Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vuosikertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Vuosikertomus"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 12 Vuosikertomus

2 12 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

3 Sisällysluettelo I Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 4 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus... 4 Hoitotakuu ja potilasturvallisuusasiat päällimmäisenä kertomusvuonna... 5 Tavoitteena sujuvat hoito- ja palveluprosessit... 5 II Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Palvelujen kysyntä ja hoitoonpääsy... 7 Aksilan ensimmäinen toimintavuosi... 9 III Sairaanhoitopiirin organisaatio...10 IV Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet...11 Konservatiivinen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Kuntayhtymähallinnon ja Hallintopalvelujen toiminta-alue Sairaanhoitopiirin toiminta-alueiden talous V Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus...20 Talouden tunnusluvut Jäsenkuntien peruspääomaosuudet Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilinpäätöksen mukaisen tuloksen käsittely Tilintarkastuskertomus VI Hallinto...28 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri... 32

4 I Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 4 Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Vuonna 2012 sairaanhoitopiirin keskeisin toiminnallinen tavoite oli turvata alueen väestölle palvelujen saatavuus ja niiden laatu. Alkuvuodesta etenkin hoidon tarpeen arviointi hoitotakuun mukaisesti oli muutamilla erikoisaloilla hankalaa, mutta viiveet pystyttiin korjaamaan määrätietoisilla panostuksilla ja toiminnan muutoksilla. Joidenkin erikoisalojen toimintaa pitkään hankaloittanut pula lääkäreistä hellitti vuoden aikana, joskin ongelmakohtia edelleenkin jäi. Sen sijaan kasvavaksi ongelmaksi on muodostumassa pula hoitohenkilökunnasta ja se alkaa jo selvästi haitata palvelutuotantoa. Kuntayhtymän taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa ei päästy tyydyttävälle tasolle. Tulos jäi lähes 6 milj. euroa suunniteltua huonommaksi. Jäsenkuntalaskutuksen kasvu saatiin kuitenkin jäämään inflaation kasvua pienemmäksi. Toimintavuoden alkuperäisen talo usarvion toimintakulut ylitettiin 4,5 %:lla ja jäsenkuntatuotot 1,9 %:lla. Tosin talous arviosta jätettiin suunnitellusti laadintavaiheessa pois ensihoitoon liittyvät kustannukset, koska ne pystyttiin arvioimaan vasta palvelutaso- ja tuottamistapapäätösten jälkeen. Y-talon käyttöönotto ja ensihoidon järjestämis- ja tuotantovastuun ottaminen olivat vuoden 2012 suurimmat haasteet. Y-talo-hanke onnistui kokonaisuutena erinomaisesti. Rakentaminen onnistuttiin ajoittamaan ajankohtaan, jona rakentamisen kustannustaso oli vielä matala. Koko hankkeen toteutumisen ajan pysyttiin suunnitellussa rakentamisaikataulussa ja kustannusarviossa. Toimintojen siirtäminen ja niiden käynnistyminen uudessa Y-talossa tapahtui suunnitellusti ja ongelmitta ja rakennuksen tilaratkaisut on todettu toimiviksi. Alueellisen ensihoidon toteuttamisen kannalta tärkeitä poliittisia päätöksiä olivat palvelutasopäätös, joka nosti erityisesti maakunnan reuna-alueiden ensihoidon palvelutavoitetta sekä päätös toteuttaa ensihoito sairaanhoitopiirin omana toimintana. Sopimukset ambulanssiyritysten liiketoimintojen ostamisesta, henkilöstön siirto yrityksistä sairaanhoitopiirin palvelukseen ja uuden henkilökunnan rekrytointi, erilaisten viranomaisyhteyksien rakentaminen, tila-, tietojärjestelmä- sekä lukemattomat muut asiat synnyttivät toimeenpanon vastuuhenkilöille ison haasteen, josta kuitenkin selvittiin kiitettävästi. Sairaanhoitopiirin keskeisenä tulevaisuuden tavoitteena on turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa erikoissairaanhoidon palvelujen laatu ja vahva tuotanto omassa maakunnassa. Tätä puoltavat niin väestön palvelutaso kuin Etelä-Pohjanmaan aluetalous. Nykymuotoisena kuntayhtymä tullee kuitenkin lakkaamaan. Sairaanhoitopiirin konsernissa on viime vuosina tehty suuria rakentamisinvestointeja. Investoinnit tulevat jatkumaan vielä lähivuosien ajan erityisesti alkuperäisen keskussairaalan, ns. kantasairaalan, perus- ja muutoskorjauksina. Törnävän sairaalan kiinteistöistä luopuminen tulee vaatimaan myös uudisrakentamista. Nykyinen julkisen talouden tila tulee johtamaan siihen, että olennaiseen toimintakulujen lisäämiseen ei lähivuosina terveydenhuollossa ole mahdollisuuksia. Järkevät tilainvestoinnit sekä perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirin saattaminen yhteisen hallinnon ja suunnittelun piiriin, tulee tulevaisuudessa mahdollistamaan sellaisen toimintojen järkevöittämisen, joka antaa taloudellista liikkumavaraa ja pitää Etelä-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiltään kansallisesti kilpailukykyisenä. Jaakko Pihlajamäki, sairaanhoitopiirin johtaja

5 Hoitotakuu ja potilasturvallisuusasiat päällimmäisenä kertomusvuonna Koko valtuustokautta, mutta erityisesti vuotta 2012, sävyttivät terveydenhuoltolain mukanaan tuomat säännökset hoitoonpääsyn enimmäisajoista. Syksyllä erityisenä haasteena oli vähentää poliklinikkajonoja ja päästä siihen, että ensikäynnit toteutuisivat hoitotakuun vaatiman enimmäisajan sisällä. Tässä onnistuttiin erinomaisesti, vaikka se aiheuttikin haastetta useilla erikoisaloilla. Lähes kaikki kiireettömät hoitotoimenpiteet kyettiin suorittamaan kuuden kuukauden enimmäisajan puitteissa. Tärkeänä asiana nähtiin potilasturvallisuuden kaikinpuolinen kehittäminen sairaanhoitopiirin alueella. Haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten (HaiPro) piirissä on koko sairaanhoitopiirin alue ja sen toimintaorganisaatiot voivat välittää HaiPro-ilmoituksia toisilleen. Potilas- HaiPro ja työturvallisuus-haipro otetaan käyttöön ensi vuonna. Myös uusi laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelma valmistuu vuoden 2013 aikana. Näyttöön perustuvan tiedon soveltamista toimivien hoito-, kuntoutus- ja palveluketjujen rakentamisessa painotettiin vuoden 2012 erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Osasto- ja polikliinisia prosesseja kehitettiin kohti paperittomuutta mm. poistamalla päällekkäisiä tehtäviä ja toimintoja. Paperittomuuteen siirryttiin kokonaan ihotautien poliklinikalla ja lähetteen käsittelyssä kirurgian, ortopedian ja urologian poliklinikoilla. Hyvän ja osaavan henkilöstön saaminen on nähty keskeiseksi eteläpohjalaisen terveydenhuollon kehittämisessä. Sairaanhoitopiiri ja perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ovat yhdessä pyrkineet luomaan edellytyksiä lääkärityövoiman ja muun terveydenhuoltohenkilökunnan saamiseksi Etelä-Pohjanmaalle. Koulutusyhteistyöhön on panostettu etenkin Tampereen yliopiston ja muiden yliopistojen sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun kanssa. Tärkeäksi osa-alueeksi on tullut jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäminen henkilöstölle. Yhteistyötä Tampereen yliopiston kanssa lisättiin suunnitellusti vuoden aikana. Keuhkosairauksien, kirurgian ja sisätautien osa-aikaiset professorit aloittivat tehtävässään loppuvuodesta. Professoreilla on ylilääkärin virka omilla erikoisaloillaan. Näillä erikoisalalla panostetaan tieteellisen tutkimustyön lisäksi lääkäri- ja erikoislääkärikoulutukseen ja Etelä-Pohjanmaalle suunnattujen opintojaksojen järjestämiseen. Aiemmin useita vuosia käytössä ollut terveystieteelliseen tutkimukseen kohdennettu valtion osuus (tutkimus- EVO) korvautui vuoden alussa uudella valtion tutkimusrahoituksella. Rahoitusta haetaan ja sen käyttöä koordinoi ERVA-alueella Tays:n erityisvastuualueen tutkimustoimikunta. Tilanne on ollut uusi ja se on vaikuttanut tutkimustyön suunnitteluun ja edellytysten luomiseen sairaanhoitopiirissä. Pelättyä tutkimusrahoituksen loppumista kokonaan ei tapahtunut, joskin käyttöön tullut rahoitus on pienentynyt. Tutkimusrahoituksessa tullee vielä tulevinakin vuosina tapahtumaan muutoksia. Vuonna 2012 valtion tutkimusrahoitusta jaettiin 18 sairaanhoitopiirin tutkimushankkeelle ja kahdelle perusterveydenhuollon hankkeelle. Tavoitteena sujuvat hoito- ja palveluprosessit Hoitotyön toiminnan tavoitteina on toimintavuonna ollut tehdä työtä ihmisen terveyden tähden ja tuottaa näyttöön perustuvia, vaikuttavia ja laadukkaita palveluita. Potilastyössä painottuivat hyvä hoito, terveyden edistäminen ja potilasturvallisuus. Maakunnallista yhteistyötä tehtiin mm. lääkehoidon osaamisen kehittämisessä. Y-talon valmistuminen muuttojärjestelyineen ja sitä ennen tehty toiminnallinen suunnittelu työllistivät esimiehiä ja henkilöstöä. Ensihoitopalvelujen järjestämiseen liittyvä henkilöstösuunnittelu oli haasteellista. Samaan aikaan kantasairaalassa käynnissä olleet saneeraukset ja A-osan remonttisuunnittelu vaativat aikaa ja resursseja. Maakunnallisen hoitotyön toimintaohjelman valmistelu aloitettiin yhdessä alueen hoitotyön johtajien kanssa. Hoitotyön toimintaohjelma linjaa hoitotyön johtamista ja käytäntöjä sekä kehittää ammattitaitoa edistävää ohjausta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hoitotyön asiantuntijat olivat mukana sairaanhoitopiirin strategian uudistamistyössä, joka antaa linjan hoitotyölle pitkälle tulevaisuuteen. Jo 16 vuotta potilaspalautetta Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä toteutetaan vuosittain potilaspalautekysely, joka järjestettiin nyt jo 16. kerran. Kyselyllä kartoitetaan mm. potilaiden tyytyväisyyttä saamaansa hoitoon ja kohteluun, henkilökunnan antamaan ohjaukseen ja neuvontaan sekä toiminnan yleisiin järjestelyihin. Kyselyn tuloksia hyödynnetään yksiköiden toimintojen kehittämisessä. Vuoden 2012 kyselyn kokonaistulos oli aikaisempien vuosien tapaan hyvä. Sairaanhoitopiirin vahvuuksia ovat potilaiden ystävällinen kohtelu ja henkilökunnan käyttäytyminen hoitotilanteissa. Tulevana vuonna henkilökunnan tulee panostaa enemmän potilaiden ohjaukseen, neuvontaan ja informointiin. Kerran vuodessa toteutettavan kyselyn lisäksi, potilaat voivat antaa palautetta milloin tahansa toimintayksiköille Internetin kautta. Saapuneet palautteet käsitellään yksiköissä. 5

6 6 Osaava henkilöstö vahvin voimavara Kuntayhtymän palveluksessa oli henkilöä vuoden 2012 lopussa. Vakinaisen henkilökunnan keski-ikä oli 47 vuotta, joka on vuoden alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Naisten osuus henkilöstöstä oli 82 %. Henkilöstön työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Esimiehet ja henkilöstö ovat työskennelleet määrätietoisesti henkilöstöresurssien joustavan ja kustannusvaikuttavan toiminnan onnistumiseksi. Rekrytointiyksikkö on tukenut yksiköitä koordinoiden sijais- ja varahenkilöstön käyttöä. Jatkossa rekrytointiin on panostettava yhä enemmän ja yhteistyötä on tehtävä laajemmin. Työntekijöiden uudelleen sijoittamisen ja työkokeilujen eteen tehtiin yhteistyötä yli toimintaaluerajojen. Hoitotyön esimiesten osaamista vahvistettiin kohdennetuilla koulutuksilla, joissa tavoitteena oli johtamisen perusasioiden hallinta, talous ja esimiesten yhteistyön vahvistaminen. Esimiesten toiveet hallinnolliseen työnohjaukseen ovat lisääntyneet. Opiskelijoita on ollut hieman aikaisempaa vähemmän. Heidän antamansa palaute ohjauksesta ja ohjauskentästä on ollut hyvää. Opiskelijaohjausta on systemaattisesti kehitetty näyttöön perustuen. Klinikkaopettajamallin kehittäminen on valmisteluvaiheessa. Uutena koulutuksena tammikuussa alkoi bioanalyytikkokoulutus, jonka suunnittelussa tehtiin yhteistyötä Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa. LOVe -lääkehoidon osaamisen varmistamista verkkokoulutuksen avulla jatkettiin koko sairaanhoitopiirin alueella. Koulutukseen osallistuvat sairaanhoitopiirin hoitohenkilökunnan lisäksi perusterveydenhuollon terveyskeskukset, liikelaitokset ja kuntayhtymät. Lääkehoidon lupien ja toimintaprosessin auditointi toteutettiin pilotointina kolmessa yksikössä Seinäjoen keskussairaalassa. Eri toimintayksiköissä on ollut monialaisia tutkimus- ja kehittämishankkeita. Perhekeskeisen hoidon tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä jatkettiin mm. STOPPIA-hankkeessa. Turvallinen lääkehoito Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hankkeessa oli mukana Kaksineuvoisen sairaalaosasto ja päivystys. Psykiatrian Kokemuksesta oppia vertaisuudesta voimaa -hanke eteni tavoitteen mukaisesti. Sairaanhoitopiirin henkilöstö Muutos v v v v Lkm % Keskimääräinen henkilöstön määrä ,9 % Henkilöstökulut, sis. luontaisedut (1000 ) ,1 % Työpanos kalenteripäivinä ,0 % Työpanos laskennallisina virkoina 2 176, , ,0 2208,0 18,0 0,8 % Sairauspoissaolot kalenteripäivinä ,3 % Sairauspoissaolot päivinä 13,6 12,9 14,1 14,0 0-0,7 % Panostus täydennyskoulutukseen (1000 ) ,2 % Panostus taydennyskoulutukseen ( /vak.hlö) ,6 % henkilöstön määrään on lisätty ensihoidon 169 henkilöä, joiden työsuhde alkoi joulukuun lopussa.

7 Seinäjoen terveyskeskus Isokyrö Lapua Kurikka Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Soini Töysä va Alavus Ähtäri Jalasjärvi II Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Vuosi 2012 oli sairaanhoitopiirissä useiden toiminnallisten ja rakenteellisten uudistusten vuosi. Syyskuussa otettiin käyttöön uusi Y-talo, johon sijoittuivat mm. erikoissairaanhoidon ja Seinäjoen terveyskeskuksen päivystystoiminta ja muutamia muita erikoissairaanhoidon toimintayksikköjä kantasairaalan puolelta. Toiminnan käynnistäminen uusissa tiloissa vaati paljon valmistelua koko rakennusvaiheen ajan mm. henkilökunnan kouluttamista uusiin tiloihin ja tehtäviin. Rakennuksen valmistuminen käynnisti kantasairaalassa mittavat muutos- ja peruskorjaustyöt. Toimintavuodelle asetetuista haasteista selvittiin kuitenkin hyvin. Palvelujen kysyntä ja hoitoonpääsy Vuonna 2012 erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä väheni 4 %. Palveluiden kysynnän vähentyminen näkyi selvimmin terveyskeskuksista ja yksityispuolelta saapuneissa lähetteissä, jotka vähenivät yli 2 200:lla. Perusterveydenhuollon yöpäivystykseen saapumiset laskivat lähes 6 %. Palvelujen kysynnän laskua oli niin somaattisilla kuin psykiatrian ja päivystyskeskuksen toiminta-alueilla. Jäsenkunnista tullut palvelujen kysyntä vaihteli Jalasjärven 427 lähetteestä Kuortaneen 327 lähetteeseen 1000 asukasta kohti. Keskimäärin jäsenkunnista saapui 384 lähetettä 1000 asukasta kohti. Jäsenkuntien ulkopuolelta tullut palveluiden kysyntä laski 480 lähetteellä eli 14,5 %:lla. Usealla erikoisalalla oli vuoden aikana haasteita hoitotakuun toteuttamisessa. Ensimmäistä käyntiä erikoissairaanhoitoon odotti vuoden vaihteessa potilasta, joista 21 oli joutunut odottamaan hoitoonpääsyä yli 6 kuukautta. Elektiivisten leikkausten toteuttaminen hoitotakuun vaatimassa kuuden kuukauden aikarajassa toteutui hyvin. Leikkausta tai hoitoa odotti vuodenvaihteessa henkilöä. Yli 6 kuukauden odotusaika oli umpeutunut kolmella potilaalla. Sairaanhoitopiiri tarjosi toimintavuonna palveluja eri henkilölle. Palveluja käyttäneistä henkilöistä sairaanhoitopiirin alueella asui Yli 65- vuotta täyttäneiden osuus heistä oli 31 %. Erikoissairaanhoidon asiakkaana oli vuoden aikana joka toinen alueen yli 65-vuotias. Väestöennusteen mukaan yli 65 -vuotiaiden ikäluokan ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä hieman yli henkilöön. Ikäluokan osuus koko alueen ennustetusta väestöstä olisi tuolloin 25 %. Operatiivisella toiminta-alueella asioi 70 % kaikista vuonna 2012 hoidossa olleista henkilöistä. Konservatiivisen toiminta-alueen vastuulla oli vajaan henkilön hoito. Psykiatrian palvelujen piirissä oli 13 % hoidossa olleista henkilöistä. Päivystyskeskuksen toiminta-alueella hoitoa saaneita henkilöitä oli lähes Heistä henkilöllä kotipaikka oli muualla kuin Etelä-Pohjanmaalla. Hoidossa olleiden eri henkilöiden määrä väheni edellisestä vuodesta 1 343:lla. Avohoidon ensikäynneistä 87 % pystyttiin toteuttamaan kolmen kuukauden kuluessa. Valitettavasti 2 % eli 613 käynnille hoitoonpääsy ylitti hoitotakuun enimmäisrajan 6 kuukautta. Vaikein tilanne oli neurologian, suu- ja leukasairauksien ja silmätautien erikoisaloilla. Hoitotakuun piiriin kuuluneista hoitojaksoista pystyttiin toteuttamaan hoitotakuuajan puitteissa 98 % eli jaksoa. Harmillisin tilanne oli ortopedian, vatsatautien ja korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoisaloilla. Hoitojaksolle pääsyä joutui odottamaan keskimäärin 1,5 kuukautta.

8 Toiminnan tavoitteiden toteutuma vuonna 2012 Sairaanhoitopiiri yhteensä v v v v Talousarvio 2012 tot.% Hoitojaksot Hoitopäivät Hoitojakson kesto (vrk) 5,3 5,1 5,3 4,9 Sairaansijat sairaansijat käytössä vuoden aikana Kuormitus-% Avohoitokäynnit Tk-yöpäivystyskäynnit Muu myynti terv.keskuksille DRG-paketit Laskutetut hoitopäivät Hengityshalvaushoitopäivät Leikkaukset siitä päiväkirurgia siitä osastoleikkaukset Anestesiat Synnytykset Tehostetun valvonnan hoitopvät Laboratoriotutkimukset Patologian lab. tutkimukset Radiologiset tutkimukset Sosiaalityö, käynnit Psykologitoiminta, käynnit Fysioterapia, hoitokerrat Toimintaterapia, hoitokerrat Muut terapiat, hoitokerrat Apuvälinekeskus, käynnit Ravintohuolto, suoritteet Hoitoa saaneet eri henkilöt Ostot ulkopuolisilta tuottajilta - avohoitokäynnit paketit hoitopäivät

9 Aksilan ensimmäinen toimintavuosi Sairaanhoitopiiriin perustettu perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen toimintayksikkö (Aksila) ja sen ensimmäinen täysi toimintavuosi osoitti sillanrakentajayksikön tarpeellisuuden. Sairaanhoitopiirin valtuuston nimeämä Aksilan toiminnan ohjausryhmä on 23-jäseninen, perusturvapainotteinen ryhmä. Aksila koordinoi Etelä-Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman rakentamista vuosille Sitä valmisteltiin yhteistyössä sairaanhoitopiirin ja yhteistoiminta-alueiden kanssa. Järjestämissuunnitelma lähti lausuntokierrokselle kuntiin loppuvuodesta. Perusterveydenhuollon koulutustoiminnan kehittämistä vahvistettiin uuden koulutusylilääkärin aloittaessa työskentelyn loppuvuodesta. Terveyskeskusten moniammatillisen täydennyskoulutuksen kehittäminen käynnistettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kehittämän Ketjulähetti- toiminnan avulla. Aksila osallistui tiiviisti myös Kaste- rahoitteiseen Potku- hankkeeseen, jonka tuella kehitetään pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa terveyshyötymallin mukaisesti. Hoito-, kuntoutus- ja palveluketjujen rakentaminen Aksilan ydintehtävänä on alueellisten hoito-, kuntoutusja palveluketjujen rakentamisen koordinointi. Painoalueena alkuvaiheessa ovat runsaasti voimavaroja sitovat sairaudet ja ongelmat. Loppuvuodesta 2012 valmistui Lasten painopolku- hoitoketju. Tupakoinnin vieroitusketjun juurruttamista jatkettiin ja aloitettiin Savuton leikkaushoitoketjun valmistelu. Tavoitteena on käynnistää vuonna 2013 ensimmäisenä Suomessa maakunnallinen hoitomalli suunnitellusti leikkaukseen tulevien tupakoivien potilaiden tupakasta vierotukseen. Toimintavuonna aloitettiin myös laaja kotiutus- ja jatkohoitokäytäntöjä kehittävä OIOS- hanke ja käynnistettiin hanke potilastietojärjestelmien kirjaamiskäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Sisätautien toimintayksikön johdolla jatkettiin sepelvaltimotautipotilaan hoitoketjuhanketta ja käynnistettiin tuberkuloosin hoitoketjun valmistelu. Sairaanhoitopiirin tutkimus- ja kehittämishankkeena valmistui vuoden aikana vastasyntyneen lapsen turvallinen lääkehoito -hoitoketju, jossa on sovellettu lastentautien lääkehoidon kansainvälistä ja kansallista tietokantaa ja Käypä hoito -suosituksia. 9

10 10 III Sairaanhoitopiirin organisaatio Valtuusto Tarkastuslautakunta Tilintarkastajat Hallitus Yhteistoimintaneuvosto Kuntayhtymähallinto Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtoryhmä Johtajiston kokous Johtajaylilääkäri Hallintoylihoitaja Hallintopalvelujen toiminta-alue Tukipalvelujen toiminta-alue Operatiivinen toiminta-alue Konservatiivinen toiminta-alue Psykiatrinen toiminta-alue Päivystyskeskuksen toiminta-alue Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue

11 IV Sairaanhoitopiirin toiminta-alueet 11 Konservatiivinen toiminta-alue Asiakaskeskeisyyden, asiakkaan valinnanvapauden, laadun hallinnan ja potilasturvallisuuden sekä eri toimijoiden yhteistyön ja terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päämäärät ovat olleet merkittävä painopiste toiminta-alueen toiminnassa. Takana on toiminta-alueen historian rakenteita, toimintaa ja henkilöstöä ravistellut vuosi. Henkilöstön joustavuus ja sitoutuminen nopeastikin muuttuneisiin suunnitelmiin sekä halu kouluttautua uusien tehtävien vaatimiin haasteisiin on ollut ihailtavaa. Toimintaympäristössä, tiloissa ja henkilöstöresursseissa tapahtuneista muutoksista huolimatta saavutimme toimintavuodelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet pääsääntöisesti hyvin. Toiminnan painottuminen lisääntyneessä määrin avohoitoon oli suunniteltua suurempaa. Avohoitotoiminnan lisääntyminen on nähtävissä oleva suuntaus tulevina vuosinakin. Hoitojakso- ja hoitopäivätavoitteet osastoilla alittuivat. Syynä siihen oli ensisijaisesti mittavat rakenteelliset muutokset toiminta-alueella. Tässä vaiheessa arvioituna toiminta-alueen sairaansijamäärä on nyt vähennetty tasoon, joka alkaa olla väestöön suhteutettuna maan alhaisimpia. Y-talon valmistuminen uudenaikaistaa toimintoja Toimintojen käynnistäminen resurssien hajautuessa asetti haasteita ja vaati henkilöstöltä pitkäkestoista valmistautumista ja suunnittelua tulevaan. Kaiken kaikkiaan muutokset paransivat useiden yksiköiden toimintaedellytyksiä, esim. päivystysosasto pystyi hyvin kompensoimaan toiminta-alueella tapahtunutta sairaansijamäärien vähenemistä. Dialyysiosaston paikkamäärä kaksinkertaistui ja geriatrian toimintayksikkö siirtyi kokonaisuudessaan Y-talon tiloihin. Y-talossa toimintansa käynnisti erikoissairaanhoidon kuntoutusosasto, tiloihin siirtyi myös valtaosa kuntoutuksen terapiayksiköistä. Tulevaa ennakoiden toimintayksikön nimi muutettiin vuoden alussa Kuntoutuksen toimintayksiköksi. Kantasairaalan puolella käynnistyi syyskuussa uuden keuhko- ja infektiosairauksien yhteisosaston toiminta. Järjestelyssä keuhkosairauksien paikkamäärä väheni 13 sairaansijaan. Osana Y-talon käynnistymiseen liittyviä järjestelyjä yhdistettiin sisätautien vuodeosasto A11 vatsatautienosastoon A12. Näistä muovautui sisätautien ja kirurgian yhteisosasto, joskin sisätautien paikkamäärä osastolla jäi suunniteltua vähäisemmäksi. Kardiologiassa merkittävä uudistus oli vuoden aikana toteutettu koko sairaanhoitopiirin alueen ST -nousuinfarktin pallolaajennuksen päivystysjärjestelyjen suunnittelu ja käynnistämisestä sopiminen yhteistyössä Vaasan sairaanhoitopiirin kanssa. Sydäntutkimusyksikön toimintaa jouduttiin supistamaan kardiologipulan vuoksi. Erikoissairaanhoidossa toteutettavien solusalpaajahoitojen keskittämistä jatkettiin käynnistämällä gynekologiset solusalpaajahoidot syöpätautien hoitopoliklinikalla. Hoitoon pääsy tilanne kohenee Terveydenhuoltolain hoitotakuun mukaisiin aikarajoihin ei alkuvuodesta päästy monellakaan erikoisalalla, mutta syksyn kuluessa tilanne kohentui olennaisesti koko toiminta-alueella. Tähän päästiin lisäämällä ostopalveluna toteutettavaa poliklinikkatoimintaa sekä lisäämällä ilta- ja viikonloppuvastaanottotoimintaa omalla henkilökunnalla. Vuoden lopussa potilaat pääsivät hoitoon lähes vaadituissa aikarajoissa.

12 12 Painopistealueena henkilökunnan rekrytointi Erityisenä uhkana toiminta-alueella on viime vuosina koettu erikoislääkäreiden, erikoistuvien lääkäreiden sekä muun henkilökunnan puute. Tämän vuoksi toimintavuoden kuluessa painopistealueena oli parantaa rekrytointiin liittyen työhyvinvointia sekä jatko- ja täydennyskoulutusmahdollisuuksia. Vuoden aikana lääkäritilanne koheni olennaisesti eri toimintayksiköissä, erityisesti erikoistuvien lääkärien, mutta myös erikoislääkäreiden ja muiden erikoisosaajien osalta. Keuhkosairauksien erikoislääkäripula jatkui kuitenkin ponnisteluista huolimatta ja aiheutti merkittäviä toiminnan muutoksia nopeassa tahdissa. Toiminta-alueelle saatiin kaksi Tampereen yliopiston alaista osa-aikaista professorin virkaa kehittämään tutkimus- ja koulutustoimintaa ja lääkärien rekrytointia. Virat sijoittuivat sisätautien ja keuhkosairauksien erikoisaloille. Viranhaltijat toimivat erikoisaloilla ylilääkärinä. Hoitajapula kohdistui vaihtelevasti eri toimintayksiköihin. Hoitajapula näkyi siinä, että ensimmäistä kertaa toiminta-alueella jouduttiin kesäajan toimintaa supistamaan suunniteltua enemmän sijaispulan vuoksi. Konservatiivisen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Sisätaudit, Neurologia, Ihotaudit ja allergologia, Syöpätaudit, Kuntoutus, Geriatria ja Keuhkosairaudet

13 Operatiivinen toiminta-alue 13 Terveydenhuoltolain kolme keskeistä osa-aluetta ovat asiakaskeskeisyys, hyvinvointi ja laatu. Palveluiden saatavuuden varmistaminen ja hoitotakuun toteutuminen on operatiivisella toiminta-alueella ollut toiminnan keskeinen tavoite. Hoitotakuun rajoissa pysymisen lisäksi painopistealueita ovat olleet mm. potilasturvallisuuden parantaminen, prosessien kehittäminen, terveyden edistäminen sekä toiminnan taloudellisuus. Väestön ikääntyminen ja menetelmien kehittyminen tulevat lisäämään palveluiden kysyntää tulevaisuudessa. Samanaikaisesti joudumme kilpailemaan osaavasta työvoimasta ja kehittämään toiminnan sisältöä pyrkimällä kustannustehokkuuden ohella parantamaan toimintojen vaikuttavuutta. Toimintojen kehittäminen tähän suuntaan edellyttää, että otamme käyttöön uusia toiminnan seurantamittareita ja pidämme huolta strategisesta ja operatiivisesta kyvykkyydestämme. Toimintojen sujuvuuden parantamisella, resurssien oikea-aikaisella kohdentamisella ja sairaansijojen käyttöasteen systemaattisella seurannalla on toiminnot saatu kustannustehokkaiksi ja hoitoonpääsyajat hoitotakuun mukaisiksi. Toiminta-alueella käynnistettiin tekonivelpotilaan Rapid Recovery - toimintamalli. Malli näyttää toimivan hyvin, hoitoprosessi on tehostunut ja potilaat voimaantuvat leikkauksen jälkeen nopeammin. Leikkaussalien III-vaiheen remontin vuoksi osa leikkaussaleista oli osan vuotta poissa käytöstä. Potilaiden hyvinvointiin ja toimintakyvyn parantamiseen on kiinnitetty enemmän huomiota. Terveyden edistäminen on otettu osaksi kaikkia hoitoprosesseja. Alkoholin käyttöön liittyvä mini-interventio, savuttomuuden tukeminen ja diabetesseulonta on otettu osaksi kokonaisvaltaista hoitoa. Kuluneen vuoden aikana jatkettiin tiivistä yhteistyötä Aksilan kanssa. Potilasturvallisuuden takaamiseksi perusmiehityksen turvaaminen ja henkilöstön osaaminen ovat olleet vahvasti esillä. Osastojen henkilöstöresursseja on pyritty käyttämään mahdollisimman tehokkaasti ja työntekijöiden liikkumista yksiköiden välillä on toteutettu kuormitustilanteiden mukaan. Henkilökunnan työhyvinvointia on tuettu täydennyskoulutuksen, työnohjauksen sekä varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin avulla. Henkilökunnan jaksamisen tukeminen vaatii jatkuvaa panostusta todettujen epäkohtien korjaamiseksi ja myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseksi. Päivystystoiminnan turvaaminen 24/7 Ympärivuorokautisen erikoisosaamisen varmistaminen päivystystoiminnassa on ollut toimintavuonna iso haaste. Turvallisen synnytyksen, traumatologian ja vatsakirurgian päivystysvalmiuden sekä anestesia ja tehohoitopalveluiden turvaaminen ovat vaatineet viiden erikoisalan ympärivuorokautista sairaalapäivystystä. Tämä kuluttaa huomattavasti voimavaroja, mutta se on edellytys nykytasoisen sairaalatoiminnan säilyttämiselle. Y-talon avaamisen jälkeen teho-osastolla käynnistettiin viikonloppupäivystys, joka olennaisesti paransi anestesialääkärin saatavuutta myös kriittisissä tilanteissa esim. synnytyssaleissa, leikkaussaleissa, osastoilla ja päivystyksessä. Operatiivisen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Kirurgia, Synnytykset ja naistentaudit, Silmätaudit, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Suu- ja leukasairaudet, Leikkaus- ja anestesiatoiminta, Tehostettu hoito, Lastentaudit, Ortopedia, Vatsataudit, Urologia ja Kliininen toimintayksikkö Ähtäri

14 14 Psykiatrinen toiminta-alue Kulunut vuosi oli psykiatrian toiminta-alueella työntäyteinen ja toimelias. Erityistä huomiota toiminta-alueella kiinnitettiin palvelujen laadun parantamiseen ja potilasturvallisuuden lisäämiseen. Toiminta-alueen mainetekona voidaan pitää vuoden loppupuolella käynnistynyttä nuorisopsykiatrian ja psykiatrian erikoisalojen ikärajattomasti integroitunutta syömishäiriöyksikköä. Uusi yksikkö on toimintamalliltaan ensimmäinen Suomessa ja sen kehittämiseen on saatu tukea HUS- sairaanhoitopiiristä. Valtakunnallisesti merkittävä hanke on kokemusasiantuntijoiden kouluttaminen maakuntaan ja heidän asiakasnäkökulman hyödyntäminen hoidon kehittämisessä. Perheiden ja läheisten kanssa tehtävää ohjaus- ja neuvontatyötä jatkettiin Perhehoitotyön kehittämishankkeessa sekä Perhe- ja lähisuhdeväkivallan tunnistamisen ja varhaisen puuttumisen- hankkeessa. Avo- ja sairaalahoidon päähoitoprosessit kuvattiin ja niiden työstämistä jatkettiin kaikissa yksiköissä. Psykiatrian toiminta-alueen strategia päivitettiin vuoteen 2020 saakka ja toiminta-alueen tavoitteita täsmennettiin tuleville vuosille. Psykiatrian palvelujen kysyntä ja lähetemäärät laskivat nuorisopsykiatrialla ja psykiatrialla ja nousivat lastenpsykiatrialla edellisvuoteen verrattuna. Osastohoidon palveluja tuotettiin toiminta-alueella suunnitelman mukaisesti, mutta psykiatrian poliklinikkatoiminnan tavoitteita ei täysin saavutettu. Tavoitteista jäätiin etenkin lastenpsykiatrian ja psykiatrian erikoisaloilla. Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoisaloilla pitkäaikainen lääkärivaje vaikutti taloudellisten tunnuslukujen haasteelliseen kehitykseen myös ostopalveluissa. Toiminta-alueen taloutta rasitti myös lakisääteisen hoidollisen psykoterapian lisääntynyt käyttö. Kaikille kolmelle erikoisalalle hoitotakuussa pysyminen aiheutti haasteita, mutta kykenimme vastaamaan niihin jopa edellisvuotta paremmin. Tarve henkilöstön kouluttamiseen lisääntyi vuoden aikana ja tähän vastattiin valmentavia- ja terapiakoulutuksia lisäämällä. Lääkärivaje kuormittaa Lasten- ja nuorisopsykiatrian toimintayksikössä toteutettiin vuoden 2012 aikana merkittäviä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Syyskuun alussa nuorisopsykiatrian osasto muutti TB-taloon ja samassa yhteydessä sairaansijamäärä laskettiin kahdeksaan ja kahden hoitajan toimet siirrettiin avohoitotoimintaan. Nuorisopsykiatrian osastolta vapautuneisiin tiloihin avattiin lokakuussa syömishäiriöyksikkö. Lastenpsykiatrian poliklinikalla käynnistyi syksyllä kehittämis- ja laatutyö. Jalkautumista lapsen kasvuympäristöön ja perheosaston kehittämistä jatkettiin. Neuropsykiatrisen toiminnan kehittämiseksi toteutettiin tutkimus- ja kehittämishanke. Nuorisopsykiatrian erikoislääkärikonsultaatioita jatkettiin perustason tiimeihin resurssivajeesta huolimatta. Pikkulapsipsykiatrialla konsultatiivisen ja työnohjauksellisen työn osuus kasvoi ja koulutuksia järjestettiin aktiivisesti. Lääkäri- ja hoitohenkilökunnan saamisessa oli haastetta. Nuorisopsykiatrian osastolle lääkäripalvelut saatiin aikuispuolen erikoistuvilta lääkäreiltä ja ostopalvelulääkäreiden avulla vahvistettiin poliklinikoiden toimintaa. Tämä aiheutti huomattavia kustannuksia, mutta mahdollisti kuitenkin sen, että hoitotakuussa pysyttiin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lääkärityövoiman niukkuus ja virkalääkäreiden puute lisäsi merkittävästi muun henkilöstön vastuuta ja työn kuormittavuutta. Vähemmällä enemmän Psykiatrian toimintayksikön kehittämistä jatkettiin aiempien vuosien linjausten mukaisesti. Keskeisenä kehittämiskohteena poliklinikkojen työskentelyssä oli edelleen siirtyminen aiempaa lyhyempiin ja rakenteellisempiin tutkimus- ja hoitojaksoihin. Ryhmätoimintojen työnkuvaa monipuolistettiin mm. taitovalmennusryhmillä. Kesällä 2012 toteutettiin aiemmin päätetty kahden osaston fuusio ja siten toteutui suunniteltu potilaspaikkojen vähentäminen. Muiden osastojen ja avohoitotoimintojen henkilöstöresursseja pystyttiin vahvistamaan osastofuusion jälkeen. Koko henkilökunta osallistui prosessin läpiviemiseen. Osastofuusion jälkeen osastojen kuormitus lisääntyi odotetusti jonkin verran, mutta ylipaikkatilanteita ei ollut kuin satunnaisesti. Vahvemmat henkilöstöresurssit osastoilla mahdollistivat mm. aiempaa useimmin potilaan turvahoidon toteuttamisen tilanteissa, joissa aiemmin oli jouduttu tahdonvastaisiin hoitotoimenpiteisiin. Pakon vähentämisen kehittämistyötä toteutettiin valtakunnallisen hankkeen ja oman kehittämistyön pohjalta. Osastohoito toteutui suunnitellusti niin hoitopäivien kuin hoitojaksojenkin osalta. Poliklinikkatoiminta toteutui lähes suunnitellusti aluepsykiatrisen mallin mukaisesti koko maakunnassa, vaikkakaan kesäsulkujen aiheuttamaa käyntimäärien vähenemää ei enää syyskaudella kyetty kuromaan kiinni. Vuoden 2012 lopulla geropsykiatrian osasto ja poliklinikka muuttivat Y-taloon. Muuttovaihe ja toiminnan aloittaminen uudessa ympäristössä sujui suunnitellusti. Psykiatrisen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Psykiatria, Lasten- ja nuorisopsykiatria, Yhteispoliklinikat psykiatria

15 Päivystyskeskuksen toiminta-alue Toiminta-alueella tapahtui merkittävä muutos, kun toiminta uusissa tiloissa Y-talossa aloitettiin Päivystysluonteisesti sairaalaan otettavien potilaiden hoitopaikkojen vaihtumien, osastojen yhdistyminen ja päivystysosaston avautuminen aiheutti epävarmuutta ja neuvottelun tarvetta sairaalan muiden toiminta-alueiden kanssa. Uusiin tiloihin muuton myötä potilaiden seurantamahdollisuudet, hoitotilat ja - välineet parantuivat merkittävästi. Hoidon kiireellisyys- ja tarvearvio otettiin käyttöön potilasturvallisuutta parantavana toimintamuotona. Huolellinen ennakkovalmistelu kantoi hedelmää ja toimintojen siirtyminen uusiin tiloihin sujui hyvin. Hoitotyön osaamisen vahvistamiseksi yksikön henkilökunta osallistui täydennyskoulutukseen. Koulutuksessa painottuivat uusiin tiloihin ja laitteisiin liittyvät turvallisuuskoulutukset. Kesäaika muodostui ensimmäistä kertaa ongelmalliseksi henkilökuntavajeen takia. Toiminnan turvaaminen edellytti henkilökunnalta joustavuutta. Alkusyksystä opiskelijoiden harjoittelua jouduttiin rajoittamaan toiminta-alueella, mutta marraskuusta lähtien heitä voitiin ottaa käytännön harjoitteluun normaalisti. Päivystys oli mukana STOPPIA- hankkeessa. Henkisen ensiavun yksikön toiminta jatkui vakiintuneen käytännön mukaisesti. Päivystyskeskuksen toiminta-alueen toiminta ja talous toteutui lähes tavoitteiden mukaisesti. Päivystyspoliklinikka ja osasto uusiutuu Päivystyspoliklinikalla hoidetaan erikoissairaanhoitoa vaativia päivystyspotilaita ja alueen yhteinen perusterveydenhuollon yöpäivystyspiste sijaitsee päivystyspoliklinikalla. Polikliinisten potilaiden käyntimäärät laskivat hienokseltaan edellisvuoden käyntimääristä. Aikaisemmin päivystyspoliklinikan yhteydessä toiminut tarkkailuosasto lakkautettiin Y-taloon muuton yhteydessä. Toimintaa jatkoi uusi päivystysosasto, jonne potilaat saapuvat päivystyspoliklinikan kautta. Päivystysosastolla hoidetaan sovitusti vatsakirurgian, sisätautien, neurologian ja tarvittaessa muidenkin erikoisalojen potilaita. Erikoisalojen lääkärit vastaavat osastolle sijoitettujen potilaiden hoidosta. Osastolla hoidettavat potilaat tarvitsevat erikoissairaanhoidon tutkimuksia ja lyhytaikaista, 2 3 vuorokautta kestävää hoitoa. Päivystysosastolta potilaita kotiutetaan ja siirretään jatkohoitoon kaikkina viikonpäivinä. Päivystysosastolla on 22 sairaansijaa ja osastolla on mahdollisuus hoitaa myös tehostettua valvontaa vaativia potilaita. Päivystysosaston henkilökunta muodostettiin sisätautien ja vatsatautien osastofuusiossa vapautuneesta hoitohenkilökunnasta. Henkilöstön osaamista vahvistettiin systemaattisella koulutuksella ja perehdyttämisellä. Yksikön henkilökunnan kehittämismyönteisyys mahdollisti tutkittuun näyttöön ja hoitosuosituksiin perustuvan hoitajan käsikirjan laatimisen ja käyttöönoton yksikössä. Ensihoitokeskuksen toiminnan aloittamista valmistellaan Ensihoitokeskuksen tehtävät on säädetty terveydenhuoltolaissa ja ensihoitoasetuksessa. Valtuuston tekemän palvelutasopäätöksen mukaisesti ensihoidon palvelut tullaan tuottamaan kokonaan sairaanhoitopiirin omana toimintana lähtien. Lakisääteisten tehtävien lisäksi ensihoitokeskus tulee huolehtimaan ambulanssia vaativista hoitolaitossiirroista ja hoitaa erikseen määriteltyjä perusterveydenhuollon yhteistyötehtäviä. Valtuuston palvelutasopäätöksen jälkeen jatkettiin ensihoidon toiminnan suunnittelua ja valmistelua. Etelä-Pohjanmaan alueen entisten palveluntuottajien kanssa solmittiin sopimukset liikkeenluovutusmenettelystä, hankittiin uutta ambulanssikalustoa ja hoitovälineitä ja tehtiin vuokrasopimukset asemapaikoista. Ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmää varten varustettiin ensihoidon tilannekeskus Nurmoon pelastusasemalle. Hätäkeskuslaitokselle annettiin hälytysohje. Maakuntaan tullaan sijoittamaan 30 ambulanssia, yksi kenttäjohtajan yksikkö ja 16 ympäri vuorokauden välittömässä lähtövalmiudessa olevaa yksikköä. Lisäksi päiväsaikaan välittömässä lähtövalmiudessa tulee olemaan kahdeksan yksikköä, jotka putoavat yöksi pois valmiudesta. Päivystävän ambulanssin välitön lähtövalmius tulee olemaan 60 sekuntia. Aikaisempi lähtövalmius on ollut 15 minuuttia. Kaikki yksiköt on varustettu hoitotason lääkkein ja välinein. Vuoden aikana toteutettiin mittavaa henkilöstön rekrytointia. Ensihoidon työntekijät ovat kaikki terveydenhuollon ammattilaisia ja tavoite on, että vähintään toinen ambulanssin ensihoitajista on ensihoitaja-amk tai sairaanhoitaja. 15 Päivystyskeskuksen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Päivystyspoliklinikka, Ensihoitokeskus, Päivystysosasto

16 16 Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alue Painopistealueena toiminta-alueella olivat Y-talon toimintojen onnistunut käynnistäminen, riittävän nopeiden ja laadukkaiden palvelujen tuottaminen ja riittävien resurssien turvaaminen näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. Haasteita vuoden aikana toi henkilökunnan rekrytointi ja laajaan rakentamiseen ja saneerauksiin liittynyt suunnittelu. Toiminta-alueella panostettiin henkilökunnan työhyvinvointiin, tutkimus- ja kehittämishakkeisiin ja tieteelliseen tutkimukseen. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Y-taloon siirtyvien toimintojen suunnittelu, henkilökunnan koulutus ja perehdyttäminen vaativat paljon voimavaroja. Hyvä muutosten ennakointi auttoi joustavassa toimintojen uudelleenorganisoinnissa ja toimintojen käynnistämisessä. Laboratorionäytteidenotto ruuhkautui aluksi jonkin verran. Tutkimusmäärät laskivat jossain yksiköissä siirtymävaiheen aikana, mutta häiritseviä jonoja ei päässyt syntymään. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa syveni ja tuli joustavammaksi. Radiologialla toiminnan sujumisen kannalta oleellinen uusi Alue-RISohjelma saatiin käyttöön aikataulun mukaisesti. Kuvantamisen yhteistyötä kehitettiin edelleen sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten välillä erityisesti kuvankatselussa. Toiminta-alueella tehtävistä tutkimuksista ei muodostunut pullonkaulaa hoitotakuun toteuttamiselle, vaan osittain lisääntyneeseen palvelujen kysyntään pystyttiin vastamaan. Magneettitutkimuksissa oli ajoittain jonoa johtuen laitekapasiteetin puutteesta. Lisätöillä ja ostopalveluja käyttämällä tilanne saatiin korjattua. ENMGtutkimusten saatavuus parani lisäresurssoinnin myötä. Päivystyksenä tehtyjen tutkimusten määrä lisääntyi vuoden aikana. Kliinisen kemian tutkimusten määrä lisääntyi edelleen hiukan ja omavaraisuusaste oli korkea (98 %). Kliinisen fysiologian ja erityisesti isotooppitutkimusten kysyntä väheni huomattavasti, pieni osa tästä selittyy tilastoinnin muuttumisella. Mikrobiologian tutkimusmäärät pysyivät viime vuosien tasolla. Radiologialla vaativien tutkimusten määrä lisääntyi. Ravitsemusterapia panosti lihavuusleikkaus- ja syömishäiriöpotilaisiin. Ravintohuollon ja kirurgisten erikoisalojen kanssa tehtiin tiivistä yhteistyötä. Toiminta sujui suunnitellusti. Sosiaalitoimen palveluyksikkö saavutti vuodelle asetetut käyntitavoitteet, käynnit lisääntyivät 4,5 %. Psykologian toimintayksikössä hoitoon pääsy helpottui vuoden 2012 aikana. Sairaala-apteekin toimittamien lääkkeiden kokonaiskulutus säilyi lähes ennallaan, mutta lääketoimitusrivien määrä kasvoi 6 %. Y-taloon hankittiin uusia kalliita lääketieteellisiä laitteita ja vanhojen kalliimpien laitteiden normaalista uusimisesta pidättäydyttiin. Toinen vanhoista tietokonetomografialaitteista siirrettiin kantasairaalasta Y-taloon. Rakentamisen suunnittelussa johtavana ajatuksena oli hyvän toiminnallisuuden ja tuottavuuden saavuttaminen. Obduktiotiloja ja apteekin pudastiloja suunniteltiin ja niiden rakentaminen aloitettiin. Patologian laboratoriotilojen uudistamista suunniteltiin, mutta toteuttaminen jäi tulevaisuuteen. Mikrobiologian laajennusosaa rakennettiin ja kliinisen kemian laboratoriotiloja suunniteltiin. Kliiniselle fysiologialle ja isotooppilaboratorioon ei vieläkään saatu lääkäreitä ja pulaa oli myös patologeista. Patologivaje tullee edelleen pahenemaan ja aiheuttaa suuria haasteita toiminnalle. Myös muusta henkilökunnasta, varsinkin sijaisista oli pulaa. Toiminta-alueella eläköitymistä tulee tapahtumaan jatkossa runsaasti. Sairaanhoidollisten palvelujen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Kliininen kemia, Kliininen mikrobiologia, Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede, Kliininen neurofysiologia, Patologia, Ravitsemusterapia, Radiologia, Sosiaalitoimen toimintayksikkö, Psykologian toimintayksikkö, Sairaala-apteekki

17 Tukipalvelujen toiminta-alue Toiminta-alueeseen kuuluvien yksiköiden tehtävä on turvata muiden toiminta-alueiden ydintoimintojen onnistuminen huolehtimalla mm. ruoka- ja välinehuollon sekä siivous- ja teknisten palveluiden tuottamisesta. Yksi tärkeimmistä turvatoimista on sähkön syötön häiriöttömyyden turvaaminen varavoimalla. Varavoiman toimivuus testataan vuosittain. Potilashoidon tukipalveluiden toimintajärjestelmälle suoritettiin sertifiointi auditointi kesäkuussa 2012 (DNV), jossa toiminnan hallinnan taso sai arvioinnin 4 (asteikko 5-1). Sertifikaatti on voimassa saakka. Välinehuolto on edelleen toiminut välinehuoltajan ammattitutkinnon näyttöpaikkana TAKK:in ja Amiedun opiskelijoille. Tukipalvelut vastaavat kuntayhtymävaltuuston hyväksymän investointiohjelman toteuttamisesta. Vuonna 2012 toteutettiin rakennushankkeita yhteensä 7,5 miljoonalla eurolla, määrärahan ollessa 8,2 miljoonaa euroa. Tärkeimmät investoinnit olivat kirurgian osaston A21 ja keuhko- ja infektiosairauksien osaston A31 perusparannustyö, silmäkeskuksen rakentaminen, leikkaussalien 1-4 perusparannus sekä sektiosalin rakentaminen ja sairaalaapteekin laajennus, yhteensä m 2. Lisäksi investoitiin ilmastointiin ja sen jäähdytykseen, hisseihin, atk-verkkoon sekä pysäköintialueisiin. Vuoden aikana suunniteltiin myös jo tulevan vuoden investointihankkeita, mm. Y-taloon rakennettavia obduktiotiloja. Toiminta-alue on vastannut elokuusta 2012 alkaen myös Seinäjoen terveyskeskuksen sekä itse kiinteistöyhtiön huoltopalveluista ja -toiminnasta Y-talossa. Kiinteistö- ja tilapalveluissa toimintansa aloitti rakennuttajapalveluyksikkö, joka eriytettiin omaksi toiminnaksi tilahallinnasta. Kuljetuskeskuksen henkilökunta (henkilökuljetukset, potilaskuljettajat ja neuvonnan henkilökunta) siirtyi toiminta-alueelta päivystyskeskuksen toiminta-alueelle ensihoidon toimintayksikköön. Uutta tietoa yhteistyöllä Toiminta-alue osallistui vuosina HosPilothankkeeseen. Hankkeessa selvitettiin sähköenergian säästömahdollisuuksia. EU-rahoitteisessa hankkeessa olivat Suomen lisäksi mukana Hollanti, Ranska ja Espanja. Pilottikohteinamme olivat synnytys- ja naistentautien osastot. Mittauksissa todettiin, että valaistuksen ohjausjärjestelmän käyttöönotolla voidaan saavuttaa noin 25 %:n energiasäästö. Tätä tietoa tullaan hyödyntämään tulevissa perusparannushankkeissa. Keväällä 2012 käynnistyi kahdeksan Euroopan maan kolmivuotinen Re-Co hanke (Toiminnan varmistaminen). Hankkeessa keskitytään rakennusten energiansäästöön tutkimalla, miten paljon säätöjen ja ohjausten sekä käyttäjien koulutuksen kautta voidaan vaikuttaa energiankulutukseen. Hankkeen tavoite on saada aikaan paremman säädön kautta 10 %:n säästöjä rakennuksen energiakulutukseen. Tiedonkeruu kestää yhden vuoden. VTT on mukana hankkeessa ja sen kumppanina hankkeessa on Seinäjoen keskussairaala. Hankkeessa mukanaolo ei aiheuta investointeja. 17 Tukipalvelujen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Ruokapalvelu, Potilashoidon tukipalvelu, Välinehuolto, Kuljetustoiminta, Kahvilatoiminta, Sähkötekniikka, Laitehuolto, LVI- ja konetekninen huolto ja Kiinteistö- ja tilapalvelut

18 18 Kuntayhtymähallinnon ja Hallintopalvelujen toiminta-alue Vuoden 2012 aikana Keskushallinnon ja Hallintopalvelujen toiminta-alueilla panostettiin Kiinteistö Oy Seinäjoen Y-talon, sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin välisiin sopimuksiin sekä toimintakäytäntöjen luomiseen. Riskien hallintaa ja sisäisen valvonnan toimivuutta parannettiin vuoden aikana Hyvä hallinto- ja johtamisohjeen mukaisesti. Hallinnon eri osa-alueet selvittivät vuoden aikana erilaisia yhteistyömahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla toimivien organisaatioiden kanssa. Vuoden 2012 lopulla syntyikin Seinäjoen kaupungin ja sairaanhoitopiirin taloushallinnon välille sopimus yhteistyöstä. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, laatu- ja potilasturvallisuussuunnitelman ja sairaanhoitopiirin tulevaisuuden strategian valmistelua jatkettiin yhteistyötahojen kanssa. Toimintavuoden aikana suunniteltiin sairaanhoitopiirin julkisen diaarin ylläpidon siirtämistä Tweb-asianhallintajärjestelmään vuoden 2013 alusta. Suunniteltiin myös sähköisen asianhallinnan, hankinta-asiakirjojen, hallinnan toteuttamista Twebin avulla. Sähköisen reseptin käyttöönotto tapahtui porrastetusti sairaanhoitopiirin yksiköissä ja maakunnan terveyskeskuksissa lokakuun alusta alkaen. Käyttöönottoprojekti toteutettiin yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Maakunnan apteekeilla oli hyvä valmius sähköisen palvelun vaatimaan toimintaan. Ennen sähköisen reseptin käyttöönottoa sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön väestörekisterikeskuksen toimittama henkilökortti, jonka avulla oikeus reseptikeskuksen käyttöön pystytään varmentamaan. Käyttöönoton valmisteluissa tärkeää oli rakentaa suojatut ja kahdennetut tietoliikenneyhteydet sairaanhoitopiirin alueen eri organisaatioiden ja KELA:n reseptiarkiston välillä. Sairaanhoitopiiri toimii tässä asiassa terveyskeskusten yhteyksien hoitajana. Toiminta auditoitiin kansallisten vaatimusten mukaisesti. Sairaanhoitopiirin Effica- potilaskertomusjärjestelmä laajeni perusterveydenhuollon toiminnallisuuksilla kun Järvipohjanmaan terveyskeskus päätti liittyä erikoissairaanhoidon Effica-tietokannan käyttäjäksi ensimmäisenä maakunnan terveyskeskuksista vuoden 2013 alusta. Keskeisimpiä uusia osasovelluksia järjestelmään ovat kotihoidon-, hammashuollon- ja työterveyshuollon sovellukset. Yhteisiä kirjausalustoja käytetään mm. laboratorion, radiologian, yleislääketieteen, sosiaalityön ja fysioterapian kirjauksissa. Järvipohjanmaa toimii virtuaaliyhteyksien avulla Seinäjoen Effica-palvelimille, jolloin erillistä työasemakohtaista sovellusasennusta ei tarvita. Käyttöönoton valmistelut hoidettiin laajana yhteistyönä erityisesti sairaanhoitopiirin tietohallinnon, Järvipohjanmaan terveyskeskuksen ja Tiedon kesken. Tietohallinnosta valmisteluissa mukana oli puolen vuoden ajan 2 päätoimista henkilöä ja useita muita oman toimensa ohella. Kuntayhtymähallinnon toimintayksiköt ovat: Keskushallinto, Hoitotyöhallinto, Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Hallintopalvelujen toiminta-alueen toimintayksiköt ovat: Taloushallinto, HR-palvelut, Tietohallinto, Asiakirjahallinto ja arkistotoimi, Logistiikkapalvelut

19 Sairaanhoitopiirin toiminta-alueiden talous 19 Toteutunut 1000 euroa Kuntayhtymähallinto Sairaanhoid. palvelut Tukipalvelut Operatiivinen Konservatiivinen Psykiatrinen Päivystyskeskus Hallintopalvelut Hankkeet Shp yhteensä Toimintatuotot Sisäiset tuotot Toimintakulut Sisäiset kulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Vuosikate Poistot Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos Tilikauden ali- / ylijäämä

20 V Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Talouden tunnusluvut Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut: Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot 2-41 Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 100,1 106,1 Vuosikate/Poistot, % -11,5 169,6 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate / Poistot, % = 100*Toimintatuotot / Toimintakulut = 100*Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset

Asiakaspalautteet

Asiakaspalautteet Asiakaspalautteet 1.1.2017 16.10.2017 Asiakaspalautteet 2017 1.1.2017-16.10.2017 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 1.1.2017 31.3.2017 30.4.2017 19.6.2017 18.9.2017 1.10.2017 16.10.2017 Seinäjoen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Jäsenkuntia 18, asukkaita n ( )

Jäsenkuntia 18, asukkaita n ( ) Jäsenkuntia 18, asukkaita n. 196 600 (1.1.2017) Organisaatio Valtuusto 47 edustajaa jäsenkunnista Yhtymähallitus valtuuston valitsema hallitus, jossa 9 jäsentä Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2017. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Huhtikuu 4/2017. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Huhtikuu 4/2017 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA

ERIKOISSAIRAANHOITO TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2011 31.05.2011 31.05.2010 % SUORITTEET 1.1-31.5.2011 Hoitopäivät, yleissairaudet 52428 18504 35,3 20363-9,1 Hoitopäivät, psykiatria 15150

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA JA TALOUS Tilinpäätös Seutukuntaneuvottelut kevät 2010 Pekka Kylmänen Talousjohtaja

SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA JA TALOUS Tilinpäätös Seutukuntaneuvottelut kevät 2010 Pekka Kylmänen Talousjohtaja SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINTA JA TALOUS Tilinpäätös 2009 Seutukuntaneuvottelut kevät 2010 Pekka Kylmänen Talousjohtaja Painopistealueiden toteutuminen 2009 1. Palveluiden saatavuuden turvaaminen Palveluprosessien

Lisätiedot

Toimintakate , ,58-22,1

Toimintakate , ,58-22,1 Sairaanhoitopiiri yhteensä MK 1.1. - 31.12.2000 1.1. - 31.12.1999 Muutos Myyntituotot 1 638 734 148,85 1 539 127 273,53 Maksutuotot 103 910 751,60 105 268 535,84 Tuet ja avustukset 38 921 683,48 36 776

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE

OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Operatiivinen osasto 22-08.01.2017 Sulku 03.07-13.08.2017 Operatiivinen osasto 21 Operatiivinen osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET Naistentautien

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Toimintakertomus 2015 Yhtymävaltuusto 14.6.2016 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Yleistä vuodesta 2015 Sairaanhoitopiirin 25. toimintavuosi sairaalan 120. vuosi Sote-uudistus uudistui

Lisätiedot

KSSHP TASKUTIETOA 2017

KSSHP TASKUTIETOA 2017 KSSHP TASKUTIETOA 2017 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon

Lisätiedot

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014

OPERATIIVINEN TOIMIALUE Toimipisteet Kevät 2014 Kesä 2014 Syksy ja joulu 2014 OPERATIIVINEN TOIMIALUE KIRURGIA Osasto 22 Osasto 20 Osasto 21 Sulku 30.06-03.08.14 (korvaava osasto entinen os 26) Osasto 15 Kirurgian poliklinikka Preoperatiivinen yksikkö NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Harjavallan kaupunki

Harjavallan kaupunki Tuloslaskelma Huhtikuu 2017 31.5.2017 400 Harjavallan kaupunki Ta 2017 Tot. Jäljellä Tot % Tot. 2016 Muutos 16-17 Muutos% 16-17 Toimintatuotot 10 701 196 3 002 512 7 698 684 28,1 % 3 712 015-709 503-19,1

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU ERIKOISSAIRAANHOITO SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2013 30.04.2013 30.04.2012 % Hoitopäivät, yleissairaudet

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos ENSIHOITOPALVELUT

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos ENSIHOITOPALVELUT TALOUS 31.12.2013 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS -liikelaitos TALOUSARVION TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN ENSIHOITO Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteuma Poikkeama Ed.vuoden talousarvio muutokset

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 21 14.04.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 21 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-helmikuun 2015

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU

KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU KESKI-POHJANMAAN -JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ KIURU SUORITTEET Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2012 31.07.2012 31.07.2011 % Hoitopäivät, yleissairaudet 51850 25596 49,4 26112-2,0 Hoitojaksot,

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Sairaanhoitopiirin nimi: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen

Lisätiedot

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro

Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Uuden maakunnan valmistelu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin puheenvuoro Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki 06 415 4111 www.epshp.fi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2013 Tuloslaskelma Ta 2013 Vuoden alusta Tot % Tp 2012 Myyntituotot -135 528 704,00-134 707 632,37 99,4% -130 563 982,39 Maksutuotot -12 762 912,00-12 850 692,15 100,7% -12

Lisätiedot

Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 198 300

Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 198 300 Jäsenkuntia 19, asukkaita n. 198 300 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Evijärvi Lapuan terveyskeskus Kauhava Lappajärvi Vimpeli Järvi-Pohjanmaan terveyskeskus Seinäjoen terveyskeskus Isokyrö Lapua Alajärvi Kurikka

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.4.2017 Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus 1 Osavuosikatsaus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 5.10.2016 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Tammi-heinäkuun tulos 2017

Tammi-heinäkuun tulos 2017 Tammi-heinäkuun tulos Eksote Heinäkuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-heinäkuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 256,8 256,8 0,0 440,2 440,2 0,0 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2015 Kyselyyn vastasivat kaikki 20 sairaanhoitopiiriä - Yhdestä vastauksesta puuttuu erikoistuvien lääkärien osalta tiedot Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016. Talousarvio 2014 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2014-2016 Talousarvio 2014 Yhtymävaltuusto 26.-27.11.2013 Johtajaylilääkäri Eva Salomaa Lapin sairaanhoitopiiri Painopistealueet 2014 ja toiminnan kehittäminen Toiminnan

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,04 44, ,72-673, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.997,66-1.998-1.998-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-4.971,72 64,7-4.032,56-939,16-5.746,45-9.779-10.718-6.000 4500 Aineet, tarvikkeet ja

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, ,

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ ,87 58, ,13 884, , 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-1.286,61 42,2-1.338,83 52,22-658,83-1.998-1.945-2.100 4300 Palvelujen ostot -7.690-5.180,88 67,4-5.731,55 550,67-4.047,46-9.779-9.228-6.000

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntayhtymäjohtajan katsaus

Kuntayhtymäjohtajan katsaus Kuntayhtymäjohtajan katsaus Ostopalvelut maaliskuu 2016 MAALISKUU 2016 erotus Tili Ta 2016 Vuoden alusta Tot % Ed. vuoden tot. Tp 2015 vastaava 2015 4331 Somaattinen hpv 10 300 000,00 2 591 423,29 25,2

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Tammi-elokuu 8/2011. Osavuosikatsaus II. Hoidon aloittamista odottavat. tai hoitoa odottavat Kehitysvammahuolto

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Tammi-elokuu 8/2011. Osavuosikatsaus II. Hoidon aloittamista odottavat. tai hoitoa odottavat Kehitysvammahuolto POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-elokuu 8/2011 Osavuosikatsaus II Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavat Kehitysvammahuolto Hoidossa olleet

Lisätiedot

Perusturvalautakunta liite nro 2

Perusturvalautakunta liite nro 2 Äänekosken kaupunki Sivu 1 Perusturvalautakunta 25.10.2017 liite nro 2 03032110 Johto ja yleiset palvelut Myyntituotot 234 Muut toimintatuotot 508 742 Henkilöstökulut -470.660-452.700-452.700-370.975-81.725

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -2.760.511-898.040,97 32,5-741.613,91-156.427,06-2.187.337,47-2.928.951-3.085.378-2.814.511 00002105 SOSIAALITYÖ (03) 2014 / 2015 3001 Myyntituotot 1.500 499,77 33,3 997,71-497,94 1.146,48 2.144 1.646 1.500 3200 Maksutuotot 31.330 11.461,81 36,6 7.786,05 3.675,76 23.950,20 31.736 35.412 31.330

Lisätiedot

Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu Opetus ja kultt.toimen hallin

Tuloslaskelma Tammikuu-Joulukuu Opetus ja kultt.toimen hallin Tammikuu-Joulukuu 4110 Opetus ja kultt.toimen hallin Ta Toimintatuotot 800 0 800 785 15 98,1 Myyntituotot 600 0 600 518 82 86,4 Muut toimintatuotot 200 0 200 267-67 133,5 Toimintakulut -223 277-2 096-225

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Käyttötalousosa 2016 Määräraha Muutettu Toteutunut tot.% Tuloarvio Muutettu Toteutunut tot.%

Käyttötalousosa 2016 Määräraha Muutettu Toteutunut tot.% Tuloarvio Muutettu Toteutunut tot.% Dialyysi,ostopalv Hammas-ja suurair.- Ihotaudit-ostopalvelu Keuhkosairaudet- Kirurgia-ostopalvelu Korva-,Nenä-,kurkkus- Kuntoutus-ostopalvelut Lastenpsykiatria- Lastentaudit-ostopalvelu Naistentautien-ostopalvelu

Lisätiedot

Tammi-helmikuun tulos 2016

Tammi-helmikuun tulos 2016 Tammi-helmikuun tulos 2016 Eksote yhteensä EKSOTE 1000 EUR 2016 Tammi-helmikuu 2016 Koko vuosi TP Muutos E2016 vs. TP Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne

Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne Sairaaloiden lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009 Kyselyyn vastasivat 18 sairaanhoitopiiriä sekä Kainuun maakunta - Puuttuu Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirien lääkärien työvoimatilanne 7.10.2009

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Tammi-toukokuun tulos 2017

Tammi-toukokuun tulos 2017 Tammi-toukokuun tulos 2017 Eksote Toukokuun tulos ja ennuste 2017 EKSOTE 2017 Tammi-toukokuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 183,4 183,4 0,0 440,2

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015

Raportointi jäsenkunnille. Tammi-maaliskuu 2015 Raportointi jäsenkunnille Tammi-maaliskuu 2015 Eksoten tulos Q1 2015 Kausi Jäsenkuntien maksuosuudet Toimintakate Tulos Alijäämä Raportointikokous BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN BUDJ TOT/ENN 3/2014

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT

N:o 7 39. Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT N:o 7 39 Liite 1 TOIMINTAKERTOMUS YKSITYISEN TERVEYDEN- JA SAIRAANHOIDON PALVELUT 1. Perustiedot toimintakertomuksesta Mitä vuotta toimintakertomuksessa käsitellään 2. Perustiedot palvelujen tuottajasta

Lisätiedot

Tutkimus ja opetus sotessa

Tutkimus ja opetus sotessa Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen

Lisätiedot

Kuntakierros Jorma Penttinen johtajaylilääkäri

Kuntakierros Jorma Penttinen johtajaylilääkäri Kuntakierros 2015 Jorma Penttinen johtajaylilääkäri Taloudesta v 2014 kuntalaskutuksen kasvuprosentiksi sallittiin 2,6%, toteuma 2,42% (LTA:sta TP:een) v 2015 kasvua voi olla 1 % (verrattuna v 2014 tp:een

Lisätiedot

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa

Katariina Haapasaari 31.10.2013. Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Katariina Haapasaari 31.10.2013 Omaishoitajuuden tunnistaminen ja varhainen tukeminen terveydenhuollossa Yhdessä tehden ajoissa omaishoitajan tukena projekti 2009-2011 Projektin toiminta-alue Etelä-Pohjanmaalla:

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

TOIMINTAKATE , , ,19 4,53

TOIMINTAKATE , , ,19 4,53 Hailuodon kunta Tuloslaskelma, vertailu ed.vuoteen (toimitettu) 18.4.2017 21:26:41 INTIME/ULKOINEN TILIVUOSI 012017-122017 KAUSI 032017 LASKENNALLINEN 18/04/17 Vuoden alusta Vuoden alusta Muutos % 2016

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet

Sitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 5 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-5 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 43,9 verrattuna talousarviolukuun ja kasvanut

Lisätiedot

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto

Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala ja Itä- Suomen yliopisto KAIKKIIN SAIRAALOIHIN NIIDEN TOIMINNAN VAATIMAT ERIKOISLÄÄKÄRIT JA OSAAJAT Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen uusilla tavoilla Jukka-Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu /PL Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2016 25.10.2016/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma, käyttötalous, investoinnit) - toteutuma syyskuun lopussa, vertailutietona

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Tammi-heinäkuun tulos 2016

Tammi-heinäkuun tulos 2016 Tammi-heinäkuun tulos 2016 Eksote Tammi-heinäkuun tulos ja ennuste 2016 EKSOTE 2016 Tammi-heinäkuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 263,2 263,0 0,2

Lisätiedot

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011

Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Ensihoidon järjestämismalli 2012 alkaen (luonnos) MM 07.04.2011 Th-laki (päivystys ja ensihoito) 40 Ensihoitopalvelun järjestäminen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä ensihoitopalvelu yhteistyössä

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI HENKILÖSTÖRESURSSI- YKSIKKÖ. TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 Tp 2011 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Henkilöstöresurssiyksikkö TUNNUSLUVUT TALOUSARVIO 2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Vakinaiset virat/toimet 631 638 573 615,2 568,4 Ulkopuolelta ostettu työvoima/päivät 833 2 330 1 360 470 400 HENKILÖSTÖRESURSSI-

Lisätiedot

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus

Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus Tammi-elokuun tulos ja ennuste Hallitus 23.9. Eksote yhteensä tammi-elokuu EKSOTE 1000 EUR Muutos Tammi-elokuu Koko vuosi TP 2014 E vs. TP 2014 Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Toteuma EUR

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.8.2011 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jokilaakson sairaala, Jämsä Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen

Lisätiedot

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat

Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat Taulukko 1. Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien lukumäärä ja odotusajat 31.12.2011 Erikoisalat Hoitoa joista odottaneet Keskimääräinen odottavien 1-90 vrk 91-180 vrk yli 180 vrk yli 180 vrk

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot