Yhteisen tarinan rakennusaineet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteisen tarinan rakennusaineet"

Transkriptio

1 Yhteisen tarinan rakennusaineet Hyvinvoiva ja huomioiva Osaava uudistaja Tarvelähtöinen kouluttaja Ketterä ja joustava Asiantunteva ja vastuullinen Ensimmäinen valinta kehityskumppaniksi Yhteistyöhakuisuus Asiakaslähtöisyys ja yksilöllisyys Community of learners Hyvät työelämäyhteydet Alueellinen vaikuttavuus työllisyyden edistäminen Laadukas ammatillinen koulutus Käytännönläheinen Menestystarinoiden tekijä Kasvualat Kansainvälisyys osana toimintaa OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA

2

3 Porvoo International College OPETUSSUUNNITELMAN YHTEINEN OSA SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET Opetus- ja koulutusprosessien vaikutusketju Pedagogiset päälinjaukset Tasa-arvo Point Collegessa Kestävä kehitys Kansainvälinen toiminta Hankkeet ja projektit Point Collegessa Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Ammatillinen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Aikuiskoulutus Point Collegessa Opetuksen järjestämismuodot Opetuksen tuen yhteiset tietojärjestelmät Opiskelijaksi ottaminen, opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen TUTKINTOKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Ammatillinen erityisopetus Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET OPINTOJEN OHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO Opinto-ohjaus Opiskelijahuolto Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN POINT COLLEGESSA ORGANISAATIOTASOINEN ARVIOINTITOIMINTA JA LAATUTYÖ POINT COLLEGESSA LIITTEET MUITA TOIMINTAA OHJAAVIA JA TÄYDENTÄVIÄ ASIAKIRJOJA... 40

4

5 JOHDANTO Porvoo International College perustettiin , jolloin kaksi perinteistä porvoolaista oppilaitosta, Porvoon terveydenhuolto-oppilaitos ja Porvoon kauppaoppilaitos, fuusioituivat Point Collegeksi. Uudelle oppilaitokselle tehtiin uusi yhteinen strategia. Samalla uudistettiin myös toiminta- ja hallintomalli sekä johtamisjärjestelmä. Point Collegen strategia painottaa uudistumista edelleen. Point College on osakeyhtiömuotoinen itsenäinen koulutuksen järjestäjä. Sen omistajia ovat eri Itä-Uudenmaan kunnat (mm. Porvoo, Sipoo ja Loviisa), yhteisöt, yritykset ja yksityishenkilöt. Oppilaitoksen rehtori toimii myös osakeyhtiön toimitusjohtajana ja näin ollen esittelijänä hallituksessa. Koulutuksen järjestäjää edustaa juridisesti oppilaitoksessa rehtori ja osakeyhtiön hallitus, johon on yhdistetty johtokuntatoiminnot. Oppilaitoksemme toimii sekä suomen että ruotsin kielellä. Englannin kieltä saadaan käyttää opetuskielenä opetusja kulttuuriministeriön erityisluvalla. Kolmikielisyys on meille tärkeää. Työelämän yhteistyökumppanimme ovat todenneet kolmikielisyyden alueellamme organisaatioiden tarpeita vastaavaksi. Pyrimme edistämään yhteistyötä eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden välillä. Tavoitteenamme on lisätä suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä eri kulttuurien ja kielien välillä. Pyrimme tekemään näkyväksi eri kulttuurien yhteneväisyyksiä. Haluamme edistää kaikkien opiskelijoiden suomen-, ruotsin- ja englanninkielentaitoa opiskelijan äidinkielestä riippumatta ja innostaa opiskelijoita oppimaan toista kotimaista kieltä ja vieraita kieliä. Kunnioitamme eri kulttuurista tulevien kulttuuriperintöä ja haluamme luoda oppilaitoskulttuurin, jossa jokaisen opiskelijan on turvallista opiskella. Emme hyväksy minkäänlaisia äidinkieleen tai kulttuuriin liittyviä loukkauksia. Opetussuunnitelman yhteinen osa Koulutuksen järjestäjä laatii ja hyväksyy ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona suoritettavia perustutkintoja varten opetussuunnitelman, joka sisältää kaikille perustutkinnoille yhteisen osan ja tutkintokohtaiset osat. Opetussuunnitelma noudattaa ammatillisesta koulutuksesta ja aikuiskoulutuksesta annettujen lakien (L 630/1998; L 631/1998) ja asetusten (A 811/98; 812/98)säädöksiä sekä opetushallituksen määräyksiä ammatillisten tutkintojen perusteista. Yhteinen osa sisältää koulutuksen toteuttamistavat, opiskelijan yksilölliset valinnan mahdollisuudet sekä tutkinnon osien järjestäminen yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa, opinto-ohjauksen toteuttaminen sekä opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta, erityisopetuksen toteuttaminen sekä arvioinnin yleiset periaatteet. Yhteinen osa sisältää myös sosiaali- ja terveysalaa koskevat tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ja opiskeluoikeuteen liittyvät asiat. Porvoo International College JOHDANTO 4/40

6 Opetussuunnitelma säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida koulutuksen järjestäjän toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta. Porvoo International College JOHDANTO 5/40

7 POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET Point Collegen toimintamallin ja johtamisjärjestelmän lähtökohtana on asiakaslähtöinen prosessiorganisaatio, jota eri asiantuntijatehtävät tukevat. Kuva 1: Point Collegen toimintamalli Point Collegen strategiapohja: visio, arvot ja toimintaa ohjaavat periaatteet Point College haluaa hallituksen syksyllä 2012 hyväksymässä ohjemassa kehittää koulutusorganisaatiota monin tavoin. Strategia korostaa oppimista ja opetusta, työ- ja oppimisympäristöä, vetovoimaista aikuiskoulutusta, henkilöstön hyvinvointia, hyvää johtamista ja kestävää kehitystä tukevia toimintatapoja. Alla on Point Collegen strategiset päämäärät. 1. Vahvistamme edelleen brändiamme ja imagoamme! 2. Mahdollistamme siirtymävaiheessa toimivan ja viihtyisän OPPIMIS- JA TYÖYMPÄRISTÖN sekä osallistumme aktiivisesti uusien tilojen suunnitteluun. 3. Kehitämme opetuksen sisältöjä ja laatua yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden oppilaitosten kanssa. Porvoo International College POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 6/40

8 4. Edistämme opiskelukykyä toiminnalliseen ja työelämälähtöiseen OPPIMISEEN ja laadukasta OPE- TUSTA kolmikielisesti ja kansainvälisesti. 5. Tarjoamme joustavia malleja ja tukea erilaiseen ja yksilölliseen oppimiseen ja osaamisen kehittymiseen. Tarjoamme työelämän tarpeisiin koulutuksia ja palvelua, joka parantaa organisaatioiden ja yksilöiden kilpailukykyä. 6. Teemme toimivaa alueellista ja kansainvälistä YHTEISTYÖTÄ omistajien ja julkishallinnon sekä sidosryhmien kanssa. 7. Edistämme (HENKILÖSTÖMME) yhteisöllisyyttä ja osaamisen kehittämisen keinoja. Lisäämme edelleen avoimuutta, ympäristö- ja kustannustietoisuutta työyhteisössämme. Tuemme (heitä) muutostilanteissa. 8. TOIMINTAMALLIMME ja JOHTAMISEMME tukee taloudellisia ja tehokkaita tulevaisuuden ratkaisuja yhteistyössä. Toimimme KESTÄVÄN KEHITYKSEN mukaisesti ja hallitsemme toimintamme ympäristövaikutukset. Kuva 2: Point Collegen visio ja arvot, toiminta-ajatus ja missio. Tässä opetussuunnitelman yhteisessä osassa ei ole kaikkia toimintaa ohjaavia asiakirjoja, vaan peruslinjauksia siitä, mitä koulutuksellisia ja opetuksellisia Point College perusperiaatteita noudatetaan. Lukuisissa muissa suunnitelmissa/liitteissä on eri toimintoihin toimintasääntöjä, ohjeita ja toimintatapoja. Ne löytyvät oppilaitoksen intranetissä ja osa myös oppilaitoksen internetsivuilla. Porvoo International College POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 7/40

9 2.1. Opetus- ja koulutusprosessien vaikutusketju Monialaista ja monikielistä oppilaitosta ja sen koulutusaloja yhdistävät vahvasti oppimis- ja opetusprosessit sekä niihin liittyvät opetusta tukevat prosessit sekä yhteinen hallinto. Oppilaitoksen tärkeimpiä tehtäviä on yhdistää toimintatapoja sekä yhteisöllisyyttä eli prosesseja tarkoituksenmukaisesti ja soveltuvin osin, jotta syntyisi yhtenevä ja tehokas toimintakulttuuri. Point Collegen tavoitteena on säilyttää hyvä tuloksellisuus, joka mitattuna vaikuttavuutena on sitä, että nuoret ja aikuiset valmistuvat, työllistyvät ja siirtyvät jouhevasti jatko-opintoihin. Alla on kuvaus Point Collegen koulutuspalvelujen laadusta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä vaikuttavuuden synnystä. Kuva 4: Point Collegen koulutus- ja opetuspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja laatu (vaikutusketju) Point Collegessa on toimintamallia tukeva johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmä on selitetty hallituksen hyväksymässä toimintasäännössä. Se kertoo eri henkilöiden väliset vastuut, velvoitteet ja toimivaltuudet Pedagogiset päälinjaukset Oppilaitoksen oppimis- ja opetuskäsitys perustuu humanistiseen ihmiskäsitykseen, jossa ihmisen ajatellaan olevan itsenäinen, ajatteleva, vastuuta ottava ja toimiva subjekti. Ihmiset ovat tasavertaisia keskenään, mikä näkyy toimintatavoissa, jotka edistävät innovatiivisuutta työ- ja oppimisyhteisössä. Turhaa hierarkiaa pyritään välttämään, jotta toiminnasta ei tulisi jäykkää. Henkilökuntaa rohkaistaan rajojen ylityksiin sekä organisaation sisällä että organisaatiosta ulospäin, ja ylityksille luodaan edellytyksiä. Opettaa voidaan yli yksikkörajojen, ja opiskelijat voivat opiskella sekaryhmissä. Kaikille opiskelijoille laaditaan henkilökohtaiset opiskeluohjelmat, joissa aiemmin hankittu osaaminen huomioidaan. Henkilökohtaisia opiskeluohjelmia päivitetään koulutuksen aikana säännöllisesti. Point Collegessa suositaan seuraavia 10 oppimisen, osaamisen ja opetuksen laatuvaatimusta: Porvoo International College POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 8/40

10 1. Arvostamme ja kunnioitamme toistemme osaamista ja kokemuksia elinikäisen oppimisen hengessä. 2. Korostamme ratkaisuja, emme ongelmia. 3. Arvioimme osaamista, emme pelkkää läsnäoloa 4. Käytämme niin monipuolisia ja työelämälähtöisiä menetelmiä, että oppimisesta tulee iloista ja motivoivaa. 5. Korostamme tasapainossa erilaista yksilöä, hyvää yhteisöä ja yhteistyötä. 6. Kunnioitamme monimuotoisuutta ja moninaisia luovia ratkaisuja erilaisissa tilanteissa eri opiskelijoille. 7. Olemme aikuisen malleja opiskelijoillemme ja ammattimaisen opettajuuden malleja työelämälle. 8. Otamme opiskelijat mukaan oppimisen kehittämiseen, emme mieti heidän puolestaan. 9. Keräämme säännöllisesti palautetta ja kehitämme toimintaa sen suuntaisesti. 10. Olemme aktiivisesti kukin omalla laillamme edistämässä muutoksia kohti erinomaisuutta ja palkitsevaa oppimista ja työtä Tasa-arvo Point Collegessa Tasa-arvolain (L 232/2005) mukaan naisille ja miehille on järjestettävä samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen, tutkimuksen ja oppiaineistojen on tuettava tasa-arvoa. Tasa-arvo on Point Collegessa läpäisevä periaate, joka koskee sekä asiakkaita ja palvelutoimintaa että henkilöstöä. Syrjintä kielletään tasa-arvolain lisäksi myös Suomen perustuslaissa (L 731/99). Ketään ei saa syrjiä sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn takia. Yhdenvertaisuuslaissa (L21/04) kielletään syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintää epäilevällä on oikeus saada asiasta viipymättä kirjallinen selvitys. Jos kyseessä on opiskelijavalinta, selvityksessä tuodaan esille valintakriteerit. Opintosuoritusten arviointia koskevassa selvityksessä näkyvät arvioinnin perusteet. Häirintää epäiltäessä oppilaitos antaa selvityksen, mihin toimiin on ryhdytty häirinnän poistamiseksi. Tasa-arvosuunnitelman painopistealueita ovat tasa-arvon toteutuminen opiskelijavalinnoissa, opetuksen järjestämisessä, opintosuoritusten arvioinneissa sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäiseminen ja poistaminen. Oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma sisältää selvityksen tasa-arvotilanteesta, mahdollisista ongelmista, toteutettavaksi suunnitellut tarpeelliset toimenpiteet ja arvion aikaisemman suunnitelman toteuttamisesta ja tuloksista. Suunnitelma päivitetään säännöllisesti tasa-arvokyselyn pohjalta. (liitteenä). Porvoo International College POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 9/40

11 2.4. Kestävä kehitys Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Tähän päästään ottamalla päätöksenteossa ja toiminnassa huomioon ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisesti. Opiskelijaa/tutkinnon suorittajaa ohjataan toimimaan kestävän kehityksen taloudellisten, ekologisten, sosiaalisten ja kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Ekologinen kestävyys edellyttää, että toiminnassa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemien toimivuus. Keskeistä ekologisessa kestävyydessä on ympäristöä vähemmän kuormittaviin tuotanto- ja kulutustottumuksiin siirtyminen. Luonnon ja ympäristön kunnioittaminen ja ympäristön elinkelpoisuuden suojeleminen kuuluvat läpäisyaiheina opetukseen ja oppilaitoksen arkeen. Sosiaalisen kestävyyden ydin on ihmisarvon kunnioittaminen, joka ilmenee oppilaitoksen arjessa esim. tasa-arvona ja yhteisöllisyyden korostamisena. Opiskelijat ja tutkinnon suorittajat otetaan mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon tilanteissa, joissa se on mahdollista. Tiedostetaan yksilön asema yhteisön tasavertaisena jäsenenä ja korostetaan yksilön vastuuta teoistaan. Sosiaaliseen kestävyyteen kuuluu myös henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista huolehtiminen: henkilöstön osaamisen tason ylläpitäminen ja kehittäminen sekä yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan ja sen toimijoiden kanssa. Taloudellinen kestävyys perustuu voimavarojen järkevään ja harkinnanvaraiseen käyttöön. Oppilaitoksen taloudesta huolehditaan niin, että se on kestävällä pohjalla ja oppilaitos on toiminnoiltaan kustannustehokas. Opiskelijoita/tutkinnonsuorittajia ohjataan järkeviin kulutustottumuksiin ja henkisten ja materiaalisten voimavarojen järkevään ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Kulttuurinen kestävyys tarkoittaa kulttuuriperinnön ylläpitämistä ja vaalimista. Oppilaitoksen monikulttuurisessa ympäristössä se tarkoittaa myös muihin kulttuureihin tutustumista ja niiden kunnioittamista. Myös opiskelijoiden/tutkinnonsuorittajien kansainvälistä vaihtoa tuetaan. Eri kulttuurit huomioidaan oppilaitoksen arjessa esim. järjestämällä teema- ja perinnepäiviä. Kulttuuriseen kestävyyteen kuuluu myös oppilaitoksen turvallisesta ja terveellisestä työ- ja opiskeluympäristöstä huolehtiminen. (liitteenä oppilaitoksen kestävän kehityksen suunnitelma) 2.5. Kansainvälinen toiminta Point Collegella on oma kansainvälisyyssuunnitelma, joka ohjeistaa toimintaa. Kansainvälisyys on yksi oppilaitoksen kivijalka, ja se liittyy vahvasti brändiin ja oppilaitoksen houkuttelevuuteen. Porvoo International College POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 10/40

12 Kuva 5: Point Collegen kansainvälisen toiminnan ulottuvuudet Kansainvälinen toiminta on koko oppilaitoksen läpäisevä toiminto, jonka tuloksellisuutta arvioidaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Kansainväliseen toimintaan voivat hakeutua sekä opiskelijat että henkilökuntaan kuuluvat Hankkeet ja projektit Point Collegessa Point Collegen hankkeet ja niihin liittyvä projektitoiminta tukevat oppilaitoksen strategisten tavoitteiden saavuttamista. Projektit kootaan ns. hankesalkkuun, joka yhdistää projektitoiminnan oppilaitoksen strategiatyöhön. Oppilaitos pyrkii varmistamaan oikeat päätökset sekä uusien projektien valinnan että käynnissä olevien projektien suuntaamisen suhteen ja varmistamaan strategiansa toteutumisen. Hanketoimintaan on omat mallit, prosessit ja toimintatavat. Yksittäiset projektit toteutetaan Project Cycle Management (PCM) -mallin mukaisesti (kuva alla). Projektien tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kuhunkin projektiin laadittavan arviointisuunnitelman mukaisesti. Hanketoimintaa ja projekteja arvioidaan myös osana oppilaitoksen kokonaisvaltaista laadunhallintaa ja arviointia. Porvoo International College POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 11/40

13 Kuva 6: Point Collegen projektinhallinnan prosessimalli 2.7. Yhteisöllisyyttä vahvistava toiminta Ryhmäytyminen Opintojen alkuvaiheessa ryhmäyttämisen tavoitteena on opiskelijoiden tutustuminen toisiinsa, oman paikan löytäminen ryhmässä, sitoutuminen ja kiinnittyminen sekä opintoihin että ryhmään. Tavoitteena on myös poissaolojen ja keskeyttämisten väheneminen. Opintojen edetessä tavoitteena on vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitojen, luottamuksen ja yhteistyötaitojen vahvistaminen ja kehittäminen ja siten opintojen keskeyttämisen väheneminen. Turvallinen toimintaympäristö on oppimisen perusedellytys. Toimivassa ja turvallisessa ryhmässä oppiminen, opettaminen, kasvaminen ja osaaminen ovat mahdollisia kunnioittavassa ja arvostavassa ilmapiirissä. Tervetulotilaisuuden ja tuote-esittelypäivän/vanhempainillan järjestäminen, tiloihin ja sääntöihin tutustuminen, ryhmän omien sääntöjen laatiminen, tiedotuskanavien käyttöön opastaminen, erityisesti kansainvälisiin ryhmiin tutustuminen ja nykyisten tutorien ja opiskelijakunnan esittäytyminen edistävät ryhmän jäsenten keskinäistä tuntemista, vuorovaikutusta, luottamusta ja viihtymistä. Ryhmäytymistä edistetään ja ylläpidetään jatkuvasti koko opintojen ajan. Koko oppilaitos ohjaa ja kasvattaa - periaatteen mukaisesti ryhmäyttäminen on oppilaitoksen koko henkilöstön yhteinen tehtävä. Ryhmäytymisprosessissa on mukana myös Porvoon kaupungin nuorisotoimi ja seurakunta. Porvoo International College POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 12/40

14 Opiskelijakuntatoiminta Opiskelijakunnan tehtävä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä. Opiskelijakunnat osaltaan myös valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.(laki 630/ ) Point Collegessa toimii oma opiskelijakunta, johon opiskelijat valitsevat vuosittain puheenjohtajan ja muut toiminnasta vastaavat henkilöt. Opiskelijakunta kuuntelee opiskelijoita ja viestittää opiskelijoiden ajatuksia ja toivomuksia oppilaitoksen johdolle. Se huolehtii omien vaalien ja oppilaitoksen eri toimielimiin tarvittavien opiskelijaedustajien valinnan järjestämisestä, ja sen jäsenillä on oikeus osallistua heille tarjottavaan koulutukseen. Opiskelijakunnan yksi tärkeimpiä tehtäviä on virkistystoiminnan ylläpitäminen. Porvoo International College POINT COLLEGEN TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET 13/40

15 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Koulutuspalveluja tuotetaan oppilaitoksen eri yksiköissä: liiketalous: ammatillinen peruskoulutus sosiaali- ja terveysala, ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkinto aikuiskoulutus: liiketalous, sosiaali- ja terveysala, luonnontieteiden ala, kulttuuriala ja oppisopimuskoulutuksena sekä oppilaitosmuotoisena opetuksena ja muu ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus oppilaitoksen hallinto- ja tukipalvelut sekä koulutuksen järjestäjän hallinto. Näissä kaikissa on vastuullinen johtaja tai apulaisrehtori, joka toimii myös yksikön esimiehenä. Point Collegen järjestämislupa mahdollistaa 420 opiskelijapaikkaa, lisäksi aikuiskoulutuksessa on noin 300 eri koulutusmuotojen opiskelijaa. Yhteensä oppilaitoksessa on siis noin 750 opiskelijaa, koulutettavaa ja tutkinnon suorittajaa Ammatillinen perustutkinto ammatillisena peruskoulutuksena ja näyttötutkintona Liiketalouden perustutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta ohjaa Opetushallituksen määräys 59/011/2014. Opiskelija voi suorittaa merkonomin tutkinnon suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Viimeksi mainittu edellyttää aikaisempaa lukion tai toisen ammatillisen tutkinnon suorittamista. Yksilölliset opintopolut rakennetaan siten, että tutkinnon osat on mahdollista suorittaa kolmen opiskeluvuoden aikana. Opiskelijat voivat valita opintopolkuunsa tietyn määrän tutkinnon osia yli kielirajojen. Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtavaa ammatillista peruskoulutusta ohjaa Opetushallituksen määräys 79/011/2014. Koulutusta järjestetään sekä ammatillisena peruskoulutuksena että näyttötutkintona. Opetuskieli on suomi. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijat/tutkinnonsuorittajat valitsevat osaamisalan, joka voi olla joko oman oppilaitoksen tai jonkun muun oppilaitoksen tarjonnasta. Opetussuunnitelmassa ammatilliset tutkinnon osat ja niiden edellyttämät ammattitaitovaatimukset muodostavat selkeitä kokonaisuuksia. Jokaiseen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon osaan liittyy ammattiosaamisen näyttö, joka suoritetaan pääsääntöisesti työpaikalla, mutta oppilaitosnäyttökin on liiketalouden perustutkinnossa mahdollinen. Opiskelija voi valita opintopolkuunsa lukio-opintoja ja suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon. Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 14/40

16 Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa myös ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomana näyttötutkintona. Näyttötutkintona suoritettavassa tutkinnossa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa tutkintotilaisuuksissa työpaikoilla. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 :n mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin siten kuin asetuksella säädetään ja yliopisto tai ammattikorkeakoulu opiskelijan opinto-ohjelman perusteella päättää Yhteistyö muiden koulutuksen järjestäjien kanssa Point College on aktiivinen verkostoituja ja tekee yhteistyötä sekä alueen muiden ammatillisten oppilaitosten että kotimaisten ja kansainvälisten ammatillisten oppilaitosten kanssa erilaisissa sisäisissä ja ulkoisissa kehittämishankkeissa. Alueellinen kehittämistyö liittyy verkko-opintoihin, työssä jaksamiseen ja laadun kehittämiseen. Kansainvälisen kehittämistyö liittyy yrittäjyyteen, keskeyttämisen ehkäisemiseen ja jatko-opintoihin. Ruotsinkielinen liiketalouden koulutus on vahvasti verkostoitunut kattaen koko Suomen ruotsinkielisen alueen. Arviointi- ja arvioijakoulutuksen järjestämisessä Point College tekee yhteistyötä Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän kanssa. Haaga-Helian Porvoon yksikön kanssa suunnitellaan kursseja, joita Point Collegen opiskelijat voivat suorittaa ja jotka hyväksiluetaan opiskelijan aloitettua opinnot ko. ammattikorkeakoulussa. Point College on Kaupallisen koulutuksen edistämisliiton jäsen, ja oppilaitoksen johto osallistuu liiton toimintaan muiden koulutuksen järjestäjien kanssa. Point Collegella on koulutuksen järjestäjän edustaja Helia-säätiön hallituksessa. Laurea- ammattikorkeakoulun kanssa on aloitettu yhteistyö opiskelijoiden väyläopintojen mahdollistamiseksi. Point College tekee yhteistyötä alueen lukioiden kanssa ja mahdollistaa opiskelijoilleen yhdistelmätutkinnon suorittamisen. Opiskelija suorittaa merkonomin/lähihoitajan tutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon ja valmistuu sekä merkonomiksi/lähihoitajaksi että ylioppilaaksi yleensä kolmessa vuodessa. Suomenkielinen yhteistyökumppani yhdistelmätutkintojen järjestämisessä on Linnankosken lukio. Ruotsinkieliset yhteistyökumppanit yhdistelmätutkintojen järjestämisessä ovat Borgå Gymnasium, Lovisa Gymnasium ja Sibbo Gymnasium. Yhdistelmätutkintoa suorittavat opiskelijat ovat vuosittain yhden 6 8 viikon pituisen jakson opiskelemassa lukiossa. Oppilaitokset ovat yhdessä suunnitelleet opintojen etenemisen vuositasolla. Tämä ns. Flexteam mahdollistaa opiskelijoille myös valintoja toisista ammatillisista oppilaitoksista. Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15/40

17 3.3. Aikuiskoulutus Point Collegessa Point Collegen aikuiskoulutusyksikkö tarjoaa liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan koulutusta. Aikuiskoulutuksessa on noin 300 opiskelijaa. Vuosittain aikuiskoulutuksen lyhytkursseille ja seminaareihin osallistuu noin 800 henkilöä. Aikuiskoulutuksella on myös alueellisesti vaikuttavaa projektitoimintaa. Toimintaa ohjaa Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/ (muutettu L 788/2014). Aikuiskoulutusta johtaa aikuiskoulutusjohtaja. Aikuiskoulutus toimii tiimiorganisaationa. Point Collegella on oma oppisopimustoimisto, joka lähtökohtaisesti solmii kaikkien Point Collegessa opiskelevien oppisopimukset. Aikuiskoulutus on aikuisille suunniteltua ja järjestetty aikuisten tarpeisiin ja elämäntilanteisiin sopivaksi, työelämän tarpeet huomioiden. Aikuisten opinnot johtavat samoihin tutkintoihin kuin nuorten koulutuksessa ja antavat samat jatko-opintokelpoisuudet. Aikuiskoulutus eroaa nuorten koulutuksesta ennen kaikkea opintojen järjestämistavan ja pedagogisen lähestymistavan mukaan. Aikuiset opiskelevat usein työn ohella, jolloin työssäoppiminen ja opitun hyödyntämismahdollisuudet suoraan omaan työhön korostuvat. Opinnot voi sovittaa oman elämänrytmin mukaan, sillä opiskella voi työaikana, työn ohessa ja omalla ajalla. Joustava monimuoto-opiskelu korostuu aikuiskoulutuksessa, jonka erityispiirteisiin kuuluu myös opiskelun ja tutkinnon suorittamisen henkilökohtaistaminen. Kaikille laaditaan oma henkilökohtainen oppimisen polku, jonka kautta pyritään lisäämään osaamista juuri niillä osa-alueilla, joilla on tarvetta. Näyttötutkintojen periaatteena on tunnistaa jo olemassa oleva osaaminen ja täydentää osaamista vain tarvittavilta osin. Aiemmin suoritetut tutkinnon osat tunnustetaan osaksi tutkintoa. Tutkinnon voi suorittaa myös ilman valmistavaa koulutusta, jos tutkinnon perusteiden mukainen osaaminen on jo olemassa. Aikuiskoulutuksen muodot Oppilaitoksessa järjestetään aikuiskoulutuksena: ammatillisia näyttötutkintoja; perus-, ammatti-, erikoisammattitutkinnot oppisopimuskoulutusta ammatillista lisäkoulutusta myyntipalveluina toteutettavia koulutuksia. Oppisopimuskoulutus on työelämässä tapahtuvaa ammatillista koulutusta. Oppisopimuksella voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Oppisopimuskoulutusta järjestetään sekä opetussuunnitelmaperusteisena ja näyttötutkintoperusteisena koulutuksena. Muilla oppisopimustoimistoilla on mahdollisuus ostaa valmistavaa koulutusta ja tutkinnon järjestelyitä niihin tutkintoihin, joihin oppilaitoksella on järjestämislupa. Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 16/40

18 Ammatillisella lisäkoulutuksella tarkoitetaan: 1) Opetushallituksen valvonnan alaista ammatillista lisäkoulutusta: omaehtoista opiskelua tai työnantajan kustantamaa henkilöstökoulutusta. Näihin voi liittyä myös työssäoppimista. 2) Työvoimakoulutusta joko työhallinnon kokonaan rahoittamana tai työhallinnon yhteishankintana yrityksen kanssa. 3) Projektin puitteessa tarjottavaa ammatillista koulutusta. Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot ja tutkintojen perusteet Ammatillisena näyttötutkintona voi suorittaa perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Jokaiseen tutkintoon on Opetushallituksen määräämät perusteet, joissa on määritetty tutkintonimikkeet, tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi sekä ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon perusteissa on määritelty myös, miten tutkinto muodostuu tutkinnon pakollisista ja valinnaisista osista. Näyttötutkintojen järjestämissopimukset ja järjestämissuunnitelmat Kaikilla tutkinnoilla on Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta jonka kanssa oppilaitos sopii näyttötutkintojen järjestämisestä. Tutkintotoimikunnat myöntävät tutkintoihin järjestämisluvat. Kun lupa on saatu, on oppilaitoksella kyseiseen tutkintoon tutkinnonanto-oikeus. Tutkintotoimikunnat hyväksyvät tutkintosuoritukset (antavat tutkinnon osien arvosanat) ja allekirjoittavat tutkintotodistukset. Järjestämissopimuksesta liitteineen (järjestämissuunnitelma) käy ilmi, miten oppilaitos käytännössä järjestää kyseistä tutkintoa. Opiskelijaksi ottaminen Kaikki tutkintotavoitteiseen koulutukseen pyrkivät käyvät läpi hakeutumisvaiheen, jossa kartoitetaan hakijan edellytykset suorittaa tutkinto ammatillisena näyttötutkintona ja suunnitellaan tutkinnon suorittamista. Opiskelijaksi ottamisesta vastaa rehtori. Tutkinnon tai tutkinnon osan suorittaminen Tutkinnon suorittamisprosessin voi jakaa kolmeen eri vaiheeseen: henkilökohtaistamiseen, ammattitaidon osoittamiseen ja arviointiin. Henkilökohtaistaminen Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkintojärjestelmässä perus-, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittajan ohjauksen, neuvonnan, opetuksen ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Lähtötilanteen kartoituksen jälkeen hakeutuja ohjataan tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen tai suoraan tutkinnon suorittamiseen. Henkilökohtaistaminen tehdään kolmessa vaiheessa seuraavasti: Hakeutumisvaiheessa selvitetään hakijan lähtötilanne, suoritettava tutkinto tai sen osa, koulutustarpeet ja -toiveet Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 17/40

19 hakijan aikaisemmin osoittama osaaminen hakijan aikaisemmin saavuttama osaaminen (tarvittaessa hakija ohjataan suoraan tutkintotilaisuuteen) ohjauksen ja tukitoimien tarve. Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa opiskelijalle tarjotaan parhaiten soveltuvia koulutusmuotoja, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja -järjestelyjä opiskelijaa ohjataan joustavien henkilökohtaisten oppimispolkujen suunnittelussa opiskelijaa neuvotaan ja ohjataan myös muiden asiantuntijoiden tarjoamiin tukipalveluihin. Tutkinnon suoritusvaiheessa päätetään aikaisemmin osoitetun osaamisen tunnustamisesta suunnitellaan tutkinnon suorittajan kanssa tutkintosuoritusten järjestelyt neuvotaan ja ohjataan tutkinnon suorittajaa tutkintosuoritusten suunnittelussa otetaan huomioon tutkinnon suorittajan erityistarpeet. Ammattitaidon osoittaminen Näyttötutkinnot suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito ensisijaisesti työelämän aidoissa tuotanto- ja palvelutilanteissa eli tutkintotilaisuuksissa. Tutkinto suoritetaan yleensä tutkinnon osa kerrallaan. Suoritus voi olla tiettynä ajankohtana tapahtuva tai prosessinomainen, pidemmälle aikavälille ajoittuva suoritus. Ammattitaidon arviointi Ammatillisissa näyttötutkinnoissa osaamista arvioidaan tutkintotilaisuuksissa. Tutkinnon suorittajan arviointi perustuu aina tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnissa käytetään monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia menetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja, kyselyjä, ryhmä- ja itsearviointia. Ammattitaitoa arvioivat työnantaja-arvioija, työntekijäarvioija ja opetusalan arvioija edustaja (kolmikanta). Myös tutkinnon suorittaja arvioi omaa osaamistaan. Tutkinnon osan suorittamisen jälkeen käydään arviointikeskustelu, johon osallistuvat tutkinnon suorittaja ja arvioijat. Kolmikanta esittää tutkintotoimikunnalle arvosanaehdotuksen. Perustutkinnot arvioidaan asteikolla T1, H2 ja K3 (T1=tyydyttävä, H2 = hyvä, K3=kiitettävä) tai hylätty. Ammattija erikoisammattitutkinnot arvioidaan asteikolla Hyväksytty/Hylätty. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arviointiin tyytymätön voi pyytää arvioinnin oikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut tiedon arviointipäätöksestä. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 18/40

20 Muu ammatillinen lisäkoulutus Oppilaitos järjestää opintoviikkoperusteista ammatillista lisäkoulutusta, lyhytkursseja, seminaareja ja muita työelämää palvelevia tilaisuuksia. Kaikkiin lisäkoulutuksiin laaditaan opintosuunnitelma, josta käy ilmi koulutuksen sisältö, laajuus ja mahdolliset arvioinnin perusteet. Lisäkoulutuksista on mahdollista antaa osallistumistodistus, kun koulutuksessa vaadittu osaaminen on osoitettu opetussuunnitelmassa vaaditulla tavalla Opetuksen järjestämismuodot Lähi-, etä- ja monimuoto- opetus Opetusta annetaan lähi-, etä- ja monimuoto- opetuksena. Lähiopetus on opetusta oppilaitoksessa tai vastaavassa ympäristössä opettajan ohjauksessa. Monimuoto-opetus tapahtuu osittain lähiopetuksena ja osittain etäopintoina verkon kautta. Opinnot voivat olla myös puhtaasti etäopintoja. Suurin osa opinnoista on lähiopetusta yhdistettynä ammatillisiin tutkinnon osiin kuuluvaan työssäoppimiseen. Lukuvuosi on jaettu neljään jaksoon. Opiskelijan henkilökohtainen lukujärjestys on Wilmassa. Vuodessa on keskimäärin 40 viikkoa opiskelijan työtä 180 osaamispisteen kokonaisuudesta. Liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan koulutusaloilla on kullakin omat ala ja tutkintokohtaisetkohtaiset opetussuunnitelmansa, joita noudatetaan opetuksen ja oppimisen toteutuksessa sekä osaamisen arvioinnissa. Yhteinen opintotarjonta Point Collegen sisällä Merkonomi- ja lähihoitajakoulutus ovat olleet yhdessä vuoden 2012 alusta. Yhteistä opintotarjontaa kehitetään edelleen. Alojen välistä synergiaa on helpoin toteuttaa kaikille pakollisissa, valinnaisista ja vapaasti valittavissa opinnoissa. Opiskelijat voivat liiketalouden puolella tehdä valintoja tietyin rajoituksin yli kieliryhmien. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa aikuiset ja nuoret opiskelevat samoissa ryhmissä valitsemassaan osaamisalassa. Lisäksi vapaasti valittavissa tutkinnon osissa opiskelija voi valita ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia tutkinnon osia oppilaitoksella tarjottavista muista tutkinnoista. Yhteisiä liiketalouden ja sosiaali- ja terveysalan projekteja voidaan myös tarjota vapaasti valittavina opintoina. Työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt ammatillisessa peruskoulutuksessa Työssäoppiminen on osa ammatillisia opintoja (asetus ammatillisesta koulutuksesta (A811/98, 5 ). Ammatilliset perustutkinnot sisältävät työssäoppimista vähintään 30 osaamispistettä. Opiskelija oppii työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaitovaatimuksista ja saa yleisiä valmiuksia työelämää varten. Oppilaitoksella Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 19/40

21 on tutkintokohtaiset opetussuunnitelmat, jotka sisältävät työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelmat. Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta ja palautetta osaamisestaan työssäoppimisessa. Työssäoppimisen tavoitteet perustuvat tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Työssäoppimisen yhteydessä annettaville ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan opiskelijan osaamista. Työssäoppimisjakson lopussa opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisensa näytöllä, jonka arvioivat työpaikkaohjaaja ja ohjaava opettaja. Opiskelija itsearvioi omaa osaamistaan. Ammattiosaamisen näytöllä osoitetaan osaaminen kaikista ammatillisten tutkinnon osien arviointikriteerien ja ammattitaitovaatimusten mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö on toiminnallinen arviointimenetelmä, ja se suunnitellaan yhteistyössä työelämän kanssa. Opiskelija laatii yhteistyössä opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa henkilökohtaisen näyttösuunnitelman. Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavana toimielimenä toimii Ammattiosaamisen toimielin. Toimielimen jäsenet edustavat työelämää, opiskelijoita, opettajia ja koulutuksen järjestäjää. Toimielimen tehtävänä on hyväksyä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat, valvoa ammattiosaamisen näyttötoimintaa, päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista ja käsitellä opiskelijan arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. Oppilaitos solmii yhteistyösopimuksia alueen yritysten ja organisaatioiden kanssa. Sopimuksilla varmistetaan työssäoppimispaikkojen saanti, koulutetut ohjaajat ja laadukkaat ammattiosaamisen näyttömahdollisuudet. Työpaikalla tehdään myös opiskelijakohtainen työssäoppimisopimus. Opiskelija ei tavallisesti ole työsopimussuhteessa työnantajaan, joten oppilaitos vastaa lakisääteisistä tapaturma- ja vastuuvakuutuksista. Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 20/40

22 3.5. Opetuksen tuen yhteiset tietojärjestelmät Moodle Sopimus Pro Web Office 365 Opiskelijat Asiakkaat Webropol www-sivut Creamailer Wilma Primus Kurre Sopimus Pro Office 2013 Intranet CRM Dynasty Fivaldi Kuva 7: Tietojärjestelmät Point Collegessa Point Collegessa on käytössä useita tietojärjestelmiä erilaisiin käyttötarkoituksiin. Opiskelija- ja koulutushallinnointiin käytetään Starsoft Primus -järjestelmää, aikuiskoulutuksessa lisäksi Microsoft Dynamics CRM- ja Sopimus Pro- -järjestelmiä. Opiskelijoilla, huoltajilla ja aikuiskoulutuksessa myös työnantajilla on näihin omat käyttöliittymänsä Starsoft Wilman ja Sopimus Pro WEBin kautta. Lukujärjestykset suunnitellaan ja laaditaan Kurre-ohjelmalla, joka on osa Starsoft Primus -järjestelmää. Oppimateriaalien laatimiseen, jakamiseen sekä verkko-opetukseen käytetään Moodle-oppimisalustaa sekä Microsoft Office 365 toimisto-ohjelmistoa. Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 21/40

23 Henkilöstöä palvelevien lomakkeiden ja asiakirjojen jakoon on käytössä oppilaitoksen oma intranet ja kurssipalautteiden keruussa ja asiakaskyselyjen luomisessa Webropol-ohjelmisto. Oppilaitoksen internet-sivut, Creamailer-uutiskirjejärjestelmä ja Microsoft Dynamics CRM -asiakkuuksienhallintajärjestelmä ovat tiedotuksen ja viestinnän työkaluja. Asiakirjojen sähköiseen hallintaan ja arkistointiin ollaan ottamassa käyttöön Dynasty-ohjelmistoa. Kirjanpitoon, palkanlaskentaan, talouden raportointiin, laskutukseen ja ostolaskujen kierrätykseen käytetään Fivaldi-ohjelmistoa. Intranetissä on toimijoille ja käyttäjille määritykset tietojärjestelmien tarkoituksesta ja siitä, kenelle ne on kohdennettu. Siellä on myös kuvaukset järjestelmien toiminnoista, ylläpitovastuista sekä keinoista, joilla tietojärjestelmiin pääsee Opiskelijaksi ottaminen, opiskeluoikeuden peruuttaminen ja palauttaminen Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset lähihoitajaksi opiskeleville Opiskelijaksi ottamisen esteettömyydestä ja opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi ottamisen perusteista säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27, 27 a ja 27 b :ssä (951/2011). Opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyvä seikka ei saa olla esteenä opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi ottamiselle. Opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi ei kuitenkaan voida ottaa henkilöä, joka ei ole terveydentilaltaan tai toimintakyvyltään kykenevä opintoihin liittyviin käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen silloin, kun opintoihin sisältyy alaikäisen turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta tai liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia. Tutkintokohtaiset terveydentilan ja toimintakyvyn vaatimukset sisältyvät valtioneuvoston asetuksessa (1032/2011) määriteltyjen humanistisen ja kasvatusalan, tekniikan ja liikenteen alan, luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaalija terveys ja liikunta-alan ammatillisten perustutkintojen perusteisiin. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista määrätään Opetushallituksen määräyksessä Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa ammatillisissa perustutkinnoissa (91/011/2014). Opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan tulee antaa pyydettäessä koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot ja mahdollinen tieto aikaisemmasta opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta päätöksestä. Opiskelijaksi/tutkinnon suorittajaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan riittää valintatilanteessa. Tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista tiedotetaan opiskelijoiksi/tutkinnon suorittajiksi hakeutuville ja opiskelijoiden rekrytointitilanteissa. Tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opiskelijaksi ottamisen esteenä voi olla Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 22/40

24 sellaiset psyykkiset sairaudet, jotka estävät käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen osallistumisen, kuten ajankohtainen hoitamaton psykoosi tai vaikea toimintakykyä laskeva masennus sellaiset fyysiset sairaudet kuten tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet tai vammat sekä krooniset ihottumat, jotka rajoittavat toimintakykyä siinä määrin, että estävät käytännön tehtävissä tai työssäoppimisessa toimimisen veriteitse tarttuva sairaus saattaa rajoittaa käytännön tehtäviin tai työssäoppimiseen sijoittumista päihteiden ongelmakäyttö tai päihderiippuvuus. Opiskeluoikeuden arviointi Kun opintoihin tai ammatissa toimimiseen sisältyy alaikäisten turvallisuutta, potilas- tai asiakasturvallisuutta taikka liikenteen turvallisuutta koskevia vaatimuksia, koulutuksen järjestäjä voi peruttaa opiskeluoikeuden laissa 951/2011 olevien perusteiden mukaisesti. Opinnoista, joihin tätä sovelletaan, säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella 1032/ Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelijalla on 32 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu terveydentilaan tai toimintakykyyn liittyvä este, hänet voidaan määrätä terveydentilan toteamiseksi laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamiin tarkastuksiin ja tutkimuksiin, jos ne ovat välttämättömiä opiskelijan terveydentilan tai toimintakyvyn selvittämiseksi. Koulutuksen järjestäjä vastaa määräämistään tarkastuksista ja tutkimuksista aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan tulee koulutuksen järjestäjän pyynnöstä antaa 32 :n 2 momentissa tarkoitettua opiskeluoikeuden arviointia varten nähtäväksi rikosrekisterilain (770/1993) 6 :n 3 momentissa tarkoitettu ote rikosrekisteristä ennen työssäoppimisjaksoa, jos opiskelijan opintoihin tai työssäoppimisjaksoon sisältyy olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä. Työsuhteessa olevat opiskelijat/tutkinnon suorittajat toimittavat rikosrekisteriotteen työnantajalle. Ryhmänohjaaja tiedottaa asiasta opiskelijoille ja tutkinnon suorittajille opintojen alussa. Opiskelija/tutkinnon suorittaja hankkii rikosrekisteriotteen ja näyttää sen sosiaali- ja terveysalan apulaisrehtorille ennen ko. työssäoppimisen alkua. (Rikosrekisterilaki 770/1993, Laki rikosrekisterilain 6 :n muuttamisesta 955/2011, Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta 951/2011) Jos opiskelija/tutkinnon suorittaja kieltäytyy 32 :n 1 momentissa tarkoitetuista terveydentilan toteamiseksi suoritettavista tarkastuksista ja tutkimuksista, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu tarvittaviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin. Jos opiskelija/tutkinnon suorittaja kieltäytyy 32 a :n 4 momentissa tarkoitetusta rikosrekisteriotteen nähtäväksi antamisesta, häneltä voidaan pidättää oikeus opiskeluun siihen asti, kunnes hän suostuu toimittamaan rikosrekisteriotteen nähtäväksi. Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 23/40

25 Huumausainetestaus Point Collegen opiskelijoille Lain (951/2011) 34 a :n asettamin edellytyksin koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan/tutkinnon suorittajan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen, jos on perusteltua aihetta epäillä, että tämä on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssäoppimassa tai että tällä on huumeriippuvuus. Koulutuksen järjestäjä vastaa tässä pykälässä tarkoitetusta huumausainetestiä koskevasta todistuksesta aiheutuvista kustannuksista. Opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle tehtävään huumausainetestaukseen sovelletaan muutoin, mitä terveydenhuoltolain (1383/2001)19 :ssä säädetään työntekijän testauksista. Tämä koskee sekä opetussuunnitelmaperusteista että näyttötutkintoperusteista koulutusta. Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa Opiskelijalle/ tutkinnon suorittajalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän nimeämä monijäseninen toimielin. Se on lakisääteinen, ja siihen kuuluvat koulutuksen järjestäjän edustaja, opiskelijahuollon edustaja, opettajien edustaja, opiskelijoiden edustaja sekä työelämän edustaja. Opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimeen lisäksi opiskelijan työssäoppimispaikan edustajan. Kun opinnot tai opintoihin kuuluva työssäoppiminen edellyttävät olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyä, koulutuksen järjestäjä voi peruuttaa opiskeluoikeuden, jos se on tarpeen alaikäisten suojelemiseksi ja opiskelija/tutkinnon suorittaja on tuomittu rangaistukseen määrätyistä rikoksista. Se, jolta on peruutettu opiskeluoikeus terveydentilan tai toimintakyvyn perusteella, voi hakea koulutuksen järjestäjältä opiskeluoikeuden palauttamista. Opiskelijan/tutkinnon suorittajan tulee toimittaa koulutuksen järjestäjälle terveydentilaansa koskevat lausunnot Ennen päätösten tekemistä toimielin varaa opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle tilaisuuden tulla kuulluksi ja hankkii tarpeellinen selvityksen asiasta. Kurinpitorangaistuksista, opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja opiskelusta pidättämisestä annetaan kirjallinen päätös. Päätöksessä määritellään päätöksen täytäntöönpanosta ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta. Koulutuksen järjestäjän päätökseen, joka koskee kirjallista varoitusta, opiskelijan määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista, opiskelusta pidättämistä, haetaan muutosta hallinto-oikeudelta. Päätökseen, joka koskee opiskeluoikeuden peruuttamista tai palauttamista, haetaan muutosta opiskelijoiden oikeusturvalautakunnalta. Muutoksenhakuohje toimitetaan opiskelijalle/tutkinnon suorittajalle päätöksen mukana. Porvoo International College KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN 24/40

26 TUTKINTOKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE Opetussuunnitelmat laaditaan valtakunnallisten ammatillisten perustutkintojen määräysten pohjalta.(oph:n määräys 79/011/2014 (sosiaali-ja terveysala) ja 59/011/2014 (liiketalous). Tutkintokohtainen opetussuunnitelma/ näyttötutkinnon perusteet sisältää tutkinnon muodostumisen pakollisista ja valinnaisista tutkinnon osista sekä tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien (ammatillinen peruskoulutus) osa-alueiden laajuus osaamispisteinä (ammatillinen peruskoulutus) sekä tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet. Lisäksi jokaiseen ammatilliseen tutkinnon osaan on kuvattu toimintakokonaisuudet ja niiden osat, oppimisen ja osaamisen arviointi, ammattitaidon osoittamistavat, oppimisympäristöt ja -menetelmät, ohjaukselliset toimenpiteet sekä opintojen ajoittuminen. Opetussuunnitelman laadintatyöstä vastaavat apulaisrehtorit. Opetussuunnitelmat laaditaan ja päivitetään yhdessä opetushenkilöstön kanssa yhteisten suunnittelupäivien yhteydessä. Opetussuunnitelmat arkistoidaan ja tallennetaan oppilaitoksen sisäiseen verkkoon. Point Collegen opetussuunnitelmat hyväksyy oppilaitoksen hallitus. Tutkinnon osien arviointi- ja näyttösuunnitelmat lomakkeineen hyväksyy ammattiosaamisen toimielin, joka myös valvoo ammattiosaamisen näyttöjen laatua ja niiden toteutumista ja arvosanojen kehitystä. Se toimii valituselimenä arviointia koskevissa asioissa. Ammatillisen perustutkinnon rakenne (ammatillinen peruskoulutus) 180 osp 1) Yhteiset tutkinnon osat Tutkinnon osien sisältö ja arviointikriteerit otetaan suoraan liiketalouden perustutkinnon tai sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon määräyksestä. Tutkinnon osat ovat samoja kaikissa toisen asteen perustutkinnoissa, yhteensä 35 osp, Tutkinnon osat ovat vuorovaikutus- ja viestintäosaaminen (11 osp), matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen (9 osp), yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen(8 osp) sekä sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen (7 osp). Tutkinnon osat sisältävät sekä pakollisia että valinnaisia osioita. 2) Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp. Tutkinnon osien alakohtaiset ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sisältyvät opetussuunnitelman tutkintokohtaiseen osaan. Jokaiseen ammatilliseen tutkinnon osaan on kuvattu ammattitaitovaatimukset, toimintakokonaisuudet ja niiden osat, oppimisympäristöt ja - menetelmät, ammattitaidon osoittamistavat sekä arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit. 3) Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp, ovat tutkinnon osia, jotka voivat olla ammattitaitoa laajentavia tai syventäviä paikallisia tutkinnon osia paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia ( yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja, jatko- opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja työkokemuksen kautta hankittuun osaamisen perustuvaa osaamista. Porvoo International College TUTKINTOKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE 25/40

27 Yhdistelmätutkintoa suorittavalla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa yhteistyölukion tarjoamia kursseja opintojensa aikana 20 kurssia, jotka hyväksiluetaan ammatillisessa perustutkinnossa seuraavasti: 10 osp vapaasti valittavia tutkinnon osia ja yksi 10 osp laajuinen ammatillinen tutkinnon osa. Porvoo International College TUTKINTOKOHTAISEN OPETUSSUUNNITELMAN RAKENNE 26/40

28 OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN 5.1. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma yläkoulujen oppilaitosinfot ja oppilaiden tiedottaminen opinnoista opiskelijan opintoja seurataan, ohjataan ja tuetaan opiskelijaa ohjataan valintojen teossa (YTO valinnaiset) Opiskelijaryhmän ryhmäyttäminen ja opintoihin orientoiminen tarvittaessa opiskelijalle laaditaan hojks opiskelijaa ohjataan vapaasti valittavien opintojen valinnoissa lähtötasotestaukset ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteeristöön perehdyttäminen opiskelijan kanssa käydään hops-keskusteluja säännöllisesti opintojen päättyessä opiskelijaa ohjataan jatkoopinnoista hops-keskustelut ja hopsien laatiminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen opiskelijan opintoja seurataan, ohjataan ja tuetaan opiskelijoita tuetaan ammatillisessa kasvussa Oppilaanohjaajan ja ryhmänohjaajan tehtävänä on tukea ja ohjata opiskelijaa/tutkinnon suorittajaa tämän opiskeluvalinnoissa. Opetussuunnitelman ja opiskelijan/tutkinnon suorittajan valintojen perusteella ryhmänohjaaja tekee opiskelijalle henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Siinä määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat mukaan lukien työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöt, opintojen ajoitus ja arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien eri oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat seikat tunnistetaan ja huomioidaan, ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Opiskelija/tutkinnon suorittaja ja opettajat tekevät yhteistyössä suunnitelman, jossa otetaan huomioon tämän tausta ja tavoitteet ja jonka toteuttamiseen opiskelija/tutkinnon suorittaja sitoutuu ja motivoituu. Porvoon seudun toisen asteen oppilaitokset tekevät yhteistyötä, joka mahdollistaa opintojen valitsemisen myös näistä oppilaitoksista. Yhteistyöstä kerrotaan jo peruskoulun opiskelijoille oppilaanohjaajien ja tutoropiskelijoiden pitämissä tiedotustilaisuuksissa. Opintojaksojen valinnat tapahtuvat syksyllä HOPSia tehtäessä. Oppilaanohjaajat tekevät yhteistyötä muiden toisen asteen oppilaitosten oppilaanohjaajien kanssa. Porvoo International College OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN 27/40

29 Maahanmuuttajien ja muiden kieli- ja kulttuuriryhmien opiskelijoiden/tutkinnon suorittajien ammattitaitovaatimukset ovat pääsääntöisesti samat kuin muidenkin. Maahanmuuttajaopiskelijat/tutkinnon suorittajat pyritään integroimaan muihin opiskelijaryhmiin. Opiskelijoita/tutkinnon suorittajia, joiden äidinkieli on muu kuin oppilaitoksen opetuskieli, tuetaan etenkin kielten opinnoissa erityisin opetusjärjestelyin. Jos opiskelija/tutkinnon suorittaja ei ole opiskellut lainkaan toista kotimaista kieltä edellisessä oppilaitoksessa, niin tavoitteena on, että hän saa pienryhmäohjauksessa valmiudet selvitä kyseisellä kielellä työelämän perustilanteissa. Opiskelija/tutkinnon suorittaja voidaan myös ohjata erityisopettajan ohjaukseen Ammatillinen erityisopetus Jokaisella opiskelijalla tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen, jotta koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu ja kaikilla on mahdollisuus siirtyä työelämään ja sijoittua yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena koulutukseen jälkeen. Point Collegessa noudatetaan ammatillisen erityisopetuksen lähtökohtia ja periaatteita, joita on esitetty lainsäädännössä ja valtakunnallisissa tutkinnon perusteissa sekä Point Collegen erityisopetuksen suunnitelmassa. Point Collegessa erityistä tukea tarvitsevien opetus ja ohjaus järjestetään integroidusti samoissa opetusryhmissä muiden kanssa tai tarvittaessa pienryhmissä. Ammatilliset erityisopettajat toteuttavat tarvittavat palvelu- ja tukitoimet huomioiden kuitenkin, että erityisopetus kuuluu ops:n perusteiden mukaisesti myös koko opetushenkilöstölle. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Kaikille ammatillista erityisopetusta saaville opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tarve voi selvitä: opintoihin hakeutumisvaiheessa saatujen tietojen pohjalta opintojen aloitusvaiheen tietojen ja alkukartoituksen pohjalta opintojen edetessä. Henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa seurataan ja tukitoimien toteutumista arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa. Arvioinnissa käydään läpi asetettuja tavoitteita, opetusjärjestelyjä ja niiden toteutumista sekä asetetaan uusia tavoitteita. Arviointi ja seuranta kohdistuvat myös palvelu- ja tukitoimien toteutumiseen ja niiden oikean tason arviointiin. Porvoo International College OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN 28/40

30 Ammatillisessa erityisopetuksessa opetus suunnitellaan siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Opintoja voidaan mukauttaa opiskelijan edellytysten ja tarpeiden mukaan yhdessä tai useammassa tutkinnon osassa. Mukauttamisessa sovitaan yksilölliset oppimisen tavoitteet ja osaamisen osoittamistavat Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja vaatimuksia keskeisiltä osilta vastaavat aiemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi ja korvata tutkinnon pakollisia, valinnaisia tai vapaasti valittavia opintoja. Osaamisen tunnustamisella voidaan saada suoritetuksi tutkinnon osia kokonaan tai osittain. Tarvittaessa osaamisen vastaavuus on osoitettava. Osaamisen tunnistaminen ja tunnistaminen tehdään opintojen alussa, ennen uuden tutkinnon osan opintojen aloittamista tai opiskelun aikana.(l 630/1998, 30; Oph:n määräys 93/ ). Opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa määritellään kunkin opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä mahdolliset lisäsuoritukset Opiskelijan tulee hakea osaamisen tunnustamista ja esittää selvitys osaamisestaan. Osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten tutkinnon osien opettajat. Tutkinnon osia voidaan tunnustaa kokonaan tai osittain. Tunnustetun osaamisen on vastattava suoritettavan perustutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä. Jos arvosanaa osaamisesta ei ole, järjestetään osaamisen arviointi. Myös tunnustetun osaamisen arvosanaa voi korottaa koulutuksen aikana, myöhemmin yksityisopiskelijana. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevaa ennen tutkinnonosan alkamista. Opiskelijan aiemmin muualla suorittamat opinnot tai työssä hankittu osaaminen tunnustetaan, mikäli näin hankittu osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita.. Opiskelijan opintojen tulee edetä niin, että hän ei joudu opiskelemaan useampaan kertaan samoja asioita, samalla lyhennetään myös opiskeluun käytettävää aikaa. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Opiskelija hakee osaamisen tunnistamista ja tunnustamista opintojen alussa tai uuden tutkinnon osan/ toimintakokonaisuuden alkaessa. Osaamisen tunnustamisen suorittaa kyseisen aineen opettaja tai opettajat yhdessä. Aikaisemmin hankitulla osaamisella ei ole aikarajaa, mutta osaamisen ajantasaisuus voidaan tarkistaa erilaisilla menetelmillä (esim-. työtodistukset, tehtävät, haastattelut, ao. näytöt) Tarvittaessa opiskelijan on osoitettava osaamisensa tutkinnon osan tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten vastaavuuden määrittämiseksi. Hakiessaan aiemmin suorittamiensa opintojen tunnustamista tai hyväksi lukemista opiskelijan tulee käyttää erillistä tähän tarkoitukseen tehtyä lomaketta. Yksityiskohtaiset tiedot menettelytavoista löytyvät opinto-oppaasta. Porvoo International College OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN 29/40

31 Porvoo International College OPETUKSEN YKSILÖLLISTÄMINEN 30/40

32 ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnin periaatteet ammatillisessa peruskoulutuksessa/ näyttötutkinnossa Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. Oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työssäoppimisessa opiskelijan oppimista arvioi myös työnantajan nimeämä henkilö (L 630/ 1998) Oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Oppimisen arviointi ei vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan, joten arvosanoja ei anneta. Oppimisen arviointi dokumentoidaan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Ammatillinen peruskoulutuksessa oppimisen arvioinnissa ei käytetä arvosanoja, vaan edistymisestä annetaan palaute suullisesti tai kirjallisesti. Samoin arvioidaan myös näyttötutkintoon valmistava koulutus Oppisopimuskoulutus koostuu työpaikalla tapahtuvasta koulutuksesta ja tietopuolisista opinnoista. Tietopuolisten opintojen oppiminen ja työpaikalla tapahtuva oppiminen arvioidaan suoritettuna Osaamisen arvioinnissa arvioidaan, hallitseeko opiskelija tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Arvosana-asteikko on kiitettävä K3, hyvä H2, tyydyttävä T1. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista tulee arvioida mm. työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa työtilanteissa tai tehtävissä antamien ammattiosaamisen näyttöjen perusteella. Näyttötutkintoa suorittava tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa tutkintotilaisuuksissa työpaikoilla. Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on kuvattu jokaisessa tutkinnon osassa suunnitelma osaamisen ja oppimisen arviointimenetelmistä. Alakohtaisten opetussuunnitelmien liitteinä on suunnitelma työssäoppimisesta sekä ammattiosaamisen näytöistä. Sekä oppilaitoksessa tapahtuvassa opetuksessa että työssäoppimisjaksoilla opiskelijan arvioinnista vastaa viime kädessä opettaja. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelijan arviointiin osallistuvat tehtävään määritellyt opettajat ja työpaikkaohjaajat, opiskelija itsearvioi näyttöjen yhteydessä omaa osaamistaan. Tutkintotilaisuudet arvioi kolmikanta, joka tekee arvosanaehdotuksen. Arvosanan antaa tutkintotoimikunta. Jos opiskelijalla on erityisvaikeuksia opintojen suorittamisessa, voidaan hänen kohdallaan harkita mukautettuja tavoitteita ja niiden edellyttämää arviointia. Arvioinnin oikaiseminen Arviointiaineisto on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arviointiaineistoon. Porvoo International College ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET 31/40

33 Arviointiin tyytymättömän opiskelijan on hyvä ensin keskustella arvioinnin suorittaneen opettajan ja/tai työpaikkaohjaajan kanssa ja pyytää tarkennusta ja perusteluita. Jos opiskelija on kuitenkin yhä tyytymätön arviointiin, hän voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta/työpaikkaohjaajalta tai rehtorilta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset tietoonsa. Jos opiskelija on edelleenkin tyytymätön saamaansa arvosanaan, hän voi hakea päätökseen kirjallisesti oikaisua ammattiosaamisen toimielimeltä 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Toimielin voi velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Näyttötutkinnon suorittaja tekee oikaisupyynnön tutkintotoimikunnalle 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksen arvosanastaan tutkintotoimikunnalta. Arvosanan uusiminen ja korottaminen Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen; koulutuksen järjestäjä järjestää mahdollisuuden osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty Samoin koulutuksen järjestäjä järjestää mahdollisuuden arvosanan korottamiseen. Oppilaitoksella toimii myös Point Studio, jossa erityisopettajat, opinto-ohjaajat ja ao. opintojen opettajat tukevat opiskelijoita opinnoissa. Opiskelija voi hakeutua itsenäisesti tai hänet ohjataan Point Studioon hakemaan tukea opintoihinsa. Tutkintotodistus Kun opiskelija on suorittanut tutkinnon osiin kuuluvat ammattiosaamisen näytöt ja päättötodistuksen edellyttämät tutkinnon osat, annetaan hänelle tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta. Tutkintotoimikunta antaa todistuksen näyttötutkintona suoritetusta tutkinnosta Tutkintotodistus muodostuu kahdesta todistuksesta: päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta. Lisäksi opiskelija saa valmistuessaan opintosuoritusotteen, jossa on tarkempi selvitys opinnoista. Opiskelijalle voidaan myös antaa kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa kuvataan tutkinnon tuottama osaaminen. Opiskelija voi suorittaa myös vain jonkun tutkinnon osan ja saada todistuksen suorittamistaan osista ja mahdollisista ammattiosaamisen näytöistä. Jos opiskelijan opinnot keskeytyvät ja hän eroaa oppilaitoksesta, hänelle kirjoitetaan erotodistus. Tutkintotodistuksen allekirjoittaa rehtori sekä apulaisrehtori tai aikuiskoulutusjohtaja. Opintosuoritusotteen allekirjoittaa opinto-ohjaaja ja koulutusohjelmavastaava/ryhmänohjaaja. Porvoo International College ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET 32/40

34 Arvioinnista tiedottaminen Ryhmän ohjaaja tiedottaa opiskelijoille ryhmä- ja yksilökohtaisesti arvioinnista koulutuksen eri vaiheissa. Työelämää informoidaan tutkinnon osittain esim. työssäoppimisen ohjaaja- ja arviointikoulutusten yhteydessä sekä tutkintosuoritusten arviointikoulutusten yhteydessä. Lisäksi työssäoppimisen ohjaajat ja arvioijat kutsutaan oppilaitokselle ennen ao. tutkinnon osan työssäoppimista. Porvoo International College ARVIOINNIN YLEISET PERIAATTEET 33/40

35 OPINTOJEN OHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO 7.1. Opinto-ohjaus Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia opiskeluympäristössään, suunnitella opintonsa ja sitoutua opiskeluun. Opinto-ohjaus käsittää kolme tavoitealuetta: oppimisen ja opiskelun, ammatillisen suuntautumisen sekä henkilökohtaisen kasvun ja kehityksen ohjauksen. Opiskelijaa tuetaan hänen opiskelunsa aikana mahdollisista opiskelu- tai muista syistä johtuvista oppimishäiriöistä selviämiseksi. Kunkin opettajan tehtävänä on tunnistaa oppimisen esteitä ja ohjata opiskelija oppilaanohjaajan puheille, jonka kanssa päätetään sopivista tukitoimenpiteistä. Opiskelija saa tarvittaessa pienryhmäopetusta (tukiopetusta), ja hänen kehitystään seurataan tiiviisti kahdenkeskeisin neuvotteluin (opinto-ohjaaja, erityisopettaja, opettaja-coach, terveydenhoitaja, kuraattori tai joku muu nimetty henkilö). Kaikki opiskelijan suoritukset kirjataan järjestelmään, ja oppilaanohjaaja käy niitä säännöllisesti läpi opiskelijoiden kanssa. Opiskelijan työllistymistä ja ohjautumista jatkokoulutukseen pyritään tukemaan opintojen loppuvaiheessa. Oppilaitoksen lähimmät yhteistyökumppanit kuten ammattikorkeakoulut käyvät esittäytymässä opiskelijoille. Viimeisen vuoden opiskelijat vierailevat mahdollisuuksien mukaan jatkokoulutusmessuilla ja osallistuvat erilaisiin rekrytointitapahtumiin. Oppilaanohjaaja antaa myös yksilöllistä neuvontaa jatkokoulutukseen hakeutuville muun muassa hakuprosesseista. Työnhakutaitoja opetellaan eri tutkinnon osissa ja opiskelijan hallitessa kyseisen työnhakutaidon. Tästä ovat vastuussa kunkin tutkinnon osan opettajat. Työssäoppiminen on yksi merkittävimmistä työllistämiskeinoista, sillä hyvin monet opiskelijat saavat työpaikan työssäoppimispaikastaan Opiskelijahuolto Oppilaitoksessa pyritään huomioimaan mahdollisimman hyvin työsuojeluun ja työturvallisuuteen liittyvät asiat. Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena on, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja - ohjeet ja noudattaa niitä. Opiskelija osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Opiskelija osaa suunnitella itselleen ergonomisen ja terveellisen työympäristön ja osaa pitää huolta omasta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. Opiskelijahuoltotyöryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja siihen kuuluvat rehtori, apulaisrehtorit, oppilaanohjaajat, erityisopettajat, terveydenhoitaja ja kuraattori. Tarvittaessa paikalla on myös erityisopettaja. Kriisitilanteiden varalle on laadittu omat toimintaohjeet. Myös kiusaamiseen ja työrauharikkomuksiin puututaan aktiivisesti. Porvoo International College OPINTOJEN OHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO 34/40

36 Alakohtaiset pedagogisen tuen työryhmät kokoontuvat säännöllisesti ja tarvittaessa. Alakohtaisiin työryhmiin kuuluvat apulaisrehtoreiden lisäksi opintojenohjaajat, erityisopettajat ja tarvittaessa terveydenhoitaja ja kuraattori. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa kootaan aina tapauskohtaisesti monialainen asiantuntijaryhmä, jonka vastuuhenkilö voi olla esim. apulaisrehtori. Opiskelijaa koskevat välttämättömät tiedot kirjataan opiskeluhuoltokertomukseen. Monialaiseen asiantuntijaryhmään voivat kuulua esim. apulaisrehtori, kuraattori, ryhmänohjaaja sekä opintoohjaaja. Asiantuntijaryhmä voi opiskelijan tai hänen huoltajansa suostumuksella nimetä myös muita asiantuntijoita jäseneksi Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Kodin ja oppilaitoksen yhteistyöllä tuetaan opiskelijan opiskelun edellytyksiä ja hänen terveyttään, turvallisuuttaan ja hyvinvointiaan. Yhteistyön lähtökohtana on aikuistuvan nuoren opiskelijan itsenäisyyden ja oman vastuun huomioon ottaminen ja huolenpitäminen tukea tarvitsevasta nuoresta. Oppilaanohjaajat ovat aktiivisesti yhteydessä opiskelijoiden huoltajiin. Oppilaitoksella järjestetään vanhempainiltoja. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Oppilaitoksen internet-sivuilta huoltajat löytävät tietoa opinnoista, jaksotukset, lukujärjestykset, tapahtumat ja kaikkien opettajien yhteystiedot. Lisäksi huoltajat pääsevät tutustumaan opiskelijoiden opintoihin ja edistymiseen erilaisten projektien kautta. Wilma-järjestelmän kautta oppilaanohjaajat, opettajat, opiskelijat ja alaikäisten opiskelijoiden huoltajat voivat käydä verkon kautta tarkistamassa opiskelijan tietoja ja lähettää tarvittaessa viestejä asianosaisille. Porvoo International College OPINTOJEN OHJAUS JA OPISKELIJAHUOLTO 35/40

37 HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄ- MINEN POINT COLLEGESSA Point Collegessa osaaminen ja työhyvinvointi käsitetään sekä yksilö- että yhteisvastuulliseksi toiminnaksi. Jokaisella työntekijällä ja opiskelijalla on oma vastuu itsensä kehittämisestä ja ammattitaidon ja ammatillisen kasvun uudistumisesta. Johdon ja esimiesten tehtävänä on luoda edellytyksiä ja tukea, jotta tämä kasvu voisi tapahtua. Jatkuva dialogi henkilöstöltä johtoon päin (bottom up) ja johdolta henkilöstöön päin (top down) pyritään pitämään avoimena ja toimivana usealla eri keinolla. Vuosina korostuvat muutosorganisaatiossa työyhteisöviestintä ja ulkoinen viestintä. Intranetin kautta pyritään luomaan yhteistä näkymää ja ymmärrystä yhteisestä työpaikasta ja sen toimintatavoista. Opettajien jatko- ja täydennyskoulutusta tehdään yhteistyössä mm. Haaga-Helian kanssa. Osaamisen kehittäminen on oppilaitokselle kunnia-asia. Ammattiylpeys, ammattitaito ja jatkuva työelämän kehittäminen luovat vaateita henkilöstön jokaisen jäsenen osaamisen systemaattiseen kehittämiseen. Alla on malli Point Collegen osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kuva 8: Osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen Point Collegessa Porvoo International College HENKILÖSTÖN OSAAMISEN JA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN POINT COLLEGESSA 36/40

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin suunnittelun kokonaisuus 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Arvioinnin kokonaisuus arvioinnin periaatteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia

Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto. Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Ammatillinen peruskoulutus vs. näyttötutkinto Tutke-uudistuksen myötä tulevia muutoksia Erja Kotimäki 14.3.2014 Osaava työelämäpedagogi -koulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Haapajärven ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...

Lisätiedot

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ

(Luonnos ) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ (Luonnos 19.11.2008) MÄÄRÄYS SISÄLTÖ Johdanto 1 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON, LÄHIHOITAJA, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.1 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tavoitteet 1.2 Sosiaali-

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen

Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Lainsäädännön muutosten vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Sisältö Yleiset periaatteet

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI

OPISKELIJAN ARVIOINTI OPISKELIJAN ARVIOINTI 26.3.2013 Jyväskylä Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, kun hän

Opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus, kun hän Opiskelijaksi soveltuminen Tiedote 25.8.2015 TIEDOTE OPISKELIJALLE TAI OPISKELIJAKSI HAKEUTUVALLE Ns. SORA -laki (SOveltumattomuuden RAtkaisut) tuli voimaan 1.1.2012. Laki koskee opiskelijaksi ottamisen

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Elektroniikka-asentaja, ICT-asentaja Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Laatija Tila Tieto- ja tietoliikennetekniikan

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA

Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Osaamisperusteisuus todeksi ammatilliset perustutkinnot, perusteet, määräykset ja ohjeet uudistuneet 23.1.2015 EDUCA Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa

terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa Tutkintokohtaiset t k i t terveydentilavaatimukset sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa tki Aira Rajamäki 30.11.2009 Opetusneuvos Aira Rajamäki Opetushallitus aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa 8.4.2016 Kati Lounema yksikön päällikkö, opetusneuvos, Opetushallitus Säädökset Tutkinnon perusteet Valmentavan koulutuksen perusteet Koulutuksen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa

Ammatilliseen. koulutukseen. liittyvää sanastoa Ammatilliseen koulutukseen liittyvää sanastoa Ammatillinen aikuiskoulutus Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset näyttötutkintojen järjestämiseen 2016 15.3.2016 Helsinki 16.3.2016 Tampere 21.3.2016 Oulu Anne Liimatainen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus Näyttötutkintojärjestelmästä

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi?

Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Tehdään yhdessä! Mitä, miten ja miksi? Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan ja tutkinnon järjestäjien yhteistyöpäivä 23.10.2015 Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunta 8509 Soila Osaamisen

Lisätiedot

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila

ARVIOINNIN OPAS. Ammatillinen peruskoulutus Näyttötutkinnot. Pirkko Laurila ARVIOINNIN OPAS Ammatillinen peruskoulutus Arvioinnin opas, sisältö Luvut A ja B samansisältöisiä: Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen

Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen Tanssialan perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Eija Kauppinen Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 Vuosien 1999-2001 perustutkinnon perusteiden mukaan

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira)

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto (sira) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Piippolan ammatti ja kulttuuriopisto Hyväksytty: 2 Sisällys... 1 JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa

Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Vapaasti valittavat tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 19.3.2015 yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus 4. Vapaasti

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi

LUONNONTIETEIDEN ALA Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Datanomi N TUTKINTOKOHTAINEN OSA LUONNONTIETEIDEN ALA Datanomi Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma OPH:n määräys 85/011/2014 (sisältää

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M.Lahdenkauppi Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 6.2.2013 M.Lahdenkauppi Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot

Työpaikkaohjaajakoulutus. Aikuisten näyttötutkinnot Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 21.11.2016 1 Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Reformi 2018?: Ammatillisen toisen asteen koulutuksen yhtenäistäminen Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 16.4.2015 Näyttötutkintojärjestelmä 20 vuotta Historia

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus

Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen. 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Näyttötutkintojärjestelmän kehittäminen 27.1.2015 Minna Bálint Opetushallitus Laadun itsearviointi eperusteet tutkinnon perusteisiin Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Opetushallituksessa Perustutkintojen

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS LUONNOS 3.11.2011 LIITE 1 1 (13)

OPETUSHALLITUS LUONNOS 3.11.2011 LIITE 1 1 (13) OPETUSHALLITUS LUONNOS 3.11.2011 LIITE 1 1 (13) 2 PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN TOIMEENPANO AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2.1 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998,

Lisätiedot

UUDISTETUT AMMATILLISTEN

UUDISTETUT AMMATILLISTEN UUDISTETUT AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET PAASITORNI 19.11.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla LAKI AMMATILLISESTA AIKUISKOULUTUKSESTA

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV

TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS 3 OV Määräykset ja ohjeet 2012:41 Opetushallitus ja tekijät Määräykset ja ohjeet 2012:41 ISBN 978-952-13-5271-3 (nid.) ISBN 978-952-13-5272-0 (pdf) ISSN-L 1798-887X ISSN 1798-887X

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Puutarhatalouden perustutkinto Määräys 75/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Veneenrakennuksen perustutkinto Määräys 87/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

09.01.2012. Säännös Päätös Ratkaisuvalta Delegointi/ vastuuviranomainen 9 1 koulutuksen järjestämisluvan hakeminen. koulutuksen.

09.01.2012. Säännös Päätös Ratkaisuvalta Delegointi/ vastuuviranomainen 9 1 koulutuksen järjestämisluvan hakeminen. koulutuksen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 09.01.2012 LAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISTEN VIRANOMAISTEHTÄVIEN RATKAISUVALLAN DELEGOINNIT Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998 ja sen muutokset Säännös Päätös Ratkaisuvalta

Lisätiedot

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon perusteiden muutokset ja

Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon perusteiden muutokset ja Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnon perusteiden muutokset ja 1.8.2015 Opetusneuvos Merja Lahdenkauppi 18.11.2014 Osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetus- ja oppiainekeskeisestä ajattelusta

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioijan opas

Näyttötutkinnon arvioijan opas Näyttötutkinnon arvioijan opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Näyttötutkinnon arvioinnin opas

Näyttötutkinnon arvioinnin opas Näyttötutkinnon arvioinnin opas TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon arvioijan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot? 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon suorittaminen ja osaamisen arviointi 5 Tutkintotodistus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa

Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Erityisryhmät henkilökohtaistamisessa Näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Syksy 2014 Sanna Penttinen Ammatillinen aikuiskoulutus Ohjauksen ja tukitoimien tarve Lähtökohtaisesti kaikki tutkinnon

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Näyttötutkinnon suorittajan opas sosiaali- ja terveysalan perustutkinto TAI aikuiskoulutus näyttötutkinnon suorittajan opas 2 Sisältö Mitä ovat näyttötutkinnot 3 Henkilökohtaistaminen 4 Näyttötutkinnon

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Uudistettujen osaamisperusteisten perustutkintojen toimeenpano ja yksilöllisten opintopolkujen toteuttaminen uusien säädösten, tutkinnon perusteiden ja määräysten mukaisesti 12.2.2015 Sirkka-Liisa Kärki

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus Aikuisten näyttötutkinnot 1 Luksia, Leena Rantanen- Väntsi Ammatillisen koulutuksen kehityshaasteet Arvomuutos ja kulutuskansalaisuus psykologisen sopimuksen murros Työelämän muuttuvat

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA

TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA 1 Porvoo International College 2015 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja TYÖSSÄOPPIMISEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖJEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun

Lisätiedot

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA

AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA 1.11.2010 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO LÄHIHOITAJA AIKUISTEN AMMATILLINEN NÄYTTÖTUTKINTO PÄHKINÄNKUORESSA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Lisätiedot

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Määräys 62/011/2014. Marjatta Säisä

Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Määräys 62/011/2014. Marjatta Säisä Perustutkintojen tutkinnon perusteiden uudistaminen: Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto Määräys 62/011/2014 Marjatta Säisä Tutkintojen uudistuksessa on vahvistettu osaamisperusteisuutta opetuskeskeisestä

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot