulkoisella arvioinnilla on oma arvonsa itsenäisenä menettelynä: sitä voidaan käyttää sekä tukemaan sisäistä kehittämistä että ulkoisena valvontamuotona. > Käytetään vertaisarviointia ulkoisen arvioinnin yhtenä muotona, joka edistää ammattimaisuutta, tiedonvaihtoa ja keskinäistä oppimista. > Otetaan käyttöön ammatti- ja aikuiskoulutukseen jo pitkälle kehitettyjä kansainvälisiä akkreditointijärjestelmiä, jotka kattavat myös epävirallisen ja arkioppimisen. Lisäksi etsitään ajankohtaisimmat akkreditointivälineet QALLL-verkoston hyviä käytäntöjä edustavien hankkeiden joukosta.

9 6 Työssäoppiminen Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa. 14 Työssäoppimisella on pitkät perinteet ja sillä on merkittävä rooli elinikäisessä oppimisessa, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppimista liittyy jollain tavalla useimpiin ammatillisiin koulutuksiin. Työssäoppiminen liittyy vahvasti työllistyvyyteen ja työmarkkinastrategioihin. 15 QALLL-verkoston tulosten mukaan työssäoppimisen laadunhallinnassa on edelleen haasteita: analysoiduista hankkeis-ta puuttuivat laadunhallintajärjestelmät, menettelytavat, standardit ja indikaattorit. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että työssäoppimisessa on suuri tarve uusien menetelmien ja hyvien käytäntöjen kehittämiselle. Joillain aloilla ja joissain Euroopan maissa on kuitenkin jo olemassa säännöksiä sekä useita hyvin toimivia työkaluja ja välineitä työssäoppimisen laadunhallintaan. Siksi olisi suotavaa käyttää näitä malleina ja muokata niitä kansallisten tarpeiden mukaan. 6 Työssäoppiminen > Käytetään kansainvälisissä vaihdoissa ja hankkeissa kehitettyjä laadunhallintavälineitä ja -mekanismeja malleina ja lähtökohtana. > Etsitään hyvien käytäntöjen malleja maista, joissa työssäoppimisen laadunhallintaa on jo olemassa, ja otetaan niistä oppia. > Otetaan työelämä, erityisesti PK-yritykset, mukaan työssäoppimisen laadunhallinnan kehittämiseen ja tuetaan niitä. > Tehostetaan oppilaitosten ja työssäoppimispaikkoja tarjoavien yritysten yhteistyötä yhteisten toimintamallien kehittämiseksi. > Varmistetaan, että arviointi käsittää myös työssäoppimisesta saadut kokemukset. > Tuetaan työssäoppimisen ohjaamisesta työpaikoilla vastaavien ammattitaitoa kehittämällä heidän pedagogisia taitojaan. > Edistetään työpaikkaohjaajien, opettajien ja oppijoiden yhteistyötä. Luodaan ammattisuhteita, esim. kutsumalla työpaikkaohjaajia säännöllisesti kouluihin ja opettajia yrityksiin. > Annetaan opettajille mahdollisuus säännöllisiin työelämäkokemuksiin. > Otetaan käyttöön nettisivustoja, joissa jaetaan hyviä käytäntöjä, välineitä ja kokemuksia, sekä harkitaan työssäoppimisen laadunhallinnan käytäntöjä käsittelevän nettiyhteisön perustamista.

10 7 Ohjaus Olemassaolevien ohjauksen ja neuvonnan laadunhallintamallien hyväksikäyttö. 16 Helposti saatavilla olevan, ajantasaisen ja korkealaatuisen ohjauksen saatavuus on tärkeä elinikäisen oppimisen edellytys ja merkittävä osatekijä koulutus- ja työllisyysstrategioissa. 17 QALLL-hankkeet osoittivat, että ohjaus- ja neuvontapalveluiden laadunhallinnassa on tapahtunut paljon kehitystä. Kehitetyt mallit ja menetelmät käyvät hyvin yksiin Euroopan elinikäisen ohjauksen verkoston (European Lifelong Guidance Policy Network ELGPN 2010) käyttämien tarkistupisteiden ja indikaattoreiden kanssa. Niitä voisi käyttää hyödyksi Euroopan kehityksessä tällä alalla. Useimmat ohjauksen laatumallit seuraavat myös EQAVET-laatukriteereitä. Elinikäinen ohjaus käsittää kaikki koulutusasteet ja sisältää paljon erilaisia toimintoja, kohderyhmiä, organisaatioita jne. Tämä moninaisuus ja hajanaisuus on yksi ohjauspalvelujen tarjonnan ja kehittämisen suurimpia haasteita. Koska ohjauksella on niin merkittävä asema elinikäisessä oppimisessa, pätee ohjauksen laadunhallinta yhtä lailla ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen. 7 Ohjaus Ohjauspalvelujen ja niiden tarjoajien suuren moninaisuuden vuoksi näyttää siltä, että mahdollisuus saada aikaan minkäänlaista muodollista yhteistyötä ja koordinointia eri palvelujen tuottajien välillä (alueellisesti tai kansallisesti, puhumattakaan Euroopan tasolla) edellyttää tietojen vaihtoa ja verkostoitumista. Euroopan tason jatkotoimissa voitaisiin käyttää hyväksi jo olemassaolevia verkostoja ja eurooppalaisessa yhteistyössä kehitettyjä laadunhallintajärjestelmiä. > Käytetään hyväksi ja kehitetään niitä useita hyviä ohjauksen ja neuvonnan laadunhallinnan malleja, joita on kehitetty QALLLhankkeissa, mukaanlukien laadunhallintajärjestelmät ja verkostot. > Linkitetään hankkeet Euroopan elinikäisen ohjauksen verkostoon (European Lifelong Guidance Policy Network ELGPN 2010). > Käytetään ulkoista arviointia itsearvioinnin täydentäjänä ohjauksen ja neuvonnan laadunhallinnassa. > Parannetaan yhteistyötä ja yhdenmukaistetaan toimintatapoja eri organisaatioiden ja maiden välillä. > Varmistetaan yhteistyö ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintapolitiikassa. > Laaditaan ohjauksen ammattilaisten taitoja pätevyysvaatimuskuvauksia. > Arvioidaan neuvonta- ja ohjaustoimien tehokkuutta. > Laaditaan laatustandardit ohjauspalveluille.

11 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen Laadunhallinta ammattitaidon ja henkilöstön kehittämisen erottamattomaksi osaksi. 18 Korkealaatuinen sisäinen laadunhallinta ja arviointi edellyttävät henkilöstöltä uusia taitoja ja osaamista. Toisaalta tarvitaan henkilökuntaa, esim. laatujohtajaa, jolla on vaadittavat erikoistaidot, sekä sitoutunutta johtoa jolla on syvällistä tietoa ja pätevyyttä laadunhallintaan liittyen.. Toisaalta opetushenkilökunnan osallistuminen laadunhallinta- ja arviointiosaamisen rakentamiseen on välttämätöntä koska sillä on keskeinen oppimisprosessin laadunparantamiseen liittyvä rooli. Muutoin laatutyön integrointi opettajien arkeen ei ole mahdollista, ja laadunhallinta ja arviointi jäävät pinnallisiksi ja byrokraattisiksi prosesseiksi, joiden vaikutus koulutuksen ytimeen jää vähäiseksi. 19 Toistaiseksi ei kuitenkaan vielä tunnuta oivaltavan, että ammatillisen ja aikuiskoulutuksen opettajien ammattipätevyyteen olisi tarvetta sisällyttää jonkin verran laadunhallinnan ja arvioinnin perusosaamista. Räätälöityä koulutusta ei siksi juurikaan ole tarjolla tälle ryhmälle. 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen > Lisätään tietoisuutta laadunhallinta- ja arviointiosaamisen tarpeesta osana ammatillisen ja aikuiskoulutuksen opettajien ammatillista profiilia. > Luodaan vaadittavat puitteet, kuten laadunhallinnan opetuskeskuksia. > Aloitetaan pakollinen laadunhallintakoulutus opettajille, kouluttajille ja muille käytännön toimijoille. > Perustetaan laadunhallinnan tieto- ja neuvontaverkosto Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-ohjelmien kehittämiseksi. EQA- VET-verkoston laadunhallinnan kansalliset yhteyspisteet voisivat mahdollisuuksien mukaan tukea tässä. Ulkoisen arvioinnin ja akkreditoinnin toimintamenettelyt ja kriteerit on yleensä lueteltu yksityiskohtaisesti käsi- ja ohjekirjoissa ja lomakkeissa. Arvioijien ydinhenkilöstön pätevyysvaatimuksia ei kuitenkaan ole yleensä määritelty. Erikoistunutta koulutusta ei ole tarjolla, tai sen korvaa lyhyt ohjeistus menettelytavoista. > Tuetaan ammatillisia ja aikuiskoulutusoppilaitoksia laadunhallinnan ja arvioinnin aloittamisessa, ylläpitämisessä ja kehittämisessä. > Tehdään sitoutumisesta laadunhallintaan osa uuden henkilökunnan rekrytointikriteerejä. Tehdään siitä yksi työhönoton keskeisistä ehdoista. > Kehitetään pätevyysvaatimuksia ja koulutetaan opetushenkilökuntaa laadunhallinnassa ja (itse)arvioinnissa, jotta he pystyvät osallistumaan koulutustarjonnan ja organisaation oppimisen kehittämiseen. Laadunhallinta- ja arviointiosaamisen täytyy olla osa annettavaa ammatillista peruskoulutusta ja koulutusta täytyy olla tarjolla olemassaolevalle henkilöstölle osana heidän täydennyskoulutustaan. > Sisällytetään koulutukseen yhteistoiminnallisia osia ryhmätyön tukemiseksi laadunhallinnassa ja arvioinnissa. > Käytetään itsearviointia ja vertaisarviointia ammatillisten standardien ja kollegiaalisuuden parantamiseksi. > Määritellään pätevyysvaatimukset ja laaditaan koulutusohjelmia ulkoisille arvioijille. > Jaetaan hyviä käytäntöjä organisaatioiden, koulutusalojen ja maiden välillä.

12 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen Hankkeiden vaikuttavuuden parantaminen tuloksia levittämällä ja hyödyntämällä. 20 Tulosten levityksen ja hyödyntämisen lisääntynyt merkitys kertoo siitä, että päättäjät haluavat yhä enenevässä määrin varmistaa, että elinikäisen oppimisen ohjelmasta tuetuista hankkeista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. Niin hankkeiden vetäjien kuin ohjelman hallinnoijien täytyy pyrkiä tulosten siirtoon ja takaamaan niiden kestävyys. 21 QALLL-verkoston tutkimukset ovat osoittaneet, että eurooppalaisen hankkeen tyypillisen elinkaaren aikana ei juuri ole mahdollista sekä kehittää, testata että levittää laajalti tuotetta. Ajatus, että tuotteet otetaan heti käyttöön ei toimi käytännössä. Yleensä hankkeen tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan sarja hankkeita. Niinpä tarvitaan enemmän aikaa ja mahdollisuus hankkeiden jatkamiseen tai seurantahankkeisiin. 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen > Ei haalita lisää hankkeita levitetään, muokataan ja käytetään hyödyksi jo olemassaolevaa. > Tuetaan hankkeiden seurantaa ja tulosten levitystä ja hyödyntämistä: > EU:n tasolla painotetaan seuraavassa ohjelmassa innovaation siirtohankkeita (TOI) niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessa sekä tuotteiden hyödyntämistä, kuten temaattisia verkostoja. > Kansallisella tasolla annetaan hankkeiden vetäjille räätälöityä tukea. > Kansallisten toimistojen tulisi toimia välittäjinä hankkeiden vetäjien ja päättäjien välillä. > Edistetään laadunvarmistuksen eurooppalaisen verkoston kansallisten yhteyspisteiden yhteistyötä. > Tuetaan konferensseja, alustoja ja työpajoja. > Tuodaan eurooppalaisten hankkeiden panos näkyville, käytetään yhteistä Creative Commons- tai muuta vastaavaa lisenssijärjestelmää, jotta voidaan tuoda hankkeiden alkuperä esille. Muuten hyviä hankkeita, jotka usein ovat ilmaisia ja julkisia, kopioidaan viittaamatta alkuperäisiin hankkeisiin. > Etsitään, analysoidaan ja levitetään hyviä käytäntöjä eri aihealueilta, esim. temaattisten verkostojen avulla. > Kiinnitetään huomiota hankekumppaneiden valintaan: onko yhteisiä mielenkiinnon kohteita, uskoa tuotteisiin, luottamusta omaan suoriutumiskykyyn sekä laajat verkostot. > Levityksessä keskitytään vetovoimaisiin ja korkealaatuisiin tuloksiin koko hankkeen sijaan. Asiakkaat eivät ole kiinnostuneita hankkeesta, vaan tuloksista. > Tehdään tuotteita, joita voi muokata, jotka ovat vapaasti saatavilla ja joilla on avoin lähdekoodi. > Tuotetaan useita kieliversioita tärkeimmistä tuloksista. > Otetaan ammatillisia verkostoja, tärkeitä sidosryhmiä ja loppukäyttäjiä suoraan mukaan esim. levitysstrategian laadintaan tai palautteen saamiseksi tuotteista. > Rajataan levitystoimia: määritellään kohderyhmät, tuotetaan kohderyhmälle räätälöityä tietoa ja käytetään eri kohderyhmille sopivia erilaisia levitystapoja kansalliset erityispiirteet huomioon ottaen. Mahdollisia menetelmiä ovat: > työpajat, jotka voivat olla kansallisia (pienemmät ryhmät, mahdollisuus käyttää äidinkieltä) tai asiantuntijaryhmiä (suuri sitoutuneisuus ja mielenkiinto) > kokoukset ja keskustelupainotteiset tilaisuudet, joiden avulla kohderyhmiä voidaan lähestyä henkilökohtaisesti > eri menetelmien yhdistelmä: esim. esitteiden jako ja henkilökohtainen yhteydenotto, tai julkaisu sekä painettuna että verkkojulkaisuna > hyvinsuunnitellut tiedotuskampanjat ja verkkopohjaiset materiaalit > kansallisten toimistojen mukaanottaminen tulosten levityksessä. > Muistetaan, että päättäjät ovat tärkeä kohderyhmä tehokkaan levityksen kannalta. > Kiinnitetään huomiota oikeaan ajoitukseen: herätetään mielenkiinto varhaisessa vaiheessa, esitetään tuloksia koko hankkeen ajan, ollaan esillä asianmukaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa ja jatketaan tulosten levitystä hankkeen loppuun saakka (ja mahdollisesti sen jälkeenkin). > Tulosten levittäminen on aikaavievää: annetaan sille tarpeeksi rahaa ja resursseja alusta lähtien. Pidetään levitys tehtävälistalla koko hankkeen ajan ja tehdään siitä kaikkien kumppaneiden velvollisuus. > Mietitään, voisiko tulokset esim. kaupallistaa, tai voitaisiinko perustaa tuotteen uusia käyttäjiä tukeva ja palveleva järjestö. Tehdään suunnitelma siitä, miten tulosten levittäminen ja markkinointi hoidetaan hankkeen päätyttyä. Tässä voidaan käyttää avuksi julkaisutoimittajia tai julkishallintoa. Jatkolevitykseen voisi käyttää opintovierailua tai uutta hanketta. > Arvioidaan levitystoimien vaikuttavuus.

13 10 Innovaatiot laadunhallinnassa Innovaatioiden edistäminen ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa. 22 Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen paremman levityksen ja hyödyntämisen lisäksi QALLL-verkosto löysi useita muita kehitysalueita Euroopan tasolla. Seuraava näihin suosituksiin perustuva lista mahdollisista prioriteeteista innovaatioiden kehittämiseksi uusissa hankkeissa koskee sekä ammatillista että aikuiskoulutusta eikä ole tyhjentävä. Tulosten ja kokemusten mukaan seuraavilla alueilla kaivataan innovaatioita: Innovaatiot laadunhallinnassa > Ammatillisissa ja aikuisoppilaitoksissa on kehitettävä laatukulttuuria. > Siirrytään ylhäältä alas suuntautuvasta laadunhallinnasta ammattilaisten jakamaan laatukulttuuriin. > Laadunhallinnasta tehdään osa ammattillisen ja aikuiskoulutuksen henkilökunnan ammattipätevyyttä ja tehtäviä. > Laadunhallintaa kehitetään ryhmätyönä, ammattilaisten yhteistyönä ja kollegiaalisen palautteen kautta. > Edistetään henkilökunnan ammatillista kehitystä arvioinnissa ja laadunhallinnassa (katso alla). > Laadunhallinnan kaikkien osa-alueitten lähtökohtana on oppija. > Keskitytään oppimistuloksiin ja kehitetään strategioita ja malleja oppimistulosten integroimiseksi laadunhallintaan, mukaanlukien epäviralliset ja arkioppimisympäristöt. > Varmistetaan, että laadun parantaminen on yhtä tärkeää kuin laadunvalvonta. > Vahvistetaan sidosryhmien osallistumista laadunhallintaan ja laaditaan kestävän yhteistyön malleja. > Laajennettaan myös tärkeiden ulkopuolisten sidosryhmien osallistumista. > Keskitytään erityisalueisiin ja -aiheisiin: > Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa, mihin liittyy työelämän, erityisesti PK-yritysten, osallistuminen. > Luodaan puitteet koulutukselle ja kehitään laadunhallinnan koulutusohjelmia ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ammattilaisille. > Edistetään ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ohjauksen ja neuvonnan yhteistyötä ja ulkoista arviointia/akkreditointia. > Laaditaan pätevyysvaatimukset ja räätälöityä koulutusta ammatillisen ja aikuiskoulutuksen (ulkoisille) arvioijille (ulkoiset arvioinnit, akkreditoinnit). > Tutkitaan ja kehitetään aloitteita sellaisten organisaatioiden motivoimiseksi, joissa laadunhallintaa ei vielä ole (laadun-hallinnan mattimyöhäiset ). > Euroopan tasolla keskitytään seuraaviin lisätutkimusta ja -keskustelua vaativiin asioihin: > Erilaisten arviointimenetelmien tarkoitukseen sopiva käyttö huomioiden niiden moninaiset erilaiset käyttötarkoitukset ja toimintatavat, erityisesti itse-arviointi, ulkoinen arviointi ja akkreditoinnit. > Erilaisten laadunhallintamallien toimivuus koulutuksen laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa. > Keskitytään laadunhallinnan tehokkuuteen ja toimivuuteen.

14 Julkaisija: OeAD-GmbH National Agency for Lifelong Learning Ebendorferstraße 7, 1010 Vienna T: +43 / 1 / F: +43 / 1 / E: Graafinen suunnittelu: Alexandra Reidinger, Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Helsinki, joulukuu 2012

15

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

04 Henkilöstökoulutuksen

04 Henkilöstökoulutuksen Ammatillisessa koulutuksessa on laadunvarmistuksen viitekehyksistä tullut viime aikoina tärkeä osa laadunhallinnan kehittämistä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät voivat myös oppia laadunhallinnassa

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana

Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Ammattiosaamisen näytöt ammatillisen koulutuksen laadunvarmistajana Koppihankkeen loppuseminaari Helsinki ma 21.4.2008 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Ammattiosaamisen näytöt osana ammatillisen

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci

Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Projektinhallinnan periaatteita ja hyviä käytänteitä - case Leonardo da Vinci Esityksen sisältö: Hankkeen johtaminen ja partneriyhteistyö Seuranta ja raportointi Levitys ja hankkeen vaikuttavuus Hankkeen

Lisätiedot

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen

Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Leonardo da Vinci ohjelma Mahdollisuudet alakohtaisen osaamisen kehittämiseen Hannele Nevalampi etunimi.sukunimi@cimo.fi Ammatillinen koulutus, CIMO Innovaation siirto hankkeet (Transfer of Innovation)

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO

GRUNDTVIG. EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma. Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010. Eija Wilen, CIMO GRUNDTVIG EU:n aikuiskoulutuksen ohjelma Kansainvälinen rahoitus kulttuuriperintöhankkeille Helsinki 28.5.2010 Eija Wilen, CIMO Ohjelman tavoitteet kehittää aikuiskoulutuksen eurooppalaista yhteistyötä

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä

Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä Työssäoppimisen hyvien käytäntöjen siirto toiseen toimintaympäristöön Innovaatioiden siirto EQARF -viitekehyksessä WBL TOI Manual -projekti Development of work-based learning by transferring existing good

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma

Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen ohjelma Leonardo da Vinci Leonardo da Vinci on Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehittämisohjelma, joka käynnistyi vuonna 1995. Ohjelma

Lisätiedot

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen

OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET. Opetusneuvos Anu Räisänen OPPIMISTULOSTEN ARVIOINNIN TAVOITTEET JA PERIAATTEET SEKÄ KEHITTÄMISHAASTEET Opetusneuvos Anu Räisänen ARVIOINNIN TAVOITTEET Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen ja koulutuksen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Bryggen kommunikea 2010

Bryggen kommunikea 2010 ECVET tulee - oletko valmis! Seinäjoki 10.12.2012 ECVET EXPERT 2012-2013 FINLAND Leena-Maija Talikka CIMO Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita Ammatillisen koulutuksen vetovoima Taitokisat Liikkuvuus korostuu

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia

Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Turussa 6.-7.10.2009 Kansainvälisyys ammatillisen koulutuksen kehittämisessä -Ajankohtaista toimintaa, kehittämisajatuksia Mari Räkköläinen Opetusneuvos Yksikön

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO Opetusneuvos Leena Koski LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN TAVOITTEET (luonnos) Tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Alueellisen laatuverkoston LAMPPU2015 ensimmäinen tapaaminen 15.2.2013 Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email:leena.koski@oph.fi Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Opin ovi klinikka 1.12.2011 Paula Tyrväinen (paula.tyrvainen@cimo.fi) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Esityksen sisältö 1.CIMO lyhyesti 2.Vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki. Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto)

vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) Hankkeen vaikuttavuussuunnitelma (levitys ja tulosten käyttöönotto) TOI-hanketyöpaja 24.11.2011 Adobe connect pro -koulutus Levityksestä Dissemination is not about spreading information to a vaguely defined

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin

Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin Projektin seuranta ja sen linkitys raportointiin 2.10.2012 TOI hankkeiden aloituskoulutus Projektin johtaminen Projektin hallinto Taloushallinto Sopimussuhteet Toiminnan ja talouden seuranta Dokumentointi

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun

Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Valmis tutkinto työelämävalttina

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä

Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä Vertaisarviointi pedagogisten innovaatioiden tunnistamisen, kehittämisen ja levittämisen välineenä Aalloilla ammatillista vetovoimaa, vaikuttavuutta ja verkostoja Nina Eskola, projektipäällikkö, Pirkanmaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittäminen EUkontekstissa Opetusneuvos Tarja Riihimäki 1 Euroopan unionin strategia 2020 EU2020-strategian ydin muodostuu kolmesta prioriteetista: Älykäs kasvu osaamiseen ja

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Kansainvälistymistavoitteissa kaikki hyvin? Opetusneuvos Tarja Riihimäki Missä asetetaan/kuka asettaa ammatillisen koulutuksen kehittämisen/kansainvälistymisen tavoitteet? EU EU2020 strategia, ET2020,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen

ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen. 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Välineitä monimuotoisuustaitojen kehittämiseen 28.10.2010 YES-seminaari, Vaasa Mari Poikolainen ValoDi Valorisation of Diversity Skills Managing diversity...impossible?

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

EQAVET+ OHJEELLISET KUVAAJAT:

EQAVET+ OHJEELLISET KUVAAJAT: EQAVET+ OHJEELLISET KUVAAJAT: EQAVET-VERKOSTON ASIAKIRJA EQAVET-VIITEKEHYKSEN TÄYDENTÄMISESTÄ JOHDANTO Tämän asiakirjan tarkoitus on tukea EQAVET-verkoston jäseniä ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksesta

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Prosessien hallinta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä

Prosessien hallinta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä Prosessien hallinta ammatillisessa koulutuksessa, 21.-22.4.2010 klo 9.45-10.15, Opetushallitus Prosessien hallinta ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuosituksessa ja eurooppalaisessa viitekehyksessä

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatustrategian vaikutukset ammatillisen oppilaitoksen arkeen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan keskeisiä periaatteita:

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Arvioinnin rooli hankkeessa

Arvioinnin rooli hankkeessa Innovatiivisuus ei auta, jos hanketyön tuloksia ei oteta käyttöön Leonardo da Vinci Hankkeen laadunhallinta & arviointi Kv-toiminta on keino koulutuksen ja sen laadun kehittämiseen Miten varmistetaan hankkeen

Lisätiedot