TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2010

Transkriptio

1 TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2010

2

3 Jukka-Petteri Eronen Teknisen palvelukeskuksen työntekijät viettämässä liikunnallista toimintapäivää Kirjurinluodossa. TEKNINEN PALVELUKESKUS Tekninen palvelukeskus luo Porin kaupungin rakenteellisen toimintaympäristön: tontit, liikenneväylät, viheralueet ja julkiset toimitilat. Toimintaympäristön luomisen ja ylläpitämisen tavoitteena on hyvän ja viihtyisän elinympäristön turvaaminen porilaisille. Tekninen palvelukeskus valmistelee ja panee täytäntöön teknisen lautakunnan toimialaan kuuluvat asiat. Teknisen palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa, ylläpitää ja luoda palveluja kaupunkilaisille ja eri hallintokunnille sekä huolehtia kaupungin omaisuudesta kaupunginvaltuuston myöntämien resurssien puitteissa. Teknisen palvelukeskuksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet asetetaan vuosittain talousarvion ja investointisuunnitelman laatimisen yhteydessä. Tavoitteita tarkennetaan käyttösuunnitelman ja investointiohjelman hyväksymisen yhteydessä. Tavoitteiden seurantaa varten Tekninen palvelukeskus ja sen yksiköt raportoivat toiminnan ja talouden kehittymisestä tekniselle lautakunnalle. Teknisen palvelukeskuksen toiminnassa noudatetaan tiimiperiaatetta. Vastuualueilla on toiminnan mukaan ohjaus-, suoritus- ja asiantuntijatiimejä. ORGANISAATIO VUONNA 2010: HALLINTOYKSIKKÖ Yleishallinto Maaseututoimi Kaupunkimittaus Pysäköinninvalvonta OMISTAMISEN YKSIKKÖ Kiinteistövarallisuus Katu- ja puistosuunnittelu Talonsuunnittelu Rakennuttaminen RAKENTAMISYKSIKKÖ Kunnallistekniikka Varastointipalvelut Satamarakennus Mittauspalvelut Talonrakennus Puistotoimi Konekeskus Talotekniikka AJONEUVOKESKUS AMMATTIOPISTOJEN KIINTEISTÖT 3

4 SISÄLTÖ TEKNINEN PALVELUKESKUS... 1 Hyvä vuosi TEKNINEN LAUTAKUNTA... 4 JOHTO ja JOHTORYHMÄT... 5 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA... 6 Viestintäryhmä... 7 Työturvallisuus... 7 Työhyvinvoinnin toteuttaminen vuonna HALLINTOYKSIKKÖ Yleishallinto Palvelupiste Porina Maaseututoimi Kaupunkimittaus Pysäköinninvalvonta PORIN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS TOIMINTAKERTOMUS 2010 Kustantaja: Tekninen Palvelukeskus Yrjönkatu 6 B /PL Pori Teksti: TPK henkilökunta Kuvat: TPK:n arkisto ja henkilökunta Taitto: Jukka-Petteri Eronen Painotyö: Kehitys Oy Pori 2011 OMISTAMISEN YKSIKKÖ Kiinteistövarallisuus Talonsuunnittelu Rakennuttaminen Porin tulvasuojeluhanke jatkuu Katu- ja puistosuunnittelu RAKENTAMISYKSIKKÖ Konekeskus Kunnallistekniikka Mittauspalvelut Puistotoimi Satamarakennus Talonrakennus Talotekniikka Varastointipalvelut AJONEUVOKESKUS AMMATTIOPISTOJEN KIINTEISTÖT Pitkään palvelleet TPK juhli työvuottaan Cygnaeuksen ruokalassa Eläkkeelle jääneet vuonna Tilastot Organisaatio vuonna

5 Hyvä vuosi 2010 TPK:n palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen vaikutti tavallista pidempään keväällä jatkunut ja syksystä normaalia aikaisemmin alkanut kylmä ja luminen talvisää. Ne kasvattivat huomattavasti niin katujen puhtaanapitokuin kiinteistöjen lämmityskustannuksia. Yhtenä syynä kylmälle säälle voivat olla tuhkapilvet tai aivan tavallinen säiden vaihtelu. Lumesta ja pakkasesta huolimatta TPK:n budjetti toteutui hyvin ja siitä kuuluu kiitos koko henkilöstöllemme. Organisaation kehittäminen jatkui ja yhteistyö eri yksiköiden välillä kehittyi kumppanuusajattelun mukaisesti. Ensimmäiset sisäisen kumppanuuden sopimukset laadimme katujen kunnossapidon ja puistojen hoidon kesken. Vuoden alusta Teknisen palvelukeskuksen tulosalueesta (T72) erotettiin omaksi tulosalueeksi Ammattiopistojen kiinteistöt taseyksikkö (T70), jonka yhtiöittäminen valmisteltiin loppuvuodesta. Toukokuun alusta rakentamisen yksikössä konekeskuksen kuljetushenkilökunta siirrettiin kunnallistekniikan vastuualueelle. Heinäkuussa pysäköinninvalvonta (T74) siirtyi Tekniseen palvelukeskuksen vastuualueeksi. Näin saimme tekemämme yhteiset työt lähemmäksi toisiaan ja pystymme kehittämään jo aiemmin hyvin toiminutta yhteistyötä vieläkin paremmaksi. Joulukuussa teimme sopimukset maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueesta Lavian, Luvian ja Merikarvian kuntien kanssa. Vuoden 2011 talousarvioon muodostettiin toimitilat taseyksikkö (T76) tulosalueiden Tekninen palvelukeskus (T72) ja tilapalveluyksikkö ulkoinen vuokraustoiminta (T75) rakennuksista. Tällä toimenpiteellä pystymme turvaamaan jatkossa rakennusten kunnossapitoon riittävästi varoja. TPK:n strategiasuunnitelma 2016 päivitettiin kaupunkistrategian mukaiseksi. Samalla teimme TPK:n palvelustrategiaan esityksen. Tämä kehitystyö on vielä kesken. Työhyvinvointiin panostimme palkkaamalla vuodeksi työhyvinvointikoordinaattoriksi Sirkku Heilä-Aaltosen, jonka tavoitteena oli luoda kanssamme työkalut hyvään työhyvinvointiin. Energiat käyttöön -työhyvinvointikampanja käynnistyi ja moni muu asiaan liittyvä selvitys lähti liikkeelle. Noormarkun kuntaliitos lisäsi merkittävästi töitä TPK:n tehtäväkentässä kuluneella vuoden aikana ja töitä riittää jatkossakin. TPK:n toiminnasta vanhan Noormarkun alueella on tullut kiitosta, koska olemme onnistuneet yhdistämishankkeessa kaikin puolin. Noormarkun tekniselle henkilöstölle suunnatussa kyselyssä TPK sai hyvät pisteet ja vastavuoroisesti saimme Noormarkusta ammattitaitoisen henkilöstölisän porukkaamme. Työturvallisuus on tullut pysyvästi mukaan työntekoomme. Työmailla käytetään uuden lainsäädännön mukaisesti kypäriä ja muuta turvavarusteita. Työturvallisuuskoordinaattori Jari Mäkisalo on siirtänyt kuluneen vuoden aikana TPK:n työturvallisuusasiat nykyaikaan. Tämä on erityismaininnan arvoinen työ. Edellä esitetyn perusteella voin todeta, että TPK on ollut hyvin toimelias kuluneen vuoden aikana. Toimeliaisuudella saimme asioita eteenpäin ja työmme kehittyi. Tämä viritti henkilöstön uuteen ajatteluun huomaamaan, että yhdessä saamme aikaan hyvän työtuloksen. Hyvä yhteishenki vaikuttaa luovuuteen ja siitä syntyy hinku kehittää TPK:sta vielä parempi työyhteisö. Sisäisen kumppanuuden aito käyttöönotto saa varmasti aikaan positiivista muutosta, jonka avulla kehitämme yhteistyötä yhä paremmaksi. Elinympäristömme hoidossa olemme saaneet paljon aikaan. Vastuualueet kertovat omissa osioissaan kaikesta siitä työstä, mitä saatiin aikaan vuonna Saimme ihmeitä aikaan, vaikka rahalliset resurssimme vähenivät. Parantunut yhteishenki edesauttoi työtapojen kehittämistä ja yhdessä tekeminen lisääntyi ilahduttavasti. Jukka Kotiniemi Teknisen palvelukeskuksen johtaja 5

6 TEKNINEN LAUTAKUNTA TPK Toimintakertomus 2010 Jukka-Petteri Eronen TEKNINEN LAUTAKUNTA Teknisen lautakunnan jäsenet Vuoden 2010 viimeisessä lautakunnan kokouksessa paikalla olivat: Sanna Grönmark, Matti Rehula, Antti Linnainmaa, Katja Helenius, Maria Rautanen, Eero Laurila, Ari Westerlund, Eerik Heijari, Arja Laulainen, Maria Santikko ja Reijo Hirvonen Teknisen lautakunnan toiminta Tekninen lautakunta kokoontui toimintavuoden aikana 24 kertaa ja kokouksissa merkittiin pöytäkirjaan yhteensä 437 pykälää. Päätöksistä lähes puolet koski kaupunginhallitukselle tehtyjä esityksiä tai lausuntojen antamista. Lautakunta on johtosääntönsä ja kaupunginhallituksen ja valtuuston päätösten mukaisesti päättänyt ja asiakirjoilla vahvistanut kiinteän omaisuuden kauppoja ja vaihtoja, tonttien ja muiden alueiden vuokrauksia sekä urakka- ja muita sopimuksia. Tekninen lautakunta teki katselmukset Kirjurinluodon alueelle, ent. Kormanon sahan alueelle ja Jussilan kiinteistöön. Ari Westerlund, rakennusinsinööri, opettaja, puheenjohtaja (SDP) Satu Hatanpää, KLT-kirjanpitäjä, tradenomi (KOK) Mikko Hatanpää, maanviljelijä, (KESK) Eerik Heijari, toimitusjohtaja, varapuheenjohtaja (KOK) Sanna Grönmark, tuottaja (VIHR) Reijo Hirvonen, pääluottamusmies (VAS) Arja Laulainen, lehtori, vararehtori (SDP) Eero Laurila, asianajaja, varatuomari (KOK) Antti Linnaimaa, maanviljelijä (KESK) Maria Santikko, kiinteistöhuoltopäällikkö (SDP) Maria Rautanen, DI, suunnitteluinsinööri (KOK) Varajäsenet: Mia Fagerlund, työterveyshuollon erikoislääkäri (VIHR) Jari Haapaniemi, datanomi (SDP) Katja Helenius, rakennusinsinööri, tarkastaja (KOK) Leena Karjalainen, lähihoitaja (SDP) alkaen Tuomas Meriniemi, tekniikan yo (KESK) Pertti Myllyharju, koneistaja (VAS) Mikko Pakkasela, DI, yrittäjä (KOK) Tiina Paltanen, FM (SDP) asti Matti Rehula, maanviljelijä, järjestökonsultti (KESK) Tarja Silfver, laitoshuoltaja (SDP) Jukka Vuorio, teknikko (KOK) Lotta-Riikka Vuorio, verhoilija, yrittäjä (KOK) Kaupungin hallituksen edustajana kokouksiin osallistuivat Elina Ahlsten ja nuorisovaltuutettu Emilia Korkeaoja. 6

7 JOHTO ja JOHTORYHMÄT JOHTO ja JOHTORYHMÄT Johto JOHTORYHMÄT TEKNINEN PALVELUKESKUS Jukka Kotiniemi, johtaja Mika Painilainen, hallintopäällikkö Harri Juhola, rakennuspäällikkö Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri Jani Sädemaa, kuljetuspäällikkö Markku Lehtonen, toimitilapäällikkö, alkaen Henkilöstön edustajat: Tommi Raunela, pääluottamusmies (JHL) Heikki Tuominen, palvelupäällikkö (KTN) Teknisen palvelukeskuksen johtajana toimii diplomi-insinööri Jukka Kotiniemi. Sijaisena on toiminut rakennuspäällikkö Harri Juhola. Teknisen palvelukeskuksen johtaja johtaa ja kehittää palvelukeskuksen toimintaa, taloutta ja organisaatiota. Johtaja vastaa erityisesti yksiköiden toiminnan ja talouden yhteensovittamisesta sekä tarpeellisesta yhteydenpidosta sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin. HALLINTOYKSIKKÖ OMISTAMISEN YKSIKKÖ RAKENTAMISYKSIKKÖ Mika Painilainen, hallintopäällikkö Kalle Salonen, kaupungingeodeetti Juhani Dahl, maataloussihteeri Henkilöstön edustajat: Tarja Kuusisto, palveluasiantuntija (JHL) Jone Puputti, suunnittelija (KTN) Harri Juhola, rakennuspäällikkö Antti Kilkku, kiinteistöpäällikkö Markku Setälä, liikenneinsinööri Pentti Klemetti, kaupunginarkkitehti Henkilöstön edustajat: Kai Klink, rakennuttajarakennusmestari (JHL) Markku Rantamäki, suunnitteluinsinööri (KTN) Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri Arto Rosenholm, kadunrakennusinsinööri Paavo Peltola, maastotyöpäällikkö Pekka Salli, keskusvarastonhoitaja, eläkkeelle Rauno Maijala, koneasentaja, 1.8. alkaen Latva Jukka, sataman työpäällikkö Ismo Ahonen, kaupunginpuutarhuri Erkki Nissilä, työnjohtaja, eläkkeelle Mika Koski, huoltomestari, ajalla Jani Sädemaa, kuljetuspäällikkö 1.6. alkaen Tapio Laiho, lvi-huoltopäällikkö Henkilöstön edustajat: Timo Muukkonen, katuosaston työntekijä (JHL) Pirjetta Sipiläinen-Salo, neuvontahortonomi (KTN) Teknisen palvelukeskuksen johtoryhmä Johdon apuna on toiminut Teknisen palvelukeskuksen johtoryhmä, joka kokoontui keskimäärin joka toinen viikko. Puheenjohtajana toimii palvelukeskuksen johtaja ja muina jäseninä ovat yksiköiden johtajat sekä kehittämispäällikkö. Johtoryhmässä on kaksi henkilöstön edustajaa, jotka henkilöstöjärjestöt nimeävät jäsenistään. Johtoryhmä edistää yhteydenpitoa ja tiedonkulkua ulkoisten ja sisäisten sidosryhmien, lautakunnan ja palvelukeskuksen välillä sekä palvelukeskuksen sisällä. Johtoryhmän tehtävä on edistää yksiköiden välistä yhteistyötä asioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa. Yksiköiden johtoryhmät Yksiköiden johtoryhmät kokoontuivat säännöllisesti. Puheenjohtajina toimivat yksiköiden johtajat ja muina jäseninä vastuualueiden päälliköt. Johtoryhmissä on kaksi henkilöstön edustajaa. Ajoneuvokeskus- ja Ammattiopistojen kiinteistöt -yksiköillä ei ollut omia johtoryhmiä. Johtoryhmät edistävät yhteydenpitoa yksiköiden sidosryhmiin ja tiedonkulkua yksiköiden sisällä. Johtoryhmät edistävät vastuualueiden välistä yhteistyötä yksiköiden asioiden valmistelussa ja täytäntöönpanossa. 7

8 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA TPK Toimintakertomus 2010 YHTEISTYÖTOIMIKUNTA Outi Vainikka-Majuri Yhteistyötoimikunta tutustumassa työkohteeseen. Kuva vuodelta Yhteistyötoimikunta on elin, jonka tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä toimintaa. Tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua Teknisen palvelukeskuksen toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Samalla edistetään kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Yhteistyötoimikunta toimii myös lakisääteisenä työsuojelutoimikuntana ja sen toimikausi noudattaa kunnallisen työsuojelun yhteistoimintaorganisaation nelivuotiskautta. Yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2010 aikana 9 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin toimintavuoden 2010 aikana TPK:n strategiaa ja suunnitelmaa, palvelustrategialuonnosta sekä toimintasäännön muutoksia. TPK:n organisaatioon ja henkilöstöön kohdistuvina muutoksina käsiteltiin pysäköinninvalvonnan siirtyminen TPK:n hallintoyksikön vastuualueeksi, maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muutokset sekä konekeskuksen ja kunnallistekniikan henkilöstöä koskevat muutokset. Henkilökunnalta saatiin yksi aloite, joka lähetettiin kaupunkitason yhteistyötoimikunnalle. Työterveyshuollon ja työsuojelun asioita käsiteltiin kaikissa kokouksissa. Yhteistyötoimikunnan jäsenet Outi Vainikka-Majuri ja Martti Lundén osallistuivat elokuussa Lappeenrantaseminaariin. TYÖNANTAJAN EDUSTAJAT: Puheenjohtaja: Markku Mäkitalo, kehittämispäällikkö Sihteeri: Mika Painilainen, hallintopäällikkö Jäsenet: Jukka Kotiniemi, Teknisen palvelukeskuksen johtaja Harri Juhola, rakennuspäällikkö Markku Koppelomäki, talonrakennusinsinööri Yleisvarajäsen: Seppo Sairanen, apulaistalouspäällikkö HENKILÖSTÖN EDUSTAJAT: Jäsenet: Martti Lundén, ajojärjestelijä (JHL) Outi Vainikka-Majuri, suunnittelurakennusmestari (JHL) Merja Koivunen, kanslisti (JHL) Kivelä Antero, työsuojeluvaltuutettu (JHL) Markku Rantamäki, suunnitteluinsinööri/työsuojeluvaltuutettu (KTN) Pirjetta Sipiläinen-Salo, varapuheenjohtaja/neuvontahortonomi (KTN) Yleisvarajäsenet: Seppo Peltonen, kirvesmies (JHL) Tiina Kourujärvi, johdon assistentti (Jyty) MUUT: Mirva Polvi, työterveyshoitaja Tiina Rantala, työterveyshoitaja ( lähtien) 8

9 VIESTINTÄRYHMÄ Viestintäryhmä Kuusihenkinen viestintäryhmä pyrkii kehittämään Teknisen palvelukeskuksen viestintää. Ryhmä toimittaa henkilöstölehti Osviittaa sekä laatii vuosittain toimintakertomuksen. Porin kaupungin www-sivujen uudistaminen työllisti myös TPK:ta. Niin viestintäryhmän jäseniä kuin muitakin työntekijöitä oli mukana sivujen uudistusta koskevissa palavereissa. Omalta osaltaan TPK syötti oman sivunsa aineiston uuteen julkaisujärjestelmään. Vuoden aikana on keskusteltu sosiaalisen median käytöstä TPK:ssa. Porin kaupunki on ottanut viestinnälliseen käyttöönsä erilaisia sosiaalisen median sovelluksia ja toivonut, että myös hallintokunnat ottaisivat sovelluksia käyttöönsä. Viestintäryhmä ei kuitenkaan kokenut sosiaalista mediaa oikeaksi tiedotuskanavaksi. Pitkään hiljaisena viestintäkanavana pysynyttä, TPK:n oman väen käyttöön tarkoitettua, extranettiä on pyritty aktivoimaan. Aktiivisempaa tiedotusta on ollut hieman aiempaa enemmän, mutta kehitettävää riittää vielä. Viestintäryhmän puheenjohtajana toimi Pirjetta Sipiläinen-Salo. Hänen lisäksi ryhmään kuuluivat Jukka-Petteri Eronen, Tarja Holmström, Jone Puputti, Heikki Tuominen ja Outi Vainikka-Majuri. JUKKA-PETTERI ERONEN Työturvallisuus Teknisessä palvelukeskuksessa luodaan uutta turvallisuuskulttuuria. Henkilöstöä kannustetaan ajattelmaan työturvallisuutta osana jokapäiväistä työntekoa ja sen täytyy olla mukana kaikessa tekemisessä. Työturvallisuuskoordinaattori Jari Mäkisalon tehtävänä on valvoa työkohteiden turvallisuutta. Hänen tehtävänään on kiertää työmailla ja käydä keskustelua turvallisuuden kehittämisestä työntekijöiden kanssa. Mäkisalo laatii tarvittavat turvallisuusasiakirjat ja koordinoi työturvallisuuten liittyviä koulutuksia. Työmailla on otettu käyttöön turvallisuuskansio, joka sisältää työturvallisuuden kannalta tarpeelliset ohjeet. Työmaan puutteista kannustetaan ilmoittamaan turvallisuuslomakkeella. Läheltäpiti-tilanteet ja tapaturmat tutkitaan säännöllisesti. Työturvallisuuteen panostamista jatketaan erityisesti vuonna 2011, joka on nimetty työturvallisuuden teemavuodeksi. Jari Mäkisalo Työntekijät vaihtavat ajatuksia TPK:n johtajan kanssa Tupalan työmaalla Vuoden aikana on järjestetty useita turvallisuuskoulutuksia, joiden suorittajat ovat saaneet kortin todistukseksi suorituksestaan. Vuoden aikana koulutuksen suoritti 346 työntekijää. Näiden koulutusten lisäksi on joka vuosi järjestetty muita turvallisuuskoulutuksia henkilökunnalle. Perehdytykseen ja riskien arviointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Turvallisuussuunnitelmia tehdään työmaakohtaisesti. Suunnitelmissä huomioidaan erityisesti vaaralliset työt ja se laaditaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa. Kuluneena vuonna on aloitettu TPK:n johtajan turvallisuuskierrokset, joista on saatu positiivista palautetta työmailta. Tavoitteena on, että työntekijät pääsevät avoimeen vuorovaikutukseen johtajan kanssa. Samalla johtaja pääsee tutustumaan työkohteisiin. Kierroksia pidetään säännöllisin väliajoin. Suurissa rakennuskohteissa on otettu käyttöön TR- ja MVR-mittarit, jotka kertovat työkohteen turvallisuustason. Pienien kohteiden osalla tehdään viikottain kunnossapitotarkastus. Yhdessä TPK:n työhyvinvointikoordinaattorin kanssa on toteutettu työturvallisuuden teemapäiviä. Teemapäivinä on käsitelty mm. kypärän käyttöä sekä huomiovaatetusta. Suojavälineiden käytössä tapahtui suurta kehitystä vuoden 2010 aikana. JUKKA-PETTERI ERONEN 9

10 VIESTINTÄRYHMÄ TPK Toimintakertomus 2010 Jukka-Petteri Eronen Työhyvinvoinnin toteuttaminen vuonna 2010 Käynnissä järjestetyn liikunnallisen toimintapäivän alkujumppa. Teknisen palvelukeskuksen työhyvinvointisuunnitelma valmistui vuonna 2009 ja siinä määriteltiin toimenpiteet pidemmällä aikavälillä sekä kolmeksi vuodeksi eteenpäin. TPK:n työhyvinvoinnin kehittäminen on suunniteltu kattamaan työhyvinvoinnin osa-alueet työyhteisö, työolot, yksilö työntekijänä, joita on käytetty myös Porin kaupungin työhyvinvointiohjelmassa kuvaamaan kokonaisvaltaista työhyvinvointia. Työhyvinvointityön tueksi TPK palkkasi työhyvinvointikoordinaattorin alkaen. Samalla Tyhy-ryhmä uudistui ja alkoi kokoontua kerran kuukaudessa. Ryhmässä on 8 jäsentä (henkilöstön edustajia sekä esimiestaso). Tyhy-koordinaattori tekee kiinteää yhteistyötä palkatun turvallisuuskoordinaattorin kanssa toteuttaen erilaisia kampanjoita (Muista huomiovaatetus, Kypärä päähän, Työturvallisuus ja Ergonomia) sekä kiertäen työmailla. Tyhy-ryhmä Tyhy-ryhmän tehtävänä on suunnitella, organisoida ja seurata työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi tehtäviä toimenpiteitä ja niiden toteutumista. Lisäksi työryhmän tulee systemaattisesti tarkastella hallintokunnassa kaikilla työhyvinvoinnin osa-alueilla toteutuvaa toimintaa. Työryhmä kartoittaa työhyvinvoinnin toimintasuunnitelmassa olevia painopistealueita vuosittain yksiköitten ja vastuualueiden kanssa. Työryhmä laatii vuosittain raportin yhteistyötoimikunnalle ja tek- niselle lautakunnalle työhyvinvoinnin tavoitteiden toteutumisesta. Työhyvinvointitoimintojen taso Työhyvinvointioimintojen itsearviointimatriisin täyttämällä vastuualueiden päälliköt arvioivat työpaikan työhyvinvointitoimintojen tasoa ja kehittämistarpeita säännöllisin välein. Maaliskuussa 2010 päälliköt täyttivät ensimmäisen matriisinsa. Yleisesti työhyvinvointitoimintojen taso TPK:ssa vastasi hyvää tasoa ja perusasiat ovat hallinnassa lainsäädännön mukaisesti. Joillakin vastuualueilla on kuitenkin jo edetty ennakoivan suunnittelun ja ohjelmien toteuttamisen tasolle asti. Vastuualueiden työntekijät valitsivat keskuudessaan työhyvinvointitoimien 10

11 VIESTINTÄRYHMÄ painopistealueen vuosille , näiden matriisin kategorioiden avulla. Työhyvinvoinnin johtamisen apuvälineitä Työhyvinvointitoimia vastuualueet ovat toteuttaneet itsenäisesti ja tarvittaessa tyhy-koordinaattori on ollut apuna. TPK:n yhteisessä verkossa olevalle p-asemalle on luotu kansio, jossa on työhyvinvointiin liittyvää materiaalia ja työkaluja vastuualueiden käyttöön. Samassa kansiossa on myös alakansiot jokaiselle vastuualueelle työhyvinvointisuunnitelman/toteutuman tallentamista varten. Vastuualueen päälliköt ovat valinneet työhyvinvoinnin strategiseen johtamiseen liittyvät mittarit TERVE-Pori mittareista. Näiden lisäksi on valittu yhteisesti seurattavaksi sairaus poissaolojen väheneminen ja varhaisen tuen keskusteluiden määrät. Tavoitteena on tehdä työhyvinvointityöstä normaaliin arkityöhön liittyvää toimintaa, jonka vaikutuksia seurataan. Työterveyshuollon kanssa on käyty kumppanuusneuvottelu joulukuussa 2010, koskien TPK:n työterveyshuollon 2011 toimintasuunnitelmaa. Mukana neuvotteluissa oli vastuualueiden ja yksiköiden päälliköitä, TPK:n johtaja ja tyhy-koordinaattori. Neuvottelussa tuotiin esiin vastuualueiden työhyvinvoinnin painopistealueet ja sovittiin työterveyshuollon osuudesta niiden toteuttamisessa. Fyysinen työkyky Fyysiseen työkykyyn on panostettu ja ensimmäinen yhteinen tyky-iltapäivä on järjestetty kesäkuussa Kirjurinluodolla. Iltapäivänä työntekijöillä oli mahdollisuus tutustua erilaisiin liikuntamuotoihin. Lisäksi on käynnistetty Energiat käyttöön kampanja, jonka tavoitteena on lisätä/säilyttää liikuntaa ja opetella painonhallintaa. Kampanja kestää asti ja parhaimmat energiapisteet saanut joukkue palkitaan. Vastuualueet ovat lisäksi pitäneet omia tyky-virkistyspäiviää vaihtelevasti. SIRKKU HEILÄ-AALTONEN Jukka-Petteri Eronen Varhainen tuki Varhaisen tuen toimintamallin kehittämistä on tehty yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa. Kehittämisessä on ollut mukana OSKU-ryhmä, johon on kuulunut kolmesta yksiköstä päällikkö, luottamusmies, henkilöstön edustaja ja tyhy-koordinaattori. Toimintamalli on otettu käyttöön ja siihen liittyvän keskustelun kirjaamista ja säilyttämistä on suunniteltu tarkkaan. Malli on tallennettu asiakirjojen hallinnan sähköiseen järjestelmään, jonne keskustelut jatkossa tallennetaan. Työhyvinvointikoordinaattori Sirkku Heilä-Aaltonen selittää Energiat käyttöön kampanjan kuntotestin tuloksia Seppo Peltoselle. Jukka-Petteri Eronen Kumppanuus työterveyshuollon kanssa Liikunnallisena iltapäivänä työntekijät pääsivät kokeilemaan uusia urheilulajeja, kuten fastcoopia. 11

12 HALLINTOYKSIKKÖ Hallintoyksikkö vastaa Teknisen palvelukeskuksen keskitetyistä talous- ja toimistopalveluista, viranomaistehtävistä, maaseututoimesta ja pysäköinninvalvonnasta sekä vastaa hallintokunnan viestinnästä. Tämän lisäksi yksikkö suorittaa tekniset erikoistehtävät. Hallintoyksikköön kuuluu myös kaupunkilaisille suunnattu palvelupiste Porina. Hallintoyksikön johtajana toimii hallintopäällikkö Mika Painilainen.

13 HALLINTOYKSIKKÖ Jukka-Petteri Eronen YLEISHALLINTO Yleishallinnon vastuualueen tehtävänä on valvoa Teknisen palvelukeskuksen toiminnan laillisuutta, huolehtia keskitetyistä talous- ja toimistopalveluista, viestinnästä, kopiolaitoksesta, arkistoinnista sekä teknisistä erityistehtävistä. Se huolehtii myös palvelupiste Porinan toiminnasta. Vastuualueella hoidetaan edellä mainittujen tehtävien lisäksi yksityistielain mukaan tielautakunnan ratkaistavaksi kuuluvat asiat ja yksityistielain :issä mainitut tehtävät ja asiat. Vastuualueen päällikkönä toimii Mika Painilainen. Teknisessä palvelukeskuksessa ja myös sen yleishallinnossa näkyi vuoden 2010 työhyvinvointi-teema. Työhyvinvointia käsiteltiin vuoden aikana työyhteisön, työolojen sekä yksilöiden osalta. Työhyvinvointikoordinaattori Sirkku Heilä-Aaltonen aloitti TPK:ssa työhyvinvoinnin kehittämisen. Yleishallinnon työntekijät osallistuivat ahkerasti keväällä Kirjurinluodolla pidettyyn, koko TPK:n väen liikunnalliseen toimintapäivään. Päivän tavoitteena oli lisätä yhteenkuuluvuutta koko henkilökunnan kesken sekä tarjota iloa ja virkistystä tutustuen eri liikuntamuotoihin (zumba, kahvakuula, flexibar, mini-golf, golf, kirkkovenesoutu, sauvakävely, frisbee, fastcoop). Yleishallinnon oman väen liikunnallinen virkistäytymishetki oli syksyllä työpaikkakokouksen jälkeen. Tuolloin lenkkeiltiin Reposaaren uudella ulkoilureitillä. Lisäksi yleishallinto osallistui aktiivisesti koko TPK:n yhtei- Yleishallinnon palaveri seen Energiat käyttöön kampanjaan ( ) keräämällä liikuntapisteitä sekä pohtimalla, miten kehittää terveellisiä elämäntapoja. Yleishallinnon työntekijät aloittivat myös säännöllisen taukovoimistelun iltapäivän kahvihetken jälkeen. Työpaikkakokouksissa on pohdittu työhyvinvointia sekä työn organisointiin liittyviä asioita yhdessä työntekijöiden kanssa sekä laadittu yhteiset työhyvinvoinnin kehittämisen painopistealueet. Toimistohenkilökunnalle järjestettiin myös koulutusta aiheena Värikkyys on työyhteisön rikkaus, kouluttajana toimi Teija Harju SAMK:ista. MIKA PAINILAINEN Jukka-Petteri Eronen Virkistyspäivänä yleishallinnon väki lenkkeili upeissa maisemissa Reposaaren ulkoilulenkillä. 13

14 HALLINTOYKSIKKÖ TPK Toimintakertomus 2010 Heikki Tuominen Palvelupiste Porina Porinan työntekijät Jan Kaski, Tarja Kuusisto ja Marja-Liisa Lehto arpovat venepaikkoja Osmo Leppäniemen, Tarja Risusen ja Liisa Kurjen kanssa. Porina huolehti edelleen kiitetysti Teknisen palvelukeskuksen asiakaspalvelusta, katutyöluvista ja -valvonnasta, johtokarttapalvelusta, venepaikkojen vuokraustoiminnasta ja -valvonnasta. Rakentajille ja tontinhakijoille esiteltiin tontteja ja toimitettiin tonteista virallisia ja muita karttoja, pohjatutkimustuloksia, kaavamääräyksiä, katukorkeuslausuntoja, naapuritietoja sekä annettiin yleistä neuvontaa. Katuvalojen runsaat vikailmoitukset työllistivät myös päivittäin talvikaudella. Porinan tiloissa toimi myös kaupungin kassapalvelupiste. TPK:n sisäisenä palveluna huolehdittiin mm. viestinnästä, autojen Palvelupiste Porina siinä torin laidalla Porina välitti myös hätäviestejä venepaikkojen haltijoille. Heikki Tuominen va rauk sista, henkilöstötapahtumien järjestelyistä (pikkujoulu, työnjuhla, possujuhla, liikunta- ja virkistystapahtumat) ja palvelukeskuksen avainrekistereistä. Varsin työllistävä oli kauan odotettu Postitalon ikkunanvaihtotyö ja siihen liittyneet järjestelyt, urakoitsijan töiden ja työntekijöiden kulunvalvonta sekä yhteyksien ylläpito eri tahojen kanssa. Ikkunanvaihtotyöt eivät sujuneet odotetusti, vaan useissa työhuoneissa töiden loppuunsaattaminen kesti jopa neljä kuukautta. Tämä aiheutti paljon kriittistäkin palautetta Porinan kautta töiden suorittajille ja valvojalle. Porinan henkilöstö vahvistui kolmella. Palveluasiantuntijan ja tiedotussihteerin oppisopimukset alkoivat loppukesällä ja palvelukeskuksen vahtimestarin toimipiste siirtyi Porinaan. Vastaavasti kaupungin lähetti ja sisäinen postiliikenne siirtyivät kouluviraston tehtäviksi. Henkilöstö vuoden lopulla: 1 palvelupäällikkö, 6 palveluasiantuntijaa, 2 katutyövalvojaa, 1 tiedotussihteeri, 1 vahtimestari ja 2 kassanhoitajaa. Lisäksi kaupungin autonkuljettaja on sijoitettuna Porinan tiloihin. Suoritteita: Kassapalvelussa kirjattiin asiakastapahtumaa. Virallisia tonttikarttoja tehtiin ja toimitettiin tilauksesta 552 kpl. Suosittuja 45 euron vedenkestäviä veneilykarttasarjoja tehtiin ja myytiin 103 kpl, katukorkeuslausuntoja annettiin 156 tontille, sijoituslupia annettiin 107 ja katutyölupia 317 ja niiden yhdistelmiä 156 kpl, kaapeli- ja johtokarttoja tehtiin 871 kohteeseen, joihin välitettiin Pori Energian kaapelinäyttötapahtumia 487 kpl ja DNA:n 469 kpl. Katuvalaistuksen vikailmoituksia vastaanotettiin ja rekisteröitiin 769 asiakkaalta. Eniten asiakaspalveluresursseja Porinassa vaati edelleen uudisrakentajien neuvontapalvelu ja siihen liittyvä kaavamääräysten, epävirallisten tonttikarttojen sekä pohjatutkimusten esittely ja asiakkaiden opastus eri yksiköihin ja vastuualueille. HEIKKI TUOMINEN 14

15 HALLINTOYKSIKKÖ Mika Ruissalo MAASEUTUTOIMI Maaseututoimen tehtävänä on hoitaa maaseutuelinkeinohallintoon liittyviä tehtäviä Porin alueella. Vastuualueen päällikkönä toimii Mika Ruissalo Porin kaupungin maaseututoimi alkoi sopimukseen perustuen hoitaa Noormarkun kunnan maaseututointa alkaen, vaikka varsinainen kuntaliitos kuntien välillä astui voimaan vuoden 2010 alussa. Maaseututoimen toimitilat Yrjönkatu 6:ssa ovat osoittautuneet toimiviksi ja yhteistoiminta Palvelupiste Porinan henkilökunnan kanssa on lisännyt toimintamahdollisuuksia entisestään. Asiakkaiden palautteen mukaan ainoastaan pysäköinti keskustassa toimitilojen läheisyydessä on ongelmallista. Maaseututoimen toiminnan kohderyhmänä ovat pääasiassa porilaiset maatalousyrittäjät, joiden hakemia tulotukia toimistossa käsitellään. Euroopan unionin ja kansallisten maataloustukien tukihakemusten vastaanotto, käsittely, tallentaminen, hallinnollinen valvonta, päätösten teko ja maksatukset ovat toimen pääasiallisia töitä. Lisäksi maaseututoimi tekee päätökset peltomaihin liittyviin tukioikeuden omistuksen- ja hallinnansiirtoihin. Siirtoja tehtiin vuoden 2010 aikana 78. Porin alueella on 298 aktiivista viljelijää, joiden jättämiä tukihakemuksia maaseututoimi käsittelee. Hakemuksia on käsitelty yhteensä 1509 kappaletta. Maataloustukia on toimintavuoden aikana maksettu yhteensä 8,2 miljoonaa euroa. Peltoa tukihakijoilla oli hallinnassaan yhteensä hehtaaria eli keskimääräinen tilakoko on 43,13 hehtaaria. Kotieläimiä on 68 tilalla. Lypsylehmiä alueellamme on viidellätoista tilalla. Hevosia on kaikkiaan 35 tilalla, lampaita kuudella ja kanoja kolmella tilalla. Maaseututoimessa pidetään yllä eläintenpitäjärekisteriä, jonne maatilojen eläimet rekisteröidään. Maaseututoimessa hoidettavia asioita ovat myös maatalousyrittäjien luopumistukiasiat. Satovahinkojen, hirvieläinvahinkojen, poikkeuksellisten tulvavahinkojen ja petoeläinvahinkojen arviointi sekä korvausten maksaminen kuuluvat maaseututoimen hoitamien asioiden joukkoon. Toimintavuonna näitä vahinkoarvioita ei juuri tarvinnut tehdä. Ainoastaan yksi kasvavaa kasvustoa vioittanut raekuuro osui porilaisen viljelijän maille. Sähköinen tukihaku ja sen edistäminen on otettu maaseututoimessa painopistealueeksi viime vuosina. Porissa näitä sähköisiä hakemuksia jätti toimivuonna 16 % tuenhakijoista. Maaseututoimi hoitaa kunnan maaseudun kehittämiseen varatun määrärahan käyttöä ja valvoo hukkakauran leviämistä ja torjuntaa kasvukauden aikana tehtävällä valvonnalla. Kehittämisrahasta on tuettu Porin ja Noormarkun 4H yhdistysten toimintaa. Porin kaupunki ilmoitti alkuvuonna 2010 Maaseutuvirastolle ryhtyvänsä pilottikunnaksi maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamiseen. Laki asiasta astui voimaan samana vuonna huhtikuun alusta. Porin ympäristökuntien välisiä neuvotteluja on vuoden aikana vetänyt TPK:n johtaja Jukka Kotiniemi. Neuvotteluihin ovat ottaneet osaa kuntien maaseutusihteerit, kunnanjohtajat, ELY-keskus sekä MTK-Porin edustajat. Loppuvuodesta solmittiin Luvian, Lavian ja Merikarvian kuntien kanssa yhteistoimintasopimukset maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä. Lisäksi kaupunginvaltuusto teki vuoden viimeisessä kokouksessa päätöksen maaseutusihteerien viroista. Näin ollen uusi alueellinen maaseutuhallinnon järjestys alkaa vuoden 2011 alusta. Lisäksi neuvottelut muiden kuntien kanssa jatkuvat uuden toimintavuoden puolelle. Neuvottelujen tarkoituksena on saada perustettua lain vaatimukset täyttävä yksikkö, joka voisi tehdä maksajavirastosopimuksen Maaseutuviraston kanssa. 15

16 HALLINTOYKSIKKÖ TPK Toimintakertomus 2010 KAUPUNKIMITTAUS Kaupunkimittaukselle kuuluvat kaupungin kartasto-, ilmakuvaus- ja niihin liittyvien mittaustöiden koordinointi sekä GPS-järjestelmän, tasorunkopisteiden (x,y) ja korkeuspisteiden (H) ylläpito. Vastuualueen toimeen kuuluvat myös kiinteistöinsinöörille kuuluvat tehtävät, kiinteistöjen tiedonhallintajärjestelmien sekä kiinteistörekisterin ylläpitäminen. Vastuualueen päällikkönä toimii kaupungingeodeetti Kalervo Salonen. Vakinainen henkilöstö oli 18 henkeä. Keskeisimmät tapahtumat ja toiminnot vuonna 2010 Porin kaupunkin ja Noormarkun kunnan kuntaliitos aiheutti merkittävästi lisätyötä kaupunkimittauksessa. Palvelujen tarjoaminen tasapuolisesti kaikille kaupunkilaisille edellytti sitä, että kaikki perustiedot saadaan käyttämiimme tietojärjestelmiin vähintäänkin samalle tasolle kuin vanhan Porin kohdalla. Vaikka asioiden valmistelu aloitettiin jo vuoden 2009 puolella, niin lisätyömäärä yllätti. Liitoksen jälkeen Porin pinta-ala on nyt 1704 km², josta maapinta-alaa on 834 km² ja sisävesialuetta 25,5 km². Useamman vuoden ajan on valmisteltu koordinaatti- ja korkeusjärjestelmien vaihtoa. Vuonna 2010 otettiin loppukiri ja vaihdos tehtiin Pori on nyt sidottu järjestelmiin, joissa voidaan paremmin toimia osana suomalaista, eurooppalaista ja globaalia maailmaa. Meillä on nyt paremmat edellytykset luoda ja ylläpitää erilaista paikkatietoon liittyvää aineistoa. Olemme olleet yhteistyössä maanmittauslaitoksen kanssa edistämässä ja rohkaisemassa myös Satakunnan kuntia tekemään vastaavat muutokset. Uusien aineistojen hankinta Kaupunkimittaus hankki kuluneen vuoden aikana uutta ilmakuvaus- ja laserkeilausaineistoa erityisesti Noormarkun alueelta. Järjestelmämuutosten yhteydessä kaikki paikkatietokannat (pohjakartat, ilmakuvat jne.) jouduttiin käymään läpi. Toimenpiteet aiheuttivat jonkin verran hankaluuksia, mutta jatkoa ajatellen tämäkin oli välttämätöntä. Tässä yhteydessä pyrittiin myös selvittämään erilaisten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa kuka saa tehdä, kenen pitää tehdä ja millä oikeuksilla, ovatko sopimukset kunnossa jne. 16

17 HALLINTOYKSIKKÖ Yhteistyötä maastomittauksen kanssa Täydennyksiä ja täydennysmittauksia eri aineistoihin pohjakartan ylläpitoa, rakennusten kartalle ja rekistereihin vientiä sekä kiinteistötoimitusten suorittamista varten on tehty koko Porin alueella resurssien mukaan. Keskeisenä kumppanina on toiminut nykyisin Rakentamisyksikköön kuuluva mittauspalvelut. Useat muutokset ja uudet säädökset maanmittauslaitoksen ja valtion puolelta teettivät runsaasti muutostöitä, yhtenä esimerkkinä sähköisen kaupanvahvistusilmoitusten tekeminen. Osoitetiedostojen läpikäynti oli vuoden 2010 aikana poikkeuksellisen iso työ. Useiden katujen ja teiden nimiä jouduttiin vaihtamaan. Muutostarpeet liittyivät ennen kaikkea osoitejärjestelmän luotettavuuteen, käytettävyyteen ja kaupunkilaisten turvallisuuteen. Osa nimiasioista on vieläkin valitettavasti kesken. Kiinteistörekisteröinneissä ei ollut notkahduksia Kiinteistörekisterin pidossa toiminta pysyi erittäin vilkkaana koko vuoden. Kiinteistöjen rekisteröinneissä ei tapahtunut juuri lainkaan notkahdusta, vaikka sellaista pelättiin. Yhteistyö ulkopuolisten toimijoiden kanssa oli hedelmällistä Yhteistyö mm. Geologian tutkimuskeskuksen, Geodeettisen laitoksen, Maanmittauslaitoksen, Porin yliopistokeskuksen, Satakuntaliiton, kaupunki- ja kuntakumppaneiden sekä useiden yrityskumppanien kanssa jatkui edelleen hedelmällisenä. Kuntaliitoksen myötä yhteistyön merkitys omien hallintokuntien (erityisesti Ympäristövirasto, tekniset laitokset ja kaupunkisuunnittelu) kanssa osoittautui todella tärkeäksi. KALERVO SALONEN PYSÄKÖINNINVALVONTA Vastuualueen tehtävä on valvoa Porin kaupungin alueella pysäyttämistä, pysäköimistä ja seisottamista koskevien kieltojen ja rajoitusten noudattamista sekä määrätä rikkeistä pysäköintivirhemaksuja. Vastuualueen päällikkönä toimii Markku Lehtonen Pysäköinninvalvonta toimi vuonna 2010 vakiintuneeseen tapaan. Toimintaympäristössä ei tapahtunut suuria muutoksia. Liikennemäärät ja ympäristö säilyivät entisellään. Pysäköintivirhemaksuja kirjoitettiin kappaletta. Vastalauseita käsiteltiin 268 kappaletta. Pysäköinninvalvonnan ohella vastuualue hoiti kunnalle kuuluvat romuajoneuvojen siirtotehtävät ja myi pysäköintilupia maksullisten paikkojen käyttöä varten. Pysäköinninvalvonta vuokrasi toripaikat ja valvoi niiden käyttöä sekä huolehti yleisistä käymälöistä. Hallinnollisesti pysäköinninvalvonta siirtyi TPK:n alaisuuteen 1.7. Jukka-Pertteri Eronen Hallinnollisesti pysäköinninvalvonta siirtyi TPK:n alaisuuteen 1.7. Pysäköinninvalvonta perustuu aluehallintoviranomaisen lupaan. Toimintaa valvoo ja johtaa poliisi. Keskustelua aiheutti ns. yksityinen pysäköinninvalvonta. Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan tontin omistaja voi velvoittaa pihalle ajavan maksamaan valvontamaksun, jos pihalla pysäköidään vastoin omistajan ohjeita. Tätä koskeva lainsäädäntö on valmisteilla. MARKKU LEHTONEN 17

18 OMISTAMISEN YKSIKKÖ Omistamisen yksikön tehtävänä on isännöidä ja kehittää hallinnassaan olevia alueita sekä palveluita. Yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta, isännöintitehtävistä ja liikenneväylistä. Yksikkö suunnittelee kaupungin liikenneväylät, viheralueet ja laatii arkkitehti-, rakenne-, sähköja lvi-suunnitelmia sekä vastaa osaltaan kaupunkikuvan kehittämisestä. Yksikkö huolehtii toimitilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus- ja kunnossapitorakennuttamisesta sekä kustannuslaskennasta. Yksikön johtajana toimii Harri Juhola.

19 OMISTAMISEN YKSIKKÖ Outi Vainikka-Majuri KIINTEISTÖVARALLISUUS Kiinteistövarallisuuden merkittävimmät tehtävät ovat kaupungin maa-alueiden ja rakennusten hallinta, isännöinti, vuokraus ja myynti. Vastuualueen päällikkönä toimii Antti Kilkku. Maa-alueet Noormarkun kuntaliitoksen myötä kaupungin maaomaisuus lisääntyi runsaat 900 hehtaaria. Maapolitiikan hoidon erilaisia käytäntöjä pyrittiin yhdenmukaistamaan. Kiinteistövarallisuuden metsätyöpäällikkö Erkki Sola jäi eläkkeelle Virkaa ei täytetty. Siinä tilanteessa katsottiin toiminnallisesti tarkoituksenmukaiseksi, että puistotoimi vastaisi kaupungin kaikkien metsien puuston hoidosta ja valvonnasta. Puistotoimen hoito- ja valvontavastuulla olivat jo aikaisemmin olleet kaikki asemakaavoitetulla alueella sekä kansallisessa kaupunkipuistossa olevat metsät. Tämän mukaisesti tekninen lautakunta päätti , että puistotoimi vastasi kaupungin omistamien metsien hoidosta ja valvonnasta alkaen. Tontteja luovutettiin kertomusvuoden aikana yhteensä 121 kpl, joista omakotitontteja oli 100 kpl. Tontinluovutuksissa palattiin näin lamavuoden 2009 jälkeen normaalille tasolle. Omakotitonttien luovutus keskittyi Tuorsniemen, Viikinäisten, Tuulikylän ja Lotskerin kaupunginosiin. Teollisuustontteja luovutettiin eniten uudelta Honkaluodon yritysalueelta. Rakennukset Vuoden 2010 aikana koko henkilökuntaa työllistivät Kiinteistö Oy Porin Ammattiopiston sekä Porin palveluliikelaitoksen perustaminen. Porin palveluliikelaitokseen siirtyvien kiinteistönhoidon ja siivouksen palveluku vauk sia ja rajapintaliitteitä valmiseltiin. Liikehuoneistoja vuokrattiin kuten aikaisempina vuosina. Asuntojen vuokraustoiminta oli vilkasta. Kaupungin omistamien rakennusten rakennustietojen tarkentaminen, puuttuvien tietojen lisääminen rekisteriin ja ryhmittelyn tarkastelu oli toiminnan painopiste, työllistäen erityisesti rakennusrekisterin ylläpitoa. Kiinteistönhoidon ja siivouksen vastuualueiden siirtyminen Porin palveluliikelaitokseen sekä TPK:n palveluksesta poistuneen henkilökunnan asiakirjajäämistöt lisäsivät merkittävästi arkistointityön Asuntojen vuokraustoiminta oli vilkasta. määrää. Vastuualueella hoidettiin osa TPK:n viestinnästä yhteistyössä sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppanien kanssa. Kiinteistöjen ylläpitotyötä tehtiin yhteistyössä käyttäjien ja rakennuttajien kanssa. Huolehdittiin kiinteistöjen sähkö-, vesi- ja lämpösopimuksista ja seurattiin energian kulutusta kuukausittain. Kiinteistöjen erilaisten teknisten järjestelmien tarkastus- ja huoltosopimusten noudattamista valvottiin. Kaupungin omistamien kiinteistöjen jätehuolto- ja hälytyskeskuspalvelut kilpailutettiin, jolloin niiden palvelutuottajat vaihtuivat. Kameravalvontaa kouluille lisättiin. Perusturvan yhteistoiminta-alueella tehtiin turvallisuussuunnittelutyötä ja turvallisuuskoulutusta järjestettiin erilaisissa hoitolaitoksissa. ANTTI KILKKU MARKKU LEHTONEN 19

20 OMISTAMISEN YKSIKKÖ TPK Toimintakertomus 2010 TALONSUUNNITTELU Talosuunnittelun vastuualueen tehtävänä on arkkitehti-, rakenne-, lvi- ja sähkösuunnitelmien ja sovittavien rakennuttamisasiakirjojen laatiminen kaupungin rakennusten uudis-, muutos- ja korjaustöitä varten ja niihin liittyvät suunnittelijalle kuuluvat valvonnat. Vastuualueen päällikkönä toimii Pentti Klemetti. Porin tullin ja satamalaitoksen toimitalo Mäntyluodon portti valmistui toimintavuonna. Talonsuunnittelun vastuualueen tehtävänä ovat Porin kaupungin kiinteistöjen uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeiden suunnittelu sekä kaupungin omistamien rakennusten piirustustietokannan ylläpitäminen. Vastuualueen merkittävimpiä suunnittelutehtäviä vuonna 2010 ovat olleet sekä käynnissä olevat Porin koulujen korjaushankkeet että Noormarkun kaupunginosassa sijaitsevien kaupungin omistamien kiinteistöjen kehittämisen suunnittelu. Kuninkaanhaan koulun perusparannuksen 1. vaiheen suunnittelu valmistui ja vaiheittainen toteutustyö aloitettiin kesällä väestötilojen rakentamisella. Käynnissä olevassa 1. rakennusvaiheessa rakennetaan uusi pääsisäänkäynti, uusi ilmastointijärjestelmä konehuoneineen sekä kotitalouden, teknisen työn ja biologian aineluokat. Rakentamisen alettua suunnittelupöydillämme on kehitetty 2. rakennusvaiheen korjaussuunnitelmia. Rakenneteknisesti Kuninkaanhaan suunnittelutyö oli haastava. Luokkasiiven osalta suuri osa kantavasta betonisesta pystyrungosta purettiin, joten oli suunniteltava korvaavia kantavia rakenteita. Lisäksi koko vesikatto rakennettiin uudelleen alkuperäistä korkeampana, jotta ullakolle saatiin tarvittavat tilat uudelle ilmanvaihtokonehuoneelle. Porin Suomalaisen Yhteislyseon peruskorjaushanketta on jatkettu suunnittelemalla PSYL:n kellarikerrokseen uudet kotitalousluokat, kuntosaliosasto sekä teorialuokkia ja erityisluokkia. Ahlaisten kouluun on suunniteltu ja rakennettu lisärakennus, jossa on sisäliikuntatila pukuhuoneineen. Salin suunnittelussa on otettu huomioon myös Ahlaisten kylän kulttuuritapahtumien tarpeet. Talonsuunnittelu on saanut vuonna 2010 osallistua Noormarkun kaupunginosan kiinteistöjen kehittämisen suunnitteluun laatimalla Noormarkun terveysaseman kiinteistöjen, urheilutalon ja entisen kunnantalon korjaussuunnitelmia. Vastuualue on saanut positiivista palautetta luonnoksista entisen kunnantalon muuttamisesta aluekirjastoksi 20

21 OMISTAMISEN YKSIKKÖ sekä urheilutalon tilankäytön tehostamisesta. Urheilutalon nykyisiä sisäliikuntatiloja kunnostetaan ja toiseen kerrokseen suunnitellaan lisää nuorison kokoontumistiloja. Noormarkun terveysasemalle on valmisteltu vesikattokorjauksia ja perusturvakeskuksen kotihoitokeskuksen toimitiloja. Talonsuunnittelun kuvataiteilijasuunnitteluavustaja Tiina Salmi on toimittanut vuoden aikana lukuisia graafisia töitä eri tarkoituksiin. Rakennushankkeisiin liittyneitä taidetöitä ovat olleet mm. Ahlaisten liikuntasalin, Mäntyluodon Porttirakennuksen ja Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksen harjannostajaistilaisuuksien kutsut ja uuden uimahallin peruskivenmuuraustilaisuuden kutsu. Lisäksi Tiina Salmi on toimittanut työyhteisön tapahtumiin liittyneitä onnittelu- ja tervehdyskortteja sekä suruadresseja. Vuonna 2010 valmistuneet suunnitelmat ja hankkeet Talonsuunnittelun viime vuosikymmenen taloudellisesti arvokkain suunnittelukohde Cygnaeuksen ruokapalvelukeskus valmistui vuonna Sekä rakennuksen suurkeittiö että sen ruokasali ovat saaneet käyttäjiltään Porin palveluliikelaitokselta ja koulutusvirastolta myönteistä palautetta. Cygnaeuksen ruokasalia on jo käytetty suunnitteluvaiheessa tarkoitetulla tavalla, kun siellä on järjestetty juhlatilaisuuksia, kuten esimerkiksi porilaisen kansanedustajan juhlakonsertti ja TPK:n vuotuinen Töiden juhla. Myös uusi Porin tullin ja satamalaitoksen toimitalo Mäntyluodon portti valmistui vuonna Porttirakennuksesta valvotaan koko Porin viennin ja tuonnin rekka-autoliikennettä. Siinä on myös Tullihallituksen asiakaspalvelutilat, Porin Sataman toimistotilat ja molempien yhteinen koulutustila. Pääterveysaseman kehittäminen Pääterveysaseman kiinteistössä on hoidettu suunnittelun lisäksi erilaisia rakennuttamistehtäviä aina pienimmistä korjaushankkeista lähtien. Iäkäs kiinteistö on vaatinut monenlaista ylläpitävää kunnostusta ennen suuria peruskorjauksia, jotta toiminta on voinut jatkua käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Kulunvalvontaa, turvallisuus- ja merkkivalaistusta, sähköistyksiä, automatiikkaa on uusittu sekä teetetty erilaisia lvi-töitä. Vuoden suurimpia korjaushankkeita ovat olleet noin 3000 m² vesikattojen uusintaa B-osassa sekä röntgenhuoneiden täydelliset kunnostukset laitekannan uusimisen yhteydessä ja osastojen lääkejakohuoneiden rakentamiset. Myös lukuisia käyttäjien toiveista syntyneitä pienehköjä tilamuutoksia ja korjauksia on tehty. Työhyvinvoinnin kehittämistyötä talonsuunnittelussa Iäkäs kiinteistö on vaatinut monenlaista ylläpitävää kunnostusta Työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloja ennalta ehkäisevään toimintaan on kiinnitetty erityistä huomiota yhteistyössä TPK:n työhyvinvointi- koordinaattorin Sirkku Heilä-Aaltosen kanssa. Vastuualueen työvälineistöä on kehitetty mm. vaihtamalla allergisoineita ilmoitustauluja, valmistelemalla suunnitteluohjelmistojen vaihtoa sekä hankkimalla turvavarusteita henkilökunnan käyttöön. Fyysisen terveyden ylläpitämiseksi mm. osallistuttiin TPK:n yhteisiin liikuntatapahtumiin sekä harrastettiin liikuntaa vastuualueen omina tyky-päivinä 18.2 Noormarkussa ja Euran Kauttualla. Asennekasvatusta saatiin mm. työasennoista ja tupakoinnin haitoista. Henkisen työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi tyky-päivien yhteydessä on mm. järjestetty mahdollisuus yhteisiin elämyksiin virikkeikkäissä tutustumiskohteissa. Noormarkussa tutustuimme Villa Mairean taiteeseen sekä saunoimme ja lounastimme Havulinnassa. Eurassa tutustuimme Biolan Oy:n uusiin, valtakunnallisesti huomattuihin toimitiloihin sekä viikinkimuseo Nauravaan Lohikäärmeeseen, lounastimme Kauttuan klubilla ja teimme kävelyretken Pyhäjärven rannalle. PENTTI KLEMETTI Kaupunginarkkitehti Pentti Klementti seurasi Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksen rakennustöiden etenemistä. 21

22 OMISTAMISEN YKSIKKÖ TPK Toimintakertomus 2010 Jukka-Petteri Eronen RAKENNUTTAMINEN Mittavin talonrakennuskohde on keskustan uuden uimahallin rakennustyöt Toimintaperiaatteet Tekninen palvelukeskus ryhtyi vuoden 2009 alusta soveltamaan sisäisen kumppanuuden mallia. Mallin soveltaminen on hakenut muotojaan vielä vuoden 2010 aikana ja lopullisesti se on käytössä sen jälkeen, kun TPK:n tuotteistamisprosessi ja suoritebudjetointi saadaan valmiiksi. Sisäinen kumppanuus merkitsee ennakolta sopimista, mitä tehdään ja mihin hintaan myös omana työnä tehtävissä töissä. TPK:ssa oman työn teettämisessä on lähdetty liikkeelle pienin askelin eikä hyväksi todettuja käytössä olleita toimintatapoja ole haluttu radikaalisti muuttaa. Näin esimerkiksi suunnittelun vastuualueet ovat omalta osaltaan toimineet hankkeiden rakennuttajina. Samalla on pystytty hyödyntämään olemassa olevat henkilöstöresurssit parhaalla mahdollisella tavalla. Henkilömuutosten johdosta rakennuttamiskäytäntöjä tullaan edelleen kehittämään. Kumppanuusmallin lähtökohtana on ollut omien resurssien ensisijainen käyttö. Työkohteet, joita ei omalla väellä ja kalustolla ole voitu toteuttaa, on teetetty ulkopuolisilla urakoitsijoilla. Rakennuttamisen vastuualueen tehtävänä on vastata toimi tilojen ja yhdyskuntarakentamisen uudis-, korjaus- ja kunnossapitorakennuttamisesta ja kustannuslaskennasta. Vastuualue voi rakennuttaa toimeksiannon perusteella myös muita kuntakonsernin tai muiden kuntien rakennushankkeita. Vastuualueen päällikkönä toimii Harri Juhola. Merkittävimmät rakennuskohteet Rakennuttamisen vastuualueen työllistävimmät kohteet olivat pienet vuosikorjaus- ja hätätyöt, joita toteutettiin vuoden mittaan kaikkien hallintokuntien rakennuksissa. Vaikka näihin töihin käytettävät määrärahat ovat olleet kokonaisuuteen nähden pieniä samoin kuin toteutettavat kohteet, ovat ne teettäneet huomattavasti töitä rakennuttajilla. Perusturvakeskuksen rakennuksissa ei vuonna 2010 toteutettu uusia suuria peruskorjauksia tai uudisrakennuksia. Uuden perusturvakeskuksen organisaation muodostuminen aiheutti sen, ettei kokonaisuuden hallitsevaa tarveselvitystä saatu valmiiksi ja näin ollen ei pystytty aloittamaan uusien peruskorjauskohteiden toteuttamista. Perusturvakeskuksen kiinteistöissä keskityttiinkin olemassa olevan rakennuskannan tekniikan parantamiseen. Tällaisia kohteita olivat mm. kaupunginsairaalan sähkötekniikan ja hoitokutsujärjestelmien parantaminen ja kattokorjaukset. Suurin yksittäinen peruskorjauskohde terveydenhuollon alalla oli Koivulan terveyskeskuksen peruskorjaus ja sosiaalipuolen alalla Kyläsaaren vanhainkodin Aamunkoin peruskorjaus ja A-klinikan korjaus. Perus- ja lukiokoulutuksen osalta peruskorjattavia kohteita on riittänyt. Suurin yksittäinen kohde oli Kuninkaanhaan koulun I vaiheen peruskorjaus, joka jatkuu vielä tulevien vuosien aikana. Porin suomalaisen yhteislyseon peruskorjaus jatkui ja Ahlaisten ns. kylätalona tunnettu uudisrakennus toteutettiin. Peruskorjausta tehtiin myös Ruosniemen ja Tuorsniemen kouluissa. Kaarisillan koulun peruskorjauksen suunnittelu saatiin tehtyä ja urakkalaskenta toteutuu I vaiheen osalta alkuvuodesta 2011 ja remontti valmistuu kesällä Sisätilaongelmat jatkuivat edelleen ja niiden johdosta korjattiin mm. Herralahden koulua, Kyläsaaren koulua ja Cygnaeuksen koulua. Koulutoimen muu talonrakennus määrärahalla korjattiin useiden koulujen tiloja ja laitteita. Koulutoimen päivähoito- ja varhais- 22

23 OMISTAMISEN YKSIKKÖ kasvatuksen osalla toteutettiin Koivulan päiväkodin peruskorjaus. Muu talonrakennus -määrärahalla toteutettiin pieniä hätä- ja peruskorjausluontoisia töitä eri päiväkodeissa. Keskustan uuteen päiväkotiin tehtiin tarveselvitys. Sen suunnittelu alkaa loppuvuonna 2011 ja toteutus seuraavana vuonna. Uuden Porin palveluliikelaitoksen käyttöön rakennettiin Cygnaeuksen koulun ruokapalvelukeskus. Keskukseen keskitetään palveluliikelaitoksen ruoan valmistus. Sitä käyttävät Cygnaeuksen ja PSYL:n koulujen oppilaat ja lisäksi se toimii useiden laitosten valmistuskeittiönä, josta ruoka-annokset kuljetetaan eri laitoksiin. Ruokapalvelurakennus valmistui kesällä 2010 ja sen kustannukset olivat noin 6,0 miljoonaa euroa. Porin ammattiopiston kiinteistöistä muodostettiin taseyksikkö vuoden 2010 alusta ja se yhtiöitettiin vuoden 2011 alusta. Taseyksikön omista määrärahoista toteutettiin pieniä hätä- ja peruskorjausluontoisia töitä eri koulukiinteistöissä. Satakunnan ammattikorkeakoulun kiinteistöjen osalta odotettiin jo kolmatta vuotta peräkkäin oppilaitosten kiinteistöjen yhtiöittämispäätöstä ja sitä myötä myös näiden kiinteistöjen hallinnollista toteutusmallia. Kaupungin talousarviossa ei ollut määrärahoja näiden kiinteistöjen peruskorjauksille. Töitä toteutettiinkin vain hätätyöluonteisina töinä käyttöpuolen määrärahoista. Kulttuuritoimen rakennuksiin toteutettiin lukuisia pieniä muutostöitä. Porin Teatterin suunnittelua valmisteleva hankesuunnittelu toteutettiin. Vapaa-aikahallinnon kiinteistöjen sekä koko kaupungin mittavin talonrakennuskohde on keskustan uuden uimahallin rakennustyöt, jotka alkoivat lokakuun lopulla Uimahalliin rakennetaan 50 metrin täysmittainen allas, nuorisoallas, terapia-allas sekä hyppyallas. Kylpylämäistä luonnetta tuo poreallas sekä kylmäallas. Uimahalliin tulee lisäksi toimintaa palvelevia tiloja kuten puku- ja pesutilat, kahvila, hierontatilat sekä toimisto- ja teknisiä tiloja. Uimahalli valmistuu vuoden 2011 syksyllä niin, että sen käyttöönotto on Porin Päivänä. Hallin kokonaiskustannukset tulevat olemaan noin 17,5 miljoonaa euroa ja sen rahoitus toteutetaan kaupungin täysin omistamalla kiinteistöyhtiömallilla. Porin opiskelijoille peruskorjattiin opiskelijatalo työterveyshuollon entisiin tiloihin. Porilaisille yhdistyksille remontoitiin tilat Isolinnankadun entisen poliisilaitoksen tiloihin. Tulvasuojelu Porin tulvasuojeluhankkeen toteuttaminen jatkui YVA-selvityksen laadintaan liittyvillä töillä. YVA-selvityksessä on Jukka-Petteri Eronen Uuden Palveluliikelaitoksen käyttöön rakennettiin Cygnaeuksen koulun ruokapalvelukeskus. mukana tulvasuojelun kolme perusvaihtoehtoa: nykyisen keskustan jokialueen ruoppaus ja penkereiden korottaminen, uuden tulvauoman rakentaminen joen pohjoispuolelta tai ensimmäistä vaihtoehtoa laajempien ruoppausten toteuttaminen. YVA-selvitys on tarkoitus saada valmiiksi vuoden 2012 aikana, jonka jälkeen voidaan tehdä päätöksiä toteutettavasta vaihtoehdosta. Tulvasuojeluhankkeen merkittäväin työ oli ensiapukorjausten jatkaminen joen eteläpuolella UPM-Kymmenen teollisuusalueen kohdalla. Töitä tehtiin noin euron edestä ja työt jatkuvat edelleen kesällä Ensiapukorjaukset ovat osa tulvasuojelun kokonaishanketta ja niillä voidaan huomattavasti pienentää olemassa olevaa tulvariskiä. Hankkeet Porin satamassa Rakennuttamisen vastuualue osallistui merkittävällä panoksella myös Porin Sataman rakennushankkeiden rakennuttamiseen. Merkittävin kohde oli Mäntyluodon 12 metrin satamanrakentaminen. Hankkeen yhteydessä syvennetään nykyistä 10 metrin kulkusyvyyttä 12 metriin mikä merkitsee satama-altaan ja väylän syventämistä 13,5 metrin harasyvyyteen. Alueella on mittava määrä louhittavaa kalliota, mikä nostaa huomattavasti hankkeen rakennuskustannuksia. Ruoppausten lisäksi hankkeeseen kuuluu noin 250 metriä kulmatukimuurilaiturin rakentamista sekä laiturin varustamista pintarakentein ja sähköistyksin. Satamahankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 21 miljoonaa euroa. Työt rakennuskohteessa keskeytyivät joulukuun alussa ja jatkuvat vielä keväällä 2011 jäätilanteen salliessa. Toinen Porin Sataman hanke, johon osallistuttiin oli Mäntyluodon sataman porttirakennuksen rakentaminen siihen liittyvine piha- ja liikennealueineen. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 3,3 miljoonaa euroa ja se valmistui syyskuussa Porttirakennukseen sijoittuivat koko Satakunnan Tullin henkilöstö ja sataman hallinto sekä vartiointihenkilöstö. HARRI JUHOLA 23