NEUROPSYKIATRISEN VALMENTAJAN TYÖSSÄ JAKSAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NEUROPSYKIATRISEN VALMENTAJAN TYÖSSÄ JAKSAMINEN"

Transkriptio

1 Heli Peltola Jaana Rahikainen NEUROPSYKIATRISEN VALMENTAJAN TYÖSSÄ JAKSAMINEN Opinnäytetyö Sosiaalialan koulutusohjelma Helmikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Rahikainen Jaana, Peltola Heli Koulutusohjelma ja suuntautuminen Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) Nimeke Neuropsykiatrisen valmentajan työssä jaksaminen Tiivistelmä Neuropsykiatrinen valmennus (coaching) on ohjaustyöhön perustuva kuntoutusmenetelmä, jonka tarkoituksena on tukea elämänhallintaa. Valmennuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, joilla on AD/HD (Arrention Decificit Hyperactivity Disorder), Aspergerin tai Touretten oireyhtymä tai muu neurobiologinen erityisvaikeus. Neuropsykiatrisesta valmennuksesta on toistaiseksi hyvin vähän tieteellistä ja tutkittua tietoa, joten opinnäytetyömmekin on ensimmäisiä laatuaan. Tarkoituksenamme oli tutkia neuropsykiatristen valmentajien työssä jaksamista juuri valmennustyössä. Tutkimuksessamme halusimme tuoda esille seikkoja, jotka mahdollisesti uuvuttavat työssä. Toisaalta taas halusimme selvittää, mitkä asiat auttavat jaksamaan valmennustyössä, mikä on vertaistuen ja työnohjauksen tarve ja kuinka valmentajat huolehtivat itsestään ja jaksamisestaan. Teimme teemahaastattelut kuudelle neuropsykiatrista valmennusta tekevälle henkilölle. Asiakkaiden erilaisuus sekä valmentajien hyvät sosiaaliset verkostot ja työyhteisö näyttivät olevan erittäin merkittäviä tekijöitä työssä jaksamiseen. Kuormittavia tekijöitä koettiin olevan vielä melko vähän. Toisaalta vastauksissa on havaittavissa, että suurin osa haastatelluista henkilöistä oli tehnyt neuropsykiatrista valmennusta varsin vähän aikaa, vasta noin vuoden verran. Saimme kuitenkin selkeän kuvan asioista, joihin olisi syytä valmentajien kiinnittää huomiota oman työssä jaksamisen kannalta. Jatkotutkimukselle olisi mielestämme tarvetta muutaman vuoden kuluttua, jolloin työmenetelmästä on tullut jo rutiininomaisempi ja mahdolliset työssä jaksamisen ongelmat voivat olla paremmin nähtävissä. Asiasanat (avainsanat) Neuropsykiatrinen valmentaja, coaching, neuropsykiatriset erityisvaikeudet, työssä jaksaminen, työuupumus, vertaistuki, työyhteisö Sivumäärä 45 + LIITTEET 4 Huomautus (huomautukset liitteistä) Kieli Suomi URN URN:NBN:fi:mamk-opinn Ohjaavan opettajan nimi Huotari, Anitta Opinnäytetyön toimeksiantaja

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Rahikainen Jaana, Peltola Heli Name of the bachelor's thesis Neuropsychiatric coach s strenght at work Degree programme and option Degree Programme in Social Work Bachelor of Social Services Abstract Neuropsychiatric coaching is rather new rehabilitation method. It s based on counselling and the target groups of coaching are persons with AD/HD (Arrention Decificit Hyperactivity Disorder), Asperger s or Tourette s syndrome, autism, dysphasia or some other neurobiological disorder. Not much research has been done and published about neuropsychiatric coaching, so this our research is also quite unique. The purpose of this Bachelor s thesis was to find out how neuropsychiatric coaches experience their strenght at work. Which are the factors, that help coaches to carry on working? How big influence the work community and councelling have? And which factors supports coaches the most. The study was based on qualitative method. We used six theme interviews. Coaches seemed feeling well and they were still excited about their work. We got pretty reliable results about their strengh and their state of exhaustion. There were only a few things that were considered decreasing resources. And the factors, that helps them to carry on coaching, were quite similar among them all. One thing that was in common with interviewed persons that may have influenced to results was that most of them have done coaching only about a year. That s why it would be considerable to renew this study after a few years. There might rise more signs of exhaustion or tiredness or need for counselling, when working habits have become routinely and the thrill of new way of working does not necessarily exist. Subject headings, (keywords) Neurological disorders, strenght at work, exhaustion, support, work community Pages Language URN 45 + app. 4 p Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Huotari, Anitta

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO NEUROPSYKIATRISET ERITYISVAIKEUDET ADHD ja ADD Aspergerin oireyhtymä (AS) Touretten oireyhtymä (TS) Autismi Dysfasia NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS (COACHING) Neuropsykiatrinen valmentaja Valmennus käytännössä Valmennusprosessin aloittaminen Valmennettavan kanssa Ajattelu- ja toimintatapoja TYÖSSÄ JAKSAMINEN Ihmissuhdetyö Työyhteisön ja ympäristön tuen merkitys Työn kuormittuminen ja työuupumus Työnohjaus ja vertaistuki TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuskysymykset ja menetelmät Aineistonkeruu ja analysoinnin menetelmät TUTKIMUSTULOKSET Mitkä asiat kuormittavat Mitkä asiat auttavat jaksamaan POHDINTA Tulosten pohdinta Opinnäytetyöprosessi Jatkotutkimusaiheita... 36

5 1 JOHDANTO 1 Neuropsykiatrinen valmennus (coachaus) on melko uusi kuntoutusmenetelmä, jolla ohjataan henkilöä elämänhallintaan. Neuropsykiatrisesta valmennuksesta on vielä toistaiseksi melko vähän tutkittua ja julkaistua tietoa eikä valmentajia ole Suomessa kovin monia. Meidän opinnäytetyömme haastateltavat ovat löytyneet Mikkelin Ammattikorkeakoulun neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen pilottihankkeen ( ) avulla. Halusimme tutkia neuropsykiatristen valmentajien työssä jaksamista. Haastatteluumme osallistuneet neuropsykiatriset valmentajat tekevät valmennusta eli coachausta päätoimisesti tai muun työn ohella. Muutaman haastateltavan työpäivät täyttyvät pääsääntöisesti pelkästä valmennustyöstä. Tutkimus oli mielestämme ajankohtainen, sillä neuropsykiatrinen valmennus on käytäntönä uusi, eikä sitä ole valmentajan näkökulmasta liiemmin tutkittu. Lisäksi etsimme vastauksia siihen, millaiset asiat auttavat jaksamaan neuropsykiatrisen valmentajan työssä. Nostimme esille myös työnohjauksen ja vertaistuen merkityksen. Koimme tärkeänä selvittää myös neuropsykiatrista valmentajien omia keinoja, jotka auttavat henkilökohtaisesti työssä jaksamisessa, sillä valmennustyö on hyvin intensiivistä ja vaativaa ihmissuhdetyötä. Kuntien ulkoistaessa sosiaali- ja terveyspalveluja (Lehtonen 2006) on myös valmentajia ostopalveluyrittäjinä. Tällöin heillä saattaa olla työyhteisö erilainen kuin esimerkiksi kunnallisissa palveluissa toimivilla sosiaalialan ammattilaisilla. Sosiaalipalveluja tarjoavien henkilöiden työhyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta on tehty paljonkin kartoituksia ja tutkimuksia, mutta tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää vain neuropsykiatrista valmennusta tarjoavien henkilöiden jaksamista valmennustyössä. Halusimme selvittää, kuinka näinkin uuden työmenetelmän koetaan vaikuttavan työssä jaksamiseen ja kokevatko valmentajat kenties riittämättömyyden tunnetta tai työuupumusta.

6 2 NEUROPSYKIATRISET ERITYISVAIKEUDET 2 Neuropsykiatrisista erityisvaikeuksista puhuttaessa tarkoitetaan erilaisia psyykkisiä erityisvaikeuksia sekä kognitiivisia ja käyttäytymiseen liittyviä erityisominaisuuksia, jotka on todettu jo varhaislapsuudessa (Palomäki-Jägerroos 2006, 7). Erityisvaikeudet jaotellaan vaikeuksiksi puheen, tarkkaavaisuuden, hahmotuksen, motoriikan, käytöksen ja sopeutumisen, kontaktikyvyn ja oman toiminnan ohjauksen alueilla. Motoriseen kömpelyyteen voi liittyä vaikeuksia oppimisen eri alueilla; samoin esimerkiksi kielelliset häiriöt ovat jaettavissa alaryhmiin. (lastenneuvolaopas.) Erityisvaikeudet johtuvat aivojen toimintahäiriöstä. Erityisvaikeuksien taustatekijöihin ei voida vielä varmuudella vaikuttaa, mutta tilannetta voidaan kuitenkin auttaa monin eri tavoin. Erityisesti sekundaaristen haittojen syntyminen voidaan estää. Yhteiskunnassamme lapsen toiminnallisesta haitasta kehittyy helposti sosiaalinen haitta, joka voi vaikuttaa pahimmillaan jopa lapsen kokonaispersoonallisuuden kehittymiseen. (lastenneuvolaopas.) Erilaisissa neuropsykiatrisissa oireyhtymissä esiintyy paljon päällekkäisyyksiä, mikä aiheuttaa haasteita diagnosoinnille ja kuntoutukselle. Neurologisiin häiriöihin voi liittyä psyykkisiä häiriöitä, kuten masennusta, psykosomaattisia oireita ja sosiaalisia vaikeuksia. Diagnosoitu henkilö tulee kuitenkin kohdata yksilönä, ei diagnoosina. Diagnoosien kuvaukset ovat aina yleistyksiä, joten diagnoosin tunnusmerkit ja piirteet eivät ole yksiselitteisiä eivätkä aina esiinny jokaisella kyseessä olevalla diagnoosin saaneella henkilöllä. (Huotari, Niiranen-Linkama, Siltanen & Tamski 2008, 19.) On tärkeää, että kehityspoikkeavuudet havaitaan riittävän varhain. Jos kuntoutus viivästyy, poikkeava kehityssuunta yleensä vahvistuu ja menetetään kehityksen kannalta herkkää aikaa. On tärkeää, että vanhemmilla olisi mahdollisuus ymmärtää ja hyväksyä lapsensa kehitykselliset tarpeet realistisesti. Lapselle on tärkeää kokea tulevansa ymmärretyksi sellaisena kuin hän on. Lapset, joilla on kehityksellisiä ongelmia, ovat usein herkkiä haavoittumaan myös psyykkiseltä kehitykseltään. Terveen vuorovaikutussuhteen rakentaminen vanhemman ja lapsen välille on tällöin vaikeampaa. Diagnoosin viivästyessä voi psykososiaalisten ongelmien vuoksi olla jo vaikea löytää perusongelmaa. (Hermanson 2008.)

7 Seuraavassa käsittelemme lyhyesti yleisimpiä neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia ADHD ja ADD AD/HD (Arrention Decificit Hyperactivity Disorder) on neurologinen, aivojen välittäjäaineiden toiminnan erilaisuudesta johtuva ominaisuus. Aivojen välittäjäaineista dopamiinin lisäksi muun muassa noradrenaliini ja serotoniini vaikuttavat AD/HDpiirteisiin. AD/HD-henkilön aivoissa, joillakin osin, aktivaatio on matalampaa kuin suurimmalla osalla muista ihmisistä. AD/HD on synnynnäinen piirre. Se siis periytyy eikä häviä iän myötä. Lapsuuden ylivilkkaus voi toki vähentyä aikuistuessa, mutta keskittymisvaikeudet kuitenkin säilyvät. Stressi, masennus, epäedulliset elämänolosuhteet, ikääntyminen, vaihdevuodet ja aivosairaudet jopa lisäävät oirehtimista. Suomessa arvioidaan olevan noin 5 % väestöstä eli AD/HD -henkilöä. Viimeisimpien tutkimusten mukaan AD/HD on lähes yhtä yleinen naisilla kuin miehillä. (Suomen AD/HD-aikuiset ry.) TAULUKKO 1. ADHD oireyhtymää aiheuttavia tekijöitä. Perinnölliset tekijät % Raskaudenaikaiset tekijät ja synnytysvauriot % Aivojen kehityshäiriöt ja kromosomipoikkeavuudet % Aivojen toimintaa vahingoittavat taudit ja tapaturmat 3-5 % Michelsson ym. 2003, 25 Tarkkaavaisuudessa ja aktiivisuudessa esiintyy normaalistikin vaihtelua. Diagnostiikasta on kysymys silloin, kun oireet ovat voimakkaita, kestävät kauan, esiintyvät useassa ympäristössä (koulu, koti, kaverit), heikentävät toimintakykyä ja aiheuttavat lapselle tai muille ongelmia. Diagnoosin asettamisen ehtona on, että oireet selvästi alentavat toimintakykyä vähintään kahdessa ympäristössä. Lisäksi tulee tarkastella, ovatko kriteerit keskittymisen (AD), hyperaktiivisuuden/impulsiivisuuden (HD) vai molempien (ADHD) osalta täyttyviä. (Moilanen & Almqvist 2004, 241.)

8 4 Toinen tarkkaavaisuuden häiriön päämuoto on ADHD:ta hieman harvinaisempi, vaikeammin rajattavissa ja siksi myös helpommin piiloon jäävä ADD (attention deficit disorder). Siinä pääasiallisin ongelma ei ole impulsiivisuus vaan tarkkaavaisuuden suuntaaminen vääriin asioihin ja yleensä tiedonkäsittelyn prosessoinnin hitaus sekä oman toiminnan suunnittelun ja toteuttamisen vaikeus. Käyttäytyminen voi olla arkaa, vetäytyvää ja jopa masentuneen tuntuista. ADD:sta oirehtiva henkilö voi istua omissa ajatuksissaan, ja häntä täytyy vetää mukaan toimintoihin. Työskentely on yleensä hidasta, ja alkuun pääseminen on vaikeaa. (Myllykoski & Melamies 2004, 13.) ADHD:sta oirehtivan ihmisen aivojen aktivaatiotaso on tarkkaavaisuutta, motivaatiota ja tunteiden hallitsemista säätelevillä alueilla matalampi kuin muilla. Matalasta aktivaatiosta on seurauksena muun muassa hankaluuksia asioiden ennakoinnissa ja keskittymisessä. Ulospäin näkyvät käyttäytymispiirteet kuvaavat niitä toimintoja, joita ADHD-henkilöt tekevät huomaamattaan nostaessaan aktivaatiota korkeammalle tai pyrkiessään pitämään aktivaation korkealla. Näitä toimintoja ovat esimerkiksi jatkuva liikehtiminen ja toimiminen, ylienergisyys ja puheliaisuus. Käyttäytymisessä voi päällimmäisenä piirteenä näkyä myös voimakas taipumus vaipua omiin ajatuksiin ja unelmiin. (Lehtokoski 2004, 12.) Tarkkaavaisuus-ylivilkkaus häiriö näkyy esimerkiksi koulussa levottomuutena ja keskittymisvaikeuksina, jolloin pienetkin ärsykkeet häiritsevät keskittymistä. Tästä voi seurata myös erilaisia sosiaalisia ongelmia. ADHD-henkilöillä on myös vaikeuksia muistamisessa, impulsiivisena toimintana sekä heidän on usein vaikea odottaa omaa vuoroaan. Monisanaisten ohjeiden ymmärtäminen voi myös olla vaikeaa, joka aiheuttaa lisää turhautumista ja levottomuutta. (Palomäki-Jägerroos 2006, 8.) Toisaalta mielenkiintoinen asia saa heidät keskittymään hyvin pitkään. ADHD-henkilö voi myös olla hyvin luova ja innokas sekä hänelle voi olla hyötyä työelämässä muun muassa riskienottokyvystä (Huoviala 2007, 8). Tarkkaavaisuushäiriöihin liittyy usein ainakin lievinä erilaisia muita oireita. Tavallisimpia ovat lukivaikeudet ja muut kielellisen kehityksen erityisvaikeudet sekä hahmottamisvaikeudet ja hienomotoriikkaan liittyvät pulmat. Myös uhmakkuusoireet, käyttäytymishäiriöt, masentuneisuus tai ahdistuneisuus korostuu. (Myllykoski & Melamies 2004, 14.) Pelkkä ADHD voi esiintyä ilman käyttäytymishäiriöitä tai liitännäisongel-

9 5 mia. Erityisesti aikuisia diagnosoitaessa osalla on liitännäisongelmia, osalla ei. Toisaalta liitännäisongelmat saattavat olla niin voimakkaita, että vain ne havaitaan akuutissa tilassa. Tällöin taustalla vaikuttava ADHD jää huomaamatta ja liitännäisoireiden hoito ei välttämättä poista ongelmaa vaan helpottaa tilaa hetkeksi. (Lehtokoski 2004, 22). AD/HD-henkilöllä voi olla halu vetäytyä sosiaalisista suhteista. Hän saattaa kärsiä univaikeuksista, muistiongelmista ja tuntea tehottomuutta työssään tai opinnoissaan. Alkoholiongelmat sekä sekakäyttö ovat myös yleisiä ADHD-henkilön pulmia, joilla hän saattaa lääkitä esimerkiksi masennustaan. Käyttäytymishäiriöt, uhmakas ja negatiivissävytteinen käyttäytyminen, vihamielisyys ja levottomuus ovat myös ADHD:hen liittyviä liitännäisongelmia, joilla saattaa olla vakavampia seuraamuksia; onkin todettu, että joka toisella vangilla on ADHD ja taustalla nuoruusiän käyttäytymishäiriö. (Lehtokoski 2004, 23.) Oireet tunnistetaan yleensä ennen oppivelvollisuuden alkamista, mutta joskus ne havaitaan vasta ensimmäisinä kouluvuosina oppimisvaikeuksien ilmaantuessa. Oireet voivat haitata jatko-opintoja ja työelämässä selviämistä. Oireiden luonne voi myös muuttua iän myötä. (Michelsson ym. 2003, 12.) Esimerkiksi hyperaktiivisuus voi vähentyä ja tilalle tulla levottomuutta. Tarkkaavaisuushäiriöiset opiskelijat voivat käyttää henkilökohtaisia valmentajia taustatukena opinnoilleen. Valmentaja voi selkiyttää opintojen kokonaiskuvaa, luo järjestystä opintoihin sekä auttaa nuorta saamaan elämän perusasiat kuntoon. Valmentaja voi auttaa nuorta esimerkiksi ajankäytön suunnittelussa, tehtävien organisoinnissa sekä ohjaamalla toimintatapoihin, jotka soveltuvat opiskelijalle, jolla on AD/HD. (Myllykoski ym. 2004, 111.) AD/HD-diagnoosin saaminen mahdollisimman varhain on tärkeää hyvän hoitoennusteen takia, koska siten saadaan käynnistettyä hoito, kuntoutus ja tukitoimet ajoissa. Diagnoosin selvittyä on tärkeää antaa tietoa AD/HD:sta sekä aloittaa lasten vanhempien ohjaus ja valmennus esimerkiksi perhekoulussa. Vertaistuki on myös tärkeä osa AD/HD:n kuntoutusta ja hoitoa. Kognitiivista psykoterapiaa käytetään myös kuntoutuksessa. Sopeutumisvalmennuskurssit kuuluvat osaksi lääkinnällistä kuntoutusta, joissa saa tärkeää tietoa ja tukea. Lääkitykseen turvaudutaan yleensä vasta silloin, kun muut toimenpiteet eivät ole auttaneet (ADHD-liitto.)

10 6 Kuntoutuksen ensisijainen tavoite on lieventää oireita ja ehkäistä ongelmien esiintyminen ja kehittyminen. Puuttuvia taitoja pyritään kuntouttamaan tai korvaamaan lapsen jo hallitsemilla taidoilla. Lapselle opetetaan, miten vaikeuksien kanssa tullaan toimeen. Myönteiset tulokset saavutetaan yleensä hitaasti. Useimmat AD/HD oirehtivat lapset ovat älykkyydeltään normaalitasoa. Monilla voi kuitenkin olla niin huomattavia erityisvaikeuksia, ettei kaikkia heidän kykyjään ja taitojaan heti huomata, koska ne peittyvät ongelmien taakse. Nämä lapset ja nuoret tietävät asioista enemmän, kuin heidän käyttäytymisestään voisi päätellä. (Michelsson 2004, 63.) Kuntoutuksen tulee olla asiakaslähtöistä ja kuntoutujan katsotaan olevan sekä kykenevä että halukas ottamaan vastuuta ja tekemään päätöksiä. Tästä käytetään nimitystä valtauttaminen (empowerment). Kuntoutuja valtautetaan ottamaan elämänsä haltuun. Ohjaus- ja neuvontatyöllä on tärkeä rooli kuntoutustoiminnan muuttuessa aikaisempaa monimutkaisemmaksi, moniammatillisuuden sekä yhteistyön ja palvelujen yhteensovittamisen kannalta. Tarvitaan uusia ammattiryhmiä ja osaamista kuntoutustyöhön, kuten esimerkiksi coachaus-kuntoutusmalli. (Myllykoski 2004, 17.) 2.2 Aspergerin oireyhtymä (AS) Aspergerin oireyhtymä on kehityksellinen poikkeama, jonka syyt ovat suurelta osin tuntemattomia. Perinnöllisten tekijöiden tiedetään näyttelevän jotain osaa oireyhtymän synnyssä. Oireyhtymä on luonteeltaan pysyvä ja AS-henkilöillä ilmenee myös aikuisena vaikeuksia ymmärtää toisten ihmisten tunteita, minkä tuloksena on usein erilaisia vaikeuksia ihmissuhteissa. (Huttunen 2008.) AS:n keskeiset peruspiirteet näyttävät säilyvän läpi elämän ja altistavat aikuisiässä erityisesti depressiolle. Etenkin aiemmin diagnosoimattomilla henkilöillä on riski altistua sosiaaliselle eristäytymiselle ja heikkoon työssä suoriutumiseen. Aspergerissa on viime kädessä kyse normaaliälyisellä tai lahjakkaan tasoisella henkilöllä lapsuudessa alkaneesta autistisesta kommunikaatiotoimintojen poikkeavuudesta, joka ydinoireiden ulkopuolella rajautuu liukuvasti muihin kehityksellisiin häiriöihin ja tunnettuihin psykiatrisiin oireyhtymiin. Oireyhtymän tunnistamisella on merkitystä tukitoimien suunnittelun ja muiden samanaikaisten psykiatristen häiriöiden hoidon kannalta. (Tani, Nieminen-von Wendt, Lindberg ja von Wendt, 2004.)

11 7 Asperger ulottuu moniin henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin tilanteisiin ja täyttää oleellisilta osin myös persoonallisuushäiriön yleiset kriteerit. AS-henkilön käyttäytyminen voi vaikuttaa itsekeskeiseltä, joskin kyseessä on enemmänkin tietynlainen ymmärryksen puute kuin psykologisten puolustusmekanismien seuraus. Lapsuudessa seurauksena voi olla vetäytyminen sosiaalisista suhteista tai häiriökäyttäytyminen. Siirtyminen nuoruudesta aikuisikään on varsin ongelmallista. Rutiinit ja rituaalit saattavat olla jäykkiä ja hallitsevat AS-henkilöä itseään, hänen perhettään ja muutakin ympäristöä. (Tani ym. 2004). AS-henkilölle on tyypillistä paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin, jotka vievät usein niin paljon aikaa, että muut toiminnot, kuten ihmissuhteet ja arki, kärsivät. He ovat myös eräänlaisia totuudentorvia ; heille rehellisyys on tärkeä niin sanoissa kuin teoissakin. (Huotari ym. 2008, 19.) Aspergerin oireyhtymässä ilmenee autismin tapaan merkittäviä vaikeuksia eikielellisten ilmaisujen käytössä. Näitä sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta tärkeitä toimintoja ovat muun muassa silmiin katsominen, kasvojen ilmeet sekä vartalon liikkeet ja eleet. Oireyhtymästä kärsivät eivät myöskään normaaliin tapaan kykene jakamaan ja ilmaisemaan iloa, tunteita ja kiinnostusta toisten ihmisten kanssa. Tunneilmaisun vaikeuden vuoksi oireyhtymän omaavilla henkilöillä ilmenee vaikeuksia sosiaalisessa vastavuoroisuudessa, minkä vuoksi he usein epäonnistuvat ikäänsä vastaavien ystävyyssuhteiden luomisessa. Vuorovaikutusongelmien lisäksi he saattavat osoittavat itsepintaisen kaavamaista kiinnostusta erilaisiin toimintoihin ja toiminnallisiin rutiineihin tai rituaaleihin. (Huttunen 2008.) Autismista poiketen Aspergerin oireyhtymässä ei ilmene merkittäviä kielellisiä älyllisten toimintojen jälkeenjääneisyyttä. Päinvastoin monet Aspergerin oireyhtymän omaavat lapset ja nuoret ovat keskimäärin älyllisesti normaaleja, usein myös lahjakkaita. Sen sijaan he ovat usein motorisesti (liikunnallisesti) kömpelöjä ja heidän kielensä rytmi, painotukset ja sointi voivat olla outoja. Aspergerin oireyhtymä todetaan usein vasta koulussa, joskin sille ominaiseen motoriseen kömpelyyteen kiinnitetään huomiota usein jo aikaisemmin. (Huttunen 2008.) Erityisesti aikuistumisen kynnyksellä Asperger koettelee nuorta. Arjesta selviytyminen tuottaa pulmia, sillä asunnon siivoaminen, suihkussa käynti ja muut perusasiat voivat

12 8 jäädä tekemättä. Myös erilaiset virastoissa asioinnit ja rahan käyttö voi olla vaikeaa, koska AS-nuori ei suoriudu niistä itsenäisesti. (Palomäki- Jägerroos 2006, 9.) Henkilöillä, joilla on Asperger, voi myös olla lukuisia vahvoja puolia kuten yleislahjakkuus, kestävyys ja huolellisuus. Nämä voi osittain kompensoida oireyhtymän aiheuttamia haasteita. (Huoviala 2007, 9.) Kuntoutuksen ja koulujärjestelyjen osalta ei ole olemassa valmista mallia, joka toimisi jokaisen AS-lapsen kohdalla. AS-lapsista kuitenkin kaikki hyötyvät strukturoidusta päiväjärjestyksestä. Struktuuri luo turvallisuuden tunnetta. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tarkemmin strukturoitu päiväohjelma tulisi olla. Materiaalit, aikataulut, suorituspaikat sekä tehtävälokerot tulisi sijoittaa samoihin paikkoihin ja samaa järjestystä noudattaen. (Kielinen 1998, 235.) Varhainen hoitoon hakeutuminen luo parhaat edellytykset lapsen hoidolle ja kuntoutukselle. Lapsia ja nuoria voidaan auttaa monin tavoin erilaisilla käyttäytymisterapeuttisilla keinoilla, jotka auttavat lasta jäsentämään kokemuksiaan, ilmaisemaan omia tunteitaan ja tulkitsemaan paremmin toisten ihmisten tunteita. (Huttunen 2008.) Konkreettinen kielenkäyttö, kirjalliset sopimukset ja henkilön omien vahvuuksien hyväksikäyttö on hyödyllistä Aspergerin kanssa elävien ohjauksessa. 2.3 Touretten oireyhtymä (TS) Touretten oireyhtymä on neurologinen häiriö, jolle tunnusomaista on tahdosta riippumattomat nykimisoireet eli ticit. Oireet voivat vaihdella hyvin pienistä voimakkaisiin. Ensimmäiset oireet ovat yleensä kasvoissa, esimerkiksi silmien räpsytys. Seuraavaksi ilmenee tahdosta riippumattomia ääniä kuten rykimistä. Myöhemmässä vaiheessa ticejä voi esiintyä muissakin ruumiinosissa, kuten jaloissa tai käsissä. (Nurmi-Pesonen 2006, 7-10.) Tic-liikkeet voivat olla yksinkertaisia lihasnykäyksiä, monimutkaisempia liikkeitä, ääniä kuten yskimistä, rykimistä tai niiskuttamista. Liikkeet usein lisääntyvät väsymyksen, jännityksen ja ahdistuksen yhteydessä (Palomäki-Jägerroos 2006, 10; Michelsson, Saresma, Valkama & Virtanen 2004, 28). Touretten oireyhtymään liittyy yleensä monia muita liitännäisoireita. Ainakin puolella nykimishäiriötä sairastavilla on tarkkaavaisuus-ylivilkkaushäiriö. Touretteen liittyy

13 9 usein myös puhehäiriöitä, pakkoajatuksia ja tekoja sekä autistisia piirteitä. Tourettea sairastavilla on myös muita suurempi riski sairastua paniikkihäiriöön ja masennukseen. (Michelsson ym ) Usein esiintyviä liitännäisoireita ovat muun muassa huomiokyvyn häiriöt, heikko keskittymiskyky ja/tai yliaktiivisuus, vaikeus pysyä paikallaan. Touretteen voi liittyä myös pakko-oire-yhtymiä esimerkiksi koskettaminen käsillä järjestelmällisellä tavalla, laskeminen tai kontrolloiminen, täydellisyyden tavoittelu ja käsien peseminen. Harvemmin esiintyviä käyttäytymishäiriöitä ovat esimerkiksi uhmaamista, panettelua, kuriongelmia, aggressiivisuutta ja purkauksia pienissäkin vastoinkäymisissä. Touretteen voi liittyä unihäiriöitä, alakuloisuutta, ahdistusta ja paniikkikohtauksia. Voidaan havaita myös puhevaikeuksia; puhuu liian äänekkäästi, liian nopeasti tai liian paljon, vaikea olla hiljaa jne. Joskus touretteen liittyy sopimatonta seksuaalista käyttäytymistä (kuten kiroilua), syömisvaikeuksia (syö liikaa tai liian vähän, herkkä makuaisti), dyslexia eli luku- ja kirjoittamisvaikeuksia tai dyskalkulia eli erityisiä vaikeuksia matematiikassa. (Suomen Tourette yhdistys.) Oireyhtymän tunnistaminen on tärkeää, sillä oppimis- ja käyttäytymisongelmat sekä pakko-oireet voivat aiheuttaa huonoa itseluottamusta, kouluvaikeuksia, huume- tai alkoholiongelmia ja saada aikaan huonosti toimivia aikuisia. Aikainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää. Tietoinen ja ymmärtäväinen ympäristö voi monella tavalla helpottaa oireista kärsivää. Touretten oireyhtymällä voi olla sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia käyttäytymiseen. Monet TS-henkilöt ovat älykkäitä, luovia ja tarmokkaita, mikä on myönteistä monessa yhteydessä. (Suomen Tourette yhdistys.) 2.4 Autismi Autismi on neurobiologinen keskushermoston kehityshäiriö, joka aiheuttaa vaihtelevia toiminnanesteitä. Autistisilla henkilöillä aistien välittämä tieto ja tiedontulkinta ovat yksilöllisiä ja tavallista huomattavasti poikkeavavampia. Poikkeavuudet huomataan yleensä siinä vaiheessa lapsen kehitystä, kun hänen pitäisi alkaa opetella vuorovaikutustaitoja. Autistinen henkilö voi kommunikoida poikkeavasti. Hän ajattelee, ymmärtää ja mieltää asioiden merkitystä sekä ympäristöä eri tavalla. Käyttäytymisessä voi havaita muun muassa puutteellista tai poikkeavaa sosiaalista vuorovaikutusta ja kom-

14 munikaatiota, rajoittunutta tai stereotyyppistä käytöstä sekä poikkeavia reaktioita aistiärsykkeisiin (Huotari ym. 2008, 21). 10 Autismi on orgaanisperäinen eli ruumiillisista syistä johtuva. Kyseessä ei ole yksi syy, vaan joukko erilaisia tekijöitä. Näitä voivat olla esimerkiksi perinnölliset tekijät, raskausajan vauriot, kromosomipoikkeamat, syntymävauriot sekä syntymän jälkeiset vauriot, jotka voivat aiheuttaa vauriota pikkuaivojen rakenteessa tai aivorungon soluissa. Aspergerin syndroomalla ja autismilla on myös havaittu yhteyksiä. Aspergerin omaavilla lapsilla näyttää kuitenkin olevan paremmat kielelliset taidot. Sokeutta ja kuuroutta tutkittaessa näyttää siltä, että kuuroudella olisi suurempi yhteys autismiin, kuin sokeudella. Näin autismin lisäksi samalla henkilöllä voi esiintyä esimerkiksi epilepsia, dysfasia tai eriasteisia kuulo- ja näkövammoja. Joillakin autisteilla on yksi tai useampia kapea-alaisia erityistaitoja, kuten loistava numero- tai näkömuisti tai karttojen ja luetteloiden ulkoa osaamisen taito. (www.tukiasema.net.) Autismiin liittyvät keskeiset ongelmat ovat sosiaalisen käyttäytymisen ja kommunikaation vaikeus, sekä käyttäytymisen ja aistitoimintojen erilaisuus. On kuitenkin muistettava, että autististen henkilöiden käyttäytymiskuva on tietyistä yhteisistä piirteistä huolimatta hyvin yksilöllinen ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät kuten ikä, kehitystaso ja neurologiset vaikeudet (Ikonen ja Suomi 1998, 65). Sosiaalisen vuorovaikutuksen vaikeudet voivat olla joko lieviä tai hyvinkin vaikeita. Autistisella ihmisellä on alentunut tai täysin puuttuva kyky ymmärtää toista ihmistä ja sitä, että toinen ihminen myös ajattelee. Tästä johtuen hänellä voi olla vaikeuksia vuorovaikutustaitojen kehittämisessä, alentunut kyky ymmärtää puheenmerkitystä sekä erottaa syy-seuraus suhteita. Konkreettisissa taidoissa voi olla kehitysvammaa. (www.tukiasema.net.) Kommunikaatio-ongelmat ovat yleinen piirre ja johtuvat usein puheen ongelmista. Noin puolelle ei kehity puhetta lainkaan tai sitä on kovin vähän. Kehityksessä voi olla viivästymää, pysähdystaukoja tai mikäli puhetta on, se on jatkuvaa samoja asioita toistelevaa tai sekavaa ääntelyä. Puhe voi muodostua monotoniseksi ja sävyltään yksitoikkoiseksi. Heidän on myös vaikeaa ymmärtää ei-kielellisten viestien kuten ilmeiden, eleiden, äänenpainojen, silmien ja kehonasennon merkitystä. (Kerola ja Kujanpää 2000, 28.)

15 11 Rituaalikäyttäytymistä voi esiintyä monissa muodoissa, kuten käsien heiluttelua, taputtamista, naputtelua tai esineiden näpräämistä. Erilaiset ilmiöt, värit, kuviot tai liike, kuten veden solina, veden imeytyminen hiekkaan, pyörivät koneet tai maton raidat tai taideteoksen yksityiskohdat voivat olla autistille todella kiehtovia. Rutiinit eri muodoissaan ohjailevat usein autistien elämää. Rutiinit ovat toisaalta avuksi helpottaen jokapäiväisiä toimintoja niin autistin kuin perheenkin kannalta katsottuna. Toisaalta pienetkin muutokset rutiineissa voivat aiheuttaa raivonpuuskan tai levottomuutta. Saattaa olla, että suurikaan muutos ei näytä vaikuttavan autistin käytökseen millään tavalla, kun taas mitättömän pieneltä tuntuva asia voi aiheuttaa suurenkin tunteenpurkauksen. Näiden lisäksi voi esiintyä myös poikkeavia reaktiota aistiärsykkeisiin tai uni- ja nukahtamishäiriöitä, jotka ovat autisteilla hyvin yleisiä. Nukahtaminen voi olla todella vaikeaa. (www.tukiasema.net.) Autistiselle henkilölle on tärkeää, että elämä sujuisi niin, että jatkuvuus olisi turvattu ja paikat, henkilöt tai aikataulut eivät muuttuisi usein. Mikäli muutoksia ilmenee, saattaa esiintyä haastavaa käyttäytymistä, jota voivat olla levottomuus, häiritsevä käyttäytyminen tai raivokohtaus. Autististen henkilöiden sanotaan tarvitsevan kuntoutusta koko valveillaoloaikansa. Esimerkiksi kommunikointitaitojen harjoittelun ja strukturoinnin pitäisi olla osana arkea. Kuntoutus ei tarkoita tempputuokioita tiettynä aikana päivässä. Autismista ei parane, mutta kuntoutuksella voidaan henkilön elämänlaatua parantaa huomattavasti. Kuntoutuksen kulmakiviä ovat toimivan kommunikaatiomenetelmän ja sosiaalisten taitojen harjoittelu, selkeä päiväjärjestys ja ympäristön strukturointi. Kuntoutus suunnitellaan yksilöllisesti, kuntoutettavan omien tarpeiden ja ominaisuuksien mukaisesti. (Vainio 2007, 192.) Autististen henkilöiden onnistunut kasvatus ja kuntoutus edellyttävät laajaa tietämystä autismista. Kuntoutus on kiinteää yhteistyötä vanhempien ja kuntouttavien ammattihenkilöiden välillä. Kuntoutuksessa käytetään struktuurien lisäksi myös terapeuttisia tapoja, kuten psyko-, musiikki-, käyttäytymis- ja sensorisen integraation terapioita. Lähtökohtana on jokaisen yksilön oma tilanne. Autistien kuntoutus on pitkäjännitteistä, usein elämänkaaren mittainen prosessi. (Ikonen ja Suomi 1998, 154.)

16 2.5 Dysfasia 12 Dysfasia on puheen ja kielenkehityksen erityisvaikeus, joka ilmenee puheen ja kielen tuottamisen ja/tai ymmärtämisen vaikeutena. Dysfasia on neurobiologinen häiriö, jonka tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta perinnöllisyys yhtenä merkittävänä tekijänä näyttäisi olevan perinnöllisyys. Kielellisessä erityisvaikeudessa lapsen muu kokonaiskehitys on iänmukaista ja normaalia. Ongelmat painottuvat dysfasiassa puheen ja kielen kehityksen osa-alueille, jonka vuoksi dysfaattisen lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy ja se on lisäksi poikkeavaa. Dysfasia lapsen puhe voi puuttua kokonaan ja sanojen oppiminen on poikkeuksellisen hidasta. Ensisanat lapselle tulevat myöhään tai jo opitut sanat jäävät pois käytöstä eikä lapsi ala yhdistämään oppimiaan sanoja lauseiksi. Sanaston, lauseiden, käsitteiden ja kieliopin oppiminen on hidasta. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.) Lapsi saattaa olla puhumaton tai hänen puheensa on merkittävän epäselvää ja lähempänä kolmea ikävuotta vieraalle edelleen vaikeaa ymmärtää. Kertominen tuottaa lapselle merkittäviä vaikeuksia. Kerronta voi olla joko hyvin suppeaa ja lyhyttä tai hyvinkin vuolasta ja runsasta, mutta lapsi ei pysty rakentamaan kertomastaan ehjää kokonaisuutta. Dysfaattisia piirteitä voidaan havaita jo noin 2-vuotiaasta alkaen, mutta lievä dysfasia voi ilmetä vasta koulussa oppimisvaikeutena. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto.) Kielelliset erityisvaikeudet ovat karkeasti jaoteltavissa lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan häiriöön. Puheen ja kielenkehityksen erityisvaikeus, dysfasia, on luonteeltaan pysyvämpi ongelma kuin viivästynyt puheen ja kielen kehitys. Kielellisessä erityisvaikeudessa puheen ja kielenkehitys eivät noudata samoja yleisperiaatteita kuin normaalisti kielellisesti kehittyneillä lapsilla. Vaikeudet voivat muuttaa muotoaan lapsen kasvaessa. Kielenkehityksen erityisvaikeus voi johtaa myöhemmin oppimisvaikeuksiin. Lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen saattaa olla hidasta ja lapsella voi olla vaikeuksia vieraiden kielten sekä matematiikan oppimisessa. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto.) Kielellisissä erityisvaikeuksissa, dysfasiassa saattaa olla myös liitännäishäiriöitä. Näitä voivat olla ovat esimerkiksi hahmotuksen ja motoriikan vaikeudet, tarkkaavaisuuden kiinnittämisen ja keskittymisen ongelmat sekä vaikeudet sosiaalisissa taidoissa. Kommunikoinnin tueksi lapsi tarvitsee puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointi-

17 13 menetelmiä (AAC), kuten piirtämistä, tukiviittomia ja kuvakommunikointia. Kielellisen erityisvaikeuden ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Sen ohessa lapsella saattaa olla liitännäishäiriöistä riippuen esimerkiksi fysio- tai toimintaterapiaa. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry.) Puheterapeutin tutkimuksessa arvioidaan lapsen puheen ja kielenkehitykseen liittyvät eri tasot: tuottaminen, ymmärtäminen ja kokonaiskielelliset taidot. Lisäksi lapsi ohjautuu psykologin arvioon ja tarvittaessa fysio- ja/tai toimintaterapeutille. Lääkäri arvioi lapselle tehtävien lääketieteellisten tutkimusten tarpeen. Kuntoutussuunnitelma on kooste tehdyistä tutkimuksista ja suosituksista ja se tehdään eri ammattihenkilöiden yhteistyössä. (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto.) Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti lapsen vahvuuksien ja vaikeuksien mukaan. Kielellisissä häiriöissä ensisijainen kuntoutusmuoto on puheterapia. Lisäksi lapsella on usein esimerkiksi fysio- tai toimintaterapiaa, joskus myös neuropsykologista kuntoutusta yksilöllisen tarpeen mukaan. Merkittävä osa lapsen kuntoutusta on vanhempien kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi yhteistyö päivähoidon kanssa (erityisryhmä/tavallinen ryhmä) sekä mahdollisen avustajan tarpeen selvittäminen (henkilökohtainen/ryhmäkohtainen). Lisäksi jo varsin varhaisessa vaiheessa arvioidaan oppivelvollisuuteen liittyen arvio erityisopetuksen ja pidennetyn oppivelvollisuuden tarpeesta. Tavallisesti kuntoutussuunnitelma on voimassa vuoden kerrallaan, jonka jälkeen tehdään uusi arvio (Aivohalvaus- ja dysfasialiitto.) 3 NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS (COACHING) Neuropsykiatrinen valmennus, Coaching, on ennaltaehkäisevää, yksilön elämänhallintataitoja ja kuntoutumista tukevaa toimintaa. Valmennuksessa tavoitteena on vahvistaa neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia omaavien lasten, nuorten ja aikuisten arjenhallinnan valmiuksia, auttaa koulupolulla eteenpäin sekä tukea työelämään pääsyä ja siellä selviytymistä. Valmentaja toimii erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden henkilökohtaisena ohjaajana sekä koordinaattorina palveluverkostossa. (Palomäki-Jägerroos 2006, 2.)

18 14 Neuropsykiatrisen valmennuksen kohderyhmä on laaja ja se käsittää useita erilaisia neurologisia erityisvaikeuksia omaavia henkilöitä. Suomessa käytettiin alussa nimeä ADHD- valmennus tai coaching alkuperäisen nimen mukaan. 3.1 Neuropsykiatrinen valmentaja Valmentaja on neuropsykiatrisen valmentajakoulutuksen saanut sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan ammattilainen (Neuropsykiatrinen valmennus 2007). Asiantuntijuuden lisäksi valmentaja hallitsee monipuoliset ohjausmenetelmät sekä eri-ikäisten henkilöiden ja perheiden kanssa toimimisen sekä omaa vankan ammattieettisen näkökulman työhönsä (Huotari 2008, 6). Henkilökohtainen valmentaja auttaa esimerkiksi suunnittelemaan ajankäyttöä, organisoimaan tehtävien tekoa ja ottamaan käyttöön sopivia toimintatapoja. Valmentaja sopii asiakkaan kanssa valmennuksen tavoitteet ja keinot niihin pääsemiseksi. Etenemistä seurataan säännöllisessä yhteydenpidossa. (Myllykoski & Melamies 2004, 111.) Valmentajan tehtävänä on myös auttaa asiakasta hahmottamaan, mikä on riittävän hyvä taitotaso valmennettavalle itselleen. Ongelmat eivät ehkä poistu kokonaan valmennuksen avulla, mutta niiden kanssa on mahdollisuus oppia elämään hyvää elämää (Neuropsykiatrinen valmennus 2007). Valmentaja tukee ja valmentaa sekä valmennettavaa että hänen lähipiiriään. Valmennuksessa toinen ihminen ohjaa toista, ei konkreettisesti neuvomalla, vaan ohjaamalla. Yhdessä löydetään valmennettavan potentiaali, hänen paras toimintakyky. (Huotari ym. 2008, 9.) Coach-tyyppistä toimintaa voidaan toteuttaa eri nimikkeillä (ADHD-valmennus kuntoutusohjaus, koutsaus). Coachin roolissa voi olla esimerkiksi kuntoutusohjaaja, hoitaja tai muu ADHD-oireisia lapsia tai nuoria hoitavan tiimin työntekijä. Vakiintunutta suomennosta coach-sanalle ei vielä näytä olevan. (Närhi ja Puustjärvi 2007.)

19 3.2 Valmennus käytännössä 15 Tämä kappale pohjautuu pääsääntöisesti Valmentajan Käsikirjaan (2008). Neuropsykiatrista kuntoutusta voidaan pitää sosiaalisen kuntoutuksen menetelmänä. Sosiaalinen kuntoutus merkitsee prosessia, jolla pyritään parantamaan sosiaalista toimintakykyä kykyä selviytyä arkipäivän välttämättömistä toiminnoista, vuorovaikutussuhteista sekä oman toimintaympäristön rooleista. Valmennuksella tähdätään juuri näiden seikkojen puitteissa selviytymiseen. Neuropsykiatrinen valmennus, yhdistettynä lääkehoitoon ja terapiaan, antavat usein toivotuimman tulokset. (Huotari ym. 2008, 9.) Neuropsykiatrinen valmennus on tuki- ja ohjaustoimintaa, joka tukee yksilön kehittymistä. Valmennus on ratkaisukeskeistä ohjausta, joka on myös hyvin terapeuttista ja kuntouttavaa. Se eroaa kuitenkin selvästi tukihenkilötoiminnasta. Valmennus soveltuu kaikenikäisille henkilöille, joilla on keskittymisvaikeuksia, sosiaalisia vaikeuksia tai aloitekyvyttömyyttä. (Saukkola 2006, 57.) Valmennus on myönteistä kehitystä tukeva, voimavarakeskeinen lähestymistapa, joka sopii neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia omaavien henkilöiden lisäksi myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujille (Neuropsykiatrinen valmennus, 2007). Yksittäisen henkilön ja hänen elämäntilanteensa lisäksi valmennuksen kohteena voidaan nähdä myös perheet, lähiyhteisöt ja koko yhteiskunta, asenteineen ja arvomaailmoineen. Valmennuksessa valmentaja käyttää hyväkseen niin sanottua muutosenergiaa, jonka avulla valmentaja siirtää toimintamalleja ja tapoja valmennettavalleen. Siirtäminen tapahtuu valmennettavan oman toiminnan kautta, opitaan toisia ihmisiä peilaten. Näin myös valmennettava peilaa valmentajaansa. Valmennussopimus ja toimintasuunnitelma jäsentävät toimintaa ja auttavat tavoitteiden saavuttamisessa. Keskeisiä asioita valmennuksessa ovat elämänhallinnan ja arjen sujumisen tukeminen, valmennettavan vahvuuksien ja voimavarojen esiintuominen ja hyödyntäminen eri elämänalueilla, uusien käyttäytymismallien löytäminen ristiriitatilanteissa sekä eheän minäkuvan ja identiteetin rakentaminen. Valmennusta voi tehdä omassa työssä, oman muun ohjaustyön ohella tai yrittäjänä. Neuropsykiatrinen valmennus voi olla henkilökohtaista, lähipiirin kanssa tai ryhmässä

20 16 tapahtuvaa. Valmennuksen ideologiaa toki voi soveltaa missä tahansa työskentelyssä ihmisten kanssa. Valmennuksen hinta muodostuu sen mukaisesti miten se järjestetään. Jos neuropsykiatrinen valmennus kuuluu työntekijän työnkuvaan, voi valmennus olla valmennettavalle täysin ilmaista. Jos valmennusta taas ostetaan palveluna yrittäjältä, voi sen hinta olla tunnilta per valmentaja. Sopimuksen voi irtisanoa joko valmennettavan, valmentajan tai maksajan toimesta. Toistaiseksi valmennus ei kuulu korvausten piiriin, vaikka kyse onkin kuntoutusmuodosta. Joissakin kunnissa esimerkiksi sosiaalitoimi, koulutoimi, sairaanhoitopiiri, seurakunnat tai erilaiset projektit ovat kirjoittaneet maksusitoumuksia neuropsykiatrisesta valmennuksesta. Valmennukseen voi hakeutua myös itse maksavana Valmennusprosessin aloittaminen Valmennus on oppimisprosessi, jossa valmennettava oppii uusia toimintatapoja ja malleja arjenhallintaan ja oman toiminnan ohjauksen parantamiseksi. Uuden oppimiseen tarvitaan motivoitumista, sitoutumista, harjoittelua ja palautetta. Henkilöillä, joilla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia, voi juuri näillä alueilla olla hankaluuksia. Tämän vuoksi valmentajan on oltava aktiivisempi ja napakampi osapuoli. Tosin oppimiselle on annettava tilaa ja varattava aikaa. Valmentajan tehtävänä on myös saada valmennettava motivoitumaan ja tarttumaan tehtäviin. Valmennusprosessi voidaan katsoa koostuvan vaiheista. Aluksi selvitetään, miksi asiakas on tullut valmennukseen, mitkä ovat hänen odotuksensa ja tavoitteensa valmennuksen suhteen. Aluksi tarkastellaan mitä valmennus on, miten se toimii sekä mitkä ovat valmennukseen liittyvät eettiset säännöt. Kun on selvitetty asiakkaan odotukset ja tavoitteet, voidaan niiden kautta määritellä valmennuksen kesto, sisältö, hinnat sekä muut käytännön asiat. Kun käytännön asioista voidaan olla yhtä mieltä ja yhteistyön aloittaminen tuntuu molemmista mielekkäälle, voidaan valmennuksesta laatia sopimus, jossa määritellään molempien vastuut. Valmennettava ja valmentaja ovat tyypillisesti yhteydessä toisiinsa useamman kerran viikossa. Yhteydenpitotapa voi olla tapaaminen, joka kestää 1 1,5 tuntia kerralla, mutta toki yhteydenpito voi olla soittelua puhelimitse, tekstiviestiä ja sähköpostia. Val-

21 17 mennussopimus tehdään usein 3-6 kk:n mittaiseksi ja sitä jatketaan tarvittaessa. Sopimus voi olla myös esimerkiksi niin sanottua intervallityöskentelystä, jossa tapaamiset ovat kerralla hieman pidempiä ja useammin, jonka jälkeen seuraa pidempi valmennustauko. Valmennuksen alkaessa kartoitetaan vielä tilannetta, keskustellaan, tehdään harjoituksia, tutustutaan vaihtoehtoihin sekä mietitään voimavaroja ja resursseja, joita tarvitaan tavoitteen saavuttamiseen. Tavoitteita täsmennetään, sovitaan etenemisestä sekä sovitaan, mistä tiedetään tavoitteen tulleen saavutetuksi. Ajan myötä tavoitetta ja sen saavuttamista tarkastellaan ja päivitetään. Myös valmennuksen hyötyä, toimivuutta ja vaikuttavuutta on arvioitava matkan varrella Valmennettavan kanssa Valmennukseen tulevilla asiakkailla on useimmiten jokin diagnoosi. Lasten neuropsykiatrinen hoito ja kuntoutus ovat paremmassa jamassa kuin niillä nuorilla, jotka ovat aikuistumassa. Itsenäistyvät nuoret tarvitsevat monenlaista ohjausta ja tukea. Neuropsykiatrisella valmennuksella pyritään ohjaamaan niin lapsia, perheitä, nuoria kuin aikuisiakin samalla ehkäisemällä heidän syrjäytymistä opiskelusta, työmarkkinoilta kuin koko yhteiskunnasta. Valmennettavien henkilöiden identiteettiä on muokannut mahdollisesti monet mutkat ja vaikeudet, haasteet ja pettymykset. He ovat kokeneet jatkuvaa epäonnistumisen tunnetta, koulu- ja ihmissuhdeongelmat ovat tuntuneet raskailta. Valmennukseen tultaessa valmennettavilla saattaa olla aivan epärealistiset odotukset valmennusta kohtaan. He saattavat tulla tapaamiseen uskoen löytäneensä pelastuksen tai sitten he saattavat tulla tapaamiseen, koska joku viranomaistaho tai lääkäri on kehottanut tulemaan. Asiakkaissa voi olla havaittavissa myös tietynlaista kyynisyyttä, mutta myös uteliaisuutta valmennusta kohtaan. Valmentajasta voi tuntua, etteivät he aina ota mitään tosissaan ja koettelevat rajoja myös valmentajan kanssa luodussa suhteessa. Olivatpa lähtökohdat sitten mitkä hyvänsä, tulee tilanne kuitenkin kartoittaa ja valmennustarve, yhteinen ymmärrys sekä selvät sävelet saada luoduksi. Muutoin valmennusprosessia ei

22 voida aloittaa. On myös otettava huomioon, että valmennuksella ei välttämättä saada kaikkia ongelmia häviämään, mutta niiden kanssa voidaan oppia elämään. 18 Valmennettavista pyritään löytämään voimavara. Heidän omasta itsestään löytyvät ratkaisut tuleviin haasteisiin. Valmennuksessa ohjataan löytämään oma potentiaali ja tunnistamaan omat taidot ja osaaminen. Toimintakyvyn paraneminen tarkoittaa myös poisoppimista rajoittavista uskomuksista ja huonoista mielikuvista, kehnoista toimintastrategioista. Valmennuksen tavoitteet voivat olla konkreettisia, jokapäiväiseen elämään vaikuttavia tekijöitä, esimerkiksi arjenhallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin. Valmentaja tukee aktiivisesti tavoitteiden saavuttamisessa ohjauksella, harjoittelulla, antamalla palautetta ja kannustamalla. Tavoitteiden tulee olla konkreettisia, mahdollisia ja realistisia, pilkottu osatavoitteisiin sekä omasta toiminnasta riippuvaisia. Tavoitteita ei myöskään saa olla liian montaa. Jokainen valmentaja tekee valmennusta omalla persoonallaan ja tavallaan. Siksi valmennustakin on monenlaisia. Myös valmennettavat ovat yksilöitä ja heidän tarpeensa ovat hyvinkin erilaisia. Valmennuskeinoja tulee pystyä soveltamaan tapauskohtaisesti. Valmentaa voi esimerkiksi keskustelemalla ja kuuntelemalla, mallittamalla tai kirjoittamisen, piirtämisen, musiikin, draaman tai leikin avulla Ajattelu- ja toimintatapoja Jokaisella valmentajalla on omanlaisensa tapa toimia ja työskennellä, sekä ohjata valmennettaviaan. Valmentajat ovat mieltäneet itselleen luontevimman tavan valmentaa, ottaen samalla huomioon valmennettavan tilanteen. Neuropsykiatrisessa valmennuksessa voi taustalla vaikuttaa esimerkiksi ratkaisukeskeisyys; NLP (Neuro Linguistic Programming) tai ns. Ei-tietäen, tyhjällä päällä. (Huotari ym. 2008, 10.) Ratkaisukeskeinen lähestymistapa sisältää kannustavia käytännön työkaluja erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin, motivointiin, innostamiseen, suunnitteluun, ongelmien ratkaisuun ja kehittämistyöhön. Ratkaisukeskeisyyttä kutsutaan myös voimavarakeskeiseksi lähestymistavaksi, sillä sen keinoin pyritään huomioimaan uinuvia voimavaroja sekä jo olevia vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Työskentelyn keskeinen ajatus on toi-

23 von herättämisessä, johon keskittyminen avaa tietä muutokselle ja valmennettavan kannalta hänelle parempaan elämään. (Huotari ym. 2008, 10.) 19 Ratkaisukeskeisen lähestymistavan keskeisiä tausta-ajatuksia ovat muun muassa toisen ihmisen arvostaminen ja asiakaslähtöisyys. Keskustelukumppaniin suhtaudutaan arvostaen heidän ajattelutapaa sekä arvoja. Asiakas itse asettaa omat päämääränsä ja hän on itse oman itsensä asiantuntija. Ratkaisukeskeisessä toimintamallissa käytetään luovia, leikkisiä ja positiivisia keinoja poistaa jumiutuneita käsityksiä ja ei toivottuja toimintamalleja. (Ratkes ry.) Huomio kiinnitetään pieniin edistysaskeliin ja etenemiseen kohti tavoitetta tai muutosta. Edistystä tutkitaan ja selvitellään, joka kannustaa jatkamaan. Ratkaisukeskeisessä toiminnassa uskotaan, että asioihin vaikuttaa useampi tekijä, ei ole vain yhtä totuutta. Tavoitteisiin pääseminen voi olla monien eri keinojen kautta saavutettavissa. Asiat tapahtuvat yhteydessä muihin ihmisiin ja ympäristöön. Tärkeää on ideoida ja testata eri vaihtoehtoja vuorovaikutuksessa. (Huotari ym. 2008, 11.) Koska ratkaisukeskeisessä toimintatavassa tavoitteilla on suuri merkitys, ei sen vuoksi menneisyyden työstäminen ole niin merkittävään. Menneisyys koetaan voimavarana. Puutteiden ja hankaluuksien sijasta keskitytään voimavaroja ja piileviä kykyjä kasvattaviin näkökulmiin. Epäonnistumiset nähdään oppikokemuksina. Myös valmennettavan omat verkostot ja läheiset koetaan voimavarana. Yhdessä heidän kanssaan voidaan ratkoa pulmia. Oleellinen osa työtä on aito myönteinen palaute ja kiitosten jakaminen eri osapuolille. (Ratkes ry) Valmentajien käyttämä toimintamalli voi olla NLP eli Neuro Linguistic Programming. NLP perustuu siihen, että se mallintaa asiakkaiden jo käytössä ja esillä olevia taitoja. Sen yksi olennainen anti on omien olemassa olevien taitojen tunnistaminen, jolloin niitä voidaan valjastaa laajempaan käyttöön. NLP tarjoaa käytännöllistä tietoa ihmisten mahdollisuuksista, käyttäytymisestä ja vuorovaikutuksista. (Suomen NLPyhdistys.) Ihminen käyttää aistejaan toimiessaan. Aistijärjestelmiä on kolme; visuaalinen (näköhavainto), auditiivinen (kuulohavainto) sekä kinesteettinen (tuntemuksiin pohjautuva)

24 20 aistijärjestelmä. Käyttäessämme aistituntemuksia ajattelussaan, kuvittelussaan ja muussa mieltämisessä, kyseessä on laajemmin käsiteltynä miellejärjestelmästä. Ihmiset myös oppivat eri aistikanavien kautta. Auditiivinen oppii kuulemalla, visuaalinen oppii näkemällä ja kinesteettinen haluaa tehdä ja kokea itse. Valmentaja huomio ja hyödyntää valmennettavan miellejärjestelmiä ja havainnollistaa ohjauksessa käsiteltäviä asioita sen mukaisesti. Miellejärjestelmiä tunnistamalla luodaan hyvä kontakti, opitaan asioita helpommin ja muistetaan uudet asiat paremmin. (Luomi 2008, 60.) Valmennuksessa voidaan myös käyttää tyhjän pään menetelmää. Vaikka valmentajalla voisi olla neuvoja ja valmiita ohjeita asiakkaalleen, voi valmennettavasta tuntua, että hän jää omien asioidensa ulkopuolelle ja joutuu toteuttamaan muiden antamia ohjeita tulematta itse kuulluksi. Asiakas saattaa tällöin tuntea tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluksi, jolloin yhteistyö valmennuksessa saattaa hankaloitua. (Huotari ym. 2008, 14.) Kiinnostuminen ja asiakkaan todellinen kuunteleminen auttaa valmentajaa huomaamaan, että asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Kun valmentaja ei etukäteen tarvitse tietää ratkaisuja, hän voi olla luova ja avoin uusille mahdollisuuksille. Eitietäminen synnyttää uteliaisuutta, uteliaisuus herättää kysymyksiä ja kysymykset ovat merkki kiinnostumisesta. (Huotari ym. 2008, 14; Anderson & Goolishian, 1995.) 4 TYÖSSÄ JAKSAMINEN Työssä jaksaminen on tärkeää työntekijän ja työnantajan lisäksi myös yhteiskunnalle. Työssänsä viihtyvä ihminen on motivoitunut ja tekee silloin laadukasta tulosta. Myös yhteiskunta hyötyy, kun työssä jaksaminen vähentää sairauspoissaoloja ja eläkkeelle jääminen siirtyy, jolloin eläkekustannukset pienenevät. (Pekkinen, H. 2001, 10.) 4.1 Ihmissuhdetyö Yleensä ihmissuhdetyöntekijä aloittaa työnsä korkein ihantein. Hän haluaa tehdä hyvää, olla ihmisen puolella ja saada aikaan muutoksen asiakkaiden elämässä. Puhutaan vihkiytymisetiikasta. Työ on enemmän kutsumus kuin ammatti. Ihmissuhde työntekijät tuottavat asiakkailleen hoivaa ja tukea. Suhde ei ole tasapainoinen, vastavuoroinen, vaan työntekijä on antaja ja asiakas saaja. Seurauksena voi olla antajan tunnevarastojen vähittäisen tyhjentymisen myötä etenevä uupumus. Ihmissuhdetyössä suhtau-

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ

8.1.2016 NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS KEHITYKSELLISISSÄ NEUROPSYKIATRISISSÄ OIREYHTYMISSÄ 1. YLEISKUVAUS NEUROPSYKIATRISESTA KUNTOUTUKSESTA Neuropsykiatrisissa oireyhtymissä haasteet ovat luonteeltaan pitkäkestoisia,

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p KASKI Työvalmennus Joensuu 1.2.2013 31.12.2015 Ad(h)d Valtone -hanke Niskakatu 21 80100 Joensuu p. 0400 547 557 MIKÄ ON AD(H)D? Yliaktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, jonka keskeiset oireet ovat

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET

KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET KEITÄ OVAT ERITYISLAPSET? o Näkövammaiset o Kielen kehityksen häiriöt o Kuulovammaiset o Sokeat/ Kuurot o Autismikirjon häiriöt o Kehityksen häiriöt o Älyllinen kehitysvammaisus o Laaja-alaiset kehityksen

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010

Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Teematyöryhmätapaaminen 12.4.2010 Tarja Salonen Ammatinvalintapsykologi Jyväskylän työ- ja elinkeinotoimisto Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalvelut Koulujen ulkopuolella olevien asiakkaiden ammatinvalinnanohjaus,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt

Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet

Lisätiedot

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti

Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Stressinhallintaa itsensä johtamisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin avulla Anne Karilahti Valmennuksen sisältö Mitä stressi on? Mielen ja tunteiden johtaminen Itsensä johtaminen stressin hallinnan työkaluna

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

AC Kajaani valmennuslinja 2017

AC Kajaani valmennuslinja 2017 ACK pelitapa-oppaassa kerrotaan selkeästi millaista jalkapalloa ACK:ssa halutaan pelata! Pelitapa pyritään valitsemaan asetettujen tavoitteiden mukaan; junioreissa tavoitteet ovat pelaajakehityksessä ja

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Asiantuntijuus kuntoutuksessa. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät Asiantuntijuus kuntoutuksessa Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Ammatillisen kuntoutuksen päivät 30.11.2010 Onko asiantuntijuus TE-toimistossa rapautunut (ammatillisen kuntoutuksen osalta) Vajaakuntoisen

Lisätiedot

Luokan aikuisten yhteistoiminta

Luokan aikuisten yhteistoiminta Luokan aikuisten yhteistoiminta Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 22.4. 2013 KT, ohjaava opettaja Marjatta Mikola, KM, erityisluokanopettaja Sirpa Jokinen Avaimia hyvään työyhteisöön: Arvostus,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma / esiopetuksen oppimissuunnitelma Tämä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, joka sisältää esiopetuksen oppimissuunnitelman sekä mahdollisen tehostetun eli varhaisen tai

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus

HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus HOJKS-ohje Ammatillinen koulutus 13.6.2013 Johtoryhmä, Päivitetty 17.3.2016 toiminnanohjausryhmä, 4.5.2016 SL, MO 1 Turun ammatti-instituutti Ammatillinen koulutus HOJKS- toimintaohje Erityisen tuen käsitteet

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa Riitta Valtonen 1 Lene Leikki-ikäisen lapsen neurologinen arvio neuvolan terveydenhoitajien ja lääkäreiden työväline lapsen kehityksen arvioinnissa

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön

Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Miten ihminen kohtaa annetun ympäristön Oppimisen ja ymmärtämisen ongelmien vaikutus ihmisen mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä Veijo Nikkanen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry /

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012

Kehitysvamma. Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Kehitysvamma Äiti ei pysy kärryillä 24.5.2012 Yleisen ajattelutavan muutos Vammaiset ihmiset ovat alkaneet vaatia oikeuksiaan. Käsitykset vammaisuudesta ja näkemykset vammaisista henkilöistä ovat kansainvälisesti

Lisätiedot