QALLLsuositukset. QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "QALLLsuositukset. QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta:"

Transkriptio

1 QALLLsuositukset

2 QALLL-suositukset täydentävät QALLL-verkoston kahta muuta päätuotetta: QALLLitative Report (laadullinen hankeanalyysi) ja QALLL Project Compendium (hankeluettelo) QALLLsuositukset Julkaisija: The European Thematic Network QALLL Quality Assurance in LifeLong Learning QALLL-verkoston partneriryhmä koostuu 15 eurooppalaisesta kansallisesta toimistosta: OeAD-GmbH National Agency for Lifelong Learning, Itävalta (koordinoija) Agency for European Education Programmes VoG, Belgia DZS, Academic Information Agency, Tšekin tasavalta National Agency - Education for Europe at BIBB, Saksa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, Suomi Léargas, The Exchange Bureau, Irlanti Research Liaison Office, University of Iceland, Islanti ISFOL, National Agency for LLP - Leonardo da Vinci Sectoral Programme, Italia ANEFORE a.s.b.l., National Agency for the Lifelong Learning Programme, Luxemburg CINOP, National Agency for Lifelong Learning, Alankomaat SIU, Norwegian Centre for International Cooperation in Higher Education, Norja Internationella Programkontoret, International Programme Office for Education and Training, Ruotsi CMEPIUS, Center of the Republic of Slovenia for Mobility and European Educational and Training Programmes CMEPIUS, Slovenia SAAIC - Slovak Academic Association for International Cooperation, Slovakia The Centre for European Union Education and Youth Programmes, Turkki sekä kahdesta yhteistyökumppanista: frse The Foundation for the Development of the Education System, Puola The Education, Audiovisual and Culture Executive Agency (EACEA), Bryssel

3 10 suositusta Johdanto 2 3 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat 1 Molempia hyödyttävän tiedonvaihdon ja yhteistyön lisääminen ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa. Laatukulttuuri 2 Laatukulttuurin kehittäminen ja vaaliminen. EQAVET-laatuympyrä 3 Jatkuvan kehittymisen takaamiseksi käytetään koko laatuympyrää. Laadunhallinnan malleja ja -indikaattoreita 4 Helppokäyttöisten ja joustavien laadunhallintamallien käyttö ja mielekkäiden indikaattoreiden kehittäminen/valinta. Menetelmät 5 Käytetään hyödyksi saatavilla olevaa runsasta valikoimaa ja valitaan omia tarpeita vastaavat menetelmät. 6 Työssäoppiminen Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa ottaen mukaan yritykset. 7 Ohjaus Olemassaolevien ohjauksen ja neuvonnan laadunhallintamallien hyödyntäminen. 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen Laadunhallinta ammattitaidon ja henkilöstön kehittämisen erottamattomaksi osaksi. 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen Vaikuttavuuden parantaminen tuloksia levittämällä ja hyödyntämällä. 10 Innovaatiot laadunhallinnassa Tuetaan uusia innovaatioita ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa. Tässä julkaisussa annetaan joukko suosituksia ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintaan. Euroopan unionin elinikäisen oppimisen ohjelman 15 kansallista toimistoa on laatinut ne laadunhallinnan eurooppalaisessa temaattisessa QALLL-verkostossa (Quality Assurance in LifeLong Learning). Suositukset perustuvat: vertailevaan analyysiin 39:stä hyvää käytäntöä edustavasta hankkeesta. Analyysissä on selvitetty yksityiskohtaisesti, miten hankkeet ovat osaltaan vaikuttaneet eurooppalaisen laadunhallinnan linjausten keskeisiin teemoihin. kumppanimaissa järjestettyjen kahden QALLL-konferenssin ja 11 kansallisen QALLL-asiantuntijapaneelin tuloksiin sekä selvitykseen 39 hyviä käytäntöjä edustavan hankkeen tulosten kestävyydestä. Laadunhallinta on tärkeä ja tehokas tapa tukea ammatillisen ja aikuiskoulutuksen jatkuvaa kehittämistä. Se auttaa luomaan ja parantamaan keskinäistä luottamusta, joka on kansainvälisen yhteistyön ja eurooppalaisten vertailtavuutta edistävien välineiden, kuten eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF), perusta. Laadunhallinnan merkityksestä ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa kertoo sen käyttöönoton suosio niin poliittisella kuin toimeenpanon tasolla: on perustettu kansallisia laadunhallinnan yhteyspisteiden verkostoja ja temaattisia työryhmiä. QALLL-tulokset osoittavat, että ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa laadunhallinta on paljolti yhteneväistä. Tästä syystä QALLLsuositukset pätevät yleensä kumpaankin. Niissä muutamassa tapauksessa, joissa näin ei ole, on tämä mainittu erikseen selvästi kyseisen suosituksen kohdalla. QALLL-konferensseihin ja kansallisiin tapahtumiin osallistui laaja joukko eri sidosryhmiä, kuten päättäjiä, työmarkkinoiden edustajia, hankkeiden vetäjiä, hankekumppaneita ja kansallisia viranomaisia, EU:n ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ohjelmien kansallisia toimistoja sekä Euroopan komissio. Hyviä käytäntöjä edustamaan valitut 39 Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hanketta olivat pääosin suunnattu koulutuksen tarjoajille. Niistä löytyi mielenkiintoisia näkökulmia, jotka voivat toimia myös laajemmin kuin organisaatiotasolla, jopa järjestelmätasolla. Suositukset on tarkoitettu sekä: toimeenpanoon, eli ammatillista ja aikuiskoulutusta antaville oppilaitoksille ja alan ammattilaisille, jotka kehittävät ja toimeenpanevat hankkeita, sekä kansallisille toimistoille. Tähän tasoon viitataan keltaisella nuolella > että päätöksentekoon, eli eurooppalaisille, kansallisille ja alueellisille ammatillisen ja aikuiskoulutuksen viranomaisille, työmarkkinaosapuolille ja poliitikoille. Tähän tasoon viitataan sinisellä nuolella > Kummallekin tasolle soveltuviin suosituksiin viitataan harmaalla nuolella > QALLL-hankeluettelosta löytyy esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja käytännön ratkaisuja, jotka tukevat suosituksia. Sivujen 6-7 taulukon project overview (yleiskuva hankkeista) avulla on helppo löytää sellaisia hankkeita, joissa käsitellään QALLL-suosituksissa mainittuja avainteemoja. Nämä 10 suositusta eivät ole irrallisia, vaan yhtenäisen kokonaisuuden toisiinsa vaikuttavia osia. Ennen kaikkea ne on tarkoitettu ohjenuoriksi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laajalle kentälle, ja täydentämään olemassaolevia kansallisia laadunhallinnan suosituksia. Suositukset perustuvat laajaan tietopohjaan, mikä edesauttaa QALLL verkoston pyrkimystä saavuttaa tuloksille laaja yleisö. Eurooppalaisiin

4 1 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat Molempia hyödyttävän tiedonvaihdon ja yhteistyön lisääminen ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa 4 QALLL-tulokset osoittivat, että vaikka eri koulutusasteiden välillä on eroja organisaatiotasolla, kohderyhmissä ja koulutuksen tavoitteissa, ovat laadunhallinta toimintatavat samantapaisia: Perusperiaatteet laadunhallintajärjestelmien luomiseen ja ylläpitämiseen pätevät niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessakin. Toisin sanoen Leonardo da Vinci- ja Grundtvig -hankkeissa kehitettyjä laadunhallintamalleja -menetelmiä voidaan pienin muutoksin käyttää molemmilla sektoreilla. EQAVET-laatuympyrää voi käyttää myös aikuiskoulutuksen laadunvarmistuksessa kunhan aikuiskoulutuksen erityispiirteet otetaan huomioon ohjeellisissa kuvaajissa (indicative descriptors) ja laadunhallinnassa (quality indicators). 5 1 Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen yhteiset toimintatavat QALLL-verkoston kokemusten perusteella tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä laadunhallinnassa voi seurata paljon etua ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa. Haasteet ovat samanlaisia, joten yhteisiä pyrkimyksiä tulisi edistää: > Lisätään tietoisuutta laadunhallinnasta molemmilla sektoreilla ja kaikilla tasoilla. Lisätyötä tarvitaan, jotta päästään yhteisymmärrykseen laadunhallinnan käsitteistä, standardeista, menetelmistä ja välineistä sekä siitä, miten niitä voidaan soveltaa ammatillisessa ja aikuiskoulutuksessa koko Euroopassa. > Edistetään järjestelmällistä tiedonvaihtoa kaikilla tasoilla laadunhallinnan käytäntöjen vaihdon tukemiseksi. > Luodaan kestävää yhteistyötä EQAVETverkoston, Euroopan komission aikuiskoulutuksen temaattisen työryhmän (Thematic Working Group on Adult learning) ja muiden eurooppalaisten ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintaa kehittävien aloitteiden välillä, jotta sektoreiden välille saataisiin luotua läheiset siteet euroopanlaajuisesti. > Suositellaan vahvasti, että aikuiskoulutuksessa otettaisiin käyttöön ammatillisen koulutuksen eurooppalainen laadunvarmistuksen viitekehys EQAVET. Muussa tapauksessa resursseja kuluisi pyörän uudelleen keksimiseen.

5 2 Laatukulttuuri Laatukulttuurin kehittäminen ja vaaliminen. 6 Laatukulttuurin kehittäminen on laadunhallinnan linjausten ydinasiaa. Siitä huolimatta käsite on monille edelleen hieman hämärä. QALLL-verkostossa laatukulttuurilla tarkoitetaan sellaista organisaatiokulttuuria, joka tukee laadunhallintaa ja laadun parantamista kaikilla tasoilla. Tällaisen laatukulttuurin kehittämiseen tarvitaan aikaa, sitoutumista ja voimavaroja. Laatukulttuuri ylittää muodolliset ja byrokraattiset rakenteet ja menetelmät ja, vaikuttaa oppilaitoksen arkisiin käytäntöihin. Laadun parantamiseen keskittyvän laatukulttuurin vaaliminen edistää laatuympyrän kaikkien vaiheiden toteutumista oppilaitosten laadunhallinnassa. Alhaalta ylös suuntautuvat laadulliset menetelmät mahdollistavat oppimisprosessien perinpohjaisen tutkimisen ja täydentävät perinteisiä määrällisiä mittareita. 7 Toistaiseksi monet laadunhallinnan menetelmät ja mallit ovat keskittyneet johtamiseen, ja ammattitaitoon ja kulttuuriin liittyvät näkökulmat ovat jääneet taustalle. Tulevaisuuden haaste onkin sellaisten laatujärjestelmien luominen, joissa yhdistyvät yhtä aikaa tilivelvollisuus ja laatukulttuurin edistäminen, ylhäältä alas suuntautuva johtaminen sekä alhaalta ylös suuntautuva sitoutuminen. 2 Laatukulttuuri Joissain QALLL hankeotoksen hankkeissa laatukulttuuria edistettiin henkilökohtaisilla ja yhteisillä itsearvioinneilla, ryhmätyöllä, sidosryhmien osallistamisella, vertaisarvioinneilla jne. Näitä hyviä käytäntöjä voidaan käyttää jatkokehittämisen lähtökohtana. > Laatukulttuurista tehdään laadunhallinnan keskeinen osa. Jatketaan laatukulttuurin käsitteen tutkimista ja mietitään, miten se tukee laadunhallintaa ja laadun parantamista. > Arvostetaan vahvuuksia ja vaalitaan halua kehittyä. Selvennetään ja selitetään laadunhallinnan edut. > Edistetään sitoutumista ottamalla sidosryhmät mukaan alusta lähtien. Otetaan mukaan organisaation kaikki tasot: johto, opettajat ja muu henkilökunta. > Kannustetaan johtoa sitoutumaan sellaisen yhteistyötä arvostavan kulttuurin luomiseen, jossa edistetään rakentavaa arviointia ja palautteenantoa. > Pyritään löytämään tasapaino yhdenmukaistamisen ja luovuuden välille. > Noudatetaan osallistumisen periaatetta. Kannustetaan toimijoiden aktiivista osallistumista laadunhallintaan ja annetaan tilaa omalle päätäntävallalle ja itsesääntelylle. > Pyritään löytämään tasapaino luottamuksellisuuden ja avoimuuden välille ja rakennetaan luottamusta. > Liitetään laadunhallinta ja arviointi ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ammattilaisten jokapäiväiseen toimintaan, edistetään yhteistyötä ja käytäntöjen tietoista pohdintaa. > Tuetaan opettajien välistä tiedonvaihtoa ja tiimityötä oppilaitoksen sisällä ja muiden oppilaitosten välillä. > Luodaan edellytykset sisäiselle ja ulkoiselle palautteelle, suoraan opetusta ja oppimista koskevalle palautteelle. > Kehitetään arviointikäytäntöjä käyttämällä (itse)arvioinkulttuuria ja vertaisarviointimenetelmiä keskeisinä työkaluina. > Parannetaan laadunhallintaan ja arviointiin keskittyviä ammatillisia kehittymismahdollisuuksia. > Tarjotaan asianmukaisia, yksinkertaisia ja ymmärrettäviä laadunhallinnan työkaluja tukemaan käytännön toimijoita. > Keskustellaan laatujärjestelmästä ja kehitetään ja arvioidaan sitä jatkuvasti.

6 3 EQAVET-laatuympyrä Jatkuvan kehittymisen takaamiseksi käytetään koko laatuympyrää. quality cycle. 8 EQAVET eurooppalainen ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusmalli perustuu laadunhallinnan ja laadunparantamisen ympyrään. Sen tarkoitus on luoda järjestelmällinen laadunvarmistuksen viitekehys ammatillisiin koulutusjärjestelmiin ja koulutuksen tarjoajille niin Euroopassa kuin kansallisestikin. laadunhallinnan toimintamalli noudattaminen on hyödyllistä niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessa. Ympyrän eri vaiheissa nousee esiin eri haasteita. QALLL-verkostossa kiinnitettiin erityistä huomiota koko ympyrän käyttämiseen erityisesti kohtaan tarkistaminen (review), jonka huomattiin toistuvasti olevan laadunhallinnan heikko kohta. Seuraavissa suosituksissa käsitellään laatuympyrän neljää vaihetta erikseen sekä laatuympyrää kokonaisuutena. 9 Suunnittelu > Alusta alkaen helpotetaan alhaalta ylös suuntautuvaa kehittämistä. > Otetaan käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä keskeyttämisten ehkäisemiseksi. > Kerätään kattavaa palautetta. > Pidetään laatujärjestelmä dynaamisena: käytetään tarkistuvaihetta järjestelmän tarkistamiseen ja jatkokehittämiseen. 3 EQAVETlaatuympyrä > Otetaan henkilökunta mukaan, kun laadunhallintajärjestelmää luodaan; laadunhallinta perustuu ryhmätyöhön ja johtamiseen, ja sen tulisi johtaa yksityiskohtaiseen ja selkeään toimintasuunnitelmaan. > Otetaan ammatillisen koulutuksen tarjoajat mukaan, kun laadunhallintajärjestelmää luodaan. > Asetetaan realistiset tavoitteet. > Käytetään johdonmukaista termistöä. > Vastataan koulutustarpeisiin ja ennakoidaan niitä rohkaisemalla vuoropuhelua koulutuksen tarjoajien, työelämän ja oppijoiden välillä. Toteutus > Laaditaan opetussuunnitelmat koulutustarpeiden mukaisiksi. > Arvioidaan oppijoiden osaaminen oppimisprosessin alussa ja jatkuvasti sen kuluessa yksilöllisen oppimisen tukemiseksi. > Annetaan opetushenkilöstölle mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen. Arviointi > Kehitetään ja vaalitaan intoa itsearviointiin, ja hyödynnetään vertaisarviointeja. > Mitataan oppimistuloksia. > Keskitytään arvioimaan sitä, mikä on parantunut entiseen suoritukseen verrattuna. Tarkistus > On muistettava, että tarkistusvaihe on laadunhallinnassa ratkaiseva. > Suljetaan ympyrä ja varmistetaan, että tarkistuvaihe tehdään: reflektoidaan ja käytetään arviointitietoja hyödyksi. > Tunnistetaan positiiviset tulokset, palkitaan niistä ja kehitetään niiden pohjalta. Luodaan vähitellen positiivisen epäonnistumisen kulttuuri eli organisaatio, jossa epäonnistumisia sallitaan matkalla kohti parempia tuloksia. > Suunnitellaan tarkistuvaihe etukäteen ja varataan sille aikaa ja resursseja. > Mietitään miten tarkistus sopii organisaation (vuosi)aikatauluun. > Osallistetaan: otetaan henkilökunta mukaan julkaisemalla arvioinnin tulokset, rohkaisemalla keskustelua ja tarjoamalla kehitys- ja muutostukea. > Jaetaan saatu palaute sidosryhmille eli oppijoille ja muille ulkopuolisille sidosryhmille, kuten työelämälle (milloin asianmukaista) ja keskustellaan siitä. > Toimitaan nopeasti tarpeen mukaan, esim. keskeyttämisten välttämiseksi, koulutustarpeiden muuttumisen vuoksi jne. > Tarkistetaan säännöllisesti ovatko käytetyt indikaattorit edelleen mielekkäitä ja strategisten tavoitteiden mukaisia. Laatuympyrä kokonaisuudessaan > Laaditaan laatujärjestelmä, joka kattaa laatuympyrän kaikki vaiheet. > Luodaan laadunhallintaan positiivinen ilmapiiri: > ammatllisessa ja aikuiskoulutusjärjestelmässä > organisaatiossa > Laadunhallinta on laaja-alainen asia: liitetään se organisaation strategiaan. > Luodaan laatukulttuuri ja kannustetaan organisaatiossa/koulutusjärjestelmässä intoa oman toiminnan parantamiseen. > Keskitytään oppijoihin ja oppimistuloksiin. > Sidotaan ammattipätevyys/taitovaatimuskuvaukset laatuympyrään (suunnittelusta arviointiin ja tarkastukseen). > Nähdään ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinta joustavana ja dynaamisena työkaluna, jota on jatkuvasti kehitettävä, jotta se vastaisi organisaation/koulutusjärjestelmän muuttuviin tarpeisiin.

7 4 Laadunhallintamalleja ja -indikaattoreita Helppokäyttöisten ja joustavien laadunhallintamallien käyttö ja mielekkäiden indikaattorien kehittäminen/valinta. 10 Vastatakseen yhteiskunnan nopeasti muuttuviin tarpeisiin, odotuksiin ja vaatimuksiin on opetuksen tarjontaa säännöllisesti arvioitava, seurattava, ja vaikuttavuutta ja tehokkuutta parannettava tulosten perusteella. Tämä voidaan saavuttaa laadunhallintajärjestelmän avulla. Laadunhallintajärjestelmä pitäisi nähdä koulutuksen jatkuvan kehittämisen välineenä, joka perustuu laatuympyrän mukaisesti suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja tarkistukseen. 11 Ammatilliselle ja aikuiskoulutukselle on laadittu runsaasti räätälöityjä laadunhallintajärjestelmiä ja -välineitä. Yhä uusien mallien etsimisen sijaan tulisi käyttää, soveltaa ja hienosäätää olemassaolevia tuotteita. Tämä pätee erityisesti oppilaitoksissa käytettäviin laadunhallintajärjestelmiin, jotka ovat joistain eroista huolimatta kuitenkin loppujen lopuksi hyvin samanlaisia. Oppilaitoksille on kehitetty useita erilaisia standardeja, kriteerejä ja mittareita. Ne luovat hyvän perustan jatkokehittämiselle, joka voisi keskittyä tiedonvaihtoon, vertailuun, yhdistämiseen ja hienosäätöön. 4 Laadunhallintamalleja ja -indikaattoreita Laadunhallintajärjestelmät > Valitaan selkeä, helppokäyttöinen ja helposti hallinnoitava laadunhallintajärjestelmä ja räätälöidään se omiin tarpeisiin ja tarkoituksiin. > Varmistetaan, että se vastaa organisaation työtapoja ja tavoitteita. > Etsitään tasapaino ylhäältä alas ja alhaalta ylös suuntautuvien toimintamallien välille. > Lähdetään johdon sitoutumisesta ja otetaan henkilökunta mukaan heti prosessin alusta. Järjestelmän edut on tehtävä selväksi sidosryhmille, erityisesti henkilökunnalle. > Vahvistetaan keskittymistä oppijoihin ja oppimistuloksiin. > Dokumentoidaan laadunhallintajärjestelmä: niin paljon kuin tarpeellista, niin vähän kuin mahdollista. Käytetään dokumentointia mahdollisuutena arvioida tuloksia. > Pidetään laadunhallintajärjestelmä dynaamisena, tarkistetaan ja muutetaan sitä tarpeen mukaan. Indikaattorit > Kehitetään rajattu määrä mielekkäitä indikaattoreita vähemmän on enemmän jotka: > vastaavat siihen mistä ollaan kiinnostuneita, tavoitteeseen, tai tarpeeseen, > ovat käytännöllisiä niin, että niiden avulla saadaan kerättyä nopeasti tarvittavaa, ajantasaista ja luotettavaa tietoa, > ovat herkkiä niin, että ne pystyvät kertomaan jos mitattavassa muuttujassa on tapahtunut muutos sekä > ovat helppoja tulkita ja käyttää. > Kun kyseessä on laadullinen tieto, yritetään löytää tehokkaita indikaattoreita, joilla pystytään arvioimaan ammatillisen ja aikuiskoulutuksen suoritusten aineettomia tekijöitä. > Mahdollistetaan paikallisten/kansallisten kuvaajien ja indikaattoreiden kehittäminen ja käyttö. > Edistetään yhteistyötä ja verkostoja sellaisten indikaattoreiden luomiseksi, joita on helppo vertailla eri aikoina ja eri maantieteellisillä alueilla. > Indikaattoreiden analysointi antaa kuvan yhdestä hetkestä. Johtapäätöksien vetämiseksi on mittauksia tehtävä jatkuvasti. Toisaalta indikaattoreita täytyy tarkistaa sopivin väliajoin, jotta ne ovat ajantasaisia.

8 5 Menetelmät Käytetään hyödyksi saatavilla olevaa runsasta valikoimaa ja valitaan omia tarpeita vastaavat menetelmät. 12 QALLL-hankkeet ovat keskittyneet toisaalta arviointimenetelmiin eli itsearviointiin ja ulkoiseen arviointiin, ja toisaalta akkreditointiin. Arviointimenetelmät ja akkreditointi ovat olleet myös kansallisen ja Euroopan tason laadunhallintapolitiikan huomion kohteena. 13 Menetelmiä voidaan käyttää (ja analysoida) erikseen, mutta käytännössä ne kietoutuvat monin tavoin yhteen. Itsearviointi on yleensä ulkoisen arvioinnin ja akkreditoinnin perusta, vertaisarvioinnissa puolestaan sisäinen ja ulkoinen arviointi yhdistyvät useita vaiheita käsittäväksi ketjuksi. Arviointimenetelmät ja akkreditointi pätevät mihin tahansa opetuksen tarjoajaan. QALLL-verkostolle tämä tarkoittaa sitä, että ne pätevät mitä suurimmassa määrin niin ammatilliseen kuin aikuiskoulutukseenkin. 5 Menetelmät > Ennen laadunhallintamenetelmien valintaa ja käyttöä selvitetään eri menetelmien erot ja mitä niillä tehdääntehdään. Valinta perustetaan organisaation/koulutusjärjestelmän nykyisiin tarpeisiin. > Käytetään alhaalta ylös suuntautuvaa itsearviointia, joka on keskeinen laatukulttuuria luova elementti. Lisätään tietoa sen eduista eikä rajoiteta sen käyttöä, jotta siitä ei tulisi pelkkä hallinnollinen menetelmä muodollisten vaatimusten täyttämiseksi. Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hankkeissa on kehitetty runsaasti selkeitä, helppokäyttöisiä ja viimeisimmän tiedon mukaisia menetelmiä itsearviointiin, ulkoiseen arviointiin ja akkreditointiin. Näitä välineitä voidaan käyttää myös muissa yhteyksissä ja/tai siirtää muille aloille tai maihin. Ne kattavat sekä ammatillisen koulutuksen että aikuiskoulutuksen. > Otetaan mukaan menetelmiä laadullisen tiedon keräämiseksi sekä laadullisia mittareita. > Etsitään tasapaino sisäisen ja ulkoisen arvioinnin välille. Yleensä tämä tarkoittaa useammin tapahtuvaa itsearviointia ja siihen liittyvää, harvemmin tapahtuvaa ulkoista arviointia. > Ulkoisella arvioinnilla on oma arvonsa itsenäisenä menettelynä: sitä voidaan käyttää sekä tukemaan sisäistä kehittämistä että ulkoisena valvontamuotona. > Käytetään vertaisarviointia ulkoisen arvioinnin yhtenä muotona, joka edistää ammattimaisuutta, tiedonvaihtoa ja keskinäistä oppimista. > Otetaan käyttöön ammatti- ja aikuiskoulutukseen jo pitkälle kehitettyjä kansainvälisiä akkreditointijärjestelmiä, jotka kattavat myös epävirallisen ja arkioppimisen. Lisäksi etsitään ajankohtaisimmat akkreditointivälineet QALLL-verkoston hyviä käytäntöjä edustavien hankkeiden joukosta.

9 6 Työssäoppiminen Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa. 14 Työssäoppimisella on pitkät perinteet ja sillä on merkittävä rooli elinikäisessä oppimisessa, erityisesti ammatillisessa koulutuksessa. Työssäoppimista liittyy jollain tavalla useimpiin ammatillisiin koulutuksiin. Työssäoppiminen liittyy vahvasti työllistyvyyteen ja työmarkkinastrategioihin. 15 QALLL-verkoston tulosten mukaan työssäoppimisen laadunhallinnassa on edelleen haasteita: analysoiduista hankkeis-ta puuttuivat laadunhallintajärjestelmät, menettelytavat, standardit ja indikaattorit. Tämä näyttäisi viittaavan siihen, että työssäoppimisessa on suuri tarve uusien menetelmien ja hyvien käytäntöjen kehittämiselle. Joillain aloilla ja joissain Euroopan maissa on kuitenkin jo olemassa säännöksiä sekä useita hyvin toimivia työkaluja ja välineitä työssäoppimisen laadunhallintaan. Siksi olisi suotavaa käyttää näitä malleina ja muokata niitä kansallisten tarpeiden mukaan. 6 Työssäoppiminen > Käytetään kansainvälisissä vaihdoissa ja hankkeissa kehitettyjä laadunhallintavälineitä ja -mekanismeja malleina ja lähtökohtana. > Etsitään hyvien käytäntöjen malleja maista, joissa työssäoppimisen laadunhallintaa on jo olemassa, ja otetaan niistä oppia. > Otetaan työelämä, erityisesti PK-yritykset, mukaan työssäoppimisen laadunhallinnan kehittämiseen ja tuetaan niitä. > Tehostetaan oppilaitosten ja työssäoppimispaikkoja tarjoavien yritysten yhteistyötä yhteisten toimintamallien kehittämiseksi. > Varmistetaan, että arviointi käsittää myös työssäoppimisesta saadut kokemukset. > Tuetaan työssäoppimisen ohjaamisesta työpaikoilla vastaavien ammattitaitoa kehittämällä heidän pedagogisia taitojaan. > Edistetään työpaikkaohjaajien, opettajien ja oppijoiden yhteistyötä. Luodaan ammattisuhteita, esim. kutsumalla työpaikkaohjaajia säännöllisesti kouluihin ja opettajia yrityksiin. > Annetaan opettajille mahdollisuus säännöllisiin työelämäkokemuksiin. > Otetaan käyttöön nettisivustoja, joissa jaetaan hyviä käytäntöjä, välineitä ja kokemuksia, sekä harkitaan työssäoppimisen laadunhallinnan käytäntöjä käsittelevän nettiyhteisön perustamista.

10 7 Ohjaus Olemassaolevien ohjauksen ja neuvonnan laadunhallintamallien hyväksikäyttö. 16 Helposti saatavilla olevan, ajantasaisen ja korkealaatuisen ohjauksen saatavuus on tärkeä elinikäisen oppimisen edellytys ja merkittävä osatekijä koulutus- ja työllisyysstrategioissa. 17 QALLL-hankkeet osoittivat, että ohjaus- ja neuvontapalveluiden laadunhallinnassa on tapahtunut paljon kehitystä. Kehitetyt mallit ja menetelmät käyvät hyvin yksiin Euroopan elinikäisen ohjauksen verkoston (European Lifelong Guidance Policy Network ELGPN 2010) käyttämien tarkistupisteiden ja indikaattoreiden kanssa. Niitä voisi käyttää hyödyksi Euroopan kehityksessä tällä alalla. Useimmat ohjauksen laatumallit seuraavat myös EQAVET-laatukriteereitä. Elinikäinen ohjaus käsittää kaikki koulutusasteet ja sisältää paljon erilaisia toimintoja, kohderyhmiä, organisaatioita jne. Tämä moninaisuus ja hajanaisuus on yksi ohjauspalvelujen tarjonnan ja kehittämisen suurimpia haasteita. Koska ohjauksella on niin merkittävä asema elinikäisessä oppimisessa, pätee ohjauksen laadunhallinta yhtä lailla ammatilliseen ja aikuiskoulutukseen. 7 Ohjaus Ohjauspalvelujen ja niiden tarjoajien suuren moninaisuuden vuoksi näyttää siltä, että mahdollisuus saada aikaan minkäänlaista muodollista yhteistyötä ja koordinointia eri palvelujen tuottajien välillä (alueellisesti tai kansallisesti, puhumattakaan Euroopan tasolla) edellyttää tietojen vaihtoa ja verkostoitumista. Euroopan tason jatkotoimissa voitaisiin käyttää hyväksi jo olemassaolevia verkostoja ja eurooppalaisessa yhteistyössä kehitettyjä laadunhallintajärjestelmiä. > Käytetään hyväksi ja kehitetään niitä useita hyviä ohjauksen ja neuvonnan laadunhallinnan malleja, joita on kehitetty QALLLhankkeissa, mukaanlukien laadunhallintajärjestelmät ja verkostot. > Linkitetään hankkeet Euroopan elinikäisen ohjauksen verkostoon (European Lifelong Guidance Policy Network ELGPN 2010). > Käytetään ulkoista arviointia itsearvioinnin täydentäjänä ohjauksen ja neuvonnan laadunhallinnassa. > Parannetaan yhteistyötä ja yhdenmukaistetaan toimintatapoja eri organisaatioiden ja maiden välillä. > Varmistetaan yhteistyö ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallintapolitiikassa. > Laaditaan ohjauksen ammattilaisten taitoja pätevyysvaatimuskuvauksia. > Arvioidaan neuvonta- ja ohjaustoimien tehokkuutta. > Laaditaan laatustandardit ohjauspalveluille.

11 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen Laadunhallinta ammattitaidon ja henkilöstön kehittämisen erottamattomaksi osaksi. 18 Korkealaatuinen sisäinen laadunhallinta ja arviointi edellyttävät henkilöstöltä uusia taitoja ja osaamista. Toisaalta tarvitaan henkilökuntaa, esim. laatujohtajaa, jolla on vaadittavat erikoistaidot, sekä sitoutunutta johtoa jolla on syvällistä tietoa ja pätevyyttä laadunhallintaan liittyen.. Toisaalta opetushenkilökunnan osallistuminen laadunhallinta- ja arviointiosaamisen rakentamiseen on välttämätöntä koska sillä on keskeinen oppimisprosessin laadunparantamiseen liittyvä rooli. Muutoin laatutyön integrointi opettajien arkeen ei ole mahdollista, ja laadunhallinta ja arviointi jäävät pinnallisiksi ja byrokraattisiksi prosesseiksi, joiden vaikutus koulutuksen ytimeen jää vähäiseksi. 19 Toistaiseksi ei kuitenkaan vielä tunnuta oivaltavan, että ammatillisen ja aikuiskoulutuksen opettajien ammattipätevyyteen olisi tarvetta sisällyttää jonkin verran laadunhallinnan ja arvioinnin perusosaamista. Räätälöityä koulutusta ei siksi juurikaan ole tarjolla tälle ryhmälle. 8 Ammattitaidon ja henkilöstön kehittäminen > Lisätään tietoisuutta laadunhallinta- ja arviointiosaamisen tarpeesta osana ammatillisen ja aikuiskoulutuksen opettajien ammatillista profiilia. > Luodaan vaadittavat puitteet, kuten laadunhallinnan opetuskeskuksia. > Aloitetaan pakollinen laadunhallintakoulutus opettajille, kouluttajille ja muille käytännön toimijoille. > Perustetaan laadunhallinnan tieto- ja neuvontaverkosto Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-ohjelmien kehittämiseksi. EQA- VET-verkoston laadunhallinnan kansalliset yhteyspisteet voisivat mahdollisuuksien mukaan tukea tässä. Ulkoisen arvioinnin ja akkreditoinnin toimintamenettelyt ja kriteerit on yleensä lueteltu yksityiskohtaisesti käsi- ja ohjekirjoissa ja lomakkeissa. Arvioijien ydinhenkilöstön pätevyysvaatimuksia ei kuitenkaan ole yleensä määritelty. Erikoistunutta koulutusta ei ole tarjolla, tai sen korvaa lyhyt ohjeistus menettelytavoista. > Tuetaan ammatillisia ja aikuiskoulutusoppilaitoksia laadunhallinnan ja arvioinnin aloittamisessa, ylläpitämisessä ja kehittämisessä. > Tehdään sitoutumisesta laadunhallintaan osa uuden henkilökunnan rekrytointikriteerejä. Tehdään siitä yksi työhönoton keskeisistä ehdoista. > Kehitetään pätevyysvaatimuksia ja koulutetaan opetushenkilökuntaa laadunhallinnassa ja (itse)arvioinnissa, jotta he pystyvät osallistumaan koulutustarjonnan ja organisaation oppimisen kehittämiseen. Laadunhallinta- ja arviointiosaamisen täytyy olla osa annettavaa ammatillista peruskoulutusta ja koulutusta täytyy olla tarjolla olemassaolevalle henkilöstölle osana heidän täydennyskoulutustaan. > Sisällytetään koulutukseen yhteistoiminnallisia osia ryhmätyön tukemiseksi laadunhallinnassa ja arvioinnissa. > Käytetään itsearviointia ja vertaisarviointia ammatillisten standardien ja kollegiaalisuuden parantamiseksi. > Määritellään pätevyysvaatimukset ja laaditaan koulutusohjelmia ulkoisille arvioijille. > Jaetaan hyviä käytäntöjä organisaatioiden, koulutusalojen ja maiden välillä.

12 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen Hankkeiden vaikuttavuuden parantaminen tuloksia levittämällä ja hyödyntämällä. 20 Tulosten levityksen ja hyödyntämisen lisääntynyt merkitys kertoo siitä, että päättäjät haluavat yhä enenevässä määrin varmistaa, että elinikäisen oppimisen ohjelmasta tuetuista hankkeista saadaan mahdollisimman paljon hyötyä. Niin hankkeiden vetäjien kuin ohjelman hallinnoijien täytyy pyrkiä tulosten siirtoon ja takaamaan niiden kestävyys. 21 QALLL-verkoston tutkimukset ovat osoittaneet, että eurooppalaisen hankkeen tyypillisen elinkaaren aikana ei juuri ole mahdollista sekä kehittää, testata että levittää laajalti tuotetta. Ajatus, että tuotteet otetaan heti käyttöön ei toimi käytännössä. Yleensä hankkeen tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen tarvitaan sarja hankkeita. Niinpä tarvitaan enemmän aikaa ja mahdollisuus hankkeiden jatkamiseen tai seurantahankkeisiin. 9 Tulosten levittäminen ja hyödyntäminen > Ei haalita lisää hankkeita levitetään, muokataan ja käytetään hyödyksi jo olemassaolevaa. > Tuetaan hankkeiden seurantaa ja tulosten levitystä ja hyödyntämistä: > EU:n tasolla painotetaan seuraavassa ohjelmassa innovaation siirtohankkeita (TOI) niin ammatillisessa kuin aikuiskoulutuksessa sekä tuotteiden hyödyntämistä, kuten temaattisia verkostoja. > Kansallisella tasolla annetaan hankkeiden vetäjille räätälöityä tukea. > Kansallisten toimistojen tulisi toimia välittäjinä hankkeiden vetäjien ja päättäjien välillä. > Edistetään laadunvarmistuksen eurooppalaisen verkoston kansallisten yhteyspisteiden yhteistyötä. > Tuetaan konferensseja, alustoja ja työpajoja. > Tuodaan eurooppalaisten hankkeiden panos näkyville, käytetään yhteistä Creative Commons- tai muuta vastaavaa lisenssijärjestelmää, jotta voidaan tuoda hankkeiden alkuperä esille. Muuten hyviä hankkeita, jotka usein ovat ilmaisia ja julkisia, kopioidaan viittaamatta alkuperäisiin hankkeisiin. > Etsitään, analysoidaan ja levitetään hyviä käytäntöjä eri aihealueilta, esim. temaattisten verkostojen avulla. > Kiinnitetään huomiota hankekumppaneiden valintaan: onko yhteisiä mielenkiinnon kohteita, uskoa tuotteisiin, luottamusta omaan suoriutumiskykyyn sekä laajat verkostot. > Levityksessä keskitytään vetovoimaisiin ja korkealaatuisiin tuloksiin koko hankkeen sijaan. Asiakkaat eivät ole kiinnostuneita hankkeesta, vaan tuloksista. > Tehdään tuotteita, joita voi muokata, jotka ovat vapaasti saatavilla ja joilla on avoin lähdekoodi. > Tuotetaan useita kieliversioita tärkeimmistä tuloksista. > Otetaan ammatillisia verkostoja, tärkeitä sidosryhmiä ja loppukäyttäjiä suoraan mukaan esim. levitysstrategian laadintaan tai palautteen saamiseksi tuotteista. > Rajataan levitystoimia: määritellään kohderyhmät, tuotetaan kohderyhmälle räätälöityä tietoa ja käytetään eri kohderyhmille sopivia erilaisia levitystapoja kansalliset erityispiirteet huomioon ottaen. Mahdollisia menetelmiä ovat: > työpajat, jotka voivat olla kansallisia (pienemmät ryhmät, mahdollisuus käyttää äidinkieltä) tai asiantuntijaryhmiä (suuri sitoutuneisuus ja mielenkiinto) > kokoukset ja keskustelupainotteiset tilaisuudet, joiden avulla kohderyhmiä voidaan lähestyä henkilökohtaisesti > eri menetelmien yhdistelmä: esim. esitteiden jako ja henkilökohtainen yhteydenotto, tai julkaisu sekä painettuna että verkkojulkaisuna > hyvinsuunnitellut tiedotuskampanjat ja verkkopohjaiset materiaalit > kansallisten toimistojen mukaanottaminen tulosten levityksessä. > Muistetaan, että päättäjät ovat tärkeä kohderyhmä tehokkaan levityksen kannalta. > Kiinnitetään huomiota oikeaan ajoitukseen: herätetään mielenkiinto varhaisessa vaiheessa, esitetään tuloksia koko hankkeen ajan, ollaan esillä asianmukaisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa ja jatketaan tulosten levitystä hankkeen loppuun saakka (ja mahdollisesti sen jälkeenkin). > Tulosten levittäminen on aikaavievää: annetaan sille tarpeeksi rahaa ja resursseja alusta lähtien. Pidetään levitys tehtävälistalla koko hankkeen ajan ja tehdään siitä kaikkien kumppaneiden velvollisuus. > Mietitään, voisiko tulokset esim. kaupallistaa, tai voitaisiinko perustaa tuotteen uusia käyttäjiä tukeva ja palveleva järjestö. Tehdään suunnitelma siitä, miten tulosten levittäminen ja markkinointi hoidetaan hankkeen päätyttyä. Tässä voidaan käyttää avuksi julkaisutoimittajia tai julkishallintoa. Jatkolevitykseen voisi käyttää opintovierailua tai uutta hanketta. > Arvioidaan levitystoimien vaikuttavuus.

13 10 Innovaatiot laadunhallinnassa Innovaatioiden edistäminen ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadunhallinnassa. 22 Leonardo da Vinci- ja Grundtvig-hankkeissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen paremman levityksen ja hyödyntämisen lisäksi QALLL-verkosto löysi useita muita kehitysalueita Euroopan tasolla. Seuraava näihin suosituksiin perustuva lista mahdollisista prioriteeteista innovaatioiden kehittämiseksi uusissa hankkeissa koskee sekä ammatillista että aikuiskoulutusta eikä ole tyhjentävä. Tulosten ja kokemusten mukaan seuraavilla alueilla kaivataan innovaatioita: Innovaatiot laadunhallinnassa > Ammatillisissa ja aikuisoppilaitoksissa on kehitettävä laatukulttuuria. > Siirrytään ylhäältä alas suuntautuvasta laadunhallinnasta ammattilaisten jakamaan laatukulttuuriin. > Laadunhallinnasta tehdään osa ammattillisen ja aikuiskoulutuksen henkilökunnan ammattipätevyyttä ja tehtäviä. > Laadunhallintaa kehitetään ryhmätyönä, ammattilaisten yhteistyönä ja kollegiaalisen palautteen kautta. > Edistetään henkilökunnan ammatillista kehitystä arvioinnissa ja laadunhallinnassa (katso alla). > Laadunhallinnan kaikkien osa-alueitten lähtökohtana on oppija. > Keskitytään oppimistuloksiin ja kehitetään strategioita ja malleja oppimistulosten integroimiseksi laadunhallintaan, mukaanlukien epäviralliset ja arkioppimisympäristöt. > Varmistetaan, että laadun parantaminen on yhtä tärkeää kuin laadunvalvonta. > Vahvistetaan sidosryhmien osallistumista laadunhallintaan ja laaditaan kestävän yhteistyön malleja. > Laajennettaan myös tärkeiden ulkopuolisten sidosryhmien osallistumista. > Keskitytään erityisalueisiin ja -aiheisiin: > Kehitetään työssäoppimisen laadunhallintaa, mihin liittyy työelämän, erityisesti PK-yritysten, osallistuminen. > Luodaan puitteet koulutukselle ja kehitään laadunhallinnan koulutusohjelmia ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ammattilaisille. > Edistetään ammatillisen ja aikuiskoulutuksen ohjauksen ja neuvonnan yhteistyötä ja ulkoista arviointia/akkreditointia. > Laaditaan pätevyysvaatimukset ja räätälöityä koulutusta ammatillisen ja aikuiskoulutuksen (ulkoisille) arvioijille (ulkoiset arvioinnit, akkreditoinnit). > Tutkitaan ja kehitetään aloitteita sellaisten organisaatioiden motivoimiseksi, joissa laadunhallintaa ei vielä ole (laadun-hallinnan mattimyöhäiset ). > Euroopan tasolla keskitytään seuraaviin lisätutkimusta ja -keskustelua vaativiin asioihin: > Erilaisten arviointimenetelmien tarkoitukseen sopiva käyttö huomioiden niiden moninaiset erilaiset käyttötarkoitukset ja toimintatavat, erityisesti itse-arviointi, ulkoinen arviointi ja akkreditoinnit. > Erilaisten laadunhallintamallien toimivuus koulutuksen laadun ylläpitämisessä ja parantamisessa. > Keskitytään laadunhallinnan tehokkuuteen ja toimivuuteen.

14 Julkaisija: OeAD-GmbH National Agency for Lifelong Learning Ebendorferstraße 7, 1010 Vienna T: +43 / 1 / F: +43 / 1 / E: Graafinen suunnittelu: Alexandra Reidinger, Julkaisua on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä. Helsinki, joulukuu 2012

15

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi

Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Informaatiotilaisuus valtionavustusta saaneiden hankkeiden koordinaattoreille ja/tai yhteyshenkilöille 29.9.2011 klo 11.30-12.00 Hankkeiden laadunvarmistus, arviointi Opetusneuvos Leena Koski Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Eurooppalainen vertaisarviointi

Eurooppalainen vertaisarviointi Eurooppalainen vertaisarviointi 18.3.2013 Mitä vertaisarviointi on? Vertaisarviointi on ulkoisen arvioinnin muoto, joka tukee laadun varmistamista ja kehittämistä arvioitavassa oppilaitoksessa. Ulkoisten

Lisätiedot

Arvioinnilla luottamusta

Arvioinnilla luottamusta Arvioinnilla luottamusta Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteet Elina Harjunen, Risto Hietala, Laura Lepola, Anu Räisänen ja Aila Korpi Pohjois-Suomen AVI-alueen

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi

Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Laatua ja vaikuttavuutta yhdessä kehittäen ja tehden! - Ammatillisen erityisopetuksen laadun ja vaikuttavuuden arviointi Marjut Huttunen Erityisopetuksen kehittämispäivät 23.-24.4.2014, Rinnakkaisseminaari

Lisätiedot

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien

EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien EU:n koulutus- ja nuorisoohjelmien uusi sukupolvi Mitä ohjelma tarjoaa aikuiskoulutukselle Lokakuu 2012 CIMO 2/2009 Ohjelmaesitys Erasmus for All 2014-2020 Budget Euro 19.2 billion over 7 years (+70%)

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla

Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Hankkeiden työ näkyväksi tuotekorteilla Opin ovi klinikka 1.12.2011 Paula Tyrväinen (paula.tyrvainen@cimo.fi) Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Esityksen sisältö 1.CIMO lyhyesti 2.Vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen

Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Elinikäisen ohjauksen alueellinen organisoituminen Antti Laitinen LAITURI-projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO Työseminaari III 12.3.2014 Kuopio Elinikäinen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta

Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Alueellisen laatuverkoston LAMPPU2015 ensimmäinen tapaaminen 15.2.2013 Ammattillisen koulutuksen laadunhallinta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email:leena.koski@oph.fi Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO. Opetusneuvos Leena Koski. Osaamisen ja sivistyksen asialla Kestävä kehitys osana oppilaitosten laadunhallintaa KOMMETTIPUHEENVUORO Opetusneuvos Leena Koski LAADUNHALLINTASUOSITUKSEN TAVOITTEET (luonnos) Tehtävänä on tukea koulutuksen järjestäjiä koulutuksen laadunhallinnan

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun

Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun Elinikäisen ohjauksen asema korkea-asteella - rajapintoja eurooppalaiseen keskusteluun Raimo Vuorinen, KT, Projektipäällikkö, ELGPN Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto Valmis tutkinto työelämävalttina

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4 Ylitarkastaja Varpu Taarna Työ- ja elinkeinoministeriö Rakennerahastojen hallinnointi Jäsenvaltioiden ja alueiden

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena?

Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Tutkimustieto TNO-palvelujen järjestämisen tukena? Raimo Vuorinen, KT ELGPN -koordinaattori Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos KEHA-keskus & VOKES Webinaari 25.8.2015 klo 13.00-14.00 Koettuja

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014 TIEDOTUSTILAISUUS 25.2.2014 Ryhmä 2 Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Uudistettujen

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.

Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä. Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3. Työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa Asko Jaakkola Sivistystoimentarkastaja Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 30.3.2010

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin

Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävän kehityksen ohjelmat kaikkiin kouluihin ja oppilaitoksiin Kestävä kehitys on koulun yhteinen asia Kuvat: Keke koulussa -esite/seppo Leinonen Aino Alasentie, Vihreä lippu -päällikkö Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat

Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen Helsingin Diakoniaopisto 22.3.2011 Ehdotus ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi 2011-2020 ja muut laadunhallinnan ajankohtaiset asiat Opetusneuvos

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä

ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä ECVETin ABC ECVET liikkuvuudessa ja opettajan työssä Hanna Autere Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät Tallinna 6-7.11.2012 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi ECVET tulee, mutta milloin? 19.4.2012

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista

Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista Ammatillisen koulutukseen vaikuttavista eurooppalaisista linjauksista - ja kansallisistakin Mikko Nupponen 8.2.2011 Feb- 11 Eurooppalaisista linjauksista ja kansallisista EU 2020 Hallitusohjelma Youth

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista

Vastuuopettajapäivät Lappeenranta Olli Ervaala. Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Vastuuopettajapäivät Lappeenranta 11.2.2010 Olli Ervaala Osaamisperustaisista opetussuunnitelmista Viitekehyksiä Tutkintojen viitekehykset nousivat koulutuspoliittiseen keskusteluun Euroopan unionissa

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Arviointi hakemuksissa

Arviointi hakemuksissa Arviointi ja vaikuttavuus Erasmus+ ammatillinen koulutus Aloituskoulutus 9. 10.9.2015 Arviointi hakemuksissa Sekä opiskelijoiden että henkilöstön palautteiden ja raporttien kautta arvioidaan ulkomaanjaksojen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä?

Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? Millaisella henkilöstön kehittämisellä edistetään ennakointiosaamista ja uudistumiskyvykkyyttä? KJY:n henkilöstöjohtamisen kehittämispäivät 2010 Soili Saikkonen, kehittämispäällikkö, Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! ECVET EXPERTien toiminta 2012 2013 Turku 13.9.2013 Mika Saarinen, CIMO Kansallinen ECVET Expert-toiminto Toiminto on perustettu 2012 Tukemaan ECVETin kansallista toimeenpanoa

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Ohjauksen eurooppalaiset ja kansalliset tavoitteet Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät, , Joensuu Ulla-Jill Karlsson, neuvotteleva virkamies

Ohjauksen eurooppalaiset ja kansalliset tavoitteet Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät, , Joensuu Ulla-Jill Karlsson, neuvotteleva virkamies Ohjauksen eurooppalaiset ja kansalliset tavoitteet Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät, 7.11.2013, Joensuu Ulla-Jill Karlsson, neuvotteleva virkamies Ohjauksen ja neuvonnan kasvava yhteiskunnallinen merkitys

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa

Kenelle? Opettajat ja koulun muu henkilöstö esi- ja perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa etwinning 7.10.2009 Mikä etwinning on? Komission hanke, jolla halutaan antaa mahdollisimman monille opettajille ja oppilaille mahdollisuus tutustua ja työskennellä muiden EU-maiden oppilaiden kanssa tieto-

Lisätiedot

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna

Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä. Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna Ammatillisten erityisoppilaitosten kansainvälisyystyöryhmä Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät 7.11.2012 Tallinna Kansainvälisyystyöryhmä - Perustettu 2002 - Yhteinen tavoite ja tehtävät > toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari?

TUTKINTOJEN VIITEKEHYS. Tunnustetaanko osaaminen seminaari? TUTKINTOJEN VIITEKEHYS Tunnustetaanko osaaminen seminaari? Birgitta Vuorinen Helsinki, 3.12.2007 MIKSI TUTKINTOJEN VIITEKEHYKSIÄ? Eurooppalaisessa yhteistyössä tehtyjen viitekehysten tavoitteena on tehdä

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus

Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus Tutkintojen suorittamiseen ja suunnitteluun, osaamisen arviointiin ja tutkintotodistusten antamiseen liittyvä laadunvarmistus PROJECT NUMBER 574310-EPP-1-2016-1-FI-EPPKA3-EQAVET NRP Henkilö- kohtaista-

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (5)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (5) 1 (5) Kirkkopalvelut ry/ Koulutuskeskus Agricola Hankkeen partnerin yhteystiedot Huvilakatu 31 76130 Pieksämäki Kerrotaan lyhyesti, millaisia laadunhallinnan hyviä käytänteitä hankkeen partneriosapuolella

Lisätiedot

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen

Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen tutkintojen viitekehys ja sen suhde eurooppalaiseen tutkintojen viitekehykseen Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.5.2009 Carita Blomqvist, yksikön päällikkö Tutkintojen tunnustaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot