Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä"

Transkriptio

1 1 I. Impiö, U.-M. Laiho, M. Mäki, H. Salminen, K. Ruoho, M. Toikka & P. Vartiainen Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 12:2003

2 2 ISBN X ISSN Kustantaja: Edita Publishing Oy Kansi: Edita, Suvi Lepistö Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Oyj Edita Abp Helsinki 2003

3 3 Esipuhe Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt valitaan nyt toista kertaa sitten kevään Korkeakoulujen arviointineuvosto jättää opetusministeriölle ehdotuksensa neljästä huippuyksiköstä. Arviointineuvosto on ehdotuksessaan tukeutunut asiantuntijaryhmän suorittamiin arviointeihin, joihin arviointineuvosto on yksimielisesti yhtynyt. Ammattikorkeakoulujen yksi tärkeä tehtävä on alueellisen kehityksen edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystoiminnan vaikuttavuuden arviointi on myös metodisesti vaativa ja mielenkiintoinen kysymys. Arvioinnissa tulee tietenkin ottaa huomioon kunkin ammattikorkeakoulun toimintaympäristö ja kunkin alueen tarjoamat erilaiset toimintaedellytykset, mitkä kaikki ovat erilaisia maan eri osissa. Tällä kierroksella huippuyksikköhakemuksia saapui 22:sta ammattikorkeakoulusta. Korkeakoulujen arviointineuvosto korostaa arvioinnin merkitystä ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen kehittämisvälineenä niiden aluekehitystyön tukemisessa. Hakemusprosessista on epäilemättä jo sinänsä hyötyä ammattikorkeakoulun sisäiselle kehittämiselle, ja esitysten laadinta ja siihen liittyvät sisäiset analyysit voivat lisätä tietoisuutta ao. ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävästä ja lisätä motivaatiota tähän tehtävään. Lisäksi arviointiin hakeutuminen voi käynnistää keskustelua alueen sisällä, selkiyttää ammattikorkeakoulun tehtävää ja sitouttaa sen henkilöstöä. Arvioinnin tavoitteena on välillisesti myös selkeyttää ammattikorkeakoulujen omia strategiaprosesseja, tukea toiminnan kehityslinjoja ja auttaa kokomaan aineksia selkeäksi tahtotilaksi. Arviointipalaute voi tiedon, havaintojen ja uusien näkökulmien ohella vahvistaa ammattikorkeakoulujen omaa näkemystä, jonka perusteella niiden on mahdollista kehittää toimintaansa. Huippuyksiköiksi esitettäville ammattikorkeakouluille on yhteistä niiden toimintaympäristön jäsentynyt analyysi, siihen perustuva strategiatyö, aluekehitystyön arviointiprosessi ja mittarit sekä näytöt toiminnasta tasapainoisesti koko ammattikorkeakoulun koulutustehtävän laajuudella sekä koulutuksessa että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Huippuyksiköksi esitettävällä ammattikorkeakoululla tulee myös olla selkeä näkemys aluekehitystoimintansa kehittämiskohteista. Korkeakoulujen arviointineuvosto on pitänyt tärkeänä jatkuvaa aluekehitysvaikutusten strategista kehittämistä ja siihen vaikuttavien tekijöiden analysointia ammattikorkeakouluissa. Tästä syystä arviointiryhmä on jäsentänyt palautteensa sekä vahvuuksiin että kehittämistarpeisiin ja -ehdotuksiin. Arviointia tullaan kehittämään edelleen aiempien kokemusten pohjalta. Arvioinnin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi raportissa kuvataan varsin yksityiskohtaisesti itse arviointiprosessi ja käytetyt menetelmät. Korkeakoulujen arviointi-

4 4 neuvosto toivoo tämän raportin palvelevan aluekehitystehtävän edistämisessä ja näkökulmien luomisessa koko ammattikorkeakoulukentällä. Samalla arviointineuvosto kiittää arviointiryhmän jäseniä heidän asiantuntevasta ja suurta sitoutuneisuutta osoittaneesta työstään. Helsingissä Ossi V. Lindqvist Korkeakoulujen arviointineuvosto, puheenjohtaja Hannele Salminen Korkeakoulujen arviointineuvosto, suunnittelija

5 5 Sisällys 1 Arvioinnin valmistelu Huippuarvioinnin tausta ja tavoitteet Aluekehityksen arvioinnin kehittäminen Arviointiperusteet ja arvioinnin kohteet Arviointia koskevat hakuohjeet Aluekehityksen huippuyksiköiden arviointiryhmän kokoonpano 13 2 Arviointiprosessi Ammattikorkeakoulujen laatimat esitykset Asiantuntija-arviointi 15 3 Yhteinen palaute kaikille esityksen tehneille ammattikorkeakouluille Yleisiä havaintoja Ammattikorkeakoulun tehtävä ja toimintaympäristö Ammattikorkeakoulun strategia ja rooli alueen kehityksessä Ammattikorkeakoulun toiminta ja sen vaikutus alueella Ammattikorkeakoulun yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa Ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan arviointi ja tulevaisuus Arvioinnin merkitys 27 4 Esitys huippuyksiköiksi vuosille ja arviointiryhmän palaute Hämeen ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu 37 Liitteet 1: Hämeen ammattikorkeakoulun esitys 41 2: Laurea-ammattikorkeakoulun esitys 55 3: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun esitys 73 4: Seinäjoen ammattikorkeakoulun nimittämiseksi esitys 87

6 6 5: Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköiden hakuohjeet 101 6: Muistio arviointimenetelmästä ja arviointiperusteista 102 7: Hakemusten arviointilomake 106 8: Arviointiprosessin toteutunut aikataulu 109

7 1 Arvioinnin valmistelu Huippuarvioinnin tausta ja tavoitteet Opetusministeriö pyysi kirjeellään Korkeakoulujen arviointineuvostoa ehdottamaan ammattikorkeakoulujen esitysten perusteella 4 6 ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköstä vuosille Arviointineuvoston tuli saada esityksensä valmiiksi mennessä. Marraskuussa 2002 määräaikaa pidennettiin saakka. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt valitaan nyt toista kertaa. Ensimmäiset huippuyksiköt arvioitiin keväällä Tuolloin arviointineuvosto esitti huippuyksiköiksi neljää ammattikorkeakoulua. Tämä arviointiprosessi on kuvattu raportissa Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001 (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:2001). Opetusministeriö käyttää arviointineuvoston esityksiä aluekehityksen huippuyksiköistä samoin kuin neuvoston esityksiä ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköistä ammattikorkeakoulujen tulosrahoituksen pohjana. Myös ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikkövalinnat on tehty kaksi kertaa, vuosina 2000 ja 2002 (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:2000 ja 12:2002). Arvioinnin lähtökohtia on hahmoteltu kahdessa opetusministeriön työryhmässä: Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen kehittämisen suuntaviivat (Opetusministeriö, työryhmämuistio 1998: 5) ja Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen mittarit -työryhmässä (Opetusministeriö, työryhmämuistio 1999: 16). Jälkimmäinen määritteli aluekehitysvaikutuksen ja työelämän huippuyksiköiden arvioinnin keskeisiksi perusteiksi seuraavat näkökulmat ja arviointiosiot: ammattikorkeakoulujen rooli aluekehityksessä, tutkimus ja kehitystyön panos alueellisessa kehitystyössä, alueellisen ulkopuolisen rahoituksen osuus, aluevaikuttajien rooli ammattikorkeakouluhallinnossa ja opintojen kehittämisessä, alueellinen työllisyysvaikutus ja työllistämisen edistämistoimenpiteet, harjoittelu- ja opinnäytetöiden kytkentä alueelliseen työelämään, alueellisen työelämän aikuiskoulutustarpeiden tyydyttäminen ja työelämäasiantuntijoiden käyttäminen opetuksessa. Arviointiperusteita on kehitetty sittemmin edelleen. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarviointien tavoitteena on tukea ammattikorkeakouluja niiden kehittäessä omaa toimintaansa, tuottaa tätä varten tietoa ja kehittämisajatuksia aluekehitystyöstä. Arvioinnin avulla halutaan myös korostaa aluekehitystehtävän merkitystä ammattikorkeakoulujen toiminnassa.

8 8 1.2 Aluekehityksen arvioinnin kehittäminen Korkeakoulujen arviointineuvosto pyrkii kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Tämän vuoksi se mm. kerää arvioinneistaan palautetta korkeakouluilta. Aluekehitysvaikutus on ilmiönä erityisen haastava arvioinnin kohde. Tämän vuoksi Korkeakoulujen arviointineuvosto piti tärkeänä monipuolisen palautteen keräämistä huippuyksikköarvioinnista. Ensimmäisen kerran palautetta pyydettiin kaikilta ammattikorkeakouluilta heti arvioinnin jälkeen keväällä Saatu palaute ja edellisen arviointikierroksen menettelyt ja kokemukset toimivat uuden arvioinnin suunnittelun pohjana. Arvioinnin kehittämistä tuki myös ensimmäisen arviointiryhmän tuottama julkaisu Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteutukseen (Korkeakoulujen arviointineuvoston raportti 11:2002). Siinä ryhmä pohti ammattikorkeakoulujen roolia aluekehittäjinä useista eri näkökulmista. Arviointia valmisteleva ensimmäinen työseminaari järjestettiin ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille Siihen osallistui noin 50 ammattikorkeakoulujen, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajaa. Seminaarissa käytiin läpi edellisen kierroksen kokemuksia ja mietittiin mahdollisuuksia kehittää arviointiprosessia ja arviointikriteereitä edelleen. Keskustelun virittämiseksi dosentti, VTT Pasi Tulkki Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta kertoi seminaarissa tuolloin meneillään olleen tutkimuksen pohjalta ammattikorkeakoulujen roolista alueiden innovaatiojärjestelmissä. Tämä herätti tärkeitä, uusia näkemyksiä jatkotyöskentelyyn. Seminaarin jälkeen ammattikorkeakouluilta pyydettiin kirjallinen palaute arvioinnin toteutuksesta, arviointimenetelmästä, arviointiperusteista ja aiheiden/kohteen rajauksesta. Arviointineuvosto käsitteli arviointimenetelmää ja saatua palautetta ensimmäisen kerran Esillä oli myös palautteen pohjalta hahmoteltu ensimmäinen luonnos uusista arviointiperusteista. Arvioinnin valmistelua varten päätettiin perustaa ammattikorkeakoulujen ja niiden eri sidosryhmien edustajista koostuva suunnitteluryhmä. Sen tehtävänä oli pohtia arviointiprosessin kehittämistä ja arviointikriteeristöä sekä valmistella arviointineuvostolle esitys arviointiperusteista ja arviointiryhmästä. Lisäksi suunnitteluryhmän tuli järjestää arviointia valmisteleva työseminaari. Ryhmän kokoonpanoksi vahvistettiin seuraava. Puheenjohtaja: Jäsenet: vararehtori, KL Ritva Paulin, Korkeakoulujen arviointineuvosto suunnittelupäällikkö, KT Päivi Jaatinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu rehtori, Tkl Kari Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu tradenomi Minna Kesälä, SAMOK ry. vararehtori, KTT Jan-Erik Krusberg, Arcada projektijohtaja, YK Ulla-Maija Laiho, sisäministeriön aluekeskusohjelma, osastopäällikkö, FT Maire Mäki, Pohjois-Pohjanmaan TE -keskus laatupäällikkö, FT Riitta Paasivuori, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu rehtori, FT Pentti Rauhala, Laurea-ammattikorkeakoulu elinkeinojohtaja, DI Kari Ruoho, Espoon kaupunki dosentti, VTT, yliopettaja Pasi Tulkki, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu suunnittelija, FT Tapio Huttula, Korkeakoulujen arviointineuvosto

9 Suunnitteluryhmä otti työssään erityisesti huomioon ammattikorkeakouluilta edellisestä aluekehitysvaikutuksen arvioinnista kootun palautteen ja kehittämisehdotukset. Näiden perusteella se laati alustavan muistion arviointimenetelmistä ja arviointiperusteista. Korkeakoulujen arviointineuvoston järjesti ammattikorkeakouluille toisen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarviointia koskevan työseminaarin. Ammattikorkeakoulut saivat seminaarikutsun yhteydessä luonnokset suunnitteluryhmän esityksistä arvioinnin periaatteiksi ja toteutukseksi, jotta kirjallinen palaute voitiin antaa etukäteen. Työseminaarissa käsiteltiin palautteen yhteenvetoa ja saapuneita kysymyksiä. Käydyn keskustelun ja palautteen pohjalta asiakirjoja työstettiin suunnitteluryhmässä edelleen. Aluekehitysvaikutukseen ja sen tuottamiseen liittyvät näkökohdat sekä arvioinnin toteutuksen keskeiset kysymykset pysyivät samoina koko valmistelun ajan. Suunnitteluryhmä pohti läpi koko suunnitteluvaiheen aiheita, jotka olivat esillä jo ammattikorkeakoulujen antamassa ensimmäisessä palautteessa sekä työseminaareissa. Seuraavassa kuvaillaan valmisteluun liittynyttä keskustelua yleisesti. Arviointimenettely päätettiin pitää kaksivaiheisena arviointina, jonka todettiin olleen varsin toimiva: vierailukohteiden karsinta tehdään kirjallisen esityksen pohjalta ja lopullinen valinta arviointivierailulla saatavien lisätietojen ja esityksen perusteella. Keskustelussa oli esillä huoli siitä, kuvaako hyvä hakemus/ esitys aidosti myös hyvää toimintaa. Toisaalta todettiin, että vierailukohteiden karsinta voi tasapuolisessa kohtelussa pohjautua vain esitykseen, eikä mihinkään muuhun tietoon. Arviointiprosessissa olennaisin muutos ensimmäiseen kierroksen kokemusten pohjalta olikin sen korostaminen, että arviointivierailuille tuli jatkossa saada koko arviointiryhmä. Arviointiperusteiden kehittäminen pohjautui siihen laajaan palautteeseen, että ensimmäisen kierroksen arviointiperusteet olivat olleet suhteellisen toimivat, vaikka vaativatkin tarkentamista. Arviointiperusteissa tärkeäksi nähtiin aluekehitystehtävän toteuttaminen ammattikorkeakoulun koko koulutustehtävän laajuisena toimintana. Uutena elementtinä mukaan nousi ammattikorkeakoulun rooli alueensa innovaatiojärjestelmässä. Arviointikohteiden rajauksesta keskusteltaessa pohdittiin mm. ammattikorkeakoulun eri toimintojen suhdetta aluekehitystehtävässä ja sitä, miten näiden toimintojen painottaminen suhteutuu em. vaatimukseen koko koulutustehtävän laajuisesta toiminnasta. Alueiden erilaisuuden ymmärtäminen nousi keskusteluissa myös vahvasti esille. Todettiin, että alueiden erilaisuus vaikuttaa oleellisesti siihen, mikä on tuloksekasta toimintaa milläkin alueella ja mitä siellä on mahdollista toteuttaa. Tärkeänä lähtökohtana aluekehityksen arvioinnissa pidettiinkin sitä, että ammattikorkeakoulun toiminta tuli suhteuttaa sen alueen tarjoamiin edellytyksiin. Erityisesti esillä oli pääkaupunkiseudun muista poikkeavien olosuhteiden huomioiminen ja ymmärtäminen. Muina aluetyyppeina esille nousivat muut kasvukeskukset, alueet joilla toimii yliopistoja tai muita ammattikorkeakouluja sekä alueet, joilla ammattikorkeakoulu on ainoa korkeakoulu. 9

10 10 Keskusteluissa pohdittiin myös muiden toimijoiden aluestrategioiden (osaamiskeskukset, aluekeskukset, maakuntien strategiat) suhdetta ammattikorkeakoulun strategiaan, alueen määrittelyä suhteessa toimintaan (eri toimintojen vaikutusalueet), toimintaympäristön vaikutuksen huomioimista suhteessa tuloksiin ja aluekehitysvaikutukseen tähtäävän toiminnan suhdetta ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan (opetus, tutkimus- ja kehitys- eli t&k-toiminta, projektit). Tämän lisäksi keskusteluissa oli esillä vierailujen toteutustapa ja ammattikorkeakoulun esityksen laadinta. Todettiin, että esityksen laadinnan tulisi palvella ammattikorkeakoulun kehittämistä ja toimia aitona kriittisenä itsearviointina. Esillä oli myös ajatus erilaisten hakemussarjojen käytöstä jatkossa. Tätä ei kuitenkaan päädytty suosittelemaan kehittämistoimissa. Laajempi kuvaus keskusteluista on kiteytetty ja niiden pohjalta tehdyt linjaukset määritelty Korkeakoulujen arviointineuvoston syksyllä 2002 hyväksymässä muistiossa arviointimenetelmistä ja arviointiperusteista, ks. liite 6. Korkeakoulujen arviointineuvosto vahvisti suunnitteluryhmän laatimat arviointiprosessia koskevat asiakirjat (ks. liitteet 5 6). Seuraavassa näistä esitetään vuoden 2003 aluekehityksen huippuyksikköarviointia koskevat arviointiperusteet ja painoalueet sekä arviointikohteet. 1.3 Arviointiperusteet ja arvioinnin kohteet Korkeakoulujen arviointineuvosto painotti, että ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen arvioinnissa tarkastellaan ammattikorkeakoulun toimintaa koko sen tehtävän laajuudelta (koulutus = kaikki koululutusalat, maantieteellinen alue = toimiluvassa määritellyt sijaintipaikat ja kaikki toimintamuodot). Arviointi kohdistui vuosien toimintaan. Arviointiperusteiksi ja arvioinnissa painotettaviksi seikoiksi määriteltiin seuraavat seikat, joita tuli käyttää ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen valinnassa: Ammattikorkeakoulun rooli alueen innovaatioympäristöissä. Aluekehitystoimintaan liittyvien prosessien tarkoituksenmukaisuus, suunnitelmallisuus ja tehokkuus. Ammattikorkeakoulun toiminta-alueellaan saavuttamat alueelliseen vaikuttamiseen ja työelämäyhteyksiin liittyvät tulokset ja näytöt. Ammattikorkeakoulun strategian kehittyneisyys. Ammattikorkeakoulun kyky arvioida omaa aluekehitystoimintaansa, sen kehittämistä ja toiminta-alueensa tarpeiden selvittämistä sekä saatujen tietojen hyödyntämistä. Ammattikorkeakoulun saavuttamat korkeakoulun sisäiset synergiaedut ja niiden hyödyt aluekehitysvaikutuksessa.

11 11 Arviointikohteet Korkeakoulujen arviointineuvosto määritteli arviointikohteet seuraavasti. 1. Ammattikorkeakoulun tehtävä ja toimintaympäristö Mikä on ammattikorkeakoulun toiminta-alue? Miten ammattikorkeakoulu hankkii toiminta-aluettaan koskevaa tietoa? Millaisena ammattikorkeakoulu näkee toiminta-alueensa innovaatioympäristön?* Ammattikorkeakoulun tehtävä toiminta-alueensa kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun aluekehitystyölleen asettamat tavoitteet ja miten ne asetetaan? 2. Ammattikorkeakoulun strategia ja rooli alueen kehityksessä Miten ammattikorkeakoulu hahmottaa oman roolinsa toiminta-alueensa aluekehitystyössä? Ammattikorkeakoulun tärkeimmät yhteistyökumppanit ja -verkosto. Miten ammattikorkeakoulu on edistänyt toiminta-alueensa kansainvälistämistä? Ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategia. Miten strategia on laadittu? Ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategian suhde toiminta-alueen kehittämisstrategiaan. Ammattikorkeakoulun rooli toiminta-alueen strategioiden suunnittelussa. Miten ammattikorkeakoulu kytkeytyy toiminta-alueensa innovaatiojärjestelmään? 3. Ammattikorkeakoulun toiminta ja sen vaikutus alueella 3.1 Ammattikorkeakoulun oma toiminta Tärkeimmät koulutuksen sisällölliset ja määrälliset muutosvaatimukset, joita ammattikorkeakoululle on esitetty ja ammattikorkeakoulun toiminta vaatimusten suhteen. Ammattikorkeakoulun organisoimat opiskelijoiden työelämäyhteydet ja niiden mekanismit. Valmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen. Opettajien työelämäyhteydet ja toiminnot. Yritystoiminnan kehittäminen alueella ja saavutetut tulokset. Ammattikorkeakoulun sisäinen yhteistoiminta alueen kehittämisessä ja saavutetut synergiahyödyt. T&k-toiminnan, yrityshautomoiden ja opetuksen suhde: miten varmistetaan uuden tiedon siirtyminen opetukseen. * Innovaatioympäristöllä tarkoitetaan toiminnallista aluetta, jonka puitteissa yritykset ja julkiset instituutiot edistävät innovaatioiden edellytyksiä ja näin toimien lisäävät toiminta-alueen elinkeinotoimintaa ja hyvinvointia.

12 Ammattikorkeakoulun yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa Ammattikorkeakoulun mekanismit tuottaa uutta osaamista ja siirtää sitä alueelle. Ammattikorkeakoulun osallistuminen toiminta-alueensa työyhteisöjen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun toiminta aluekeskusohjelmissa ja osaamiskeskuksissa. Merkittävimmät alueen kehittämishankkeet, joihin ammattikorkeakoulu on osallistunut ja ammattikorkeakoulun toiminta hankkeessa. Yhteistyö muiden korkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. 4. Ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan arviointi ja tulevaisuus Ammattikorkeakoulun muutoksenhallinhallintamekanismit. Ammattikorkeakoulun oma arvio aluekehitystoiminnastaan ja sen tulevaisuudesta. 1.4 Arviointia koskevat hakuohjeet Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen valintamenettelyn, hakuohjeet, arviointiperusteet ja -painoalueet, arviointikohteet eli arvioitavat ilmiöt sekä arviointiaikataulun kokouksessaan (ks. liitteet 5 6) Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti, että arviointi tehdään kaksivaiheisena kuten edelliselläkin kierroksella vuonna 2001 ja että ammattikorkeakoulujen esitysten perusteella valitaan 8 11 ammattikorkeakoulua vierailukohteiksi. Lopullinen arviointi tapahtuisi esitysten ja arviointivierailujen perusteella. Ammattikorkeakoulujen esitysten arviointi päätettiin antaa Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämälle arviointiryhmälle. Korkeakoulujen arviointineuvosto pyysi päivätyllä kirjeellään ammattikorkeakouluja toimittamaan mennessä ehdotuksensa aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi. Myöhemmin ammattikorkeakouluille varattua hakuaikaa jatkettiin KKA:n työvaliokunnan päätöksellä saakka. Kukin ammattikorkeakoulu voi tehdä yhden, koko ammattikorkeakoulua koskevan esityksen. Keväällä 2001 huippuyksiköksi valitut ammattikorkeakoulut saattoivat myös tehdä esityksen. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen mittarit -työryhmä (OPM 1999: 16) on määritellyt, että aluekehitysvaikutuksen ja työelämäsuhteiden huippuyksiköksi voidaan nimetä vain koko ammattikorkeakoulu ja että sama yksikkö voidaan nimetä huippuyksiköksi vain kaksi kertaa peräkkäin. Edellä mainittuun opetusministeriön työryhmän linjaukseen perustuen Korkeakoulujen arviointineuvosto on vahvistanut aluekehityksen huippuyksikköarviointia koskemaan samat ohjeet. Ammattikorkeakoulun esityksen laajuus rajattiin enintään kymmeneen sivuun liitteineen. Sen tuli muodoltaan noudattaa Korkeakoulujen arviointineuvoston hyväksymiä arviointiperusteita ja olla luonteeltaan

13 13 analyyttinen raportti arvioinnin kohteista. Arviointiperusteet toimitettiin ammattikorkeakouluille hakuohjeiden liitteenä. (Ks. kohta 1.3.) Opetusministeriö käyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston esitystä ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköiksi tuloksellisuusmäärärahajaon perusteena vuonna Arviointiprosessin toteutunut aikataulu on raportin liitteenä Aluekehityksen huippuyksiköiden arviointiryhmän kokoonpano Ammattikorkeakoulujen esitysten arviointia varten Korkeakoulujen arviointineuvosto nimesi arviointiryhmän. Ryhmään haettiin aluetutkimuksen, aluekehitystyön, ammattikorkeakoulujen, opiskelijoiden ja elinkeinoelämän yhteistoiminnan tuntemusta sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan sisäistä tuntemusta. Lisäksi arviointiryhmän koostumusta suunniteltaessa otettiin huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo ja ryhmän alueellinen tasapaino. Opiskelijajäsenestä pyydettiin ehdotus Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitolta, SAMOK ry:ltä. Arviointiryhmän puheenjohtaja valittiin ja jäsenet pidetyissä Korkeakoulujen arviointineuvoston kokouksissa lukuun ottamatta ammattikorkeakoulujen edustajaa. Hänet (Mirja Toikka) valittiin , jolloin huippuyksikköhaku oli ohi ja edustaja voitiin valita ammattikorkeakoulusta, joka ei ollut lähettänyt huippuyksikköesitystä. Arviointiryhmän kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja: yhteiskuntamaantieteen professori, rehtori Perttu Vartiainen, Joensuun yliopisto Jäsenet: projektinjohtaja, YK Ulla-Maija Laiho, Sisäasianministeriö, aluekeskusohjelma osastopäällikkö, FT Maire Mäki, Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeino-keskus/ työvoimaosasto opiskelija Irene Impiö, Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry. elinkeinojohtaja, DI Kari Ruoho, Espoon kaupunki kehitysjohtaja, FT Mirja Toikka, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Arviointiryhmä valitsi varapuheenjohtajakseen Ulla-Maija Laihon. Arviointiryhmän sihteerinä toimi suunnittelija, KT Hannele Salminen Korkeakoulujen arviointineuvostosta.

14 14 2 Arviointiprosessi 2.1 Ammattikorkeakoulujen laatimat esitykset Korkeakoulujen arviointineuvosto sai määräaikaan mennessä yhteensä 22 esitystä aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi. Esitys on ammattikorkeakoulun aluekehitystyön itsearviointia ja toimii hakemuksena huippuyksikköarviointiin. Esityksensä jättivät seuraavat ammattikorkeakoulut: Espoo-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska yrkeshögskolan Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Sydväst Kaikki esitykset täyttivät hakuohjeissa annetut muodot. Esitystä eivät tehneet Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, Diakoniaammattikorkeakoulu, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu eikä Tampereen ammattikorkeakoulu. Arviointi tehtiin kaksivaiheisesti: 1) vierailukohteet valittiin ammattikorkeakoulujen esitysten perusteella, 2) lopullinen valinta tehtiin esityksen ja vierailun perusteella.

15 2.2 Asiantuntija-arviointi 15 Yleistä Arviointiryhmän perehdytys tehtäväänsä tapahtui järjestäytymiskokouksessa Arviointiryhmä keskusteli tehtävästään, toimeksiannostaan ja arviointiin liittyvistä kysymyksistä. Ryhmä kuuli vuoden 2001 aluekehityksen huippuyksikköarviointiryhmän puheenjohtajan professori Hannu Katajamäen esityksen edellisen aluekehityksen huippuyksiköiden arviointiryhmän toiminnasta, käytetyistä menetelmistä ja kokemuksista. Arviointiryhmä keskusteli vierailujen käytännön toteutuksen vaihtoehdoista. Esillä olivat esimerkkeinä edellisen aluekehitysvaikutuksen arviointikäynnit keväällä 2001 sekä kevään 2002 ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarvioinnin vierailut. Arviointiryhmän vierailut päätettiin toteuttaa viikoilla 13 ja 15. ( ja ). Näiden päivien lisäksi vierailuille oli sovittu varapäiviksi 14. ja Vierailuajankohdista oli alustavasti tiedotettu ammattikorkeakouluille jo vuoden 2002 lopulla. Lopulliset ajankohdat ilmoitettiin sekä tammi- että helmikuussa Arviointiryhmä kokoontui kuusi kertaa: koko päivän kestäviin kokouksiin neljä kertaa ammattikorkeakoulujen esitysten käsittelyjen ja vierailujen valmistelujen yhteydessä, kerran palautteen koontiin ja lyhyempään kokoukseen kerran raporttiluonnosta käsittelemään. Arviointivierailujen aikana ryhmä työskenteli yhteisesti kunkin arviointipäivän jälkeen. Esitysten käsittely ja vierailukohteiden valitseminen Arviointiryhmän jäsenet arvioivat aluekehityksen huippuyksikköesitykset (22) kaksivaiheisesti. Arviointiprosessi käsitti lomakkeella tapahtuvan ryhmän jäsenten henkilökohtaisen esitysten arvioinnin ja arviointiryhmän yhteisen käsittelyn arviointikeskusteluineen. Arvioinnin suunnitteluryhmä oli valmistellut esitysten arviointia varten lomakkeen, jossa arviointikriteereiksi oli valittu Korkeakoulujen arviointineuvoston vahvistamat arviointikohteet (ks. kohta 1.3). Kukin kriteeri arvioitiin asteikolla 1 5 (heikko/epäselvä vahva/selvä). Arvioinnissa käytetty lomake on raportin liitteenä 7. Arviointiryhmä totesi, että ammattikorkeakoulut ovat aluekehitystehtävänsä ja sen toteuttamismahdollisuuksien kannalta hyvin erilaisessa tilanteessa riippuen siitä, missä ne sijaitsevat. Esimerkiksi muiden toimijoiden määrä vaikuttaa ammattikorkeakoulun mahdollisuuksiin toimia ja toisaalta sen saavutuksiin ja niiden toteamiseen. Toiminta-alueensa ainoa ammattikorkeakoulu tai jopa ainoa korkeakoulu, on varsin erilaisessa asemassa kuin ammattikorkeakoulu, joka toimii useiden korkeakoulujen alueverkostossa. Hyvä aluekehitysvaikutus vaatii eri ympäristöissä erilaisia toimia.

16 16 Voidakseen ottaa mahdollisimman hyvin huomioon ammattikorkeakoulujen varsin erilaiset toimintaympäristöt arviointiryhmä jaotteli esitykset ensi vaiheen käsittelyssä kolmeen ryhmään: pääkaupunkiseudun/ metropolialueen ammattikorkeakoulut (3 esitystä), yliopistopaikkakunnilla toimivat ammattikorkeakoulut (10 esitystä) ja muiden alueiden ammattikorkeakoulut (9 esitystä). Esityksiä käsiteltiin kuitenkin yksilöllisesti. Arvioitsijat käyttivät jaottelua vain esitysten ensimmäisessä, yksilöllisessä arviointivaiheessa, eikä vierailukohteiden lopullista valintaa sidottu tähän jaotteluun. Myös arviointiryhmän lopputulos ja esitys huippuyksiköistä syntyi ilman että alussa tehtyyn ryhmittelyyn olisi palattu. Arviointiryhmä totesi, että edellä mainitulla tavalla ryhmiteltyinä saman tyyppisessäkin toimintaympäristössä on usein huomattavia eroavaisuuksia alueen muissa toimintaedellytyksissä. Tällaisia ovat esimerkiksi väestön kehitykseen, elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen liittyvät taustat. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön arvioinnissa tulee aina ottaa huomioon kunkin toiminta-alueen omaleimaisuus kokonaisuutena. Arviointiryhmä päätti alustavasti valita saatujen esitysten perusteella 8 11 ammattikorkeakoulua, joihin se suorittaisi arviointivierailun. Vierailukohteita valittaessa arviointiryhmä ei asettanut ammattikorkeakoulujen esityksiä paremmuusjärjestykseen. Ryhmä päätti, että yhteistä jatkokäsittelyä varten kukin arvioitsija jakaa hakemukset oman näkemyksensä mukaan luokkiin vierailukohde ei vierailukohde ei osaa sanoa eli rajatapaukset. Arviointiryhmä päätti, että ensi vaiheessa kukin arvioitsija esittää hakemuksista vierailukohteiksi 5 7 ammattikorkeakoulua, ei osaa sanoa -ryhmään 0 4 ammattikorkeakoulua ja ei vierailukohteeksi ammattikorkeakoulua. Alustava esitysten ryhmittely näihin luokkiin ei sitonut arvioitsijoiden lopullista kantaa. Arviointiryhmän käsitellessä hakemuksia arvioitsijoiden oli mahdollista myös vaihtaa kantaansa ja muuttaa esitystään. Keskustelun perusteella myös Ei osaa sanoa - ryhmään sijoitetut hakemukset päätyivät joko vierailukohteiksi tai ei vierailukohteiksi. Arvioinnin tasapuolisuuden ja riippumattomuuden turvaamiseksi arviointiryhmä korosti esitysten käsittelyssä pitäytymistä ehdottomasti vain esitys-/hakemuspapereissa esitetyissä asioissa. Ammattikorkeakoulusta mahdollisesti muutoin arvioitsijoiden tiedossa olevat tiedot eivät saaneet vaikuttaa arviointiin. Ammattikorkeakouluja oli pyydetty esityksissään kuvaamaan suorittamaansa aluekehitystyötä koko koulutustehtävänsä laajuudelta. Menestyäkseen valinnassa ammattikorkeakoululla tuli siis olla näyttöjä kaikilta koulutus- ja toiminta-aloilta. Ammattikorkeakoulun aluekehitystyön monipuolisuus oli näin ollen yksi keskeinen arviointiperuste. Arviointiryhmän jäsenet perehtyivät ammattikorkeakoulujen esityksiin ja arvioivat ne tammi- ja helmikuun kokousten välisenä aikana. He toimittivat

17 17 arvionsa niistä mennessä arviointiryhmän sihteerille, joka laati yhteenvedot käsiteltäviksi arviointiryhmän kokouksessa Käydyn keskustelun perusteella tarkennettujen arviointiensa jälkeen arviointiryhmä päätti yksimielisesti esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle kahdeksaa vierailukohdetta: Hämeen ammattikorkeakoulua, Laurea-ammattikorkeakoulua, Oulun seudun ammattikorkeakoulua, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulua, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulua, Rovaniemen ammattikorkeakoulua, Satakunnan ammattikorkeakoulua ja Seinäjoen ammattikorkeakoulua. Arviointiryhmä ei asettanut esityksiä paremmuusjärjestykseen. Se totesi, että ammattikorkeakoulujen vahvuudet vaihtelivat painopistealueittain. Olennaista kuitenkin oli, että kaikkien vierailukohteiksi esitettävien ammattikorkeakoulujen toiminta oli arviointiryhmän näkemyksen mukaan kaikilla painopistealueilla riittävän laadukasta. Korkeakoulujen arviointineuvosto käsitteli ja hyväksyi arviointiryhmän esityksen vierailukohteista kokouksessaan Päätöksestä tiedotettiin kaikille ammattikorkeakouluille samana päivänä. Arviointivierailujen toteutus ja teemakeskustelut Arviointiryhmä määritteli ennakolta vierailujen keskeiseksi tavoitteeksi, että se saa keskusteluissa kunkin ammattikorkeakoulun tekemää esitystä olennaisesti täydentävää lisäinformaatiota. Sen toivottiin todentavan ja tarkentavan hakemuksessa aluekehityksestä esitettyjen asioiden, mm. yhteistyöverkostojen kattavuutta. Edellisellä aluekehityksen huippuyksiköiden arviointikierroksella keväällä 2001 arviointiryhmän jäsenet vierailivat pareittain eri kohteissa. Saadun kokemuksen perusteella Korkeakoulujen arviointineuvosto oli päättänyt, että vuoden 2003 kierroksella kaikki arviointiryhmän jäsenet vierailevat kaikissa kohteissa, mikäli mahdollista. Tämä myös toteutui vuoden 2003 arvioinnissa. Koko arviointiryhmä vieraili jokaisessa kohteessa lukuun ottamatta yhtä arviointikäyntiä, johon yhdellä arviointiryhmän jäsenellä ei ollut mahdollisuutta osallistua. Näin kaikille ryhmän jäsenille syntyi omakohtainen kuva jokaisesta arvioitavasta ammattikorkeakoulusta sekä arviointikohteista kokonaisuutena. Menettely loi pohjan asiantuntijaryhmän monipuoliselle näkemykselle arviointikohteiksi valittujen ammattikorkeakoulujen aluekehityksen vahvuuksista suhteessa toinen toisiinsa. Edellisellä aluekehitysvaikutuksen arviointikierroksella arviointiryhmä haastatteli päivän aikana erikseen viittä eri ammattikorkeakoulujen henkilöstöja sidosryhmien edustajajoukkoa. Haastateltavina olivat tuolloin johto, ylläpitäjät, opiskelijat, opettajat ja muu henkilöstö sekä sidosryhmät: elinkeinoelämä ja alueyhteistyö. Sen jälkeen käytiin eri ryhmien yhteiskeskustelu. Tämän lisäksi ryhmä tutustui yhteen ammattikorkeakoulun valitsemaan aluekehitystyön kärkihankkeeseen.

18 18 Vuoden 2003 arviointiryhmä päätti käydä keskustelut vierailuilla kahden ryhmän kanssa, jotta niihin voitaisiin varata riittävästi aikaa. Arviointiryhmä tapasi ammattikorkeakoulujen sisäisen ryhmän (johto, ylläpitäjät, opettajat, opiskelijat) ja ammattikorkeakoulun ulkopuolisia yhteistyötahoja edustavan ryhmän. Kunkin päivän alussa, ennen teemakeskusteluja kuultiin rehtorin alustus. Kummankin ryhmän kanssa käytävään keskusteluun varattiin puoli päivää jokaisella arviointivierailulla. Yhteistä keskustelua käytiin myös lounaalla, johon osallistuivat molemmat ryhmät ja arvioitsijat. Arvioinnit kestivät kaikissa kohteissa koko päivän. Vierailukohteiksi valittuja ammattikorkeakouluja pyydettiin kokoamaan edellä mainitut kaksi ryhmää siten, että niissä kummassakin olisi enintään 8 10 henkilöä. Ammattikorkeakoulu saattoi itse päättää, ketä kutsui keskeisiä aluekehityksen yhteistyötahoja edustavaan ryhmään. Ammattikorkeakoulun sisäisessä ryhmässä tuli kuitenkin olla edustettuina rehtori ja yksi johdon/ ylläpitäjien edustaja, kaksi opiskelijajärjestön edustajaa ja opettajat. Ryhmien edustajien valinnassa ammattikorkeakouluja pyydettiin ottamaan huomioon aluekehitysvaikutuksen kaksi näkökulmaa: ammattikorkeakoulun oma alueellinen vaikutus (mm. alueen osaamisen vahvistaminen, sosiaalisen tai kulttuurisen pääoman kasvattaminen ja innovaatioympäristön rakentaminen) vaikuttaminen alueelliseen toimintaan (mm. osallistuminen alueen strategiatyöhön, aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmiin sekä alueen muihin kehittämishankkeisiin). (KKA:n muistio arviointimenetelmästä ja arviointiperusteista ) Korkeakoulujen arviointineuvoston ohjeiden mukaan arvioinnissa oli mahdollista hyödyntää ammattikorkeakoulujen AMKOTA -järjestelmään ja Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuvia tietoja sekä arvioinnin taustamuistiossa määriteltyjä alueita kuvaavia tietoja. Hakuohjeiden mukaan arviointiryhmällä oli tarvittaessa mahdollisuus pyytää ammattikorkeakouluilta lisätietoja arvioinnin kuluessa. Vierailukohteista arviointiryhmä hankki käyttöönsä seuraavat lisätiedot: maakuntakohtaiset työmarkkinakatsaukset (TE-keskusten tiedot) työllistymis- ja rekrytointitiedot (AMKOTA) TEKES:n tiedot: ko. ammattikorkeakoulujen hakemukset ja myönnetyt rahat aluekeskusohjelmat (SM) erikoistumisopinnot ja avoimen amk:n toiminnan laajuus (AMKOTA).

19 19 Arviointiryhmä tutustui näihin tilastoihin saadakseen kuvaa vierailukohteista. Arviointi perustui kuitenkin kokonaisvaltaiseen, laadulliseen näkemykseen kunkin ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutuksesta, sen kehittämistilasta ja strategiasta, eikä näihin taustatietoihin. Arviointiryhmä halusi varmistaa, että samat pääkysymykset tulevat käsitellyiksi ja kaikki arviointiperusteet tarkastelluiksi joka arviointikohteessa. Arvioinnin tasapuolisuuden ohella myös arviointiryhmän jäsenten monipuolinen asiantuntemus haluttiin hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti. Tästä syystä arviointiryhmä teemoitti keskustelut. Teemakeskustelun rungon muodostivat Korkeakoulujen arviointineuvoston vahvistamat arviointiperusteet ja arvioinnin painoalueet (ks. luku 1.3). Arviointiryhmän jäsenet laativat kuudesta arvioinnissa painotettavasta kohdasta omat tarkentavat kysymyksensä. Ne muokattiin ja keskustelurunko koottiin arviointiryhmän kokouksessa Kysymykset toimivat teemakeskusteluja ohjaavana runkona vierailukohteissa sekä ulkopuolisen sidosryhmän että oppilaitosta edustavan ryhmän kanssa. Arviointivierailut toteutettiin seuraavassa järjestyksessä: Kuopiossa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun arviointi Oulun seudun ammattikorkeakoulun arviointi Seinäjoen ammattikorkeakoulun arviointi Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulun arviointi 8.4. Espoossa Laurea-ammattikorkeakoulun arviointi 9.4. Hämeenlinnassa Hämeen ammattikorkeakoulun arviointi Joensuussa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun arviointi Rovaniemen ammattikorkeakoulun arviointi

20 20 3 Yhteinen palaute kaikille esityksen tehneille ammattikorkeakouluille Jokainen oppilaitos, jossa on käynnissä arviointia, kehittää samalla omaa toimintaansa. Aluekehityksen huippuyksikköesityksen laadinta on jo sinällään tärkeä ammattikorkeakoulun itsearviointiprosessi. Siitä on hyötyä toiminnan kehittämiselle, jos se pystyy lisäämään henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden tietoisuutta ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävästä ja kohottamaan motivaatiota siihen osallistumiseen. Lisäksi arviointiin hakeutuminen voi käynnistää keskustelua, selkiyttää ammattikorkeakoulun tehtävää ja sitouttaa henkilöstöä. Arvioinnin tavoitteena on välillisesti myös jäsentää ammattikorkeakoulun omia strategiaprosesseja, tukea toiminnan kehityslinjoja ja auttaa kokoamaan aineksia selkeäksi tahtotilaksi. Arviointipalaute voi tiedon ja havaintojen avulla vahvistaa ammattikorkeakoulun omaa näkemystä, jonka perusteella sen on mahdollista kehittää toimintaansa. Arviointi voi myös tuottaa täysin uusia näkökulmia ja asettaa ammattikorkeakoulun tuoreiden tarkastelujen eteen. Arviointiryhmä on antanut Korkeakoulujen arviointineuvoston päätöksen mukaisesti palautteen kaikille huippuyksikköesityksen tehneille 22:lle ammattikorkeakoululle. Arviointipalautteita työstettiin yhteisesti sekä sähköisellä alustalla että koko päivän kestäneessä arviointiryhmän kokouksessa. Ammattikorkeakoulukohtainen palaute on toimittu kullekin hakemuksen tehneelle ammattikorkeakoululle kirjallisesti ja sähköisesti Huippuyksiköiksi esitettyjä ammattikorkeakouluja koskeva palaute julkaistaan raportin luvussa 4. Jotta suoritettu arviointi auttaisi ammattikorkeakouluja kehittämään omaa aluekehitystoimintaansa, arviointiryhmä on koonnut seuraavaan havaintoja palautteena kaikille hakemuksen tehneille ammattikorkeakoululle. Ne on ryhmitelty arviointikohteiden eli arvioitavan ilmiön mukaan. Tarkoituksena on tällä tavoin hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti aluekehitysvaikutuksen arviointia kaikkien ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisessä. Kehittämisehdotukset eivät ole sitovia velvoitteita, vaan ammattikorkeakoulut voivat harkintansa ja tarpeidensa mukaan ottaa huomioon oheiset suositukset.

21 3.1 Yleisiä havaintoja 21 Useissa ammattikorkeakouluissa tietoinen, systemaattinen ja laajasti määritetty aluekehitystoiminta on ottamassa vasta ensiaskeleitaan. Ammattikorkeakoulujen perustamisen lähtökohtana hakemuksissa mainittiin usein maakunnallisuus, joka todentui lähinnä monien, eri paikkakunnilla sijaitsevien toimipisteiden tai mahdollisesti seudullisten kokonaisuuksien kautta. Aluekehitystehtävä on nähty usein vaikutuksena, joka toteutuu ammattikorkeakoulun useiden toimipisteiden välityksellä. Monen ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus onkin korostuneen paikallista kohdentuen yhden tai muutaman aluekeskuksen lähivaikutuspiiriin. Tämä on havaittavissa erityisesti, jos ammattikorkeakoulu on omaksunut alueen elinkeinojen kasvualoja vahvasti tukevan roolin. Arvioinnin taustamuistiossa esitetyt aluekehitysvaikutuksen kaksi näkökulmaa (ammattikorkeakoulun oma alueellinen vaikutus ja vaikuttaminen alueelliseen toimintaan) jäsentyivät varsin vaihtelevasti eri ammattikorkeakouluissa. Joissakin ammattikorkeakouluissa alueellinen vaikutus tarkoittaa lähes yksinomaan alueen osaamisen vahvistamista perinteisen koulutustehtävän kautta. Koulutustehtävään voi liittyä yksittäistä hanketoimintaa. Monissa ammattikorkeakouluissa on kuitenkin panostettu myös t&k-toimintaan ja palvelutarjontaan, tosin harvoin kaikkien koulutusalojen tarjonnan laajuudessa. Useilla paikkakunnilla ammattikorkeakoululla on ollut myös merkittävä rooli alueen innovaatioympäristön rakentamisessa. Silti tämä rajautuu usein tekniikan tai muille uutta teknologiaa hyödyntäville aloille. Alueen sosiaalisen tai kulttuurisen pääoman kasvattaminen ei noussut vahvasti esiin ainakaan tietoisena prosessina. Jotkut harvat ammattikorkeakoulut ovat ottaneet aktiivin roolin alueellisen kehityksen yhteen kokoajina ja suunnannäyttäjinä. Yleensä tämä on ollut mahdollista niillä alueilla, joissa ei ole vahvaa paikallista yliopistoa. Tällöin ammattikorkeakouluilla on vankka panos alueen strategioiden luomisessa ja alueellisten kehittämisohjelmien toteuttamisessa. Useimmissa ammattikorkeakouluissa strategiatyöhön osallistutaan kuulumalla eri ohjelmien johtoryhmiin ja alakohtaisiin työryhmiin sekä toteuttamalla yksittäisiä hankkeita. Joukossa on myös ammattikorkeakouluja, joiden vaikuttaminen alueelliseen toimintaan on vielä vähäistä ja rajautuu joihinkin yksittäisiin hankkeisiin tai ohjelmiin (ks. myös kohta 3.3). Ammattikorkeakoululla on oltava selkeä näkemys toimintaympäristöstään ja aluekehitystehtävästään. Sen tulee valita aluekehitysstrategiansa ja toimintamuodot, joilla se pyrkii vaikuttamaan myönteisesti toimialueensa seutujen kehitykseen. Lisäksi ammattikorkeakoululla on oltava kykyä arvioida toimintansa tuloksellisuutta ja selkeä näkemys, miten parannetaan henkilöstön ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia aluekehitystoiminnassa. Lähes kaikissa ammattikorkeakoulujen laatimissa esityksissä jäi epäselväksi, mikä on opiskelijoiden ja opettajien rooli aluekehitystyössä ja missä prosessin vaiheessa nämä ammattikorkeakouluyhteisön suurimmat ryhmät ovat mukana.

22 Ammattikorkeakoulun tehtävä ja toimintaympäristö Ammattikorkeakoulujen välillä on selviä strategisia eroja siinä, painottavatko ne tiettyjä kärkialojaan vai laajaa koulutusvastuutaan. Monissa tapauksissa ammattikorkeakoulut esittäytyvät vielä entisten oppilaitostensa ja niiden koulutusalojen kautta. Tämä korostuu erityisesti ammattikorkeakouluissa, joiden toimipisteverkko on hajanainen. Laaja aluevaikuttavuus ja ammattikorkeakoulun synergiahyödyt eivät tällöin välttämättä toteudu. Joissakin ammattikorkeakouluissa laajempaa aluevaikuttavuutta haetaan paikallisia tarpeita palvelevien aikuiskoulutusohjelmien kautta. Eri koulutusalat ovat edelleen aluevaikuttavuuden kannalta merkitykseltään eri asemassa. Ammattikorkeakoulujen omien arvioiden mukaan selvästi vahvin vaikuttavuus näyttäisi tällä hetkellä olevan kasvavilla tekniikan aloilla. Samoin korostuvat hyvinvointiosaaminen ja bioteknologia, jotka kertautuvat kehittämisaloina useissa ammattikorkeakouluissa. Kyse voi kuitenkin olla enemmänkin muodikkaista ilmiöistä, sillä näytöt todellisesta toiminnasta ovat vielä vähäisiä. Ammattikorkeakoulujen saavuttamat sisäiset synergiaedut ovat osittain hallinnollisia tai t &k-hankkeisiin liittyviä. Vain joissakin ammattikorkeakouluissa on kehitetty eri koulutusaloja ja toimintasektoreita innovatiivisesti hyödyntäviä koulutusohjelmia. Liiketoimintaosaaminen yhdistyy usein muihin synergisenä alana. Sen sijaan liiketalouden peruskoulutus jää aluekehityksen näkökulmasta yhteyksiltään jotenkin hahmottomaksi. Pienten koulutusalojen (kuten kulttuuri- ja luonnonvara-alan sekä matkailu- ja ravitsemusalan) merkitys taas jää monilla alueilla marginaaliseksi. Yrittäjyyden ja yritystoiminnan lisääminen tuotiin vahvasti esille lähes kaikissa hakemuksissa. Varsinaiset näytöt ammattikorkeakoulujen saavutuksista yritysten laadulliseen kehittämiseen tai määrälliseen kasvuun jäivät kuitenkin epäselviksi. Yrittäjyyden edistäminen on jäänyt ammattikorkeakouluissa tavoitteenasetteluun nähden toistaiseksi vähälle. Jos tätä aktiviteettia arvioidaan vaikkapa AMKOTA-tietojen valossa, vaikuttaa yrittäjiksi ainakin valmistumisen jälkeen sijoittuneiden määrä melko vähäiseltä. Usein yrittäjyys näyttää olevan vaihtoehto palkkatyölle aloilla, joilla työllisyystilanne on heikko. Myös ammattikorkeakoulujen ennakointityö hakee muotojaan. Monilla alueilla on meneillään eri toimijoiden käynnistämiä ennakointiprojekteja. Osa ammattikorkeakouluista osallistuu niihin aktiivisesti. Ennakointitietoja ei kuitenkaan toistaiseksi osata riittävästi hyödyntää esim. koulutustarjontaa suunniteltaessa. Joissakin ammattikorkeakouluissa uutta koulutusta ja kehittämistyötä on suunnattu määrätietoisesti alueen kehitysstrategian mukaisille kasvualoille, usein IT-alalle. Peruspalvelujen työvoimatarpeisiin vastaavien alojen koulutustarjonta on sen sijaan rutiininomaisempaa. Toisaalta myöskään työelämä ei näillä aloilla aina tarjoa samanlaisia kehittämishaasteita kuin uusilla kasvualoilla (vrt. myöhempi huomio kuntien työpaikoista).

23 23 Aluekehitystoiminta ei voi olla pelkästään yksittäisten toimijoiden eikä pelkästään ylläpitohallinnon varassa. Arvioinnissa eräs tarkastelukulma olikin, kuinka monipuolisesti ja systemaattisesti ammattikorkeakoulu on onnistunut kokoamaan niin sisäiset kuin ulkoisetkin ryhmät toteuttamaan yhdessä aluekehitystehtävää. 3.3 Ammattikorkeakoulun strategia ja rooli alueen kehityksessä Strategian käsite ammattikorkeakoulukontekstissa tarkoittaa ammattikorkeakoulun toimintojen asemointia jatkuvassa muutoksessa sekä valintojen tekemistä toiminnan painopistealueista. Näiden perusteella henkiset ja aineelliset resurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti. Strategia-ajattelussa on kyse myös muutoksen hallinnasta. Muutoksen hallinnan ensimmäisiä edellytyksiä on tietoisuus toiminnan tavoitteista. Strategia luo toimintakehyksen, jonka puitteissa asiantuntijat toimivat parhaimmaksi valitsemallaan tavalla. Ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategiaa voidaan kuvata tietoisena, keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valintana muuttuvassa toimintaympäristössä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysstrategiat ovat hyvin eri asteisia. Osa ammattikorkeakouluista mieltää kaiken toimintansa aluekehitystehtäväksi, jotkut ovat laatineet erilliset aluekehitysstrategiat. Erillisten aluekehitysstrategioiden etuna on, että erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnalle voidaan asettaa selkeät, alueen tarpeisiin perustuvat tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista on myös mahdollista seurata sovituilla kriteereillä ja mittareilla. Toimintaympäristöanalyyseissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota alueen innovaatioympäristöön. Innovaatioympäristön syvällisempää analyysia ei kuitenkaan ole hakemuksista päätellen ammattikorkeakouluissa juurikaan tehty. Kuitenkin ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategian keskeinen lähtökohta on harkittu ja oikea asemoituminen paikalliseen innovaatiojärjestelmään. Esityksissä innovaatioympäristön kuvaukset olivat lähinnä luetteloita toimijoista ilman syvällisempää erittelyä eri toimijoiden keskinäisistä suhteista ja vuorovaikutuksesta tai ammattikorkeakoulun kytkeytymisestä näihin usein monimutkaisiin, verkostomaisiin innovaatiorakenteisiin. Ammattikorkeakoulujen välillä on suuria eroja osallistumisessa toimintaalueen aluekehitysstrategioiden, -ohjelmien ja -hankkeiden tavoitteiden asetteluun ja toteutukseen. Erilaisia rooleja voitaisiin luonnehtia sanoilla passiiviset, alihankkijat, kumppanit ja aloitteentekijät. Suuri osa arvioiduista ammattikorkeakouluista osallistuu lähinnä aluekehityshankkeiden toteuttajina, alihankkijoina, sekä EU-rahoitteisten että kansallisten ohjelmien toteutukseen. Kumppanin roolin ovat omaksuneet ne ammattikorkeakoulut, jotka osallistuvat joko maakuntien liittojen tai aluekehitysohjelmien eri hallinnointiyhteisöjen organisoimiin strategia- ja ohjelmien laadintaprosesseihin. Huippuyksiköiksi esitetyt ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet aloitteentekijöiksi, uusien linjausten ja

24 24 avausten tekijöiksi alueillaan. Edelleen on kuitenkin todettava, että arvioitujen ammattikorkeakoulujen joukossa oli myös passiivisia eli ammattikorkeakouluja, jotka eivät arvioinnin kohteena olleena ajanjaksona olleet käytännössä lainkaan osallistuneet maakunnissaan aluekehitysprosesseihin. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien toteutuksessa ammattikorkeakouluille on muodostunut melko selkeä rooli osaamista vahvistavien ja osaamisen siirtoon tähtäävien osaprojektien toteuttajina. Tämä on luonnollista, sillä kummankin kansallisen ohjelman keskeinen tavoite on juuri osaamisperusteisen aluekehityksen vahvistaminen. Ammattikorkeakouluihin kohdistetaan vaativiakin odotuksia erityisesti niillä aluekeskusseuduilla, joilla ei ole tiedekorkeakoulua. Parhaimmillaan ohjelmista on muodostunut alueen eri toimijoita kokoavia ja verkottavia instrumentteja. Ohjelmat ja ammattikorkeakoulujen aktiivinen rooli niiden toteutuksessa ovat osaltaan vahvistaneet oppilaitosten edellytyksiä asemoitua alueensa innovaatiojärjestelmään. Strategioiden seurantaa ja toteutumista varten laaditut mittarit ja muut seurantamekanismit ovat vasta kehitteillä. Suurta suosiota saanut Balanced Scorecard -johtamisjärjestelmä tuloskortteineen vaatii vielä menetelmällistä kehittämistä ja harkiten valittuja näkökulmia. Koska kyse on toiminnan ohjaamisen ja johtamisen välineestä, on strategian ja vision kytkeminen näkökulmiin, tavoitteisiin ja mittareihin oleellista. 3.4 Ammattikorkeakoulun toiminta ja sen vaikutus alueella Arviointivierailujen aikana käydyissä keskusteluissa ilmeni, että kuntakentällä ei edelleenkään tunneta riittävästi ammattikorkeakoulujen tarjoamaa osaamista: sidosryhmät eivät tunne ammattikorkeakoulun palveluja tai ne eivät ole helposti löydettävissä. Elinkeinoelämälle suunnattujen tuotteistettujen palvelujen tulisi olla helposti saavutettavissa ja yrittäjien tulisi tuntea ne. Myöskään kuntakentän virkarakenne ja ammattikorkeakoulutuksen tarjonta eivät ilmeisesti kaikilta osin vastaa toisiaan. Virat noudattavat pääosin perinteistä työelämärakennetta ja kapeahkoja tehtäväjakoja ja ammattikorkeakoulut tuottavat osaamista, joka soveltuisi laajempiinkin tehtäviin. Yrityshautomoihin ja yritysyhteistyöhön liittyen arviointivierailut herättivät kysymyksen, kuinka aktiivinen rooli ammattikorkeakoululla voisi olla yhteistyössä alueen yritysten kanssa esim. laitteistojen hankkimisessa ja koordinoinnissa. Tällöin yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvät investoinnit jäisivät kohtuullisiksi. Ongelmana on kuitenkin löytää optimaalinen tilanne ammattikorkeakoulujen tuottamien palvelujen määrässä, ettei vääristettäisi kilpailua markkinoilla. Ammattikorkeakoulut kiinnittyvät alueelliseen innovaatiojärjestelmään sekä koulutuksen että tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta. Aluekehitysvaikutuksia arvioitaessa keskeisiä kriteerejä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan koh-

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen

SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN. Opetusneuvos Ari Saarinen SOPIMUSNEUVOTTELUIHIN VALMISTAUTUMINEN Opetusneuvos Ari Saarinen 20.11.2008 KORKEAKOULUJEN OHJAUS JA RAHOITUS 2010 Sopimuskausi rytmitetään eduskunta/hallituskausiin siten, että tavoitteet sovitaan nelivuotiskaudelle

Lisätiedot

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti

Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiprojekti Johtoryhmän puheenjohtaja Professori Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto Arviointiprojektin käynnistysseminaari Helsingin yliopisto, Psykologian

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakoulututkinnot Naiset suorittavat yli 60 prosenttia ammattikorkeakoulututkinnoista Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi

Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Erikoistumisopintojen arviointi ja akkreditointi Yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten johtajien seminaari Joensuun yliopisto 29.11.2002 Ilkka Virtanen 25.11.2002 Ilkka Virtanen Vaasan yliopisto & KKA:n

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen

Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 19.5.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen aloitettiin osana laajempaa laadun arviointityökalujen kehittämisen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Erikoistumisopintolautakunta

Erikoistumisopintolautakunta Erikoistumisopintolautakunta 2004-2007 Erikoistumisopintolautakunnan toiminnan esittely Korkeakoulujen arviointineuvostolle 22.11.2005 Opetusministeriö, Meritullinkatu 1, Helsinki Professori Ilkka Virtanen

Lisätiedot

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011. Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 222/2011 Koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi, mitoitus ja kohdentaminen 1 Työikäisen väestön määrän suhteellinen pieneneminen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella

Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointiraportin julkistamisseminaari Helia ammattikorkeakoulu 27.3.2003 Ilkka Virtanen http://www.uwasa.fi/~itv/publicat/kauppa.ppt

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset?

Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Miltä näyttävät tänään yliopistojen opiskelijavalintojen arvioinnissa 2002 tehdyt suositukset? Sirpa Moitus Projektisuunnittelija, KKA Teknillinen korkeakoulu 21.9.2009 Yliopistojen opiskelijavalintojen

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen

Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Erityisteema: Koulutuksen läpäisyn edistäminen ja keskeyttämisen vähentäminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 1. Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: palautekierrosversio, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.

Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille. Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9. Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta - haaste yliopistoille Timo Halttunen TY/TÄYDENNYSKOULUTUSKESKUS OPINTOASIAINPÄIVÄT 28.9.2007 KOULUTUSUUTISIA (TS Extra 27.1.2007) Korkeakouluja patistetaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014-

Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Jyväskylän kaupunkistrategia 2014- Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Kaupungin johtoryhmä 29.1.2014 Talpo 17.2.2014 Kaupungin johtoryhmä 13.3.2014 Yhteistyötoimikunta 14.3.2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma

JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JHS Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma JUHTA 26.10.2016 Markku Mölläri, työryhmän vetäjä Kunta- ja aluehallinto-osasto Hankkeen tausta Kuntalain uudistaminen Kunnan ja kuntayhtymän talousarvion

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 Nakkilassa Suomen rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa Jyrki Tomberg Satakuntaliitto Esityksen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot