Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito"

Transkriptio

1 tieteessä Max Karukivi LT, nuorisopsykiatriaan erikoistuva lääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, Nuorisopsykiatrian yksikkö Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu LT, ylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri kliininen opettaja Turun yliopisto, nuorisopsykiatria Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoito Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeiset piirteet ovat ylenmääräinen huolestuneisuus, murehtiminen ja fyysiset jännitysoireet. Häiriö alkaa kehittyä usein nuoruusiässä, ja sen ajankohtainen esiintyvyys on tässä ikäryhmässä arviolta 3 4 %. Taudinkulku on usein pitkäaikainen ja häiriöön liittyy erittäin merkittävää samanaikais- sairastavuutta. Keskeiset haasteet liittyvät usein häiriön tunnistamiseen ja erotusdiagnostiikkaan. Nuorten hoidossa on saatu näyttöä sekä kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjautuvien menetelmien että lääkehoidon tehosta. Kirjallisuutta 1 Kessler RC, Avenevoli S, Costello EJ ym. Prevalence, persistence, and sociodemographic correlates of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication Adolescent Supplement. Arch Gen Psychiatry Epub ahead of print. 2 American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 3. painos. Washington, DC: American Psychiatric Association Keeton CP, Kolos AC, Walkup JT. Pediatric generalized anxiety disorder: epidemiology, diagnosis, and management. Paediatr Drugs 2009;11: Beesdo-Baum K, Winkel S, Pine DS ym. The diagnostic threshold of generalized anxiety disorder in the community: a developmental perspective. J Psychiatr Res 2011;45: Benjamin CL, Beidas RS, Comer JS, Puliafico AC, Kendall PC. Generalized Anxiety Disorder in youth: diagnostic considerations. Depress Anxiety 2011;28: Weisberg RB. Overview of generalized anxiety disorder: epidemiology, presentation, and course. J Clin Psychiatry 2009;70(Suppl 2): Brown TA, Barlow DH. Comorbidity among anxiety disorders: implications for treatment and DSM-IV. J Consult Clin Psychol 1992;60: Wittchen HU, Zhao S, Kessler RC, Eaton WW. DSM-III-R generalized anxiety disorder in the National Comorbidity Survey. Arch Gen Psychiatry 1994;51: Vertaisarvioitu VV Ahdistuneisuushäiriöt ovat merkittävä mielenterveyden häiriöiden ryhmä nuoruusiässä, ja esiintyvyydeltään ne ovat tässä ikäryhmässä kaikkein yleisimpiä häiriöitä (1). Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö nähtiin aiemmin eräänlaisena jäännösdiagnoosina, joka asetettiin silloin, kun muiden ahdistuneisuushäiriöiden diagnostiset kriteerit eivät täyttyneet (2). Myöhemmin on todettu, että häiriö on yhä selkeämmin oma erillinen sairautensa. Keskustelu häiriön luonteesta ja diagnostisista kriteereistä käy kuitenkin edelleen vilkkaana, ja lapsille ja nuorille on esitetty erilaisia diagnostisia kriteereitä kuin aikuisille (3,4,5). Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön keskeisenä piirteenä on ylenmääräinen, ulkoisista olosuhteista riippumaton murehtiminen ja ahdistuneisuus, jatkuva huolestuneisuus sekä fyysiset jännitysoireet. Oikean diagnoosin jäljille on toisinaan vaikea päästä. Useaan muuhun ahdistuneisuushäiriöön liittyy leimallisia oireita, kuten pakko-oireiseen häiriöön esimerkiksi toistuva käsienpesu tai paniikkihäiriöön paniikkikohtaukset. Nämä oireet nuoren kertomana johtavat usein ripeästi oikeaan diagnoosiin. Yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyvät oireet, kuten murehtiminen, huolestuneisuus ja jännittyneisyys ovat usein epämääräisiä, ja taudinkulku etenee pikemminkin vähitellen kuin alkaa äkillisesti. Oireet ovat usein luonteeltaan kroonisia ja heikentävät toimintakykyä pitkällä aikavälillä (6). Häiriöön liittyy myös merkittävää samanaikaissairastavuutta (7,8). Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön varhaiseen tunnistamiseen niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossa tulisikin panostaa. Vaikka väestötasolla häiriötä esiintyy yhä enemmän iän myötä, se kehittyy usein nuoruusiässä (9). Näin ollen häiriö tulisi tunnistaa ja ohjata potilas hoitoon mahdollisuuksien mukaan jo nuoruudessa. Aikuisten hoitotutkimuksia on tehty kohtalaisen runsaasti, mutta tutkimusnäyttöä on kertynyt myös nuoruusikäisten hoidoista. Tutkimusten mukaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvat menetelmät vaikuttavat tehokkailta (3,10,11). Myös SSRI-lääkityksen tehosta on saatu näyttöä nuorten potilaiden hoidossa (12). Oirekuva ja diagnostiset kriteerit Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö tunnetaan myös nimellä yleistynyt tuskaisuus, joka kuvaa osuvasti häiriön oirekuvaa. Keskeisenä erona muihin ahdistuneisuushäiriöihin on pitkäaikainen ja intensiteetiltään aaltoileva tuskaisuus, joka ei selkeästi liity ulkoisiin olosuhteisiin tai ympäristöön. Häiriön keskeinen piirre on murehtiminen, jonka ajatellaan myös mekanismina ylläpitävän oireita (13). Nämä moninaiset, toistuvasti mieleen palaavat huolet ja murheet kohdistuvat usein nuoren omaan selviytymiseen, terveyteen ja pelkoihin muiden perheenjäsenten tai kavereiden sairastumisesta tai onnettomuuteen joutumisesta. ICD-10 tautiluokituksen mukaiset diagnostiset kriteerit (14) on esitetty taulukossa 1. Jatkuva murehtiminen vie usein nuorelta aikaa ja energiaa, heikentää keskittymiskykyä ja tämän kautta koulusuorituksia tai vaikeuttaa nukahtamista iltaisin. ICD-10:n diagnostisissa 949

2 Taulukko 1. ICD-10:n mukaiset yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (F41.1) diagnostiset kriteerit (14). A. Vähintään kuuden kuukauden ajan on esiintynyt korostunutta jännittyneisyyttä, huolestuneisuutta ja pelokkuutta suhteessa arkipäivän tapahtumiin ja ongelmiin. B. Esiintyy vähintään neljä seuraavista oireista, joista yhden täytyy olla jokin oireista 1-4: Autonomisen kiihotustilan oireet (1) sydämentykytys tai tunne, että sydän hakkaa, tai kohonnut pulssi (2) hikoilu (3) vapina (4) suun kuivuminen, joka ei johdu nestehukasta tai lääkityksestä Rinnan ja vatsan alueen oireet (5) hengitysvaikeudet (6) tukehtumisen tunne (7) rintakipu tai epämiellyttävä tunne rinnassa (8) pahoinvointi tai vatsakipu (esim. vatsanväänteet) Psyykkiset oireet (9) pyörryttävä, huimaava, sekava tai horjuva olotila (10) tunne siitä, että ympäristö on epätodellinen (derealisaatio) tai että itse on kuin jossain kaukaisuudessa tai poissa tästä maailmasta (depersonalisaatio) (11) pelko itsehallinnan menettämisestä, sekoamisesta tai tajunnan menettämisestä (12) kuolemanpelko Yleisoireet (13) kuumat aallot tai vilunväristykset (14) ihon puutuminen tai pistely Jännitysoireet (15) lihasjännitys, -säryt tai -kivut (16) levottomuus ja kykenemättömyys rentoutua (17) hermostuneisuuden tunne (18) nielemisvaikeudet tai palan tunne kurkussa Muut oireet (19) korostuneet reaktiot yllättävissä tilanteissa tai herkkyys pelästyä (20) keskittymisvaikeudet tai mielen tyhjäksi pyyhkiytyminen ahdistuksen tai huoles tuneisuuden takia (21) jatkuva ärtyneisyys (22) huolestuneisuuden aiheuttama nukahtamisvaikeus C. Häiriö ei täytä masennusjakson (F32), paniikkihäiriön (F41.0), pelko-oireisen häiriön (F40), pakko-oireisen häiriön (F42) tai hypokondrisen häiriön (F45.2) kriteerejä. D. Ahdistuneisuus ei aiheudu elimellisestä sairaudesta, kuten hypertyreoosista (E05), elimellisestä mielenterveyden häiriöstä (F00-F09), päihteiden käytöstä (F10-F19), esimerkiksi amfetamiinin käytöstä tai bentsodiatsepiinien vieroitusoireista. kriteereissä ei kuitenkaan edellytetä, että potilaan toimintakyky olisi heikentynyt jollakin elämän osa-alueella, toisin kuin DSM-IV:ssä (15). Verrattuna myös varsin laajasti erilaisiin somaattisiin oireisiin keskittyviin ICD-10 kriteereihin, DSM-IV kriteereissä edellytetään myös sitä, että kyseisestä häiriöstä kärsivä potilas kokee murehtimisen hallinnan vaikeaksi (15). Diagnoosi voidaan asettaa, kun oireet ovat kestäneet vähintään kuusi kuukautta. Tätä edellytystä voidaan pitää suhteellisen pitkänä, ja tulevan DSM-5 tautiluokituksen tämänhetkisessä luonnoksessa esitetään, että diagnoosi voitaisiinkin jatkossa asettaa oireiden jatkuttua kolmen kuukauden ajan (16). Esiintyvyys Häiriön ajankohtainen sekä vuodenaikainen esiintyvyys on aikuisväestössä tehdyissä tutkimuksissa vaihdellut 2 5 %:n välillä (8,17), ja häiriön yleisyyden arvioidaan olevan kaksinkertainen naisilla miehiin verrattuna (8). Nuorilla esiintyvyys on arviolta samaa luokkaa, 3 4 % (18). Asian suhteen on kuitenkin erimielisyyttä, sillä osa kliinikoista ja tutkijoista on sitä mieltä, että diagnostisten kriteerien kyky tunnistaa häiriö lapsilla ja nuorilla on puutteellinen (4,5) ja että häiriön todellinen esiintyvyys näissä ikäryhmissä olisi pikemminkin noin 10 % (3). Häiriö kehittyy yleensä vähitellen ja retrospektiivisissä tutkimuksissa on todettu, että potilaan on vaikea kuvata häiriön alkamista ja kehittymistä (19,20). Häiriöstä kärsivät ovat usein kokeneet oireita jo lapsuusiässä. Arviolta noin neljännes sairastuu 20 ikävuoteen mennessä (9). Taudinkulku on yleensä krooninen, ja useilla häiriö kestää useiden vuosien ajan (6,17). Samanaikaissairastavuus Yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsivillä on hyvin usein samanaikaissairastavuutta. Lähes kaikilla on ollut jossain vaiheessa jokin toinen psyykkinen sairaus (8). Ajankohtaisesti noin kolmella neljästä voidaan todeta samanaikainen mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö (7). Lapsilla ja nuorilla yleistynyt ahdistuneisuushäiriö esiintyy usein samanaikaisesti sosiaalisten tilanteiden, pelon ja eroahdistushäiriön kanssa (21), ja useissa tutkimuksissa häiriöitä onkin tutkittu yhdessä (10). 9 Kessler RC, Berglund P, Demler O, Jin R, Merikangas KR, Walters EE. Lifetime prevalence and age-ofonset distributions of DSM-IV disorders in the National Comorbidity Survey Replication. Arch Gen Psychiatry 2005;62: Siqueland L, Rynn M, Diamond GS. Cognitive behavioral and attachment based family therapy for anxious adolescents: Phase I and II studies. J Anxiety Disord 2005;19: Etiologia Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen on yhdistetty monia tekijöitä. Kaksostutkimusten perusteella on todettu, että häiriö on jossain määrin periytyvä (22,23), mutta geneettisellä tasolla häiriöllä on niin suuri yhteys masennukseen ja neuroottisiin persoonallisuuspiirteisiin, että perinnöllisyyttä on vaikea luotettavasti arvioida (23). Toiminnallisella magneettikuvauksella teh- 950

3 tieteessä 11 Suveg C, Hudson JL, Brewer G, Flannery-Schroeder E, Gosch E, Kendall OC. Cognitive-behavioral therapy for anxiety-disordered youth: secondary outcomes from a randomized clinical trial evaluating child and family modalities. J Anxiety Disord 2009;23: Ipser JC, Stein DJ, Hawkridge S ym. Pharmacotherapy for anxiety disorders in children and adolescents (katsaus). The Cochrane Library 2010; Borkovec TD. The nature, fuctions, and origins of worry. Kirjassa: Davey G, Tallis F, toim. Worrying: perspectives on theory, assessment, and treatment. New York: Wiley World Health Organization. International Statistical Classification of Diseases and Related Health Problems, ICD 10, Vol 1. Geneve: WHO Taulukko 2. Yleiset kognitiivisen käyttäytymisterapian vaiheet nuoren yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. 1. Psykoedukaatio Ahdistuksen ja itse häiriön mekanismien läpikäyminen nuoren (ja usein myös vanhempien) kanssa. Kerrotaan hoidon kulusta ja käydään läpi molempien osapuolien odotuksia terapian suhteen. 2. Ajatusten uudelleen muotoilu Ahdistavien ajatusten tunnistaminen, käsittely ja muokkaaminen. Keskeistä on nuoren ns. katastrofiajatusten kanssa työskentely. Nuorta opastetaan lähestymään asioita, joita hän ahdistuneena murehtii, tietynlaisina hypoteeseina faktojen sijaan. Hypoteesien todennäköisyyttä tarkastellaan kaiken olemassa olevan todistusaineiston valossa ja pyritään siihen, että nuori pystyy niin realistisesti kuin mahdollista arvioimaan pelkäämänsä tapahtuman todennäköisyyden. 3. Rentoutusharjoittelu Ahdistuksen fyysisten oireiden tunnistaminen ja helpottaminen esim. erilaisin rentoutusmenetelmin. 4. Huolille altistaminen Eräänlaisena skenaarioharjoitteluna nuori altistetaan mielikuvissa pahimmille huolilleen. Tarkoituksena on vähentää ajatusten aiheuttamaa ahdistuneisuutta, jota nuori lähestyy nyt uusin työkaluin. 5. Käyttäytymisen muuttaminen Tuetaan nuorta keskittymään rakentaviin asioihin ja murehtimisen vähentämiseen esim. ylenmääräisiä varmisteluja rajoittamalla. 6. Ongelmanratkaisu Mahdollisten tulevien ongelmakohtien tunnistaminen ja harjoittelu. Lisäksi arjen struktuurin tukena voidaan harjoitella ajanhallintaa ja käytännön ongelmanratkaisutaitoja. 7. Vanhempien tukeminen taitojen vahvistamiseen ja ylläpitoon Erityisesti mikäli nuori asuu vielä kotona, vanhemmat voivat osaltaan tukea taitojen ylläpitoa. Tämän vaiheen painopiste riippuu luonnollisesti nuoren kehitysasteesta ja elämäntilanteesta. dyissä tutkimuksissa on havaittu, että häiriöstä kärsivillä nuorilla nähdään prefrontaalikorteksilla lisääntynyttä aktiivisuutta, kun he katsovat tunteita ilmentäviä kuvia (24,25). Lisäksi on havaittu, että häiriöön vaikuttaa liittyvän pelkoa käsittelevän hermoverkoston voimakkaampi aktiivisuus (25). Häiriön kehittymiseen on myös yhdistetty monia psykososiaalisia tekijöitä, kuten lapsuusiän traumatisoituminen ja turvaton kiintymyssuhde (13). Yhdysvaltalaistutkimuksessa todettiin, että kyseisen häiriön suurempaan riskiin olivat yhteydessä myös matala tulotaso ja koettu ero (26). On kuitenkin otettava huomioon, että edellä mainitut tekijät esiintyvät varsin yleisesti myös muissa ahdistuneisuushäiriöissä. Yhteiset riskitekijät muiden häiriöiden kanssa saattavatkin osaltaan selittää voimakasta samanaikaissairastavuutta. Kehitysvaihe ja tunnesäätely Varhaisnuoruusikään tullessa keskushermosto alkaa kehittyä voimakkaasti (27). Tämä ilmenee kognitiivisten prosessien kehityksenä, kykynä yhä monimutkaisempaan abstraktiin ajatteluun sekä tietoisuuteen muiden ajatusprosesseista. Ahdistukseen sisältyy määritelmällisesti huoli tulevien tapahtumien kontrolloimattomuudesta ja niihin kohdistuva negatiivinen odotusarvo, ja ahdistuksen kokeminen perustuukin vahvasti kognitioon (28). Useimpien ahdistuneisuushäiriöiden yleisyys lisääntyykin selkeästi nuoruusiässä niin yksilökuin väestötasolla (18). Nuoruusiän voimakas fyysinen kehitys kohdistaa osaltaan huomion myös oman kehon tapahtumiin ja tuntemuksiin. Kehityksellisestä näkökulmasta tähän ajoittuu myös nuoren irtautuminen vanhemmistaan ja paikan hakeminen vertaisryhmässä, minkä vuoksi nuoren kokema tuki ei yleensä ole samalla tasolla kuin aiemmissa kehitysvaiheissa. Tämä omillaan pärjäämisen vaatimus voi osaltaan myös lisätä herkkyyttä huolestua tulevaisuudesta ja koska tunnehallintakeinot ovat vielä puutteelliset johtaa alkavaan yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Myös tiettyjen tunnesäätelyjärjestelmän puutteiden on todettu olevan yhteydessä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kehittymiseen. Esimerkiksi tunteiden voimakas kokeminen yhdistettynä niiden puutteelliseen ymmärrykseen ja käsittelykykyyn voivat altistaa murehtimiselle vaikeiden tunnetilojen kokemisen välttämiseksi (29). Häiriöstä kärsivät kokevat negatiiviset tunnetilat erityisen voimakkaina, ja toisaalta näiden korjaaminen on heille vaikeaa (29). Murehtiminen Häiriössä tyypillisesti esiintyvä murehtiminen voidaan myös ymmärtää häiriötä ylläpitävänä mekanismina. Patologisen murehtimisen taustalla on henkilön käsitys siitä, että maailma on perimmiltään uhkaava paikka, jossa selviytyminen ilman tulevien tapahtumien hallintaa on mahdotonta (13,30). Oppimisteoreettisesta näkökulmasta murehtiminen ylläpitää oireita negatiivisen vahvistamisen kautta. Murehtiminen siirtää keskittymisen ajatusprosesseihin epämiellyttävien mielikuvien sijaan ja helpottaa 951

4 15 American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 4. uusittu painos. Washington, DC: American Psychiatric Association American Psychiatric Association. Diagnostic and statistical manual of mental disorders, 5. painoksen luonnos. American Psychiatric Association Wittchen HU. Generalized anxiety disorder: prevalence, burden, and cost to society. Depress Anxiety 2002;16: Ranta K. Ahdistuneisuus ja ahdistuneisuushäiriöt. Kirjassa: Laukkanen E, Marttunen M, Miettinen S, Pietikäinen M, toim. Nuoren psyykkisten ongelmien kohtaaminen. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim Sanderson WC, Barlow DH. A description of patients diagnosed with DSM-III-R generalized anxiety disorder. J Nerv Ment Dis 1990;178: Noyes R Jr, Woodman C, Garvey MJ ym. Generalized anxiety disorder vs. panic disorder. Distinguishing characteristics and patterns of comorbidity. J Nerv Ment Dis 1992;180: Verduin TL, Kendall PC. Differential occurrence of comorbidity within childhood anxiety disorders. J Clin Child Adolesc Psychol 2003;32: Hettema JM, Prescott CA, Kendler KS. A population-based twin study of generalized anxiety disorder in men and women. J Nerv Ment Dis 2001;189: Kendler KS, Gardner CO, Gatz M, Pedersen NL. The sources of comorbidity between major depression and generalized anxiety disorder in a Swedish national twin sample. Psychol Med 2007;37: Monk CS, Nelson EE, McClure EB ym. Ventrolateral prefrontal cortex actiation and attentional bias in response to angry faces in adolescents with generalized anxiety disorder. Am J Psychiatry 2006;163: McClure EB, Monk CS, Nelson EE ym. Abnormal attention modulation of fear circuit function in pediatric generalized anxiety disorder. Arch Gen Psychiatry 2007;64: Grant BF, Hasin DS, Stinson FS ym. Prevalence, correlates, co-morbidity, and comparative disability of DSM-IV generalized anxiety disorder in the USA: results from the National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions. Psychol Med 2005;35: Kettunen K, Lindberg N, Castaneda A, Tuulio-Henriksson, Autti T. Aivojen kehityksen sukupuolierot korrelaatio psykiatristen häiriöiden kirjoon. Duodecim 2009;125: Sullivan GM, Debiec J, Bush DEA, Lyons DM, LeDoux JE. The neurobiology of fear and anxiety: contributions of animal models to current understanding. Kirjassa: Charney DS, Netler EJ, toim. Neurobiology of mental illness, 3. painos. Oxford, NY: Oxford University Press Kuvio 1. Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön kognitiivinen mallintaminen. Ahdistuneisuuden laukaiseva tilanne, ajatus tai muisto Katastrofiajatukset Mitä jos Murehtiminen Ahdistus kasvaa Seurannaisoireet (esim. uupumus ja mielialaoireet) ja toimintakyvyn heikkeneminen fyysisiä oireita. Tämä voidaan luokitella eräänlaiseksi välttämiskäyttäytymiseksi, ja oireiden helpottuminen edelleen vahvistaa murehtimisen esiintymistä (13). Kognitiivisia mekanismeja häiriön taustalla voi mallintaa kuvion 1 esittämällä tavalla. Häiriön tunnistaminen ja seulonta Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön tunnistamisessa ja patologisen ahdistuneisuuden erottamisessa normaalista huolestuneisuudesta voidaan käyttää apuna erilaisia psykiatrisia arviointiasteikkoja. Generalized Anxiety Disorder Scale (GAD-7) sisältää vain seitsemän kysymystä ja on nopeasti täytettävä itsearviointimenetelmä, joka seuloo häiriön ydinoireita (31). Sen psykometriset ominaisuudet on osoitettu hyviksi (32) ja seulontamenetelmänä se on varsin herkkä (33). Penn State Worry Questionnaire (PSWQ) (34) on murehtimistaipumuksen mittaamisasteikko, ja se on toimiva menetelmä yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön liittyvän murehtimisen mittaamiseksi (35). Tästä on muokattu myös lapsille ja nuorille tarkoitettu versio (PS- WQ-C), joka on myös osoitettu psykometrisiltä ominaisuuksiltaan hyväksi (36). Erotusdiagnostiikka Keskeistä niin häiriön tunnistamisessa kuin erotusdiagnostiikassa on sen erottaminen tavanomaisesta huolestuneisuudesta. Olennaista on, missä määrin oireet heikentävät toimintakykyä ja onko huolestuneisuus objektiivisesti arvioituna liiallista suhteessa riskeihin. On normaalia olla huolissaan erityisen jännittävistä tapahtumista tai silloin, kun huolestumiselle on selkeä peruste esimerkiksi läheisen vakava sairastuminen. Häiriölle on kuitenkin tyypillistä, että huolestuneisuudelle löytyy jatkuvasti uusia kohteita ja huoli kohdistuu usein hyvin arkipäiväisiin asioihin. Häiriöstä kärsivät korostavat vaikeuksia ja mahdollisia ongelmia verrattuna realistisiin mahdollisuuksiin. Erotusdiagnostiikka masennukseen liittyvään toivottomuuteen ja tuskaisuuteen on toisinaan hankalaa. Keskeisenä erona on kuitenkin se, että yleistyneeseen ahdistuneisuuteen liittyy fyysisiä oireita, kuten lisääntynyttä lihasjännitystä, toisin kuin masennukseen. Myös masennukseen voi liittyä fyysisiä jännitysoireita, kun tuskaisuus on voimakkaasti pinnalla, mutta usein vain ajoittaisena oireena. Masennukseen liittyvä murehtiminen saattaa kohdistua niin menneeseen, nykyhetkeen kuin tulevaan, vaikkakin se usein kumpuaa aiemmista negatiivisista kokemuksista ja epäonnistumisista, mutta yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä fokus on yleensä tulevissa, oletettavasti negatiivisissa, tapahtumissa. Keskeisimmät erotusdiagnostiset vaihtoehdot ahdistuneisuushäiriölle ovat usein pakko-oireinen häiriö ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Pakko-oireiseen häiriöön liittyvät pakkoajatukset ovat yleensä häiritseviä, kiusallisia ja epätarkoituksenmukaisia. Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä murehtiminen kohdistuu tavanomaisiin elämäntapahtumiin, niiden sisältö on uskottava ja usein tarkoituksenmukainenkin murehtiminen kertoo huolehtimisesta ja välittämisestä. Sosiaalisten tilanteiden pelkoon liittyvä murehtiminen keskittyy kohtalaisen tarkasti sosiaalisiin vuorovaikutustilanteisiin ja näistä huolehtimiseen, vaikkakin oirekuva voi olla varsin laaja-alainen. Jos häiriöstä kärsivä kykenee välttämään nämä ahdistavat tilanteet, ahdistusoireet myös usein lievenevät. Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä huolet ovat usein huomattavasti vaihtelevampia ja moninaisempia, eikä häiriöön liity sosiaalisessa fobiassa vaikuttavaa negatiivisen huomion ja häpeän pelkoa. 952

5 tieteessä Taulukko 3. Alaikäisten nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön lääkehoito. Valmiste aloitusannos mg/pv Annos mg/pv Fluoksetiini Sertraliini Fluvoksamiini Venlafaksiini 37,5 37, Mennin DS, Heimberg RG, Turk CL, Fresco DM. Preliminary evidence for an emotion dysregulation model of generalized anxiety disorder. Behav Res Ther 2005;43: Barlow DH, Chorpita BF, Turovsky J. Fear, panic, anxiety, and disorders of emotion. Kirjassa: Hope DA, toim. Perspectives on anxiety, panic, and fear. Lincoln: University of Nebraska Press Spitzer RL, Kroenke K, Williams JB, Löwe B. A brief measure for assessing generalized anxiety disorder: the GAD-7. Arch Intern Med 2006;166: Löwe B, Decker O, Müller S, Brähler E, Schellberg D, Herzog W ym. Validation and standardization of the Generalized Anxiety Disorder Screener (GAD-7) in the general population. Med Care 2008;46: Dear BF, Titov N, Sunderland M ym. Psychometric comparison of the generalized anxiety disorder scale-7 and the Penn State Worry Questionnaire for measuring response during treatment of generalised anxiety disorder. Cogn Behav Ther 2011;40: Meyer TJ, Miller ML, Metzger RL, Borkovec TD. Development and validation of the Penn State Worry Questionnaire. Behav Res Ther 1990;28: Brown TA, Moras K, Zinbarg RE, Barlow DH. Diagnostic and symptom distinguishability of generalized anxiety disorder and obsessive-compulsive disorder. Behav Ther 1993;24: Chorpita BF, Tracey SA, Brown TA, Collica TJ, Barlow DH. Assessment of worry in children and adolescents: an adaptation of the Penn State Worry Questionnaire. Behav Res Ther 1997;35: Salzer S, Winkelbach C, Leweke F, Leibing E, Leichsenring F. Long-term effects of short-term psychodynamic psychotherapy and cognitive-behavioural therapy in generalized anxiety disorder: 12-month follow-up. Can J Psychiatry 2011;56: Borkovec TD, Ruscio AM. Psychotherapy for generalized anxiety disorder. J Clin Psychiatry 2001;62(Suppl 11): Gosch E, Compton S, Schroeder- Flannery E. Principles of cognitive behavioral therapy for anxiety disorders in children. J Cogn Psychother 2006;20: Toimintakykyä heikentää keskeisimmin murehtiminen ja sen viemä aika ja energia, kun taas sosiaalisten tilanteiden pelossa näiden tilanteiden välttely aiheuttaa keskeisimmät haitat. Psykoterapeuttinen hoito Nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön terapeuttista hoitoa on tutkittu niukasti verrattuna aikuisten tai lasten vastaaviin hoitoihin. Nuoruusikäisten hoitotutkimukset ovat käytännössä poikkeuksetta kohdistuneet kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuviin hoitomuotoihin. Aikuisille on yksittäisissä tutkimuksissa psykodynaamisella lyhytterapialla saatu samantasoinen vaste ajankohtaisiin ahdistuneisuusoireisiin kuin kognitiivisella käyttäytymisterapialla, mutta pidempiaikaisen ahdistuneisuuden ja häiriön ydinpatologian eli murehtimisen osalta teho vaikuttaa jäävän huonommaksi (37). Kognitiivisen käyttäytymisterapian tehosta on kertynyt kuitenkin näyttöä nuorten hoidossa (3,10,11). Kognitiivinen käyttäytymisterapia vähentää aikuisten ahdistuneisuus- ja masennusoireita (38), ja myös nuorten samanaikaisesti esiintyvät masennusoireet lieventyvät ahdistuneisuushäiriötä hoidettaessa (11). Hoidon vaikutusta on perusteltu sillä, että terapiatyöskentely altistaa nuoren erilaisille aktiviteeteille sekä sosiaalisille kontakteille ja toisaalta uusien taitojen oppiminen terapiassa kohentaa nuorten itseluottamusta (11). Yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa kognitiivisen käyttäytymisterapian keskeiset osa-alueet ovat psykoedukaatio, haitallisten kognitioiden uudelleenmuotoilu, ongelmanratkaisu, rentoutusharjoitukset, epävarmuuden hallinta, altistaminen ja häiriön uusimisen esto (39). Tähänastiset hoitotutkimukset pohjautuvatkin suurelta osin häiriön erillisiin osa-alueisiin tai näiden yhdistelmiin. Kyseiset hoitomuodot ovat osoittautuneet paremmiksi kuin jääminen ilman hoitoa, mutta toisaalta hoitomuotojen välille ei ole saatu mainittavaa eroa tehon suhteen. Hoidossa keskeisesti tehoavat elementit ovatkin edelleen hieman auki, ja tästä näkökulmasta hoitojen tehossa on vielä kohentamisen varaa. Vaikutusta häiriön ydinpatologiaan eli murehtimiseen on myös tutkittu yllättävän vähän. Nuoruusikäisten kognitiivinen käyttäytymisterapia on käytännössä pääpiirteiltään hyvin samanlaista kuin aikuisten, mutta työskentelyotteeseen vaikuttavat luonnollisesti nuoren ikä, kognitiiviset valmiudet sekä metakognitiiviset taidot. Benjamin ym. (40) vertasivat yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä kärsiviä nuoria sosiaalisesta fobiasta ja eroahdistushäiriöstä kärsiviin nuoriin. He totesivat, että tässä ryhmässä tapahtuu vähiten kehitystä terapiakäyntien välillä ja viittasivat siihen, että nämä nuoret saattavat tarvita enemmän mielikuvissa kuin elävässä elämässä tapahtuvaa altistusta (40). Tämä on ymmärrettävää siinä mielessä, että esimerkiksi nuoren, joka kokee huomattavaa huolta sen suhteen, että hänen vanhempansa sairastuvat vakavasti, on vaikeaa saada toisenlaista positiivista oppimiskokemusta. Erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä potilaat hyötyvätkin usein eniten rentoutumistekniikoiden opettelusta sekä siitä, että ahdistusta herättävät ajatukset käsitellään terapiassa erittäin perusteellisesti kiinnittäen huomiota ajatusten herättämiin epämiellyttäviin tunnetiloihin. Taulukossa 2 on esitetty kognitiivisen käyttäytymisterapian yleiset vaiheet yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Lääkehoito Suomessa virallinen käyttöindikaatio 18 vuotta täyttäneiden potilaiden yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa on essitalopraamilla, paroksetiinilla, duloksetiinilla, venlafaksiinilla, buspironilla ja pregabaliinilla. Alaikäisten lääkehoitoa on tutkittu niukasti, ja millään valmisteella ei ole virallista käyttöaihetta tämän häiriön hoitoon. Lumekontrolloituja tutkimuksia on tehty SSRI-lääkkeistä sertraliinilla, fluoksetiinilla, fluvoksamiinilla ja SNRI-valmisteisiin kuuluvalla venlafaksiinilla (41,42,43,45). Alaikäisten lääkehoito aloitetaan pienellä annoksella ja annos titrataan vähitellen, näin minimoidaan haittavaikutukset ja maksimoidaan hoito- 953

6 40 Benjamin CL, O Neil KA, Crawley SA, Beidas RS, Coles M, Kendall PC. Patterns and predictors of subjective units of distress in anxious youth. Behav Cogn Psychother 2010;38: Rynn MA, Siqueland L, Rickels K. Placebo-controlled trial of sertraline in the treatment of children with generalized anxiety disorder. Am J Psychiatry 2001;158: Birmaher B, Axelson DA, Monk K ym. Fluoxetine for the treatment of childhood anxiety disorders. J Am Acad Child Adolesc Psychiatry 2003;42: Rynn MA, Riddle MA, Yeng PP ym. Efficacy and safety of extended-release venlafaxine in the treatment of generalized anxiety disorders in children and adolescents: two placebo-controlled trials. Am J Psychiatry 2007;164: Research Unit on Pediatric Psychopharmacology Anxiety Study Group. Fluvoxamine for the treatment of anxiety disorders in children and adolescents. N Engl J Med 2001;344: Kunz NR, Khan A, Lamm LW ym. Efficacy and safety of venlafaxine extended release in children and adolescents with generalized anxiety disorder. Eur Neuropsych 2002;12: Nash LT, Hack S. The pharmacological treatment of anxiety disorders in children and adolescents, Expert Opin Pharmacother 2002;3: Bridge JA, Iyengar S, Salary CB ym. Clinical response and risk for reported suicidal ideation and suicide attempts in pediatric antidepressant treatment. A metaanalysis of randomized controlled trials. JAMA 2007;297: Penttilä J, Hietala J. Korostuvatko SSRI-lääkkeiden erot lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidossa? Duodecim 2006;122: Uthman OA, Abdulmalik J. Comparative efficacy and acceptability of pharmacotherapeutic agents for anxiety disorders in children and adolescents: a mixed treatment comparison meta-analysis. Curr Med Res Opin 2010;26: Joukanen S. Pregabaliinin väärinkäyttö on lisääntynyt. Suom Lääkäril 2011;9: English summary > in english Generalized anxiety disorder in adolescents myöntyvyys (46). Tutkimusten mukaan masennuslääkkeet ovat tehokkaita ahdistuksen hoidossa ja lääkkeestä saatu hyöty on selvä haittoihin verrattuna (12,46,47). Teho voi olla parempi ahdistuneisuushäiriöiden kuin masennuksen hoidossa (47). SSRI-lääkkeiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat pahoinvointi ja ripuli, päänsärky, aktivaatio, seksuaaliset haitat, hikoilu ja vapina. Venlafaksiinin yleisiä haittavaikutuksia ovat väsymys, korkea verenpaine, näköhäiriöt, huimaus ja seksuaaliset häiriöt. Lääkkeet annostellaan kerran päivässä, paitsi fluvoksamiini, joka otetaan kahdesti päivässä. Joskus, jos SSRIlääkkeellä ei saada riittävää vastetta kerran päivässä annostelulla, voi kahdesti päivässä annostelu olla hyödyllistä (48). Erään vertailevan tutkimuksen mukaan fluvoksamiinia voi suositella ensilinjan lääkkeeksi, kun otetaan huomioon sekä sen hyvä teho oireisiin että sen siedettävyys (49). Bentsodiatsepiinien säännölliselle tai pitkäaikaiselle käytölle ei löydy perusteita, varsinkin kun tiedetään tämän lääkeaineryhmän valmisteiden riippuvuusriski (12,46). Päihderiippuvaisten tiedetään väärinkäyttävän pregabaliinia. Sen tähden pregabaliinia ei tule lainkaan käyttää nuoren ahdistuksen hoitoon, jos nuori on alkoholi-, lääke- tai huumeriippuvainen (50). Lopuksi Psykiatrisen hoidon muuttuessa yhä voimakkaammin avohoitopainotteiseksi resurssien tehokas käyttö painottuu. Hoitojaksoista pyritään tekemään lyhyempiä ja aktiivisempia, ja häiriöiden hoidossa pyritään käyttämään tehokkaiksi osoitettuja hoitomenetelmiä. Tähän mennessä on sekä kognitiivinen käyttäytymisterapia että tietyt lääkehoidot osoitettu tehokkaiksi nuorten yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoidossa. Lisäksi vaikeimmissa tapauksissa näiden yhdistelmästä voi olla merkittävää apua, sillä kognitiivisen käyttäytymisterapian ja sertraliinilääkityksen yhdistelmä vaikuttaa tehokkaammalta kuin hoitomuodot yksinään (3). Koska myös nuorille on olemassa tehokkaita hoitomuotoja, voidaan häiriön tunnistamisella jo tässä ikäryhmässä parhaimmillaan huomattavasti pienentää sen aiheuttamaa kärsimystä ja toimintakyvyn heikkenemistä. n Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Max Karukivi: Työsuhde lääketutkimuksessa (ICON/Lilly). Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu: Työsuhde lääketutkimuksessa (ICON/ Lilly), luentopalkkiot (BMS, Lundbeck, Pfizer, Astra Zeneca, Professio Finland Oy). 954

7 tieteessä ENGLISH SUMMARY Max Karukivi M.D., Ph.D. Satakunta Hospital District, Unit of Adolescent Psychiatry Kirsi-Maria Haapasalo-Pesu M.D., Ph.D. Satakunta Hospital District, University of Turku, Unit of Adolescent Psychiatry Generalized anxiety disorder in adolescents The core symptoms of generalized anxiety disorder (GAD) comprise excessive worrying about a number of varying events and long-term anxiousness also appearing also with physical symptoms. There is an ongoing dispute whether the diagnostic criteria should be refined so as to be more suitable to children and adolescents. In any case, GAD is also a notable disorder in adolescents, with estimated actual prevalence ranging from 3% to 4%. Although the age of onset is often higher compared with several other anxiety disorders, the symptoms commonly begin to emerge in adolescence, and many patients even date their first symptoms back to childhood. Indeed, the pattern of onset is typically slow and GAD frequently is frequently a long-term illness. The comorbidity rate is very high and the most common comorbid illnesses being depression and other anxiety disorders. Cognitive behavioural therapy has been shown to be an effective treatment in adults and an increasing amount of evidence suggests its use in adolescents, too. As in adults, recent studies also support the use of medication, at least in the treatment of the most severe cases. Therefore, to prevent significant individual impairment and suffering, the disorder should be efficiently diagnosed and treated in adolescents. 954a

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

1.6.2015, V 1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin STADA 25 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 75 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 150 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 225 mg kovat kapselit Pregabalin STADA 300 mg kovat kapselit 1.6.2015,

Lisätiedot

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT

RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT RISKINHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO PREGABALIN ORION 25, 50, 75, 100, 150, 225, 300 MG KOVAT KAPSELIT ORION CORPORATION PÄIVÄMÄÄRÄ: 15-6-2015, VERSIO 2 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren

Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuva ennaltaehkäisy läpi elämänkaaren Marjut Vastamäki Hankekoordinaattori VALO2 preventiohanke Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 7.11.2012 LAHTI SISÄLTÖ

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet

Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Matematiikka osa 2: matemaattiset oppimisvaikeudet Tammikuu 2014 Erityispedagogiikka Videolinkki http://www.studerenmetdyscalculie.be/synopsis 2 Kenellä on vaikeuksia oppia laskemaan? matemaattiset oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa

Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Miten auttaa sodassa traumatisoituneita lapsia ja nuoria - Tutkimustietoa Kriisityön päivät 7.4 2016 Helsinki, Paasitorni Kirsi Peltonen, Pst. Dos. Tampereen Yliopisto Taustaa Vuonna 2014, 230 miljoonaa

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ?

ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? ONKO NUORUUSIKÄISILLÄ PERSOONALLISUUSHÄIRIÖITÄ? EPÄVAKAUS, KAKSISUUNTAISUUS JA TULISTUVUUS-KOULUTUS TAYS 18.5.2016 LAURA SUOMALAINEN LT, NUORISOPSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI HYKS NUORISOPSYKIATRIA MIKÄ ON

Lisätiedot

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Kannabista käyttävä nuori Mitä tehdä? Solja Niemelä Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto Ylilääkäri Psykiatrian tulosalue, Lapin sairaanhoitopiiri Oletko koskaan käyttänyt

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia

Lisätiedot

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen

Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Erikseen varattuna hetkenä 20-60 minuuttia Harjoituslomakkeet ja kynät Tavoitteet Harjoitella kiinnittämään ajoissa huomiota mahdollisen negatiivisen stressin kertymiseen

Lisätiedot

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto

Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mitä mielen hyvinvoinnilla tarkoitetaan? Katja Kokko Gerontologian tutkimuskeskus ja terveystieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Mental health: a state of well-being (WHO) in which every individual realizes

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT

Adoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki

Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa. Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki Hyvä skitsofrenian hoitovaste avohoidossa Prof. Hannu Koponen Kuopion yliopisto, psykiatrian klinikka Helsinki 28.8.2007 Skitsofrenia - epidemiologiaa Suomessa 50 000 skitsofreniapotilasta yli puolet psykiatristen

Lisätiedot

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys. Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri Hyvinvointia työstä Sairausdiagnoosit ja työkyvyttömyys Kirsi Karvala LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri 2 Sidonnaisuudet LT, yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi Terhi Koskentausta LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erityispätevyys apulaisylilääkäri HYKS, kehitysvammapsykiatrian yksikkö konsultoiva

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Tunnistaminen ja kohtaaminen Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria

Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus. 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Nuorten mielialaongelmien hoito ja kuntoutus 16.2.2016 Vera Gergov PsL, psykoterapian erikoispsykologi HUS, HYKS Nuorisopsykiatria Sisällysluettelo Masennus ja sen ilmeneminen erityisesti nuorilla Masennuksen

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö

Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö 14.2.2013 Energiajuomat mm. Teho, Battery, Red Bull hs.fi Myynti ja markkinointi On laillista myydä

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät 10.11.2016 Leena Jaakkola Teoriat täydentämässä toisiaan Luennon sisältö Näkökulmia Diagnoosiin Etiologiaan Hoitomuotoihin DIAGNOOSI

Lisätiedot

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto

FASD - diagnoosi ja seuranta. Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto FASD - diagnoosi ja seuranta Ilona Autti-Rämö Lastenneurologian dosentti Tutkimusprofessori Terveystutkimuksen päällikkö Kela Tutkimusosasto Aiheet Mikä on FASD Mitä diagnoosin teko edellyttää Mitä tulee

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Muistisairaudet saamelaisväestössä Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät

Lisätiedot

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä

Lisätiedot

ANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE

ANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE Rovaniemen sairaalakoulu ANOMUS SAIRAALAKOULUN AVO-OPPILASPAIKALLE Oppilas Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Henkilötunnus Kotikunta Koulu Koulu ja kunta Opettaja Luokka-aste Puhelin Rehtori

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti

Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Miten huonoja uutisia kerrotaan hyvin? Gynaecologi Practici 9/12 Päivi Hietanen, Lääkärilehti Vuorovaikutus: tieto ja tunne Potilaan kohtaaminen Potilaan tulosyyn/tarpeen tunnistaminen Tiedon kerääminen

Lisätiedot

Hakusessa-hanke 4.2.2014

Hakusessa-hanke 4.2.2014 MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta

Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta Mitä elämäntyytyväisyysakkunasta avautuu? ma professori Heli Koivumaa-Honkanen Oulun yliopisto, psykiatrian klinikka Lapin sairaanhoitopiiri Depressiofoorumi 8.10.2007 Elämäntyytyväisyys elämän onnea aina

Lisätiedot

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA?

NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? NORMAALIN JA PATOLOGISEN LIUKUVAT RAJAT: MITÄ PSYKIATRINEN TAUTILUOKITUS TUOTTAA ARJESSA? Lotta Hautamäki, VTT Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos, Sosiologia,Tieteen- ja teknologiantutkimus

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma

Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma 25.11.2016 Palliatiivinen hoito ja saattohoito - hoitosuunnitelma Tiina Saarto, yl, Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto, HYKS Palliatiivinen keskus WHO - Palliatiivinen hoito Palliatiivisella

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa

Kliininen päättely. Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa Kliininen päättely Thomsonin mallin mukaisen yhteistyön näkyminen fysioterapiatilanteessa FTES017, Syksy 2015 Kata Isotalo, Hanna Valkeinen, Ilkka Raatikainen Thomsonin ym. (2014) malli 25.10.15 FTES017_KI_HV_IR

Lisätiedot

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA 1 (6) YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA Taso 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Keskeisyys A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen Asiasisältö Taso

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA

SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA SYÖMISONGELMIEN HOITO URHEILIJOILLA Urheilijalle enemmän terveitä harjoituspäiviä www.terveurheilija.fi HOITO Erityisen tärkeää on varhainen puuttuminen ja aktiivisen hoito-otteen luominen MITÄ TEHDÄÄN

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut Laajavuori 29.4.2016 Projektityöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke/campus FI (Future Innovation) hanke

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Capacity utilization

Capacity utilization Mat-2.4142 Seminar on optimization Capacity utilization 12.12.2007 Contents Summary of chapter 14 Related DEA-solver models Illustrative examples Measure of technical capacity utilization Price-based measure

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen

Toipumisorientaatio Anna Anttinen, Heini Laukkanen & Suvi Nousiainen Toipumisorientaatio www.muotiala.fi Määritelmä Toipumisorientaation tavoitteena on tukea ihmistä rakentamaan ja ylläpitämään merkityksellistä ja tyydyttävää elämää ja identiteettiä huolimatta siitä onko

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

What to do with outcome reporting bias? Mitä tehdä tulosten raportointiharhalle?

What to do with outcome reporting bias? Mitä tehdä tulosten raportointiharhalle? What to do with outcome reporting bias? Mitä tehdä tulosten raportointiharhalle? Prof. Marjukka Mäkelä, FINOHTA/THL 21.4.2011 1 Sidonnaisuudet IJTAHCin päätoimittaja (Cambridge University Press, palkkio

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016

Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sh Taina Jankari Sh Miia Sepponen TYKS Neurotoimialue 13.4.2016 Sekavuus eli delirium Delirium eli äkillinen sekavuustila on elimellisten tekijöiden aiheuttama aivotoiminnan häiriö Laaja-alainen huomio-

Lisätiedot

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia?

Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia? Tarvitseeko työtön asiakkaani työkyvyn arviointia? Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Tänään fokuksessa Miksi työttömien toiminta-kykyä on syytä

Lisätiedot

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS

LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot

Lisätiedot