Kuhmoisten kesäsiirtola

Transkriptio

1 Hahmajärventie, Kuhmoinen Kuntoarvio Työnro

2 2 (27) SISÄLLYSLUETTELO Johdanto Yleistä Kohteen yhteystiedot Tilaaja Kokonaisvastuullinen konsultti Rakennustekninen kuntoarvioija LVISA-tekniikan kuntoarvioija Yhteenveto Rakennustekniikka LVIA- tekniikka Sähkötekniikka Välittömästi suoritettavat korjaukset Kiinteistön PTS-ehdotus Rakennustekniikan PTS-ohjelma LVI-PTS-ohjelma Sähkötekniikan PTS-ohjelma Kohteen tiedot ja havainnot nykytilanteesta Kohteen tiedot Talotekniset järjestelmät/toimittajat Asiakirjatilanne Korjaushistoria Käyttäjäkysely Turvallisuuspuutteet Huoltotoimen arviointi Sisäolosuhteet Lämpötila Ilman laatu ja vaihtuvuus Sisäilman epäpuhtaudet Rakennustekniikan kuntoarvio Alueosat Päällysteet KL Kuivatusrakenteet KL Muut rakennukset Talo-osat Perustukset KL Alapohjat KL 4 / Rakennusrunko KL Julkisivu ESPOO Bertel Jungin aukio Espoo Puh Fax TAMPERE Satakunnankatu 23 A Tampere Puh Fax PORI Valtakatu Pori Puh Fax etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: Y-tunnus Kotipaikka Tampere

3 3 (27) Ulkotasot Vesikatto Tilaosat Tilanjako-osat Tilapinnat KL Tulisijat KL LVI-tekniikan kuntoarvio Lämmitysjärjestelmät Lämmityksen keskusosat KL Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmän keskusosat KL Vesi- ja viemärijärjestelmän siirto-osat KL Vesi- ja viemärijärjestelmien pääteosat KL Ilmastointijärjestelmät Ilmastoinnin keskusosat KL Palontorjuntajärjestelmät Sähkö- ja tietotekniikan kuntoarvio Sähköenergian tuotanto ja liittäminen Sähköliittymä KL Sähköenergian pääjakelu Sähköpääkeskus KL Maadoitukset KL Keskusten väliset syöttöjärjestelmät KL Sähkön jakokeskukset KL 2 / Laitteiden ja laitteistojen sähköistys Kiinteistön laitteiden ja -laitteistojen sähköistys KL 2/ LVI-laitteiden ja -laitteistojen sähköistys KL Sähköliitäntäjärjestelmät Pistorasiat KL 2/ Valaistusjärjestelmä Sisävalaistusjärjestelmä KL 2/ Ulkovalaistusjärjestelmä KL Sähkölämmitysjärjestelmät Rakennuksen sähkölämmitysjärjestelmä KL Tietotekniset järjestelmät Antennijärjestelmä KL Paloturvallisuusjärjestelmät Palovaroitinjärjestelmä KL

4 4 (27) Johdanto Tässä kuntoarvioraportissa tarkastellaan kohteen rakennus- ja LVIS-teknistä nykytilannetta, kuntoa ja käyttöä. Raportissa esitetään ja ehdotetaan kunnossapitotoimenpiteitä ja käydään läpi uusimistarpeet. Raportissa ei ole otettu kantaa mahdollisiin tilamuutoksiin eikä käyttötarkoituksen muutoksiin. Arvioinnit on tehty rikkomatta rakenteita eli kuntoarvion suorittajat ovat tutustuneet kiinteistöön aistinvaraisin menetelmin käymällä kiinteistön sisätiloissa sekä kiertämällä ulkoalueet ja rakennusten ulkopuolet. Kuntoarvioraportissa esitetään suosituksia rakenneosien ja teknisten järjestelmien kuntotutkimuksista, joissa niiden täsmällinen kunto selvitetään tarvittaessa ainetta rikkovilla menetelmillä. Rakenteet saattavat myös sisältää haitta-aineita, joiden esiintyminen tulee selvittää erillisellä haitta-ainekartoituksella. Kuntoarvion perusteella voidaan arvioida seuraavalla 10-vuotiskaudella eteen tulevat kunnossapitotoimenpiteet. Kuntoarvion perusteella voidaan samoin arvioida hoitotoimenpiteiden riittävyyttä ja ajoituksen oikeellisuutta. Lisäksi arviossa on esitetty ilman kuntoluokkaa sellaisia korjaus- tai kunnostustoimenpiteitä, joilla ei ole teknistä korjausperustetta, mutta niiden korjaamisella on käyttöön, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen tms. vaikutusta. Kuntoarvionraportoinnin otsikoinnissa on noudatettu Talo-2000, LVI 2010 ja S2010 nimikkeistöjä ja arvio on suoritettu KH-kortin Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio: Suoritusohje mukaisesti. Kuntoluokitus on tehty käyttäen seuraavia kuntoluokkia (=kiireellisyysluokitus): 5 = uusi, ei toimenpiteitä seuraavan 10 vuoden aikana 4 = hyvä, kevyt huoltokorjaus 6-10 vuoden kuluessa 3 = tyydyttävä, kevyt huoltokorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai peruskorjaus 6 10 vuoden kuluessa 2 = välttävä, peruskorjaus 1-5 vuoden kuluessa tai uusiminen 6 10 vuoden kuluessa 1 = huono, uusinta 1 5 vuoden kuluessa Kuntoarvion tuloksia käsittelevissä luvuissa on noudatettu seuraavaa esitysjärjestystä: Ensin kuvataan olemassa olevan järjestelmän perustiedot ja ominaisuudet Seuraavaksi todetaan nykytilanne ja kohteessa tehdyt havainnot Lopuksi annetaan kunnossapito- ja korjaustoimenpide-ehdotukset. Ehdotuksiin ei ole sisällytetty vuosittain toistuvia huoltotoimenpiteitä, mutta kiireelliset tekemättömäksi todetut huoltotoimenpiteet on esitetty.

5 5 (27) Hahmajärventie, Kuhmoinen Kuntoarvio 1 Yleistä 1.1 Kohteen yhteystiedot Tilaaja Espoon kaupunki TILAKESKUS-LIIKELAITOS Talonrakennuttaminen / Hankekehitys ja erikoissuunnittelu / Rakennejaos Vesa Pyy Virastopiha 2 C, PL ESPOON KAUPUNKI Kokonaisvastuullinen konsultti A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy Satakunnankatu 36, Tampere puh , fax Timo Ekola, rkm puh timo.ekola@ains.fi Rakennustekninen kuntoarvioija Satakunnankatu 23, Tampere puh , fax Mika Tuurala, RI puh mika.tuurala@ains.fi LVISA-tekniikan kuntoarvioija ATPLukkari Oy PL 12, Tampere puh Yhteyshenkilö: Jyrki Lukkari puh LVI-osuus: Jyrki Lukkari Sähköosuus: Juha Lindström puh

6 6 (27) 2 Yhteenveto Kuntoarvion kohde on valmistunut vuonna 1920 alun perin asuinrakennukseksi. Kohde on toiminut myös kouluna ja sen jälkeen kesäsiirtolana. Päärakennuksen lisäksi tontilla on saunarakennus, aitta ja käymälärakennus. Kuntoarviossa käsitellään rakennustekniikan, vesi- ja viemärijärjestelmien sekä sähkötekniikan osa-alueet. Kuntoarvion kiinteistökierros suoritettiin Kierroksella olivat mukana Mika Tuurala (), Jyrki Lukkari ja Juha Lindström (Asiantuntijapalvelut Lukkari Oy). 2.1 Rakennustekniikka Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan vaihtelevassa kunnossa. Merkittävimmät kustannukset tulevat seuraavan 10-vuotistarkastelujakson osalla muodostumaan lahovaurioiden korjaamisesta, ikkunoiden ja ovien kunnostamisesta, huoltomaalauksista sekä päärakennuksen alapohjarakenteen ainakin osittaisesta uusimisesta. Päärakennuksen kattovesien ohjausta tulee parantaa kattovesikourujen, syöksytorvien ja pintavesikourujen avulla, maanpintojen kallistuksia tulee parantaa varsinkin rakennuksen takasivulla. Päärakennuksen kantavan pystyrungon muodostaa hirsikehikko. Kantava vaakarunko muodostuu puurakenteista. Rakenteiden kunto vaihtelee huonosta tyydyttävään. Ulkoseinän alaosissa on lahovaurioita, samoin alapohjan puurakenteissa havaittiin vaurio ryömintätilan tuuletusaukosta tarkasteltuna. Rakennusten julkisivupintojen maalipintojen kunto on pääosin huono, laudoituksessa on paikallisia lahovaurioita. Lahovaurioituneiden alueiden uusiminen ja rakennusten huoltomaalaus ovat suositeltavia toimenpiteitä. Alkuperäisten ikkunoiden ja ovien ulkopuolisten maalipintojen kunto on pääosin huono. Myös sisäosissa esiintyy maalivaurioita. Puuosissa on paikallisia kosteuden vaurioittamia kohtia. Pää- ja saunarakennuksen vesikatteen yleiskunto on tyydyttävä. Vesikatolla havaittiin sammalta, joka on syytä poistaa. Antenniputken läpiviennin alapuolisessa kovalevyssä on vuodon merkkejä. Rakennusten sisätilojen kunto vaihtelee tyydyttävästä välttävään. Pinnat ovat huoltomaalauksen tarpeessa. Suurimmat korjaustoimet kohdistuvat huoltomaalauksiin, päärakennuksen alapohjarakenteiden korjauksiin, päärakennuksen ulkoseinän alaosan korjauksiin sekä saunan majoituspäädyn saneeraukseen. 2.2 LVIA- tekniikka Kiinteistön LVI-tekniikka on hyvin vähäistä ja ainakin osittain uusittua. Ainoastaan päärakennuksessa on varsinaista LVI-tekniikkaa. LVI-järjestelmät ovat pääosin tyydyttävässä kunnossa. Nykyisen kaltainen LVI-järjestelmä palvelee tyydyttävästi

7 7 (27) rakennuksen nykyistä käyttöä ja sitä on arvioitu sen mukaan. Järjestelmiin ei arvioitu kohdistuvan suurempia toimenpiteitä teknisten järjestelmien iän perusteella, ellei rakennukseen kohdistu muita peruskorjaustoimenpiteitä, jonka yhteydessä LVIjärjestelmien osittainen uusiminen olisi taloudellisesti järkevää. Käyttövesiverkoston ja viemäreiden kunnon arvioitiin olevan tyydyttävää tasoa. Putkistojen osalle ei arvioitu merkittäviä toimenpidetarpeita seuraavalle 10-vuotisjaksolle kuntoarvion perusteella. Lämminvesivaraajan uusiminen on edessä tarkastelujakson alkupuolella. Vesi- ja viemärikalusteet ovat pääosin uusittuja ja niiden kunnon arvioitiin olevan tyydyttävää tai hyvää tasoa. Kalusteiden osittaiseen uusintaan tulee varautua tarkastelujakson aikana. Ilmanvaihtojärjestelmä on kokonaisuutena tyydyttävässä kunnossa. 2.3 Sähkötekniikka Rakennuksen sähkölaitteisto on osittain alkuperäinen tai 1950-luvulla asennettu TN-Cjärjestelmän (nelijohdinjärjestelmän) mukainen laitteisto. Sähkölaitteistoa on saneerattu ja laajennettu luvulla. Järjestelmien kunto- ja käyttökelpoisuus on nykyisiin vaatimuksiin nähden välttävällä tasolla. Sähköjärjestelmät eivät sisällä kattavasti nykyvaatimusten mukaisia turvallisuuslaitteita, kuten vikavirtasuojakytkimiä ja niitä joudutaan lisäämään mahdollisten tilojen saneerausten yhteydessä. Kenttäkäynnillä suoritettujen havaintojen perusteella sähkölaitteiston huolto ja vikojen korjaaminen on hoidettu välttävästi. Useista valaisimista puuttuu kupuja, valaisimien kuvut ovat halkeilleet ja valaisimissa on runsaasti kuolleita hyönteisiä. Aitassa on rikkinäinen pistorasia. Huollettuna sähkönjakelujärjestelmä palvelee tyydyttävästi nykyisiä käyttö- ja kulutustarpeita. Sähkökeskusten tekniseksi käyttöiäksi arvioidaan vuotta eli alkuperäiset keskukset ovat teknisen käyttöikänsä lopussa. Myöhemmin asennetut keskukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Sähkökeskuksissa ei ole sähkölaitteiden käytön turvallisuutta parantavia vikavirtasuojakytkimiä. Sähkökalusteiden tekniseksi käyttöiäksi arvioidaan olosuhteista riippuen vuotta. Kenttäkäynnillä tarkastetut sähkökalusteet kaapelointeineen ovat pääosin teknisen käyttöikänsä lopussa ja ne tulisi uusia tarkastelujakson aikana. Valaisimet ovat tyypillisiä ko. tiloihin tarkoitettuja hehkulamppu- ja loistelamppuvalaisimia. Muutamiin hehkulamppuvalaisimiin on asennettu suurikokoinen pienoisloistelamppu, jonka vuoksi valaisimen kupu ei ole mahtunut paikalleen. Useista valaisimista kupu on haljennut. Saunan valaisimen tyypistä ei pystynyt selvittämään, onko valaisin tarkoitettu asennettavaksi korkeisiin lämpötiloihin. Saunavalaisimen kaapelointi on tehty tavallisella muovivaippakaapelilla, jota ei ole tarkoitettu saunaan asennettavaksi. Rakennusten kaapeloinnit ovat yleisesti lyijyvaippakaapeleita, joiden sisäpuoliset eristeet ovat todennäköisesti erittäin huonossa kunnossa. Pumppurakennuksen kaapelointi on tehty muovivaippakaapeleilla, jotka ovat vielä hyvässä kunnossa. Pumppurakennuksen valaisimet ovat tyydyttävässä kunnossa ja muiden rakennusten valaisimet ovat pääosin välttävässä kunnossa. Rakennusten lämmittimet ovat taso- ja virtauslämmittimiä. Lämmittimet ovat pääosin välttävässä kunnossa. Rakennuksen antennijärjestelmä on katolla sijaitseviin omiin antenneihin liitetty yksi antennirasia. Antennimastolle ei ole asennettu maadoitusta.

8 8 (27) Seuraavan 10 vuoden aikana on odotettavissa suuria sähkötekniikkaan kohdistuvia peruskorjaustarpeita. Tarkastuskierroksen perusteella suurimpien korjauskustannusten on arvioitu muodostuvan mm. seuraavasti: päärakennuksen, aitan ja saunarakennuksen sähkötekniikan peruskorjaus. Lain määräysten mukaiset, lähinnä turvallisuuteen ja ylläpitoon liittyvät toimenpiteet on suoritettava määräysten mukaisesti. Sähkösaneerauksiin tulee kiinnittää huomiota ja tarkastaa asennusten määräystenmukaisuus. Vikavirtasuojakytkin on pakollinen turvavaruste mm. uusissa pistorasia-asennuksissa ja lämmityskaapeliasennuksissa. Sähkösaneerauksista tulee vaatia käyttöönottotarkastuspöytäkirjan kopio arkistoon, tällä varmistetaan saneerauksen määräystenmukaisuus. Laajemmista saneerauksista on vaadittava myös varmennustarkastuspöytäkirja Tukes-ohjeen S4 mukaisesti. 2.4 Välittömästi suoritettavat korjaukset - Päärakennuksen vesikaton puhdistus sammaleesta ja luonnonroskista

9 9 (27) 3 Kiinteistön PTS-ehdotus Kiinteistön pitkän tähtäyksen suunnitelma eli yhteenveto havaituista korjaustarpeista. Tilavuus: 910 m 3 Huoneistoala: 230 m 2 Rak.vuosi: 1920 Kustannusarvio (x 1000 ) ja ehdotettu toteutusvuosi Yhteenveto Yht. Rakennustekniset työt LVI-työt Sähkötyöt Yhteensä Yht. ( /m 2 /kk) 13,04 13,77 4,35 13,77 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 4,49 Rakennustekniset työt LVI-työt Sähkötyöt

10 10 (27) 3.1 Rakennustekniikan PTS-ohjelma Toimenpide-ehdotukset Määräarvio Kust.arvio (x 1000 ) ja ehd. toteutusvuosi Rakennustekniikka Kuntoluokka Piha-alueet 1 5 Pintavesien ohjauksen parantaminen 1 erä 3 Julkisivu, ulkoseinärakenteet 1..3 Hirsirungon kuntotutkimus 1 erä 1 Hirsirungon /julkisivun lahovaurioiden korjaus * 10 Huoltomaalaus 12 Alapohja Ikkunat ja ovet Päärakennuksen keittiön alapohjarakenteiden uusiminen* n. 40 m2 8 Ryömintätilan puhdistus 220 m2 3 Ikkunoiden ja ulko-ovien peruskunnostus, päärakennus ja sauna 35 kpl 10 2 Katto 3 Antenniputken läpiviennin tiivistys 1 erä 1 Muut rakennukset 1 2 Aitan purkaminen 1 erä 5 Laiturin uusiminen 1 kpl 2 Käymälän huoltomaalaus 1 erä 1 Saunan majoituspäädyn ja hirsirungon kuntotutkimus 1 erä 2 Saunan majoituspäädyn korjaus* 1 erä 10 Yleiset tilat Sisätilojen huoltomaalaus 1 erä 12 Tulisijojen tarkastus / kevyt kunnostus 1 erä 1 2 Rakennustekniset työt yhteensä Rakennustekniset työt yhteensä ( /m 2 /kk) 11,23 13,41 4,35 0,36 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 *) Kustannukset, ajankohta ja uusintatapa määräytyvät kuntotutkimuksen perusteella

11 11 (27) 3.2 LVI-PTS-ohjelma Toimenpide-ehdotukset Kuntoluokkarvio Määrä- Kust.arvio (x 1000 ) ja ehd. toteutusvuosi LVV-tekniikka Vesi- ja viemärijärjestelmät 2 4 Lämminvesivaraajan uusiminen 1 erä 1 Kaivoveden laadun tarkastaminen ja jätevesiselvitys 1 erä 1 Kaivojen tyhjennys 1 erä 1 Vesikalusteiden tarpeenmukainen uusiminen 2 erää Kanavapuhaltimen uusiminen 1 erä 1 1 Käsisammuttimen tarkastus 1 erä LVI-työt yhteensä ( /m 2 /kk) 1,09 0,36 0,00 0,72 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Ilmastointijärjestelmät Palontorjuntajärjestelmät LVI-työt yhteensä

12 12 (27) 3.3 Sähkötekniikan PTS-ohjelma Toimenpide-ehdotukset Kuntoluokkarvio Määrä- Kust.arvio (x 1000 ) ja ehd. toteutusvuosi sähkötekniikka S22 Sähköenergian pääjakelu 2 4 Antennimaston maadoitus. 1 erä 1 Vanhojen ryhmäkeskusten uusiminen. 4 S23 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys 2 3 Keittiölaitteiden uusiminen. 1 erä 6 S24 Sähköliitäntäjärjestelmät 2 3 MPLV-kaapeleiden ja pistorasioiden uusiminen. 1 erä 5 S25 Valaistusjärjestelmät 2 3 Rikkinäisten valaisimien ja saunan valaisimen ja kaapeloinnin uusiminen. 1 erä 1 Valaisimien ja kaapeleiden uusiminen. 1 erä 10 S26 Sähkölämmitysjärjestelmät 2 Sähkölämmittimien uusiminen. 1 erä 10 Sähkötekniset työt yhteensä Sähkötekniset työt yhteensä ( /m 2 /kk) 0,72 0,00 0,00 12,68 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

13 13 (27) 4 Kohteen tiedot ja havainnot nykytilanteesta 4.1 Kohteen tiedot Perustiedot on kerätty tilaajan toimittamista asiakirjoista. Kohde Hahmajärventie, Kuhmoinen Pääasiallinen rakennusmateriaali puu, hirsi Rakennusvuosi 1920 (päärakennus) Kerrosala 230 m² (päärakennus) Kokonaistilavuus 910 m 3 (päärakennus) Kerrosluku Talotekniset järjestelmät/toimittajat Lämmitysjärjestelmät: Vesi- ja viemärijärjestelmät: Ilmanvaihtojärjestelmät: Sähköjärjestelmät: Suorasähkö (puulämmitys) Porakaivo, harmaavesikaivot Puhaltimella tehostettu painovoimainen järjestelmä (ainoastaan päärakennuksessa) TN-C-järjestelmä 4.3 Asiakirjatilanne Käytettävissä olleet asiakirjat: - taulukko toteutettuja töitä - Kuhmoinen perustiedot arkkitehtipiirustuksia 4.4 Korjaushistoria Kohteessa on tehty normaaleja ylläpitäviä huoltokorjauksia. Merkittävimpiä korjauksia ovat olleet - päärakennuksen vesikatteen uusiminen päärakennuksen julkisivujen maalaus Porakaivon uusiminen Keittiön lattian korjaus Käyttäjäkysely Kohteessa haastateltiin kiinteistönhoidosta vastaavaa henkilöä.

14 14 (27) 4.6 Turvallisuuspuutteet Sisäilmaongelmat Saunan ja aitan majoitustiloissa on poikkeava todennäköisesti mikrobiperäinen haju, tilojen käyttöä ei suositella. 4.7 Huoltotoimen arviointi Rakennusten vesikaton huolto on ollut puutteellista. Taloteknisten järjestelmien huollossa ei havaittu merkittäviä puutteita. 5 Sisäolosuhteet Lämpötila Huonelämpötiloja ei mitattu, koska ainoastaan päärakennuksen keittiössä oli peruslämpö päällä Ilman laatu ja vaihtuvuus Päärakennusta palvelee painovoimainen ilmanvaihto hormien ja ilmavuotojen kautta, muissa rakennuksissa ei ole varsinaista ilmanvaihtojärjestelmää. Päärakennuksen osalta ilman laatu vaikutti aistinvaraisesti tyydyttävältä Sisäilman epäpuhtaudet Ulkorakennuksissa oli aistittavissa erilaisia voimakkaita mikrobiperäisiä hajuja. 6 Rakennustekniikan kuntoarvio 6.1 Alueosat Päällysteet KL - Piha on pääosin nurmipäällysteinen, sisääntulossa on sorastettua ajoväylää Kuivatusrakenteet KL 1 Kohteessa ei ole salaojajärjestelmää (kallioinen tontti). Kohteessa on rinnemäinen kallioinen tontti. Päärakennus on sijoitettu kallion päälle. Maanpinnan kallistukset ovat länsi-, etelä- ja itäsivuilla hyvät, mutta pääosalla rakennuksen takasivua kallistukset ovat puutteelliset tai kallistavat rakennusta kohti.

15 15 (27) Piha-alueen maanpinta kallistaa aittarakennusta kohti, jonka puurakenteet ovat etusivulla maassa kiinni. Saunan etusivun maanpinnan kallistukset ovat osin puutteelliset. - Maanpintojen kallistuksien muotoilu rakennuksesta poispäin alueilla, joissa kallistukset ovat puutteelliset. Korjattavilla alueilla rakennusten vierustojen maanpintojen muokkaus tulee tehdä siten, että rakennusten puurakenteiden etäisyys maanpintaan on > 300 mm. Talovarusteet KL 1 Pihalla olevien keinujen turvahiekka puuttuu, leikkialue ei täytä nykymääräyksiä. - Keinujen purku tai keinujen ja alueen kunnostus nykymääräysten mukaiseksi Jätehuoltovarusteet KL - Jätehuoltovarusteet sijaitsevat käymälärakennuksen läheisyydessä. Jätteiden keräys on toteutettu muovisin keräysastioin. - Ei toimenpiteitä Laituri KL 1 vuonna 1992 rakennettu laituri oli tarkastushetkellä osittain jään alla. Pintalautojen kunto on huono. EPS-täytteiset alapuolelta avoimet ponttoonit kantavat huonosti. Laiturin uusiminen, vähintään pintalaudoituksen ja ponttoonien uusiminen Muut rakennukset Aitta KL 1 Aittarakennus sijaitsee tontin länsiosassa. Varsinkin rakennuksen etusivun puurakenteet ovat maassa kiinni ja lahovaurioituneet. Rakennuksessa on majoitustiloja, joissa havaittiin voimakas mikrobiperäinen haju. Rakennuksen rungossa ja vesikatteen runkorakenteissa on muodonmuutoksia. Latomaisessa osassa ei havaittu merkittäviä vaurioita puurakenteissa alimpien osien lahovaurioita lukuun ottamatta (RAK-kuvat 18, 19 ja 20). Rakennuksen maalipinta on välttävässä kunnossa. Peltikatteen pinnoite on irronnut osassa katetta, maanpinnalta tarkasteltuna ruostevaurioita ei havaittu. Rakennuksen takasivu on pusikoitunut, kasvillisuus on kiinni rakennuksessa.

16 16 (27) - Rakennuksen purkaminen. Vähintään rakennuksen lahovaurioituneiden rakenteiden uusiminen, rakennuksen nosto irti maanpinnasta ja huonetilojen poisto käytöstä. - Peltikatteen huoltomaalaus, mikäli rakennus säilytetään - Rakennuksen vierustan kasvillisuuden poisto - Rakennuksen huoltomaalaus, mikäli rakennus säilytetään Saunarakennus KL 1 Saunarakennus sijaitsee tontin kaakkoisosassa. Alun perin vuonna 1920 rakennettua hirsirunkoista saunarakennusta on laajennettu luvulla. Rakennuksen laajennusosassa sijaitsevissa majoitustiloissa havaittiin voimakas mikrobiperäinen haju, jonka syy ei selvinnyt. Laajennusosan lattia on ns. rossilattia, alapohjatilaan on asennettu kolme pientä tuuletusaukkoa, joiden kautta alapohjarakenteiden kuntoa ei voitu tarkastaa. Rakenteiden lisätutkimus hajun syyn selvittämiseksi on tarpeen, vaihtoehtoisesti laajennusosa voidaan purkaa ja jälleenrakentaa. Savuhormin pinnassa majoitustilojen puolella on halkeama. Saunaosasto on perinteinen vedeneristämätön tila, jonka hyvästä tuuletuksesta tulee huolehtia. Rakennuksen maalipinta on huonokuntoinen. Tiilikate on todennäköisesti asennettu samaan aikaan kuin päärakennuksessa, joten sen teknistä käyttöikää on vielä jäljellä. Rakennuksen ovien ja ikkunoiden ulkopuolen maalipinta ja lasikittaus on huonossa kunnossa, yksi ulkopoka puuttuu. - Mikrobiperäisen hajun syyn selvittäminen - Saunarakennuksen alimpien hirsien kuntotutkimus - Ulkoverhouksen huoltomaalaus - Hormin tarkastaminen - Ikkunoiden ja ovien peruskunnostus - Majoituspäädyn alapohjan rakenteiden kuntotutkimus, ryömintätilan tuuletuksen tehostaminen Käymälärakennus KL 2 Betoniperustuksella oleva käymälärakennus on lautarakenteinen, maalipinta on huonokuntoinen. Edustan puisen portaan rakenteet ovat välttävässä kunnossa. Imuautotyhjennettävä jätesäiliö on terästä. - käymälärakennuksen huoltomaalaus - portaan uusiminen Pumppukoppi KL 3 Pumppukoppi on lautaverhoiltu lämmöneristetty rakennus, jonka on perustettu harkkojen ja tiilien varaan. Vesikatteena on huopakate. Rakenteissa ei havaittu merkittäviä puutteita. - Ei toimenpiteitä

17 17 (27) 6.2 Talo-osat Perustukset KL 4 Päärakennus on oletuksen mukaan perustettu kalliolle. Ei toimenpiteitä Perusmuurit ja sokkelit KL 4 Rakennuksen näkyvät sokkeliosat ovat lohkottua graniittikiveä. Rakennuksen takasivun sokkelissa on myös luonnonkiviä. Perustuksissa tai yläpuolisissa rakenteissa ei ollut havaittavissa vaurioita, jotka viittaisivat perustusten haitallisiin tai epätasaisiin painumiin. Rakennuksen länsisivulla on käynti 5 10 m 2 kellaritilaan, jonka rakenteet ovat tiiltä ja betonia. Merkittäviä vaurioita ei havaittu, mutta tilassa on merkkejä tuuletuksen puutteesta. - Kellarin tuuletuksesta huolehtiminen Alapohjat KL 4 / 3 Päärakennuksen alapohjarakenne on puurakenteinen rossilattia, jonka lämmöneristeenä on todennäköisesti rakennusajankohdalle tyypillistä luonnonmateriaalia, esim. sammalta tai rahkaa. Keittiön lattiarakenne on uusittu vuonna 2004, lämmöneristeeksi on asennettu alimmaksi uretaanilevy, jonka päällä on mineraalivilla. Rakenne ei kosteusteknisesti ole toimiva, koska tiivis pinta on uloimpana. Lattiarakenteen avauksessa havaittiin, että rakenteessa oli voimakas ilmavirtaus, uretaanilevyjä ei ole täysin tiivistetty lattiarakenteisiin. Keittiössä 2000-luvulla tapahtuneen vesivahingon takia lattian mineraalivillaeristeestä sekä lattialaudan alapinnasta otettiin rakenneavauksen yhteydessä näytteet. Laboratoriotutkimusten perusteella mineraalivillassa havaittiin kosteusvaurioon viittaavia sienisukuja / lajeja. Ohjearvot eivät kuitenkaan ylittyneet, mihin todennäköisenä syynä voi pitää lattiarakenteessa havaittua voimakasta ilmavirtausta, rakenteet ja vaurioituneet materiaalit olivat kuivia. Päärakennuksessa on korkeudeltaan vaihteleva ryömintätila, jonne ei ole kulkuyhteyttä. Itäpäädyn kuistin alta on mahdollista tehdä riittävä kulkuaukko kivijalkaan. Tuuletusaukoista on heitetty alapohjatilaan rikkinäistä lasitavaraa eläinten kulun haittaamiseksi, mikä tulee huomioida ryömintätilassa liikkuessa. Ryömintätilan tuuletusaukkojen määrä on vähäinen. Vähäisistä tuuletusaukoista tarkasteltuna alapohjarakenteissa havaittiin lahovaurio eteläpään luokan lattiarakenteen kannatinhirressä. Aukoista otetuissa valokuvissa havaittiin maanpinnalla puutavaraa. Maan pinnalla oleva lahoja kosteusvaurioitunut orgaaninen aines muodostaa sisäilmariskin ilmavirran kulkeutuessa lattiarakenteen kautta huoneilmaan. - Kulkuaukon teko ryömintätilaan

18 18 (27) - Alapohjan puurakenteiden tarkastus ryömintätilasta - Alapohjatilan maanpinnan orgaanisen aineksen poistaminen - Keittiön alapohjarakenteen uusiminen - Varautuminen muiden tilojen alapohjarakenteiden uusimiseen - Ryömintätilan tuuletusaukkojen lisääminen Rakennusrunko KL 1 Kantavat rakenteet Päärakennuksen kantavan pystyrungon muodostaa hirsikehikko. Kantava vaakarunko on puurakenteinen. Hirsirakenteen alimpia hirsiä tutkittiin kaikilta ulkosivuilta pistokokeen omaisesti piikillä sekä poralla. Luokkatilojen ulko-oven viereisessä seinärakenteessa havaittiin lahovaurioita alimmissa hirsissä noin kolmanteen hirteen saakka. Rakennuksen takasivulla alimmassa hirressä on vaurioita alueilla, joissa hirsi on lähellä maanpintaa (RAK-kuva 6). Vanhoissa hirsirungoissa lahovaurioita esiintyy yleensä ikkunoiden ympärillä (tippalaudat ohjaavat vettä rakenteeseen sekä alimmissa hirsikerroksissa (vesilistat ohjaavat vettä rakenteeseen sekä maakosteus), joten varsinkin näiden alueiden hirsirungon kuntotutkimus on suositeltavaa. - Hirsirungon kuntotutkimus - Lahovaurioiden korjaus Yläpohjarakenteet Rakennuksen kantavan yläpohjarakenne on puurakenteinen. Lämmöneristeenä on havaintojen mukaan hirren vahvuudelta (n. 30 cm) sahanpurua. Yläpohjatilassa ei havaittu merkittäviä kattovuotojen jälkiä eikä merkkejä tuuletuksen puutteesta. Kattorakenteen jiireissä oli merkkejä vuodoista, puunkosteusmittarilla mitattaessa kohonnutta kosteutta ei havaittu. Antenniputken läpiviennin kohdalla yläpohjan kovalevyssä on veden aiheuttamia jälkiä. - Antenniputken kohdalla vesivuodosta vaurioituneen kovalevyn uusiminen, levyn alapuolisten rakenteiden tarkastaminen Julkisivu Ulkoseinät KL 1 Rakennusten julkisivut ovat lautaverhoiluja ja maalattuja. Laudoituksen alla havaittiin bitumipaperi. Maalipinta on huonokuntoinen. Lautaverhoilun puuaines on osin säärasituksen kuluttamaa. Päärakennuksen julkisivulaudoituksen kuntoa tarkasteltiin pistokokeenomaisesti maanpinnalta käsin. Ulottuvuusalueella havaittiin lahovaurioituneita alueita luokkasiiven sisäänkäynnin vieressä sekä rakennuksen takasivulla. (RAK-kuvat 5, 6, ja 7).

19 19 (27) - Julkisivulaudoituksen vaurioituneiden osien uusiminen, hirsirakenteen kunnon tarkastus vaurioalueella. - Julkisivulaudoitusten huoltomaalaus. Ikkunat KL 1 Päärakennuksen ja todennäköisesti osa saunarakennuksen ikkunoista on uusittu vuonna Ikkunat ovat puurakenteisia kaksilasisia sisään-ulos-aukeavia ikkunoita. Ikkunoiden ulko- ja sisäosien maalipinta on huonossa / välttävässä kunnossa, lasikitti on paikoin lohkeillut. Ikkunoissa on vesipellityksien sijaan tippalaudat, joiden maalipinta on huonokuntoinen. Tippalautojen puuaines oli piikillä kokeiltaessa pääosin kovaa, mutta laudoissa on myös paikallisia lahovauriokohtia. - Ikkunoiden peruskunnostus - Lahovaurioisten tippalautojen uusiminen, seinärakenteen kunnon tarkastaminen ko. kohdissa Ulko-ovet KL 1 Päärakennuksen luokkasiiven ulko-ovi on vanha puurakenteinen lasiaukollinen ovi. Oven ulkopinnan kunto on huono, mutta käynnissä ei havaittu merkittäviä puutteita. Asuinsiiven pääulko-ovi on uusittu ja se on kunnoltaan tyydyttävä. Itäpäädyn oven maalipinta on huonokuntoinen - Vanhempien ulko-ovien peruskunnostus. Erityiset julkisivurakenteet KL 3 Vesikatolle johtaa tikasyhteys rakennuksen takasivulta. - Ei toimenpiteitä Ulkotasot Katokset KL 3 Saunarakennuksessa on puurunkoinen terassi, jossa on peltikate. Terassin puurakenteiden maalipinta on kulunut. Terassin pilareiden alapäät ovat lähellä maanpintaa, Terassin puuosien huoltomaalaus, pilareiden alapään tarkastus.

20 20 (27) Vesikatto Vesikaterakenteet ja katteet KL 3 Päärakennuksen vesikattomuotona on harjakatto, kantavat rakenteet ovat puuta. Kantavissa rakenteissa ei havaittu vaurioita. Vesikatteena on betonitiilikate, joka on saatujen tietojen mukaan asennettu Betonitiilikatteen tekninen käyttöikä tavanomaisissa olosuhteissa on noin 45 vuotta, joten sen perusteella käyttöikää on vielä jäljellä. Tiilikatteen alle on asennettu aluskate, jonka alla on alkuperäistä pärekattoa. Tiilikatteella on paikoin runsaasti sammalta, mikä vaurioittaa betonitiiltä ja aiheuttaa vesivuotoja padottaessaan kattovesiä. Kattovesien poisto tapahtuu suoraan räystään yli, vesikouruja ei ole. Roiskevesi vaurioittaa ulkoseinää alueilla, joissa puurakenteet ovat lähellä maanpintaa. Rakennuksen eri harjasuuntien jiireihin on asennettu syöksytorvet, joiden suppilot olivat luonnonroskien tukkimat. Läpivienteinä on 4 kpl kokonaan pellitettyjä ja sadehatulla varustettuja savuhormeja sekä muovisen läpivientikappaleen kautta viety antenniputki. Luokkasiiven hormin sadehattu on painunut vinoon. Antenniputken kohdalla aluskatteessa on aukko, aluskatteen läpiviennin tiivistyskappaletta ei ole. Yläpohjatilassa antenniputken alla on vesivuotojälkiä kovalevyssä. - Vesikatteen puhdistus - Antennin läpiviennin tiivistys - Vesikourujen ja syöksytorvien asennus - Vinoon painuneen sadehatun uudelleen asennus / korjaus Vesikatevarusteet KL 2 Lapeaskelmien kiinnitys vaikutti puutteelliselta, askelmat liikkuivat niille astuttaessa. - Lapetikkaiden kiinnityksien tarkastus 6.3 Tilaosat Tilanjako-osat Väliseinät KL 4 Rakennuksen väliseinät ovat pääosin hirsirunkoisia Sisäpinnoiltaan levytettyjä ja maalattuja seiniä. Seinissä ei havaittu rakenteellisia vaurioita. Ei toimenpiteitä Väliovet KL 2 Sisätilojen väliovet ovat alkuperäiskuntoisia puurakenteisia peiliovia. Ovien maalipinta on välttävässä kunnossa.

21 21 (27) Väliovien huoltomaalaus Tilaportaat KL 4 Rakennuksen ullakkotilaan nousevat portaat ovat puurakenteiset. Käyttökunnossa olevat portaat ja porrastila ovat maalaamattomia. - Ei toimenpiteitä Tilapinnat KL 2 Rakennuksen seinä- ja kattopinnat ovat levytettyjä ja maalattuja, lattia on maalattua lautaa. Pinnat ovat osin välttävässä, osin tyydyttävässä kunnossa. Keittiössä tapahtuneen vesivahingon takia lattialaudan alapinnasta otettiin näyte, jonka laboratorion määritystuloksissa ei havaittu poikkeavia mikrobi- tai sienipitoisuuksia. Tilapintojen huoltomaalaus 6.4 Tulisijat KL - Päärakennuksessa on useita muurattuja tulisijoja, joita ei saatujen tietojen mukaan ole käytetty vuosiin. Osa tulisijoista on ollut toimintakuntoisia, osa on vetänyt huonosti tai on ollut käyttämättä pidemmän aikaa. Määräysten mukaan yli kolme vuotta käyttämättä ollutta piippua ja tulisijaa ei saa ottaa ilman tarkastusta ja nuohousta käyttöön. - Tulisijojen ja hormien tarkastus ennen käyttöönottoa.

22 22 (27) 7 LVI-tekniikan kuntoarvio 7.1 Lämmitysjärjestelmät Lämmityksen keskusosat KL - Kiinteistön lämmitys on toteutettu suorasähkölämmityksellä ja osittain puulämmityksellä. 7.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmän keskusosat KL 2-4 Kiinteistön käyttövesi tuotetaan omasta porakaivosta. Porakaivon pumppu ja varusteet sijaitsevat pumppuhuoneessa (LVI-kuva 1). Kaivoveden laadun tarkastamista suositellaan tehtäväksi 3 vuoden välein ja laajempi selvitys olisi hyvä tehdä 6 vuoden välein. Saunan pesuvesi pumpataan kesäaikana järvestä. Lämmin käyttövesi tuotetaan sähköisellä lämminvesivaraajalla, joka sijaitsee pumppuhuoneessa (LVI-kuva 2). Varaaja on teknisen käyttöiän perusteella vielä tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa ja sen uusiminen on ajankohtaista tarkastelujakson alussa. Varsinaista jätevesiviemäröintiä ei ole. Päärakennuksen vedet johdetaan harmaavesikaivoihin ja ne tyhjennetään tarpeen mukaan. Saunan pesuvedet johdetaan ilmeisesti vanhaan imeytyskaivoon tai maastoon. Uudistuneen jätevesilain mukaan jätevesien käsittelyn nykytilasta tulisi tehdä selvitys, vaikka kohteessa ei ole varsinaisia wc-tiloja. Lämminvesivaraajan uusiminen. Kaivoveden laadun tarkastaminen. Jätevesiselvitys Vesi- ja viemärijärjestelmän siirto-osat KL 3-4 Käyttövesiverkostot ovat uusitut ja niitä on ainoastaan päärakennuksessa. Sisäpuoliset käyttövesiputket ovat tehtyjen havaintojen perusteella suojaputkeen asennettua muoviputkea ja vähäisin määrin fosforikuparijuotoksin liitettyjä kupariputkia. Runkovesiputki on muoviputkea (LVI-kuva 3). Käyttövesiputkistojen kunto on teknisen iän perusteella tyydyttävä ja niiden laajamittaiseen uusintaan ei arvioitu olevan tarvetta tarkastelujakson aikana. Päärakennuksen sisäpuoliset viemärit ovat uusittuja. Viemärit ovat tehtyjen havaintojen mukaan muoviviemäriä. Pohjaviemärit on asennettu lattian alle piiloon. Viemäreiden kunto on teknisen iän perusteella tyydyttävä. Viemäreiden uusinta ei ole teknisen käyttöiän perusteella vielä vuosiin. - Ei toimenpide-ehdotuksia.

23 23 (27) Vesi- ja viemärijärjestelmien pääteosat KL 3 Vesi ja viemärikalusteet ovat eri-ikäisiä laitteita (LVI-kuvat 4-5). Vesi- ja viemärikalusteiden kunto on tehtyjen havaintojen ja kalusteiden teknisen iän perusteella tyydyttävä tai välttävä. Teknisen käyttöiän perusteella kalusteiden kokonaisvaltainen uusiminen ei ole vielä ajankohtaista tarkastelujakson aikana, mutta eniten käytettyjen kalusteiden uusimiseen on suositeltavaa varautua tarkastelujakson aikana. Ulkopuolella olevia kaivoja ei tarkastettu, koska kannet sijaitsevat maan alla ja saunassa kaivon kansi oli raskas betonikansi, jota ei käsivoimin saanut nostettua (LVI-kuva 6). Harmaavesikaivot tyhjennetään saatujen tietojen perusteella säännöllisesti. Vesikalusteiden tarpeenmukainen uusiminen. Kaivojen tarpeen mukainen tyhjennys. 7.3 Ilmastointijärjestelmät Ilmastoinnin keskusosat KL 2-3 Päärakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä, joka toimii hormien ja rakennevuotojen kautta, erillistä ilmastointikanavointia ei ole. Keittiön huuvaa palvelee sähköinen kanavapuhallin (LVI-kuva 7). Ilmanvaihdon toiminta kokonaisuudessaan on tyydyttävällä tasolla, kun huomioidaan tiloissa tapahtuva toiminta. Kanavapuhallin on suositeltavaa uusia tarkastelujakson aikana. Kanavapuhaltimen uusiminen. 7.4 Palontorjuntajärjestelmät KL 1 Päärakennuksessa on yksi käsisammutin, jossa ei ole mitään merkintöjä (LVI-kuva 8). Laite tulee tarkastaa ja huoltaa asianmukaisesti. 8 Sähkö- ja tietotekniikan kuntoarvio 8.1 Sähköenergian tuotanto ja liittäminen Sähköliittymä KL 4 Pääkeskus on liitetty jakeluyhtiön pienjänniteverkkoon AXMK 4x25 S maakaapelilla. Liittymiskaapeli on aistinvaraisesti tarkastettuna hyvässä kunnossa. Ei toimenpidetarpeita.

24 24 (27) 8.2 Sähköenergian pääjakelu Sähköpääkeskus KL 4 Rakennuksen ulkoseinälle on 2000-luvulla asennettu 3x80 A pääkeskus (S-kuva 1). Pääsulakkeet ovat 3x35 A. Pääkeskuksen kotelointiluokka on IP34. Sähkön pääjakelujärjestelmän käyttökelpoisuus nykyisiin vaatimuksiin nähden on hyvällä tasolla. Ei toimenpidetarpeita Maadoitukset KL 3 Rakennuksen päämaadoituskisko sijaitsee pääkeskuksen alapuolella (S-kuva 2). Maadoitusjärjestelmään on liitetty maadoituselektrodi ja päärakennuksen ryhmäkeskukset. Antennimastoa ei ole liitetty maadoituskiskoon. Maadoitusjärjestelmä on tyydyttävässä kunnossa. Asennetaan antennimastolle maadoitus Keskusten väliset syöttöjärjestelmät KL 3 Pääkeskukselta ryhmäkeskuksille on asennettu nousujohdot MCMK-kaapeleilla. Aistinvaraisesti tarkastettuna nousujohdot ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpidetarpeita Sähkön jakokeskukset KL 2 / 3 Päärakennuksen varastossa on välttävässä kunnossa oleva vanha tulppasulakkeilla toteutettu 3x80 A ryhmäkeskus (S-kuva 3). Keittiön varastoon on 2000-luvulla asennettu 3x80 A ryhmäkeskus. Keskus on toteutettu johdonsuojakatkaisijoilla. Saunarakennuksessa on tyydyttävässä kunnossa oleva johdonsuojakatkaisijoilla toteutettu 3x25 A ryhmäkeskus. Keskusten kotelointiluokka on IP20. Pumppurakennuksessa on tyydyttävässä kunnossa oleva 2000-luvulla asennettu johdonsuojakatkaisijoilla toteutettu 3x50 A ryhmäkeskus (S-kuva 4). Keskuksen kotelointiluokka on IP55. Keskuksiin ei ole asennettu vikavirtasuojakytkimiä esim. pistorasiaryhmiä varten jonka vuoksi pistorasioita lisättäessä keskuksiin on asennettava 30 ma vikavirtasuojakytkimet. Uusitaan vanhat keskukset vikavirtasuojakytkimillä varustetuiksi johdonsuojakatkaisijakeskuksiksi.

25 25 (27) 8.3 Laitteiden ja laitteistojen sähköistys Kiinteistön laitteiden ja -laitteistojen sähköistys KL 2/3 Voimaryhmäjohdot ovat MMJ-tyyppisiä kaapeleita. Päärakennuksen keittiössä on suurtalouskeittiöön tarkoitettu liesi ja kylmiö sekä kotitalouskäyttöön tarkoitettu liesi ja astianpesukone. Laitteet ovat pääosin välttävässä/tyydyttävässä kunnossa. - Uusitaan laitteet niiden rikkoontuessa LVI-laitteiden ja -laitteistojen sähköistys KL 3 LVI-laitteiden ryhmäjohdot ovat MMJ- ja MCMK-tyyppisiä kaapeleita. - Ei toimenpidetarpeita. 8.4 Sähköliitäntäjärjestelmät Pistorasiat KL 2/3 Pistorasioiden kaapelointi on toteutettu MPLV- ja MMJ-tyyppisillä kaapeleilla. MPLV-kaapeleiden eristeet ovat todennäköisesti haurastuneet, eikä niihin voi tehdä kytkentämuutoksia, koska eristeet rapistuvat johtimia taivutettaessa (S-kuva 5). Aittarakennuksessa on läpällinen pistorasia, josta on toinen läppä irronnut (S-kuva 6). Jos rakennuksiin lisätään maadoitettuja pistorasioita, niiden ryhmäjohdot on varustettava vikavirtasuojakytkimillä. Aistinvaraisesti tarkastettuna pistorasioiden ja niiden ryhmäjohtojen kunto on välttävä/tyydyttävä. - Uusitaan MPLV-kaapelit tarkastelujakson aikana. - Uusitaan kaikki pistorasiat tarkastelujakson aikana. 8.5 Valaistusjärjestelmä Sisävalaistusjärjestelmä KL 2/3 Sisävalaistuksen ryhmäjohdot ovat MPLV- ja MMJ-tyyppisiä kaapeleita. MPLV-kaapeleiden eristeet ovat todennäköisesti haurastuneet, eikä niihin voi tehdä kytkentämuutoksia, koska eristeet rapistuvat johtimia taivutettaessa. Keittiössä on vanhat varrelliset posliinipallovalaisimet (S-kuva 7). Työpöytien valaisimiksi yläkaappien alapuolelle on asennettu pistorasioilla varustetut työpöytävalaisimet. Makuuhuoneissa on pääosin vanhat suurikokoiset posliinikupuvalaisimet ja uudemmat muovirunkoiset valaisimet (S-kuva 8). Muutamaan eteisen valaisimeen on asennettu pienoisloistelamppu, jonka vuoksi valaisimen kupu ei mahdu paikalleen. Vanhim-

26 26 (27) missa valaisimissa on paljon kuolleita hyönteisiä. Saunan valaisimen kupu on halki ja valaisimen tyypistä ei pystynyt päättelemään, onko se tarkoitettu korkeisiin lämpötiloihin (S-kuva 9). Saunavalaisimen kaapeli on tavallista MMJ-kaapelia jota ei ole tarkoitettu korkeisiin lämpötiloihin. Alkuperäiset sähkökalusteet ja valaisimet ovat välttävässä/tyydyttävässä kunnossa ja ne suositeltavaa uusia tarkastelujakson aikana. - Uusitaan rikkinäiset valaisimet. - Uusitaan saunan valaisin ja kaapelointi. - Uusitaan kaikki valaisimet kaapelointeineen tarkastelujakson aikana, lukuun ottamatta pumppurakennuksen valaisimia Ulkovalaistusjärjestelmä KL 2 Ulkovalaistuksen ryhmäjohdot ovat MMJ-tyyppisiä kaapeleita. Ulkokatoksiin on asennettu hehkulamppuvalaisimet (S-kuva 10). Ulkovalaistusta ohjataan sisätiloihin asennetuilla kytkimillä. Ulkovalaisimet ovat välttävässä kunnossa. Uusitaan ulkovalaisimet tarkastelujakson aikana. 8.6 Sähkölämmitysjärjestelmät Rakennuksen sähkölämmitysjärjestelmä KL 2 Rakennusten lämmitys hoidetaan taso- ja virtauslämmittimillä (S-kuva 11). Sähkölämmittimet ovat välttävässä kunnossa. Uusitaan sähkölämmittimet tarkastelujakson aikana. 8.7 Tietotekniset järjestelmät Antennijärjestelmä KL 3 Rakennuksessa on omiin, katolla sijaitseviin antenneihin liitetty antennijärjestelmä. Antennimastoon on asennettu maanpäällisten lähetysten vastaanottoon tarkoitetut antennit (S-kuva 12). Antennijärjestelmän toimintaa ei kenttäkäynnillä tarkastettu. Ei toimenpidetarpeita.

27 27 (27) 8.8 Paloturvallisuusjärjestelmät Palovaroitinjärjestelmä KL 2 Rakennuksissa on paristokäyttöiset palovaroittimet, joista oli yleisesti paristot poistettu. Ei toimenpiteitä Porissa RI Mika Tuurala LIITTEET Liite 1: Valokuvia kohteesta Liite 2: Testausseloste rakennusmateriaalinäytteistä

28 LIITE Valokuvia kohteesta: RAK-kuva 1. Yleiskuva, päärakennus sijaitsee rinnemäisen tontin korkeimmilla kohdilla. RAK-kuva 2. Päärakennuksen graniittisokkelia. RAK-kuva 3. Takasivun maanpinta kallistaa rakennusta kohti, puurakenteet ovat lähellä maanpintaa. RAK-kuva 4. Alapohjatilaa eteläpäädyn tuuletusaukosta kuvattuna. Puutavaraa maan pinnalla, kannatinhirressä vaurio (nuoli)

29 LIITE Valokuvia kohteesta: RAK-kuva 5. Maalipinta on huonokuntoinen. RAK-kuva 6. Piikki työnnettynä lahovaurioituneeseen hirteen sisäänkäynnin vieressä. RAK-kuva 7. Takasivun seinän alaosan lahovaurioita, maanpinta kiinni puurakenteissa. RAK-kuva 8. Keittiön lattiarakenteen rakenneavaus

30 LIITE Valokuvia kohteesta: RAK-kuva 9. Päärakennuksen sisätiloja. RAK-kuva 10. Rakennuksessa on useita tulisijoja, joiden kunto tulee tarkastaa. RAK-kuva 11. Ikkunan vesilistoissa on paikallisia lahovaurioita, seinärakenne tulee tarkastaa ko. kohdissa. RAK-kuva Päärakennuksen ikkuna

31 LIITE Valokuvia kohteesta: RAK-kuva 13. Päärakennuksen vesikatto, yleiskuva. RAK-kuva 14. Päärakennuksen ullakkotilaa. RAK-kuva 15. Saunarakennus, yleiskuva. RAK-kuva 16. Saunarakennuksen majoitustiloissa on mikrobiperäinen haju

32 LIITE Valokuvia kohteesta: RAK-kuva 17. Saunarakennuksen tiloja pesuhuoneesta kuvattuna. RAK-kuva 18. Aittarakennus, yleiskuva RAK-kuva 19. Aittarakennuksen maassa kiinni olevat puurakenteet ovat lahovaurioituneet. RAK-kuva 20. Aittarakennuksen majoitustiloissa on mikrobiperäinen haju

33 LIITE Valokuvia kohteesta: RAK-kuva 21. Käymälärakennus RAK-kuva 22. Käymälä on varustettu isolla metallisäiliöllä. RAK-kuva 23. Laiturin kansilankkuja, ponttoonin sivu näkyy alta. RAK-kuva 24. Pumppukoppi

34 LIITE Valokuvia kohteesta: LVI-kuva 1. Yleiskuva pumppuhuoneesta. LVI-kuva 2. Lämminvesivaraajan kilpitiedot. LVI-kuva 3. Yleiskuva vesi- ja viemäriasennuksista. LVI-kuva 4. Yleiskuva vesikalusteista

35 LIITE Valokuvia kohteesta: LVI-kuva 5. Yleiskuva vesi- ja viemärikalusteista. LVI-kuva 6. Saunan kaivo LVI-kuva 7. Keittiön kanavapuhallin. LVI-kuva 8. Käsisammutinta ei ole tarkastettu

36 LIITE Valokuvia kohteesta: S-kuva 1. Ulkoseinälle asennettu pääkeskus. S-kuva 2. Maadoituskisko

37 LIITE Valokuvia kohteesta: S-kuva 3. MPLV-kaapeleilla toteutettu asennus. S-kuva 4. Aittarakennuksen rikkinäinen pistorasia. S-kuva 5. Yleiskuva vanhasta ryhmäkeskuksesta. S-kuva 6. Pumppurakennuksen uudehko ryhmäkeskus

38 LIITE Valokuvia kohteesta: S-kuva 7. Saunan valaisin. S-kuva 8. Yleiskuva ulkovalaisimesta. S-kuva 9. Yleiskuva keittiön valaisimista. S-kuva 10. Yleiskuva makuuhuoneen valaisimista

39 LIITE Valokuvia kohteesta: S-kuva 11. Yleiskuva sähkölämmittimestä. S-kuva 12. Yleiskuva antenneista

40 TESTAUSSELOSTE *Rakennusmateriaalinäyte #1 1 (4) Mika Tuurala Pori Valtakatu PORI Tilausnro (X/S), saapunut , näytteet otettu Näytteenottaja: Mika Tuurala NÄYTTEET Lab.nro Näytteen kuvaus Keittiö AP Eristeen yläpinta, keittiön lattia Keittiö AP Eristeen alapinta, keittiön lattia Keittiön lattialauta, alapinta MÄÄRITYSTULOKSET / NÄYTTEET Määritys Yksikkö STM Asumis *Aktinomykeetit pmy/g <50 <50 <500 (s) *Bakteerit pmy/g < (s) *Sieni-itiöpit., DG-18 alusta pmy/g <10000 (s) *Sieni-itiöpit., MUA alusta pmy/g <10000 (s) *Sieni-itiöiden sukum. (DG-18) rak.mat kts. laus. kts. laus. *Sieni-itiöiden sukum. (MUA) rak.mat kts. laus. kts. laus. Määritys Yksikkö STM Asumis *Aktinomykeetit pmy/g <50 <500 (s) *Bakteerit pmy/g 100 < (s) *Sieni-itiöpit., DG-18 alusta pmy/g <500 <10000 (s) *Sieni-itiöpit., MUA alusta pmy/g <500 <10000 (s) *Sieni-itiöiden sukum. (DG-18) rak.mat *Sieni-itiöiden sukum. (MUA) rak.mat Merkintöjen selityksiä: P = määritys kesken, E = ei tehty, ~ = noin, < = pienempi kuin, «= pienempi tai yhtäsuuri kuin, > = suurempi kuin,» = suurempi tai yhtäsuuri kuin. STM Asumis = Asumisterveysohje 2003 ja -opas 2009 (s = suositus, lisätiedot lausunnossa) *-merkitty on akkreditoitu menetelmä. Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmä-, mittausepävarmuus- ja määrityspäivätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Katuosoite Postiosoite Puhelin Telekopio/Sähköposti Alv.rek./enn.pid.rek. Lensunkatu 9 Y RAUMA *(03) raumalab@kvvy.fi

41 TESTAUSSELOSTE *Rakennusmateriaalinäyte #1 2 (4) LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysopas (2003) ja sen soveltamisohje (2009): Rakennusmateriaalissa voidaan katsoa esiintyvän sienikasvustoa, kun näytteen sieniitiöpitoisuus on vähintään pmy/g. Näytteen bakteeripitoisuus vähintään pmy/g viittaa bakteerikasvuun materiaalissa. Jos aktinomykeettipitoisuus on suurempi kuin 500 pmy/g, se viittaa aktinomykeettikasvustoon näytteessä.jos materiaalinäytteen sieni-itiöpitoisuus on vähintään 100 kertaa suurempi kuin vastaavassa vertailunäytteessä, tulos viittaa mikrobikontaminaatioon tai mahdollisesti kuivuneeseen kasvustoon. Rakennusmateriaalinäytteissä tavallisimmin esiintyviä sienisukuja ovat Penicillium, Aspergillus, Cladosporium ja hiivat. On huomattava, että myös tavanomaiset homesuvut voivat kasvaa kostuneilla materiaaleilla. Materiaalinäytteen mikrobipitoisuus voi olla pieni myös sellaisessa tapauksessa, että kyseessä on osittain kuivunut vaurio. Tällöin epätavanomainen sienilajisto saattaa viitata vaurioon. Tälläisessa tapauksessa materiaalista otetun teippinäytteen suora mikroskopointi ja vauriokohdasta tehdyt havainnot tukevat johtopäätöksen tekoa. Edellä esitettyjä ohjearvoja ei voida soveltaa rakennusmateriaalinäytteisiin, jotka ovat kosketuksissa maaperän tai ulkoilman kanssa eikä huone- ja kanavapölynäytteille. SUORITETTUJEN TUTKIMUSTEN PERUSTEELLA: Näytteiden mikrobipitoisuudet eivät ylitä edellä esitettyjä ohjearvoja, mutta näytteiden ja sienisuvusto on epätavanomainen (kosteusvaurioon viittaavia sienisukuja/sienilajeja havaittu). Näytteissä todettujen sienisukujen tunnistus on esitetty alla. Sienisukujen tunnistus: Näyte 16624: DG18: 29 % Aspergillus penicillioides/restrictus, 29 % Steriili home, 21 % Geomyces, 7 % Wallemia, 7 % Penicillium, 7 % Hiiva MUA: 100 % Penicillium Näyte 16625: DG18: 60 % Wallemia, 40 % Penicillium MUA: 100 % Steriili home Merkintöjen selitykset: Mikrobisuku/-laji/-ryhmä on kosteusvaurioon viittaava. Mikrobisuku/-laji/-ryhmä on kosteusvaurioon viittaava ja mahdollisesti toksiineja tuottava. Mikrobisuku on mahdollisesti toksiineja tuottava. Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmä-, mittausepävarmuus- ja määrityspäivätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

42 TESTAUSSELOSTE *Rakennusmateriaalinäyte #1 3 (4) Meija Kivisaari Mikrobiologi TIEDOKSI Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmä-, mittausepävarmuus- ja määrityspäivätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.

43 TESTAUSSELOSTE *Rakennusmateriaalinäyte #1 4 (4) MENETELMÄTIEDOT Määritys Menetelmän nimi ja tutkimuslaitos (suluissa) *Aktinomykeetit STM Asumisterveysohje 2003 ja -opas 2009, modif. (TL97) *Bakteerit STM Asumisterveysohje 2003 ja -opas 2009, modif. (TL97) *Sieni-itiöpit., DG-18 alusta STM Asumisterveysohje 2003 ja -opas 2009, modif. (TL97) *Sieni-itiöpit., MUA alusta STM Asumisterveysohje 2003 ja -opas 2009, modif. (TL97) *Sieni-itiöiden sukum. (DG-18) rak.mat STM Asumisterveysohje 2003 ja -opas 2009, modif. (TL97) *Sieni-itiöiden sukum. (MUA) rak.matstm Asumisterveysohje 2003 ja -opas 2009, modif. (TL97) TUTKIMUSLAITOSTIEDOT Tunnus TL97 Tutkimuslaitoksen nimi KVVY Raumalab Tässä tutkimusselosteessa esitetyt testaustulokset pätevät ainoastaan testatulle näytteelle. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Liitteenä menetelmä-, mittausepävarmuus- ja määrityspäivätiedot. Tutkimustodistuksen saa kopioida vain kokonaan.