Sukupuolten tasa-arvo opetus ministeriön tehtäväalueilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sukupuolten tasa-arvo opetus ministeriön tehtäväalueilla"

Transkriptio

1 Opetusministeriö Ministry of Education Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 Sukupuolten tasa-arvo opetus ministeriön tehtäväalueilla Koulutussektorilla sukupuolten segregaatio on koulutusaloittain erittäin jyrkkä. Nuorten naisten koulutustaso on selvästi miehiä korkeampi. Oppilaitosten johto on miesten käsissä, naiset kuitenkin muodostavat pääosan oppilaitosten opettajakunnasta. Naisten asema tieteessä on viime vuosina parantunut. Naiset ovat vuosina suorittaneet tohtorintutkintoja miehiä enemmän. Kuitenkin yliopistojen professoreista vain 25 % ja akatemiaprofessoreista vain 13 % on naisia. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä enemmistö on miehiä. Naisten ja miesten kulttuuriosallistumisessa ei ole kovin merkittäviä eroja. Naiset muodostavat enemmistön kulttuurialojen työllistä. Kulttuurin ammateissa on sukupuolista segregaatiota. Tytöt ja pojat harrastavat liikuntaa varsin tasavertaisesti, kun taas aikuiset naiset liikkuvat miehiä enemmän. Naiset ovat aliedustettuina huippu-urheilussa, valmentajien ammatillisessa koulutuksessa ja liikunnan yksityisen sektorin päätöksentekoelimissä. Tyttöjen ja poikien vapaa-ajan asenteiden ja käyttäytymisen profiili on varsin samanlainen. Molemmat pitävät vaikutusmahdollisuuksiaan nuorison vapaaajan toiminnan järjestämiseen asuinpaikkakunnallaan heikkoina. Huomattava osa nuorista naisista ja miehistä kantoi huolta työnsaantimahdollisuuksistaan ja omasta jaksamisestaan työelämässä. Tämän analyysin yhtenä lähtökohtana on pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma ja tasa-arvopolitiikka. Ohjelman mukaan sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa yhteiskunnassa. Tavoitteena on sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen päätöksenteossa, mikä tarkoittaa sitä, että kaikkia päätöksiä ja toimenpiteitä arvioidaan niin, että saadaan selville niiden vaikutukset naisiin ja miehiin. Hallitus on hyväksynyt tasa-arvo-ohjelman vuosille (Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2008:14). Tarkoitus on, että hallitus antaa vuoden 2010 syysistuntokaudella eduskunnalle selonteon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta. 1

2 15-vuotiaiden tyttöjen ja poikien erot pisa 2006 suorituspisteissä Tyttöjen ja poikien välinen suoritusero pisteissä* (tytöt - pojat) Kokonaispistemäärän keskiarvo* Osaamisalue Suomi OECD Suomi OECD Lukutaito Luonnontieteiden osaaminen Ilmiöiden tunnistaminen Ilmiöiden selittäminen Luonnont. todistusaineiston käyttö Matematiikan osaaminen * Esimerkiksi lukutaidossa tytöt suoriutuivat Suomessa keskimäärin 51 pistettä poikia paremmin ja matematiikan osaamisessa pojat 12 pistettä tyttöjä paremmin. Kokonaispistemäärän keskiarvolla tarkoitetaan molemmat sukupuolet sisältävän pistemäärän keskiarvoa. Lähde: OECD 2007; pisa Ensituloksia, Arinen, Karjalainen 2007 Ylioppilastutkinnon äidinkielen ja matematiikan valtakunnalliset arvosanajakaumat kevään tutkinnossa 2008 (nuorten koulutus) Äidinkieli, suomi Modersmålet, svenska Matematiikka, pitkä Matematiikka, lyhyt Arvosana Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Naiset % Miehet % Laudatur Eximia Magna Cum laude Lubenter Approbatur Improbatur Lähde: Yliopppilastutkinto 2008, Ylioppilastutkintolautakunta Koulutus Lukeminen, luonnontieteet ja matematiikka Peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset suomalaiset tytöt olivat vuoden 2006 Pisa-tutkimuksessa selvästi poikia edellä lukutaidossa. Pojat suoriutuivat tyttöjä paremmin matematiikan osaamisessa. Tytöt olivat jonkin verran poikia parempia myös luonnontieteissä, joskin pojat olivat parempia luonnontieteellisten ilmiöiden selittämisessä. Suomi sijoittui 57 maan PISA-tutkimuksessa luonnontieteiden osaamisen kaikilla osa-alueilla varsin selvästi ensimmäiseksi. Lukutaidossa ja matematiikassa Suomi sijoittui toiseksi. Vuoden 2008 kevään ylioppilaskirjoituksissa naiset saivat äidinkielessä, sekä suomessa että ruotsissa, selvästi enemmän parempia arvosanoja kuin miehet. Matematiikan pitkän oppimäärän kokeissa miehet olivat puolestaan naisia parempia, mutta matematiikan lyhyen oppimäärän kokeissa naiset olivat miehiä edellä. Koulutukseen hakeutuminen ja sijoittuminen Tytöt ja pojat hakeutuivat ja sijoittuivat peruskoulun päättämisvuonna 2007 varsin tasaisesti jatko-opintoihin. Taulukossa esitettyjä sijoittuneiden osuuksia arvioitaessa on otettava huomioon, että tosiasiallinen sijoittumisaste on kaksi kolme prosenttiyksikköä suurempi, koska osa sijoittuu koulutukseen, josta ei ole saatavilla henkilötietopohjaisia tilastoja. Vuonna 2007 peruskoulun päättäneistä 53,3 % haki lukioon, jonne sijoittui 50,8 %. Ammatilliseen koulutukseen haki 44,9 % ja sijoittui 40,7 %. Tytöistä 62,1 % haki ja 59,7 % sijoittui lukioon. Pojista lukioon haki 44, 8 % ja sijoittui 42,2 %. Ammatilliseen koulutukseen haki tytöistä 36 % ja sijoittui 31,7 %, kun taas pojista haki 53,6 % ja sijoittui 49,4 %. Ylioppilastutkinnon suorittamisvuonna 2007 naiset hakivat selvästi enemmän jatko-opintoihin kuin miehet, mutta miehet sijoittuivat jatko-opintoihin hieman naisia useammin. Miesten alempi Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 2

3 Välitön hakeutuminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin peruskoulun ja lukion jälkeen 2007 Naisten osuus lukion opiskelijoista ja ylioppilastutkinnon suorittaneista Naiset % Miehet % Yhteensä % Peruskoulun jälkeen Hakenut 98,1 98,5 98,3 Sijoittunut 91,4 91,6 91,5 Lukion jälkeen Hakenut 78,0 68,7 74,1 Sijoittunut 43,2 43,7 43,4 Lähde: Tilastokeskus Opiskelijat Yo-tutkinnot ,6 59, ,1 58, ,6 58, ,3 58, ,0 58, ,7 57, ,9 57, ,1 58, ,2 57,2 Lähde: Tilastokeskus Naisten osuus opiskelijoista eri koulutussektoreilla koulutusaloittain 2008 Ammatillinen koulutus 1) % Ammattikorkeakoulutus 2) % Yliopistokoulutus 3) % Yhteensä % Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yhteensä (1) Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen koulutus (nuorten koulutus) (2) Nuorten koulutus (3) Alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtava koulutus Lähde: Tilastokeskus, amkota, KOTA hakeutumisaste johtunee osin asevelvollisuutta tai siviilipalvelua suorittamaan siirtyneistä miehistä. Miesten naisiin nähden hieman parempi sijoittumisaste taas saattaa johtua mm. siitä, että teknillisen alan korkeakouluopintoihin, joissa miesten osuus on lähes viisinkertainen naisiin verrattuna, pääsee keskimääräistä huomattavasti korkeampi osuus hakijoista. Nuorten koulutukseen osallistuminen Naiset käyvät lukiota selvästi miehiä enemmän ja vastaavasti suorittavat ylioppilastutkinnon miehiä useammin. Naisten osuus lukion opiskelijoista on pysynyt koko 2000-luvun 57 %:n tienoilla, mutta ylioppilastutkinnon suorittamisessa osuus on laskenut pari prosenttiyksikköä. Tämä johtunee ainakin osin siitä, että naisten lukio-opintojen keskeyttämisaste on noussut lukuvuodesta lukuvuoteen miesten keskeyttämisastetta enemmän (naiset 3,2 %:sta 3,9 %:iin, miehet 4,3 %:sta 4,6 %:iin). Naisten ja miesten osuudet jakautuvat traditionaalisesti koulutusaloittain kaikilla koulutussektoreilla. Naisten osuus opiskelijoista oli vuonna 2008 tekniikan ja liikenteen alan ammatillisessa peruskoulutuksessa 18 % ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksessa 91 %. Ammattikorkeakouluopinnoissa naisten osuus oli tekniikan ja liikenteen alalla vain 15 %, mutta sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla 87 % ja myös humanistisella ja kasvatusalalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla yli 80 %. Yliopistokoulutuksessa naisten osuus tekniikan ja liikenteen koulutusalalla oli 22 % ja korkeimmillaan 77 % humanistisella ja kasvatusalalla sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. Naisten ja miesten osuus oli kaikilla sektoreilla tasaisin luonnonvara- ja ympäristöalalla. 3

4 Naisten osuus korkeakoulujen uusista opiskelijoista koulutusaloittain Suomessa, OECD-maissa ja EU maissa 2006 Suomi OECD EU-19 Koulutusala* Naisia Naisia Naisia Kaikki koulutusalat 56 % 54 % 55 % Terveys- ja sosiaaliala 89 % 75 % 77 % Luonnontieteet ja ympäristöala 54 % 50 % 51 % Matematiikka ja tietojenkäsittely 32 % 24 % 23 % Hum. ja kasvatustieteet sekä taideala 74 % 68 % 69 % Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja palvelut 67 % 55 % 57 % Tekniikka ja rakentaminen 19 % 22 % 23 % * OECD:n käyttämä koulutusalaluokitus poikkeaa Suomessa käytetystä opetushallinnon luokituksesta, taulukko ei ole vertailukelpoinen muiden koulutusaloittaisten opiskelija- tai tutkintotaulukkojen kanssa. Lähde: Education at a Glance, OECD 2008 Aikuiskoulutuksen osallistuminen iän ja sukupuolen mukaan % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 67 % 62 % 54 % 64 % 48 % 52 % 48 % 39 % 44 % 29 % vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Naiset Miehet Lähde: Osallistuminen aikuiskoulutukseen, Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus 2008 Suomessa sukupuolinen segregaatio näyttää olevan korkeakouluopinnoissa koulutusaloittain kansainvälisesti verrattuna jyrkkä. Erityisesti terveys- ja sosiaalialalla, yhteiskuntatieteissä, liiketaloudessa sekä palvelualoilla ja niin ikään humanistisissa ja kasvatustieteisessä sekä taidealalla naisten osuus korkeakoulujen uusista opiskelijoista oli vuonna 2006 paitsi yli OECD:n ja EU-19:n keskiarvon myös kaikkein korkein näissä maissa. Mainittakoon, että Virossa, joka ei ole OECD:n jäsenmaa ja jota ei laskettu mukaan myöskään EU-19-keskiarvoon, naisten osuus oli kahdella ensin mainitulla alalla Suomeakin korkeampi. Tekniikan ja rakentamisen koulutusalalla taas naisten osuus oli Suomessa 25 OECD-maan joukossa yhdessä Unkarin ja Iso-Britannian kanssa kuudenneksi alhaisin. Ammatilliset perustutkinnot ja korkeakoulututkinnot Naiset suorittivat vuonna 2007 ammattikorkeakouluja yliopistotutkintoja selvästi enemmän kuin miehet, jotka taas suorittivat ammatillisia perustutkintoja hivenen enemmän kuin naiset. Koulutusalakohtaiset sukupuolierot ovat samoja kuin opiskelijamäärien kohdalla kuitenkin niin, että erityisesti molemmilla korkeakoulusektoreilla tutkinnon suorittaneiden naisten osuus on selvästi korkeampi kuin heidän osuutensa opiskelijoista. Aikuiskoulutukseen osallistuminen Naiset osallistuivat vuonna 2006 erilaiseen erityisesti aikuisille järjestettyyn koulutukseen kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin miehet. Niin ikään naisten osallistuminen oli aktiivisempaa kaikentyyppisessä aikuiskoulutuksessa, työhön ja ammattiin liittyvässä koulutuksessa, henkilöstökoulutuksessa ja muussa koulutuksessa. Aikuiskoulutuksena suoritetut ammatilliset ja korkeakoulututkinnot Naiset suorittavat miehiä enemmän tutkintoja myös aikuiskoulutuksessa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 4

5 Naisten osuus ammatillisten perustutkintojen, ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnon suorittaneista koulutusaloittain 2008 Ammatillinen koulutus 1) % Ammattikorkeakoulutus 2) % Yliopistokoulutus 3) % Yhteensä % Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Luonnontieteiden ala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Yhteensä (1) Opetushallinnon alainen opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen koulutus (2) Ammattikorkeakoulututkinnot, nuorten koulutus (3) Ylemmät korkeakoulututkinnot Lähde: Tilastokeskus, amkota, KOTA Aikuiskoulutuksen osallistuminen koulutuksen tarkoituksen mukaan 2006 Työhön tai ammattiin liittyvä koulutus 45 % 57 % Henkilöstökoulutus 53 % 61 % Muu koulutus 12 % 23 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Miehet % Naiset % Lähde: Osallistuminen aikuiskoulutukseen, Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus 2008 Naisten ja miesten osuus näyttötutkintoina suoritettujen ammatillisten perustutkintojen, ammattija erikoisammattitutkintojen sekä aikuiskoulutuksena suoritettujen ammattikorkeakoulututkintojen ja ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suorittaneista 2007 Ammatilliset perustutkinnot 64,5 % 35,5 % Ammattitutkinnot 50,8 % 49,2 49,2 % % Erikoisammattitutkinnot 55,9 % 44,1 44,1 % % Ammattikorkeakoulututkinnot 69,6 % 30,4 % Ylemmät amk-tutkinnot 64,4 % 35,6 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus 5

6 Naisten osuus vapaan sivistystyön opiskelijoista 2007 Opintojen keskeyttäminen lukuvuonna Toimintamuoto Naiset Kansalaisopistot 77,5 % Kesäyliopistot 76,7 % Opintokeskukset 71,1 % Kansanopistot 62,7 % Liikunnan koulutuskeskukset 47,6 % Koko vapaa sivistystyö 71,1 % Lähde: Aikuiskoulutuksen vuosikirja, Opetusministeriön julkaisuja 2009:42 Koulutussektori Naiset % Miehet % Yhteensä % Lukio 3,8 4,6 4,2 Ammatillinen koulutus 10,0 10,3 10,2 Ammattikorkeakoulut 7,2 11,2 9,0 Yliopistot 4,7 6,6 5,6 * Koko koulujärjestelmästä keskeyttäneiden osuus kullakin sektorilla eli kokonaan koulutusjärjestelmästä tutkintoa suorittamatta poistuneiden osuus kaikista opiskelijoista. Lähde: Tilastokeskus Vuonna 1980 syntyneiden siirtyminen korkeakouluopintoihin vuoden 2005 loppuun mennessä ja heidän korkeakoulututkinnon suoritusodotteensa 10 vuodessa Naiset 44 % 56 % Miehet 28 % 44 % Yhteensä 36 % 50 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Siirtyminen korkeakouluopintoihin Korkeakoulututkinnon suoritusodote 10v. * * Naisten läpäisyaste 79 %, miesten 65 % ja yhteensä 72 % Lähde: Tilastokeskus; Nuorisoikäluokan siirtyminen ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opintoihin, Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2007:1 Vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön noin miljoonasta opiskelijasta vuonna 2007 oli yli 70 % naisia. Miehet muodostivat pienen enemmistön vain liikunnan koulutuskeskusten opiskelijoista Opintojen keskeyttäminen koulutussektoreittain Lukuvuonna peruskoulun kesken jätti 162 nuorta. Heistä oppivelvollisuutensa kokonaan laiminlyöneitä oli 47 ja oppivelvollisuusiän ohittaneita ilman päättötodistusta eronneita 115 nuorta. Koulupudokkaista 62,3 % oli poikia ja 37,7 % tyttöjä. Miehet keskeyttivät lukuvuonna opintonsa naisia useammin kaikilla sektoreilla myös peruskoulutuksen jälkeisessä koulutuksessa. Ammatillisessa koulutuksessa ero oli kuitenkin hyvin pieni, kun taas ammattikorkeakouluopinnoissa ja yliopisto-opinnoissa miehet keskeyttivät selvästi useammin kuin naiset. Nuorisoikäluokan korkeakouluopinnot Nuorista naisista selvästi yli puolet aloittaa korkeakouluopinnot ja miehistä selvästi alle puolet. Kun erityisesti miehillä keskeyttämisaste on korkea ja vastaavasti opintojen läpäisyaste (tutkinnon suorittavien osuus aloittaneista) on alhainen, vuonna 1980 syntyneistä miehistä voidaan odottaa vain 28 %:n osuuden suorittavan korkeakoulututkinnon 10 vuoden kuluessa opintojen aloittamisesta. Naisilla vastaava osuus nousisi 44 %:iin eli yli puolitoistakertaiseksi miehiin verrattuna. Koulutustaso Peruskoulun jälkeisen tutkinnon eli ammatillisesti suuntautuneen tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden naisten osuus vuotiaiden ikäryhmässä oli Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 6

7 Ammatillisen tutkinnon ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vuotiaiden ikäryhmässä 2007 Peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus vuotiaiden ikäryhmässä 2007 Naiset 83,7 % Miehet 77,9 % Yhteensä 80,7 % Lähde: Tilastokeskus Suoritettu tutkinto 1) Naiset, % Miehet, % Yhteensä, % Ammatillinen tutkinto 2) 44,9 47,9 46,5 Ammattikorkeakoulututkinto 3) 18,3 13,1 15,6 Ylempi korkeakoulututkinto 16,6 11,1 13,8 Tieteellinen jatkotutkinto 4) 0,8 0,9 0,8 Yhteensä ammatillisesti suuntautunut tutkinto 5) 83,0 73,7 78,2 1) Henkilön suorittaman korkeimman tutkinnon mukaan 2) Ammatillinen tutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, opistoasteen tutkinto, ammatillisen korkea-asteen tutkinto 3) Ammattikorkeakoulututkinto, ylempi ammattikorkeakoulututkinto 4) Lisensiaatin- tai tohtorintutkinto 5) Ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto, erikoisammattitutkinto, opistoasteen tutkinto, amk-tutkinto, ylempi amk-tutkinto, yliopiston alempi korkeakoulututkinto, ylempi korkeakoulututkinto, lääkärien erikoistumiskoulutus, lisensiaatintutkinto tai tohtorintutkinto Lähde: Tilastokeskus Vuonna 1994 peruskoulun päättäneiden vuoteen 2007 mennessä suorittamat tutkinnot sukupuolen mukaan* Yliopistotutkinto Ammattikorkeakoulututkinto Opistotutkinto 3 5 Naiset % Ammatillinen tutkinto Miehet % Ylioppilastutkinto Ei tutkintoa *) Vuoteen 2007 mennessä suoritettu koulutusasteen mukaan korkein tutkinto. Sekä ammatillisen että ylioppilastutkinnon suorittaneet on laskettu ammatillisen tutkinnon suorittaneisiin. Lähde: Ritva Kaukonen; Miesten koulutustaso paranee hitaammin kuin naisten, Hyvinvointikatsaus 3/2009; Tilastokeskus, koulutustilastot vuonna 2007 lähes kuusi prosenttiyksikköä korkeampi kuin miehillä. Kun tarkastellaan ammatillisen tai korkeakoulututkinnon suorittaneita vuotiaiden ikäryhmässä, miehillä ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus oli selvästi korkeampi kuin naisilla. Sen sijaan ammattikorkeakoulututkinnon ja yliopistojen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden naisten osuus oli selvästi korkeampi kuin miesten. Tieteellisen jatkotutkintojen suorittaneiden osalta miesten osuus on hieman naisia suurempi. Yleensä ammatillisesti suuntautuneen tutkinnon oli vuotiaista naisista suorittanut 83 % ja miehistä 73,7 %. Vajaa viidennes tämänikäisistä naisista ja runsas neljännes miehistä oli siis pelkän peruskoulun tai lukion antaman koulutuksen varassa. Vuonna 1994 peruskoulun päättäneistä naisista oli vielä 13 vuotta myöhemmin vuonna 2007 pelkän peruskoulun varassa 8 % ja pelkän ylioppilastutkinnon varassa 11 %. Miehistä vastaavasti peruskoulun varassa oli 14 % ja ylioppilastutkinnonkin varassa yhtä suuri osuus, 14 %. 7

8 Oppilaitosten rehtorit ja johtajat sukupuolen mukaan Peruskoulut (2006) 40 % 60 % Lukiot (2006) 31 % 69 % Ammatilliset oppilaitokset (2006) 46 % 54 % Naiset Miehet Ammattikorkeakoulut (2008) 25 % 75 % Yliopistot (2008) 25 % 75 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Oppilaitostilastot 2008, Tilastokeskus; Vallan tasa-arvoa, Tilastokeskus 2009 Naisten osuus opettajista Tutkijakoulutuksen suorittaneiden osuus vuotiaista työllisistä 2006 Peruskoulut (2006) Opettajat Naisia % Lehtori ja tuntiopettaja 73,7 Erityisopettaja 81,0 Luokanopettaja 75,1 Lukiot (2006) Lehtori ja tuntiopettaja 68,5 Ammatilliset oppilaitokset (2006) Lehtori ja tuntiopettaja 52,2 Ammattikorkeakoulut (2008) Päätoiminen tuntiopettaja 55,9 Lehtorit 62,6 Yliopettajat 44,5 Yliopistot (2008)* Professori 24,5 Lehtori ja yliassistentti 49,9 Assistentti ja päätoiminen tuntiopettaja 58,0 * Budjettivaroin palkatusta opetushenkilökunnasta Lähde: Oppilaitostilastot 2008, Tilastokeskus, amkota, KOTA Naiset muodostivat vuonna 2006 enemmistön kaikkien koulutussektorien opettajista yliopistojen professoreita lukuun ottamatta. Peruskoulussa naisopettajien osuus oli kaikissa opettajaryhmissä selvästi yli 70 % ja lukiossa lähes 70 %. Oppilaitosten rehtoreista ja johtajista sen sijaan enemmistö oli miehiä. Tutkijakoulutuksen* suorittaneita työllisiä Osuus kaikista työllisistä Naisia ,0 % Miehiä ,5 % Yhteensä ,3 % *) Lisensiaatin tai tohtoritutkinnon suorittaneet Lähde: Tilastokeskus Tiede ja tutkimus Tutkijakoulutus Naisten osuus vuosittain tohtoritutkinnon suorittaneista on noussut vuodesta 1990 vuoteen 2008 yli 70 %. Vuodesta 2007 naiset suorittivat tohtorintutkinnoista jo yli puolet ja vuonna 2008 heidän osuutensa tohtorintutkinnon suorittaneista oli jo 54,4 %. Koulutusaloittain tohtoritutkinnon suorittaneiden osuudet sukupuolittain vaihtelevat huomattavasti. Naisten osuus oli vuonna 2008 sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla yli 70 % ja tekniikan ja liikenteen alalla alle 30 %. Työllisiä vuotiaita tutkijakoulutuksen suorittaneita miehiä oli kuitenkin vielä vuonna 2006 puolitoista kertaa enemmän kuin naisia. T&K-henkilöstö Tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä oli vuonna 2007 naisia 35 %. Julkisella sektorilla naisten osuus oli kuitenkin 50 % ja korkeakoulusektorilla lähes 50 %. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 8

9 Naisten osuus tohtoritutkinnon suorittaneista ,0 50,0 45,2 44,4 45,9 46,5 45,2 49,1 46,8 50,6 54,4 40,0 37,1 30,0 31,6 20,0 10,0 0, Lähde: KOTA ja Tilastokeskus Tohtoritutkinnon suorittaneet sukupuolen mukaan koulutustaloittain 2008 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Luonnonvara- ja ympäristöala Tekniikan ja liikenteen ala Luonnontieteiden ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Naisia Miehiä Kulttuuriala Humanistinen ja kasvatusala Yhteensä % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: KOTA ja Tilastokeskus Tutkijakoulutuksen suorittaneiden naisten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä vaihteli 33 %:sta 43 %:iin julkisella ja korkeakoulusektorilla. Yrityssektorilla osuus oli 24 %. Suomen Akatemia Naisten osuus oli vuoden 2009 alussa Suomen Akatemian akatemiaprofessorin viroista 13 %, akatemiatutkijan viroista 41 %, yleisten tutkimusmäärärahojen saajista 27 % (2008) ja tutkijatohtorien projektien saajista 54 %. Naisten osuus akatemiaprofessorin viroista nousee vuoden 2010 alussa 22 %:iin. Akatemian tutkijatohtorien projekteja on vuosina myönnetty naisille vähintäänkin naishakijoiden osuutta vastaavasti, tutkimusvirkoja naishakijoiden osuutta enemmän ja tutkimusmäärärahoja vuosina 2007 ja 2008 naishakijoiden osuutta vastaavasti. Suomen kulttuurirahaston tiedeapurahat Naiset hakivat ja saivat vuonna 2009 Suomen Kulttuurirahaston tiedeapurahoja hieman enemmän kuin miehet. 9

10 Naisten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä 2007 Sektori Naisten määrä Naisten osuus Yrityssektori % Julkinen sektori % Korkeakoulusektori % Yhteensä % Lähde: Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2007, Tilastokeskus Suomen Akatemian tutkimusvirkojen ja tutkimusmäärärahojen jakautuminen naisten ja miesten kesken Akatemiaprofessorin virat 5 35 Akatemiatutkijan virat Yleiset tutkimusmäärärahat Tutkijatohtorinprojektit % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Suomen Akatemia Naisia Miehiä Naisten osuus Akatemian tutkimusmäärärahoja ja -virkoja hakeneista ja niitä saaneista vuosina 2006, 2007 ja 2008 (%) 60 % 50 % 47% 52% 49% 49% 48% 56% 47% 47% 40 % 42% 38% 37% 37% 30 % 20 % 26% 26% 26% 24% 28% 28% 10 % 0 % Tutkijatohtorin projektit Tutkimusvirat Tutkimusmäärät Lähde: Suomen Akatemia Hakeneet Myönnöt Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 10

11 Naisten osuus tutkimus- ja kehittämistoiminnan henkilöstöstä koulutuksen mukaan 2007 Sektori Tohtorit Lisensiaatit Muu yliopistotutkinto AMK-tutkinto ja opistoinsinööritutkinto Muu opistotutkinto Muu koulutus Naisia, % Naisia, % Naisia, % Naisia, % Naisia, % Naisia, % Yrityssektori Julkinen sektori Korkeakoulusektori Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Naisten ja miesten osuudet Suomen Kulttuurirahaston tiedeapurahojen hakijoista ja saajista 2009 Hakijoiden sukupuolijakauma Apurahan saajien sukupuolijakauma % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Suomen kulttuurirahasto Nainen Mies Kulttuuri Osallistuminen kulttuuritilaisuuksiin Naiset ja miehet kävivät vuonna 2002 elokuvissa, konserteissa sekä taidemuseoissa ja taidenäyttelyissä verrattain tasaisesti. Sen sijaan naiset kävivät miehiä useammin teatterissa ja oopperassa. Käynnit museoissa, historiallisilla muistomerkeillä ja arkeologisilla paikoilla Kolmannes sekä naisista että miehistä oli käynyt museossa viimeisen 12 kuukauden aikana ja puolet naisista ja puolet miehistä historiallisilla muistomerkeillä (2002). Arkeologisilla paikoilla miehet (18 %) olivat käyneet naisia (14 %) hieman useammin. Lukeminen ja kirjastossa käyminen Sekä naiset että miehet ovat varsin ahkeria kirjojen lukijoita. Ylipäänsä kirjan lukeneiden naisten osuus on hieman ja miesten melko huomattavasti pienentynyt vuodesta 1981 vuoteen Yli 10 kirjaa edeltävän kuuden kuukauden aikana lukeneiden naisten osuus on pienentynyt tällä kaudella 38 %:sta 30 %:iin ja miesten 30 %:sta 17 %:iin. Naiset käyvät kirjastossa miehiä enemmän. Ero naisten ja miesten kesken on erityisen selvä yli viisi kertaa kirjastossa kuuden kuukauden aikana käyneiden joukossa. Musiikkiharrastukset: soittaminen, laulaminen ja säveltäminen Vuonna 2002 miehet (16 %) soittivat hieman naisia (13 %) enemmän jotakin instrumenttia. Naisten soittoharrastus oli laskenut hieman vuodesta 1991, jolloin soittoharrastus oli naisilla ja miehillä (noin 15 %) yhtä yleinen. Naisten yleisin soitin oli piano yli 60 %:n osuudella soittavista naisista (miehillä alle 20 %) Miesten yleisin soitin oli kitara yli 50 %:n 11

12 Osallistuminen kulttuuritilaisuuksiin vuoden aikana 2002 Elokuvissa käymisen useus (15 vuotta täyttäneet) Noin kerran viikossa Vähintään kerran kuussa 2-3 kertaa kuussa Vähintään kerran vuodessa Harvemmin tai ei koskaan Naiset 1 % 10 % 23 % 13 % 54 % Miehet 1 % 10 % 21 % 14 % 53 % Konserteissa käymisen useus (15 vuotta täyttäneet) Yhden kerran 2 kertaa 2-5 kertaa 6 kertaa tai enemmän Käynyt aikaisemmin Ei koskaan käynyt Naiset 12 % 8 % 16 % 8 % 42 % 13 % Miehet 10 % 9 % 14 % 6 % 40 % 19 % Oopperassa käymisen useus (10 vuotta täyttäneet) Yhden kerran 2 kertaa 3 kertaa tai useammin Käynyt yli vuosi sitten Ei koskaan käynyt Naiset 5 % 2 % 1 % 30 % 62 % Miehet 3 % 1 % 1 % 21 % 74 % Teatterissa käymisen useus (10 vuotta täyttäneet) Yhden kerran 2 kertaa 3-5 kertaa 6 kertaa tai enemmän Käynyt aikaisemmin Ei koskaan käynyt Naiset 16 % 13 % 12 % 3 % 46 % 10 % Miehet 13 % 8 % 5 % 2 % 53 % 20 % Taidemuseossa tai taidenäyttelyssä käymisen useus (15 vuotta täyttäneet) 1-2 kertaa 3-5 kertaa 6 kertaa tai enemmän Käynyt aikaisemmin Ei koskaan käynyt Ei osaa sanoa Naiset 32 % 12 % 3 % 41 % 10 % 1 % Miehet 29 % 7 % 1 % 44 % 16 % 3 % Lähde: Tilastokeskus osuudella (naisilla alle 20 %) vuotiaat tytöt (42 %) soittivat poikia (32 %) enemmän ja kuuluivat myös useammin yhtyeeseen. Laulamista miehet ja naisten harrastivat vuonna 2002 suunnilleen yhtä paljon (noin 5 %). Päivittäin musiikkia kuuntelevien miesten osuus oli noussut 67 %:sta 73 %:iin kymmenen vuoden aikana, naisten kohdalla luku pysyi muuttumattomana. Käsityöt, kuvataiteet sekä näyttämö ja ilmaisutaiteet Naiset (72 %) harrastivat käsitöiden tekemistä vuonna 2002 enemmän kuin miehet (62 %). Miesten käsitöiden harrastus oli lisääntynyt kymmenen vuoden aikana kymmenen prosenttia. Käsitöiden tekeminen oli voimakkaasti sukupuolittunutta, joskin esimerkiksi naisten puutöiden harrastus oli lisääntynyt. Miehillä perinteisten naisten käsitöiden tekeminen oli edelleen hyvin vähäistä, vaikka vaatteiden ompelu ja neulominen olivatkin hieman lisääntyneet. Kuvataiteita naiset (22 %) harrastivat vuonna 2002 enemmän kuin miehet (15 %). Harrastus oli lisääntynyt molemmissa ryhmissä. Myös valokuvausta (naiset 24 %, miehet 28 %) ja videokuvausta (naiset 6 %, miehet 12 %) miehet harrastivat jonkin verran enemmän kuin naiset. Näyttelemistä sekä naiset että miehet harrastivat vuonna 2002 noin 2 %:n osuudella. Myös runonlausuntaa harrastettiin lähes yhtä paljon (naiset 4 %, miehet 5 %). Klassinen baletti ja moderni tanssi olivat lähes yksinomaan naisten harrastuksia (naiset 7 %, miehet 0 %). Pari- ja seuratansseja naiset ja miehet harrastivat lähes yhtä paljon (naiset 27 %, miehet 26 %). Suomalaisia kansantansseja harrasti 9 % naisista ja 3 % miehistä. Tanssiesityksissä viimeisen 12 kuukauden aikana naisista oli käynyt 27 % ja miehistä 16 %. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 12

13 Kirjojen lukeminen 6 kuukauden aikana vuosina 1981, 1991 ja 2002 On lukenut 1-2 kirjaa 3-5 kirjaa 6-9 kirjaa kirjaa kirjaa Yli 30 kirjaa Ei muista määrää Naiset Miehet Lähde: Tilastokeskus Kirjastossa käyminen 2002 (10 vuotta täyttäneet) On käynyt 6 kk aikana Käyntien lukumäärä 6 kk aikana 1-2 kertaa 3-5 kertaa 6-9 kertaa kertaa 20 kertaa tai enemmän Naiset 67 % 10 % 14 % 14 % 14 % 15 % Miehet 55 % 11 % 13 % 9 % 10 % 11 % Lähde: Tilastokeskus Musiikin kuuntelun useus (15 vuotta täyttäneet): kuuntelee musiikkia Päivittäin Useana päivänä viikossa Kerran viikossa 1-3 kertaa kuukaudessa Harvemmin Ei koskaan Naiset 66 % 17 % 7 % 3 % 5 % 2 % Miehet 73 % 15 % 5 % 2 % 4 % 2 % Lähde: Tilastokeskus Naisten osuus kulttuurin opintoalojen opiskelijoista 2008 Opintoala Ammatillinen koulutus 1) Ammattikorkeakoulu 2) Yliopisto 3) Kirjallisuus Käsi- ja taideteollisuus Viestintä- ja informaatiotieteet Teatteri ja tanssi Musiikki Kuvataide Kulttuurin ja taiteiden tutkimus Muu kulttuurialan koulutus Kulttuuriala yhteensä (1) Opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus (2) Nuorten koulutus (3) Alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen opiskelijoista Lähde: Tilastokeskus, amkota, KOTA 13

14 Naisten osuus eräiden kulttuurin toimialojen työllisistä 2007 Toimiala Naiset % Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmatoiminta 38,1 Elokuva-, video- ja televisio-ohjelmien jälkituotanto 27,7 Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien levitys 52,7 Elokuvien esittäminen 50,1 Äänitysstudiot; äänitteiden ja musiikin kustantaminen 25,1 Yhteensä 37,5 Radio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 46,6 Televisio-ohjelmien tuottaminen ja lähettäminen 50,1 Maksulliset tv-kanavat 37,9 Yhteensä 49,4 Graafinen muotoilu 53,7 Sisustussuunnittelu 59,9 Teollinen muotoilu ym. 45,3 Yhteensä 54,0 Valokuvaamot ja muu kuvaustoiminta 41,3 Valokuvien kehittäminen 64,3 Yhteensä 44,6 Esittävät taiteet 48,0 Esittäviä taiteita palveleva toiminta 50,3 Taiteellinen luominen 45,0 Taidelaitosten toiminta 56,2 Yhteensä 48,1 Kirjastojen ja arkistojen toiminta 79,1 Museoiden toiminta 68,0 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten, ym. toiminta 62,1 Yhteensä 75,7 Lähde: Tilastokeskus Naisten osuus eräiden kulttuurin ammattien työllisistä 2006 Ammattiryhmä Naiset % Kulttuurijohtajat 60 Arkistonhoitajat ja museoalan erityisasiantuntijat 72 Kirjastonhoitajat, informaatikot ym. 84 Kirjasto-, arkisto- ja museotyöntekijät 81 Päällikkötoimittajat 39 Lehden- ja kustannustoimittajat ja kriitikot 57 Radio- ja tv-toimittajat 50 Mainostoimittajat 47 Kirjailijat ja dramaturgit 50 Kuvataiteilijat, taideteollisen alan suunnittelijat ym. 56 Klassisen musiikin säveltäjät, muusikot ja laulajat 44 Tanssitaitelijat 73 Näyttelijät ja ohjaajat 47 Taide- ja taideteollisen alan asiantuntijat 31 Kuvaussihteerit ym. 73 Viihdemuusikot, laulajat, tanssijat ym. 17 Klovnit, taikurit, akrobaatit ym. 40 Soittimien tekijät ja virittäjät 13 Jalokivi-, kulta- ja hopeasepät 37 Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto Naisten osuus eräiden kulttuurialan ammatillisten järjestöjen jäsenistä 2007 Järjestö Naisia % Arkkitehtuuri Suomen Arkkitehtiliitto SAFA 39 Suomen Maisema-arkkitehtiliitto 77 Muotoilu, käsi- ja taideteollisuus, graafinen suunnittelu Teollisuustaiteen Liitto Ornamo 71 Grafia 52 Freelance-graafikot 78 Sarjakuvantekijät 19 Kuvittajat 60 Kirjallisuus Suomen Kirjailijaliitto 47 Suomen Näytelmäkirjailijaliitto 41 Finlands Svenska Författareförening 49 Suomen Nuorisokirjailijat 83 Kuvataide Suomen Kuvanveistäjäliitto 44 Taidemaalariliitto 58 Suomen Taidegraafikot 60 Muu ry 65 Teatteri Suomen Näyttelijäliitto 51 Suomen Lavastustaiteilijoiden Liitto 72 Suomen Teatteriohjaajien Liitto 52 Suomen Teatterijohtajien Liitto 27 Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden liitto 30 Sirkus- ja estraditaide Tanssi Suomen Taikapiiri 5 Esiintyvät Taiteilijat 13 Suomen Tanssitaiteilijoiden Liitto 85 Musiikki Suomen Muusikkojen Liitto 30 Suomen Säveltäjät 8 Suomen Solistiyhdistys 43 Säveltäjät ja Sanoittajat elvis 16 Elokuva Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijöiden liitto set 49 Suomen Elokuvaohjaajaliitto selo 38 Valokuva Suomen Ammattivalokuvaajat 41 Suomen Lehtikuvaavat 22 Valokuvataiteilijoiden Liitto 51 Lähde: Kulttuuritilasto 2007, Tilastokeskus Kulttuurialan koulutus Kulttuurialan opiskelijoista oli vuonna 2008 kaksi kolmasosaa naisia. Naisenemmistö oli vahvimmillaan yliopistoissa, jossa osuus oli 71 %. Naisopiskelijat muodostivat vähemmistön (43 %) vain musiikin opintoalalla ammatillisessa koulutuksessa. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 14

15 Naisten osuus (%) valtion taitelija-apurahojen hakijoista ja saajista vuonna 2008 (yksityishenkilöt) Taiteenlaji Naiset % apurahojen hakijoista Naiset % apurahojen saajista Yhteensä Valtion tmk Alueellinen tmk Yhteensä Valtion tmk Alueellinen tmk Kaikki Tanssitaide Taideteollisuus Muu* Kuvataide Näyttämötaide Kirjallisuus Valokuva Rakennustaide Arvostelijat Elokuva Säveltaide * Ryhmä muu sisältää sirkus- ja mediataiteen sekä taiteenaloittain luokittelemattomat. Lähde: Taiteen keskustoimikunta, tutkimusyksikkö 2009 Valtion taitelija-apurahan saaneiden osuus hakijoista Naisten osuus taiteen keskustoimikunnan ja valtion taidetoimikuntien jäsenistä Naiset Miehet Kaikki % 44 % 41 % % 44 % 42 % Lähde: Taiteen keskustoimikunta, tutkimusyksikkö Kulttuurialan työvoima Naiset muodostivat 58 %:n enemmistön taulukossa käsiteltyjen kulttuurin toimialojen (Toimialaluokitus 2008) yhteensä työllisestä vuonna Yksi huomattava osatekijä tässä on se, että naisten osuus on korkea, 76 %, kirjasto-, arkisto- ja museoalalla. Ala edustaa noin kolmannesta kaikkien kulttuurin alojen työllisistä. Elokuva-alalla miehet taas muodostivat selvän enemmistön. Naisilla oli vuonna 2006 selvä enemmistö kulttuurijohtajien, arkisto- ja museoalan, kirjastoalan sekä tanssitaiteilijoiden ja kuvaussihteerien ammattiryhmissä. Naiset muodostivat myös enemmistön lehdentoimittajien ja kuvataiteilijoiden ammattiryhmissä. Naiset ja miehet olivat tasavahvasti edustettuina kirjailijoiden ja dramaturgien ammattiryhmässä. Taitelijakunta Naisten osuus taiteilijakunnasta vaihtelee huomattavasti taiteenaloittain. Tanssitaiteilijoista oli naisia 85 %, kun puolestaan säveltaiteilijoista naisten osuus oli vain 28 %. Vuosien 2004 ja 2007 välillä ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Toimikunta Puheenjohtaja Naiset jäsenistä (ml pj.) % Taiteen keskustoimikunta - 50 Valtion elokuvataidetoimikunta - 50 Valtion kirjallisuustoimikunta - 45 Valtion kuvataidetoimikunta - 45 Valtion muotoilutoimikunta - 55 Valtion näyttämötaidetoimikunta 1 45 Valtion rakennustaidetoimikunta 1 50 Valtion säveltaidetoimikunta - 55 Valtion tanssitaidetoimikunta 1 60 Valtion valokuvatoimikunta 1 56 Lähde: Taiteen keskustoiminta, tutkimusyksikkö 2009 Kulttuurialan järjestötoiminta Kulttuurialan ammatillisten järjestöjen jäsenistä vuonna 2007 naisten osuus oli erityisen pieni, alle 20 %, Sarjakuvantekijöissä, sirkus- ja estraditaiteen järjestöissä, Suomen Säveltäjissä ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS -järjestössä. Naisten osuus oli yli 80 % Suomen Nuorisokirjailijoissa ja Suomen Tanssitaiteilijoiden Liitossa. Taidetoimikunnat ja apurahat Molemmat sukupuolet olivat varsin tasavertaisesti edustettuina taiteen keskustoimikunnassa ja valtion taidetoimikunnissa kaudella Taidetoimikuntien puheenjohtajina toimi neljä naista ja viisi miestä. Taitelijaprofessoreista oli vuonna 2009 naisia viisi ja miehiä kuusi. 15

16 Naistaiteilijoiden osuus (%) taiteilijakunnasta 2004 ja 2007 Tanssitaide 85 % 86 % Taideteollisuus Kuvataide Kirjallisuus Näyttämötaide Elokuva Rakennustaide Valokuva Säveltaide 63 % 62 % 58 % 56 % 49 % 53 % 51 % 49 % 47 % 42 % 41 % 38 % 36 % 31 % 28 % 29 % % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Kulttuuritilasto 2007, Karttunen 2004, järjestöjen jäsenmäärät Tietokoneen ja internetin käytön useus 2006 Naiset Miehet Tietokonetta käyttäneet 89 % 87 % - päivittäin tai lähes päiv. 72 % 69 % - ainakin kerran viikossa 12 % 11 % - ainakin kerran kuussa 3 % 4 % - edellistä harvemmin 3 % 3 % Ei tietokonetta käyttäneet 11 % 13 % Internetiä käyttäneet - päivittäin tai lähes päiv. 65 % 63 % - ainakin kerran viikossa 15 % 13 % - ainakin kerran kuussa 4 % 4 % - edellistä harvemmin 3 % 3 % Ei Internetiä käyttäneet 14 % 16 % Lähde: Osallistuminen aikuiskoulutukseen, Aikuiskoulutustutkimus 2006, Tilastokeskus 2008 Naisten osuus valtion taiteilija-apurahojen saajista vuonna 2008 vaihteli taiteenlajista riippuen 26 %:sta (säveltaide) 83 %:iin (tanssitaide). Naisten apurahojen osuus vastasi taiteenlajeittain pääsääntöisesti varsin hyvin naishakijoiden osuutta. Apurahan saaneiden naisten ja miesten osuudet hakijoista olivat samat vuosina 2007 ja Suomen Kulttuurirahaston apurahojen hakijoista oli vuonna 2009 naisia 58 % ja saajista 56 %. Tietokoneen ja internetin käyttö Naiset ja miehet käyttivät vuonna 2006 tietokonetta ja internetiä likipitäen yhtä usein. Miehistä hieman suurempi osa kuin naisista ei ollut käyttänyt niitä lainkaan. Liikuntaa harrastaneiden 3-18-vuotiaiden osuudet eräissä liikuntalajeissa Laji Tytöt % Pojat % Jalkapallo Uinti Salibandy 5 22 Pyöräily Hiihto Jääkiekko * 20 Kävelylenkkeily 17 5 Juoksulenkkeily Luistelu Tanssi 13 * Voimistelu 10 3 Ratsastus 10 * Yleisurheilu 8 7 Laskettelu 5 6 Kuntosaliharjoittelu 5 5 Pesäpallo 3 5 Koripallo * 5 Rullaluistelu 4 3 Aerobic 3 * Lentopallo 3 * Taitoluistelu 3 * Sulkapallo * 3 Lumilautailu * 3 Tennis * 3 * Ei suosituimpien lajien joukossa Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus , Lapset ja nuoret Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 16

17 Naisten ja miesten osuus Suomen Kulttuurirahaston taideapurahojen hakijoista ja saajista 2009 Hakijoiden sukupuolijakauma Apurahan saajien sukupuolijakauma % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Suomen kulttuurirahasto Nainen Mies Liikunnan osuus vapaa-ajasta (10 vuotta täyttänyt väestö) 2002 Liikuntaharrastuskertojen lukumäärä vuotiaiden keskuudessa Liikunta Lasten ja nuorten liikunta Tytöt ja pojat harrastavat liikuntaa tasaveroisen aktiivisesti. Harrastaneiden osuus on noussut vuodesta 1995 vuosiin 2005/2006 merkittävästi. Pyöräily, hiihto ja luistelu ovat sekä tytöillä että pojilla yhteisiä suosittuja lajeja Aikuisliikunta Naiset Miehet Yhteensä Koko väestö 6,3 % 7,6 % 6,8 % Liikuntaan osallistuneet 20,4 % 23,7 % 22,0 % Lähde: Miehet ja naiset liikunnassa ja Urheilussa, Suomen Liikunta ja Urheilu; Pääkkönen & Niemi, Suomalainen Arki, Ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa, Tilastokeskus, Kulttuuri ja viestintä 2002:2 Liikunta vei 10 vuotta täyttäneen väestön vapaa-ajasta vuonna 2002 noin 7 %, miehillä vähän enemmän kuin naisilla. Liikuntaa harrastavilla liikunta vei kuitenkin yli 20 % vapaa-ajasta. Aikuisväestön liikuntaharrastuskertojen lukumäärän perusteella naiset osoittautuivat miehiä aktiivisemmiksi. Vähintään viisi kertaa viikossa liikuntaa harrastavien osuus oli keskimäärin yli kolmannes, naisilla 42 %. Terveyden ylläpidon kannalta sekä naiset että varsinkin miehet liikkuvat kuitenkin riittämättömästi. Huippu-urheilu Suomen naisten osuus olympiaurheilijoista on ollut 2000-luvulla kolmanneksen luokkaa, mutta Pekingin olympiakisoissa 2008 naisten osuus oli jo lähes puolet, 46 %. Paralympialaisissa nais- ja miesurheilijoiden osuus on ollut olympialaisia tasaisempi, mutta vuoden 2008 kisoissa miesten osuus oli huomattavasti naisia suurempi. Liikunta-alan koulutus Naiset % Miehet % Yhteensä % Väh. 5 kertaa/viikko kertaa/viikko kertaa/viikko kertaa/viikko kerta/viikko kertaa/kuukausi Harvemmin Ei koskaan Ei osaa sanoa Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus , Aikuisliikunta Liikunta-alan tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijamäärältään suurimmissa koulutusohjelmissa naiset ja miehet ovat verrattain tasaisesti edustettuina. Valmentajakoulutuksessa naisten osuus on kuitenkin vain alle viidennes opiskelijoista. 17

18 90 % 80 % 75 % 77 % 91% 91 % 91 % 84 % 84 % 80 % 70 % 75 % 77 % 70 % 60 % 60 % 50 % Urheilua ja liikuntaa harrastaneiden osuus 3-18-vuotiaista / % 40 % 100 % 40 % 30 % 30 % 91% 93 % 20 % 91 % 91 % 90 % 84 % 84 % 20 % 77 % 10 % 80 % 75 % 10 % 0 % 70 % 0 % % 50 % Tytöt Pojat Tytöt Pojat 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus , Tytöt Lapset Pojatja nuoret Liikuntaa harrastaneiden lasten ja nuorten eniten käyttämät liikuntapaikat Voimistelusali Rakennetut liikuntapaikat (urheilu- ja pallokentät) Kevyen liikenteen väylät Piha tai piha-alue Palloilusali tai -halli Ulkoilureitit (pururadat, ladut) Maantiet Uimahalli Muu rakentamaton luonto Koti Jäähalli Kuntosalo Puistot Tytöt Pojat 0 % 10 % 20 % 30 % Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus , Lapset ja nuoret Naiset ja miehet olympialaisissa ja paralympialaisissa Kisa Naiset Olympialaiset Miehet Urheilijoita yhteensä Naiset Paralympialaiset Miehet Urheilijoita yhteensä Salt Lake City % 63 % % 50 % 14 Ateena % 68 % % 58 % 53 Torino % 66 % % 57 % 7 Peking % 54 % % 83 % 30 Lähde: Tasapeli, Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja sukupuolivaikutusten arviointi liikunta-alalla, Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:3; Suomen Olympiakomitea Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 18

19 Aikuisten liikunnan harrastamisen riittävyys terveyden kannalta Naiset Miehet Yhteensä Riittävästi 41 % 32 % 36 % Riittämättömästi 59 % 68 % 64 % Lähde: Kansallinen liikuntatutkimus , Aikuisliikunta. Naisten osuus liikunta-alan koulutuksen opiskelijoista 2007 Tutkinto Opiskelijat yhteensä Naisia Liikunnanohjauksen perustutkinto ,4 % Liikuntapaikkojen hoitajan ammattitutkinto 40 7,5 % Liikunnan ammattitutkinto ,8 % Valmentajan ammattitutkinto 66 18,2 % Liikuntapaikkamestarin erikoisammattitutkinto 17 - Valmentajan erikoisammattitutkinto ,8 % Liikunnanohjaaja (amk) ,0 % Liikuntatieteiden kandidaatti ,2 % Liikuntatieteiden maisteri ,8 % Lähde: Oppilaitostilastot 2008, Tilastokeskus Naisten osuus eräiden liikunnan toimialojen työllisistä 2007 Naisten osuus eräiden liikunnan toimijoiden päätöksentekoelimissä Toimiala Naiset % Urheilulaitosten toiminta 41,6 Urheiluseurojen toiminta 52,4 Kuntokeskukset 81,2 Muu urheilutoiminta 51,5 Hiihto- ja laskettelukeskukset 28,6 Lähde: Tilastokeskus Naiset Kuntien liikuntalautakunnat 2001 puheenjohtajat 29 % jäsenet 47 % Läänien liikuntaneuvostot % Valtion liikuntaneuvosto % SLU-yhteisöjen hallitukset % Suomen Olympiakomitea hallitus % urheilijavaliokunta 33 % lääketieteen asiantuntijaryhmä 13 % Olympia-akatemia 25 % Lähde: Miehet ja naiset liikunnassa ja urheilussa 2004, SLU Liikunta-alan työvoima Naisten osuus oli vuonna 2007 täsmälleen puolet taulukossa käsiteltyjen liikunnan toimialojen työllisistä. Kuntokeskuksissa heidän osuutensa oli yli 80 %. Liikunnan päätöksenteko Valtion ja kuntien liikunnan päätöksentekoelinten jäsenyyksissä naisten osuus täytti minimivaatimukset. Kuntien liikuntalautakuntien puheenjohtajista kuitenkin vain 29 % oli naisia. Sen sijaan yksityisellä sektorilla naisten osuus hallinto- ja asiantuntijaelinten jäsenistä oli pääsääntöisesti alle kolmanneksen. 19

20 Kuinka paljon vapaa-aikaa sinulla on 2009 (10-29-vuotiaat)* Tytöt 9 % 22 % 44 % 19 % 5 % 1 % Pojat 8 % 29 % 40 % 16 % 7 % 0 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % En osaa sanoa * Kyselyn vastausasteikko 1-5, jossa 5: niin paljon etten tiedä mitä tekisin ajallani, 1: niin vähän, etten ehdi tehdä mitä haluaisin Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla. Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Vapaa-ajan toiminnan järjestäytymisen asteet 2009 (10-29-vuotiaat) Järjestötoimintaan osallistuminen 45 % 45 % Muuhun järjestettyyn toimintaan osallistuminen 33 % 39 % Tytöt Vapaissa harrastusryhmissä toimiminen 35 % 46 % Pojat Harrastaminen yksin 61 % 64 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Nuoriso Vapaa-ajan riittävyys Tytöt ja pojat suhtautuivat vapaa-aikansa riittävyyteen ja riittämättömyyteen vuonna 2009 melko samalla tavalla. Järjestötoiminta Tyttöjen ja poikien vapaa-ajan toiminnan järjestäytymisen aste oli melko samanlainen. Järjestötoimintaan osallistui 45 % sekä tytöistä että pojista. Yli 60 %:lla oli myös harrastus, jota harrastettiin yksin. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 20

21 Voin vaikuttaa siihen, mitä vapaa-ajantoimintaa nuorisolle järjestetään asuinpaikallani 2009 (10-29-vuotiaat)* 1 % 1 % Tytöt 10 % 28 % 25 % 34 % 1 % 1 % Pojat 9 % 25 % 27 % 38 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % En osaa sanoa * Kyselyn vastausasteikko 1-5, jossa 5: täysin samaa mieltä, 1: täysin eri mieltä Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Äänestitkö edellisissä kuntavaaleissa (18 vuotta täyttäneet) 3 % Tytöt 49 % 46 % 2 % 3 % Kyllä Ei En halua sanoa En osaa sanoa Pojat 47 % 48 % 2 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Kahteen tai useampaan järjestöön kuului 16 % tytöistä ja 14 % pojista. 39 % tytöistä ja 47 % pojista osallistui järjestö-, seura- ja kerhotoimintaan vähintään kerran viikossa. järjestämiseen asuinpaikkakunnallaan olivat varsin heikot. Vain 10 % arvioi voivansa vaikuttaa asiaan. Hieman alle puolet tytöistä ja pojista sanoi äänestäneensä edellisissä kuntavaaleissa. Vaikuttaminen Noin 60 % tytöistä ja pojista katsoi, että heidän vaikutusmahdollisuutensa nuorison vapaa-ajantoiminnan Nuorten ystävät Ystävien kanssa vietetyn vapaa-ajan tärkeys arvostettiin korkealle; tytöistä 95 % ja pojista 97 % piti sitä hyvin tai melko tärkeänä. Hyvin tärkeänä sitä pitävien osuus 21

22 Järjestöihin, seuroihin ja kerhoihin kuuluminen 2009 (10-29-vuotiaat) Tytöt Pojat Osallistuminen yleensä 45 % 45 % Mukana kahdessa tai useammassa järjestössä 16 % 14 % Osallistuminen vähintään kerran viikossa 39 % 47 % Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Ystävien kanssa vietetyn vapaa-ajan tärkeys 2009 (13-25-vuotiaat) Tytöt Pojat Monikulttuuriset tytöt Monikulttuuriset pojat Hyvin tärkeä 60 % 57 % 79 % 68 % Melko tärkeä 35 % 40 % 16 % 21 % Siltä väliltä 4 % 4 % 4 % 7 % Vain vähän tärkeä 0 % 0 % 1 % 2 % Ei yhtään tärkeä 0 % 0 % 0 % 1 % Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Hyvien ystävien määrä (10-29-vuotiaat) 1 % Tytöt 14 % 13 % 23 % 22 % 28 % 2 % Pojat 15 % 13 % 23 % 23 % 24 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Yli 10 hyvää ystävää 8-10 ystävää 6-7 ystävää 4-5 ystävää 2-3 ystävää Korkeintaan yksi ystävä Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Tyytyväisyys vapaa-aikaan oli selvästi vieläkin korkeampi monikulttuurisilla tytöillä ja pojilla kuin kantaväestön tytöillä ja pojilla. Sekä tytöillä että pojilla oli varsin paljon ystäviä, ja niiden lukumäärä jakautui sukupuolittain varsin tasaisesti. Korkeintaan yksi ystävä oli yhdellä prosentilla tytöistä ja kahdella prosentilla pojista. Sekä tytöt että pojat olivat varsin tyytyväisiä vapaaaikaansa. Tytöt olivat hieman poikia kriittisempiä. Nettielämä Nuorten internetin käyttö on dramaattisesti lisääntynyt vuodesta 2007 vuoteen Naisilla vähintään Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 22

23 Tyytyväisyys vapaa-aikaan kouluarvosana-asteikolla (10-29-vuotiaat) Tytöt 7 % 21 % 41 % 17 % 13 % Pojat 9 % 29 % 39 % 13 % 10 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Lähde: Sami Myllyniemi, Aika vapaalla, Nuorten vapaa-aikatutkimus 2009 Internetin käytön useus 2007 ja 2009 (15-29-vuotiaat) Naiset Miehet Vähintään kerran päivässä 48 % 82 % 58 % 80 % Melkein joka päivä 33 % 8 % 29 % 11 % Useita kertoja viikossa 11 % 4 % 9 % 8 % Noin kerran viikossa 6 % 1 % 3 % 1 % Joitain kertoja kuukaudessa 2 % 1 % 1 % 0 % Noin kerran kuussa tai harvemmin 1 % 1 % 0 % 0 % En käytä internetiä 0 % 0 % 0 % 0 % Lähde: Sami Myllyniemi, Nuorisobarometri 2009; Nuorten digitaaliset kulttuurit (2007) Internetin käyttö vuorokaudessa 2009 (15-29-vuotiaat) Netissä pitäisi voida vapaasti jakaa kaikkea musiikkia ilmaiseksi 2009 (15-29-vuotiaat) Naiset Miehet Yli 3 tuntia 13 % 16 % 2-3 tuntia 14 % 14 % 1-2 tuntia 34 % 26 % Puolesta tunnista tuntiin 27 % 30 % Alle puoli tuntia 12 % 13 % Keskiarvo minuuttia 118 min 124 min Lähde: Sami Myllyniemi, Nuorisobarometri 2009 Naiset Miehet Täysin samaa mieltä 19 % 21 % Jokseenkin samaa mieltä 25 % 26 % Jokseenkin eri mieltä 36 % 30 % Täysin eri mieltä 19 % 20 % En osaa sanoa 1 % 3 % Lähde: Sami Myllyniemi, Nuorisobarometri

24 Olen huolissani siitä, onko minulla töitä tulevaisuudessa 2009 (15-29-vuotiaat) Olen huolissani omasta jaksamisestani työelämässä tulevaisuudessa 2009 (15-29-vuotiaat) Naiset Miehet Täysin samaa mieltä 12 % 11 % Jokseenkin samaa mieltä 30 % 27 % Jokseenkin eri mieltä 29 % 30 % Täysin eri mieltä 25 % 26 % En osaa sanoa 4 % 6 % Lähde: Sami Myllyniemi, Nuorisobarometri 2009 Naiset Miehet Täysin samaa mieltä 7 % 8 % Jokseenkin samaa mieltä 30 % 26 % Jokseenkin eri mieltä 39 % 37 % Täysin eri mieltä 21 % 26 % En osaa sanoa 3 % 3 % Lähde: Sami Myllyniemi, Nuorisobarometri 2009 Naisten osuus eräiden nuorisotyön järjestöjen henkilöstöstä, jäsenistä ja toimintaan osallistuvista nuorista 2009 Toimintaan osallistuvat 55 % Jäsenet 47 % Vapaaehtoistyöntekijät 53 % Muut työntekijät 66 % Johtoasemassa olevat työntekijät 50 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Lähde: Sukupuolten tasa-arvo valtion resurssiohjaamalla nuorisotoimialalla, Opetusministeriö 2009 Nuorisotyön koulutus ja henkilöstö kerran internetiä päivässä käyttäneiden osuus on noussut 48 %:sta 82 %:iin ja miehillä 58 %:sta 80 %:iin. Vähintään useita kertoja viikossa internetiä oli vuonna 2009 käyttänyt 94 % naisista ja 96 % miehistä. Vuorokaudessa yli tunnin internetiä käyttäneiden osuus oli naisilla 61 % ja miehillä 56 %. Vuorokautisen käytön keskiarvo oli noin kaksi tuntia sekä naisilla että miehillä. Musiikin vapaa jakelu ilmaiseksi netissä jakoi mielipiteet. Naisista ja miehistä niukka enemmistö oli asiasta sitä mieltä, että kaikkea musiikkia ei tulisi voida jakaa vapaasti internetissä. Suhde työhön ja työelämään Huomattava osa nuorista kantoi huolta työnsaantimahdollisuuksistaan ja omasta jaksamisestaan työelämässä. Naisista 42 % ja miehistä 38 % oli huolissaan siitä, onko heillä töitä tulevaisuudessa. Työssä jaksamisesta oli huolissaan 37 % naisista ja 34 % miehistä. Nuorisotyön ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakouluopintojen opiskelijoista yli 70 % oli naisia. Myös nuorisojärjestöjen ja kuntien nuorisotoimen henkilöstö oli pääsääntöisesti naisenemmistöinen. Tarkasteltujen järjestöjen työntekijöistä 30 % oli suorittanut nuorisotyön tutkinnon. Naisten osuus yhteisöpedagogin tutkinnon suorittaneista oli 70 %, nuoriso-ohjaajan tutkinnon suorittaneista 63 % ja muun tutkinnon suorittaneista 81 %. Virallinen tasa-arvo suunnitelma oli vain yhdeksällä prosentilla järjestöistä. Sukupuolen mukaan eriteltyä toimintaa ei järjestetty lainkaan valtaosassa (73 %) järjestöistä, koska toimintaa ei koettu järkeväksi (80 %). Tasa-arvokoulutusta oli järjestetty 16 %:ssa tarkoitetuista järjestöistä. Peruspalvelujen arvioinnin (2008) perusteella kuntien nuorisoalan työntekijöistä on kolmannes miehiä ja kaksi kolmasosaa naisia. Opetusministeriön politiikka-analyysejä 2009:6 24

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Oulun lääni. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Oulun lääni 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Oulun lääni 187 1 Toimintaympäristö: kaksi erilaista maakuntaa 19 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja

Lisätiedot

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli

Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Koulutusvalinnat, opinto-ohjaus ja sukupuoli Segregaation lieventäminen kouluissa ja oppilaitoksissa keskustelutilaisuus 21.1.2010 Heli Kuusi Esityksen kuviot perustuvat Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo

Lisätiedot

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen

Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Koulutus 2015 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2013 Vastavalmistuneiden työllistyminen jatkoi heikkenemistään Tilastokeskuksen mukaan vastavalmistuneiden työllisyys huonontui myös vuonna 2013. Lukuun

Lisätiedot

Koulut, opiskelijat ja opinnot

Koulut, opiskelijat ja opinnot Koulut, opiskelijat ja opinnot 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Lappi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Lappi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Lappi 225 1 Toimintaympäristö: Lappi Suomen suurin maakunta 228 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena

Lisätiedot

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Itä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Itä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Itä-Suomi 69 1 Toimintaympäristö 72 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen ja aikuisena opiskelu 8 Taulukot, kuvat

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Koulutus 2012 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2010 Suurin osa vastavalmistuneista työllistyi edellisvuotta paremmin vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan suurin osa vastavalmistuneista työllistyi paremmin

Lisätiedot

cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain Samu Lagerström

cupore Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain Samu Lagerström cupore Julkaisuja 4 2004 Samu Lagerström Suomen kulttuuri- ja taideammatit tilastollisessa tarkastelussa 1995 2000 maakunnittain cupore KULTTUURIPOLIITTISEN TUTKIMUKSEN EDISTÄMISSÄÄTIÖ Samu Lagerström

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT

KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT Peruskoulun oppilaat 2018 Lukio-opiskelijat ja ylioppilastutkinnot Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi

Tavoitekehitys, Varsinais-Suomi 0 Yleissivistävä koulutus 0 0 0 0 1 Humanistinen ja kasvatusala 707 707 450 437 257 270 2 Kulttuuriala 755 859 346 288 513 571 3 Yhteiskuntat., liiketalouden ja hallinnon ala 1 528 1 819 1 332 1 500 487

Lisätiedot

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2014 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijamäärä ennallaan Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärä oli 1,27 miljoonaa vuonna

Lisätiedot

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut

Opintojen kulku Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Koulutus 2011 Opintojen kulku 2009 Ammatillisen koulutuksen läpäisy parantunut Tilastokeskuksen mukaan nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen suoritti kolmen ja puolen vuoden aikana 63 prosenttia.

Lisätiedot

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET

LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET LUKION JÄLKEISET JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Lukion jälkeen vaihtoehtoina Ammatilliset perustutkinnot Ammattikorkeakoulut Yliopistot sekä tiede- ja taidekorkeakoulut Opiskelu ulkomailla AMMATILLISET Tarjoavat

Lisätiedot

15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD

15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD KOULUTUS 15-vuotiaiden osaaminen lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - OECD Lähde: OECD, PISA 2015 15-vuotiaiden osaamisen kehitys kirjallisuudessa, matematiikassa ja luonnontieteissä - Suomi

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä

Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Koulutus 2010 Opintojen kulku 2008 Yliopistotutkintojen läpäisy parani yli 10 prosenttiyksikköä Tilastokeskuksen mukaan yliopistotutkinnon läpäisi viidessä ja puolessa vuodessa 44 prosenttia, kun viime

Lisätiedot

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui Koulutus 2013 Opintojen kulku 2011 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen mukaan yliopistokoulutuksen suoritti viidessä ja puolessa vuodessa 49 prosenttia, ylemmän korkeakoulututkinnon 21 ja

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Koulutus 2012 Opiskelijoiden työssäkäynti 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti yleisempää vuonna 2010 kuin vuotta aiemmin Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna

Lisätiedot

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011

Nuori tasa-arvo Koulutuksesta ammattiin. Ritva Kaukonen 14.9.2011 Nuori tasa-arvo Ritva Kaukonen Tarkastelun kohteena: Tutkinto vuonna 2004 peruskoulusta, lukiosta, toisen asteen ammatillisesta peruskoulutuksesta, ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta (maisteri tai

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2013

Koulutukseen hakeutuminen 2013 Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008

Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Koulutus 2010 Opiskelijoiden työssäkäynti 2008 Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin Opiskelijoiden työssäkäynti oli vuonna 2008 yleisempää kuin vuotta aiemmin. Opiskelijoista

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009

Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Koulutus 2011 Opiskelijoiden työssäkäynti 2009 Opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti väheni hieman vuonna 2009 edellisestä vuodesta.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018:

LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS 2018: LASTEN JA NUORTEN VAPAA-AIKATUTKIMUS : OIKEUS LIIKKUA Harrastukset ovat tärkeä osa lasten ja nuorten elämää. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on jokin harrastus, ja he kokevat olevansa varsin tyytyväisiä

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Koulutus 2014 Opiskelijoiden työssäkäynti 2012 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni 3 prosenttiyksikköä vuonna

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011 Koulutus 013 Opiskelijoiden työssäkäynti 011 Yli puolet opiskelijoista kävi opintojen ohella töissä Tilastokeskuksen tietojen mukaan opiskelijoiden työssäkäynti oli yleisempää vuonna 011 kuin vuotta aiemmin.

Lisätiedot

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345

Oppilaitosten tutkintoon johtamaton koulutus vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton vuonna 2013 Oppilaitostunnus 12345 Oppilaitoksen nimi Täyttäjän sukunimi Täyttäjän etunimi Puhelin esim. 015-12345678 Faksi esim. 015-12345678 Päivämäärä esim. 01032013

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari

Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari Määrällinen seuranta 2012 2013 Syksyn työseminaari, Turku 6. 7.11.2013 Mia Honkanen, OPH MÄÄRÄLLINEN SEURANTA LUKUVUONNA 2012-2013 Koulutuksen järjestäjiä 55, mikä

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010

Kansallinen LIIKUNTATUTKIMUS 2009-2010 Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen Liikunnan vapaaehtois- tai kansalaistoimintaan osallistuminen 19-65-vuotiaiden keskuudessa % Lkm. 1997-1998 14 435.000 2001-2002 16 509.000

Lisätiedot

Kysely korkeakoulutustarpeista

Kysely korkeakoulutustarpeista Kysely korkeakoulutustarpeista Kyselyn perustiedot Kysely oli auki webropolissa: 5. 8.5 Kyselyä kampanjoitiin somessa ja verkostoissa Vastauksia 8.5.2018 / 107 kpl:tta Minkälainen pohjakoulutus sinulla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2014 Opintojen kulku 2012 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2012 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017 Koulutus 2018 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2017 Oppilaitosten tutkintoon johtamaton aikuiskoulutus väheni vuonna 2017 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan oppilaitosten tutkintoon johtamattoman koulutuksen

Lisätiedot

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui

Opintojen kulku Tutkinnon suorittaminen nopeutui Koulutus 2017 Opintojen kulku 2015 Tutkinnon suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan yliopistokoulutuksen suorittaminen nopeutui. Kaikkiaan viidessä ja puolessa vuodessa yliopistokoulutuksen

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 36 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % -3 % -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on

TAUSTATIEDOT. Tilastoissa on TAUSTATIEDOT Tilastot taustatiedoista sisältävät väestön määrän ja väestön koulutusrakenteen, oppivelvollisten määrät sekä koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten ja opetuspisteiden määrät ja luettelot

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Koulutus 2015 Opiskelijoiden työssäkäynti 2013 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2016

Koulutukseen hakeutuminen 2016 Koulutus 2017 Koulutukseen hakeutuminen 2016 Vain kolmannes uusista ylioppilaista sijoittui välittömästi jatko-opintoihin, peruskoulun päättäneistä opintoja jatkoivat lähes kaikki Tilastokeskuksen koulutustilastojen

Lisätiedot

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN

JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN JATKOKOULUTUKSEEN HAKEMINEN LUKIO- OPINTOJEN JÄLKEEN ABI-INFO KEVÄT 2014 Suomen koulutusjärjestelmä Ylioppilas voi hakea 1. Yliopistoon 2. Ammattikorkeakouluun 3. Ammatilliseen peruskoulutukseen 1.- 2.

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain

Lisätiedot

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta)

Läpäisyaste 2014 (%) Opiskeluaika (vuotta) Koulutus 2016 Opintojen kulku 2014 Tutkinnon suorittaminen nopeutui kaikissa koulutussektoreissa Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2014 tietojen mukaan 81 prosenttia lukiolaisista ja 66 prosenttia

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

Vanhempainilta 14.1.2014

Vanhempainilta 14.1.2014 Vanhempainilta 14.1.2014 yliopistot ja korkeakoulut: kandidaatti 3v maisteri 2v lisää ammatillinen perustutkinto (lukion käyneelle 2 v) ammattikorkeakoulu 3,5v Koulutusjärjestelmän ulkopuoliset Vaihtoehdot

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Etelä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus

Etelä-Suomi. 25 64-vuotiaat maakunnittain 9,0 % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3,0 % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Lähde: Tilastokeskus Etelä-Suomi 25 64-vuotiaat maakunnittain 9, % 27,5 % 4,8 % 8,9 % 3, % 4,7 % 1,3 % 2,9 % Sisältö Etelä-Suomi 11 1 Toimintaympäristö: iso Uusimaa ja viisi pienempää maakuntaa 14 2 Aikuiskoulutukseen osallistuminen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Koulutus 2014 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2013 Oppilaitosten tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa 2,2 miljoonaa osallistujaa vuonna 2013 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui

Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Koulutus 2015 Opintojen kulku 2013 Ammattikorkeakoulukoulutuksen suorittaminen nopeutui Tilastokeskuksen koulutustilastojen vuoden 2013 tietojen mukaan lukiolaisista 80 prosenttia suoritti tutkinnon enintään

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016

Opiskelijoiden työssäkäynti 2016 Koulutus 218 Opiskelijoiden työssäkäynti 216 Työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus kasvoi prosenttiyksikön vuonna 216 edellisestä

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta

Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Koulutus 2015 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2014 Tutkintoon johtamattomassa aikuiskoulutuksessa annettiin opetusta 6 miljoonaa tuntia 2014 Tilastokeskuksen oppilaitoksilta keräämien tietojen mukaan oppilaitosten

Lisätiedot

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin

Vieraskieliset ammatillisessa koulutuksessa Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin ammatillisessa koulutuksessa 14.3.2017 Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa -tilaisuus Marianne Portin . 13/03/2017 Opetushallitus 2 Vieraskielisten opiskelijoiden lukumäärä ja osuus (%) kaikista

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2018

Yliopistokoulutus 2018 Koulutus 9 Yliopistokoulutus Naiset suorittivat lähes 6 prosenttia kaikista yliopistotutkinnoista vuonna Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna yliopistotutkintoja suoritettiin noin, joka on

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2016

Yliopistokoulutus 2016 Koulutus Yliopistokoulutus Yliopistotutkintojen määrä väheni kolme prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna tutkintoja suoritettiin kaikkiaan, joka on 8 tutkintoa vähemmän

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Koulutus 2017 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2016 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen tunnit vähenivät, mutta osallistujamäärä jatkoi kasvuaan vuonna 2016 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014

Opiskelijoiden työssäkäynti 2014 Koulutus 206 Opiskelijoiden työssäkäynti 204 Työssäkäyvien opiskelijoiden määrä väheni edelleen Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaa kaksi prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja

Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus taustatilastoja Laadullinen työllistyminen, keskustelutilaisuus 30.11. - taustatilastoja Ammattiasema - maisterin tutkinnon suorittaneiden sijoittuminen ammattiluokituksen mukaan 2014 - yksi vuosi valmistumisesta Kasvatusalat

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015

Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Koulutus 2016 Oppilaitosten aikuiskoulutus 2015 Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen suosio jatkoi kasvuaan vuonna 2015 Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan avoimen ammattikorkeakouluopetuksen antaminen

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012 Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen läpäisyyn

Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen läpäisyyn Koulutus 2018 Opintojen kulku 2016 Ulkomaalaistaustaisuus vaikutti erityisesti toisen asteen läpäisyyn Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan suomalaistaustaiset opiskelijat läpäisevät lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Yliopistokoulutus 2017

Yliopistokoulutus 2017 Koulutus 8 Yliopistokoulutus 7 Tohtorintutkintojen määrä väheni seitsemän prosenttia edellisvuodesta Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan vuonna 7 yliopistotutkintoja suoritettiin kaikkiaan, mikä

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015

Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Koulutus 2017 Opiskelijoiden työssäkäynti 2015 Joka toinen opiskelija kävi opintojen ohella työssä Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan työssäkäyvien opiskelijoiden osuus väheni vajaan prosenttiyksikön

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008

Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Koulutus 2010 Sijoittuminen koulutuksen jälkeen 2008 Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta aiemmin Vastavalmistuneet työllistyivät lähes yhtä hyvin vuonna 2008 kuin vuotta

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen?

Mitä peruskoulun jälkeen? Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 80 % 28 % 13 % Ammatillinen opettajankoulutus % 115 % 22 % -3 % ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015 2013 2014 2015 2013-2015 2017-2020 Valtak. Valtak. Ammattikorkeakoulututkinnot,

Lisätiedot

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn vastaukset

Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn vastaukset Syksyllä 2017 toteutetun kyselyn vastaukset Kysely koski lasten ja nuorten harrastuksia ja niihin liittyviä toiveita Pirkkalassa (esi- ja perusopetus sekä lukio). Vastaajia oli 924, joista tyttöjä 52,3%

Lisätiedot

Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot