Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vuosikertomus

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 12 Vuosikertomus

2 12 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

3 Sisällysluettelo I Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 4 Hoitotakuu ja potilasturvallisuusasiat päällimmäisenä kertomusvuonna... 5 Tavoitteena sujuvat hoito- ja palveluprosessit... 5 II Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Palvelujen kysyntä ja hoitoonpääsy... 7 Aksilan ensimmäinen toimintavuosi... 9 III Sairaanhoitopiirin organisaatio...10 IV Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet...11 Konservatiivinen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Kuntayhtymähallinnon ja Hallintopalvelujen toiminta-alue Sairaanhoitopiirin toiminta-alueiden talous V Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...20 Talouden tunnusluvut Jäsenkuntien peruspääomaosuudet Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilinpäätöksen mukaisen tuloksen käsittely Tilintarkastuskertomus VI Hallinto...28 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri... 32

4 I Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 4 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuonna 2012 sairaanhoitopiirin keskeisin toiminnallinen tavoite oli turvata alueen väestölle palvelujen saatavuus ja niiden laatu. Alkuvuodesta etenkin hoidon tarpeen arviointi hoitotakuun mukaisesti oli muutamilla erikoisaloilla hankalaa, mutta viiveet pystyttiin korjaamaan määrätietoisilla panostuksilla ja toiminnan muutoksilla. Joidenkin erikoisalojen toimintaa pitkään hankaloittanut pula lääkäreistä hellitti vuoden aikana, joskin ongelmakohtia edelleenkin jäi. Sen sijaan kasvavaksi ongelmaksi on muodostumassa pula hoitohenkilökunnasta ja se alkaa jo selvästi haitata palvelutuotantoa. Kuntayhtymän taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa ei päästy tyydyttävälle tasolle. Tulos jäi lähes 6 milj. euroa suunniteltua huonommaksi. Jäsenkuntalaskutuksen kasvu saatiin kuitenkin jäämään inflaation kasvua pienemmäksi. Toimintavuoden alkuperäisen talo usarvion toimintakulut ylitettiin 4,5 %:lla ja jäsenkuntatuotot 1,9 %:lla. Tosin talous arviosta jätettiin suunnitellusti laadintavaiheessa pois ensihoitoon liittyvät kustannukset, koska ne pystyttiin arvioimaan vasta palvelutaso- ja tuottamistapapäätösten jälkeen. Y-talon käyttöönotto ja ensihoidon järjestämis- ja tuotantovastuun ottaminen olivat vuoden 2012 suurimmat haasteet. Y-talo-hanke onnistui kokonaisuutena erinomaisesti. Rakentaminen onnistuttiin ajoittamaan ajankohtaan, jona rakentamisen kustannustaso oli vielä matala. Koko hankkeen toteutumisen ajan pysyttiin suunnitellussa rakentamisaikataulussa ja kustannusarviossa. Toimintojen siirtäminen ja niiden käynnistyminen uudessa Y-talossa tapahtui suunnitellusti ja ongelmitta ja rakennuksen tilaratkaisut on todettu toimiviksi. Alueellisen ensihoidon toteuttamisen kannalta tärkeitä poliittisia päätöksiä olivat palvelutasopäätös, joka nosti erityisesti maakunnan reuna-alueiden ensihoidon palvelutavoitetta sekä päätös toteuttaa ensihoito sairaanhoitopiirin omana toimintana. Sopimukset ambulanssiyritysten liiketoimintojen ostamisesta, henkilöstön siirto yrityksistä sairaanhoitopiirin palvelukseen ja uuden henkilökunnan rekrytointi, erilaisten viranomaisyhteyksien rakentaminen, tila-, tietojärjestelmä- sekä lukemattomat muut asiat synnyttivät toimeenpanon vastuuhenkilöille ison haasteen, josta kuitenkin selvittiin kiitettävästi. Sairaanhoitopiirin keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa erikoissairaanhoidon palvelujen laatu ja vahva tuotanto omassa maakunnassa. Tätä puoltavat niin väestön palvelutaso kuin Etelä-Pohjanmaan aluetalous. Nykymuotoisena kuntayhtymä tullee kuitenkin lakkaamaan. Sairaanhoitopiirin konsernissa on viime vuosina tehty suuria rakentamisinvestointeja. Investoinnit tulevat jatkumaan vielä lähivuosien ajan erityisesti alkuperäisen keskussairaalan, ns. kantasairaalan, perus- ja muutoskorjauksina. Törnävän sairaalan kiinteistöistä luopuminen tulee vaatimaan myös uudisrakentamista. Nykyinen julkisen talouden tila tulee johtamaan siihen, että olennaiseen toimintakulujen lisäämiseen ei lähivuosina terveydenhuollossa ole mahdollisuuksia. Järkevät tilainvestoinnit sekä perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin saattaminen yhteisen hallinnon ja suunnittelun piiriin, tulee tulevaisuudessa mahdollistamaan sellaisen toimintojen järkevöittämisen, joka antaa taloudellista liikkumavaraa ja pitää Etelä-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiltään kansallisesti kilpailukykyisenä. Jaakko Pihlajamäki, sairaanhoitopiirin johtaja

5 Hoitotakuu ja potilasturvallisuusasiat päällimmäisenä kertomusvuonna Koko valtuustokautta, mutta erityisesti vuotta 2012, sävyttivät terveydenhuoltolain mukanaan tuomat säännökset hoitoonpääsyn enimmäisajoista. Syksyllä erityisenä haasteena oli vähentää poliklinikkajonoja ja päästä siihen, että ensikäynnit toteutuisivat hoitotakuun vaatiman enimmäisajan sisällä. Tässä onnistuttiin erinomaisesti, vaikka se aiheuttikin haastetta useilla erikoisaloilla. Lähes kaikki kiireettömät hoitotoimenpiteet kyettiin suorittamaan kuuden kuukauden enimmäisajan puitteissa. Tärkeänä asiana nähtiin potilasturvallisuuden kaikinpuolinen kehittäminen sairaanhoitopiirin alueella. Haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten (HaiPro) piirissä on koko sairaanhoitopiirin alue ja sen toimintaorganisaatiot voivat välittää HaiPro-ilmoituksia toisilleen. Potilas- HaiPro ja työturvallisuus-haipro otetaan käyttöön ensi vuonna. Myös uusi laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma valmistuu vuoden 2013 aikana. Näyttöön perustuvan tiedon soveltamista toimivien hoito-, kuntoutus- ja palveluketjujen rakentamisessa painotettiin vuoden 2012 erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osasto- ja polikliinisia prosesseja kehitettiin kohti paperittomuutta mm. poistamalla päällekkäisiä tehtäviä ja toimintoja. Paperittomuuteen siirryttiin kokonaan ihotautien poliklinikalla ja lähetteen käsittelyssä kirurgian, ortopedian ja urologian poliklinikoilla. Hyvän ja osaavan henkilöstön saaminen on nähty keskeiseksi eteläpohjalaisen terveydenhuollon kehittämisessä. Sairaanhoitopiiri ja perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ovat yhdessä pyrkineet luomaan edellytyksiä lääkärityövoiman ja muun terveydenhuoltohenkilökunnan saamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Koulutusyhteistyöhön on panostettu etenkin Tampereen yliopiston ja muiden yliopistojen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Tärkeäksi osa-alueeksi on tullut jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen henkilöstölle. Yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa lisättiin suunnitellusti vuoden aikana. Keuhkosairauksien, kirurgian ja sisätautien osa-aikaiset professorit aloittivat tehtävässään loppuvuodesta. Professoreilla on ylilääkärin virka omilla erikoisaloillaan. Näillä erikoisalalla panostetaan tieteellisen tutkimustyön lisäksi lääkäri- ja erikoislääkärikoulutukseen ja Etelä-Pohjanmaalle suunnattujen opintojaksojen järjestämiseen. Aiemmin useita vuosia käytössä ollut terveystieteelliseen tutkimukseen kohdennettu valtion osuus (tutkimus- EVO) korvautui vuoden alussa uudella valtion tutkimusrahoituksella. Rahoitusta haetaan ja sen käyttöä koordinoi ERVA-alueella Tays:n erityisvastuualueen tutkimustoimikunta. Tilanne on ollut uusi ja se on vaikuttanut tutkimustyön suunnitteluun ja edellytysten luomiseen sairaanhoitopiirissä. Pelättyä tutkimusrahoituksen loppumista kokonaan ei tapahtunut, joskin käyttöön tullut rahoitus on pienentynyt. Tutkimusrahoituksessa tullee vielä tulevinakin vuosina tapahtumaan muutoksia. Vuonna 2012 valtion tutkimusrahoitusta jaettiin 18 sairaanhoitopiirin tutkimushankkeelle ja kahdelle perusterveydenhuollon hankkeelle. Tavoitteena sujuvat hoito- ja palveluprosessit Hoitotyön toiminnan tavoitteina on toimintavuonna ollut tehdä työtä ihmisen terveyden tähden ja tuottaa näyttöön perustuvia, vaikuttavia ja laadukkaita palveluita. Potilastyössä painottuivat hyvä hoito, terveyden edistäminen ja potilasturvallisuus. Maakunnallista yhteistyötä tehtiin mm. lääkehoidon osaamisen kehittämisessä. Y-talon valmistuminen muuttojärjestelyineen ja sitä ennen tehty toiminnallinen suunnittelu työllistivät esimiehiä ja henkilöstöä. Ensihoitopalvelujen järjestämiseen liittyvä henkilöstösuunnittelu oli haasteellista. Samaan aikaan kantasairaalassa käynnissä olleet saneeraukset ja A-osan remonttisuunnittelu vaativat aikaa ja resursseja. Maakunnallisen hoitotyön toimintaohjelman valmistelu aloitettiin yhdessä alueen hoitotyön johtajien kanssa. Hoitotyön toimintaohjelma linjaa hoitotyön johtamista ja käytäntöjä sekä kehittää ammattitaitoa edistävää ohjausta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hoitotyön asiantuntijat olivat mukana sairaanhoitopiirin strategian uudistamistyössä, joka antaa linjan hoitotyölle pitkälle tulevaisuuteen. Jo 16 vuotta potilaspalautetta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä toteutetaan vuosittain potilaspalautekysely, joka järjestettiin nyt jo 16. kerran. Kyselyllä kartoitetaan mm. potilaiden tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon ja kohteluun, henkilökunnan antamaan ohjaukseen ja neuvontaan sekä toiminnan yleisiin järjestelyihin. Kyselyn tuloksia hyödynnetään yksiköiden toimintojen kehittämisessä. Vuoden 2012 kyselyn kokonaistulos oli aikaisempien vuosien tapaan hyvä. Sairaanhoitopiirin vahvuuksia ovat potilaiden ystävällinen kohtelu ja henkilökunnan käyttäytyminen hoitotilanteissa. Tulevana vuonna henkilökunnan tulee panostaa enemmän potilaiden ohjaukseen, neuvontaan ja informointiin. Kerran vuodessa toteutettavan kyselyn lisäksi, potilaat voivat antaa palautetta milloin tahansa toimintayksiköille Internetin kautta. Saapuneet palautteet käsitellään yksiköissä. 5

6 6 Osaava henkilöstö vahvin voimavara Kuntayhtymän palveluksessa oli henkilöä vuoden 2012 lopussa. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 47 vuotta, joka on vuoden alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Naisten osuus henkilöstöstä oli 82 %. Henkilöstön työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Esimiehet ja henkilöstö ovat työskennelleet määrätietoisesti henkilöstöresurssien joustavan ja kustannusvaikuttavan toiminnan onnistumiseksi. Rekrytointiyksikkö on tukenut yksiköitä koordinoiden sijais- ja varahenkilöstön käyttöä. Jatkossa rekrytointiin on panostettava yhä enemmän ja yhteistyötä on tehtävä laajemmin. Työntekijöiden uudelleen sijoittamisen ja työkokeilujen eteen tehtiin yhteistyötä yli toimintaaluerajojen. Hoitotyön esimiesten osaamista vahvistettiin kohdennetuilla koulutuksilla, joissa tavoitteena oli johtamisen perusasioiden hallinta, talous ja esimiesten yhteistyön vahvistaminen. Esimiesten toiveet hallinnolliseen työnohjaukseen ovat lisääntyneet. Opiskelijoita on ollut hieman aikaisempaa vähemmän. Heidän antamansa palaute ohjauksesta ja ohjauskentästä on ollut hyvää. Opiskelijaohjausta on systemaattisesti kehitetty näyttöön perustuen. Klinikkaopettajamallin kehittäminen on valmisteluvaiheessa. Uutena koulutuksena tammikuussa alkoi bioanalyytikkokoulutus, jonka suunnittelussa tehtiin yhteistyötä Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. LOVe -lääkehoidon osaamisen varmistamista verkkokoulutuksen avulla jatkettiin koko sairaanhoitopiirin alueella. Koulutukseen osallistuvat sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan lisäksi perusterveydenhuollon terveyskeskukset, liikelaitokset ja kuntayhtymät. Lääkehoidon lupien ja toimintaprosessin auditointi toteutettiin pilotointina kolmessa yksikössä Seinäjoen keskussairaalassa. Eri toimintayksiköissä on ollut monialaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Perhekeskeisen hoidon tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä jatkettiin mm. STOPPIA-hankkeessa. Turvallinen lääkehoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hankkeessa oli mukana Kaksineuvoisen sairaalaosasto ja päivystys. Psykiatrian Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa -hanke eteni tavoitteen mukaisesti. Sairaanhoitopiirin henkilöstö Muutos v v v v Lkm % Keskimääräinen henkilöstön määrä ,9 % Henkilöstökulut, sis. luontaisedut (1000 ) ,1 % Työpanos kalenteripäivinä ,0 % Työpanos laskennallisina virkoina 2 176, , ,0 2208,0 18,0 0,8 % Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ,3 % Sairauspoissaolot päivinä 13,6 12,9 14,1 14,0 0-0,7 % Panostus täydennyskoulutukseen (1000 ) ,2 % Panostus taydennyskoulutukseen ( /vak.hlö) ,6 % henkilöstön määrään on lisätty ensihoidon 169 henkilöä, joiden työsuhde alkoi joulukuun lopussa.

7 Seinäjoen terveyskeskus Isokyrö Lapua Kurikka Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Soini Töysä va Alavus Ähtäri Jalasjärvi II Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuosi 2012 oli sairaanhoitopiirissä useiden toiminnallisten ja rakenteellisten uudistusten vuosi. Syyskuussa otettiin käyttöön uusi Y-talo, johon sijoittuivat mm. erikoissairaanhoidon ja Seinäjoen terveyskeskuksen päivystystoiminta ja muutamia muita erikoissairaanhoidon toimintayksikköjä kantasairaalan puolelta. Toiminnan käynnistäminen uusissa tiloissa vaati paljon valmistelua koko rakennusvaiheen ajan mm. henkilökunnan kouluttamista uusiin tiloihin ja tehtäviin. Rakennuksen valmistuminen käynnisti kantasairaalassa mittavat muutos- ja peruskorjaustyöt. Toimintavuodelle asetetuista haasteista selvittiin kuitenkin hyvin. Palvelujen kysyntä ja hoitoonpääsy Vuonna 2012 erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä väheni 4 %. Palveluiden kysynnän vähentyminen näkyi selvimmin terveyskeskuksista ja yksityispuolelta saapuneissa lähetteissä, jotka vähenivät yli 2 200:lla. Perusterveydenhuollon yöpäivystykseen saapumiset laskivat lähes 6 %. Palvelujen kysynnän laskua oli niin somaattisilla kuin psykiatrian ja päivystyskeskuksen toiminta-alueilla. Jäsenkunnista tullut palvelujen kysyntä vaihteli Jalasjärven 427 lähetteestä Kuortaneen 327 lähetteeseen 1000 asukasta kohti. Keskimäärin jäsenkunnista saapui 384 lähetettä 1000 asukasta kohti. Jäsenkuntien ulkopuolelta tullut palveluiden kysyntä laski 480 lähetteellä eli 14,5 %:lla. Usealla erikoisalalla oli vuoden aikana haasteita hoitotakuun toteuttamisessa. Ensimmäistä käyntiä erikoissairaanhoitoon odotti vuoden vaihteessa potilasta, joista 21 oli joutunut odottamaan hoitoonpääsyä yli 6 kuukautta. Elektiivisten leikkausten toteuttaminen hoitotakuun vaatimassa kuuden kuukauden aikarajassa toteutui hyvin. Leikkausta tai hoitoa odotti vuodenvaihteessa henkilöä. Yli 6 kuukauden odotusaika oli umpeutunut kolmella potilaalla. Sairaanhoitopiiri tarjosi toimintavuonna palveluja eri henkilölle. Palveluja käyttäneistä henkilöistä sairaanhoitopiirin alueella asui Yli 65- vuotta täyttäneiden osuus heistä oli 31 %. Erikoissairaanhoidon asiakkaana oli vuoden aikana joka toinen alueen yli 65-vuotias. Väestöennusteen mukaan yli 65 -vuotiaiden ikäluokan ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä hieman yli henkilöön. Ikäluokan osuus koko alueen ennustetusta väestöstä olisi tuolloin 25 %. Operatiivisella toiminta-alueella asioi 70 % kaikista vuonna 2012 hoidossa olleista henkilöistä. Konservatiivisen toiminta-alueen vastuulla oli vajaan henkilön hoito. Psykiatrian palvelujen piirissä oli 13 % hoidossa olleista henkilöistä. Päivystyskeskuksen toiminta-alueella hoitoa saaneita henkilöitä oli lähes Heistä henkilöllä kotipaikka oli muualla kuin Etelä-Pohjanmaalla. Hoidossa olleiden eri henkilöiden määrä väheni edellisestä vuodesta 1 343:lla. Avohoidon ensikäynneistä 87 % pystyttiin toteuttamaan kolmen kuukauden kuluessa. Valitettavasti 2 % eli 613 käynnille hoitoonpääsy ylitti hoitotakuun enimmäisrajan 6 kuukautta. Vaikein tilanne oli neurologian, suu- ja leukasairauksien ja silmätautien erikoisaloilla. Hoitotakuun piiriin kuuluneista hoitojaksoista pystyttiin toteuttamaan hoitotakuuajan puitteissa 98 % eli jaksoa. Harmillisin tilanne oli ortopedian, vatsatautien ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisaloilla. Hoitojaksolle pääsyä joutui odottamaan keskimäärin 1,5 kuukautta.

8 Toiminnan tavoitteiden toteutuma vuonna 2012 Sairaanhoitopiiri yhteensä v v v v Talousarvio 2012 tot.% Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitojakson kesto (vrk) 5,3 5,1 5,3 4,9 Sairaansijat sairaansijat käytössä vuoden aikana Kuormitus-% Avohoitokäynnit Tk-yöpäivystyskäynnit Muu myynti terv.keskuksille DRG-paketit Laskutetut hoitopäivät Hengityshalvaushoitopäivät Leikkaukset siitä päiväkirurgia siitä osastoleikkaukset Anestesiat Synnytykset Tehostetun valvonnan hoitopvät Laboratoriotutkimukset Patologian lab. tutkimukset Radiologiset tutkimukset Sosiaalityö, käynnit Psykologitoiminta, käynnit Fysioterapia, hoitokerrat Toimintaterapia, hoitokerrat Muut terapiat, hoitokerrat Apuvälinekeskus, käynnit Ravintohuolto, suoritteet Hoitoa saaneet eri henkilöt Ostot ulkopuolisilta tuottajilta - avohoitokäynnit paketit hoitopäivät

9 Aksilan ensimmäinen toimintavuosi Sairaanhoitopiiriin perustettu perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö (Aksila) ja sen ensimmäinen täysi toimintavuosi osoitti sillanrakentajayksikön tarpeellisuuden. Sairaanhoitopiirin valtuuston nimeämä Aksilan toiminnan ohjausryhmä on 23-jäseninen, perusturvapainotteinen ryhmä. Aksila koordinoi Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman rakentamista vuosille Sitä valmisteltiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden kanssa. Järjestämissuunnitelma lähti lausuntokierrokselle kuntiin loppuvuodesta. Perusterveydenhuollon koulutustoiminnan kehittämistä vahvistettiin uuden koulutusylilääkärin aloittaessa työskentelyn loppuvuodesta. Terveyskeskusten moniammatillisen täydennyskoulutuksen kehittäminen käynnistettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämän Ketjulähetti- toiminnan avulla. Aksila osallistui tiiviisti myös Kaste- rahoitteiseen Potku- hankkeeseen, jonka tuella kehitetään pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa terveyshyötymallin mukaisesti. Hoito-, kuntoutus- ja palveluketjujen rakentaminen Aksilan ydintehtävänä on alueellisten hoito-, kuntoutusja palveluketjujen rakentamisen koordinointi. Painoalueena alkuvaiheessa ovat runsaasti voimavaroja sitovat sairaudet ja ongelmat. Loppuvuodesta 2012 valmistui Lasten painopolku- hoitoketju. Tupakoinnin vieroitusketjun juurruttamista jatkettiin ja aloitettiin Savuton leikkaushoitoketjun valmistelu. Tavoitteena on käynnistää vuonna 2013 ensimmäisenä Suomessa maakunnallinen hoitomalli suunnitellusti leikkaukseen tulevien tupakoivien potilaiden tupakasta vierotukseen. Toimintavuonna aloitettiin myös laaja kotiutus- ja jatkohoitokäytäntöjä kehittävä OIOS- hanke ja käynnistettiin hanke potilastietojärjestelmien kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Sisätautien toimintayksikön johdolla jatkettiin sepelvaltimotautipotilaan hoitoketjuhanketta ja käynnistettiin tuberkuloosin hoitoketjun valmistelu. Sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämishankkeena valmistui vuoden aikana vastasyntyneen lapsen turvallinen lääkehoito -hoitoketju, jossa on sovellettu lastentautien lääkehoidon kansainvälistä ja kansallista tietokantaa ja Käypä hoito -suosituksia. 9

10 10 III Sairaanhoitopiirin organisaatio Valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastajat Hallitus Yhteistoimintaneuvosto Kuntayhtymähallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Johtajiston kokous Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Hallintopalvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Konservatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue

11 IV Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet 11 Konservatiivinen toiminta-alue Asiakaskeskeisyyden, asiakkaan valinnanvapauden, laadun hallinnan ja potilasturvallisuuden sekä eri toimijoiden yhteistyön ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päämäärät ovat olleet merkittävä painopiste toiminta-alueen toiminnassa. Takana on toiminta-alueen historian rakenteita, toimintaa ja henkilöstöä ravistellut vuosi. Henkilöstön joustavuus ja sitoutuminen nopeastikin muuttuneisiin suunnitelmiin sekä halu kouluttautua uusien tehtävien vaatimiin haasteisiin on ollut ihailtavaa. Toimintaympäristössä, tiloissa ja henkilöstöresursseissa tapahtuneista muutoksista huolimatta saavutimme toimintavuodelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet pääsääntöisesti hyvin. Toiminnan painottuminen lisääntyneessä määrin avohoitoon oli suunniteltua suurempaa. Avohoitotoiminnan lisääntyminen on nähtävissä oleva suuntaus tulevina vuosinakin. Hoitojakso- ja hoitopäivätavoitteet osastoilla alittuivat. Syynä siihen oli ensisijaisesti mittavat rakenteelliset muutokset toiminta-alueella. Tässä vaiheessa arvioituna toiminta-alueen sairaansijamäärä on nyt vähennetty tasoon, joka alkaa olla väestöön suhteutettuna maan alhaisimpia. Y-talon valmistuminen uudenaikaistaa toimintoja Toimintojen käynnistäminen resurssien hajautuessa asetti haasteita ja vaati henkilöstöltä pitkäkestoista valmistautumista ja suunnittelua tulevaan. Kaiken kaikkiaan muutokset paransivat useiden yksiköiden toimintaedellytyksiä, esim. päivystysosasto pystyi hyvin kompensoimaan toiminta-alueella tapahtunutta sairaansijamäärien vähenemistä. Dialyysiosaston paikkamäärä kaksinkertaistui ja geriatrian toimintayksikkö siirtyi kokonaisuudessaan Y-talon tiloihin. Y-talossa toimintansa käynnisti erikoissairaanhoidon kuntoutusosasto, tiloihin siirtyi myös valtaosa kuntoutuksen terapiayksiköistä. Tulevaa ennakoiden toimintayksikön nimi muutettiin vuoden alussa Kuntoutuksen toimintayksiköksi. Kantasairaalan puolella käynnistyi syyskuussa uuden keuhko- ja infektiosairauksien yhteisosaston toiminta. Järjestelyssä keuhkosairauksien paikkamäärä väheni 13 sairaansijaan. Osana Y-talon käynnistymiseen liittyviä järjestelyjä yhdistettiin sisätautien vuodeosasto A11 vatsatautienosastoon A12. Näistä muovautui sisätautien ja kirurgian yhteisosasto, joskin sisätautien paikkamäärä osastolla jäi suunniteltua vähäisemmäksi. Kardiologiassa merkittävä uudistus oli vuoden aikana toteutettu koko sairaanhoitopiirin alueen ST -nousuinfarktin pallolaajennuksen päivystysjärjestelyjen suunnittelu ja käynnistämisestä sopiminen yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Sydäntutkimusyksikön toimintaa jouduttiin supistamaan kardiologipulan vuoksi. Erikoissairaanhoidossa toteutettavien solusalpaajahoitojen keskittämistä jatkettiin käynnistämällä gynekologiset solusalpaajahoidot syöpätautien hoitopoliklinikalla. Hoitoon pääsy tilanne kohenee Terveydenhuoltolain hoitotakuun mukaisiin aikarajoihin ei alkuvuodesta päästy monellakaan erikoisalalla, mutta syksyn kuluessa tilanne kohentui olennaisesti koko toiminta-alueella. Tähän päästiin lisäämällä ostopalveluna toteutettavaa poliklinikkatoimintaa sekä lisäämällä ilta- ja viikonloppuvastaanottotoimintaa omalla henkilökunnalla. Vuoden lopussa potilaat pääsivät hoitoon lähes vaadituissa aikarajoissa.

12 12 Painopistealueena henkilökunnan rekrytointi Erityisenä uhkana toiminta-alueella on viime vuosina koettu erikoislääkäreiden, erikoistuvien lääkäreiden sekä muun henkilökunnan puute. Tämän vuoksi toimintavuoden kuluessa painopistealueena oli parantaa rekrytointiin liittyen työhyvinvointia sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Vuoden aikana lääkäritilanne koheni olennaisesti eri toimintayksiköissä, erityisesti erikoistuvien lääkärien, mutta myös erikoislääkäreiden ja muiden erikoisosaajien osalta. Keuhkosairauksien erikoislääkäripula jatkui kuitenkin ponnisteluista huolimatta ja aiheutti merkittäviä toiminnan muutoksia nopeassa tahdissa. Toiminta-alueelle saatiin kaksi Tampereen yliopiston alaista osa-aikaista professorin virkaa kehittämään tutkimus- ja koulutustoimintaa ja lääkärien rekrytointia. Virat sijoittuivat sisätautien ja keuhkosairauksien erikoisaloille. Viranhaltijat toimivat erikoisaloilla ylilääkärinä. Hoitajapula kohdistui vaihtelevasti eri toimintayksiköihin. Hoitajapula näkyi siinä, että ensimmäistä kertaa toiminta-alueella jouduttiin kesäajan toimintaa supistamaan suunniteltua enemmän sijaispulan vuoksi. Konservatiivisen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Sisätaudit, Neurologia, Ihotaudit ja allergologia, Syöpätaudit, Kuntoutus, Geriatria ja Keuhkosairaudet

13 Operatiivinen toiminta-alue 13 Terveydenhuoltolain kolme keskeistä osa-aluetta ovat asiakaskeskeisyys, hyvinvointi ja laatu. Palveluiden saatavuuden varmistaminen ja hoitotakuun toteutuminen on operatiivisella toiminta-alueella ollut toiminnan keskeinen tavoite. Hoitotakuun rajoissa pysymisen lisäksi painopistealueita ovat olleet mm. potilasturvallisuuden parantaminen, prosessien kehittäminen, terveyden edistäminen sekä toiminnan taloudellisuus. Väestön ikääntyminen ja menetelmien kehittyminen tulevat lisäämään palveluiden kysyntää tulevaisuudessa. Samanaikaisesti joudumme kilpailemaan osaavasta työvoimasta ja kehittämään toiminnan sisältöä pyrkimällä kustannustehokkuuden ohella parantamaan toimintojen vaikuttavuutta. Toimintojen kehittäminen tähän suuntaan edellyttää, että otamme käyttöön uusia toiminnan seurantamittareita ja pidämme huolta strategisesta ja operatiivisesta kyvykkyydestämme. Toimintojen sujuvuuden parantamisella, resurssien oikea-aikaisella kohdentamisella ja sairaansijojen käyttöasteen systemaattisella seurannalla on toiminnot saatu kustannustehokkaiksi ja hoitoonpääsyajat hoitotakuun mukaisiksi. Toiminta-alueella käynnistettiin tekonivelpotilaan Rapid Recovery - toimintamalli. Malli näyttää toimivan hyvin, hoitoprosessi on tehostunut ja potilaat voimaantuvat leikkauksen jälkeen nopeammin. Leikkaussalien III-vaiheen remontin vuoksi osa leikkaussaleista oli osan vuotta poissa käytöstä. Potilaiden hyvinvointiin ja toimintakyvyn parantamiseen on kiinnitetty enemmän huomiota. Terveyden edistäminen on otettu osaksi kaikkia hoitoprosesseja. Alkoholin käyttöön liittyvä mini-interventio, savuttomuuden tukeminen ja diabetesseulonta on otettu osaksi kokonaisvaltaista hoitoa. Kuluneen vuoden aikana jatkettiin tiivistä yhteistyötä Aksilan kanssa. Potilasturvallisuuden takaamiseksi perusmiehityksen turvaaminen ja henkilöstön osaaminen ovat olleet vahvasti esillä. Osastojen henkilöstöresursseja on pyritty käyttämään mahdollisimman tehokkaasti ja työntekijöiden liikkumista yksiköiden välillä on toteutettu kuormitustilanteiden mukaan. Henkilökunnan työhyvinvointia on tuettu täydennyskoulutuksen, työnohjauksen sekä varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin avulla. Henkilökunnan jaksamisen tukeminen vaatii jatkuvaa panostusta todettujen epäkohtien korjaamiseksi ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseksi. Päivystystoiminnan turvaaminen 24/7 Ympärivuorokautisen erikoisosaamisen varmistaminen päivystystoiminnassa on ollut toimintavuonna iso haaste. Turvallisen synnytyksen, traumatologian ja vatsakirurgian päivystysvalmiuden sekä anestesia ja tehohoitopalveluiden turvaaminen ovat vaatineet viiden erikoisalan ympärivuorokautista sairaalapäivystystä. Tämä kuluttaa huomattavasti voimavaroja, mutta se on edellytys nykytasoisen sairaalatoiminnan säilyttämiselle. Y-talon avaamisen jälkeen teho-osastolla käynnistettiin viikonloppupäivystys, joka olennaisesti paransi anestesialääkärin saatavuutta myös kriittisissä tilanteissa esim. synnytyssaleissa, leikkaussaleissa, osastoilla ja päivystyksessä. Operatiivisen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Kirurgia, Synnytykset ja naistentaudit, Silmätaudit, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Suu- ja leukasairaudet, Leikkaus- ja anestesiatoiminta, Tehostettu hoito, Lastentaudit, Ortopedia, Vatsataudit, Urologia ja Kliininen toimintayksikkö Ähtäri

14 14 Psykiatrinen toiminta-alue Kulunut vuosi oli psykiatrian toiminta-alueella työntäyteinen ja toimelias. Erityistä huomiota toiminta-alueella kiinnitettiin palvelujen laadun parantamiseen ja potilasturvallisuuden lisäämiseen. Toiminta-alueen mainetekona voidaan pitää vuoden loppupuolella käynnistynyttä nuorisopsykiatrian ja psykiatrian erikoisalojen ikärajattomasti integroitunutta syömishäiriöyksikköä. Uusi yksikkö on toimintamalliltaan ensimmäinen Suomessa ja sen kehittämiseen on saatu tukea HUS- sairaanhoitopiiristä. Valtakunnallisesti merkittävä hanke on kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen maakuntaan ja heidän asiakasnäkökulman hyödyntäminen hoidon kehittämisessä. Perheiden ja läheisten kanssa tehtävää ohjaus- ja neuvontatyötä jatkettiin Perhehoitotyön kehittämishankkeessa sekä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen- hankkeessa. Avo- ja sairaalahoidon päähoitoprosessit kuvattiin ja niiden työstämistä jatkettiin kaikissa yksiköissä. Psykiatrian toiminta-alueen strategia päivitettiin vuoteen 2020 saakka ja toiminta-alueen tavoitteita täsmennettiin tuleville vuosille. Psykiatrian palvelujen kysyntä ja lähetemäärät laskivat nuorisopsykiatrialla ja psykiatrialla ja nousivat lastenpsykiatrialla edellisvuoteen verrattuna. Osastohoidon palveluja tuotettiin toiminta-alueella suunnitelman mukaisesti, mutta psykiatrian poliklinikkatoiminnan tavoitteita ei täysin saavutettu. Tavoitteista jäätiin etenkin lastenpsykiatrian ja psykiatrian erikoisaloilla. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla pitkäaikainen lääkärivaje vaikutti taloudellisten tunnuslukujen haasteelliseen kehitykseen myös ostopalveluissa. Toiminta-alueen taloutta rasitti myös lakisääteisen hoidollisen psykoterapian lisääntynyt käyttö. Kaikille kolmelle erikoisalalle hoitotakuussa pysyminen aiheutti haasteita, mutta kykenimme vastaamaan niihin jopa edellisvuotta paremmin. Tarve henkilöstön kouluttamiseen lisääntyi vuoden aikana ja tähän vastattiin valmentavia- ja terapiakoulutuksia lisäämällä. Lääkärivaje kuormittaa Lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikössä toteutettiin vuoden 2012 aikana merkittäviä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Syyskuun alussa nuorisopsykiatrian osasto muutti TB-taloon ja samassa yhteydessä sairaansijamäärä laskettiin kahdeksaan ja kahden hoitajan toimet siirrettiin avohoitotoimintaan. Nuorisopsykiatrian osastolta vapautuneisiin tiloihin avattiin lokakuussa syömishäiriöyksikkö. Lastenpsykiatrian poliklinikalla käynnistyi syksyllä kehittämis- ja laatutyö. Jalkautumista lapsen kasvuympäristöön ja perheosaston kehittämistä jatkettiin. Neuropsykiatrisen toiminnan kehittämiseksi toteutettiin tutkimus- ja kehittämishanke. Nuorisopsykiatrian erikoislääkärikonsultaatioita jatkettiin perustason tiimeihin resurssivajeesta huolimatta. Pikkulapsipsykiatrialla konsultatiivisen ja työnohjauksellisen työn osuus kasvoi ja koulutuksia järjestettiin aktiivisesti. Lääkäri- ja hoitohenkilökunnan saamisessa oli haastetta. Nuorisopsykiatrian osastolle lääkäripalvelut saatiin aikuispuolen erikoistuvilta lääkäreiltä ja ostopalvelulääkäreiden avulla vahvistettiin poliklinikoiden toimintaa. Tämä aiheutti huomattavia kustannuksia, mutta mahdollisti kuitenkin sen, että hoitotakuussa pysyttiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lääkärityövoiman niukkuus ja virkalääkäreiden puute lisäsi merkittävästi muun henkilöstön vastuuta ja työn kuormittavuutta. Vähemmällä enemmän Psykiatrian toimintayksikön kehittämistä jatkettiin aiempien vuosien linjausten mukaisesti. Keskeisenä kehittämiskohteena poliklinikkojen työskentelyssä oli edelleen siirtyminen aiempaa lyhyempiin ja rakenteellisempiin tutkimus- ja hoitojaksoihin. Ryhmätoimintojen työnkuvaa monipuolistettiin mm. taitovalmennusryhmillä. Kesällä 2012 toteutettiin aiemmin päätetty kahden osaston fuusio ja siten toteutui suunniteltu potilaspaikkojen vähentäminen. Muiden osastojen ja avohoitotoimintojen henkilöstöresursseja pystyttiin vahvistamaan osastofuusion jälkeen. Koko henkilökunta osallistui prosessin läpiviemiseen. Osastofuusion jälkeen osastojen kuormitus lisääntyi odotetusti jonkin verran, mutta ylipaikkatilanteita ei ollut kuin satunnaisesti. Vahvemmat henkilöstöresurssit osastoilla mahdollistivat mm. aiempaa useimmin potilaan turvahoidon toteuttamisen tilanteissa, joissa aiemmin oli jouduttu tahdonvastaisiin hoitotoimenpiteisiin. Pakon vähentämisen kehittämistyötä toteutettiin valtakunnallisen hankkeen ja oman kehittämistyön pohjalta. Osastohoito toteutui suunnitellusti niin hoitopäivien kuin hoitojaksojenkin osalta. Poliklinikkatoiminta toteutui lähes suunnitellusti aluepsykiatrisen mallin mukaisesti koko maakunnassa, vaikkakaan kesäsulkujen aiheuttamaa käyntimäärien vähenemää ei enää syyskaudella kyetty kuromaan kiinni. Vuoden 2012 lopulla geropsykiatrian osasto ja poliklinikka muuttivat Y-taloon. Muuttovaihe ja toiminnan aloittaminen uudessa ympäristössä sujui suunnitellusti. Psykiatrisen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Psykiatria, Lasten- ja nuorisopsykiatria, Yhteispoliklinikat psykiatria

15 Päivystyskeskuksen toiminta-alue Toiminta-alueella tapahtui merkittävä muutos, kun toiminta uusissa tiloissa Y-talossa aloitettiin Päivystysluonteisesti sairaalaan otettavien potilaiden hoitopaikkojen vaihtumien, osastojen yhdistyminen ja päivystysosaston avautuminen aiheutti epävarmuutta ja neuvottelun tarvetta sairaalan muiden toiminta-alueiden kanssa. Uusiin tiloihin muuton myötä potilaiden seurantamahdollisuudet, hoitotilat ja - välineet parantuivat merkittävästi. Hoidon kiireellisyys- ja tarvearvio otettiin käyttöön potilasturvallisuutta parantavana toimintamuotona. Huolellinen ennakkovalmistelu kantoi hedelmää ja toimintojen siirtyminen uusiin tiloihin sujui hyvin. Hoitotyön osaamisen vahvistamiseksi yksikön henkilökunta osallistui täydennyskoulutukseen. Koulutuksessa painottuivat uusiin tiloihin ja laitteisiin liittyvät turvallisuuskoulutukset. Kesäaika muodostui ensimmäistä kertaa ongelmalliseksi henkilökuntavajeen takia. Toiminnan turvaaminen edellytti henkilökunnalta joustavuutta. Alkusyksystä opiskelijoiden harjoittelua jouduttiin rajoittamaan toiminta-alueella, mutta marraskuusta lähtien heitä voitiin ottaa käytännön harjoitteluun normaalisti. Päivystys oli mukana STOPPIA- hankkeessa. Henkisen ensiavun yksikön toiminta jatkui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Päivystyskeskuksen toiminta-alueen toiminta ja talous toteutui lähes tavoitteiden mukaisesti. Päivystyspoliklinikka ja osasto uusiutuu Päivystyspoliklinikalla hoidetaan erikoissairaanhoitoa vaativia päivystyspotilaita ja alueen yhteinen perusterveydenhuollon yöpäivystyspiste sijaitsee päivystyspoliklinikalla. Polikliinisten potilaiden käyntimäärät laskivat hienokseltaan edellisvuoden käyntimääristä. Aikaisemmin päivystyspoliklinikan yhteydessä toiminut tarkkailuosasto lakkautettiin Y-taloon muuton yhteydessä. Toimintaa jatkoi uusi päivystysosasto, jonne potilaat saapuvat päivystyspoliklinikan kautta. Päivystysosastolla hoidetaan sovitusti vatsakirurgian, sisätautien, neurologian ja tarvittaessa muidenkin erikoisalojen potilaita. Erikoisalojen lääkärit vastaavat osastolle sijoitettujen potilaiden hoidosta. Osastolla hoidettavat potilaat tarvitsevat erikoissairaanhoidon tutkimuksia ja lyhytaikaista, 2 3 vuorokautta kestävää hoitoa. Päivystysosastolta potilaita kotiutetaan ja siirretään jatkohoitoon kaikkina viikonpäivinä. Päivystysosastolla on 22 sairaansijaa ja osastolla on mahdollisuus hoitaa myös tehostettua valvontaa vaativia potilaita. Päivystysosaston henkilökunta muodostettiin sisätautien ja vatsatautien osastofuusiossa vapautuneesta hoitohenkilökunnasta. Henkilöstön osaamista vahvistettiin systemaattisella koulutuksella ja perehdyttämisellä. Yksikön henkilökunnan kehittämismyönteisyys mahdollisti tutkittuun näyttöön ja hoitosuosituksiin perustuvan hoitajan käsikirjan laatimisen ja käyttöönoton yksikössä. Ensihoitokeskuksen toiminnan aloittamista valmistellaan Ensihoitokeskuksen tehtävät on säädetty terveydenhuoltolaissa ja ensihoitoasetuksessa. Valtuuston tekemän palvelutasopäätöksen mukaisesti ensihoidon palvelut tullaan tuottamaan kokonaan sairaanhoitopiirin omana toimintana lähtien. Lakisääteisten tehtävien lisäksi ensihoitokeskus tulee huolehtimaan ambulanssia vaativista hoitolaitossiirroista ja hoitaa erikseen määriteltyjä perusterveydenhuollon yhteistyötehtäviä. Valtuuston palvelutasopäätöksen jälkeen jatkettiin ensihoidon toiminnan suunnittelua ja valmistelua. Etelä-Pohjanmaan alueen entisten palveluntuottajien kanssa solmittiin sopimukset liikkeenluovutusmenettelystä, hankittiin uutta ambulanssikalustoa ja hoitovälineitä ja tehtiin vuokrasopimukset asemapaikoista. Ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmää varten varustettiin ensihoidon tilannekeskus Nurmoon pelastusasemalle. Hätäkeskuslaitokselle annettiin hälytysohje. Maakuntaan tullaan sijoittamaan 30 ambulanssia, yksi kenttäjohtajan yksikkö ja 16 ympäri vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa olevaa yksikköä. Lisäksi päiväsaikaan välittömässä lähtövalmiudessa tulee olemaan kahdeksan yksikköä, jotka putoavat yöksi pois valmiudesta. Päivystävän ambulanssin välitön lähtövalmius tulee olemaan 60 sekuntia. Aikaisempi lähtövalmius on ollut 15 minuuttia. Kaikki yksiköt on varustettu hoitotason lääkkein ja välinein. Vuoden aikana toteutettiin mittavaa henkilöstön rekrytointia. Ensihoidon työntekijät ovat kaikki terveydenhuollon ammattilaisia ja tavoite on, että vähintään toinen ambulanssin ensihoitajista on ensihoitaja-amk tai sairaanhoitaja. 15 Päivystyskeskuksen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Päivystyspoliklinikka, Ensihoitokeskus, Päivystysosasto

16 16 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Painopistealueena toiminta-alueella olivat Y-talon toimintojen onnistunut käynnistäminen, riittävän nopeiden ja laadukkaiden palvelujen tuottaminen ja riittävien resurssien turvaaminen näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Haasteita vuoden aikana toi henkilökunnan rekrytointi ja laajaan rakentamiseen ja saneerauksiin liittynyt suunnittelu. Toiminta-alueella panostettiin henkilökunnan työhyvinvointiin, tutkimus- ja kehittämishakkeisiin ja tieteelliseen tutkimukseen. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Y-taloon siirtyvien toimintojen suunnittelu, henkilökunnan koulutus ja perehdyttäminen vaativat paljon voimavaroja. Hyvä muutosten ennakointi auttoi joustavassa toimintojen uudelleenorganisoinnissa ja toimintojen käynnistämisessä. Laboratorionäytteidenotto ruuhkautui aluksi jonkin verran. Tutkimusmäärät laskivat jossain yksiköissä siirtymävaiheen aikana, mutta häiritseviä jonoja ei päässyt syntymään. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa syveni ja tuli joustavammaksi. Radiologialla toiminnan sujumisen kannalta oleellinen uusi Alue-RISohjelma saatiin käyttöön aikataulun mukaisesti. Kuvantamisen yhteistyötä kehitettiin edelleen sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten välillä erityisesti kuvankatselussa. Toiminta-alueella tehtävistä tutkimuksista ei muodostunut pullonkaulaa hoitotakuun toteuttamiselle, vaan osittain lisääntyneeseen palvelujen kysyntään pystyttiin vastamaan. Magneettitutkimuksissa oli ajoittain jonoa johtuen laitekapasiteetin puutteesta. Lisätöillä ja ostopalveluja käyttämällä tilanne saatiin korjattua. ENMGtutkimusten saatavuus parani lisäresurssoinnin myötä. Päivystyksenä tehtyjen tutkimusten määrä lisääntyi vuoden aikana. Kliinisen kemian tutkimusten määrä lisääntyi edelleen hiukan ja omavaraisuusaste oli korkea (98 %). Kliinisen fysiologian ja erityisesti isotooppitutkimusten kysyntä väheni huomattavasti, pieni osa tästä selittyy tilastoinnin muuttumisella. Mikrobiologian tutkimusmäärät pysyivät viime vuosien tasolla. Radiologialla vaativien tutkimusten määrä lisääntyi. Ravitsemusterapia panosti lihavuusleikkaus- ja syömishäiriöpotilaisiin. Ravintohuollon ja kirurgisten erikoisalojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Toiminta sujui suunnitellusti. Sosiaalitoimen palveluyksikkö saavutti vuodelle asetetut käyntitavoitteet, käynnit lisääntyivät 4,5 %. Psykologian toimintayksikössä hoitoon pääsy helpottui vuoden 2012 aikana. Sairaala-apteekin toimittamien lääkkeiden kokonaiskulutus säilyi lähes ennallaan, mutta lääketoimitusrivien määrä kasvoi 6 %. Y-taloon hankittiin uusia kalliita lääketieteellisiä laitteita ja vanhojen kalliimpien laitteiden normaalista uusimisesta pidättäydyttiin. Toinen vanhoista tietokonetomografialaitteista siirrettiin kantasairaalasta Y-taloon. Rakentamisen suunnittelussa johtavana ajatuksena oli hyvän toiminnallisuuden ja tuottavuuden saavuttaminen. Obduktiotiloja ja apteekin pudastiloja suunniteltiin ja niiden rakentaminen aloitettiin. Patologian laboratoriotilojen uudistamista suunniteltiin, mutta toteuttaminen jäi tulevaisuuteen. Mikrobiologian laajennusosaa rakennettiin ja kliinisen kemian laboratoriotiloja suunniteltiin. Kliiniselle fysiologialle ja isotooppilaboratorioon ei vieläkään saatu lääkäreitä ja pulaa oli myös patologeista. Patologivaje tullee edelleen pahenemaan ja aiheuttaa suuria haasteita toiminnalle. Myös muusta henkilökunnasta, varsinkin sijaisista oli pulaa. Toiminta-alueella eläköitymistä tulee tapahtumaan jatkossa runsaasti. Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Kliininen kemia, Kliininen mikrobiologia, Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, Kliininen neurofysiologia, Patologia, Ravitsemusterapia, Radiologia, Sosiaalitoimen toimintayksikkö, Psykologian toimintayksikkö, Sairaala-apteekki

17 Tukipalvelujen toiminta-alue Toiminta-alueeseen kuuluvien yksiköiden tehtävä on turvata muiden toiminta-alueiden ydintoimintojen onnistuminen huolehtimalla mm. ruoka- ja välinehuollon sekä siivous- ja teknisten palveluiden tuottamisesta. Yksi tärkeimmistä turvatoimista on sähkön syötön häiriöttömyyden turvaaminen varavoimalla. Varavoiman toimivuus testataan vuosittain. Potilashoidon tukipalveluiden toimintajärjestelmälle suoritettiin sertifiointi auditointi kesäkuussa 2012 (DNV), jossa toiminnan hallinnan taso sai arvioinnin 4 (asteikko 5-1). Sertifikaatti on voimassa saakka. Välinehuolto on edelleen toiminut välinehuoltajan ammattitutkinnon näyttöpaikkana TAKK:in ja Amiedun opiskelijoille. Tukipalvelut vastaavat kuntayhtymävaltuuston hyväksymän investointiohjelman toteuttamisesta. Vuonna 2012 toteutettiin rakennushankkeita yhteensä 7,5 miljoonalla eurolla, määrärahan ollessa 8,2 miljoonaa euroa. Tärkeimmät investoinnit olivat kirurgian osaston A21 ja keuhko- ja infektiosairauksien osaston A31 perusparannustyö, silmäkeskuksen rakentaminen, leikkaussalien 1-4 perusparannus sekä sektiosalin rakentaminen ja sairaalaapteekin laajennus, yhteensä m 2. Lisäksi investoitiin ilmastointiin ja sen jäähdytykseen, hisseihin, atk-verkkoon sekä pysäköintialueisiin. Vuoden aikana suunniteltiin myös jo tulevan vuoden investointihankkeita, mm. Y-taloon rakennettavia obduktiotiloja. Toiminta-alue on vastannut elokuusta 2012 alkaen myös Seinäjoen terveyskeskuksen sekä itse kiinteistöyhtiön huoltopalveluista ja -toiminnasta Y-talossa. Kiinteistö- ja tilapalveluissa toimintansa aloitti rakennuttajapalveluyksikkö, joka eriytettiin omaksi toiminnaksi tilahallinnasta. Kuljetuskeskuksen henkilökunta (henkilökuljetukset, potilaskuljettajat ja neuvonnan henkilökunta) siirtyi toiminta-alueelta päivystyskeskuksen toiminta-alueelle ensihoidon toimintayksikköön. Uutta tietoa yhteistyöllä Toiminta-alue osallistui vuosina HosPilothankkeeseen. Hankkeessa selvitettiin sähköenergian säästömahdollisuuksia. EU-rahoitteisessa hankkeessa olivat Suomen lisäksi mukana Hollanti, Ranska ja Espanja. Pilottikohteinamme olivat synnytys- ja naistentautien osastot. Mittauksissa todettiin, että valaistuksen ohjausjärjestelmän käyttöönotolla voidaan saavuttaa noin 25 %:n energiasäästö. Tätä tietoa tullaan hyödyntämään tulevissa perusparannushankkeissa. Keväällä 2012 käynnistyi kahdeksan Euroopan maan kolmivuotinen Re-Co hanke (Toiminnan varmistaminen). Hankkeessa keskitytään rakennusten energiansäästöön tutkimalla, miten paljon säätöjen ja ohjausten sekä käyttäjien koulutuksen kautta voidaan vaikuttaa energiankulutukseen. Hankkeen tavoite on saada aikaan paremman säädön kautta 10 %:n säästöjä rakennuksen energiakulutukseen. Tiedonkeruu kestää yhden vuoden. VTT on mukana hankkeessa ja sen kumppanina hankkeessa on Seinäjoen keskussairaala. Hankkeessa mukanaolo ei aiheuta investointeja. 17 Tukipalvelujen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Ruokapalvelu, Potilashoidon tukipalvelu, Välinehuolto, Kuljetustoiminta, Kahvilatoiminta, Sähkötekniikka, Laitehuolto, LVI- ja konetekninen huolto ja Kiinteistö- ja tilapalvelut

18 18 Kuntayhtymähallinnon ja Hallintopalvelujen toiminta-alue Vuoden 2012 aikana Keskushallinnon ja Hallintopalvelujen toiminta-alueilla panostettiin Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talon, sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin välisiin sopimuksiin sekä toimintakäytäntöjen luomiseen. Riskien hallintaa ja sisäisen valvonnan toimivuutta parannettiin vuoden aikana Hyvä hallinto- ja johtamisohjeen mukaisesti. Hallinnon eri osa-alueet selvittivät vuoden aikana erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla toimivien organisaatioiden kanssa. Vuoden 2012 lopulla syntyikin Seinäjoen kaupungin ja sairaanhoitopiirin taloushallinnon välille sopimus yhteistyöstä. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman ja sairaanhoitopiirin tulevaisuuden strategian valmistelua jatkettiin yhteistyötahojen kanssa. Toimintavuoden aikana suunniteltiin sairaanhoitopiirin julkisen diaarin ylläpidon siirtämistä Tweb-asianhallintajärjestelmään vuoden 2013 alusta. Suunniteltiin myös sähköisen asianhallinnan, hankinta-asiakirjojen, hallinnan toteuttamista Twebin avulla. Sähköisen reseptin käyttöönotto tapahtui porrastetusti sairaanhoitopiirin yksiköissä ja maakunnan terveyskeskuksissa lokakuun alusta alkaen. Käyttöönottoprojekti toteutettiin yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Maakunnan apteekeilla oli hyvä valmius sähköisen palvelun vaatimaan toimintaan. Ennen sähköisen reseptin käyttöönottoa sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön väestörekisterikeskuksen toimittama henkilökortti, jonka avulla oikeus reseptikeskuksen käyttöön pystytään varmentamaan. Käyttöönoton valmisteluissa tärkeää oli rakentaa suojatut ja kahdennetut tietoliikenneyhteydet sairaanhoitopiirin alueen eri organisaatioiden ja KELA:n reseptiarkiston välillä. Sairaanhoitopiiri toimii tässä asiassa terveyskeskusten yhteyksien hoitajana. Toiminta auditoitiin kansallisten vaatimusten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin Effica- potilaskertomusjärjestelmä laajeni perusterveydenhuollon toiminnallisuuksilla kun Järvipohjanmaan terveyskeskus päätti liittyä erikoissairaanhoidon Effica-tietokannan käyttäjäksi ensimmäisenä maakunnan terveyskeskuksista vuoden 2013 alusta. Keskeisimpiä uusia osasovelluksia järjestelmään ovat kotihoidon-, hammashuollon- ja työterveyshuollon sovellukset. Yhteisiä kirjausalustoja käytetään mm. laboratorion, radiologian, yleislääketieteen, sosiaalityön ja fysioterapian kirjauksissa. Järvipohjanmaa toimii virtuaaliyhteyksien avulla Seinäjoen Effica-palvelimille, jolloin erillistä työasemakohtaista sovellusasennusta ei tarvita. Käyttöönoton valmistelut hoidettiin laajana yhteistyönä erityisesti sairaanhoitopiirin tietohallinnon, Järvipohjanmaan terveyskeskuksen ja Tiedon kesken. Tietohallinnosta valmisteluissa mukana oli puolen vuoden ajan 2 päätoimista henkilöä ja useita muita oman toimensa ohella. Kuntayhtymähallinnon toimintayksiköt ovat: Keskushallinto, Hoitotyöhallinto, Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Hallintopalvelujen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Taloushallinto, HR-palvelut, Tietohallinto, Asiakirjahallinto ja arkistotoimi, Logistiikkapalvelut

19 Sairaanhoitopiirin toiminta-alueiden talous 19 Toteutunut 1000 euroa Kuntayhtymähallinto Sairaanhoid. palvelut Tukipalvelut Operatiivinen Konservatiivinen Psykiatrinen Päivystyskeskus Hallintopalvelut Hankkeet Shp yhteensä Toimintatuotot Sisäiset tuotot Toimintakulut Sisäiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ali- / ylijäämä

20 V Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Talouden tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot 2-41 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 100,1 106,1 Vuosikate/Poistot, % -11,5 169,6 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot, % = 100*Toimintatuotot / Toimintakulut = 100*Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset