Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä"

Transkriptio

1 1 I. Impiö, U.-M. Laiho, M. Mäki, H. Salminen, K. Ruoho, M. Toikka & P. Vartiainen Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 12:2003

2 2 ISBN X ISSN Kustantaja: Edita Publishing Oy Kansi: Edita, Suvi Lepistö Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Oyj Edita Abp Helsinki 2003

3 3 Esipuhe Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt valitaan nyt toista kertaa sitten kevään Korkeakoulujen arviointineuvosto jättää opetusministeriölle ehdotuksensa neljästä huippuyksiköstä. Arviointineuvosto on ehdotuksessaan tukeutunut asiantuntijaryhmän suorittamiin arviointeihin, joihin arviointineuvosto on yksimielisesti yhtynyt. Ammattikorkeakoulujen yksi tärkeä tehtävä on alueellisen kehityksen edistäminen. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystoiminnan vaikuttavuuden arviointi on myös metodisesti vaativa ja mielenkiintoinen kysymys. Arvioinnissa tulee tietenkin ottaa huomioon kunkin ammattikorkeakoulun toimintaympäristö ja kunkin alueen tarjoamat erilaiset toimintaedellytykset, mitkä kaikki ovat erilaisia maan eri osissa. Tällä kierroksella huippuyksikköhakemuksia saapui 22:sta ammattikorkeakoulusta. Korkeakoulujen arviointineuvosto korostaa arvioinnin merkitystä ennen kaikkea ammattikorkeakoulujen kehittämisvälineenä niiden aluekehitystyön tukemisessa. Hakemusprosessista on epäilemättä jo sinänsä hyötyä ammattikorkeakoulun sisäiselle kehittämiselle, ja esitysten laadinta ja siihen liittyvät sisäiset analyysit voivat lisätä tietoisuutta ao. ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävästä ja lisätä motivaatiota tähän tehtävään. Lisäksi arviointiin hakeutuminen voi käynnistää keskustelua alueen sisällä, selkiyttää ammattikorkeakoulun tehtävää ja sitouttaa sen henkilöstöä. Arvioinnin tavoitteena on välillisesti myös selkeyttää ammattikorkeakoulujen omia strategiaprosesseja, tukea toiminnan kehityslinjoja ja auttaa kokomaan aineksia selkeäksi tahtotilaksi. Arviointipalaute voi tiedon, havaintojen ja uusien näkökulmien ohella vahvistaa ammattikorkeakoulujen omaa näkemystä, jonka perusteella niiden on mahdollista kehittää toimintaansa. Huippuyksiköiksi esitettäville ammattikorkeakouluille on yhteistä niiden toimintaympäristön jäsentynyt analyysi, siihen perustuva strategiatyö, aluekehitystyön arviointiprosessi ja mittarit sekä näytöt toiminnasta tasapainoisesti koko ammattikorkeakoulun koulutustehtävän laajuudella sekä koulutuksessa että tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Huippuyksiköksi esitettävällä ammattikorkeakoululla tulee myös olla selkeä näkemys aluekehitystoimintansa kehittämiskohteista. Korkeakoulujen arviointineuvosto on pitänyt tärkeänä jatkuvaa aluekehitysvaikutusten strategista kehittämistä ja siihen vaikuttavien tekijöiden analysointia ammattikorkeakouluissa. Tästä syystä arviointiryhmä on jäsentänyt palautteensa sekä vahvuuksiin että kehittämistarpeisiin ja -ehdotuksiin. Arviointia tullaan kehittämään edelleen aiempien kokemusten pohjalta. Arvioinnin avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi raportissa kuvataan varsin yksityiskohtaisesti itse arviointiprosessi ja käytetyt menetelmät. Korkeakoulujen arviointi-

4 4 neuvosto toivoo tämän raportin palvelevan aluekehitystehtävän edistämisessä ja näkökulmien luomisessa koko ammattikorkeakoulukentällä. Samalla arviointineuvosto kiittää arviointiryhmän jäseniä heidän asiantuntevasta ja suurta sitoutuneisuutta osoittaneesta työstään. Helsingissä Ossi V. Lindqvist Korkeakoulujen arviointineuvosto, puheenjohtaja Hannele Salminen Korkeakoulujen arviointineuvosto, suunnittelija

5 5 Sisällys 1 Arvioinnin valmistelu Huippuarvioinnin tausta ja tavoitteet Aluekehityksen arvioinnin kehittäminen Arviointiperusteet ja arvioinnin kohteet Arviointia koskevat hakuohjeet Aluekehityksen huippuyksiköiden arviointiryhmän kokoonpano 13 2 Arviointiprosessi Ammattikorkeakoulujen laatimat esitykset Asiantuntija-arviointi 15 3 Yhteinen palaute kaikille esityksen tehneille ammattikorkeakouluille Yleisiä havaintoja Ammattikorkeakoulun tehtävä ja toimintaympäristö Ammattikorkeakoulun strategia ja rooli alueen kehityksessä Ammattikorkeakoulun toiminta ja sen vaikutus alueella Ammattikorkeakoulun yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa Ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan arviointi ja tulevaisuus Arvioinnin merkitys 27 4 Esitys huippuyksiköiksi vuosille ja arviointiryhmän palaute Hämeen ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu 37 Liitteet 1: Hämeen ammattikorkeakoulun esitys 41 2: Laurea-ammattikorkeakoulun esitys 55 3: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun esitys 73 4: Seinäjoen ammattikorkeakoulun nimittämiseksi esitys 87

6 6 5: Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköiden hakuohjeet 101 6: Muistio arviointimenetelmästä ja arviointiperusteista 102 7: Hakemusten arviointilomake 106 8: Arviointiprosessin toteutunut aikataulu 109

7 1 Arvioinnin valmistelu Huippuarvioinnin tausta ja tavoitteet Opetusministeriö pyysi kirjeellään Korkeakoulujen arviointineuvostoa ehdottamaan ammattikorkeakoulujen esitysten perusteella 4 6 ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköstä vuosille Arviointineuvoston tuli saada esityksensä valmiiksi mennessä. Marraskuussa 2002 määräaikaa pidennettiin saakka. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt valitaan nyt toista kertaa. Ensimmäiset huippuyksiköt arvioitiin keväällä Tuolloin arviointineuvosto esitti huippuyksiköiksi neljää ammattikorkeakoulua. Tämä arviointiprosessi on kuvattu raportissa Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001 (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 8:2001). Opetusministeriö käyttää arviointineuvoston esityksiä aluekehityksen huippuyksiköistä samoin kuin neuvoston esityksiä ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköistä ammattikorkeakoulujen tulosrahoituksen pohjana. Myös ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikkövalinnat on tehty kaksi kertaa, vuosina 2000 ja 2002 (Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 13:2000 ja 12:2002). Arvioinnin lähtökohtia on hahmoteltu kahdessa opetusministeriön työryhmässä: Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen kehittämisen suuntaviivat (Opetusministeriö, työryhmämuistio 1998: 5) ja Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen mittarit -työryhmässä (Opetusministeriö, työryhmämuistio 1999: 16). Jälkimmäinen määritteli aluekehitysvaikutuksen ja työelämän huippuyksiköiden arvioinnin keskeisiksi perusteiksi seuraavat näkökulmat ja arviointiosiot: ammattikorkeakoulujen rooli aluekehityksessä, tutkimus ja kehitystyön panos alueellisessa kehitystyössä, alueellisen ulkopuolisen rahoituksen osuus, aluevaikuttajien rooli ammattikorkeakouluhallinnossa ja opintojen kehittämisessä, alueellinen työllisyysvaikutus ja työllistämisen edistämistoimenpiteet, harjoittelu- ja opinnäytetöiden kytkentä alueelliseen työelämään, alueellisen työelämän aikuiskoulutustarpeiden tyydyttäminen ja työelämäasiantuntijoiden käyttäminen opetuksessa. Arviointiperusteita on kehitetty sittemmin edelleen. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarviointien tavoitteena on tukea ammattikorkeakouluja niiden kehittäessä omaa toimintaansa, tuottaa tätä varten tietoa ja kehittämisajatuksia aluekehitystyöstä. Arvioinnin avulla halutaan myös korostaa aluekehitystehtävän merkitystä ammattikorkeakoulujen toiminnassa.

8 8 1.2 Aluekehityksen arvioinnin kehittäminen Korkeakoulujen arviointineuvosto pyrkii kehittämään toimintaansa jatkuvasti. Tämän vuoksi se mm. kerää arvioinneistaan palautetta korkeakouluilta. Aluekehitysvaikutus on ilmiönä erityisen haastava arvioinnin kohde. Tämän vuoksi Korkeakoulujen arviointineuvosto piti tärkeänä monipuolisen palautteen keräämistä huippuyksikköarvioinnista. Ensimmäisen kerran palautetta pyydettiin kaikilta ammattikorkeakouluilta heti arvioinnin jälkeen keväällä Saatu palaute ja edellisen arviointikierroksen menettelyt ja kokemukset toimivat uuden arvioinnin suunnittelun pohjana. Arvioinnin kehittämistä tuki myös ensimmäisen arviointiryhmän tuottama julkaisu Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteutukseen (Korkeakoulujen arviointineuvoston raportti 11:2002). Siinä ryhmä pohti ammattikorkeakoulujen roolia aluekehittäjinä useista eri näkökulmista. Arviointia valmisteleva ensimmäinen työseminaari järjestettiin ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille Siihen osallistui noin 50 ammattikorkeakoulujen, opiskelijoiden ja sidosryhmien edustajaa. Seminaarissa käytiin läpi edellisen kierroksen kokemuksia ja mietittiin mahdollisuuksia kehittää arviointiprosessia ja arviointikriteereitä edelleen. Keskustelun virittämiseksi dosentti, VTT Pasi Tulkki Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta kertoi seminaarissa tuolloin meneillään olleen tutkimuksen pohjalta ammattikorkeakoulujen roolista alueiden innovaatiojärjestelmissä. Tämä herätti tärkeitä, uusia näkemyksiä jatkotyöskentelyyn. Seminaarin jälkeen ammattikorkeakouluilta pyydettiin kirjallinen palaute arvioinnin toteutuksesta, arviointimenetelmästä, arviointiperusteista ja aiheiden/kohteen rajauksesta. Arviointineuvosto käsitteli arviointimenetelmää ja saatua palautetta ensimmäisen kerran Esillä oli myös palautteen pohjalta hahmoteltu ensimmäinen luonnos uusista arviointiperusteista. Arvioinnin valmistelua varten päätettiin perustaa ammattikorkeakoulujen ja niiden eri sidosryhmien edustajista koostuva suunnitteluryhmä. Sen tehtävänä oli pohtia arviointiprosessin kehittämistä ja arviointikriteeristöä sekä valmistella arviointineuvostolle esitys arviointiperusteista ja arviointiryhmästä. Lisäksi suunnitteluryhmän tuli järjestää arviointia valmisteleva työseminaari. Ryhmän kokoonpanoksi vahvistettiin seuraava. Puheenjohtaja: Jäsenet: vararehtori, KL Ritva Paulin, Korkeakoulujen arviointineuvosto suunnittelupäällikkö, KT Päivi Jaatinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu rehtori, Tkl Kari Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu tradenomi Minna Kesälä, SAMOK ry. vararehtori, KTT Jan-Erik Krusberg, Arcada projektijohtaja, YK Ulla-Maija Laiho, sisäministeriön aluekeskusohjelma, osastopäällikkö, FT Maire Mäki, Pohjois-Pohjanmaan TE -keskus laatupäällikkö, FT Riitta Paasivuori, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu rehtori, FT Pentti Rauhala, Laurea-ammattikorkeakoulu elinkeinojohtaja, DI Kari Ruoho, Espoon kaupunki dosentti, VTT, yliopettaja Pasi Tulkki, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu suunnittelija, FT Tapio Huttula, Korkeakoulujen arviointineuvosto

9 Suunnitteluryhmä otti työssään erityisesti huomioon ammattikorkeakouluilta edellisestä aluekehitysvaikutuksen arvioinnista kootun palautteen ja kehittämisehdotukset. Näiden perusteella se laati alustavan muistion arviointimenetelmistä ja arviointiperusteista. Korkeakoulujen arviointineuvoston järjesti ammattikorkeakouluille toisen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköarviointia koskevan työseminaarin. Ammattikorkeakoulut saivat seminaarikutsun yhteydessä luonnokset suunnitteluryhmän esityksistä arvioinnin periaatteiksi ja toteutukseksi, jotta kirjallinen palaute voitiin antaa etukäteen. Työseminaarissa käsiteltiin palautteen yhteenvetoa ja saapuneita kysymyksiä. Käydyn keskustelun ja palautteen pohjalta asiakirjoja työstettiin suunnitteluryhmässä edelleen. Aluekehitysvaikutukseen ja sen tuottamiseen liittyvät näkökohdat sekä arvioinnin toteutuksen keskeiset kysymykset pysyivät samoina koko valmistelun ajan. Suunnitteluryhmä pohti läpi koko suunnitteluvaiheen aiheita, jotka olivat esillä jo ammattikorkeakoulujen antamassa ensimmäisessä palautteessa sekä työseminaareissa. Seuraavassa kuvaillaan valmisteluun liittynyttä keskustelua yleisesti. Arviointimenettely päätettiin pitää kaksivaiheisena arviointina, jonka todettiin olleen varsin toimiva: vierailukohteiden karsinta tehdään kirjallisen esityksen pohjalta ja lopullinen valinta arviointivierailulla saatavien lisätietojen ja esityksen perusteella. Keskustelussa oli esillä huoli siitä, kuvaako hyvä hakemus/ esitys aidosti myös hyvää toimintaa. Toisaalta todettiin, että vierailukohteiden karsinta voi tasapuolisessa kohtelussa pohjautua vain esitykseen, eikä mihinkään muuhun tietoon. Arviointiprosessissa olennaisin muutos ensimmäiseen kierroksen kokemusten pohjalta olikin sen korostaminen, että arviointivierailuille tuli jatkossa saada koko arviointiryhmä. Arviointiperusteiden kehittäminen pohjautui siihen laajaan palautteeseen, että ensimmäisen kierroksen arviointiperusteet olivat olleet suhteellisen toimivat, vaikka vaativatkin tarkentamista. Arviointiperusteissa tärkeäksi nähtiin aluekehitystehtävän toteuttaminen ammattikorkeakoulun koko koulutustehtävän laajuisena toimintana. Uutena elementtinä mukaan nousi ammattikorkeakoulun rooli alueensa innovaatiojärjestelmässä. Arviointikohteiden rajauksesta keskusteltaessa pohdittiin mm. ammattikorkeakoulun eri toimintojen suhdetta aluekehitystehtävässä ja sitä, miten näiden toimintojen painottaminen suhteutuu em. vaatimukseen koko koulutustehtävän laajuisesta toiminnasta. Alueiden erilaisuuden ymmärtäminen nousi keskusteluissa myös vahvasti esille. Todettiin, että alueiden erilaisuus vaikuttaa oleellisesti siihen, mikä on tuloksekasta toimintaa milläkin alueella ja mitä siellä on mahdollista toteuttaa. Tärkeänä lähtökohtana aluekehityksen arvioinnissa pidettiinkin sitä, että ammattikorkeakoulun toiminta tuli suhteuttaa sen alueen tarjoamiin edellytyksiin. Erityisesti esillä oli pääkaupunkiseudun muista poikkeavien olosuhteiden huomioiminen ja ymmärtäminen. Muina aluetyyppeina esille nousivat muut kasvukeskukset, alueet joilla toimii yliopistoja tai muita ammattikorkeakouluja sekä alueet, joilla ammattikorkeakoulu on ainoa korkeakoulu. 9

10 10 Keskusteluissa pohdittiin myös muiden toimijoiden aluestrategioiden (osaamiskeskukset, aluekeskukset, maakuntien strategiat) suhdetta ammattikorkeakoulun strategiaan, alueen määrittelyä suhteessa toimintaan (eri toimintojen vaikutusalueet), toimintaympäristön vaikutuksen huomioimista suhteessa tuloksiin ja aluekehitysvaikutukseen tähtäävän toiminnan suhdetta ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan (opetus, tutkimus- ja kehitys- eli t&k-toiminta, projektit). Tämän lisäksi keskusteluissa oli esillä vierailujen toteutustapa ja ammattikorkeakoulun esityksen laadinta. Todettiin, että esityksen laadinnan tulisi palvella ammattikorkeakoulun kehittämistä ja toimia aitona kriittisenä itsearviointina. Esillä oli myös ajatus erilaisten hakemussarjojen käytöstä jatkossa. Tätä ei kuitenkaan päädytty suosittelemaan kehittämistoimissa. Laajempi kuvaus keskusteluista on kiteytetty ja niiden pohjalta tehdyt linjaukset määritelty Korkeakoulujen arviointineuvoston syksyllä 2002 hyväksymässä muistiossa arviointimenetelmistä ja arviointiperusteista, ks. liite 6. Korkeakoulujen arviointineuvosto vahvisti suunnitteluryhmän laatimat arviointiprosessia koskevat asiakirjat (ks. liitteet 5 6). Seuraavassa näistä esitetään vuoden 2003 aluekehityksen huippuyksikköarviointia koskevat arviointiperusteet ja painoalueet sekä arviointikohteet. 1.3 Arviointiperusteet ja arvioinnin kohteet Korkeakoulujen arviointineuvosto painotti, että ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen arvioinnissa tarkastellaan ammattikorkeakoulun toimintaa koko sen tehtävän laajuudelta (koulutus = kaikki koululutusalat, maantieteellinen alue = toimiluvassa määritellyt sijaintipaikat ja kaikki toimintamuodot). Arviointi kohdistui vuosien toimintaan. Arviointiperusteiksi ja arvioinnissa painotettaviksi seikoiksi määriteltiin seuraavat seikat, joita tuli käyttää ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen valinnassa: Ammattikorkeakoulun rooli alueen innovaatioympäristöissä. Aluekehitystoimintaan liittyvien prosessien tarkoituksenmukaisuus, suunnitelmallisuus ja tehokkuus. Ammattikorkeakoulun toiminta-alueellaan saavuttamat alueelliseen vaikuttamiseen ja työelämäyhteyksiin liittyvät tulokset ja näytöt. Ammattikorkeakoulun strategian kehittyneisyys. Ammattikorkeakoulun kyky arvioida omaa aluekehitystoimintaansa, sen kehittämistä ja toiminta-alueensa tarpeiden selvittämistä sekä saatujen tietojen hyödyntämistä. Ammattikorkeakoulun saavuttamat korkeakoulun sisäiset synergiaedut ja niiden hyödyt aluekehitysvaikutuksessa.

11 11 Arviointikohteet Korkeakoulujen arviointineuvosto määritteli arviointikohteet seuraavasti. 1. Ammattikorkeakoulun tehtävä ja toimintaympäristö Mikä on ammattikorkeakoulun toiminta-alue? Miten ammattikorkeakoulu hankkii toiminta-aluettaan koskevaa tietoa? Millaisena ammattikorkeakoulu näkee toiminta-alueensa innovaatioympäristön?* Ammattikorkeakoulun tehtävä toiminta-alueensa kehittämisessä. Ammattikorkeakoulun aluekehitystyölleen asettamat tavoitteet ja miten ne asetetaan? 2. Ammattikorkeakoulun strategia ja rooli alueen kehityksessä Miten ammattikorkeakoulu hahmottaa oman roolinsa toiminta-alueensa aluekehitystyössä? Ammattikorkeakoulun tärkeimmät yhteistyökumppanit ja -verkosto. Miten ammattikorkeakoulu on edistänyt toiminta-alueensa kansainvälistämistä? Ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategia. Miten strategia on laadittu? Ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategian suhde toiminta-alueen kehittämisstrategiaan. Ammattikorkeakoulun rooli toiminta-alueen strategioiden suunnittelussa. Miten ammattikorkeakoulu kytkeytyy toiminta-alueensa innovaatiojärjestelmään? 3. Ammattikorkeakoulun toiminta ja sen vaikutus alueella 3.1 Ammattikorkeakoulun oma toiminta Tärkeimmät koulutuksen sisällölliset ja määrälliset muutosvaatimukset, joita ammattikorkeakoululle on esitetty ja ammattikorkeakoulun toiminta vaatimusten suhteen. Ammattikorkeakoulun organisoimat opiskelijoiden työelämäyhteydet ja niiden mekanismit. Valmistuneiden työllistyminen ja sijoittuminen. Opettajien työelämäyhteydet ja toiminnot. Yritystoiminnan kehittäminen alueella ja saavutetut tulokset. Ammattikorkeakoulun sisäinen yhteistoiminta alueen kehittämisessä ja saavutetut synergiahyödyt. T&k-toiminnan, yrityshautomoiden ja opetuksen suhde: miten varmistetaan uuden tiedon siirtyminen opetukseen. * Innovaatioympäristöllä tarkoitetaan toiminnallista aluetta, jonka puitteissa yritykset ja julkiset instituutiot edistävät innovaatioiden edellytyksiä ja näin toimien lisäävät toiminta-alueen elinkeinotoimintaa ja hyvinvointia.

12 Ammattikorkeakoulun yhteistyö alueen muiden toimijoiden kanssa Ammattikorkeakoulun mekanismit tuottaa uutta osaamista ja siirtää sitä alueelle. Ammattikorkeakoulun osallistuminen toiminta-alueensa työyhteisöjen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun toiminta aluekeskusohjelmissa ja osaamiskeskuksissa. Merkittävimmät alueen kehittämishankkeet, joihin ammattikorkeakoulu on osallistunut ja ammattikorkeakoulun toiminta hankkeessa. Yhteistyö muiden korkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. 4. Ammattikorkeakoulun aluekehitystoiminnan arviointi ja tulevaisuus Ammattikorkeakoulun muutoksenhallinhallintamekanismit. Ammattikorkeakoulun oma arvio aluekehitystoiminnastaan ja sen tulevaisuudesta. 1.4 Arviointia koskevat hakuohjeet Korkeakoulujen arviointineuvosto hyväksyi aluekehitysvaikutuksen huippuyksikköjen valintamenettelyn, hakuohjeet, arviointiperusteet ja -painoalueet, arviointikohteet eli arvioitavat ilmiöt sekä arviointiaikataulun kokouksessaan (ks. liitteet 5 6) Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti, että arviointi tehdään kaksivaiheisena kuten edelliselläkin kierroksella vuonna 2001 ja että ammattikorkeakoulujen esitysten perusteella valitaan 8 11 ammattikorkeakoulua vierailukohteiksi. Lopullinen arviointi tapahtuisi esitysten ja arviointivierailujen perusteella. Ammattikorkeakoulujen esitysten arviointi päätettiin antaa Korkeakoulujen arviointineuvoston nimeämälle arviointiryhmälle. Korkeakoulujen arviointineuvosto pyysi päivätyllä kirjeellään ammattikorkeakouluja toimittamaan mennessä ehdotuksensa aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi. Myöhemmin ammattikorkeakouluille varattua hakuaikaa jatkettiin KKA:n työvaliokunnan päätöksellä saakka. Kukin ammattikorkeakoulu voi tehdä yhden, koko ammattikorkeakoulua koskevan esityksen. Keväällä 2001 huippuyksiköksi valitut ammattikorkeakoulut saattoivat myös tehdä esityksen. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen mittarit -työryhmä (OPM 1999: 16) on määritellyt, että aluekehitysvaikutuksen ja työelämäsuhteiden huippuyksiköksi voidaan nimetä vain koko ammattikorkeakoulu ja että sama yksikkö voidaan nimetä huippuyksiköksi vain kaksi kertaa peräkkäin. Edellä mainittuun opetusministeriön työryhmän linjaukseen perustuen Korkeakoulujen arviointineuvosto on vahvistanut aluekehityksen huippuyksikköarviointia koskemaan samat ohjeet. Ammattikorkeakoulun esityksen laajuus rajattiin enintään kymmeneen sivuun liitteineen. Sen tuli muodoltaan noudattaa Korkeakoulujen arviointineuvoston hyväksymiä arviointiperusteita ja olla luonteeltaan

13 13 analyyttinen raportti arvioinnin kohteista. Arviointiperusteet toimitettiin ammattikorkeakouluille hakuohjeiden liitteenä. (Ks. kohta 1.3.) Opetusministeriö käyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston esitystä ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköiksi tuloksellisuusmäärärahajaon perusteena vuonna Arviointiprosessin toteutunut aikataulu on raportin liitteenä Aluekehityksen huippuyksiköiden arviointiryhmän kokoonpano Ammattikorkeakoulujen esitysten arviointia varten Korkeakoulujen arviointineuvosto nimesi arviointiryhmän. Ryhmään haettiin aluetutkimuksen, aluekehitystyön, ammattikorkeakoulujen, opiskelijoiden ja elinkeinoelämän yhteistoiminnan tuntemusta sekä ammattikorkeakoulujen toiminnan sisäistä tuntemusta. Lisäksi arviointiryhmän koostumusta suunniteltaessa otettiin huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo ja ryhmän alueellinen tasapaino. Opiskelijajäsenestä pyydettiin ehdotus Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten liitolta, SAMOK ry:ltä. Arviointiryhmän puheenjohtaja valittiin ja jäsenet pidetyissä Korkeakoulujen arviointineuvoston kokouksissa lukuun ottamatta ammattikorkeakoulujen edustajaa. Hänet (Mirja Toikka) valittiin , jolloin huippuyksikköhaku oli ohi ja edustaja voitiin valita ammattikorkeakoulusta, joka ei ollut lähettänyt huippuyksikköesitystä. Arviointiryhmän kokoonpano oli seuraava: Puheenjohtaja: yhteiskuntamaantieteen professori, rehtori Perttu Vartiainen, Joensuun yliopisto Jäsenet: projektinjohtaja, YK Ulla-Maija Laiho, Sisäasianministeriö, aluekeskusohjelma osastopäällikkö, FT Maire Mäki, Pohjois-Pohjanmaan työvoima- ja elinkeino-keskus/ työvoimaosasto opiskelija Irene Impiö, Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto SAMOK ry. elinkeinojohtaja, DI Kari Ruoho, Espoon kaupunki kehitysjohtaja, FT Mirja Toikka, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Arviointiryhmä valitsi varapuheenjohtajakseen Ulla-Maija Laihon. Arviointiryhmän sihteerinä toimi suunnittelija, KT Hannele Salminen Korkeakoulujen arviointineuvostosta.

14 14 2 Arviointiprosessi 2.1 Ammattikorkeakoulujen laatimat esitykset Korkeakoulujen arviointineuvosto sai määräaikaan mennessä yhteensä 22 esitystä aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköksi. Esitys on ammattikorkeakoulun aluekehitystyön itsearviointia ja toimii hakemuksena huippuyksikköarviointiin. Esityksensä jättivät seuraavat ammattikorkeakoulut: Espoo-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Oulun seudun ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska yrkeshögskolan Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Sydväst Kaikki esitykset täyttivät hakuohjeissa annetut muodot. Esitystä eivät tehneet Arcada Nylands svenska yrkeshögskola, Diakoniaammattikorkeakoulu, Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu eikä Tampereen ammattikorkeakoulu. Arviointi tehtiin kaksivaiheisesti: 1) vierailukohteet valittiin ammattikorkeakoulujen esitysten perusteella, 2) lopullinen valinta tehtiin esityksen ja vierailun perusteella.

15 2.2 Asiantuntija-arviointi 15 Yleistä Arviointiryhmän perehdytys tehtäväänsä tapahtui järjestäytymiskokouksessa Arviointiryhmä keskusteli tehtävästään, toimeksiannostaan ja arviointiin liittyvistä kysymyksistä. Ryhmä kuuli vuoden 2001 aluekehityksen huippuyksikköarviointiryhmän puheenjohtajan professori Hannu Katajamäen esityksen edellisen aluekehityksen huippuyksiköiden arviointiryhmän toiminnasta, käytetyistä menetelmistä ja kokemuksista. Arviointiryhmä keskusteli vierailujen käytännön toteutuksen vaihtoehdoista. Esillä olivat esimerkkeinä edellisen aluekehitysvaikutuksen arviointikäynnit keväällä 2001 sekä kevään 2002 ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksikköarvioinnin vierailut. Arviointiryhmän vierailut päätettiin toteuttaa viikoilla 13 ja 15. ( ja ). Näiden päivien lisäksi vierailuille oli sovittu varapäiviksi 14. ja Vierailuajankohdista oli alustavasti tiedotettu ammattikorkeakouluille jo vuoden 2002 lopulla. Lopulliset ajankohdat ilmoitettiin sekä tammi- että helmikuussa Arviointiryhmä kokoontui kuusi kertaa: koko päivän kestäviin kokouksiin neljä kertaa ammattikorkeakoulujen esitysten käsittelyjen ja vierailujen valmistelujen yhteydessä, kerran palautteen koontiin ja lyhyempään kokoukseen kerran raporttiluonnosta käsittelemään. Arviointivierailujen aikana ryhmä työskenteli yhteisesti kunkin arviointipäivän jälkeen. Esitysten käsittely ja vierailukohteiden valitseminen Arviointiryhmän jäsenet arvioivat aluekehityksen huippuyksikköesitykset (22) kaksivaiheisesti. Arviointiprosessi käsitti lomakkeella tapahtuvan ryhmän jäsenten henkilökohtaisen esitysten arvioinnin ja arviointiryhmän yhteisen käsittelyn arviointikeskusteluineen. Arvioinnin suunnitteluryhmä oli valmistellut esitysten arviointia varten lomakkeen, jossa arviointikriteereiksi oli valittu Korkeakoulujen arviointineuvoston vahvistamat arviointikohteet (ks. kohta 1.3). Kukin kriteeri arvioitiin asteikolla 1 5 (heikko/epäselvä vahva/selvä). Arvioinnissa käytetty lomake on raportin liitteenä 7. Arviointiryhmä totesi, että ammattikorkeakoulut ovat aluekehitystehtävänsä ja sen toteuttamismahdollisuuksien kannalta hyvin erilaisessa tilanteessa riippuen siitä, missä ne sijaitsevat. Esimerkiksi muiden toimijoiden määrä vaikuttaa ammattikorkeakoulun mahdollisuuksiin toimia ja toisaalta sen saavutuksiin ja niiden toteamiseen. Toiminta-alueensa ainoa ammattikorkeakoulu tai jopa ainoa korkeakoulu, on varsin erilaisessa asemassa kuin ammattikorkeakoulu, joka toimii useiden korkeakoulujen alueverkostossa. Hyvä aluekehitysvaikutus vaatii eri ympäristöissä erilaisia toimia.

16 16 Voidakseen ottaa mahdollisimman hyvin huomioon ammattikorkeakoulujen varsin erilaiset toimintaympäristöt arviointiryhmä jaotteli esitykset ensi vaiheen käsittelyssä kolmeen ryhmään: pääkaupunkiseudun/ metropolialueen ammattikorkeakoulut (3 esitystä), yliopistopaikkakunnilla toimivat ammattikorkeakoulut (10 esitystä) ja muiden alueiden ammattikorkeakoulut (9 esitystä). Esityksiä käsiteltiin kuitenkin yksilöllisesti. Arvioitsijat käyttivät jaottelua vain esitysten ensimmäisessä, yksilöllisessä arviointivaiheessa, eikä vierailukohteiden lopullista valintaa sidottu tähän jaotteluun. Myös arviointiryhmän lopputulos ja esitys huippuyksiköistä syntyi ilman että alussa tehtyyn ryhmittelyyn olisi palattu. Arviointiryhmä totesi, että edellä mainitulla tavalla ryhmiteltyinä saman tyyppisessäkin toimintaympäristössä on usein huomattavia eroavaisuuksia alueen muissa toimintaedellytyksissä. Tällaisia ovat esimerkiksi väestön kehitykseen, elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen liittyvät taustat. Ammattikorkeakoulujen aluekehitystyön arvioinnissa tulee aina ottaa huomioon kunkin toiminta-alueen omaleimaisuus kokonaisuutena. Arviointiryhmä päätti alustavasti valita saatujen esitysten perusteella 8 11 ammattikorkeakoulua, joihin se suorittaisi arviointivierailun. Vierailukohteita valittaessa arviointiryhmä ei asettanut ammattikorkeakoulujen esityksiä paremmuusjärjestykseen. Ryhmä päätti, että yhteistä jatkokäsittelyä varten kukin arvioitsija jakaa hakemukset oman näkemyksensä mukaan luokkiin vierailukohde ei vierailukohde ei osaa sanoa eli rajatapaukset. Arviointiryhmä päätti, että ensi vaiheessa kukin arvioitsija esittää hakemuksista vierailukohteiksi 5 7 ammattikorkeakoulua, ei osaa sanoa -ryhmään 0 4 ammattikorkeakoulua ja ei vierailukohteeksi ammattikorkeakoulua. Alustava esitysten ryhmittely näihin luokkiin ei sitonut arvioitsijoiden lopullista kantaa. Arviointiryhmän käsitellessä hakemuksia arvioitsijoiden oli mahdollista myös vaihtaa kantaansa ja muuttaa esitystään. Keskustelun perusteella myös Ei osaa sanoa - ryhmään sijoitetut hakemukset päätyivät joko vierailukohteiksi tai ei vierailukohteiksi. Arvioinnin tasapuolisuuden ja riippumattomuuden turvaamiseksi arviointiryhmä korosti esitysten käsittelyssä pitäytymistä ehdottomasti vain esitys-/hakemuspapereissa esitetyissä asioissa. Ammattikorkeakoulusta mahdollisesti muutoin arvioitsijoiden tiedossa olevat tiedot eivät saaneet vaikuttaa arviointiin. Ammattikorkeakouluja oli pyydetty esityksissään kuvaamaan suorittamaansa aluekehitystyötä koko koulutustehtävänsä laajuudelta. Menestyäkseen valinnassa ammattikorkeakoululla tuli siis olla näyttöjä kaikilta koulutus- ja toiminta-aloilta. Ammattikorkeakoulun aluekehitystyön monipuolisuus oli näin ollen yksi keskeinen arviointiperuste. Arviointiryhmän jäsenet perehtyivät ammattikorkeakoulujen esityksiin ja arvioivat ne tammi- ja helmikuun kokousten välisenä aikana. He toimittivat

17 17 arvionsa niistä mennessä arviointiryhmän sihteerille, joka laati yhteenvedot käsiteltäviksi arviointiryhmän kokouksessa Käydyn keskustelun perusteella tarkennettujen arviointiensa jälkeen arviointiryhmä päätti yksimielisesti esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle kahdeksaa vierailukohdetta: Hämeen ammattikorkeakoulua, Laurea-ammattikorkeakoulua, Oulun seudun ammattikorkeakoulua, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulua, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulua, Rovaniemen ammattikorkeakoulua, Satakunnan ammattikorkeakoulua ja Seinäjoen ammattikorkeakoulua. Arviointiryhmä ei asettanut esityksiä paremmuusjärjestykseen. Se totesi, että ammattikorkeakoulujen vahvuudet vaihtelivat painopistealueittain. Olennaista kuitenkin oli, että kaikkien vierailukohteiksi esitettävien ammattikorkeakoulujen toiminta oli arviointiryhmän näkemyksen mukaan kaikilla painopistealueilla riittävän laadukasta. Korkeakoulujen arviointineuvosto käsitteli ja hyväksyi arviointiryhmän esityksen vierailukohteista kokouksessaan Päätöksestä tiedotettiin kaikille ammattikorkeakouluille samana päivänä. Arviointivierailujen toteutus ja teemakeskustelut Arviointiryhmä määritteli ennakolta vierailujen keskeiseksi tavoitteeksi, että se saa keskusteluissa kunkin ammattikorkeakoulun tekemää esitystä olennaisesti täydentävää lisäinformaatiota. Sen toivottiin todentavan ja tarkentavan hakemuksessa aluekehityksestä esitettyjen asioiden, mm. yhteistyöverkostojen kattavuutta. Edellisellä aluekehityksen huippuyksiköiden arviointikierroksella keväällä 2001 arviointiryhmän jäsenet vierailivat pareittain eri kohteissa. Saadun kokemuksen perusteella Korkeakoulujen arviointineuvosto oli päättänyt, että vuoden 2003 kierroksella kaikki arviointiryhmän jäsenet vierailevat kaikissa kohteissa, mikäli mahdollista. Tämä myös toteutui vuoden 2003 arvioinnissa. Koko arviointiryhmä vieraili jokaisessa kohteessa lukuun ottamatta yhtä arviointikäyntiä, johon yhdellä arviointiryhmän jäsenellä ei ollut mahdollisuutta osallistua. Näin kaikille ryhmän jäsenille syntyi omakohtainen kuva jokaisesta arvioitavasta ammattikorkeakoulusta sekä arviointikohteista kokonaisuutena. Menettely loi pohjan asiantuntijaryhmän monipuoliselle näkemykselle arviointikohteiksi valittujen ammattikorkeakoulujen aluekehityksen vahvuuksista suhteessa toinen toisiinsa. Edellisellä aluekehitysvaikutuksen arviointikierroksella arviointiryhmä haastatteli päivän aikana erikseen viittä eri ammattikorkeakoulujen henkilöstöja sidosryhmien edustajajoukkoa. Haastateltavina olivat tuolloin johto, ylläpitäjät, opiskelijat, opettajat ja muu henkilöstö sekä sidosryhmät: elinkeinoelämä ja alueyhteistyö. Sen jälkeen käytiin eri ryhmien yhteiskeskustelu. Tämän lisäksi ryhmä tutustui yhteen ammattikorkeakoulun valitsemaan aluekehitystyön kärkihankkeeseen.

18 18 Vuoden 2003 arviointiryhmä päätti käydä keskustelut vierailuilla kahden ryhmän kanssa, jotta niihin voitaisiin varata riittävästi aikaa. Arviointiryhmä tapasi ammattikorkeakoulujen sisäisen ryhmän (johto, ylläpitäjät, opettajat, opiskelijat) ja ammattikorkeakoulun ulkopuolisia yhteistyötahoja edustavan ryhmän. Kunkin päivän alussa, ennen teemakeskusteluja kuultiin rehtorin alustus. Kummankin ryhmän kanssa käytävään keskusteluun varattiin puoli päivää jokaisella arviointivierailulla. Yhteistä keskustelua käytiin myös lounaalla, johon osallistuivat molemmat ryhmät ja arvioitsijat. Arvioinnit kestivät kaikissa kohteissa koko päivän. Vierailukohteiksi valittuja ammattikorkeakouluja pyydettiin kokoamaan edellä mainitut kaksi ryhmää siten, että niissä kummassakin olisi enintään 8 10 henkilöä. Ammattikorkeakoulu saattoi itse päättää, ketä kutsui keskeisiä aluekehityksen yhteistyötahoja edustavaan ryhmään. Ammattikorkeakoulun sisäisessä ryhmässä tuli kuitenkin olla edustettuina rehtori ja yksi johdon/ ylläpitäjien edustaja, kaksi opiskelijajärjestön edustajaa ja opettajat. Ryhmien edustajien valinnassa ammattikorkeakouluja pyydettiin ottamaan huomioon aluekehitysvaikutuksen kaksi näkökulmaa: ammattikorkeakoulun oma alueellinen vaikutus (mm. alueen osaamisen vahvistaminen, sosiaalisen tai kulttuurisen pääoman kasvattaminen ja innovaatioympäristön rakentaminen) vaikuttaminen alueelliseen toimintaan (mm. osallistuminen alueen strategiatyöhön, aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmiin sekä alueen muihin kehittämishankkeisiin). (KKA:n muistio arviointimenetelmästä ja arviointiperusteista ) Korkeakoulujen arviointineuvoston ohjeiden mukaan arvioinnissa oli mahdollista hyödyntää ammattikorkeakoulujen AMKOTA -järjestelmään ja Tilastokeskuksen tiedonkeruuseen perustuvia tietoja sekä arvioinnin taustamuistiossa määriteltyjä alueita kuvaavia tietoja. Hakuohjeiden mukaan arviointiryhmällä oli tarvittaessa mahdollisuus pyytää ammattikorkeakouluilta lisätietoja arvioinnin kuluessa. Vierailukohteista arviointiryhmä hankki käyttöönsä seuraavat lisätiedot: maakuntakohtaiset työmarkkinakatsaukset (TE-keskusten tiedot) työllistymis- ja rekrytointitiedot (AMKOTA) TEKES:n tiedot: ko. ammattikorkeakoulujen hakemukset ja myönnetyt rahat aluekeskusohjelmat (SM) erikoistumisopinnot ja avoimen amk:n toiminnan laajuus (AMKOTA).

19 19 Arviointiryhmä tutustui näihin tilastoihin saadakseen kuvaa vierailukohteista. Arviointi perustui kuitenkin kokonaisvaltaiseen, laadulliseen näkemykseen kunkin ammattikorkeakoulun aluekehitysvaikutuksesta, sen kehittämistilasta ja strategiasta, eikä näihin taustatietoihin. Arviointiryhmä halusi varmistaa, että samat pääkysymykset tulevat käsitellyiksi ja kaikki arviointiperusteet tarkastelluiksi joka arviointikohteessa. Arvioinnin tasapuolisuuden ohella myös arviointiryhmän jäsenten monipuolinen asiantuntemus haluttiin hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti. Tästä syystä arviointiryhmä teemoitti keskustelut. Teemakeskustelun rungon muodostivat Korkeakoulujen arviointineuvoston vahvistamat arviointiperusteet ja arvioinnin painoalueet (ks. luku 1.3). Arviointiryhmän jäsenet laativat kuudesta arvioinnissa painotettavasta kohdasta omat tarkentavat kysymyksensä. Ne muokattiin ja keskustelurunko koottiin arviointiryhmän kokouksessa Kysymykset toimivat teemakeskusteluja ohjaavana runkona vierailukohteissa sekä ulkopuolisen sidosryhmän että oppilaitosta edustavan ryhmän kanssa. Arviointivierailut toteutettiin seuraavassa järjestyksessä: Kuopiossa Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun arviointi Oulun seudun ammattikorkeakoulun arviointi Seinäjoen ammattikorkeakoulun arviointi Porissa Satakunnan ammattikorkeakoulun arviointi 8.4. Espoossa Laurea-ammattikorkeakoulun arviointi 9.4. Hämeenlinnassa Hämeen ammattikorkeakoulun arviointi Joensuussa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun arviointi Rovaniemen ammattikorkeakoulun arviointi

20 20 3 Yhteinen palaute kaikille esityksen tehneille ammattikorkeakouluille Jokainen oppilaitos, jossa on käynnissä arviointia, kehittää samalla omaa toimintaansa. Aluekehityksen huippuyksikköesityksen laadinta on jo sinällään tärkeä ammattikorkeakoulun itsearviointiprosessi. Siitä on hyötyä toiminnan kehittämiselle, jos se pystyy lisäämään henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden tietoisuutta ammattikorkeakoulun aluekehitystehtävästä ja kohottamaan motivaatiota siihen osallistumiseen. Lisäksi arviointiin hakeutuminen voi käynnistää keskustelua, selkiyttää ammattikorkeakoulun tehtävää ja sitouttaa henkilöstöä. Arvioinnin tavoitteena on välillisesti myös jäsentää ammattikorkeakoulun omia strategiaprosesseja, tukea toiminnan kehityslinjoja ja auttaa kokoamaan aineksia selkeäksi tahtotilaksi. Arviointipalaute voi tiedon ja havaintojen avulla vahvistaa ammattikorkeakoulun omaa näkemystä, jonka perusteella sen on mahdollista kehittää toimintaansa. Arviointi voi myös tuottaa täysin uusia näkökulmia ja asettaa ammattikorkeakoulun tuoreiden tarkastelujen eteen. Arviointiryhmä on antanut Korkeakoulujen arviointineuvoston päätöksen mukaisesti palautteen kaikille huippuyksikköesityksen tehneille 22:lle ammattikorkeakoululle. Arviointipalautteita työstettiin yhteisesti sekä sähköisellä alustalla että koko päivän kestäneessä arviointiryhmän kokouksessa. Ammattikorkeakoulukohtainen palaute on toimittu kullekin hakemuksen tehneelle ammattikorkeakoululle kirjallisesti ja sähköisesti Huippuyksiköiksi esitettyjä ammattikorkeakouluja koskeva palaute julkaistaan raportin luvussa 4. Jotta suoritettu arviointi auttaisi ammattikorkeakouluja kehittämään omaa aluekehitystoimintaansa, arviointiryhmä on koonnut seuraavaan havaintoja palautteena kaikille hakemuksen tehneille ammattikorkeakoululle. Ne on ryhmitelty arviointikohteiden eli arvioitavan ilmiön mukaan. Tarkoituksena on tällä tavoin hyödyntää mahdollisimman täysimääräisesti aluekehitysvaikutuksen arviointia kaikkien ammattikorkeakoulujen toiminnan kehittämisessä. Kehittämisehdotukset eivät ole sitovia velvoitteita, vaan ammattikorkeakoulut voivat harkintansa ja tarpeidensa mukaan ottaa huomioon oheiset suositukset.

21 3.1 Yleisiä havaintoja 21 Useissa ammattikorkeakouluissa tietoinen, systemaattinen ja laajasti määritetty aluekehitystoiminta on ottamassa vasta ensiaskeleitaan. Ammattikorkeakoulujen perustamisen lähtökohtana hakemuksissa mainittiin usein maakunnallisuus, joka todentui lähinnä monien, eri paikkakunnilla sijaitsevien toimipisteiden tai mahdollisesti seudullisten kokonaisuuksien kautta. Aluekehitystehtävä on nähty usein vaikutuksena, joka toteutuu ammattikorkeakoulun useiden toimipisteiden välityksellä. Monen ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus onkin korostuneen paikallista kohdentuen yhden tai muutaman aluekeskuksen lähivaikutuspiiriin. Tämä on havaittavissa erityisesti, jos ammattikorkeakoulu on omaksunut alueen elinkeinojen kasvualoja vahvasti tukevan roolin. Arvioinnin taustamuistiossa esitetyt aluekehitysvaikutuksen kaksi näkökulmaa (ammattikorkeakoulun oma alueellinen vaikutus ja vaikuttaminen alueelliseen toimintaan) jäsentyivät varsin vaihtelevasti eri ammattikorkeakouluissa. Joissakin ammattikorkeakouluissa alueellinen vaikutus tarkoittaa lähes yksinomaan alueen osaamisen vahvistamista perinteisen koulutustehtävän kautta. Koulutustehtävään voi liittyä yksittäistä hanketoimintaa. Monissa ammattikorkeakouluissa on kuitenkin panostettu myös t&k-toimintaan ja palvelutarjontaan, tosin harvoin kaikkien koulutusalojen tarjonnan laajuudessa. Useilla paikkakunnilla ammattikorkeakoululla on ollut myös merkittävä rooli alueen innovaatioympäristön rakentamisessa. Silti tämä rajautuu usein tekniikan tai muille uutta teknologiaa hyödyntäville aloille. Alueen sosiaalisen tai kulttuurisen pääoman kasvattaminen ei noussut vahvasti esiin ainakaan tietoisena prosessina. Jotkut harvat ammattikorkeakoulut ovat ottaneet aktiivin roolin alueellisen kehityksen yhteen kokoajina ja suunnannäyttäjinä. Yleensä tämä on ollut mahdollista niillä alueilla, joissa ei ole vahvaa paikallista yliopistoa. Tällöin ammattikorkeakouluilla on vankka panos alueen strategioiden luomisessa ja alueellisten kehittämisohjelmien toteuttamisessa. Useimmissa ammattikorkeakouluissa strategiatyöhön osallistutaan kuulumalla eri ohjelmien johtoryhmiin ja alakohtaisiin työryhmiin sekä toteuttamalla yksittäisiä hankkeita. Joukossa on myös ammattikorkeakouluja, joiden vaikuttaminen alueelliseen toimintaan on vielä vähäistä ja rajautuu joihinkin yksittäisiin hankkeisiin tai ohjelmiin (ks. myös kohta 3.3). Ammattikorkeakoululla on oltava selkeä näkemys toimintaympäristöstään ja aluekehitystehtävästään. Sen tulee valita aluekehitysstrategiansa ja toimintamuodot, joilla se pyrkii vaikuttamaan myönteisesti toimialueensa seutujen kehitykseen. Lisäksi ammattikorkeakoululla on oltava kykyä arvioida toimintansa tuloksellisuutta ja selkeä näkemys, miten parannetaan henkilöstön ja opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksia aluekehitystoiminnassa. Lähes kaikissa ammattikorkeakoulujen laatimissa esityksissä jäi epäselväksi, mikä on opiskelijoiden ja opettajien rooli aluekehitystyössä ja missä prosessin vaiheessa nämä ammattikorkeakouluyhteisön suurimmat ryhmät ovat mukana.

22 Ammattikorkeakoulun tehtävä ja toimintaympäristö Ammattikorkeakoulujen välillä on selviä strategisia eroja siinä, painottavatko ne tiettyjä kärkialojaan vai laajaa koulutusvastuutaan. Monissa tapauksissa ammattikorkeakoulut esittäytyvät vielä entisten oppilaitostensa ja niiden koulutusalojen kautta. Tämä korostuu erityisesti ammattikorkeakouluissa, joiden toimipisteverkko on hajanainen. Laaja aluevaikuttavuus ja ammattikorkeakoulun synergiahyödyt eivät tällöin välttämättä toteudu. Joissakin ammattikorkeakouluissa laajempaa aluevaikuttavuutta haetaan paikallisia tarpeita palvelevien aikuiskoulutusohjelmien kautta. Eri koulutusalat ovat edelleen aluevaikuttavuuden kannalta merkitykseltään eri asemassa. Ammattikorkeakoulujen omien arvioiden mukaan selvästi vahvin vaikuttavuus näyttäisi tällä hetkellä olevan kasvavilla tekniikan aloilla. Samoin korostuvat hyvinvointiosaaminen ja bioteknologia, jotka kertautuvat kehittämisaloina useissa ammattikorkeakouluissa. Kyse voi kuitenkin olla enemmänkin muodikkaista ilmiöistä, sillä näytöt todellisesta toiminnasta ovat vielä vähäisiä. Ammattikorkeakoulujen saavuttamat sisäiset synergiaedut ovat osittain hallinnollisia tai t &k-hankkeisiin liittyviä. Vain joissakin ammattikorkeakouluissa on kehitetty eri koulutusaloja ja toimintasektoreita innovatiivisesti hyödyntäviä koulutusohjelmia. Liiketoimintaosaaminen yhdistyy usein muihin synergisenä alana. Sen sijaan liiketalouden peruskoulutus jää aluekehityksen näkökulmasta yhteyksiltään jotenkin hahmottomaksi. Pienten koulutusalojen (kuten kulttuuri- ja luonnonvara-alan sekä matkailu- ja ravitsemusalan) merkitys taas jää monilla alueilla marginaaliseksi. Yrittäjyyden ja yritystoiminnan lisääminen tuotiin vahvasti esille lähes kaikissa hakemuksissa. Varsinaiset näytöt ammattikorkeakoulujen saavutuksista yritysten laadulliseen kehittämiseen tai määrälliseen kasvuun jäivät kuitenkin epäselviksi. Yrittäjyyden edistäminen on jäänyt ammattikorkeakouluissa tavoitteenasetteluun nähden toistaiseksi vähälle. Jos tätä aktiviteettia arvioidaan vaikkapa AMKOTA-tietojen valossa, vaikuttaa yrittäjiksi ainakin valmistumisen jälkeen sijoittuneiden määrä melko vähäiseltä. Usein yrittäjyys näyttää olevan vaihtoehto palkkatyölle aloilla, joilla työllisyystilanne on heikko. Myös ammattikorkeakoulujen ennakointityö hakee muotojaan. Monilla alueilla on meneillään eri toimijoiden käynnistämiä ennakointiprojekteja. Osa ammattikorkeakouluista osallistuu niihin aktiivisesti. Ennakointitietoja ei kuitenkaan toistaiseksi osata riittävästi hyödyntää esim. koulutustarjontaa suunniteltaessa. Joissakin ammattikorkeakouluissa uutta koulutusta ja kehittämistyötä on suunnattu määrätietoisesti alueen kehitysstrategian mukaisille kasvualoille, usein IT-alalle. Peruspalvelujen työvoimatarpeisiin vastaavien alojen koulutustarjonta on sen sijaan rutiininomaisempaa. Toisaalta myöskään työelämä ei näillä aloilla aina tarjoa samanlaisia kehittämishaasteita kuin uusilla kasvualoilla (vrt. myöhempi huomio kuntien työpaikoista).

23 23 Aluekehitystoiminta ei voi olla pelkästään yksittäisten toimijoiden eikä pelkästään ylläpitohallinnon varassa. Arvioinnissa eräs tarkastelukulma olikin, kuinka monipuolisesti ja systemaattisesti ammattikorkeakoulu on onnistunut kokoamaan niin sisäiset kuin ulkoisetkin ryhmät toteuttamaan yhdessä aluekehitystehtävää. 3.3 Ammattikorkeakoulun strategia ja rooli alueen kehityksessä Strategian käsite ammattikorkeakoulukontekstissa tarkoittaa ammattikorkeakoulun toimintojen asemointia jatkuvassa muutoksessa sekä valintojen tekemistä toiminnan painopistealueista. Näiden perusteella henkiset ja aineelliset resurssit kohdennetaan tarkoituksenmukaisesti. Strategia-ajattelussa on kyse myös muutoksen hallinnasta. Muutoksen hallinnan ensimmäisiä edellytyksiä on tietoisuus toiminnan tavoitteista. Strategia luo toimintakehyksen, jonka puitteissa asiantuntijat toimivat parhaimmaksi valitsemallaan tavalla. Ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategiaa voidaan kuvata tietoisena, keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valintana muuttuvassa toimintaympäristössä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysstrategiat ovat hyvin eri asteisia. Osa ammattikorkeakouluista mieltää kaiken toimintansa aluekehitystehtäväksi, jotkut ovat laatineet erilliset aluekehitysstrategiat. Erillisten aluekehitysstrategioiden etuna on, että erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnalle voidaan asettaa selkeät, alueen tarpeisiin perustuvat tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista on myös mahdollista seurata sovituilla kriteereillä ja mittareilla. Toimintaympäristöanalyyseissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota alueen innovaatioympäristöön. Innovaatioympäristön syvällisempää analyysia ei kuitenkaan ole hakemuksista päätellen ammattikorkeakouluissa juurikaan tehty. Kuitenkin ammattikorkeakoulun aluekehitysstrategian keskeinen lähtökohta on harkittu ja oikea asemoituminen paikalliseen innovaatiojärjestelmään. Esityksissä innovaatioympäristön kuvaukset olivat lähinnä luetteloita toimijoista ilman syvällisempää erittelyä eri toimijoiden keskinäisistä suhteista ja vuorovaikutuksesta tai ammattikorkeakoulun kytkeytymisestä näihin usein monimutkaisiin, verkostomaisiin innovaatiorakenteisiin. Ammattikorkeakoulujen välillä on suuria eroja osallistumisessa toimintaalueen aluekehitysstrategioiden, -ohjelmien ja -hankkeiden tavoitteiden asetteluun ja toteutukseen. Erilaisia rooleja voitaisiin luonnehtia sanoilla passiiviset, alihankkijat, kumppanit ja aloitteentekijät. Suuri osa arvioiduista ammattikorkeakouluista osallistuu lähinnä aluekehityshankkeiden toteuttajina, alihankkijoina, sekä EU-rahoitteisten että kansallisten ohjelmien toteutukseen. Kumppanin roolin ovat omaksuneet ne ammattikorkeakoulut, jotka osallistuvat joko maakuntien liittojen tai aluekehitysohjelmien eri hallinnointiyhteisöjen organisoimiin strategia- ja ohjelmien laadintaprosesseihin. Huippuyksiköiksi esitetyt ammattikorkeakoulut ovat pyrkineet aloitteentekijöiksi, uusien linjausten ja

24 24 avausten tekijöiksi alueillaan. Edelleen on kuitenkin todettava, että arvioitujen ammattikorkeakoulujen joukossa oli myös passiivisia eli ammattikorkeakouluja, jotka eivät arvioinnin kohteena olleena ajanjaksona olleet käytännössä lainkaan osallistuneet maakunnissaan aluekehitysprosesseihin. Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien toteutuksessa ammattikorkeakouluille on muodostunut melko selkeä rooli osaamista vahvistavien ja osaamisen siirtoon tähtäävien osaprojektien toteuttajina. Tämä on luonnollista, sillä kummankin kansallisen ohjelman keskeinen tavoite on juuri osaamisperusteisen aluekehityksen vahvistaminen. Ammattikorkeakouluihin kohdistetaan vaativiakin odotuksia erityisesti niillä aluekeskusseuduilla, joilla ei ole tiedekorkeakoulua. Parhaimmillaan ohjelmista on muodostunut alueen eri toimijoita kokoavia ja verkottavia instrumentteja. Ohjelmat ja ammattikorkeakoulujen aktiivinen rooli niiden toteutuksessa ovat osaltaan vahvistaneet oppilaitosten edellytyksiä asemoitua alueensa innovaatiojärjestelmään. Strategioiden seurantaa ja toteutumista varten laaditut mittarit ja muut seurantamekanismit ovat vasta kehitteillä. Suurta suosiota saanut Balanced Scorecard -johtamisjärjestelmä tuloskortteineen vaatii vielä menetelmällistä kehittämistä ja harkiten valittuja näkökulmia. Koska kyse on toiminnan ohjaamisen ja johtamisen välineestä, on strategian ja vision kytkeminen näkökulmiin, tavoitteisiin ja mittareihin oleellista. 3.4 Ammattikorkeakoulun toiminta ja sen vaikutus alueella Arviointivierailujen aikana käydyissä keskusteluissa ilmeni, että kuntakentällä ei edelleenkään tunneta riittävästi ammattikorkeakoulujen tarjoamaa osaamista: sidosryhmät eivät tunne ammattikorkeakoulun palveluja tai ne eivät ole helposti löydettävissä. Elinkeinoelämälle suunnattujen tuotteistettujen palvelujen tulisi olla helposti saavutettavissa ja yrittäjien tulisi tuntea ne. Myöskään kuntakentän virkarakenne ja ammattikorkeakoulutuksen tarjonta eivät ilmeisesti kaikilta osin vastaa toisiaan. Virat noudattavat pääosin perinteistä työelämärakennetta ja kapeahkoja tehtäväjakoja ja ammattikorkeakoulut tuottavat osaamista, joka soveltuisi laajempiinkin tehtäviin. Yrityshautomoihin ja yritysyhteistyöhön liittyen arviointivierailut herättivät kysymyksen, kuinka aktiivinen rooli ammattikorkeakoululla voisi olla yhteistyössä alueen yritysten kanssa esim. laitteistojen hankkimisessa ja koordinoinnissa. Tällöin yritystoiminnan käynnistämiseen liittyvät investoinnit jäisivät kohtuullisiksi. Ongelmana on kuitenkin löytää optimaalinen tilanne ammattikorkeakoulujen tuottamien palvelujen määrässä, ettei vääristettäisi kilpailua markkinoilla. Ammattikorkeakoulut kiinnittyvät alueelliseen innovaatiojärjestelmään sekä koulutuksen että tutkimus- ja kehittämistoiminnan kautta. Aluekehitysvaikutuksia arvioitaessa keskeisiä kriteerejä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan koh-

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus

Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditointiprosessin vaiheet ja auditointivierailun toteutus Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 Suunnittelija MuT Marja-Liisa Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta

Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Auditointitulosten analyysia johtamisen näkökulmasta Ammattikorkeakoulujen rehtorien seminaari 15.2.2007 Projektisuunnittelija Sirpa Moitus Korkeakoulujen arviointineuvosto www.kka.fi Auditointien kokonaisaikataulu

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001

Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001 1 Tapio Huttula (toim.) Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001 KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 8:2001 2 ISBN 951-37-3510-9 Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut Helsinki

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto

Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009. pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Oulun yliopisto Auditointi syksyllä 2009 pääsihteeri FT Helka Kekäläinen Korkeakoulujen arviointineuvosto Auditointien kokonaisaikataulu 2005-2011 Pilottiauditoinnit 2004-2005 Syksy 2005-kevät 2006 Kevät

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2011 Ammattikorkeakoulututkinnot Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22 900 tutkintoa vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 22

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

MILLAINEN ON YRITTÄJYYSTEKO

MILLAINEN ON YRITTÄJYYSTEKO HISTORIA, TAUSTA -Selvitystyö (Esa Pellikainen 31.10.2005) SUOMEN YRITTÄJYYSAKATEMIAN laajentaminen -Akateemisen yrittäjyyden edistämisen kohdalla nousi keskusteluun korkeakoulujen oman toiminnan yrittäjyyden

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Työelämän kehittämis- ja palvelutoiminta uudistuu -seminaari 3.11.2010 Hilton Helsinki Strand Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi

Lisätiedot

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi

Haapakoski Marjaana Pääsihteeri Oulun seudun ammattikorkeakoulun osako.ps@students.oamk.fi OPINNÄYTETÖIDEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISHAASTEET Työseminaari 11.2.2005 klo 9.00 15.30, auditorio 221, II kerros Ilmoittautuneet yhteensä 63 henkilöä [päivitetty 9.2.2005] Nimi Työtehtävä Organisaatio Sähköposti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014

Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Koulutus 2014 Ammattikorkeakoulukoulutus 2014 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 700 opiskelijaa Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa oli 138 700 opiskelijaa vuonna 2014.

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2011 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 21 900 tutkintoa vuonna 2010.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi

ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi ARVIOINNIN TAUSTA ARVIOINNIN TAUSTA ISAT-painoalojen ulkoinen arviointi perustui ISATin toimintasuunnitelmaan 2010-2013 ja Innovatiivinen aluekehitystyö -toimintaan

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009

Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2009 Ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakouluissa suoritettiin 000 tutkintoa vuonna 2009. Määrä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Koulutus 2010 Ammattikorkeakoulukoulutus 2010 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 138 900 opiskelijaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA

ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011. Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA ESR-HANKKEIDEN VERTAISARVIOINTIKOKEILU 2010-2011 Esko Lähde 28.10.2010 KV 2020 TULEVAISUUS SYNTYY VALINNOISTA Vertaisarviointiprosessi Koordinoiva hanke Osaaminen käyttöön! -työvoimaa uudesta suunnasta

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

laatuyksiköt 2002 2003

laatuyksiköt 2002 2003 1 T. Huttula (toim.) Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002 2003 KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA 12:2002 2 Ulkoisen arviointiryhmän kokoonpano ja raportin kirjoittajat: puheenjohtaja:

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena. RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén

RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena. RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén RAKETTI-hanke korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen tukena RAKETTI-hankkeen päätösseminaari 28.3.2014 Hannu Sirén RAKETTI-hankkeen taustaa Opiskelijatietojärjestelmäselvitykset, SED-työryhmä,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke

Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Sosionomi (AMK) osaaminen alan työkentillä -hanke Hankkeen tavoitteet On määritellä sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen tuottama työmarkkinoiden tulevaisuuden tarpeita vastaava osaaminen. Projektissa

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006

OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 OPINNÄYTETÖIDEN KEHITTÄMINEN Valtakunnallinen verkostohanke vuosina 2004-2006 1 Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet HANKEKUVAUS Hyväksytty ohjausryhmässä 31.8.2004 Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013

Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Johtamisen kehittämisverkosto Työseminaari 28.5.2013 Muutos, osaaminen ja johtamiskoulutus Koulutuskartoitus ja seminaarin ennakkokysely Johtamiskoulutusten kartoitus 1 Miltä tilanne näyttää? Alueellinen

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia

Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia. Yhteinen yrittäjyysstrategia Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Jyväskylän koulutuskuntayhtymän ja Jyväskylän yliopiston yhteinen yrittäjyysstrategia Yhteinen yrittäjyysstrategia Hyväksytty: Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallitus 27.1.2014,

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala

Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö. 5.8.2014 Pentti Rauhala Kymenlaakson toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskeva selvitystyö 5.8.2014 Pentti Rauhala Esittäytyminen Pentti Rauhala, s. 9.4.1945, FT, dosentti, VTM, ak opettaja, asun Lahdessa, eläkkeelle

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO

OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO OPINNÄYTETYÖOHJE YLEMPI AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO 16.3.2005 2 SISÄLTÖ 1. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö 2. Opinnäytetyöprosessi 3. Opinnäytetyön arviointi 4. Opinnäytetyön julkaiseminen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Koulutus 2012 Ammattikorkeakoulukoulutus 2012 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakouluissa 139 900 opiskelijaa vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeli

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot