PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 2020

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 2020"

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARVE 2020 Toimialoista klusteriennakointiin Marjo-Riitta Järvinen Jukka Mikkonen Keijo Mäkelä Soili Saikkonen Jaana Simola Joni Vainikka Jukka Vepsäläinen PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO B54 * 2008

2

3 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Toimialoista klusteriennakointiin

4 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Väestön ja työvoiman tarjonnan kehitys Työvoiman kysynnän kehitys Maakunnan klusterikehitys Ammattirakenteen muutos Poistumat työvoimasta ja uuden työvoiman tarve Ammatti/koulutus avaimet Koulutettujen tarve koulutusaloittain ja asteittain Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi Nuorisoikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia Ennakointiyhteistyön arviointia Liiteaineistot

5 Toimialoista klusteriennakointiin 1 Johdanto Opetusministeriö ja Opetushallitus käynnistivät vuoden 2005 lopulla järjestyksessä toisen uusimuotoisen ennakointiyhteistyökierroksen maakuntien kanssa. Ensimmäinen yhteinen KESU-kierros toteutettiin vuosina KESU on työnimi koulutuksen ja tutkimuksen valtakunnalliselle kehittämissuunnitelmalle, jonka opetushallinto laatii ja valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi. Uusin suunnitelma ulottuu tavoiteasettelun osalta vuoteen Yhteistyössä arvioitiin tällä kertaa maakuntien työvoiman, ammattirakenteen ja koulutustarpeiden kehitystä vuoteen 2020 saakka. Maakunnat laskivat ensin yhdessä työministeriön ja sisäministeriön kanssa pitkän tähtäimen työvoimaennusteet ja sen jälkeen itsellisesti ammattirakenne-ennusteet lähtötiedoiksi Opetushallitukselle, joka laski niiden pohjalta maakunnittaiset koulutustarve-ennusteet. Maakunnat ja sisäministeriö käyttivät laskennassa HEMAASU-laskentamallia ja Opetushallituksen laatimaa ammattirakennetyökalua, työministeriö PT-laskentamallia ja Opetushallitus Mitenna-laskentamallia. Yhteistyö huipentui maakuntien tavoitteellisia toisen ja korkea-asteen aloituspaikkoja koskeviksi maakuntien kannanotoiksi, jotka toimitettiin opetusministeriölle syksyllä Päijät-Hämeessä ennakointikierros toteutettiin Päijät-Hämeen ennakointiverkoston (www.paijat-hame.fi/ennakointi) yhteistyönä. Sen keskeisiä tahoja ovat Päijät-Hämeen liitto, Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja Hämeen TE-keskus. Ennakointiverkoston yhtenä tarkoituksena on tuottaa yhteismitallisia arvioita työvoiman, työpaikkaja ammattirakenteen sekä koulutustarpeiden tulevasta ja toivottavasta kehityksestä maakunnassa. Niitä tarvitaan jatkuvasti maakunnan kehittämisessä, elinkeinojen ja yritystoiminnan edistämisessä sekä toisen ja korkea-asteen koulutuksen järjestämisessä. Maakunnan omassa yhteistyössä kokeiltiin ensimmäistä kertaa toimintamallia, jonka ajatuksena on se, että ennakointivastuun kustakin teemasta ottaa se taho, jolla on siihen paras asiantuntemus. Jokainen vastuutaho päättää itse, miten ja minkälaisen asiantuntijajoukon avustuksella työn tekee. Vastuutahot hyötyvät toistensa työn tuloksista ja voivat keskittyä osaamisalueisiinsa koko prosessin hallitsemisen sijasta. Yhteistyötä koordinoi Päijät-Hämeen liitto. Päijät-Hämeen liitto asetti maakuntapoliittiset työvoimatavoitteet ja laati laskelmat työvoiman tarjonnasta eli toivottavaan väestökehitykseen perustuvasta työvoima- ja työpaikkakehityksestä. Hämeen TE-keskus laati laskelmat työvoiman kysynnästä eli maakunnan arvonlisäyksen ja elinkeinoelämän kehitysnäkymiin perustuvasta työvoima- ja työpaikkakehityksestä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni arvioi konsultin ja työelämän neuvottelukuntien avulla ammattirakenteen muutoksia ja työvoiman poistumia maakunnalle merkittävillä toimialoilla, sekä laati ammattirakenne-ennusteen. Päijät-Hämeen liitto kutsui kokoon maakunnallisen KESU-arviointiryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida edellä mainittuja ennakointityön tuloksia sekä tehdä niistä johtopäätöksiä, suosituksia ja maakuntapoliittisia päätösehdotuksia. Yhteistyöllä pyrittiin näin aluksi vastaamaan valtionhallinnon yhteistyötarpeisiin. Lähivuodet näyttävät, onko toimintamallista pysyvämmäksi käytännöksi. Tässä raportissa esitetään edellä kuvatun ennakointiyhteistyön keskeisimmät päijäthämäläiset tulokset, niiden vaikutukset maakunnan aloituspaikkatavoitteisiin sekä ehdotukset ennakointiyhteistyön jatkokehittämisen kohteiksi. Raportissa käsitellään ns. tavoiteuralaskennan tuloksia, jotka perustuvat työssä mukana olleiden lukuisten päijäthämäläisten asiantuntijoiden ja yritysten edustajien näkemykseen oman maakunnan väestö-, työvoima- ja ammattikehityksestä. Ennusteluvut esitetään raportissa laskentamalleista johtuen pyöristämättöminä pois lukien väestöennuste ja työvoiman tarjontaennuste. Kaikki luvut on kuitenkin tarkoitettu tulkittaviksi pyöristettyinä. Kuvioiden ja taulukoiden numerointi on lukukohtainen. Raportti laadittiin yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton, Päijät-Hämeen koulutuskonsernin ja Hämeen TE-keskuksen kesken. Jukka Mikkonen kirjoitti luvut 1,2 ja 12, Joni Vainikka ja Jukka Vepsäläinen luvun 3, Keijo Mäkelä (Viestinhallinta Oy) luvun 4 sekä yhdessä Soili Saikkosen ja Marjo-Riitta Järvisen kanssa luvut 5-10, ja Jaana Simola luvun 11. Tuomas Komu arvioi raportin ensimmäisen luonnoksen. Tekijät kiittävät kaikkia ennakointiyhteistyöhön osallistuneita. 5

6 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Väestön ja työvoiman tarjonnan kehitys Väestöennuste Päijät-Hämeen liitto päivitti maakunnan pitkän tähtäimen väestöennusteen loppuvuodesta 2006 (liite 1). Kuntien ennusteet huomioitiin päivityksessä niiltä osin kuin niitä oli saatavissa. Ennuste sovitettiin muuttoeron avulla liiton asettamaan maakunnan tavoiteväkilukuun v Maakunnan muuttoeron ikäprofiili säilytettiin nykyisessä muodossaan, mutta eroa parannettiin kaikissa ikäryhmissä. Ennusteessa arvioitiin skenaariomaisesti oikoradan ja maakunnan muiden vahvuuksien vaikutuksia väestökehitykseen. Niiden odotetaan houkuttelevan maakuntaan uusia keskimäärin nykyistä nuorempia asukkaita erityisesti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Tätä väkiluvun nopeampaa kasvua odotetaan Lahden kaupunkiseudulla. Ennuste on siksi alkuvuosiltaan nopeammin kasvava kuin Tilastokeskuksen vastaava. Maakunnan vuoden 2020 väkiluku arvioidaan siinä noin asukkaaksi eli runsaat tuhat asukasta suuremmaksi kuin Tilastokeskuksen ennusteessa. Väestöennusteen toteutuminen edellyttää, että maakunnan vuosittainen tulomuutto keskimäärin vähintään kolminkertaistuu nykyisestään olettaen, että lähtömuutto ei samanaikaisesti enää lisäänny. Kasvuoletukset on tällöin laskettava voimistuvan maahanmuuton varaan. Tilastokeskus julkaisi alkukesästä 2007 uuden väestöennusteen, joka tukee liiton aikaisemmin asettamaa v tavoiteväkilukua. (Kuvio 2.1) Väkiluku Päijät-Hämeen liitto v Tilastokeskus v Tilastokeskus v Vuosi Kuvio 2.1 Päijät-Hämeen liiton ja Tilastokeskuksen väestöennusteiden vertailu Työvoiman tarjontaennuste Tarjontaennusteessa arvioitiin, minkälaista työssäkäynnin ja työpaikkojen kehitystä 6

7 Toimialoista klusteriennakointiin Työvoiman tarjontaennuste Tarjontaennusteessa arvioitiin, minkälaista työssäkäynnin ja työpaikkojen kehitystä tavoitteellinen väestökehitys ja tasapainoinen työvoimakehitys edellyttävät. Päijät-Hämeen työvoima pienenee pitkän tähtäimen työvoimaennusteessa runsaat 4 % v mennessä lähinnä asukkaiden ikääntymisen johdosta. Työssäkäynnin puolestaan oletetaan lisääntyvän lähivuosina enemmän maakunnasta muualle kuin muualta maakuntaan. Tästä syystä pendelöintitappio kasvaa ennusteessa aluksi, mutta palautuu nykyiselle tasolleen v Työpaikkaomavaraisuus pysyy nykyisellään. Työttömien määrä vähenee henkeen ja työttömyys viiteen prosenttiin, mikä tähtää liiton asettaman 4,5 prosentin työttömyysrajan alitukseen v Työllisyysaste nousee 72 prosenttiin. Taloudellinen huoltosuhde paranee hieman: 1,40 1,37. Työpaikkaennuste laadittiin niin, että edellä kuvattu työvoiman kokonaiskehitys on suotuisa työvoiman vähenemisestä huolimatta. Ennusteen yhtenä lähtökohtana käytettiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen viisivuotisennustetta, jonka toimialoittainen muutosvauhti puolitettiin. Suurimpien toimialojen työpaikkakehitys sovitettiin työministeriön laatiman valtakunnallisen työvoimaennusteen kehitysvauhtiin v Naisten ja miesten viisivuotisikäryhmittäiset työvoimaosuudet sovitettiin työministeriön ennusteen tasoon v Lopulliset toimialoittaiset ennusteluvut muokattiin ennakointiverkoston palautteen perusteella. Päijät-Hämeessä arvioidaan siten olevan työpaikkaa vuonna Työpaikkojen määrä kasvaisi näin 6 % vuodesta (Kuvio 2.2) siten olevan työpaikkaa vuonna Työpaikkojen määrä kasvaisi näin 6 % vuodesta (Kuvio 2.2) Kuvio 2.2 Työvoima- ja työpaikkakehityksen vertailua Työvoima- ja työpaikkakehitys 140 Työvoimakehityksen vauhti lkm indeksi vuosi Työvoima Työpaikat vuosi Työvoima Työpaikat Työttömät Työvoimaosuus (15-64 Työllisyysaste (15-64 v.) v.) Kuvio 2.2 Työvoima- ja työpaikkakehityksen vertailua Ennuste tehtiin 27 päätoimialan tarkkuudella. Siinä kuusi suurinta toimialaa kattavat puolet Päijät-Hämeen työpaikoista. Suurinta työpaikkakasvua ennustetaan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa sekä tukku- ja vähittäiskaupassa: yhteensä 3300 uutta työpaikkaa eli 2/3 kokonaiskasvusta. Ennuste tehtiin 27 päätoimialan Muut yhteiskunnalliset tarkkuudella. Siinä ja kuusi henkilökohtaiset suurinta toimialaa palvelut, kattavat puolet majoitus- Päijät-Hämeen ja työpaikoista. Suurinta työpaikkakasvua ravitsemistoiminta sekä julkinen ennustetaan hallinto terveydenhuoltoovat pienempiä ja sosiaalipalveluissa vahvasti kasvavia sekä tukkutoimialoja. vähittäiskaupassa: yhteensä 3300 uutta työpaikkaa eli 2/3 kokonaiskasvusta. Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut, Työpaikat vähenevät majoitus- ja eniten ravitsemistoiminta maa-, riistasekä ja julkinen kalataloudessa, hallinto ovat muussa pienempiä valmistuksessa vahvasti kasvavia ja toimialoja. kierrätyksessä Työpaikat (ml. vä- huonekalujen valmistus), sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa. (Kuvio 2.3) henevät eniten maa-, riista- ja kalataloudessa, muussa valmistuksessa ja kierrätyksessä (ml. huonekalujen valmistus), sekä elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistuksessa. (Kuvio 2.3) Kuvio 2.3 Työpaikkojen jakautuminen ja muutos toimialoittain 7

8 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 palkkien luvut = toimialan kasvu v (%) N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa K pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) F Rakentaminen M Koulutus O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus I Kuljetus ja varastointi D Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. D Muu valmistus ja kierrätys H Majoitus- ja ravitsemistoiminta D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus A 01,B Maa-, riista- ja kalatalous I 64 Tietoliikenne D Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus D 17-18Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus J Rahoitus- ja vakuutustoiminta D Kulkuneuvojen valmistus D 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto A 02 Metsätalous D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus C Mineraalien kaivu 6,9 11,0 31,6 8,1 1,9 6,0 27,2-11,3 17,5-8,9 0,5-23,1 12,0-17,6-16,6-1,0-6,3-2,2 39,9-1,6-5,1 0,6-45,4 49,3 18,1 18,2 13, toimialan osuus työpaikoista v (%) Kuvio 2.3 Työpaikkojen jakautuminen ja muutos toimialoittain Edellä kuvattu pitkäkestoinen työvoima- ja työpaikkakehitys voisi olla periaatteessa mahdollinen maakunnan bruttokansantuotteen 2,2 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla ja työn tuottavuuden 1,9 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla. Talousasiantuntijat odottavat kuitenkin lähivuosina yli kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia Suomen bruttokansantuotteen kasvussa, mikä tarkoittaa myös tätä ennustetta suurempaa työn tuottavuuden kasvua. (Liite 2) Edellä kuvattu pitkäkestoinen työvoima- ja työpaikkakehitys voisi olla periaatteessa mahdollinen maakunnan bruttokansantuotteen 2,2 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla ja työn tuottavuuden 1,9 prosentin vuotuisella kasvuvauhdilla. Talousasiantuntijat odottavat kuitenkin lähivuosina yli kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia Suomen bruttokansantuotteen kasvussa, mikä tarkoittaa myös tätä ennustetta suurempaa työn tuottavuuden kasvua. (Liite 2) 8

9 Toimialoista klusteriennakointiin 3 Työvoiman kysynnän kehitys Työvoiman kysynnän ennakoiminen on vähintään yhtä oleellista kuin työvoiman tarjonnan ennakointi. Samalla se on astetta haastavampi tehtävä. Monet työvoiman tarjonnan taustalla olevista muutoksista ovat demografisia ja siten luotettavammin ja helpommin laskettavissa. Työvoiman kysynnän arvioinnissa tulisi kyetä arvioimaan yritysten liiketoiminnan kehitystä tulevaisuudessa. Samoin pitäisi arvioida julkisten organisaatioiden työpaikkojen lukumäärän muutoksia. Tällainen tarkastelu toimialoittain edellyttää lukemattomien taustamuuttujien huomioon ottamista maailmantalouden trendeistä aina paikallisiin ilmiöihin. Tehtävä vaikuttaa mahdottomalta. Koska työvoiman kysynnän ennakointia ei kuitenkaan voida sivuuttaa, on pyrittävä yksinkertaistamaan todellisuutta. On rakennettava yksi tulevaisuuskuva jo tapahtuneen perusteella ja aistittava samalla viimeisimpiä kehitystrendejä. Päijät-Hämeen työvoimatarvetta eli työpaikkojen määrää tulevaisuudessa arvioidaan käyttämällä hyväksi Hemaasulaskentamallia. Siinä työvoiman kysyntä lasketaan numeerisesti vain kahden indikaattorin kehitystä ennakoimalla. Indikaattorit ovat: tuotannon arvonlisäyksen muutos toimialoittain tuottavuuden muutos toimialoittain Peruskaava on seuraava: työvoiman määrä (hlö) on yhtä kuin tuotannon arvo ( ) jaettuna tuottavuudella ( / hlö). Pääpiirteittäin laskenta etenee siten, että ensin arvioidaan kunkin toimialan tuotannon arvon muutos (%) tulevaisuudessa. Tuottavuuden kehitys arvioidaan samaan tapaan. Tuottavuus kertoo kuinka paljon euroja yksi työntekijä tuottaa. Laskentamalli laskee työvoiman määrän niin ikään toimialoittain ja eri ajanjaksoille tulevaisuuteen. Koska kysyntälaskelmassa ei ole väestörakenteen tarjoamaa mahdollisuutta täsmälliseen pitkän aikavälin laskentaan (tarjontalaskelma), rajoitutaan toimialojen arvioinnissa käytännössä 15 vuoden aikatähtäykseen aikavälille Tätä ajanjaksoa seuraavat 20 vuotta ovat aivan liian kaukana vakavasti otettavaa, eräänlaista keskiarvoennakointia ajatellen, ja tälle ajanjaksolle olisi hyödyllisempää luoda skenaarioita toimialojen kehityksestä. Tuotannon arvonlisäys Tuotannon arvo on kasvanut ja kasvaa yleisesti ottaen kaikilla toimialoilla Päijät-Hämeessä. Parhaillaan vallitseva korkeasuhdanne ilmenee tilastoissa yli kolmen prosentin vuosikasvuna, joillain toimialoilla vieläkin korkeampana. Historiatietojen osalta lähteenä käytetään Tilastokeskuksen aluetilinpitoa, kun taas tulevaisuusarvioiden pohjana toimii osittain Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan (Toimiala Online 2007) laskelmat vuoteen 2011 saakka. Etlan ennusteiden rinnalle on laskettu myös arvonlisäyksen lineaarisen kasvun trendi toimialoittain vuodesta 1975 vuoteen 2004 ja edelleen ekstrapoloimalla niiden jatkumot tulevaisuuteen. Pääosin laskelmassa käytetään mainittuja kahta lähdettä. Tämä tarkoittaa, että arvioissa ei ole improvisoitu vaan perustettu ne jopa 30 vuoden kehitykseen. Joissakin tapauksissa on tehty oma arvio - esimerkiksi jos lineaarisen kehityksen ja Etlan arviot eroavat suuresti toisistaan tai jos historiallisen kehityksen perusteella ei ole tilastollisesti merkitsevää perustetta lineaariselle kasvulle tulevaisuudessa. Myös ajankohtainen paikallistuntemus on vaikuttanut joihinkin kasvuprosentteihin. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että Etlan ennusteet ja tasaisen kehityksen mukaisen muutosprosentit aikavälillä eivät eroa suuresti toisistaan. Suurimpia ongelmia arvonlisäyksen kehityksen arvioinnissa aiheuttavat maa-, riista- ja kalatalous, tekstiiliteollisuus, muu valmistus ja kierrätys sekä mineraalien kaivu. Näiden toimialojen arvonlisäyksen kehitys vuosina sopii heikosti lineaariselle käyrälle; niiden korrelaatio tasaisen kehityksen kanssa on alle 0,8. Maatalouden arvonlisäyksen kasvu tai hiipuminen riippuu monesta tekijästä ja maatalouden kehityssuuntia olisi hyvä tarkastella lähemmin kattavammin toisessa julkaisussa. Mineraalien kaivu on Päijät-Hämeessä hyvin vähäistä, ja vaikka on mahdollista, että mineraalilöytöjä tehdään, ei niitä tässä spekuloida. Tekstiiliteollisuuden arvonlisäys ei globaalissa taloudessa tule nousemaan 1980-luvun turvatun viennin tasolle, ja alan on tässä arvioitu hiipuvan, vaikka tekstiiliteollisuuden arvonlisäys voi pysytellä 50 miljoonan euron tasolla pitkäänkin. Muussa valmistuksessa ja kierrätyksessä on nähty voimakasta kausivaihtelua, jonka vuoksi tarkan ennusteen tekeminen on vaikeaa. Tässä alan on kuitenkin oletettu 9

10 tekstiiliteollisuuden arvonlisäys voi pysytellä 50 miljoonan euron tasolla pitkäänkin. Muussa Päijät-Hämeen valmistuksessa työvoima- ja kierrätyksessä koulutustarve 2020 on nähty voimakasta kausivaihtelua, jonka vuoksi tarkan ennusteen tekeminen on vaikeaa. Tässä alan on kuitenkin oletettu hitaasti kasvavan vahvan huonekaluteollisuuden ja ympäristöklusterin myötä. Muista toimialoista voidaan mainita mm. rakentaminen ja hitaasti rakennusaineteollisuus kasvavan vahvan sellaisina, huonekaluteollisuuden joihin suhdannevaihtelu ja ympäristöklusterin iskee nopeasti. myötä. Muista toimialoista voidaan mainita mm. rakentaminen ja rakennusaineteollisuus sellaisina, joihin suhdannevaihtelu iskee nopeasti. Arvonlisäyksen kehityksen arvioinnissa täytyy ottaa huomioon myös voimistuvat megatrendit ja Arvonlisäyksen teknologian kehittymisen kehityksen aikaansaamat arvioinnissa täytyy muutokset ottaa huomioon eri toimialoilla. myös Muun voimistuvat muassa megatrendit liikennepalveluja teknologian ja kehittymisen sähköteknisten aikaansaamat tuotteiden muutokset valmistusta eri toimialoilla. ei voi täysin Muun perustella muassa aiemman liikennepalveluja kehityksen ja perusteella, sähköteknisten jos on tuotteiden valmistusta nähtävissä, ei että voi tietoliikenne täysin perustella ja ohjelmistoteollisuuden aiemman kehityksen perusteella, merkitys itsessään jos on nähtävissä, ja toimialojen että tietoliikenne sisällä kasvaa ja ohjelmistoteollisuuden tulevaisuudessa. merkitys Energiatalouden itsessään ja väistämätön toimialojen sisällä uudelleen kasvaa organisointi tulevaisuudessa. tuo myös Energiatalouden epävarmuutta väistämätön tähän uudelleen business organisointi as usual malliin. tuo myös Lyhyen epävarmuutta aikavälin tähän ennusteita business on as myös usual tarkastettu malliin. Lyhyen jos tiedetään aikavälin merkittävistä ennusteita on myös investoinneista alueella. Tällaisia on otettu huomioon mm. kulkuneuvojen valmistuksen ja tarkastettu jos tiedetään merkittävistä investoinneista alueella. Tällaisia on otettu huomioon mm. kulkuneuvojen liikennepalvelujen toimialoilla. valmistuksen ja liikennepalvelujen toimialoilla. Lopputulos laskelmasta on, että Päijät-Hämeen tuotanto kasvaa vuoteen 2010 saakka keskimäärin 2,9 % Lopputulos vuosittain. Tästä laskelmasta eteenpäin on, että kasvu Päijät-Hämeen hidastuu siten, tuotanto että aikavälillä kasvaa vuoteen saakka kasvu keskimäärin on vuosittain 2,9 2,4 % vuosittain. % ja Tästä aikavälillä eteenpäin kasvu hidastuu 2,1 %. Tämän siten, että jälkeen aikavälillä kasvu painuu kahden kasvu prosentin on vuosittain alapuolelle. 2,4 % ja aikavälillä Näin siksi, että 2,1 jos talous %. Tämän kasvaa jälkeen tasaisesti kasvu painuu joka vuosi kahden absoluuttisesti prosentin alapuolelle. saman euromäärän, Näin siksi, kasvuvauhti että jos talous väistämättä kasvaa tasaisesti hiipuu joka vuosi ja kasvuprosentti absoluuttisesti pienentyy. saman euromäärän, Prosenttien kasvuvauhti pieneneminen väistämättä on perusteltua hiipuu ja siinäkin kasvuprosentti mielessä, pienentyy. että talous Prosenttien ei voi pieneneminen kasvaa eksponentiaalisesti perusteltua kovinkaan siinäkin mielessä, pitkään ilman että talous rajuja ei rakenteellisia voi kasvaa eksponentiaalisesti muutoksia. Maakunnan kovinkaan suurista pitkään ilman teollisuustoimialoista rajuja rakenteellisia voimakkainta muutoksia. kasvun Maakunnan arvioidaan suurista vuoteen teollisuustoimialoista 2015 saakka olevan voimakkainta mekaanisessa kasvun arvioidaan vuoteen puunjalostuksessa 2015 saakka ja olevan paperiteollisuudessa mekaanisessa puunjalostuksessa sekä kone- laiteteollisuudessa. ja paperiteollisuudessa Palvelualoilla sekä kone- arvioidaan ja laiteteollisuudessa. voimakkaimmin Palvelualoilla kasvaviksi arvioidaan kuljetus-, voimakkaimmin varastointi kasvaviksi ja tietoliikenne kuljetus-, sekä varastointi yrityspalvelujen ja tietoliikenne toimialat. sekä yrityspalvelujen Sosiaali- ja toimialat. terveydenhuollon Sosiaali- (sekä ja terveydenhuollon julkinen että yksityinen (sekä julkinen toiminta) että yksityinen kasvuksi arvioitiin toiminta) n. kasvuksi 2,8 % vuosittain arvioitiin n. kaudella 2,8 % vuosittain kaudella Yleisesti ottaen Yleisesti ennuste ottaen kuvaa ennuste maakunnan kuvaa maakunnan siirtymisestä siirtymisestä enemmän enemmän palveluyhteiskuntaan palveluyhteiskuntaan päin, sillä useiden palvelualojen kasvuprosentit ovat suurempia kuin teollisuudessa keskimäärin. päin, sillä useiden palvelualojen kasvuprosentit ovat suurempia kuin teollisuudessa keskimäärin. Taulukko 3.1 Ennuste Päijät-Hämeen tuotannon arvonlisäyksen kehittymisestä toimialoittain (Milj. ) Taulukko 3.1 Ennuste Päijät-Hämeen tuotannon arvonlisäyksen kehittymisestä toimialoittain (Milj. ) A01,B Maa-, riista- ja kalatalous A02: Metsätalous C: Mineraalien kaivu DA: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus DB, DC: Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus DD: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus DE: Massan, paperin yms valm; kust. ja pain DG: Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm DI: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus DJ: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus DK: Koneiden ja laitteiden valmistus DL: Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus DM: Kulkuneuvojen valmistus DN: Muu valmistus ja kierrätys E: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F: Rakentaminen G: Tukku- ja vähittäiskauppa H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta I: Kuljetus ja varastointi, tietoliikenne J: Rahoitus- ja vakuutustoiminta K: pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) K70: Asuntojen omistus ja vuokraus L: Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M: Koulutus N: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q: Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut X: Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv Arvonlisäys yhteensä (Meuro)

11 Toimialoista klusteriennakointiin Tuottavuus Tuottavuus Laskelman tuottama työpaikkojen lukumäärä on riippuvainen tuottavuuden kehityksestä. Tuottavuuden kasvu Laskelman vähentää tuottama henkilöstön työpaikkojen tarvetta. lukumäärä Tuottavuuden on riippuvainen kasvu siis tuottavuuden hidastaa sitä työpaikkojen kehityksestä. määrän Tuottavuuden lisäystä, kasvu jonka vähentää arvonlisäyksen henkilöstön kasvattamiseen tarvetta. Tuottavuuden muutoin kasvu tarvittaisiin. siis hidastaa Koko sitä aluetalouden työpaikkojen tuottavuuden määrän lisäystä, jonka arvonlisäyksen kasvattamiseen on kaudella muutoin tarvittaisiin. arvioitu Koko 2,5 aluetalouden %. Seuraavalla tuottavuuden viisivuotiskaudella kasvuprosentiksi tuottavuuden on kaudella kasvuprosentiksi arvioidaan kasvavan arvioitu 2,5 2,3 %. % Seuraavalla ja kaudella viisivuotiskaudella hieman tuottavuuden vähemmän, arvioidaan 2,1 %. Tämän kasvavan jälkeen 2,3 % ja kaudella tuottavuuden hieman kasvu vähemmän, edelleen hiipuu. 2,1 %. Tämän jälkeen tuottavuuden kasvu edelleen hiipuu. Luvut ovat lievästi optimistisia. Esimerkiksi Etla Etla on on arvioinut arvioinut tuottavuuden tuottavuuden vuosikasvuksi vuosikasvuksi noin noin 1,9 1,9 % % Päijät- Päijät-Hämeessä Hämeessä ajanjaksolla ajanjaksolla Kun tarkastellaan Kun tarkastellaan tuottavuuden tuottavuuden muutosta Päijät-Hämeessä muutosta Päijät-Hämeessä 1990-luvun loppupuolelta, on havaittavissa nouseva trendi. Etlan laskelmassa tuottavuus pysyttelee käytännössä samana aikavälillä 1990-luvun loppupuolelta, on havaittavissa nouseva trendi. Etlan laskelmassa tuottavuus pysyttelee käytännössä samana aikavälillä Todellisuudessa tuottavuuden kasvuprosentti vaihtelee Todellisuudessa tuottavuuden kasvuprosentti vaihtelee vuosittain koko aluetaloudessakin -10 ja +10 vuosittain koko aluetaloudessakin -10 ja +10 % välillä vuosittain, yksittäisellä toimialalla vielä enemmän. Suomen % välillä vuosittain, Pankin ennusteissa yksittäisellä työn toimialalla tuottavuuden vielä enemmän. vuosimuutos Suomen on 2000-luvun Pankin ennusteissa loppupuolella työn tuottavuuden ollut noin 2 % vuosimuutos hieman on 2000-luvun enemmän. loppupuolella ollut noin 2 % tai hieman enemmän. tai Taulukko Ennuste Ennuste Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen tuottavuuden tuottavuuden kehittymisestä kehittymisestä toimialoittain toimialoittain (1 000 / työntekjiä) (1 000 / työntekjiä) A01,B Maa-, riista- ja kalatalous A02: Metsätalous C: Mineraalien kaivu DA: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus DB, DC: Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus DD: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus DE: Massan, paperin yms valm; kust. ja pain DG: Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm DI: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus DJ: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus DK: Koneiden ja laitteiden valmistus DL: Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus DM: Kulkuneuvojen valmistus DN: Muu valmistus ja kierrätys E: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F: Rakentaminen G: Tukku- ja vähittäiskauppa H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta I: Kuljetus ja varastointi, tietoliikenne J: Rahoitus- ja vakuutustoiminta K: pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) K70: Asuntojen omistus ja vuokraus L: Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M: Koulutus N: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q: Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut X: Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv Tuottavuus keskimäärin Päijät-Hämeessä Tämän käsillä olevan kysyntälaskelman optimistisuutta tuottavuuden kasvun suhteen voi perustella lyhyesti kahdella ilmiöllä: ikääntymisellä ja automaatiolla. Ikääntyvä työvoima nostaa tuottavuutta poistuessaan työmarkkinoilta ja viedessään työpaikkoja mukanaan. Automaatio, ICT ja teknologinen kehitys ylipäätään vähentävät työvoiman tarvetta sekä tehostavat tuotantoa ja siten kasvattavat tuottavuutta. Tuottavuusarvioiden perusteita kuvataan seuraavassa toimialoittain. Päijät-Häme ei muun muassa yritysrakenteensa vuoksi ole ollut tuottavuudessa Suomen kärkialueita. Toimialoittaista tuottavuutta arvioitaessa on laskelmassa tehty joitakin karkeita oletuksia. Alkutuotannon tuottavuuden on arvioitu kasvavan vuoteen 2010 saakka vuosittain kolme prosenttia. Syynä ovat 11

12 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Tämän käsillä olevan kysyntälaskelman optimistisuutta tuottavuuden kasvun suhteen voi perustella lyhyesti kahdella ilmiöllä: ikääntymisellä ja automaatiolla. Ikääntyvä työvoima nostaa tuottavuutta poistuessaan työmarkkinoilta ja viedessään työpaikkoja mukanaan. Automaatio, ICT ja teknologinen kehitys ylipäätään vähentävät työvoiman tarvetta sekä tehostavat tuotantoa ja siten kasvattavat tuottavuutta. Tuottavuusarvioiden perusteita kuvataan seuraavassa toimialoittain. Päijät-Häme ei muun muassa yritysrakenteensa vuoksi ole ollut tuottavuudessa Suomen kärkialueita. Toimialoittaista tuottavuutta arvioitaessa on laskelmassa tehty joitakin karkeita oletuksia. Alkutuotannon tuottavuuden on arvioitu kasvavan vuoteen 2010 saakka vuosittain kolme prosenttia. Syynä ovat viljelijöiden ikääntyneisyys, sukupolven- ja omistajanvaihdokset sekä tilakoon kasvu. Koko loppuennustekauden alkutuotannon tuottavuus kasvaa laskelmassa vuosittain vain prosentin. Teollisuuden tuottavuuden arvioidaan yleisesti ottaen kasvavan suhteellisen vauhdikkaasti, vuosittain 4,5 % ensimmäisellä jaksolla Syynä ovat mm. teollisuuden työvoiman ikääntyneisyys, mikä aiheuttaa normaalitilannetta suurempia poistumia. Teollisuusyritykset myös investoivat teknologiaan ja automatisoivat prosessejaan samalla kun osaavasta työvoimasta on pula. Vuoden 2010 jälkeen tuottavuuskehitys hidastuu teollisuudessa hieman 2,5 prosenttiin päätyäkseen ennustekauden lopulla yhteen prosenttiin. Energiasektorin, rakentamisen ja palvelujen tuottavuuden arvioidaan kasvavan hitaammin kuin mitä tapahtuu teollisuudessa. Vuoteen 2010 mennessä kasvu on yleisesti ottaen palveluissa 1,5 % sekä vesi-, kaasu- ja sähkösektorilla ja rakentamisessa 2,5 %. Poikkeuksen muodostaa kuljetuksen, varastoinnin ja tietoliikenteen toimiala, jonka kasvu on 4 %. Yleistä puolentoista prosentin kasvua hitaammin kehittyvät asuntojen omistuksen sekä yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten palvelujen toimialat. Palvelujen tuottavuus kiihtyy 2,5 %:iin kaudella hiipuen sen jälkeen ensin 2 %:iin ja edelleen 1,5 %:iin. Palvelujen tuottavuuden kasvun lähteinä uskotaan olevan lisääntyvä ja tehostuva informaatio- ja kommunikaatioteknologian hyödyntäminen sekä aluerakenteen keskittyminen. Myös toiminnan mittakaavaa kasvattavat yhteenliittymät ja yhteistyöverkostot sekä yleistyvä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö ovat omiaan vauhdittamaan palvelujen tuottavuutta. Erityisesti julkiselle sektorille ominaisilla toimialoilla (hallinto ja koulutus) mainitun kaltaiset tuottavuuden kasvuprosentit ovat erittäin korkeita. Optimistisista tuottavuuden kasvuluvuista poikkeuksen tekee toimiala, jonka vaikutus maakunnan työvoiman kysyntään on merkittävä: sosiaali- ja terveydenhuolto. Hoivasektorin tuottavuus on 1990-luvun puolivälistä lähtien keskimäärin supistunut (negatiivinen tuottavuuden kasvu). Tässä laskelmassa toimialan tuottavuuden on arvioitu kuitenkin ensin kaudella varovasti paranevan 0,5 %:lla vuosittain. Sittemmin sosiaali- ja terveydenhuollon tuottavuus kasvaisi vuoteen 2025 saakka 1,5 % vuosittain supistuakseen sittemmin lopulta 1 %:iin. Toimialan tuottavuuden kasvun perusteena ensi vuosikymmenellä on teleterveydenhoiton ja ihmisten itse toteuttaman terveydenhoidon kehittyminen. Työpaikkojen lukumäärä työvoiman kysyntä Laskentamallin tuottama työpaikkojen lukumäärän kasvu Päijät-Hämeessä on varsin maltillinen. Koko tarkastelujakson aikana työpaikkojen lukumäärä kasvaa karkeasti työpaikasta työpaikkaan. Työpaikkojen määrä kasvaa ensin vuoteen 2020 mennessä on noin 2 000, jonka jälkeen kasvuvauhti on noin 400 työpaikkaa vuodessa vuoteen 2040 asti. Loppupäätelmänä voi ennakoida, että jos tuottavuuskehitys on suotuisa, Päijät-Häme ei kohtaa ainakaan kovin dramaattista työvoiman riittävyysongelmaa. Toisaalta yksittäisten toimialojen tai ammattien yksittäisistä yrityksistä puhumattakaan osalta osaavan työvoiman puute voi muodostua ongelmaksi. Huomion arvoista on se, että tässä laskelmassa hoiva-alan työpaikkojen lisääntyminen kattaa noin puolet koko maakunnan uusien työpaikkojen projisoidusta määrästä. Tuottavuuskehitys tällä alalla ja väestön terveystilanne vaikuttaa siten hyvin paljon koko maakunnan ammattirakenteeseen. 12

13 Toimialoista klusteriennakointiin Taulukko 3.3 Ennuste Päijät-Hämeen työpaikkojen kehittymisestä toimialoittain A01,B Maa-, riista- ja kalatalous A02: Metsätalous C: Mineraalien kaivu DA: Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus DB, DC: Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus DD: Puutavaran ja puutuotteiden valmistus DE: Massan, paperin yms valm; kust. ja pain DG: Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm DI: Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus DJ: Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus DK: Koneiden ja laitteiden valmistus DL: Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus DM: Kulkuneuvojen valmistus DN: Muu valmistus ja kierrätys E: Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F: Rakentaminen G: Tukku- ja vähittäiskauppa H: Majoitus- ja ravitsemistoiminta I: Kuljetus ja varastointi, tietoliikenne J: Rahoitus- ja vakuutustoiminta K: pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) K70: Asuntojen omistus ja vuokraus L: Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M: Koulutus N: Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q: Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut X: Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv Työpaikat yhteensä Lähteet Tilastokeskus (2007). Tuotannon ja työllisyyden aluetilit <pxweb2.stat.fi/database/statfin/kan/atutyo/atutyo_fi.asp>. Toimiala Kuviossa esitetty Online työvoiman (2007). Px-Web: tarjonnan Etlan kuvaaja alue-ennuste perustuu pääosin maakunnittain. Tilastokeskuksen (vanhaan) <www2.toimialaonline.fi>. väestöennusteeseen. Kuviossa esitetty työvoiman tarjonnan kuvaaja perustuu pääosin Tilastokeskuksen (vanhaan) %/v ed.jaksolla väestöennusteeseen , Kuvio 3.1 Työvoiman kysyntä ja tarjonta vuosina ,5 Päijät-Hämeessä (perusura) Työvoima Työpaikat Kuvio 3.2 Aluetuotteen, työpaikkojen ja työn tuottavuuden kasvuprosentit viisivuotiskausina Päijät- Hämeessä 3,0 2,0 1, Työvoima Työpaikat Kuvio 3.1 Työvoiman kysyntä ja tarjonta vuosina Päijät-Hämeessä (perusura) %/v ed.jaksolla 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 1,0 0,5 0, Arvonlisäys ( ) Työpaikat (hlö) Työn tuottavuus ( /hlö) Kuvio 3.2 Aluetuotteen, työpaikkojen ja työn tuottavuuden kasvuprosentit viisivuotiskausina Päijät-Hämeessä ,0 Kuvio 3.2 Aluetuotteen, työpaikkojen ja työn tuottavuuden kasvuprosentit viisivuotiskausina Päijät- Hämeessä Arvonlisäys ( ) Työpaikat (hlö) Työn tuottavuus ( /hlö)

14 Päijät-Hämeen ammattirakenteen ja koulutustarpeiden ennakointia pohjustettiin ensimmäistä kertaa myös klusterinäkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa laadullisella klusteriennakoinnilla Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 perusteet määrällisille toimialojen ammattirakenne-ennusteille. Klusterit havainnollistettiin kuvioina, joissa kuvattiin TOP TEN -periaatetta soveltaen: klusterin muutostekijät, klusterin 4 tärkeimmät Maakunnan tuotteet ja palvelut, klusterikehitys tuotantotavan muutos, klusterin kilpailukyky, klusterin avainammatit ja klusterin avainkoulutukset. Lisäksi kuvattiin yhteys KESU2012- toimialaennakoinnin mukaisiin toimialoihin ja ammattiryhmiin. Päijät-Hämeen ammattirakenteen ja koulutustarpeiden ennakointia pohjustettiin ensimmäistä kertaa myös klusterinäkökulmasta. Tavoitteena oli tuottaa laadullisella klusteriennakoinnilla perusteet määrällisille toimialojen Kutakin klusteria konkretisoitiin työllisyyden kannalta merkittävimmillä toimialatiedoilla ammattirakenne-ennusteille. Klusterit havainnollistettiin kuvioina, joissa kuvattiin TOP TEN -periaatetta soveltaen: perustuen klusterin muutostekijät, KTM Toimiala klusterin Online tärkeimmät -tietokannan tuotteet ja vuosien palvelut, tuotantotavan muutos, sisältämiin klusterin yritysten kilpailukyky, klusterin henkilöstömääriin avainammatit ja ja liikevaihdon klusterin avainkoulutukset. muutokseen, Lisäksi sekä kuvattiin eräiden yhteys ammattiryhmien KESU2012-toimialaennakoinnin (OPH:n mukaisiin toimialoihin ja ammattiryhmiin. ammattiluokitus) taustalla olevien avainammattien ikäkorteilla (Tilastokeskuksen 5-numerotason ammattiluokitus). (Kuva 4.1) Kutakin klusteria konkretisoitiin työllisyyden kannalta merkittävimmillä toimialatiedoilla perustuen KTM Toimiala Online -tietokannan vuosien sisältämiin yritysten henkilöstömääriin ja liikevaihdon muutokseen, sekä eräiden Kuva 4.1 ammattiryhmien Klusterityöskentelyn (OPH:n ammattiluokitus) malli taustalla olevien avainammattien ikäkorteilla (Tilastokeskuksen 5-numerotason ammattiluokitus). (Kuva 4.1) Klusterin, yritysverkoston tai yrityksen jäljittävään ennakointiin perustuva henkilöstön kehittäminen B. Klusterien muutos A. Megatrendit ja innovaatiot Tasot Tuotannonalat *) Ympäristö Teknologia Ravinto Hoiva Palvelut 1 Verkostoituminen 1 Markkinat - alihankinta - asiakkaat - yritysostot ja myynnit - pelaajat - liittoumat - brändit 2 Ikääntyminen 2 Tuotteet/ palvelut - Työkyvyn ylläpito - massatuotteet - Eläköttyminen, poistumat - menestystuotteet - Iäkkäät asiakkaat - uudet tuotteet 4 Globalisaatio 3 Tuotanto - kv-pääoma, sijoittajat - toimintakonsepti - ulkoisoaminen - tuotantokonsepti - kv-ketjut Suomeen - teknologia 5 Teknologiat 4 Kilpailukyky - materiaalit - laatu, ainutlaatuisuus - valmistusteknologia - hinta/laatu-suhde - informaatioteknologia - logistiikka, sijainti (KM ) Tuotannon määrä D. Henkilöstön kehittäminen C. Työn muutos Osaamisalueet, kvalifikaatiot **) Ammattirakenne/ammatit Hallinta Asiakas Ydin. Logistiikka Tuki Määrät 1 Aikuiskoulutus 1 Asiantuntijat - porrasnostot - johtajat -muutoskoulutus - ratkaisijat - täydennyskoulutus - kehittäjät 2 Siirtymät 2 Asiakastoimijat - sisäiset tiiminvaihdot - markkinoijat - sisäiset tehtävänvaihdot - myyjät, CRM - poistumat - logistikot 3 Uusi työvoima 3 Tekijät - koulutuksesta - tiimivetäjät - muualta, reservistä - tiimiosaajat - ulkomailta - apu- ja tukiosaajat Kuva 4.1 Klusterityöskentelyn malli 14

15 Toimialoista klusteriennakointiin Klusteriennakoinnin ja toimialaennakoinnin yhteensovittaminen on jossain määrin pulmallista. Klusterit voidaan määritellä ja rajata vapaasti halutusta näkökulmasta, jolloin keskitytään lähinnä tärkeimpiin ja mielenkiintoisimpiin klustereihin. Klusterit määritellään yleensä aitoina työelämän tuotantoverkostoina, mutta ne voidaan jäsentää myös osaamisen näkökulmasta silloin kun ennakointiprosessilla halutaan vastata koulutuksen järjestäjien tarpeisiin. Molempia näkökulmia tarvitaan. Päijät-Hämeen klusterit määriteltiin koulutusalakohtaisten neuvottelukuntien jaon ja vastuun jaon mukaisesti: ympäristö, puutuoteala, asuminen, mekatroniikka, muovi, muotoilu, logistiikka, palvelut, matkailu, elintarvike, viestintä ja kulttuuri, hyvinvointi. Tämän johdosta klusterikokonaisuuksia voi luonnehtia osaamisklustereiksi. Toimialat taas perustuvat tiettyyn toimialaluokitukseen, mikä kattaa maakunnan koko tuotannon eli kattaa kaikki työpaikat. Jotta klusteriennakoinnissa saavutettiin riittävä kattavuus, klustereihin sisällytettiin myös sellaisia osaklustereita eli tilastollisessa mielessä alatoimialoja, jotka eivät suoranaisesti sisältyneet klusterin määrittelyn ideaan ja perusajatukseen, mutta jotka tuotantoverkoston näkökulmasta olivat lähellä valittua klusterin ydintä. Klusterikuvauksissa esitettiin myös numeeriset arviot asteikolla eri tekijöiden merkityksestä klusterikehitykselle. Luvut olivat suhteellisia tulkintoja verrattuna toisaalta vastaaviin muihin tekijöihin kussakin osiossa ja suhteessa tilanteeseen muissa klustereissa. Esimerkiksi T&K -toiminnan merkitys vaihteli verrattaessa klusterin sisäisiä kilpailutekijöitä tai verrattaessa eri klustereita keskenään. Numeerisia arvioita on pidettävä viitteellisinä ja ensi askeleina sovellettaessa klusteriennakointia ensimmäistä kertaa koulutuksen määrällisen ennakointiin. (Liite 3) Suhteellisen myönteiset klusteriarviot esitettiin siitä lähtökohdasta, että maakunnassa sitoudutaan klusterien kehittämiseen ja ennakointi on täten nimenomaan tulevaisuuden tekemistä. Toisin sanottuna arviot sisältävät mahdollisuuden ja potentiaalin klusterin kehittymiselle. Mikäli arviot olisi kuvattu ennusteina ja suhtautuen klusterikehittämiseen passiivisesti, arviot olisivat todennäköisesti huomattavasti pessimistisempiä. 15

16 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Ammattirakenteen muutos Ammattirakenne-ennuste toteutettiin yhteistyössä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäneuvottelukuntien kanssa. Neuvottelukunnat perustettiin syksyllä 2006 Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämäyhteyksien kehittämiseksi. Yksi neuvottelukuntien keskeisimmistä tehtävistä on työelämässä tapahtuvien muutosten ennakointi. Neuvottelukuntia on 11 kappaletta ja niiden kokoonpano noudattaa Päijät-Hämeen elinkeinostrategiassa määriteltyä klusterirakennetta soveltuvilta osin. Neuvottelukunnat koostuvat elinkeinoelämän sekä julkisten yhteisöjen edustajista, Koulutuskeskus Salpauksen, Lahden ammattikorkeakoulun sekä Lahden alueen kehittämisyhtiön edustajista. Joissakin neuvottelukunnissa on myös Lahden yliopistokeskuksen edustajia. Ennakoinnin asiantuntija Keijo Mäkelä laati kullekin neuvottelukunnalle pohja-aineiston, joka muodostui laadullisista klusteriaineistoista, KTM:n Toimiala Online -tilastotiedoista sekä ikäkorteista, joilla kuvattiin klusterien ydinammattien ikärakennetta. Ennakointiprosessi käynnistyi neuvottelukunnissa syksyllä Ensimmäisessä vaiheessa tarkasteltiin osaamisklusteriin ja alatoimialoihin vaikuttavia muutostekijöitä sekä pohdittiin ammattien ja ammattirakenteen sisällöllistä muutosta. Toisessa vaiheessa nämä pohdinnat muunnettiin määrälliseksi tarkasteluksi ikäkorttien ja muiden tilastotietojen avulla. Neuvottelukunnat arvioivat keskeisten ammattiryhmien kehitystä suunta-arvioiden avulla. Tavoitteena oli selvittää klusterien rakenteellisien ja sisällöllisten muutosten vaikutuksia ammattirakenne-ennusteeseen. Kokousten pöytäkirjojen perusteella asiantuntija Keijo Mäkelä laati alustavan ammattirakenne-ennusteen, jota vielä tarkennettiin projektiryhmän kokouksessa. HEMAASU -mallilla laaditusta elinkeinorakenne-ennusteesta saatiin kunkin toimialan työpaikkojen kokonaismuutos, millä on keskeinen merkitys myös ammattirakenteen muutoksessa. Ammattirakenne-ennuste saatiin 28 toimialan ammattirakenne-ennusteen summana. Ennuste laadittiin Opetushallituksen ammattirakennetyökalulla ammattiryhmittäin. Kullakin toimialalla ammattiryhmiä on 60 kpl, joskin määrällisesti merkityksellisiä on kullakin vain muutama. Tärkeimpänä ammattirakenneennusteen perusteena on käytetty neuvottelukuntien työskentelyssä syntynyttä aineistoa, joka on tiivistetty liitteeseen 4. Tässä raportissa käsitellään ensisijaisesti yhteenvetotaulukoita mutta toimialoittaiset luvut ovat saatavissa Päijät-Hämeen ennakointiverkoston www-sivuilta (www.paijat-hame.fi/ennakointi). Ennusteessa asiantuntijatyön suhteellinen osuus kasvaa jonkin verran suhteessa perusammattilaisiin. Muutos sisältyy useimpiin ammattilohkoihin (liite 5). Ammattilohkot itsessään kuvaavat enemmän ammattialojen keskinäistä rakennemuutosta kuin osaamisen tason kohoamista (perusammattilaiset vs. asiantuntijat). Asiantuntijatyön osuuden kasvu näkyy ammattiryhmätason ennusteessa (liite 6). 16

17 Toimialoista klusteriennakointiin Työllisten määrä Vuosi 1 Maa- ja metsätaloustyö 2 Teollinen työ 3 Rakennusalan työ 4 Liikenne- ja logistiikkatyö 5 Palvelutyö 6 Toimistotyö 7 Sosiaali- ja terveysalan työ 8 Opetus- ja kasvatustyö 9 Kulttuuri- ja tiedotustyö 10 Muu johto- ja asiantuntijatyö 11 Turvallisuusalan työ 12 Tuntematon Kuvio 5.1 Työllisten määrät pääammattiryhmittäin 17

18 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Suurimpien pääammattiryhmien keskinäinen suuruusjärjestys pysyy samana koko ennustekauden ajan. Neljä suurinta pääammattiryhmää ovat teollinen työ, palvelutyö, sosiaali- ja terveysalan työ sekä toimistotyö. Voimakkaimmin työllisten absoluuttiset määrät kasvavat palvelutyössä, sosiaali- ja terveysalan työssä sekä muussa johto- ja asiantuntijatyössä. Suhteellinen kasvu on voimakkainta kulttuuri- ja tiedotustyössä sekä muussa johto- ja asiantuntijatyössä. Kuvioihin 5.2 ja 5.3 on kerätty määrältään eniten kasvavat ja supistuvat ammattiryhmät. Määrältään eniten kasvavat ammattiryhmät ovat kauppiaat ja myyjät, sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat ja sairaanhoitajat. Voimakkaimmin supistuvia ammattiryhmiä ovat maatalous- ja puutarhatyöntekijät sekä toimistotyöntekijät. Määrä Aika Konetekniikan asiantuntijat Konetekniikan Sähköalan asiantuntijat asiantuntijat Sähköalan Kauppiaat ja asiantuntijat myyjät Kauppiaat Kaupan alan ja johtajat myyjät ja asiantuntijat Kaupan Perus- ja alan lähihoitajat johtajat ja asiantuntijat Perus- Sairaanhoitajat ja lähihoitajat 7.4 Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat 7.2 Sairaanhoitajat 10.2 Yhteiskunta- ja talouden asiantuntijat Sosiaalialan Tietotekniikan työntekijät johtajat ja asiantuntijat ja ohjaajat 10.2 Yhteiskunta- ja talouden asiantuntijat 10.5 Kuvio Tietotekniikan 5.2 Eniten määrältään johtajat v ja asiantuntijat kasvaneet ja kasvavat ammattiryhmät Kuvio 5.3 Eniten määrältään v supistuneet ja supistuvat ammattiryhmät 18

19 Toimialoista klusteriennakointiin Määrä Aika Maatalous- ja puutarhatyöntekijät 2.2 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät Maatalous- Metallityöntekijät ja puutarhatyöntekijät Tekstiili-, Puutyöntekijät vaatetus- ja -asiantuntijat ja nahkatyöntekijät Metallityöntekijät Kemiallisen prosessityön työntekijät Puutyöntekijät Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät ja -asiantuntijat Kemiallisen Rakennustyöntekijät prosessityön työntekijät Siivoustyöntekijät Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät Rakennustyöntekijät Taloushallinnon toimistotyötekijät 6.2 Muut toimistotyöntekijät 5.2 Siivoustyöntekijät 6.1 Taloushallinnon toimistotyötekijät Kuvio 5.3 Eniten määrältään v supistuneet ja supistuvat ammattiryhmät 6.2 Muut toimistotyöntekijät 6 Poistumat työvoimasta ja uuden työvoiman tarve Opetushallituksen laskelma työvoimapoistumista pääammattiryhmittäin on kuvattu taulukossa 6.1. Poistumakertoimet ovat valtakunnallisia. Poistumakerroin koostuu kolmesta osasta: kuolleisuusoletuksesta, työkyvyttömyysoletuksesta ja vanhuuseläkeoletuksesta, Poistumat voidaan laskea myös maakunnan työvoiman ikäkerrostumista, jotka on kuvattu ikäkorteilla. Poistuman ennakointi on suhteellisen luotettavaa ja poistuman merkitys on huomattava ennakoinnin lopputuloksen kannalta. Tämä on käytetyn ennakointimenetelmän vahvuus. Poistumien korvaamisella on erityisen suuri merkitys ennakoitaessa työpaikka-avauksia. Työpaikka-avaukset muodostuvat ammattirakenteen muutoksesta ja poistumista. Suurin osa uusista työpaikoista avautuu suurten ikäluokkien poistuman kautta. Poistumien merkitys on suuri myös supistuvilla aloilla, joissa työpaikka-avaukset perustuvat nimenomaan poistumien korvaamiseen (esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa). Sitä vastoin nuorilla ja kasvavilla aloilla myös elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutoksella on tarvelaskelmassa kohtalaisen suuri merkitys. Absoluuttisesti tarkasteltuna suurimmat poistumat ovat teollisessa työssä (vuosittainen poistuma lähes 700 henkeä) ja palvelualalla (noin 550). Myös sosiaali- ja terveysalalla 19

20 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Poistumat työvoimasta ja uuden työvoiman tarve Opetushallituksen laskelma työvoimapoistumista pääammattiryhmittäin on kuvattu taulukossa 6.1. Poistumakertoimet ovat valtakunnallisia. Poistumakerroin koostuu kolmesta osasta: kuolleisuusoletuksesta, työkyvyttömyysoletuksesta ja vanhuuseläkeoletuksesta, Poistumat voidaan laskea myös maakunnan työvoiman ikäkerrostumista, jotka on kuvattu ikäkorteilla. Poistuman ennakointi on suhteellisen luotettavaa ja poistuman merkitys on huomattava ennakoinnin lopputuloksen kannalta. Tämä on käytetyn ennakointimenetelmän vahvuus. Poistumien korvaamisella on erityisen suuri merkitys ennakoitaessa työpaikka-avauksia. Työpaikka-avaukset muodostuvat ammattirakenteen muutoksesta ja poistumista. Suurin osa uusista työpaikoista avautuu suurten ikäluokkien poistuman kautta. Poistumien merkitys on suuri myös supistuvilla aloilla, joissa työpaikka-avaukset perustuvat nimenomaan poistumien korvaamiseen (esimerkiksi maa- ja metsätaloudessa). Sitä vastoin nuorilla ja kasvavilla aloilla myös elinkeinorakenteen ja ammattirakenteen muutoksella on tarvelaskelmassa kohtalaisen suuri merkitys. Absoluuttisesti tarkasteltuna suurimmat poistumat ovat teollisessa työssä (vuosittainen poistuma lähes 700 henkeä) vuosittainen poistuma on arvioitu yli 300 henkilön suuruiseksi. Laskelmat eivät sisällä ja palvelualalla (noin 550). Myös sosiaali- ja terveysalalla vuosittainen poistuma on arvioitu yli 300 henkilön suuruiseksi. Laskelmat eivät sisällä ammatillista tai alueellista ammatillista tai alueellista liikkuvuutta. liikkuvuutta. Taulukko Poistuma Poistuma työvoimasta työvoimasta v , v , henkeä henkeä Yhteensä Vuotta kohden Pääammattiryhmät Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä 1 Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennusalan työ Liikenne- ja logistiikkatyö Palvelutyö Toimistotyö Sosiaali- ja terveysalan työ Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Muu johto- ja asiantuntijatyö Turvallisuusalan työ Tuntematon Yhteensä Ammattiryhmittäin (60 (60 kpl) kpl) tarkasteltuna suurimmat suurimmat absoluuttiset absoluuttiset poistumat poistumat kohdentuvat kohdentuvat seuraaviin ryhmiin: 1) seuraaviin kauppiaat ryhmiin: ja myyjät, 2) 1) sosiaalialan kauppiaat työntekijät ja ohjaajat, myyjät, 3) 2) taloushallinnon sosiaalialan toimistotyöntekijät, työntekijät ja ohjaajat, 4) 3) siivoustyöntekijät, taloushallinnon toimistotyöntekijät, 5) 4) metallityöntekijät, siivoustyöntekijät, 6) 5) opettajat ja opetusalan metallityöntekijät, muut asiantuntijat, 7) 6) rakennustyöntekijät, opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat, 8) puutyöntekijät ja asiantuntijat sekä 7) rakennustyöntekijät, 9) maatalous- ja puutarhatyöntekijät. 8) puutyöntekijät ja asiantuntijat sekä Kaikissa 9) edellä maatalousmainituissa ammattiryhmissä ja puutarhatyöntekijät. poistuma on arviolta vähintään 100 henkeä vuodessa. (Liite 7) Uuden Kaikissa työvoiman edellä mainituissa tarve on työstetty ammattiryhmissä Opetushallituksessa, poistuma eikä on tätä arviolta vaihetta vähintään ole arvioitu 100 henkeä alueellisessa ennakointityössä. vuodessa. Tätä (Liite vaihetta 7) ei ole työstetty alueellisessa ennakointityössä. Uuden työvoiman tarvelaskelmassa on otettu huomioon sekä avautuvat työpaikat että myös työttömät. Kun verrataan työttömien tulovirtaa suhteessa työttömäksi Uuden päätymiseen, työvoiman nettovaikutus tarve on työstetty uuden Opetushallituksessa, työvoiman tarvelaskelman eikä kannalta tätä vaihetta on käytännössä ole arvioitu erittäin pieni. Toisin sanottuna alueellisessa työttömyysvirroilla ennakointityössä. ei ole Tätä juurikaan vaihetta merkitystä ei ole työstetty työelämästä alueellisessa johtuvien ennakointityössä. koulutettujen tarvelaskelmaan, vaan Uuden tarve työvoiman selittyy käytännössä tarvelaskelmassa työpaikka-avauksilla on otettu huomioon eli poistumilla sekä avautuvat ja ammattirakenteen työpaikat muutoksella. että myös Työvoiman liikkuvuus työttömät. ei Kun sisälly verrataan laskelmaan. työttömien (Liite 8) tulovirtaa suhteessa työttömäksi päätymiseen, nettovaikutus uuden työvoiman tarvelaskelman kannalta on käytännössä erittäin pieni. Toisin sanottuna työttömyysvirroilla ei ole juurikaan merkitystä työelämästä johtuvien koulutettujen tarvelaskelmaan, vaan tarve selittyy käytännössä työpaikka-avauksilla eli poistumilla ja ammattirakenteen muutoksella. Työvoiman liikkuvuus 20 ei sisälly laskelmaan. (Liite 8)

21 Toimialoista klusteriennakointiin muutoksesta. Toimistotyön, maa- ja metsätaloustyön, turvatyön sekä tuntemattomien pääammattiryhmässä ammattirakenteen muutos pienentää poistumien aiheuttamaa työpaikkojen Kuviossa 6.1 on kuvattu ammattirakenteen muutoksen ja poistuman vaikutusta avautuvien työpaikkojen määrään. Positiivinen luku kertoo kuinka paljon työpaikkoja tulee vuodessa lisää poistumista tai ammattirakenteen muutoksesta johtuen kussakin pääammattiryhmässä. Negatiivinen luku taas kertoo kuinka paljon työpaikkoja häviää määrän lisäystä. ammattirakenteen muutoksesta johtuen. Eniten avautuvia työpaikkoja on teollisen työn, palvelutyön sekä hyvinvointityön Suurin osa avautuvien työpaikkojen määrästä aiheutuu poistumista. Ainoastaan asiantuntijatyön pääammattiryhmässä ammattiryhmissä. suurempi osa työpaikkojen Teollisen työn lisäyksestä pääammattiryhmän aiheutuu ammattirakenteen työpaikka-avaukset muutoksesta. Toimistotyön, syntyvät lähes maa- ja metsätaloustyön, turvatyön sekä tuntemattomien pääammattiryhmässä ammattirakenteen muutos pienentää poistumien aiheuttamaa työpaikkojen määrän kokonaan poistumista johtuen. lisäystä. Kuvio 6.1 Ammattirakenteen muutoksen (Muutos) ja poistuman (Poistuma) vaikutus työpaikkaavauksiin v , henkeä vuodessa pääammattiryhmittäin Eniten avautuvia työpaikkoja on teollisen työn, palvelutyön sekä hyvinvointityön ammattiryhmissä. Teollisen työn pääammattiryhmän työpaikka-avaukset syntyvät lähes kokonaan poistumista johtuen. 12 Tuntematon 11 Turvatyö 10 Asiantuntijatyö 9 Kulttuurityö 8 Kasvatustyö Muutos Poistuma 7 Hyvinvointityö 6 Toimistotyö 5 Palvelutyö 4 Liikennetyö 3 Rakennusalan työ 2 Teollinen työ 1 Maa- ja metsätaloustyö Kuvio 6.1 Ammattirakenteen muutoksen (Muutos) ja poistuman (Poistuma) vaikutus työpaikka-avauksiin v , henkeä vuodessa pääammattiryhmittäin 7 Ammatti/koulutus avaimet Ammatti-koulutus-avaimen avulla selvitetään, mihin koulutuksiin uuden työvoiman tarve ammattiryhmittäin (60 kpl) kohdentuu. Kysymys on rekrytointistrategiasta eli kääntäen 21 tulkittuna koulutettujen sijoittumisesta ammattiryhmiin. Ammatti-koulutus-avaimet perustuvat Opetushallituksen tuottamiin tilastoaineistoihin eli empiiriseen sijoittumiseen.

22 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Ammatti/koulutus avaimet Ammattikoulutusavain Ammatti-koulutus-avaimen avulla on tavoitteellinen. selvitetään, mihin koulutuksiin Taulukossa uuden 7.1 työvoiman on kuvattu tarve esimerkkinä ammattiryhmittäin (60 metallityöntekijöiden kpl) kohdentuu. Kysymys on ammattiryhmän rekrytointistrategiasta valtakunnallinen eli kääntäen tulkittuna ammatti-koulutus-avain. koulutettujen sijoittumisesta Avain ammattiryhmiin. Ammatti-koulutus-avaimet perustuvat Opetushallituksen tuottamiin tilastoaineistoihin eli empiiriseen kohdentaa kummassakin tavoitteellisessa avaimessa työvoimatarpeen vuonna 2020 lähes sijoittumiseen. kokonaan ammatilliseen peruskoulutukseen. Tavoite on täten noin 25 prosenttia toteutumaa korkeampi. Muun koulutuksen suorittaneet tai tutkintoa kokonaan vailla olevat eivät näy tavoiteavaimessa enää juuri lainkaan (esim. verrattuna vuosiin 2000 ja 2004) ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuskin laskee noin 5 prosenttia. Ammattikoulutusavain on tavoitteellinen. Taulukossa 7.1 on kuvattu esimerkkinä metallityöntekijöiden ammattiryhmän valtakunnallinen ammatti-koulutus-avain. Avain kohdentaa kummassakin tavoitteellisessa avaimessa työvoimatarpeen vuonna 2020 lähes kokonaan ammatilliseen peruskoulutukseen. Tavoite on täten noin 25 prosenttia toteutumaa korkeampi. Muun koulutuksen suorittaneet tai tutkintoa kokonaan vailla olevat eivät näy tavoiteavaimessa enää juuri lainkaan (esim. verrattuna vuosiin 2000 ja 2004) ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuuskin laskee noin 5 prosenttia. Taulukko 7.1 Esimerkki ammatti-koulutusavaimesta, joka kuvaa rekrytointistrategian (mistä koulutuksesta rekrytoidaan alalle) Taulukko 7.1 Esimerkki ammatti-koulutusavaimesta, joka kuvaa rekrytointistrategian (mistä koulutuksesta rekrytoidaan alalle) 2.3 Metallityöntekijät Koulutusaste e Avain Ammatillinen peruskoulutus 74,38 73,99 97,59 Ammattikorkeakoulututkinto 5,61 6,81 1,29 Yliopistotutkinto 0,28 0,43 0,00 Muu koulutus tai ei tutkintoa 19,73 18,77 1,12 Koulutusaste Opintoala e Avain Ammatillinen peruskoulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 0,92 1,11 1,24 Ammatillinen peruskoulutus 501 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 5,27 5,56 1,02 Ammatillinen peruskoulutus 502 Kone-, metalli- ja energiatekniikka 43,38 38,46 82,14 Ammatillinen peruskoulutus 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 3,79 4,56 3,51 Ammatillinen peruskoulutus 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 0,96 1,28 0,14 Ammatillinen peruskoulutus 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 3,64 4,19 5,23 Ammatillinen peruskoulutus 509 Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka 8,61 9,85 3,98 Ammatillinen peruskoulutus 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 0,48 0,96 0,33 Ammattikorkeakoulututkinto 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 0,86 0,66 1,20 Ammattikorkeakoulututkinto 706 Tekniset terveyspalvelut 0,02 0,11 0,10 Muu koulutus tai ei tutkintoa 19,73 18,77 1,12 Yhteensä 87,66 85,51 100,00 Avaimeen kuulumaton koulutus 12,34 14,49 0,00 Kaikki yhteensä 100,00 100,00 100,00 Taulukossa on kuvattu on kuvattu Päijät-Hämeen Päijät-Hämeen aineistoilla tuotettu aineistoilla avain, tuotettu jossa tavoite avain, on koulutusasteen jossa tavoite suhteen on jokseenkin sama. Sama koskee myös yksittäistä suurinta opintoalaa eli ammatillisen peruskoulutuksen kone-, metalli- ja koulutusasteen suhteen jokseenkin sama. Sama koskee myös yksittäistä suurinta opintoalaa eli energiatekniikkaa (502), johon työvoimatarvetta kohdennetaan ko. ammattiryhmässä noin 82 prosenttia. Taulukosta näkyy tässä kohden peruskoulutuksen myös avaimen huomattava kone-, tavoitteellisuus, metalli- ja energiatekniikkaa koska tavoitteessa suhteellinen (502), johon osuus suunnilleen ammatillisen työvoimatarvetta kaksinkertaistuu toteutuneeseen kohdennetaan rekrytointiin. ko. ammattiryhmässä noin 82 prosenttia. Taulukosta näkyy tässä kohden myös avaimen huomattava tavoitteellisuus, koska tavoitteessa suhteellinen osuus suunnilleen kaksinkertaistuu toteutuneeseen rekrytointiin. Taulukko 7.2 Esimerkki Päijät-Hämeen luvuilla laaditusta ammatti-koulutus -avaimesta 22

23 Toimialoista klusteriennakointiin Taulukko 7.2 Esimerkki Päijät-Hämeen luvuilla laaditusta ammatti-koulutus -avaimesta 2.3 Metallityöntekijät Päijät-Häme Koulutusaste Avain Ammatillinen peruskoulutus 52,22 66,36 98,61 Ammattikorkeakoulututkinto 3,15 5,26 0,56 Yliopistotutkinto 0,07 0,18 0,00 Muu koulutus tai ei tutkintoa 44,57 28,20 0,83 Koulutusaste Opintoala Avain Ammatillinen peruskoulutus 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 36,10 43,21 82,37 Ammatillinen peruskoulutus 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 3,92 5,17 5,58 Ammatillinen peruskoulutus 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 3,13 4,68 4,99 Ammatillinen peruskoulutus 503 Sähkö- ja automaatiotekniikka 1,20 2,20 2,73 Ammatillinen peruskoulutus 201 Käsi- ja taideteollisuus 0,29 0,43 1,41 Ammatillinen peruskoulutus 501 Arkitehtuuri ja rakentaminen 2,02 2,78 1,30 Muu koulutus tai ei tutkintoa 502 Kone- metalli- ja energiatekniikka 0,00 0,00 0,55 Ammattikorkeakoulututkinto 704 Hammaslääketiede ja muu hammashuolto 0,38 0,67 0,52 Muu koulutus tai ei tutkintoa 507 Prosessi-, kemian ja materiaalitekniikka 0,00 0,00 0,22 Ammatillinen peruskoulutus 511 Muu tekniikan ja liikenteen alan koulutus 0,42 0,70 0,15 Ammatillinen peruskoulutus 504 Tieto- ja tietoliikennetekniikka 0,31 0,58 0,06 Muu koulutus tai ei tutkintoa 509 Ajoneuvo- ja kuljetusekniikka 0,00 0,00 0,05 Ammattikorkeakoulututkinto 706 Tekniset terveyspalvelut 0,00 0,00 0,04 Ammatillinen peruskoulutus 003 Lukiokoulutus 0,00 0,00 0,00 Edellä kuvattuun kuvattuun tapaan tapaan on kuvattavissa on kuvattavissa kaikkien kaikkien 60 ammattiryhmän 60 ammattiryhmän ammatti-koulutus-avaimet. ammatti-koulutus-avaimet. Avaimien keskei- Avaimien keskeisiä piirteitä ovat: siä piirteitä ovat: - tavoitteellisessa avaimessa koulutustarve koulutustarve kohdennetaan kohdennetaan ammattiryhmän ammattiryhmän kannalta avainkoulutukseen kannalta avainkoulutukseen - toteutuneen rekrytoitumisen hajonta selittyy esimerkiksi koulutettujen omilla valinnoilla sekä sillä, mitä työtä on - toteutuneen ollut saatavilla rekrytoitumisen hajonta selittyy esimerkiksi koulutettujen omilla valinnoilla sekä sillä, - ammateissa mitä työtä koulutusaste on ollut kohoaa saatavilla pääsääntöisesti siksi, että vailla tutkintoa olevia eläköityy runsaasti ja tilalle tulee - ammateissa tutkinnon suorittaneita koulutusaste kohoaa pääsääntöisesti siksi, että vailla tutkintoa olevia eläköityy runsaasti - perusammattien ja tilalle kohdalla tulee avain tutkinnon voi olla suorittaneita pulmallinen; yhtäältä tavoitteissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vähenee kun yhtäältä osaamistason kohoamisvaatimukset saattaisivat edellyttää ammattikorkeakoulututkintoa - perusammattien kohdalla avain voi olla pulmallinen; yhtäältä tavoitteissa ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus vähenee kun yhtäältä osaamistason - asiantuntijatehtävissä koulutusaste kohoaa perusammatteja selkeämmin, koska sekä vailla tutkintoa olevien määrä vähenee että myös ammatillisen kohoamisvaatimukset saattaisivat koulutuksen edellyttää suorittaneiden ammattikorkeakoulututkintoa osuus vähenee asiantuntijatehtävissä koulutusaste kohoaa perusammatteja selkeämmin, koska sekä vailla - koulutettujen rekrytoimisen seurannan kannalta jossain määrin pulmallinen ryhmä on opintonsa keskeyttäneet, tutkintoa jotka voivat olevien sijoittua määrä koulutustaan vähenee vastaavaan että myös ammattiin ammatillisen ilman tutkintoa; koulutuksen osittain suorittaneiden suoritettu koulutus osuus näkyy jatkossakin tilastoissa luokassa ei-tutkintoa vähenee - koulutettujen rekrytoimisen seurannan kannalta jossain määrin pulmallinen ryhmä on opintonsa keskeyttäneet, jotka voivat sijoittua koulutustaan vastaavaan ammattiin ilman tutkintoa; osittain suoritettu koulutus näkyy jatkossakin tilastoissa luokassa ei-tutkintoa 8 Koulutettujen tarve koulutusaloittain ja asteittain Ammateittain ennakoitu koulutettujen tarve on muunnettu ammatti-koulutus-avaimilla (vrt. 23

24 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Koulutettujen tarve koulutusaloittain ja asteittain samoin Ammateittain kuin sosiaali- ennakoitu ja koulutettujen terveysalan tarve osuudet on muunnettu ovat vajaat ammatti-koulutus-avaimilla 20 prosenttia. Työttömien (vrt. taulukko 7.1) koulutusala- ja -astekohtaiseksi ei voida tarpeeksi pitää (ks. merkittävänä taulukko 8.1). Koulutettuja tarpeen tyydyttäjänä. tarvitaan vuoteen Koulutusasteittain 2020 mennessä vuositasolla yh- työvoimatarjontaa tarkasteltaessa teensä lähes ammatillisen henkeä. Tekniikan koulutuksen ja liikenteen suorittaneiden alan osuus tästä osuus tarpeesta koulutettujen noin 36 prosenttia. kokonaistarpeesta Yhteiskuntatieteiden, on noin liiketalouden 52 prosenttia, ja hallinnon ammattikorkeakoulututkinnon alan samoin kuin sosiaali- ja terveysalan suorittaneiden osuudet osuus ovat noin vajaat prosenttia. ja Työttömien yliopistotutkinnon työvoimatarjontaa ei voida suorittaneiden pitää merkittävänä osuus noin tarpeen 18 tyydyttäjänä. prosenttia. Koulutusasteittain tarkasteltaessa ammatillisen koulutuksen suorittaneiden osuus koulutettujen kokonaistarpeesta on noin 52 prosenttia, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden 8.1 Uuden osuus työvoiman noin 27 prosenttia tarve koulutusaloittain ja yliopistotutkinnon ja -asteittain suorittaneiden v , osuus noin henkeä 18 prosenttia. Taulukko vuodessa Taulukko 8.1 Uuden työvoiman tarve koulutusaloittain ja -asteittain v , henkeä vuodessa Avautuvat työpaikat Työttö-mien työvoimatarjonta Uuden työllisen työvoiman kokonaistarve Työttömät vuonna 2020 Uuden työvoiman kokonaistarve Koulutusala / Koulutusaste 1 Humanistinen ja kasvatusala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Kulttuuriala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Luonnontieteiden ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus tai ei tutkintoa Yhteensä

25 9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi Toimialoista klusteriennakointiin Koulutuksen aloittajia tarvitaan työvoimatarvetta enemmän johtuen koulutuksen läpäisystä tai kääntäen keskeytymisistä, moninkertaisesta koulutuksesta eli pääasiassa opintojen jatkamisesta 9 Työelämän tarve muunnettuna aloittajatarpeiksi seuraavalla koulutusasteella sekä tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteesta. Vaikka henkilötasolla lähes kaikki työllistyvätkin, kustakin tutkinnon suorittaneiden vuosiluokasta osa ei kuuluu työlliseen työvoimaan pääasiassa perhesyistä, välivuosista, asevelvollisuuden Koulutuksen aloittajia tarvitaan työvoimatarvetta enemmän johtuen koulutuksen läpäisystä tai kääntäen keskeytymisistä, moninkertaisesta työttömyydestä koulutuksesta eli johtuen. pääasiassa opintojen jatkamisesta seuraavalla koulutusasteella sekä suorittamisesta tutkinnon suorittaneiden työllisyysasteesta. Vaikka henkilötasolla lähes kaikki työllistyvätkin, kustakin tutkinnon suorittaneiden vuosiluokasta osa ei kuuluu työlliseen työvoimaan pääasiassa perhesyistä, välivuosista, asevelvollisuuden suorittamisesta tai työttömyydestä johtuen. Taulukossa 9.1 on kuvattu nämä aloittajatarvelaskelmassa käytetyt valtakunnalliset oletukset. Koulutuksen tuotoskertoimet vaihtelevat selvästi asteen mukaan. Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan aloittajia enemmän kuin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, jotta työelämään valmistuu tarvittava määrä osaajia aloittajien määrään suhteutettuna. Kertoimet vaihtelevat myös aloittain. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutasolla sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla aloittaneista siirtyy työelämään huomattavasti suurempi määrä kuin tekniikan ja liikenteen alalla aloittaneista. Taulukossa 9.1 on kuvattu nämä aloittajatarvelaskelmassa käytetyt valtakunnalliset oletukset. Koulutuksen tuotoskertoimet vaihtelevat selvästi asteen mukaan. Ammatillisessa koulutuksessa tarvitaan aloittajia enemmän kuin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa, jotta työelämään valmistuu tarvittava määrä osaajia aloittajien määrään suhteutettuna. Kertoimet vaihtelevat myös aloittain. Esimerkiksi ammattikorkeakoulutasolla sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla aloittaneista siirtyy työelämään huomattavasti suurempi määrä kuin tekniikan ja liikenteen alalla aloittaneista. Taulukko 9.1 Koulutuksen tuotoskertoimet Taulukko 9.1 Koulutuksen tuotoskertoimet OPH Läpäisykertoimet, opintojen jatkaminen ja työvoimaosuudet (työllisyysaste) 2007 Aloitusp. Tuotos Työelämän syöttösarake Läpäisys Jatkaminen Työv.osuus kpl/% tarve ->alpaa 1 Humanistinen ja kasvatusala Toinen aste % 23 % 91 % 63 1,6 Ammattikorkeakoulu % 5 % 92 % 72 1,4 Yliopisto % 3 % 93 % 75 1,3 2 Kulttuuriala Toinen aste % 23 % 91 % 51 1,9 Ammattikorkeakoulu % 5 % 92 % 73 1,4 Yliopisto % 3 % 93 % 71 1,4 3 Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Toinen aste % 23 % 91 % 54 1,8 Ammattikorkeakoulu % 5 % 92 % 68 1,5 Yliopisto % 3 % 93 % 75 1,3 4 Luonnontieteiden ala Toinen aste % 23 % 91 % 52 1,9 Ammattikorkeakoulu % 5 % 92 % 65 1,5 Yliopisto % 3 % 93 % 64 1,6 5 Tekniikan ja liikenteen ala Toinen aste % 23 % 91 % 58 1,7 Ammattikorkeakoulu % 5 % 92 % 62 1,6 Yliopisto % 3 % 93 % 68 1,5 6 Luonnonvara- ja ympäristöala 93 % Toinen aste % 23 % 91 % 53 1,9 Ammattikorkeakoulu % 5 % 92 % 66 1,5 Yliopisto % 3 % 93 % 68 1,5 7 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toinen aste % 23 % 91 % 59 1,7 Ammattikorkeakoulu % 5 % 92 % 78 1,3 Yliopisto % 3 % 93 % 86 1,2 8 Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Toinen aste % 23 % 91 % 56 1,8 Ammattikorkeakoulu % 5 % 92 % 68 1,5 Yliopisto % 3 % 93 % 59 1,7 9 Muu koulutus Toinen aste % 23 % 91 % 70 1,4 Ammattikorkeakoulu % 5 % 92 % 87 1,1 Yliopisto % 3 % 93 % 90 1,1 Laskelman tulos eli aloittajatarve on esitetty taulukossa 9.2. Aloittajatarve on saatu lisäämällä uuden työvoiman kokonaistarpeeseen taulukossa 9.1 kuvatut läpäisykertoimet, moninkertaista 25

26 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Laskelman tulos eli aloittajatarve on esitetty taulukossa 9.2. Aloittajatarve on saatu lisäämällä uuden työvoiman kokonaistarpeeseen taulukossa 9.1 kuvatut läpäisykertoimet, moninkertaista koulutusta koskevat oletukset sekä työvoimaosuutta kuvaavat kertoimet. Aloittajatarpeesta on laskettu keskimääräinen vuosittainen aloittajatarve, joka on suhteutettu nuorten aloituspaikkoihin Päijät-Hämeessä vuonna Taulukon viimeisessä sarakkeessa on laskettu näiden lukujen erotus. Negatiivinen luku kertoo, että maakunnassa on liian vähän aloituspaikkoja työvoiman tarpeeseen verrattuna, positiivinen luku taas kertoo aloituspaikkojen ylitarjonnasta maakunnan työvoimatarpeeseen nähden. Luvut ovat suuntaa-antavia. Lukuja tulkittaessa on syytä huomioida myös ylimaakunnalliset koulutusvirrat. Päijät-Häme kouluttaa ihmisiä myös muiden maakuntien tarpeisiin ja päijäthämäläisiä koulutetaan muissa maakunnissa. Työvoimatarpeeseen perusteella Päijät-Hämettä varten tarvitaan vuosittain noin 600 yliopistoasteen aloituspaikkaa. Koska Päijät-Hämeessä on vain joitakin aloituspaikkoja, lähes kaikki Päijät-Hämeen tarvitsemat yliopistokoulutuksen saaneet henkilöt tulevat maakunnan ulkopuolelta. Ammattikorkeakoulutuksesta puuttuu lähes sata paikkaa vuoden 2007 aloittajapaikkamääriin verrattuna ja ammatillisesta koulutuksesta uupuu yli 200 aloituspaikkaa vuotta kohden. Koulutusaloittain voidaan todeta, että tekniikan ja liikenteen alalla aloituspaikkoja on erittäin vähän verrattuna tarpeeseen. Paikkoja on liian vähän myös yhteiskunta-, liiketalouden ja hallinnon alalla. Myös sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan lisää aloituspaikkoja. Päijät-Häme on liikunnan alalla valtakunnallinen kouluttaja ja liikunnan koulutuspaikkoja onkin runsaasti maakunnan omaan tarpeeseen nähden. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala kuuluvat samaan koulutusalaan. Tästä syytä aloituspaikkojen ja aloittajatarpeen välinen erotus näyttää todellista hiukan pienemmältä sosiaali- ja terveysalan näkökulmasta katsottuna. Aloituspaikoista näyttäisi olevan ylitarjontaa kulttuurialalla sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla. Päijät-Hämeen kouluttaa korkeatasoisia kulttuurialan osaajia omaa maakuntaan huomattavasti laajemmalle alueelle. Ympäristöala on nostettu Päijät-Hämeen kärkialaksi ja alueen ympäristöala onkin vahvistunut viime vuosina voimakkaasti. Ympäristöalan merkitys ja työvoimatarve tulevat kasvamaan lähivuosina. 26

27 alueen ympäristöala onkin vahvistunut viime vuosina voimakkaasti. Ympäristöalan merkitys ja työvoimatarve tulevat kasvamaan lähivuosina. Toimialoista klusteriennakointiin Taulukko 9.2 Työvoimatarpeeseen perustuva koulutettujen aloittajatarve v koulutusaloittain ja -asteittain (henkeä/vuosi) Taulukko 9.2 Työvoimatarpeeseen perustuva koulutettujen aloittajatarve v koulutusaloittain ja -asteittain (henkeä/vuosi) 27

28 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Nuorisoikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve 10 Nuorisoikäluokan Nuorisoikäluokkaan ( vuotiaat) keskimääräiseksi suhteutettu kooksi on oletettu noin aloittajatarve Aloittajatarve on kuitenkin huomattavasti suurempi (kaikkiaan noin 3 570), kun otetaan Nuorisoikäluokan huomioon opintojen (16 läpäisy 21 -vuotiaat) sekä moninkertainen keskimääräiseksi koulutus kooksi (ks. on taulukko oletettu 10.1). noin Aloittajatarve on kuitenkin huomattavasti suurempi (kaikkiaan noin 3 570), kun otetaan huomioon opintojen läpäisy sekä moninkertainen koulutus Alueen nuorisoikäluokka (ks. taulukko 10.1). ei siten riitä tyydyttämään koulutustarvetta, mikä entisestään korostaa aikuiskoulutuksen merkitystä. Laskennallinen aloittajatarve on suurin Alueen 1) tekniikan nuorisoikäluokka ja liikenteen ei alalla, siten riitä tyydyttämään koulutustarvetta, mikä entisestään korostaa aikuiskoulutuksen merkitystä. 2) yhteiskuntatieteiden, Laskennallinen liiketalouden aloittajatarve hallinnon suurin alalla sekä 1) 3) tekniikan sosiaali- ja terveysalalla liikenteen alalla, 2) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla sekä 3) Päijät-Hämeessä sosiaali- ja terveysalalla on ainoastaan 25 perustutkintoon johtavaa yliopiston aloituspaikkaa, joten lähes Päijät-Hämeessä 600 nuorta hakeutuu on ainoastaan vuosittain 25 muualle perustutkintoon yliopisto-opintoihin. johtavaa yliopiston aloituspaikkaa, joten lähes 600 nuorta hakeutuu vuosittain muualle yliopisto-opintoihin. Taulukko 10.1 Ikäluokkaan suhteutettu aloittajatarve v , näistä lasketut Taulukko loppututkinnot 10.1 Ikäluokkaan (koulutettavat) suhteutettu sekä aloittajatarve toteutunut koulutuksen v , aloittaminen näistä lasketut koulutusaloittain loppututkinnot ja (koulutettavat) sekä toteutunut asteittain koulutuksen aloittaminen koulutusaloittain ja asteittain Koulutusala / Koulutusaste Aloittaneet ka. Aloittaneet viimeinen vuosi Koulutettavat Laskennallinen aloittajatarve 1 Humanistinen ja kasvatusala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Kulttuuriala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Luonnontieteiden ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Tekniikan ja liikenteen ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Luonnonvara- ja ympäristöala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulututkinto Yliopistotutkinto Muu koulutus tai ei tutkintoa Yhteensä Lisäksi on otettava huomioon opiskelijoiden liikkuvuus Päijät-Hämeen ja muiden maakuntien välillä. Tietyillä koulutuksilla vastataan valtakunnalliseen tarpeeseen, mikä näkyy kysyntänä muista maakunnista. Esimerkiksi kulttuurialan koulutukseen 28 hakeudutaan muualta ja useimmiten myös työllistytään muualle. Taulukossa 10.2 on tarkasteltu ylimaakunnallisia opiskelijavirtoja Päijät-Hämeen näkökulmasta. Yhtenä tarkastelun kohteena on myös se, minkä verran Päijät-

29 Toimialoista klusteriennakointiin Lisäksi on otettava huomioon opiskelijoiden liikkuvuus Päijät-Hämeen ja muiden maakuntien välillä. Tietyillä koulutuksilla vastataan valtakunnalliseen tarpeeseen, mikä näkyy kysyntänä muista maakunnista. Esimerkiksi kulttuurialan koulutukseen hakeudutaan muualta ja useimmiten myös työllistytään muualle. Taulukossa 10.2 on tarkasteltu ylimaakunnallisia opiskelijavirtoja Päijät-Hämeen näkökulmasta. Yhtenä tarkastelun kohteena on myös se, minkä verran Päijät-Hämeestä lähdetään opiskelemaan muihin maakuntiin. Ns. nettovoittajina (tulijoita enemmän kuin lähtijöitä) voidaan pitää kulttuurialaa, sosiaali- ja terveysalaa sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalaa. Kaiken kaikkiaan Päijät-Hämeeseen tulee vuosittain lähes opiskelijaa muista maakunnista, joten alueen ikäluokkaennusteesta on vaikea vetää johtopäätöksiä opiskelijamäärän potentiaalisesta kehityksestä. Päijät-Hämeen rekrytointialue on kohtuullisen suuri ja Päijät-Häme kouluttaa etenkin Etelä-Suomen suuralueen tarpeisiin. Taulukko Ylimaakunnalliset oppilasvirrat Päijät-Hämeen näkökulmasta v koulutusaloittain ja -asteittain 2005 Opiskelee omassa Muista maakunnista Opiskelee Muiden Opiskelee muissa Nettomäärä maakunnassa tulleet (A) maakunnassa %-osuus maakunnissa (B) (A-B) %-osuus Humanistinen ja kasvatusala % % Ammatillinen peruskoulutus % % Ammattikorkeakoulu Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto Kulttuuriala % % Ammatillinen peruskoulutus % % Ammattikorkeakoulu % % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto Yht.tiet., liiketal., hall.ala % % Ammatillinen peruskoulutus % % Ammattikorkeakoulu % % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto Luonnontieteiden ala % % Ammatillinen peruskoulutus % % Ammattikorkeakoulu % % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto Tekniikan ja liikenteen ala % % Ammatillinen peruskoulutus % % Ammattikorkeakoulu % % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto Luonnonvara- ja ympäristöala % % Ammatillinen peruskoulutus % % Ammattikorkeakoulu Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto % % 7 Sos., terveys- ja liikunta-ala % % Ammatillinen peruskoulutus % % Ammattikorkeakoulu % % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto Matk., ravitsemis- ja tal.ala % % Ammatillinen peruskoulutus % % Ammattikorkeakoulu % % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto Muu koulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammattikorkeakoulu Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto Yhteensä % % Ammatillinen peruskoulutus % % Ammattikorkeakoulu % % Alempi ja ylempi korkeakoulututkinto % % 11 Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia Jaana Simola, Päijät-Hämeen liitto Päijät-Hämeessä on tehty johdonmukaista strategista kehittämistyötä, jossa kärkenä toimii osaamisen kehittäminen. Tulevaisuuden painopistealueina ovat ennen kaikkea aikuisväestön koulutustason nosto ja työelämän eri erityisryhmien osaamisen uudistaminen. Päijät-Hämeen koulutuksen yhteistyöverkosto on toiminut jo usean vuoden, joten alue on jonkinlainen edelläkävijä tällä alueella koko maassa. Jotta kehityksessä ei jäätäisi paistattelemaan nykyisen järjestelmän saavutuksilla, tulee tulevaisuuden painopisteitä suunnatessa harkita tarkasti myös elinkeinoelämän prioriteetit ja kasvusuuntaukset. Päijät-Hämeen aikuisten osaamisen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on järjestelmällinen aikuisväestön koulutustason nosto nykyistä tasoa seuraavaksi korkeammalle 29

30 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Aloituspaikkatavoitteiden näkökulmia Päijät-Hämeessä on tehty johdonmukaista strategista kehittämistyötä, jossa kärkenä toimii osaamisen kehittäminen. Tulevaisuuden painopistealueina ovat ennen kaikkea aikuisväestön koulutustason nosto ja työelämän eri erityisryhmien osaamisen uudistaminen. Päijät-Hämeen koulutuksen yhteistyöverkosto on toiminut jo usean vuoden, joten alue on jonkinlainen edelläkävijä tällä alueella koko maassa. Jotta kehityksessä ei jäätäisi paistattelemaan nykyisen järjestelmän saavutuksilla, tulee tulevaisuuden painopisteitä suunnatessa harkita tarkasti myös elinkeinoelämän prioriteetit ja kasvusuuntaukset. Päijät-Hämeen aikuisten osaamisen kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden tavoitteena on järjestelmällinen aikuisväestön koulutustason nosto nykyistä tasoa seuraavaksi korkeammalle tasolle. Vuoden 2005 tilaston mukaan peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 60,2 % väestöstä. Vastaava luku esimerkiksi Uudellamaalla on 67,1 % ja Kanta-Hämeessä 61,7 %. Maakunnan koulutusalakohtaisina painopisteinä ovat alueella toimivat vahvat ja valtakunnan johtavat koulutusalat liikunta- ja muotoilukoulutus, joiden aloituspaikat pyritään turvaamaan, jotta pystytään vastamaan sekä kansalliseen että kansainväliseen koulutuskysyntään ja työvoiman tarpeeseen. Väestörakenteen voimakas kääntyminen ikääntyneempään suuntaan edellyttää myös sosiaali- ja terveysalan tulevaisuudessa kasvavaan työvoimatarpeeseen reagoimista koulutuksen keinoin riittävän ajoissa. Tätä ennakointia on maakunnassa pyritty aktiivisesti tekemään jo useita vuosia. Aluelähtöinen koulutus ja tutkimus tuottavat sitä tieto-taitoa, jota alueet tarvitsevat menestyäkseen sekä kansallisessa että kansainvälisessä kilpailussa erityisosaajista. Alueelle ominaisten ns. perinteisten koulutusalojen kehittyminen on myös turvattava, vaikka niiden volyymi ei olekaan niin suuri kuin kärkialoille sijoittuvien koulutusalojen. Koulutustarjonnan suuntaamisessa tulee pyrkiä laadukkaaseen koulutukseen ja laadun kehittämiseen. Koulutuksessa on painotettava myös laaja-alaisten valmiuksien oppimista eikä pelkästään ammatillisten valmiuksien ja työelämän vaatiman osaamisen kehittämistä. Alueellisen kehittämisen strategioissa alueen yhdeksi yhteiseksi toimintamalliksi on määritelty elinikäistä oppimista tukevat koulutusjatkumot, mikä tarkoittaa sitä, että alueella tarjottava koulutus toteuttaa osaltaan elinikäisen oppimisen periaatetta tuottamalla palveluja aikuisille koko työuran ajan. Päijät-Hämeen työelämän kehitys ja koulutustarveennuste tutkimuksen mukaan koulutusjärjestelmää tulee kehittää siten esteettömäksi, että järjestelmä ei hidasta etenemistä tutkintojärjestelmässä. Tutkintojärjestelmän kehittämisellä turvataan niin ikään alueellinen työvoiman saatavuus ja työllisyys erityisesti eläkkeelle siirtymisestä johtuvan henkilöstövajeen täyttämiseksi. Toisen asteen ammatillinen koulutus Toisen asteen ammatillisen koulutuksen tarjonnalla pyritään turvaamaan ammattitaitoisen osaajajoukon saatavuus alueella. Etelä-Suomen lääninhallituksen selvityksen mukaan 10 % toisen asteen ammatilliseen koulutukseen hakeneista jää ilman koulutuspaikkaa Päijät-Hämeessä. Etelä-Suomen läänin maakunnista Päijät-Hämeessä on vaikeinta päästä ammatilliseen koulutukseen. Ammatillisen koulutuksen saanut väestö on juuri se ryhmä, joiden tulevaisuuden työpanoksen tulisi säilyä omassa maakunnassa nostamassa tuottavuutta ja kilpailukykyä perustuotannon aloilla. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuoteen 2010 saakka Päijät-Hämeen nuorisoikäluokka vuotiaat tulee selvästi vielä kasvamaan. Viime vuosina tapahtunut huomattava väestönlisäys alueen keskuskunnissa viittaa alueen houkuttelevuuden kasvuun, mitä osaltaan voimistavat maakunnan hyvät liikenneyhteydet ja vahvistuva mielikuva hyvästä saavutettavuudesta maan eri osista. Tätä taustaa vasten on perusteltua väittää, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa on tietyillä painopistealoilla lisättävä. Ammattikorkeakoulutus Itsenäisen tiedekorkeakoulun puuttuessa alueelta on ammattikorkeakouluyksiköiden eri koulutusalojen tarjonta merkittävässä roolissa ja ammattikorkea-koulun rooli on vahva ja yhä vahvistuu myös jatkotutkintokoulutuksen mahdollistamana. Päijät-Hämeen ammattikorkeakoulujen vetovoimatekijänä on panostus koulutuksen laatuun ja monipuolisuuteen, mikä kehittämistoiminnassa tulee tulevaisuudessakin näkyä. Ammattikorkeakoulujen eri koulutusohjelmiin tulee runsaasti hakijoita muualta kuin Päijät-Hämeestä, eli kyseessä on valtakunnallisesti vetovoimaiset ammattikor- 30

31 Toimialoista klusteriennakointiin keakouluyksiköt. Joihinkin koulutusohjelmiin tulee opiskelijoita merkittävästi myös ulkomailta, sillä kansainvälinen kiinnostus koulutustarjontaan on lisääntynyt. Etelä-Suomen lääninhallituksessa vuonna 2003 tehdyssä opiskelijavirtaselvityksessä ammattikorkeakoulutuksen osalta päijäthämäläisen koulutuksen vetovoimaisuus tuli todistettua erityisen voimakkaasti. Päijät-Hämeeseen kohdistuu voimakas opiskelijavirta. Maakunnan ammattikorkeakouluihin haki 1200 opiskelijaa enemmän kuin täältä haki muiden maakuntien oppilaitoksiin. Vuonna 2004 peräti 88 % kulttuurialalle valituista opiskelijoista oli muualta kuin Päijät-Hämeen alueelta. Matkailu- ja ravintola-alan opiskelijoista 61 % tuli opiskelemaan alueen ulkopuolelta. Myös sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opintoihin valituista opiskelijoista 55 % oli kotoisin alueen ulkopuolisista kunnista. Koko ammattikorkeakoulutuksen tarjonnan vetovoimaisuutta valtakunnallisesti kuvaa hyvin se, että kaikissa Päijät- Hämeessä toimivissa ammattikorkeakoulujen yksiköissä 53 % opiskelijoista tulee alueen ulkopuolelta. Ristiriidan kysynnän ja tarjonnan välillä aiheuttaa se, että maakunnassa ei ole ammattikorkeakoulupaikkoja vuotiaiden ikäluokkaan suhteutettuna sen enempää kuin keskimäärin muissakaan Etelä-Suomen maakunnissa. Tästä näkökulmasta katsottuna alueen toimijat ovat oikeassa painottaessaan ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan merkitystä alueen kilpailukykytekijänä. Yliopistokoulutus Päijät-Hämeen työelämän kehitys ja koulutustarve-ennuste tutkimuksen mukaan yliopistotutkinnon suorittaneen työvoiman tarve on Päijät-Hämeessä noin 650 henkeä vuodessa. Koulutustarjonta alueella on minimaalista. Korkeakoulutuksen aloituspaikat ovat käytännössä Helsingin yliopiston Ympäristöekologian laitoksen varassa, jonka yksikkö sijaitsee Lahdessa. Em. tutkimuksen mukaan yliopistokoulutusta tulisi laajentaa esimerkiksi maisteriohjelmien avulla siten, että vähintään puolet työvoiman tarpeen osoittamasta määrästä tutkinnon suorittaneita olisi mahdollista rekrytoida omista yliopistokoulutusaloista. Koulutusohjelmien tulee olla hyvin erikoistuneita perinteisten yliopistomallien sijaan, kuten ympäristöekologian laitoksen opinnot tällä hetkellä ovat. Aikuiskoulutus Opetusministeriön julkaisemassa aikuiskoulutuksen tavoitteellisessa aloittajaennusteessa vuosille 2007 ja 2012 esitetyt aikuiskoulutuksen kehittämisperiaatteet ovat varsin pitkälle yhteneväiset Päijät-Hämeen osaamisen kehittämisen painopisteiden kanssa. Päijät-Hämeessä tarvitaan vaihtoehtoisia opintopolkuja ja koulutusjatkumoita erityisesti työssä käyville aikuisille ja panostusta niihin. OPM:n julkaisun mukaan kokonaan vailla toisen asteen tutkintoa olevien osallistumista koulutukseen on tarkoitus kasvattaa siten, että koulutusvirta kasvaisi 2,3 prosenttiin. Tavoite on haastava, mutta tavoitetta olisi mahdollista realistisesti nostaa vielä tuostakin. Päijät-Hämeessä toisen asteen ammatillisten tutkintojen osuus on kaikissa aikuisikäryhmissä suurempi kuin Manner- Suomessa keskimäärin. Tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta Päijät-Hämeen tavoitteena ovat nousevat koulutustrendit kaikilla koulutustasoilla. Horisontaalisen ja vertikaalisen koulutuksen lisääminen aikuisikäryhmässä edellyttää myös korkeampien koulutusasteiden aikuiskoulutustavoitteiden nostamista. Vain tällä tavoitteenasettelulla saavutetaan maakunnassa asetetut aikuisten koulutustason nostamisen tavoitteet. Yleisesti mm. opetusministeriön valtakunnallisiin laskennallisiin lukuihin perustuvat aloittajaennusteet aikuisten opiskelun tavoitteista ovat liian pieniä. Näitä aloittajaennusteita on aktiivisesti maakunnan taholta pyritty nostamaan kohdistamalla huomio edellä esitettyihin asioihin. Erityisen merkittävää on, että aikuiskoulutukseen panostus on nyt nostettu myös valtakunnallisesti tärkeäksi toimenpiteeksi, mikä tukee maakunnan tavoitteita. Yksi kasvava aikuisopiskelijoiden joukko ovat maahanmuuttajat. Koulutustarvetta ennakoidessa tulee tulevina vuosina miettiä myös sitä, miten vieraskielinen koulutus alueella ylipäätään aiotaan järjestää. Kyse on ennen kaikkea maahanmuuttajakoulutuksesta mutta myös muusta vieraskielisestä koulutustarjonnasta. Maahanmuuttoon liittyvät alueelliset koulutustarpeet ja tehtävät ovat osa alueen maahanmuuttopoliittista ohjelmaa, joka tulisi mahdollisimman nopeasti laatia. Koulutuksen osalta alueelliset haasteet ovat kahtaalla: Alueellisen työelämän osaamistarpeet ja riittävät kieli- ja kommunikointitaidot. Humanitaarisen mahanmuuton osalta tarpeet voivat luonnollisesti olla laajempia. 31

32 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Ennakointiyhteistyön arviointia Tulokset Ennakointitulokset ovat väestön, työvoiman ja ammattirakenteen osalta parhaan taidon mukaan yhteistyössä laadittu maakunnan oma näkemys. Koulutustarpeet ovat Opetushallituksen laskennallinen näkemys. Todelliset tulokset riippuvat siitä, millä tavalla nämä laskennalliset ja sanalliset näkemykset huomioidaan eri tahojen päätöksenteossa maakunnassa ja muualla. Menetelmät Työvoiman kysyntäennuste laadittiin nyt ensimmäistä kertaa ja siinä laskentasovelluksena käytetyssä HEMAASUmallin kokeiluversiossa havaittiin joitakin toimintovirheitä. Työvoiman tarjonta- ja kysyntäennusteet jätettiin siksi keskenään systemaattisesti yhteensovittamatta ja tyydyttiin silmämääräiseen vertailuun. Seuraavat ennusteet sovitetaan toisiinsa myös laskennallisesti, jos työkalu saadaan asianmukaiseen kuntoon. Opetushallituksen Mitenna-menetelmä tuottaa lineaarisen koulutustarve-ennusteen, jossa skenaariomenetelmällä laaditut väestö- ja työvoimaennusteet menettävät osan merkityksestään lähtötietoina. Tästäkin syystä on tärkeää saada maakunnan käyttöön laskentatyökalu, joka huomioi ikäryhmissä tapahtuvat ei-lineaariset muutokset myös koulutustarpeiden laskennassa. Koulutustarpeiden ennakoinnissa tyydyttiin tällä kertaa Opetushallituksen toimittamiin ammatti-koulutusavaimeen ja koulutuksen läpäisykertoimiin sellaisinaan. Valtakunnallisen prosessin luonne ja kiire aikataulu eivät juuri muuta menettelyä sallineetkaan. Jatkossa on kuitenkin aiheellista muokata avain ja kertoimet mahdollisimman hyvin maakunnan todellisuutta kuvaaviksi, koska niillä on suuri vaikutus lopputuloksiin eli ennustettavaan aloituspaikkojen määrään ja jakaumaan. Laskentamallien prosessikaaviot on koottu liitteeseen 9. Yhteistyö Maakunnallinen yhteistyö ja vastuunjako toimivat erinomaisesti. Ammattirakenne- ja koulutustarve-ennuste todettiin kuitenkin liian raskaaksi paketiksi yhdelle taholle (tällä kierroksella PHKK). Ennakointiverkoston piirissä sovittiinkin, että Hämeen TE-keskus vastaa jatkossa ennakointiverkoston avustuksella maakunnan ammattirakenteen ennakoinnista sillä varauksella, että resurssit siihen järjestyvät. Työvoimaennusteiden laadintaa pohjustavaa tulevaisuuskeskustelua on myös hyväksi laajentaa. Maakunnan ja valtionhallinnon viranomaisten välinen yhteistyö toimi kokonaisuutena hyvin. Opetushallituksen osuuden kiireellinen aikataulu ja ammattirakennetyökalun saanti myöhäisessä vaiheessa hankaloittivat neuvottelukuntien työtä maakunnassa. Tulevaa yhteistyötä ajatellen eniten parannettavaa on kuitenkin laskentaprosessin jälkeisessä opetusministeriön johtamassa vaiheessa. Sisäasiainministeriö, Opetushallitus ja Valtiontalouden tarkastusvirasto keräsivät maakunnilta palautetta prosessin onnistumisesta. Kiinnostuneet voivat tiedustella niihin liittyvää Päijät-Hämeen palauteaineistoa Päijät-Hämeen liitosta. 32

33 Toimialoista klusteriennakointiin 13 Liiteaineistot Liite 1 Päijät-Hämeen liiton väestöennuste v Liite 1 Päijät-Hämeen liiton väestöennuste v PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME Ikä M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht Yhteensä PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME PÄIJÄT-HÄME Ikä M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht Yhteensä

34 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Liite 2 Työvoiman tarjonta ja työpaikat v Liite 2 Työvoiman tarjonta ja työpaikat v MAAKUNNAN VÄESTÖ, TYÖVOIMA, TYÖLLISYYS, HUOLTOSUHDE JA IKÄÄNTYMISEN HINTA SEKÄ ALUETUOTE PÄIJÄT-HÄME * Maakunnan BKT kasvaa v ,2 %/v * Maakunnan työn tuottavuus kasvaa v ,9 %/v Aluetalouden indikaattorit Tavoite MUUTTOERO ED. JAKSOLLA MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) VÄESTÖ (henkeä) TYÖVOIMA (henkeä) TYÖVOIMAOSUUS (% v:sta) 70,8 73,3 73,0 72,7 71,4 73,1 74,4 75,2 75,4 75,7 75,5 TYÖPAIKAT NETTOPENDELÖINTI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 98,2 97,8 97,0 96,9 96,4 96,4 97,1 97,3 98,8 98,8 98,8 TYÖTTÖMÄT (henkeä) TYÖTTÖMYYSASTE (%) 22,9 15,2 14,2 13,4 9,4 6,5 5,1 4,5 3,8 3,3 3,4 TYÖLLISYYSASTE (työlliset v:ista,%) 54,8 62,4 62,8 63,1 65,1 69,3 72,1 73,8 74,7 75,2 74,8 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 1,72 1,39 1,40 1,40 1,37 1,37 1,37 1,38 1,40 1,40 1,40 KOULUTUSKUSTANNUKSET (Me) TERVEYDENHUOLLON KUST.(Me) VANHUSTENHUOLLON KUST. (Me) PÄIVÄHOIDON KUST., LAPSILISÄT (Me) "IKÄÄNTYMISEN HINTA" YHT.(Me) "IKÄÄNTYMISEN HINTA"/TYÖLLINEN (Euroa) ELÄKKEET (Me) ARVONLISÄYS (ph), Meuro (v hintoihin) INVESTOINNIT, Meuro (v.2000 hintoihin) INVESTOINTIASTE 15,1 20,2 20,7 23,0 22,0 23,0 22,0 24,0 23,0 23,0 24,0 34

35 Toimialoista klusteriennakointiin TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN: (Alueella työssä käyvät): A 01,B Maa-, riista- ja kalatalous A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu D Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 17-18Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D Massan, paperin yms valm; kust. ja pain D Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm D 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus D Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D Kulkuneuvojen valmistus D Muu valmistus ja kierrätys E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I Kuljetus ja varastointi I 64 Tietoliikenne J Rahoitus- ja vakuutustoiminta K pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut X Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv Työpaikat yhteensä

36 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Liite 3 Asumisklusterin kehitysmahdollisuudet Liite 3 Asumisklusterin kehitysmahdollisuudet 03 Asumisklusteri Merkitys maakunnan klusterin tuotannolle Mitenna-toimialat (leikkaavat) Tekijöiden painokertoimet Tuotteiden ja palvelujen kysyntä 10 Rakentaminen (45) asteikolla A. Markkina-alueet 17 Kiinteistönhoito sekä siivous ja ympäristöhuolto - Maakunta 5 18 Liike-elämän tekniset palvelut - Muu Suomi 4 19 Liike-elämän kaupallis-hallinnolliset palvelut - EU ja lähialueet 2 - Globaali Markkina 1 B. Uuudis- ja korjausrakentaminen, palvelut 1. Pientalot, valmistalot, mökit 3 2. Pientalot, mökit, paikalla 4 3. Kerros- ja rivitalot 2 4. Tuotantorakennukset 2 5. Palvelurakennukset, yksityiset 4 6. Palvelurakennukset julkiset 3 7. Ympäristörakentaminen 2 8. Kiinteistöpalvelut, huolto, kauppa 4 9. Suunnittelupalvelut, hallinto Projektivienti 2 Muutostekijät Tuotantotavan muutos Osaaminen ja koulutus A. Suuret kehitysaallot ja trendit A. Muutokset tuotantotavassa A. Avainammatit - Aasian talouden kasvu 2 - Verkostoituminen (klusteroituminen) - Rakennustyöntekijät 4 - Maapallon väestön kasvu 1 -- alihankinta Suomessa 5 - Korjausrakentajat,lvi 4 - Väestön ikääntyminen 4 -- globaali alihankinta 2 - Työnjohto 4 - Ympäristörajoitteet, ilmastonmuutos 4 - Ulkoistaminen 2 - Projketinjohto 4 - Globaali energiapeli 4 - Automaatio, ICT 4 - Suunnittelu 3 - Kasvava raaka-ainepula 2 - Muu teknologia,materiaalit 3 - Logistiikka 3 - Syrjäytyminen ja köyhyys 2 - Energia 4 - Uudet työtavat, tiimit, joustotyö 2 B. Strategiset omat valinnat B. Pääomat ja investoinnit B. Avainkoulutukset - Energiaratkaisut 4 - Kotimaiset yritysten investoinnit 5 - ammatillinen koulutus 5 - Kaavoitus, asuminen - Julkiset tuotantoinvestoinnit, EU-tuet 3 - ammattikorkeakoulujen tutkinnot 4 - Kaavoitus, palvelut - Ulkomaiset investoinnit Suomeen 2 - yliopistotutkinnot 2 - Suomalaisten investoinnit ulkomaille 2 - työvoimakoulutus 4 - T&K-, innovaatioinvestoinnit 2 - henkilöstökoulutus 3 - Infrastruktuuri-investoinnit 3 - muu aikuiskoulutus 1 Kilpailukyky Mitenna-ammattiryhmät (leikkaavat) - Sijainti, klusteri, raaka-aineet, asiakkaat 5 - Logistiikka, tavarat, palvelut, henkilöt Rakennustyöntekijät - Infrastruktuuri, väylät, rakenteet, palvelut LVI-asentajat - Teknologia, innovaatiot, T&K, tuottavuus Rakennusmaalarit - Ekologisuus Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat - Sosiaaliset rakenteet, tuottavuus Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät - Sopeutumis- ja suojauskyky, suhdanteet Siivoustyöntekijät - Mielikuvat, imago, brändit 4 - Työ, saatavuus, hinta, osaaminen 3 - Liiketoimintaosaaminen, yrittäjyys 3 - Asiakasosaaminen 4 - Koulutus 3 - Valinnat, strategiat, politiikka 4 Työpaikat 2004, muutos ja työpaikka-avaukset vuotta kohti Asuminen Uudet/v 3.1 Rakennustyöntekijät LVI-asentajat Rakennusmaalarit Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät Siivoustyöntekijät Avainammatit, kaikki toimilat/klusterit, Päijät-Hämeen tavoitekehitys. 36

37 Toimialoista klusteriennakointiin Liite 4 Ammattirakenne-ennusteiden perusteet Päijät-Hämeen koulutuskonsernin työelämän neuvottelukunnissa ennakoitiin ammattirakenteiden muutosta toimialoittain. Tarkastelussa pohdittiin muun muassa asiantuntijatyön ja suorittavan työn suhdetta ja mahdollista muutosta. Seuraavassa luetellut toimialojen ammattirakenne-ennusteiden perustelut pohjautuvat neuvottelukuntien työhön, erilaisiin ennakointiaineistoihin ja alueellista ammattirakenteen ennakointityötä koordinoineen ennakoinnin asiantuntijan pohdintoihin. 1 Maa-, kala- ja riistatalous - tuotekehitys ja automaatio lisäävät asiantuntijatyön tarvetta - viljan energiakäyttö mahdollista, lisää kuljetustyötä 2 Metsätalous ja metsäteollisuus - hyvässä suhdannetilanteessa mekaanisen puuteollisuuden (puualan) ammattilaisten kokonaismäärä voi hieman kasvaa nykyisestään vuoteen 2020 mennessä (puusepät, rakentajat, saha- ja levyteollisuuden sekä kokonaispalvelun yritykset ja kaupan puualan ammattilaiset - metsäteollisuus on suuressa rakennemuutoksessa; supistukset kohdistuvat puutuotteiden tuotannon teollisiin valmistajiin - tuotanto automatisoituu, vaihe- ja aputyö vähenee, ammattitaitoisten linjanhoitajien tarve kasvaa. - metsätyön asiantuntijatehtävissä ja kuljetustyössä pientä kasvua, etenkin energiasyistä - pakkausteollisuudessa näkymät hyvät - rakentaminen merkittävä puutuotteiden tilaaja - Pietari lähialueineen on puutuotteille merkittävä potentiaali. Puutuoteteollisuus ja mekaaninen teollisuus voivat joiltakin osin siirtyä Suomen ulkopuolelle jossakin vaiheessa, mikä tulee vaikuttamaan koulutusrakenteisiin. - etenkin valmistalotuotannon kysyntä jatkuu, Päijät-Hämeellä hyvä logistinen sijainti Etelä-Suomen suuralueen näkökulmasta - alan perinteisistä ammateista verhoilijoiden kysyntä vähenee, mutta uudenlaisten ammattilaisten tarve korvaa tämän - kasvavia ammattiryhmiä ovat etenkin mekaanisen metsäteollisuuden asiantuntijat, sisustusrakentajat, puurakentajat, puutuotteiden teollisen rakentamisen moniosaajat sekä puutavara- ja sisustuskaupan osaajat 3 Elintarviketuotteiden valmistus - pienpanimoita lisää - leipomo- ja kondiittoritoiminta kasvaa - samoin muu pienkauppatoiminta kasvaa, yksilöllisen palvelun vaatimus kasvun taustalla - muu elintarviketeollisuus supistuu - automaatio ja koneellinen tuotanto johtaa insinöörityön lisääntymiseen ja siivoustyön vähenemiseen 4 Metallin ja metallituotteiden valmistus - tuottavuus kohoaa automaation johdosta, tarvitaan konetekniikan asiantuntijoita - romumetallin keruu ja jalostus metallin hintojen noustessa eräs mahdollisuus - kierrätettävyys lisää metalliteollisuuden mahdollisuuksia 5 Kemiantuotteiden valmistus - markkinat ulkomailla, voivat muuttua nopeasti öljyherkällä alalla - alueella on panostettu runsaasti muovialaan, minkä uskotaan luovan uusia yrityksiä ja työpaikkoja - kasvavia ammatteja: kemiallisen prosessityön asiantuntijat, graafisen alan työ, koneasentajat, sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät (kunnossapito), myyntihenkilöstö, siivoustyö ulkoistettuna, taloushallinnon toimistotyö - kemiallinen prosessityö vähenee selvästi 37

38 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Koneiden ja kulkuneuvojen valmistus - kilpailutekijänä erikoistuminen - ympäristöteknologian kysyntä tukee mekatroniikan kysyntää - suunnittelu lähellä asiakkaita ja tuotantoa - etenkin konetekniikan ja sähköalan asiantuntijat tarve kasvaa automaation johdosta - insinöörien koulutuksessa käytännönläheisyys varmistettava 7 Elektroniikka- ja sähköteknisten tuotteiden valmistus - työvaltainen valmistus supistuu voimakkaasti - korkeampaa osaamista vaativa valmistus säilyy: sähkötekniikan asiantuntijoiden tarve kasvaa - syntyy pieniä erikoistuneita firmoja, joissa asiantuntijoita enemmän kuin suorittavan tason työntekijöitä 8 Muu teollisuus - huonekaluteollisuus merkittävin, kasvu asennuksessa - globaalia liiketoimintaa, jossa tehdään yhteistyötä mm. eurooppalaisten tehtaiden kanssa esim. suunnittelupuolella (IKEA tyyppisesti) - kaluste/asuminen suunnittelu siirtyy tutkimuspuolelle (asumisen laboratorio, kalustelaboratorio, sähköinen talotekniikka) - materiaalitutkimus myös suunnittelijoiden työkenttää - myös teva voi säilyä merkittävänä 9 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto - energiariskeihin varautuminen voi lisätä työvoiman tarvetta - bioenergian lisääntyvä käyttö voi tuoda pieniä muutoksia, esimerkiksi kuljetustyö voi lisääntyä 10 Rakentaminen - korjausrakentaminen lisääntyy - uudistuotantoa on, mutta saneeraustarve lisääntyy - sähköinen talotekniikka tuo lisää elementtejä rakentamiseen - kasvua valmistaloissa - kasvua ammateissa: työkoneiden käyttäjät, LVI-asentajat, elektroniikka-asiantuntijat, kauppiaat, toimistotyöntekijät - vähenevät ammatit: taloushallinnon työntekijät 11 Tukkukauppa - verkkokauppa kasvaa ja sen myötä tukkukauppa, mutta ei välttämättä Päijät-Hämeessä - mahdollisuuksia päijäthämäläisen tuotannon verkkokaupassa - logistiikassa vastaavia piirteitä, tehostuu, - ammattirakenteessa ei mainittavia muutoksi 12 Vähittäiskauppa - muutoksia runsaasti, mutta eivät juurikaan vaikuta ammattirakenteeseen - syntyy viihdekeskuksia, yhtäältä lähikaupat säilyvät - kasvu kohdistuu myyjiin, myös asiantuntijoihin - kassatyö vähenee, automaattikassat tulevat - 24h-palvelut lisääntyvät - turvatyö lisääntyy (pitkälle ulkoistettuna) - keskitason logistiikkatyö lisääntyy - vastuuta keskijohdolle enemmän, ylin porras kevyt 13 Matkailu- ja ravitsemustoiminta - monien mahdollisuuksien toimiala, mm. kongressimatkailu potentiaalina - toimialan kasvua tukevat useat muut toimialat (hyvinvointi, terveys, sosiaaliala, kulttuuri, kauppa) - toimialan kasvu kohdistuu myös ravitsemusalan työntekijöihin, pidemmällä aikavälillä myös ao. asiantuntijoihin - toimialalla suunnitteilla investointeja - uusia kahviloita, ravintoloita perustetaan - matkapalvelutyöntekijöiden tarve vähenee pitkällä aikavälillä, matkatoimistovirkailijan rooli muuttuu 38

39 Toimialoista klusteriennakointiin 14 Kuljetus (logistiikka) - logistiikan merkitys kasvaa niin teollisuudessa kuin palveluissa, mutta samalla tehokkuusvaatimukset (kustannussäästöt) kasvavat - ulkomaiset toimijat uhka alalle työpaikkojen näkökulmasta - (kansainvälinen) verkkokaupan kasvu lisää logistiikkaa - vähäinen kasvu kohdistuu pääasiassa autonkuljettajiin, mutta myös rahdinkäsittelijöihin 15 Posti- ja teleliikenne - lyhyellä aikajänteellä markkinointijakelu (ilmaislehdet) kasvattavat hieman muun palvelutyön (jakelutyön) ammattiryhmää - pitkällä aikavälillä sähköinen kauppa lisää jakelua, tosin integroituu usein muihin palveluihin (kotipalvelut, matka-asemat) - teleliikenteessä työllistää lähinnä kunnossapito 16 Rahoitus- ja vakuutustoiminta - myydään kokonaispaketteja, joissa rahoitus ja vakuutukset mukana (asunnot, autot ja muut isot hankinnat) - rahoituspalvelut kehittyvät, kehitystyö tehdään pääasiassa muualla - sijoittaminen lisääntyy - verkkopalvelut lisääntyvät, myös kansainvälistä tarjontaa - asiantuntijapalvelut korostuvat, ammattirakenteessa muutosta 17 Kiinteistö- ja jätehuolto - siivoojien määrä kasvaa johtuen muiden toimialojen ulkoistamisesta, myös kotisiivouksen kysyntä kasvaa - kiinteistötyötä siirtyy alan yrityksille - kiinteistöt teknistyvät - jätteen kuljetukset lisääntyvät, isojen polttolaitosten rakentaminen 18 Liike-elämän tekniset palvelut - eniten kasvaa ICT-sovellusten käyttöönotto ja ylläpito käytännössä kaikilla toimialoilla, myös kotitalouksissa (mm. langattomat ratkaisut) - myös käsi- ja taideteollisessa konsultoinnissa avaus - perinteisesti rakennus- ja arkkitehtitoimistopalveluilla merkittävä asema - tutkimustyö- ja kehitystyö lisääntyy myös liiketoimintana - ympäristöosaaminen on suunnittelun ja konsultoinnin merkittävä alue - monialaisuudesta johtuen ammattirakenne on hajanainen 19 Liike-elämän hallinnolliset palvelut - verkkoratkaisut lisääntyvät, kyse ei vain palveluautomaatiosta vaan myös muualta tulevasta runsaasta palvelutarjonnasta - markkinointi säilyy vahvana, graafisen työn kohde siirtyy painetusta viestinnästä verkkoon - kulttuurituottajat ja -toimijat lisääntyvät mm. globalisaation vaikutuksesta, kulttuurivienti lisää työtä 20 Julkinen hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus - lähtöoletuksena hallinnon säilyminen nykyisellä tasolla - palveluverkostot ja yhteispalvelut lisääntyvät - pitkällä aikavälillä verkkoratkaisuja - projektitoiminta lisääntyy - pelkästään yhden viraston siirtäminen pääkaupunkiseudulta Päijät-Hämeeseen muuttaisi ennustetta merkittävästi 21 Maanpuolustus- ja järjestystoimi - uusia ratkaisuja tulossa kuten verkottumista, mutta ei edellytä ennakointia tässä yhteydessä 39

40 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve Koulutus ja tutkimus - koulutustarjonta ja suunnittelu lisääntyvät (mm. aikuiskoulutus, - lasten ja nuorten esim. taiteenperusopetus, maahanmuuttajakoulutus, vanhenevan väestön koulutus) - tutkimustoiminta kasvaa - kansainvälinen yhteistyö kasvaa 23 Terveydenhuoltopalvelut - väestön ikääntyminen määräävä tekijä tarpeissa - pidentyvä työssäolo lisää palvelutarvetta - yksityisten palvelujen kasvu jää toimialalle - palvelujen verkottaminen sekä verkkoratkaisut vähentävät pitkällä aikavälillä hallinnollisen työn tarvetta - amk-tason koulutustarve ja osaajien tarve kasvaa - myös suppeamman osaamisalueen haltijoita (ei suoriteta koko tutkintoa, vaan osa tutkinnosta) - työnjakokysymykset ratkaisevia; lääkärin tehtäviä siirtyy sairaanhoitajille, hammaslääkärin tehtäviä suuhygienistille - täydentävien hoitomuotojen kysyntä kasvamassa 24 Sosiaalipalvelut - väestön ikääntyminen keskeisin syy - myös lasten ongelmat, syrjäytyminen ja köyhyys lisäävät alan palvelujen tarvetta - päihdetyö ja psykososiaalinen työ kasvaa - maahanmuuttajat - ihmisten hätä - monialaistuminen, esim. hyvinvointineuvolatoiminta (yhteys kulttuuriin, liikuntaan) - nuorisopuolelta painopiste siirtyy vapaa-ajan ohjauksen suuntaan - ikääntyvien päivätoiminta lähdössä kasvuun - tehtävän siirtoja ammattirakenteen sisällä - sosiaalialan johtajien osalta painopiste laadullisessa, osaamistarpeiden muutoksessa 25 Järjestötoiminta - verkostoyhteiskunnassa potentiaalisesti merkittävä lohko - yhtäältä järjestötoiminnassa vankat perineet - kolmas sektori, vastuu etenkin sosiaalitoimen aukoista - internet kansainvälistä - globaalitoiminta ja sieltä tulevat haasteet 26 Virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminta - vakiintuneita rakenteita, jotka ottavat uusia tehtäviä (kirjastot, museot) - painetusta viestinnästä painopistettä digimediaan, kuitenkin pienkustanteet nousussa (mm. henkilökohtainen elämänkerta) - digimedia tukee myös taidealojen kehitystä, esimerkiksi edesauttaa kansainvälistymistä - urheilu mittava potentiaali myös liiketoimintana, uusien lajien läpimurtoja jatkuvasti - pienet tuotantoyhtiöt lisääntyvät maksullisen ohjelmatarjonnan kautta (esim. SubTv:n tyyppinen ohjelmatarjonta) - peli- ja nettipalvelut kasvavat - lähentyvät ammatit esim. valokuvaaja- ja toimittajayhdistelmät - mediatuottaja, viestintämanageri - kulttuurituottaja, urheiluohjaaja, valmentajatyyppi, personal trainers 27 Muut palvelut - kauneudenhoito kasvaa, sisältö laajenee - paljon koulutettua työvoimaa reservissä (täydennyskoulutuksen tarve) - autot ja laitteet monimutkaistuvat, mikä lisää palvelukysyntää - yksilöllisten palvelujen vaatimus voi johtaa palvelutarpeen kasvuun 28 Tuntematon - tuntematon luokasta on sijoitettu työpaikat muille toimialoille - perusuralaskelmasta on luettavissa tuntemattomien määrä - kunkin em. mainitun toimialan tuntematon-ammattiryhmä sisältyy ao. toimialaan 40

41 Toimialoista klusteriennakointiin Liite Liite 5 5 Työlliset Työlliset (työpaikat) (työpaikat) pääammattiryhmittäin pääammattiryhmittäin v v Pääammattiryhmät Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennusalan työ Liikenne- ja logistiikkatyö Palvelutyö Toimistotyö Sosiaali- ja terveysalan työ Opetus- ja kasvatustyö Kulttuuri- ja tiedotustyö Muu johto- ja asiantuntijatyö Turvallisuusalan työ Tuntematon Yhteensä

42 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Liite 6 Työlliset (työpaikat) ammattiryhmittäin v Ammattiryhmät Maatalous- ja puutarhatyöntekijät Puutarhatalouden avustavat työntekijät Metsätyöntekijät Maa- ja metsätalouden asiantuntijat Elintarviketyöntekijät Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät Metallityöntekijät Koneasentajat Konetekniikan asiantuntijat Työkoneiden käyttäjät Puutyöntekijät ja -asiantuntijat Kemiallisen prosessityön työntekijät Kemiallisen prosessityön asiantuntijat Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat Graafisen alan työntekijät Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Rakennustyöntekijät LVI-asentajat Rakennusmaalarit Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat Varastotyöntekijät ja huolitsijat Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät Siivoustyöntekijät Kauppiaat ja myyjät Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat Ravitsemisalan työntekijät Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat Matkapalvelutyöntekijät Kauneudenhoitotyöntekijät Muut palvelutyöntekijät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Muut toimistotyöntekijät Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sosiaalialan erityisasiantuntijat Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat Tiedottajat ja toimittajat Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat Lakiasiantuntijat Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat Tutkimus- ja kehitysjohtajat Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat Sotilaat Muut turvallisuustyöntekijät Tuntematon Yhteensä

43 Toimialoista klusteriennakointiin Liite 7 Poistuma ammattiryhmittäin v Liite 7 Poistuma ammattiryhmittäin v Yhteensä Vuotta kohden Ammattiryhmät Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä Kuolleisuus Työkyvyttömyys Vanhuuseläke Yhteensä 1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät Puutarhatalouden avustavat työntekijät Metsätyöntekijät Maa- ja metsätalouden asiantuntijat Elintarviketyöntekijät Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät Metallityöntekijät Koneasentajat Konetekniikan asiantuntijat Työkoneiden käyttäjät Puutyöntekijät ja -asiantuntijat Kemiallisen prosessityön työntekijät Kemiallisen prosessityön asiantuntijat Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat Graafisen alan työntekijät Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Rakennustyöntekijät LVI-asentajat Rakennusmaalarit Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat Varastotyöntekijät ja huolitsijat Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät Siivoustyöntekijät Kauppiaat ja myyjät Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat Ravitsemisalan työntekijät Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat Matkapalvelutyöntekijät Kauneudenhoitotyöntekijät Muut palvelutyöntekijät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Muut toimistotyöntekijät Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sosiaalialan erityisasiantuntijat Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat Tiedottajat ja toimittajat Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä talouden asiantuntijat Lakiasiantuntijat Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat Tutkimus- ja kehitysjohtajat Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat Sotilaat Muut turvallisuustyöntekijät Tuntematon Yhteensä

44 Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 Liite 8 Uuden työvoiman kokonaistarve ammattiryhmittäin Liite 8 Uuden työvoiman kokonaistarve ammattiryhmittäin Ammattiryhmät Avautuvat työpaikat Uuden työllisen työvoiman Työttömät vuonna 2020 Ammattisiirtymät Työttömien työvoimatarjonta kokonaistarve Uuden työvoiman kokonaistarve 1.1 Maatalous- ja puutarhatyöntekijät Puutarhatalouden avustavat työntekijät Metsätyöntekijät Maa- ja metsätalouden asiantuntijat Elintarviketyöntekijät Tekstiili-, vaatetus- ja nahkatyöntekijät Metallityöntekijät Koneasentajat Konetekniikan asiantuntijat Työkoneiden käyttäjät Puutyöntekijät ja -asiantuntijat Kemiallisen prosessityön työntekijät Kemiallisen prosessityön asiantuntijat Sähkö- ja elektroniikkatyöntekijät Sähkö- ja elektroniikka-alan asiantuntijat Graafisen alan työntekijät Pakkaus- ja kokoonpanotyöntekijät Teollisuuden johtajat ja muut asiantuntijat Rakennustyöntekijät LVI-asentajat Rakennusmaalarit Rakennusalan johtajat ja asiantuntijat Maaliikennetyöntekijät ja -yrittäjät Vesiliikennetyöntekijät ja -päällystö Lentoliikenteen johtajat ja asiantuntijat Varastotyöntekijät ja huolitsijat Isännöitsijät ja kiinteistötyöntekijät Siivoustyöntekijät Kauppiaat ja myyjät Kaupan alan johtajat ja asiantuntijat Ravitsemisalan työntekijät Majoitus- ja ravitsemisalan johtajat ja asiantuntijat Matkapalvelutyöntekijät Kauneudenhoitotyöntekijät Muut palvelutyöntekijät Taloushallinnon toimistotyöntekijät Muut toimistotyöntekijät Toimistotyön esimiehet ja asiantuntijat Perus- ja lähihoitajat Sairaanhoitajat ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Lääkärit ja muut terveydenhuollon asiantuntijat Sosiaalialan työntekijät ja ohjaajat Sosiaalialan erityisasiantuntijat Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajat Opettajat ja opetusalan muut asiantuntijat Käsi- ja taideteollisuuden työntekijät Taiteilijat ja taidealan muut asiantuntijat Taide- ja kulttuurialan johtajat ja tuottajat Kirjasto-, arkisto- ja museoalan asiantuntijat Tiedottajat ja toimittajat Matematiikan ja luonnontieteen asiantuntijat Yhteiskunnallisen ja humanistisen alan sekä taloude Lakiasiantuntijat Julkisen hallinnon johtajat ja asiantuntijat Tietotekniikan johtajat ja asiantuntijat Tutkimus- ja kehitysjohtajat Poliisit, palomiehet ja vanginvartijat Sotilaat Muut turvallisuustyöntekijät Tuntematon Yhteensä

45 Toimialoista klusteriennakointiin Liite 9 Laskentamallien prosessikaaviot Liite 9 Laskentamallien prosessikaaviot 45

46 (Lähde: Autio, Veikko et al. 1999: Ammatillinen koulutus Työvoiman tarve v ja ammatillisen koulutuksen mitoitus, s , Opetushallitus) Päijät-Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2020 (Lähde: Autio, Veikko et al. 1999: Ammatillinen koulutus Työvoiman tarve v ja ammatillisen koulutuksen mitoitus, s , Opetushallitus) 46

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet

Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden ja kaupan alan pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarpeet Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivät 29. - 30.1.2014 Samuli Leveälahti Opetusneuvos Opetushallitus samuli.levealahti@oph.fi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Lapin kuntien henkilöstönäkymät

Lapin kuntien henkilöstönäkymät LAPIN KUNTAPÄIVÄ - Tornio 20.9.2011 Lapin kuntien henkilöstönäkymät Marjo Säärelä kunta-asiantuntija Lapin liitto Työllisyystilanne Viimeisten 15 vuoden aikana työttömyys noin puolittunut 27 %:sta 12,7

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 9.3.2016 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä 178 594 ennakko (1.1.2016) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas

MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas MISTÄ TYÖVOIMA 2020 Pihtipudas 26.8.2011 Alueen työikäisen väestön muutos ja sen vaikutus osaavan työvoiman saatavuuteen uusimman tutkimuksen valossa. Jarkko Pietilä, Keski-Suomen Liitto Luonnollinen väestölisäys,

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Hankinnat haltuun! Seminaari- ja keskustelutilaisuus Itä-Suomen yliopisto 12.11.2013 Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Jani Saastamoinen Esityksen nimi 12.11.2013 / Tekijä1

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa

Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Seppo Honkapohja Suomen Pankki Nuorten taloudellinen asema tulevaisuuden Suomessa Nuoret ja talous tulevaisuuden Suomessa onko nuorten elintason kasvu pysähtymässä? - seminaari Helsinki 20.10.2016 20.10.2016

Lisätiedot

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen ELY-keskus Johdon tuki yksikkö Erikoissuunnittelija Jesse Marola

Lisätiedot

Luonnontuoteala osana Kainuun elinkeinopolitiikkaa

Luonnontuoteala osana Kainuun elinkeinopolitiikkaa Luonnontuoteala osana Kainuun elinkeinopolitiikkaa Jyrki Haataja Kajaani 15.3.2010 Kainuun maakuntaohjelma 2009-2014 Kainuu suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELU MAAKUNTASUUNNITELMA visio - tavoiteltava

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen

Jyväskylän seudun suhdannetiedot Q2/2016. Olli Patrikainen suhdannetiedot Q2/2016 Olli Patrikainen 27.9.2016 Tuoteseloste Tietojen lähteenä on Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu. Liikevaihto lasketaan ilman arvonlisäveroa. Kuvattava liikevaihto

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 11.10.2011 Kuntaliiton maakuntakierros MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET maakuntajohtaja Anita Mikkonen 1 Luonnollinen väestölisäys, nettomaassamuutto ja nettosiirtolaisuus Keski-Suomessa 2001-2010 1200

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014

Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain ja alueen profiilitiedot v. 2014 Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot toimialoittain 2) Alueen profiilitiedot Tilastokuviot 1) Yritysten toimipaikkatiedot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ja rakenteet Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja rakennefoorumi Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Esityksen sisältö Palvelujen kysyntä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot