TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuusto

2 2 TALOUSARVIO 2014 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUSARVION 2014 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA TAUSTA Talousarvion sitovuus Tilivelvolliset KESKEISET LAINSÄÄDÄNNÖLLISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖKATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestörakenne ja sen muutokset Nettomuutto Työllisyys YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Kuntatalous Muutama näkökohta Virtain talouteen Toimintakatteen (nettomenojen kehitys) TYTÄRYHTIÖT JA LIIKELAITOS MARTTINEN Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot Linjatie 1 ja Linjatie Kiinteistö Oy Virtain Opiskelija-asuntolat Kiinteistö Oy Tyrkönrivi Kiinteistö Oy Virtain Veteraanit Virtain Jäähalli Oy Virtain Yrityspalvelu Oy Osakkuusyhteisöt Liikelaitos Marttinen KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KAUPUNGINHALLITUS Hallituksen tulosalue Sisäisen palvelukeskuksen tulosalue PERUSTURVALAUTAKUNTA Terveystoimen tukipalveluiden tulosalue Ehkäisevän terveydenhuollon tulosalue Sairaanhoidon tulosalue Hammashuollon tulosalue Sosiaalityön tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Lasten päivähoidon tulosalue... 37

3 Koti- ja vanhustyön tulosalue SIVISTYSLAUTAKUNTA Joukkoliikenteen ja hallinnon tulosalue Perusopetuksen tulosalue Lukiokoulutuksen tulosalue Aikuiskoulutuksen/Kansalaisopiston tulosalue Kirjasto- ja kulttuuritoimen tulosalue Liikunta- ja nuorisotoimen tulosalue Lasten päivähoidon tulosalue MERIKANTO-OPISTO TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Hallinnon tulosalue Ylläpidon ja rakentamisen tulosalue Ympäristövalvonnan tulosalue Kaukolämpölaitoksen tulosalue Vesihuoltolaitoksen tulosalue TULOSLASKELMAOSA Verotulot ja valtionosuudet Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Tuloslaskelma INVESTOINTIOSA Hankeryhmät Hankkeet RAHOITUSOSA YHTEENVETO MYÖNNETTÄVISTÄ AVUSTUKSISTA YHTEENVETO HANKKEISTA PERUSTURVAN HOITOHENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ JA MITOITUKSET OPPILASENNUSTEET JA OPETTAJIEN LUKUMÄÄRÄT NUORISOKESKUS MARTTISEN TALOUSARVIO TARKENNETTUJA TIETOJA VUODEN 2014 TALOUSARVIOSTA... 75

4 4 TALOUSARVION2014SEKÄTALOUSSUUNNITELMAN RAKENNEJATAUSTA Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja taloussuunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Kaupunginvaltuusto ohjaa kuntakonsernin toimintaa ja taloutta keskeisesti talousarvion avulla. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointi-osan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 1.1Talousarvionsitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat ja asettaa toiminnalliset tavoitteet. Sitovuustaso on toimintamäärärahan ja tulotavoitteen erotus, eli toimintakate, ellei yksikkö ole hyväksytty nettobudjetoitavaksi. Lautakunta tai johtokunta voi tehdä muutoksia menomäärärahaan tai tuloarvioon, mikäli menojen ja tulojen erotus (=toimintakate) pysyy samana. Nuorisokeskus Marttinen on ollut kunnallisena liikelaitoksena aaen. Talousarviossa on sitovat Marttisen tavoitteet, mutta talousarvion hyväksyy Marttisen johtokunta ja se ei sisälly kaupungin omaan talousarvioon. Nuorisokeskus Marttiselle on asetettu vuodelle euron tulostavoite.

5 5 Kuntakonsernin tytäryhtiöiden tavoitteet ovat sitovia. Yhtiökokousedustaja on vastuussa siitä, että tavoitteet vahvistetaan myös osakeyhtiöiden kokouksissa. Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat (sekä tuloarviot että menomäärärahat) ovat valtuustoon nähden sitovia. Suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. 1.2Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaisesti tilivelvollisina pidetään kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä tehtäväalueiden johtavia viranhaltijoita. Edellä mainittujen lisäksi tilivelvollisina voidaan pitää itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin joku muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat: Käyttötalous Toimielin Tulosalue kaupunginvaltuusto tarkastuslautakunta kaupunginhallitus hallitus sisäinen palvelukeskus keskusvaalilautakunta sivistysosasto tulosalueineen Merikanto-opisto tekninen osasto tulosalueineen perusturvaosasto terveystoimen tukipalvelut ehkäisevä terveydenhuolto sairaanhoito hammashuolto sosiaalityö kehitysvammahuolto lasten päivähoito koti- ja vanhustyö Investointiosa kaupunginhallitus perusturvalautakunta tekninen lautakunta rahoitusosa Tilivelvollinen kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja hallintojohtaja hallintojohtaja sivistystoimen johtaja rehtori tekninen johtaja perusturvajohtaja ylilääkäri ylilääkäri ylilääkäri ylilääkäri sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja sosiaalijohtaja / toiminnon siirron jäeen sivistystoimen johtaja vanhustyön johtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja tekninen johtaja kaupunginjohtaja

6 6 KESKEISETLAINSÄÄDÄNNÖLLISETMUUTOKSET Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennelakia (sote-järjestämislaki) valmistellaan. Lakiehdotus on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn keväällä 2014 siten, että sotejärjestämislaki ja siihen liittyvät muut lait tulisivat voimaan vuoden 2015 alusta. Järjestämislain mukaiset sote-alueet, perustason alueet ja erityisvastuu-alueet aloittaisivat toimintansa viimeistään vuoden 2017 alusta. Kunnat ovat antaneet väliraportista lausuntonsa vuoden 2013 aikana. Kuntarakennelaki on astunut voimaan Kuntien selvitysvelvollisuus on aanut heti lain voimaan tultua. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jäeen, kun sote-järjestämislaki on hyväksytty eduskunnassa. Kunnat ovat ilmoittaneet ministeriölle mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa se selvittää yhdistymistä. Kunta voi hakea valtiovarainministeriöltä poikkeusta selvitysalueesta, jos kunta katsoo tarkoituksenmukaiseksi tehdä selvityksen muulla kuin selvitysperusteiden osoittamalla alueella. Poikkeuksen hakemiselle ei ole määräaikaa, eli kunnat voivat hakea poikkeusta tarkoituksenmukaiseksi katsomassaan vaiheessa selvitystyötä. Selvitysalueesta poikkeamisen perusteena voi olla kuntajaon kehittämisen tavoitteet ja kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttävän vaihtoehtoisen toiminnallisen kokonaisuuden muodostuminen, se, ettei toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei ole mahdollista erityisen harvan asutuksen vuoksi, suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaaminen tai saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaaminen. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Virtain kaupunki tekee kuntarakennelain mukaisen yhdistymisselvityksen Ruoveden kunnan kanssa. Lisäksi Virtain kaupunki hakee poikkeusta kuntarakennelain mukaiseen selvitysalueeseen toiminnallisena kokonaisuutena, minkä Virtain kaupunki ja Ruoveden kunta muodostavat asukkaan väestöpohjalla. Syyskuussa 2013 astui voimaan kuntalain muutos, jonka mukaisesti kuntien tulee yhtiöittää (osakeyhtiö, osuuskunta tai säätiö) markkinoilla harjoitettu toiminta. Kuntien tulee yhtiöittää energialaitoksensa ja satamansa sekä käydä läpi muutoinkin toimintaansa valtiontukiongelmien poistamiseksi. Kunnan lakisääteisiä tehtäviä, yhteistoimintana hoidettuja sekä monopolin muodostavia tehtäviä ei katsota markkinoilla harjoitetuksi toiminnaksi. Yhtiöittämisvelvollisuuteen esitetään muutamia poikkeuksia. Kunta voisi edelleen toimia vähäisessä määrin markkinoilla sekä silloin, kun se erityislain perusteella olisi nimenomaan mahdollista. Lain voimaantulon jäeen siirtymäaikaa on vuoden 2014 loppuun saakka. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämiselle siirtymäaika on kuitenkin vuoden 2016 loppuun saakka. Uusi vanhuspalvelulaki tuli voimaan heinäkuussa Lailla pyritään turvaamaan ikääntyneen väestön hyvinvointi sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti. Lain määrittämä vanhusneuvosto aloittaa toimintansa vuoden 2014 alusta aaen.

7 7 Kuntalain kokonaisuudistusta valmistellaan. Kuntalain uudistamisen yhtenä kärkitavoitteena on pidetty kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamista. Kuntalain kokonaisuudistus tehdään osana hallituksen kuntauudistusta. Kuntalain kokonaisuudistuksen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alusta aaen. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle lakiesitykset, joilla toteutetaan hallituksen raamisopimuksen yhteydessä syksyllä 2011 antama sitoumus käynnistää valmistelu koulutus- ja työhyvinvointivähennyksen käyttöönottamiseksi ja vastaavan järjestelyn toteuttamiseksi juisella sektorilla. (HE 95/2013 ja 99/2013.) Uudistuksen tavoitteena on kannustaa työnantajia osaamisen kehittämiseen organisaation liike- tai palvelutoiminnan tarpeista lähtien, edistää muutostilanteisiin varautumista ja työurien pidentymistä. Tarkoituksena on näin parantaa tuottavuutta ja kilpailukykyä. Uudistus asettaa velvollisuuden järjestää koulutustilaisuuksia henkilöstölle. Yhteistoimintalain muutos edellyttää kuntia laatimaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelman yhteistoimintamenettelyssä. Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2015 alussa osana hallituksen kuntauudistusta. Uudistuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja seeyttää valtionosuusjärjestelmää vähentämällä laskentakriteerejä ja poistamalla kriteerien päällekkäisyyttä. Järjestelmän kannustavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Nykyisessä järjestelmässä olevat määräytymisperusteiden porrastukset poistetaan, mikä osaltaan vähentää kuntaliitosten esteitä. Nykyinen taajamarakennekriteeri korvataan työpaikkaomavaraisuuskriteerillä. Vieraskielisten määräytymisperuste laajennetaan koskemaan koko väestöä. Uusi järjestelmä otetaan käyttöön Kuntien välisten muutosten lieventämiseksi varaudutaan siirtymäaikaan. Potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa annettua EUdirektiiviä (nk. potilasdirektiiviä) sovelletaan kansallisesti vuoden 2014 alusta lähtien. Direktiivin mukaisesti henkilö voi hakeutua vapaasti terveydenhuoltoon toiseen EUlainsäädäntöä soveltavaan valtioon. Hänellä on oikeus saada jäikäteen korvausta kustannuksista samoin perustein, kuin jos hän olisi saanut kyseistä hoitoa kotimaassaan. Edellytys on, että vastaava hoito on korvattavaa kotimaassa.

8 8 HENKILÖSTÖKATSAUS Henkilöstön määrällä tarkoitetaan kyseisen vuoden viimeisenä päivänä voimassa olleiden palvelussuhteiden lukumäärää. Siihen sisältyvät vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät sekä työllistetyt ja oppisopimuksella työskentelevät. Ainoana ryhmänä on jätetty pois kansalaisopiston opettajat vähäisten opetustuntimäärien vuoksi. Vuoden 2013 osalta tarkastelupäivänä käytetään tilannetta, joka on kuvattu alla taulukossa. Kokonaishenkilöstömäärä 837 Virrat ja Ruovesi Virrat - kokonaismäärä 608 Virrat - vakinaiset 476 Virrat määräaikaiset 99 Virrat työllistetyt, oppisopimus 33 Virrat osa-aikaiset 98 Virtain kokonaishenkilöstömäärästä Ruovesi - kokonaismäärä 229 Ruovesi vakinaiset 189 Ruovesi määräaikaiset 37 Ruovesi työllistetyt, oppisopimus 3 Ruovesi osa-aikaiset 13 Ruoveden kokonaishenkilöstömäärästä Virtain kaupungin henkilöstömäärän kehitys ilman Ruoveden henkilöstöä Henkilöstön määrä Virtain kaupungin vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys ilman Ruoveden henkilöstöä Henkilöstönmäärä Vakituinen Määräaikainen *Määräaikaiset 2012 ja 203 ei sisällä työllistettyjä ja oppisopimussuhteisia *Määräaikaiset ei sisällä oppisopimussuhteisia

9 9 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1 Väestörakenne ja sen muutokset Virtain kaupungin väkiluku oli ( ). Väkiluku on laskenut 69 asukkaalla vuoden aikana (-0.9 %). Väkilukuennuste on yhä aleneva kuluvalle vuodelle sekä ennustevuosille. Syyskuussa 2013 Virroilla on ollut asukasta. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan Virroilla on vuonna asukasta. Väkiluvun kehitys, , syysk uu Väkiluku Nettomuutto Kuntien välinen nettomuutto on Virroilla negatiivinen. Vuoden 2012 aikana Virroilta muutti pois 335 asukasta, kun taas Virroille muutti 309 asukasta. Nettomaahanmuutto on Virtain osalta positiivinen. Vuoden 2012 aikana maahanmuutto oli +12 ja maastamuutto -4. Luonnollinen väestönlisäys on n. 50 vuositasolla. Nämä painavat Virtain väestökehityksen kokonaisuudessaan negatiiviseksi Väestönlisäys yhteensä Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto Suomessa Nettomaahanmuutto

10 10 Virtain väestörakenteelle on ominaista vuotiaiden vähäinen osuus, 13,3 %, kun koko maan tarkastelussa osuus on keskimäärin 16,4 %. Samoin yli 65-vuotiaiden osuus, 28,8 % on korkeampi kuin maassamme keskimäärin (18,8 %). Eläkkeellä olevien osuus, 35,6 % väestöstä, on näin ollen myös korkeampi kuin keskimäärin kunnissa (24 %). Tämän kaltainen väestörakenne johtaa siihen, että huoltosuhde, tunnusluku, joka kuvaa monta ei-työikäistä (0-14 ja 65- v) on yhtä työikäistä kohden (15 64 v), on Virroilla korkeampi kuin kunnissa keskimäärin. Kun koko maassa vuonna 2011 on sataa työllistä kohden ollut 52,9 ei-työikäistä, Virroilla vastaava luku on 68,8. Väestörakenteen samansuuntainen kehitys johtaa siihen, että huoltosuhde kasvaa ja Virroilla sataa työllistä kohden on ennusteen mukaan vuonna ,9 ei-työikäistä. 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % vuotiaat 24,2 % 24,3 % 24,3 % 25,0 % 25,6 % 26,3 % 27,4 % 28,8 % vuotiaat 61,9 % 61,8 % 62,1 % 61,7 % 61,0 % 60,6 % 59,3 % 57,9 % 0-14 vuotiaat 13,9 % 13,9 % 13,6 % 13,4 % 13,3 % 13,1 % 13,3 % 13,3 % 4.3 Työllisyys Työttömien lukumäärä elokuun 2013 lopussa oli 283, työttömyysaste 9,3 %. Virtain työvoima on henkilöä. Vastaavana ajankohtana vuonna 2012 työttömiä oli 275, työttömyysaste 8,8 %. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 50 henkilöä (08/ henkilöä) ja yli 50-vuotiaita 127 henkilöä (08/ henkilöä). Samanaikaisesti Pirkanmaan työttömyysaste oli 13 % ja koko maan 7,1 %.

11 11 YLEINENTALOUDELLINENTILANNE Suomen kansantalous mateli vuoden 2012 taantumassa, sillä vientikysyntä ja investoinnit supistuivat ja kulutuksen kasvu jäi vain hieman nollan yläpuolelle. Myös vuoden 2013 aupuoli oli odotettua heikompaa. Epävarmuus ja heikko kysyntä ovat levinneet myös palvelusektorille, kun vähittäiskaupan myynti on joutunut vaikeuksiin. Vientisektorin ongelmat ovat jatkuneet myös. Valtionvarainministeriö arvioi, että kokonaistuotanto tulee laskemaan 0,5 prosenttiyksikköä vuonna Vuodelle 2014 povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Bruttokansantuotteen kasvun ennusteet ovat yhden ja kahden prosentin tuntumassa olettaen että kotimainen kulutus ja vientikysyntä piristyvät. Keskitetty työmarkkinaratkaisu vaikuttanee myös talouden kasvuedellytyksiin myönteisesti. Kuluttajahintojen nousu on arvioitu hidastuvan vuoden 2014 aikana. Valtionvarainministeriön tekemän arvion mukaan kuluttajahintaindeksi kohoaa tänä vuonna vuositasolla keskimäärin noin 1,6 prosenttia ja ensi vuonna noin 2,1 prosenttia. Paansaajien ansioindeksin on arvioitu hidastuvan keskitetyn työmarkkinaratkaisun johdosta ja jäänee 1,5 prosentin tuntumaan. Työttömyyden kasvu kiihtyi vuoden 2013 aikana ja työttömyysasteen on ennustettu nousevan 8,3 prosenttiin. Hidas talouskasvu elvyttää kuitenkin työttömyystilannetta, mutta työllisten määrän odotetaan jäävän aikaisempaa matalammalle tasolle. Valtiontalouden alijäämän on arvioitu nousevan peräti 9 miljardiin euroon vuonna Kuntatalous2014 Kuntatalous on kiristynyt entisestään. Kun tarkastellaan peruspalvelubudjetin yhteydessä laadittua painelaskelmaa, vuoden 2013 kuntien kokonaistuloksesta on näkymä ollut n milj. euroa negatiivinen. Tulokseen on laskettu parantavina erinä verotulojen kertaerät n milj. euroa. Kunnat ovat sopeuttaneet toimintaansa tänä vuonna, mutta vuodesta 2014 tulee todennäköisesti erittäin voimallinen sopeuttamisen vuosi. Valtion vuoden 2014 budjettiesitys annettiin varsin epävarmassa kansainvälisen ja kansallisen talouden ilmapiirissä. Budjettiesityksen yleisperusteluihin sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan esitys kiristää kuntataloutta vuonna 2014 n. 257 milj. eurolla, tähän lukuun sisältyy mm. peruspalvelujen valtionosuusleikkaus 362 milj euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien jäädyttäminen n. 36 milj. euroa. Valtionosuuksien leikkaus vuodesta 2012 aaen on kokonaisuudessaan 1,1 mrd. euroa vuonna Laskennallisesti se tarkoittaa keskimäärin n. 1,25 kunnallisveroprosentin nostoa. Vuoden 2014 valtionosuudet pienenevät kokonaisuudessaan verrattuna vuoteen Esityksessä oli myös myönteisiä asioita kuntien kannalta. Hallitus mm. kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset, kiinteistöveroa kehitetään niin, että kuntien verotulot kasvavat n. 100 milj. eurolla ja jäteveron tuottoa vastaava euromäärä eli 70 milj. euroa siirretään kunnille.

12 12 Vuoden 2013 lisätalousarviossa sisäilma- ja kosteusvauriohankkeet saivat avustusta 15 milj. euroa sosiaali- ja terveyshuollon rakennuksiin ja 35 milj. euroa yleissivistävien oppilaitosten ja päiväkotien rakennuksiin. Peruspalvelubudjetin painelaskelma kuntien tulosnäkymästä vuodelle 2014 on 1,1 mrd. euroa negatiivinen. Tähän tulokseen vaikuttavat kuitenkin mm. maltillinen pakaratkaisu sekä kuntien veronkorotukset. Valtion vuoden 2014 talousarvion valmistelu huipentui hallituksen budjettiriiheen, jonka yhteydessä tehtiin päätöksiä myös niin sanotun juisen talouden kestävyysvajeen hallitsemiseksi (ns. rakennepoliittinen ohjelma). Kestävyysvajeen noin 9,5 miljardin kokonaisuudesta kuntien kontolle on laitettu lähes puolet, noin 4 miljardia euroa. Kunnille kohdistuvasta kokonaisuudesta valtio hoitaisi noin yhden miljardin vuoteen 2017 mennessä keventämällä kuntien velvoitteita ja tehtäviä. Toisen miljardin kunnat hoitaisivat vastaavasti itse korottamalla veroja ja tehostamalla toimintaa. Pidemmällä aikavälillä kuntien tuottavuutta parantamalla tulisi saada aikaiseksi vielä kaksi miljardia euroa. Leikkaustavoitteista huolimatta kuntien tehtävät lisääntyvät. Vuonna 2013 voimaantullut vanhuspalvelulaki lisäsi jo tehtäviä vanhustenhuollossa. Vuoden 2014 aikana muun muassa toisen asteen koulutuksen oppilashuoltoa kehitetään merkittävästi. 5.2MuutamanäkökohtaVirtaintalouteen Taloushallinnon tavoitteena on antaa kunnan päätöksentekijöille hyvää ja havainnollista tietoa kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Keskeisenä keinona on tilinpäätösinformaatio. Alla olevassa graafissa on esitetty tilikausien yli- ja alijäämien kehitys vuosina tilinpäätöstietojen mukaisesti. Tilikauden yli-/alijäämät, Tilikaudet aina vuoteen 2010 saakka ovat olleet ylijäämäisiä. Talouden suunta on kääntynyt ja tilikaudet 2011 ja 2012 ovat vaipuneet alijäämäisiksi. Tilinpäätösennuste 2013 povaa myös alijäämäistä tilikautta.

13 13 Vuosikate/poistot kertoo vuosikatteen osuuden poistojen kokonaismäärästä. Talous on kestävällä tasolla ilman lisälainanottoa, jos vuosikate riittää kattamaan poistot kokonaisuudessaan eli tunnusluku on 100 % tai sen yli. Omavaraisuusaste kertoo oman pääoman suhteesta koko pääomaan. Tunnusluku on laskussa, mutta on vielä hyvällä tasolla. Kriisikunnalla tunnusluku on alle 50 % , , Vuosikate /poistot % Omavarasuusaste % 78,8 73,4 71 Virtain kaupungilla on kertynyttä ylijäämää per asukas vielä tilanteessa euroa. Kertynyt ylijäämä on laskenut alijäämäisten tilikauden vuoksi, mutta on vielä merkittävän hyvällä tasolla. Lainakanta per asukas on nousussa, mutta sitä on vielä kuntien keskimääräiseen lainakantaan nähden suhteellisen vähän, 789 euroa / asukas, kun lainamäärä per asukas on kunnissa keskimäärin euroa/asukas Kertynyt ylijäämä /asukas Lainakanta /asukas

14 14 5.3Toimintakatteen(nettomenojenkehitys) Toimintakatteella tarkoitetaan toimintatulojen ja menojen erotusta. Toimintakatteen kehitykseen vaikuttavat asukasluvun muutos, väestön ikärakenteen kehitys ja tehtävien lisäykset sekä vähennykset. Tutkimusten mukaan toimintatulojen ja -menojen erotus, toimintakate, on parempi tapa arvioida talouden kehitystä tulevaisuuteen kuin yksittäisten toimintatulojen ja menojen tarkastelu. Toimintakatteen vuosittainen kehitys kertoo siitä, paljonko enemmän (tai vähemmän) kyseisenä vuonna palvelutuotannosta jää maksettavaksi verorahoituksella (verotulot+valtionosuudet). Toimintakatteen kasvua on pyrittävä hillitsemään. Toimintakate kuvaa sitä, paljonko käyttötaloudesta jää rahoitettavaksi Toimintakatteen kehitys 2011 TA2012 TP2012 TA2013 ENN2013 TA2014 Toimintakate, % 6,89 % 5,67 % 2,52 % 3,29 % 0,56 % Toimintatuotot, -kulut ja kate on kuvattu vuodesta 2012 aaen alla olevaan kuvaan TP TA2013 TA2013+ MUUT TPennust e 2013 TA 2014 Toimintatuotot Toimintamenot Toimintakate Toimintatuotot suhteessa toimintakuluihin ovat noin 23 %. Tämän osan toiminta rahoittaa itse itseään ja loppu joudutaan rahoittamaan verorahoituksella. Henkilöstön paattomat vapaapäivät Työnantaja suosittelee paattomien vapaapäivien käyttämistä aina kun työtilanne sen sallii.

15 15 TYTÄRYHTIÖTJALIIKELAITOSMARTTINEN Kaupunki omistaa 100 % omistussuhteella Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot, Kiinteistö Oy Virtain Veteraanit, Kiinteistö Oy Tyrkönrivin, Kiinteistö Oy Virtain Opiskelijaasuntolan ja Virtain Yrityspalvelut Oy:n. Lisäksi kaupungilla on 75 % omistusosuus Kiinteistö Oy Killinpolusta ja 62,8 % omistusosuus Virtain Jäähalli Oy:stä. 1.KiinteistöOyVirtainVuokratalot Aravakohteiden käyttöasteessa on havaittavissa pientä laskua. Vaikuttavia tekijöitä ovat kysynnän vähentyminen, opiskelijoiden vähentyminen ja remonttitarpeet. Arvioitu käyttöaste vuodelle 2014 on 94 %. Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot tulee korottamaan vuokratasoa 0,35 /m²/kk. Tuloksen osalta tähdätään 0 tulokseen. Huoneistoremontit tullaan edelleen toteuttamaan tulorahoituksella. Louhenkatu 4 osalta talousarviovuoden aikana pyritään yhteistyössä kaupungin kanssa selvittämään kohteen siirtäminen kaupungin tilapalvelulle LinjatiejaLinjatie Virtain kaupunki on omistaja-ohjauksena antanut tehtäväksi muuttaa Linjatie 1 osakeyhtiöksi sekä aloittaa sen osakkeiden markkinointi ja myynti. Ns. kovarahoitteisten kohteiden osalta tilanne jatkuu entisenlaisena ja Linjatie 1 tappio rasittaa kassavarantoja. Linjatie 5 tulee toimeen tulorahoituksella. 6.2KiinteistöOyVirtainOpiskelija-asuntolat Opiskelija-asuntoloiden suhteen syksy 2013 oli huomattavasti odotettua huonompi. Asuntolan käyttöaste romahti noin 90 prosentista 46 prosenttiin. Vaikka vuokratasoa nostettiin syksyksi 0,40 /m²/kk, ei se tule riittämään kulujen peittämiseen. Vuokratasoa ei tällä käyttöasteella pysty nostamaan kulutasolle. Kesähotellitoiminta jatkuu kesän Kesähotellin pitäjällä on kiinnostusta jatkaa toimintaa myös ensi kesästä eteenpäin. Tredu jatkaa Virroilla toisen asteen ammatillista koulutusta nykyisessä laajuudessa. Oppilasasuntola on kiinteä osa nuorison koulutuksen keskittämiseen tähtäävää Virratkampus -suunnitelmaa. 6.3KiinteistöOyTyrkönrivi Kiinteistö Oy Tyrkönrivin hallitus on saanut Virtain kaupunginhallitukselta sekä ARA:lta luvan kiinteistön myyntiin. Virtain kaupunki omistajana käynnistää kohteen myynnin. Yhtiön laina erääntyy maaliskuussa 2014.

16 16 6.4KiinteistöOyVirtainVeteraanit Kiinteistö Oy Virtain Veteraanien huoneistossa ollaan tekemässä isohkoja remontteja. Huoneistojen keittiöt uusitaan ja kahteen huoneistoon on tehty huoneistokohtaiset saunat, joita kokemusten jäeen on tarkoitus tehdä lisää. Vuokria korotetaan 0,20 /m²/kk, vuokra aaen on 6,50 /m²/kk. Saunallisten huoneistojen vuokratasoksi määriteltiin 10 /m²/kk. Korjaukset on tehty tulorahoituksella. 6.5VirtainJäähalliOy Kaupunki omistaa Virtain Jäähalli Oy:stä 62,8 % tavoitteenaan turvata edellytykset aktiiviseen harrastustoimintaan. Virtain Jäähalli Oy:lle asetettuna tulostavoitteena on selviytyä käyttömenoista sekä lainojen lyhennyksistä omalla tulorahoituksella. Yhteistyö ja avustussopimus kaupungin ja yhtiön välillä on tarkastettu vuonna Vuoden 2014 toiminnallisena tavoitteena on myydä maksullista tuntia sekä turvata kouluille sopimuksen mukaiset 400 tuntia. Vuoden 2014 tulostavoitteena on vähintään 0-tulos. Taloussuunnitteluvuosien aikana kylmälaitteet ovat uuden lainsäädännön velvoitteesta uusittava. 6.6VirtainYrityspalveluOy Virtain Yrityspalvelu Oy toimii nykyisin peästään vuokraten teollisuustiloja yrityksille. Hallitus koostuu nykyisin kolmesta jäsenestä ilman varajäseniä. Liskintiellä sijaitseva teollisuushalli on ollut tyhjänä 04/2013 aaen. Tähän pyritään etsimään uusi yritys mahdollisimman pikaisesti. Muutoin kaikki vuokrattavana olevat tilat ovat käytössä. 6.7Osakkuusyhteisöt Kaupungin osakkuusyhtiöt ovat Kiinteistö Oy Virtain Virastotalo (omistus 25,40 %), Koillis-Satakunnan Sähkö Oy (omistus 41,2 %), Kiinteistö Oy Illansuu (omistus 39 %) ja Kiinteistö Oy Kanttorinrinne (omistus 39 %). Koillis-Satakunnan Sähkö Oy on osakkuusyhteisöistä merkittävin. Omistusta on edelleen keskitetty kuntiin, joilla on kiinnostusta kehittää yhtiön toimintaa. Yhtiön maksaman osingon taso on pysynyt vakaana. Vuonna 2012 osinko kaupungille oli ,00 euroa. 6.8LiikelaitosMarttinen Liikelaitos Marttinen on kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa ympäristössä toimiva nuoriso- ja matkailukeskus. Liikelaitoksen ensisijaisena tehtävänä on hoitaa valtakunnallisille nuorisokeskuksille nuorisolainsäädännössä määriteltyjä tehtäviä. Keskuksen tulee toteuttaa nuorisolain (72/2006/ 12) tarkoitusta ja lähtökohtia sekä olla yleishyödyllinen. Keskuksen mahdollinen ylijäämä on käytettävä keskuksen ja sen palvelujen kehittämiseen. Keskuksen toiminnasta pääosan tulee olla nuorisokäyttöä tavoitteena vähintään 2/3 keskuksen käytöstä (asetus 103/2006/ 9). Nuorisotoiminnan menoihin saadaan valtionavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Nuorisolainsäädäntöön perustuvan ensisi-

17 17 jaisen tehtävänsä mukaan Marttinen palvelee alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä nuorisotoimintaa, leiri- ja luontokoulutoimintaa sekä nuorten aktiivista kansalaisuutta edistävää toimintaa ja toimii tarvittaessa nuorisotyön kehittämiskeskuksena ja kuntien nuorisotyön alueellisena palvelukeskuksena sekä antaa tarvittaessa nuorisotyön jatko- ja täydennyskoulutusta. Marttisen kokous- ja juhlatalotoiminta tukee ja luo mahdollisuuksia keskuksen ympärivuotiselle nuorisotoiminnalle. Erillinen tulosalue, Perinnekylä, on perinnepohjainen kulttuurimatkailualue, jossa on kolme museota sekä lähes 30 muuta museaalisesti ja paikallishistoriallisesti arvokasta rakennusta. osa rakennuksista on vuokrattu matkailua palvelevan yritystoiminnan käyttöön. Kaupunki avustaa perinnekylän toimintaa eurolla. Talousarviovuosi 2014 Marttisen palvelukysynnän odotetaan jatkuvan lievästi nousujohteisena siten, että käyttöpäivät muodostuvat perusnuorisotoiminnasta (leirikoulut, rippileirit, järjestöjen leirit, muu nuorisotoiminta) ja sosiaalisesta nuorisotyöstä (Nuotta-valmennus ja perhetyö sekä työpajatoiminta). Nuorisotoiminnan kysynnän taustalla ovat panostukset toiminnan ja toimintaympäristön pedagogiseen kehittämiseen sekä palveluiden monipuolistaminen (sosiaalinen nuorisotyö, valmennus-, koulutus- ja muut tukipalvelut). Nuorisotoimintaa tukevan muun toiminnan osalta kysynnän arvioidaan jatkuvan myös lievästi nousevana, majoitusmyynnin kehitys on kuitenkin edelleen heikko. Vuoden 2014 aikana tehdään päätökset kuntalain muutoksen tuoman yhtiöittämisvelvollisuuden vaikutuksesta Marttisen toimintaan aaen. Yhtiöittämiskeskustelun yhteydessä tarkastellaan ja päätetään myös Perinnekylän osalta jatkotoimista. Liikelaitos Marttiselle on asetettu euron positiivinen tulostavoite vuodelle Marttinen on toiminut liikelaitoksena aaen. Talousarviossa huomioidaan Marttisen sitovat toiminnalliset tavoitteet (nuorisokäyttöpäivät päivää ja muu kuin nuorisokäyttö päivää), mutta talousarvion hyväksyy Marttisen johtokunta ja se ei sisälly kaupungin omaan talousarvioon. Marttisen talousarvio on suositusten mukaisesti talousarvion liitteenä.

18 18 KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio on muita kaupungin toimielimiä sitova toimintaohje. Kaupunginvaltuuston päättämät tehtävät, sitovat tavoitteet ja niiden toteuttamiseen myönnetyt määrärahat ovat muutettavissa sitovuustasoltaan vain kaupunginvaltuuston päätöksellä. Muut tavoitteet ovat toimielimen toimintaa ohjaavia talousarviovuoden tehtäväkokonaisuuksia sitovaan tavoitteeseen pääsemiseksi. Käyttötalouden sitova määräraha on toimintamenojen ja toimintatulojen erotus, toimintakate. Lautakunta tai johtokunta voi tehdä muutoksia menomäärärahaan ja tuloarvioon, mikäli niiden erotus, toimintakate pysyy samana. Sitova määräraha on seeyden vuoksi tummennettu toimielimittäin. Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja -suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuunnitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Laissa tai sen perusteluissa ei ole tarkemmin määritelty perusteita, joilla jaottelu toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin tehdään. Toiminnallinen tavoite liittyy nimensä mukaisesti toimintaprosessin ohjaamiseen ja taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Virtain kaupungin konsernistrategian vuosille Yhteisen tulevaisuutemme tekijät. Strategian lähtökohtana on visio: Virrat, erinomainen paikka elää, asua ja yrittää. Konsernistrategian keskeiset tavoitteet yhteisen tulevaisuuden tekijöinä ovat: 1. Turvataan terve kuntatalous, joka turvaa elinvoimaisuuden ja palvelut 2. Otetaan painopisteeksi lapset ja nuoret, sillä heissä on tulevaisuus 3. Virrat on yritysten menestystä tukeva kaupunki, jossa yritykset tulevat kuulluksi 4. Rakennetaan vahva strategisesti tärkeiden yhteistyökumppaneiden verkosto 5. Kuntalaisia kuunnellen asiakaspalvelua kehittäen Näiden yleisten tavoitteiden lisäksi konsernistrategiassa on linjattu tavoitteet toimielimittäin. Talousarviovuoden toiminnallisten tavoitteiden laadinnan lähtökohtana ovat konsernistrategian yhteiset tulevaisuuden tekijät ja toimielinten strategiset tavoitteet aina vuoteen 2016 saakka. Aiempiin talousarviovuosiin verrattuna toiminnallisia tavoitteita on tarkennettu ja näkökulmana on se, että toimielimellä on yhteiset toiminnalliset tavoitteet, joihin kukin tulosalue osaltaan pyrkii. Vuosittain toiminnallisten tavoitteiden tarkoitus on kehittää toimintaa kohti strategisia tavoitteita siten, että strateginen tavoite saavutettaisiin viimeistään vuonna 2016.

19 19 KÄYTTÖTALOUS, YHTEENVETO KAUPUNGINVALTUUSTO Talousarvio 2013 Talousarvio 2014 TOIMINTATULOT 0 0 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TARKASTUSLAUTAKUNTA TOIMINTATULOT 0 0 TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KESKUSVAALILAUTAKUNTA TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE KAUPUNGINHALLITUS TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE MERIKANTO-OPISTO TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE PERUSTURVALAUTAKUNTA TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE VIRTAIN KAUPUNKI YHTEENSÄ TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

20 20 7.1KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tehtävät on määritelty kuntalain 13 :ssä. Vuonna 2014 aaa tämänhetkisen valtuuston toinen vuosi neljän vuoden toimikaudesta. Yhtenä vuoden 2014 kokonaisuutena valtuuston tehtäväksi tulee mm. kuntarakennelain edellyttämät ratkaisut lain edellyttämän aikataulun niin toteutuessa. Lisäksi valtuusto hyväksyy vuoden aikana hyvinvointikertomuksen. Hyvinvointikertomuksen tekeminen toimii kunnan tärkeän tehtävän kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen perustana. Laadinta on aloitettu vuonna Talousarviovuoden aikana parannetaan kuntademokratiaa lisäämällä yhteydenpitoa asukkaisiin mm. Virrat-Areenan kautta ja järjestämällä kyläkohtaisia yhteistyötilaisuuksia. Kuntalakiin on lisätty säännökset kunnan ja kuntakonsernin sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kuntalain mukaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan operatiivinen vastuu on kaupunginhallituksella ja kaupunginjohtajalla. Valtuuston lakisääteisenä tehtävänä on päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista ja hallintosääntöön tulee ottaa tarpeelliset määräykset lähinnä asiaa koskevasta toimivallasta ja tehtävien jaosta vuoden 2014 aikana. Talousarviovuodelle on budjetoitu kaupunginvaltuuston toiminnasta aiheutuvat menot. Verrattuna edelliseen talousarvioon menot kasvavat maltilliset 0,42 %. Kaupunginvaltuustolla ei ole tuloja. Taloudelliset tavoitteet KAUPUNGINVALTUUSTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINTATULOT /14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTAMENOT ,42 % TOIMINTAKATE ,42 % KESKUSVAALILAUTAKUNTA Keskusvaalilautakunta vastaa valtiollisten vaalien, kunnallisvaalien ja kansanäänestysten järjestämisestä. Europarlamenttivaalit järjestetään toukokuussa Taloussuunnittelukauden aikana järjestetään myös eduskuntavaalit keväällä 2015 sekä kuntavaalit syksyllä Kaupunginvaltuusto päätti uudesta äänestysaluejaosta. Uudet äänestysalueet ovat keskusta pohjoinen ja etelä, Vaskivesi, Kurjenkylä, Liedenpohja, Killinkoski ja Kotala. Taloudelliset tavoitteet KESKUSVAALILAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT TOIMINTAMENOT TOIMINTAKATE

21 21 7.3TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävänä on kuntalain mukaan huolehtia kaupungin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä, yhteen sovittaa kunnan ja sen tytäryhtiöiden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioida ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Kuntalain 72 on muutettu siten, että tilintarkastajien toimikautta ei enää ole sidottu valtuustokauteen. Tilintarkastus on kilpailutettava ja tarkastajat valitaan enintään kuudeksi vuodeksi. Talousarviovuodelle on budjetoitu tavanomaiset tarkastuslautakunnan ja tilintarkastajan menot. Vuonna 2013 toimi kaksi tarkastuslautakuntaa päällekkäin, mikä selittää talousarviomäärärahan negatiivisen kehityksen. Tarkastuslautakunnalla ei ole tuloja. Suunnitelmavuosille budjetointi on laadittu samoin periaattein. Taloudelliset tavoitteet TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2012 TA 2013 TA 2014 TOIMINTATULOT 2013/14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTAMENOT ,3 % TOIMINTAKATE ,3 %

22 22 7.4KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus johtaa, ohjaa ja koordinoi kaupungin päätöksentekoa, organisaation ja palveluiden suunnittelua ja kehittämistä sekä taloutta siten, että kaupunki kehittyy kaupungin toiminta-ajatuksen ja valtuuston määrittelemien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitus jakautuu kahteen tulosalueeseen hallitukseen ja sisäiseen palvelukeskukseen. Kaupunginhallitus käynnistää johdon suunnittelukeskustelut vuonna Talousarviovuoden aikana määritellään keskeiset raportoitavat tunnusluvut osastokohtaisesti. Raportointiohje annetaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeessa. Henkilöstön määrä ja muutokset suunnitelmakaudella Tulosalue Henkilöstö Henkilöstö Muutokset 2014 Hallitus 9* 8** - Sisäinen palvelukeskus (kanslia 6,5, taloushallinto 9, tietohallinto 3, monistamo 1) 18,5 19,5*** +1 tietohallinto, +1 rahatoimisto Yhteensä 27,5 27,5 29,5 * Maaseututoimi siirtynyt Keuruun henkilöstöksi ** kaavoitusarkkitehti siirtyi hallituksen alaiseen toimintaan *** taloushallinnossa aloittanut pakakirjanpitäjä Muutokset talousarviovuonna: Ruoveden tietohallinnon työntekijä siirtyy Virtain kaupungin tietohallinnon henkilöstöön vuoden 2014 alusta aaen. Taloushallinto rekrytoi yhden uuden kirjanpitäjän. Taloudelliset tavoitteet KAUPUNGINHALLITUS TP 2012 TA 2013 TA /14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT , TOIMINTAMENOT , TOIMINTAKATE , Konsernistrategiassa kaupunginhallituksen alaiselle toiminnalle asetetut strategiset tavoitteet ovat seuraavat: 1. Virtain kaupunki on hyvä työnantaja 2. Virtain kaupunki uudistaa palvelutuotantoa talouden tasapainosta huolehtien 3. Virtain kaupunki edistää elinkeinotoimintaa Näistä johdetut sitovat operatiiviset tavoitteet ja niihin liittyvät toimenpiteet vuodelle 2014 ovat: Kaupunginhallitus ohjeistaa perusturvaa kehittämään lääkärin vastaanottopalveluja ,00 euron määrärahalla, joka katetaan rahoitustuotoista.

23 23 Strateginen tavoite KAUPUNGINHALLITUS Operatiivinen tavoite Toimenpiteet / laadulliset mittarit Yhtenäinen henkilöstöpolitiikka huomioiden SOTE-yhteistyö Ruoveden kunnan kanssa 1. Valmiit tehtävien arvioinnit 2. Yhtenäiset henkilöstölomakkeet 3. Laaditaan selvitys henkilöstöjaoksen perustamisesta Virtain kaupunki on hyvä työnantaja Virtain kaupunki uudistaa palvelutuotantoa talouden tasapainosta huolehtien Sisäisen tiedotuksen parantaminen Johdon suunnittelukeskustelut Kehityskeskustelut Kouluttaminen Laaditaan kunnalle palvelu- ja hankintastrategia 2014 Tietohallinto ja muu yhteistyö Ruoveden kunnan kanssa siten, että yhteistyö on kustannustehokasta ja laadukasta Strategisen suunnittelun ja talousarvioprosessien kehittäminen Kunnan kehittäminen 1. Uusien nettisivujen hyödyntäminen tiedotuskanavana 2. Intran hyödyntäminen sisäisenä tiedotuskanavana 3. Osastojen keskinäisen tiedonjaon parantaminen 4. Vuorovaikutuksen lisääminen johdon ja henkilöstön välillä 1. Järjestetään säännölliset keskustelut määrärahojen, tuloksien ja tavoitteiden toteumasta johtamisen välineenä 1. Järjestetään säännölliset ja tavoitteelliset kehityskeskustelut 1. Järjestetään riittävästi koulutuksia henkilöstölle ja luottamushenkilöille (vähintään KVTES-koulutus ja hankintakoulutus) 1. Palvelutarjonnan ja hankintatoiminnan kartoittaminen 2. Palvelu- ja hankintastrategian hyväksyminen 3. Lisätään hankinta- ja sopimusosaamista keskitetty ohjaus käynnistetään 1. Tietoverkon kilpailutus Hyväksytty tietohallintostrategia, joka ohjaa ja opastaa tietoteknisiä ratkaisuja 3. Kuntaliitosselvityksen laadinta 1. Talouden tasapainottamisohjelman laadinta ja toteuttaminen 2. Kuukausittainen talousraportointi kuukauden jäimmäiseen hallituksen kokoukseen 3. Strategian, talousarvion ja hyvinvointikertomuksen yhteensovittaminen talousarvioprosessissa 1. Edistetään koulutuksen säilymistä paikkakunnalla kehittämällä Kampus-toimintaa

24 24 Strateginen tavoite KAUPUNGINHALLITUS Operatiivinen tavoite Toimenpiteet / laadulliset mittarit Hankintatoiminnassa huomioidaan paikalliset markkinat 1. Hankinta-asiamies-palvelu 2. Kouluttaminen Virtain kaupunki edistää elinkeinotoimintaa Aloittavien yrittäjien neuvonta Edistetään vuorovaikutusta ja tiedotusta yrittäjien kanssa Edistetään kaavoitusta 1. Neuvonta järjestetään 1. Koulutukset ja muut tilaisuudet 1. Kaavoitusprosesseja edistetään aktiivisesti huomioiden kokonaiskustannukset 7.4.1Hallituksentulosalue Hallituksen alaiseen toimintaan kuuluvat kaupungin elinkeinopolitiikka, työllistäminen (työpajat, työllisyystyöt), maaseututoimi, hankkeet, hallituksen myöntämät avustukset, kaavoitus ja kehittäminen. Lakisääteiset maaseutuelinkeinoviranomaispalvelut tuottaa Keuruun kaupunki isäntäkuntamallilla (aoi ). Työllistämisen ja työpajatoiminnan tehtävänä on tukea työmarkkinoille sijoittumista ja huolehtia pitkään työttöminä olleiden henkilöiden aktivointisuunnitelmien laatimisesta tai työllistää heidät. Talousarviovuosi 2014 Talousarviovuonna hallitus valmistelee ja koordinoi kuntarakennelain mukaiset selvitykset sekä kuntalain mukaisen yhtiöittämisvelvoitteen mukaiset toiminnot. Lisäksi mm. kartoitetaan lukiokoulutuksen yhteistyömahdollisuudet, laaditaan palvelu- ja hankintastrategia sekä pyritään edistämään Kampus-toimintaa. Talousarviovuoden aikana kunta- ja yritystonttimarkkinointia toteutetaan osallistumalla messuille, matkailuesitteillä ja mainoksilla sekä järjestämällä matkailuinfoa. Yrittäjille järjestetään erilaisia koulutuksia ja tilaisuuksia sekä osallistutaan seudullisiin ja alueellisiin elinkeinotoimen yhteishankkeisiin sekä organisoidaan yritysneuvonta uudelleen. Kaavoitusohjelman mukaisten kaavahankkeiden edistäminen otetaan tärkeäksi näkökohdaksi talousarviovuodelle. Taloudelliset tavoitteet HALLITUS TP 2012 TA 2013 TA /14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT ,11 % TOIMINTAMENOT ,22 % TOIMINTAKATE ,74 %

25 Sisäisenpalvelukeskuksentulosalue Sisäinen palvelukeskus vastaa talous-, tieto- ja henkilöstöhallinnon palveluista, asianhallinnan toimivuudesta sekä kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston valmisteluja toimeenpanotehtävistä. Sisäisen palvelukeskuksen muodostavat kaupunginkanslia, taloushallinto ja henkilöstöhallinto. Taloudelliset tavoitteet SISÄINEN PALVELUKESKUS TP 2012 TA 2013 TA /14 % TS 2015 TS 2016 TOIMINTATULOT ,02 % TOIMINTAMENOT ,34 % TOIMINTAKATE ,30 % Sisäisen palvelukeskuksen tulojen nousu selittyy päivitetyllä tietohallinnon ja taloushallinnon veloitusmalleilla. Vastaavasti menomäärärahassa on varattu tietohallinnon osalta todelliset lainmukaisen ja laadukkaan palvelun edellyttämät määrärahat. Määrärahassa näkyy myös taloushallinnon lisäresurssin henkilöstömenoon varaus. Kaupunginkanslia Kaupunginkanslia vastaa kaupungin hallinnon valmistelusta. Kaupunginkansliaan kuuluvat tietohallinto ja henkilöstöhallinto. Talousarviovuosi 2014 Talousarviovuoden aikana kehitetään kaupungin asiakaspalvelua tarkastelemalla kaupungintalon aukioloaikoja uudelleen, tiedotusta parantamalla mm. uusittujen Internetsivujen tehokkaammalla hyödyntämisellä sekä järjestämällä kaikille avoimia tilaisuuksia. Tietohallinto Tietohallinto johtaa, koordinoi ja kehittää koko kaupungin tietohallintoa sekä järjestää itse tai ostopalveluna kaikille asiakkailleen määriteltyjä tietotekniikkapalveluja. Talousarviovuosi 2014 Tietohallinto on kaikille yhteinen tukipalvelu, jonka osalta siirrytään uudistettuun sisäiseen veloitusmalliin vuoden 2014 alusta. Malli jyvittää ylläpidon ja muiden tietohallintopalveluiden kustannukset työasemien lukumäärän perusteella. Tämä muuttaa tietohallinnon talousarvion vertailtavuutta edellisiin vuosiin nähden. Lisäksi tietohallinto tuottaa lähtien tietohallintopalvelut myös Ruoveden kunnalle kuntalain 76 :n mukaisena yhteistoimintana. Ruoveden kunnan tietohallinnon työntekijä siirtyy osaksi Virtain kaupungin tietohallinnon organisaatiota. Virtain kaupunki laskuttaa Ruoveden kunnalta tietohallinnon heidän toiminnastaan aiheuttavat kustannukset työasemakohtaisesti tietohallinnon veloitusmallin mukaisesti, jonka lisäksi Ruoveden kunta maksaa siirtyneen työntekijän henkilöstökustannukset täysimääräisenä. Talousarviovuosi on toiminnan käynnistämisvuosi ja mikäli toiminnan käynnistämi-

26 26 sestä aiheutuu Virtain kaupungille ennalta arvaamattomia kustannuksia, laskutetaan ne Ruoveden kunnalta erikseen sovittavan käytännön mukaisesti. Yhteistyöllä tehostetaan toimintaa ja pyritään laskemaan tietohallinnon kustannuksia yhteisillä hankinnoilla ja investoinneilla. Talousarviovuoden aikana laaditaan myös tietohallintostrategia Virtain kaupungille ja vuonna 2015 Ruoveden kunnalle. Henkilöstöhallinto Työnvaativuuden arviointeja jatketaan sosiaali- ja terveystoimessa talousarviovuonna sekä aloitetaan arviointien laatiminen myös muissa hallintokunnissa. Talousarviovuonna laaditaan lain edellyttämä koulutussuunnitelma sekä järjestetään lain edellyttämät koulutukset. Taloushallinto Taloushallinto vastaa kaupungin taloushallinnon tehtäväalueesta sisältäen paanlaskennan, maksuliikenteen ja kirjanpidon. Taloushallinto vastaa mm. talousarvion ja tilinpäätöksen valmistelusta. Talousarviovuosi 2014 Taloushallinnon työmäärä on lisääntynyt Ruoveden kunnalle isäntäkuntamallilla tuotettujen sosiaali- ja terveyspalveluiden myötä. Taloushallinnon budjetissa on varauduttu kirjanpidon lisäresurssin pakaamiseen. Kirjanpitoresurssilla varaudutaan myös kuntalain muutoksen tuomaan yhtiöittämisvelvollisuuteen ja tuleviin yhtiömuotoisiin kirjanpitoihin. Vuoden 2014 aikana parannetaan talousraportointia päätöksenteon tuen työkaluna sekä kehitetään talousarvioprosessia. Taloushallinto rakentaa seeän raportointimallin erityisesti kaupunginhallituksen käytettäväksi sekä tukee tarvittaessa lautakunnille tuotettavan talousinformaation laatimista. Talousarvion valmistelua pyritään seeyttämään erityisesti sisäisten erien osalta. Talousarviovuonna käynnistetään myös useita kehittämistoimia taloushallinnon osalta. Suurimpana näistä on sähköisen pakalaskelman käyttöönotto, joka poistaa manuaalista työtä, laskee kustannuksia pitkällä tähtäimellä ja mahdollistaa henkilöstölle pakaseurantatiedot reaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti,

27 27 7.5PERUSTURVALAUTAKUNTA Perustuslain mukaan juisen vallan on turvattava jokaiselle riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuus sekä edistettävä väestön terveyttä. Palveluiden tason on oltava sellainen, että se luo jokaiselle ihmiselle edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kunnan yleiseen järjestämisvelvollisuuteen. Tehtäviin kuuluu mm. sosiaalihuoltolain ja terveydenhuoltolain toimeenpanotehtävät sekä monien erillislakien edellyttämät tehtävät, kuten välttämättömän toimeentulon, huolenpidon ja kiireellisen avosairaanhoidon järjestäminen asuinpaikasta riippumatta sekä asukkaiden erikoissairaanhoidosta huolehtiminen. Kuntien selviytymiseksi näiden palveluiden tuottamisesta valtio maksaa kunnille valtionosuutta. Terveydenhuoltolain velvoittamana valtuuston hyväksymä hyvinvointikertomus ja sen painopisteet ja indikaattorit ohjaavat perusturvalautakunnan kehittämistyötä aaen Virrat ja Ruovesi muodostavat perusturvan yhteistoiminta-alueen pois lukien lasten päivähoito. Ruovedellä päivähoito on sivistystoimen toimintaa, Virroilla toistaiseksi perusturvaosaston toimintaa. Perusturvalautakunta toimii yhteislautakuntana, siten kuin yhteistoimintasopimuksessa on päätetty. Lautakunnan tehtävät ja toimivalta on määritelty Virtain kaupungin hallinto- ja johtosäännössä. Ruoveden palvelut ovat Virtain kaupungin perusturvaosaston järjestämisvastuulla. Perusturvaosastoa johtaa perusturvajohtaja ja hänen alaisuudessaan tilivelvolliset viranhaltijat. Talousarviovuosi 2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä uudistetaan ja erityisesti palvelurakenteisiin tulee vaikuttamaan valmisteilla oleva kuntarakenne- ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Perusturvalautakunnan nykyinen Virrat-Ruovesi -yhteistoiminta-alue ei näytä riittävän kokoiselta valmisteilla olevan lainsäädännön näkökulmasta. Vuoden 2014 aikana selvinnee ne rakenteet, joita lainsäädäntö tulee asiassa edellyttämään. Perusturvalautakunta painottaa edelleen omassa toiminnassaan kehittävää tuottavuutta lisäävää toimintaa sekä talousarvissaan 2014 että suunnitelmavuosille Teknisen tuottavuuden (samalla rahalla enemmän palveluita) sijaan tulee keskittyä ns. allokoivan tuottavuuden lisäämiseen (terveys- ja hyvinvointihyötyä tuottavat toimenpiteet). Rakenteellisista muutoksista tärkeimmät tulevaisuudessa ovat kiinteistöjen ja kiinteistöhuollon keskittäminen teknisen toimen tilapalvelulle sekä koko perusturvaosaston laitoshuollon keskittäminen myös tekniselle toimelle. Tarkoitus on valmistella nämä muutokset 2014 aikana siten, että muutos toteutuu Lisäksi päivähoito siirretään sivistystoimen tehtäväksi aaen. Perusturvaosaston toimintaa vuonna 2014 kuvaa voimakas toimintaolosuhteiden kehittäminen, uudisrakentaminen ja peruskorjaus eri kohteissa. Virtain terveyskeskuksen vuodeosaston akuuttiosan peruskorjaus ja potilaskutsujärjestelmän uusiminen ovat välttämättömiä. Suunnitellaan poliklinikan ja laboratoriolta vapautuvien tilojen tarkoituksenmukainen käyttö. Vanhainkodin ja terveyskeskuksen ilmanvaihdon tila selvitetään ja