työskentelymenetelmä Terve-Sos Helsinki vastaava ohjaaja Hanna Hakulinen ja kehittämissuunnittelija Eija Vikman

Transkriptio

1 työskentelymenetelmä Terve-Sos Helsinki vastaava ohjaaja Hanna Hakulinen ja kehittämissuunnittelija Eija Vikman

2 Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama sosiaalialan kehittämishanke Hankeaika Kotkan, Haminan, Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden kunnat Lähtökohtana tukikeskus Villa Jensenin henkilökunnan huoli lapsiasiakkaista

3 Perustehtävänä äkillisen kriisin selvittely ja psykososiaalinen tuki yksittäisille asiakkaille ja perheille Auttamistavat: Puhelinauttaminen, käynti tukikeskuksessa ja turva-asuminen Jatkuva valmius: 24 tuntia vuorokaudessa

4 Matalan kynnyksen paikka: asiakas voi hakeutua tukikeskukseen omatoimisesti itse tai hänet voi ohjata tai saattaa sinne kuka tahansa, joka havaitsee avun tarpeen Julkisen kodin periaate: kodinomaisuus ja yksityisyys: asiakkailla omat tilat Ei anneta rahaa, eikä lääkkeitä Ei päihtyneeenä sisälle

5 Kotkan kaupungin keskustassa sijaitseva aidalla ympäröity rakennus ja suuri puutarhamainen pihapiiri, jossa v tehdyssä remontissa huomioitu erityisesti lapset ja turvallisuus Henkilökunta: vastaava ohjaaja ja 9 sosiaalija terveydenhuollon koulutuksen saanutta ohjaajaa, joilla työn ohessa saatu kriisityön koulutus

6 Perustui jo olemassa olevaan toimintaan, johon lisättiin ja josta nostettiin kehittämistyön keinoin esiin lapsilähtöisyyden elementit Kehittämistyön jälkeen ei ollut tiedossa lisäresursseja, vaan työskentelymallin tuli toteutua jatkossakin samoilla resursseilla Hankkeen aikana kaksi kehittäjää lisäresurssina

7 Kriisitilanne Lapsi/lapset ja vanhempi/vanhemmat

8 Vanhempi Työntekijä Työntekijä Lapsi

9 Traumateoria traumaattinen tapahtuma on ensin käsiteltävä ennen kuin voidaan edetä auttaa ymmärtämään vanhempaa, joka itse on kokenut traumatisoivan tapahtuman, eikä kriisin akuutissa vaiheessa tai uhrin asemastaan käsin pysty tai jaksa aina huomioida lapsiaan ja heidän tarpeitaan myös lapset ovat kokeneet jotakin ikävää, mikä vaatii koettujen tapahtumien käsittelyä ja trauman synnyttämien reaktioiden ymmärtämistä

10 Ratkaisukeskeisyys asiakkaiden tavoitteiden selvittely ja jäsentäminen tavoitteiden suuntaisen toiminnan kartoittaminen vaihtoehtojen miettiminen asiakkaiden kanssa onnistumisten ja vahvuuksien osoittaminen avoimuus ja rehellisyys asiakassuhteessa asiakaskeskustelujen avulla eteneminen asiakkaiden tuottamien kertomusten tai tarinoiden käyttäminen asiakkaiden toiveiden toteutumisen apuna yksityiskohtien ja pienten muutosten tarkka huomioiminen

11 Kriisin purku ja käsittely sekä aikuisen että lapsen kanssa, työskentely lapsilähtöistä Vanhempia autetaan näkemään tilanne lastensa kannalta, mikä auttaa muutoksen suuntaamisessa Perheen omat voimavarat ja verkostot otetaan avuksi Perheen annetaan elää yksityistä arkeaan julkisessa tilassa, jolloin oma verkosto on mahdollisimman paljon käytössä

12 Huomioidaan riskit ja tehdään turvasuunnitelma kotisuunnitelma kotiin lähdettäessä Suunnitelmallista muutostyötä, jossa pienetkin muutokset huomataan Työskennellään pareittain, jolloin toinen työntekijä keskittyy lapseen Vertaistuki mahdollista, asiakkaat eri vaiheissa ja erilaisissa kriiseissä

13 Mahdollinen jatkotyöskentely aloitetaan jo kriisikeskuksessa Koko alueen yhteistyöverkosto haastettu kriisityön tekemiseen, kun sovitaan jatkohoidosta Isien kanssa tehtävästä työstä sovitaan yhteistyökumppaneiden kanssa, Ei tarvitse erityisosaamista, kuten terapiakoulutusta

14 Lapset ovat osaavia ja aktiivisia toimijoita Lapset vaikuttavat toiminnallaan ympäristöönsä Lapset tarvitsevat aikuisten taholta suojaa, turvaa ja hoivaamista Lapset ovat riippuvaisia aikuisten tekemistä päätöksistä

15 Suhteen luominen lapseen Työskentely aloitetaan ja lopetetaan yhdessä lapsen ja vanhemman kanssa. Lapsi voi olla mukana vanhemman kanssa keskusteltaessa vaikeistakin asioista. Työskentely tehdään parityönä, jolloin lapselle sovitaan oma työntekijänsä, joka pitää huolta lapsesta. Vanhempaa tuetaan huomaamaan lapsi ja lapsen tarpeet Lapselle annetaan tilaa ja mahdollisuus puhua. Lapselle oma tapaamisaika

16 Tilanne järjestetään turvalliseksi ja rauhalliseksi. Lasta voi houkutella puhumiseen leikkien, pelien ja korttien avulla. Asioita kysytään suoraan lapselle tutulla kielellä, oikeilla nimillä tai toiminnalla. Aikuisen aito kiinnostus on tärkeää. Lapsi saa valita itse ilmaisutapansa. Käytössä ovat lapsilähtöiset ja toiminnalliset menetelmät. Lasta kehutaan tekemisestään, sanomisestaan, aiemmasta toiminnastaan. Työskentelyssä käytetään leikillisyyttä ja huumoria.

17 lapsen tapaaminen lapsen tapaaminen vanhemman tapaaminen lapsen ja vanhemman tapaaminen lapsen tapaaminen Lapsen ja vanhemman tapaaminen Turvallisuus Suunnitelmallisuus Asiakkaan kunnioittaminen Tavoitteellisuus Lapsilähtöiset menetelmät: kirjat, kortit, asteikot, verkostot, piirtäminen toiminnallisuus Jatkotyöskentelyn suunnittelu LAPSILÄHTÖISYYS

18 1. Oikea-aikaisuus 2. Pienet asiat tärkeitä 3. Perheen voimavarat ja verkostot 4. Suunnitelmallisuus 5. Muutostyö, rohkaisevat keskustelut

19 6. Kohteena vanhemman ja lapsen suhde 7. Vanhempaa autetaan näkemään tilanne lapsensa kannalta 8. Suhteen luominen lapseen 9. Lapsen lukutaito 10.Joustavuus, herkkyys ja luovuus

20 Asiakkaiden kanssa Keskiössä on lapsi: lapsen puhe ja kerrontatilanne Vastuuhenkilönä on aikuinen Työn kohteena lapsen ja aikuisen suhde: Suhteen luominen sekä lapseen että aikuiseen. Aikuisen ymmärrys lapsen tilanteesta. Tekniikkana erilaiset lapsilähtöiset menetelmät

21 Hanketyöntekijät, asiakkaat, tukikeskuksen henkilökunta sekä yhteistyökumppanit. Henkilökunta: koulutuksen, tiedottamisen, kokemuksellisen oppimisen ja voimavarojen lisäämisen avulla. Yhteistyökumppanit: tiedottamalla, jolloin hanketyöntekijät kävivät kertomassa ajatuksiaan kehittämistyöstä, mutta myös kuulemassa kehittämisehdotuksia ja kommentteja.

22 Yhdessä työskentely, vaiheittain lisätään osaajia Mallinnettu kässäreillä Kuivaharjoittelut ilman asiakasta Koulutusiltapäivät oman työyhteisön kesken Raportit ja työnohjaukset Koulutuspäivät :lapsilähtöiset menetelmät

23 Ensi- ja turvakotien liiton Lapsen Aika projekti Pesäpuu ry Heikki Waris- instituutin Kohtaavaa lastensuojelua hanke Ratkaisukeskeinen työnohjaus

24 Vikman Eija, Perhe Villa hanke Raportti lapsilähtöisen kriisityön kehittämisestä. Kotkan kaupunki, sosiaali- ja terveysviraston julkaisuja 5/ Mattila Anne Perhe Villa lapsilähtöisyys perheen kriisin selvittelyssä.vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskus. Erityistason perheterapiaopinnot. Huhtanen Sami, Johansson Mari, Kuusa Juha-Pekka Arviointitutkimus Perhe Villa hankkeen toteutumisesta Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, Elimäki. Arponeva Christa, Erkamo Johanna, Savonen Satu 2006.Asiakkaiden kokemuksia Perhe Villa hankkeesta. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, sosiaalialan koulutusohjelma, Elimäki.

25