ALAVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUN ALUE SELOSTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALAVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUN ALUE SELOSTUS"

Transkriptio

1 ALAVIESKA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUN ALUE SELOSTUS Asemakaavan muutos koskee Alavieskan kirkonseudun osaa korttelin 17 tontista 2 sekä siihen liittyvää liikennealuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Alavieskan kirkonseudun korttelin 17 tontit 3 ja 4 sekä niihin liittyvät katu-, ja virkistysalueet. Sweco Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax Asemakaavan muutos on tullut vireille khall 107 Hyväksytty kunnanhallituksessa xx.xx.2014 x Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.xx.2014 x ALAVIESKAN KUNTA Pappilantie Alavieska

2 Tämä selostus liittyy päivättyyn asemakaavakarttaan. Liitteet: Asemakaavan seurantalomake Koulun rakennushistoriallinen selvitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma pidetyn viranomaisneuvottelun muistio Valokuvat Sweco Ympäristö Oy 2

3 3

4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet LÄHTÖKOHDAT Maisemakuva ja luonnonympäristö Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Tehdyt selvitykset Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maanomistus ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan muutoksen tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet ja kaavamääräykset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutuksen seuranta

5 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus Alavieskan kirkonseudun asemakaavan muutos sijoittuu ydinkeskustaan, koulun alueelle, rajautuen kirkkotarhaan. Asemakaavaa muutetaan YO-korttelissa 17. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 0,7 ha. Suunnittelualue sijaitsee Alavieskan keskustassa koulukeskuksen alueella, aivan kirkon läheisyydessä. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Päätös asemakaavan muutoksen käynnistämisestä tehtiin kunnanhallituksessa Kaavahanketta käsiteltiin työneuvottelussa ELY-keskuksen, kunnan ja kaavakonsultin kesken Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. 1.viranomaisneuvottelu Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä välisen ajan. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen xx 5

6 3 LÄHTÖKOHDAT Alavieskan kunta on rakennuttanut uuden koulurakennuksen, jolloin vanha kiinteistö on jäänyt tyhjilleen. Nyt vanha koulurakennus on tarkoitus osoittaa yrityskäyttöön. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää myös asemakaavan muuttamista. Koulun korttelin nykyinen asemakaavamerkintä on YO. Kunta on päättänyt säilyttää rakennukset (ent. koulu ja asuntola). Niille etsitään ostaja, joka vuokraa tiloja edelleen. Maapohja vuokrataan kiinteistön ostajalle. Toiminnan ajatellaan olevan esim. pienteollisuutta ja toimistokäyttöä ym. Koulurakennus on vuodelta Asuinrakennus säilyy kunnan vuokrakäytössä. Viranomaiset ovat edellyttäneet (neuvottelu ), että Koulurakennuksesta tehdään rakennushistoriallinen selvitys, josta on johdettavissa kaavatyöhön rakennuksen arvojen säilyttämiseksi tarvittava suojelemisen taso ulko- ja sisätilojen osalta. Koulun rakennushistoriallinen selvitys on valmistunut ja sitä on tarkistettu Selvitys on tämän selostuksen liitteenä. Entisen koulukiinteistön osalta alueen käyttötarkoitus muuttuu ja alueen pysäköinti- ja liikennejärjestelyt tutkitaan asemakaavallisin keinoin. Asuinkortteleiden osalta muutos toteaa nykytilanteen kiinteistönjaon osalta ja pysäköintialue (LP) poistuu kaavamuutosalueelta. Alueen kevyenliikenteen yhteyksiä kehitetään. Suunnittelualue kuuluu kunnanvaltuuston hyväksymään Alavieskan keskustan osayleiskaavaan. Kaavatyöhön liittyen on laadittu runsaasti selvityksiä, joita hyödynnetään myös tässä asemakaavatyössä. Alueelta on tehty mm. maisema- ja luontoselvitykset. 3.1 Maisemakuva ja luonnonympäristö Alavieskan maiseman peruselementtejä ovat luode-kaakko -suuntainen Kalajoki, sen avoin ja alava jokilaakso ja joen partaalle muodostunut kirkonkylä. Asutus sijoittuu alueella pääasiassa jokilaaksoon. Kalajoen varressa maasto on tasaista jokilaakson hienojakoisen maaperän vuoksi. Maisema on kulttuurivaikutteista avointa viljelysmaisemaa. Jokilaakso on pääosin hyvin selvärajainen. Laakso rajoittuu reunoiltaan karuihin, kivisiin moreenimaihin, joissa peruskallio on lähellä maanpintaa. Metsäisiä ja kallioisia alueita on Kalajoen eteläpuolella sekä Kalajoen ja Alavieskanjärven peltoalueiden välisellä alueella. Viljelyalaa on lisätty järviä laskemalla. Alavieskanjärvi on kuivattu kokonaan niitty- ja peltomaaksi 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun puolella. Kalajokeen laskee lukuisia luonnonojia sekä rakennettuja kuivatuskanavia. Jokilaakso on tulvaherkkää. Pohjanmaan jokien tavoin Kalajoen vesimäärä vaihtelee suuresti. Kesäaikaan uoma saattaa olla miltei kuiva, kun taas keväällä tulva voi peittää laajoja alueita. Tulvien ehkäisemiseksi on pääuomaa tehokkaasti perattu ja pengerretty. Koulualueen hallitsevia maisematekijöitä ovat avoin peltoalue ja kirkon ympäristön vanha kulttuuriympäristö. Alueen ympäristön kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. Kasvillisuudessa on mm. lehtipuita, kuten koivua ja pihlajaa sekä kirkon ympäristössä muutama komea kuusi. Asemakaavan muutosalueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka olisi erityisesti huomioitava kaavassa. Alue on kauttaaltaan käsiteltyä, eikä luonnontilaista ympäristöä juuri ole. Koulualue ympäristöineen on puistomaisesti käsiteltyä aluetta. 3.2 Rakennettu ympäristö ja taajamakuva Suunnittelualuetta hallitsee Alavieskan vanha kansakoulu ja samassa koulun pihapiirissä sijaitseva koulun asuinrakennus. Asuntolarakennus on säilynyt alkuperäisessä käytössä, eikä tiloihin ole juurikaan tehty muutoksia. Nykyisin asuntola ei toimi enää opettajien asuntolana, vaan kunnan vuokra-asuntoina. Alemman kerroksen isompi asunto on muutettu koulun iltapäiväkerhon käyttöön. Lisäksi rakennuksessa on 3 asuntoa. Rakennuksen hahmo on säilynyt alkuperäisenä ja vasta uusitun rappauksen ja maalauksen ansiosta rakennus vaikuttaa hyväkuntoiselta. Ikkunat ja ulko-ovi on säilynyt alkuperäisenä, mikä antaa rakennukselle viehättävän ja autenttisen ilmeen. Asuntokohtaiset ulko-ovet on uusittu. 6

7 Alavieskan kansakoulun lisärakennukseksi alkujaan rakennettu koulurakennus on säilynyt monin osin alkuperäisessä asussa. Sen ulkopuolelle ei ole tehty juurikaan muutoksia, ja rakennus on asettunut kirkonkylän rakennetussa kulttuuriympäristössä paikoilleen. Rakennusta pidettiin sen valmistuttua jopa liian komeana pienen paikkakunnan kirkonkylälle, mutta tämän päivän taajamakuvaan se istuu erottamattomana osana. Hyvin hoidettu asuntolarakennus on myös taajamakuvallisesti tärkeä. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Alavieskan vuonna 1948 valmistunut kirkko. Tiilestä rakennettu ns. pitkäkirkko edustaa perinteistä muotokieltä. Koulutien ja Keskustien risteyksen tuntumassa sijaitseva erillinen kolminivelinen tyyliltään pohjalainen renessanssitapuli on rakennettu ja siirretty ensimmäisen kirkon paikalta nykyiselle paikalle Koulu- ja asuntolarakennuksen sijainti vuonna 1948 valmistuneen kirkon vieressä on taajamakuvallisesti merkittävä. Rakennukset muodostavat yhdessä kirkon luoteispuolella sijaitsevan Kalliomäen liikerakennuksen kanssa vahvan jälleenrakennuskauden kerrostuman. Entinen koulurakennus jäi tyhjilleen uuden koulun valmistuttua vuonna Koulurakennus on edelleen pääosin tyhjillään, osin vuokrattuna yritykselle ja bändin harjoitustilaksi. Uusi koulurakennus sijaitsee alueen eteläpuolella. (Alavieska, koulun rakennushistoriallinen selvitys, selostuksen liite) Kansakoulurakennus 2011( yläpuolella oleva kuva) ja 1960-luvulla (alla oleva kuva). 7

8 Etualalla asuntola ja taustalla koulurakennus. Oikealla kirkon kiviaitaa Etualalla uusi koulurakennus Kirkon kiviaitaa 8

9 3.3 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Alue sijaitsee Alavieskan kuntakeskustassa ja tukeutuu sen palveluihin. 3.4 Tehdyt selvitykset Koulun rakennushistoriallinen selvitys on valmistunut Selvitys on tämän selostuksen liitteenä. Otteita selvityksen yhteenvedosta: Arvio säilyneisyydestä Koulurakennuksen ulkoasu on säilynyt pääosin alkuperäisenä. Sisätiloissa muutokset ovat olleet suurempia. Keskeisinä säilytettävinä ja osin ennallistettavina asioina nousevat esiin aulatila, portaikot sekä ovet ja alkuperäiset ikkunat. Pääosa opetustiloista on muutettu niin käyttötarkoitukseltaan kuin pintamateriaaleiltaan moneen kertaan, eikä niissä ole alkuperäisiä pintoja tai rakennusosia jäljellä. Koulun sisäilmaongelmat ovat edellyttäneet monia korjaustöitä, joiden jäljet erottuvat selvästi. Lopullisesti kosteusongelmia ei koululla ole ratkaistu ja tulevassa käytössä tämä korjaustarve on otettava huomioon. Huomiotavat asiat asemakaavaa ja rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa Koulurakennuksen käyttötarkoitus voi tulevaisuudessa olla moninainen. Tilat ovat helposti muokattavissa erilaisiin tarkoituksiin. Rakennuksen laajentaminen ei ole ensisijaisesti suositeltavaa sen taajamakuvallisesti merkittävän ja selkeäpiirteisen hahmon vuoksi. Tila rakennuksen ympärillä tulee säilyä koulun käytössä ja urheilukäytössä. Ja toisaalta, kun rakennusta ei ole sen koulutoiminnan aikana muutettu, ei ole perusteltua muuttaa sitä nytkään, kun rakennus saa uusia käyttötarkoituksia. Rakennuksen selkeä, funktionalistinen hahmo on taajamakuvallisesti merkittävä, ja se on pyrittävä sellaisena säilyttämään. Asemakaavassa rakennukselle voisi antaa suojelumääräyksen, jonka tarkoituksena on säilyttää ulkoasu alkuperäisellään. Myöhempiä lisäyksiä, joita tulisi poistaa ja siten palauttaa rakennus alkuperäiseen asuun, ei ulkoasussa juuri ole. Tarpeettomaksi jäävä erillinen savupiippu koulun pohjoissivulla voisi olla tällainen poistettava elementti. Asemakaavamääräyksiä, jotka puuttuvat rakennuksen sisätiloihin tulee harkita. Aulatilan palauttaminen entiseen väljyyteen poistamalla wc-tilat olisi perusteltua, mutta mikäli käyttötarkoitus ei ole julkinen, eivät palauttavat toimenpiteetkään pääse julkisesti esille. Rakennuksessa säilyneet alkuperäiset ovet ja ikkunat ovat kauniita, mutta niiden säilyttämiseksi annettavien määräyksien sitovuutta ja sisältöä tulee harkita tarkoin. Tärkeintä olisi saada rakennukselle uusi, sopiva käyttötarkoitus, ei jäädyttää sitä koulumuseoksi. 9

10 3.5 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on saanut lainvoiman vuonna Maakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee Alavieskan taajamatoimintojen alueella (A) ja sen kupeessa. Alue kuuluu Kalajokilaakson maaseudun kehittämisen kohdealueeseen (ruskea mk-6). Taajaman läpi kulkee viheryhteystarvemerkintä. Alavieska on myös osa Oulun Eteläisen alueen kaupunkiverkkoa (punainen kk-3). Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä ja se laaditaan vaiheittain kolmessa osassa. 1. vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa vaihekaavassa Alavieskan taajamaan ei kohdistu uusia merkintöjä voimassa olevaan kaavaan nähden. Kaava on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Ote maakuntakaavasta Yleiskaavat Alavieskan keskustan osayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa Lähialueella on paikallisesti ja maakunnallisesti arvokasta rakennuskantaa: kirkko ja tapuli sekä Kallioniemen talo. Voimassa olevassa yleiskaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 1998 laadittu asemakaava. Kirkonseudun eri aikoina laadittu asemakaavaa on koottu numeeriseksi kaavayhdistelmäksi (ajantasakaava). Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO) ja yleistä pysäköintialuetta (LP). Ote voimassa olevasta asemakaavasta on kaavakarttatulosteella. Ote Alavieskan keskustan osayleiskaavasta Rakennusjärjestys Alavieskan rakennusjärjestys on tullut voimaan vuonna Rakennusjärjestystä ollaan uusimassa. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista ja kaavojen pohjakartoista annetun asetuksen määräykset. Siitä puuttuu mm. koulun tontille vastikään toteutettu uusi Alavieskatalo. Pohjakartassa näkyvää jääkiekkokaukaloa ei enää ole. Suunnittelun apuna on ollut käytettävissä tuore Maanmittauslaitoksen ortokuva-aineisto koko keskustan alueelta. Ote Alavieskan ajantasakaavasta. 10

11 3.6 Maanomistus Suunnittelualue sijoittuu neljän kiinteistön alueelle, jotka kaikki ovat kunnan omistuksessa. urheilukenttä kirkko Alavieskatalo koulu Ortoilmakuva vuodelta 2010 ja kiinteistöjaotus suunnittelualueen ympäristössä (lähde: 11

12 4 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa entiselle koulun kiinteistölle uusi käyttötarkoitus ja sen salliva kaavamerkintä. Lisäksi alueen kevyenliikenteen yhteyksiä kehitetään. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Päätös asemakaavan muutoksen käynnistämisestä tehtiin (kh 107). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä hankkeessa keskeisiä osallisia ovat: Alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat. Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee eli tekninen lautakunta. Pohjois-Pohjanmaan ELY Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Pohjanmaan puhelin Oy Alavieskan vesi Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelmineen (Oas) olivat nähtävillä välisen ajan. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan Viranomaisyhteistyö Kaavahanketta on esitelty alustavasti viranomaisille pidetyssä kaavaneuvottelussa ELYkeskuksessa. Neuvottelussa todettiin, että kaavahankkeesta tulee järjestää viranomaisneuvottelu pidettiin 1. viranomaisneuvottelu. Työpalavereja voidaan pitää kaavoituksen eri vaiheessa tarpeen mukaan. Viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä asemakaavan luonnos- että ehdotusvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet: Asemakaavan muutoksen tavoitteena on osoittaa entiselle koulun kiinteistölle uusi käyttötarkoitus ja sen salliva kaavamerkintä. Lisäksi alueen kevyenliikenteen yhteyksiä kehitetään. Kaavatyön alussa tarkennettiin tavoitteita ja yksityiset asuinkiinteistöt rajattiin pois kaavamuutosalueesta. Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet: Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan ja joiden tarkistus on tullut voimaan Valtakunnallisissa tavoitteissa esitetään mm. alueidenkäytön suunnittelua koskevia periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita. Tässä kaavatyössä val- 12

13 takunnallisista alueidenkäyttötavoitteista keskeisimpiä ovat eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua sekä toimivia yhteysverkostoja koskevat tavoitteet. Maakuntakaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. (Ks. kohta 3.4.1) Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus: MRL 50 Asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, taajama- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Luonnosvaiheessa laadittiin aluksi kolme vaihtoehtoista maankäyttöluonnosta: VE1, VE2 ja VE2b. Jatkotyön lähtökohdaksi valittiin vaihtoehto VE2. Maankäyttövaihtoehdot laadittiin asemakaavoitettavaa aluetta laajemmalta alueelta. Maankäyttöluonnosten vaihtoehdoissa tutkittiin mm. kevyen liikenteen kulkumahdollisuutta Keskustieltä koululle kirkkotarhan vieritse. Voimassa olevassa asemakaavassa jalankulkukatu kulkee kirkkotarhan kiviaidan kohdalla. Varsinaisen kaavamuutosalueen alueen pinta-ala on noin 0,7 ha ja tarkastelualueen hieman laajempi. 13

14 VE1: Pihajärjestelyt: Palorannan uuden koulusuunnitelman pihajärjestelyjen mukaisesti ajoeste vanhan ja uuden koulun välille ajoesteeksi reilu nurmialue istutuksineen, muutama esim. koivu ja pensasryhmät piha-alueelle viherrakentamisella rajattu pysäköintialue 15 autolle Liikenne: Liikennöinti alueelle Koulutien kautta uuden koulualueen pihasuunnitelman liittymän kohdalta asuinrakennuksen pysäköinnin uudelleen järjestely 4 ap (mikä on todellinen tarve?) huoltotie rakennuksen luoteisnurkalle p-alueen kautta Viherrakentaminen: suositaan kotoisia puulajeja kuten pihlaja ja koivu uuden ja vanhan koulun väliin istutetaan nurmikentälle muutama koivu ja pienempiä pensasryhmiä pysäköintialue rajataan pensasistutuksilla (esim. angervo, koristearonia) koulun ja kirkon välisen alueen huoltotie rajataan istutuksilla pelikentän kaakkoislaitaan puurivi (esim. pihlaja) Muuta: leikkikenttä kiinteistön 19:75 pohjoisreunalle 14

15 kaikki toiminnot kunnan mailla ei tarvitse kaavamuutosta (tosin leikkikenttä asemakaavan LP-alueella) VE2: Pihajärjestelyt: Palorannan uuden koulusuunnitelman pihajärjestelyjen mukaisesti ajoeste vanhan ja uuden koulun välille ajoesteeksi nurmialue istutuksineen, muutama esim. koivu ja pensasryhmät piha-alueelle viherrakentamista viherrakentamisella rajattu pysäköintialue 9 autolle Liikenne: Liikennöinti alueelle Koulutien kautta uuden koulualueen pihasuunnitelman liittymän kohdalta asuinrakennuksen pysäköinnin uudelleen järjestely 4 ap (mikä on todellinen tarve?) tonttitie rakennuksen luoteisnurkan huolto- ja pysäköintialueelle koulun piha-alueen kautta ja kirkon kiviaidan vieritse koulun luoteisnurkalle laaja pysäköintialue, mistä kevyen liikenteen yhteys Keskustieltä kirkon vieritse Alavieskatalolle/koulualueelle johtavalle kevyenliikenteen väylälle ja leikkipaikalle. Viherrakentaminen: suositaan kotoisia puulajeja kuten pihlaja ja koivu uuden ja vanhan koulun väliin istutetaan nurmikentälle muutama koivu ja pienempiä pensasryhmiä pysäköintialue rajataan pensasistutuksilla (esim. angervo, koristearonia) pelikentän kaakkoislaitaan ja edelleen kirkon vieritse Keskustielle puurivi (esim. pihlaja) 15

16 Muuta: leikkikenttä kiinteistölle 14:62 toiminnat laajenevat kunnan maiden lisäksi seurakunnan ja yksitysen maille tarvitsee tarkemman tarkastelun ja pohdinnan mahdollisuudesta toteuttaa kevyen liikenteen yhteys Keskustieltä koulu- ja keskuspuisto alueelle. Käytännössä kirkon luoteiskulman kiviaitaa jouduttaisiin siirtämään kirkon suuntaan kevyen liikenteen väylän vaatiman tilan verran asemakaavassa varaus kevyenliikenteen yhteydelle. maankäytöllisesti yhteys Keskustieltä koulu- ja keskuspuisto alueelle toimiva ja kannatettava ratkaisukirkon kiviaita ei näyttäisi olevan erityisen hyvässä kunnossa, mutta aidan siirtomahdollisuudesta (ennallistamine/kohentaminen) tulee neuvotella viranomaisten kanssa. VE2b: Pihajärjestelyt: Palorannan uuden koulusuunnitelman pihajärjestelyjen mukaisesti ajoeste vanhan ja uuden koulun välille ajoesteeksi hyvin laaja nurmialue istutuksineen, koivu- ja pensasryhmät piha-alueelle laajaa viherrakentamista viherrakentamisella rajattu pysäköintialue 9 autolleei ajoyhteyttä koulun piha-alueen läpi Liikenne: asuinrakennuksen pysäköinnin uudelleen järjestely 4 ap (mikä on todellinen tarve?) Liikennöinti alueelle Koulutien kautta asuinrakennuksen ja kirkon välistä kirkon kiviaidan vieritse 16

17 koulun luoteisnurkalle laaja pysäköintialue, mistä kevyen liikenteen yhteys Keskustieltä kirkon vieritse Alavieskatalolle/koulualueelle johtavalle kevyenliikenteen väylälle ja leikkipaikalle. Viherrakentaminen: suositaan kotoisia puulajeja kuten pihlaja ja koivu uuden ja vanhan koulun väliin laajalle nurmikentälle istutetaan koivu- ja pensasryhmiä pysäköintialue rajataan pensasistutuksilla (esim. angervo, koristearonia) pelikentän kaakkoislaitaan ja edelleen kirkon vieritse Keskustielle puurivi (esim. pihlaja) Muuta: leikkikenttä kiinteistölle 14:62 toiminnat laajenevat kunnan maiden lisäksi seurakunnan ja yksitysen maille tarvitsee tarkemman tarkastelun ja pohdinnan mahdollisuudesta toteuttaa kevyen liikenteen yhteys Keskustieltä koulu- ja keskuspuisto alueelle. Käytännössä kirkon luoteiskulman kiviaitaa jouduttaisiin siirtämään kirkon suuntaan kevyen liikenteen väylän vaatiman tilan verran asemakaavassa varaus kevyenliikenteen yhteydelle. maankäytöllisesti yhteys Keskustieltä koulu- ja keskuspuisto alueelle toimiva ja kannatettava ratkaisu kirkon kiviaita ei näyttäisi olevan erityisen hyvässä kunnossa, mutta aidan siirtomahdollisuudesta (ennallistamine/kohentaminen) tulee neuvotella viranomaisten kanssa ELY-keskuksessa pidetyssä työneuvottelussa esiteltiin viranomaisille mm. voimassa olevaa kaavaa, laadittuja ideasuunnitelmia sekä alueen kaavamerkintöjä ja rajausta. Todettiin, että asemakaavamuutostarpeita olisi myös lähialueella - pallokenttä, Kirkkopolun pientaloalue, Kalliomäen talo (paikallisesti merkittävä) sekä Keskustien ja koulun alueen välisen kevyen liikenteen väylän osalta. Voimassa olevassa asemakaavassa kl-väylä kulkee kirkkotarhan kiviaidan kohdalla. Kallioniemen talon suunnalla tilaa kl-väylälle on myös niukasti. Viranomaiset mm. toivat esille, että mm. Kirkon kiviaidan siirtäminen on lähtökohtaisesti mahdotonta pidetyn viranomaisneuvottelun muistio on tämän selostuksen liitteenä. 17

18 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alueelle muodostuu liike- ja toimistorakennusten tontti (AL) vanhan koulukiinteistön ja asuntolarakennuksen kohdalle. Vanhat koulukiinteistön rakennukset on osoitettu suojelumerkinnöillä (sr-2), joilla otetaan kantaa lähinnä rakennusten ulkoasun säilyttämiseen. Lisäksi alueelle osoitetaan jalankululle ja pyöräilylle varattu katu kiinteistön 19:75 laidalle. Voimassa olevan kaavan mukainen yleinen pysäköintialue muutetaan puistoalueeksi ja tontin osaksi. 5.2 Mitoitus Vanhan koulurakennuksen nykyinen kerrosala on noin 2020 k-m2. Tonttitehokkuus e=0.45 mahdollistaa tontille yhteensä noin 2200 k-m2 rakentamista. Asuntolarakennuksen tarkkaa kerrosalaa ei ole tiedossa. Tehokkuus e=0.35 sallii noin 400 k-m2 rakentamista. 5.3 Aluevaraukset Alueelle asuin-, liike- ja toimistorakennusten tontti (AL) sekä niihin liittyviä puisto- ja katualueita Korttelialueet Korttelialueiden käyttötarkoitukset ilmenevät kaavakartalta. AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ajoyhteys tontille osoitetaan viereisen asuntolan-tontin kautta Koulutien puolelta. Tontille on osoitettu ohjeelliset pysäköimispaikat sekä Koulutien puolelle ja koulurakennuksen taakse voimassa olevan kaavan mukaisen yleisen pysäköintialueen kohdalle. Takimmaiselle pysäköimispaikalle voidaan toteuttaa ajoyhteys koulun takaa. Vanha koulurakennus suojellaan kaavassa. Kaavassa osoitettava käyttötarkoitusmerkintä sallii kuitenkin joustavasti monenlaista käyttöä tontille Tontilla 4 oleva asuntolarakennus on suojeltu kaavassa. Käyttötarkoitusmerkintä sallii nykyisen käytön jatkumisen Tontin kautta on järjestettävä ajoyhteys viereiselle P-tontille Muut alueet ja kaavamääräykset Asemakaavamääräykset ja aluevaraukset merkintöineen ilmenevät kaavakartalta. VP Puisto. Kirkkotarhan puolella oleva osa voimassa olevan kaavan mukaisesta yleisestä pysäköintialueesta muutetaan puistoalueeksi. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Suunnittelualueen kautta kulkeva kevyen liikenteen yhteystarve huomioidaan osoittamalla jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu kunnan omistaman kiinteistön alueelle. 5.4 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi (MRL 9 ) on osa kaavaprosessia. Tarkoituksena on selvittää kaavan toteuttamisen aiheuttamia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, taajamakuvaan, liikenteeseen, teknisen huollon järjestämiseen, yhdyskuntatalouteen ja ihmisten elinolosuhteisiin (sosiaaliset vaikutukset). Vaikutuksia voidaan arvioida kaavatyön edetessä yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. 18

19 Vaikutusten selvittäminen perustuu suunnittelualueelta käytössä oleviin perustietoihin, selvityksiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin (asukkaiden ja maanomistajien yhteyden otot) sekä viranomaisten lausuntoihin ja osallisten jättämiin huomautuksiin. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Vanha koulurakennus sijaitsee keskusta-alueella olevan yhdyskuntarakenteen sisällä, joten palvelukäyttö sopii sille luontevasti. Koulurakennukseen voi sijoittaa tulevaisuudessa monenlaista aluetta palvelevaa toimintaa kuten sosiaali- ja terveyspalveluja, lasten päiväkotia, kampaamoa, parturia tms. yritystoimintaa. Tilat on helposti muokattavissa eri käyttötarkoituksiin. Kaavaratkaisu erottaa entisen koulun kiinteistön liikennejärjestelyt koulun piha-alueesta. AL-tonteille on yhteinen ajoyhteys Koulutieltä AL-asuntolatontin 4 kautta. Entisen koulukiinteistön luoteisosa rauhoitetaan jalankululle ja polkupyöräilylle. AL-asuntolatontilla on nykyisin vain neljä autopaikkaa, mikä on ollut riittävä nykyiseen käyttöön. Molemmat tontit sijaitsevat kunnan maalla ja niiden piha- ja pysäköintijärjestelyt voidaan suunnitella yhteisesti. Alueella on tarve järjestää turvallinen kevyen liikenteen yhteys Keskustieltä koululle. Kaavamuutoksessa huomioidaan yhteystarve vain suunnittelualueen kohdalla. Toteutuskelpoisen yhteyden muodostamiseksi kaavaa tulisi muuttaa kuitenkin myös kirkon kohdalla suunnittelualueen vieressä. Voimassa olevassa kaavassa on osoitettu jalankulkukatu kirkon vanhan kiviaidan kohdalle, minkä vuoksi katua tulisi siirtää. Kevyen liikenteen väylän linjaus ratkaistaan myöhemmin Keskustien ympäristön asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnin ja mahdollisten asemakaavamuutosten yhteydessä. Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Luonnonympäristöön ja maisemaan kaavalla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja taajamakuvaan Entiset koulurakennukset istuvat kiinteänä osana taajamakuvaan, ja ne on kaavassa määrätty suojeltaviksi. Suojelumääräyksessä on kiinnitetty huomiota erityisesti julkisivumateriaalien säilyttämiseen. Kaavan mukaiset rakennusoikeudet mahdollistavat korkeintaan hyvin vähäistä lisärakentamista tonteille. Suojeltujen rakennusten laajentaminen ei ole suositeltavaa. Rakennusoikeuden mahdollistama lisärakentaminen voi koskea lähinnä pientä pihatoimintoihin liittyvää rakentamista, jonka tulisi esisijaisesti sijaita erillään vanhoista rakennuksista. Kirkkotarhan puoleiset tontinosat ja katujen varret on rauhoitettu kokonaan rakentamiselta rajaamalla ne rakennusalojen ulkopuolelle. Rakennusalojen rajaamisella on pyritty edistämään myönteistä taajamakuvaa kulttuurivaikutteisessa ja taajamakuvan kannalta merkittävässä ympäristössä. Nykyisellään vanhan koulun piha-alueet yhdistyvät koulun piha-alueisiin. Kaavan toteutuksen yhteydessä piha-alueet tulisi selkeästi erottaa toisistaan. Kaavamääräyksellä on kiinnitetty huomiota piha-alueiden toteuttamiseen: Tonteilla olevat autopaikat on erotettava katu- ja piha-alueesta istutuksilla tai muulla selkeällä rakenteella. Sosiaaliset vaikutukset Kaavamuutoksella ei ole kevyen liikenteen liikenneturvallisuutta parantavia vaikutuksia ennen kuin jalankulku- ja pyöräily-yhteyden toteuttaminen mahdollistetaan myös muilta osin, Keskustielle saakka. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. 19

20 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Vanha koulurakennus on osin tyhjillään, osin vuokrattuna yrityskäyttöön. Kunta etsii rakennukselle edelleen uusia käyttäjiä ja myös uutta omistajaa. Asuntolarakennuksen käyttö voi jatkua entisellään. Molempien tonttien maapohjat on tarkoitus säilyä kunnan omistuksessa, ja piha- ja paikoitusalueet voidaan suunnitella yhteisesti. Liikennejärjestelyt ja piha-alueet tulisi erottaa selkeästi erilleen koulupihan toiminnoista. 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaavat alueesta laadittu kaavakartta ja siihen liittyvät kaavamääräykset. Kevyen liikenteen yhteyden toteuttaminen koululta Keskustielle vaatisi kaavan muuttamista myös suunnittelualueen ulkopuolella. Katualueiden tarkempi toteutus ratkaistaan katusuunnitelman yhteydessä. Vaihtoehtotarkastelun yhteydessä on laadittu periaatteellisia havainnekuvia. Kaavaratkaisu mukailee pääpiirteittäin vaihtoehtoa VE2: Suojelurakennusten osalta on annettu ohjeita ja suosituksia rakennushistoriallisen selvityksen yhteenveto-kappaleessa (ks. kappale 3.4, Tehdyt selvitykset). 20

21 6.2 Toteutuksen seuranta Kunta seuraa ja pyrkii edesauttamaan tonttialueiden käyttöä ja seuraa toteutusta mm. rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Suojeltuja rakennuksia koskevista merkittävistä korjaus- ja muutostoimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Tässä tapauksessa suojelurakennuksia koskevista lausunnoista vastaa Pohjois-Pohjanmaan museo. Oulussa Iikka Ranta, arkkitehti SAFA, YKS-298 Elina Marjakangas, arkkitehti SAFA, YKS

22 ALAVIESKA KOULUN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS luonnos , , Mäkelininkatu 17 A OULU Puhelin Telefax

23 Raportissa käytetyt kuvat: :n, ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu. Kannen taustakuva: Alavieskan kunnan valokuva-albumi. Liitteet: Liite 1. Koulun pohjapiirrokset 1:400, alkuperäinen huonejako Liite 2. Koulun säilyneisyyskaaviot kerroksittain 2

24 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 4 1 KOULURAKENNUKSEN JA ASUNTOLAN HISTORIA Koulurakennus Asuntolarakennus 9 2 RAKENNUSTEN MUUTOSVAIHEET Koulurakennuksen muutokset Asuntolarakennuksen muutokset ja nykytila 13 3 NYKYTILA Koulurakennuksen ulkoasu Käytävät ja porrashuoneet Opetustilat, salit ja luokkahuoneet Varastotilat, tekniset tilat ja kellari Merkittävimmät säilyneet rakennusosat Ikkunat ja ovet Portaat ja kaiteet Lattiat Kalusteet 24 4 YHTEENVETO Arvio säilyneisyydestä Huomiotavat asiat asemakaavaa ja rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa 26 5 LÄHTEET 28 6 LIITTEET 29 3

25 JOHDANTO Alavieskan entinen Kirkonkylän ala-asteen koulurakennus on jäänyt vaille käyttöä uuden koulurakennuksen valmistuttua Kirkonkylälle Rakennuksen purkaminen on todettu kalliiksi ja rakennuksen taajamakuvallinen merkitys on hiljalleen ymmärretty. Kunta etsii rakennukselle uutta käyttötarkoitusta ja myös uutta omistajaa. Koulun alueen asemakaavamuutos on tullut vireille kesäkuussa Tämän rakennushistoriallisen selvityksen tarkoituksena on tuoda tietoa rakennuksen arvoista kaavatyötä varten. Selvitys on tehty kesäkuussa Arkisto- ja maastotyöt toteutettiin Koulurakennuksen sisätilat ja ulkopuoli käytiin läpi valokuvaten ja muistiinpanovälinein. Tilat tarkastettiin silmämääräisesti ja yleispiirteisesti. Asuntolan osalta tarkastettiin ainoastaan koulun iltapäiväkerhon tilat, ei asuntoja eikä kellarikerrosta. Työtä on ohjannut ja tarkastanut Alavieskan kunnan viranhaltijana tekninen johtaja Pekka Joki- Erkkilä. Arkistotyössä on auttanut toimistosihteeri Jaana Pudas ja arkistosihteeri Liisa Konu. Selvityksen on laatinut konsulttina oululainen, jossa työhön on osallistunut arkkitehti Annaelina Isola. Koulun alueen asemakaavamuutosta laatii arkkitehti Iikka Ranta samasta konsulttitoimistosta. PERUSTIETOLOMAKE Kohteen nimi Alavieskan kirkonkylän ala-aste ja asunnot Pääsuunnittelija Arkkitehti L. E. Hansen Urakoitsija(t) Oulun Onninen Oy (lvi-työt) ja rakennustyöt kunnan omana tuntityönä. Työnjohtaja kunnan rakennusmestari Olavi Keränen Rakennuttaja Alavieskan kunta Suunnitteluajankohta 1951 Rakennuslupa , kouluhallituksen hyväksyntä Käyttöön otto 1953 Alkuperäinen käyttötarkoitus Muutokset Kansakoulun lisärakennus ja opettajien asuntola 1966: Vanha kansakoulu (valm. 1916) puretaan pihapiiristä 1973: Opettajien asuntolan saunan ja erityisopetuksen luokan kunnostus 19XX: Koulukirjaston muuttaminen luokkatilaksi (musiikkiluokka) muutoksia porrasjärjestelyissä 1974: Laboratorioluokan rakentaminen ja erityisopetusluokan lisätyöt muutoksia porrasjärjestelyissä 1979: Opettajien sos. tilojen saneeraus 1986: Vesijohto- ja patteriverkoston uusiminen 1992: Wc-tilojen rakentaminen aulatiloihin (ala-aulaan 3 kpl, yläaulaan 4 kpl). Entisistä wc-tiloista englanninluokka 1993: Antennityöt 1995: Liikuntasalin katon muutostyöt ja valaistus 1998: Uusi sisäänkäynti ja välituntikatos länsipuolelle : Metallityöluokka ja veistosali luokkatilaksi, käytävän uudet wc:t sekä varasto- ja valvojan tilojen kunnostus 2001: Liittäminen kaukolämpöön : Koulun peruskorjauksen suunnittelu, tarjouspyynnöt, tarjoukset. Korjaus ei toteutunut. 2004: Kuntotarkastus (VTT) 4

26 Nykyinen käyttötarkoitus Omistus Kaavatilanne Kohteen koko Kohteen rakennusoikeus/jäljellä oleva rakennusoikeus Suojelutilanne Selvityksen sisältö ja tarkoitus Työn tavoite ja käytetty aika Mitä kohteessa on tutkittu 2009: Uuden Kirkonkylän koulun rakentaminen 2011: Asuntolan tiilikaton muuttaminen peltikatteeksi 2012: Asuntolan ulkorappauksen ja kalkkimaalauksen uusiminen 2013: Ensimmäinen vuokralainen entiseen ala-asteen koulurakennukseen Koulurakennus on pääosin tyhjillään, osin vuokrattuna yritykselle ja bändin harjoitustilaksi. Asuntolassa 3 asuntoa ja iltapäiväkerhon tilat Alavieskan kunta Asemakaava YO, kerrosluku III, e=0,50, 30 %. Asemakaavan muutos vireillä 2019 k-m 2, tilavuus 7428 m 3 (koulu) ja 3263 m 3 (asuntola) -- 1 Ei suojeltu Entisen koulurakennuksen ja siihen liittyvän asuntolarakennuksen rakennushistoriaa on selvitetty yleispiirteisesti asemakaavan muutoksen tueksi. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on osoittaa koulurakennukselle uusi käyttötarkoitus sekä määritellä mahdollisesti säilytettäviä asioita. Työn tavoitteena on tarjota tietoa kohteesta asemakaavan muutoksen lähtötiedoiksi. Maastotyöt 2h, arkistotyöt 4h, raportointi ja johtopäätökset 34 h. Silmämääräisesti ja valokuvaamalla on tutkittu kohteessa säilyttämisen arvoisia rakennusosia, detaljeja sekä taajamakuvallisia arvoja. Arkistolähteistä on selvitetty kohteen muutosvaiheet pääpiirteissään. 1 Rakennusoikeuden määrittely on vaikeaa vain tämän rakennuksen osalta, koska rakennus sijaitsee asemakaavassa samalla tontilla uuden ja laajennetun koulurakennuksen kanssa. 5

27 Kuva 1. Kansakoulurakennus arviolta 1960-luvulla. Lähde: Alavieskan kunnan albumi, kuvaaja tuntematon. 1 KOULURAKENNUKSEN JA ASUNTOLAN HISTORIA Alavieskan Kirkonkylän entinen koulurakennus rakennettiin alkujaan lisärakennukseksi vanhalle kaksiopettajaiselle kansakoululle, joka kärsi tilanpuutteesta. Vanha kansakoulu oli valmistunut Kirkonkylälle Se kärsi tilanpuutteesta jo 1920-luvulla, jolloin ongelmaa paikattiin jakamalla koulupiiri uudelleen siten, että Etelärannan alue sai oman koulupiirin ja oman koulun Suurten ikäluokkien tullessa sotien jälkeen kouluikään, tilanpuute oli Kirkonkylän koululla pian uudelleen niin vaikea, että opetustiloja oli vuokrattu eri puolilta kirkonkylää, mm. pappilasta. Tämän lisäksi opettajille ei ollut tarjolla asuntoja. Tuolloin alun perin 2-opettajaisessa ja kaksiluokkaisessa koulussa oli jo n. 180 oppilasta ja 5 opettajaa. Kirkonkylän koulun lisätilojen rakentamiseksi joutui kunta ostamaan lisämaata. Uuden koulun suunnitteli arkkitehti L. E. Hansten Helsingistä vuonna Kouluhallitus hyväksyi suunnitelmat Koulurakennus Alavieskan kunnan osavuosikertomuksessa (kesältä 1952) kerrotaan rakennustöiden aloitetun vuoden 1951 syyskuussa. Opettajien asuntolan perustukset olivat valmistuneet vuoden 1951 loppuun mennessä. Talven aikana oli kaivettu kuoppa koulurakennuksen perustuksia varten ja perustustyöt valmistuivat juhannukseksi Seinien muuraus käynnistyi heti juhannuksen jälkeen. Työmaalla työskenteli tuolloin työmiestä kunnan palkkaamana. Muurauksessa käytetyistä punatiilistä on saatavissa ristiriitaista arkistotietoa. Kunnan arkistossa olevan vuoden 1952 kunnan osavuosikertomuksen mukaan tiilet on hankittu Nivalasta ja Raudaskylästä. 2 Kunnan arkistosta löytyy kuitenkin alkuperäisiä tarjous- ja sopimusasiakirjoja, joiden mukaan tiilet on toimittanut alavieskalainen Urho Pudas. 3 Kuva 2. Muuraajia koulun lisärakennuksen työmaalla ja ruokatauolla. Vasemman puoleisen kuvan taustalla näkyy kirkko (lähde: Alavieskan Jutila, Olli Paavonpojasta Reeta Antintyttäreen , Jutilan sukuseura, Vaasa 1995). 2 Ote Alavieskan kunnan vuosikertomuksesta, Alavieskan kunnan arkisto. 3 Tarjous tiilistä sekä sopimus tiilten toimittamisesta , Alavieskan kunnan arkisto. Tiiliä on tilattu kappaletta hintaan 14,85 mk/kpl. 6

28 LVI-urakoinnista vastasi oululainen Onninen Oy. Urakoitsija asensi vesi- ja viemäriverkoston runkolinjat rakennukseen keväällä 1952 ja toimitti muita lvi-tarvikkeita paikalle työmaan edetessä. 4 Kansakoulun lisärakennuksen lopputarkastus pidettiin yhdessä opettajien asuntolarakennuksen lopputarkastuksen kanssa marraskuun 18. päivänä vuonna Tarkastuksessa todettiin, että kesken on vielä mm. porraskäytävien kaiteiden puisten käsijohteiden kiinnittäminen, keskusradion ja keskuskellolaitteiden yhdistäminen sekä aidan rakentaminen koulupihan ja puutarhan ympärille. Nuokin työt olivat valmistumassa tarkastuspöytäkirjan mukaan pian, vaikka syksy oli jo pitkällä. Koulurakennus valmistui kaksikerroksisena, minkä lisäksi rakennuksessa oli kellarikerros, jossa varastotilojen lisäksi oli lämpökeskus ja oppilaiden wc-tilat. Tilat on massoiteltu kahteen siipeen, joista kirkon lähellä sijaitsee korkeampi liikuntasalin käsittävä osa. Tämän eteläpuolella on pitempi ja matalampi osa, jossa varsinaiset luokkahuoneet sijaitsivat. Tilat porrastuvat eri siivissä siten, että lattiatasojen korkeusero on puoli kerrosta. kellarikerros 1. kerros 1. wc-tilat 2. varasto 3. polttoainevarasto 4. keskuslämmitys 5. sähköpääkeskus 6. opettajainhuone 7. keittola 8. kodinhoito 9. maalaustila 10. veistosali 11. metallityöt 12. aula 13. kokoelmahuone/luokka 14. kirjasto 15. puku- ja pesutilat 16. talonmiehen asunto 17. luokkahuone 19. voimistelusali 20. näyttämö 2. kerros 4 Ote Alavieskan kunnan vuosikertomuksesta, Alavieskan kunnan arkisto. 7

29 Rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa sijaitsi alun perin opettajainhuone, keittola, kodinhoitohuone sekä metallityö-, veisto- ja maalaustyösalit niihin liittyvine varastotiloineen. Korkeamman osan pohjakerroksessa sijaitsi kokoelmahuone, kunnallinen kirjasto, oppilaiden pukuhuoneet sekä talonmiehen asunto. Toisessa kerroksessa oli 4 luokkahuonetta lähes 40 m pitkän käytävän varrella. Korkeammassa osassa oli voimistelusali/juhlasali näyttämö- ja varastotiloineen. Näyttämön yläpuolella on tila näyttämötekniikalle. Vesikaton alla oli tuulettuva ullakkotila. Koulurakennuksen seinät rakennettiin punatiilestä muuraamalla massiiviseksi seinärakenteeksi. Perustukset valettiin betonista ja kellarikerroksessa osassa tiloista oli punatiilestä muurattu verhomuuraus. Seinät rapattiin niin ulko- kuin sisäpuolelta ja maalattiin kalkkimaalilla. Ulkoseinän sävy oli alkujaan vaalea, lähes valkoinen. Osa väliseinistä erityisesti luokkahuoneiden välillä rakennettiin puurunkoisina. Välipohjat ovat alalaattapalkistolla varustettuja koolattuja puulattioita tai betonisella kansilaatalla rakennettuja välipohjia. Aula- ja käytävätilojen lattiat sekä porrasaskelmat valettiin mosaiikkibetonista (graniittimosaiikkia). Luokkahuoneiden lattiat olivat pääasiassa lautaa. Pesu- ja pukuhuoneiden lattiat olivat marmorimosaiikkia. Välipohjatäytteet ovat olkea ja purua. 5 Katteena kansakoulun lisärakennuksessa oli betonitiilikate. Kuva 3. Kansakoulurakennus 1960-luvulla. Lähde: Alavieskan kunnan valokuva-albumi, kuvaaja tuntematon. 5 Alavieskan kirkonkylän kansakoulun uutisrakennuksen työselitys; arkkitehti L. E. Hansten, 8

30 1.2 Asuntolarakennus Alavieskan kunnan osavuosikertomuksessa (kesältä 1952) kerrotaan, että rakennustyöt on aloitettu vuoden 1951 syyskuussa. Opettajien asuntolan perustukset olivat valmistuneet vuoden 1951 loppuun mennessä. Muuraustyöt aloitettiin vuoden 1952 toukokuussa ja rakennus oli saatu vesikattovaiheeseen saman vuoden syyskesällä. 6 Asuntolarakennukseen valmistui kaksi neljän huoneen ja keittiön käsittävää asuntoa ja kaksi kaksiota. Asuntojen yhteydessä oli parvekkeet. Isommissa asunnoissa oli keittiöt, jotka varustettiin sähköliesillä, palvelijan huoneet, olohuoneet, joista oli käynti parvekkeelle sekä kaksi kookasta makuuhuonetta. Kaksioiden keittiöissä oli myös sähköliedet. Kaksioiden olohuoneista oli käynti parvekkeelle ja viereen jäi makuuhuone. Kellarikerrokseen tulivat opettajien sauna- ja varastotilat. Asuntolarakennuksen lopputarkastus pidettiin yhdessä kansakoulun lisärakennuksen lopputarkastuksen kanssa marraskuun 18. päivänä vuonna Tarkastuksessa todettiin, että kesken on vielä mm. kaiteiden käsijohteiden kiinnittäminen sekä aidan rakentaminen koulupihan ja puutarhan ympärille. Nuokin työt olivat valmistumassa pöytäkirjan mukaan pian syksyn myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. Asuntolan runko rakennettiin kuten koulurakennuskin kaksinkertaisesta punatiilimuurauksesta, kellarikerroksen ollessa betonista. Katteena oli alun perin betonitiili. Kuva 4. Asuntola nykyisin. 6 Ote Alavieskan kunnan osavuosikertomuksesta, Alavieskan kunnan arkisto. 9

31 2 RAKENNUSTEN MUUTOSVAIHEET Alavieskan Kirkonkylän kansakoulu ja siihen liittyvä opettajien asuntola ovat vuosikymmenten kuluessa kokeneet muutoksia. Asuntolarakennuksen muutokset ovat olleet vähäisiä, ja se on säilynyt pääasiassa asuinkäytössä tähän päivään saakka. Asuintiloja on kunnostettu, mutta huonejakoa ei ole juurikaan muutettu. Koulurakennuksen muutokset ovat olleet suurempia, ja niissä heijastuu opetustyön sisällöllinen ja toiminnallinen muutos. Luokkahuoneiden käyttötarkoituksia on muutettu, tilat ovat saaneet monitoimitilojen luonteen alkuperäiset yhteen tarkoitukseen laaditun tilaohjelman sijaan. Kirjasto on muuttanut pois koulun tiloista. Pääosa muutoksista on tapahtunut koulun ulkoseinien sisäpuolelle, eivätkä ne näy ulospäin. Ainoastaan uusi välituntikatos koulun kentän puolella on muuttanut koulun ulkoasua. Tässä selvityksessä keskitytään koulurakennuksen muutosvaiheisiin. Asuntolan muutokset mainitaan vain pääpiirteissään. 2.1 Koulurakennuksen muutokset Heti valmistumisen jälkeen ei uudelle kansakoululle ole arkistotietojen mukaan tehty korjauksia. Arkistoista löytyvät hankintamenot liittynevät koulun opetusvälineiden ja kalusteiden hankintoihin (vuosina ) 7. Vanha Kirkonkylän 2-luokkainen kansakoulurakennus oli tarkoitus siirtää Tolosen kouluksi lisärakennuksen valmistuttua, mutta kun Tolosen koulupiiri yhdistyi Taluskylän koulupiiriin 8, jäi rakennus vaille käyttöä ja se purettiin vuonna Purkaminen liittyy keski- ja kansalaiskoulun rakentamiseen vuosina Myöskään 1960-luvulla uuden Kirkonkylän kansakoulurakennuksen korjauksista ei ole merkintöjä kunnan arkistossa 9. Vuodelta 1973 on arkistomerkintä Kirkonkylän kansakoulu, Kirkkotikkanen 12:16, koulupalsta 12:20, Tilaa ja kiinteistöllä olevia rakennuksia koskevia arkistotietoja. Jälkityö- ja huomattavimmat korjauskustannukset, jonka mukaan erityisopetuksen luokka on kunnostettu kellaritilaan, entiseen polttoainevarastoon. Seuraavana vuonna on rakennettu laboratorio(?)luokka ja tehty erityisopetusluokan lisätöitä. Rakennustyöt ovat ilmeisesti sisältäneet muutoksia porrasjärjestelyissä. Pääsisäänkäynnin vierestä kirjastoon ollut kulkuyhteys on muutettu siten, että erityisluokaksi muutettuun kellaritilaan kuljetaan kyseisen ulko-oven kautta ja entiseen kirjastotilaan kulku on jäänyt ainoastaan pääaulan ja pääportaikon kautta. Entinen kirjastotila on viimeksi ollut musiikkiluokkana. Vuodelta 1979 löytyy arkistomerkintä opettajien sosiaalitilojen saneerauksesta. 7 Kirkonkylän kansakoulu, Kirkkotikkanen 12:16, koulupalsta 12:20, Tilaa ja kiinteistöllä olevia rakennuksia koskevia arkistotietoja. 8 Isomaa Matti: Alavieska, kotiseutuni, Kirkonkylän kansakoulu, Kirkkotikkanen 12:16, koulupalsta 12:20, Tilaa ja kiinteistöllä olevia rakennuksia koskevia arkistotietoja. Jälkityö- ja huomattavimmat korjauskustannukset. 10

32 2. kerros 1. kerros kellari 11

33 Rakennuksen lämmitysjärjestelmää on muutettu alkuperäisestä kahteen otteeseen luvun puolessa välissä alkuperäinen puulämmitys on muutettu öljylämmitykseksi, ja tuolloin rakennettiin uusi savupiippu rakennuksen pohjoispuolelle, erilleen rakennuksesta. Alkuperäinen piippu on yhä osana rakennuksen pihan puolen julkisivua. Vuonna 2001 rakennus liitettiin kaukolämpöön. Öljykattilat on säilytetty varajärjestelmänä luvun merkittävimmät muutostyöt ovat olleet vesijohto- ja patteriverkoston uusiminen luvun alussa oppilaiden wc-tilat, joihin kulku oli alun perin välituntipihan kautta, muutettiin kielten opetuksen tiloiksi. Englannin luokkahuonetta on sen jälkeen jouduttu kunnostamaan useaan otteeseen, sillä osittain maan alla sijaitsevaa tilaa vaivaa kosteusongelma. Korvaavat wc-tilat rakennettiin 1992 koulun aulatiloihin siten, että ala-aulaan rakennettiin kolme ja yläaulaan 4 wc:tä luvun puolivälissä kunnostettiin liikuntasalin sisäkattoa ja parannettiin valaistusta. Vuonna 1998 rakennettiin uusi sisäänkäynti aulasta koulun länsipuolelle eli kentän puolelle. Samalla seinustalle rakennettiin välituntikatos. Entinen talonmiehen asunto on muutettu käsityöluokaksi vuonna 19XX. Sittemmin tilat on vuokrattu yritykselle (vuoden 2013 alussa) ja yritys toimii tiloissa myös tämän selvityksen laatimisen aikaan luvun alussa tehtiin muutoksia 1-kerroksen luokkatiloissa, kun metallityöluokka ja veistosali yhdistettiin monitoimiluokkatilaksi ja käytävän uudet wc:t sekä varasto- ja valvojan tilat kunnostettiin. Samaan aikaan kunnostettiin uudet opettajainhuoneen tilat entisiin 1-kerroksen luokkatiloihin ja entinen opettajainhuone jäi varastoksi. Jo tuolloin koulun sisäilmaongelmat nousivat esiin ja kunnassa käynnistettiin pian Kirkonkylän koulun peruskorjauksen suunnittelu. Kunta teetti VTT:llä kuntotutkimuksen koulun kosteusvaurioista vuonna Koulun korjaussuunnittelu eteni aina tarjouspyyntövaiheeseen, kunnes saatujen tarjousten perusteella pystyttiin arvioimaan koulun korjauskustannuksia. Samaan aikaan kunnassa pohdittiin kouluverkoston rakenteellista muuttamista ja päädyttiin sivukylien koulun lakkauttamiseen. Koulurakennuksen korjaus ei toteutunut, sillä korjauskustannukset nousivat korkeiksi ja Kirkonkylään tarvittiin myös uusia koulutiloja korvaamaan suljettavia kyläkouluja. Kunta päätti rakentaa kokonaan uudet koulutilat, jotka valmistuivat entisen koulurakennuksen eteläpuolelle, samaan pihapiiriin vuonna

34 2.2 Asuntolarakennuksen muutokset ja nykytila Asuntolarakennus on säilynyt alkuperäisessä käytössä, eikä tiloihin ole juurikaan tehty muutoksia. Asuntojen ulko-ovet on uusittu jossain vaiheessa. Vuodelta 1973 on arkistomerkintä Kirkonkylän kansakoulu, Kirkkotikkanen 12:16, koulupalsta 12:20, Tilaa ja kiinteistöllä olevia rakennuksia koskevia arkistotietoja. Jälkityö- ja huomattavimmat korjauskustannukset, jonka mukaan opettajien asuntolan saunatiloja on kunnostettu. Asuntolan alkuperäinen betonitiilikate on poistettu ja katteeksi on vaihdettu konesaumattu peltikate vuonna XX. Uusimpia kunnostustöitä on ollut vuosi sitten (2012) entisen opettajien asuntolan ulkorappauksen ja kalkkimaalauksen uusiminen. Nykyisin asuntola ei toimi enää opettajien asuntolana, vaan kunnan vuokra-asuntoina. Alemman kerroksen isompi asunto on muutettu koulun iltapäiväkerhon käyttöön. Rakennuksen hahmo on säilynyt alkuperäisenä ja on vasta uusitun rappauksen ja maalauksen ansiosta rakennus vaikuttaa hyväkuntoiselta. Ikkunat ja ulko-ovi on säilynyt alkuperäisenä, mikä antaa rakennukselle viehättävän ja autenttisen ilmeen. Asuntokohtaiset ulko-ovet on uusittu. Kuva 5. Asuntolan sisäänkäynti. 13

35 3 NYKYTILA Entinen koulurakennus on nykyisin tyhjillään. Vailla käyttöä se on ollut uuden koulun valmistumisesta saakka eli vuodesta Rakennuksessa pidetään lämmitys päällä. Tarkastushetkellä useat luokkahuoneiden ilmanvaihtoventtiileistä (niin ikkunoiden tuloilmaventtiilit kuin poistoilmaventtiilit hormien yhteydessä) olivat kiinni ja niitä availtiin. Kunta on päätynyt rakennuksen säilyttämiseen, vaikka uuden koulun rakentamisen aikaan keskusteltiin myös rakennuksen purkamisesta. Rakennuksella on tärkeä taajamakuvallinen merkitys. Entisen opettajien asuntolan nykytilasta kerrotaan edellä kappaleessa 2.2. Koulun lähes kaikkia tiloja on muutettu tai kunnostettu jossain vaiheessa. Koulurakennukselle tyypilliseen tapaan oppilaiden käyttämien tilojen pinnat altistuvat kovalle kulutukselle jopa tahalliselle rikkomiselle. Sen tähden alkuperäisenä säilyneitä osia on hyvin vähän. Huonekajo on kokenut muutoksia, mutta paikoin huonejako on alkuperäinen tai hyvin lähellä alkuperäistä. 3.1 Koulurakennuksen ulkoasu Entisen kansakoulun (myöh. Kirkonkylän ala-aste) ulkoasu on säilynyt lähellä alkuperäistä. Muutoksia on tehty ainoastaan lännen puoleiselle julkisivulle, jonne uudet ulko-ovet ja tuulikaappi sekä välituntikatos on lisätty vuonna Kuva 6. Välituntikatos rakennettiin koulun länsiseinustalle vuonna Kuva 7. (Alla vasemmalla) Koulurakennuksen ulkoasussa muutokset ovat olleet vähäisiä. Huomio kiinnittyy maalauksen huonoon kuntoon. Maalaustyön aikainen virhe tai jossain vaiheessa käytetty väärä maalityyppi on aiheuttanut maalin hilseilyn. Kate on alkuperäinen. Kuva 8. (Alla oikealla) Välituntikatokseen johtavat uudet ovet ovat alumiinirakenteiset. 14

36 Koulurakennuksen ikkunoiden ulkopuitteet ovat alkuperäiset, mutta sisäpuitteet on uusittu luvulla ensimmäisen ja toisen kerroksen ikkunoiden osalta sekä porrashuoneissa. Ikkunat ovat ulkopuolelta huonokuntoiset ja kaipaavat kunnostamista. Kellarikerroksessa sekä ullakolla ikkunat ovat alkuperäiset. Kuva 9. (vasemmalla) Kellariin ja entiseen vahtimestarin asuntoon johtavan ulko-oven tyylikäs katos. Kuva 10. (Oikealla) Ikkunat kaipaavat ulkopuolelta kunnostamista. Myös ulkoseinän maalaus ja rappaus ovat rapistuneet. Asuntolarakennuksen vastaavat ikkunat on kunnostettu ja ne vaikuttavat hyväkuntoisilta. Myös asuntolarakennuksen ikkunoiden sisäpuitteet on uusittu. Kuva 11. Hyväkuntoinen asuntolarakennus. 15

37 3.2 Käytävät ja porrashuoneet Koulurakennuksen aulat, käytävät ja porrashuoneet on alkujaan rakennettu kestävämmistä rakennusmateriaaleista kuin esim. luokkatilojen lattiapinnat. Tämän vuoksi alkuperäisinä säilyneitä rakennuksen sisäpintoja ovat ainoastaan mosaiikkibetoniset käytävien lattiapinnat sekä portaikot. Myös näiden tilojen muut pinnan (seinät ja katot) ovat muuttuneet alkuperäisestä. Kuva 12. Toisen kerroksen käytävä. Luokkahuoneiden ovet ja valaistus on uusittu. Katossa on akustointilevyt. Käytävän perällä näkyy myöhemmin lisätty siivouskomero. Vaikuttavinta pitkässä käytävässä on näkymät ikkunoista Kirkkovainiolle. Kuva 13. (Alhaalla vasemmalla) Vahtimestarin asunnon porraskäytävä. Kuva 14. (Alhaalla oikealla) Koulurakennuksen eteläinen porrashuone. Värimaailman alkuperäistä ilmettä ei ole tässä selvityksessä tutkittu. Työselityksessä väritys on määritelty hillityn vaaleaksi.. 16

38 3.3 Opetustilat, salit ja luokkahuoneet Luokkahuoneiden pintoja on uusittu erityisen paljon. Lattiapinnat on uusittu moneen otteeseen mm. homeongelmien vuoksi. Seinäpinnat on maalattu usein ja kattoon on asennettu akustointilevyjä ja uutta valaistusta. Toisen kerroksen luokkatilojen huonejako on säilynyt alkuperäisenä kiintokomeroita ja kateedereja myöten. Ensimmäisessä kerroksessa sen sijaan luokkahuoneiden käyttötarkoitusta on muutettu ja huonejakokin on muuttunut. Liikuntasalia on kunnostettu mm. sisäkaton rakenteet, valaistus ja salitekniikka on uusittu salin yhteydessä olevien tuoli- ja välinevarastoiden lattiapinta on alkuperäinen. Kuva 15. Luokkahuoneiden pintoja on uusittu vaikka tilajako on säilynyt alkuperäisenä. Kattoihin on lisätty akustointilevyjä, lattiat ovat pääosin muovimattoa. Kuva 16. Kaikissa toisen kerroksen luokkahuoneissa on säilynyt kateederit. 17 Kuva 17. Liikuntasalin katto ja valaistus on uusittu 1990-luvulla. Salin tekniikka mahdollistaa monipuolisen käytön erilaisiin esityksiin.

39 Koulun opetustilat ovat vuosikymmenten kuluessa laajentuneet alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan toisenlaisiin tiloihin. Alkuperäinen kirjasto on toiminut viimeksi musiikkiluokkana. Kirjaston alkuperäinen sisäänkäyntiporras on poistettu ja tilaan kuljetaan entisen opettajanhuoneen kautta tai entisestä oppilaiden pukuhuoneesta puhkaistun oven kautta. Myös alun perin polttoainevarastoksi kellariin tarkoitettu tila on otettu opetuskäyttöön erityisluokaksi 1970-luvulla. Tuolloin kirjaston kulkuyhteys muutettiin kuluksi erityisluokkaan, jonne alkujaan oli käynti ainoastaan kellarikerroksen käytävän puolelta. Erityisluokka on nykyisin bänditilana. Kuva 18. Erityisluokka on tehty kellarin varastotilaan. Nykyisin tila on bändin harjoituskämppänä. Entisestä vahtimestarin asunnosta on tehty käsityöluokka, ja nykyisin tila on yrityksen käytössä. vahtimestarin asunnon keittiökaapistot ovat säilyneet alkuperäisinä, ks. kappale Entiset kellarin wc-tilat on myös muutettu opetustilaksi, englannin luokaksi, 1990-luvulla. Kellaritiloihin tehtyjen opetustilojen kosteusongelmat ovat olleet hankalia. Kuva 19. Entiset tyttöjen ja poikien wc-tilat on yhdistetty kieltenopetustilaksi. Opetustilana kellari on ollut haasteellinen kosteusongelmien vuoksi. Entiset sisäovet ovat paikoillaan. Myös molempien vessojen porrasaskelmat ovat paikoillaan, vaikka toisen wc:n ulko-ovi onkin suljettu. 18

40 3.4 Varastotilat, tekniset tilat ja kellari Sekundäärisissä tiloissa, kuten varastoissa, kellarikerroksessa yleensä ja teknisissä tiloissa, muutokset ovat olleet melko vähäisiä. Tilat ovat kalkittuja tai ohuesti rapattuja tiilipintaisia huonetiloja, joissa on betonilattiat. Vanhat väliovet ovat säilyneet kellarissa lakuperäisinä. Kuva 20. Kellarin käytävätilaa. Kuva 21. Pannuhuoneessa vanhat lämmitysuunit on säilytetty varajärjestelminä (yllä ja alla vasemmalla). Kuva 22. Kuva yllä oikealla; kellari kärsii jatkuvasta kosteudesta. Liukuovi hakesiiloon. Vasemmalla öljysäiliö. 19

41 3.5 Merkittävimmät säilyneet rakennusosat Vaikka koulurakennusta on uusittu sisäpinnoiltaan, on alkuperäisinä säilyneitä tiloja ja rakennusosiakin runsaasti. Merkittävimmät alkuperäisinä säilyneet tilat ovat portaikot ja ylemmän kerroksen luokkahuoneiden käytävä. Näiden lisäksi on paljon rakennusosia, kuten väli- ja ulko-ovia, ikkunoita, komeroita ja kaiteita, jotka ovat säilyneet alkuperäisinä Ikkunat ja ovet Koulurakennuksen ikkunat ovat pääasiassa epäsymmetrisesti jaoteltuja ja neliruutuisia. Juhlasalin ikkunat ovat luonnollisesti kookkaampia 8-ruutuisia ja ullakon ja kellarin ikkunat puolestaan pienempiä (pitkillä sivuilla kaksiruutuisia, päädyissä pyöreitä tai puolipyöreitä). Komeita funkishenkisiä ikkunajaotteluja on päätyihin sijoittuvissa porrashuoneissa. Kuten edellä on mainittu ikkunoiden sisäpuitteet ovat pääosin uusittu, mutta alkuperäisessä asussa olevia ikkunoita on vielä muutamia jäljellä kellarikerroksessa ja ullakolla. Kuva 23. Matalamman siipiosan ullakon päätyikkuna (yllä vasemmalla) ja kellarikerroksen käytävän alkuperäinen ikkuna. 20

42 Koulurakennuksessa on myös erityisen hyvin säilyneitä ulko- ja väliovia. Lasilliset ulko-ovet ovat tummiksi petsattuja tammiovia. Kuva 24. Pääsisäänkäynnin alkuperäiset tammiovet on petsattu tummiksi. Oikealla on entinen kirjaston sisäänkäynti, josta nykyisin on kulku kellarissa sijaitsevaan entiseen erityisluokkaan(nykyisin bändikämppä). Myös sisäänkäyntikatos ja sen alla oleva kivinen (graniittia) ulkoportaikko ovat alkuperäiset. Kuva 25. Vasemmalla alun perin kirjaston tamminen ulko-ovi, keskellä varaston koivuvaneriovi 1. kerroksen käytävän varrelta ja oikealla yksi kolmesta pääsisäänkäynnin tuulikaapin mäntyisestä sisäovesta. 21

43 Kuva 26. Kellarin väliovet ovat alkuperäisiä peiliovia. Myös maalaus lienee alkuperäinen Portaat ja kaiteet Koulurakennuksen hyvin säilyneistä rakennusosista on mainittava myös sisätilojen portaat. Ala-aulan pääportaikko on komea yhä, vaikka aulatiloja on pienennetty wc-tilojen sijoittelulla ja aula nykyisellään toimii varastotilana. Pääportaikon askelmat ovat mosaiikkibetonia ja kaiteet ovat metalliset pinnakaiteet. Profiililtaan pyöreät käsijohdepuut on kauniisti taivutettu. Kuva 27. Pääportaikko ala-aulasta. 22

44 Kuva 28. Porrasaskelmat ovat hyvin säilyneet mosaiikkibetoniset. Käsijohde on kauniisti taivutettu. Eteläpäädyn portaikossa kaiteen pinnat ovat punaiset. Kuva 29. Yläaulan kaide tekee mutkan ikkunan edessä. 23

45 3.5.3 Lattiat Alkuperäiset mosaiikkibetonilattiat ovat säilyneet ylemmän kerroksen käytävällä ja osin alemman kerroksen käytävälläkin. Aulan mosaiikkibetonilattia on säilynyt ainoastaan ylätasolla, mutta alatasolla lattia on uusittu 2000-luvulla kivilaattalattiaksi. Kuva 30. Pääaulassa lattia on uusittu Kalusteet Koulurakennuksessa on jäljellä jonkin verran alkuperäisiä kiinto- ja irtokalusteita. Pääosa kalusteita on uusittu ja nykyisin koulu toimii muilta koulukiinteistöiltä tuotujen kalusteiden varastona. Luokkahuoneissa ja kansliassa on jäljellä kiinteät komerot ja niiden alkuperäiset lakatut viilupintaiset laakaovet. Rehtorin kanslian eteisessä on myös alkuperäinen naulakko. Kuva 31. Rehtorin kanslian naulakko ja komeropari luokkahuoneesta. 24

46 Kuva 32. Käytävillä olevat vesikalusteet (juoma-automaatit ja altaat) on uusittu jossain vaiheessa. Ensimmäisen kerroksen käytävästä erotetussa varastotilassa on kaunis vitriinikaappi ja karttateline. Kuva 33. Entiset vahtimestarin asunnon alkuperäiset keittiökaapistot ovat säilyneet. Ne ovat toimineet käsityöluokan kalusteina ja nyt yrityksen keittiötilassa. 25

47 4 YHTEENVETO Alavieskan kansakoulun lisärakennukseksi alkujaan rakennettu koulurakennus on säilynyt monin osin alkuperäisessä asussa. Sen ulkopuolelle ei ole tehty juurikaan muutoksia, ja rakennus on asettunut kirkonkylän rakennetussa kulttuuriympäristössä paikoilleen. Rakennusta pidettiin sen valmistuttua jopa liian komeana pienen paikkakunnan kirkonkylälle, mutta tämän päivän taajamakuvaan se istuu erottamattomana osana. Hyvin hoidettu asuntolarakennus on myös taajamakuvallisesti tärkeä. Koulu- ja asuntolarakennuksen sijainti vuonna 1948 valmistuneen kirkon vieressä on taajamakuvallisesti merkittävä. Rakennukset muodostavat yhdessä kirkon luoteispuolella sijaitsevan Kalliomäen liikerakennuksen kanssa vahvan jälleenrakennuskauden kerrostuman. 4.1 Arvio säilyneisyydestä Koulurakennuksen ulkoasu on säilynyt pääosin alkuperäisenä. Sisätiloissa muutokset ovat olleet suurempia. Keskeisinä säilytettävinä ja osin ennallistettavina asioina nousevat esiin aulatila, portaikot sekä ovet ja alkuperäiset ikkunat. Pääosa opetustiloista on muutettu niin käyttötarkoitukseltaan kuin pintamateriaaleiltaan moneen kertaan, eikä niissä ole alkuperäisiä pintoja tai rakennusosia jäljellä. Koulun sisäilmaongelmat ovat edellyttäneet monia korjaustöitä, joiden jäljet erottuvat selvästi. Lopullisesti kosteusongelmia ei koululla ole ratkaistu ja tulevassa käytössä tämä korjaustarve on otettava huomioon. 4.2 Huomiotavat asiat asemakaavaa ja rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa Koulurakennuksen käyttötarkoitus voi tulevaisuudessa olla moninainen. Tilat ovat helposti muokattavissa erilaisiin tarkoituksiin. Rakennuksen laajentaminen ei ole ensisijaisesti suositeltavaa sen taajamakuvallisesti merkittävän ja selkeäpiirteisen hahmon vuoksi. Tila rakennuksen ympärillä tulee säilyä koulun käytössä ja urheilukäytössä. Ja toisaalta, kun rakennusta ei ole sen koulutoiminnan aikana muutettu, ei ole perusteltua muuttaa sitä nytkään, kun rakennus saa uusia käyttötarkoituksia. Rakennuksen selkeä, funktionalistinen hahmo on taajamakuvallisesti merkittävä, ja se on pyrittävä sellaisena säilyttämään. Asemakaavassa rakennukselle voisi antaa suojelumääräyksen, jonka tarkoituksena on säilyttää ulkoasu alkuperäisellään. Myöhempiä lisäyksiä, joita tulisi poistaa ja siten palauttaa rakennus alkuperäiseen asuun, ei ulkoasussa juuri ole. Tarpeettomaksi jäävä erillinen savupiippu koulun pohjoissivulla voisi olla tällainen poistettava elementti. Asemakaavamääräyksiä, jotka puuttuvat rakennuksen sisätiloihin tulee harkita. Aulatilan palauttaminen entiseen väljyyteen poistamalla wc-tilat olisi perusteltua, mutta mikäli käyttötarkoitus ei ole julkinen, eivät palauttavat toimenpiteetkään pääse julkisesti esille. Rakennuksessa säilyneet alkuperäiset ovet ja ikkunat ovat kauniita, mutta niiden säilyttämiseksi annettavien määräyksien sitovuutta ja sisältöä tulee harkita tarkoin. Tärkeintä olisi saada rakennukselle uusi, sopiva käyttötarkoitus, ei jäädyttää sitä koulumuseoksi. 26

48 Toisaalta on muistettava, että sotien jälkeen rakennettua rakennuskantaa on jo hyvän aikaa pidetty seuraavana kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi nostettavana rakennettuna kerrostumana. Alavieskan entinen kansakoulurakennus on säilyneisyytensä ja edustavuutensa puolesta hyvä esimerkki säilytettävästä 1950-luvun koulurakennuksesta. Oulussa , korjauksia Annaelina Isola, arkk. 27

49 5 LÄHTEET Alkuperäiset rakennusaikaiset asiakirjat, Alavieskan kunnan arkisto Alavieskan kunnan osavuosikertomus, Alavieskan kunnan arkisto Alavieskan Kirkonkylän kansakoulun lisärakennuksen pohjapiirrokset, julkisivut ja leikkaukset (1:200), Alavieskan kunnan rakennusvalvonnan arkisto Isomaa, Matti. Alavieska kotiseutuni, 1995 Lämsä, Kerttu. Alavieskan 100-vuotias koululaitos, 1983 Santtila, Anneli et al. Alavieskan Jutila, Olli Paavonpojasta Reeta Antintyttäreen Julkaisija Jutilan sukuseura, Vaasa

50 6 LIITTEET 1. Koulun pohjapiirrokset, alkuperäinen huonejako 2. Koulun säilyneisyyskaaviot kerroksittain 29

51 kellarikerros 1. kerros Liite wc-tilat 2. varasto 3. polttoainevarasto 4. keskuslämmitys 5. sähköpääkeskus 6. kanslia 7. opetuskeittiö 8. kodinhoito 9. maalaustila 10. veistosali 11. metallityöt 12. aula 13. opettajienhuone 14. kirjasto 15. puku- ja pesutilat 16. vahtimestarin asunto 17. luokkahuone 19. voimistelusali 20. näyttämö 2. kerros 30

52 31

53 Liite kerros 1. kerros kellari 32

54 ALAVIESKAN KUNTA Tekniset palvelut Sweco Ympäristö Oy Pappilantie 1 Mäkelininkatu 17 A ALAVIESKA OULU ALAVIESKA Kirkonseudun asemakaavan muutos koulun alue; osa korttelista 17 MRL 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi tapahtuu kaavaprosessissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa ja päivittää suunnitteluprosessin aikana. Alavieskan kunta on rakennuttanut uuden koulurakennuksen, jolloin vanha kiinteistö on jäänyt tyhjilleen. Nyt vanha koulurakennus on tarkoitus osoittaa yrityskäyttöön. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää myös asemakaavan muuttamista. Koulun korttelin nykyinen asemakaavamerkintä on YO, opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 1. Suunnittelualue Alavieskan kirkonseudun asemakaavan muutos sijoittuu ydinkeskustaan, koulun alueelle, rajautuen kirkkotarhaan. Entisen koulukiinteistön osalta alueen käyttötarkoitus muuttuu ja alueen pysäköinti- ja liikennejärjestelyt tutkitaan asemakaavallisin keinoin. Kuva 1. Suunnittelualue sijaitsee Alavieskan keskustassa koulun alueella, aivan kirkon läheisyydessä.

ALAVIESKA Kirkonseudun asemakaavan muutos koulun alue; osa korttelista 17

ALAVIESKA Kirkonseudun asemakaavan muutos koulun alue; osa korttelista 17 ALAVIESKAN KUNTA Tekniset palvelut Sweco Ympäristö Oy Pappilantie 1 Mäkelininkatu 17 A 85200 ALAVIESKA 90100 OULU ALAVIESKA Kirkonseudun asemakaavan muutos koulun alue; osa korttelista 17 MRL 63 :n mukainen

Lisätiedot

ALAVIESKA KOULUN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS. luonnos 27.6.2013, 29.8.2013, 16.4.2014

ALAVIESKA KOULUN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS. luonnos 27.6.2013, 29.8.2013, 16.4.2014 ALAVIESKA KOULUN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS luonnos 27.6.2013, 29.8.2013, 16.4.2014 Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Raportissa käytetyt kuvat:

Lisätiedot

ALAVIESKA KOULUN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS. luonnos 27.6.2013, 29.8.2013, 16.4.2014

ALAVIESKA KOULUN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS. luonnos 27.6.2013, 29.8.2013, 16.4.2014 ALAVIESKA KOULUN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS luonnos 27.6.2013, 29.8.2013, 16.4.2014 Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 www.airix.fi Raportissa käytetyt kuvat:

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI

KORTTELI 27 UTAJÄRVI KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 23.5.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KIVIRISTI LAPUA. ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SELOSTUS (luonnos/ 05)

KIVIRISTI LAPUA. ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SELOSTUS (luonnos/ 05) KIVIRISTI LAPUA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS SELOSTUS (luonnos/ 05) Asemakaavan muutos koskee Kiviristin kaupunginosan 5 korttelin 514 tontteja 3-4 sekä osaa tilasta 11:189. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus

Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus Ventelän kaupunginosan korttelien 98-90 ja 92-93 asemakaavan muutoksen selostus S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1 1.1 Tunnistetiedot 1 1.2 Kaava-alueen sijainti 1 1.3 Kaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. AsOy Snellmanin kartano ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS AsOy Snellmanin kartano 2 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS / ASUNTO OY SNELLMANINKARTANO 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 9. kaupunginosan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti

Kuva 1: Kaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ja sijainti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 5 ) TERVON KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaavan muutos koskee kortteleja 9(osa),

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3)

Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kydön asemakaavamuutos, kortteli 738 (tontit 1-3) Kaavaselostus 3.9.2014 Tammelan kunnan kaavoitus kaavoittaja Miika Tuki 31300 Tammela puh 050 4643274 miika.tuki@tammela.fi TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11.

Kortteli: 281 ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kunnanhallituksen kaavoituspäätös 2.11.2015 236 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 13-26.11. ILMAJOKI 16.12.2015 Ahonkylä Asemakaavan muutoksen selostus, KORTTELI 281, TONTIT 1 JA 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alue: VIHTAKALLION ALUE Kunta: ILMAJOKI Kunnanosa: AHONKYLÄN KUNNANOSA

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011

SÄKYLÄ. Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73. Turussa 14.1. 2011 SÄKYLÄ Iso-Vimman asemakaavan muutos Osa korttelista 73 Turussa 14.1. 2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010 241 4401 www.airix.fi Toimistot: Turku, Tampere, Espoo

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI

Vastaanottaja Laihian kunta. Asiakirjatyyppi Kaavaselostus. Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI Vastaanottaja Laihian kunta Asiakirjatyyppi Kaavaselostus Päivämäärä 14.4.2014 LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MAANTIET KADUIKSI LAIHIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS, MAANTIET KADUIKSI KAAVASELOSTUS Tarkastus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark.

EURAJOEN KUNTA. Selostus. Työ: 26024. Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Selostus Työ: 26024 Turku, 17.12.2013, 13.6.2014 tark. Sweco Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.scewo.fi Toimistot:

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 294 asia: 188/2013 Kaavaselostus Hyväksytty: KVALT.. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.8.2014 P195-P19523

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 118-AK1502 SAUVON KUNTA KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS KAAVASELOSTUS Kaavaluonnos Versio 0.9 11.3.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (10) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA hyväksytty 23.4.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KIRVUNTIEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9 Puhelin (03) 888

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

V096 Villähde kortteli 284 tontit 2 ja 3 Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos

V096 Villähde kortteli 284 tontit 2 ja 3 Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos Nastolan kunta Villähde, kortteli 284 Asemakaavan muutos Kaavaselostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Nastolan kunta Kaavoitus Nastolan kunta Selostus 1 (9) 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 Sivu 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 4.10.2012 SEPÄNKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 45 JA SIIHEN LIITTYVILLÄ TIE- JA

Lisätiedot

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Air-Ix Ympäristö Oy PL 52 20781 Kaarina 2005 2 MARTTILAN KUNTA HAAPARANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus, joka koskee 14.6. 2005 päivättyä asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS KALERVONKATU 8 KAAVATUNNUS 02:119 KAAVAN PÄIVÄYS 21.2.2013 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 28.2.2013 02:119 / KALERVONKATU

Lisätiedot

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma V e t e r a a n i t i e n k o r t t e l i n a s e m a k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 24.9.2013 Diaari nro 491/2012 S i s ä l l y s

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3

PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA PIIPPOLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELISSA 3 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 3 TONTTI 7 P27028 6.5.2015

Lisätiedot

KORTTELI 27 UTAJÄRVI 16.9.2013

KORTTELI 27 UTAJÄRVI 16.9.2013 KORTTELI 27 UTAJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS 16.9.2013 AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu 17 A 90100 OULU Puhelin 010 241 4600 Telefax 010 241 4601 UTAJÄRVEN KUNTA Laitilantie 5 PL 18 91600 UTAJÄRVI Vireilletulosta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1

ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ULVILA, FRIITALA, NAHKURI NAHKURIN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELIN 517 TONTTIA 1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 517 TONTIT 1 JA 3 ULVILASSA 1.3.2013 MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE

RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE 2 KAAVATILANNE RAISION KAUPUNKI PIRILÄN KUKKATALON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Pirilän Kukkatalo Oy:n liiketoiminnan alueella Kerttulan kaupunginosassa

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS PARKANON KAUPUNKI PARKANON PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS 12.1.2009 Kaavoitus- Arkkitehtipalvelu Mattila Oy 1 PAHKALAN ALUEEN KORTTELIN 5063 TONTTIA 13 KOSKEVA ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella.

VIHTI, NUMMELA Asemakaavan muutos Lankilanrinteen korttelin 205a tontilla 2 (osa) ja korttelin 252 tontilla 6 sekä puistoalueella. asia: 235/713/2006 OAS/Perussel./tavoitteet Ympa 30.5.2006 67 Ympa liite 8 vireilletulokuulutus 9.6.2006 kaavaehdotus MRL 65 /MRA 27 Ympa 20.6.2006 76 Ympa liite 4 MRL 65 nähtävillä olo 23.8.-5.9.2006

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARTINJÄRVENTIEN TEOLLISUUSALUE LOHTAJA KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 340. kaupunginosan kortteleita

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

RIMMINKANKAAN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RIMMINKANKAAN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26942 TILAAJA: PUDASJÄRVEN KAUPUNKI RIMMINKANKAAN KORTTELIN 316 ASEMAKAAVAN MUUTOS 2.5.2014 päivämääriä lisätty 28.5.2014 SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU Käsittelyvaiheet Kaavatyön käynnistäminen,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

YLIVIESKA Asemakaavan muutos

YLIVIESKA Asemakaavan muutos YLIVIESKAN KAUPUNKI Tekninen palvelukeskus Kyöstintie 4 84100 YLIVIESKA YLIVIESKA Asemakaavan muutos 3. kaupunginosan korttelit 8 ja 101-102 sekä niihin liittyvät katu- ja puistoalueet MRL 63 :n mukainen

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

TUOMISENALUE, VIKINKAARI

TUOMISENALUE, VIKINKAARI ORIMATTILAN KAUPUNKI TUOMISENALUE VIKINKAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI 164 TUOMISENALUE, VIKINKAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 20.3.2012

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Korson torni Asemakaavan muutos nro 002144,

Lisätiedot

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43

Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 Asemakaavaselostus Asemakaavan muutos A-2670 Nikkilän (23.) kaupunginosan korttelin 1403 tonttia 43 12.4.2016 ja aluehankkeet Kaupunginarkkitehti Anne Karvinen-Jussilainen, asemakaavavalmistelija Kyllikki

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5

ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 1 (9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS YRJÖNKATU 4 JA AARNENKATU 5 SELOSTUS NRO 522 2 (9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 9.12.2015 Haapajärven kaupunki OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SAMULINPUISTON ASEMAKAAVAMUUTOS Asemakaavan muutos koskee osaa Haapajärven Ronkaalan kaupunginosan korttelista 215 ja siihen liittyvää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO LUONNOS 01.09.2015

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖKESKUS / SUUNNITTELUTOIMISTO LUONNOS 01.09.2015 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin 4. kaupunginosan (Tapala) korttelia 334, tiloja 214-406-2-117 ja 214-406-2-542 sekä puistoaluetta koskeva asemakaava ja asemakaavan muutos. 214005182 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 LIITE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.9.2007 Suunnittelualue: Suunnittelualueet sijaitsevat Kihniön kunnassa Kirkonkylän taajaman keskustassa (kuva 1). Suunnittelualueeseen sisältyvät Kihniön

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot