Astma on lapsuusiän yleisin pitkäaikaissairaus,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Astma on lapsuusiän yleisin pitkäaikaissairaus,"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Oskillometrian viitearvoista tukea pienten lasten astmadiagnostiikkaan Pekka Malmberg, Anna Pelkonen, Tuija Poussa, Aila Pohjanpalo, Tari Haahtela ja Markku Turpeinen Astma on yleisin pitkäaikaissairaus varhaislapsuudessa. Sen diagnosointiin voidaan saada apua keuhkojen toimintakokeista myös leikki-iässä. Käyttämällä pienillekin lapsille soveltuvaa oskillometrista menetelmää tutkimuksessamme määritettiin viitearvot leikkiikäisten keuhkojen toiminnalle. Viitearvot määritettiin 109 terveen 2 7-vuotiaan espoolaisen lapsen mittaustuloksista. Kaikkien muuttujien regressiomalleissa seisomapituus osoittautui parhaaksi selittäväksi tekijäksi. Erityisesti astmadiagnostiikkaa varten määritimme myös terveiden lasten bronkodilataatiovasteet. Astma on lapsuusiän yleisin pitkäaikaissairaus, ja sairastuvuus siihen on suurinta ennen kouluikää, 2 6 vuoden iässä (Godfrey 1992). Tästä syystä juuri leikki-ikäisten lasten astman diagnosointiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kouluikäisillä astmaan liittyvä vaihteleva keuhkoputkien ahtautuminen todetaan uloshengityksen huippuvirtauksen (PEF) määrityksellä ja spirometrialla, mutta leikki-iässä keuhkojen toiminnan mittaaminen on vaikeampaa puutteellisen yhteistyökyvyn takia (Malmberg ym. 1995). Hengityselimistön impedanssin määritys oskillometrisella menetelmällä soveltuu leikkiikäisten lasten keuhkojen toimintakokeeksi, koska mittaus voidaan tehdä tavallisen lepohengityksen aikana (Solymar ym. 1989). Mittaukseen voidaan liittää korjaantuvan obstruktion arvioimiseksi bronkodilataatiokoe samaan tapaan kuin spirometriassakin (Delacourt ym. 2000). Leikki-ikäisten lasten tutkimiseen soveltuvista menetelmistä oskillometria on vakiintunein, ja sen käytöstä on jo laadittu kansainvälisiä suosituksia (Solymar ym. 1989, Van de Woestijne ym. 1994). Oskillometrinen menetelmä on viime vuosien aikana yleistynyt maassamme leikki-ikäisten lasten keuhkojen toimintakokeena, ja se on jo käytössä lähes kaikissa yliopistosairaaloiden ja joidenkin keskussairaaloiden ja lääkäriasemien kliinisen fysiologian tai lasten allergologian yksiköissä. Mittausmenetelmän kliininen käyttö edellyttää kuitenkin luotettavia viitearvoja. Niitä on määritetty oskillometrialle ns. pseudorandom-tekniikalla (Duiverman ym. 1985, Solymar ym. 1985) ja impulssioskillometrialla (Hellinckx ym. 1998, Klug ja Bisgaard 1998). Tekniikan ja aineistojen eroavaisuuksien vuoksi tulokset eivät ole olleet yhteneväiset. Suomessa on yleistynyt impulssioskillometria, josta on saatavissa kaupallinen versio. Menetelmälle ei kuitenkaan ole ollut aiemmin suomalaisia viitearvoja. Astmadiagnostiikassa tärkeän bronkodilataatiokeen tulkintaa varten tarvitaan lisäksi tietoa terveiden lasten lääkevasteista, jotta keuhkoputkien vaihtelun poikkeavuus voidaan arvioida. Leikki-ikäisillä tällaisia tutkimuksia on tehty hyvin vähän. Tutkimuksessamme määritettiin impulssioskillometrialla 2 7-vuotiaiden suomalaisten lasten viitearvot hengityselimistön impedanssille ja sen eri komponenteille (Vogel ja Smidt 1994). Erityisesti astmadiagnostiikkaa ajatellen tutkittiin myös terveiden lasten bronkodilataatiovaste sairaalassamme käytössä olevaan kliiniseen toi- Duodecim 2001;117:1 xxxx 1

2 mintatavan mukaisesti. Tutkimuksessa saatiin tietoa myös oskillometriamittauksen lyhyen aikavälin toistettavuudesta tässä ikäryhmässä. Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen osallistui seitsemän Espoon päiväkotia, joista kuusi oli kunnallisia ja yksi yksityinen. Kunnalliset päiväkodit valittiin Espoon kerrostalo- ja pientaloalueilta, joten osallistuvat perheet tulivat erilaisista sosiaalisista oloista. Päiväkoteihin lähetettiin vanhemmille jaettavaksi kyselykirje vapaaehtoisesta osallistumisesta. Siinä korostettiin, että tutkimukseen osallistuvan lapsen tulee olla terve. Suostumuslomakkeen ohessa lähetettiin myös kyselylomake lapsen terveydentilasta. Se pohjautui aikaisemmin validoituun astman ja allergisten sairauksien kartoituskyselyyn (Haahtela ym. 1980) mutta sisälsi lisäksi kysymyksiä lapsen syntymätiedoista sekä perheenjäsenten atopiasta ja tupakoinnista. Lähetetyistä 440 kyselylomakkeesta palautettiin 156. Terveystietojen perusteella tutkimukseen valittiin yhteensä 137 lasta. Terveen lapsen kriteereinä käytettiin GAP-kokouksen suosituksia (Taussig ym. 1980). Neljä lasta jätettiin pois aineistosta, koska he eivät kuuluneet valkoiseen rotuun. Näin tutkittaviksi päätyi yhteensä 133 lasta. Pois sulkemiseen johtaneita syitä on esitettynä taulukossa 1. Tutkimussuunnitelma hyväksyttiin HYKS:n iho- ja allergiasairaalan eettisessä toimikunnassa ja Espoon sosiaali- ja terveyskeskuksen johdossa, ja kaikkien osallistuvien lasten vanhemmilta saatiin kirjallinen suostumus tutkimukseen. Lasten tutkimus ja mittaukset tehtiin päiväkotien tiloissa. Lastenlääkärin suorittaman kliinisen tutkimuksen jälkeen mitattiin paino sekä istuma- ja seisomapituus. Lapsille tehtiin myös ihopistotestit (Soluprick SQ, 10 HEP, ALK, Tanska) yleisimmillä hengitystieallergeeneilla (koivu, timotei, pujo, koira, kissa, pölypunkki). Oskillometriatutkimuksen perusmittauksen jälkeen lapset saivat kaksoissokkomenettelyn mukaisesti joko 0,3 mg salbutamolia tai lumelääkettä Babyhaler-tilanjatkeella. Oskillometriatutkimus toistettiin 15 minuutin kuluttua lääkevasteen arvioimiseksi. Taulukko 1. Tutkimuksesta hylättyjen lasten poissulkuaiheet, sulkeissa lasten lukumäärä. Kyselylomakkeen tietojen perusteella ei terve (19) lääkärin toteama astma (2) toistuva hengityksen vinkuminen (7) syntynyt alle 36-viikkoisena (10) Kuuluminen muuhun kuin valkoiseen rotuun (4) Muuttanut pois (2) Yhteistyökyky riittämätön (14) ei suostunut oskillometriamittaukseen (13) ei suostunut ihopistokokeisiin (1) Respiratorinen infektio (2) Ihotestireaktio positiivinen (6) Hengityselimistön impedanssi mitattiin oskillometrisella menetelmällä (IOS, Erich Jaeger GmbH, Saksa) (Vogel ja Smidt 1994). Tässä menetelmässä ulkoisen paineaaltogeneraattorin lähettämää värähtelyä ja sen vaikutusta hengitysvirtaukseen ja suupaineeseen mitataan tavallisen lepohengityksen aikana (Solymar ym. 1989). Paineaallot eli oskillaatiot sisältävät tyypillisesti taajuuksia 5 35 Hz. Impedanssi (Zrs), joka koostuu kaikista impulssin eli vaihtelevan ilmanvirtauksen etenemistä vastustavista voimista, voidaan jakaa kahteen osatekijään, resistanssiin (Rrs) ja reaktanssiin (Xrs). Ensiksi mainittu kuvaa pääasiassa hengitysteiden virtausvastusta ja jälkimmäinen on riippuvainen keuhkojen elastisista ominaisuuksista. Molemmat esitetään oskillaatiotaajuuden funktiona. Taajuudella, jolla reaktanssi saa arvon 0, hengityselimistön elastiset ja inertiaominaisuudet kumoavat toisensa. Taajuutta kutsutaan resonanssitaajuudeksi (Fr). Resistanssin riippuvuutta oskillaatiotaajuudesta (drrs/df) kuvattiin tässä tutkimuksessa lineaarisen regression kulmakertoimella taajuusalueella 5 20 Hz. Oskillometriatutkimuksessa mitattavat suureet on esitetty kuvassa 1. Oskillometriamittauksen suoritti aina sama kliinisen fysiologian laboratoriohoitaja, jolla on useiden vuosien kokemus menetelmästä. Mittauslaite kalibroitiin päivittäin kalibraatiopumpulla sekä referenssi-impedanssia (0,2 kpa/l/s) käyttäen. Mittauksen aikana lapset käyttivät nenäpidikettä ja heidän poskiaan tuettiin ylähengitysteiden venyvyyden minimoimiseksi (Cau- 2 P. Malmberg ym.

3 Rrs5 Hengityselimistön resistanssi 5 Hz:n taajuudella Rrs10 Hengityselimistön resistanssi 10 Hz:n taajuudella Rrs15 Hengityselimistö n resistanssi 15 Hz:n taajuudella Rrs20 Hengityselimistön resistanssi 20 Hz:n taajuudella drrs/df Resistanssin taajuusriippuvuus Xrs5 Hengityselimistön reaktanssi 5 Hz:n taajuudella Xrs10 Hengityselimistön reaktanssi 10 Hz:n taajuudella Xrs15 Hengityselimistön reaktanssi 15 Hz:n taajuudella Xrs20 Hengityselimistön reaktanssi 20 Hz:n taajuudella Fr Resonanssitaajuus (taajuus, jolla Xrs = 0) Rrs (kpa/l/s) 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1, Taajuus (Hz) Xrs (kpa/l/s) 0,6 0,2 0 0,2 0,6 Rrs5 Xrs5 Rrs10 Rrs15 Rrs20 Xrs15 Xrs20 Xrs10 Fr dr Taajuus (Hz) df Zrs 5 = Rrs 5 + Xrs5 Zrs5 Hengityselimistön impedanssi 5 Hz:n taajuudella 2 2 Kuva 1. Kaavamainen esitys oskillometriatutkimuksen mittaussuureista ja lyhenneluettelo. berghs ja van de Woestinje 1989). Lapsen hengittäessä rauhallisesti suukappaleeseen tehtiin useita sekunnin kestoisia mittauksia kolmen toistettavan käyrän saamiseksi. Mittauksessa käytettiin hengityselimistön impedanssia reaaliaikaisesti analysoivaa ohjelmistoa, joka mahdollisti ylähengitystieperäisten artefaktien havaitsemisen jo mittauksen aikana. Esimerkiksi nielemisen, puhumisen tai kielen aiheuttamat häiriöt tulevat esiin äkillisinä impedanssin muutoksina aika-akselilla. Tuloksen laskemisen käytettiin hengitysjaksoja, joiden aikana hengitystapa oli säännöllinen eikä esiintynyt viitteitä edellä mainittujen kaltaisista häiriöistä tai vuodoista. Koska suosituksia oskillometriatutkimusten toistettavuudesta ei ole ja mittauksen toistettavuus riippuu tutkittavasta muuttujasta, kolmen edustavan käyrän lopullinen valinta tässä tutkimuksessa perustui kokonaisvaltaiseen graafiseen vaikutelmaan. Jokaisen muuttujan osalta kolmen käyrän mittausarvojen keskiarvot rekisteröitiin tulokseksi lähtötilanteessa ja bronkodilataatiovaiheessa. Oskillometriamuuttujien jakaumien normaalius testattiin Kolmogorov Smirnovin ja Lillieforsin testeillä. Useimmista muuttujista (Zrs, Rrs ja Fr) käytettiin niiden luonnollista logaritmia, koska ne osoittautuivat jakaumiltaan lognormaaleiksi tai logaritmimuunnos paransi jakauman symmetrisyyttä. Reaktanssia kuvaavat muuttujat (Xrs5 20) ja drrs/df huomioitiin analyyseissä ilman muunnoksia, koska niiden normaalistamiseen ei löytynyt sopivaa muunnosta. Oskillometriamittausten toistettavuutta arvioitiin kahdella asetelmalla: Ensiksi toistettavuus laskettiin kolmesta hyväksytystä perusmittauksesta (tuloksen sisäinen) koko 109 lapsen aineistossa, ja toiseksi verrattiin lumelääkettä saaneilla 19 lapsella perusvaiheessa saatujen mittausarvojen keskiarvoa lumelääkeinhalaation jäl- Oskillometrian viitearvoista tukea pienten lasten astmadiagnostiikkaan 3

4 keen havaittujen mittausarvojen keskiarvoon (tulosten välinen toistettavuus). Toistettavuuden laskemisessa käytettiin Blandin ja Altmanin (1986) menetelmää. Oskillometrian perusvaiheen tuloksiin merkitsevästi vaikuttavia tekijöitä olivat pituus (seisten ja istuen), paino, ikä ja kehon pinta-ala. Niiden joukosta valittiin lopulliseen malliin selittäjät eteenpäin askeltavalla regressioanalyysillä. Testattaessa sukupuolen ja eri riskitekijöiden vaikutusta oskillometriatuloksiin käytettiin kovarianssianalyysiä (ANCOVA), jossa ikä ja pituus huomioitiin kovariantteina. Bronkodilataatiokokeessa havaittuja muutoksia salbutamoli- ja lumeryhmässä arvioitiin luottamusväliestimoinnilla ja parittaisella t-testillä. Saatuja regressiomalleja verrattiin lopuksi aikaisemmin julkaistuihin tuloksiin. Tulokset Tutkimukseen hyväksytyistä 133 lapsesta 109 saatiin tutkittua onnistuneesti. Kaksi lasta oli muuttanut, 14 ei suostunut mittaukseen, kaksi hylättiin ylähengitystieinfektion vuoksi ja kuudella todettiin positiivinen (> 3 mm) ihokoereaktio johonkin testattuun allergeeniin. Lopulliseen viiteaineistoon kuuluvien lasten ikä oli keskimäärin 4,8 vuotta (vaihteluväli 2,1 7,0 v). Ikä- ja sukupuolijakaumat on esitetty kuvassa 2. Lukumäärä 35 Tytöt 30 Pojat Ikä Kuva lapsesta koostuneen viiteotoksen ikä- ja sukupuolijakauma. Taulukko 2. Tärkeimpien oskillometriamuuttujien toistettavuus laskettuna kolmesta hyväksytystä perusmittauksesta (tuloksen sisäinen) koko 109 lapsen aineistossa ennen lääkitystä ja sen jälkeen saatujen mittaustulosten keskiarvojen erosta (tulosten välinen) 19:llä lumelääkettä saaneella lapsella. Muuttuja Tuloksensisäinen Tulosten välinen variaatio variaatio SD CV (%) SD CV (%) Rrs5 (kpa/l/s) 0,062 6,2 0,055 6,1 Xrs5 (kpa/l/s) 0,064 0,065 Zrs5 (kpa/l/s) 0,056 5,6 0,053 5,7 Fr (Hz) 1,48 9,3 1,7 10,5 SD = keskihajonta, CV = variaatiokerroin Yhteistyöongelmien vuoksi viiteotoksesta pois suljetut lapset olivat hyväksyttyjä lapsia nuorempia (3,3 vs 4,8 vuotta, p < 0,001). Toistettavuus. Perusvaiheessa valittujen kolmen mittauksen (tulosten sisäinen) toistettavuus on esitetty taulukossa 2. Taulukkoon on laskettuna myös keskiarvotulosten toistettavuus (tulosten välinen) vertaamalla ennen lumelääkkeen antoa ja sen jälkeen saatuja tuloksia. Viitearvot. Askeltavassa regressioanalyysissä seisomapituuden logaritmi valikoitui kaikissa parametreissa malliin ensimmäisenä, eikä muiden tekijöiden (ikä, istumapituus, paino tai kehon pinta-ala) lisääminen parantanut sen jälkeen selitysastetta merkitsevästi. Sukupuolella oli merkitystä vain joissakin reaktanssiarvoissa (Xrs15 ja Xrs20) ja resonanssitaajuudessa (Fr), mutta vaikutus heikentyi, kun tulokset vakioitiin iän ja pituuden mukaan. Mallien regressiokertoimet sekä jäännöskeskihajonnat on esitetty taulukossa 3. Jäännöskeskihajontaa käytetään viitevälin ylärajan (Zrs, Rrs ja Fr) tai alarajan (Xrs) määrittämiseen (Miller ja Pincock 1988). Rrs5:n ja Xrs5:n yksittäiset mittaustulokset, viitearvo sekä 95 %:n viiteväli on esitetty kuvissa 3 ja 4. Perheenjäsenen atopia tai vanhempien tupakointi eivät vaikuttaneet merkitsevästi tulokseen. Ihotesteissä myönteisen reaktion saaneiden kuuden lapsen tulokset eivät myöskään eronneet merkitsevästi muusta joukosta. Bronkodilataatiovasteet. Yksi lapsista kieltäytyi bronkodilataatiokokeesta, joten tähän 4 P. Malmberg ym.

5 Taulukko 3. Oskillometriamuuttujien regressioyhtälöt ovat muotoa: y = A + B*ln(L), jossa y = muuttuja, A ja B regressiokertoimia ja L = seisomapituus (cm). SE = regressiokertoimen keskivirhe, r 2 = mallin selitysaste, RSD = jäännöskeskihajonta. Kaikissa regressioyhtälöissä p:n arvo on alle 0,0001. Muuttuja y A (SE) B (SE) r 2 RSD ln(rrs5) 8,286 (0,756) 1,786 (0,161) 0,530 0,1553 ln(rrs10) 8,219 (0,722) 1,789 (0,154) 0,554 0,1483 ln(rrs15) 7,783 (0,699) 1,705 (0,149) 0,546 0,1434 ln(rrs20) 7,209 (0,718) 1,593 (0,153) 98 0,1474 Xrs5 4,069 (0,319) 0,806 (0,068) 0,564 0,0654 Xrs10 2,164 (0,259) 44 (0,055) 0,371 0,0531 Xrs15 1,824 (0,284) 0,384 (0,061) 0,266 0,0584 Xrs20 1,381 (0,269) 0,306 (0,057) 0,202 0,0552 ln(zrs5) 8,770 (0,722) 1,878 (0,154) 0,582 0,1482 ln(fr) 8,872 (0,992) 1,306 (0,212) 0,255 0,2037 drrs/df -0,136 (0,027) 0,027 (0,006) 0,158 0,0056 vaiheeseen osallistuneita oli 108. Heistä 89 sai salbutamolia ja 19 lumelääkettä. Iän suhteen ryhmissä ei ollut tilastollista eroa. Lumeryhmässä ei havaittu merkitseviä muutoksia minkään muuttujan osalta. Salbutamolia saaneilla lapsilla Rrs5, Rrs10, Rrs15, Rrs20, Zrs5 ja Fr pienenivät (p < 0,0001) ja Xrs5, Xrs10, Xrs15 ja Xrs20 suurenivat merkitsevästi (p < 0,0001). Muutosten suuruus lähtötilanteeseen verrattuna on esitetty taulukossa 4. Koska reaktanssi saa arvoja nollan molemmin puolin, muutoksen esittäminen prosenttisena ei ole matemaattisista syistä järkevää. R5:n ja Fr:n prosenttiset muutokset korreloivat merkitsevästi lähtöarvoon, mutta muutoin resistanssiarvojen tai Fr:n prosenttiset muutokset eivät olleet merkitsevästi riippuvaisia lähtöarvosta, iästä tai pituudesta. Bronkodilataatiovasteen osalta perheenjäsenten atopia tai vanhempien tupakointi eivät olleet merkittäviä selittäviä tekijöitä. Laskimme myös Rrs5 (kpa/l/s) 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 Rrs5:n havaintopisteet Rrs5:n viitearvo 95 %:n viitevälin yläraja 95 %:n viitevälin alaraja Pituus (cm) Kuva 3. Rrs5:n mittaushavainnot, viiteyhtälön regressiokäyrä ja 95 %:n viiteväli lapsen seisomapituuden mukaan esitettynä. Xrs5 (kpa/l/s) 0 0,1 0,2 0,3 0,5 0, Xrs5:n havaintopisteet Pituus (cm) Xrs5:n viitearvo 95 %:n viitevälin yläraja 95 %:n viitevälin alaraja Kuva 4. Xrs5:n mittaushavainnot, viiteyhtälön regressiokäyrä ja 95 %:n viiteväli lapsen seisomapituuden mukaan esitettynä. Oskillometrian viitearvoista tukea pienten lasten astmadiagnostiikkaan 5

6 Taulukko 4. Bronkodilataatiokokeessa todetut muutokset tärkeimmissä oskillometriamuuttujissa 89:llä salbutamolia saaneella lapsella. Muuttuja Absoluuttinen muutos 1 Prosenttinen muutos 95 %:n toleranssi Keskiarvo SD Keskiarvo SD raja Rrs5 0,187 0,124 19,2 10,8 36,9 Xrs5 0,064 0,063 Zrs5 0,200 0,121 19,5 9,6 35,3 Fr 4,0 2,6 23,8 12,5 44,3 1 Yksikkö kpa/l/s (Rrs, Xrs ja Zrs) tai Hz (Fr) Rrs-, Zrs- ja Fr-arvoille terveiden lasten bronkodilataatiomuutoksen 95 %:n toleranssirajan: esimerkiksi Rrs5:n osalta tämä merkitsevän muutoksen raja oli noin 37 %. Vertailu aikaisempiin tutkimuksiin. Verratessamme regressiokäyriä aikaisemmin julkaistuihin (kuva 5) totesimme, että resistanssiarvot olivat verrattain samankaltaiset kuin impulssioskillometrialla määritetyt belgialaiset viitearvot (Hellinckx ym. 1998) mutta poikkesivat huomattavasti tanskalaisista (Klug ja Bisgaard 1998), jotka olivat suurempia. Aiemmin käyttämiämme hollantilaisia viitearvoja (Duiverman ym. 1985) ei voitu suoraan verrata, koska niissä käytetään monimuuttujamallia. Kuvaan 5 on kuitenkin esimerkinomaisesti lisätty havaintopisteitä, jotka edustavat kasvukäyrien keskiviivalla kasvavien lasten viitearvoja. Tutkimuksessamme määritetty regressioyhtälö poikkeaa edellisestä varsinkin cm:n pituisten poikien osalta. Pohdinta Oskillometrinen menetelmä, joka pohjautuu klassiseen keuhkomekaniikkaan, ei ole uusi vaan sillä on pitkät perinteet Keski-Euroopan maissa. Menetelmän yhdistäminen nykyaikaiseen tietojenkäsittelyyn on tehnyt mahdolliseksi kliiniseen käyttöön soveltuvat kaupalliset laitteistot. Oskillometriasta on sairaalassamme yli kuuden vuoden kokemus, ja se on osoittautunut sopivaksi pienten lasten keuhkofunktiokokeeksi sekä kliinisessä työssä että tieteellisessä tutkimuskäytössä. Menetelmä soveltuu suhteellisen laajaan käyttöön yksiköissä, joissa tehdään lasten keuhkofunktiodiagnostiikkaa. Toiminnan aloittaminen edellyttää kuitenkin riittävää tutkimushenkilökunnan koulutusta ja resursointia, joka onkin suurin kustannustekijä; itse laitteiston hinta (noin mk) on kalliimpi kuin esimerkiksi tavanomaisen spirometrialaitteen. Koska menetelmä on otettu viime vuosina käyttöön useissa lastenallergologisissa yksiköissä, pidämme tärkeänä, että tutkimuksen vakiointi, viitearvot ja tulkintaperiaatteet perustuvat alusta alkaen yhtenäisiin kriteereihin. Leikki-ikäisen oskillometriatutkimus on näennäisestä helppoudestaan huolimatta vaativa tutkimus mittaavalle hoitohenkilökunnalle. Onnistuneen tutkimuksen edellytys on lapsen luottamuksen saavuttaminen, ja tämä edellyttää kokemusta pienten lasten kanssa työskentelystä. Koska mittaus edellyttää ainoastaan tavallista lepohengitystä suukappaleeseen, riittää lapselta vähäinenkin yhteistyökyky. Tutkimuksessamme oli yhteistyökyky riittävä noin 89 %:lla lapsista. Yhteistyökyvyn puutteen vuoksi hylättyjen lasten osuus oli suurin 2 4-vuotiaiden ryhmässä. Videolaitteiden käyttö voi joskus rauhoittaa tutkimustilannetta. Mittaukseen liittyviä virhelähteitä voidaan välttää kiinnittämällä huomiota tutkimuksen aikana lapsen asentoon ja hengitystapaan sekä ylähengitystieperäisiin häiriöihin ja vuotoihin (Bisgaard ja Klug 1995). Käytössämme oli tässä tutkimuksessa mittausohjelma, jonka avulla kyseiset häiriöt voitiin havaita ja korjata jo mittausvaiheessa. Ylähengitysteiden komplianssiin liittyvä virhe voidaan minimoida poskia tukemalla, muttei ilmeisesti täysin poistaa. Tutkittavan pään ympäröivää impulssigeneraattoria käyttämällä tätä virhelähdettä voi- 6 P. Malmberg ym.

7 Rrs5 (kpa/l/s) 1,8 1,6 1,4 1,2 Oma viitearvo Klug 1998 Hellinckx 1998 Solymar 1985 (4 Hz) Duiverman 1985 (pojat) Duiverman 1985 (tytöt) 1,0 0,8 0,6 0, Pituus (cm) Kuva 5. Rrs5:n viiteyhtälön vertailu ulkomaisiin julkaisuihin. daan edelleen vähentää, mutta tällainen ratkaisu ei todennäköisesti sovellu rutiinikäyttöön pienten lasten mittauksissa (Cauberghs ja Van de Woestinje 1989). Yksittäisten mittausten toistettavuus osoittautui tutkimuksessamme hyväksi, jopa paremmaksi kuin aiemmin on kuvattu (Solymar ym. 1985, Bisgaard ja Klug 1995). Pyrimme vielä lisäämään tuloksen luotettavuutta laskemalla tulokseksi kolmen toistettavan mittauskerran keskiarvon, kuten menettelemme myös kliinisessä työssä potilasmittauksissa. Bronkodilataatiotutkimukseen liitimme sokkomenettelyä noudattaen lumelääkeryhmän arvioidaksemme toisaalta keskiarvotulosten toistettavuutta ja toisaalta tutkimushoitajan kykyä valita toistettavat käyrät ennen lääkitystä ja sen jälkeen objektiivisesti, ilman lääkevaikutuksen harhaa. Lumelääkeryhmässä ei esiintynyt merkitsevää muutosta, joten salbutamoliryhmässä todetut bronkodilataatiovasteet ovat todennäköisesti tässä suhteessa luotettavat. Viiteotoksessamme oli suunnilleen yhtä paljon poikia ja tyttöjä, mutta ikäjakauma oli vino: suhteellisesti vähiten otoksessa oli 2 3-vuotiaita. Syynä oli se, että tämänikäisiä lapsia on vähiten päiväkodeissa, ja toisaalta se, että juuri pienten lasten mittaus epäonnistui useimmin yhteistyökyvyn puutteen vuoksi. Onnistuneiden tutkimusten lukumäärä oli kuitenkin riittävä regressioyhtälöitä varten myös pienempien lasten joukossa. Tutkittujen lasten terveeksi toteaminen perustui useaan kriteeriin. Aikaisemmat sairaudet pyrittiin sulkemaan pois vanhemmille lähetetyn saatekirjeen ja aikaisemmin validoidun, astman ja allergisten sairauksien seulontaan tarkoitetun kyselylomakkeen perusteella (Haahtela ym. 1980), ja tutkimuspäivänä suoritettu lastenlääkärin tarkastus sulki pois akuutin hengitystietulehduksen mahdollisuuden. Kuudella lapsella todettiin yllättäen myönteisiä ihotestireaktioita hengitystieallergeeneihin, vaikka tiedossa ei ollut allergiaan liittyviä sairauksia. Vaikka näiden lasten tulokset eivät poikenneet merkitsevästi muista, niitä ei otettu mukaan viiteotokseen. Sukupuolella ei ollut merkitsevää vaikutusta tulokseen, kun taas seisomapituus valikoitui malleihin tärkeimmäksi selittäväksi tekijäksi, mikä vastaa useimpia aikaisempia havaintoja Oskillometrian viitearvoista tukea pienten lasten astmadiagnostiikkaan 7

8 Taulukko 5. Oskillometrian tulosprofiileja keuhkojen patofysiologisissa tiloissa. Suure Perifeerinen Sentraalinen Keuhkokudoksen obstruktio obstruktio fibroosi Rrs5 Rrs20 dr/df Xrs5 Fr = suurentunut, = pienentynyt, = ei muutosta (Solymar ym. 1985, Hellinckx ym. 1998, Klug ja Bisgaard 1998). Regressiokäyrät poikkesivat joistakin aikaisemmin julkaistuista, mikä voi johtua mittauslaitteistojen (Duiverman ym. 1985), maskien tai suukappaleiden eroista (Klug ja Bisgaard 1998) sekä mahdollisesti tutkittujen väestöotosten eroista. Regressioyhtälöiden vertailu osoitti, kuinka tärkeää on vakioida mittausmenetelmä ja käyttää samalla laitteistolla ja toimintatavoilla määritettyjä viitearvoja. Hajonta regressiokäyrien ympärillä oli suhteellisen suurta, joten tulokset tulee suhteuttaa kunkin muuttujan toleranssirajoihin. Tulosten esitystapana ei voi käyttää spirometriasta tuttua prosenttiosuutta viitearvosta, koska hajonnan suuruus ei ole riippuvainen itse viitearvosta (eli hajonta on homoskedastinen). Reaktanssiarvojen vaihtelu nollan molemmin puolin tekee myös edellä mainitun esitystavan mahdottomaksi. Suositeltava tapa on esittää oskillometriatuloksen poikkeama viitearvosta jäännöskeskihajonnan kerrannaisena, ns. standardoituna residuaalina (Miller ja Pincock 1988, Quanjer ym. 1993). Esimerkiksi Rrs5:n suhteen 100 cm:n pituisen lapsen tulos 1,54 kpa/l/s (viitearvo 1,06 ja RSD 0,1553 kpa/l/s) on standardoituna residuaalina (ln(1,54) ln(1,06))/0,1553 = + 2,41. Havaittu tulos voidaan tulkita poikkeavaksi, sillä standardoidun residuaalin arvo + 1,64 sijaitsee aina viitejakauman persentiilin 95 kohdalla ja + 1,96 viitejakauman persentiilin 97,5 kohdalla. Tulosten yksilöllisen vaihtelun vuoksi tulos on luonnollisesti myös suhteutettava lapsen oireisiin, eikä esimerkiksi viitevälin sisällä oleva tulos sulje pois keuhkoputkien ahtautumista. Koska mittausten toistettavuus todettiin hyväksi, oskillometriatutkimus soveltuu hyvin yksilökohtaiseen seurantaan esimerkiksi bronkodilataatiokokeessa tai lääkehoidon vaikutuksen arviointiin. Bronkodilataatiokokeen tuloksissa havaittiin terveillä lapsilla merkitsevät vasteet. Koska mittausmenetelmän toistettavuus havaittiin hyväksi, eivät havaitut muutokset johdu satunnaisvaihtelusta vaan menetelmän herkkyydestä todeta pieniäkin ilmateiden läpimitan muutoksia. Tulokset osoittavat, että poikkeavan korjaantuvuuden diagnosoinnissa on varottava ylidiagnostiikkaa: muutoksen on ylitettävä taulukossa 4 esitetty 95 %:n toleranssiraja, jotta sitä voidaan pitää merkitsevänä. Hellinckx ym. (1998) käyttivät tutkimuksessaan pienempää salbutamoliannosta ja havaitut keskimääräiset muutokset olivat myös hieman pienemmät. Hajonta oli kuitenkin suurempi, ja he päätyivät suurin piirtein samoihin merkitsevän muutoksen kriteereihin kuin me omassa tutkimuksessamme. Vaste bronkodilataatiokokeessa voidaan arvioida parhaiten resistanssiarvojen tai kokonaisimpedanssin pienenemisen perusteella. Reaktanssiarvojen muutoksen esittäminen prosenttisena lähtöarvoon verrattuna on matemaattisista syistä ongelmallista. Reaktanssikäyrän muutosta kuvaa sen sijaan kohtalaisen hyvin resonanssitaajuuden pieneneminen. Mainituissa muuttujissa havaitut prosenttiset muutokset eivät olleet iästä tai pituudesta riippuvaisia, joten samat merkitsevän muutoksen kriteerit sopivat kaikkiin lapsiin ikävuosien 2 7 välillä. Oskillometriatuloksen tulkinta saattaa vaikuttaa hankalalta muuttujien suuren määrän vuoksi. Astmadiagnostiikkaa ajatellen tärkeimmät muutokset esiintyvät Rrs5:n ja Xrs5:n arvoissa (Bisgaard ja Klug 1995, Malmberg ym. 1995, Delacourt ym. 2000). Astmaan liittyvässä perifeerisessä keuhkoputkiahtaumassa resistanssi suurenee tyypillisesti pienillä oskillaatiotaajuuksilla (5 10 Hz); resistanssikäyrän taajuusriippuvuus korostuu ja drrs/df saa negatiivisia arvoja. Resistanssin taajuusriippuvuuden lisääntymisen on katsottu olevan herkin merkki lievästä perifeerisestä keuhkoputkien ahtautumisesta (Duiverman ym. 1986). Koska perifeeri- 8 P. Malmberg ym.

9 R (kpa/l/s) Perusvaihe X (kpa/l/s) R (kpa/l/s) Bronkodilataatiovaihe X (kpa/l/s) 2,0 1,8 0,5 2,0 1,8 0,5 1,6 0,3 1,6 Xrs 0,3 1,4 0,2 1,4 0,2 1,2 Rrs 0,1 1,2 0,1 1,0 0,8 0,6 0,0-0,1-0,2 1,0 0,8 0,6 0,0-0,1-0,2-0,3-0,3 0,2 Xrs - 0,2 Rrs - 0, ,5 35 0, ,5 35 F (Hz) F (Hz) Suure Viitearvo Perusvaihe, keskiarvo Rrs5 (kpa/l/s) Rrs20 (kpa/l/s) dr/df (kpa/l/s/hz) Xrs5 (kpa/l/s) Fres (Hz) 0,70 0,61 0,01 0,71 12,9 0,98 0,60 0,03 0,39 22,1 Poikkeama, SD Bronkodil. keskiarvo Muutos % +2,14* 0,11 3,69* 0,55 0,55 0,11 43* 9 3,31* 0,17 +2,67* 9,3 58* Kuva 6. Viisivuotiaan astmaa sairastavan pojan (pituus 126 cm) oskillometriatutkimus. Pitkävaikutteista avaavaa lääkitystä ei ole käytetty kolmeen vuorokauteen ja oskillometriamittauksessa todetaan korjaantuvaan keuhkoputkiahtaumaan sopiva löydös (kolme mittausta ennen lääkettä ja salbutamoli-inhalaation jälkeen). Bronkodilataatiokokeessa muutokset korjautuvat täydellisesti. Viitearvot on esitetty kuvassa katkoviivoilla. Käyrien alapuolella on esitetty perus- ja bronkodilataatiovaiheen tulosten keskiarvot. Tähti-merkki viittaa poikkeavaan tulokseen. seen keuhkoputkiahtaumaan liittyy myös dynaamisen komplianssin pieneneminen, reaktanssiarvot (varsinkin Xrs5) pienenevät ja Fr suurenee. Vastaavasti bronkodilataatiokokeessa korjaantuvassa obstruktiossa resistanssiarvot (varsinkin Rrs5 ja Rrs10) ja resonanssitaajuus pienenevät merkitsevästi ja resistanssin taajuusriippuvuus korjaantuu. Oskillometriatuloksen keskeiset tulkintamallit on esitetty taulukossa 5. Kuvassa 6 on esimerkki astmaan sopivasta keuhkoputkien korjaantuvasta ahtautumisesta. Lapsuusiän astma puhkeaa useimmiten leikki-iässä. Astmadiagnoosi on tässä iässä totunnaisesti perustunut oireisiin ja poikkeavaan keuhkojen kuuntelulöydökseen (Godfrey 1992), koska tavanomaisia keuhkojen toimintakokeita, kuten spirometriaa, ei voida yhteistyökyvyn puutteen vuoksi suorittaa. Astman taudinmäärityksen periaatteita leikki-iässä on syytä tarkentaa, koska erikoismenetelmiä (kuten oskillometria) on pientenkin lasten keuhkojen toiminnan mittaamiseksi nykyisin paremmin saatavilla. Keuhkojen toiminnan objektiivisen mittauksen perusteella hoito voidaan suunnata paremmin siitä hyötyville lapsille. Astma voidaan myös todeta riittävän varhain ja turhat hoitokokeilut vältetään. Lääkehoidon vaikutuksen arviointi helpottuu, kun seurannassa voidaan käyttää keuhkojen toimintakoetta. Leikki-ikäisen lapsen astmaepäily onkin ylivoimaisesti yleisin oskillometriatutkimuksen aiheista, mutta kliinisen ongelman yleisyyden ja tutkimuksen rajallisen saatavuuden vuoksi vain oirekuvaltaan epäselvissä tilanteissa on syytä lähettää lapsi erikoistutkimukseen. Esimerkiksi toistuva hengityksen vinkuminen (varsinkin atooppisella lapsella), joka helpottuu keuhkoputkia avaavalla lääkityksellä, ei yleensä vaadi lisäselvityksiä. Oskillometriatutkimus saattaa sen sijaan antaa lisävarmistusta lääkityksen aloittamisen aiheille, kun pitkit- Oskillometrian viitearvoista tukea pienten lasten astmadiagnostiikkaan 9

10 tynyt hengitysoireilu ei täytä astman kliinisiä tunnusmerkkejä (esim. hengityksen rohina, pitkittynyt tai toistuva yskä tai hengästyminen rasituksessa). Oskillometriatutkimus voidaan yhdistää myös ulkojuoksukokeeseen epäiltäessä rasitusastmaa leikki-ikäisellä lapsella. Lisäksi vaikean astman hoitotasapainon arviointi on oskillometriatutkimuksen selkeä aihe. Astman taudinmäärityksen ohella oskillometriatekniikalla on mitattu myös lasten keuhkojen toimintahäiriöitä, jotka liittyvät kystiseen fibroosiin (Lebecque ja Stanescu 1997) ja keskosten krooniseen keuhkosairauteen (Malmberg ym. 2000). Tutkimuksessamme määritetyt terveiden lasten keuhkojen toiminta-arvot voivat näissä tilanteissa antaa pohjan mittaustuloksen tulkinnalle ja auttaa keuhkojen toimintahäiriön luonteen ja vaikeusasteen arvioinnissa. * * * Kiitämme laboratoriohoitaja Anne Brucea, joka suoritti taidokkaasti kaikki tutkimukseen liittyvät oskillometriamittaukset, sekä tutkimushoitaja Tuula Koljosta. Tutkimus on osa HYKS:n iho- ja allergiasairaalan astman varhaisdiagnostiikkaa ja -hoitoa koskevaa EVO-rahoitettua tutkimushanketta. Tutkimuksen käytännön toimissa avustivat Spira Oy:n hengityshoitokeskus ja Etelä-Hämeen Keuhkovammayhdistys ry. Kirjallisuutta Bisgaard H, Klug B. Lung function measurement in awake young children. Eur Respir J 1995;8: Bland J, Altman D. Statistical methods for assessing agreement between two methods of clinical measurement. Lancet 1986;i: Cauberghs M, van de Woestinje K. Effect of the upper airway shunt and series properties on respiratory impedance measurements. J Appl Physiol 1989;66: Delacourt C, Lorino H, Herve-Guillot M, ym. Use of the forced oscillation technique to assess airway obstruction and reversibility in children. Am J Crit Care 2000;161: Duiverman E, Clément J, van de Woestijne K, ym. Forced oscillation technique. Reference values for resistence and reactance over a frequency spectrum of 2 26 Hz in healthy children aged 2,3 12,5 years. Bull Eur Physiopathol Resp 1985;21: Duiverman E, Neijens H, van der Snee, van Smaalen M, ym. Comparison of forced oscillometry and forced expirations for measuring doserelated responses to inhaled methacholine in asthmatic children. Bull Eur Physiopathol Resp 1986;22: Godfrey S. Childhood asthma. Clark T, Godfrey S, toim. Kirjassa: Asthma. London: Chapman & Hall, 1992, s Haahtela T, Heiskala M, Suoniemi I. Allergic disorders and immediate skin test reactivity in Finnish adolescents. Allergy 1980;35: Hellinckx J, De Boeck K, Bande-Knops J ym. Bronchodilator response in 3 6,5 year old healthy and stable asthmatic children. Eur Respir J 1998;12: Klug B, Bisgaard H. Specific airway resistance, interrupter resistance, and respiratory impedance in healthy children aged 2 7 years. Pediatr Pulmonol 1998;25: Lebecque P, Stanescu D. Respiratory resistance by the forced oscillation technique in asthmatic children and cystic fibrosis patients. Eur Respir J 1997;10: Malmberg L, Mieskonen S, Pelkonen A, ym. Lung function measured by the oscillometric method in prematurely born children with chronic lung disease. Eur Respir J 2000;16: Malmberg P, Pelkonen A, Skyttä J, ym. Miten saada näyttö lapsen keuhkoputkien ahtautumisesta? Duodecim 1995;111: Miller M, Pincock A. Predicted values: how should we use them? Thorax 1988;43: Quanjer PH, Tammeling GJ, Cotes JE, ym. Lung volumes and forced expiratory flows. Official statement of the European Respiratory Society. Eur J Resp 1993;6:5 40. Solymar L, Aronsson P, Sixt R. Respiratory resistance and impedance magnitude in healthy children aged 2 18 years. Pediatr Pulmonol 1985;21: Solymar L, Landser F, Duiverman E. Measurement of resistance with the forced oscillation technique. Eur Resp J 1989;2 Suppl. 4:S150 S153. Taussig L, Chernick V, Wood R, ym. Standardization of lung function testing in children. Proceedings and recommendations of the GAP conference committee. J Pediatr 1980;97: van de Woestijne KP, Desanger KN, Duiverman EJ, ym. Recommendations for measurement of respiratory input impedance by means of the forced oscillation method. Eur Respir Rev 1994;4: Vogel J, Smidt U. Impulse oscillometry. Frankfurt am Main: Pmi Verlagsgruppe GmbH, PEKKA MALMBERG, LT, erikoislääkäri pekka.malmberg@hus.fi ANNA PELKONEN, LT, erikoislääkäri anna.pelkonen@hus.fi TARI HAAHTELA, dosentti, ylilääkäri tari.haahtela@hus.fi MARKKU TURPEINEN, dosentti, erikoislääkäri markku.turpeinen@hus.fi HYKS:n iho- ja allergiasairaala PL 160, HYKS TUIJA POUSSA, biostatistikko tpoussa@netti.fi STAT-Consulting Tampere AILA POHJANPALO, ylilääkäri aila.pohjanpalo@espoo.fi Espoon sosiaali- ja terveyskeskus PL 185, Helsinki 10

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa

Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Impulssioskillometria hengityksen tutkimisessa Jani Pirinen, lääketietieen lisensiaatti Erikoistuva lääkäri, HYKS Meilahden sairaala, KLF-laboratorio Kliinisen fysiologian hoitajat ry:n koulutuspäivät

Lisätiedot

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET

SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET SPIROMETRIAN UUDET VIITEARVOT TULKINTAPERIAATTEET Kirsi Timonen, ylilääkäri, Kliininen fysiologia ja isotooppitutkimukset, Sairaalafysiologian yksikkö, ksshp TYÖRYHMÄ, MOODI 2015 Anssi Sovijärvi (pj) Annette

Lisätiedot

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet 1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen

Lisätiedot

Spirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen

Spirometrian viitearvot. Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen Spirometrian viitearvot Päivi Piirilä, LKT, dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS-kuvantaminen Uudet suomalaiset Kainu ym. viitearvot otettiin käyttöön 30.5.2017

Lisätiedot

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite

PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA. Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF- JA PIF-MITTARIT ASTMAN DIAGNOSTIIKASSA JA HOIDOSSA Sairaanhoitaja Minna Suhonen, Soite PEF PEF = uloshengityksen huippuvirtaus (peak expiratory flow) saavutetaan ulospuhalluksen alkuvaiheessa -> mittaukseen

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten

Lisätiedot

TERVETULOA IMPULSSIOSKIL- LOMETRIATUTKIMUKSEEN!

TERVETULOA IMPULSSIOSKIL- LOMETRIATUTKIMUKSEEN! TERVETULOA IMPULSSIOSKIL- LOMETRIATUTKIMUKSEEN! Esite lapsipotilaille ja huoltajille Heidi Rantanen Katri Särkikoski Opinnäytetyö Lokakuu 2012 Bioanalytiikan koulutusohjelma 2 TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)

Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit)

LASTEN ALLERGOLOGIA. Lastentautien lisäkoulutusohjelma TAMPEREEN YLIOPISTO. Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Lastentautien lisäkoulutusohjelma LASTEN ALLERGOLOGIA TAMPEREEN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Matti Korppi (lastentaudit) Kouluttajat: Dosentti Minna Kaila, Duodecim (lasten allergologia, näyttöön

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina. [MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, kevät 2019 https://coursepages.uta.fi/mtttp1/kevat-2019/ HARJOITUS 3 Joitain ratkaisuja 1. x =(8+9+6+7+10)/5 = 8, s 2 = ((8 8) 2 + (9 8) 2 +(6 8) 2 + (7 8) 2 ) +

Lisätiedot

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala

Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala Henrikka Aito Ylilääkäri, Lastentaudit HUS, Porvoon sairaala 5.4. 2017 Työryhmä Askolan tk Loviisan tk Porvoon tk Sipoon tk Porvoon lääkärikeskus Porvoon apteekki Porvoon sairaala < 12-vuotiaan lapsen

Lisätiedot

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina.

Näistä standardoiduista arvoista laskettu keskiarvo on nolla ja varianssi 1, näin on standardoidulle muuttujalle aina. [MTTTP1] TILASTOTIETEEN JOHDANTOKURSSI, Syksy 2017 http://www.uta.fi/sis/mtt/mtttp1/syksy_2017.html HARJOITUS 3 viikko 40 Joitain ratkaisuja 1. Suoritetaan standardointi. Standardoidut arvot ovat z 1 =

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET

TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 4 1 RATKAISUEHDOTUKSET 16..015 1. a Poliisivoimien suuruuden lisäksi piirikuntien rikostilastoihin vaikuttaa monet muutkin tekijät. Esimerkiksi asukkaiden keskimääräinen

Lisätiedot

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND

SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND SPIROMETRIATUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN, KÄYRIEN VALITSEMINEN JA VIRHELÄHTEET LABORATORIOHOITAJA ANNA GULDBRAND Anna on ollut 2015 uudistettu suositus spirometria- ja PEF-mittausten suoritus ja tulkinta työryhmän

Lisätiedot

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.

r = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS. Tiedote N:o 8 1979. MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU. Tauno Tares MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MAANTUTKIMUS LAITOS Tiedote N:o 8 1979 MAAN ph-mittausmenetelmien VERTAILU Tauno Tares Maatalouden -tutkimuskeskus MAANTUTKIMUSLAITOS PL 18, 01301 Vantaa 30 Tiedote N:o 8 1979

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

Spirometrian tulkintaa esimerkein

Spirometrian tulkintaa esimerkein Spirometrian tulkintaa esimerkein Päivi Piirilä Lkt, prof. Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Meilahden sairaalan kliinisen fysiologian yksikkö HUS Diagnostiikkakeskus Automaattilausunto saatavissa,

Lisätiedot

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä Työ 3A VAIHTOVIRTAPIIRI Pari Jonas Alam Antti Tenhiälä Selostuksen laati: Jonas Alam Mittaukset tehty: 0.3.000 Selostus jätetty: 7.3.000 . Johdanto Tasavirtapiirissä sähkövirta ja jännite käyttäytyvät

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely

Oppilaiden sisäilmakysely Oppilaiden sisäilmakysely Kehittämisestä käyttöön 8.11.2017 Asiantuntijalääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia 1 Taustaa Työpaikoilla sisäilmakyselyjä käytetään paljon Suomessa Kunnissa paineita tehdä

Lisätiedot

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti

Lisätiedot

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet:

Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: Nimi: Muiden ryhmäläisten nimet: PALKKIANTURI Työssä tutustutaan palkkianturin toimintaan ja havainnollistetaan sen avulla pienten ainepitoisuuksien havainnointia. Työn mittaukset on jaettu kolmeen osaan,

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 2, Harmoninen värähtelijä Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä: 04.02.2013 Työn

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet

Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet Rintakipu ja hengenahdistus - keuhkosairaudet vt Professori Paula Maasilta paula.maasilta@helsinki.fi Kliiniset opettajat: Hanna-Riikka Kreivi (0504272914, hanna-riikka.kreivi@hus.fi) Eeva-Maija Nieminen

Lisätiedot

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa Irmeli Lindström 12.5.2017 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Työkyvyttömyys käsitteenä Perustuu sairausvakuutus-, työeläke-, kansaneläke- sekä ammattitauti-

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf

Lisätiedot

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):

54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös): Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei

Lisätiedot

Luentotesti 3. Kun tutkimuksen kävelynopeustietoja analysoidaan, onko näiden tutkittavien aiheuttama kato

Luentotesti 3. Kun tutkimuksen kävelynopeustietoja analysoidaan, onko näiden tutkittavien aiheuttama kato Tehtävä 1 Osana laajempaa tutkimusprojektia mitattiin kävelynopeutta yli 80-vuotiaita tutkittavia. Osalla tutkittavista oli lääkärintarkastuksen yhteydessä annettu kielto osallistua fyysistä rasitusta

Lisätiedot

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas

Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Astman lääkehoitoportaat ylös ja alas Alueellinen koulutuspäivä 9.3.2017 VSSHP / TYKS EL Henrik Söderström Mistä astmassa on kyse Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkiston limakalvotulehdus

Lisätiedot

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta

Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas KURSSIN SISÄLTÖ Johdanto Mittaaminen ja aineiston hankinta Mitta-asteikot Otanta Aineiston esittäminen ja data-analyysi Havaintomatriisi

Lisätiedot

Yleistetyistä lineaarisista malleista

Yleistetyistä lineaarisista malleista Yleistetyistä lineaarisista malleista Tilastotiede käytännön tutkimuksessa -kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Klassinen lineaarinen malli y = Xb + e eli E(Y) = m, jossa m = Xb Satunnaiskomponentti: Y:n komponentit

Lisätiedot

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä

Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus. Johdanto. Menetelmä Accu-Chek Compact- ja Accu-Chek Compact Plus -järjestelmien luotettavuus ja tarkkuus I. TARKKUUS Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197 -standardin mukaiseksi. Johdanto Tämän kokeen tarkoituksena

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka

Osteoporoosin diagnostiikka. Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo, osteoporoosiklinikka Tavoitteet Oireet ja löydökset Periaatteet ja menetelmät Diagnostiset kriteerit Erotusdiagnostiikka Seulonta Lähde:

Lisätiedot

1. Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia

1. Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia TA7, Ekonometrian johdantokurssi HARJOITUS 5 RATKAISUEHDOTUKSET 232215 1 Tutkitaan tavallista kahden selittäjän regressiomallia Y i = β + β 1 X 1,i + β 2 X 2,i + u i (a) Kirjoita regressiomalli muodossa

Lisätiedot

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051

Hämeenlinna 6.9.2012. Jari Lindblad Jukka Antikainen. Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 Puutavaran mittaus Hämeenlinna 6.9.2012 Jari Lindblad Jukka Antikainen Metsäntutkimuslaitos, Itä Suomen alueyksikkö, Joensuu Jukka.antikainen@metla.fi 040 801 5051 SISÄLTÖ 1. Puutavaran mittaustarkkuus

Lisätiedot

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT

HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT HAVAITUT JA ODOTETUT FREKVENSSIT F: E: Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies (1) 59 28 4 91 Nainen (2) 5 14 174 193 Yhteensä 64 42 178 284 Usein Harvoin Ei tupakoi Yhteensä (1) (2) (3) Mies

Lisätiedot

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus )

Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus ) 31C99904, Capstone: Ekonometria ja data-analyysi TA : markku.siikanen(a)aalto.fi & tuuli.vanhapelto(a)aalto.fi Harjoitukset 3 : Monimuuttujaregressio 2 (Palautus 7.2.2017) Tämän harjoituskerran tehtävät

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Spirometrian viitearvot uudistuvat mitä se merkitsee käytännössä

Spirometrian viitearvot uudistuvat mitä se merkitsee käytännössä Spirometrian viitearvot uudistuvat mitä se merkitsee käytännössä Tutkimuksesta ja tulkinnasta koulutus 13.9.2016 Biomedicum, Helsinki Päivi Piirilä, Dos. osastonylilääkäri Meilahden sairaalan kliinisen

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus.

Virhearviointi. Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhearviointi Fysiikassa on tärkeää tietää tulosten tarkkuus. Virhelajit A. Tilastolliset virheet= satunnaisvirheet, joita voi arvioida tilastollisin menetelmin B. Systemaattiset virheet = virheet, joita

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012. Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON KVANTITATIIVINEN ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas Itse arvioidun terveydentilan ja sukupuolen välinen riippuvuustarkastelu. Jyväskyläläiset 75-vuotiaat miehet ja naiset vuonna 1989.

Lisätiedot

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet VAASAN YLIOPISTO/AVOIN YLIOPISTO TILASTOTIETEEN PERUSTEET Harjoituksia 1 KURSSIKYSELYAINEISTO: 1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet Nimi Ikä v. Asema Palkka

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

TIETOA MITTAUKSESTA TYÖPERÄINEN ASTMA

TIETOA MITTAUKSESTA TYÖPERÄINEN ASTMA TIETOA MITTAUKSESTA TYÖPERÄINEN ASTMA Olet saanut käyttöösi Vitalograph Lung Monitor BT mittalaitteen (kuva oikealla). Laitteella mitataan keuhkojen toimintakykyä ja puhelimesi lähettää mittauksen jälkeen

Lisätiedot

(b) Vedonlyöntikertoimet syytetyn ihonvärin eri luokissa

(b) Vedonlyöntikertoimet syytetyn ihonvärin eri luokissa Oulun yliopiston matemaattisten tieteiden tutkimusyksikkö/tilastotiede 805306A JOHDATUS MONIMUUTTUJAMENETELMIIN, sl 2017 (Jari Päkkilä) Harjoitus 3, viikko 47 (19.20.11.): kotitehtävät Ratkaisuja 1. Floridan

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Ilmailulääketieteen keskus. Sotilaslääketieteen Keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Matti Mäntysaari Sotilaslääketieteen Keskus Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen

Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Pieksämäen kaupunki, Euref-koordinaatistoon ja N2000 korkeusjärjestelmään siirtyminen Mittausten laadun tarkastus ja muunnoskertoimien laskenta Kyösti Laamanen 2.0 4.10.2013 Prosito 1 (9) SISÄLTÖ 1 YLEISTÄ...

Lisätiedot

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT

TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT TASA- JA VAIHTOVIRTAPIIRIEN LABORAATIOTYÖ 5 SUODATINPIIRIT Työselostuksen laatija: Tommi Tauriainen Luokka: TTE7SN1 Ohjaaja: Jaakko Kaski Työn tekopvm: 02.12.2008 Selostuksen luovutuspvm: 16.12.2008 Tekniikan

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA

ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA ASPIRIININ MÄÄRÄN MITTAUS VALOKUVAAMALLA Jaakko Lohenoja 2009 Johdanto Asetyylisalisyylihapon määrä voidaan mitata spektrofotometrisesti hydrolysoimalla asetyylisalisyylihappo salisyylihapoksi ja muodostamalla

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä

Lisätiedot

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.

LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9. LUUN MINERAALIMITTAUKSEN TULKINTA ARJA UUSITALO, DOSENTTI, M.A. PROFESSORI, OYL, KLIININEN FYSIOLOGIA JA ISOTOOPPILÄÄKETIEDE 30.9.2015 KOODIT NK6PA Luun tiheysmittaus, 1 kohde ilman lausuntoa, Pt-LuuTih1

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op monimuuttujamenetelmiin, 5 op syksy 2018 Matemaattisten tieteiden laitos Logistinen regressioanalyysi Vastemuuttuja Y on luokiteltu muuttuja Pyritään mallittamaan havaintoyksikön todennäköisyyttä kuulua

Lisätiedot

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Regressioanalyysi. Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysi Vilkkumaa / Kuusinen 1 Regressioanalyysin idea ja tavoitteet Regressioanalyysin idea: Halutaan selittää selitettävän muuttujan havaittujen arvojen vaihtelua selittävien muuttujien havaittujen

Lisätiedot

Mitä tehdä pikkuvinkujalle?

Mitä tehdä pikkuvinkujalle? Mitä tehdä pikkuvinkujalle? Mika Mäkelä Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Ylilääkäri, Professori (ma) HYKS, Iho- ja allergiasairaala mika.makela@hus.fi road map Vinkuna ja astma numeroiden

Lisätiedot

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

NIOX VERO. Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon

NIOX VERO. Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon NIOX VERO Hengitystietulehdusten mittaamiseen ja hoitoon NIOX VERO NIOX VERO on vieritestauslaite, jolla mitataan astmasta tai muista vastaavista hengitysongelmista kärsivien potilaiden hengitysteiden

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti:

/1. MTTTP1, luento Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti: 4.10.2016/1 MTTTP1, luento 4.10.2016 7.4 Normaalijakauma (jatkoa) Olkoon Z ~ N(0, 1). Määritellään z siten, että P(Z > z ) =, graafisesti: Samoin z /2 siten, että P(Z > z /2 ) = /2, graafisesti: 4.10.2016/2

Lisätiedot

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014

TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014 TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?

Lisätiedot

Mittaustulosten tilastollinen käsittely

Mittaustulosten tilastollinen käsittely Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe

Lisätiedot

ASTMAN OMAHOITOKORTTI

ASTMAN OMAHOITOKORTTI ASTMAN OMAHOITOKORTTI www.hengitys.fi www.astmatesti.fi www.pef.fi Erikieliset astmatestit löydät osoitteesta: www.asthmacontroltest.com GSK, Piispansilta 9 A 00 Espoo Puh. 00 0 0 0, www.gsk.fi GSK-tuoteinfo

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009 TYPPIOKSIDIANALYYSI Pt-NO-ex Katriina Jokela bio6sn 2009 Typpioksidianalyysi Typpioksidianalyysi on viimeaikoina yleistynyt tutkimus jota käytetään astman diagnostiikassa. Astma aiheuttama eosinofiilinen

Lisätiedot

xi = yi = 586 Korrelaatiokerroin r: SS xy = x i y i ( x i ) ( y i )/n = SS xx = x 2 i ( x i ) 2 /n =

xi = yi = 586 Korrelaatiokerroin r: SS xy = x i y i ( x i ) ( y i )/n = SS xx = x 2 i ( x i ) 2 /n = 1. Tutkitaan paperin ominaispainon X(kg/dm 3 ) ja puhkaisulujuuden Y (m 2 ) välistä korrelaatiota. Tiettyä laatua olevasta paperierästä on otettu satunnaisesti 10 arkkia ja määritetty jokaisesta arkista

Lisätiedot

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi

Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Tarja Heikkilä Usean selittävän muuttujan regressioanalyysi Yhden selittävän muuttujan regressioanalyysia on selvitetty kirjan luvussa 11, jonka esimerkissä18 muodostettiin lapsen syntymäpainolle lineaarinen

Lisätiedot