Eroon häpeästä Heikkous vahvuudeksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eroon häpeästä Heikkous vahvuudeksi"

Transkriptio

1 Eroon häpeästä Heikkous vahvuudeksi Julkaisija Psykonomi opisto Toimitus ja taitto: Nina-Beata Granqvist ja Jorma Heikkinen Kirjan julkaisua ovat tukeneet: Turun Kaupunki ja Omaiset Mielenterveyden tukena Lounais-Suomen yhdistys 1

2 Eroon häpeästä heikkous vahvuudeksi Sisällysluettelo: Professori Ville Lehtinen: Mielenterveyden häiriöt ja häpeä 4 Toiminn.joht.Keijo Virtanen : Miksi minä tunnen häpeää 10 Puheenjohtaja Päivi Rintala: Omaisen häpeästä 21 Jorma Heikkinen: Häpeä psykonomian mielenkiinnon keskipiste 26 Joonas: Häpeä estää puhumisen 40 Ilona Kinnari: Prinsessa tuittu 43 Nimim. ei paha ihminen :Mistä häpeä syntyy? 58 Lea Kärkkäinen: Pakkoajatukset 63 Nimim..Vaikeneminenko kultaa?: Koulukiusattu 65 Pirjo E.M. Liinaharja: Tulla hyväksytyksi 68 Jutta Tiilikainen: Tuonelan joutsenelle 70 Pirjo Sorsa-Turunen: Burn out voimavarani 74 Satu Ranne: Minä en ole sairauteni 82 Nimimerkki Minä: Kirje Jeesukselle 84 Esa Seppänen: Rikkaruohosta ruusuksi 86 Nimimerkki Anna : Vuonna Tuula Koivisto: Jokainen aamu on uusi ihme 97 Aki Seppänen: Kaveria ei jätetä 100 Eija Huovinen: Päiväkirja 102 Hilkka Rajala: Luotan Jumalaan 111 Sirkka Junkkari: Kuka lankoja liikuttaa? 113 Ivonne Niikka: Oi mahdottomuus 119 2

3 Eroon häpeästä heikkous vahvuudeksi Sisäällysluottelo: Nimimerkki: Onnenkivi: Kahleissa 121 Aila Harinen: Kuka tahansa voi sairastua mieleltään 124 Jani-Markus Heinola: Kahdeksan askelta eteenpäin 127 Tuula Mäkelä: Muutama ajatus psykonomiasta 132 Tarja Leppänen: Pappa (isäni) 135 Alkulause Psykonomiopisto järjesti syksyllä 2005 kirjoituskilpailun otsikolla Eroon häpeästä Heikkous vahvuudeksi. Kirjoituskilpailuun osallistui 26 kirjoittajaa. Kilpailun voitti Jutta Tiilikainen, toiseksi tuli Eeva-Maria Hannula ja kolmannen palkinnon voitti Sirkka Junkkari. Tässä kirjassa on julkaistu kirjoituskilpailuun osallistuneiden kirjoitukset muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kirjan alussa on neljä asiatekstiä häpeästä. Professori Ville Lehtisen ja puheenjohtaja Päivi Rintalan ja Jorma Heikkisen tekstit ovat heidän alustuksensa Psykonomiopiston Eroon Häpeästä -tilaisuudessa

4 Mielenterveyden häiriöt ja häpeä Ville Lehtinen, tutkimusprofessori (emeritus) Kyseessä on tärkeä aihe, josta tarvitaan keskustelua. Mitä häpeäntunne on? Häpeä on monimutkainen ja monitasoinen tunnetila. Se on "opittu tunnetila". Valmius reagoida häpeällä syntyy lapsen kehityksen myötä lapsen ja kasvuympäristön vuorovaikutuksessa. Pieni lapsi oppii vähitellen reagoimaan häpeällä kun ei ole toiminut ympäristön odotusten mukaisesti. Ympäristö tätä myös usein vahvistaa (vertaa: häpeärangaistukset, esim. nurkkaan komentaminen). Se ei ole siis samalla tavalla "synnynnäinen" kuin ahdistus tai mielihyvä taikka raivo tai kiintymys. Häpeä on hyvin kiinteästi yhteydessä syyllisyyteen. Tunnemme syyllisyyttä kun koemme tehneemme jotain väärin; ja koemme häpeää siitä, ettemme ole pystyneet parempaan. Häpeä kumpuaa siis huonommuuden tunteesta: Häpeämme koska koemme olevamme huono ja epäonnistunut. Häpeä on aina yhteydessä myös ympäristöön. Syyllisyyttä voimme kokea eräällä tavalla omaehtoisesti: olemme toimineet omaa moraalikäsi 4

5 tyksemme vastaisesti. Mutta häpeässä on kyse siitä, että koemme tai ainakin uskomme ympäristön jotenkin tuomitsevan meidät siitä mitä olemme tai mitä olemme tehneet. Häpeä johtaa helposti eristäytymiseen. Häpeästä syntyy helposti myös noidankehä, joka alkaa ruokkia itse itseään. Tunne omasta huonommuudesta vahvistuu, mikä lisää alttiutta kokea häpeää. Häpeän kokemiseen ei silloin enää välttämättä tarvita ympäristön palautetta. Miksi mielenterveyden häiriöt tuottavat häpeää? Asia liittyy paljolta yleisiin asenteisiin mielenterveyden häiriöitä kohtaan. Ihmiset suhtautuvat torjuvasti ja pelokkaasti kaikkea outoa kohtaan. Tapahtuu ns. leimaamista, mikä paljolta kumpuaa ihmisten omasta tiedostamattomasta mielisairauden ja eräänlaisesta kontrollin menettämisen pelosta. Tapahtuu asian täydellinen eristäminen, mikä ilmenee jakona meikäläisiin ("normaaleihin") ja heikäläisiin. Yleinen käsitys on myös se että mielenterveyden häiriö on oma vika tai vähintään moraalisen heikkouden merkki (mitä se ei tietenkään ole). Ei-luonnollinen suhtautuminen mielen sairauksiin on ilmeisesti esiintynyt kautta ihmiskunnan historian. Aikaisempina aikoina niitä pidettiin joko jumalien tai pahojen henkien aikaansaannoksina. Kuinka monta psyykkisesti sairasta poltettiin noitana keskiajalla? (vrt riivaajien poismanaamista myöhemmin). Nykyäänkin luonteva suhtautuminen mielenterveyteen ja sen häiriöihin näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö, vaikka tietysti kaikkein kärjekkäimmät asenteiden ilmaisut ovatkin 5

6 pääosin hävinneet. Tuntemattoman pelko ja kontrollin menettämisen pelko elää meissä kuitenkin syvällä. Tämän asian ovat myös monet asennetutkimukset vahvistaneet. Nämä ennakkoluulot ja kielteiset asenteet näyttävät valitettavasti olevan syvällä. Vaikka tietoisella järkitasolla saatamme sanoa, että psyykkiset sairaudet eivät ole sen kummempia kuin fyysiset sairaudet, niin syvemmällä tunnetasolla, ehkä osin tiedostamattomasti, emme kuitenkaan koe näin: järkiajattelu ja tunne menevät jotenkin eri reittejä. Siksi tämä ongelma on myös varsin haastava. Seuraavaksi käsittelen kysymystä, miksi psyykkisesti sairaat kokevat häpeän tunnetta sairaudestaan. Tietysti on paljolti kysymys siitä, että ympäristö suhtautuu selvästi torjuvasti ja ymmärtämättömästi näistä sairauksista kärsiviin. Mielenterveyskuntoutujat ovat saaneet sen monella tavalla kokea. Monet läsnäolijat pystyvät kertomaan siitä kokemuksiaan. Toisaalta minun on tässä yhteydessä todettava valitettava seikka, joka myös osittain selittää häpeän tunteet. Tutkimukset ovat näet osoittaneet, että edellä esitetyt ennakkoluulot ja torjuvat asenteet esiintyvät myös niillä henkilöillä, joilla itsellään on jokin mielenterveyden häiriö. Itse asiassa ne voivat esiintyä jopa voimakkaampina kuin ns. terveillä. Tässä ehkä vaikuttaa eräänlainen pyrkimys hallita omaa psyykkisen hajoamisen uhkaa, joka tietysti tällaisella henkilöllä on lähempänä. 6

7 Vaikeuttavatko häpeän tunteet hoitoon hakeutumista? Kyllä ilman muuta vaikeuttavat. Tämä näkyy monella tavalla. Mielenterveyden häiriöiden kohdalla on paljon ns. tyydyttämätöntä tai piilevää hoidon tarvetta. Häpeä voi johtaa siihen että: häiriötä ei lainkaan tunnisteta ("pää pensaaseen") oireiden psyykkistä luonnetta ei tiedosteta hoitoon hakeutuminen koetaan leimaavaksi hoidon ei uskota auttavan Eli seuraus on, että ei uskalleta, kehdata tai haluta hakeutua hoitoon. Tämänkin ovat tutkimukset vahvistaneet: Mitä enemmän mielenterveyden häiriöstä kärsivä henkilö kokee edellä kuvattuja kielteisiä asenteita, sitä todennäköisempää on, että hän ei ole hoidon piirissä. Jätän muiden alustajien pohdittaviksi kysymykset: mitä on omaisen häpeä? mitä on mielenterveyskuntoutujan häpeä? miten psykiatrinen hoitojärjestelmä kohtaa häpeäntunteet? Miten häpeäntunteita voidaan vähentää? Valitettavasti on todettava, että asenteisiin vaikuttaminen ei ole mikään helppo tehtävä. Se ei onnistu vain tietoisen päätöksen kautta. Tarvitaan syvempi muutos. Kuitenkin muutos voi alkaa vain siitä, että tietoisuus li 7

8 sääntyy. Siksi tarvitaan myös lisää tietoa; sekä mielenterveydestä että sen häiriöistä. Avainasemassa on koulujen terveyskasvatus. Mielenterveyskysymysten tulee olla oleellinen osa sitä. On puhuttava mielenterveyden ongelmista, mutta ennen kaikkea myös mielenterveydestä. Kyse on positiivisesta voimavarasta. Mielenterveys koskettaa meitä kaikkia. Meillä kaikilla on myös ongelmia, toisilla vain vaikeampia ja toisilla lievempiä kuin muilla. Meillä kaikilla on katkeamispisteemme. Tässä suhteessa olemme kaikki samassa veneessä. Tieto vähentää tuskaa, ei todellakaan lisää sitä. Esim. tieto mielenterveyden häiriöiden syistä auttaa suhtautumaan niihin luontevammin kun tuntemattomuus ja outous vähenee. Tämä koskee kaikkia: tavallisia kansalaisia, mielenterveyden häiriöistä kärsiviä ja heidän omaisiaan, mutta myös päättäjiä ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kuten jo totesin, kysymys on paljolta asenteista ja niiden muuttamisesta. Vaikka asenteiden korjaaminen ei käy kädenkäänteessä, niihin voidaan kuitenkin vaikuttaa pitemmällä tähtäimellä. Yhteiskunnassamme tapahtunut kehitys puhuu selvästi sen puolesta että myönteinen muutos on mahdollinen. Enää ei juuri missään meillä Suomessa tapaa sellaisia kärjekkään kielteisiä asenteita kuin vielä 100 vuotta sitten varsin yleisesti. Asennekasvatuksessa on ennen kaikkea tuotava esille että mielenterveyden häiriöt eivät johdu siitä että henkilö on jotenkin huono tai paha se olisi hänen oma vikansa 8

9 hän ei olisi yrittänyt tarpeeksi Häpeän tunteisiin ei siis todellakaan ole mitään todellista syytä. Asenteiden muuttamisen kannalta on myös oleellista, että tiedostamme, mistä meidän kielteiset reaktiomme johtuvat: tuntemattoman pelosta, kontrollin menettämisen pelosta, hajoamisen pelosta. Kaikki mikä vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyvää mystisyyttä vaikuttaa tähän suuntaan. Yhteiskunta voi toimillaan paljon tukea tätä kehitystä: asettamalla mielenterveyden häiriöiden hoidon samalle tasolle kuin fyysisten sairauksien hoito on; resurssien jaossa, vammaispalvelulain soveltamisessa jne. "normalisoimalla" psyykkisten sairauksien hoitoa niin paljon kuin mahdollista: esim. psykiatriset osastot yleissairaaloissa. Sosiaalisen eristyneisyyden katkaiseminen on myös oleellinen asia. Psykiatristen potilaiden ja heidän omaistensa kokema häpeä kumpuaa myös siitä, että he usein kokevat joutuneensa sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle, eristyksiin. Yhteiskunnan on pystyttävä tarjoamaan palveluja myös tähän ongelmaan: tarvitaan aktiviteetteja jotka katkaisevat eristyneisyyden, häpeän ja voimattomuuden noidankehän. Voimaantuminen (empowerment) on tässä avainsana. Psykiatrisilla potilailla ja mielenterveyskuntoutujilla täytyy olla oikeus ja mahdollisuus itse vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja sitä koskeviin päätöksiin. 9

10 Keijo Virtanen: Toiminnanjohtaja, Päijät-Hämeen mielenterveyden tuki ry. Miksi minä tunnen häpeää? Häpeä ei ole tuskaa, pelkoa, kuolemaa. Se ei ole tunnetta, joka ilmenee tai saa aikaan jotain. Se on sammumista, tukehtumista, ei-elämää. Sitä ei voi mitata, vaihtaa, jakaa toisille. Se on Täysin yksityistä: Se, mikä hävettää ja jäykistää, halvaannuttaa yhden, sitä toinen ei edes tajua hävetä. Jouko Turkka Häpeä on kuin välitön väristys, joka kiitää lävitseni päästä varpaisiin Ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Jean-Paul Sartre Häpeän tunne kertoo sielullisesta tapahtumasta, jossa häpeävä ihminen uskoo epäonnistuneensa jossakin vastavuoroisuudessa ja yrittää pelastaa kysymyksessä olevan suhteen kääntymällä itseään vastaan moittimalla tai kätkemällä itseään tai luopumalla identiteetistään. (Rechardt & Ikonen, 1998) Kasvojen menettämisen pelko Teoksessaan Stigma (1963) amerikkalainen sosiaaliantropologi Ervin Goffmanin tarkastelun kohteena on sosiaalisesti leimatun, stigmatisoidun ihmisen, minuuden esittäminen tai piilottaminen. Stigma vuorovaikutuksessa aiheuttaa sosiaalisesti hyljeksityt ominaisuudet. Goffmanin mukaan tyypillisiä sosiaalisia stigmoja ovat fyysiset vammat tai erikoi 10

11 suudet, luonteen poikkeavuus tai vähemmistöön kuuluminen (esim. mielisairaus, alkoholismi, fanaattiset uskomukset, sukupuolinen erilaisuus, etninen ja uskonnollinen tausta). Käsite moraalinen ura kuvaa stigmatisoidun ihmisen elämää. Ura alkaa siitä, että ihminen tulee tietoiseksi stigmastaan. Elämässään hän kehittää niitä strategioita, joilla stigma tuodaan esiin, yritetään peittää tai rajoittaa sen olemassaoloa. Tuomitsevat ja rajoittavat normit ovat olemassa stigman varalle. Normaaleja kasvoja ylläpidetään, stigmoja peitetään. Ervin Goffman määrittelee identiteetin (Kuka minä olen? Mitä minä olen?) lähinnä sosiaalisessa roolissa ja käyttäytymistilanteessa kutsuen niitä vuorovaikutuksen teatteriksi. Vieraan henkilön liittyessä seuraamme, ryhdymme päättelemään hänen esiintymistavastaan hänen sosiaalista identiteettiään ja virittämään omaamme sen mukaisesti. Kaiken taustalla on molemminpuolinen ns. kasvojen menettämisen välttäminen eli identiteetin tärväytymisen pelko, mahdollisen sosiaalisen stigman salaaminen tai sen pitäminen vain pienen piirin tiedossa. Näin siis yhteiskuntatieteilijä Goffmanin mukaan. Sädekehä ja stigma Miellyttäväksi luokiteltu henkilö kerää ympärilleen lisää myönteisiä ominaisuuksia. Leimaaminen taas johtaa niin kutsuttuun itseään toteuttavaan ennustukseen. Kun tiedämme, mitä meiltä odotetaan tai miten meidän täytyisi käyttäytyä tietyssä tilanteessa, alamme helposti toteuttaa näitä odotuksia. Usein ihmisen sosiaalista päättelyä ohjaavat stereotypiat (yksinkertaistetut mielikuvat). Sädekehävaikutuksessa ihmisellä on tai 11

12 pumus nähdä jossakin yksilössä pelkkiä myönteisiä ominaisuuksia. Päinvastoin on stigmassa, jolloin henkilö tuomitaan yhdenkin negatiivisen havainnon perusteella. Sosiaalipsykologian mukaan suurin yksittäinen peruste toisiin ihmisiin ja tai ryhmiin liittymisen tarpeelle on samankaltaisuus ja myös täydentävyys. Jossain tilanteissa koettu häpeän tunne tekee varovaiseksi, laskelmoivaksi ja pelokkaaksi. Ihmistä alkaa hallita häpeää aiheuttavien tilanteiden karttaminen, eristäytyminen muista ja rajoittuminen itselle turvallisiin ja tuttuihin rutiineihin. Vapautuaksemme häpeästä on tehtävä inventaaria niistä uskomuksista, joiden kautta itse osallistumme häpeän ylläpitämiseen. Häpeän kasvot Monet saattavat kokea taustalla piilevän häpeän niin voimakkaana, että siitä on tullut ihmisille jo mielenterveydellinen ongelma. Häpeässä syrjityksi tulemisenpelko estää ihmistä saamasta apua ja hakeutumasta hoitoon. Mihail Bahtin (ven. Kirjallisuuden tutkija ja filosofi) puhuu sellaisten esille nostamisesta, joille ei ole kieltä, joista ei ole puhuttu. Kutsuen sitä ambivalenttiseksi parodiaksi (yksilö tasapainoilee sitoutumisen ja jatkuvan valinnan välillä ja etsien vahvaa, mutta samalla ei-sitovaa tapaa kiinnittyä asioihin ja yhteisöihin). 12

13 Tyhmä, rakkaudeton, turha, tahdoton Näitä voi nimittää häpeän kasvoiksi, joiden taustalla on pinttyneitä ajatuskehiä: Tyhmä: älä ajattele liikaa, tyhmä sinä kuitenkin olet. Rakkaudeton. Ei sinua tule kukaan rakastamaan, ethän itsekään ole oppinut ketään rakastamaan. Turha: tunteesi ja tarpeesi ovat aiheuttaneet vain harmia, parasta onkin luopua tunteilusta. Tahdoton: parasta on vain alistua auktoriteettien vietäväksi. Nöyryyttäjiä ja häpeää tulee joka tapauksessa lisää. Alice Millerin (sveitsiläinen psykoanalyytikko) mukaan häpeästä syntyy toistamispakkoa.. Hänen mukaansa se, joka ei suostu tiedostamaan kokemiaan nöyryytyksiä on tuomittu toistamaan ne. Kirjassa Depressio ja sen hoito todetaan, että häpeän huomiotta jättäminen on ollut syynä moniin epäonnistumisiin hoitokontakteissa mm. psykoterapiassa. Parantava häpeä Häpeä aukaisee tien itseemme, sanoo Max Scheler (saksalainen filosofi). Häpeä on tunne, jota ei ole tarpeeksi tutkittu, koska meidän kulttuurissamme se on niin helposti sekoitettavissa syyllisyyteen, sanoo puolestaan Erik Eriksson (psykoanalyytikko). Tunnenko nyt häpeää vai syyllisyyttä? Koenko ujoutta vai noloutta? Tunteita ei ole aina helppo nimetä. 13

14 Terve häpeä on juuri se ominaisuus omassa itsessään mikä on vaikeinta kohdata On helpompi katsoa poispäin ja leikkiä piilosta itsensä kanssa. Ihmisen erotta eläimestä hänen ylivertainen kykynsä pettää. Ihminen osaa pettää jopa itsensä. Häpeä keskeyttää piiloleikin, jossa ei ole muita kuin hän itse, eikä siitä pääse pakoon. Kesken kaiken hän saa uuden näkökulman itseen ja näkee itsensä valossa, joka herättää ihmisessä häpeän. Herää totuuteen, jonka näkemiseen ei ollut ollenkaan valmistautunut. Aikaisemmin luotu minäkuva menee rikki. Yhtäkkiä löytää itsensä toisenlaisena, toisennäköisenä. Ihmiset joskus sanovat: En kehdannut katsoa itseäni peilistä. Häpeän tunnustaminen on juuri sisimpänsä peiliin katsomista. Häpeä ei väittele kanssamme. Juoksemmeko pakoon vai alammeko esittää itsellemme tutkivia kysymyksiä, joihin on ehkä vain kiusallisia vastauksia. Mitä ikinä löydämmekin, häpeä voi olla se tönäisy, jota tarvitsemme kohdataksemme totuuden itsestämme ja ympäristöstämme. Ihmisen kasvuun kuuluu myös häpeän tuottama nöyryys terveissä mittasuhteissa. Se on myös tie sairastuttavasta häpeästä paranemiseen. Kenen häpeää kannat? Thomas Burgesin analysoi häpeän olemusta jo v kirjasessaan, jonka hän julkaisi nimeltä. Punastumisen fysiologia. Hän huomasi, että ihmisen voi saada nauramaan kutittamalla, itkemään lyömällä, pelkäämään uhkaamalla ja suuttumaan ärsyttämällä, mutta punastumista ei saa aikaan muuten, kuin vetoamalla hänen omaantuntoonsa. 14

15 Charles Darwin huomasi, että ihmislapsi ei oppinut punastumaan ennenkahden tai kolmen vuoden ikää. Hän myös erotti syyllisyyden ja häpeän toisistaan: Ei syyllisyys sinänsä aiheuta häpeää, vaan ajatus siitä mitä joku toinen ajattelee syyllisyydestämme. Hänestä punastuminen tapahtui yksinäisyydessäkin, mutta vain, kun punastuja kuvitteli itsensä toisen paljastamaksi. Venäläinen filosofi Vladimir Soloviev ( ) kirjoitti: Häpeän tunne on se, joka ehdottomasti erottaa ihmisen kaikesta muusta luonnosta. Se on kaiken inhimillisen hyvän hengellinen juuri ja ihmisen moraalisuuden tunnusmerkki. Uskonnolliset teokset ja melkein kaikki varhaisen kirjallisuuden viittaukset häpeään ovat kuvauksia kollektiivisesta häpeästä: Ihmisestä, joka käytöksensä takia joutuu yhteisönsä häpäisemäksi tai yksilöstä, joka käytöksellään tuottaa häpeää omalle yhteisölleen. Yksilöllisyyttä on ollut vaikea mieltää erillään yhteisöstä. Siksi yhteisön häpeä on aina ollut yksilön häpeä ja päinvastoin. Vasta yksilötietoisuuden (minuus) kehityttyä alkaa sisäsyntyisen häpeän käsittely. Häpeän tunne liittyy edelleenkin vahvasti kollektiiviin: Salaisuudet ja sairas häpeä on perinnöllinen taakka. Sen siirtyminen yhdeltä sukupolvelta seuraavalle on yleistä, kunnes jollakin on rohkeutta katsoa sitä silmiin ja kysyä kuuluuko tämä todellakin minulle? Suku, perhe, yhteisö varjelee häpeällisiä salaisuuksiaan, mutta itse häpeä jää ja siirtyy tuleville sukupolville. Esim. häpeän perheeni/sukuni juoppoutta, mielisairautta, köyhyyttä jne. Häpeän, koska perhe, suku tai yhteisö ei hyväksy sitä, 15

16 mitä juuri minä olen. Häpeän, koska perheeni, sukuni, yhteisöni toimii häpeällisesti. Häpeän, koska olen rikkonut yhteisöni tunnustaman uskonnon asettamia käskyjä tehnyt syntiä. Häpeän, koska eurooppalaisina ja sivistyneinä olemme näin itsekkäitä köyhiä maita ja huonoissa elinolosuhteissa eläviä ihmisiä kohtaan. Onko siis ollenkaan mahdollista sanoutua irti kollektiivisen häpeän eri muodoista? Salaiset kansiot-projekti tutkii häpeää Joensuun ja Helsingin teologisten tiedekuntien käytännöllisen teologian yhteistyönä on ollut käynnissä teologian tohtori Paavo Kettusen ohjaama Häpeä-projekti Salaiset Kansiot. Projektia varten ihmisiä pyydettiin vuoden 2000 lopulla kirjoittamaan syyllisyydestään ja häpeästään. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 325 kirjoittajaa. Projektin tulosten valossa häpeän taustalla ovat mm. kodin ilmapiirin kylmyys tai sukupuoleen kytkeytyvä arvottomuuden tunne, jota esiintyy nimenomaan naisilla. Tällöin ihminen kokee itsensä arvottomaksi ja riittämättömäksi. Tohtori Paavo Kettusen mukaan häpeässä yhä useampi ihminen tuntee itsensä ohi katsotuksi, ei nähdyksi. Hengelliset keinot, kutsutaan niitä tässä vaikka rituaaleiksi, kuten rippi, anteeksianto ja armo voivat Kettusen mielestä muuttaa syvällisesti ihmisen minuutta. Salaiset kansiotprojektin mukaan häpeän hoitamiseen tarvittava aika on yhtä yksilöllinen kuin ihminen on ja hänen häpeäntuntonsa. Projekti painottaa myös sitä, että kaikkea häpeää ei tarvitse hoitaa, sillä on myös elämää suojeleva tehtävä. Projektilla on myös jatkotutkimus, johon osallistuvat Joen 16

17 suun yliopiston läntisen teologian laitos, Joensuun yliopiston historian laitos, Helsingin yliopiston sosiologian laitos sekä Petroskoin yliopisto. Miksi mielen sairauksia pitäisi hävetä? Mielenterveyspotilaisiin ja mielenterveyshäiriöihin suhtautumiseen vaikuttaa voimakkaimmin tietämättömyys sairauksien luonteesta. Mielen sairauksia ei tunnetasolla edelleenkään käsitetä sairauksiksi muiden sairauksien joukossa. Perinteisesti mielen sairauksiin on liittynyt runsaasti mystiikkaa, uskomuksia ja pelkoja. Myös viihdeteollisuuden ja tiedotus välineiden antamat mielikuvat ovat usein vääristyneitä, pelkoa lietsovia ja sensaatiohakuisia. Ennakkoluulot johtavat mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten ja heidän perheidensä leimaamiseen ja eristämiseen. Mielen sairauksiin liittyviä oireita, hoitomenetelmiä ja parantumismahdollisuuksia ei tunneta läheskään yhtä paljon kuin fyysisten sairauksien kohdalla. Tietämättömien kanssaihmisten osoittama suvaitsemattomuus ja pilkka voivat kuitenkin vaikuttaa sairastuneeseen tuhoisasti. Seurauksena voi olla sairauden uusiutuminen, toipumisen hidastuminen ja sairauden vaikeutuminen. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että 47:ää prosenttia mielenterveysongelmia kokeneista ihmisistä on kiusattu julkisesti, 26 prosenttia on joutunut muuttamaan asuinpaikkaansa ja jopa 83 prosenttia sanoo häpeän ja syrjinnän vaikeuttavan parantumista eniten. Voidaan vain kysyä, miksi nykyaikaisen tietoyhteiskunnan ihmiset vielä syyllistyvät tällaisiin, keskiaikaisiin asenteisiin? 17

18 Tietämättömyys johtaa syrjintään Väärät ennakkoluulot voivat vaikutta myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jolloin mielenterveyden hoitoon panostetaan liian vähän. Eurooppa on sivistyksen malliesimerkki, mutta vuonna 2001, 35 prosentissa EU.maista ei ollut lainkaan mielenterveyslainsäädäntöä, tai se oli vanhentunutta. Yleisenä uskomuksena kautta maailman on edelleen intensiivisen hoidon hyödyttömyys ja kalleus nimenomaan mielen sairauksien kohdalla. Tästä aiheutuva syrjintä tuottaa valtavasti inhimillistä kärsimystä ja myös konkreettista tuhlausta. Ison-Britannian johtavat asiantuntijat ovat arvioineet mielenterveysongelmien taloudellisten ja sosiaalisten kustannusten olevan jokaista eurooppalaista miestä, naista ja lasta kohti hieman alle 200+ euroa. Aivan liian usein kumminkin mielenterveysongelmiin varatut rahat suunnataan ja käytetään helpommin käsitettäviin ja hyväksyttäviin sairauksiin. Eufamin Anti Stigma-kampanja Eufami ( European Federation of Associations of Families of Mentally Ill People) aloitti vuoden 2004 syksyllä Euroopan laajuisen kampanjan, joka pyrkii lisäämään oikeaa tietoa mielen sairauksista ja vähentämään sairastuneiden ihmisten ja heidän perheidensä leimaamista ja syrjintää. Kampanjassa selvitetään mm. se tosiasia, että monet mielenterveysongelmat/sairaudet ovat ennalta ehkäistävissä, hoidettavissa ja parannettavissa antamalla oikeaan aikaan oikeaa apua. Maailman johtavat asiantuntijat korostavat, että mielenterveysongelmien kehittyminen voidaan py 18

19 säyttää puuttumalla niihin ajoissa sekä nykyaikaisen lääkityksen ja psykososiaalisen tuen avulla. Aivan kuten sydän- ja verisuonitaudeissa, diabeteksessa, epilepsiassa jne. Maailman terveysjärjestö on arvioinut, että masennussairaudet kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä. Mielenterveyden hoitaminen tulee olemaan lähivuosien suurimpia haasteita koko maailmassa. Eufamin Zerostigma-kampanjaa toteutetaan tämän vuoden aikana jo 12 maassa. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry on Eufamin jäsen ja se on tuonut kampanjan myös Suomeen. Kampanjaan on myös ilmoittautunut yhteistyökumppamneiksi. Finlands Svenska Psykosociala Centralförbund rf, Helmi ry, Helsingin Diakoniaopisto, Mielenterveyden Keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Psykiatriyhdistys. Eufamin kampanja haluaa korostaa sitä, että oikean tiedon välittäminen kuuluu myös itse sairastuneille, heidän omaisilleen ja läheisilleen sekä erityisesti psykiatrianammattilaisille. Helposti ymmärrettävä, avoin, asiallinen ja arkipäiväinen tiedonvälitys on tärkein ase aiheettomia pelkoja ja ennakkoluuloja vastaan. Häpeä haittaa hoitoa Ote päätoimittaja Satu Vasantolan kirjoituksesta Tehy-lehdessä : Jumala, seksi ja skitsofrenia. Mikä näistä ei kuulu joukkoon? Oikea vastaus: seksi, sillä siitä voi punastelematta puhua työ 19

20 paikan kahvitauolla. Seksi on jo ajat sitten siirtynyt vaiettujen aiheiden joukosta arkipäiväiseksi keskustelunaiheeksi. Ja jos se jostain syystä keskusteluista pääsisi unohtumaan, iltapäivä- ja aikakauslehtien kannet kyllä muistuttavat asiasta. Milloin mahtavat mielenterveysongelmat päästä samaan kastiin seksin kanssa? Milloin voisi ohimennen kertoa työtoverille, että kävin muuten juuri uusimassa masennuslääkereseptini? Siitä ollaan vielä valitettavan kaukana. Vielä kauempana ollaan siitä, että vakavista mielenterveyden häiriöistä voisi puhua vapaasti, häpeämättä ja tarvitsematta pelätä, miten ihmiset reagoivat. Häpeän väistymisellä on kiire, sillä turha häpeä ja peittely viivyttävät avun hakemista tai saattavat jopa estää sen kokonaan. 20

21 Päivi Rintala: Puheenjohtaja, Omaiset mielenterveyden tukena Lounais-Suomen yhdistys Omaisen häpeästä On mahdotonta sanoa mitään yleisesti pätevää mielenterveyspotilaan tai -kuntoutujan omaisen tuntemuksista. Me omaiset olemme keskenämme yhtä erilaisia kuin ihmiset muutenkin. Kokemuksemme ja tunteemme riippuvat myös siitä, mikä suhteemme sairastuneeseen on: hän voi olla oma lapsemme, vanhempamme, siskomme, veljemme tai puolisomme. Sairaudet ovat kestoltaan ja vaikeudeltaan erilaisia. Useimpia psyykkisiä sairauksia osataan nykyisin hoitaa, ja useimmiten sairaus on ohimenevä elämänvaihe. Sen jälkeen elämä jatkuu ainakin lähes entisellään. Vaikeana sairautena pidetyn skitsofreniankin ennuste on melko hyvä. Arvioidaan, että noin kolmannes sairastuneista toipuu lähes täysin, kolmannes voi elää suhteellisen normaalia elämää ja vain kolmanneksen toimintakykyä sairaus vaurioittaa pahasti ja pysyvästi. Oma kokemukseni omaisena liittyy tyttäreni sairauteen. Hän sairastui lukiovuosinaan, ja vuosien mittaan sairaus on osoittautunut hyvin vaikeaksi skitsofreniaksi. On oikeastaan armeliasta, että sairauden vaikeus paljastui vasta vähitellen. Aluksi emme edes osanneet tulkita tyttären käytöksen muutoksia sairauden oireiksi, ja hän jaksoi ahdistuneisuudestaan huolimatta suorittaa ylioppilastutkinnon. Noin puoli vuotta sen jälkeen hänen vointinsa huononi jyrkästi ja hän alkoi kuulla ääniä. Silloin hän joutui tai pääsi ensimmäisen kerran sairaalaan. Hän tuli vielä kesäksi kotiin, samoin seuraavana talvena muutamaksi kuukaudeksi. Sitten alkoi 21

22 yhtämittainen sairaalajakso, jota kesti 22 vuotta. Nyt tyttäreni on kolme vuotta asunut yksityisessä hoitokodissa. Hän ei enää ole ahdistunut eikä levoton, mutta hän tarvitsee paljon apua kaikissa jokapäiväisissä toimissa. Hänestä on tullut avuton ja muista ihmisistä riippuvainen. Ei voi ajatella, että hänellä enää olisi edellytyksiä itsenäiseen elämään. Kun ajattelen niitä monenlaisia tuntemuksia, joita tyttäreni pitkä sairaus on minussa herättänyt, häpeä ei ole päällimmäinen eikä vahvin tunne. Alkuaikojen hallitseva tunne oli suuri hämmennys. Minulla ei ollut selitystä asioille joita lähelläni tapahtui. Rutiinit särkyivät, tuttu ihminen käyttäytyi käsittämättömällä tavalla. Kun vähitellen hahmotin tilanteen, aloin toivoa. Hoito varmaan auttaisi ja tyttäreni paranisi. Vaikka hän ei paranisi vielä kesäksi tai jouluksi tai ensi vuonna, hän varmaan kuitenkin ennen pitkää paranisi. Vuosien mittaan toivo sitten hiipui ja sen rinnalle ja sijaan tuli pettymys hoitojärjestelmään. Tyttäreni ei saanut tarpeenmukaista ja riittävää hoitoa silloin, kun häntä vielä olisi voitu auttaa. Hän ei saanut toiminnallista kuntoutusta silloin, kun hänen toimintakykynsä jyrkästi heikkeni. Viimeisinä sairaalavuosina hänen hyväkseen ei tehty enää mitään. Voimakkain tyttäreni sairauden herättämä tunne on mielestäni suru. Suren hänen elämättä jäänyttä elämäänsä ja kaikkia niitä mahdollisuuksia, jotka jäivät toteutumatta. Tyttäreni oli sairastuessaan viehättävä nuori nainen. Koulu oli häneltä aina mennyt hyvin, hän oli etevä pianisti ja muutenkin taiteellisesti lahjakas. Hän suunnittelikin opintoja Taideteollisessa korkeakoulussa. Kun hänellä sairautensa alkuaikoina oli hyviä kausia, hän vielä soitti pianoa ja opetteli maalaamaan öljyväreillä. 22

23 Sairaalavuosien aikana hän ikään kuin sammui, taidot kuihtuivat vähitellen. Jos hän nykyisin avaa pianon, hän soittaa vain muutamia Für Elisen alkutahteja, samoja tahteja yhä uudelleen. Hänen piirustuksensa ovat kuin parivuotiaan lapsen piirustuksia. Häpeääkin kyllä tunnen, ainakin ajoittain. Erotan mielessäni kaksi keskenään erilaista häpeäntunnetta. Toista voisi nimittää noloudeksi. Minua nolottaa, kun tyttäreni käyttäytyy julkisilla paikoilla poikkeavasti ja joskus häiritsevästikin. Toinen, syvempi ja vaikeampi tunne on syyllisyydentunnetta. Ulkona liikkuessaan tyttäreni ei juuri kiinnitä huomiota ympäristöönsä. Jos hän liikkuisi yksin, hän voisi helposti eksyä ja on monta kertaa eksynytkin. Hän ei kiinnitä huomiota myöskään kohtaamiinsa ihmisiin, sen enempää tuttuihin kuin tuntemattomiinkaan. Tämä saa minut tuntemaan itseni noloksi varsinkin silloin, kun kohtaamme pieniä lapsia. Sukulaispiirissämme sattuu olemaan useita 2 4-vuotiaita, ja senikäisiä lapsia on myös talossa, jossa asun. Tytär ja minä tapaamme heitä usein pihassa. Lapset ovat tottuneet siihen, että heidät huomataan, heille hymyillään ja usein sanotaankin jotakin ystävällistä. Tytär ei kuitenkaan kiinnitä heihin mitään huomiota, ikään kuin hän ei heitä näkisikään. Lapset ovat tästä aivan ymmällään, ja joskus he ihmettelevät ääneenkin. Tekisi mieli selittää tyttären käytöstä jotenkin, mutta se ei olisi tahdikasta häntä kohtaan. Ja mitä ja miten selittäisin? Mielestäni täytyy antaa jokaisen perheen itse päättää, mitä ja miten pikkulapsille kerrotaan ihmisten erilaisuudesta. Noloja tilanteita aiheuttaa myös tyttäreni tapa puhua ja olla puhumatta. Hän puhuu hyvin vähän, tavallisesti hän ei esimerkiksi vastaa kysymyk 23

24 siin. Toisinaan hän kuitenkin puhkeaa puhumaan kovalla äänellä itsekseen tai näkymättömille kuulijoille. Näin käy usein tilanteessa, jossa ympärillä on vieraita ihmisiä, esimerkiksi bussissa tai tavaratalossa. Tyttäreni alkaa silloin äänekkäästi luetella henkilöiden nimiä. Usein ne ovat sukulaisten tai hänen koulutoveriensa nimiä, toisinaan esimerkiksi julkisuuden henkilöiden tai elokuvahahmojen nimiä. En ole keksinyt keinoa, jolla tällaisen puheen saisi lakkaamaan. Usein ei auta muu kuin nousta bussista tai poistua tavaratalosta, ennen kuin lähimmäisten pinna katkeaa tai omani. Olen tyttäreni sairauden aikana lukenut skitsofreniaa käsittelevää kirjallisuutta ja tutustunut sairauden syntyä koskeviin teorioihin. Nykyisin lienee paljon kannatusta ns. stressi haavoittuvuus-mallilla. Sen mukaan alttius sairastua voi olla perinnöllistä, mutta sairauden puhkeamiseen johtavat vasta kuormittavat kokemukset. Erityisen suuri merkitys on varhaislapsuuden kokemuksilla. Tämä saa vanhemman mietteliääksi. Millaisia kuormia olen omilla asenteillani, ratkaisuillani, teoillani ja tekemättä jättämisilläni kasannut lapseni harteille hänen elämänsä alusta alkaen? Yhtä ja toista siitä tiedänkin ja tiedän, että minulla on todellista aihetta tuntea syyllisyyttä. Se on surullinen tosiasia, jota en voi väistää. Toisaalta en voi muuttaa menneisyyttä, vaikka sitä kuinka mielessäni pyörittelisin. Yritän antaa itselleni anteeksi ja elää tätä päivää. On vielä paljon sellaista, mitä voin tehdä tyttäreni hyväksi ja yhdessä hänen kanssaan. Pidän tärkeänä, että hänellä säilyy kosketus tavalliseen jokapäiväiseen elämään. Elämäämme rytmittää vuodenaikojen vaihtelu ja yritän huolehtia siitä, että tyttärenikin kokee kevään, kesän, syksyn ja 24

25 talven. Olen varma siitä, että hänkin nauttii joulusta, pääsiäisestä ja kesälomasta, vaikka ei sitä sanallisesti ilmaisekaan. Yritän myös huolehtia siitä, että hän saa tavata sukulaisia ja vanhoja tuttuja, joiden nimiä hän usein mainitsee. Lenkkeilemme ja käymme elokuvissa. Tärkeää on myös aivan tavallinen arki. Siihen kuuluvat bussilla matkustaminen ja kaupoissa käynti nolouden tunteiden uhalla 25

26 Jorma Heikkinen: Psykonomian opettaja Psykonomian mielenkiinnon keskipiste:mielisairaan stigman ja leiman purkaminen. Eroon häpeästä. Psykonomian, mielenterveyskuntoutujien oman aatteen mielenkiinnon keskipiste, focus kohdistuu mielisairaan leiman ja stigman poistamiseen. Häpeänsävyiset asenteet ja mielisairaan leima aiheuttavat vaikeuden hyväksyä mielenterveysongelma. Ne aiheuttavat usein myös hoitokielteisyyttä ja sairauden tunteen puuttumisen. Stigmasta tulee hoidon ja avun saamisen este. Mielenterveysongelmista kärsivä ei halua leimaantua mielisairaaksi mielisairauden aiheuttaman stigman hävettävyyden vuoksi. Stigma vaikeuttaa hoitoon hakeutumista ja aiheuttaa mielenterveysongelmien vaikeutumisen ja kuntoutumisen pitkittymisen. Stigman aiheuttama hoitokielteisyys johtaa myös usein vastentahtoiseen hoitoon. Pakkohoito puolestaan usein lisää hoitokielteisyyttä ja vahvistaa stigman hävettävyyttä. Näin syntyy itseään vahvistava noidankehä ja pyöröovisyndrooma. Lyhyin välein mielenterveyskuntoutuja kuntoutuu sairaalasta ja palaa muutaman kuukauden kuluessa takaisin hoitoon. Hän on ei ole huolehtinut lääkityksestään vaan on lopettanut sen ilman, että olisi kysynyt tässä asiassa neuvoa lääkäriltään. Voi mennä useita vuosia ennen kuin mielenterveyskuntoutuja oppii luottamaan hoitohenkilökuntaan ja heidän antamiin hoito-ohjeisiin. Stigma ja hoitokielteisyys aiheuttavat suureksi osaksi turvautumisen vastentahtoisen pakkohoitoon, joka puolestaan usein lisää hoitokielteisyyttä ja stigman kielteisyyttä. 26

27 Kielteisten asenteiden ja häpeän vuoksi moni salaa sairautensa Mielisairaan leima sisältää voimakasta sosiaalista häpeää ja torjuntaa. Tätä kuvaa mm. mielisairasta tarkoittavat synonyymit; kaistapää, sekopää, kaheli, mieletön, lahopää ja 200 muuta sanaa, joilla kaikilla on enemmän tai vähemmän halventava ja pilkkaava merkitys. Mielisairaan leimalla voidaan purkaa mielenterveyskuntoutujan ihmisarvo ja tehdä arvottomaksi hänen uskottavuutensa ihmisenä. Mielisairaan leima sulkee ihmisen pois toisten yhteydestä ja sillä voidaan tehdä mahdottomaksi vastavuoroisuus ihmisten välillä. Mielisairaan leima merkitsee usein syrjäytymistä ja hylätyksi tulemista. Sosiaalisen häpeän tunteet mielenterveysongelmista ovat vahvimpia kuitenkin mielenterveyskuntoutujien ryhmässä. Välttääkseen kielteiset asenteet ja omat häpeän tunteensa moni salaa sairautensa jopa lähipiiriltään ja omaisiltaan. Tämä johtaa usein siihen, että mielenterveyskuntoutuja kieltää itseltään oikeuden olla sairas. Tämä puolestaan aiheuttaa hoitokielteisyyden ja omien oireiden hoitamattomuuden. Ylilääkäri Ilkka Taipale: Mielisairaalaan joutuminen, psykoosiin sairastuminen tahi mielen sairaana elämänsä eläminen ovat tässä yhteiskunnassa hyvin raskaita kokemuksia ei pelkästään itse asiansa takia, vaan yhteiskunnan asenteiden takia. 27

28 Tämän vuoksi osa em. tapahtumien kokeneista kieltää tapahtumisen tai tilanteensa siinä kuin äärimmäisesti sairastunut ihminen missä tahansa sairaustilassa tekee samoin. (Ylilääkäri Ilkka Taipale: Lausunto Psykonomiopiston mielekkyydestä ) Häpeä ja voimakkaat kielteiset asenteet mielenterveysongelmista on tärkeimpänä syynä siihen, ettei mielenterveysongelmista kärsivä anna itselleen lupaa ja oikeutta olla sairas. Oikeus sairauteen on ihmisoikeuskysymys. Ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus sairauteen. Psyykkisistä sairauksista kärsiville tulee taata oikeus olla sairas. Ilman tätä oikeutta ei häpeä ja kielteiset asenteet mielenterveysongelmiin voi lievittyä ja poistua. 28

29 Tietämättömyyden ja häpeän noidankehä Tietämättömyys mielenterveysongelmista aiheuttaa kielteisiä asenteita ja se on tärkeimpänä syynä häpeään. Ennakkoluuloiset asenteet aiheutuvat tietämättömyydestä. Kun ei ymmärretä sitä, että mielenterveyden sairaudet ovat kuin mikä tahansa somaattinen sairaus, josta ei tarvitse tuntea häpeää eikä syyllisyyttä. Kun tätä ei ymmärretä syntyy tietämättömyyden noidankehä mielenterveysongelmista, joka noidankehän tavoin vahvistaa häpeää ja sen torjuntaa. 29

30 Mielenterveysongelman aiheuttama yksinäisyyden noidankehä Mielenterveyden järkkyminen ja psyykkinen sairaus on psykososiaalinen vamma, joka aiheuttaa usein sairastuneen sosiaalisten suhteiden kaventumisen. Se aiheuttaa syrjäytymistä ja sosiaalisten suhteiden heikkenemistä. Yksinäisyys on tavanomainen mielenterveysongelmista aiheutuva elämäntilanne. Tämän muutoksen takana ovat mm. mielenterveysongelmista aiheutuvat leimaantuminen ja voimakkaat häpeäntunteet sekä voimakkaat alemmuudentunteet. Nämä puolestaan aiheuttavat yksinäisyyden noidankehän: 30

31 Vertaistuen lämpökehä Mielenterveyskuntoutujan mukaantulo mielenterveysyhdistyksen toimin- taan käynnistää vertaistuen lämpökehän, joka vahvistaa itseään. Vertaistuki johon mielenterveysyhdistysten toiminta perustuu mahdollistaa vastavuoroiset ihmissuhteet. Vastavuoroisuus ihmissuhteissa merkitsee tasavertaisen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvan ihmissuhteen. Se mahdollistaa saamisen ja antamisen sekä kuuntelijan ja puhujan roolit. Vastavuoroisuus ihmissuhteissa mahdollistaa pääsyn eroon potilaan roolista ja kohtaamattomuudesta. Vertaistuen ja vastavuoroisten ihmissuhteiden kautta on mahdollista rakentaa vertaisyhteisöä, jossa mielenterveyskuntoutuja voi täysivaltaisena yhdistyksen jäsenenä harjoittaa sosiaalisia taitojaan ja osaamistaan. Tällä on kuntouttava merkitys mielenterveysongelmien tuomien psykososiaalisten haittojen vähentämiseksi. 31

32 Itsetuntemuksen lämpökehä Häpeän tunteiden taustalla on tietämättömyys ja vähäinen itsetuntemus. Lisäämällä omaa itsetuntemustaan on mahdollista oppia uusia ajattelumalleja, jotka vähentävät ja poistavat häpeän tunteita. Itsetuntemustaan voi kehittää monella eri tavalla, kuten osallistumalla itsetuntemuskoulutukseen, lukemalla itsetuntemus kirjallisuutta, kirjoittamalla päiväkirjoja sekä monilla luovilla keinoilla tai osallistumalla psykonomiopintokerhoon. Itsetuntemuksen lisääntyminen merkitsee parempaa itsearvostusta ja oman elämän parempaa itsehallintaa. Näistä edellä luetelluista asioista muodostuu itsetuntemuksen lämpökehä. Se puolestaan mahdollistaa häpeästä poisoppimisen ja eroon pääsyn. 32

33 Mielisairaan synonyymit leimaavia ja halventavia Mielenterveyden häiriöistä kärsiviin liitetyt sanat ja nimikkeet ovat olleet leimaavia ja halventavia. Kalevi Kalemaa luettelee MTKL:n historiasta kertovassa kirjassaan Varjosta valoon yhteensä lähes 200 erilaista sanaa ja nimeä, joilla on tarkoitettu samaa kuin sanoilla hullu tai mielisairas. Moniin näistä sanoista liittyy halventamisen sävyn lisäksi vahva aggressiivinen lataus. Tämä vihan sisältämä alitajuinen viha mielisairaita kohtaan on saanut historiassa monia julmia piirteitä. Näitä ovat mm. 30- luvun Saksassa ja Suomessakin toteutettu Mentaalihygieeninen kampanja. Saksassa menttaalihygieenia johti mielisairaiden joukko murhaamiseen. Suomessa menttaalihygieenia sai muodokseen mm. pakkosterilisaatio lainsäädännön. Kalemaan mukaan perinteisestä suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy vilisemällä mielisairasta tarkoittavia sanoja. Niitä ovat mm. seuraavat: aasi, avuton, hassahtava, hassu, heikkojärkinen, hessahtava, hidas, houkka, houna, hourupää, hullunkurinen, hupeli, hupeltaja, hupsu, hupsunkopsahtava, häyrypää, hölmö, höntti, höpsö, hörmönen, höynä, höynäytettävä, höyrypää,, Jumalan hullu, jurko, jälkeenjäänyt, (luojalta jälkeen jäänyt), järjenköyhä, järjetön, kaheli, kahjo, kako, kaistapää, konu, kummallinen, kusipää, köyhä, luojalta saanut, löylynlyömä, löysäpäinen, mielenköyhä, mieletön, mielipuoli, narrattava, narutettava, omalaatuinen, omituinen, onnellinen (siis mieleltään tärhähtäneen merkityksessä), pimeä (olla vintti pimeänä), pipi pää, pirstomie 33

34 linen, pähkähullu, päätön, pöhkö, pöljä, pöpi, posilo, pössöö, tyhmä, tylsä, tylsämielinen, typerys, typerä, tärähtänyt, uuno, uuno-eemeli, viisashullu, vähäjärkinen, vähämielinen, älytön, ääliö, ylenannettu, yliviisas. Nykyslangi on vähintään yhtä rikas kuin perinteinen suomalainen kirjallisuus. Lähes jokainen seuraavista sanoista sisältää enemmän tai vähemmän aggressiivisen arvovärityksen: aivo, aivokääpiö, aivoton, antero, bimbo, ceepee, ceeppari, crazy, debiili, dingdong, dille, doingdoing, dorka, einari, eino, hidas, huuhaa, huuko, hämy, hönö, imbesilli, idis, ilpo, infanttiili, inva, invis, jauhopää, kaali, kaheli, kahelo, kahju, kahjo, kaista, kaistapää, kajahtanut, kako, kakslavanen, kehari, keuhko, kevari, kipsi, korni, kreisi, kyrpä, kyylä, lahopää, latvaroso, limapää, limis, luumu, luupää, läski, läskipää, lättäjalka,(käytetään myös poliisista), löysä, moka, mulkku, mulkvisti, munapää, mälli, mälsä, mälvä, mäntti, mänttipää, nuija, pahkapää, pahviaivo, palikka, paska, paska-aivo, paskapää, paukapää, paukkupää, pimeä, pipi, pullopersesika, pulunnussija, punapersepaviaani, pälli, pökö, pölypallo, rokko, rotta, runkku, saviaivo, sekopoltsi, sekopää, sika (sikaenergia tarkoittanee, että jossakin tai jollakin on mieletön määrä energiaa), siloaivo, simppeli, skitso, taavi, tahvo, tajuton, taliaivo, taneli, tauhka, tauhko, taukki, tauno, torvi, tymä, tylsä, töppö, törppö, törttö, töyssy, töö, tööt, töötti, tööt-tööt, urpo, vajaa, vamma, viljo, visva, väinö, älykääpiö, älyvapaa, älyvälkky, änkyrä. 34

35 Professori Yrjö Alanen: Alemmuuden tunteet keskeinen ongelma Suomessa ovat eteenkin professori Raimo Salokankaan johtamat, psykiatrisesta sairaalasta kotiutettujen pitkäaikaispotilaiden selviämiseen liittyvät seurantatutkimukset osoittaneet, että yksinäisyys ja oman sairastumisen herättämät voimakkaat sosiaaliset alemmuudentunteet muodostavat näiden henkilöiden keskeisen ongelman Toiminta omissa yhdistyksissä ja siihen liittyvät sosiaaliset kontaktit ovat tarjonneet näille ongelmille tärkeän vastalääkkeen, joka on edelleen voimistunut ja jäsentynyt psykonomiliikkeen syntymisen kautta. (Professori Yrjö Alanen, Lausunto Suomen psykonomiopiston tuki ry:n toiminnan edelleen kehittämiseksi ) Mielisairas käsitteenä on arvoarvostelma Mielisairas käsitteenä on arvoarvostelma. Sanana se on itsessään loukkaava. Se on voimakas häpeää ja pilkkaa sisältävä sana, jonka liittäminen jonkun ihmisen persoonaan loukkaa perustavalla tavalla tämän ihmisyyttä. Mielisairaus on lainsäädännössäkin eräs niistä kriteereistä, joilla yksilön vapautta ja ihmisoikeuksia voidaan oleellisesti rajoittaa. Mielisairaalahoidossa mielenterveyskuntoutujan itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa; kieltämällä liikkumisvapaus, sulkemalla mielenterveyskuntoutuja suljettujen ovien taakse, eristyshuoneeseen, käyttämällä lepo 35

36 siteitä, hänet voidaan pakkolääkitä, häneltä voidaan kieltää yhteydenpito sairaalan ulkopuolelle, hänen kirjeensä voidaan avata. Moni kokee pakkohoidon rangaistuksena. Kokemukset pakkohoidosta ja itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta aiheuttavat hoitokiel- teisyyttä. Mielisairaan leima aiheuttaa torjuntaa ja mielenterveyden järkkymisen Kyseenalaistamalla ihmisen psyykkinen terveys aiheutetaan torjuntaa, jonka kokeminen aiheuttaa psyykkisen tasapainon järkkymisen. Mielisairaan leima on kokonaisvaltainen alitajuinen leima, joka merkitsee leimatun sulkemisen yhteisönsä ulkopuolelle ja aggressiivissävyisen torjunnan noidan kehän. Leimattu ihminen joutuu läheistensä epäilyjen ja torjunnan kohteeksi. Häntä ei enää kuunnella täysivaltaisena ihmisenä. Hänestä tulee harhojensa vallassa oleva, järjetön olento, johon ei saada yhteyttä. Häneen liitetään kielteisiä ja vihamielisiä ennakkoluuloja, hänen epäillään tekevän toisille ja itselleen väkivaltaa ja levittävän ympäristöönsä järjetöntä sekasotkua ja epäjärjestystä. Tällaiset asenteet tulevat ilmi herkän mielentilan vallassa olevalle mielenterveyskuntoutujalle ja rikkovat hänen psyykkisen tasapainonsa. Mielenterveyskuntoutujan ympäristö reagoi Ambulanssi kyyti suljetulle osastolle tilataan ja pakkohoito, pakkolääkityksineen voi alkaa. 36

37 Oikeus kokea toisin oikeus mielenterveyden ongelmiin Psykonomia vaatii oikeutta mielenterveysongelmiin ja mielensairauksiin. Ilman kielteisiä asenteita ja häpeän tunnetta mielenterveyskuntoutujilla on oltava täysi ja samanlainen oikeus sairauteensa kuin somaattistakin sairautta potevalla. Oikeus kokea maailma toisin kuin kulutusyhteiskunnan nautinnonhakuinen ja hymyileviä onnellisia kasvoja toistava konsensusilmapiiri vaatii, on osa psykonomiaa. Psykonomia vaatii oikeutta kokea maailma joskus ahdistavana, pelottavana, epätoivoisena paikkana, masentavan synkkänä ja psykoottisena kaaoksenakin. Psykonomia vaatii oikeutta kuulla ääniä, joita toiset eivät kuule; oikeutta haistaa tuoksuja, joita toiset eivät aisti; nähdä visioita, joita toiset eivät näe; oikeutta käsittää sanat eri tavoin kuin enemmistö; kokea ilmapiiri eri tavoin kuin muut. Psykonomia vaatii kokemistavan vapautta. Meillä on mielipiteen vapaus ja julkaisuvapaus, mutta kokemistapojen tasa-arvosta olemme kaukana. Psykonomia vaatii mielenterveyskuntoutujille oikeutta kokea maailma eri tavalla kuin konsensuskulttuuri vaatii. Oikeus olla masentunut, oikeus olla ahdistunut, oikeus olla peloissaan, oikeus kuulla ääniä joita toiset eivät kuule, oikeus olla levoton, oikeus olla sisäisen avaruutensa tutkimusmatkalla, ovat mielenterveyskuntoutujan ihmisoikeuksia, joita häneltä ei saa kieltää. Suvaitsevaisuus koskemaan myös kokemistapaa Psykonomia vaatii suvaitsevaisuutta kokemistapaan. Psykonomia vaatii 37

38 oikeutta alitajunnan nostamista tietoisuutteen ja mielenterveyskuntoutujien oikeutta kertoa sisäisen maailmansa tapahtumista. Psykonomia vaatii oikeutta sisäisen maailman olemassaololle ja alitajunnan olemassaolon tunnustamista. Tässä suhteessa psykonomian tavoite on sama kuin psykoanalyysilläkin. Jos me kaikki voisimme tuoda vapaasti alitajunnastamme sisäisiä kokemuksiamme tietoisuuteemme voisimme vapautua monista ennakkoluuloistamme, olisimme herkempiä ja luovempia elämässämme. Myöntämällä alitajunnan ja sisäisen maailman olemassa olon voisimme myös oppia kunnioittamaan mielenterveyskuntoutujia jotka viestivät sisäisen maailmansa tapahtumista. Meidän ei enää tarvitsisi torjua näitä viestejä vaan voisimme rikastuttaa tietoista minäämme niiden kautta. Heikkous vahvuudeksi hullun kirjoista psykonomiksi Psykonomian omaksuminen on uskallusta olla psyykkisesti kärsivä ihminen. Se on uskallusta olla mielenterveyskuntoutuja ja uskallusta antaa arvo mielenterveyskuntoutujan elämänkokemuksille. Psykonomian avulla mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden aiheuttama heikkous voi muuttua vahvuudeksi. Se mikä aikaisemmin aiheutti häpeän tunteita ja painetta eristäytyä muista ihmisistä voi psykonomian avulla muuttua vahvuudeksi vertaistukitoiminnassa ja mielenterveysyhdistystyössä. Mielenterveyskuntoutujien on itse omalla äänellään saatava puhua tiedotusvälineissä ja oppilaitoksissa siitä, mitä mielenterveysongelmat ovat omakohtaisesti koettuina. Psykonomiopisto kouluttaa mielenterveysalan vammaisasiantuntijoita tähän tehtävään. Psykonomiopisto tarjoaa itse 38

39 tuntemuksen jäsentämistä psykonomian opintoryhmässä, mielenterveysyhdistysten vertaistukeen perustuvaa toimintaa ja mielenterveysalan kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa tukea. Keskustelukysymyksiä vertaisryhmien kokouksiin: 1. Miksi mielestäsi omasta häpeästä kertominen on vaikeaa? 2. Jos joku esim. aivan tuntematon ihminen sanoo sinua mielisairaaksi mitä tunteita se herättää? 3. Onko mielisairaan leima mielestäsi hävettävä? Millä tavoin? 4. Mikä mielestäsi on positiivisin nimike: Mielenterveyden häiriöstä kärsivä, mielenterveys- kuntoutuja vai selviytyjä? 5. Onko häpeä opittu käyttäytymistapa? Voidaanko siitä oppia pois? Millä tavoin? 6. Kummalla mielestäsi on suurempi merkitys häpeän tuntemiseen omilla vai muiden asenteilla? 7. Voiko itsetuntemustaan kehittämällä rakentaa parempaa itsearvostusta. Voiko itsetuntemustaan kehittämällä oppia pois häpeän asenteista? 8. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät ajatukset vastustaa mielenterveysongelmiin liittyviä kielteisiä asenteita ja häpeäntunteita? 9. Miten harjoittelisit ajattelutapoja, joilla pääsisit parempaan itsearvostukseen pois häpeäntunteista? Voisiko psykonomian opintokerhosta olla apua? 39

40 10. Miksi häpeäntunteiden voittaminen on tärkeää oman mielenterveyden kannalta? 11. Onko oikeuden ja luvan saaminen mielenterveysongelmiin mielestäsi ihmisoikeuskysymys? 40

41 Nimimerkki Joonas Häpeä estää puhumisen Jokainen vastaantulija aiheuttaa häpeän tunteen. Eikä rehellisesti pysty puhumaan menneisyydestä. Tuntuu kuin seinät kaatuisi päälle eikä sanoja tule suusta. Häpeä on niin voimakas, ettei uskalla avata ovea. Maailma tuntuu pelottavalta. Monesti ovat vapauttavat sanat huulillasi, mutta häpeä estää puhumisen. Miten häpeä voi olla niin voimakas? Nuori poika syntyi syyttömänä tähän maailmaan. Kouluvuodet veivät pois kotoa. Luuli olevansa turvassa väkivallalta, jota joutui kotona näkemään. Ei tiennyt mihin asuntolavuodet johtaisi, kun vanha mies houkutteli kotiinsa ja nuori poika sai ikuisen häpeän. Ei kertoja ollut kuin yksi, häpeä oli tullut jäädäkseen. Kun elämänliekki hiipuu ja sisintä raastaa muisto menneisyydestä. Puhumattomat vuodet tekevät tehtävänsä ja mieli järkkyy. Silti poika nyt mieheksi varttuneena haaveilee perheen perustamisesta. Miettii: miksi vain humalassa uskaltaa lähestyä elämän lahjaa? Ei asiat edennyt niin kuin piti, sillä menneisyyden kieltäminen aiheutti mielenterveyden järkkymisen. Ei suomalainen mies puhu, vaikka pää halkeaisi. Kun tuska yltyy ja muisti menee, katoaa kaikki hyvä ja jäljelle jää vain arpi ikuinen. Haavat tekevät tehtävänsä eikä ympäristö ymmärrä outoa käyttäytymistä. Sairaalassa hoidetaan oireita, jotka ilmenevät vainoharhoina. Ei etsitä syytä. Tutkitaan ja sitten hutkitaan. Sanotaan: mene kotiin, kyllä sinä turvassa olet. Mies uskoi; aika parantaa haavat. Ei pystynyt puhumaan siitä häpeästä, mikä sydäntä repi. 41

42 Auttakaa, hän sanoi. Ettekö ymmärrä sitä tuskaa, mikä sisällä riehuu, hän toisti. Voidaanhan me kokeilla uutta lääkettä, lääkäri ehdotti. EI PERKELE, EI SIITÄ APUA OLE, hän huusi. Tulisi suusta ne sanat, jotka rauhoittaisivat, hän sanoi hetken päästä. Kului aikaa ja mies otti kynän käteen. Mietti viikon, mietti kaksi. Sai ensimmäisen kirjaimen paperille. Eihän kukaan näe, hän ajatteli. Olen uhri, hän kirjoitti. Häpeä voimistui. Eihän tällaista voi kirjoittaa, hän ajatteli. Rinnassa tuskan- ja häpeäntunne niin voimakas, että itku pääsi. Miten minä voin tätä kenellekään näyttää, hän ajatteli. Päätti kuitenkin näyttää hoitajalle. Hoitaja katsoi silmiin ja sanoi: Tätäkö sinä olet sisälläsi kantanut? Hyvä, että kerroit minulle. Kirjoittaminen auttoi niin paljon, että päätti mies jatkaa kirjoittamista. Syntyi runoja, lauluja ja tarinoita. Tuskaa täynnä olivat tekstit, mutta apu oli löytynyt. Lukivat lääkäri ja hoitajat tuotokset. Alkoi parantuminen. Käytiin menneisyys läpi alusta loppuun. Alkoi löytyä syitä käyttäytymiselle, myös vainoharhat alkoivat hellittää. Ei mies enää hävennyt itseään. Surullinen oli vain, koska niin monta vuotta tuntui hukkaan heitetyltä. Tunnusti itselleen: on kipeät asiat läpi käytävä. Häpeä, mitä se on? mietti mies. Avonaisia haavoja? Minulle se oli asia, jonka olisin halunnut käsitellä ajat sitten, mies sanoi. Jos ei uskalla olla rehellinen itselleen, niin miten sitten kenellekään, mies lisäsi. Niin löytyihän se apu minullekin, tuumi mies. Tieto siitä, että häpeän voi päihittää, helpottaa. Apu löytyy sisimmästä, jos on joku jolle kertoo häpeän syyn. Vahvistumisen voi alkaa sanasta ja tarinasta. 42

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?)

- jos ahdistaa, kannattaa eritellä miksi (mikä oikein ahdistaa?) Pirkko Heiske: MUUTOS JA MUUTOKSESSA ONNISTUMINEN / ESIMIES JA MUUTOS 1) Muutokset ja niihin suhtautuminen Kaksi tapaa suhtautua: - avautuminen, aktiivisuus - sulkeutuminen Mitkä ovat suhtautumistapojen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry

VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala

Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta. Erna Kentala Vertaistuen eri vaiheet ja muutosvastarinta Erna Kentala Vertaistuella on selkeä sisältö, joka toimii ohjelmarunkona toiminnalle. Ohjattu vertaistuki on terapian ja klassisen vertaistuen välimaastossa.

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi

Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi Kaksoisdiagnoosi Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Hämeenkatu 25 A 3 krs. 33200 Tampere omaisneuvonta@omaiset-tampere.fi 2 Kaksoisdiagnoosi Mikä on kaksoisdiagnoosi? 4 Kaksoisdiagnoosipotilaalle

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Inhimillisesti Tehokas Sairaala -hanke 2009-2011 Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri Valtuustoseminaari 14.6.2011 Heidi Lehtopuu, tutkija, KTM, HTM Marika Pitkänen,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen?

, Onneksi on omaishoitaja. Mistä voimia arkeen? 17.4.2012, Onneksi on omaishoitaja Mistä voimia arkeen? Teemat joita käsittelen Voimia vapaa-ajasta Voimia itsestä Voimia läheisistä Luvan antaminen itselle Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot