Eroon häpeästä Heikkous vahvuudeksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Eroon häpeästä Heikkous vahvuudeksi"

Transkriptio

1 Eroon häpeästä Heikkous vahvuudeksi Julkaisija Psykonomi opisto Toimitus ja taitto: Nina-Beata Granqvist ja Jorma Heikkinen Kirjan julkaisua ovat tukeneet: Turun Kaupunki ja Omaiset Mielenterveyden tukena Lounais-Suomen yhdistys 1

2 Eroon häpeästä heikkous vahvuudeksi Sisällysluettelo: Professori Ville Lehtinen: Mielenterveyden häiriöt ja häpeä 4 Toiminn.joht.Keijo Virtanen : Miksi minä tunnen häpeää 10 Puheenjohtaja Päivi Rintala: Omaisen häpeästä 21 Jorma Heikkinen: Häpeä psykonomian mielenkiinnon keskipiste 26 Joonas: Häpeä estää puhumisen 40 Ilona Kinnari: Prinsessa tuittu 43 Nimim. ei paha ihminen :Mistä häpeä syntyy? 58 Lea Kärkkäinen: Pakkoajatukset 63 Nimim..Vaikeneminenko kultaa?: Koulukiusattu 65 Pirjo E.M. Liinaharja: Tulla hyväksytyksi 68 Jutta Tiilikainen: Tuonelan joutsenelle 70 Pirjo Sorsa-Turunen: Burn out voimavarani 74 Satu Ranne: Minä en ole sairauteni 82 Nimimerkki Minä: Kirje Jeesukselle 84 Esa Seppänen: Rikkaruohosta ruusuksi 86 Nimimerkki Anna : Vuonna Tuula Koivisto: Jokainen aamu on uusi ihme 97 Aki Seppänen: Kaveria ei jätetä 100 Eija Huovinen: Päiväkirja 102 Hilkka Rajala: Luotan Jumalaan 111 Sirkka Junkkari: Kuka lankoja liikuttaa? 113 Ivonne Niikka: Oi mahdottomuus 119 2

3 Eroon häpeästä heikkous vahvuudeksi Sisäällysluottelo: Nimimerkki: Onnenkivi: Kahleissa 121 Aila Harinen: Kuka tahansa voi sairastua mieleltään 124 Jani-Markus Heinola: Kahdeksan askelta eteenpäin 127 Tuula Mäkelä: Muutama ajatus psykonomiasta 132 Tarja Leppänen: Pappa (isäni) 135 Alkulause Psykonomiopisto järjesti syksyllä 2005 kirjoituskilpailun otsikolla Eroon häpeästä Heikkous vahvuudeksi. Kirjoituskilpailuun osallistui 26 kirjoittajaa. Kilpailun voitti Jutta Tiilikainen, toiseksi tuli Eeva-Maria Hannula ja kolmannen palkinnon voitti Sirkka Junkkari. Tässä kirjassa on julkaistu kirjoituskilpailuun osallistuneiden kirjoitukset muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kirjan alussa on neljä asiatekstiä häpeästä. Professori Ville Lehtisen ja puheenjohtaja Päivi Rintalan ja Jorma Heikkisen tekstit ovat heidän alustuksensa Psykonomiopiston Eroon Häpeästä -tilaisuudessa

4 Mielenterveyden häiriöt ja häpeä Ville Lehtinen, tutkimusprofessori (emeritus) Kyseessä on tärkeä aihe, josta tarvitaan keskustelua. Mitä häpeäntunne on? Häpeä on monimutkainen ja monitasoinen tunnetila. Se on "opittu tunnetila". Valmius reagoida häpeällä syntyy lapsen kehityksen myötä lapsen ja kasvuympäristön vuorovaikutuksessa. Pieni lapsi oppii vähitellen reagoimaan häpeällä kun ei ole toiminut ympäristön odotusten mukaisesti. Ympäristö tätä myös usein vahvistaa (vertaa: häpeärangaistukset, esim. nurkkaan komentaminen). Se ei ole siis samalla tavalla "synnynnäinen" kuin ahdistus tai mielihyvä taikka raivo tai kiintymys. Häpeä on hyvin kiinteästi yhteydessä syyllisyyteen. Tunnemme syyllisyyttä kun koemme tehneemme jotain väärin; ja koemme häpeää siitä, ettemme ole pystyneet parempaan. Häpeä kumpuaa siis huonommuuden tunteesta: Häpeämme koska koemme olevamme huono ja epäonnistunut. Häpeä on aina yhteydessä myös ympäristöön. Syyllisyyttä voimme kokea eräällä tavalla omaehtoisesti: olemme toimineet omaa moraalikäsi 4

5 tyksemme vastaisesti. Mutta häpeässä on kyse siitä, että koemme tai ainakin uskomme ympäristön jotenkin tuomitsevan meidät siitä mitä olemme tai mitä olemme tehneet. Häpeä johtaa helposti eristäytymiseen. Häpeästä syntyy helposti myös noidankehä, joka alkaa ruokkia itse itseään. Tunne omasta huonommuudesta vahvistuu, mikä lisää alttiutta kokea häpeää. Häpeän kokemiseen ei silloin enää välttämättä tarvita ympäristön palautetta. Miksi mielenterveyden häiriöt tuottavat häpeää? Asia liittyy paljolta yleisiin asenteisiin mielenterveyden häiriöitä kohtaan. Ihmiset suhtautuvat torjuvasti ja pelokkaasti kaikkea outoa kohtaan. Tapahtuu ns. leimaamista, mikä paljolta kumpuaa ihmisten omasta tiedostamattomasta mielisairauden ja eräänlaisesta kontrollin menettämisen pelosta. Tapahtuu asian täydellinen eristäminen, mikä ilmenee jakona meikäläisiin ("normaaleihin") ja heikäläisiin. Yleinen käsitys on myös se että mielenterveyden häiriö on oma vika tai vähintään moraalisen heikkouden merkki (mitä se ei tietenkään ole). Ei-luonnollinen suhtautuminen mielen sairauksiin on ilmeisesti esiintynyt kautta ihmiskunnan historian. Aikaisempina aikoina niitä pidettiin joko jumalien tai pahojen henkien aikaansaannoksina. Kuinka monta psyykkisesti sairasta poltettiin noitana keskiajalla? (vrt riivaajien poismanaamista myöhemmin). Nykyäänkin luonteva suhtautuminen mielenterveyteen ja sen häiriöihin näyttää olevan enemmän poikkeus kuin sääntö, vaikka tietysti kaikkein kärjekkäimmät asenteiden ilmaisut ovatkin 5

6 pääosin hävinneet. Tuntemattoman pelko ja kontrollin menettämisen pelko elää meissä kuitenkin syvällä. Tämän asian ovat myös monet asennetutkimukset vahvistaneet. Nämä ennakkoluulot ja kielteiset asenteet näyttävät valitettavasti olevan syvällä. Vaikka tietoisella järkitasolla saatamme sanoa, että psyykkiset sairaudet eivät ole sen kummempia kuin fyysiset sairaudet, niin syvemmällä tunnetasolla, ehkä osin tiedostamattomasti, emme kuitenkaan koe näin: järkiajattelu ja tunne menevät jotenkin eri reittejä. Siksi tämä ongelma on myös varsin haastava. Seuraavaksi käsittelen kysymystä, miksi psyykkisesti sairaat kokevat häpeän tunnetta sairaudestaan. Tietysti on paljolti kysymys siitä, että ympäristö suhtautuu selvästi torjuvasti ja ymmärtämättömästi näistä sairauksista kärsiviin. Mielenterveyskuntoutujat ovat saaneet sen monella tavalla kokea. Monet läsnäolijat pystyvät kertomaan siitä kokemuksiaan. Toisaalta minun on tässä yhteydessä todettava valitettava seikka, joka myös osittain selittää häpeän tunteet. Tutkimukset ovat näet osoittaneet, että edellä esitetyt ennakkoluulot ja torjuvat asenteet esiintyvät myös niillä henkilöillä, joilla itsellään on jokin mielenterveyden häiriö. Itse asiassa ne voivat esiintyä jopa voimakkaampina kuin ns. terveillä. Tässä ehkä vaikuttaa eräänlainen pyrkimys hallita omaa psyykkisen hajoamisen uhkaa, joka tietysti tällaisella henkilöllä on lähempänä. 6

7 Vaikeuttavatko häpeän tunteet hoitoon hakeutumista? Kyllä ilman muuta vaikeuttavat. Tämä näkyy monella tavalla. Mielenterveyden häiriöiden kohdalla on paljon ns. tyydyttämätöntä tai piilevää hoidon tarvetta. Häpeä voi johtaa siihen että: häiriötä ei lainkaan tunnisteta ("pää pensaaseen") oireiden psyykkistä luonnetta ei tiedosteta hoitoon hakeutuminen koetaan leimaavaksi hoidon ei uskota auttavan Eli seuraus on, että ei uskalleta, kehdata tai haluta hakeutua hoitoon. Tämänkin ovat tutkimukset vahvistaneet: Mitä enemmän mielenterveyden häiriöstä kärsivä henkilö kokee edellä kuvattuja kielteisiä asenteita, sitä todennäköisempää on, että hän ei ole hoidon piirissä. Jätän muiden alustajien pohdittaviksi kysymykset: mitä on omaisen häpeä? mitä on mielenterveyskuntoutujan häpeä? miten psykiatrinen hoitojärjestelmä kohtaa häpeäntunteet? Miten häpeäntunteita voidaan vähentää? Valitettavasti on todettava, että asenteisiin vaikuttaminen ei ole mikään helppo tehtävä. Se ei onnistu vain tietoisen päätöksen kautta. Tarvitaan syvempi muutos. Kuitenkin muutos voi alkaa vain siitä, että tietoisuus li 7

8 sääntyy. Siksi tarvitaan myös lisää tietoa; sekä mielenterveydestä että sen häiriöistä. Avainasemassa on koulujen terveyskasvatus. Mielenterveyskysymysten tulee olla oleellinen osa sitä. On puhuttava mielenterveyden ongelmista, mutta ennen kaikkea myös mielenterveydestä. Kyse on positiivisesta voimavarasta. Mielenterveys koskettaa meitä kaikkia. Meillä kaikilla on myös ongelmia, toisilla vain vaikeampia ja toisilla lievempiä kuin muilla. Meillä kaikilla on katkeamispisteemme. Tässä suhteessa olemme kaikki samassa veneessä. Tieto vähentää tuskaa, ei todellakaan lisää sitä. Esim. tieto mielenterveyden häiriöiden syistä auttaa suhtautumaan niihin luontevammin kun tuntemattomuus ja outous vähenee. Tämä koskee kaikkia: tavallisia kansalaisia, mielenterveyden häiriöistä kärsiviä ja heidän omaisiaan, mutta myös päättäjiä ja terveydenhuollon ammattilaisia. Kuten jo totesin, kysymys on paljolta asenteista ja niiden muuttamisesta. Vaikka asenteiden korjaaminen ei käy kädenkäänteessä, niihin voidaan kuitenkin vaikuttaa pitemmällä tähtäimellä. Yhteiskunnassamme tapahtunut kehitys puhuu selvästi sen puolesta että myönteinen muutos on mahdollinen. Enää ei juuri missään meillä Suomessa tapaa sellaisia kärjekkään kielteisiä asenteita kuin vielä 100 vuotta sitten varsin yleisesti. Asennekasvatuksessa on ennen kaikkea tuotava esille että mielenterveyden häiriöt eivät johdu siitä että henkilö on jotenkin huono tai paha se olisi hänen oma vikansa 8

9 hän ei olisi yrittänyt tarpeeksi Häpeän tunteisiin ei siis todellakaan ole mitään todellista syytä. Asenteiden muuttamisen kannalta on myös oleellista, että tiedostamme, mistä meidän kielteiset reaktiomme johtuvat: tuntemattoman pelosta, kontrollin menettämisen pelosta, hajoamisen pelosta. Kaikki mikä vähentää mielenterveyden häiriöihin liittyvää mystisyyttä vaikuttaa tähän suuntaan. Yhteiskunta voi toimillaan paljon tukea tätä kehitystä: asettamalla mielenterveyden häiriöiden hoidon samalle tasolle kuin fyysisten sairauksien hoito on; resurssien jaossa, vammaispalvelulain soveltamisessa jne. "normalisoimalla" psyykkisten sairauksien hoitoa niin paljon kuin mahdollista: esim. psykiatriset osastot yleissairaaloissa. Sosiaalisen eristyneisyyden katkaiseminen on myös oleellinen asia. Psykiatristen potilaiden ja heidän omaistensa kokema häpeä kumpuaa myös siitä, että he usein kokevat joutuneensa sosiaalisten kontaktien ulkopuolelle, eristyksiin. Yhteiskunnan on pystyttävä tarjoamaan palveluja myös tähän ongelmaan: tarvitaan aktiviteetteja jotka katkaisevat eristyneisyyden, häpeän ja voimattomuuden noidankehän. Voimaantuminen (empowerment) on tässä avainsana. Psykiatrisilla potilailla ja mielenterveyskuntoutujilla täytyy olla oikeus ja mahdollisuus itse vaikuttaa oman elämänsä kulkuun ja sitä koskeviin päätöksiin. 9

10 Keijo Virtanen: Toiminnanjohtaja, Päijät-Hämeen mielenterveyden tuki ry. Miksi minä tunnen häpeää? Häpeä ei ole tuskaa, pelkoa, kuolemaa. Se ei ole tunnetta, joka ilmenee tai saa aikaan jotain. Se on sammumista, tukehtumista, ei-elämää. Sitä ei voi mitata, vaihtaa, jakaa toisille. Se on Täysin yksityistä: Se, mikä hävettää ja jäykistää, halvaannuttaa yhden, sitä toinen ei edes tajua hävetä. Jouko Turkka Häpeä on kuin välitön väristys, joka kiitää lävitseni päästä varpaisiin Ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Jean-Paul Sartre Häpeän tunne kertoo sielullisesta tapahtumasta, jossa häpeävä ihminen uskoo epäonnistuneensa jossakin vastavuoroisuudessa ja yrittää pelastaa kysymyksessä olevan suhteen kääntymällä itseään vastaan moittimalla tai kätkemällä itseään tai luopumalla identiteetistään. (Rechardt & Ikonen, 1998) Kasvojen menettämisen pelko Teoksessaan Stigma (1963) amerikkalainen sosiaaliantropologi Ervin Goffmanin tarkastelun kohteena on sosiaalisesti leimatun, stigmatisoidun ihmisen, minuuden esittäminen tai piilottaminen. Stigma vuorovaikutuksessa aiheuttaa sosiaalisesti hyljeksityt ominaisuudet. Goffmanin mukaan tyypillisiä sosiaalisia stigmoja ovat fyysiset vammat tai erikoi 10

11 suudet, luonteen poikkeavuus tai vähemmistöön kuuluminen (esim. mielisairaus, alkoholismi, fanaattiset uskomukset, sukupuolinen erilaisuus, etninen ja uskonnollinen tausta). Käsite moraalinen ura kuvaa stigmatisoidun ihmisen elämää. Ura alkaa siitä, että ihminen tulee tietoiseksi stigmastaan. Elämässään hän kehittää niitä strategioita, joilla stigma tuodaan esiin, yritetään peittää tai rajoittaa sen olemassaoloa. Tuomitsevat ja rajoittavat normit ovat olemassa stigman varalle. Normaaleja kasvoja ylläpidetään, stigmoja peitetään. Ervin Goffman määrittelee identiteetin (Kuka minä olen? Mitä minä olen?) lähinnä sosiaalisessa roolissa ja käyttäytymistilanteessa kutsuen niitä vuorovaikutuksen teatteriksi. Vieraan henkilön liittyessä seuraamme, ryhdymme päättelemään hänen esiintymistavastaan hänen sosiaalista identiteettiään ja virittämään omaamme sen mukaisesti. Kaiken taustalla on molemminpuolinen ns. kasvojen menettämisen välttäminen eli identiteetin tärväytymisen pelko, mahdollisen sosiaalisen stigman salaaminen tai sen pitäminen vain pienen piirin tiedossa. Näin siis yhteiskuntatieteilijä Goffmanin mukaan. Sädekehä ja stigma Miellyttäväksi luokiteltu henkilö kerää ympärilleen lisää myönteisiä ominaisuuksia. Leimaaminen taas johtaa niin kutsuttuun itseään toteuttavaan ennustukseen. Kun tiedämme, mitä meiltä odotetaan tai miten meidän täytyisi käyttäytyä tietyssä tilanteessa, alamme helposti toteuttaa näitä odotuksia. Usein ihmisen sosiaalista päättelyä ohjaavat stereotypiat (yksinkertaistetut mielikuvat). Sädekehävaikutuksessa ihmisellä on tai 11

12 pumus nähdä jossakin yksilössä pelkkiä myönteisiä ominaisuuksia. Päinvastoin on stigmassa, jolloin henkilö tuomitaan yhdenkin negatiivisen havainnon perusteella. Sosiaalipsykologian mukaan suurin yksittäinen peruste toisiin ihmisiin ja tai ryhmiin liittymisen tarpeelle on samankaltaisuus ja myös täydentävyys. Jossain tilanteissa koettu häpeän tunne tekee varovaiseksi, laskelmoivaksi ja pelokkaaksi. Ihmistä alkaa hallita häpeää aiheuttavien tilanteiden karttaminen, eristäytyminen muista ja rajoittuminen itselle turvallisiin ja tuttuihin rutiineihin. Vapautuaksemme häpeästä on tehtävä inventaaria niistä uskomuksista, joiden kautta itse osallistumme häpeän ylläpitämiseen. Häpeän kasvot Monet saattavat kokea taustalla piilevän häpeän niin voimakkaana, että siitä on tullut ihmisille jo mielenterveydellinen ongelma. Häpeässä syrjityksi tulemisenpelko estää ihmistä saamasta apua ja hakeutumasta hoitoon. Mihail Bahtin (ven. Kirjallisuuden tutkija ja filosofi) puhuu sellaisten esille nostamisesta, joille ei ole kieltä, joista ei ole puhuttu. Kutsuen sitä ambivalenttiseksi parodiaksi (yksilö tasapainoilee sitoutumisen ja jatkuvan valinnan välillä ja etsien vahvaa, mutta samalla ei-sitovaa tapaa kiinnittyä asioihin ja yhteisöihin). 12

13 Tyhmä, rakkaudeton, turha, tahdoton Näitä voi nimittää häpeän kasvoiksi, joiden taustalla on pinttyneitä ajatuskehiä: Tyhmä: älä ajattele liikaa, tyhmä sinä kuitenkin olet. Rakkaudeton. Ei sinua tule kukaan rakastamaan, ethän itsekään ole oppinut ketään rakastamaan. Turha: tunteesi ja tarpeesi ovat aiheuttaneet vain harmia, parasta onkin luopua tunteilusta. Tahdoton: parasta on vain alistua auktoriteettien vietäväksi. Nöyryyttäjiä ja häpeää tulee joka tapauksessa lisää. Alice Millerin (sveitsiläinen psykoanalyytikko) mukaan häpeästä syntyy toistamispakkoa.. Hänen mukaansa se, joka ei suostu tiedostamaan kokemiaan nöyryytyksiä on tuomittu toistamaan ne. Kirjassa Depressio ja sen hoito todetaan, että häpeän huomiotta jättäminen on ollut syynä moniin epäonnistumisiin hoitokontakteissa mm. psykoterapiassa. Parantava häpeä Häpeä aukaisee tien itseemme, sanoo Max Scheler (saksalainen filosofi). Häpeä on tunne, jota ei ole tarpeeksi tutkittu, koska meidän kulttuurissamme se on niin helposti sekoitettavissa syyllisyyteen, sanoo puolestaan Erik Eriksson (psykoanalyytikko). Tunnenko nyt häpeää vai syyllisyyttä? Koenko ujoutta vai noloutta? Tunteita ei ole aina helppo nimetä. 13

14 Terve häpeä on juuri se ominaisuus omassa itsessään mikä on vaikeinta kohdata On helpompi katsoa poispäin ja leikkiä piilosta itsensä kanssa. Ihmisen erotta eläimestä hänen ylivertainen kykynsä pettää. Ihminen osaa pettää jopa itsensä. Häpeä keskeyttää piiloleikin, jossa ei ole muita kuin hän itse, eikä siitä pääse pakoon. Kesken kaiken hän saa uuden näkökulman itseen ja näkee itsensä valossa, joka herättää ihmisessä häpeän. Herää totuuteen, jonka näkemiseen ei ollut ollenkaan valmistautunut. Aikaisemmin luotu minäkuva menee rikki. Yhtäkkiä löytää itsensä toisenlaisena, toisennäköisenä. Ihmiset joskus sanovat: En kehdannut katsoa itseäni peilistä. Häpeän tunnustaminen on juuri sisimpänsä peiliin katsomista. Häpeä ei väittele kanssamme. Juoksemmeko pakoon vai alammeko esittää itsellemme tutkivia kysymyksiä, joihin on ehkä vain kiusallisia vastauksia. Mitä ikinä löydämmekin, häpeä voi olla se tönäisy, jota tarvitsemme kohdataksemme totuuden itsestämme ja ympäristöstämme. Ihmisen kasvuun kuuluu myös häpeän tuottama nöyryys terveissä mittasuhteissa. Se on myös tie sairastuttavasta häpeästä paranemiseen. Kenen häpeää kannat? Thomas Burgesin analysoi häpeän olemusta jo v kirjasessaan, jonka hän julkaisi nimeltä. Punastumisen fysiologia. Hän huomasi, että ihmisen voi saada nauramaan kutittamalla, itkemään lyömällä, pelkäämään uhkaamalla ja suuttumaan ärsyttämällä, mutta punastumista ei saa aikaan muuten, kuin vetoamalla hänen omaantuntoonsa. 14

15 Charles Darwin huomasi, että ihmislapsi ei oppinut punastumaan ennenkahden tai kolmen vuoden ikää. Hän myös erotti syyllisyyden ja häpeän toisistaan: Ei syyllisyys sinänsä aiheuta häpeää, vaan ajatus siitä mitä joku toinen ajattelee syyllisyydestämme. Hänestä punastuminen tapahtui yksinäisyydessäkin, mutta vain, kun punastuja kuvitteli itsensä toisen paljastamaksi. Venäläinen filosofi Vladimir Soloviev ( ) kirjoitti: Häpeän tunne on se, joka ehdottomasti erottaa ihmisen kaikesta muusta luonnosta. Se on kaiken inhimillisen hyvän hengellinen juuri ja ihmisen moraalisuuden tunnusmerkki. Uskonnolliset teokset ja melkein kaikki varhaisen kirjallisuuden viittaukset häpeään ovat kuvauksia kollektiivisesta häpeästä: Ihmisestä, joka käytöksensä takia joutuu yhteisönsä häpäisemäksi tai yksilöstä, joka käytöksellään tuottaa häpeää omalle yhteisölleen. Yksilöllisyyttä on ollut vaikea mieltää erillään yhteisöstä. Siksi yhteisön häpeä on aina ollut yksilön häpeä ja päinvastoin. Vasta yksilötietoisuuden (minuus) kehityttyä alkaa sisäsyntyisen häpeän käsittely. Häpeän tunne liittyy edelleenkin vahvasti kollektiiviin: Salaisuudet ja sairas häpeä on perinnöllinen taakka. Sen siirtyminen yhdeltä sukupolvelta seuraavalle on yleistä, kunnes jollakin on rohkeutta katsoa sitä silmiin ja kysyä kuuluuko tämä todellakin minulle? Suku, perhe, yhteisö varjelee häpeällisiä salaisuuksiaan, mutta itse häpeä jää ja siirtyy tuleville sukupolville. Esim. häpeän perheeni/sukuni juoppoutta, mielisairautta, köyhyyttä jne. Häpeän, koska perhe, suku tai yhteisö ei hyväksy sitä, 15

16 mitä juuri minä olen. Häpeän, koska perheeni, sukuni, yhteisöni toimii häpeällisesti. Häpeän, koska olen rikkonut yhteisöni tunnustaman uskonnon asettamia käskyjä tehnyt syntiä. Häpeän, koska eurooppalaisina ja sivistyneinä olemme näin itsekkäitä köyhiä maita ja huonoissa elinolosuhteissa eläviä ihmisiä kohtaan. Onko siis ollenkaan mahdollista sanoutua irti kollektiivisen häpeän eri muodoista? Salaiset kansiot-projekti tutkii häpeää Joensuun ja Helsingin teologisten tiedekuntien käytännöllisen teologian yhteistyönä on ollut käynnissä teologian tohtori Paavo Kettusen ohjaama Häpeä-projekti Salaiset Kansiot. Projektia varten ihmisiä pyydettiin vuoden 2000 lopulla kirjoittamaan syyllisyydestään ja häpeästään. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 325 kirjoittajaa. Projektin tulosten valossa häpeän taustalla ovat mm. kodin ilmapiirin kylmyys tai sukupuoleen kytkeytyvä arvottomuuden tunne, jota esiintyy nimenomaan naisilla. Tällöin ihminen kokee itsensä arvottomaksi ja riittämättömäksi. Tohtori Paavo Kettusen mukaan häpeässä yhä useampi ihminen tuntee itsensä ohi katsotuksi, ei nähdyksi. Hengelliset keinot, kutsutaan niitä tässä vaikka rituaaleiksi, kuten rippi, anteeksianto ja armo voivat Kettusen mielestä muuttaa syvällisesti ihmisen minuutta. Salaiset kansiotprojektin mukaan häpeän hoitamiseen tarvittava aika on yhtä yksilöllinen kuin ihminen on ja hänen häpeäntuntonsa. Projekti painottaa myös sitä, että kaikkea häpeää ei tarvitse hoitaa, sillä on myös elämää suojeleva tehtävä. Projektilla on myös jatkotutkimus, johon osallistuvat Joen 16

17 suun yliopiston läntisen teologian laitos, Joensuun yliopiston historian laitos, Helsingin yliopiston sosiologian laitos sekä Petroskoin yliopisto. Miksi mielen sairauksia pitäisi hävetä? Mielenterveyspotilaisiin ja mielenterveyshäiriöihin suhtautumiseen vaikuttaa voimakkaimmin tietämättömyys sairauksien luonteesta. Mielen sairauksia ei tunnetasolla edelleenkään käsitetä sairauksiksi muiden sairauksien joukossa. Perinteisesti mielen sairauksiin on liittynyt runsaasti mystiikkaa, uskomuksia ja pelkoja. Myös viihdeteollisuuden ja tiedotus välineiden antamat mielikuvat ovat usein vääristyneitä, pelkoa lietsovia ja sensaatiohakuisia. Ennakkoluulot johtavat mielenterveysongelmia kokeneiden ihmisten ja heidän perheidensä leimaamiseen ja eristämiseen. Mielen sairauksiin liittyviä oireita, hoitomenetelmiä ja parantumismahdollisuuksia ei tunneta läheskään yhtä paljon kuin fyysisten sairauksien kohdalla. Tietämättömien kanssaihmisten osoittama suvaitsemattomuus ja pilkka voivat kuitenkin vaikuttaa sairastuneeseen tuhoisasti. Seurauksena voi olla sairauden uusiutuminen, toipumisen hidastuminen ja sairauden vaikeutuminen. Uusimmat tutkimukset osoittavat, että 47:ää prosenttia mielenterveysongelmia kokeneista ihmisistä on kiusattu julkisesti, 26 prosenttia on joutunut muuttamaan asuinpaikkaansa ja jopa 83 prosenttia sanoo häpeän ja syrjinnän vaikeuttavan parantumista eniten. Voidaan vain kysyä, miksi nykyaikaisen tietoyhteiskunnan ihmiset vielä syyllistyvät tällaisiin, keskiaikaisiin asenteisiin? 17

18 Tietämättömyys johtaa syrjintään Väärät ennakkoluulot voivat vaikutta myös yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, jolloin mielenterveyden hoitoon panostetaan liian vähän. Eurooppa on sivistyksen malliesimerkki, mutta vuonna 2001, 35 prosentissa EU.maista ei ollut lainkaan mielenterveyslainsäädäntöä, tai se oli vanhentunutta. Yleisenä uskomuksena kautta maailman on edelleen intensiivisen hoidon hyödyttömyys ja kalleus nimenomaan mielen sairauksien kohdalla. Tästä aiheutuva syrjintä tuottaa valtavasti inhimillistä kärsimystä ja myös konkreettista tuhlausta. Ison-Britannian johtavat asiantuntijat ovat arvioineet mielenterveysongelmien taloudellisten ja sosiaalisten kustannusten olevan jokaista eurooppalaista miestä, naista ja lasta kohti hieman alle 200+ euroa. Aivan liian usein kumminkin mielenterveysongelmiin varatut rahat suunnataan ja käytetään helpommin käsitettäviin ja hyväksyttäviin sairauksiin. Eufamin Anti Stigma-kampanja Eufami ( European Federation of Associations of Families of Mentally Ill People) aloitti vuoden 2004 syksyllä Euroopan laajuisen kampanjan, joka pyrkii lisäämään oikeaa tietoa mielen sairauksista ja vähentämään sairastuneiden ihmisten ja heidän perheidensä leimaamista ja syrjintää. Kampanjassa selvitetään mm. se tosiasia, että monet mielenterveysongelmat/sairaudet ovat ennalta ehkäistävissä, hoidettavissa ja parannettavissa antamalla oikeaan aikaan oikeaa apua. Maailman johtavat asiantuntijat korostavat, että mielenterveysongelmien kehittyminen voidaan py 18

19 säyttää puuttumalla niihin ajoissa sekä nykyaikaisen lääkityksen ja psykososiaalisen tuen avulla. Aivan kuten sydän- ja verisuonitaudeissa, diabeteksessa, epilepsiassa jne. Maailman terveysjärjestö on arvioinut, että masennussairaudet kaksinkertaistuvat vuoteen 2020 mennessä. Mielenterveyden hoitaminen tulee olemaan lähivuosien suurimpia haasteita koko maailmassa. Eufamin Zerostigma-kampanjaa toteutetaan tämän vuoden aikana jo 12 maassa. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry on Eufamin jäsen ja se on tuonut kampanjan myös Suomeen. Kampanjaan on myös ilmoittautunut yhteistyökumppamneiksi. Finlands Svenska Psykosociala Centralförbund rf, Helmi ry, Helsingin Diakoniaopisto, Mielenterveyden Keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura ja Suomen Psykiatriyhdistys. Eufamin kampanja haluaa korostaa sitä, että oikean tiedon välittäminen kuuluu myös itse sairastuneille, heidän omaisilleen ja läheisilleen sekä erityisesti psykiatrianammattilaisille. Helposti ymmärrettävä, avoin, asiallinen ja arkipäiväinen tiedonvälitys on tärkein ase aiheettomia pelkoja ja ennakkoluuloja vastaan. Häpeä haittaa hoitoa Ote päätoimittaja Satu Vasantolan kirjoituksesta Tehy-lehdessä : Jumala, seksi ja skitsofrenia. Mikä näistä ei kuulu joukkoon? Oikea vastaus: seksi, sillä siitä voi punastelematta puhua työ 19

20 paikan kahvitauolla. Seksi on jo ajat sitten siirtynyt vaiettujen aiheiden joukosta arkipäiväiseksi keskustelunaiheeksi. Ja jos se jostain syystä keskusteluista pääsisi unohtumaan, iltapäivä- ja aikakauslehtien kannet kyllä muistuttavat asiasta. Milloin mahtavat mielenterveysongelmat päästä samaan kastiin seksin kanssa? Milloin voisi ohimennen kertoa työtoverille, että kävin muuten juuri uusimassa masennuslääkereseptini? Siitä ollaan vielä valitettavan kaukana. Vielä kauempana ollaan siitä, että vakavista mielenterveyden häiriöistä voisi puhua vapaasti, häpeämättä ja tarvitsematta pelätä, miten ihmiset reagoivat. Häpeän väistymisellä on kiire, sillä turha häpeä ja peittely viivyttävät avun hakemista tai saattavat jopa estää sen kokonaan. 20

21 Päivi Rintala: Puheenjohtaja, Omaiset mielenterveyden tukena Lounais-Suomen yhdistys Omaisen häpeästä On mahdotonta sanoa mitään yleisesti pätevää mielenterveyspotilaan tai -kuntoutujan omaisen tuntemuksista. Me omaiset olemme keskenämme yhtä erilaisia kuin ihmiset muutenkin. Kokemuksemme ja tunteemme riippuvat myös siitä, mikä suhteemme sairastuneeseen on: hän voi olla oma lapsemme, vanhempamme, siskomme, veljemme tai puolisomme. Sairaudet ovat kestoltaan ja vaikeudeltaan erilaisia. Useimpia psyykkisiä sairauksia osataan nykyisin hoitaa, ja useimmiten sairaus on ohimenevä elämänvaihe. Sen jälkeen elämä jatkuu ainakin lähes entisellään. Vaikeana sairautena pidetyn skitsofreniankin ennuste on melko hyvä. Arvioidaan, että noin kolmannes sairastuneista toipuu lähes täysin, kolmannes voi elää suhteellisen normaalia elämää ja vain kolmanneksen toimintakykyä sairaus vaurioittaa pahasti ja pysyvästi. Oma kokemukseni omaisena liittyy tyttäreni sairauteen. Hän sairastui lukiovuosinaan, ja vuosien mittaan sairaus on osoittautunut hyvin vaikeaksi skitsofreniaksi. On oikeastaan armeliasta, että sairauden vaikeus paljastui vasta vähitellen. Aluksi emme edes osanneet tulkita tyttären käytöksen muutoksia sairauden oireiksi, ja hän jaksoi ahdistuneisuudestaan huolimatta suorittaa ylioppilastutkinnon. Noin puoli vuotta sen jälkeen hänen vointinsa huononi jyrkästi ja hän alkoi kuulla ääniä. Silloin hän joutui tai pääsi ensimmäisen kerran sairaalaan. Hän tuli vielä kesäksi kotiin, samoin seuraavana talvena muutamaksi kuukaudeksi. Sitten alkoi 21

22 yhtämittainen sairaalajakso, jota kesti 22 vuotta. Nyt tyttäreni on kolme vuotta asunut yksityisessä hoitokodissa. Hän ei enää ole ahdistunut eikä levoton, mutta hän tarvitsee paljon apua kaikissa jokapäiväisissä toimissa. Hänestä on tullut avuton ja muista ihmisistä riippuvainen. Ei voi ajatella, että hänellä enää olisi edellytyksiä itsenäiseen elämään. Kun ajattelen niitä monenlaisia tuntemuksia, joita tyttäreni pitkä sairaus on minussa herättänyt, häpeä ei ole päällimmäinen eikä vahvin tunne. Alkuaikojen hallitseva tunne oli suuri hämmennys. Minulla ei ollut selitystä asioille joita lähelläni tapahtui. Rutiinit särkyivät, tuttu ihminen käyttäytyi käsittämättömällä tavalla. Kun vähitellen hahmotin tilanteen, aloin toivoa. Hoito varmaan auttaisi ja tyttäreni paranisi. Vaikka hän ei paranisi vielä kesäksi tai jouluksi tai ensi vuonna, hän varmaan kuitenkin ennen pitkää paranisi. Vuosien mittaan toivo sitten hiipui ja sen rinnalle ja sijaan tuli pettymys hoitojärjestelmään. Tyttäreni ei saanut tarpeenmukaista ja riittävää hoitoa silloin, kun häntä vielä olisi voitu auttaa. Hän ei saanut toiminnallista kuntoutusta silloin, kun hänen toimintakykynsä jyrkästi heikkeni. Viimeisinä sairaalavuosina hänen hyväkseen ei tehty enää mitään. Voimakkain tyttäreni sairauden herättämä tunne on mielestäni suru. Suren hänen elämättä jäänyttä elämäänsä ja kaikkia niitä mahdollisuuksia, jotka jäivät toteutumatta. Tyttäreni oli sairastuessaan viehättävä nuori nainen. Koulu oli häneltä aina mennyt hyvin, hän oli etevä pianisti ja muutenkin taiteellisesti lahjakas. Hän suunnittelikin opintoja Taideteollisessa korkeakoulussa. Kun hänellä sairautensa alkuaikoina oli hyviä kausia, hän vielä soitti pianoa ja opetteli maalaamaan öljyväreillä. 22

23 Sairaalavuosien aikana hän ikään kuin sammui, taidot kuihtuivat vähitellen. Jos hän nykyisin avaa pianon, hän soittaa vain muutamia Für Elisen alkutahteja, samoja tahteja yhä uudelleen. Hänen piirustuksensa ovat kuin parivuotiaan lapsen piirustuksia. Häpeääkin kyllä tunnen, ainakin ajoittain. Erotan mielessäni kaksi keskenään erilaista häpeäntunnetta. Toista voisi nimittää noloudeksi. Minua nolottaa, kun tyttäreni käyttäytyy julkisilla paikoilla poikkeavasti ja joskus häiritsevästikin. Toinen, syvempi ja vaikeampi tunne on syyllisyydentunnetta. Ulkona liikkuessaan tyttäreni ei juuri kiinnitä huomiota ympäristöönsä. Jos hän liikkuisi yksin, hän voisi helposti eksyä ja on monta kertaa eksynytkin. Hän ei kiinnitä huomiota myöskään kohtaamiinsa ihmisiin, sen enempää tuttuihin kuin tuntemattomiinkaan. Tämä saa minut tuntemaan itseni noloksi varsinkin silloin, kun kohtaamme pieniä lapsia. Sukulaispiirissämme sattuu olemaan useita 2 4-vuotiaita, ja senikäisiä lapsia on myös talossa, jossa asun. Tytär ja minä tapaamme heitä usein pihassa. Lapset ovat tottuneet siihen, että heidät huomataan, heille hymyillään ja usein sanotaankin jotakin ystävällistä. Tytär ei kuitenkaan kiinnitä heihin mitään huomiota, ikään kuin hän ei heitä näkisikään. Lapset ovat tästä aivan ymmällään, ja joskus he ihmettelevät ääneenkin. Tekisi mieli selittää tyttären käytöstä jotenkin, mutta se ei olisi tahdikasta häntä kohtaan. Ja mitä ja miten selittäisin? Mielestäni täytyy antaa jokaisen perheen itse päättää, mitä ja miten pikkulapsille kerrotaan ihmisten erilaisuudesta. Noloja tilanteita aiheuttaa myös tyttäreni tapa puhua ja olla puhumatta. Hän puhuu hyvin vähän, tavallisesti hän ei esimerkiksi vastaa kysymyk 23

24 siin. Toisinaan hän kuitenkin puhkeaa puhumaan kovalla äänellä itsekseen tai näkymättömille kuulijoille. Näin käy usein tilanteessa, jossa ympärillä on vieraita ihmisiä, esimerkiksi bussissa tai tavaratalossa. Tyttäreni alkaa silloin äänekkäästi luetella henkilöiden nimiä. Usein ne ovat sukulaisten tai hänen koulutoveriensa nimiä, toisinaan esimerkiksi julkisuuden henkilöiden tai elokuvahahmojen nimiä. En ole keksinyt keinoa, jolla tällaisen puheen saisi lakkaamaan. Usein ei auta muu kuin nousta bussista tai poistua tavaratalosta, ennen kuin lähimmäisten pinna katkeaa tai omani. Olen tyttäreni sairauden aikana lukenut skitsofreniaa käsittelevää kirjallisuutta ja tutustunut sairauden syntyä koskeviin teorioihin. Nykyisin lienee paljon kannatusta ns. stressi haavoittuvuus-mallilla. Sen mukaan alttius sairastua voi olla perinnöllistä, mutta sairauden puhkeamiseen johtavat vasta kuormittavat kokemukset. Erityisen suuri merkitys on varhaislapsuuden kokemuksilla. Tämä saa vanhemman mietteliääksi. Millaisia kuormia olen omilla asenteillani, ratkaisuillani, teoillani ja tekemättä jättämisilläni kasannut lapseni harteille hänen elämänsä alusta alkaen? Yhtä ja toista siitä tiedänkin ja tiedän, että minulla on todellista aihetta tuntea syyllisyyttä. Se on surullinen tosiasia, jota en voi väistää. Toisaalta en voi muuttaa menneisyyttä, vaikka sitä kuinka mielessäni pyörittelisin. Yritän antaa itselleni anteeksi ja elää tätä päivää. On vielä paljon sellaista, mitä voin tehdä tyttäreni hyväksi ja yhdessä hänen kanssaan. Pidän tärkeänä, että hänellä säilyy kosketus tavalliseen jokapäiväiseen elämään. Elämäämme rytmittää vuodenaikojen vaihtelu ja yritän huolehtia siitä, että tyttärenikin kokee kevään, kesän, syksyn ja 24

25 talven. Olen varma siitä, että hänkin nauttii joulusta, pääsiäisestä ja kesälomasta, vaikka ei sitä sanallisesti ilmaisekaan. Yritän myös huolehtia siitä, että hän saa tavata sukulaisia ja vanhoja tuttuja, joiden nimiä hän usein mainitsee. Lenkkeilemme ja käymme elokuvissa. Tärkeää on myös aivan tavallinen arki. Siihen kuuluvat bussilla matkustaminen ja kaupoissa käynti nolouden tunteiden uhalla 25

26 Jorma Heikkinen: Psykonomian opettaja Psykonomian mielenkiinnon keskipiste:mielisairaan stigman ja leiman purkaminen. Eroon häpeästä. Psykonomian, mielenterveyskuntoutujien oman aatteen mielenkiinnon keskipiste, focus kohdistuu mielisairaan leiman ja stigman poistamiseen. Häpeänsävyiset asenteet ja mielisairaan leima aiheuttavat vaikeuden hyväksyä mielenterveysongelma. Ne aiheuttavat usein myös hoitokielteisyyttä ja sairauden tunteen puuttumisen. Stigmasta tulee hoidon ja avun saamisen este. Mielenterveysongelmista kärsivä ei halua leimaantua mielisairaaksi mielisairauden aiheuttaman stigman hävettävyyden vuoksi. Stigma vaikeuttaa hoitoon hakeutumista ja aiheuttaa mielenterveysongelmien vaikeutumisen ja kuntoutumisen pitkittymisen. Stigman aiheuttama hoitokielteisyys johtaa myös usein vastentahtoiseen hoitoon. Pakkohoito puolestaan usein lisää hoitokielteisyyttä ja vahvistaa stigman hävettävyyttä. Näin syntyy itseään vahvistava noidankehä ja pyöröovisyndrooma. Lyhyin välein mielenterveyskuntoutuja kuntoutuu sairaalasta ja palaa muutaman kuukauden kuluessa takaisin hoitoon. Hän on ei ole huolehtinut lääkityksestään vaan on lopettanut sen ilman, että olisi kysynyt tässä asiassa neuvoa lääkäriltään. Voi mennä useita vuosia ennen kuin mielenterveyskuntoutuja oppii luottamaan hoitohenkilökuntaan ja heidän antamiin hoito-ohjeisiin. Stigma ja hoitokielteisyys aiheuttavat suureksi osaksi turvautumisen vastentahtoisen pakkohoitoon, joka puolestaan usein lisää hoitokielteisyyttä ja stigman kielteisyyttä. 26

27 Kielteisten asenteiden ja häpeän vuoksi moni salaa sairautensa Mielisairaan leima sisältää voimakasta sosiaalista häpeää ja torjuntaa. Tätä kuvaa mm. mielisairasta tarkoittavat synonyymit; kaistapää, sekopää, kaheli, mieletön, lahopää ja 200 muuta sanaa, joilla kaikilla on enemmän tai vähemmän halventava ja pilkkaava merkitys. Mielisairaan leimalla voidaan purkaa mielenterveyskuntoutujan ihmisarvo ja tehdä arvottomaksi hänen uskottavuutensa ihmisenä. Mielisairaan leima sulkee ihmisen pois toisten yhteydestä ja sillä voidaan tehdä mahdottomaksi vastavuoroisuus ihmisten välillä. Mielisairaan leima merkitsee usein syrjäytymistä ja hylätyksi tulemista. Sosiaalisen häpeän tunteet mielenterveysongelmista ovat vahvimpia kuitenkin mielenterveyskuntoutujien ryhmässä. Välttääkseen kielteiset asenteet ja omat häpeän tunteensa moni salaa sairautensa jopa lähipiiriltään ja omaisiltaan. Tämä johtaa usein siihen, että mielenterveyskuntoutuja kieltää itseltään oikeuden olla sairas. Tämä puolestaan aiheuttaa hoitokielteisyyden ja omien oireiden hoitamattomuuden. Ylilääkäri Ilkka Taipale: Mielisairaalaan joutuminen, psykoosiin sairastuminen tahi mielen sairaana elämänsä eläminen ovat tässä yhteiskunnassa hyvin raskaita kokemuksia ei pelkästään itse asiansa takia, vaan yhteiskunnan asenteiden takia. 27

28 Tämän vuoksi osa em. tapahtumien kokeneista kieltää tapahtumisen tai tilanteensa siinä kuin äärimmäisesti sairastunut ihminen missä tahansa sairaustilassa tekee samoin. (Ylilääkäri Ilkka Taipale: Lausunto Psykonomiopiston mielekkyydestä ) Häpeä ja voimakkaat kielteiset asenteet mielenterveysongelmista on tärkeimpänä syynä siihen, ettei mielenterveysongelmista kärsivä anna itselleen lupaa ja oikeutta olla sairas. Oikeus sairauteen on ihmisoikeuskysymys. Ihmisoikeuksiin kuuluu oikeus sairauteen. Psyykkisistä sairauksista kärsiville tulee taata oikeus olla sairas. Ilman tätä oikeutta ei häpeä ja kielteiset asenteet mielenterveysongelmiin voi lievittyä ja poistua. 28

29 Tietämättömyyden ja häpeän noidankehä Tietämättömyys mielenterveysongelmista aiheuttaa kielteisiä asenteita ja se on tärkeimpänä syynä häpeään. Ennakkoluuloiset asenteet aiheutuvat tietämättömyydestä. Kun ei ymmärretä sitä, että mielenterveyden sairaudet ovat kuin mikä tahansa somaattinen sairaus, josta ei tarvitse tuntea häpeää eikä syyllisyyttä. Kun tätä ei ymmärretä syntyy tietämättömyyden noidankehä mielenterveysongelmista, joka noidankehän tavoin vahvistaa häpeää ja sen torjuntaa. 29

30 Mielenterveysongelman aiheuttama yksinäisyyden noidankehä Mielenterveyden järkkyminen ja psyykkinen sairaus on psykososiaalinen vamma, joka aiheuttaa usein sairastuneen sosiaalisten suhteiden kaventumisen. Se aiheuttaa syrjäytymistä ja sosiaalisten suhteiden heikkenemistä. Yksinäisyys on tavanomainen mielenterveysongelmista aiheutuva elämäntilanne. Tämän muutoksen takana ovat mm. mielenterveysongelmista aiheutuvat leimaantuminen ja voimakkaat häpeäntunteet sekä voimakkaat alemmuudentunteet. Nämä puolestaan aiheuttavat yksinäisyyden noidankehän: 30

31 Vertaistuen lämpökehä Mielenterveyskuntoutujan mukaantulo mielenterveysyhdistyksen toimin- taan käynnistää vertaistuen lämpökehän, joka vahvistaa itseään. Vertaistuki johon mielenterveysyhdistysten toiminta perustuu mahdollistaa vastavuoroiset ihmissuhteet. Vastavuoroisuus ihmissuhteissa merkitsee tasavertaisen keskinäiseen kunnioitukseen perustuvan ihmissuhteen. Se mahdollistaa saamisen ja antamisen sekä kuuntelijan ja puhujan roolit. Vastavuoroisuus ihmissuhteissa mahdollistaa pääsyn eroon potilaan roolista ja kohtaamattomuudesta. Vertaistuen ja vastavuoroisten ihmissuhteiden kautta on mahdollista rakentaa vertaisyhteisöä, jossa mielenterveyskuntoutuja voi täysivaltaisena yhdistyksen jäsenenä harjoittaa sosiaalisia taitojaan ja osaamistaan. Tällä on kuntouttava merkitys mielenterveysongelmien tuomien psykososiaalisten haittojen vähentämiseksi. 31

32 Itsetuntemuksen lämpökehä Häpeän tunteiden taustalla on tietämättömyys ja vähäinen itsetuntemus. Lisäämällä omaa itsetuntemustaan on mahdollista oppia uusia ajattelumalleja, jotka vähentävät ja poistavat häpeän tunteita. Itsetuntemustaan voi kehittää monella eri tavalla, kuten osallistumalla itsetuntemuskoulutukseen, lukemalla itsetuntemus kirjallisuutta, kirjoittamalla päiväkirjoja sekä monilla luovilla keinoilla tai osallistumalla psykonomiopintokerhoon. Itsetuntemuksen lisääntyminen merkitsee parempaa itsearvostusta ja oman elämän parempaa itsehallintaa. Näistä edellä luetelluista asioista muodostuu itsetuntemuksen lämpökehä. Se puolestaan mahdollistaa häpeästä poisoppimisen ja eroon pääsyn. 32

33 Mielisairaan synonyymit leimaavia ja halventavia Mielenterveyden häiriöistä kärsiviin liitetyt sanat ja nimikkeet ovat olleet leimaavia ja halventavia. Kalevi Kalemaa luettelee MTKL:n historiasta kertovassa kirjassaan Varjosta valoon yhteensä lähes 200 erilaista sanaa ja nimeä, joilla on tarkoitettu samaa kuin sanoilla hullu tai mielisairas. Moniin näistä sanoista liittyy halventamisen sävyn lisäksi vahva aggressiivinen lataus. Tämä vihan sisältämä alitajuinen viha mielisairaita kohtaan on saanut historiassa monia julmia piirteitä. Näitä ovat mm. 30- luvun Saksassa ja Suomessakin toteutettu Mentaalihygieeninen kampanja. Saksassa menttaalihygieenia johti mielisairaiden joukko murhaamiseen. Suomessa menttaalihygieenia sai muodokseen mm. pakkosterilisaatio lainsäädännön. Kalemaan mukaan perinteisestä suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy vilisemällä mielisairasta tarkoittavia sanoja. Niitä ovat mm. seuraavat: aasi, avuton, hassahtava, hassu, heikkojärkinen, hessahtava, hidas, houkka, houna, hourupää, hullunkurinen, hupeli, hupeltaja, hupsu, hupsunkopsahtava, häyrypää, hölmö, höntti, höpsö, hörmönen, höynä, höynäytettävä, höyrypää,, Jumalan hullu, jurko, jälkeenjäänyt, (luojalta jälkeen jäänyt), järjenköyhä, järjetön, kaheli, kahjo, kako, kaistapää, konu, kummallinen, kusipää, köyhä, luojalta saanut, löylynlyömä, löysäpäinen, mielenköyhä, mieletön, mielipuoli, narrattava, narutettava, omalaatuinen, omituinen, onnellinen (siis mieleltään tärhähtäneen merkityksessä), pimeä (olla vintti pimeänä), pipi pää, pirstomie 33

34 linen, pähkähullu, päätön, pöhkö, pöljä, pöpi, posilo, pössöö, tyhmä, tylsä, tylsämielinen, typerys, typerä, tärähtänyt, uuno, uuno-eemeli, viisashullu, vähäjärkinen, vähämielinen, älytön, ääliö, ylenannettu, yliviisas. Nykyslangi on vähintään yhtä rikas kuin perinteinen suomalainen kirjallisuus. Lähes jokainen seuraavista sanoista sisältää enemmän tai vähemmän aggressiivisen arvovärityksen: aivo, aivokääpiö, aivoton, antero, bimbo, ceepee, ceeppari, crazy, debiili, dingdong, dille, doingdoing, dorka, einari, eino, hidas, huuhaa, huuko, hämy, hönö, imbesilli, idis, ilpo, infanttiili, inva, invis, jauhopää, kaali, kaheli, kahelo, kahju, kahjo, kaista, kaistapää, kajahtanut, kako, kakslavanen, kehari, keuhko, kevari, kipsi, korni, kreisi, kyrpä, kyylä, lahopää, latvaroso, limapää, limis, luumu, luupää, läski, läskipää, lättäjalka,(käytetään myös poliisista), löysä, moka, mulkku, mulkvisti, munapää, mälli, mälsä, mälvä, mäntti, mänttipää, nuija, pahkapää, pahviaivo, palikka, paska, paska-aivo, paskapää, paukapää, paukkupää, pimeä, pipi, pullopersesika, pulunnussija, punapersepaviaani, pälli, pökö, pölypallo, rokko, rotta, runkku, saviaivo, sekopoltsi, sekopää, sika (sikaenergia tarkoittanee, että jossakin tai jollakin on mieletön määrä energiaa), siloaivo, simppeli, skitso, taavi, tahvo, tajuton, taliaivo, taneli, tauhka, tauhko, taukki, tauno, torvi, tymä, tylsä, töppö, törppö, törttö, töyssy, töö, tööt, töötti, tööt-tööt, urpo, vajaa, vamma, viljo, visva, väinö, älykääpiö, älyvapaa, älyvälkky, änkyrä. 34

35 Professori Yrjö Alanen: Alemmuuden tunteet keskeinen ongelma Suomessa ovat eteenkin professori Raimo Salokankaan johtamat, psykiatrisesta sairaalasta kotiutettujen pitkäaikaispotilaiden selviämiseen liittyvät seurantatutkimukset osoittaneet, että yksinäisyys ja oman sairastumisen herättämät voimakkaat sosiaaliset alemmuudentunteet muodostavat näiden henkilöiden keskeisen ongelman Toiminta omissa yhdistyksissä ja siihen liittyvät sosiaaliset kontaktit ovat tarjonneet näille ongelmille tärkeän vastalääkkeen, joka on edelleen voimistunut ja jäsentynyt psykonomiliikkeen syntymisen kautta. (Professori Yrjö Alanen, Lausunto Suomen psykonomiopiston tuki ry:n toiminnan edelleen kehittämiseksi ) Mielisairas käsitteenä on arvoarvostelma Mielisairas käsitteenä on arvoarvostelma. Sanana se on itsessään loukkaava. Se on voimakas häpeää ja pilkkaa sisältävä sana, jonka liittäminen jonkun ihmisen persoonaan loukkaa perustavalla tavalla tämän ihmisyyttä. Mielisairaus on lainsäädännössäkin eräs niistä kriteereistä, joilla yksilön vapautta ja ihmisoikeuksia voidaan oleellisesti rajoittaa. Mielisairaalahoidossa mielenterveyskuntoutujan itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa; kieltämällä liikkumisvapaus, sulkemalla mielenterveyskuntoutuja suljettujen ovien taakse, eristyshuoneeseen, käyttämällä lepo 35

36 siteitä, hänet voidaan pakkolääkitä, häneltä voidaan kieltää yhteydenpito sairaalan ulkopuolelle, hänen kirjeensä voidaan avata. Moni kokee pakkohoidon rangaistuksena. Kokemukset pakkohoidosta ja itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta aiheuttavat hoitokiel- teisyyttä. Mielisairaan leima aiheuttaa torjuntaa ja mielenterveyden järkkymisen Kyseenalaistamalla ihmisen psyykkinen terveys aiheutetaan torjuntaa, jonka kokeminen aiheuttaa psyykkisen tasapainon järkkymisen. Mielisairaan leima on kokonaisvaltainen alitajuinen leima, joka merkitsee leimatun sulkemisen yhteisönsä ulkopuolelle ja aggressiivissävyisen torjunnan noidan kehän. Leimattu ihminen joutuu läheistensä epäilyjen ja torjunnan kohteeksi. Häntä ei enää kuunnella täysivaltaisena ihmisenä. Hänestä tulee harhojensa vallassa oleva, järjetön olento, johon ei saada yhteyttä. Häneen liitetään kielteisiä ja vihamielisiä ennakkoluuloja, hänen epäillään tekevän toisille ja itselleen väkivaltaa ja levittävän ympäristöönsä järjetöntä sekasotkua ja epäjärjestystä. Tällaiset asenteet tulevat ilmi herkän mielentilan vallassa olevalle mielenterveyskuntoutujalle ja rikkovat hänen psyykkisen tasapainonsa. Mielenterveyskuntoutujan ympäristö reagoi Ambulanssi kyyti suljetulle osastolle tilataan ja pakkohoito, pakkolääkityksineen voi alkaa. 36

37 Oikeus kokea toisin oikeus mielenterveyden ongelmiin Psykonomia vaatii oikeutta mielenterveysongelmiin ja mielensairauksiin. Ilman kielteisiä asenteita ja häpeän tunnetta mielenterveyskuntoutujilla on oltava täysi ja samanlainen oikeus sairauteensa kuin somaattistakin sairautta potevalla. Oikeus kokea maailma toisin kuin kulutusyhteiskunnan nautinnonhakuinen ja hymyileviä onnellisia kasvoja toistava konsensusilmapiiri vaatii, on osa psykonomiaa. Psykonomia vaatii oikeutta kokea maailma joskus ahdistavana, pelottavana, epätoivoisena paikkana, masentavan synkkänä ja psykoottisena kaaoksenakin. Psykonomia vaatii oikeutta kuulla ääniä, joita toiset eivät kuule; oikeutta haistaa tuoksuja, joita toiset eivät aisti; nähdä visioita, joita toiset eivät näe; oikeutta käsittää sanat eri tavoin kuin enemmistö; kokea ilmapiiri eri tavoin kuin muut. Psykonomia vaatii kokemistavan vapautta. Meillä on mielipiteen vapaus ja julkaisuvapaus, mutta kokemistapojen tasa-arvosta olemme kaukana. Psykonomia vaatii mielenterveyskuntoutujille oikeutta kokea maailma eri tavalla kuin konsensuskulttuuri vaatii. Oikeus olla masentunut, oikeus olla ahdistunut, oikeus olla peloissaan, oikeus kuulla ääniä joita toiset eivät kuule, oikeus olla levoton, oikeus olla sisäisen avaruutensa tutkimusmatkalla, ovat mielenterveyskuntoutujan ihmisoikeuksia, joita häneltä ei saa kieltää. Suvaitsevaisuus koskemaan myös kokemistapaa Psykonomia vaatii suvaitsevaisuutta kokemistapaan. Psykonomia vaatii 37

38 oikeutta alitajunnan nostamista tietoisuutteen ja mielenterveyskuntoutujien oikeutta kertoa sisäisen maailmansa tapahtumista. Psykonomia vaatii oikeutta sisäisen maailman olemassaololle ja alitajunnan olemassaolon tunnustamista. Tässä suhteessa psykonomian tavoite on sama kuin psykoanalyysilläkin. Jos me kaikki voisimme tuoda vapaasti alitajunnastamme sisäisiä kokemuksiamme tietoisuuteemme voisimme vapautua monista ennakkoluuloistamme, olisimme herkempiä ja luovempia elämässämme. Myöntämällä alitajunnan ja sisäisen maailman olemassa olon voisimme myös oppia kunnioittamaan mielenterveyskuntoutujia jotka viestivät sisäisen maailmansa tapahtumista. Meidän ei enää tarvitsisi torjua näitä viestejä vaan voisimme rikastuttaa tietoista minäämme niiden kautta. Heikkous vahvuudeksi hullun kirjoista psykonomiksi Psykonomian omaksuminen on uskallusta olla psyykkisesti kärsivä ihminen. Se on uskallusta olla mielenterveyskuntoutuja ja uskallusta antaa arvo mielenterveyskuntoutujan elämänkokemuksille. Psykonomian avulla mielenterveyden ongelmien ja häiriöiden aiheuttama heikkous voi muuttua vahvuudeksi. Se mikä aikaisemmin aiheutti häpeän tunteita ja painetta eristäytyä muista ihmisistä voi psykonomian avulla muuttua vahvuudeksi vertaistukitoiminnassa ja mielenterveysyhdistystyössä. Mielenterveyskuntoutujien on itse omalla äänellään saatava puhua tiedotusvälineissä ja oppilaitoksissa siitä, mitä mielenterveysongelmat ovat omakohtaisesti koettuina. Psykonomiopisto kouluttaa mielenterveysalan vammaisasiantuntijoita tähän tehtävään. Psykonomiopisto tarjoaa itse 38

39 tuntemuksen jäsentämistä psykonomian opintoryhmässä, mielenterveysyhdistysten vertaistukeen perustuvaa toimintaa ja mielenterveysalan kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa tukea. Keskustelukysymyksiä vertaisryhmien kokouksiin: 1. Miksi mielestäsi omasta häpeästä kertominen on vaikeaa? 2. Jos joku esim. aivan tuntematon ihminen sanoo sinua mielisairaaksi mitä tunteita se herättää? 3. Onko mielisairaan leima mielestäsi hävettävä? Millä tavoin? 4. Mikä mielestäsi on positiivisin nimike: Mielenterveyden häiriöstä kärsivä, mielenterveys- kuntoutuja vai selviytyjä? 5. Onko häpeä opittu käyttäytymistapa? Voidaanko siitä oppia pois? Millä tavoin? 6. Kummalla mielestäsi on suurempi merkitys häpeän tuntemiseen omilla vai muiden asenteilla? 7. Voiko itsetuntemustaan kehittämällä rakentaa parempaa itsearvostusta. Voiko itsetuntemustaan kehittämällä oppia pois häpeän asenteista? 8. Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät ajatukset vastustaa mielenterveysongelmiin liittyviä kielteisiä asenteita ja häpeäntunteita? 9. Miten harjoittelisit ajattelutapoja, joilla pääsisit parempaan itsearvostukseen pois häpeäntunteista? Voisiko psykonomian opintokerhosta olla apua? 39

40 10. Miksi häpeäntunteiden voittaminen on tärkeää oman mielenterveyden kannalta? 11. Onko oikeuden ja luvan saaminen mielenterveysongelmiin mielestäsi ihmisoikeuskysymys? 40

41 Nimimerkki Joonas Häpeä estää puhumisen Jokainen vastaantulija aiheuttaa häpeän tunteen. Eikä rehellisesti pysty puhumaan menneisyydestä. Tuntuu kuin seinät kaatuisi päälle eikä sanoja tule suusta. Häpeä on niin voimakas, ettei uskalla avata ovea. Maailma tuntuu pelottavalta. Monesti ovat vapauttavat sanat huulillasi, mutta häpeä estää puhumisen. Miten häpeä voi olla niin voimakas? Nuori poika syntyi syyttömänä tähän maailmaan. Kouluvuodet veivät pois kotoa. Luuli olevansa turvassa väkivallalta, jota joutui kotona näkemään. Ei tiennyt mihin asuntolavuodet johtaisi, kun vanha mies houkutteli kotiinsa ja nuori poika sai ikuisen häpeän. Ei kertoja ollut kuin yksi, häpeä oli tullut jäädäkseen. Kun elämänliekki hiipuu ja sisintä raastaa muisto menneisyydestä. Puhumattomat vuodet tekevät tehtävänsä ja mieli järkkyy. Silti poika nyt mieheksi varttuneena haaveilee perheen perustamisesta. Miettii: miksi vain humalassa uskaltaa lähestyä elämän lahjaa? Ei asiat edennyt niin kuin piti, sillä menneisyyden kieltäminen aiheutti mielenterveyden järkkymisen. Ei suomalainen mies puhu, vaikka pää halkeaisi. Kun tuska yltyy ja muisti menee, katoaa kaikki hyvä ja jäljelle jää vain arpi ikuinen. Haavat tekevät tehtävänsä eikä ympäristö ymmärrä outoa käyttäytymistä. Sairaalassa hoidetaan oireita, jotka ilmenevät vainoharhoina. Ei etsitä syytä. Tutkitaan ja sitten hutkitaan. Sanotaan: mene kotiin, kyllä sinä turvassa olet. Mies uskoi; aika parantaa haavat. Ei pystynyt puhumaan siitä häpeästä, mikä sydäntä repi. 41

42 Auttakaa, hän sanoi. Ettekö ymmärrä sitä tuskaa, mikä sisällä riehuu, hän toisti. Voidaanhan me kokeilla uutta lääkettä, lääkäri ehdotti. EI PERKELE, EI SIITÄ APUA OLE, hän huusi. Tulisi suusta ne sanat, jotka rauhoittaisivat, hän sanoi hetken päästä. Kului aikaa ja mies otti kynän käteen. Mietti viikon, mietti kaksi. Sai ensimmäisen kirjaimen paperille. Eihän kukaan näe, hän ajatteli. Olen uhri, hän kirjoitti. Häpeä voimistui. Eihän tällaista voi kirjoittaa, hän ajatteli. Rinnassa tuskan- ja häpeäntunne niin voimakas, että itku pääsi. Miten minä voin tätä kenellekään näyttää, hän ajatteli. Päätti kuitenkin näyttää hoitajalle. Hoitaja katsoi silmiin ja sanoi: Tätäkö sinä olet sisälläsi kantanut? Hyvä, että kerroit minulle. Kirjoittaminen auttoi niin paljon, että päätti mies jatkaa kirjoittamista. Syntyi runoja, lauluja ja tarinoita. Tuskaa täynnä olivat tekstit, mutta apu oli löytynyt. Lukivat lääkäri ja hoitajat tuotokset. Alkoi parantuminen. Käytiin menneisyys läpi alusta loppuun. Alkoi löytyä syitä käyttäytymiselle, myös vainoharhat alkoivat hellittää. Ei mies enää hävennyt itseään. Surullinen oli vain, koska niin monta vuotta tuntui hukkaan heitetyltä. Tunnusti itselleen: on kipeät asiat läpi käytävä. Häpeä, mitä se on? mietti mies. Avonaisia haavoja? Minulle se oli asia, jonka olisin halunnut käsitellä ajat sitten, mies sanoi. Jos ei uskalla olla rehellinen itselleen, niin miten sitten kenellekään, mies lisäsi. Niin löytyihän se apu minullekin, tuumi mies. Tieto siitä, että häpeän voi päihittää, helpottaa. Apu löytyy sisimmästä, jos on joku jolle kertoo häpeän syyn. Vahvistumisen voi alkaa sanasta ja tarinasta. 42

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Jorma Heikkinen Psykonomia

Jorma Heikkinen Psykonomia 1 Jorma Heikkinen Psykonomia Julkaisija: Psykonomiopisto Jorma Heikkinen Psykonomia Sisällysluettelo: Luku I: Psykonomian perusajatukset Psykonomia mielenterveysyhdistystoiminnan aate Psykoedukatiivinen

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus

Skitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on

Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Masennus ei ole oma valinta, mutta hoitoon hakeutuminen on Kansalliset Depressiohoitajien koulutuspäivät Seinäjoella 13.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa hanke Masennus ja Stigma Masennus

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski

MISTÄ VOIMIA ARKEEN. Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014. 5.11.2014 PPPH -Seminaari Kaisu Ylikoski MISTÄ VOIMIA ARKEEN Pidämme puolta pidämme huolta Seminaari kylpylähotelli Päiväkummussa 4.11.2014 Kokemus äidiltä saadusta rakkaudesta antoi voimia arjen sujumiseen. Silti arjen pyörittämiseen tarvittavat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43

Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Luku 2. Terveys... 43 Sisällysluettelo Johdanto... 9 Luku 1. Systeemi... 19 Systeeminäkemys... 20 Kehon ja mielen yhteistyö johtaa terveyteen tai sairauteen... 22 Systeeminen ihmiskäsitys... 29 Ihmiskäsitys kehittyy jatkuvasti...

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys

Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Irja Öun Geriatrian erikoislääkäri Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Lääkärin koulutus korostaa biologista näkökulmaa Kuolema biologinen psykologinen kulttuurinen eettinen ja uskonnollinen näkökulma

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta

Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan potilaan ja hänen omaisensa kohtaamisesta Kuolevan hyvä hoito, yhteinen vastuumme Yhteisvastuukeräyksen saattohoitokoulutus Tampere, 30.10.2015 Irja Öun Terhokoti LL, geriatrian erikoislääkäri

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS

HAIKEUS ROHKEUS ONNI YLPEYS RAKKAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS VIHA PELKO IHASTUS RAUHALLISUUS ILO VÄSYMYS INHO RIEMU TOIVO PETTYMYS KAIPAUS PIRTEYS TYYTYVÄISYYS AHDISTUS SURU IHASTUS LUOTTAMUS EPÄLUULO ILO KAIPAUS VÄLINPITÄMÄTTÖ- MYYS PIRTEYS ONNI TOIVO JÄNNITYS RIEMU TUSKA EPÄTOIVO MIELIALAPÄIVÄKIRJA YLPEYS VIHA RAUHALLISUUS PELKO ROHKEUS VÄSYMYS

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle.

Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Mitä jää tutkimuksen varjoon? Näkemyksiä käytännön työstä kehittämisen taustalle. Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys- ja päihdepalvelut Psykiatrian polklinikka maahanmuuttajille

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 osa 8 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askeleen 7. askel kuuluu:

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Omaiset ja kuntoutumisprosessi

Omaiset ja kuntoutumisprosessi Omaiset ja kuntoutumisprosessi -omaiset tukena vai jarruna Merja Latva-Mäenpää Omaiset mielenterveystyön tukena E-P ry Lähdeaineistoa alustukseen Leif Berg ja Monica Johansson, Uudenmaan omaisyhdistys,

Lisätiedot

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 1 vko aihe toteutustapa tammikuu 1 oman kehon minun kehoni hahmottaminen peilin edessä oman kehon koskettaminen, oman selän katsominen pikkupeilin avulla (siellä se

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Pääsenkö kiinni toisen näköalaan?

Pääsenkö kiinni toisen näköalaan? Toimiva yhteys PIIA NURHONEN, FM, ET PSYKOTERAPEUTTI, PERHETERAPEUTTI VILLA VÄLKE PSYKOTERAPIAPALVELUT Pääsenkö kiinni toisen näköalaan? Jokaisella meillä on oma näköala, paikka, josta katselemme elämää

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot