NEUROPSYKIATRISEN VALMENTAJAN TYÖSSÄ JAKSAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUROPSYKIATRISEN VALMENTAJAN TYÖSSÄ JAKSAMINEN"

Transkriptio

1 Heli Peltola Jaana Rahikainen NEUROPSYKIATRISEN VALMENTAJAN TYÖSSÄ JAKSAMINEN Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Helmikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Rahikainen Jaana, Peltola Heli Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Nimeke Neuropsykiatrisen valmentajan työssä jaksaminen Tiivistelmä Neuropsykiatrinen valmennus (coaching) on ohjaustyöhön perustuva kuntoutusmenetelmä, jonka tarkoituksena on tukea elämänhallintaa. Valmennuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on AD/HD (Arrention Decificit Hyperactivity Disorder), Aspergerin tai Touretten oireyhtymä tai muu neurobiologinen erityisvaikeus. Neuropsykiatrisesta valmennuksesta on toistaiseksi hyvin vähän tieteellistä ja tutkittua tietoa, joten opinnäytetyömmekin on ensimmäisiä laatuaan. Tarkoituksenamme oli tutkia neuropsykiatristen valmentajien työssä jaksamista juuri valmennustyössä. Tutkimuksessamme halusimme tuoda esille seikkoja, jotka mahdollisesti uuvuttavat työssä. Toisaalta taas halusimme selvittää, mitkä asiat auttavat jaksamaan valmennustyössä, mikä on vertaistuen ja työnohjauksen tarve ja kuinka valmentajat huolehtivat itsestään ja jaksamisestaan. Teimme teemahaastattelut kuudelle neuropsykiatrista valmennusta tekevälle henkilölle. Asiakkaiden erilaisuus sekä valmentajien hyvät sosiaaliset verkostot ja työyhteisö näyttivät olevan erittäin merkittäviä tekijöitä työssä jaksamiseen. Kuormittavia tekijöitä koettiin olevan vielä melko vähän. Toisaalta vastauksissa on havaittavissa, että suurin osa haastatelluista henkilöistä oli tehnyt neuropsykiatrista valmennusta varsin vähän aikaa, vasta noin vuoden verran. Saimme kuitenkin selkeän kuvan asioista, joihin olisi syytä valmentajien kiinnittää huomiota oman työssä jaksamisen kannalta. Jatkotutkimukselle olisi mielestämme tarvetta muutaman vuoden kuluttua, jolloin työmenetelmästä on tullut jo rutiininomaisempi ja mahdolliset työssä jaksamisen ongelmat voivat olla paremmin nähtävissä. Asiasanat (avainsanat) Neuropsykiatrinen valmentaja, coaching, neuropsykiatriset erityisvaikeudet, työssä jaksaminen, työuupumus, vertaistuki, työyhteisö Sivumäärä 45 + LIITTEET 4 Huomautus (huomautukset liitteistä) Kieli Suomi URN URN:NBN:fi:mamk-opinn Ohjaavan opettajan nimi Huotari, Anitta Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Rahikainen Jaana, Peltola Heli Name of the bachelor's thesis Neuropsychiatric coach s strenght at work Degree programme and option Degree Programme in Social Work Bachelor of Social Services Abstract Neuropsychiatric coaching is rather new rehabilitation method. It s based on counselling and the target groups of coaching are persons with AD/HD (Arrention Decificit Hyperactivity Disorder), Asperger s or Tourette s syndrome, autism, dysphasia or some other neurobiological disorder. Not much research has been done and published about neuropsychiatric coaching, so this our research is also quite unique. The purpose of this Bachelor s thesis was to find out how neuropsychiatric coaches experience their strenght at work. Which are the factors, that help coaches to carry on working? How big influence the work community and councelling have? And which factors supports coaches the most. The study was based on qualitative method. We used six theme interviews. Coaches seemed feeling well and they were still excited about their work. We got pretty reliable results about their strengh and their state of exhaustion. There were only a few things that were considered decreasing resources. And the factors, that helps them to carry on coaching, were quite similar among them all. One thing that was in common with interviewed persons that may have influenced to results was that most of them have done coaching only about a year. That s why it would be considerable to renew this study after a few years. There might rise more signs of exhaustion or tiredness or need for counselling, when working habits have become routinely and the thrill of new way of working does not necessarily exist. Subject headings, (keywords) Neurological disorders, strenght at work, exhaustion, support, work community Pages Language URN 45 + app. 4 p Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Huotari, Anitta

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NEUROPSYKIATRISET ERITYISVAIKEUDET ADHD ja ADD Aspergerin oireyhtymä (AS) Touretten oireyhtymä (TS) Autismi Dysfasia NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS (COACHING) Neuropsykiatrinen valmentaja Valmennus käytännössä Valmennusprosessin aloittaminen Valmennettavan kanssa Ajattelu- ja toimintatapoja TYÖSSÄ JAKSAMINEN Ihmissuhdetyö Työyhteisön ja ympäristön tuen merkitys Työn kuormittuminen ja työuupumus Työnohjaus ja vertaistuki TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuskysymykset ja menetelmät Aineistonkeruu ja analysoinnin menetelmät TUTKIMUSTULOKSET Mitkä asiat kuormittavat Mitkä asiat auttavat jaksamaan POHDINTA Tulosten pohdinta Opinnäytetyöprosessi Jatkotutkimusaiheita... 36

5 1 JOHDANTO 1 Neuropsykiatrinen valmennus (coachaus) on melko uusi kuntoutusmenetelmä, jolla ohjataan henkilöä elämänhallintaan. Neuropsykiatrisesta valmennuksesta on vielä toistaiseksi melko vähän tutkittua ja julkaistua tietoa eikä valmentajia ole Suomessa kovin monia. Meidän opinnäytetyömme haastateltavat ovat löytyneet Mikkelin Ammattikorkeakoulun neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen pilottihankkeen ( ) avulla. Halusimme tutkia neuropsykiatristen valmentajien työssä jaksamista. Haastatteluumme osallistuneet neuropsykiatriset valmentajat tekevät valmennusta eli coachausta päätoimisesti tai muun työn ohella. Muutaman haastateltavan työpäivät täyttyvät pääsääntöisesti pelkästä valmennustyöstä. Tutkimus oli mielestämme ajankohtainen, sillä neuropsykiatrinen valmennus on käytäntönä uusi, eikä sitä ole valmentajan näkökulmasta liiemmin tutkittu. Lisäksi etsimme vastauksia siihen, millaiset asiat auttavat jaksamaan neuropsykiatrisen valmentajan työssä. Nostimme esille myös työnohjauksen ja vertaistuen merkityksen. Koimme tärkeänä selvittää myös neuropsykiatrista valmentajien omia keinoja, jotka auttavat henkilökohtaisesti työssä jaksamisessa, sillä valmennustyö on hyvin intensiivistä ja vaativaa ihmissuhdetyötä. Kuntien ulkoistaessa sosiaali- ja terveyspalveluja (Lehtonen 2006) on myös valmentajia ostopalveluyrittäjinä. Tällöin heillä saattaa olla työyhteisö erilainen kuin esimerkiksi kunnallisissa palveluissa toimivilla sosiaalialan ammattilaisilla. Sosiaalipalveluja tarjoavien henkilöiden työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta on tehty paljonkin kartoituksia ja tutkimuksia, mutta tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää vain neuropsykiatrista valmennusta tarjoavien henkilöiden jaksamista valmennustyössä. Halusimme selvittää, kuinka näinkin uuden työmenetelmän koetaan vaikuttavan työssä jaksamiseen ja kokevatko valmentajat kenties riittämättömyyden tunnetta tai työuupumusta.

6 2 NEUROPSYKIATRISET ERITYISVAIKEUDET 2 Neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista puhuttaessa tarkoitetaan erilaisia psyykkisiä erityisvaikeuksia sekä kognitiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä erityisominaisuuksia, jotka on todettu jo varhaislapsuudessa (Palomäki-Jägerroos 2006, 7). Erityisvaikeudet jaotellaan vaikeuksiksi puheen, tarkkaavaisuuden, hahmotuksen, motoriikan, käytöksen ja sopeutumisen, kontaktikyvyn ja oman toiminnan ohjauksen alueilla. Motoriseen kömpelyyteen voi liittyä vaikeuksia oppimisen eri alueilla; samoin esimerkiksi kielelliset häiriöt ovat jaettavissa alaryhmiin. (lastenneuvolaopas.) Erityisvaikeudet johtuvat aivojen toimintahäiriöstä. Erityisvaikeuksien taustatekijöihin ei voida vielä varmuudella vaikuttaa, mutta tilannetta voidaan kuitenkin auttaa monin eri tavoin. Erityisesti sekundaaristen haittojen syntyminen voidaan estää. Yhteiskunnassamme lapsen toiminnallisesta haitasta kehittyy helposti sosiaalinen haitta, joka voi vaikuttaa pahimmillaan jopa lapsen kokonaispersoonallisuuden kehittymiseen. (lastenneuvolaopas.) Erilaisissa neuropsykiatrisissa oireyhtymissä esiintyy paljon päällekkäisyyksiä, mikä aiheuttaa haasteita diagnosoinnille ja kuntoutukselle. Neurologisiin häiriöihin voi liittyä psyykkisiä häiriöitä, kuten masennusta, psykosomaattisia oireita ja sosiaalisia vaikeuksia. Diagnosoitu henkilö tulee kuitenkin kohdata yksilönä, ei diagnoosina. Diagnoosien kuvaukset ovat aina yleistyksiä, joten diagnoosin tunnusmerkit ja piirteet eivät ole yksiselitteisiä eivätkä aina esiinny jokaisella kyseessä olevalla diagnoosin saaneella henkilöllä. (Huotari, Niiranen-Linkama, Siltanen & Tamski 2008, 19.) On tärkeää, että kehityspoikkeavuudet havaitaan riittävän varhain. Jos kuntoutus viivästyy, poikkeava kehityssuunta yleensä vahvistuu ja menetetään kehityksen kannalta herkkää aikaa. On tärkeää, että vanhemmilla olisi mahdollisuus ymmärtää ja hyväksyä lapsensa kehitykselliset tarpeet realistisesti. Lapselle on tärkeää kokea tulevansa ymmärretyksi sellaisena kuin hän on. Lapset, joilla on kehityksellisiä ongelmia, ovat usein herkkiä haavoittumaan myös psyykkiseltä kehitykseltään. Terveen vuorovaikutussuhteen rakentaminen vanhemman ja lapsen välille on tällöin vaikeampaa. Diagnoosin viivästyessä voi psykososiaalisten ongelmien vuoksi olla jo vaikea löytää perusongelmaa. (Hermanson 2008.)

7 Seuraavassa käsittelemme lyhyesti yleisimpiä neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia ADHD ja ADD AD/HD (Arrention Decificit Hyperactivity Disorder) on neurologinen, aivojen välittäjäaineiden toiminnan erilaisuudesta johtuva ominaisuus. Aivojen välittäjäaineista dopamiinin lisäksi muun muassa noradrenaliini ja serotoniini vaikuttavat AD/HDpiirteisiin. AD/HD-henkilön aivoissa, joillakin osin, aktivaatio on matalampaa kuin suurimmalla osalla muista ihmisistä. AD/HD on synnynnäinen piirre. Se siis periytyy eikä häviä iän myötä. Lapsuuden ylivilkkaus voi toki vähentyä aikuistuessa, mutta keskittymisvaikeudet kuitenkin säilyvät. Stressi, masennus, epäedulliset elämänolosuhteet, ikääntyminen, vaihdevuodet ja aivosairaudet jopa lisäävät oirehtimista. Suomessa arvioidaan olevan noin 5 % väestöstä eli AD/HD -henkilöä. Viimeisimpien tutkimusten mukaan AD/HD on lähes yhtä yleinen naisilla kuin miehillä. (Suomen AD/HD-aikuiset ry.) TAULUKKO 1. ADHD oireyhtymää aiheuttavia tekijöitä. Perinnölliset tekijät % Raskaudenaikaiset tekijät ja synnytysvauriot % Aivojen kehityshäiriöt ja kromosomipoikkeavuudet % Aivojen toimintaa vahingoittavat taudit ja tapaturmat 3-5 % Michelsson ym. 2003, 25 Tarkkaavaisuudessa ja aktiivisuudessa esiintyy normaalistikin vaihtelua. Diagnostiikasta on kysymys silloin, kun oireet ovat voimakkaita, kestävät kauan, esiintyvät useassa ympäristössä (koulu, koti, kaverit), heikentävät toimintakykyä ja aiheuttavat lapselle tai muille ongelmia. Diagnoosin asettamisen ehtona on, että oireet selvästi alentavat toimintakykyä vähintään kahdessa ympäristössä. Lisäksi tulee tarkastella, ovatko kriteerit keskittymisen (AD), hyperaktiivisuuden/impulsiivisuuden (HD) vai molempien (ADHD) osalta täyttyviä. (Moilanen & Almqvist 2004, 241.)

8 4 Toinen tarkkaavaisuuden häiriön päämuoto on ADHD:ta hieman harvinaisempi, vaikeammin rajattavissa ja siksi myös helpommin piiloon jäävä ADD (attention deficit disorder). Siinä pääasiallisin ongelma ei ole impulsiivisuus vaan tarkkaavaisuuden suuntaaminen vääriin asioihin ja yleensä tiedonkäsittelyn prosessoinnin hitaus sekä oman toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen vaikeus. Käyttäytyminen voi olla arkaa, vetäytyvää ja jopa masentuneen tuntuista. ADD:sta oirehtiva henkilö voi istua omissa ajatuksissaan, ja häntä täytyy vetää mukaan toimintoihin. Työskentely on yleensä hidasta, ja alkuun pääseminen on vaikeaa. (Myllykoski & Melamies 2004, 13.) ADHD:sta oirehtivan ihmisen aivojen aktivaatiotaso on tarkkaavaisuutta, motivaatiota ja tunteiden hallitsemista säätelevillä alueilla matalampi kuin muilla. Matalasta aktivaatiosta on seurauksena muun muassa hankaluuksia asioiden ennakoinnissa ja keskittymisessä. Ulospäin näkyvät käyttäytymispiirteet kuvaavat niitä toimintoja, joita ADHD-henkilöt tekevät huomaamattaan nostaessaan aktivaatiota korkeammalle tai pyrkiessään pitämään aktivaation korkealla. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi jatkuva liikehtiminen ja toimiminen, ylienergisyys ja puheliaisuus. Käyttäytymisessä voi päällimmäisenä piirteenä näkyä myös voimakas taipumus vaipua omiin ajatuksiin ja unelmiin. (Lehtokoski 2004, 12.) Tarkkaavaisuus-ylivilkkaus häiriö näkyy esimerkiksi koulussa levottomuutena ja keskittymisvaikeuksina, jolloin pienetkin ärsykkeet häiritsevät keskittymistä. Tästä voi seurata myös erilaisia sosiaalisia ongelmia. ADHD-henkilöillä on myös vaikeuksia muistamisessa, impulsiivisena toimintana sekä heidän on usein vaikea odottaa omaa vuoroaan. Monisanaisten ohjeiden ymmärtäminen voi myös olla vaikeaa, joka aiheuttaa lisää turhautumista ja levottomuutta. (Palomäki-Jägerroos 2006, 8.) Toisaalta mielenkiintoinen asia saa heidät keskittymään hyvin pitkään. ADHD-henkilö voi myös olla hyvin luova ja innokas sekä hänelle voi olla hyötyä työelämässä muun muassa riskienottokyvystä (Huoviala 2007, 8). Tarkkaavaisuushäiriöihin liittyy usein ainakin lievinä erilaisia muita oireita. Tavallisimpia ovat lukivaikeudet ja muut kielellisen kehityksen erityisvaikeudet sekä hahmottamisvaikeudet ja hienomotoriikkaan liittyvät pulmat. Myös uhmakkuusoireet, käyttäytymishäiriöt, masentuneisuus tai ahdistuneisuus korostuu. (Myllykoski & Melamies 2004, 14.) Pelkkä ADHD voi esiintyä ilman käyttäytymishäiriöitä tai liitännäisongel-

9 5 mia. Erityisesti aikuisia diagnosoitaessa osalla on liitännäisongelmia, osalla ei. Toisaalta liitännäisongelmat saattavat olla niin voimakkaita, että vain ne havaitaan akuutissa tilassa. Tällöin taustalla vaikuttava ADHD jää huomaamatta ja liitännäisoireiden hoito ei välttämättä poista ongelmaa vaan helpottaa tilaa hetkeksi. (Lehtokoski 2004, 22). AD/HD-henkilöllä voi olla halu vetäytyä sosiaalisista suhteista. Hän saattaa kärsiä univaikeuksista, muistiongelmista ja tuntea tehottomuutta työssään tai opinnoissaan. Alkoholiongelmat sekä sekakäyttö ovat myös yleisiä ADHD-henkilön pulmia, joilla hän saattaa lääkitä esimerkiksi masennustaan. Käyttäytymishäiriöt, uhmakas ja negatiivissävytteinen käyttäytyminen, vihamielisyys ja levottomuus ovat myös ADHD:hen liittyviä liitännäisongelmia, joilla saattaa olla vakavampia seuraamuksia; onkin todettu, että joka toisella vangilla on ADHD ja taustalla nuoruusiän käyttäytymishäiriö. (Lehtokoski 2004, 23.) Oireet tunnistetaan yleensä ennen oppivelvollisuuden alkamista, mutta joskus ne havaitaan vasta ensimmäisinä kouluvuosina oppimisvaikeuksien ilmaantuessa. Oireet voivat haitata jatko-opintoja ja työelämässä selviämistä. Oireiden luonne voi myös muuttua iän myötä. (Michelsson ym. 2003, 12.) Esimerkiksi hyperaktiivisuus voi vähentyä ja tilalle tulla levottomuutta. Tarkkaavaisuushäiriöiset opiskelijat voivat käyttää henkilökohtaisia valmentajia taustatukena opinnoilleen. Valmentaja voi selkiyttää opintojen kokonaiskuvaa, luo järjestystä opintoihin sekä auttaa nuorta saamaan elämän perusasiat kuntoon. Valmentaja voi auttaa nuorta esimerkiksi ajankäytön suunnittelussa, tehtävien organisoinnissa sekä ohjaamalla toimintatapoihin, jotka soveltuvat opiskelijalle, jolla on AD/HD. (Myllykoski ym. 2004, 111.) AD/HD-diagnoosin saaminen mahdollisimman varhain on tärkeää hyvän hoitoennusteen takia, koska siten saadaan käynnistettyä hoito, kuntoutus ja tukitoimet ajoissa. Diagnoosin selvittyä on tärkeää antaa tietoa AD/HD:sta sekä aloittaa lasten vanhempien ohjaus ja valmennus esimerkiksi perhekoulussa. Vertaistuki on myös tärkeä osa AD/HD:n kuntoutusta ja hoitoa. Kognitiivista psykoterapiaa käytetään myös kuntoutuksessa. Sopeutumisvalmennuskurssit kuuluvat osaksi lääkinnällistä kuntoutusta, joissa saa tärkeää tietoa ja tukea. Lääkitykseen turvaudutaan yleensä vasta silloin, kun muut toimenpiteet eivät ole auttaneet (ADHD-liitto.)

10 6 Kuntoutuksen ensisijainen tavoite on lieventää oireita ja ehkäistä ongelmien esiintyminen ja kehittyminen. Puuttuvia taitoja pyritään kuntouttamaan tai korvaamaan lapsen jo hallitsemilla taidoilla. Lapselle opetetaan, miten vaikeuksien kanssa tullaan toimeen. Myönteiset tulokset saavutetaan yleensä hitaasti. Useimmat AD/HD oirehtivat lapset ovat älykkyydeltään normaalitasoa. Monilla voi kuitenkin olla niin huomattavia erityisvaikeuksia, ettei kaikkia heidän kykyjään ja taitojaan heti huomata, koska ne peittyvät ongelmien taakse. Nämä lapset ja nuoret tietävät asioista enemmän, kuin heidän käyttäytymisestään voisi päätellä. (Michelsson 2004, 63.) Kuntoutuksen tulee olla asiakaslähtöistä ja kuntoutujan katsotaan olevan sekä kykenevä että halukas ottamaan vastuuta ja tekemään päätöksiä. Tästä käytetään nimitystä valtauttaminen (empowerment). Kuntoutuja valtautetaan ottamaan elämänsä haltuun. Ohjaus- ja neuvontatyöllä on tärkeä rooli kuntoutustoiminnan muuttuessa aikaisempaa monimutkaisemmaksi, moniammatillisuuden sekä yhteistyön ja palvelujen yhteensovittamisen kannalta. Tarvitaan uusia ammattiryhmiä ja osaamista kuntoutustyöhön, kuten esimerkiksi coachaus-kuntoutusmalli. (Myllykoski 2004, 17.) 2.2 Aspergerin oireyhtymä (AS) Aspergerin oireyhtymä on kehityksellinen poikkeama, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia. Perinnöllisten tekijöiden tiedetään näyttelevän jotain osaa oireyhtymän synnyssä. Oireyhtymä on luonteeltaan pysyvä ja AS-henkilöillä ilmenee myös aikuisena vaikeuksia ymmärtää toisten ihmisten tunteita, minkä tuloksena on usein erilaisia vaikeuksia ihmissuhteissa. (Huttunen 2008.) AS:n keskeiset peruspiirteet näyttävät säilyvän läpi elämän ja altistavat aikuisiässä erityisesti depressiolle. Etenkin aiemmin diagnosoimattomilla henkilöillä on riski altistua sosiaaliselle eristäytymiselle ja heikkoon työssä suoriutumiseen. Aspergerissa on viime kädessä kyse normaaliälyisellä tai lahjakkaan tasoisella henkilöllä lapsuudessa alkaneesta autistisesta kommunikaatiotoimintojen poikkeavuudesta, joka ydinoireiden ulkopuolella rajautuu liukuvasti muihin kehityksellisiin häiriöihin ja tunnettuihin psykiatrisiin oireyhtymiin. Oireyhtymän tunnistamisella on merkitystä tukitoimien suunnittelun ja muiden samanaikaisten psykiatristen häiriöiden hoidon kannalta. (Tani, Nieminen-von Wendt, Lindberg ja von Wendt, 2004.)

11 7 Asperger ulottuu moniin henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin ja täyttää oleellisilta osin myös persoonallisuushäiriön yleiset kriteerit. AS-henkilön käyttäytyminen voi vaikuttaa itsekeskeiseltä, joskin kyseessä on enemmänkin tietynlainen ymmärryksen puute kuin psykologisten puolustusmekanismien seuraus. Lapsuudessa seurauksena voi olla vetäytyminen sosiaalisista suhteista tai häiriökäyttäytyminen. Siirtyminen nuoruudesta aikuisikään on varsin ongelmallista. Rutiinit ja rituaalit saattavat olla jäykkiä ja hallitsevat AS-henkilöä itseään, hänen perhettään ja muutakin ympäristöä. (Tani ym. 2004). AS-henkilölle on tyypillistä paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin, jotka vievät usein niin paljon aikaa, että muut toiminnot, kuten ihmissuhteet ja arki, kärsivät. He ovat myös eräänlaisia totuudentorvia ; heille rehellisyys on tärkeä niin sanoissa kuin teoissakin. (Huotari ym. 2008, 19.) Aspergerin oireyhtymässä ilmenee autismin tapaan merkittäviä vaikeuksia eikielellisten ilmaisujen käytössä. Näitä sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta tärkeitä toimintoja ovat muun muassa silmiin katsominen, kasvojen ilmeet sekä vartalon liikkeet ja eleet. Oireyhtymästä kärsivät eivät myöskään normaaliin tapaan kykene jakamaan ja ilmaisemaan iloa, tunteita ja kiinnostusta toisten ihmisten kanssa. Tunneilmaisun vaikeuden vuoksi oireyhtymän omaavilla henkilöillä ilmenee vaikeuksia sosiaalisessa vastavuoroisuudessa, minkä vuoksi he usein epäonnistuvat ikäänsä vastaavien ystävyyssuhteiden luomisessa. Vuorovaikutusongelmien lisäksi he saattavat osoittavat itsepintaisen kaavamaista kiinnostusta erilaisiin toimintoihin ja toiminnallisiin rutiineihin tai rituaaleihin. (Huttunen 2008.) Autismista poiketen Aspergerin oireyhtymässä ei ilmene merkittäviä kielellisiä älyllisten toimintojen jälkeenjääneisyyttä. Päinvastoin monet Aspergerin oireyhtymän omaavat lapset ja nuoret ovat keskimäärin älyllisesti normaaleja, usein myös lahjakkaita. Sen sijaan he ovat usein motorisesti (liikunnallisesti) kömpelöjä ja heidän kielensä rytmi, painotukset ja sointi voivat olla outoja. Aspergerin oireyhtymä todetaan usein vasta koulussa, joskin sille ominaiseen motoriseen kömpelyyteen kiinnitetään huomiota usein jo aikaisemmin. (Huttunen 2008.) Erityisesti aikuistumisen kynnyksellä Asperger koettelee nuorta. Arjesta selviytyminen tuottaa pulmia, sillä asunnon siivoaminen, suihkussa käynti ja muut perusasiat voivat

12 8 jäädä tekemättä. Myös erilaiset virastoissa asioinnit ja rahan käyttö voi olla vaikeaa, koska AS-nuori ei suoriudu niistä itsenäisesti. (Palomäki- Jägerroos 2006, 9.) Henkilöillä, joilla on Asperger, voi myös olla lukuisia vahvoja puolia kuten yleislahjakkuus, kestävyys ja huolellisuus. Nämä voi osittain kompensoida oireyhtymän aiheuttamia haasteita. (Huoviala 2007, 9.) Kuntoutuksen ja koulujärjestelyjen osalta ei ole olemassa valmista mallia, joka toimisi jokaisen AS-lapsen kohdalla. AS-lapsista kuitenkin kaikki hyötyvät strukturoidusta päiväjärjestyksestä. Struktuuri luo turvallisuuden tunnetta. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tarkemmin strukturoitu päiväohjelma tulisi olla. Materiaalit, aikataulut, suorituspaikat sekä tehtävälokerot tulisi sijoittaa samoihin paikkoihin ja samaa järjestystä noudattaen. (Kielinen 1998, 235.) Varhainen hoitoon hakeutuminen luo parhaat edellytykset lapsen hoidolle ja kuntoutukselle. Lapsia ja nuoria voidaan auttaa monin tavoin erilaisilla käyttäytymisterapeuttisilla keinoilla, jotka auttavat lasta jäsentämään kokemuksiaan, ilmaisemaan omia tunteitaan ja tulkitsemaan paremmin toisten ihmisten tunteita. (Huttunen 2008.) Konkreettinen kielenkäyttö, kirjalliset sopimukset ja henkilön omien vahvuuksien hyväksikäyttö on hyödyllistä Aspergerin kanssa elävien ohjauksessa. 2.3 Touretten oireyhtymä (TS) Touretten oireyhtymä on neurologinen häiriö, jolle tunnusomaista on tahdosta riippumattomat nykimisoireet eli ticit. Oireet voivat vaihdella hyvin pienistä voimakkaisiin. Ensimmäiset oireet ovat yleensä kasvoissa, esimerkiksi silmien räpsytys. Seuraavaksi ilmenee tahdosta riippumattomia ääniä kuten rykimistä. Myöhemmässä vaiheessa ticejä voi esiintyä muissakin ruumiinosissa, kuten jaloissa tai käsissä. (Nurmi-Pesonen 2006, 7-10.) Tic-liikkeet voivat olla yksinkertaisia lihasnykäyksiä, monimutkaisempia liikkeitä, ääniä kuten yskimistä, rykimistä tai niiskuttamista. Liikkeet usein lisääntyvät väsymyksen, jännityksen ja ahdistuksen yhteydessä (Palomäki-Jägerroos 2006, 10; Michelsson, Saresma, Valkama & Virtanen 2004, 28). Touretten oireyhtymään liittyy yleensä monia muita liitännäisoireita. Ainakin puolella nykimishäiriötä sairastavilla on tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö. Touretteen liittyy

13 9 usein myös puhehäiriöitä, pakkoajatuksia ja tekoja sekä autistisia piirteitä. Tourettea sairastavilla on myös muita suurempi riski sairastua paniikkihäiriöön ja masennukseen. (Michelsson ym ) Usein esiintyviä liitännäisoireita ovat muun muassa huomiokyvyn häiriöt, heikko keskittymiskyky ja/tai yliaktiivisuus, vaikeus pysyä paikallaan. Touretteen voi liittyä myös pakko-oire-yhtymiä esimerkiksi koskettaminen käsillä järjestelmällisellä tavalla, laskeminen tai kontrolloiminen, täydellisyyden tavoittelu ja käsien peseminen. Harvemmin esiintyviä käyttäytymishäiriöitä ovat esimerkiksi uhmaamista, panettelua, kuriongelmia, aggressiivisuutta ja purkauksia pienissäkin vastoinkäymisissä. Touretteen voi liittyä unihäiriöitä, alakuloisuutta, ahdistusta ja paniikkikohtauksia. Voidaan havaita myös puhevaikeuksia; puhuu liian äänekkäästi, liian nopeasti tai liian paljon, vaikea olla hiljaa jne. Joskus touretteen liittyy sopimatonta seksuaalista käyttäytymistä (kuten kiroilua), syömisvaikeuksia (syö liikaa tai liian vähän, herkkä makuaisti), dyslexia eli luku- ja kirjoittamisvaikeuksia tai dyskalkulia eli erityisiä vaikeuksia matematiikassa. (Suomen Tourette yhdistys.) Oireyhtymän tunnistaminen on tärkeää, sillä oppimis- ja käyttäytymisongelmat sekä pakko-oireet voivat aiheuttaa huonoa itseluottamusta, kouluvaikeuksia, huume- tai alkoholiongelmia ja saada aikaan huonosti toimivia aikuisia. Aikainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää. Tietoinen ja ymmärtäväinen ympäristö voi monella tavalla helpottaa oireista kärsivää. Touretten oireyhtymällä voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia käyttäytymiseen. Monet TS-henkilöt ovat älykkäitä, luovia ja tarmokkaita, mikä on myönteistä monessa yhteydessä. (Suomen Tourette yhdistys.) 2.4 Autismi Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnanesteitä. Autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja tiedontulkinta ovat yksilöllisiä ja tavallista huomattavasti poikkeavavampia. Poikkeavuudet huomataan yleensä siinä vaiheessa lapsen kehitystä, kun hänen pitäisi alkaa opetella vuorovaikutustaitoja. Autistinen henkilö voi kommunikoida poikkeavasti. Hän ajattelee, ymmärtää ja mieltää asioiden merkitystä sekä ympäristöä eri tavalla. Käyttäytymisessä voi havaita muun muassa puutteellista tai poikkeavaa sosiaalista vuorovaikutusta ja kom-

14 munikaatiota, rajoittunutta tai stereotyyppistä käytöstä sekä poikkeavia reaktioita aistiärsykkeisiin (Huotari ym. 2008, 21). 10 Autismi on orgaanisperäinen eli ruumiillisista syistä johtuva. Kyseessä ei ole yksi syy, vaan joukko erilaisia tekijöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi perinnölliset tekijät, raskausajan vauriot, kromosomipoikkeamat, syntymävauriot sekä syntymän jälkeiset vauriot, jotka voivat aiheuttaa vauriota pikkuaivojen rakenteessa tai aivorungon soluissa. Aspergerin syndroomalla ja autismilla on myös havaittu yhteyksiä. Aspergerin omaavilla lapsilla näyttää kuitenkin olevan paremmat kielelliset taidot. Sokeutta ja kuuroutta tutkittaessa näyttää siltä, että kuuroudella olisi suurempi yhteys autismiin, kuin sokeudella. Näin autismin lisäksi samalla henkilöllä voi esiintyä esimerkiksi epilepsia, dysfasia tai eriasteisia kuulo- ja näkövammoja. Joillakin autisteilla on yksi tai useampia kapea-alaisia erityistaitoja, kuten loistava numero- tai näkömuisti tai karttojen ja luetteloiden ulkoa osaamisen taito. (www.tukiasema.net.) Autismiin liittyvät keskeiset ongelmat ovat sosiaalisen käyttäytymisen ja kommunikaation vaikeus, sekä käyttäytymisen ja aistitoimintojen erilaisuus. On kuitenkin muistettava, että autististen henkilöiden käyttäytymiskuva on tietyistä yhteisistä piirteistä huolimatta hyvin yksilöllinen ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät kuten ikä, kehitystaso ja neurologiset vaikeudet (Ikonen ja Suomi 1998, 65). Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet voivat olla joko lieviä tai hyvinkin vaikeita. Autistisella ihmisellä on alentunut tai täysin puuttuva kyky ymmärtää toista ihmistä ja sitä, että toinen ihminen myös ajattelee. Tästä johtuen hänellä voi olla vaikeuksia vuorovaikutustaitojen kehittämisessä, alentunut kyky ymmärtää puheenmerkitystä sekä erottaa syy-seuraus suhteita. Konkreettisissa taidoissa voi olla kehitysvammaa. (www.tukiasema.net.) Kommunikaatio-ongelmat ovat yleinen piirre ja johtuvat usein puheen ongelmista. Noin puolelle ei kehity puhetta lainkaan tai sitä on kovin vähän. Kehityksessä voi olla viivästymää, pysähdystaukoja tai mikäli puhetta on, se on jatkuvaa samoja asioita toistelevaa tai sekavaa ääntelyä. Puhe voi muodostua monotoniseksi ja sävyltään yksitoikkoiseksi. Heidän on myös vaikeaa ymmärtää ei-kielellisten viestien kuten ilmeiden, eleiden, äänenpainojen, silmien ja kehonasennon merkitystä. (Kerola ja Kujanpää 2000, 28.)

15 11 Rituaalikäyttäytymistä voi esiintyä monissa muodoissa, kuten käsien heiluttelua, taputtamista, naputtelua tai esineiden näpräämistä. Erilaiset ilmiöt, värit, kuviot tai liike, kuten veden solina, veden imeytyminen hiekkaan, pyörivät koneet tai maton raidat tai taideteoksen yksityiskohdat voivat olla autistille todella kiehtovia. Rutiinit eri muodoissaan ohjailevat usein autistien elämää. Rutiinit ovat toisaalta avuksi helpottaen jokapäiväisiä toimintoja niin autistin kuin perheenkin kannalta katsottuna. Toisaalta pienetkin muutokset rutiineissa voivat aiheuttaa raivonpuuskan tai levottomuutta. Saattaa olla, että suurikaan muutos ei näytä vaikuttavan autistin käytökseen millään tavalla, kun taas mitättömän pieneltä tuntuva asia voi aiheuttaa suurenkin tunteenpurkauksen. Näiden lisäksi voi esiintyä myös poikkeavia reaktiota aistiärsykkeisiin tai uni- ja nukahtamishäiriöitä, jotka ovat autisteilla hyvin yleisiä. Nukahtaminen voi olla todella vaikeaa. (www.tukiasema.net.) Autistiselle henkilölle on tärkeää, että elämä sujuisi niin, että jatkuvuus olisi turvattu ja paikat, henkilöt tai aikataulut eivät muuttuisi usein. Mikäli muutoksia ilmenee, saattaa esiintyä haastavaa käyttäytymistä, jota voivat olla levottomuus, häiritsevä käyttäytyminen tai raivokohtaus. Autististen henkilöiden sanotaan tarvitsevan kuntoutusta koko valveillaoloaikansa. Esimerkiksi kommunikointitaitojen harjoittelun ja strukturoinnin pitäisi olla osana arkea. Kuntoutus ei tarkoita tempputuokioita tiettynä aikana päivässä. Autismista ei parane, mutta kuntoutuksella voidaan henkilön elämänlaatua parantaa huomattavasti. Kuntoutuksen kulmakiviä ovat toimivan kommunikaatiomenetelmän ja sosiaalisten taitojen harjoittelu, selkeä päiväjärjestys ja ympäristön strukturointi. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti, kuntoutettavan omien tarpeiden ja ominaisuuksien mukaisesti. (Vainio 2007, 192.) Autististen henkilöiden onnistunut kasvatus ja kuntoutus edellyttävät laajaa tietämystä autismista. Kuntoutus on kiinteää yhteistyötä vanhempien ja kuntouttavien ammattihenkilöiden välillä. Kuntoutuksessa käytetään struktuurien lisäksi myös terapeuttisia tapoja, kuten psyko-, musiikki-, käyttäytymis- ja sensorisen integraation terapioita. Lähtökohtana on jokaisen yksilön oma tilanne. Autistien kuntoutus on pitkäjännitteistä, usein elämänkaaren mittainen prosessi. (Ikonen ja Suomi 1998, 154.)

16 2.5 Dysfasia 12 Dysfasia on puheen ja kielenkehityksen erityisvaikeus, joka ilmenee puheen ja kielen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Dysfasia on neurobiologinen häiriö, jonka tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta perinnöllisyys yhtenä merkittävänä tekijänä näyttäisi olevan perinnöllisyys. Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen muu kokonaiskehitys on iänmukaista ja normaalia. Ongelmat painottuvat dysfasiassa puheen ja kielen kehityksen osa-alueille, jonka vuoksi dysfaattisen lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy ja se on lisäksi poikkeavaa. Dysfasia lapsen puhe voi puuttua kokonaan ja sanojen oppiminen on poikkeuksellisen hidasta. Ensisanat lapselle tulevat myöhään tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä eikä lapsi ala yhdistämään oppimiaan sanoja lauseiksi. Sanaston, lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.) Lapsi saattaa olla puhumaton tai hänen puheensa on merkittävän epäselvää ja lähempänä kolmea ikävuotta vieraalle edelleen vaikeaa ymmärtää. Kertominen tuottaa lapselle merkittäviä vaikeuksia. Kerronta voi olla joko hyvin suppeaa ja lyhyttä tai hyvinkin vuolasta ja runsasta, mutta lapsi ei pysty rakentamaan kertomastaan ehjää kokonaisuutta. Dysfaattisia piirteitä voidaan havaita jo noin 2-vuotiaasta alkaen, mutta lievä dysfasia voi ilmetä vasta koulussa oppimisvaikeutena. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto.) Kielelliset erityisvaikeudet ovat karkeasti jaoteltavissa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan häiriöön. Puheen ja kielenkehityksen erityisvaikeus, dysfasia, on luonteeltaan pysyvämpi ongelma kuin viivästynyt puheen ja kielen kehitys. Kielellisessä erityisvaikeudessa puheen ja kielenkehitys eivät noudata samoja yleisperiaatteita kuin normaalisti kielellisesti kehittyneillä lapsilla. Vaikeudet voivat muuttaa muotoaan lapsen kasvaessa. Kielenkehityksen erityisvaikeus voi johtaa myöhemmin oppimisvaikeuksiin. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen saattaa olla hidasta ja lapsella voi olla vaikeuksia vieraiden kielten sekä matematiikan oppimisessa. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto.) Kielellisissä erityisvaikeuksissa, dysfasiassa saattaa olla myös liitännäishäiriöitä. Näitä voivat olla ovat esimerkiksi hahmotuksen ja motoriikan vaikeudet, tarkkaavaisuuden kiinnittämisen ja keskittymisen ongelmat sekä vaikeudet sosiaalisissa taidoissa. Kommunikoinnin tueksi lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointi-

17 13 menetelmiä (AAC), kuten piirtämistä, tukiviittomia ja kuvakommunikointia. Kielellisen erityisvaikeuden ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Sen ohessa lapsella saattaa olla liitännäishäiriöistä riippuen esimerkiksi fysio- tai toimintaterapiaa. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.) Puheterapeutin tutkimuksessa arvioidaan lapsen puheen ja kielenkehitykseen liittyvät eri tasot: tuottaminen, ymmärtäminen ja kokonaiskielelliset taidot. Lisäksi lapsi ohjautuu psykologin arvioon ja tarvittaessa fysio- ja/tai toimintaterapeutille. Lääkäri arvioi lapselle tehtävien lääketieteellisten tutkimusten tarpeen. Kuntoutussuunnitelma on kooste tehdyistä tutkimuksista ja suosituksista ja se tehdään eri ammattihenkilöiden yhteistyössä. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto.) Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen vahvuuksien ja vaikeuksien mukaan. Kielellisissä häiriöissä ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Lisäksi lapsella on usein esimerkiksi fysio- tai toimintaterapiaa, joskus myös neuropsykologista kuntoutusta yksilöllisen tarpeen mukaan. Merkittävä osa lapsen kuntoutusta on vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi yhteistyö päivähoidon kanssa (erityisryhmä/tavallinen ryhmä) sekä mahdollisen avustajan tarpeen selvittäminen (henkilökohtainen/ryhmäkohtainen). Lisäksi jo varsin varhaisessa vaiheessa arvioidaan oppivelvollisuuteen liittyen arvio erityisopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden tarpeesta. Tavallisesti kuntoutussuunnitelma on voimassa vuoden kerrallaan, jonka jälkeen tehdään uusi arvio (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto.) 3 NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS (COACHING) Neuropsykiatrinen valmennus, Coaching, on ennaltaehkäisevää, yksilön elämänhallintataitoja ja kuntoutumista tukevaa toimintaa. Valmennuksessa tavoitteena on vahvistaa neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia omaavien lasten, nuorten ja aikuisten arjenhallinnan valmiuksia, auttaa koulupolulla eteenpäin sekä tukea työelämään pääsyä ja siellä selviytymistä. Valmentaja toimii erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden henkilökohtaisena ohjaajana sekä koordinaattorina palveluverkostossa. (Palomäki-Jägerroos 2006, 2.)

18 14 Neuropsykiatrisen valmennuksen kohderyhmä on laaja ja se käsittää useita erilaisia neurologisia erityisvaikeuksia omaavia henkilöitä. Suomessa käytettiin alussa nimeä ADHD- valmennus tai coaching alkuperäisen nimen mukaan. 3.1 Neuropsykiatrinen valmentaja Valmentaja on neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen saanut sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen (Neuropsykiatrinen valmennus 2007). Asiantuntijuuden lisäksi valmentaja hallitsee monipuoliset ohjausmenetelmät sekä eri-ikäisten henkilöiden ja perheiden kanssa toimimisen sekä omaa vankan ammattieettisen näkökulman työhönsä (Huotari 2008, 6). Henkilökohtainen valmentaja auttaa esimerkiksi suunnittelemaan ajankäyttöä, organisoimaan tehtävien tekoa ja ottamaan käyttöön sopivia toimintatapoja. Valmentaja sopii asiakkaan kanssa valmennuksen tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Etenemistä seurataan säännöllisessä yhteydenpidossa. (Myllykoski & Melamies 2004, 111.) Valmentajan tehtävänä on myös auttaa asiakasta hahmottamaan, mikä on riittävän hyvä taitotaso valmennettavalle itselleen. Ongelmat eivät ehkä poistu kokonaan valmennuksen avulla, mutta niiden kanssa on mahdollisuus oppia elämään hyvää elämää (Neuropsykiatrinen valmennus 2007). Valmentaja tukee ja valmentaa sekä valmennettavaa että hänen lähipiiriään. Valmennuksessa toinen ihminen ohjaa toista, ei konkreettisesti neuvomalla, vaan ohjaamalla. Yhdessä löydetään valmennettavan potentiaali, hänen paras toimintakyky. (Huotari ym. 2008, 9.) Coach-tyyppistä toimintaa voidaan toteuttaa eri nimikkeillä (ADHD-valmennus kuntoutusohjaus, koutsaus). Coachin roolissa voi olla esimerkiksi kuntoutusohjaaja, hoitaja tai muu ADHD-oireisia lapsia tai nuoria hoitavan tiimin työntekijä. Vakiintunutta suomennosta coach-sanalle ei vielä näytä olevan. (Närhi ja Puustjärvi 2007.)

19 3.2 Valmennus käytännössä 15 Tämä kappale pohjautuu pääsääntöisesti Valmentajan Käsikirjaan (2008). Neuropsykiatrista kuntoutusta voidaan pitää sosiaalisen kuntoutuksen menetelmänä. Sosiaalinen kuntoutus merkitsee prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Valmennuksella tähdätään juuri näiden seikkojen puitteissa selviytymiseen. Neuropsykiatrinen valmennus, yhdistettynä lääkehoitoon ja terapiaan, antavat usein toivotuimman tulokset. (Huotari ym. 2008, 9.) Neuropsykiatrinen valmennus on tuki- ja ohjaustoimintaa, joka tukee yksilön kehittymistä. Valmennus on ratkaisukeskeistä ohjausta, joka on myös hyvin terapeuttista ja kuntouttavaa. Se eroaa kuitenkin selvästi tukihenkilötoiminnasta. Valmennus soveltuu kaikenikäisille henkilöille, joilla on keskittymisvaikeuksia, sosiaalisia vaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. (Saukkola 2006, 57.) Valmennus on myönteistä kehitystä tukeva, voimavarakeskeinen lähestymistapa, joka sopii neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia omaavien henkilöiden lisäksi myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujille (Neuropsykiatrinen valmennus, 2007). Yksittäisen henkilön ja hänen elämäntilanteensa lisäksi valmennuksen kohteena voidaan nähdä myös perheet, lähiyhteisöt ja koko yhteiskunta, asenteineen ja arvomaailmoineen. Valmennuksessa valmentaja käyttää hyväkseen niin sanottua muutosenergiaa, jonka avulla valmentaja siirtää toimintamalleja ja tapoja valmennettavalleen. Siirtäminen tapahtuu valmennettavan oman toiminnan kautta, opitaan toisia ihmisiä peilaten. Näin myös valmennettava peilaa valmentajaansa. Valmennussopimus ja toimintasuunnitelma jäsentävät toimintaa ja auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Keskeisiä asioita valmennuksessa ovat elämänhallinnan ja arjen sujumisen tukeminen, valmennettavan vahvuuksien ja voimavarojen esiintuominen ja hyödyntäminen eri elämänalueilla, uusien käyttäytymismallien löytäminen ristiriitatilanteissa sekä eheän minäkuvan ja identiteetin rakentaminen. Valmennusta voi tehdä omassa työssä, oman muun ohjaustyön ohella tai yrittäjänä. Neuropsykiatrinen valmennus voi olla henkilökohtaista, lähipiirin kanssa tai ryhmässä

20 16 tapahtuvaa. Valmennuksen ideologiaa toki voi soveltaa missä tahansa työskentelyssä ihmisten kanssa. Valmennuksen hinta muodostuu sen mukaisesti miten se järjestetään. Jos neuropsykiatrinen valmennus kuuluu työntekijän työnkuvaan, voi valmennus olla valmennettavalle täysin ilmaista. Jos valmennusta taas ostetaan palveluna yrittäjältä, voi sen hinta olla tunnilta per valmentaja. Sopimuksen voi irtisanoa joko valmennettavan, valmentajan tai maksajan toimesta. Toistaiseksi valmennus ei kuulu korvausten piiriin, vaikka kyse onkin kuntoutusmuodosta. Joissakin kunnissa esimerkiksi sosiaalitoimi, koulutoimi, sairaanhoitopiiri, seurakunnat tai erilaiset projektit ovat kirjoittaneet maksusitoumuksia neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Valmennukseen voi hakeutua myös itse maksavana Valmennusprosessin aloittaminen Valmennus on oppimisprosessi, jossa valmennettava oppii uusia toimintatapoja ja malleja arjenhallintaan ja oman toiminnan ohjauksen parantamiseksi. Uuden oppimiseen tarvitaan motivoitumista, sitoutumista, harjoittelua ja palautetta. Henkilöillä, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia, voi juuri näillä alueilla olla hankaluuksia. Tämän vuoksi valmentajan on oltava aktiivisempi ja napakampi osapuoli. Tosin oppimiselle on annettava tilaa ja varattava aikaa. Valmentajan tehtävänä on myös saada valmennettava motivoitumaan ja tarttumaan tehtäviin. Valmennusprosessi voidaan katsoa koostuvan vaiheista. Aluksi selvitetään, miksi asiakas on tullut valmennukseen, mitkä ovat hänen odotuksensa ja tavoitteensa valmennuksen suhteen. Aluksi tarkastellaan mitä valmennus on, miten se toimii sekä mitkä ovat valmennukseen liittyvät eettiset säännöt. Kun on selvitetty asiakkaan odotukset ja tavoitteet, voidaan niiden kautta määritellä valmennuksen kesto, sisältö, hinnat sekä muut käytännön asiat. Kun käytännön asioista voidaan olla yhtä mieltä ja yhteistyön aloittaminen tuntuu molemmista mielekkäälle, voidaan valmennuksesta laatia sopimus, jossa määritellään molempien vastuut. Valmennettava ja valmentaja ovat tyypillisesti yhteydessä toisiinsa useamman kerran viikossa. Yhteydenpitotapa voi olla tapaaminen, joka kestää 1 1,5 tuntia kerralla, mutta toki yhteydenpito voi olla soittelua puhelimitse, tekstiviestiä ja sähköpostia. Val-

21 17 mennussopimus tehdään usein 3-6 kk:n mittaiseksi ja sitä jatketaan tarvittaessa. Sopimus voi olla myös esimerkiksi niin sanottua intervallityöskentelystä, jossa tapaamiset ovat kerralla hieman pidempiä ja useammin, jonka jälkeen seuraa pidempi valmennustauko. Valmennuksen alkaessa kartoitetaan vielä tilannetta, keskustellaan, tehdään harjoituksia, tutustutaan vaihtoehtoihin sekä mietitään voimavaroja ja resursseja, joita tarvitaan tavoitteen saavuttamiseen. Tavoitteita täsmennetään, sovitaan etenemisestä sekä sovitaan, mistä tiedetään tavoitteen tulleen saavutetuksi. Ajan myötä tavoitetta ja sen saavuttamista tarkastellaan ja päivitetään. Myös valmennuksen hyötyä, toimivuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava matkan varrella Valmennettavan kanssa Valmennukseen tulevilla asiakkailla on useimmiten jokin diagnoosi. Lasten neuropsykiatrinen hoito ja kuntoutus ovat paremmassa jamassa kuin niillä nuorilla, jotka ovat aikuistumassa. Itsenäistyvät nuoret tarvitsevat monenlaista ohjausta ja tukea. Neuropsykiatrisella valmennuksella pyritään ohjaamaan niin lapsia, perheitä, nuoria kuin aikuisiakin samalla ehkäisemällä heidän syrjäytymistä opiskelusta, työmarkkinoilta kuin koko yhteiskunnasta. Valmennettavien henkilöiden identiteettiä on muokannut mahdollisesti monet mutkat ja vaikeudet, haasteet ja pettymykset. He ovat kokeneet jatkuvaa epäonnistumisen tunnetta, koulu- ja ihmissuhdeongelmat ovat tuntuneet raskailta. Valmennukseen tultaessa valmennettavilla saattaa olla aivan epärealistiset odotukset valmennusta kohtaan. He saattavat tulla tapaamiseen uskoen löytäneensä pelastuksen tai sitten he saattavat tulla tapaamiseen, koska joku viranomaistaho tai lääkäri on kehottanut tulemaan. Asiakkaissa voi olla havaittavissa myös tietynlaista kyynisyyttä, mutta myös uteliaisuutta valmennusta kohtaan. Valmentajasta voi tuntua, etteivät he aina ota mitään tosissaan ja koettelevat rajoja myös valmentajan kanssa luodussa suhteessa. Olivatpa lähtökohdat sitten mitkä hyvänsä, tulee tilanne kuitenkin kartoittaa ja valmennustarve, yhteinen ymmärrys sekä selvät sävelet saada luoduksi. Muutoin valmennusprosessia ei

22 voida aloittaa. On myös otettava huomioon, että valmennuksella ei välttämättä saada kaikkia ongelmia häviämään, mutta niiden kanssa voidaan oppia elämään. 18 Valmennettavista pyritään löytämään voimavara. Heidän omasta itsestään löytyvät ratkaisut tuleviin haasteisiin. Valmennuksessa ohjataan löytämään oma potentiaali ja tunnistamaan omat taidot ja osaaminen. Toimintakyvyn paraneminen tarkoittaa myös poisoppimista rajoittavista uskomuksista ja huonoista mielikuvista, kehnoista toimintastrategioista. Valmennuksen tavoitteet voivat olla konkreettisia, jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi arjenhallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin. Valmentaja tukee aktiivisesti tavoitteiden saavuttamisessa ohjauksella, harjoittelulla, antamalla palautetta ja kannustamalla. Tavoitteiden tulee olla konkreettisia, mahdollisia ja realistisia, pilkottu osatavoitteisiin sekä omasta toiminnasta riippuvaisia. Tavoitteita ei myöskään saa olla liian montaa. Jokainen valmentaja tekee valmennusta omalla persoonallaan ja tavallaan. Siksi valmennustakin on monenlaisia. Myös valmennettavat ovat yksilöitä ja heidän tarpeensa ovat hyvinkin erilaisia. Valmennuskeinoja tulee pystyä soveltamaan tapauskohtaisesti. Valmentaa voi esimerkiksi keskustelemalla ja kuuntelemalla, mallittamalla tai kirjoittamisen, piirtämisen, musiikin, draaman tai leikin avulla Ajattelu- ja toimintatapoja Jokaisella valmentajalla on omanlaisensa tapa toimia ja työskennellä, sekä ohjata valmennettaviaan. Valmentajat ovat mieltäneet itselleen luontevimman tavan valmentaa, ottaen samalla huomioon valmennettavan tilanteen. Neuropsykiatrisessa valmennuksessa voi taustalla vaikuttaa esimerkiksi ratkaisukeskeisyys; NLP (Neuro Linguistic Programming) tai ns. Ei-tietäen, tyhjällä päällä. (Huotari ym. 2008, 10.) Ratkaisukeskeinen lähestymistapa sisältää kannustavia käytännön työkaluja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin, motivointiin, innostamiseen, suunnitteluun, ongelmien ratkaisuun ja kehittämistyöhön. Ratkaisukeskeisyyttä kutsutaan myös voimavarakeskeiseksi lähestymistavaksi, sillä sen keinoin pyritään huomioimaan uinuvia voimavaroja sekä jo olevia vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Työskentelyn keskeinen ajatus on toi-

23 von herättämisessä, johon keskittyminen avaa tietä muutokselle ja valmennettavan kannalta hänelle parempaan elämään. (Huotari ym. 2008, 10.) 19 Ratkaisukeskeisen lähestymistavan keskeisiä tausta-ajatuksia ovat muun muassa toisen ihmisen arvostaminen ja asiakaslähtöisyys. Keskustelukumppaniin suhtaudutaan arvostaen heidän ajattelutapaa sekä arvoja. Asiakas itse asettaa omat päämääränsä ja hän on itse oman itsensä asiantuntija. Ratkaisukeskeisessä toimintamallissa käytetään luovia, leikkisiä ja positiivisia keinoja poistaa jumiutuneita käsityksiä ja ei toivottuja toimintamalleja. (Ratkes ry.) Huomio kiinnitetään pieniin edistysaskeliin ja etenemiseen kohti tavoitetta tai muutosta. Edistystä tutkitaan ja selvitellään, joka kannustaa jatkamaan. Ratkaisukeskeisessä toiminnassa uskotaan, että asioihin vaikuttaa useampi tekijä, ei ole vain yhtä totuutta. Tavoitteisiin pääseminen voi olla monien eri keinojen kautta saavutettavissa. Asiat tapahtuvat yhteydessä muihin ihmisiin ja ympäristöön. Tärkeää on ideoida ja testata eri vaihtoehtoja vuorovaikutuksessa. (Huotari ym. 2008, 11.) Koska ratkaisukeskeisessä toimintatavassa tavoitteilla on suuri merkitys, ei sen vuoksi menneisyyden työstäminen ole niin merkittävään. Menneisyys koetaan voimavarana. Puutteiden ja hankaluuksien sijasta keskitytään voimavaroja ja piileviä kykyjä kasvattaviin näkökulmiin. Epäonnistumiset nähdään oppikokemuksina. Myös valmennettavan omat verkostot ja läheiset koetaan voimavarana. Yhdessä heidän kanssaan voidaan ratkoa pulmia. Oleellinen osa työtä on aito myönteinen palaute ja kiitosten jakaminen eri osapuolille. (Ratkes ry) Valmentajien käyttämä toimintamalli voi olla NLP eli Neuro Linguistic Programming. NLP perustuu siihen, että se mallintaa asiakkaiden jo käytössä ja esillä olevia taitoja. Sen yksi olennainen anti on omien olemassa olevien taitojen tunnistaminen, jolloin niitä voidaan valjastaa laajempaan käyttöön. NLP tarjoaa käytännöllistä tietoa ihmisten mahdollisuuksista, käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksista. (Suomen NLPyhdistys.) Ihminen käyttää aistejaan toimiessaan. Aistijärjestelmiä on kolme; visuaalinen (näköhavainto), auditiivinen (kuulohavainto) sekä kinesteettinen (tuntemuksiin pohjautuva)

24 20 aistijärjestelmä. Käyttäessämme aistituntemuksia ajattelussaan, kuvittelussaan ja muussa mieltämisessä, kyseessä on laajemmin käsiteltynä miellejärjestelmästä. Ihmiset myös oppivat eri aistikanavien kautta. Auditiivinen oppii kuulemalla, visuaalinen oppii näkemällä ja kinesteettinen haluaa tehdä ja kokea itse. Valmentaja huomio ja hyödyntää valmennettavan miellejärjestelmiä ja havainnollistaa ohjauksessa käsiteltäviä asioita sen mukaisesti. Miellejärjestelmiä tunnistamalla luodaan hyvä kontakti, opitaan asioita helpommin ja muistetaan uudet asiat paremmin. (Luomi 2008, 60.) Valmennuksessa voidaan myös käyttää tyhjän pään menetelmää. Vaikka valmentajalla voisi olla neuvoja ja valmiita ohjeita asiakkaalleen, voi valmennettavasta tuntua, että hän jää omien asioidensa ulkopuolelle ja joutuu toteuttamaan muiden antamia ohjeita tulematta itse kuulluksi. Asiakas saattaa tällöin tuntea tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, jolloin yhteistyö valmennuksessa saattaa hankaloitua. (Huotari ym. 2008, 14.) Kiinnostuminen ja asiakkaan todellinen kuunteleminen auttaa valmentajaa huomaamaan, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Kun valmentaja ei etukäteen tarvitse tietää ratkaisuja, hän voi olla luova ja avoin uusille mahdollisuuksille. Eitietäminen synnyttää uteliaisuutta, uteliaisuus herättää kysymyksiä ja kysymykset ovat merkki kiinnostumisesta. (Huotari ym. 2008, 14; Anderson & Goolishian, 1995.) 4 TYÖSSÄ JAKSAMINEN Työssä jaksaminen on tärkeää työntekijän ja työnantajan lisäksi myös yhteiskunnalle. Työssänsä viihtyvä ihminen on motivoitunut ja tekee silloin laadukasta tulosta. Myös yhteiskunta hyötyy, kun työssä jaksaminen vähentää sairauspoissaoloja ja eläkkeelle jääminen siirtyy, jolloin eläkekustannukset pienenevät. (Pekkinen, H. 2001, 10.) 4.1 Ihmissuhdetyö Yleensä ihmissuhdetyöntekijä aloittaa työnsä korkein ihantein. Hän haluaa tehdä hyvää, olla ihmisen puolella ja saada aikaan muutoksen asiakkaiden elämässä. Puhutaan vihkiytymisetiikasta. Työ on enemmän kutsumus kuin ammatti. Ihmissuhde työntekijät tuottavat asiakkailleen hoivaa ja tukea. Suhde ei ole tasapainoinen, vastavuoroinen, vaan työntekijä on antaja ja asiakas saaja. Seurauksena voi olla antajan tunnevarastojen vähittäisen tyhjentymisen myötä etenevä uupumus. Ihmissuhdetyössä suhtau-

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Mitä diagnoosin jälkeen?

Mitä diagnoosin jälkeen? Mitä diagnoosin jälkeen? Yksilöllisyyden huomioiminen Struktuurin merkitys alussa tärkeää toimintaa ohjattaessa Rutiinien esiintyminen ja hyödyntäminen Konkreettinen kielenkäyttö ja tarvittaessa muiden

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA

NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OPPIMISEN TUKENA 10.3.2015 HELSINGIN MESSUKESKUS MERI-JOHANNA FABRITIUS PSYKIATRINEN SH, PSYKOTERAPEUTTI YET, NEUROPSYKIATRINEN VALMENTAJA Henkilöillä, joilla on oppimisvaikeuksia,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka

Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat. Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Neuropsykiatristen potilaiden kuntoutuksen lähtökohdat Jukka Loukkola Neuropsykologi OYS neuropsykiatrian poliklinikka Mitä on neuropsykiatria? Potilaan ongelmilla neuraalinen perusta ja siihen liittyen

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1

Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin. Kirsi Saukkola 2014 1 Neuropsykiatrinen valmennus nuoren myönteinen tukeminen valmennuksen keinoin Kirsi Saukkola 2014 1 ADHD-valmennus, neuropsykiatrinen valmennus, ADHD-ohjaus, coaching, coach-kuntoutus On kuntouttavaa toimintaa,

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja

Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian konsultaatiotyöryhmä Helsingin sosiaali- ja Mikko Mikkonen Vastaava psykologi Psykiatrian ja päihdehuollon erityispalvelut Neuropsykiatrian Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Sisältö: Mitä se on? Mistä sitä saa? Mitä kuntoutetaan? Riippuu yksilöllisestä

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Toiminnanohjaus ja haastava käytös

Toiminnanohjaus ja haastava käytös 2.12.2014 Toiminnanohjaus ja haastava käytös - Mitä yhteistä niillä on? 1 Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja Työnohjaaja Erityisopettaja (veo) Haastavaksi koettua käyttäytymistä Impulsiivisuus

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot

Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus käypä hoito- suositus ja arjen toiminnot Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL Neural Oy, neuropsykologikeskus Mitä kielellinen erityisvaikeus on? Häiriö,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13. Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Laaja-alaiset oppimisvaikeudet TAKOMO 13.3.13 Kuka on erilainen oppija? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet uutena haasteena Kuka on erilainen oppija? Oppimisvaikeus= opiskelijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus

Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus Ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmennus Valmennus (coaching) on asiakaslähtöinen, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen, elämänhallintaa kehittävä menetelmä, jonka avulla pyritään auttamaan asiakasta pääsemään

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä? AnttiAlaräisänen, LT vsylilääkäri LSHP yleissairaalapsykiatria Mitä neuropsykiatria on? Erilaisia neuropsykiatrisia

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus ADHD COACHING. Nina Alfthan Kasv.tiet.M,, ADHD-valmentaja Email: nina.alfthan@gmail.com Gsm: : 0405278745

Neuropsykiatrinen valmennus ADHD COACHING. Nina Alfthan Kasv.tiet.M,, ADHD-valmentaja Email: nina.alfthan@gmail.com Gsm: : 0405278745 Neuropsykiatrinen valmennus ADHD COACHING Nina Alfthan Kasv.tiet.M,, ADHD-valmentaja Email: nina.alfthan@gmail.com Gsm: : 0405278745 ADHD ja elämänhallinta Elämänhallinta -> > arjenhallinta Arjen vaatimuksista

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA pe 28.10 - nauhoite d Pekka Matilainen ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-osan aihepiirit Erityiskasvatus varhaislapsuudessa Erityisopetus perusopetuksessa Erityiskasvatus

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013

Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 Lyhyesti Oskusta - Osallisuutta asiakkuuteen kuntouttavassa työtoiminnassa (ESR) projekti 2011-2013 OSKU -projektissa kehitetään uusia ja jo olemassa olevia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä ja ammattilaisten

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen

NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET. 22.11.2012 Nina Lehtinen NEUROPSYKIATRISEN HOIDON JA LÄÄKEHOIDON ERITYISPIIRTEET 22.11.2012 Nina Lehtinen MITÄ ON NEUROPSYKIATRIA? Neuropsykiatrian perustana on käsitys mielen ja aivojen erottamattomuudesta Tietoisuus, persoonallisuus,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa

Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Erilaisen oppijan tunnistaminen ja kohtaaminen työtehtäviin liittyvissä tilanteissa Hämeenlinna 21.9.2011 Leila Pirskanen - Airi Valkama Erilaisten oppijoiden liitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Miten opettaja voi tukea?

Miten opettaja voi tukea? Miten opettaja voi tukea? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet JEDU 12.12.2013 JAMK/AOKK Maija Hirvonen 2013 Tuen tarpeiden kartoittaminen HAASTATTELUT, KYSELYT, SEURANTA hakeutumisvaihe, orientaatiojakso TIEDON-

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki

Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä. Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Mielenterveyden ensiapu terveyden edistäjänä Mikko Häikiö, Pohjanmaa hanke X Terve Kunta päivät 24.1.2007 Paasitorni, Helsinki Terveyden edistäminen Prosessi, joka antaa yksilölle ja yhteisölle paremmat

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus. 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, päivitetty 15.8.2014 MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Huomaa! HOJKS lomakkeet näkyvät reaaliajassa huoltajilla

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot