YRITYKSEN RAHOITUSOPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYKSEN RAHOITUSOPAS"

Transkriptio

1 YRITYKSEN RAHOITUSOPAS 2/2015 Yhteistyössä: Kotkan työ ja elinkeinotoimisto Kaakkois-Suomen ELY-keskus ProAgria KymenlaaksoІ Finnvera Oyj BIC Kymi ry

2 2(23) SISÄLTÖ YLEISTÄ 3 1. RAHOITUKSEN SUUNNITTELU Toimitilat Koneet ja laitteet Valmistusoikeudet Käyttöpääoma Talouden tunnuslukuja eri toimialoilla 4 2. KÄYTTÖPÄÄOMAN TARPEEN LASKENTA JA MINIMOINTIKEINOT 6 3. KÄYTTÖPÄÄOMAN RAHOITUS 7 4. YRITYKSEN LAAJENNUSINVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE 8 5. LAINARAHOITUKSEEN TARVITAAN VAKUUS 9 6. YRITYKSEN RAHOITUS Yrittäjän oma rahoitus Starttiraha aloittavalle yrittäjälle Pitkäaikaiset lainat Rahoitusyhtiöiden investointirahoitusvaihtoehdot Pääomalaina ja pääomasijoitukset ELY-KESKUKSEN HARKINNANVARAISET TUET JA AVUSTUKSET Yrityksen kehittämisavustus Suomen rakennerahasto-ohjelman tuet Tuet maaseudulla aloittavalle tai toimivalle yritykselle Maaseudun toimintaryhmien kautta kanavoitu tuki Vähämerkityksellinen eli de minimis- tuki Finnveran siltarahoitus TUET TYÖVOIMAN PALKKAAMISEEN TE-toimiston palkkatuki Työllistä nuori SANSSI -kortilla Työllistä DUUNI -korttilainen Oppisopimus TAKAUKSET Finnveran takaukset Vakuutusyhtiö Garantian takaukset TEKESIN KEHITTÄMISRAHOITUS MUUT ERITYSRAHOITTAJAT Keksintösäätiön Keksintörahasto KELAn elinkeinotuki vajaakuntoisen yritystoimintaan RAHOITUSKULUJEN MINIMOIMINEN 22 Emme vastaa virheellisten tietojen aiheuttamista vahingoista

3 3(23) YLEISTÄ Pääsääntönä voidaan todeta, että nykypäivän Suomessa yrityksen käynnistäminen ei jää kiinni rahoituksen puuttumisesta, vaikka yritysidean keksijöiden varat olisivatkin vähäiset. Siitä on osoituksena monet perustetut korkean teknologian yritykset, joissa pääoman tarve on saattanut olla jopa kymmeniä miljoonia euroja. Myöskään yritystä laajennettaessa rahoitus ei muodostu ongelmaksi, jos liiketoiminta on kunnossa ja omaa rahoitusta löytyy vähintään 20 % investoinnin arvosta. Suomesta löytyy monipuolista julkista rahoitusta, joita täydentävät monet yksityiset pääomasijoittajat. Yleisempää on kuitenkin tilanne, jossa aloittavan yrityksen liiketoiminta perustuu enintään muutaman henkilön työpanokseen. Saadakseen rahoituksen kuntoon he joutuvat sijoittamaan yritystoimintaan säästämiään rahoja, kiinnittämään omaisuuttaan ja vieläpä ottamaan henkilökohtaista lainaa sijoittaakseen sen yrityksen alkupääomaksi. Rahoituksen järjestämisen onnistumiseen kuitenkin eniten vaikuttaa hyvin laadittu ja totuudenmukainen liiketoimintasuunnitelma, jota toteuttamassa on ammattitaitoinen henkilö tai henkilöt. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen voidaan tehdä Yritystulkin Liiketoimintasuunnitelmien YT2 tai YT3:n avulla. 1. RAHOITUKSEN SUUNNITTELU Lähtökohtaisesti Suomessa yrityksen investoinnit saadaan hyvin rahoitettua. Sen sijaan käyttöpääoman riittävässä rahoittamisessa on vaikeuksia, sillä yrityksen ja yrittäjien antamat vakuudet ovat usein tulleet täysimääräisesti käytetyksi investointirahoitusta hankittaessa. Kun paremmat vakuudet on käytetty, jää käyttöpääomarahoituksen vakuudeksi ns. yrityskiinnitys, joiden arvo yrityksen alkuvaiheessa on ymmärrettävästi huono. Liikearvoa ei ole, laskusaatavia ei ole, keskeneräisiä töitä ei ole. Yrittäjän olisikin viisaampaa säästää vakuuksia käyttöpääoman rahoittamiseen ja käyttää investointeihin esim. leasing- tai osamaksurahoitusta, joissa lainan vakuutena on hankittava kone tai laite. Omistaminen ei saa olla päätarkoitus, vaan busineksen tekeminen. On hyvä muistaa, että vakuusjärjestelyt tehdään jo yritystoiminnan alkuvaiheessa. Jos talous yrityksen käynnissä ollessa myöhemmin kiristyy, ovat vakuusjärjestelyt aina vaikeita. Rahan tarpeen minimoimiseksi yksi mahdollisuus on yrityksen omistuspohjan laajentaminen lisäosakkailla. Muut osakkaat voivat tuoda hankkeeseen lisää riskirahaa ja toimialan tai liike-elämän muuta asiantuntemusta. Myös uskottavuus rahoittajien suuntaan paranee, jos lisäosakkaat ovat jo aiemmin liike-elämässä menestyneitä henkilöitä. Lisäosakkaita ei kuitenkaan tule päästää määräysvaltaan eikä edes tasavaltaan yrityksessä. 1.1 TOIMITILAT Ensimmäisiä toimitiloja hankittaessa on järkevintä valita vuokratilat, ellei omia tiloja ole olemassa. Rahaa ja vakuuksia ei kannata yrityksen alkuvaiheessa sitoa toimitiloihin. Vuokratiloista pääsee myös tarvittaessa helpommin muuttamaan toimivampiin tiloihin. Vapaita toimitiloja kannattaa tiedustella paikkakuntasi elinkeinopalveluista. 1.2 KONEET JA LAITTEET Alkupääoman minimoimiseksi tarkistetaan ensin käytettyjen, mutta käyttökelpoisten koneiden ja kalusteiden saatavuus ennen uusien hankintaa. Jos kuitenkin päädytään hankkimaan uusia, niin niiden rahoittamiseen kannattaa ensisijaisesti käyttää leasing- tai osamaksurahoitusta. Näin säästät vakuuksia käyttöpääomaan, mutta ELY-keskuksen investointiavustukset ovat edelleen saatavissa. Muista, että avustukset maksetaan vasta hankkeen toteuduttua ja ensimmäinen maksatus voi tapahtua vasta, kun puolet investointihankkeen kustannuksista on toteutunut. Leasinghankinnat luetaan vuokramenoiksi, joille avustusta voidaan maksaa enintään kolmen vuoden vuokra-ajalta ja vain toteutuneiden ja maksettujen maksuerien mukaan. Osamaksurahoitus sen sijaan mahdollistaa normaalin investointiavustuksen maksuajan pituudesta riippumatta. Myös vähittäiskaupan alkuvaiheen kalustohankintoihin on

4 4(23) saatavissa käytettyjä kalusteita, joita myyvät tähän erikoistuneet liikkeet. Myös ketjuliikkeet myyvät kohtuuhintaa pois heille vanhentuneita, mutta käyttökelpoisia kalusteita. Kalusteita ostettaessa on syytä huomioida yrityskuva, jonka haluat asiakkaillesi antaa. Eri hankintavaihtoehtoja voit vertailla Yritystulkin laskentaohjelmalla YT22.4 Investoinnin kannattavuuslaskenta, johon liittyy YT22 Investoinnin laskenta opas. 1.3 VALMISTUSOIKEUDET Valmistusoikeuksien hankintaan ei ole saatavissa avustusrahoitusta, mutta lainarahoitusta kyllä mm. Finnveran kautta. 1.4 KÄYTTÖPÄÄOMA Käyttöpääoma on rahaa, jolla maksetaan yrityksen menot ennen kuin asiakkaalta on saatu rahat yrityksen kassaan. Yrityksen kassasta on ennen asiakasmaksuja täytynyt maksaa palkat, sotut ja verot, sähköt, raaka-aineet ja monet muut tuotteen tekemiseen liittyvät menot. Ainoastaan vähittäiskaupassa ja henkilökohtaisia palveluita myyvissä yrityksissä on mahdollista, että raha on kassassa (käteismaksu) ennen, kuin ostolaskuja maksetaan. Yritystoiminnan alkuvaiheessa käyttöpääomaan tarvitaan vielä enemmän kuin vakiintuneessa liiketoiminnassa, sillä usein alussa markkinoille pääseminen edellyttää runsasta markkinointia, pitempien maksuaikojen antamista, pienten koe-erien toimittamista tai muuten vain myymään normaalia hintatasoa halvemmalla. Usein käyttöpääoman tarpeeseen ei suhtauduta riittävän vakavasti. Jos käyttöpääomaa on niukasti, joudutaan laskujen maksamista viivyttämään. Tästä aiheutuu viivästyskorkomenoja ja mikä pahinta, yritysten luottokelpoisuutta valvova Suomen Asiakastieto Oy saa viivästymisestä tiedon. Huonon maksajan maine vaikeuttaa toimintaa monella tavalla ja merkinnän poistuminen rekisteristä kestää pitkään. ALOITTAVAN YRITYKSEN LAINAJÄRJESTELYT 1. Finnvera Oyj:n rahoitusmuodoista käytetään henkilötakauksella ja yrityskiinnityksellä saatavat lainat, joita käytetään kalustohankintoihin. 2. Pankkirahoitusta käytetään käyttöpääoman rahoittamiseen pitkäaikaisella lainalla tai luotollisella tilillä, jonka vakuudeksi tulevat yrittäjän henkilökohtaiset vakuudet ja/tai Finnveran takaus. 3. Osa kalustohankinnoista rahoitetaan osamaksulla tai leasingillä, jolloin kaikkia vakuuksia ei sidota yrityksen alkuvaiheessa. Vakuuksia kannattaa säästää tulevia tarpeita varten. 1.5 TALOUDEN TUNNUSLUKUJA ERI TOIMIALOILLA Usein aloittavalla yrittäjällä on liian optimistinen käsitys suunnittelemansa toimialan taloudellisista lähtökohdista. Myöskään jo pitempään toimineilla yrittäjille ei ole tietoa siitä, miten heidän yrityksensä on menestynyt muihin alan yrityksiin verrattuna. Alla olevasta taulukosta löytyvät tärkeimmät toimialakohtaiset tunnusluvut. Taulukko: Keskimääräisiä yritysten taloudellisia tunnuslukuja prosentteina liikevaihdosta eräillä toimialoilla v Lähde Finnvera Oyj ja TEM/toimiala Online. Lisää tilastoja. Nro Teollisuus, valmistaminen Henkilöt/ yritys Liikev./ henkilö Käyttö- pääoma Käyttö- kate Aine- käyttö Henkilö- kulut 1 Teurastus, lihatuotteiden valmistus ,7 6,3 44,8 16,6 2 Leipomot ,3 7,7 28,2 33,9 3 Tekstiilien valmistus ,8 31,0 31,3 4 Muu tekstiilituotteiden valmistus ,8 7,0 31,0 31,0 5 Vaatteiden ja asusteiden valmistus ,9 3,3 16,2 35,3 6 Puun sahaus, höyläys ja kyllästys ,9 34,1 8,9

5 5(23) Nro Teollisuus, valmistaminen Henkilöt/ yritys Liikev./ henkilö Käyttö- pääoma Käyttö- kate Aine- käyttö Henkilö- 7 Rakennuspuusepäntuotteiden valmistus ,3 4,7 32,6 19,7 8 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut ,3 7,1 9 Muovituotteiden valmistus ,7 6,5 30,5 22,9 10 Betonituotteiden valmistus rakentamiseen ,5 7,3 29,6 18,5 11 Metallirakenteiden valmistus ,5 7,8 26,3 23,8 12 Metallin työstö, päällystys, käsittely ,1 10,3 16,0 25,2 13 Koneiden ja laitteiden valmistus ,5 5,9 30,4 18,1 14 Muut yleiskäyttöön tarkoitetut koneiden valmistus kulut ,6 5,5 32,7 17,1 15 Maa- ja metsätalouskoneiden valmistus ,8 4,0 44,6 13,5 16 Moottoriajoneuvojen korien valmistus ,9 3,0 47,4 21,2 17 Huvi- ja urheiluveneiden rakentaminen ,4 2,2 25,4 26,4 18 Huonekalujen valmistus ,4 3,6 36,0 26,5 19 Keittiökalusteiden valmistus ,4 4,3 51,7 23,0 Nro Rakentaminen Henkilöt/ Liikev./ Käyttö- Käyttö- Aine- Henkilöyritys henkilö pääoma kate käyttö kulut 20 Rakennuspaikan valmistelutyöt ,4 6,5 14,5 17,6 21 Talonrakennustyöt, rakennusliikkeet ,8 13,8 17,2 21,6 22 Sähköasennus ,6 5,5 37,7 32,2 23 LVI-asennukset ,6 5,7 39,8 23,4 24 Rakennuspuusepän asennustyöt ,6 8,0 15,7 33,1 25 Maalaus ,0 7,1 14,6 41,1 26 Lasitus ,4 6,5 38,3 28,4 Nro Vähittäiskauppa Henkilöt/ Liikev./ Käyttö- Käyttö- Aine- Henkilöyritys henkilö pääoma kate käyttö kulut 27 Moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaus ,7 5,4 39,7 31,0 28 Autotarvikkeiden vähittäiskauppa ,4 64,5 12,4 29 Moottoripyöräkauppa ja -korjaus ,5-0,7 61,8 13,0 30 Huoltamotoiminta ,0 2,6 72,3 11,9 31 Päivittäistavarakauppa ,9 2,4 32 Tekstiilien vähittäiskauppa ,2-6,0 47,8 32,2 33 Rautakauppatavaroiden vähittäiskauppa ,9 58,6 13,1 34 Kukkien vähittäiskauppa ,8-3,2 51,8 32,5 35 Henk.koht. ja kotitalousesineiden korjaus ,9 7,7 26,1 47,5 Nro Muut palvelut 36 Hotelli - ravintolat ja vastaavat majoitusliikkeet Henkilöt/ Liikev./ Käyttö- Käyttö- Aine- Henkilöyritys henkilö pääoma kate käyttö kulut ,0 7, ,3 37 Ravintolat ,6 6,1 36,2 26,0 38 Kahvila-ravintolat ,3 4,7 40,3 24,7 39 Kahvilat ja kahvibaarit ,5 2,5 40,2 24,9 40 Henkilöstö- ja laitosruokalat, ateriapalvelut ,0 6,2 40,2 32,3 41 Pitopalvelut ,2 3,7 35,0 32,9

6 6(23) Henkilöt/ Liikev./ Käyttö- Käyttö- Nro Muut palvelut yritys henkilö pääoma kate 42 Taksiliikenne ,0 25,6 Aine- käyttö Henkilö- kulut 43 Linja-autojen tilausliikenne ,7 12,6 25,6 27,6 44 Tieliikenteen tavarankuljetus ,3 10,7 25,9 26,7 45 Kiinteistönhoito ,2 6,3 32,5 46 Siivouspalvelut ,6 11,0 2,2 42,1 47 Maisemanhoitopalvelut ,2 8,2 16,3 22,9 48 Ohjelmistojen tuottaminen, konsultointi yms ,2 3,6 0,4 30,4 49 Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut ,9 10,3 0,0 50,8 50 Insinööri- ja suunnittelutoimistot ,7 6,3 1,0 17,8 51 Mainostoimistot ja mainospalvelu ,8 4,9 3,2 17,6 52 Vanhusten ja vammaisten asumispalvelut ,6 11,2 5,7 57,3 53 Fysioterapia ,8 9,3 1,2 51,4 54 Kampaamo- ja kauneudenhoitopalvelut ,7 3,0 14,6 54,2 2. KÄYTTÖPÄÄOMAN TARPEEN LASKENTA JA MINIMOINTIKEINOT Käyttöpääoma on rahaa, jota tarvitaan yrityksen arjen pyörittämiseen. Käyttöpääoman määrä vaihtelee suuresti aloittain. Pienimmillään se voi olla esim. ravintolatoiminnassa, jossa ostetut raaka-aineet on myyty ennenkuin tavarantoimittajalta on tullut lasku. Eniten käyttöpääomaa vaatii kauppa ja valmistava teollisuus. Käyttöpääoman määrä lasketaan seuraavan taulukon avulla ottamalla huomioon kustannuserän maksu- tai varastointiajat. ESIMERKKI Metallituotteita valmistavan yrityksen liikevaihto on Verollinen vuosimyynti Myyntisaamisten kiertoaika 14 päivää. Raaka-aine varaston kiertoaika 30 päivää. Tuotteiden läpimenoaika 30 päivää. Välittömät tuotantokustannukset (palkat, energia, hitsauslanka ja kaasu) Muuttuvat kustannukset (valmiiden tuotteiden varastointi ja kuljetuskustannukset) KÄYTTÖPÄÄOMAN TEKIJÄ LASKUKAAVA LASKUESIMERKKI + MYYNTISAAMISET Verollinen vuosimyynti ( ) x MM (pv) 360 päivää x 14pv = pv + RAAKA- AINEVARASTO Raaka-ainekäyttö ( /vuosi) x VAR (pv) 360 päivää x 30pv = pv + KESKENERÄINEN TUOTANTO Välitt. tuotantokustann. 1) ( /v) x VAK (pv) x 30pv = pv

7 7(23) KÄYTTÖPÄÄOMAN TEKIJÄ LASKUKAAVA LASKUESIMERKKI + VALMISTE-/ TAVARAVARASTO - OSTOVELAT = KÄYTTÖPÄÄOMA Muuttuvat kustannukset 2) /v x VAV (pv) 360 Verolliset vuosiostot ( ) x OM (päivää) 360 päivää x 15pv = pv x 14 = pv = KEINOJA KÄYTTÖPÄÄOMAN VÄHENTÄMISEKSI MYYNTISAAMISET maksuehdon kiristäminen käteisalennus (kallis tapa, 14 pv 1 % = 25 % vuosikorko) yrityksen kasvun pitäminen n. 20 % /v factoring- rahoitus tehokas ja ajan tasalla oleva perintä rahoituksen järjestäminen asiakkaalle (esim. konekauppa) OSTOVELAT maksuaikojen pidentäminen ostolaskurahoituksen käyttöönotto ostohinnoista tinkiminen myytävät tuotteet tai raaka-aineet otetaan myyntitilille, ts. tavara maksetaan myynnin tai käytön jälkeen RAAKA-AINE VARASTO varaston pienentäminen nimikkeiden vähentäminen tavarantoimittajan varasto omassa varastossasi, josta maksetaan käytön mukaan varaston kiertoaikojen lyhentäminen TUOTANTO läpimenoajan lyhentäminen tuotantoa, suunnittelua ja myyntiä tehostamalla alihankintojen lisääminen ostoissa tai tuotannossa valikoiman supistaminen 3. KÄYTTÖPÄÄOMAN RAHOITUS Yleisin käyttöpääoman rahoitustapa on pankin myöntämä luotollinen tili. Luotollinen tili tasaa yrityksen rahavirtoja, koska harvoin myyntilaskuista saatavat tulot saadaan ennen kuin ostolaskuja maksetaan. Luotollinen tili vaatii reaalivakuuden. Yrityksen käyttöpääoman tarvetta voidaan tyydyttää myös myyntisaatavien rahoittamisen eli factoringin avulla. Factoringrahoituksen perustana on rahoitusyhtiön ja asiakasyrityksen välillä solmittu sopimus, jonka mukaan asiakasyritys siirtää kaikki myyntisaatavansa rahoitusyhtiölle tämän myöntämän luoton vakuudeksi eli saat myyntilaskuista esim. 80 prosenttia tilillesi 2-3 päivässä, vaikka asiakkaalle olet antanut maksuaikaa esim. 30 päivää. Erillistä vakuutta ei näin tarvita. Yrityksen reaalivakuudet säästyvät muihin rahoitustarpeisiin. Factoringrahoitus sopii yritysten ja yhteisöjen välisen kaupankäynnin rahoitukseen. Erityisen hyvin factoringrahoitus sopii kasvaville yrityksille ja toimialoille, joissa sovelletaan pitkiä maksuehtoja sekä myös sesonkivaihteluiden rahoitustarpeisiin. Factoringrahoitukseen voidaan liittää myyntireskontran hoito ja myyntisaatavien perintäpalvelu. Factoringrahoitusta käytettäessä on asiakkaallasi oltava luottotiedot kunnossa. FACTORING KÄYTÄNNÖSSÄ Rahoitusyhtiö maksaa ennakkoon % yritysasiakkaalleen tämän myyntilaskusta 2-3 päivän sisällä laskutuksesta ja loput eräpäivänä. Antamastaan lyhytaikaisesta luotosta rahoittaja perii kulut ja asiakaskohtaisen koron. VAKUUS Yritys ei anna vakuutta, jos tämän asiakkaat ovat maksukykyisiä.

8 8(23) MUUT EHDOT Rahoittaja edellyttää yleensä koko myyntisaatavakannan siirtämistä heille. Factoring rahoituksen soveltuvuus: 1. Kasvaville yrityksille etenkin toimialoilla, joissa pitkät maksuajat. 2. Pitkinä sarjoina ympäri vuoden kausiluotoisia tuotteita valmistaville yrityksille, esim. maatalous- ja metsäkoneet, veneet, puutarhatuotteet, harrastusvälineet. Factoring rahoituksen edut: 1. Antaa mahdollisuuden myynnin edistämiseen kilpailijoita paremmilla maksuehdoilla. 2. Jos ostetaan rahoitusyhtiön tilinhoitopalvelut, saadaan tehokas perintäapu ja selkeä kirjanpitotieto. 3. Kassavirta tasoittuu ja omat laskut saadaan hoidettua ajallaan ilman viivästyskorkoja ei tarvita muita lyhytaikaisia rahoitusjärjestelyjä. HAITAT Voi antaa epäluotettavan kuvan loppuasiakkaalle. Rahoitusyhtiö usein vaatii kaikki myyntisaatavat itselleen. FACTORING KIRJANPIDOSSA Rahoitetut myyntilaskut ovat yrityksen lyhytaikaista velkaa. Rahoituskulut ovat tuloslaskelman kuluja. Toimituksen jälkeen rahoitetut myyntilaskut muuttuvat myyntisaataviksi, jotka on käsiteltävä omalla tilillään. Samalla ne ovat myös annettuja vakuuksia, jotka taseen liitetiedoissa ilmoitetaan kohdassa annetut pantit. 4. YRITYKSEN LAAJENNUSINVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE Liiketoimintaa laajennettaessa yrityksen tai omistajien oman rahoituksen tarve on aloitusvaihetta suurempi. Etenkin tuotannollisissa yrityksissä ongelmaa tuottaa käyttöpääoman rahoitus etenkin silloin, kun investointi on yrityksen entiseen laajuuteen nähden suuri ja tuotannon ylösajo vaatii aikaa. Tällaisissa tapauksissa laitehankintojen maksupostit on sidottava valmistusasteeseen ja laitteiston häiriöttömään tuotantokykyyn sekä toimittajan valmiuteen hoitaa käyntiongelmat välittömästi. Seuraavissa taulukoissa tarkastellaan investointien rahoittamista investoinneissa. RAHAN KÄYTTÖ RAHOITUSKOHDE KULUERÄT OSUUS MENOISTA Käyttöomaisuus koneet ja laitteet, kalusteet rakennukset, liikehuoneistot yms. asennus ja kuljetus käyntiinajokulut työvoiman koulutuskulut % Investoinnin aiheuttama käyttöpääoman lisäys ostojen lisäys käyttökulut (energia, vesi, apuaineet) palkat koulutusvaiheen kulut (tuotantomäärä, laatutappiot) myyntisaatavien lisäys markkinointikulujen lisäys %

9 9(23) RAHAN LÄHTEET RAHOITTAJA RAHOITUKSEN MUOTO / HUOMIOITA OSUUS Omistajat/yritys omistajien lisäsijoitukset ja pääomalainat lisää omistajia / pääomasijoituksia yrityksen tulorahoitus vähintään 20 % ELY keskuksen investointiavustukset edellyttää merkittävää kasvua tuotannossa tai liikevaihdossa tai henkilöstössä välirahoitettava, koska maksetaan vasta jälkikäteen korvausinvestointeihin ei lainkaan 0-35 % Finnvera Oyj:n laina laina tai vakuus yleensä % Pankkilaina yrityksen tai yrittäjien vakuuksilla myös Finnveran kokonais- tai osatakauksella saatavat investointi- ja käyttöpääomalainat yleensä % 5. LAINARAHOITUKSEEN TARVITAAN VAKUUS Lainan ottamiseen liittyy aina vakuus, jonka lainanantaja vaatii. Vaikka mainonnassa tarjotaankin vakuudetonta lainaa, niin todellisuudessa lainan vakuutena on lainanottajan henkilötakaus. Kun lainanottajan luottotiedot ovat kunnossa, riittää pelkkä nimivakuus myös muissa rahalaitoksissa euroon saakka. Pikarahoittaja perii nopeuden ja helppouden vastineeksi lainastaan moninkertaisen koron tavanomaisiin pankkeihin nähden. Seuraavassa käydään pääpiirteittäin läpi eri vakuusmuodot. OMAVELKAINEN TAKAUS Tarkoittaa sitä, että takaaja vastaa takaamastaan velasta kuin omasta velastaan. Tämä on tyypillinen takausmuoto yrityslainoissa, kun yrityksen omat vakuudet eivät riitä lainojen vakuudeksi. Toiminimissä ja henkilöyhtiöissä (avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö) omavelkainen takaus on ennemmin sääntö kuin poikkeus. Osakeyhtiöissä omavelkaista takausta vaaditaan ainakin yrityksen alkuvaiheessa. Nykyisin henkilötakauksen vastuurajaksi asetetaan enintään PANTTAUS, KÄTEISPANTTI Käteispantti on irtain esine, joka luovutetaan eli pantataan velkojalle lainan vakuudeksi. Käteispantti voidaan helposti muuttaa rahaksi ja se säilyttää hyvin arvonsa. Käteispantteina käytetään yleisimmin asunto-osakeyhtiön osakekirjoja (vakuusarvo %), pörssiosakkeita (vakuusarvo 60 %) tai talletustodistuksia (vakuusarvo %). JÄLKIPANTTI Jälkipantti on osuus käteispanttiin silloin, kun päävelallisen saatava on pienempi kuin pantin arvo. Esim :n arvoinen asunto-osake on lainan panttivakuutena pankissa A, mutta pankin velkasaatava on Näin ollen loppua pantin arvosta voidaan käyttää pankissa B uuden lainan vakuutena. Yritysrahoituksessa jälkipanttien käyttö on harvinaista, mutta kotitalouksien yhteydessä yleistä. KIINTEISTÖPANTTIOIKEUS (ENT. KIINTEISTÖKIINNITYS) Kiinteistöpanttioikeus voidaan vahvistaa itsenäiseen kiinteistöön, kiinteistön määräalaan tai murto-osaan kiinteistöstä. Kiinteistöpanttioikeuden saaminen ei liity mitenkään yhteen lainan ottamisen kanssa. Kiinteistön omistaja hakee kiinteistöpanttioikeutta määräsummalle (esim ) käräjäoikeudelta, joka vahvistaa panttioikeuden. Lainaa otettaessa panttioikeuskirja luovutetaan eli pantataan velkojalle tietyn lainan vakuudeksi. Ns. yleispanttia ei enää anneta. Samaan kiinteistöön voidaan hakea useita eri panttioikeuksia, jolloin niiden keskinäinen etuoikeusjärjestys määräytyy vireilletulopäivämäärän perusteella. Panttioikeus ei vanhene koskaan, ellei kiinteistön omistaja sitä kuoleta. Kiinteistöpantin arvo riippuu kiinteistön sijainnista ja kunnosta.

10 10(23) LAITOSKIINNITYS Laitoskiinnityksellä tarkoitetaan panttioikeuden vahvistamista vuokraoikeuteen (vuokraoikeuden pysyvyyteen) ja vuokramaalla oleviin rakennuksiin. Muutoin laitoskiinnitys toimii samoin kuin kiinteistöpanttioikeus. YRITYSKIINNITYS Yrityskiinnitys on mahdollinen kaupparekisteriin merkitylle elinkeinonharjoittajalle, jolloin tämän omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saatavan vakuudeksi. Yrityskiinnitys vahvistetaan patentti- ja rekisterihallituksessa määräsummalle ja niiden etuoikeus määräytyy vireilletulopäivän mukaan. Yrityskiinnityksen alaista omaisuutta ovat käyttöomaisuuden (rakennukset, koneet, kalusto, maa-alueet) lisäksi yrityksen immateriaalioikeudet (pantit, tavaramerkit, valmistusoikeudet jne.), vaihto-omaisuus (aineet, puolivalmisteet, valmiit tuotteet) sekä rahoitusomaisuus (rahat, saatavat, arvopaperit yms.). Huomattavaa on, että rekisteröidyt ajoneuvot eivät kuulu yrityskiinnityksen alaiseen omaisuuteen, vaan niihin on haettava autokiinnitys. Yrityskiinnityksen arvo riippuu em. omaisuuksien arvosta. Arvoa laskee se, että konkurssitilanteessa yrityskiinnityksellä voidaan periä vain 50 % vakuuden euromääräisestä arvosta. Tämän vuoksi rahoittajat vaativat lainaan nähden kaksinkertaista yrityskiinnitystä. AUTOKIINNITYS Ammattiliikenteen ja koneurakointiyritysten käyttämä vakuusmuoto. Rekisteriä ylläpitää Trafi Liikenteen Turvallisuusvirasto, joka vahvistaa kiinnityksen auton omistajan hakemuksesta. Kiinnitys on ajoneuvokohtainen ja on voimassa kymmenen vuotta. Käyttö on vähentynyt rahoitusyhtiörahoituksen yleistyttyä. PANKKITAKAUS Pankkitakausta vaativia rahoittajia ovat eläkevakuutusyhtiöt. Pankkitakausta käytetään myös usein saatavan vakuutena. Esim. rakennusliike antaa tilaajalleen pankkitakauksen siitä, että työ tulee suoritetuksi. Pankkitakauksessa pankki nimensä mukaisesti takaa saatavan, mutta vaatii itselleen velalliselta reaalivakuuden vastineeksi. Kustannus vaihtelee suhdanteiden mukaan 0,5 4 % vakuuden määrästä. 6. YRITYKSEN RAHOITUS Yrityksen rahoitus järjestyy yleensä kolmesta lähteestä eli yrittäjän omasta rahoituksesta, lainoista sekä mahdollisista avustuksista. Neljäs rahoituksen muoto eli tulorahoitus ei ole aloittavalle yritykselle merkittävä, mutta merkitys investointien rahoituksessa kasvaa yrityksen vanhetessa. Yksi kannattavan yrityksen tunnusmerkki on korvausinvestointien tekeminen tulorahoituksella. Valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj on ainut rahalaitos, jolla on oikeus riskirahoitukseen. Lainaa ei voi saada seuraaville toimialoille: maatilatalous, metsätalous ja rakennusliiketoiminnan perustajaurakointi. Voit myös hakea lainan kokonaan pankista ja hakea Finnveran osittaista takausta lainalle. 6.1 YRITTÄJÄN OMA RAHOITUS Yrittäjän omalla sijoituksella on suuri merkitys koko rahoituksen järjestymiselle. Merkittävä oma rahallinen sijoitus antaa hankkeelle uskottavuutta ja helpottaa siten ulkopuolisen rahoittajan mukaantuloa. Yrittäjän/yrittäjien oman sijoituksen määrän tulisi olla ainakin 20 % pääoman tarpeesta. Rahapanoksen lisäksi yritykseen voidaan sijoittaa käyttöomaisuutta ns. apporttina eli käyvästä arvosta. 6.2 STARTTIRAHA ALOITTAVALLE YRITTÄJÄLLE Starttirahaa voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle tai palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvälle. Ennen starttirahan myöntämistä työ- ja elinkeinotoimisto selvittää, että yrittäjyys on starttirahan hakijalle sopiva työllistymisvaihtoehto. Tuen saamisen edellytyksenä ovat mm. päätoiminen yrittäjyys, riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan, mahdollisuudet jatkuvaan kannattavaan toimintaan, tarpeellisuus yrittäjäksi ryhtyvän toimeentulon kannalta sekä se, että yritystoimintaa ei ole aloitettu ennen kuin tuen myöntämisestä on päätetty. Starttiraha muodostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta. Starttirahan suuruus on noin 700 euroa kuukaudessa. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työ- ja elinkeinotoimiston harkinnan mukaan. Lisäosan

11 11(23) suuruus on enintään 60 % perustuen määrästä. Lisätietoa TE-palveluiden sivuilta. Hakuprosessi etenee seuraavasti: 1) Ota yhteyttä Kaakkois-Suomen TE-toimistoon Kotka, Laivurinkatu 3 B Hamina, Maariankatu 4 2) Starttirahalausunnon antaja haastattelee hakijan 3) Hakemus käsitellään TE-palveluissa 6.3 PITKÄAIKAISET LAINAT Pitkäaikaisten lainojen myöntäjiä ovat pankit, Finnvera Oyj ja eläkevakuutusyhtiöt. Yleisestä korkotasosta riippuen rahoituslähteiden suosio vaihtelee; matalan koron aikana suosiossa ovat pankit ja Finnvera, korkean koron aikana eläkevakuutusyhtiöt lisäävät suosiotaan. Oleellisin ero rahoittajien välillä on vakuusvaatimus, sillä ainoastaan valtion vastuulla toimiva Finnvera Oyj:llä on oikeus riskirahoitukseen. Siksi sen antama rahoitus on tärkeä erityisesti yrityksen alkuvaiheessa. Seuraavassa tarkastellaan pankkien ja eläkevakuutusyhtiöiden lainarahoituksen ehtoja. RAHOITTAJA PANKKI TyEL-TAKAISINLAINAUS VAKUUTUSYHTIÖN SIJOITUSLAINA Laina-aika ja maksutapa Yleensä enintään 5 vuotta, maksutapa sovitaan asiakaskohtaisesti 1 10 vuotta, maksutapa puolivuosittain, tasalyhennys 1 10 vuotta, maksutapa yleensä puolivuosittain, tasalyhennys Lyhennysvapaita vuosia 1 2 vuotta Ei tavanomainen Ei tavanomainen Käytetty vakuus Yrityksen ja/tai yrittäjän omaisuus ja usein yrittäjän rajoitettu henkilötakaus sekä Finnveran ja Garantian takaukset. Vakuudeksi hyväksytään pankin, Finnveran, Garantian tai kunnan takaus, vakuutusyhtiön takausvakuutus. Kaikki vakuusmuodot sekä pankin, kunnan, Finnveran ja Garantian antamat takaukset. Lainan pääoma Ei rajoituksia TyEL-lainan suuruus riippuu maksettujen TyEL-maksujen määrästä. Mitä enemmän yritys on maksanut TyEL-maksuja, sitä suuremman määrän se voi hakea TyEL-lainaa eläkevakuutusyhtiöltä, kuitenkin vähintään Ei rajoituksia Korko Euribor + asiakaskohtainen marginaali Sidotaan TyEL-lainakorkoihin (kiinteä/muuttuva), jotka Vakuutusosakeyhtiö Garantia noteeraa päivittäin. Mikäli vakuutena on kunnan tai Finnveran takaus, ei lisätä korkomarginaalia. Muiden takausten osalta korkoon lisätään takaajakohtainen marginaali. Sijoituslainan korkona käytetään pääsääntöisesti TyEL-viitekorkoa ja siihen lisättävää korkomarginaalia. Marginaali määräytyy asiakasyrityksen luottokelpoisuuden ja saatavilla olevan lainavakuuden mukaan. Yritystutkimus Tapauskohtainen Yritystutkimus tehdään aina, jos Garantia ja Finnvera takaajina. Tehdään aina FINNVERAN KASVU JA KILPAILUKYKY -LAINA

12 12(23) Finnvera-laina (aiemmin Investointi- ja käyttöpääomalaina) on tarkoitettu sekä uusille että jo toimiville pk-yrityksille kotimaisten rakennus-, kone- ja laiteinvestointien, energia- ja ympäristöhankkeiden, käyttöpääomatarpeiden sekä erilaisten omistusjärjestelyjen rahoittamiseen. TOIMIALAT Finnvera-lainalla voidaan rahoittaa kaikkia toimialoja lukuun ottamatta varsinaista maatilataloutta, metsätaloutta tai rakennusliiketoiminnan perustajaurakointia. LAINA ALLE Finnvera voi toimia yrityksen ainoana rahoittajana, kun Finnveran rahoitus yritykselle on korkeintaan euroa. Sitä suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia sekä riittävä omarahoitusosuus. Finnveran rahoituksen vähimmäismäärä on euroa. LAINA YLI Finnveran lisäksi tarvitaan hankkeeseen mukaan myös muita rahoittajia, yleensä pankki, sekä riittävä omarahoitusosuus. Yrityskaupoissa myös myyjäosapuoli voi toimia kaupan osittaisena rahoittajana. Ulkopuolisen rahoituksen osuus voi jakaantua Finnveran ja pankin välillä seuraavasti: Finnvera ja pankki myöntävät kumpikin oman erillisen lainan. Pankki myöntää koko rahoitustarpeen kattavan lainan, jolle haetaan Finnveran osittainen takaus. Finnveran osuus rahoituksesta Finnveran lainan tai takauksen osuus kokonaisrahoituksesta vaihtelee tapauskohtaisesti. Tyypillisesti rahoitusosuus on 50 % hankkeen kokonaisrahoituksesta. Voimakkaasti kasvavien, kansainvälistyvien ja innovatiivisten yritysten hankkeissa Finnveralla on erityinen mahdollisuus toimia tilapäisenä päärahoittajana yli 50 %:n rahoitusosuudella. Kaupan tai toimituksen edellyttämässä valmistusaikaisessa rahoituksessa Finnveran rahoitusosuus voi tapauskohtaisesti olla jopa 80 %. Vaadittava omarahoitusosuus Vaadittavan omarahoitusosuuden suuruus vaihtelee hankkeen sisällön mukaisesti. Tyypillisesti edellytämme investoinneissa 15 %:n ja yrityskaupoissa sekä sukupolvenvaihdoksissa 20 %:n omarahoitusosuutta FINNVERA -YRITTÄJÄLAINA Yrittäjälaina on yrittäjän henkilökohtainen laina, jolla voidaan rahoittaa sijoituksia osakeyhtiön osakepääomaan ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yrittäjälainalla voidaan rahoittaa myös jo toimivan yrityksen osakkeiden ostoa. TOIMIALAT Yrittäjälainan kohdeyritys voi toimia muilla toimialoilla mutta ei varsinaisessa maatilataloudessa, metsätaloudessa eikä rakennusliiketoiminnan perustajaurakoinnissa. Kohdeyrityksen on täytettävä EU:n pk-yritystä koskevat kriteerit, ja sillä tulee olla edellytykset kannattavaan liiketoimintaan. KENELLE Yrittäjälainaa voidaan myöntää osakeyhtiön osakkaalle, jonka osuus osakepääomasta ja äänivallasta on yrittäjälainalla rahoitetun sijoituksen tai osakekaupan jälkeen vähintään 20 %. Yrittäjälainaa voidaan myöntää usealle saman yrityksen perustajalle tai osakkaalle. Yrittäjälaina voi olla enintään euroa luotonsaajaa kohden. Lainaa myönnettäessä edellytetään vähintään 20 % omarahoitusosuutta. Seuraavasta linkistä lisätietoa:

13 13(23) 6.4 RAHOITUSYHTIÖIDEN INVESTOINTIRAHOITUSVAIHTOEHDOT Rahoitusyhtiöiden tarjoamaa osamaksu ja leasing -rahoitusmahdollisuuksia kannattaa hyödyntää etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa koneita ja laitteita hankittaessa, sillä rahoitus järjestyy yleensä ilman vakuutta ostettavan tuotteen toimiessa vakuutena. Koko summaa ei kuitenkaan saada rahoitettua, vaan omaa rahoitusta on oltava vähintään 20 %. RAHOITUSMUOTO OSAMAKSU LEASING Rahoituskohde Kalustohankinnat Kalustohankinnat Vakuus Ostettava tuote toimi vakuutena Ostettava tuote toimi vakuutena Lainan pääoma Ei rajaa Ei rajaa Lyhennysvapaita vuosia Ei ole Ei ole Korko Euribor + asiakaskohtainen marginaali Euribor + asiakaskohtainen marginaali Maksuaika kuukautta Yleensä kuukautta. Omarahoitusosuus % hankintahinnasta tai vaihtokone 0 30 % asiakkaasta riippuen Maksuerien väli 1 tai 3 kuukautta 1 tai 3 kuukautta ELY-keskuksen avustus Saadaan Saadaan enintään 3 vuodelle, mutta maksuerien mukaan pääomalle Rajoitukset Ostettava liikkeestä, vaikka kysymyksessä olisi käytetty laite tai kalusto. Ostokohde vakuutettava Ostettava liikkeestä, vaikka kysymyksessä olisi käytetty laite tai kalusto. Ostokohde vakuutettava Joustavuus Ei joustava Erittäin joustava Omistusoikeus Sopimuksen jälkeen omistusoikeus siirtyy ostajalle Kalusto tai laite palautuu rahoitusyhtiölle sopimuksen jälkeen tai kohteen voi ostaa itselleen rahoituksen päätyttyä 6.5 JOUKKORAHOITUS, BISNESENKELIT JA PÄÄOMASIJOITTAJAT Yritystä voidaan rahoittaa myös ulkopuolisten sijoittajien avulla. Ulkopuoliset sijoittajat voidaan jaotella karkeasti kolmeen kokonaisuuteen: Joukkorahoitukseen, Bisnesenkeleihin ja Pääomasijoittajiin. Neljäntenä omana tärkeänä voidaan puhua ns. FFF-ryhmästä (Frends, Fools and Family), jossa tuttavat, hölmöt ja/tai sukulaiset rahoittavat yhtiötä henkilökohtaisten intressien takia välittämättä / ymmärtämättä sitä, että voiko sijoitukselle saada tuottoa vai ei. Joukkorahoituksen ( ) idea on luoda kampanja, jossa kuka tahansa henkilö voi osallistua yhtiön rahoittamiseen pienellä summalla. Joukkorahoitusalustoja on useita, joista merkittävin on Invesdor. Joukkorahoitus on erityisen hyvä keino todistaa tuotteiden markkinaterve luomalla ennakkomyyntikampanja. Bisnesenkelisijoitus ( eur) koostuu kolmesta kokonaisuudesta osaamisesta, verkostoista ja rahasta. Bisnesenkelit ovat alkuvaiheen sijoittajia ja saavat sijoitusta vastaan vähemmistöosuuden yhtiön osakkeista. Poikkeuksena muihin sijoittajiin he saattavat toimia myös aktiivisessa roolissa ja auttaa sitä kautta yritystä ja yrittäjää menestymään. Merkittävin ja aktiivisin enkeliverkosto Suomessa on FiBAN.

14 14(23) Pääomasijoittajat ( ) eroavat bisnesenkeleistä kahdessa merkittävässä asiassa. Ensinnäkin, ne sijoittajat muiden rahoja siinä, missä bisnesenkelit sijoittavat omiaan ja toiseksi ne sijoittavat pääasiassa isompia summia ja myöhempään vaiheeseen kuin bisnesenkelit. Pääomasijoittajat ostavat yhtiöstä ostaen usein myös osake-enemmistön. Listaus Suomalaisista pääomasijoittajista löytyy kattojärjestö FVCA:n sivuilta. Muutoin bisnesenkelien ja pääomasijoittajien toimintamallit ovat hyvin lähellä toisiaan. Sijoitus tehdään joko lainamuotoisena tai oman pääoman ehtoisena tai näiden yhdistelmänä. Pääsääntöisesti rahoituksen järjestyminen kestää 6-12 kuukautta. Sijoituksia saatetaan tehdä yksin tai yhdessä muiden kanssa. Mitään yhteistä mallia, miten sijoittaja toimi sijoituksen jälkeisenä aikana, ei ole. Jokainen sijoittaja tekee itse omilla perusteillaan valintansa millä ehdoilla sijoituksen tekee ja miten aktiivisen tai passiivisen roolin yhtiössä ottaa. Bisnesenkelisijoittajien ehdot ovat pehmeämpiä ja pääomasijoittajien tiukempia. Merkittävää sijoittajien mukaantuloa harkitessa on ymmärtää, että sijoittajien omistus yhtiöstä on aina väliaikaista ja johtaa jonkin elinkaaren vaiheen yli. Sijoituksen tarkoituksena on saada tuottoa otettua riskiä vastaan. Ennen hakemista yrittäjien on kuitenkin hyvä pohtia sijoittajan mukanaolon hyvät ja huonot puolet sekä hyväksyttävä, että yritys ei ole elämäntehtävä ja oma lapsi vaan liiketoiminta ja yksi työvaihe omassa työurassa, josta on oltava valmis irtautumaan kuin pöytään tulee riittävän korkea hintatarjous. Jos pohdit sijoituksen hakemista yhtiöön, niin tarvittaviin dokumentteihin, ehtoihin ja terminologiaan kannattaa perehtyä laajemmin Osaamista, Verkostoja, Rahaa - Opas enkelisijoituksen hakemiseen oppaan avulla. PÄÄOMASIJOITUSTEN HYVIÄ PUOLIA: Turvataan alkuvaiheen rahoitus. Lisää uskottavuutta rahoittajiin ja tavarantoimittajiin. Lisää ammattitaitoa, kontakteja ja näkökulmaa yrittämiseen. Yrittäjäriskin jakaantuminen. Yrityksen menestymisen ja arvonnousun myötä myös oman sijoituksen arvo kasvaa. PÄÄOMASIJOITUSTEN HUONOJA PUOLIA: Sijoittajasta tulee yrityksen omistaja ja yrittäjästä osakas. Yrittäjä/omistaja voidaan korvata palkkajohtajalla. Sijoitusajan pituuden epävarmuus. Epävarmuus yrityksen tulevasta omistajasta ja jatkuvuudesta tuo epävarmuutta henkilöstöön ja asiakkaisiin. Mahdollinen pääomasijoittajan talousvaikeuksien heijastuminen yritykseen. Pääomasijoittajat voivat ottaa rahaa yrityksestä mm. hallitus- sekä hallinnointipalkkioina. Osinkonjako voidaan kieltää osakassopimuksella. Monisivuinen osakassopimus tiukkoine sanktiopykälineen laaditaan aina. Sopimuksen mukaan yleensä toteuttamisvastuu jää omistajayrittäjälle ja pääomasijoittaja osallistuu vain vähän operatiiviseen toimintaan. Hidas rahoituskanava PÄÄOMASIJOITTAJIA: Fiban (Finnish Business Angels Network) Sitra Teollisuussijoitus Oy Suomen Pääomasijoittajat ry

15 15(23) 7. ELY-KESKUKSEN HARKINNANVARAISET TUET Valtion ja EU:n varoista maksettavien yritystoiminnan tukien myöntäminen on keskitetty maakunnallisille ELY-keskuksille. Yritystoiminnan tukien lähtökohtana on, että avustuskohteella täytyy olla edellytykset jatkuvaan ja kannattavaan toimintaan. Tämä tarkoittaa, että harrastusmuotoista toimintaa ei tueta. Lisäksi avustusten saaminen tarkoittaa sitoutumista yritystoiminnan jatkamiseen 3 vuoden ajaksi pk-yrityksissä ja 5 vuoden ajaksi maaseutuyrityksissä viimeisestä tuen maksusta lukien uhalla, että tuki peritään osittain tai kokonaan takaisin. Myöskään avustuksella hankittua omaisuutta ei saa myydä tai luovuttaa ennen em. määräaikaa. Tämä on sääntö, mutta siitä poikkeuksen tekevät tarkoituksenmukaisuusnäkökulma tai työkyvyn menetys. Lisäksi edellytetään, että avustuksen saaja rahoittaa investoinnin hankintamenosta vähintään 25 prosenttia sellaisella rahoituksella, jossa ei ole julkisen rahoittajan myöntämää rahoitusta. Alueesi ELY-keskuksen yhteystiedot: Kaakkois-Suomen ELY-keskus Salpausselänkatu 22, Kouvola 7.1 YRITYKSEN KEHITTÄMISAVUSTUS Yrityksen kehittämisavustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavälin kilpailukykyä parantavaan hankkeeseen, jolla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yrityksen kasvuun teknologiaan kansainvälistymiseen tuottavuuteen tai liiketoimintaosaamiseen ELY-keskuksen asiantuntijoilta saat lisätietoja rahoituslinjauksista, hankkeen soveltuvuudesta rahoitukseen ja tuen hakemisesta. 7.2 SUOMEN RAKENNERAHASTO -OHJELMAN TUET Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja sosiaalirahaston (ESR) toimeenpanostrategia Manner- Suomessa. Ohjelma-asiakirjassa on määritelty rakennerahastotoiminnan tavoitteet ja kehittämiskohteet ohjelmakaudelle. Ohjelmassa kuvattu tuettava toiminta on rahoitettavien hankkeiden tukikelpoisuuden perusta. Rakennerahastoista myönnetään rahoitusta yritysten erilaisiin kehittämis- ja investointihankkeisiin. Hankkeet voivat olla esimerkiksi tuotantoon, kansainvälistymiseen tai osaamiseen liittyviä. Niillä täytyy olla merkittävä vaikutus yrityksen toimintaan, uusiutumiseen, kasvuun ja kilpailukykyyn. Myös työllisyysnäkökohdat otetaan huomioon rahoitusta myönnettäessä. Tukea voidaan hakea seuraaviin hankkeisiin: 1. Pk-yritysten kilpailukyky (EAKR) PK-yritystoiminnan kilpailukykyä kehitettäessä (toimintalinja 1, EAKR) painotetaan aineetonta yritysten, yritysverkostojen sekä kasvuyrittäjyysohjelman mukaisten toimintamallien kehittämistä. EAKR-investointitukea voidaan myöntää lähinnä vähähiilisyyden tavoitetta tukevissa tai alkavan yrityksen kansainvälisille markkinoille tähtäävissä hankkeissa taikka pk-yrityksen merkittävissä suuren uutuusarvon omaavissa hankkeissa. Yritys- ja yritysryhmäkohtaisiin toimiin rahoitus myönnetään ELY-keskuksen kautta. Maakunnan liitto voi rahoittaa yleisempää toimintaympäristön kehittämistä.

16 16(23) 2. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Uusimman tiedon ja osaamisen tuottamisessa ja hyödyntämisessä (toimintalinja 2, EAKR) painotuksena on Etelä-Pohjanmaan korkeakoulustrategian toimeenpanoon liittyvä tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen sekä maakunnan elinkeinoelämää tukevat oppimisympäristö-, pilotointi-, demonstraatio- ja kehittämishankkeet. Näihin rahoitusta myönnetään maakunnan liiton kautta. Tekes tukee kilpailukykyä parantavia korkeakoulutoimijoiden tutkimushankkeita. 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) ESR-toimenpiteissä rahoittajana on ELY-keskus. Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden osalta (toimintalinja 3, ESR) kehitetään ja tuotetaan työllistymisen tukemisen malleja ja yksilöllisiä tukitoimia eri toimijoiden yhteistyönä. Erityisesti huomioidaan alle 30-vuotiaiden ammattiin valmistuvien ja valmistuneiden siirtymät sekä yli 54-vuotiaat. Painotetaan myös työttömyyden pitkittymistä torjuvia toimia. Mikro- ja pk-yritysten sekä työntekijöiden osaamista ja työhyvinvointia parannetaan koulutuksella ja muilla tukitoimilla. 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Koulutuksen, ammattiaidon ja elinikäisen oppimisen kehittämisessä (toimintalinja 4, ESR) lisätään opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja kasvusuuntautunutta ajattelutapaa yrittäjyyteen kaikilla koulutusasteilla. Koulutuksen ja työelämän yhteistyötä vahvistetaan sekä kehitetään moniammatillisuutta tukevia koulutusjärjestelyjä ja erilaisia opetusjärjestelyjä. 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) Sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden torjunnan toimenpiteissä (toimintalinja 5, ESR) kehitetään osallisuutta vahvistavia palveluita ja asukaslähtöisiä toimintatapoja työelämävalmiuksien näkökulmasta, mukaan lukien elämänhallintaa ja työllistymisedellytyksiä tukevat toimintatavat. Tarkoituksena on myös vahvistaa moniammatillista ja alaista yhteistyötä esimerkiksi kolmannen sektorin, elinkeinoelämän, kuntien ja oppilaitosten kesken. Lisätietoa: Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma (pdf) 7.3 TUET MAASEUDULLA ALOITTAVALLE TAI TOIMIVALLE YRITYKSELLE Yritystoimintaan voi saada investointitukea rakentamiseen ja koneiden hankintaan sekä uuden yritystoiminnan perustamistukea. Lisätietoa: Yrityksen perustamistuki maaseudulla aloittavalle yritykselle Yritystoiminnan aloittamiseen voi saada uuden yritystoiminnan perustamistukea. Yrityksen perustamistuki on uusi tukimuoto. Tuki haetaan ennen yritystoiminnan aloittamista. Perustamistuella voi hankkia esimerkiksi asiantuntija- ja neuvontapalveluja, joita tarvitaan liiketoiminnan käynnistämiseen ja kehittämiseen. Perustamistukea voi käyttää myös muihin yrityksen tarpeellisiin kustannuksiin perustamisvaiheessa, investointeja lukuun ottamatta. Tuki on euroa ja se maksetaan 2-3 erässä Investointituki maaseudulla toimivalle yritykselle Toiminnassa olevat yritykset voivat puolestaan hakea investointitukea uuden toiminnan perustamiseen tai toimivan yrityksen olennaisiin laajennushankkeisiin. Toimenpide voi sisältää uusien koneiden ja muun käyttöomaisuuden hankintaa, rakennusinvestointeja tai aineettomia investointeja kuten käyttöoikeuksia ja ohjelmistoja. Investointitukea voi saada % (alv 0 %) kustannuksista. Tuen määrään vaikuttaa yrityksen sijainti ja koko. Alle euron investointiin ei tukea myönnetä. Hankkeeseen voi sisältyä myös toimenpiteen toteutettavuusselvityksiä kuten esim. tekniset ja taloudelliset laskelmat. Niissä tuki on %. Tuki haetaan ennen hankkeen aloittamista.

17 17(23) 7.4 MAASEUDUN TOIMINTARYHMIEN KAUTTA KANAVOITU TUKI Toimintaryhmä on yritysten, yksityishenkilöiden ja julkisorganisaatioiden kanssa toimiva paikallinen kehittäjätaho, joka tuo esiin ruohonjuuritason tarpeita ja toivomuksia maaseudun kehittämiseksi. Toimintaryhmien päätehtävänä on aktivoida ja kannustaa oman alueensa ihmisiä ja yrityksiä mukaan laaja-alaiseen kehittämistoimintaan ja yhteistyöhön. Toimintaryhmät käynnistävät alueillaan laatimansa ohjelman mukaisia hankkeita ja muuta toimintaa yhteistyössä teemaohjelmien, muiden kehittämishankkeiden ja organisaatioiden kanssa. Toimintaryhmillä on itsenäinen päätösvalta. Niiden tekemää ohjelmaa toteutetaan yksittäisten kehittämishankkeiden kautta. Toimintaryhmä käsittelee tehdyt hanke-esitykset ja antaa niistä lausunnon ELY-keskukselle. ELY-keskus tekee hankkeiden lopulliset rahoituspäätökset ja voi myöntää avustuksen vain sellaiselle hankkeelle, jota paikallinen toimintaryhmä on puoltanut. Kehittämisyhdistys Sepra ry 7.5 DE MINIMIS- TUKI De minimis-tuki voi olla suoraa avustusta, lainan korkoavusta, -takuuta tai pääomasijoitusta. De minimis asetuksen puitteissa yritykselle on mahdollista maksaa tukea enintään euroa kolmen verovuoden aikana. Summassa tulee huomioida kaikkien eri viranomaisten yhteensä de minimis- tukena kyseisenä ajanjaksona myöntämä rahoitus. Tuki voi olla lähtökohtaisesti tarkoitettu mihin tahansa yrityksen kustannuksiin, kunhan yrityksen kaikki eri lähteistä kolmen verovuoden aikana saama de minimis tuki ei ylitä euron rajaa. Tukea voi hakea ELY-keskukselta ja TEKESiltä. Tukea ei myönnetä maatalouden alkutuotantoon, kalastus- ja vesiviljelyyn sekä kivihiilialaan, eikä ajoneuvojen hankintaan. Maanteiden tavarankuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille tuen määrä on rajattu euroon kolmen vuoden aikana, eikä tukea saa myöntää ajoneuvojen hankintakustannuksiin. PÄÄSÄÄNNÖT: 1. Suorat avustukset: Tuen määrä on suoraan avustuksen määrä. 2. Lainat: Tuen määrä on markkinakoron ja yrityksen maksaman koron erotus diskontattuna tuen myöntämishetkeen. 3. Takaukset: Tuen määräksi lasketaan 2 / 15 (noin 13,3 %) takauksen kohteena olevasta lainapääomasta. Lisäedellytyksenä on, että lainan ei saa olla täysin riskitön luotonantajalle. Takaus saa kattaa enintään 80 % lainan kokonaismäärästä. 4. Pääomapanokset ja riskipääomasijoitukset: Nämä lasketaan de minimis asetusta sovellettaessa kokonaisuudessaan tueksi, joten jos yritykseen sijoitetaan pääomapanoksena euroa, voi yritys saada muuta de minimis tukea aikaisintaan kolmantena myöntämispäivää seuraavana verovuonna. Pääomasijoituksia ei pidetä läpinäkyvänä, koska sijoitushetkellä on mahdotonta tietää, tuottaako sijoitus voittoa vai menetetäänkö se mahdollisesti kokonaan. 7.6 FINNVERAN SILTARAHOITUS Siltarahoituksella tarkoitetaan Finnveran käyttöpääomalainaa, jolla paikataan yrityksen käyttöpääoman tarvetta ELY-keskuksen tai Tekesin myönteisen avustuspäätöksen ja avustuksen maksatuksen välisenä aikana. ELY-keskusten avustuksista siltarahoitukseen soveltuvat yrityksen kehittämisavustus investointeihin tai muihin kehittämistoimenpiteisiin. ELY-keskusten valmisteluhankkeisiin myönnettäviin avustuksiin siltarahoitus ei kuitenkaan sovellu. Finnveran lainan maksamisen edellytyksenä on, että Tekes tai ELY-keskus on tehnyt myönteisen avustuspäätöksen. Lainan määrä voi olla enintään 70 % avustuksen määrästä, Tekesin myöntämissä avustuksissa kuitenkin enintään euroa. Siltarahoituksesta tarkemmin

18 18(23) 8. TUET TYÖVOIMAN PALKKAAMISEEN 8.1 TE-TOIMISTON PALKKATUKI Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää työnantajalle palkkatukea työttömän työnhakijan työllistämiseen. Tuki on harkinnanvaraista ja edellytykset sen saamiseen selvitetään tapauskohtaisesti. Palkkatuetun työn tulee edistää työttömän sijoittumista avoimille työmarkkinoille. Palkkatukea voidaan myöntää työsopimussuhteessa tehtävään työhön tai oppisopimuskoulutukseen. Tukea on mahdollista saada 6-12 kuukautta (poikkeustapauksissa 24 kk). Lisätietoa palkkatuesta. Mikäli työntekijäksi otetaan työtön henkilö, voi työnantaja saada työ- ja elinkeinotoimistosta tukea 30-50% palkkauskustannuksista. 8.2 TYÖLLISTÄ NUORI SANSSI-KORTILLA Työllistämällä SANSSI-kortin omaavan nuoren voit saada uuden työntekijän palkkauskustannuksiin tukea 30 %, 40 % tai 50 %. Sanssi-kortilla solmittava työsuhde voi olla: määräaikainen toistaiseksi voimassa oleva oppisopimuskoulutus kokoaikainen osa-aikainen työssä täytyy noudattaa alan työehtosopimusta, ja työnantajan pitää maksaa nuorelle työehtosopimuksen mukainen palkka tukea enintään 10 kuukautta Kuka voi saada Sanssi-kortin? alle 30-vuotias ja rekisteröitynyt työttömäksi työnhakijaksi TEtoimistossa. peruskoulun tai lukion suorittanut nuori, jos se TE-toimistossa katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. 8.3 TYÖLLISTÄ DUUNI -KORTTILAINEN Työllistämällä DUUNI -kortin omistavan työnhakijan voit saada tuntuvaa tukea palkkakustannuksiin: palkkatukea saa 6-12 kuukautta, mutta tietyin edellytyksin jopa 24 kuukautta oppisopimuskoulutukseen tukea voi saada koko oppisopimuskoulutuksen ajan tuki on 30, 40 tai 50 % palkkauskustannuksista palkkatuen perustuen lisäksi työnantaja voi saada palkkatuen lisäosaa. Lisäosan tarpeen arvioi aina TEtoimisto työnhakijan yksilöllisten seikkojen perusteella palkkatukea voi saada toistaiseksi voimassa olevaan tai määräaikaiseen työsuhteeseen ja osa-aikaiseen tai kokoaikaiseen työhön 8.4 OPPISOPIMUS Oppisopimuskoulutuksen avulla työnantaja voi saada ammattilaisen suoraan tarvitsemiinsa tehtäviin. Oppisopimuskoulutus soveltuu ammatilliseen perus- ja lisäkoulutukseen ja vähintään vuoden pituinen lisäkoulutusjakso voidaan järjestää, vaikka työntekijä olisikin suorittanut jonkun työhön sopivan peruskoulutuksen. Oppisopimus on määräaikainen työsopimus, joka sitoo opiskelijaa, työnantajaa, oppilaitosta ja koulutuksen järjestäjää. Työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaisen palkan. Oppisopimuksen ajan työnantaja tarjoaa opiskelijalle ammatin/tutkinnon edellyttämiä työtehtäviä ja sitoutuu järjestämään työt niin, että opiskelija voi osallistua oppilaitoksen lähipäiviin. Oppisopimusasioista voit tiedustella paikallisesta TE-toimistosta.

19 19(23) Oppisopimus on määräaikainen työsopimus. Se sitoo opiskelijaa, työnantajaa, oppilaitosta ja koulutuksen järjestäjää. Jos oppisopimuskoulutukseen otetaan työtön henkilö, työnantaja voi saada palkkatukea. 9. TAKAUKSET 9.1 FINNVERAN TAKAUKSET Finnvera on viime vuosina laajentanut huomattavasti takaustuotteidensa määrää. Ainoana valtakunnallisena valtion vastuulla toimivana riskirahoittajana sillä on mahdollisuus omavelkaisen takauksen antamiseen pankkeihin nähden huonommilla vastavakuuksilla. Finnveran takaus on usein ainut käyttökelpoinen takausmuoto. FINNVERATAKAUS Toimivan yrityksen uudeksi vakuusmuodoksi on mahdollista hakea Finnveratakausta, joka on tarkoitettu vakuudeksi kaikkiin yrityksen rahoitustarpeisiin. Takaus on omavelkainen. Finnveratakauksella voidaan edistää yritysten kansainvälistymistä. Takaus sopii myös esimerkiksi pankin, rahoitusyhtiön tai vakuutusyhtiön antamien lainojen tai vastuusitoumusten vakuudeksi. Takaus soveltuu vakuudeksi myös silloin, kun yritys antaa kotimaisiin toimitussopimuksiin liittyviä vakuuksia. Ennen takauksen myöntämistä Finnvera tekee yritystutkimuksen. PIENTAKAUS Pientakaus auttaa pk-yritystä lainan saannissa ja nopeuttaa laina- ja takauspäätöksiä. Pientakaus perustuu Finnveran pankkien kanssa tekemään sopimukseen luotto- ja takausjärjestelyistä, jotka mahdollistavat pienten luottojen takaamisen riskinjaolla yhteistyössä pankin kanssa. Lähes kaikki pankit ovat mukana takaussopimuksessa. Pientakaus on tarkoitettu perustettaville tai enintään 50 henkilöä työllistäville yrityksille. Toimialoina voivat olla muut kuin varsinainen maatilatalous, metsätalous tai rakennusliiketoiminnan perustajaurakointi. Tämän takauksen avulla rahoitusta järjestettäessä ensin keskustellaan pankin kanssa, joka edelleen hoitaa takausasiaa Finnveran suuntaan. KASVUTAKAUS Finnveran kasvutakaus on EIR:n (Euroopan investointirahasto) tukema investointien ja kasvun rahoitukseen liittyvä takaus, joka on tarkoitettu pankki- ja vakuutusyhtiöluottojen vakuudeksi. Kasvutakaus voidaan myöntää rakennus-, kone- ja laiteinvestointien ja niiden vaatiman käyttöpääoman, aineettomien investointien tai kasvun vaatiman pitkäaikaisen käyttöpääoman rahoitukseen. Takausta voidaan myöntää kannattaville ja innovatiivisille alle 100 henkilön yrityksille. OSTAJALUOTTOTAKUU ELI TAKUU MAKSUN SAAMISESTA VIENTITOIMITUKSEN JÄLKEEN Ostajaluottotakuu on vakuus luotonantajalle ulkomaisesta ostajasta, ostajan pankista tai ostajan maasta aiheutuvien luottoriskien varalta. Viejälle takuujärjestely merkitsee kauppahinnan saamista käteisehdoin ja luottoriskin siirtymistä luotonantajalle. Soveltuu käytettäväksi erityisesti pitkiä maksuaikoja annettaessa. LUOTTORISKITAKUU ELI TAKUU RAHAN SAAMISESTA VIENTIKAUPAN KESKEYTYMISTÄ VASTAAN Luottoriskitakuulla viejä voi vakuuttaa vientikauppansa luottotappioiden varalta. Takuulla katetaan joko valmistusaikana tapahtuvaan kaupan keskeytymiseen liittyvää tai ulkomaiselta ostajalta olevaan saatavaan liittyvää kaupallista riskiä. Takuulla voidaan myös kattaa ostajan maasta aiheutuvaa poliittista riskiä sekä suvereenia riskiä, kun valtio on luotonsaaja tai takaaja. Soveltuu käytettäväksi erityisesti silloin, kun kauppahinta saadaan pääosin vasta vientitoimituksen jälkeen, mutta valmistusaika sitoo rahaa. INVESTOINTITAKUU Investointitakuu soveltuu sijoittajalle tai luotonantajalle ulkomaiseen investointiin liittyvien poliittisten riskien ja erityistapauksissa myös kaupallisten riskien vakuudeksi. Takuun kattamia investointimuotoja voivat olla osakepääomasijoitukset, osakaslainat ja osakkaan antamat takaukset. Takuun voi saada tietyin edellytyksin myös investointilainan myöntävä pankki. YMPÄRISTÖTAKAUS Ympäristötakaus on vakuus vesiensuojelu-, ilmansuojelu- sekä jätteidenhyödyntämisinvestointien rahoitukseen. Jätteidenhyödyntämisinvestointina pidetään hanketta, jonka avulla jätteestä valmistetaan uudelleenhyödyntämiskelpoista raaka-ainetta tai uusia tuotteita.

20 20(23) 9.2. VAKUUTUSOSAKEYHTIÖ GARANTIAN TAKAUKSET TOIMIVALLE YRITYKSELLE Garantia on takausvakuutuksiin erikoistunut vakuutusyhtiö, joka takaa suomalaisten yritysten rahoitusta ja muita vastuita sekä vakuuttaa sijoituksiin liittyviä riskejä. Garantia myöntää takauksia rahoitukseen (laina-, välirahoitus-, vuokra-, pääomalaina- ja maksutakaus), kauppasopimusten kattamiseen (rakennusajan urakkatakaus, takuuajan urakkatakaus, RS-maksutakaus, ennakkomaksutakaus ja tarjoustakaus) ja viranomaistakauksiin (maa-aineslain mukainen takaus, ympäristötakaukset, valmismatkatakaukset ja tullitakaukset). Oleellista Garantian takauksille on se, että hakijayrityksen toiminta on vakiintunutta ja että toiminnalla on liiketaloudelliset kannattavuusedellytykset. Tämä tarkoittaa, että yleensä aloittava yritys ei voi saada takausta paitsi yrityskauppatilanteissa. RAHOITUSTAKAUKSET Garantia takaa suomalaisten yritysten rahoitusta, ja rahoitustarve voi liittyä lainanottajan investointiin, yrityskauppaan, sukupolvenvaihdoksen tai käyttöpääoman rahoitukseen. Garantian lainatakaus myönnetään yrityksen vieraan tai oman pääomanehtoisen luoton vakuudeksi. Luotonantaja voi olla eläkevakuutusyhtiö, pankki tai muu rahoittaja. Suomalaiset luotonantajat hyväksyvät Garantian takauksen ensiluokkaiseksi vakuudeksi. LAINATAKAUS Lainatakaus myönnetään pitkäaikaisen lainalle enintään 10 vuoteen saakka. Asiakkaalla on mahdollisuus valita lainoilleen joko kiinteä tai vaihtuva korko. Koska Garantian takausvakuutus on luotonantajille turvaava vakuus, antaa se yritykselle mahdollisuuden vertailla eri luotonantajien vaihtoehtoja keskenään. Takauksen hinta perustuu luottoriskin lisäksi laina-ajan pituuteen ja mahdollisiin vastavakuuksiin, joilla yritys voi vaikuttaa takauksen kustannuksiin. Takauksen voi saada myös ilman vastavakuutta, jolloin asiakkaalta edellytetään hyvää vakavaraisuutta ja vakiintunutta toimintaa. Takausprovision suuruus on samaa luokkaa kuin pankeillakin. VÄLIRAHOITUSTAKAUS Välirahoituksen tarve voi tulla kysymykseen esim. yrityskaupassa, jolloin ostajaa rahoitetaan kauppahinnan maksamisessa. Tällöin voidaan käyttää Garantian välirahoitustakausta, joka sopii esimerkiksi yrityskaupan, sukupolvenvaihdoksen tai suuren investoinnin rahoituspaketin osaksi, eikä siihen yleensä edellytetä yrityksen antamaa vastavakuutta. Koska kysymyksessä on riskirahoitus, luetaan samaa mukaan omaan pääomaan, joka taas on omiaan pienentämään hankkeen rahoituskustannuksia. Välirahoituksen takaajana Garantia ei kuitenkaan ole eikä pyri yrityksen omistajaksi. VUOKRATAKAUS Garantian vuokratakaus voidaan myöntää vuokralaisen puolesta vuokrasopimukseen perustuvan suoritusvelvollisuuden vakuudeksi. MAKSUTAKAUKSET Maksutakaus tarkoittaa, että myyjä hakee vakuutusta ostajan maksukyvylle. Maksutakauksia ovat mm. kauppahintatakaus ja ostovelkatakaus. Kauppahintatakaus takaa yksittäisen hankinnan yhteydessä sovitun tulevaisuudessa erääntyvän kauppahinnan tai sen osan maksamisen, kun taas tililuottotakaus takaa myyjän asiakkaalleen myöntämän tililuoton (useita hankintoja) maksamisen. KAUPPAHINTATAKAUKSET Garantian kaupallisilla takauksilla voidaan turvata sopimuspuolten välisiä suoritusvelvoitteita, kun rakennushankkeen tai kone- ja laitetoimituksen tilaaja haluaa vakuuden sopimuksen täyttämiselle. Vakuuksia vaaditaan myös monien lakisääteisten velvoitteiden sekä lupien vakuudeksi. Takaukset voivat olla limiittityyppisiä tai kertaluontoisia. RAKENNUSAJAN URAKKATAKAUS Takaus rakennuttajan tai tilaajan hyväksi sen vahingon korvaamiseksi, mikä voi aiheutua, jos urakoitsija tai toimittaja ei vie projektia loppuun asti ja täytä sopimuksen mukaisia velvoitteitaan. Takauksen määrä on yleensä 10 % arvonlisäverottomasta urakkahinnasta. TAKUUAJAN URAKKATAKAUS Takaus rakennuttajan tai tilaajan hyväksi sen vahingon korvaamiseksi, mikä voi aiheutua siitä, ettei urakoitsija tai toimittaja korjaisi takuuaikana ilmenneitä vikoja ja puutteita. Yleensä 2 % arvonlisäverottomasta urakkahinnasta.

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen

Finnvera. Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen Finnvera Rahoitusratkaisuja suomalaisyritysten alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen. 1 8.11.2016 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 8.11.2016 Luottamuksellinen

Lisätiedot

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus

Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Aloittavan Yrityksen Rahoitus Startian aamiastilaisuus Suvi Kankaanpää, Yrityksen pankkineuvoja 25.11.2016 Yritysten rahoitusmuodot Yritysten rahoitusmuodot Rahoitusmuoto asiakkaan tarpeen mukaan Kertaluontoinen

Lisätiedot

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija

ELY-keskus rahoittajana. Yrityksen kehittämisavustus. 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija ELY-keskus rahoittajana Yrityksen kehittämisavustus 9.9.2015 Tuula Lehtonen yritysasiantuntija Yhteinen Itä-Suomen yritysrahoitusstrategia Yritysrahoitusstrategialla tarkennetaan hankevalintakriteereitä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa

Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa Yritysten rahoitus- ja kehittämispalvelut Kaakkois-Suomessa 12.5.2015 Yritys-Suomi palvelut yhteinen roadmap Perustmisneuvon ta - TE-toimisto - Elinkeinoyhtiöt - ProAgria Koulutus Yrittäjäkurssit Oma Yritys-

Lisätiedot

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut

Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut. Pohjois-pohjanmaan TE-toimisto Kari Backman Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut Starttiraha ja aloittavan yrittäjän palvelut 1 Starttiraha Mikä on starttiraha? Starttiraha on harkinnanvarainen tuki, jota voidaan myöntää yrittäjäksi ryhtyvälle luonteeltaan päätoimisen yritystoiminnan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen

Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja. Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen Kasvun, kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen rahoittaja Lohjan elinkeinopäivä 12.5. Markus Laakkonen 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 16.5.2 Luottamuksellinen

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Paltamo 10.2.2015 Yleistä maaseudun yritystuesta Monipuolisempaa ja vahvempaa yrittäjyyttä maaseudun yritystuilla. Yritysten perustamista ja investointeja

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus

Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta. Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus Ajankohtaista ELY- keskuksen yritysrahoituksesta Rahoituspäällikkö Jaakko Ryymin Keski-Suomen ELY- keskus 16.2.2015 Muutoksia 2014 à Säädösmuutokset Aluekehityslainsäädäntö Yritystukisäädökset Maaseudun

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Mistä rahoitus liiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen? RIAn yrittäjäpäivä Jari Mehto

Mistä rahoitus liiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen? RIAn yrittäjäpäivä Jari Mehto Mistä rahoitus liiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen? RIAn yrittäjäpäivä 21.10.2016 Jari Mehto 1 Finnvera täydentää rahoitusmarkkinoita ja auttaa suomalaisia luomaan uutta. 2 21.10. Luottamuksellinen

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino

Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino Maksutavan ja rahoitusratkaisun valinta - riskien hallintaa sekä kilpailukeino 1 28.11.2016 Maksuehdon ja rahoitusratkaisun määrittävät Markkinatilanne Vastapuoli Kaupan kohde Viennin kohdemaa Oma näkökulma

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Euroopan Sosiaalirahaston rahoitus, rahoitushaku Länsi-Suomessa Rahoitusasiantuntija Keski-Suomen ELY-keskus Mitä rakennerahastot ovat?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Uusiutuva energia NYT! tilaisuus 24.2.2016 Timitran Linna, LIEKSA ELY-keskus Haetut yritystuet tukimuodoittain vuonna 2015. -

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 357 458 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Päivämäärä Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet

Päivämäärä Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet Sivu 1 74 Dno Työllisyyttä edistävien ESR- ja työllisyyshankkeiden kuntarahoituksen myöntämisperusteet OUKA/351/02.05.01.03/2014 Päätöshistoria Kaupunginhallituksen kehittämisjaosto kokous 28.01.2014 10

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi

Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta. ProNavetta-koulutus Iisalmi Siilinjärvi Navettainvestointien tukeminen maaseutuohjelman kautta ProNavetta-koulutus 2.12.2016 Iisalmi 8.12.2016 Siilinjärvi Sivu 1 10.2.2017 Maatalouden investointituet ja nuoren viljelijän aloitustuki Aloittava

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) 2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin

Lisätiedot

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa

Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Finnveran rooli eurooppalaisen rahoituksen tukemisessa Jukka Suokas, Finnvera ESIR-info 8.12.2016 1 [pvm] Finnvera pähkinänkuoressa Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Finnvera ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu 12.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut ELY-keskus

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen

Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Etelä-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto MUUTOKSET PALKKATUKEEN Rahoituspohjan muutos - työttömyysetuuksien käyttötarkoituksen laajentaminen Välityömarkkinatoimijoille määräkiintiöt - yhdistyksille,

Lisätiedot

Kasvun ja investointien tukeminen Rahoituksen edellytykset. Samu Rouhe, OP Länsi Uusimaa

Kasvun ja investointien tukeminen Rahoituksen edellytykset. Samu Rouhe, OP Länsi Uusimaa Kasvun ja investointien tukeminen Rahoituksen edellytykset Samu Rouhe, OP Länsi Uusimaa Paikallinen pankki yrityksen rahoittajana Suomalainen Paikallinen Vakavarainen 32,8 % Konttoreita 5 Yrityspankkipalvelut

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille 7.9.2016 Kai Kovanen 150M rahoitusta innovatiivisille, kasvaville pkyrityksille EIR:n takauksella #Suominousuun

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset

Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset 2016 pk-yritysbarometri Alivaltiosihteeri Petri Peltonen Työ- ja elinkeinoministeriö 1 Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus yrityskannasta (%) Voimakkaasti

Lisätiedot

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut

Avustustoiminta. RAY:n tarkennetut Avustustoiminta RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit 1 2 Taitto: Grafiksi/Pauliina Sjöholm Julkaisija: RAY RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Finnveran rahoituksella eteenpäin. Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun

Finnveran rahoituksella eteenpäin. Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun Finnveran rahoituksella eteenpäin Järkivihreä Forssan Seutu Turbonousuun 19.4.2011 Finnvera 2 Edistää suomalaisten yritysten kilpailukykyä Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, muutoksiin, kasvuun

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab.

Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Nurmijärven Työterveys Oy ja ruotsiksi Arbetshälsan i Nurmijärvi Ab. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Nurmijärven kunta. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut?

EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? EU-ohjelmien ohjelmakausi on vaihtunut. Mikä on muuttunut? Näkökulmia muutoksen hallitsemiseen Sysmässä, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Rahoitusyksikkö Ohjelmakauden muutos on tuonut

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 80 tuhatta euroa (866 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja.

Konsernin katsauskauden investoinnit olivat yhteensä 80 tuhatta euroa (866 tuhatta euroa). Investoinnit ovat käyttöomaisuuden korvausinvestointeja. YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.9.2014 OSAVUOSIKATSAUS 5.11.2014 KLO 8:50 - Liikevaihto 30,4 miljoonaa euroa (29,9 milj. euroa) - Liikevoitto 1.133 tuhatta euroa (468 tuhatta euroa) - Osakekohtainen

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero

2. TUETTAVA TOIMENPIDE 2.1 Nimi 2.2 Diaarinumero 2.3 Numero Työ- ja elinkeinokeskus 1(6) MAKSUHAKEMUS YRITYKSEN INVESTOINTITUKI Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 ROOPAN YHTEISÖ Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi

Lisätiedot