Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito"

Transkriptio

1 tieteessä Max Karukivi LT, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, Nuorisopsykiatrian yksikkö Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu LT, ylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri kliininen opettaja Turun yliopisto, nuorisopsykiatria Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeiset piirteet ovat ylenmääräinen huolestuneisuus, murehtiminen ja fyysiset jännitysoireet. Häiriö alkaa kehittyä usein nuoruusiässä, ja sen ajankohtainen esiintyvyys on tässä ikäryhmässä arviolta 3 4 %. Taudinkulku on usein pitkäaikainen ja häiriöön liittyy erittäin merkittävää samanaikais- sairastavuutta. Keskeiset haasteet liittyvät usein häiriön tunnistamiseen ja erotusdiagnostiikkaan. Nuorten hoidossa on saatu näyttöä sekä kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvien menetelmien että lääkehoidon tehosta. Kirjallisuutta 1 Kessler RC, Avenevoli S, Costello EJ ym. Prevalence, persistence, and sociodemographic correlates of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication Adolescent Supplement. Arch Gen Psychiatry Epub ahead of print. 2 American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 3. painos. Washington, DC: American Psychiatric Association Keeton CP, Kolos AC, Walkup JT. Pediatric generalized anxiety disorder: epidemiology, diagnosis, and management. Paediatr Drugs 2009;11: Beesdo-Baum K, Winkel S, Pine DS ym. The diagnostic threshold of generalized anxiety disorder in the community: a developmental perspective. J Psychiatr Res 2011;45: Benjamin CL, Beidas RS, Comer JS, Puliafico AC, Kendall PC. Generalized Anxiety Disorder in youth: diagnostic considerations. Depress Anxiety 2011;28: Weisberg RB. Overview of generalized anxiety disorder: epidemiology, presentation, and course. J Clin Psychiatry 2009;70(Suppl 2): Brown TA, Barlow DH. Comorbidity among anxiety disorders: implications for treatment and DSM-IV. J Consult Clin Psychol 1992;60: Wittchen HU, Zhao S, Kessler RC, Eaton WW. DSM-III-R generalized anxiety disorder in the National Comorbidity Survey. Arch Gen Psychiatry 1994;51: Vertaisarvioitu VV Ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävä mielenterveyden häiriöiden ryhmä nuoruusiässä, ja esiintyvyydeltään ne ovat tässä ikäryhmässä kaikkein yleisimpiä häiriöitä (1). Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö nähtiin aiemmin eräänlaisena jäännösdiagnoosina, joka asetettiin silloin, kun muiden ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiset kriteerit eivät täyttyneet (2). Myöhemmin on todettu, että häiriö on yhä selkeämmin oma erillinen sairautensa. Keskustelu häiriön luonteesta ja diagnostisista kriteereistä käy kuitenkin edelleen vilkkaana, ja lapsille ja nuorille on esitetty erilaisia diagnostisia kriteereitä kuin aikuisille (3,4,5). Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeisenä piirteenä on ylenmääräinen, ulkoisista olosuhteista riippumaton murehtiminen ja ahdistuneisuus, jatkuva huolestuneisuus sekä fyysiset jännitysoireet. Oikean diagnoosin jäljille on toisinaan vaikea päästä. Useaan muuhun ahdistuneisuushäiriöön liittyy leimallisia oireita, kuten pakko-oireiseen häiriöön esimerkiksi toistuva käsienpesu tai paniikkihäiriöön paniikkikohtaukset. Nämä oireet nuoren kertomana johtavat usein ripeästi oikeaan diagnoosiin. Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyvät oireet, kuten murehtiminen, huolestuneisuus ja jännittyneisyys ovat usein epämääräisiä, ja taudinkulku etenee pikemminkin vähitellen kuin alkaa äkillisesti. Oireet ovat usein luonteeltaan kroonisia ja heikentävät toimintakykyä pitkällä aikavälillä (6). Häiriöön liittyy myös merkittävää samanaikaissairastavuutta (7,8). Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön varhaiseen tunnistamiseen niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa tulisikin panostaa. Vaikka väestötasolla häiriötä esiintyy yhä enemmän iän myötä, se kehittyy usein nuoruusiässä (9). Näin ollen häiriö tulisi tunnistaa ja ohjata potilas hoitoon mahdollisuuksien mukaan jo nuoruudessa. Aikuisten hoitotutkimuksia on tehty kohtalaisen runsaasti, mutta tutkimusnäyttöä on kertynyt myös nuoruusikäisten hoidoista. Tutkimusten mukaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvat menetelmät vaikuttavat tehokkailta (3,10,11). Myös SSRI-lääkityksen tehosta on saatu näyttöä nuorten potilaiden hoidossa (12). Oirekuva ja diagnostiset kriteerit Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö tunnetaan myös nimellä yleistynyt tuskaisuus, joka kuvaa osuvasti häiriön oirekuvaa. Keskeisenä erona muihin ahdistuneisuushäiriöihin on pitkäaikainen ja intensiteetiltään aaltoileva tuskaisuus, joka ei selkeästi liity ulkoisiin olosuhteisiin tai ympäristöön. Häiriön keskeinen piirre on murehtiminen, jonka ajatellaan myös mekanismina ylläpitävän oireita (13). Nämä moninaiset, toistuvasti mieleen palaavat huolet ja murheet kohdistuvat usein nuoren omaan selviytymiseen, terveyteen ja pelkoihin muiden perheenjäsenten tai kavereiden sairastumisesta tai onnettomuuteen joutumisesta. ICD-10 tautiluokituksen mukaiset diagnostiset kriteerit (14) on esitetty taulukossa 1. Jatkuva murehtiminen vie usein nuorelta aikaa ja energiaa, heikentää keskittymiskykyä ja tämän kautta koulusuorituksia tai vaikeuttaa nukahtamista iltaisin. ICD-10:n diagnostisissa 949

2 Taulukko 1. ICD-10:n mukaiset yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) diagnostiset kriteerit (14). A. Vähintään kuuden kuukauden ajan on esiintynyt korostunutta jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta suhteessa arkipäivän tapahtumiin ja ongelmiin. B. Esiintyy vähintään neljä seuraavista oireista, joista yhden täytyy olla jokin oireista 1-4: Autonomisen kiihotustilan oireet (1) sydämentykytys tai tunne, että sydän hakkaa, tai kohonnut pulssi (2) hikoilu (3) vapina (4) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä Rinnan ja vatsan alueen oireet (5) hengitysvaikeudet (6) tukehtumisen tunne (7) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa (8) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet) Psyykkiset oireet (9) pyörryttävä, huimaava, sekava tai horjuva olotila (10) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai poissa tästä maailmasta (depersonalisaatio) (11) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai tajunnan menettämisestä (12) kuolemanpelko Yleisoireet (13) kuumat aallot tai vilunväristykset (14) ihon puutuminen tai pistely Jännitysoireet (15) lihasjännitys, -säryt tai -kivut (16) levottomuus ja kykenemättömyys rentoutua (17) hermostuneisuuden tunne (18) nielemisvaikeudet tai palan tunne kurkussa Muut oireet (19) korostuneet reaktiot yllättävissä tilanteissa tai herkkyys pelästyä (20) keskittymisvaikeudet tai mielen tyhjäksi pyyhkiytyminen ahdistuksen tai huoles tuneisuuden takia (21) jatkuva ärtyneisyys (22) huolestuneisuuden aiheuttama nukahtamisvaikeus C. Häiriö ei täytä masennusjakson (F32), paniikkihäiriön (F41.0), pelko-oireisen häiriön (F40), pakko-oireisen häiriön (F42) tai hypokondrisen häiriön (F45.2) kriteerejä. D. Ahdistuneisuus ei aiheudu elimellisestä sairaudesta, kuten hypertyreoosista (E05), elimellisestä mielenterveyden häiriöstä (F00-F09), päihteiden käytöstä (F10-F19), esimerkiksi amfetamiinin käytöstä tai bentsodiatsepiinien vieroitusoireista. kriteereissä ei kuitenkaan edellytetä, että potilaan toimintakyky olisi heikentynyt jollakin elämän osa-alueella, toisin kuin DSM-IV:ssä (15). Verrattuna myös varsin laajasti erilaisiin somaattisiin oireisiin keskittyviin ICD-10 kriteereihin, DSM-IV kriteereissä edellytetään myös sitä, että kyseisestä häiriöstä kärsivä potilas kokee murehtimisen hallinnan vaikeaksi (15). Diagnoosi voidaan asettaa, kun oireet ovat kestäneet vähintään kuusi kuukautta. Tätä edellytystä voidaan pitää suhteellisen pitkänä, ja tulevan DSM-5 tautiluokituksen tämänhetkisessä luonnoksessa esitetään, että diagnoosi voitaisiinkin jatkossa asettaa oireiden jatkuttua kolmen kuukauden ajan (16). Esiintyvyys Häiriön ajankohtainen sekä vuodenaikainen esiintyvyys on aikuisväestössä tehdyissä tutkimuksissa vaihdellut 2 5 %:n välillä (8,17), ja häiriön yleisyyden arvioidaan olevan kaksinkertainen naisilla miehiin verrattuna (8). Nuorilla esiintyvyys on arviolta samaa luokkaa, 3 4 % (18). Asian suhteen on kuitenkin erimielisyyttä, sillä osa kliinikoista ja tutkijoista on sitä mieltä, että diagnostisten kriteerien kyky tunnistaa häiriö lapsilla ja nuorilla on puutteellinen (4,5) ja että häiriön todellinen esiintyvyys näissä ikäryhmissä olisi pikemminkin noin 10 % (3). Häiriö kehittyy yleensä vähitellen ja retrospektiivisissä tutkimuksissa on todettu, että potilaan on vaikea kuvata häiriön alkamista ja kehittymistä (19,20). Häiriöstä kärsivät ovat usein kokeneet oireita jo lapsuusiässä. Arviolta noin neljännes sairastuu 20 ikävuoteen mennessä (9). Taudinkulku on yleensä krooninen, ja useilla häiriö kestää useiden vuosien ajan (6,17). Samanaikaissairastavuus Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivillä on hyvin usein samanaikaissairastavuutta. Lähes kaikilla on ollut jossain vaiheessa jokin toinen psyykkinen sairaus (8). Ajankohtaisesti noin kolmella neljästä voidaan todeta samanaikainen mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö (7). Lapsilla ja nuorilla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö esiintyy usein samanaikaisesti sosiaalisten tilanteiden, pelon ja eroahdistushäiriön kanssa (21), ja useissa tutkimuksissa häiriöitä onkin tutkittu yhdessä (10). 9 Kessler RC, Berglund P, Demler O, Jin R, Merikangas KR, Walters EE. Lifetime prevalence and age-ofonset distributions of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Siqueland L, Rynn M, Diamond GS. Cognitive behavioral and attachment based family therapy for anxious adolescents: Phase I and II studies. J Anxiety Disord 2005;19: Etiologia Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen on yhdistetty monia tekijöitä. Kaksostutkimusten perusteella on todettu, että häiriö on jossain määrin periytyvä (22,23), mutta geneettisellä tasolla häiriöllä on niin suuri yhteys masennukseen ja neuroottisiin persoonallisuuspiirteisiin, että perinnöllisyyttä on vaikea luotettavasti arvioida (23). Toiminnallisella magneettikuvauksella teh- 950

3 tieteessä 11 Suveg C, Hudson JL, Brewer G, Flannery-Schroeder E, Gosch E, Kendall OC. Cognitive-behavioral therapy for anxiety-disordered youth: secondary outcomes from a randomized clinical trial evaluating child and family modalities. J Anxiety Disord 2009;23: Ipser JC, Stein DJ, Hawkridge S ym. Pharmacotherapy for anxiety disorders in children and adolescents (katsaus). The Cochrane Library 2010; Borkovec TD. The nature, fuctions, and origins of worry. Kirjassa: Davey G, Tallis F, toim. Worrying: perspectives on theory, assessment, and treatment. New York: Wiley World Health Organization. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems, ICD 10, Vol 1. Geneve: WHO Taulukko 2. Yleiset kognitiivisen käyttäytymisterapian vaiheet nuoren yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. 1. Psykoedukaatio Ahdistuksen ja itse häiriön mekanismien läpikäyminen nuoren (ja usein myös vanhempien) kanssa. Kerrotaan hoidon kulusta ja käydään läpi molempien osapuolien odotuksia terapian suhteen. 2. Ajatusten uudelleen muotoilu Ahdistavien ajatusten tunnistaminen, käsittely ja muokkaaminen. Keskeistä on nuoren ns. katastrofiajatusten kanssa työskentely. Nuorta opastetaan lähestymään asioita, joita hän ahdistuneena murehtii, tietynlaisina hypoteeseina faktojen sijaan. Hypoteesien todennäköisyyttä tarkastellaan kaiken olemassa olevan todistusaineiston valossa ja pyritään siihen, että nuori pystyy niin realistisesti kuin mahdollista arvioimaan pelkäämänsä tapahtuman todennäköisyyden. 3. Rentoutusharjoittelu Ahdistuksen fyysisten oireiden tunnistaminen ja helpottaminen esim. erilaisin rentoutusmenetelmin. 4. Huolille altistaminen Eräänlaisena skenaarioharjoitteluna nuori altistetaan mielikuvissa pahimmille huolilleen. Tarkoituksena on vähentää ajatusten aiheuttamaa ahdistuneisuutta, jota nuori lähestyy nyt uusin työkaluin. 5. Käyttäytymisen muuttaminen Tuetaan nuorta keskittymään rakentaviin asioihin ja murehtimisen vähentämiseen esim. ylenmääräisiä varmisteluja rajoittamalla. 6. Ongelmanratkaisu Mahdollisten tulevien ongelmakohtien tunnistaminen ja harjoittelu. Lisäksi arjen struktuurin tukena voidaan harjoitella ajanhallintaa ja käytännön ongelmanratkaisutaitoja. 7. Vanhempien tukeminen taitojen vahvistamiseen ja ylläpitoon Erityisesti mikäli nuori asuu vielä kotona, vanhemmat voivat osaltaan tukea taitojen ylläpitoa. Tämän vaiheen painopiste riippuu luonnollisesti nuoren kehitysasteesta ja elämäntilanteesta. dyissä tutkimuksissa on havaittu, että häiriöstä kärsivillä nuorilla nähdään prefrontaalikorteksilla lisääntynyttä aktiivisuutta, kun he katsovat tunteita ilmentäviä kuvia (24,25). Lisäksi on havaittu, että häiriöön vaikuttaa liittyvän pelkoa käsittelevän hermoverkoston voimakkaampi aktiivisuus (25). Häiriön kehittymiseen on myös yhdistetty monia psykososiaalisia tekijöitä, kuten lapsuusiän traumatisoituminen ja turvaton kiintymyssuhde (13). Yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin, että kyseisen häiriön suurempaan riskiin olivat yhteydessä myös matala tulotaso ja koettu ero (26). On kuitenkin otettava huomioon, että edellä mainitut tekijät esiintyvät varsin yleisesti myös muissa ahdistuneisuushäiriöissä. Yhteiset riskitekijät muiden häiriöiden kanssa saattavatkin osaltaan selittää voimakasta samanaikaissairastavuutta. Kehitysvaihe ja tunnesäätely Varhaisnuoruusikään tullessa keskushermosto alkaa kehittyä voimakkaasti (27). Tämä ilmenee kognitiivisten prosessien kehityksenä, kykynä yhä monimutkaisempaan abstraktiin ajatteluun sekä tietoisuuteen muiden ajatusprosesseista. Ahdistukseen sisältyy määritelmällisesti huoli tulevien tapahtumien kontrolloimattomuudesta ja niihin kohdistuva negatiivinen odotusarvo, ja ahdistuksen kokeminen perustuukin vahvasti kognitioon (28). Useimpien ahdistuneisuushäiriöiden yleisyys lisääntyykin selkeästi nuoruusiässä niin yksilökuin väestötasolla (18). Nuoruusiän voimakas fyysinen kehitys kohdistaa osaltaan huomion myös oman kehon tapahtumiin ja tuntemuksiin. Kehityksellisestä näkökulmasta tähän ajoittuu myös nuoren irtautuminen vanhemmistaan ja paikan hakeminen vertaisryhmässä, minkä vuoksi nuoren kokema tuki ei yleensä ole samalla tasolla kuin aiemmissa kehitysvaiheissa. Tämä omillaan pärjäämisen vaatimus voi osaltaan myös lisätä herkkyyttä huolestua tulevaisuudesta ja koska tunnehallintakeinot ovat vielä puutteelliset johtaa alkavaan yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Myös tiettyjen tunnesäätelyjärjestelmän puutteiden on todettu olevan yhteydessä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen. Esimerkiksi tunteiden voimakas kokeminen yhdistettynä niiden puutteelliseen ymmärrykseen ja käsittelykykyyn voivat altistaa murehtimiselle vaikeiden tunnetilojen kokemisen välttämiseksi (29). Häiriöstä kärsivät kokevat negatiiviset tunnetilat erityisen voimakkaina, ja toisaalta näiden korjaaminen on heille vaikeaa (29). Murehtiminen Häiriössä tyypillisesti esiintyvä murehtiminen voidaan myös ymmärtää häiriötä ylläpitävänä mekanismina. Patologisen murehtimisen taustalla on henkilön käsitys siitä, että maailma on perimmiltään uhkaava paikka, jossa selviytyminen ilman tulevien tapahtumien hallintaa on mahdotonta (13,30). Oppimisteoreettisesta näkökulmasta murehtiminen ylläpitää oireita negatiivisen vahvistamisen kautta. Murehtiminen siirtää keskittymisen ajatusprosesseihin epämiellyttävien mielikuvien sijaan ja helpottaa 951

4 15 American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 4. uusittu painos. Washington, DC: American Psychiatric Association American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 5. painoksen luonnos. American Psychiatric Association Wittchen HU. Generalized anxiety disorder: prevalence, burden, and cost to society. Depress Anxiety 2002;16: Ranta K. Ahdistuneisuus ja ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa: Laukkanen E, Marttunen M, Miettinen S, Pietikäinen M, toim. Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Sanderson WC, Barlow DH. A description of patients diagnosed with DSM-III-R generalized anxiety disorder. J Nerv Ment Dis 1990;178: Noyes R Jr, Woodman C, Garvey MJ ym. Generalized anxiety disorder vs. panic disorder. Distinguishing characteristics and patterns of comorbidity. J Nerv Ment Dis 1992;180: Verduin TL, Kendall PC. Differential occurrence of comorbidity within childhood anxiety disorders. J Clin Child Adolesc Psychol 2003;32: Hettema JM, Prescott CA, Kendler KS. A population-based twin study of generalized anxiety disorder in men and women. J Nerv Ment Dis 2001;189: Kendler KS, Gardner CO, Gatz M, Pedersen NL. The sources of comorbidity between major depression and generalized anxiety disorder in a Swedish national twin sample. Psychol Med 2007;37: Monk CS, Nelson EE, McClure EB ym. Ventrolateral prefrontal cortex actiation and attentional bias in response to angry faces in adolescents with generalized anxiety disorder. Am J Psychiatry 2006;163: McClure EB, Monk CS, Nelson EE ym. Abnormal attention modulation of fear circuit function in pediatric generalized anxiety disorder. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Grant BF, Hasin DS, Stinson FS ym. Prevalence, correlates, co-morbidity, and comparative disability of DSM-IV generalized anxiety disorder in the USA: results from the National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions. Psychol Med 2005;35: Kettunen K, Lindberg N, Castaneda A, Tuulio-Henriksson, Autti T. Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon. Duodecim 2009;125: Sullivan GM, Debiec J, Bush DEA, Lyons DM, LeDoux JE. The neurobiology of fear and anxiety: contributions of animal models to current understanding. Kirjassa: Charney DS, Netler EJ, toim. Neurobiology of mental illness, 3. painos. Oxford, NY: Oxford University Press Kuvio 1. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kognitiivinen mallintaminen. Ahdistuneisuuden laukaiseva tilanne, ajatus tai muisto Katastrofiajatukset Mitä jos Murehtiminen Ahdistus kasvaa Seurannaisoireet (esim. uupumus ja mielialaoireet) ja toimintakyvyn heikkeneminen fyysisiä oireita. Tämä voidaan luokitella eräänlaiseksi välttämiskäyttäytymiseksi, ja oireiden helpottuminen edelleen vahvistaa murehtimisen esiintymistä (13). Kognitiivisia mekanismeja häiriön taustalla voi mallintaa kuvion 1 esittämällä tavalla. Häiriön tunnistaminen ja seulonta Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tunnistamisessa ja patologisen ahdistuneisuuden erottamisessa normaalista huolestuneisuudesta voidaan käyttää apuna erilaisia psykiatrisia arviointiasteikkoja. Generalized Anxiety Disorder Scale (GAD-7) sisältää vain seitsemän kysymystä ja on nopeasti täytettävä itsearviointimenetelmä, joka seuloo häiriön ydinoireita (31). Sen psykometriset ominaisuudet on osoitettu hyviksi (32) ja seulontamenetelmänä se on varsin herkkä (33). Penn State Worry Questionnaire (PSWQ) (34) on murehtimistaipumuksen mittaamisasteikko, ja se on toimiva menetelmä yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyvän murehtimisen mittaamiseksi (35). Tästä on muokattu myös lapsille ja nuorille tarkoitettu versio (PS- WQ-C), joka on myös osoitettu psykometrisiltä ominaisuuksiltaan hyväksi (36). Erotusdiagnostiikka Keskeistä niin häiriön tunnistamisessa kuin erotusdiagnostiikassa on sen erottaminen tavanomaisesta huolestuneisuudesta. Olennaista on, missä määrin oireet heikentävät toimintakykyä ja onko huolestuneisuus objektiivisesti arvioituna liiallista suhteessa riskeihin. On normaalia olla huolissaan erityisen jännittävistä tapahtumista tai silloin, kun huolestumiselle on selkeä peruste esimerkiksi läheisen vakava sairastuminen. Häiriölle on kuitenkin tyypillistä, että huolestuneisuudelle löytyy jatkuvasti uusia kohteita ja huoli kohdistuu usein hyvin arkipäiväisiin asioihin. Häiriöstä kärsivät korostavat vaikeuksia ja mahdollisia ongelmia verrattuna realistisiin mahdollisuuksiin. Erotusdiagnostiikka masennukseen liittyvään toivottomuuteen ja tuskaisuuteen on toisinaan hankalaa. Keskeisenä erona on kuitenkin se, että yleistyneeseen ahdistuneisuuteen liittyy fyysisiä oireita, kuten lisääntynyttä lihasjännitystä, toisin kuin masennukseen. Myös masennukseen voi liittyä fyysisiä jännitysoireita, kun tuskaisuus on voimakkaasti pinnalla, mutta usein vain ajoittaisena oireena. Masennukseen liittyvä murehtiminen saattaa kohdistua niin menneeseen, nykyhetkeen kuin tulevaan, vaikkakin se usein kumpuaa aiemmista negatiivisista kokemuksista ja epäonnistumisista, mutta yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä fokus on yleensä tulevissa, oletettavasti negatiivisissa, tapahtumissa. Keskeisimmät erotusdiagnostiset vaihtoehdot ahdistuneisuushäiriölle ovat usein pakko-oireinen häiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Pakko-oireiseen häiriöön liittyvät pakkoajatukset ovat yleensä häiritseviä, kiusallisia ja epätarkoituksenmukaisia. Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä murehtiminen kohdistuu tavanomaisiin elämäntapahtumiin, niiden sisältö on uskottava ja usein tarkoituksenmukainenkin murehtiminen kertoo huolehtimisesta ja välittämisestä. Sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyvä murehtiminen keskittyy kohtalaisen tarkasti sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin ja näistä huolehtimiseen, vaikkakin oirekuva voi olla varsin laaja-alainen. Jos häiriöstä kärsivä kykenee välttämään nämä ahdistavat tilanteet, ahdistusoireet myös usein lievenevät. Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä huolet ovat usein huomattavasti vaihtelevampia ja moninaisempia, eikä häiriöön liity sosiaalisessa fobiassa vaikuttavaa negatiivisen huomion ja häpeän pelkoa. 952

5 tieteessä Taulukko 3. Alaikäisten nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lääkehoito. Valmiste aloitusannos mg/pv Annos mg/pv Fluoksetiini Sertraliini Fluvoksamiini Venlafaksiini 37,5 37, Mennin DS, Heimberg RG, Turk CL, Fresco DM. Preliminary evidence for an emotion dysregulation model of generalized anxiety disorder. Behav Res Ther 2005;43: Barlow DH, Chorpita BF, Turovsky J. Fear, panic, anxiety, and disorders of emotion. Kirjassa: Hope DA, toim. Perspectives on anxiety, panic, and fear. Lincoln: University of Nebraska Press Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB, Löwe B. A brief measure for assessing generalized anxiety disorder: the GAD-7. Arch Intern Med 2006;166: Löwe B, Decker O, Müller S, Brähler E, Schellberg D, Herzog W ym. Validation and standardization of the Generalized Anxiety Disorder Screener (GAD-7) in the general population. Med Care 2008;46: Dear BF, Titov N, Sunderland M ym. Psychometric comparison of the generalized anxiety disorder scale-7 and the Penn State Worry Questionnaire for measuring response during treatment of generalised anxiety disorder. Cogn Behav Ther 2011;40: Meyer TJ, Miller ML, Metzger RL, Borkovec TD. Development and validation of the Penn State Worry Questionnaire. Behav Res Ther 1990;28: Brown TA, Moras K, Zinbarg RE, Barlow DH. Diagnostic and symptom distinguishability of generalized anxiety disorder and obsessive-compulsive disorder. Behav Ther 1993;24: Chorpita BF, Tracey SA, Brown TA, Collica TJ, Barlow DH. Assessment of worry in children and adolescents: an adaptation of the Penn State Worry Questionnaire. Behav Res Ther 1997;35: Salzer S, Winkelbach C, Leweke F, Leibing E, Leichsenring F. Long-term effects of short-term psychodynamic psychotherapy and cognitive-behavioural therapy in generalized anxiety disorder: 12-month follow-up. Can J Psychiatry 2011;56: Borkovec TD, Ruscio AM. Psychotherapy for generalized anxiety disorder. J Clin Psychiatry 2001;62(Suppl 11): Gosch E, Compton S, Schroeder- Flannery E. Principles of cognitive behavioral therapy for anxiety disorders in children. J Cogn Psychother 2006;20: Toimintakykyä heikentää keskeisimmin murehtiminen ja sen viemä aika ja energia, kun taas sosiaalisten tilanteiden pelossa näiden tilanteiden välttely aiheuttaa keskeisimmät haitat. Psykoterapeuttinen hoito Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön terapeuttista hoitoa on tutkittu niukasti verrattuna aikuisten tai lasten vastaaviin hoitoihin. Nuoruusikäisten hoitotutkimukset ovat käytännössä poikkeuksetta kohdistuneet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuviin hoitomuotoihin. Aikuisille on yksittäisissä tutkimuksissa psykodynaamisella lyhytterapialla saatu samantasoinen vaste ajankohtaisiin ahdistuneisuusoireisiin kuin kognitiivisella käyttäytymisterapialla, mutta pidempiaikaisen ahdistuneisuuden ja häiriön ydinpatologian eli murehtimisen osalta teho vaikuttaa jäävän huonommaksi (37). Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehosta on kertynyt kuitenkin näyttöä nuorten hoidossa (3,10,11). Kognitiivinen käyttäytymisterapia vähentää aikuisten ahdistuneisuus- ja masennusoireita (38), ja myös nuorten samanaikaisesti esiintyvät masennusoireet lieventyvät ahdistuneisuushäiriötä hoidettaessa (11). Hoidon vaikutusta on perusteltu sillä, että terapiatyöskentely altistaa nuoren erilaisille aktiviteeteille sekä sosiaalisille kontakteille ja toisaalta uusien taitojen oppiminen terapiassa kohentaa nuorten itseluottamusta (11). Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa kognitiivisen käyttäytymisterapian keskeiset osa-alueet ovat psykoedukaatio, haitallisten kognitioiden uudelleenmuotoilu, ongelmanratkaisu, rentoutusharjoitukset, epävarmuuden hallinta, altistaminen ja häiriön uusimisen esto (39). Tähänastiset hoitotutkimukset pohjautuvatkin suurelta osin häiriön erillisiin osa-alueisiin tai näiden yhdistelmiin. Kyseiset hoitomuodot ovat osoittautuneet paremmiksi kuin jääminen ilman hoitoa, mutta toisaalta hoitomuotojen välille ei ole saatu mainittavaa eroa tehon suhteen. Hoidossa keskeisesti tehoavat elementit ovatkin edelleen hieman auki, ja tästä näkökulmasta hoitojen tehossa on vielä kohentamisen varaa. Vaikutusta häiriön ydinpatologiaan eli murehtimiseen on myös tutkittu yllättävän vähän. Nuoruusikäisten kognitiivinen käyttäytymisterapia on käytännössä pääpiirteiltään hyvin samanlaista kuin aikuisten, mutta työskentelyotteeseen vaikuttavat luonnollisesti nuoren ikä, kognitiiviset valmiudet sekä metakognitiiviset taidot. Benjamin ym. (40) vertasivat yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsiviä nuoria sosiaalisesta fobiasta ja eroahdistushäiriöstä kärsiviin nuoriin. He totesivat, että tässä ryhmässä tapahtuu vähiten kehitystä terapiakäyntien välillä ja viittasivat siihen, että nämä nuoret saattavat tarvita enemmän mielikuvissa kuin elävässä elämässä tapahtuvaa altistusta (40). Tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että esimerkiksi nuoren, joka kokee huomattavaa huolta sen suhteen, että hänen vanhempansa sairastuvat vakavasti, on vaikeaa saada toisenlaista positiivista oppimiskokemusta. Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä potilaat hyötyvätkin usein eniten rentoutumistekniikoiden opettelusta sekä siitä, että ahdistusta herättävät ajatukset käsitellään terapiassa erittäin perusteellisesti kiinnittäen huomiota ajatusten herättämiin epämiellyttäviin tunnetiloihin. Taulukossa 2 on esitetty kognitiivisen käyttäytymisterapian yleiset vaiheet yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Lääkehoito Suomessa virallinen käyttöindikaatio 18 vuotta täyttäneiden potilaiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa on essitalopraamilla, paroksetiinilla, duloksetiinilla, venlafaksiinilla, buspironilla ja pregabaliinilla. Alaikäisten lääkehoitoa on tutkittu niukasti, ja millään valmisteella ei ole virallista käyttöaihetta tämän häiriön hoitoon. Lumekontrolloituja tutkimuksia on tehty SSRI-lääkkeistä sertraliinilla, fluoksetiinilla, fluvoksamiinilla ja SNRI-valmisteisiin kuuluvalla venlafaksiinilla (41,42,43,45). Alaikäisten lääkehoito aloitetaan pienellä annoksella ja annos titrataan vähitellen, näin minimoidaan haittavaikutukset ja maksimoidaan hoito- 953

6 40 Benjamin CL, O Neil KA, Crawley SA, Beidas RS, Coles M, Kendall PC. Patterns and predictors of subjective units of distress in anxious youth. Behav Cogn Psychother 2010;38: Rynn MA, Siqueland L, Rickels K. Placebo-controlled trial of sertraline in the treatment of children with generalized anxiety disorder. Am J Psychiatry 2001;158: Birmaher B, Axelson DA, Monk K ym. Fluoxetine for the treatment of childhood anxiety disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003;42: Rynn MA, Riddle MA, Yeng PP ym. Efficacy and safety of extended-release venlafaxine in the treatment of generalized anxiety disorders in children and adolescents: two placebo-controlled trials. Am J Psychiatry 2007;164: Research Unit on Pediatric Psychopharmacology Anxiety Study Group. Fluvoxamine for the treatment of anxiety disorders in children and adolescents. N Engl J Med 2001;344: Kunz NR, Khan A, Lamm LW ym. Efficacy and safety of venlafaxine extended release in children and adolescents with generalized anxiety disorder. Eur Neuropsych 2002;12: Nash LT, Hack S. The pharmacological treatment of anxiety disorders in children and adolescents, Expert Opin Pharmacother 2002;3: Bridge JA, Iyengar S, Salary CB ym. Clinical response and risk for reported suicidal ideation and suicide attempts in pediatric antidepressant treatment. A metaanalysis of randomized controlled trials. JAMA 2007;297: Penttilä J, Hietala J. Korostuvatko SSRI-lääkkeiden erot lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidossa? Duodecim 2006;122: Uthman OA, Abdulmalik J. Comparative efficacy and acceptability of pharmacotherapeutic agents for anxiety disorders in children and adolescents: a mixed treatment comparison meta-analysis. Curr Med Res Opin 2010;26: Joukanen S. Pregabaliinin väärinkäyttö on lisääntynyt. Suom Lääkäril 2011;9: English summary > in english Generalized anxiety disorder in adolescents myöntyvyys (46). Tutkimusten mukaan masennuslääkkeet ovat tehokkaita ahdistuksen hoidossa ja lääkkeestä saatu hyöty on selvä haittoihin verrattuna (12,46,47). Teho voi olla parempi ahdistuneisuushäiriöiden kuin masennuksen hoidossa (47). SSRI-lääkkeiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi ja ripuli, päänsärky, aktivaatio, seksuaaliset haitat, hikoilu ja vapina. Venlafaksiinin yleisiä haittavaikutuksia ovat väsymys, korkea verenpaine, näköhäiriöt, huimaus ja seksuaaliset häiriöt. Lääkkeet annostellaan kerran päivässä, paitsi fluvoksamiini, joka otetaan kahdesti päivässä. Joskus, jos SSRIlääkkeellä ei saada riittävää vastetta kerran päivässä annostelulla, voi kahdesti päivässä annostelu olla hyödyllistä (48). Erään vertailevan tutkimuksen mukaan fluvoksamiinia voi suositella ensilinjan lääkkeeksi, kun otetaan huomioon sekä sen hyvä teho oireisiin että sen siedettävyys (49). Bentsodiatsepiinien säännölliselle tai pitkäaikaiselle käytölle ei löydy perusteita, varsinkin kun tiedetään tämän lääkeaineryhmän valmisteiden riippuvuusriski (12,46). Päihderiippuvaisten tiedetään väärinkäyttävän pregabaliinia. Sen tähden pregabaliinia ei tule lainkaan käyttää nuoren ahdistuksen hoitoon, jos nuori on alkoholi-, lääke- tai huumeriippuvainen (50). Lopuksi Psykiatrisen hoidon muuttuessa yhä voimakkaammin avohoitopainotteiseksi resurssien tehokas käyttö painottuu. Hoitojaksoista pyritään tekemään lyhyempiä ja aktiivisempia, ja häiriöiden hoidossa pyritään käyttämään tehokkaiksi osoitettuja hoitomenetelmiä. Tähän mennessä on sekä kognitiivinen käyttäytymisterapia että tietyt lääkehoidot osoitettu tehokkaiksi nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Lisäksi vaikeimmissa tapauksissa näiden yhdistelmästä voi olla merkittävää apua, sillä kognitiivisen käyttäytymisterapian ja sertraliinilääkityksen yhdistelmä vaikuttaa tehokkaammalta kuin hoitomuodot yksinään (3). Koska myös nuorille on olemassa tehokkaita hoitomuotoja, voidaan häiriön tunnistamisella jo tässä ikäryhmässä parhaimmillaan huomattavasti pienentää sen aiheuttamaa kärsimystä ja toimintakyvyn heikkenemistä. n Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Max Karukivi: Työsuhde lääketutkimuksessa (ICON/Lilly). Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu: Työsuhde lääketutkimuksessa (ICON/ Lilly), luentopalkkiot (BMS, Lundbeck, Pfizer, Astra Zeneca, Professio Finland Oy). 954

7 tieteessä ENGLISH SUMMARY Max Karukivi M.D., Ph.D. Satakunta Hospital District, Unit of Adolescent Psychiatry Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu M.D., Ph.D. Satakunta Hospital District, University of Turku, Unit of Adolescent Psychiatry Generalized anxiety disorder in adolescents The core symptoms of generalized anxiety disorder (GAD) comprise excessive worrying about a number of varying events and long-term anxiousness also appearing also with physical symptoms. There is an ongoing dispute whether the diagnostic criteria should be refined so as to be more suitable to children and adolescents. In any case, GAD is also a notable disorder in adolescents, with estimated actual prevalence ranging from 3% to 4%. Although the age of onset is often higher compared with several other anxiety disorders, the symptoms commonly begin to emerge in adolescence, and many patients even date their first symptoms back to childhood. Indeed, the pattern of onset is typically slow and GAD frequently is frequently a long-term illness. The comorbidity rate is very high and the most common comorbid illnesses being depression and other anxiety disorders. Cognitive behavioural therapy has been shown to be an effective treatment in adults and an increasing amount of evidence suggests its use in adolescents, too. As in adults, recent studies also support the use of medication, at least in the treatment of the most severe cases. Therefore, to prevent significant individual impairment and suffering, the disorder should be efficiently diagnosed and treated in adolescents. 954a

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa

Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa Merja Viikki ja Esa Leinonen TEEMA: KATSAUS PSYKIATRIA PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiikka ja lääkehoito perusterveydenhuollossa Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö

Lisätiedot

Tunnista murehtija: yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa

Tunnista murehtija: yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa kättä pidempää tieteessä Sari Castrén FT, psykologi, tutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, mielenterveys- ja päihdepalvelut ja Helsingin yliopisto, päihdelääketieteen yksikkö sari.castren@thl.fi Eeva

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä

Lisätiedot

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa

Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Tunne ja vuorovaikutustaitojen tukeminen koulussa Päivi Santalahti Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, Dosentti Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö, THL 1 Tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukeminen Miksi?

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria Pakko-oireinen häiriö Hamiltonin ahdistuneisuusasteikko/hama Y-BOCS NIMH-OC SCALE SCL-90 depression arviointi HAMD,

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015

Vanhukset ja psyykenlääkehoito. Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Vanhukset ja psyykenlääkehoito Prof. Hannu Koponen Helsinki 12.3.2015 Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Medivir, Professio, Pfizer Advisory board: Servier, Takeda Palkkaa/palkkioita: Fimea, Valvira, Kustannus

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview

Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview Adult ADHD Self-Report Scale-V1.1 (ASRS-V1.1) Symptoms Checklist from WHO Composite International Diagnostic Interview World Health Organization 2009 All rights reserved. Based on the Composite International

Lisätiedot

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi

Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi mindfulness-mittarin suomennos ja validointi Mindfulness-taitojen Mindfulness-taitojen yhteys yhteys masennukseen, onnellisuuteen masennukseen, ja itsetuntoon. onnellisuuteen ja Kahden mindfulness-mittarin itsetuntoon. suomennos ja Kahden validointi

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa

Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Lasten sosiaalisen ja tunne-elämän kehityksen ja sen ongelmien arviointi neuropsykologian näkökulmaa Neuropsykologian erikoispsykologi, Larmis Väitöstutkija, HY Käyttäytymistieteiden laitos 1. Kehityksellisten

Lisätiedot

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta Teijo Laine Psykiatrian erikoislääkäri Psykoterapian kouluttajan erityispätevyys (SLL) Suomen Psykiatriyhdistys Psykiatripäivät 11.3.-13.3.2009 Ahdistus

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (palkkio Cambridge University Pressiltä) EUnetHTA-tutkimusapuraha

Lisätiedot

Nuorten ahdistuneisuushäiriöt. Klaus Ranta, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Mirjami Pelkonen ja Mauri Marttunen

Nuorten ahdistuneisuushäiriöt. Klaus Ranta, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Mirjami Pelkonen ja Mauri Marttunen Katsaus Klaus Ranta, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Mirjami Pelkonen ja Mauri Marttunen Ahdistuneisuushäiriöt ovat nuorten yleisimpiä psykiatrisia häiriöitä. Ne aiheuttavat huomattavaa toiminnallista

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009 Esityksen sisältö DAWBA Development and Well-Being Assessment Solja Niemelä LT, Psyk el Kliininen opettaja Turun yliopisto, Psykiatria Diagnostisten kyselyhaastatteluiden haasteista Mikä on DAWBA Rakenne

Lisätiedot

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa.

Johdantoa. Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän joistakin muista ) lastenpsykiatrisessa arvioinnissa. Johdantoa. Johdantoa. Johdantoa. Lastenpsykiatripäivät 20.-21.4.2009 RASTI RUUTUUN JA PILLERI POSKEEN? - Lastenpsykiatrinen lääkehoito ja tiedonkeruumenetelmät Lastenpsykiatri Minna Koskinen: Ei-strukturoiduista menetelmistä (ja vähän

Lisätiedot

Adhd lasten kohtaama päivähoito

Adhd lasten kohtaama päivähoito Adhd lasten kohtaama päivähoito ORIENTAATIO KONFERENSSI 23.5.2012 JÄRVENPÄÄ ALISA ALIJOKI HELSINGIN YLIOPISTO ADHD (Attention Deficit Hyperactive Disorder) Neurobiologinen aivojen toiminnan häiriö Neurobiologisesta

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas

Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Terveyskeskuslääkäri ja ahdistunut potilas Maria Vuorilehto 8.2.13 Mielen hälytystila - ahdistus psyykkisenä ilmiönä Huoli - huolestuneisuus Hätä tuskaisuus Pelko Jännittyneisyys - vaikeus rentoutua stressi

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011

Persoonallisuushäiriöt. Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Persoonallisuushäiriöt Jyrki Nikanne Psykologi 21.9.2011 Mitä tarkoittaa persoonallisuus? Persoonallisuushäiriödiagnoosi Millä mielellä otan tiedon vastaan? Millä mielellä lähden tarjottuun hoitoon? Määritelmä

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin

Lisätiedot

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy

Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN? Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Kliinisen lääketieteen laitos, psykiatria Terveystieteiden laitos Oulun yliopisto

Lisätiedot

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.

G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11. G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit

Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit Escitalopram Lundbeck 5 mg / 10 mg / 15 mg / 20 mg tabletit 1.12.2014, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi Kangasniemi Anu 1,2,3 1 LIKES - tutkimuskeskus, Jyväskylä ; 2 Lääkärikeskus Dextra, Jyväskylä; 3 Liikunta- ja hyvinvointiakatemia

Lisätiedot

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Kalliit dementialääkkeet kotija laitoshoidossa Harriet Finne-Soveri LT, geriatrian erikoislääkäri ylilääkäri Terveystaloustieteen keskus CHESS Tiedosta hyvinvointia 2 Alzheimerin

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Haasteita ja mahdollisuuksia

Haasteita ja mahdollisuuksia Haasteita ja mahdollisuuksia Klaus Lehtinen Psykiatrian toimialuejohtaja TAYS 10.3.2010 1 Muut Liikuntaelins. Vammat Hengitys Neurologia Psykiatria Syöpä Sydän ja veris. Psykoosit Vaikeat persoonallisuushäiriöt

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla

Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Mielialahäiriöt nuoruusiässä

Mielialahäiriöt nuoruusiässä Mielialahäiriöt nuoruusiässä Kari Moilanen lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri apulaisylilääkäri/ HYKS/ Psykiatrian tulosyksikkö/ Nuorisopsykiatrian Helsingin alueyksikkö 21.8.2008 LKS auditorium

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa

Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa Katsaus Virpi Tilli, Kirsi Suominen ja Hasse Karlsson Paniikkihäiriön hoito perusterveydenhuollossa Paniikkihäiriö on yleinen psykiatrinen sairaus. Siihen liittyy usein muita samanaikaisia psykiatrisia

Lisätiedot

Masennus ja samanaikaissairastavuus

Masennus ja samanaikaissairastavuus Masennus ja samanaikaissairastavuus nuorilla 1 Antti lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Kansankatu 9, 96100 Rovaniemi toimisto@lapinperheklinikka.fi www.lapinperheklinikka.fi

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Ahdistuneisuuden lääkehoito

Ahdistuneisuuden lääkehoito Lääkehoito Ahdistuneisuuden lääkehoito Esa Leinonen, Ulla Lepola ja Hannu Koponen Bentsodiatsepiinit ovat olleet vuosikymmeniä peruslääkkeitä ahdistuneiden potilaiden hoidossa. Eräissä ahdistuneisuushäiriöissä

Lisätiedot

Traumat ja traumatisoituminen

Traumat ja traumatisoituminen Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä?

Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuorisolääketiede Terhi Aalto-Setälä ja Mauri Marttunen Nuoren psyykkinen oireilu häiriö vai normaalia kehitystä? Nuoruus alkaa puberteetista. Nuoren tulee vähitellen irrottautua lapsuudesta ja löytää

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen

Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Aikuisiän oppimisvaikeudet ja niiden kohtaaminen Jaana Körkkö, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja Satu Tuulasvirta, kouluttaja, ammatillinen erityisopettaja SISÄLTÖ: Aikuisten oppimisvaikeudet (johdanto

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot