VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS. Kuva Nissaksen päiväkodista. Tarkastuslautakunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS. Kuva Nissaksen päiväkodista. Tarkastuslautakunta 4.5.2006"

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNGIN ARVIOINTIKERTOMUS 2005 Kuva Nissaksen päiväkodista Tarkastuslautakunta

2

3 TIIVISTELMÄ 1 Peruspalvelut ovat edelleen tyydyttävässä kunnossa, vaikka priorisointia on tehty. Etenkin sosiaali- ja terveystoimen kuten myös sivistystoimen toimiala ovat ennakkoluulottomasti hakeneet kohteita ja rajoja toimialan säästökohteille. Toimialat ovat siten toimineet edellisessä arviointikertomuksessa todetun linjan mukaisesti. Lähtökohtana on ollut menojen hillitseminen toimintaa sopeuttamalla käytettävissä oleviin tuloihin, sillä on todettu, että tulojen nopean kasvun odottamiseen ei voida jäädä. 2 Konserniyhtiöiden raportointi kaupunginvaltuustolle sekä kaupunginhallituksen konsernijaoston raportoinnin saattaminen luottamusmiesten ja tarkastuslautakunnan tietoon tulee saada järjestelmälliseen muotoon vuoden 2006 aikana. 3 Tavoitteiden toteutumisen raportointi vuonna 2005 on kokenut selvän taantumisen. Laajan tavoitteen raportoimiseksi tarvitaan enemmän kuin toteamus toimintakertomuksessa. On käytävä ilmi, miksi tavoitetta pidetään toteutuneena. Yleisesti voidaan todeta, että tavoitteiden toteutumisen raportointi on ylioptimistista. Tarkastuslautakunta nostaa kaupunginhallituksen toteutumattomaksi esittämien kahden tavoitteen lisäksi kyseenalaiseksi vielä ainakin viiden tavoitteen toteutumisen. Raportoinnin on perustuttava puolueettomiin tosiasioihin. 4 Myös tavoitteiden mittarointi aiheutti ongelmia. Raportointi ja mittarointi eivät vastanneet toisiaan. Menettelytapa ja mittarointi on vaativaa, jos tavoitteena on palvelujen tai toiminnan vaikuttavuus ja laatu. Kaupunginvaltuustolle tulee esittää sitovien tavoitteiden mittarit. Niiden asettamista ei tule jättää jälkikäteisiksi toimialojen tehtäviksi. 5 Tulos- ja kehityskeskusteluja koskeva tavoite nykyisellään ei ole toteutunut kertaakaan asettamisensa aikana. Tarkastuslautakunta on todennut kyseessä olevan tärkeän strategian jalkauttamista koskevan tavoitteen. Kun tavoite ei nykyisellään toteudu, olisi syytä harkita muita toimenpiteitä, joilla saavutetaan tavoitteen tarkoittama tulos. 6 Kaupunginhallituksen tulee kehittää toimialojen arviointitoimintaa. Arviointitoiminnalla tarkoitetaan tällöin itsearviointia, laadun arviointia, prosessien arviointia sekä muuta toiminnan aikaista arviointitoimintaa. Arviointien tulokset tulee liittää toimintakertomukseen. 7 Toimialojen tulee antaa toimintakertomukset huhtikuun puoleen väliin mennessä. Toimialoista toimintakertomuksen on laatinut kyseiseen ajankohtaan mennessä vain sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala. 8 Kaupungin tulee työskennellä nykyistä laajemmin terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Uudenlainen ajattelutapa tulee omaksua kaikessa kunnan toiminnassa olipa kyseessä kaavoitus, kulttuuri tai perinteinen terveydenhoitoon luettava toiminta. 9 Tuottavuudella tarkoitetaan sitä, että sama tulos (esimerkiksi suoritemäärä) saadaan aikaan entistä pienimmin resurssipanoksin, jolloin tuottavuus kasvaa. Tuottavuuden kasvu tavoitteena on sinänsä hyvä. Sen raportointi toimintakertomuksessa summattuna koko kaupungin tasolle sen sijaan on ongelmallista. Tuottavuuden kasvua pitäisi mitata kullakin toimialalla ja sen eri toiminnoissa erikseen. Summatusta tuottavuuden kasvusta on itse asiassa vaikea hahmottaa, mitä on tehty tehokkaammin ja mitä epätaloudellisesti. Euroina mitattu tuottavuuden kas-

4 vu koko kaupunkia ajatellen johtaa epätyydyttävään tulokseen. Se kertoo pelkkien menojen muutoksen, ei tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi vaikuttavuuden kautta saatua tuotoksen kasvua ei pyritäkään tavoittelemaan. Tuottavuutta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon olemassa olevat toiminnot, niitten pysyminen tai muutosten vaikutus ja henkilöstön määrä sekä ylipäätänsä resurssikustannuksissa tapahtuneet muutokset. Tavoitteen raportoinnissa käytetty tapa on pelkkien menojen muutos, ei tuottavuuden kasvu. 10 Rahoituksen riittävyys on edelleenkin Vantaalla ongelmana. Rahoituslaskelma on alijäämäinen eli kaupunki joutuu ottamaan joka vuosi uutta lainaa. Vuodesta 2000 kaupungin lainakanta on kolminkertaistunut ja konsernin lainakanta kaksinkertaistunut. Vantaan tulee säästötoimien ohella edelleenkin olla aktiivisesti mukana vaikuttamassa verorahoitteisten tulojen jakautumiseen kuntien kesken. 11 Tarkastuslautakuntaa koskevia keskushallinnon valmistelemia lausuntoja, päätöksiä ja suunnitelmia on tehty kaupungin hallinnon elimissä ilman, että tieto olisi välittynyt tarkastuslautakunnan esittelijälle tai lautakunnalle. Tästä syystä tarkastuslautakunta tähdentää, että laadittaessa erilaisia Vantaan tarkastuslautakuntaa tai tarkastuslautakuntia yleensä koskevia päätöksiä, lausuntoja ja suunnitelmia, asiasta informoidaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti tarkastuslautakuntaa. Lautakunnan esittelijä on kaupunginreviisori. Tarkastuslautakunnalla on näin mahdollisuus lausua oma käsityksensä asiasta. 12 Ammatillista koulutusta varten opetusministeriö myöntää järjestämisluvan, joka Varian osalta ei ole ollut täysimääräisesti käytössä missään vaiheessa nykyisen luvan aikana. Aloituspaikkoja on ryhdytty nyt lisäämään vaiheittain. Koulutuspaikkojen riittävyyden ja ammatillisen koulutuksen rahoituksen kannalta tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan käyttöastetta saadaan kohotettua nopeasti.

5 VANTAAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan tehtävä Tarkastuslautakunnan kokoonpano Tarkastuslautakunnan toiminta VUODEN 2004 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN ANNETUT VASTAUKSET KAUPUNKISTRATEGIA VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hallittu kaupunkikasvu ja elinkeinopolitiikka Peruspalveluihin keskittyminen Palveluverkko Investointitason alentaminen Verkostoituminen Palvelujen tuotantostrategian jalkauttaminen Yhteinen sitoutuminen Toiminnan tehostaminen Toimiva pääkaupunkiseutu Tuloksellinen henkilöstöjohtaminen Turvallinen työsuhde Edunvalvonta Verorahoituksen kasvu Maksut ja taksat Hallittu siirtymä tasapainoon Koko konserni KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖT Tavoitteet ja toiminta Vantaan Energia Oy MUUT HAVAINNOT JA ARVIOT Seutuyhteistyö Vantaan kaupungin talouden arviointia Talouden kehitys Talousarvion poikkeamat Liikelaitokset Tiedot konserniyhteisöistä Toimialojen toimintakertomukset Päätösten ja täytäntöönpanotoimien tarkastus, sosiaali- ja terveystoimi Kärkihankerahan sopimukset Toimitilahallinnon organisointi sekä toimitilahankkeiden suunnittelu ja toteutus Hoitotakuu Tietohallinnon tila Päivähoito Ympäristökeskus Kulttuuripalvelut ja kirjastot Katriinan sairaala ja sosiaali- ja potilasasiamiehen havainnot Lastensuojelun sijaishuolto Koulurakentaminen investointikohteena Työllisyyden tukeminen ALLEKIRJOITUKSET...42 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Talousarvion toteutumisen, kirjanpidon mukaisen tilinpäätöksen tuloslaskelman ja taseen sekä rahoituslaskelman ja konsernitaseen tunnusluvut ja kehitys Vierasperäiset sanat ja lyhenteet

6

7 VANTAAN KAUPUNKI Tarkastuslautakunta ARVIOINTIKERTOMUS TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1 Tarkastuslautakunnan tehtävä Valtuuston valtuustokaudelleen asettama tarkastuslautakunta vastaa kuntalain 71 :n mukaisesti valtuuston päätettävien hallinnon ja talouden tarkastusta koskevien asioiden valmistelusta valtuustolle. Lautakunnan tehtävänä on erityisesti arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet ja hankittava tilintarkastuskertomuksessa kohdistetuista muistutuksista asianomaisten selvitykset ja kaupunginhallituksen lausunto sekä tehtävä tämän jälkeen oma päätösehdotus valtuustolle niistä toimenpiteistä, joihin tilintarkastuskertomus, siinä tehdyt muistutukset sekä hankitut selvitykset ja lausunnot antavat aihetta. Kuntalain 74 :stä ilmenee myös tarkastuslautakunnan tietojensaantioikeudet tarkastustehtävän hoitamisen yhteydessä. Tarkastuslautakunnan tehtävän voidaan yleisesti todeta liittyvän demokraattiseen järjestelmään, sillä tarkastuslautakunta toimii politiikan ohjauksen asiantuntijaelimenä ja tarkastuslautakunnan jäsenet toimivat kuntalaisten edustajina. Se on valtuuston asemaa strategisena johtajana korostava ja poliittisten tavoitteiden saavuttamisen arviointia suorittava instituutio. 1.2 Tarkastuslautakunnan kokoonpano Kaupunginvaltuusto on asettanut tarkastuslautakunnan valtuustokaudelle Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2005 on ollut seuraava: Jäsen Viljamaa Seija, puheenjohtaja Porthén Jari, varapuheenjohtaja Heinonen Ilmari Härmälä Göran Karhunen Sanna Kokko Hannu Nykänen Heli Orpana Anitta Ryhänen Riitta Varajäsen Pokki Simo Häkkinen Juha Pessi Mauri Nurmivaara Astrid Can-Kurtakko Nesrin Pajunen Sirpa Rannikko Ulla Enden Päivi Auvinen Timo 1.3 Tarkastuslautakunnan toiminta Ulkoisen tarkastuksen tulosalueen muodostavat tarkastuslautakunta, tilintarkastaja ja tarkastuslautakunnan alainen ulkoisen tarkastuksen henkilöstö. Tilintarkastajana on toiminut JHTT-yhteisö Oy Audiator Ab ja vastuunalaisena tilintarkastajana JHTT Juha Tuohimäki. Ulkoisen tarkastuksen henkilöstö on avustanut JHTT-yhteisöä yhteensä 130 työpäivää. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntönä toimii tarkastussääntö, joka hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja se astui voimaan Lautakunta on käsitellyt tilintarkastajan työohjelman tilintarkastusvuodelle Vastuullinen tilintarkastaja on määräajoin osallistunut lautakunnan kokouksiin ja raportoinut työohjelman toteutumisesta sekä tarkastushavainnoista. Tarkastuslautakunta on kokoontunut vuonna

8 kaikkiaan 12 kertaa, joista vanha lautakunta 4 kertaa ja vuosien lautakunta 8 kertaa. Vuoden 2006 puolella lautakunta on kokoontunut 4 kertaa. Tämän lisäksi lautakunnan työryhmät ovat kokoontuneet vuonna 2005 yhteensä 8 kertaa ja vuoden 2006 puolella yhteensä 4 kertaa. Valtuustokauden tarkastuslautakunta hyväksyi arviointikertomuksen valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta vuonna Arviointityössään lautakunta on arviointisuunnitelmansa mukaisesti perehtynyt kaupungin eri toimialojen toimintaan ja palvelutuotantoon hankkimiensa asiakirjojen avulla, kuulemalla vastuuhenkilöitä ja käymällä tutustumiskäynneillä toimialoilla. Vuonna 2005 painopisteenä on ollut sosiaali- ja terveystoimen toimiala. Vuotuinen arviointisuunnitelma on osa valtuustokauden arviointisuunnitelmaa. Vantaan kaupungilla tarkastuslautakunnan arviointityö korostaa valtuuston asemaa strategisena johtajana ja poliittisten tavoitteiden asettajana. Arviointinäkökulma lähtee strategisten valintojen ja kriittisten menestystekijöiden arviointikriteereiden kautta sitoviin tavoitteisiin, joiden saavuttamista verrataan toimialojen, tulosalueiden ja tulosyksiköiden esittämiin tulosraportteihin. Arvioinnin kohteena ovat keinot, joilla pyritään tavoitteisiin sekä se, edetäänkö strategian mukaisesti. Arviointia suoritetaan tuloksellisuus- ja vaikuttavuusnäkökulmasta. Myös muut tasapainotetun mittariston näkökulmat ovat arviointinäkökulmina. Arvioinnin suorittaminen asettaa vaatimuksia tietohuollolle ja tietojen keräämisen suunnittelulle. Arviointi on osa toiminnan ohjausta. Vantaalla arviointituloksia hyödynnetään osana taloussuunnittelu- ja strategiaprosessia. Arviointi on myös kuntalaisosallistumisen väline. Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma on toteutunut suunnittelukaudella. Samoin tilintarkastajan työohjelma on toteutunut vuodelta 2005 annettavaa tilintarkastuskertomusta varten. Toimintasuunnitelmansa mukaisesti tarkastuslautakunnan jäsenet ovat osallistuneet tarkastuslautakuntien seminaareihin ja alan koulutustilaisuuksiin. Tarkastuslautakuntien PKS-yhteistyöseminaari pidettiin syksyllä Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueen visio ja strategia hyväksyttiin vuosille Lautakunta jatkoi oman arviointitoimintansa kehittämistä vuonna Ulkoisen tarkastuksen henkilöstöön kuuluvat JHTT kaupunginreviisori, kaksi kaupunkitarkastajaa sekä apulaisreviisori. Tarkastuslautakunta on todennut, että sitä koskevia keskushallinnon valmistelemia lausuntoja, päätöksiä sekä suunnitelmia on tehty kaupungin hallinnon elimissä ilman, että tieto olisi välittynyt tarkastuslautakunnan esittelijälle tai lautakunnalle. Tästä syystä tarkastuslautakunta tähdentää, että laadittaessa erilaisia Vantaan tarkastuslautakuntaa tai tarkastuslautakuntia yleensä koskevia päätöksiä, lausuntoja ja suunnitelmia asiasta informoidaan hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti tarkastuslautakuntaa. Tarkastuslautakunnan esittelijä on kaupunginreviisori. Tarkastuslautakunnalle avautuu näin mahdollisuus lausua oma käsityksensä asiasta. Tällaisia esimerkkejä 2005 toimintavuoden aikana ovat valtuustovaliokunnan päätökset 1, lausunto 2 sisäasiainministeriölle ja keskushallinnon toimintasuunnitelma. 2 VUODEN 2004 ARVIOINTIKERTOMUKSEEN ANNETUT VASTAUKSET Kaupunginhallitus on antanut selvityksen vuoden 2004 arviointikertomuksen aiheuttamista toimenpiteistä ja lähettänyt sen kaupunginvaltuustolle tiedoksi. Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan käsitellyt selvityksen ja merkinnyt sen tiedoksi ja KH :n 37 yhteydessä.

9 3 Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen käsittelyssä on tapahtunut selvä parannus. Kaupunginhallitus on hankkinut toimialojen vastaukset kehittämisehdotuksiin. Lautakunnat ja sivistystoimen osalta apulaiskaupunginjohtaja ovat antaneet vastauksensa arviointikertomukseen. Vastaukset on koonnut taloussuunnittelu. Mittareiden asettaminen Kaupunginhallitus esittää arviointikertomukseen antamassaan selvityksessä, että: "Arvioinnin ja mittaamisen kannalta on oleellista, että edellä luetelluilla tavoitetyypeillä voi olla sekä laadullisia että määrällisiä mittareita. Pyrkimys asettaa vain sellaisia tavoitteita, joiden toteutumista voidaan mitata määrällisesti, johtaa liian suppeaan lähestymis- ja tarkastelutapaan valtuuston strategisessa ohjaustyössä ja sulkee samalla pois yhteiskunnallisesti tärkeitä tavoitteita." Selvityksessä esitetyllä tavalla tarkastuslautakuntakin pitää tärkeänä, että tavoitteille voidaan asettaa mittarit. Tämä on viesti, joka vuoden 2004 arviointikertomuksessa on tuotu esille. Suoritteiden määrällinen mittaaminen ei ole itseisarvo varsinkaan, jos tavoitteena on palvelujen tai toiminnan vaikuttavuus ja laatu. Ympäristöraportointi Vuoden 2004 arviointikertomuksessa on todettu, että kaupungin tilinpäätöksessä ei ollut esitetty tietoa ympäristöasioista. Tietojen esittäminen on suositeltavaa mutta harkinnanvaraista. 3 Ympäristölautakunta hyväksyi ympäristökeskuksen esityksen siitä, että kuuden suuriman kaupungin yhdessä laatiman raportointimallin käyttöönottoa harkitaan Vantaalla 4. Raportointimallin mukaisesti on ainakin osittain jo ryhdytty toimimaan Oulussa, Tampereella ja Turussa - eli ympäristöraportointi on liitetty osaksi kaupunkien toimintakertomusta. Käsitellessään toimialojen selvitykset arviointikertomuksen aiheuttamista toimista kaupunginhallitus ei käsitellyt ympäristölautakunnan esitystä ympäristöraportoinnin mallista. Asia ei ole valmisteltavana kaupunginhallituksen/-valtuuston käsiteltäväksi, joten raportointimalli ei tulle etenemään ilman uutta aktivoitumista asiassa. 3 KAUPUNKISTRATEGIA Vantaalla on vuodesta 1999 lukien asetettu visiolähtöinen kaupunkistrategia kriittisine menestystekijöineen, sitovine tavoitteineen ja mittareineen. Toimialat ovat asettaneet mittarit vasta strategian hyväksymisen jälkeen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelman vuosille sekä talousarvion vuodelle Taloussuunnitelma sisälsi kaupungin mission, arvot ja vision sekä tavoitteet talousarviovuodelle ja taloussuunnittelukaudelle. Lisäksi taloussuunnitelmassa käsiteltiin yleisiä talousnäkymiä ja tulevaisuuden haasteita sekä seudullisia lähtökohtia ja tavoitteita. Niin ikään se sisälsi Vantaan talouden tasapainottamisen lähtökohdat. Strategiset tavoitteet ryhmiteltiin kasvustrategian ja tuottavuusstrategian mukaan. Kaupunkistrategian sitovia tavoitteita asetettiin yhteensä 35 kappaletta. Tavoitteista toteutui toimintakertomuksen raportoinnin mukaan 33, yksi tavoite jäi toteutumatta ja yksi tavoite toteutui osittain. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan tavoitteiden raportointi on ylioptimistista. Tarkastuslautakunta esittää kritiikkiä vielä viiden tavoitteen toteutumisesta. 3 Katso kirjanpitolautakunnan yleisohje ympäristöasioiden kirjaamisesta, laskennasta ja esittämisestä tilinpäätöksessä Suomen kuusi suurinta kaupunkia ryhtyivät syksyllä 2003 yhdessä kehittämään ympäristöraportointiaan tavoitteena raportointimallien yhtenäistäminen ja kaupunkien keskinäisen vertailun mahdollistaminen. Kehittämisprojektin raportti "Kestävän kehityksen raportointimalli" valmistui talvella 2005 ja se hyväksyttiin kaupunginjohtajien yhteisessä kokouksessa.

10 4 Tarkastuslautakunta uudistaa edellisenä vuonna esittämänsä näkemyksen, että Vantaan nykyinen visio on enemmänkin iskulause ja markkinointiväline kuin tila, johon strategian keinoin on mahdollista päästä. Strategiakielenkin on oltava ymmärrettävää ja maanläheistä, jotta todella tiedettäisiin mitä tulee tehdä ja mihin pyrkiä. Samoin strategiaan sisältyvät lauseet eivät ilman ymmärrettävyyttä ole useinkaan arvioitavissa. Sitovien tavoitteiden mittarointi tulee sisältyä jo kaupunginhallituksen esitykseen kaupunginvaltuustolle. Myös toimialojen strategioiden yhteensopivuutta kaupunkistrategian kanssa tulee kehittää. Vantaan kaupunginvaltuuston seminaarin aineistona on ollut esitys "Navigointikäytäntö Vantaalla". Esityksen yhtenä osana on poikkihallinnollisten prosessien yhteensovittaminen käytettävissä olevien resurssien mahdollisimman tehokkaan käytön varmistamiseksi. Tämän päämäärän edistämiseksi esityksessä tuodaan esille poikkihallinnolliset navigointitilaisuudet, jota koskevaa käytäntöä esitetään kehitettävän edelleen. Vuonna 2005 navigointitilaisuudet ovat olleet yksinomaan toimialakohtaisia navigointeja. Resurssien kokonaisoptimoinnin tukemiseksi ei siis ole pidetty poikkihallinnollisia vuoropuhelutilaisuuksia. 4 VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Kaupunginvaltuusto on asettanut kaupungille vision. Vuosittain valtuusto asettaa strategian, joka vuodelta 2005 on nähtävissä kasvustrategiana ja tuottavuusstrategiana. Kasvustrategia korostaa Vantaan kilpailukyvyn vahvistamista osana Helsingin metropolialuetta sekä asukkaiden ja asiakkaiden tarpeisiin vastaamista. Tuottavuusstrategia puolestaan korostaa nykyisen toiminnan parantamista, vaikuttavuuden lisäämistä ja tehokkuuden kasvattamista. Strategian onnistumisen varmistamiseksi valtuusto nimeää kriittiset menestystekijät ja sitovat tavoitteet. Valtuustokauden ensimmäiselle vuodelle kaupunginvaltuusto asetti 35 sitovaa tavoitetta. Tavoitteista raportoitiin toteutuneeksi 33 tavoitetta, yksi jäi toteutumatta ja yksi toteutui osittain. Toteutumatta jäivät: Esimiehet käyvät tulos- ja kehityskeskustelun vähintään kerran vuodessa työntekijöidensä kanssa (tavoite 24). Valtionosuus- ja verotulojen tasausjärjestelmän muuttamiseksi sekä valtion kunnilta ottaman pakkolainan pikaiseksi takaisinmaksamiseksi vaikutetaan valtioneuvostoon ja eduskuntaan (tavoite 32). Tarkastuslautakunta toteaa, että kriittisen menestyksen arviointikriteeriä ei oltu asetettu kahdeksaan tavoitteeseen. Sen sijaan sitovien tavoitteiden arviointikriteerit oli vuoden 2005 sitovien tavoitteiden osalta asetettu. Menettelytavasta ja mittaroinnista on esitetty kritiikkiä toisaalla tässä kertomuksessa, sillä mittarointi on ollut osittain epätyydyttävää. Vuoden 2005 sitovien tavoitteiden toteutumisen raportointia tarkastuslautakunta pitää liian suppeana. Valtuutetun ei ole mahdollista saada kuvaa tehdyistä toimenpiteistä ja niiden riittävyydestä pelkästään kolmen rivin toteamuksesta, että on tehty tavoitteen mukaisia toimenpiteitä. Lisäksi tarkastuslautakunta pitää raportointia tavoitteiden toteutumisesta ainakin asetetulla mittaroinnilla liian optimistisena. Tällaisia tavoitteita olivat:

11 5 Kriittisessä elämäntilanteessa olevien lasten ja nuorten ongelmien tunnistaminen ja nopea reagointi niihin. Vanhustenhuollon palvelujärjestelmän tasapainottaminen (tavoite 6). Ruokapalvelujen palveluverkon kehittäminen sovitetaan yhteen koulujen ja päiväkotien palveluverkkojen kehittämisen kanssa (tavoite 10). Investoinnit ovat yhteensä enintään 80 milj. euroa vuonna 2005 (tavoite 13). Tuottavuuden kasvun tulee olla vähintään 1 prosentti, jotta käyttötalouden menojen kasvu hidastuu. Tätä seurataan käyttötalouden menojen kasvun muutoksella vertaamalla eri vuosia keskenään (tavoite 20). Työyhteisöjen aktiivisella kehittämisellä tuetaan prosessien ja työtapojen jatkuvaa kehittymistä, perustehtävän selkeyttä ja toimivaa työnjakoa (tavoite 27). Seuraavassa tarkastuslautakunta tarkastelee kriittisten menestystekijöiden otsikoita noudattaen sitovien tavoitteiden toteutumista. 4.1 Hallittu kaupunkikasvu ja elinkeinopolitiikka Rakentamisedellytykset (1), pientalovaltaisuus (2), uudet työpaikat Vantaalla (3) ja pääradan varressa sekä Itä-Vantaalla (4) Tarkastuslautakunta on edellisinä vuosina keskittynyt arvioimaan kaupunkikasvua ja elinkeinopolitiikkaa. Vuonna 2005 lautakunta päätti arviointisuunnitelmansa yhteydessä, että kaupunkikasvun ja elinkeinopolitiikan tavoitteita arvioidaan lautakunnan toimesta tarkemmin lautakunnan myöhemmissä arviointikertomuksissa vuoden 2005 jälkeen. Kaupunkikasvun ja elinkeinopolitiikan tavoitteet, jotka ovat rakentamisedellytysten luominen ja pientalovaltaisuus sekä elinkeinopolitiikan uusien työpaikkojen luominen Vantaalle sekä pääradan varren ja Itä-Vantaan työpaikkojen kehittymisen edistäminen ovat tärkeitä tavoitteita, joiden saavuttamisessa on toimintakertomuksen mukaan onnistuttu ja tavoitteet ovat toteutuneet. Toimintakertomuksen arviointi lähtee kaupunkikasvun osalta tuotetusta rakennusoikeudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisen arviointi tehdyistä kehittämistoimenpiteistä ja niiden vaikutuksista. Erityisesti elinkeinopolitiikan tavoitteiden arviointiin vuosi on lyhyt aika, joten pidempi arviointiväli on perusteltu. 4.2 Peruspalveluihin keskittyminen Asukkaat saavat välttämättömät palvelut, priorisointi (5) Tavoitteen mukaan toiminta priorisoidaan siten, että asukkaat saavat välttämättömät palvelut. Peruspalvelujen rajoja on tilinpäätösraportoinnin mukaan sosiaali- ja terveystoimen toimialalla haettu lukuisilla yksittäisillä lautakunnan päätöksillä. Sosiaali- ja terveystoimi on myös raportoinut priorisointia toteutetun toimialan tuottavuusohjelmassa. Sivistystoimi raportoi selkeimmin ja myöskin esimerkein priorisoinneista. Tuotantopalvelut ja maankäyttö viittaavat tuottavuusohjelmaan. Tavoitteen raportoidaan toteutuneen. Työryhmäarvioinneissa tavoitteen priorisointien toteutumisesta tiedusteltiin lastensuojelun sijaishuollossa, Katriinan sairaalassa ja kulttuuripalveluissa. Vastaukset liikkuvat tuottavuuden, tehokkuuden ja säästöjen teemoissa. Katriinan sairaalassa todettiin, että sakkopäivien osalta tavoite ei toteudu. Tarkastuslautakunta katsoo, että poikkihallinnollisten tavoitteiden seuranta ja raportointi kaipaa kehittämistä. Tavoite on hyvin haasteellinen. Toimialat ovat priorisointitavoitteen kohdalla raportoineet pääasiassa tuottavuusohjelmien laatimisesta. Niille on erikseen kaksi omaa tavoitekorttia. Varsinaisten tuottavuustavoitteiden, tavoitekortit 20 ja 21, kohdalla tavoitteet on asetettu ja mittarointi laadittu vähemmän määrittelyjä vaativaan muotoon. Sivis-

12 6 tystoimi on kuitenkin luetellut perusopetuksen priorisoinneista. Näin laajan tavoitteen raportointi lyhyesti ja samalla kattavasti vaikuttaa lähes mahdottomalta. Kriittisessä elämänvaiheessa olevien lasten ja nuorten ongelmat ja vanhustenhuollon palvelujärjestelmän tasapainottaminen (6) Lasten ja nuorten ongelmiin vastaaminen on otettu sekä vaikuttavuutta ja palvelutarjontaa että rakenteita ja prosesseja koskevaksi tavoitteeksi. Jälkimmäiseen sisältyy yhteisten toimintamallien luominen ja tiedonkulun parantaminen muun muassa sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen välillä. Edellisen eli vaikuttavuutta ja palvelutarjontaa koskevan tavoitteen voidaan katsoa sisältävän muun muassa, miten kaupunki kykenee reagoimaan olemassa olevaan palvelutarpeeseen. Tarkastuslautakunnan työryhmäarviointien yhteydessä ja muun arviointityön aikana tavoitteen toteutumisesta ilmeni seuraavaa: Päivähoidossa varhainen puuttuminen näkyy verkostotyön lisääntymisenä neuvolan, lastensuojelun, koulun ja terveydenhuollon kanssa. Kirjallisesti dokumentoidut toimintamallit ja ohjeistukset (päivähoito/lastensuojelu, päivähoito/neuvola, oppilashuoltoryhmät) lisäävät toiminnan yhtenäisyyttä kaupunkitasolla. Henkilöstön koulutusta (esim. huolen puheeksiotto -koulutukset) toteutetaan parhaillaan. Arviointikohteena olleen päiväkodin tuloskortissa varhainen puuttuminen on yhtenä teemana, joten sitä työstetään alueella systemaattisesti. Lastensuojelussa on joulukuussa 2004 käynnistynyt rakennemuutostyö. Sen tarkoitus on yhdessä aikaansaada uusia toimintakäytäntöjä, jotta varhaisen puuttumisen avulla ehkäistäisiin lasten ja perheiden ongelmien syveneminen. Huostaanoton ja sijoituksen tarpeessa olevalle lapselle ja nuorelle on lain mukaan järjestettävä sijoituspaikka. Kaikille sijoitustarpeessa oleville on järjestynyt paikka, vastaanottolaitosten ollessa täysiä on paikka järjestynyt ostopalveluista. Perusopetuksesta tuotiin esille huoli lasten ja nuorten hoitopaikkojen riittävyydestä mielenterveysongelmien hoidossa. Sivistystoimi on viitannut palvelukyvyn riittämättömyyteen myös tavoitetta koskevassa tilinpäätösraportoinnissa 5. Lääkinnällisen kuntoutuksen vuoden 2005 toimintakertomuksesta ilmenee lasten neuropsykologisen kuntoutuksen tilasta, että: "Hallitsemattomaksi paisuneen lasten neuropsykologisen kuntoutuksen jonon purkamiseksi muutettiin toimintatapaa rajaamalla kuntoutuskertojen määrää ja järjestämällä neuropsykologin konsultaatioita koululle." 6 Tehdyillä toimilla on purettu arviolta seitsemän vuoden pituista jonoa noin kahteen vuoteen. Hoitosuositusten mukaista hoitoa on siten rajattu hyvin voimakkaasti - tosin kuntoutukseen pääsyä on saatu näin nopeutettua. 7 Työpajatoiminnan yhdeksi kriittiseksi kohdaksi on esitetty nuorten pääsy jatkohoitoon mielenterveysongelmissa. Tavoite sisälsi myös vanhustenhuollon palvelujärjestelmän tasapainottamisen. Tavoitteen mittarina oli 75-vuotta täyttäneiden osuus eri palvelumuodoissa ja vanhustenhuollon palvelujärjestelmän tasapainottamiseksi tehdyt toimet. Tavoitetta koskevan tilinpäätösraportoinnin mukaan palvelujen kokonaiskattavuus on alentunut edellisvuodesta. Tasapainottamiseksi tehdyistä toimista ei ole raportointia. 5 Raportoinnissa tarkoitettu "kuntoutusryhmä" on sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillinen tiimi (lasten kuntoutustyöryhmä), jonka tehtävä on sekä lapsen jatkotutkimusten tarpeen arvioiminen ja niihin ohjaaminen että lapsen kuntoutuksen suunnitteleminen, toteuttaminen ja seuraaminen. Lasten kuntoutustyöryhmä toimii Vantaan jokaisessa viidessä sosiaali- ja terveyskeskuksessa. 6 Vantaan kaupungin palveluksessa on kaksi neuropsykologia, joiden työskentelyn on esitetty painottuvan tutkimuksiin ja kaupungin henkilökunnan (muun muassa koulupsykologien) ohjaukseen ja konsultointiin. Tarkastuslautakunnalle on esitetty, että ostopalveluna neuropsykologin palveluja ei ole saatavilla riittävästi. 7 Taustalla on myös hoitotakuun tuottama paine jonojen purkamiseksi.

13 7 Tarkastuslautakunta esittää huolensa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen riittävyydestä. Arviointityön aikana on tullut viitteitä siitä, että tarve ylittää kaupungin palvelukyvyn. Tätä taustaa vasten on kyseenalaistettava tavoitteen saavuttaminen. Aloituspaikat (7) Sitova tavoite oli toisen asteen koulutuspaikkojen riittävyys. Tavoitearvot ilmaisevat lukion ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen määrän suhteessa peruskoulun vuonna 2005 päättäneeseen ikäryhmään 8. Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen osuus suhteessa ikäryhmään tulee alenemaan lähivuosina 9. Ennusteiden mukaan peruskoulun päättävä ikäryhmä on vielä vuonna 2011 suurempi kuin vastaava ikäryhmä vuonna Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen riittävyyttä ajatellen on myös merkittävää, että lähes vantaalaista nuorta opiskelee muissa kuin Vantaan lukioissa (pääasiassa Helsingissä) 10. Kustannusvaikutus on huomattava, jos Vantaan kaupunki joutuu maksamaan Helsingille rahoitusosuutta näistä opiskelijoista 11. Ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on lisätty vuonna Lähivuosien aikana on tarkoitus saada koko opetusministeriön myöntämä järjestämislupa käyttöön 12. Käyttövajeeseen on liittynyt uhka, että järjestämisluvan mukaista koulutuspaikkamäärää alennetaan ministeriön taholta. Aloituspaikkojen lisäyksen on esitetty mahdollistuvan muun muassa Vantaan ammattiopiston Varian uusien tilojen, rakenteellisten järjestelyiden ja vuoden 2006 alusta toteutettavan nettobudjetoinnin vuoksi 13. Järjestämisluvan käyttövajeen vuoksi Vantaan kaupunki on ollut käytännössä ammatillisen koulutuksen rahoituksen nettomaksaja 14. Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että toiseen asteen koulutuspaikkojen määrä ja kohdentuminen 15 ovat esillä strategiakeskusteluissa. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan on erityisen tärkeää, että ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan käyttöastetta saadaan kohotettua nopeasti Lukion aloituspaikkoja oli 48 prosentille ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja 36 prosentille ikäryhmästä. Vuonna 2004 lukiokoulutuksen uusia opiskelijoita suhteessa peruskoulun päättävään ikäryhmään oli maassamme keskimäärin 55,7 prosenttia ja Uudellamaalla 63,8 prosenttia. Näissä luvuissa on mukana muutkin kuin juuri peruskoulun päättäneet nuoret. Tilasto on esitetty opetusministeriön työryhmämuistiossa Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen kehittämistyöryhmän muistio, opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33. 9 Peruskoulun päättää nuorta Vantaalla vuonna Aloituspaikkoja suomenkielisessä lukiokoulutuksessa on ollut Mikäli aloituspaikkoja haluttaisiin varata puolelle tästä ikäryhmästä, tämä edellyttäisi 173 uutta aloituspaikkaa (2 507/ ). Sivistystoimen vuoden 2006 tuloskortin mukaan lukiokoulutuksen aloituspaikkoja on 46 prosentille peruskoulun päättävästä ikäryhmästä. 10 Vertailukohdaksi voidaan ottaa Tikkurilan lukio, jossa opiskelee noin 900 nuorta. 11 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta hyväksyi neljän pääkaupunkiseudun kaupungin yhteistyösopimuksen esitettäväksi kaupunginvaltuustojen jatkokäsittelyyn. Yhteistyösopimuksen mukaan kaupunkien on tarkoitus jatkossa sopia muun muassa yli kuntarajojen tapahtuvan lukiokäynnin kustannustenjaosta. 12 Järjestämislupa tarkoittaa ammatillisen peruskoulutuksen vuotuista kokonaisopiskelijamäärää, eikä kyse ole siis vain aloituspaikoista. Opetusministeriö on myöntänyt Vantaan kaupungille järjestämisluvan koulutuspaikkaa varten. Opiskelijamäärä ei ole ollut järjestämisluvan mukainen missään vaiheessa sen nykyistä voimassaoloa, vaan on jäänyt alle opiskelijan. Vuoden 2005 tuloskortin mukaan ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja on 36 prosentille ja vuoden 2006 tuloskortin mukaan 42 prosentille peruskoulun päättävästä ikäryhmästä. 13 Talousarvioprosessia voidaan pitää jäykkänä, jos käyttöasteen vajetta voidaan selittää määrärahojen sitovuustasoa koskevilla viittauksilla. 14 Tähän päädytään, kun lasketaan saatavan opetustoimen valtionosuuden ja maksettavan ammatillisen koulutuksen rahoitusosuuden (Vantaan kaupungin osuus maamme ammatillisen koulutuksen rahoituksesta - mukana ammatillinen lisäkoulutus) välinen erotus. Kyse on useasta miljoonasta eurosta vuositasolla. 15 Vuonna 2005 aloituspaikkojen ja ensisijaisten hakijoiden suhde oli 1,53 Itä-Vantaalla, 2,00 Keski-Vantaalla ja 0,86 Länsi-Vantaalla. Itä- ja Länsi-Vantaan välinen ero on pysynyt lähes samana viime vuosina. Keski-Vantaalla aloituspaikkojen ja ensisijaisten hakijoiden välinen suhdeluku on heikentynyt viime vuosista. 16 Mainittakoon, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan vuoden 2005 toimenpideohjelman seurantaraportin (s. 5) mukaan pääkaupunkiseudulla on ennustettu olevan noin koulutuspaikan vaje ammatillisessa koulutuksessa.

14 8 Toinen mahdollisuus (8) Koulutuksesta ja työelämästä syrjäytymisvaarassa oleville nuorille oli varattu lisäopetuspaikkoja (ns. 10-luokka), aloituspaikkoja Vasama-projektissa 17 ja työpajatoiminnan aloituspaikkoja määrällisesti edellisvuosien tapaan. Sivistysvirastossa on ollut tekeillä selvitys toisen asteen hakutilastojen ulkopuolella olevista nuorista. Järjestelmän luominen on sisältynyt Vantaan koulutuspoliittiseen ohjelmaan (KV ) ja nyt se on ollut sitovaa tavoitetta koskeva menettelytapa/mittari. 18 Nuorten maahanmuuttajien valmistava opetus ja perusopetus on tapahtunut Vantaan kaupungin avoimessa oppimiskeskuksessa, mutta toimintojen uudelleen organisoinnissa opetus siirtyi Vantaan aikuisopiston järjestettäväksi vuoden 2006 alusta 19. Maahanmuuttajanuorten opetus päättyy aikuisopistossakin kevään 2006 kuluessa, mutta luku- ja kirjoitustaidottomille maahanmuuttajille on nyt hankkeilla projekti "Osaamista kaikille". Opetusministeriölle on jätetty projektihakemus ja viimeisten tietojen mukaan projekti tulee saamaan valtion rahoitusta. Työpajatoimintaan haki 398 nuorta, joista 380 aloitti pajajakson. Osa nuorista on jatkanut työharjoittelussa jopa 18 kuukautta, mutta tilastoissa nämä nuoret ilmenevät vain aloituskerralla. Työpajan ja ammatillisen koulutuksen välistä joustavaa siirtymistä varten on luotu toimintamalli. Mallin kehittämistä on tarkoitus jatkaa kaupungin nuorisopalveluissa talousarviovuoden 2006 aikana. Kriittisiksi kohdiksi pajatoiminnassa nähdään nuorten pääsy jatkohoitoon mielenterveysongelmissa 20 ja aloituspaikkojen määrä Vantaan ammattiopistossa Variassa. Tarkastuslautakunta toteaa, että ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen tarve tuli esille myös tämän tavoitteen tarkastelussa. Lisäksi tuli esille kysymys lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen riittävyydestä. 4.3 Palveluverkko Palveluverkot, sivistystoimi ja sosiaali- ja terveystoimi (9) Sitovana tavoitteena oli tarkistaa sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen palveluverkot vastaamaan vähentyneitä taloudellisia mahdollisuuksia ja kaupungin tulevaa kehitystä. Tavoite on raportoitu toteutuneeksi sosiaali- ja terveystoimen osalta siten, että palveluverkkoselvitys on tehty. Tilinpäätösraportoinnissa toimiala toteaa myös, että selvitysten johtopäätösten toimeenpano on käynnissä. Raportoinnista ei saa käsitystä siitä, mihin toimenpiteisiin toimialalla on päädytty. Tosin mainitaan työtä jatkettavan luottamushenkilöistä koostuvan työryhmän avulla. Osittain raportoinnin suppeus johtuu myös mittaroinnista. Mittaamiseen valittu selvityksen teko ja kriteerien määrittely ovat asiasisältöön nähden suppeita. Kyseessä on vaikuttavuustavoite. Tarkastuslautakunnan työryhmäkäynnin yhteydessä keskitetyt sosiaalipalvelut raportoi, että päivähoidossa on vuosina supistettu 170 hoitopaikkaa pienissä päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodeissa. Tehokkuutta ja toimivuutta on tehostettu. Ryhmäperhepäiväkotien aukioloaikoja on supistettu. Suurin päivähoitopaikkojen vähennys on tapahtunut Hakunilan alueella, jossa on vähennetty 150 hoitopaikkaa. Yöhoito ja sunnuntaihoito järjestetään yhteistyössä Tikkurilan palvelu- 17 Vasama, Vantaan sateenvarjo maahanmuuttajille on kaupungin vuonna 2000 käynnistämä hanke maahanmuuttajien työllistymisen ja koulutuksen edistämiseksi. Hankkeen rahoitukseen osallistuivat Euroopan sosiaalirahasto ja työministeriö. 18 Opetusministeriön työryhmä on ehdottanut perusopetuksen lisäopetusta nuorten subjektiiviseksi oikeudeksi ja sen järjestämistä velvollisuudeksi kunnille (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2005:33). Vantaan kaupunki on antanut lausunnon työryhmän muistioon. Vuoden 2004 arviointikertomuksessa on jo mainittu, että pääministeri Matti Vanhasen hallituksen työllisyysohjelman mukaan nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työpajatoiminta on tarkoitus vakinaistaa vaalikauden aikana. Opetusministeriön työryhmä on antanut asiasta esityksen (opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2004:37). 19 Uudelleen organisointi liittyi Vantaan kaupungissa vuonna 2004 käynnistettyyn kouluverkon tarkistamiseen. Avoin oppimiskeskus on ollut hallinnollisesti osa Vantaan ammattiopistoa. Avoimen oppimiskeskuksen järjestämä perusopetuksen lisäopetus siirrettiin (opetuslautakunta ) Vantaan ammattiopistolle ja nuorten maahanmuuttajien valmistava ja perusopetus Vantaan aikuisopiston järjestettäväksi. 20 Työpajat toimivat palveluohjaajina: nuori ohjataan tarvittaessa oikeaan paikkaan esimerkiksi päihdehoitoon, mielenterveyspalveluihin tai kuntouttavaan työtoimintaan.

15 9 alueen kanssa. Lauantaihoidon tarvetta ja järjestämistä arvioidaan ja kahden iltatoimintaa tarjoavan toimipisteen yhdistäminen on suunnitteilla. Toteutuessaan tämä merkitsee, että yö- ja sunnuntaihoitoa ei tarjota enää lähipalveluina. Palveluverkon tarkistaminen on tehostanut toimintaa, haavoittuvien pienten yksiköiden määrä kaupungissa vähenee, samalla luovutaan toimimattomista tiloista. Sivistystoimen osalta on tilinpäätösraportoinnissa lueteltu yksilöidymmin konkreettisia toimia tavoitteen saavuttamisen suhteen. Palveluverkot, ruokapalvelut (10) Sitovana tavoitteena on, että ruokapalvelujen palveluverkon kehittäminen sovitetaan yhteen koulujen ja päiväkotien palveluverkon kanssa. Toteutumista mitataan kustannustehokkuudella ja asiakaspalautteella. Tavoitteen raportointi ei vastaa mainitulla mittaroinnilla asetetun tavoitteen toteutumista. Näin ollen ei voida sanoa, toteutuuko tavoite. Palveluverkot, yhteispalveluverkko (11) Sitovana tavoitteena oli yhteispalvelujen palveluverkon laajuus ja toimivuus. Mittariksi oli asetettu tilannekatsaus toimivuudesta. Tavoite on raportoitu toteutuneeksi. Asukaspalvelut toteaa toimintaa jatkavien viiden toimipaikan ja henkilöstöresurssien turvaavan palvelujen saatavuuden. Selvittäminen ja sen tilannekatsaus eivät ole haastavia tavoitteen osia. PKS-tavoite: Seudullinen palveluverkko, elintarvike- ja ympäristölaboratorio (12) Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratorio on ollut kaupungin ympäristökeskuksen tulosyksikkö, mutta vuoden 2004 alusta siitä tuli tulosalue tuotantopalvelujen toimialalle. Lähtökohtana oli tilaaja-tuottaja -mallin mukainen sisäinen palvelutoiminta ympäristökeskuksen ja laboratorion välillä 21. Laboratorion toimintaan on haettu kustannusvastaavuutta loppuvuodesta 2003 lähtien ja vuoden 2005 sitovaksi tavoitteeksi asetettiin seudullisen yhteistyömallin selvittäminen 22. Arviointikriteerinä oli kannattavan ja kilpailukykyisen palvelujen järjestämistavan kehittäminen. Tavoitteesta on esitetty selkeä tilinpäätösraportointi. Asetettu tavoite näyttäisi toteutuneen ja asian valmistelun etenevän vuoden 2006 aikana. 4.4 Investointitason alentaminen Investointien määrä (13) Sitovana tavoitteena oli, että investoinnit vuonna 2005 ovat yhteensä enintään 80 milj. euroa. Tilinpäätösraportoinnissa todetaan, että hyväksytyn investointiohjelman mukaisesta 101,1 milj. euron tasosta on päästy tilikauden toteutumalukuun noin 82,9 milj. euroon. Tilinpäätösraportoinnista poiketen kaupunginvaltuuston vahvistamassa talousarviossa investointimäärärahojen yhteismääränä on esitetty noin 82,4 milj. euroa. Luvussa ei ole vielä mukana Vantaan Veden noin 11,1 milj. euron suuruista investointimäärärahaa. Näistä luvuista on päästy raportoituun 82,9 milj. euron toteutumaan. Rahoitusta on kavennettu erityisesti uudisrakentamisessa (n. 3,5 milj. euroa), liikennealueiden rakentamisessa (n. 3,7 milj. euroa) ja Vantaan Veden investoinneissa (n. 3,9 milj. euroa). 21 Tilaaja-tuottaja -malliin liittyen menojen katteeksi on saatu sisäisiä tuloja ja ne ovat osaltaan parantaneet laboratorion tulosta. 22 Hallintotoimikunnan loppuraportissa (KV ) kiinnitettiin huomiota siihen, että laboratorion toiminta on ollut tappiollista.

16 10 Investointitasoon liittyen lähivuosien investointitarpeita on selvitetty hankkeessa, jossa verrataan eri kaupunkien välillä muun muassa kiinteistömassaan kohdistuvan korjausvelan suuruutta. Hankkeesta ei ole vielä raportointia, mutta Vantaan kaupungin on esitetty olevan hyvällä tasolla tässä vertailussa. Lähivuosien tavoitteena on, että peruskorjaustarve selvitetään samaan tapaan kuin tehtiin palveluverkkoselvitys. Lähtökohtana on palvelurakentamisen tarve kaupungin eri alueilla pitkällä aikavälillä. Investointitason alentamistavoitteen seuranta on ongelmallista, jos se tapahtuu yksinomaan kaupunginvaltuuston hyväksymän investointimäärärahan toteutumaluvun perusteella. Tämänkaltainen tarkastelutapa ei anna riittävää informaatiota kaupungin todellisesta palvelutuotantoon liittyvästä rakentamisesta aikana, jolloin rakentaminen voi tapahtua kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden hankkeina tai erilaisilla yksityisrahoituksen malleilla. Näissä tapauksissa rakentaminen näkyy vastaisina vuokramenoina kaupungin käyttötaloudessa ja mahdollisina vuokravastuina taseen liitetiedoissa. Vuonna 2005 tällaisina hankkeina ovat olleet muun muassa Kartanonkosken koulun ja päiväkodin ja Vantaan ammattiopiston Tennistien toimipisteen laajennuksen rakentaminen, jotka kaupungin tytäryhtiö Vantaan Teollisuuskiinteistöt Oy on toteuttanut 23. Tarkastuslautakunta pitää sinänsä hyvänä asiana, että rakentamista on tarkasteltu kriittisesti. Vertailukelpoista tietoa investointitason alentumisesta saadaan kuitenkin vasta, kun asiaa tarkastellaan koko kaupunkikonsernin näkökulmasta. Investointitason tarkastelussa ei tällöin ole merkitystä sillä, rakennuttaako kohteen kaupunki vai joku tytäryhteisöistä. On myös huomattava, että vaikka tavoite on esitetty toteutuneen, jäi siitä kaupungin investointimäärärahojen perusteellakin tarkasteltuna saavuttamatta lähes 3 milj. euroa. Yleisellä tasolla investointien toteuttamista koskevat päätökset liittyvät siis koko kaupunkikonsernia koskevaan omistajapolitiikkaan ja -ohjaukseen. Kaupunginvaltuusto päättää kuitenkin käytännössä vain peruskunnan investointitasosta. 4.5 Verkostoituminen Kehittämisprojektit (14) Sitovana tavoitteena oli jo tehtyjen kehittämispanosten hyödyntäminen ja kehittämisprojektien näkyväksi tekeminen. Tarkastuslautakunta tutustui asiassa sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen kehittämistoimintaan. Sosiaali- ja terveystoimessa kehittämistoiminnan painopistealueita ovat lasten ja nuorten palvelut, vanhusten palvelut ja maahanmuuttajatyö 24. Yhtenä kehittämistulosten kanavana on toimialan strategiaan perustuva tuloskortti. Onnistuneiden projektien kehittämistulokset konkretisoituvat siihen tavoitteiksi ja raportoinnin kohteiksi. Toisena tiedonvälityskanavana toimii sosiaali- ja terveystoimen sivut kaupungin sisäisessä verkossa (Intra). Hyviksi käytännöiksi muodostuneet toimintatavat esitellään verkkosivuilla kootusti. Vantaan kaupunki on kyllä ottanut käyttöön uuden projektinhallintaohjelman, mutta siitä on saatavissa lähinnä projektikohtaista tietoa. Sivistystoimi on ainoa, jolla sitova tavoite sisältyi toimialan omaan vuoden 2005 tuloskorttiin. Käynnissä olevat kehittämisprojektit kerrottiin olevan strategialähtöisiä ja niissä verkostoituminen on yksi tärkeä näkökulma ja tavoite. Kokoushetkellä syksyllä 2005 toimialalla oli käynnissä noin 29 EU-projektia 25 ja 28 muuta projektia. 23 Vuoden 2005 talousarvion mukaan hankkeiden kustannusarviot ovat olleet yhteensä 37,7 milj. euroa. 24 Saadun tiedon mukaan kehittämistyössä on voimakas suuntaus seudullisiin hankkeisiin, joista vastaa pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. Osaamiskeskus toimii Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan alueella. Osaamiskeskusta hallinnoi Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja sen rahoitus perustuu valtionavustuksiin ja erilliseen projektirahoitukseen. Keskus toteuttaa sille laissa säädettyjä tehtäviä (kts. laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta 1230/2001) ja toimeenpanee sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Sosiaalialan kehittämishanketta vuosille Suuri osa hankkeista oli Sokrates Comenius -nimisiä hankkeita. Sokrates on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta korkeakouluun. Ohjelman keskeisiä toimintamuotoja ovat henkilövaihto sekä projekti- ja verkostoyhteistyö (näin Cimon verkkosivuilla

17 11 Kaupunkiprofessuurien ja innovaatiostrategian hyödyntäminen oli sitovan tavoitteen yksi menettelytapa/mittari. Niistä ei tilinpäätöksessä ole lainkaan raportointia. Innovaatiostrategiasta saatujen hyötyjen asettaminen tavoitteen mittariksi lienee tosin ollutkin hieman ennenaikaista. 26 Tarkastuslautakunnalle on esitelty sinänsä arvokkaita kehittämisprojekteja 27. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan jää kuitenkin epäselväksi, millä erityisellä tavalla sitova tavoite on ohjannut vuoden 2005 toimintaa kehittämispanosten hyödyntämiseksi Palvelujen tuotantostrategian jalkauttaminen Palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmat (15) Palvelujen tuotantostrategian lähtökohtana on, että periaatteelliset ratkaisut tehtäväalueen palvelutuotannon kilpailuttamisesta ja palveluhankinnoista tehdään lautakuntatasolla kaupunginvaltuuston talousarviossa ja -suunnitelmassa antaman ohjauksen mukaisesti. Strategian jalkauttamista varten sitovaksi tavoitteeksi vuodelle 2005 on asetettu ensimmäisten lautakunta- ja johtokuntakohtaisten palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmien laatiminen. Strategian jalkauttamisen ja tavoitteen toteutumisen mittari on suunnitelmista aiheutuvat vaikutukset - eli ne muutokset, jotka suunnitelmista seuraa nykyiseen toimintaan. 29 Tavoitteen tilinpäätösraportoinnin perusteella on todettavissa, että palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmat on pääosin tehty ja hyväksytty asianomaisissa lautakunnissa. Suunnitelmien on raportoitu jäntevöittäneen suunnittelua ja eri tuotantotapojen hahmottamista 30. Raportoinnista ei käy kuitenkaan ilmi, onko suunnitelmista jo koottu strategiset muutoslinjaukset. Järjestelmän toimivuuden kannalta tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että nämä linjaukset tulevat käsitellyksi osana taloussuunnitelman ja -arvion laadintaa. PKS-tavoite: Seudullinen palvelu- ja hankintayhteistyö (16) Sitovana tavoitteena oli seudullisten palvelu- ja hankintayhteistyön muotojen kartoittaminen Vantaan osalta. Tilinpäätösraportoinnissa on viitattu pääasiassa pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan vuoden 2005 strategisiin hankkeisiin. Niihin on sisältynyt hankintayhteistyön ja palvelujen yhteiskäytön kehittämiseksi tarkoitettuja hankkeita. 31 Puheena olevan tavoitteen lisäksi myös vuoden 2005 tavoitteet 17 ja 23 sisältävät päämäärän pääkaupunkiseudun palvelu- ja hankintayhteistyön kehittämisestä. Edellisessä tavoitteessa kehittämiskohteena on tiedonkulun parantaminen hankintatoiminnassa ja jälkimmäisessä yhteisten palvelujen järjestäminen. Yhteistyön tilaan ja yhteistyön kehittämiseksi asetettujen tavoitteiden toteutumiseen palataan heti seuraavassa ja tavoitteen 23 yhteydessä. 26 Pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn kehittämistä varten on laadittu Culminatum Ldt Oy:n johdolla Helsingin seudun innovaatiostrategia. Strategia sisältää 26 ehdotusta kehittämistoimiksi. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan vuoden 2005 toimintakertomuksen (s. 3) mukaan ehdotusten perusteella on käynnistynyt lukuisia toteutushankkeita. 27 Tällaisena voidaan mainita lastensuojelun kehittämishanke, jossa on kehitelty lastensuojelun alkuvaiheen tilannearviointimalli. Malli on otettu sosiaali- ja terveydenhuollon vuoden 2006 tuloskortille ja tavoitteena on, että jokainen lastensuojelun työntekijä on oppinut käyttämään menetelmää. 28 Vantaan kaupungin projektiohjeessa (kaupunginjohtaja hyväksynyt ) jo edellytetään lähtökohtana, että: "Projektin tuloksia tulee hyödyntää mahdollisimman laajasti projektin päätyttyä. Projektin tuloksista on tiedotettava avoimesti." 29 Kaupungin johtoryhmässä on todettu , että palvelujen hankinta- ja tuotantosuunnitelmista poimitaan strategiset muutoslinjaukset käsiteltäviksi kaupungin strategiaprosessissa. 30 Kaupungin eri toimialojen navigoinneissa on todettu yleisesti, että pitemmälle tähtäävien suunnitelmien tekemistä hankaloittaa toistaiseksi epätietoisuus kunta- ja palvelurakenneuudistuksen vaikutuksista. 31 Katso pääkaupunkiseudun yhteistyön toimenpideohjelma vuodelle 2005 ja sen liite vuoden 2005 strategisista hankkeista.

18 12 Toimialat ovat vuosiraportissa antaneet tilannekatsauksen tavoitteen toteutumisesta. Raportoinnin perusteella on mahdotonta arvioida toteuman suhdetta mahdollisuuksiin. Toisaalta tavoitekaan ei ole haasteellinen, koska tavoitteena on kartoittaminen ja sen tilannekatsaus. Päivähoidon, kulttuurin, terveydenhuollon ja lastensuojelun osalta tarkastuslautakunta on todennut monenlaisten yhteistyömuotojen olevan jo käytössä tai kehitteillä. PKS-tavoite: Naapurikuntien hankintayhteistyö (17) Sitovana tavoitteena oli tiedonkulun parantaminen naapurikuntien välillä hankintayhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteen taustalla on kriittisenä menestystekijänä palvelujen tuotantostrategian jalkauttaminen. Tilinpäätösraportoinnissa on tuotu esille, että toimialoille on nimetty hankintahenkilöt, jotka yhdessä muodostavat hankintaverkoston yhteistyön parantamiseksi ja hankintaosaamisen lisäämiseksi kaupungin sisällä. Lisäksi on raportoitu pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan puitteissa tapahtuneesta hankintayhteistyön kehittämisestä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan tekemän päätöksen mukaisesti hankintayhteistyö järjestetään jo aiemmin noudatetulla mallilla, jossa kukin kaupungeista vuorollaan huolehtii hankinnan valmistelusta muiden kaupunkien lukuun 32. Raportoinnin mukaan valmisteilla on yhteistyön syventämiseksi malli, jossa hankinnat tapahtuisivat erillisen pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteishankintayksikön nimissä. Edellistä vielä syvemmästä yhteistyömallista on esitetty näkemys KuntaTIME-työryhmän muistiossa, jossa tavoitetilaksi on kuvattu sekä kuntien että koko julkisen hallinnon yhteinen strategisen ja operatiivisen hankintatoimen järjestäminen 33. Asia on esillä myös pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hankintatyöryhmän raportissa ja sen mukaan jatkotyöskentelyssä on aiheellista selvittää tarkemmin hankkeisiin liittyvät synergiat ja yhteistyömahdollisuudet. Tarkastuslautakunta toteaa, että pääkaupunkiseudun hankintayhteistyön kehittämisessä valmistelun lähtökohdat ovat jo pitkälti edenneet yli sitovan tavoitteen. 4.7 Yhteinen sitoutuminen Päivähoito ja perusopetus puuttuvat varhain lapsen vaikeuksiin ja oppimisen ongelmiin. Lasten ja nuorten palveluketjun saumattomuus varmistetaan (18) Palveluketjujen määrittely on tapahtunut vuonna 2004 valmistuneen suunnitelman "Erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden ja erityisopetuksen tueksi laadittu suunnitelma VERSO" perusteella. Siinä lasten ja nuorten palveluketjuina on tuotu esille: nivelvaiheet esiopetuksen, perusopetuksen ja toisen asteen opetuksen välillä, yhteiset prosessit sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa, opetuksen tukitoimet, oppilashuollon yhteistyö ja erityistä tukea tarvitsevien opetuksen järjestäminen perusopetuksessa. Palveluketjuja koskevien yhteisten toimintamallien sopiminen ja suunnittelu perustuvat Lasten ja nuorten hyvinvointistrategiaan, Jatkumo-työryhmän raporttiin, Versoon, lainsäädäntöön ja perusopetuksen uusiin opetussuunnitelman perusteisiin. 32 Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan hankintatyöryhmän päivätyn raportin mukaan (s. 19) yhteishankintana on vuonna 2005 kilpailutettu kirjastokirjojen palautusautomaatit (Helsinki ja Vantaa), matkustuspalvelut (Espoo ja Vantaa) sekä kodinkoneet (Helsinki ja Vantaa). 33 Kuntien ja valtion tietohallinnon yhteisten menettelytapojen ja koordinoinnin kehittämisryhmä (valtioneuvoston julkaisusarja 10/2005, s ). Muistion mukaan tavoitetilassa pystytään tekemään koko julkishallinnon kattavia puitesopimuksia ja niiden kautta keskittämään hankintaa sekä saavuttamaan edullisemmat hankintahinnat.

19 13 Tarkastuslautakunnan työryhmien arviointikäynneillä kuultiin tavoitteesta seuraavanlaista raportointia: Päivähoidon ja koulun yhteyshenkilöiden välinen tiedonsiirto on ollut keskeisenä tavoitteena ja asiassa on edetty. Käytössä on esikoululaisia varten ns. Esko-lomake, jolla päivähoitolapsen tiedot siirtyvät vanhempien myötävaikutuksella kouluun. Lisäksi päivähoidon ja opetustoimen yhteistyön ja tiedonkulun tehostamiseksi on tarkoitus laatia toimintamalli, jossa keskitytään eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten asioihin. Työryhmä on laatimassa ehdotukset kuntatason linjauksiksi kodin ja koulun väliselle yhteistyölle. Näiden linjausten on tarkoitus ohjata koulun ja kodin yhteistyön määrittelyä opetussuunnitelmaa laadittaessa. Lastensuojelun yksiköissä on laadittu kuvaukset siirtymisprosesseista, sekä niitten vastuista. Yhteiset prosessikuvaukset on tehty esim. nuorten psykiatristen hoitotahojen sekä nuorisoaseman kanssa ja seri-tutkimuksista 34 on sovittu yhteiset toimintakäytännöt. Psyykkisesti sairaiden lasten Etappi-luokka -toiminnan kehittämistä varten on perustettu ohjausryhmä. Tavoitteena on lasten koulunkäynnin järjestäminen yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa. Tarkastuslautakunnan työryhmälle esitettiin huolena psyykkistä hoitoa tarvitsevien lasten hoitopaikkojen riittävyys. Yhteisistä toimintamalleista sopiminen on tärkeää palveluketjun toimivuuden varmistamiseksi. Keskeistä on myös se, että palveluketjun eri osapuolet pystyvät reagoimaan osoitettuun palvelutarpeeseen. Aihetta on jo sivuttu edellä vaikuttavuutta ja palvelutarjontaa koskevien tavoitteiden yhteydessä. Tavoitteen mittarin mukaan vuoden 2005 tavoitetasona on ollut toteuttamistoimien aloittaminen. Jatkotoimet jäävät taloussuunnitelmakauden myöhempien vuosien varaan. Voidaan olettaa, että saumaton yhteistyö toimialojen sisällä ja niiden välillä tuo muassaan odotettua tuottavuuden kasvua. Tilaaja-tuottajamallin toimivuus (19) Kaupunginhallituksen iltakoulu on joulukuussa käsitellyt tilaaja-tuottajamallin toimivuutta ja antanut arvioinnista johdetut kehittämisehdotukset. Arvioinnissa on päädytty luopumaan tilaajatuottajamallista. Tilaaja-tuottajamalli toi sisäistä byrokratiaa, josta halutaan pois. Tilaajatuottajamallin edellytykset eivät ole toteutuneet. Tarkastuslautakunta arvioi, että tilaaja-tuottajamalli ei ole sovelletussa muodossaan ollut Vantaalla käyttökelpoinen eikä se ole tuonut odotettuja hyötyjä. Tilaaja-tuottajamallin purkamisesta ja uudelleen organisoinnista johtuen kaupungissa on vuoden vaihteen jälkeen toiminut työryhmä, jonka tehtävänä on ollut tilapalvelujen, ruokapalvelujen ja korjausrakentamisen uudelleen organisointi sekä ympäristötuotannon ja varikon uudelleen organisointi maankäytön ja ympäristön toimialan kuntatekniikan keskukseen. Toiminnan järjestämisessä tulee tarkoin harkita, milloin palvelut ostetaan ja milloin ne teetetään omana työnä. Lähtökohtana tulee olla oman organisaation kilpailukyky. 34 Poliisin virka-apupyyntönä suoritetut lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevat tutkimukset eli niin sanotut seri-tutkimukset.

20 Toiminnan tehostaminen Tuottavuuden kasvu (20) Sitova tavoite oli, että tuottavuus kasvaa vähintään yhden prosentin verran käyttötalouden menokasvun hidastamiseksi. Tavoitteen toteutumista oli tarkoitus seurata käyttötalouden menokasvun muutoksella vertaamalla eri vuosia keskenään. Tilinpäätösraportoinnissa esitetään muun muassa, että menokehitystä on saatu hillittyä, kun vuoden 2005 prosentuaalista menokasvua verrataan edeltävän vuoden kasvulukuun. Tästä on tehty yleinen päätelmä, että tuottavuus on kasvanut. Tämänkaltainen päätelmä saattaa olla kuitenkin liian hätäinen, ellei samalla esitetä tarkempaa analyysia menokehityksen muutoksen syistä. Tuottavuuden käsitettä voitaneen lähestyä selittämällä, että tuottavuuden kasvu on se osa tuotoksen kasvusta, joka ei selity panosten käytön muutoksesta tai näiden korvautumisesta toisilla panoksilla. Julkisella sektorilla erityisesti tuotoksen määrittely on eräiltä osin ongelmallista. Näin varsinkin niissä tilanteissa, joissa tuotoksen voidaan katsoa määrittyvän pitkälti vaikuttavuuden kautta. Mitkä ovat tuotokset esim. lasten päivähoidossa? Tuottavuuden kasvuun voidaan katsoa yleisesti liittyvän muun muassa teknologian aiempaa tehokkaampi käyttö, osaamisen parantaminen ja aiempien toimintatapojen uudistaminen. Näistä asioista tai muista väitetyn tuottavuuden kasvun aikaansaaneista tekijöistä ei ole esitetty selostusta tilinpäätösraportoinnissa ei edes olennaisilta osin. Tilinpäätösraportoinnissa tuottavuuden kasvu on ymmärretty suoraviivaisesti menosäästöinä. Menosäästöihin liittyvistä muutoksista voidaan mainita esimerkkinä tavoitteen viisi yhteydessä esitetyt toimet: perusopetuksen ryhmäkokoja kasvatettu taloudellisista syistä opettajien määrä alenee, koulunkäyntiavustajien määrää vähennetty taloudellisista syistä ja oman äidinkielen opetusta vähennetty huomattavasti. Näissä yhteyksissä lienee vaikea puhua tuottavuuden kasvusta, jos asiaa tarkastellaan yllä tässä tekstissä esitetyn käsitemäärittelyn avulla. Jotta asiasta ei kuitenkaan syntyisi liian yksipuolista kuvaa, voidaan esittää myös eräitä tuottavuuden kasvuun tähtääviä toimia. Muun muassa tehdyssä erityisopetusselvityksessä on haettu erityisopetuksen järjestämiseksi uusia toimintatapoja. Yksi vuoden 2005 sitovista tavoitteista on ollut lasten ja nuorten palveluketjujen saumattomuuden varmistaminen. Tämä voidaan esittää yhtenä toimista, jolla halutaan järjestää toimintaa uudelleen ja siten kasvattaa tuottavuutta toimialojen rajapinnassa. Nämä siis esimerkkinä kaupungin sivistystoimen ja sosiaali- ja terveystoimen puolelta. Tarkastuslautakunta esittää, että tilinpäätösraportoinnin perustella ei ole saatavissa kuvaa tuottavuuden kehityksestä kaupungin eri toimialoilla. Tuottavuuden kasvun perustaminen menokehityksen muutokseen edellyttäisi rinnalle yksityiskohtaisempaa analyysia muutoksen syistä. Tuottavuusohjelman laatiminen, ohjelman vaikutukset (21) Tavoitteena on ollut toimialakohtaisten tuottavuusohjelmien laatiminen vuosille , joissa kerätään yhteen erilaisten toimenpiteiden vaikutukset, käyttösuunnitelma sisältää tuottavuusohjelman. Tuottavuusohjelma on laadittu ja hyväksytty lautakunnassa. Sosiaali- ja terveystoimen osalta on raportoitu, ettei käyttötalouden menojen kasvua ole saatu riittävästi hidastettua. Tuottavuusohjelmaa toteutetaan tulosalueilla siten, että kasvavaa palvelukysyntää hoidetaan resursseja lisäämättä. Päivähoidossa tuottavuusohjelman tavoitteita on toteutettu järjestämällä poikkeava-aikaista päivähoitoa hieman aiempaa enenevässä määrin alueiden välisenä yhteistyönä. Kevyempiin päivähoidon vaihtoehtoihin on saatu ohjattua arviolta n lasta viimeisen vuoden aikana. 10-lapsisten ryhmäperhepäivähoitoryhmien määrä on saatu lievästi alenemaan. Tehottomaksi arvioitu kahden-

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI

ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI Arviointiperiaatteet 2013 2016 1(5) Tarkastuslautakunta 20.6.2016 ARVIOINTIPERIAATTEET, KAUSI 2013 2016 Periaatteet on tarkistettu tarkastuslautakunnan kokouksessa 20.6.2016. TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIPERIAATTEET

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Tarkastuslautakunta. Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (14) Julkinen Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 14:00-15:45 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, kaupungintalon 2. krs Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Anna

Lisätiedot

Ritva Lill-Smeds, jäsen

Ritva Lill-Smeds, jäsen Tarkastuslautakunta 2009-2012 18.05.2010 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 18.05.2010 klo 15.00 19.35 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET Kunnanvirasto Yhteispalvelupisteen kokoustila Lapinjärvi Mats Antas, puheenjohtaja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Tarkastuslautakunta 2 28.05.2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (11) Kokoustiedot Aika tiistai klo 12:00-13:25 Paikka Saunakabinetti, Kaupungintalo 3. krs. Lisätietoja Saapuvilla olleet jäsenet Tapio Lankia, puheenjohtaja Raimo

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY

ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY ARVIOINTIKERTOMUKSEN 2012 ESITTELY VALTUUSTO 20.5.2013 Ritva Erkama Kausien 2005-2008 sekä 2009-2012 tarkastuslautakunnan puheenjohtaja KAUPUNGIN TALOUS JA TUOTTAVUUS Kaupungin haasteina: menojen kasvaminen

Lisätiedot

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012

Kunnanhallitus salainen 31 11.06.2013 Kunnanhallitus 195 18.06.2013. Tilintarkastuskertomus 2012 salainen 31 11.06.2013 195 18.06.2013 Tilintarkastuskertomus 2012 Khsal 31 Tarkastuslautakunta 42 5.6.2013 ja kunnanjohtaja ovat laatineet vuoden 2012 tilinpäätöksen, joka sisältää toimintakertomuksen,

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 3/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 23.05.2016 klo 9.00 14.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo: KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 14.4.2014 Voimaantulo: 1.6.2014 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LAUTAKUNTA... 3 1 Toimiala... 3 2 Lautakunnan kokoonpano ja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) Kaupunginhallituksen konsernijaosto Kj/3 28.05.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2012 1 (6) 118 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kevätyhtymäkokousta koskevan päätöksen muuttaminen HEL 2012-005995 T 00 01 06 Päätös Konsernijaosto

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Åbo stad Sammanträdets datum Ärende nr 1 5045-2014 (045) Turun kaupungin tilintarkastajan tilintarkastuskertomus, vuoden 2013 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Sammandrag: Turun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009

Ulkoinen tarkastus. Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala. Tampereen kaupunki 19.2.2009 Ulkoinen tarkastus Tarkastuslautakunta Kaupunginreviisori Erja Viitala 1 Kuntaorganisaation valvontajärjestelmä OMAEHTOINEN VALVONTA ULKOINEN VALVONTA valtuuston alainen Tavoitteiden arviointi JHTT tilintarkastus

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Tarkastuslautakunta Tarkjoht/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/ (5) Tarkastuslautakunta Tarkjoht/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (5) 62 Tarkastuslautakunnan ehdotus kaupunginvaltuustolle vuoden 2014 arviointikertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen käsittelystä sekä vastuuvapaudesta vuodelta

Lisätiedot

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1

Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Ulvilan kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 Aika 10.5.2016 klo 14:03 17:19 Paikka Kokoustila K1-K2, kaupungintalo Käsitellyt asiat: Pykälä Asia Sivu 58 59 60 Arviointikertomuksen käsittely Tilinpäätöksen 2015

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot

Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri

Sorvari Vuokko jäsen 9:53-13:05. Mäntyharju Kari sihteeri PÖYTÄKIRJA 5/2015 1 Tarkastuslautakunta 30.04.2015 AIKA 30.04.2015 klo 09:42-13:05 PAIKKA Halstarin kabinett OSALLISTUJAT LÄSNÄ Packalen Paul pj Parnetti Alfonso jäsen Peippo Jukka varapj Sorvari Vuokko

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007

HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 0 02 01.1 HELSINGIN KAUPUNGIN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä maaliskuun 28 p:nä 2007 Tarkastustoimi 1 Tarkastusjärjestelmä 2 Toimiala Helsingin kaupungin ulkoisessa

Lisätiedot

Ulkoinen tarkastus ja arviointi

Ulkoinen tarkastus ja arviointi Ulkoinen tarkastus ja arviointi Luottamushenkilöiden koulutus 28.1.2013 Tarkastuspäällikkö Tarja Saarelainen Ulkoinen tarkastus ja arviointi kuntakonsernissa Kuntalain 9. luku. Hallinnon ja talouden tarkastus

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö

Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 1 Sastamalan kaupungin uusi hallintosääntö 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on seitsemän jäsentä, joista valtuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle

Dnro:375/ /2013 Ehdotus kunanhallitukselle Dnro:375/02.02.01/2013 Ehdotus kunanhallitukselle 27.6.2016 Perusturvan sisäisen valvonnan suunnitelma vuodelle 2016 Sisällys 1. JOHDANTO 2 1.1. Sisäisen valvonnan, ulkoisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Keskus 020 743 2920 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo.

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015. koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133, jari.kettunen@porvoo. Kaupunginhallitus 182 01.06.2015 ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄVALTUUSTON KOKOUS 3.6.2015 597/11.110/2015 KH 01.06.2015 182 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja Jari Kettunen, 040-5141133,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

SISÄISEN TARKASTUKSEN YKSIKÖN TOIMINNAN TOTEUTUMISEN VUOSIYHTEENVETO 2016

SISÄISEN TARKASTUKSEN YKSIKÖN TOIMINNAN TOTEUTUMISEN VUOSIYHTEENVETO 2016 Sivu 1/5 JOENSUUN KAUPUNKI SISÄISEN TARKASTUKSEN YKSIKKÖ TARKASTUSPÄÄLLIKKÖ TIMO MANNINEN TARKASTUSSIHTEERI SEIJA KUNNASLUOTO SISÄISEN TARKASTUKSEN YKSIKÖN TOIMINNAN TOTEUTUMISEN VUOSIYHTEENVETO 2016 Jakelu:

Lisätiedot

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 4/2015 1

Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Hailuodon kunta PÖYTÄKIRJA 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 24.05.2015 AIKA 24.05.2015 klo 00:00-20:00 PAIKKA Kaitalankuja, Hailuoto KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2013 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 24.5.2013 klo 10.00 12.15 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.

VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12. VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Vaasan kaupunginvaltuuston hyväksymät 16.12.2013 153 VAASAN KAUPUNGIN JA KAUPUNKIKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

/,; - RAUTAVAARAN KUNTA Poytakfrja 4/20 14 20. Tarkastuslautakunta. KOKOUSAIKA Maanantai 19.5.2014 kb 13.00 18.20

/,; - RAUTAVAARAN KUNTA Poytakfrja 4/20 14 20. Tarkastuslautakunta. KOKOUSAIKA Maanantai 19.5.2014 kb 13.00 18.20 l8kohdalla KASTUS Matti Matikainen Varapuheenjobtaja KOKOUSAIKA Maanantai kb 13.00 18.20 KOKOUSPAIKKA Kunnantalo. kunnanhallituksen kokoushuone SAAPUVILLA OLLEET Eero Kukkonen Puheenjobtaja LAILLISUUS

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Kaupunginvaltuutettujen perehtyminen Pirjo Mäkinen, kaupunginreviisori

Kaupunginvaltuutettujen perehtyminen Pirjo Mäkinen, kaupunginreviisori Kaupunginvaltuutettujen perehtyminen 14.6.2017 Pirjo Mäkinen, kaupunginreviisori Aiheet 1. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus kaupunginvaltuuston kehittämisvälineenä 2. Tilintarkastus Oulu-konsernissa

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä

Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Selonteko sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Sisäiset tarkastajat ry:n kuukausikokous 16.05.2011 Erityisasiantuntija Minna Huuskonen, Audiapro Oy Hallituksen selonteot Kuntalain muutoksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 4/ (8) Tarkastuslautakunta Aika , klo 14:08-16:06. Yhtenäiskoulun atk-luokka.

Mäntyharju Pöytäkirja 4/ (8) Tarkastuslautakunta Aika , klo 14:08-16:06. Yhtenäiskoulun atk-luokka. Mäntyharju Pöytäkirja 4/2016 1 (8) Aika 10.05.2016, klo 14:08-16:06 Paikka Yhtenäiskoulun atk-luokka Käsitellyt asiat 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 Pöytäkirjan tarkastus 20 Arviointikertomus

Lisätiedot

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014

Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Luonnos 0 (6) 12.3.2014 Kaarinan kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 8.12.2014 123. Voimaantulo 8.12.2014. 1 (6) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012

Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Lemillä 03.06.2012 Lemin kunta 5/2012 7 Aika 30.05.2012 klo 20.00-20.10 Paikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanvirasto I Pylkkö Osmo Huttunen Matti Värtö Veijo Lepistö Minttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2012 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi.

MUUT SAAPUVILLA OLLEET Mikkonen Mika tilintark. 15.00-16.00. ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJA 1/2015 Tarkastuslautakunta KOKOUSAIKA 31.03.2015 klo 15.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Kunnanvirasto SAAPUVILLA OLLEET Kivisaari Markku puh.johtaja JÄSENET Marttinen Timo jäsen Väisänen Raija jäsen MUUT

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Rakennuslautakunta Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.08.2014 Sivu 1 / 1 102 Rakennuslautakunnan seurantaraportti I/2014 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600 Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012

NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012 NOKIAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2012 Tarkastuslautakunta 2009 2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Tiistai 22.5.2012 klo 13.00 15.29 Kaupunginhallituksen kokoushuone, Harjukatu 23, 2. kerros OSALLISTUJAT Kalevi

Lisätiedot

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille

Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille Kunnanvaltuusto 65 25.06.2013 Vastuuvapauden myöntäminen vuosien 2011-2012 aikana toimineelle kunnanhallitukselle ja kunnanjohtajalle sekä muille tilivelvollisille KVALT 65 Khsal 31 Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI

23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI 23.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI Turun kaupungin tarkastuslautakunta 9.2.2012 TALOUSARVION TAVOITTEET JA TALOUSARVIOPROSESSI SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 2 2 Tavoitteiden sisältö

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet

TARKASTUSVIRASTO. Johtoryhmä TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet TULOSBUDJETTI 217 1(5) Johtoryhmä.1.217 TARKASTUSLAUTAKUNNAN JA -VIRASTON TULOSBUDJETTI 217 Tarkastuslautakunnan ja -viraston tavoitteet Valtuusto on asettanut tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE

HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE 1 Kv 3.3.2008 Sääntö tulee voimaan heti Kumottu 20.12.2000 hyväksymä konserniohje HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KONSERNIOHJE Tarkoitus ja tavoite Soveltamisala Sitovuus Hyvinkään kaupungin konserniohjeella tuetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1

HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 6/2007 1 77 HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSSÄÄNNÖN MUUTTAMINEN Khs 2006-1644 Esityslistan asia Kj/6 Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot