MUISTIO. Build Up Skills -workshop Rakennusteollisuus ry RT. Aika: kelo Läsnäolijat:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUISTIO. Build Up Skills -workshop 18.3.2013. Rakennusteollisuus ry RT. Aika: 18.3.2013 kelo 12.00 16.00. Läsnäolijat:"

Transkriptio

1 MUISTIO Build Up Skills -workshop Paikka: Rakennusteollisuus RT Aika: kelo Läsnäolijat: Ahonen Erkki Brax Tiia Hakala Keijo Honkanen Jouni Huhtamäki Harri Huttunen Kimmo Jalo Tapio Jauhiainen Mikko Kasanen Pirkko Kokki Pertti Kuusela Minna Lahtinen Raija Lounema Kati Mikkonen Irmeli Mäkinen Juha-Ville Mäntynen Juha Nieminen Ari O'Neill Mia Råman Tuula Saastamoinen Arto Sallinen Emma Sorri Jaakko Teriö Olli Uotila Ulrika Weijola Varpu Vesalainen Matti Kauppi Pekka HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Kiinteistöpalvelut ry HAMK, Ammatillinen opettajakorkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Koja Oy Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Motiva Amiedu Koordinet Oy Rateko TTS tutkimus Rakennustieto Oy Opetushallitus Motiva LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry Rakennusteollisuus ry RT Stadin ammattiopisto Suomen Ympäristöopisto SYKLI Rakentamisen Laatu RALA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Rakennusosakeyhtiö Hartela Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto TEM Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Amiedu Suomen Ympäristöopisto SYKLI

2 WORKSHOPIN KULKU 1. Irmeli Mikkonen avasi tilaisuuden: Irmeli Mikkonen kertoi Build Up Skills hankkeesta yleisesti ja sen taustoista (esitys liitteenä 1). 2. Juha Mäntynen alusti Rakennusteollisuuden näkökulmasta (esitys liitteenä 2) Juha Mäntynen kertoi, kuinka energiatehokkuus on kokonaisuutena iso paketti. Rakennustuotannon näkökulmasta lopputulokseen vaikuttaa se, mitä työvoima osaa. Jo tehdyt energiamääräykset tarkoittavat suomeksi sitä, että laaturakentaminen nostetaan eri tavalla jalustalle tulevaisuudessa. Energiatehokkuus on iso kakku: on kirjoitettava auki rakentamisporukalle, että mikä osuus ja vaikutusmahdollisuus siinä on kenelläkin projektin lopputulokseen. Määräyksiä uudistettaessa ei näy yleensä koulutuksellista näkökulmaa ja osaamisen kehittämiseen liittyvien tarpeiden ennakointia. Koulutus kehittyy pahimmassa tapauksessa vasta uusien määräysten voimaantulon jälkeen. Vuoden 2020 osalta isot linjaukset ovat jo olemassa EU:n taholta. Mäntynen totesi, että etenemissuunnitelmassa olisi syytä olla käsiteltynä, missä ollaan 2020 ja millaiset stepit koulutuksessa tarvitaan, että sinne päästään. Määräysten kiristämisessä mennään substanssi edellä, siinä vaiheessa ei koulutusasioita niin mietitä. Koulutuksessa pienetkin liikkeet olemassa oleviin asioihin ovat merkityksellisiä. Energiatehokkuusasiat on vietävä peruskoulutukseen jo nyt. Mäntynen toivoi etenemissuunnitelmassa otettavan kantaa ammatilliseen peruskoulutukseen ja aikuiskoulutukseen. Isona kysymyksenä Mäntynen nosti esiin sen, että miten varmistetaan, että opetusmaailmaan on tietopakettia aiheesta vietävissä. Nykyisin kun ei vielä ole olemassa sellaista yhteisesti sovittua tietopakettia, millä voisi viedä opetuksen sisältöä energiatehokkuuteen päin. Jos halutaan perusopetukseen paukkuja siellä olemassa oleville ihmisille, pitää sopia kuka tekee ja mitä tehdään. Opettajien kouluttaminen ja viestin vienti oppilaitoksiin on olennainen asia. Opetushallitus ja rakennusteollisuus ovat tärkeässä roolissa opetusmateriaalien kehitystyössä. Opetushallitus viranomaisena allekirjoittaa tutkinnot ja niiden perusteet. Datan pitää kuitenkin tulla muualta, mm. teollisuudelta. Toimeenpanijana tässä ovat tutkintotoimikunnat. Tukimateriaalia tarvitaan, jos halutaan kasvattaa näkökulmaa perusopetuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Katsoessa tämän workshopin osallistujajoukkoa voi havaita, että jäsenliikkeiden osanotto on heikkoa. Viestiä on kuitenkin viety sekä tuotantojohtoon että henkilöstöhallintoon. Jos kuitenkin tunnistetaan että koulutukselle on tarvetta, niin Mäntynen halusi kysyä, olisivatko lyhytkestoiset koulutukset vaihtoehto: pitäisikö road mapissa mennä road show tyyppiseen lähtökohtaan, ja siis viedä koulutus työmaalle, missä osaajat ovat. Mäntynen totesi, että toimialan on sisällä katsottava, tarvitaanko pätevöitymis- tai sertifiontikoulutusta. Talonrakennuspuolella hän ei sellaista nähnyt, mutta hän kyseli, olisiko tarpeita talotekniikkapuolella: jotain erityisosaamista, joka vaatii keihäänkärkenä kapeampaa erityisosaamista. Hän myös kyselisi, olisiko sellaisia energiaosaamisalueita, joihin voisi jatkossa muodostua uusia ammattiryhmiä.

3 3. Etenemissuunnitelman avainkohdat ja haastattelujen alustavia tuloksia Olli Teriö ja Jaakko Sorri esittelivät etenemissuunnitelman avainkohtia, haastattelujen alustavia tuloksia ja alustivat ryhmätehtäviä (Esitys liitteenä 3) 4. Juha-Ville Mäkinen alusti talotekniikan näkökulmaa (esitys liitteenä 4) Juha Ville Mäkinen rajasi alustuksensa käsittelemään vain LVI-talotekniikkaa. Hän totesi muun muassa seuraavaa: Ollaan siirtymässä uudistuotantomarkkinoista korjausrakentamisen markkinoihin. Tulevaisuuteen liittyy muitakin asioita kuin vain energiatehokkuus. Yksi lähtökohta on, että ollaan jo nyt siirrytty tilanteeseen, jossa isompi osa alan yritysten liikevaihdosta tulee korjausrakentamisesta kuin uudisrakentamisesta. 40 % uudisrakentaminen, 40 % korjausrakentaminen, 20 % huolto. Tältä osin ala poikkeaa esim. talonrakennusalasta, jossa rakennetaan enemmän uutta. LVI-puolella tärkeämpää vanhan ylläpito ja muuttaminen. Energiatehokkuus vaikuttaa järjestelmiin. Lämpöä tullaan jakamaan, ilmastointi korostuu. Jos on ammattilainen, joka nykyisessä ympäristössä pärjää, nykyinen osaaminen ei mene hukkaan. Nykyinen osaaminen on nimittäin hyvinkin paljon käyttökelpoista myös tulevaisuudessa. Uudet asiat eivät ole vaikeita oppia. Normaalijärjellä varustettu kaveri varmasti pystyy ne oppimaan, jos vain haluaa. Haasteiden ja ongelmien paisuttelu ei ole siksi tarpeen. Ollaan tilanteessa, jossa pitäisi kaiketi puhua opetuksen sijasta (asenne)kasvattamisesta. Työmenetelmissä ei ole näkyvissä mitään olennaisia muutoksia lähitulevaisuudessa. Putkia laitetaan kiinni jatkossakin. Järjestelmät muuttuvat ja tulee uusia menetelmiä, mutta se ole ongelma. Työvälineet varmaan kehittyvät jatkossakin, mutta ne lienevät silti aika samanlaisia kuin nykyään. Materiaaleja tulee lisää. Uusiin materiaaleihin liittyy asioita, joita jatkossa pitää tietää. Näiden ei pitäisi olla kuitenkaan mahdottomia asioita oppia alan ammattilaisille. Työturvallisuus on tärkeä asia jatkossakin. Siihen liittyen ei suuria muutoksia määräyksiin ole ilmeisesti tulossa. Kuva. Juha-Ville Mäkinen korosti ongelmanratkaisu- ja vuorovaikutustaitojen sekä palveluosaamisen merkitystä. Työprosesseissa alkaa tulla uudenlaisia prosesseja, jotka pitää tulevaisuudessa osata hanskata. Siellä on tietopuolista osaamista, jossa on uutta asiaa, jotka pitää tietää ja tuntea. Tietopuolisen ymmärryksen avulla

4 työntekijä tekee ratkaisuja, joilla sörssitään tai tehdään hyvää. Korjausrakentamisen näkövinkkelistä ja energia-asioihin liittyvien asioiden takia korostuu ongelmanratkaisutaito. Se on oleellinen taito. Tähän liittyy esimerkiksi kysymyksiä: Mitä mä teen? Mistä mä hankin tietoa? Mistä mä tiedän, mitä mä voin tehdä? Tekniikan puolen opetuksessa ja varsinkaan LVI-puolen opetuksessa näitä asioita ei opeteta. Vuorovaikutustaidot ovat myös tärkeitä. Jotta kokonaisuudesta tulee hyvä, on yhteistyötä tehtävä. On osattava toimia toisten ihmisten kanssa. Tämä ei nykyisin ole vielä hyvällä tasolla. Palveluosaamista ei opeteta missään. Energiatehokkuuteen liittyen voitaisiin ajatella tuotettavan olosuhdetta, eikä vain ruuvauspalvelua. Pitää nähdä, että tuotetaan kokonaisuus, mitä asiakas tarvitsee. Siihen liittyy monenlaista, mm. kommunikointitarve: pitää saada kommunikoitua asiat niin, että toteutetaan asiakkaan tarpeita vastaavasti. Tulevaisuudessa on odotettavissa työmenetelmiä, jotka liittyvät putkien sisäpuoliseen pinnoitukseen. Tulee myös valmiimpia elementtejä asennettaviksi, jotka pitää koota. Kaikkea ei enää itse ruuvata kiinni, vaan voidaan hyödyntää teollista ajattelua. Tulee järjestelmiä, jotka asennetaan vanhan päälle, ja esim. vanhat putkistot jätetään sinne, missä ne jo nyt ovat. Uusia putkia ei tarvitse asentaa samoihin paikkoihin, vaan voi tehdä ikään kuin uuden systeemin. Tämä on usein nopeampaa, halvempaa ja lopputulos voi olla kuitenkin fiksu, siisti ja toimiva. Työvälineissä voi järjestelmäkohtaisesti tulla uusia. Jatkossakin putkia varmaan kiinnitetään kiertäen tai puristamalla yms. Vaikea kuvitella, että jokin uusi väline olisi kauhean mystinen. Käytettävien materiaalien määrä kasvaa ja sitä kautta hallittavan tiedon määrä myös kasvaa. Työprosessit liittyvät korjausrakentamiseen vahvasti: purkutöihin ja suojauksiin liittyen pitää oppia kokonaan uutta prosessia. Pitää miettiä logistiikkaa: missä työmaalla tavaraa säilytetään? Miten liikutetaan tavaraa työn edetessä? Purkujätteiden käsittely on myös tärkeä teema, jos puoli mökkiä puretaan yms. Jatkossa tarvitaan myös usein erilaisia tilapäisratkaisuja lämmitykseen, viemäriin ja ilmanvaihtoon liittyen. Harvoin on sellainen tilanne, että elämä loppuu kiinteistöstä, yleensä saneerausten aikaan on jotain käyttöä kiinteistöissä samaan aikaan. Tietopuolinen osaaminen on yksi osa-alue. Mitä tietopuolista osaamista tarvitaan? Rakennusfysiikka pitää ymmärtää, miten rakennettu talo elää. Miten kosteus menee, miten lämmöt menee. Pitää ymmärtää, mitä tapahtuu. Näitä ei pidä hallita niinkään siksi LVI-puolella, että LVI-alan ihminen osallistuisi itse eristeiden rakentamiseen, vaan siksi ettei vahingossa tuhoa toisen tekemää hyvää duunia. Siksi pitää ymmärtää, mitä itse tehty reikä vaikuttaa kokonaisuuteen. Jätehuoltomääräykset tiukentuvat jatkossa. Järjestelmät tulee muuttumaan, tässä isoin haaste LVI-puolella. Tulee maalämpöä, aurinkolämpöä yms. Viime kesä oli henkisesti tärkeä juttu, koska siihen asti rakentamismääräykset ovat säädelleet, mistä ja miten rakennus muodostuu. Nyt puhutaan siitä, paljonko se kuluttaa energiaa. Varmasti tullaan näkemään uusia järjestelmiä, mutta vaikea nyt vielä tietää, mitä ne ovat vuonna Se mikä niissä on merkittävää, on että uusien järjestelmien toiminnan näkökulmasta ne ovat hyvin hienovaraisia ja herkkiä järjestelmiä, jotka pitää asentaa niin kuin on suunniteltu, ja kyetä säätämään ja virittämään toimintaan. Jos ajatellaan nykyistä LVI-tekniikkaa, se mitä on totuttu sotien jälkeen rakentamaan, on antanut paljon anteeksi asennusvirheille. Käyttäjä ei ole siksi yleensä edes tajunnut, että on tehty ehkä moka, jos sellainen on tehty. Jatkossa järjestelmät eivät toimi, ellei niitä rakenneta ja asenneta sekä viritetä oikein. Kyse ei ole siitä, etteikö kaverit osaisi, vaan siitä että kymmeniä vuosia on totuttu, ettei sillä ole niin väliä. Tämä pitäisi muuttaa. Tarvitaan asennekasvatusta, että nyt onkin väliä. Siinä on iso haaste.

5 5. Keskustelu alustusten pohjalta Palveluosaaminen on myös tietyllä tapaa asennekysymys. Senkin voi oppia, jos vain näkee tarpeelliseksi. Työturvallisuus on tulevaisuudessa yksi juttu: miten työmaa-alue rajataan. Oleellista erottaa, mikä on työmaata, mikä ei ole, miten sivulliset suojataan, miten määräyksiä noudatetaan. Vuorovaikutustaidoista ja ongelmanratkaisutaidoista ei enempää, mutta selvästi tulevaisuudessa jollain täytyy olla hyvät vuorovaikutustaidot ja jonkun huolehtia siitä, että asiat hoidetaan finaaliin nätisti. Saastamoinen: Puuttuu valaistuksen ja laite-energian hallinta. Se on sähköpuolella lisämausteena. Sähkötyöturvallisuus oma kysymyksensä, johon liittyy paloturvallisuus. Esim. kuvitellaan että LED olisi aina turvallinen. Väärin asennettuna väärään paikkaan niilläkin saa kyllä tulipalon aikaan. Juha-Ville Mäkisen ajatuksia etenemissuunnitelmaan: Mitä tänäänkin on puhuttu, koulutusjärjestelmä tuntuu nousevan monen ihmisen ajatuksiin siitä, miten energiaosaaminen tulevaisuudessa otetaan haltuun. Sen ymmärtää läsnä olevien taustasta. Jos ajatellaan, että nyt olisi RES-direktiiviä noudattavan opetussuunnitelman osalta ehdotus, olisi aikaisintaan 2014 elokuussa tutkinnon perusteet voimassa. Vaikka uudistettujen perusteiden mukaan joku opetussuunnitelmaa muuttaisi, puhutaan siitä että koulutuksen järjestäminen lähtee aikaisintaan 2015 liikkeelle. Mutta pitäisi opettajiakin perehdyttää valmistuu ensimmäiset oppilaat, ja sitten onkin jo vuosi On auttamatta hidasta. Ei realismia, että uusien työntekijöiden ammatillisen peruskoulutuksen kautta olisi asiat 2020 jotenkin hanskassa työmaalla. Menee 3 vuotta opetukseen, 1 vuosi opetussuunnitelmaan ja sitä ennen ainakin 1,5 vuotta leipomiseen. Jos vuonna 2018 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelleet ovat työmaalla intoa puhkuen, sitten siellä tulee vastaan vanhat konkarit ja työnjohto, joiden mielestä tällaisilla asioilla ei ole niin väliä. Huomiota pitäisi kiinnittää enemmän työmaille: miten hoidetaan että työmailla 2020 oleva porukka (joka on valtaosin sitä, mikä on siellä jo tänään) saataisiin ajattelemaan positiivisesti tästä teemasta? Se ratkaisee, miten käy, pennut ei pysty asioita muuttamaan siihen mennessä. Ahonen: Miten opettajat saadaan valmennettua? Ei auta vaikka olisi millaisia suunnitelmia, jos opettaja ei voi tuottaa toimintaa, joka tuottaa tavoitteet. Opettajien keski-ikä on aika korkea. Voi olla, että se on onnellinen sattuma, sillä tulee tilalle uusia nuoria. Koulutusvaje on kuitenkin jo nyt suuri opettajien kohdalla. Ei resursseja, millä saataisiin nopeasti ratkaisu opettajakysymykseen. Olisi tärkeää, että raporteissa muistutettaisiin avainhenkilöstön kouluttamisesta. Mäkinen: Kauhuskenaario, että opettajat loppuvat. Työssä oppimisesta puhutaan. Ei yritykset osaa paikata aukkoja, joita oppilaitoksissa jää. Monta tekijää, jotka ovat aavistuksen kriittisiä. Mutta olemassa olevan porukan kouluttaminen ja kasvattaminen lienee asia, jota kannattaa rehellisesti tarkastella, vaikka vaikealta tuntuisikin. Työmailla askartelevasta porukasta riviasentaja on houkutteleva valinta vaikuttamisen kohteeksi. Vaikka tämä olisi jotain mieltä, jos etumies tai työnjohtaja, projektipäällikkö tms. on toista mieltä, lopputulos on sinne päin. Miten saataisiin työnjohtoon liittyvät henkilöt sitoutumaan asiaan? Miten saataisiin urakkaryhmien etumiehet sitoutettua asiaan niin, että nämä katsoisivat oman työryhmänsä toimintaa päältä? Kysymys: Voisiko mestari-kisälli tyyppinen juttu toimia? Että olisi kunnia-asia että omat kisällit tekee hommat kunnialla?

6 Mäkinen: Olisi hienoa, mutta tulee skeptisyys mieleen. Yrityksissä vastuulliset voisivat ottaa työnohjaajan roolia. Sitä ennen pitäisi vaikuttaa heihin. Nyt pitäisi löytää uskottava suunnitelma, miten se toteutuu. Joku: Mentorilla pitää olla uudet systeemit hallussa, koska hän opettaa omat käytännöt nuorelle kaverille. Jos ei tunne nykyaikaista toimintaa, opettaa vanhat. Mäkinen: On selkeä tavoite järjestönä, että LVI-työt pitäisi olla luvanvaraisia. Pätevyystaso nousisi nopeasti, jos YM pistäisi tulevaan rakennuslakiin selkeän määräyksen, että tällainen tutkinto vaaditaan, jotta töitä saa tehdä. Se olisi hyvä. Voisi sisällyttää myös asennekasvatusta. Huhtamäki: Mitä tuotekehitysaspekti tuo mukanaan? Laitevalmistajien tuotekehityksestä siirryttäisiin oppilaitosten tuotekehitysosaamiseen. Myös tulevaisuudessa maailma toimii rahan ympärillä. Osaaminen on helpompi tuottaa yrityksissä, kun saa konkreettisen hyödyn. Euroopan ja maailman mittakaavassa Suomi on aika pieni paikka. Talotekniikkakoordinaattorina toiminut vuosia työmaalla, ja todennut että aliurakoitsijat ja sivu-urakoitsijat herkästi sitoutetaan, mutta jos on isompi ketjutus, ei työmaalla ole oikeasti osaamista, ellei joku katso talotekniikan kokonaisuutta ja rakentamisen kokonaisuutta. Tukee pitkälti urakoitsijaliiton näkemystä. LVI-suunnittelijoiden toive on, että laitevalmistajat pitäisivät koulutuksia. Sellaista organisaatiota ei ole olemassa, joka haluaisi hallita kokonaisuutta. Aina kun jakaa palasiksi, tulee kaksi näkemystäkin asioiden hoitamisesta. Laitevalmistajapainotteisuudessa on pienenä varjopuolena se, että jokainen laitevalmistaja puhuu asioista omien aurinkolasiensa läpi. Brax: Kokonaisuushaaste kysymykseen. Tässä on rajauduttu rakentamisen näkökulmaan. Kyllä haaste muotoutuu kertaluokkaa isommaksi, kun aletaan katsoa koko kiinteistön elinkaarta, ja mikä rooli käyttäjillä ja ylläpidolla on, jotta hyvin rakennettu rakennus pysyisi monen vuoden ajan toimintakelpoisena ja käyttäjien tarpeita vastaavana. Juha-Ville Mäkinen toi esiin käyttäjäpuolenkin osa-alueet, kuten palvelukuviot. Tähän pitäisi osaamispuolellakin liittää, miten käyttäjiä tai ylläpitopuolen tahoja opastetaan, eikä anneta vain avaimia kouraan. Pitäisi olla kytkös myös osapuolella. Että varmistetaan, että klusterin eri osapuolet toimii koulutuksen osalla ketjuna. Saastamoinen: Kun puhutaan työmaalla tulevasta laadusta, voisi laittaa YM:ään terveisiä, että on keksitty energiatodistus, joka on pelkästään laskennallinen. Jos rakentamiseen liittyisi automaattisesti mittauksellinen osuus, joka tuottaisi rakennuksen valmistuksen jälkeen tietoa energiankulutuksesta, se pakottaisi toteuttamaan tavoitteet. Omistajan asia lähteä nyt seuraamaan. Lainsäädännöllistä pakkoa tähän ei ole. Mittauksellinen aspekti olisi ollut loistavaa ottaa mukaan, mutta se päätettiin kokonaan hylätä. Jalo: Asenneasia talotekniikan osalta korostuu. Varsinkin se, että energiatehokkuus on monen asian summa niin lämmityksessä, jäähdytyksessä yms. puhumattakaan sähköisen talotekniikan merkityksestä. Rakentamisessa tarvitaan enemmän painoarvoa toiminnallisuudelle ja sen varmistamiselle energiatehokkuuden kannalta. Pitäisi voida todentaa, että rakennetaan oikein jo matkan varrella. Monenlaisia erillisiä valvontatarpeita, mutta pitäisi nähdä, että jokaiseen työsuoritukseen liittyy laadunvarmistus. Tekijän pitäisi hyötyä hyvästä laadusta. Hyvästä laadusta ei nyt palkita matkan varrella eikä myöhemmin. Jos näitä kytkentöjä olisi lisää, laadun tekeminen voisi kiinnostaa. Mäkinen: Avainhenkilöiden paikantaminen ja heihin vaikuttaminen on tärkeää. Umpipäinenkin asentaja tekee oikein, kun joku vaatii tekemään. Pitäisi olla ihmiset, jotka pitää kunnia-asiana että asiat tehdään asiat tehdään valmistajien ja suunnittelijoiden ohjeiden mukaan.

7 Erkki Ahonen kertoi Korok-projektista: Korok tulee sanoista Korjausrakentamisen opetuksen kehittämisprojekti. Projekti on opetushallituksen rahoittama. HAMK on hallinnoinut sitä. Se kohdistuu rakennusalan opettajiin. Projektin läpikäynyt tähän mennessä 40 opettajaa ympäri maata. Jokainen suunnitteli omaan oppilaitokseen korjausrakentamisen opetuksen toteuttamista. Tätä häiritsi alussa se, että nykyiset opetussuunnitelmat ovat vanhoja korjausrakentamisen kannalta, joten jouduttiin käymään kädenvääntöä, kuinka rohkeita askelia voi ottaa. Tulokset ja palautteet ovat olleet hyviä. Korok-projektin jatkona on Krok-projekti: Korjausrakentamisen osaamisen kartoitus, jonka Arto Pekkala on tilannut. On sitouduttu saamaan valmista materiaalia toukokuun loppuun mennessä korjausrakentamisen osalta: rakennustekniikka, talotekniikka, LVISA, kiinteistöpuoli. Mäkinen: Erkin puheenvuoro toi mieleen, että jos on yksittäinen koulutuksen järjestäjä, joka haluaa asioihin puuttua, nykyinen koulutusjärjestelmä mahdollistaa kyllä opintoviikkoa vapaata koulutusoikeutta, joka ei tarvitse OKM:n hyväksyntää. Ammattitaitovaatimukset kirjattu sen verran fiksusti, että mahdollistaa kyllä nopeitakin asioihin puuttumista, jos koulutuksen järjestäjillä on tahtoa.

8 6. Ryhmätehtävissä esiin nousseet näkemykset Opetuksen teema Keskusteluissa nousi esiin, että on tärkeää löytää parhaat käytännöt opetukseen ja tehdä yhteistyötä yrityksen kanssa esim. pilottihankkeiden muodossa. Yhteistyöstä olisi hyötyä sekä yrityksille että opiskelijoille/opettajille tiedon siirtyessä eri osapuolten välillä. Ammattiopetuksen tutkintojen perusteiden ja osaamiskriteerien päivittämiseen on tietoa hankittava työnantajilta ja työntekijöiltä ja saatettava opettajien tietoon. Opetuksen sisältöjä on kehitettävä keskitetysti. Aineistot tulisi koota ja laittaa jakeluun esim. MOTIVAn sivuille. Materiaaleja tulisi voida vapaasti käyttää ja niitä tulisi päivittää tarpeen mukaan. On tärkeää päivittää opettajien ja työelämässä olevien osaaminen nykyaikaan ja järjestää täydennyskoulutusprojekteja. Koulutusten järjestäjät on sitoutettava laadukkaaseen opetukseen. Uutta tietoa olisi saatava myös tutkimuslaitoksilta. Koulutuksen järjestäjillä on merkittävä rooli täsmäkoulutusten ja työssä oppimisen menettelyjen kehittämisessä. Myös yritykset on saatava mukaan. Talotekniikkaryhmä Osaamistarpeet-ryhmä Pätevyydet, ohjaustoimenpiteiden ryhmä Aikuiskoulutus, työssä oppimisen ryhmä

9 Energiaosaamisen todentamisen teema Teema käsitteli osaamisen todentamista työvoiman käytön kannalta. Siihen sisältyi kolme alaotsikkoa, joissa aihealuetta lähestyttiin koulutus-, työntekijä- ja viranomaisnäkökulmista. Ryhmien pohdinnoissa koulutushenkilökunnan auditointia ei pidetty hankerahoituksen painopistealueena. Auditoinnin tehostamisen hyötyihin suhtaudutaan skeptisesti ja toivotaankin, että olemassa olevia järjestelmiä käytettäisiin paremmin. Uusien menetelmien luominen olisi haastavaa. Yleisesti todettiin, että työntekijäpätevyyksiä myöntäviä yhteisöjä on paljon ja että olisi hyvä olla yksi rekisteri, johon kaikki voimassa olevat pätevyydet on koottu. Tekniseksi ratkaisuksi esitettiin työntekijän sirukorttia, jolla pätevyydet tarkastettaisiin tietokannasta. Työntekijöiden osaamisen todentaminen on osallistujien mielestä rahoituksen tärkein painopistealue. Pätevyysvaatimuksiin, lupiin ja sertifiointeihin liittyvien viranomaisohjeiden muuttaminen tai päivittäminen olisi tapahduttava yritysvetoisesti. Energiaosaamisen jalkauttamisen nähtiin olevan mahdollista ensisijaisesti yritysten omien koulutuspolkujen kautta.

10 Osaamisen jalkauttamisen teema Osaamisen jakamisessa ja jalkauttamisessa ei pidä rajata kohderyhmää tiukasti. Osaamista on lisättävä kaikilla tasoilla aina rakennuttajista kuluttajiin asti. Mahdollisina keinoina esitettiin tv-kampanjoita ja tvklinikoita sekä verkkoaineistoja. Toisaalta nähtiin, että oppilaitokset ovat osaamisen jakamisessa avainasemassa. Osaamisen jalkauttamiseen tulee osallistua laajalti rakentamisen kentän organisaatiot. Vetovastuulle ei löytynyt selkeää ratkaisua. Ympäristöministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Motiva nähtiin mahdollisina koordinaattoreina. Varmastikin tarvitaan myös yhteistyötä, joten ohjaukseen voisi osallistua edustajia useista organisaatioista. Jalkauttamisen budjetissa tiedottaminen sidosryhmille median kautta nähtiin tärkeimmäksi osa-alueeksi ( 50% / +6). Miljoona euroa nähtiin ehdottomaksi alarajaksi vuoteen 2020 mennessä. Rajallisten resurssien käytössä on arvioitava myös panostuksista saatavaa hyötyä. (Kuluttajien tottumusten muuttaminen voi olla vähäistä suurista panostuksista huolimatta)

11 Koordinoinnin ja seurannan teema Koordinoinnin ja seurannan osalta esiin nousi toimenpiteiden tuloksista tiedottamisen tärkeys. Erilaisia hankkeita on Suomessa tehty paljon, joiden tulokset eivät ole kuitenkaan saavuttaneet suurta osaa niistä, joille tieto olisi ollut erityisen tarpeellista. Toisaalta koettiin, että tietoa nykyisinkin kyllä löytyy, jos vain tietää mistä etsiä. Energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvän tiedon levittämiseen keskittyvää portaalia pidettiin tarpeellisena. Ajatuksena oli se, että portaaliin koottaisiin monenlaista tietoa energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyen, siis muutakin kuin vain toimenpiteissä tuotettua tietoa. Sivustolla voisi olla ilmaiseksi saatavissa olevaa tietoa niin yrityksille kuin oppilaitoksille ja muillekin sidosryhmille. Vertailukohdaksi esitettiin Kiviteollisuuden sivusto jossa voi tutustua valmiiksi koottuun tietoon, mutta myös esittää kysymyksiä ja saada niihin vastauksia. Keskustelua herätti se, miten kehittämisen koordinointi toimisi käytännössä. Esitettiin myös kysymys, millaista tiedollista tukea ennakoinnin parantamiseen voitaisiin antaa ELY-keskuksille, jonka täytyy kyetä määrittelemään omalta osaltaan alueiden koulutustarpeita tulevaisuutta silmällä pitäen. Koordinoinnin vetovastuuseen ehdotettiin ministeriöitä. Selkeää ehdotusta ei workshopin osallistujien toimesta kuitenkaan syntynyt.

12 7. Loppukeskustelu: Mikkonen: Työelämässä olevat ovat ensisijainen kohderyhmä. Nuorisoaste kuuluu aiheeseen sikäli, että sieltä tullaan työelämään. Teriö: Miten lähestytään yrityksiä? Mistä löytyy kouluttajat? Ammattiopistojen opettajat ovat jo jonkin verran järjestäneet yrityksille täsmäkoulutuksia eri aiheisiin. Tähän tehtävään olisi myös syytä ammattiopistojen opettajia valjastaa. Kokki: Täydennyskoulutuksesta on ehkä tehtävä pieni pakko. Suomessa ei mennä vapaaehtoisesti. Mäkinen: Perusopetus menee virkakoneiston kautta, mm. tutkinnon perusteet muuttuu, menee raskaan junan avulla, mutta menee kuitenkin. Mutta millä tavoin työpaikoilla olevat ihmiset saadaan suhtautumaan positiivisesti? Katse kääntyy nykyisten aikuiskoulutuskeskusten suuntaan. Pystyvätkö nämä tuotteistamaan koulutusta sellaiseen houkuttelevaan muotoon, että yritykset kokevat koulutukset hyödyllisiksi? Kokki: Aikuiskoulutuskeskuksille pitää myös asettaa vaatimuksia. Siksi auditointi on hyvä asia, koska on niin monentasoisia aikuiskoulutuskeskusteluja. Joku: Kuntien rooli ei ole tullut esiin. Ne ovat ratkaisevassa asemassa. Miten varmistetaan työpaikoilla oppiminen yms. Kuntien rooli koulutuksen järjestäjinä. Itse kouluttaa paljon työpaikoilla, ongelmana ettei ole työpaikkaohjaajia, eikä opettajat käy myöskään työpaikoilla. Dialogi työpaikkojen kesken osin puuttuu. Teriö: Parhaimmillaan kaksisuuntainen oppimisprosessi, jossa molemmat hyötyvät, kun ammattiopettajat käyvät työpaikoilla. Saastamoinen: Koulutuskohderyhmänä ottaisi myös omana kohtanaan yrityskoulutuksen. Kun kyse isommista yrityksistä, valmista organisaatiota jo sisällä, jota voi hyödyntää koulutuksiin. Joku: Pienyrityksissä ei henkilöstöhallintoa ole apuna. Teriö: Onko 4 miljoonaa sopiva summa? Joku: Olisiko miljoona vuodessa? Saastamoinen: Jos ei kymmentä miljoonaa vuoteen 2020 mennessä, ei kannata edes käynnistää. Amiedu: Jonkun on koordinoitava jatkoa, ettei lössähdä tähän. Aikuiskoulutuskeskuksille tuttua, että mennään yrityksiin ja tehdään tuotteita tarpeisiin. Rakennusala ottaa mielellään ilmaista koulutusta, mutta ei maksa mielellään. Koulutuksen pitää olla niin hyvää, että joku on valmis maksamaan siitä. Koulutusta työmailla jatkossa Pillar II:ssa? Tapio Jalo: Koulutuksen kiinnostavuus on kaksipiippuinen juttu työmaiden oman kiireen ja resursoinnin kannalta. Rakennuttaja voisi hyvin edellyttää, että työmaalla pitää olla x päivää koulutusta osaamisen varmistamiseksi. Olisi varma, että raha tulee takaisin. Yhtenä rakentamiskulttuurin tason nostamisena. Esim. senaattikiinteistöt voisi tehdä tällaisen vaatimuksen. Nyt vaatimuksia on jo suojaukseen yms. Amiedu: Senaatti soveltanut jo tätä kiinteistön ylläpitoon. Olisi laajennus rakentamiseen. Jalo: Rakennusalalla porkkanat ovat harvinaisia, enemmän sanktioiden pohjalla. Sakot kuitenkin niin pieniä, että eivät tunnu kauheasti. Olli Teriö kiitti osallistujia ja päätti tilaisuuden hieman ennen kello 16.

BUILD UP Skills Finland

BUILD UP Skills Finland BUILD UP Skills Finland 2013-2016 BUILD UP Skills Finland -projekti Motiva Services Etenemissuunnitelman toimeenpanon koordinointi Toimijaverkoston yhteistyö Tampereen teknillinen yliopisto TTY Energiatehokkaan

Lisätiedot

KUIVAKETJU10. Valtakunnallinen koko rakennusprosessin kosteudenhallintamalli. Sisäilmapaja Tre Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja

KUIVAKETJU10. Valtakunnallinen koko rakennusprosessin kosteudenhallintamalli. Sisäilmapaja Tre Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja KUIVAKETJU10 Valtakunnallinen koko rakennusprosessin kosteudenhallintamalli Sisäilmapaja Tre16.11.2016 Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonnan johtaja Kuivaketju10-toimintamalli pähkinänkuoressa Miksi Kuivaketju10

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Lämpöpumppuasentaminen osaksi talotekniikan perustutkintoa ja lämpöpumppukoulutukset. Lämpöpumppupäivä , Heureka Matti Vesalainen, Amiedu

Lämpöpumppuasentaminen osaksi talotekniikan perustutkintoa ja lämpöpumppukoulutukset. Lämpöpumppupäivä , Heureka Matti Vesalainen, Amiedu Lämpöpumppuasentaminen osaksi talotekniikan perustutkintoa ja lämpöpumppukoulutukset Lämpöpumppupäivä 29.11.2016, Heureka Matti Vesalainen, Amiedu Amiedu yli 40 vuoden kokemus koulutuksesta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills workshop Minna Kuusela TTS

Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills workshop Minna Kuusela TTS Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills workshop 24.4. 2012 Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Toteutettiin maalis-huhtikuussa,

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010 Markku Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Sisällys Ennakointikamarin taustaa tavoite toiminta tuloksia ja kokemuksia jatkosuunnitelmat Perustajajäsenet Tavoite

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Toisen asteen infraopetuksen näkymät ja haasteet

Toisen asteen infraopetuksen näkymät ja haasteet Toisen asteen infraopetuksen näkymät ja haasteet Maarakennuspäivä 29.9.2016 Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillinen koulutus on muuttumassa Yksi toimintalaki Tutkintorakenteen ja tutkintojen kehittäminen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA AJANKOHTAISTA AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA 25.11.2013 Hki, Paasitorni Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivät opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillinen aikuiskoulutus Opetushallitus

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Tutkinnon muodostuminen

Tutkinnon muodostuminen Tutkinnon muodostuminen Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Valtioneuvoston asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta

Lisätiedot

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa

Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa Eksperttityön hyödyntäminen ammattiopistossa 9.6.2016 Leena Mäkelä 4/5/13 Stadin ammattiopisto Suomen suurin ammattiopisto Ammattiopistossa toimivat Helsingin kaupungin järjestämä nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI

TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI TYÖPOHJAT ALUSTAN VIESTINNÄN RAKENTAMISEKSI Näillä työpohjilla pystyt systemaattisesti rakentamaan alustaviestinnässä tarvittavat elementit. Kun viestin elementit ovat selkeät, on helppo muodostaa niiden

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ENERGIAEKSPERTIKSI OMASSA TALOYHTIÖSSÄ. Irmeli Mikkonen, Motiva Oy , Taloyhtiö 2016

ENERGIAEKSPERTIKSI OMASSA TALOYHTIÖSSÄ. Irmeli Mikkonen, Motiva Oy , Taloyhtiö 2016 ENERGIAEKSPERTIKSI OMASSA TALOYHTIÖSSÄ Irmeli Mikkonen, Motiva Oy 6.4.2016, Taloyhtiö 2016 Mikä on energiaekspertti? Aktiivinen, talonsa tunteva asukas Isännöinnillä ja kiinteistöhuollolla ei oikeastaan

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 7.2.2013 M. Lahdenkauppi Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan mahdollisimman

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Valtiosihteeri Heljä Misukka 8.12.2010 Helsinki Tuottava ja uudistuva Suomi- Digitaalinen agenda vv. 2011-2020

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA?

MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? MILLAISTA TIETOA ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ TUOTTAA? RAKENNUS- JA METSÄALAN PETUSTUTKINTOJEN OPPIMISTULOKSET 12.11.2012, OPH NÄYTÖISTÄ KOOTUT TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi, oppilaitoksen/toimintayksikön

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

Puutarha-alan koulutuksen kehittämisstrategia -hanke - tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet ammatillisessa puutarhakoulutuksessa

Puutarha-alan koulutuksen kehittämisstrategia -hanke - tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet ammatillisessa puutarhakoulutuksessa Puutarha-alan koulutuksen kehittämisstrategia -hanke - tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet ammatillisessa puutarhakoulutuksessa Tavoitteet Selvittää tulevaisuuden työelämä- ja ammattiosaamistarpeet

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta

Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta Opetus- ja kulttuuriministeriön terveiset Työnjohtokoulutuskokeilun vakinaistaminen ministeriön näkökulmasta Työnjohtokoulutuskokeilun valtakunnallinen verkostotapaaminen Ylöjärvi ke 14.5.2014 opetusneuvos

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015

Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille 2015 19.3.2015 CRnet/TPohjola 1 Kestävän kehityksen täydennyskoulutus 2. asteen ammatillisten oppilaitosten opettajille

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

eperusteet käyttäjäkoulutus

eperusteet käyttäjäkoulutus eperusteet käyttäjäkoulutus 22.4.2015 Käsiteltävät aiheet Päivän kulku, käytännön asiat ja koulutuksen tavoitteet eperusteet-palvelun ja Ops-työkalun yleisesittely Perusteiden haku ja selaus Ops -työkalu

Lisätiedot

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1

STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry. STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 STUL:n teemaseminaari 17.5.2016 Toimitusjohtaja Jari Syrjälä, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry STUL 17.5.2016 I Jari Syrjälä I 1 Yhteisen tekemisen palikat 1/4 Työmailla Ammattitaitoisen työvoiman ja

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tilaisuuden avaus VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 7.12.2015, Helsinki, Messukeskus Pääjohtaja Aulis Pitkälä Digitaalisen oppimisen ja pedagogiikan nykytila - vahvuuksia ja kehittämiskohteita

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA

KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA KOULUTUSSUUNNITTELIJA OPPISOPIMUSTOIMISTOSSA 1. Tehtävän vaatima koulutus ja työn kuvaus Korkeakoulututkinto sekä ajokortti 1.1 Oppisopimuksiin liittyvä operatiivinen, monialainen toiminta Koulutukseen

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Päätöksenteon mallit

Päätöksenteon mallit Prosesseja! Mitä luvattiin? Prosessi on helposti tapahtumanjärjestäjälle kirosana, mutta kelvollista työtä on helvetin vaikea tehdä ilman ainakin jonkinlaista prosessia. Käymme läpi mielestämme tärkeimpiä

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys

AVATER-loppuseminaari : Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys AVATER-loppuseminaari 16.11.2016: Terveen talon toteutuksen kriteerit -päivitys Tero Marttila, TTY Jommi Suonketo, Paavo Kero, Petri Annila Esityksen sisältö Tausta (ja tulevaisuus/tavoitteet) Määrittelyt

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus

ELO Keski-Suomessa. TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia. Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus ELO Keski-Suomessa TNO-asiantuntijoiden koulutus 4.11.2013 Salmia Marja Pudas, Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELO - mistä lähdettiin liikkeelle? Ohjauksen alueellista kehittämis- ja yhteistyötä on

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

RAKENNUSTERVEYTEEN LIITTYVIEN KOULUTUSTEN JA PÄTEVÖINTIEN KEHITTÄMINEN JA SYNKRONOINTI Terveiden Talojen Erikoisjoukot- jatkohankkeet

RAKENNUSTERVEYTEEN LIITTYVIEN KOULUTUSTEN JA PÄTEVÖINTIEN KEHITTÄMINEN JA SYNKRONOINTI Terveiden Talojen Erikoisjoukot- jatkohankkeet RAKENNUSTERVEYTEEN LIITTYVIEN KOULUTUSTEN JA PÄTEVÖINTIEN KEHITTÄMINEN JA SYNKRONOINTI Terveiden Talojen Erikoisjoukot- jatkohankkeet Helmi Kokotti 1,3,4, Jouko Lähteenmäki 2, Juha Krankka 3, Markku Oikarinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen

Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi. Rakentaminen Lähes nollaenergiarakennukset Valmistelun organisointi Rakentaminen 30.9.2014 EPBD lähes nollaenergiarakennus 2 art. 2 alakohta: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Luotettava Laatutyömaa

Luotettava Laatutyömaa Luotettava Laatutyömaa Rakentamisen Laatu RALA ry Suomen Tilaajavastuu Oy Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Rakennusteollisuus RT ry Rakennusliitto Lähtökohtana harmaan talouden ja rakentamisen

Lisätiedot