Etelä-Pohjanmaan osahanke. Loppuraportti. Tiina Kallionalusta ja Merja Paulasaari (2013)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan osahanke. Loppuraportti. Tiina Kallionalusta ja Merja Paulasaari (2013)"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan osahanke Loppuraportti Tiina Kallionalusta ja Merja Paulasaari (2013) 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN, LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTA AKTIVOIVA JA KUNTOUTTAVA SOSIAALITYÖ SEKÄ ASIAKASOSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Kehittäjäasiakasryhmät Keskustelukahvila Romanien osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen - työllisyyden parantaminen Kuntouttavan työtoiminnan ja aikuissosiaalityön prosessi Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan tietoisku Työ- ja päivätoiminnan kehittäminen PALVELUPROSESSIEN JA YHTEISTYÖRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN Aikuissosiaalityön asiakasprosessin mallinnus Työntekijöiden kehittämistiimit Sosiaalityön organisoiminen uudessa kaupungissa Palveluverkostot SOSIAALITYÖN AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEIDEN TARKASTELU JA KEHITTÄMINEN Ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnus Kehittämistyön tuki ja ohjaus SEMINAARIT/KOULUTUKSET Aikuissosiaalityön iltapäivä (SOS-klubi) Kohtaamisen ja neuvotteluntaidot koulutus- kokonaisuus Etelä-Pohjanmaan KASTE-hankkeiden seminaari Etuuskäsittelijöiden koulutus Ryhmäohjaajakoulutus Teemapäivä: Asiakkaiden aktivoinnin ajankohtaisuus SOS- Tour/ Osahankkeen hyvät käytännöt TIETOTUOTANTO Asiakaskyselyt

3 7.2 Asiakashaastattelut Työntekijöiden ja perusturvalautakunnan kysely Aikuissosiaalityön esite TULOKSET JA ARVIOINTI LIITTEET LÄHTEET:

4 1 JOHDANTO Tässä loppuraportissa kuvataan SOS- Syrjäytyneestä Osalliseksi Sosiaalityön keinoin-hankkeen (SOS-hanke) Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kehittämistyötä. Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa mukana olivat Seinäjoki (hallinnoija), Kurikka, Alavus, Kuortane ja Ähtäri. SOS-hankkeen tavoitteena Etelä-Pohjanmaalla oli edistää aikuissosiaalityön palveluiden käyttäjien hyvinvointia lisäämällä osallisuuttaan aktivoivan ja kuntouttavan aikuissosiaalityön keinoin. Tavoitteena oli myös luoda alueiden toimijoiden kesken uusia yhteistyörakenteita sekä oikeaaikaisia palveluprosesseja. SOS -hankkeen aikana jäsennettiin ja kehitettiin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteita. Hankkeessa toteutettiin erilaisia kehittäjäasiakasryhmiä. Näiden ryhmien tarkoituksena oli saada esiin asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia sosiaalipalveluista sekä mahdollistaa asiakkaan osallisuus kehittämisessä. Hankkeessa kehitettiin ja käynnistettiin myös matalan kynnyksen kohtaamispaikka (Kyläkulma). Kyläkulman tavoitteena oli lisätä valtaväestön sekä romanien kanssakäymistä. Kyläkulma saavutti Kurikassa suuren suosion ja kävijämäärät nousivat kuukausittain. Hankkeessa toteutettiin erilaisia kehittämistiimejä sekä koulutuksia/seminaareja. Kehittämistiimeissä mukana oli kuntien sekä järjestöjen edustajia. Tarkoituksena oli näin lisätä kuntien ja järjestöjen yhteistyötä. Koulutuksien/seminaarien tarkoituksena oli kuntien toimijoiden verkostoiminen sekä toisten organisaatioon ja toimintatapoihin tutustuminen. 4

5 2 ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN, LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTA Etelä-Pohjanmaan SOS-osahanke käynnistyi ja mukana olivat Seinäjoki (hallinnoija), Kurikka, Alavus, Kuortane ja Ähtäri. Nämä kunnat muodostavat yhteensä noin asukkaan väestöpohjan. Osahanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki ja vastuuhenkilönä toimi kehittämispäällikkö Lea Porola. Kuva 1. Osahankkeen organisaatiokaavio Alueellisen ohjausryhmän tehtävänä oli tukea, ohjata ja seurata hankkeen toimintaa, tavoitteiden saavuttamista sekä budjetin toteutumista. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen ohjausryhmä oli moniammatillinen ja jäsenistö koostui kuntien sosiaalityön esimiehistä ja käytännön työntekijöistä sekä muiden sidosryhmien edustajista. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Alavuden kaupungin sosiaalityön johtaja Jutta Paavola, varapuheenjohtajana toimi JIK peruspalveluliikelaitoksen/ Kurikan sosiaalitoimen perusturvajohtaja Veli-Erkki Wiberg sekä esittelijä ja sihteerinä projektikoordinaattori. Ohjausryhmän kokoonpano löytyy liitteestä 1 ja ohjausryhmän kokoukset liitteestä 2. Osahankkeen henkilöstö Hankeaikana osahankkeessa työskenteli kokoaikainen projektikoordinaattori ja projektityöntekijä. Projektikoordinaattorina toimivat YTM Minna Turunen ajalla ja sosionomi (AMK) Tiina Kallionalusta Projektityöntekijänä työskentelivät ajalla Tiina Kal- 5

6 lionalusta ja sosionomi (AMK) Merja Paulasaari ajalla Hankkeen henkilöstövaihdoksen myötä hankkeessa työskenteli vain yksi työntekijä ajalla Talous Osahankkeen kokonaisbudjetti oli , joista valtionavustukseen oikeuttavia menoja oli ja kuntien rahoitusosuus oli valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista + koko Väli-Suomen alueella toimivasta koordinaatiosta aiheutuvat yhteiset kulut, jotka yhteensä ,93. (budjetti liitteessä 3). Rahoituksesta käytettiin toiminta-aikana yhteensä ,99. Taloushallinto noudatti Seinäjoen kaupungin kirjanpitosääntöjä ja se eriytettiin omaksi kustannuspaikakseen Seinäjoen kaupungin muusta kirjanpidosta. Kirjanpito noudatti samaa määriteltyä tarkkuustasoa kaikkien hanketoimijoiden kirjanpidossa (henkilöstömenot, palveluiden ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat, investoinnit ja muut menot). Hanketta koskevat laskut hyväksyi hankkeen vastuuhenkilö kehittämispäällikkö Lea Porola. Projektikoordinaattori Tiina Kallionalusta vastasi omalta osaltaan taloudenseurannasta, laskujen asiatarkistuksesta sekä talousarviossa pysymisestä. Osahankkeen kirjanpidosta vastasi kirjanpitäjä Kirsti Ojaniemi. Osahanke Budjetti Yhteensä käyttö %-osuus Etelä-Pohjanmaa , , , ,99 88 % Viestintä Pääasiallisena viestintäkanavana käytettiin SOS-hankekonsortion yhteisiä verkkosivuja sekä omaa facebook-sivustoa. Osahanke julkaisi omaa sähköistä tiedotetta 2-3 kertaa vuodessa. Tiedotteeseen koottiin jokaisesta pilottikunnasta ajankohtaisia asioita. Osahanke oli esillä Yle Pohjanmaan uutisissa sekä radiossa liittyen Kurikan romanipilottiin. Lisäksi matalan kynnyksen kohtaamispaikan (Kyläkulma) avajaisista uutisoitiin paikallislehdessä. Osahankkeesta viestitettiin erilaisissa kehittämistiimeissä ja aikuissosiaalityön iltapäivissä, joita järjestettiin yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kanssa. Hanke toteutti yhteistyössä Ähtärin sosiaalitoimen kanssa asiakkaan kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät tietoiskun, josta tehtiin lehtijuttu Ähtärinjärven uutisnuottaan. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen ulkoinen viestintä Tilaisuus Yle Pohjanmaan uutiset Yle Pohjanmaan radio Kurikka Lehti Ähtärinjärven uutisnuotta Kuva 2. Osahankkeen ulkoinen viestintä Otsikko / aihe Kurikassa pyritään parantamaan romanien asemaa Etelä-Pohjanmaan SOS-osahanke Kyläkulma on koko Kurikan olohuone Vahvistusta elämänhallintaan ja toimintakykyyn: kuntouttavasta työtoiminnasta kuultiin Ähtärissä. 6

7 Osahankkeen lähtökohdat Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa olivat mukana Seinäjoki, Kurikka, Kuusiokunnat: Alavus, Kuortane ja Ähtäri. Osahankkeeseen osallistuvat kunnat ovat hyvin erikokoisia, suurin kunta muodostaa noin asukkaan ja pienin kunta noin asukkaan väestöpohjan. Asiakasmäärät sekä työntekijäresurssit vaihtelevat suhteessa asiakasmäärään hankekunnissa. Etelä-Pohjanmaan alueella tammikuussa 2012 työttömyysprosentti oli 12,3 %. Hankekuntien työttömyysprosentti jakautuu seuraavasti tammikuun 2012 tietojen mukaan: Kurikassa 10,1% Seinäjoella 8,7% Alavudella 8,8%, Kuortaneella 8% sekä Ähtärissä 11,2%. 1 Kunnissa oli suuri pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Monessa kunnassa sosiaalityöntekijän virassa työskenteli sosionomi (AMK). Sosiaalityöntekijöiden valtakunnallisen tutkimuksen mukaan SoNET BOTNIAn kolmen maakunnan (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) alueella aikuissosiaalityössä työskentelee 56% päteviä ja 41% epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä. Tutkimuksen mukaan 5 % sosiaalityöntekijöiden viroista on täyttämättä. 2 Hanke käynnistettiin kuntavierailulla kaikkiin hankekuntiin, jolloin projektisuunnitelma päivitettiin ja kuntien tavoitteen tarkistettiin. Tavoitteiden määrittelyssä huomioitiin kunnan omat tarpeet ja toiveet. Kuntavierailut toteutettiin ajalla 1-3/12. Kuusiokunnissa (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) ei saatu muodostettua kaikkien kuntien kesken yhteneviä tavoitteita alkukevään 2012 aikana. Lopulta päädyttiinkin siihen, jokainen kunta määritteli oman tavoitteensa ja se toteutui touko-kesäkuussa Kehittämistyö perustui toimijalähtöiseen kehittämiseen. Hankkeessa tapahtuva kehittämistyö jaoteltiin kolmen tavoitteen/ toimintalinjan mukaisesti: aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen, palveluprosessien kehittäminen ja yhteistyörakenteiden parantaminen sekä sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteiden tarkastelu ja kehittäminen. Seinäjoen pilotti Seinäjoen pilotissa mukana olivat toimeentulotukiyksikkö, työvoiman palvelukeskus (TYP) sekä vammaispalveluiden sosiaalityö. SOS -hankekauden aikaan Toimeentulotukiyksikössä työskenteli kolme sosiaalityöntekijää, joista yksi hoiti johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviä, mutta teki asiakastyötä esimiestehtävien ohella. Lisäksi yksikössä työskenteli neljä sosiaaliohjaajaa sekä viisi etuuskäsittelijää. Työvoiman palvelukeskuksessa työskenteli yksi sosiaalityöntekijä ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Vammaispalveluiden sosiaalityössä työskentelee vammaispalvelujohtaja, yksi sosiaalityöntekijä, kolme sosiaaliohjaajaa sekä määräaikainen psykiatrinen sairaanhoitaja. Kaikissa edellä mainituissa yksiköissä jokainen ammattiryhmä tekee samanlaista työtä. Hankkeen tavoitteeksi määriteltiin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteiden selkeyttäminen ja mallinnus. Lisäksi Seinäjoella haluttiin lisätä asiakasosallisuutta. Mallinnuksen avulla oli tarkoituksena saada aikuissosiaalityöhön selkeä ja toimiva työnjako eri ammattikuntien välille (sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat sekä etuuskäsittelijät). Mallinnuksen avulla haluttiin saada sosiaalityöntekijöille sekä sosiaaliohjaajille enemmän aikaa asiakastyölle. Haasteena työnjaon muutoksessa olivat suuret asiakasmäärät suhteessa työntekijämäärään. Toimeentulotukiyksikössä asioi noin 2900 ruokakuntaa kuukausittain, joten asiakasmäärään nähden sosiaali- 1 Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen työllisyyskatsaus 1/ Sosiaalityön valtakunnallinen tilanne

8 työn resurssit olivat niukat. Toimeentulotukiyksikössä asiakasjako perustui asiakkaan tuloihin ja jakautuu osittain ikäperustaisesti. Seinäjoella toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti, joten työ painottui kaikilla ammattiryhmillä kirjallisten hakemusten käsittelyyn. Toimeentulotukiyksikön jokaisen ammattiryhmän tekemät päätösmäärät kuukautta kohti laskettiin. Päätösmäärillä nähtiin myös, onko jossain ammattiryhmässä asiakkaita enemmän kuin toisessa. Selvitys päätösmääristä tehtiin lokakuun 2012 tiedoin ja siinä huomioitiin vakituiset työntekijät sekä pitkäaikaiset sijaiset. Sosiaalityöntekijät (3) tekivät keskimäärin 115 päätöstä/kuukaudessa ja tapasivat keskimäärin 23 asiakasta/kuukaudessa. Sosiaaliohjaajat (4) tekivät keskimäärin 141 päätöstä/kuukaudessa ja tapasivat 32 asiakasta/kuukaudessa. Lisäksi kaksi sosiaaliohjaajaa sekä yksi sosiaalityöntekijä tekivät aktivointisuunnitelmia päivän kuukaudessa yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Etuuskäsittelijöiden (5) keskimääräinen päätösmäärä kuukausitasolla oli 146 ja he tapasivat keskimäärin 11 asiakasta/kuukaudessa. Etuuskäsittelijöille kuului toimeentulotukityön lisäksi mm. erilaisia toimistotöitä, kuten arkistointi. He myös laittoivat maksuun toimeentulotukipäätöksiin jälkikäteen tulevia toimeentulotuessa huomioitavia laskuja/menoja. Kurikan pilotti Kurikan aikuissosiaalityössä työskenteli sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, etuuskäsittelijä sekä yksilöohjaaja. Sosiaalityöntekijän sekä sosiaaliohjaajan työnkuvat olivat samanlainen. Molemmat tekivät asiakastyötä sekä käsittelivät kirjallisia hakemuksia. Yksilöohjaaja teki intensiivistä asiakastyötä, eikä tehnyt ollenkaan toimeentulotukityötä. Etuuskäsittelijän pääasiallinen työnkuva oli kirjallisten toimeentulotukihakemusten käsittely sekä välitystiliasiakkaiden hoitaminen. Kurikan aikuissosiaalityössä asiakkaille ei ole määritelty vastuutyöntekijää. Kurikan pilotin tavoitteeksi määriteltiin romanien parissa tehtävä sosiaalityö sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikan ideoiminen ja kehittäminen. Kurikassa asui asukaslukuunsa suhteutettuna kolmanneksi eniten romaneja (Helsingin ja Kauhajoen jälkeen). Kurikassa aikuissosiaalityön toimeentulotuessa asioi noin 200 ruokakuntaa kuukausittain. Romanien määrää tästä ei tiedä, koska ketään ei tilastoida etnisen taustan mukaan. Romanien koulutus ja työllisyysasioihin haluttiin kiinnittää huomiota, koska osa romaneista oli vailla ammatillista koulutusta. Sosiaalityöhön haluttiin saada uusia menetelmiä, joilla romanien parissa tehtävää sosiaalityötä voisi kehittää. Tarkoituksena oli myös saada romaneja mukaan kehittämistyöhön. Kuusiokuntien pilotti Kuusiokunnat olivat hankkeen alussa neljä erillistä kuntaa (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri), joista vuoden 2013 alusta alkaen Alavus ja Töysä yhdistyivät. Alavudella aikuissosiaalityössä työskenteli kolme sosiaaliohjaajaa sekä yksi sosiaalityöntekijä. Asiakkuudet oli jaettu asuinalueen mukaan sekä jokaisella työntekijällä oli määritelty erityisvastuualue (esimerkiksi nuoret). Jokainen ammattiryhmä tapasi asiakkaita ja teki kirjallisia hakemuksia. Alavudella toimeentulotuessa asioi noin 200 ruokakuntaa kuukausittain. Alavudella hankkeen tavoitteeksi määriteltiin kuntaliitoksen myötä tutkia ja kehittää palvelurakennetta ja sosiaalityön organisoitumista uudella tavalla uudessa kaupungissa. 8

9 Kuortaneella aikuissosiaalityössä työskenteli kaksi sosiaalityöntekijää, joiden molempia työnkuva on yhdennetty siten, että molemmat tekivät myös lastensuojelua ja toinen sosiaalityöntekijä vastasi vammaispalveluista ja toinen hoiti lastenvalvojan tehtäviä. Kuortaneella aikuissosiaalityössä asioi kuukausittain noin 20 ruokakuntaa. Asiakkuudet oli työntekijöiden kesken jaettu puoliksi ja jokainen asiakas asioi toimistolla henkilökohtaisesti eli kirjallisista toimeentulotuen käsittelyä ei ollut. Kuortaneella kehittämistyön kohteeksi haluttiin nostaa oman työ- ja päivätoiminnan kehittäminen. Kunnan tavoitteena oli, että jatkossa he itse pystyisivät tuottamaan nämä palvelut, jotka tällä hetkellä saattoivat olla toisella paikkakunnalla. Tämä oli monille asiakkaille hankalaa, koska julkisilla liikkuminen on haasteellista ja omia kulkuneuvoja ei välttämättä ole varaa ylläpitää. Kyseessä oli pieni kunta ja tästä johtuen asiakasmäärät olivat pieniä, joten nähtiin tarkoituksenmukaisena kehittää yhdessä työja päivätoimintaa. Kuortaneella tavoitteena oli kehittää uudentyyppinen toiminta, jonne keskitetään kuntouttavan työtoiminnan koordinaatio, mutta paikka suunnattiin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden lisäksi, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja muille työ- ja päivätoimintaa tarvitseville. Näin kunta pystyisi kehittämään ja valvomaan toimintaa paremmin ja vastaamaan monipuolisemmin asiakkaiden tarpeisiin. Työ- ja päiväkeskuksen toiminnan tavoitteeksi määriteltiin ylläpitää ja parantaa asiakkaan toimintakykyä sekä tukea asiakkaan työllistymistä, asiakkaalle yksilöllisesti laaditun asiakassuunnitelman mukaisesti. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin asiakkaiden voimaantuminen, sosiaalisten taitojen ja arjenhallinnan parantaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen, asiakasosallisuuden lisääminen sekä vertaistuki. Kuortaneella työ- ja päivätoiminta mallinnettiin ja se esiteltiin perusturvalautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Perusturvalautakunta hyväksyi asian, mutta kunnanhallitus jätti asian pöydälle, mm. tilakysymysten vuoksi. Ähtärissä aikuissosiaalityössä työskenteli sosiaalityöntekijä sekä sosiaaliohjaaja. Molemmat tekivät asiakastyötä ja kirjallisia hakemuksia. Asiakkuudet oli jaettu iän mukaan ja sosiaaliohjaaja teki lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa. Ähtärissä asioi kuukausittain noin 130 ruokakuntaa ja aikuissosiaalityöhön toivottiin suunnitelmallisuutta. Ähtärissä koettiin, että aikuissosiaalityöllä ei ole aikaisemmin ollut mitään suunnitelmia ja valmista pohjaa. Kehitettävien malli-suunnitelmien tuli olla lyhyitä sekä selkeitä. Suunnitelmallisuudella tavoiteltiin sitä, että työskentelystä tulisi prosessimaisempaa ja asiakaslähtöisempää. 9

10 3 AKTIVOIVA JA KUNTOUTTAVA SOSIAALITYÖ SEKÄ ASIAKASOSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Aktivoivaa ja kuntouttavaa sosiaalityötä sekä asiakkaiden parempaa asiakasosallisuutta tavoiteltiin osahankkeessa muun muassa toteuttamalla erilaisia kehittäjäasiakasryhmiä Seinäjoella, Kurikassa ja Ähtärissä. Ryhmämuotoista sosiaalityötä pilotoitiin Alavudella ja Kurikassa. 3.1 Kehittäjäasiakasryhmät Kurikka Kurikan pilotissa kokeiltiin toimeentulotuen asiakkaiden kehittäjäasiakasryhmää, johon rekrytoinnin hoitivat kunnan aikuissosiaalityön työntekijät. Kutsut lähetettiin kymmenelle toimeentulotuen asiakkaalle ja mukaan saatiin kolme. Ryhmä kokoontui syys-lokakuussa 2012, neljä kertaa, noin kolme tuntia kerrallaan. Asiakkaiden sitoutumista pyrittiin vahvistamaan 9 euron korvauksella/osallistumiskerta. Ryhmässä käsiteltiin aikuissosiaalityön sosiaalipalveluita. Kehittäjäasiakkaat määrittelivät sosiaalitoimessa asiointia eri tavoin ja jopa jääkaapin ovella seisomiseksi. Hakeutumista sosiaalitoimeen toimeentulotuen asiakkaaksi ja sieltä avun saantia määriteltiin usein kestävän liian pitkään ja kynnys avunhakemiseen todettiin korkeaksi. Ryhmältä saatiin paljon hyviä kehittämisehdotuksia sosiaalitoimeen. Tällaisia ovat esimerkiksi liikuntaryhmien perustaminen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden tapaaminen työpajalla useammin. Lisäksi työttömien terveydenhoitajan yhteystiedot toivottiin selkeästi näkyville sosiaalitoimistoon ja työpajaan. Lisäksi asiakkaat toivoivat muutosta puhelinaikoihin sekä siihen, että työntekijät vastaisivat sähköposteihin kirjeellä. Kehittämisehdotukset käytiin sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa läpi. Sosiaalitoimen ja Kurikan kaupungin vapaa-aikatoimen yhteisessä palaverissa sovittiin, että vapaa-aikatoimi järjestää kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille erilaisia liikuntaryhmiä kerran viikossa. Liikuntaryhmien sisällöstä kysytään asiakkaiden mielipiteitä. Esille tuodut asiat herättivät ajatuksia, tunteita ja vertaiskokemuksia sekä toiveita ja odotuksia, jotka kirjattiin ylös mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Ryhmän jäsenet toivoivat toiminnan alkuvaiheesta lähtien, ettei kyseessä olisi toiminnan ja palvelujen hetkellinen parannus vaan se olisi pysyvää ja jatkuvaa Ryhmässä mukana olleet asiakkaan korostivat palveluiden käyttäjien osallistumisen tärkeyttä kehittämistyössä, todeten kuitenkin, että oman ajan käyttö korvauksetta tai pientä korvausta vastaan ei välttämättä motivoi lähtemään mukaan. Todella syrjäytyneet asiakkaat eivät ryhmän mukaan lähde tällaiseen toimintaan, vaikka heillä voisi olla tärkeää ja arvokasta sanottavaa ja omakohtaista kokemusta asiasta. Mukana olleet kehittäjäasiakasryhmän jäsenet kokivat tapaamiset mahdollisuudeksi sanoa sanottavansa ja päästä vaikuttamaan asioihin, joista heillä tai heidän läheisillään on kokemusta. He toivoivat konkreettista näyttöä toiminnan muutoksista. Viimeisellä ryhmäkerralla asiakkaat kokosivat tuotoksen, joka lähetettiin sosiaalitoimeen, johon koottiin ryhmässä eniten keskustelua herättäneitä asioita. 10

11 Seinäjoki Seinäjoen pilotissa kokeiltiin toimeentulotukiyksikön, nuorten toimeentulotukiasiakkaiden sekä vammaispalveluasiakkaiden kehittäjäasiakasryhmiä. Yksi kehittäjäasiakasryhmä koostui toimeentulotuen asiakkaista ja heidän kanssa keskusteltiin, siitä miten aikuissosiaalityön palveluita voisi kehittää asiakkaat huomioiden. Ryhmään palveluiden käyttäjät rekrytoivat kunnan sosiaalityöntekijät/sosiaaliohjaajat. Ryhmä kokoontui neljä kertaa, noin kolme tuntia kerrallaan ja ryhmään osallistui 1-5 asiakasta ja palkkiona osallistujat saivat 9 euron korvauksen. Ryhmässä keskusteltiin toimeentulotukiohjeista ja niiden parantamisesta, sosiaalipalveluiden toimivuudesta ja siitä miten niitä voisi kehittää. Kehittäjäasiakasryhmältä pyydettiin myös kommentteja kaupungin oman toimeentulotukiohjeistukseen. Kehittäjäasiakasryhmän antamat kommentit ohjeistuksesta lähetettiin hänelle sähköpostitse. Kehittäjäasiakkaat kokivat tärkeänä, että asiakas saisi asioida saman virkailijan luona ja halutessaan olisi mahdollisuus asioida henkilökohtaisesti sosiaalitoimessa. Jokaisella asiakkaalla tulisi olla vastuuvirkailija, jonka tapaa vähintään kerran puolessa vuodessa. Keskustelussa nousi esille myös, että Suomessa on paljon palveluita, joista tiedotus on heikkoa. Tiedotuksen merkitys nähtiin suurena. Koettiin, ettei kaikilla ole voimavaroja ottaa itse asioista selvää. Kehittäjäasiakkaiden mukaan mielenterveys- ja päihdehoitopalveluja pitäisi muuttaa niin, että apu saataisiin mahdollisimman nopeasti. Asiakkaiden kanssa pohdittiin sitä, että tällä hetkellä pitää itse ymmärtää hakea apua ja palveluiden saantiin vaikuttaa oma sitoutuminen, eikä kaikilla ole voimia eikä tietoa. Seinäjoella nuorille on tarjolla matalan kynnyksen palvelu Steissi. Myös aikuisille toivottiin vastaavanlaista matalan kynnyksen palvelua, johon ei tarvittaisi lääkärin lähetettä ja apua saisi jo vuorokauden sisällä yhteydenotosta. Lisäksi asiakkaat nostivat esille asunnon saamisen vaikeuden, kun luottotiedot ovat menneet. Aran vuoden 2012 selvityksen mukaan Seinäjoella oli 27 asunnotonta henkilöä, joista pitkäaikaisesti asunnottomia oli 10 henkilöä. 3 Kehittäjäasiakkaiden mukaan asunnon nähtiin olevan perusedellytys sille, että ihminen voi alkaa laittaa elämäänsä kuntoon. Tässä nähtiin hyvänä käytäntönä Seinäjoen vuokra-asuntojen käyttämä 3 kuukauden koeaika. Koeaikana asiakas saa mahdollisuuden todistaa, että hoitaa vuokransa eikä aiheuta häiriötä. Asiakkaiden mukaan olisi myös hyvä, jos asunnottomalla henkilöllä olisi mahdollisuus asunnon saatuaan myös tarvittaessa tukeen ja ohjaukseen asumisessa. Ryhmässä keskusteltiin myös korvaushoidosta. Todettiin, että hoidon aikana olisi hyvä olla mahdollisuus keskusteluun ja harrastustoimintaan. Tätä perusteltiin sillä, että hoidon alkaessa päivään tulee iso aukko, kun vanha säätäminen jää pois. Kun on tottunut vanhaan elämään, ei tahdo keksiä tekemistä ja palaa helposti vanhaan. Hoidon rinnalla tärkeänä nähtiin terapia, jossa etsittäisiin tuskan syy. Kuntoutumisessa voisi olla apuna myös joku tukihenkilö, jonka kanssa voisi tehdä yksilöllisen suunnitelman mukaisia sovittuja asioita. Sähköisten palvelujen osalta eräs asiakkaista nosti esille myös toiveen yhteisestä järjestelmästä, josta löytyisi eri viranomaisten/ toimijoiden (esim. sosiaalitoimisto, TE-toimisto, Kela, Poliisi, ammattiliitto) itseä koskevat paperit sähköisessä muodossa. Palveluun voisi kirjautua esimerkiksi omilla pankkitunnuksilla. Palvelua kuvattiin erään- 3 Asunnottomat

12 laisena lomakkeiden tukkukauppana eli asiakas voisi palvelun kautta tilata tarvitsemansa paperit ja tarvittaessa lähettää ne sitten palvelun kautta myös taholle, joka niitä mahdollisesti on pyytänyt. Ryhmässä eniten keskustelua ja kehitysajatuksista herättäneistä asioista tehtiin kooste/tuotos, joka lähetettiin sähköpostitse niiden tahojen työntekijöille (Katkaisuasema, Asuntopalvelu Sevas, toimeentulotukiyksikkö, vammaispalvelut), joiden toiminta oli keskusteluissa noussut vahvemmin esille. Ryhmän tekemä tuotos kehittämiskohdista oli tarkoitus esitellä myös erillisessä tilaisuudessa sosiaalitoimiston, päihdetyön ja Sevaksen (asuntopalvelun) työntekijöille, mutta tilaisuuteen ilmoittautui vain muutama työntekijä eikä yksikään asiakkaista, joten tilaisuus peruttiin. Hankkeen työntekijöille ei tullut tiedoksi, ovatko kaupungin yksiköt toteuttaneet esille nousseita kehittämisajatuksia. Seinäjoella kokeiltiin myös vammaispalvelujen kehittäjäasiakasryhmää. Ryhmän rekrytoinnin hoitivat sosiaalitoimen työntekijät. Ryhmään osallistui viisi vammaispalvelun tai mielenterveyskuntoutuksen asiakasta. Ryhmä kokoontui touko-kesäkuussa kolme kertaa, noin 3 tuntia kerrallaan. Ryhmässä keskusteltiin kuljetuspalveluista, vammaispalveluiden sosiaalityön toimivuudesta ja siitä mitä voitaisiin tehdä toisin. Ryhmäläiset kokivat palvelusuunnitelmat tärkeinä, koska niissä on koottuna yhteen, mitä palveluita asiakas käyttää. Sen todettiin toimivan muistutuksena sekä asiakkaalle että työntekijälle. Palvelusuunnitelmien teko nähtiin myös tehokkaana tiedottamisen välineenä. Kuntoutusohjaus koettiin hyvänä erityisesti mielenterveyspalveluissa. Siinä hyvänä nähtiin se, että apua saa kotiin ja asiakas saa itse määritellä tarpeen palvelulle. Kehitysvammapalveluissa nähtiin huonona kuntoutusohjauksen päättyminen, kun lapsi menee kouluun. Lisäksi tiedon saamista kuntoutusohjauksesta ja mahdollisuudesta siihen pidettiin riittämättömänä. Koettiin, että kuljetuspalveluissa on eriarvoisuutta eri asuinalueiden välillä. Lisäksi kritisoitiin kuljetuspalveluiden tunnin odotusaikaa. Hankalana koettiin se, että pitäisi ennakolta tietää tarkat ajat sekä menon että paluun kohdalta. Toivottiin, että odotusaika poistettaisiin. Lisäksi esitettiin toive käyttää tuttua taksia, kun kuljetusta tarvitsee. Ryhmässä keskusteltiin paljon myös tuetusta työstä ja työtoiminnasta. Todettiin, että työtoimintaa on tarjolla liian vähän ja sitä tulisi lisätä. Lisäksi työtoiminnasta saadun palkan tulisi olla suurempi ja korvata vähintään päivän ruuan osuus. Läpi keskustelun korostui asiakkaiden mielipiteiden kuuntelemisen tärkeys, vaikka niitä ei heti voitaisikaan toteuttaa. Ryhmä teki tuotoksen, jonka hanketyöntekijät esittelivät vammaisneuvostolle sekä vammaispalvelun työntekijöille. Hanketyötekijöiden tietoon ei ole tullut onko vammaispalvelun työntekijät toteuttaneet kehittämisehdotuksia. Seinäjoelle koottiin alle 25-vuotiaista nuorista kehittäjäasiakasryhmä. Tarkoituksena oli kehittää nuorille suunnattuja palveluja ja saada nuorten näkemyksiä, näkökulmia ja kokemuksia palvelujärjestelmän toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Nuorten tiimiin asiakkaita rekrytoitiin tammikuussa 2013, mutta rekrytointiongelmista johtuen ryhmä saatiin ensimmäisen kerran toteutettua vasta huhtikuussa 2013 ja ryhmä päättyi heinäkuussa Tarkoituksena nuorten ryhmän rinnalla oli kokeilla sosiaalisen median käyttöä (facebook), mutta tästä luovuttiin pienen ryhmän vuoksi. Ryhmään osallistunut asiakas sai 9 euron korvauksen. Nuorten toiveesta ryhmä kokoontui kerran viikossa. Vaikka ryhmä oli pieni, se oli aktiivinen, sitoutunut ja tuottelias. Nuoret kommentoivat nuorille suunnattuja palveluita ja heidän näkemyksiään esiteltiin tiedoksi viranomaistiimille, jotka jatkavat joidenkin aiheiden työstöä ja konsultoivat nuorten tiimiä aina tarvittaessa. Nuoret tuottivat esimerkiksi 12

13 toimeentulotukiohjeen, videon omista kokemuksista kehittäjäasiakasryhmässä sekä Kurikan matalankynnyksen kohtaamispaikasta (Kyläkulma). Ryhmässä eniten keskustelua herättivät palveluista tiedotus, etsivä nuorisotyö, toimeentulotuki, koulupudokkaat ja ryhmämuotoinen toiminta. Nuoret totesivat, että tarjolla on paljon palveluita, mutta tiedostus on heikkoa. Tätä perusteltiin sillä, että erilaisissa elämän kriisitilanteissa ei ihmisellä itsellään ole välttämättä voimavaroja etsiä tietoa, kun ei aina ole voimia edes siihen, että menisi yksin sovittuun tapaamiseen. Etsivän nuorisotyön nuoret kokivat hyvänä palvelumuotona, koska siinä asiakkaalle annetaan aikaa ja työntekijät ovat ihmisiä eivätkä virkailijoita. Huolissaan oltiin kuitenkin etsivän nuorisotyön työntekijämäärästä. Todettiin, että jos asiakkaita ohjataan runsaasti etsivän nuorisotyön piiriin, ei etsivän nuorisotyön työntekijämäärä riitä ja palvelun laatu kärsii. Myös toimeentulotuen osalta huomiota kiinnitettiin tiedotukseen. Ehdotettiin, että kouluilla pidettäisiin tukiinfoja, jossa kerrottaisiin lyhyesti sekä opintoetuuksista että toimeentulotuesta. Lisäksi tässäkin korostettiin asiakkaan tapaamista ja asiakassuunnitelman merkitystä. Nähtiin tärkeänä, että koulupudokkaisiin tartuttaisiin heti esimerkiksi sosiaalitoimistosta tai TE-toimistosta. Ehdotettiin, että jo 9-luokkalaisille kerrottaisiin TEtoimiston palveluista. Pohdittiin myös sitä, että oppivelvollisuus voitaisiin korottaa ensimmäiseen ammatilliseen tutkintoon. Työkokeilupaikan osalta todettiin, että sen tulisi olla nuoren oman motivaation kohteen mukainen. Lisäksi työ- ja työharjoittelupaikkojen osalta korostettiin työhön opastuksen merkitystä. Ryhmämuotoisesta toiminnasta keskusteltiin ryhmässä eniten. Pohdittiin toiminnan sisältöjä, ryhmään rekrytoimista, ryhmätoiminnan vahvuuksia ja kohderyhmän rajausta. Ryhmämuotoisen sosiaalityön osalta nuorten ajatuksista työstettiin diasarja. Seinäjoen nuorten kehittäjäasiakasryhmä kokosi toimeentulotukiyksikön työntekijöiden pyynnöstä toimeentulotukiohjeen. Tarkoituksena oli, että ohjetta jaettaisiin toimeentulotuen asiakkaille. Ohjeesta selviää toimeentulotuen määritelmä, määrä, toimeentulotuen hakeminen, ilmoitusvelvollisuus, muutoksen haku päätökseen sekä ajanvaraus toimistolle. Seinäjoella yritettiin useita kertoja perustaa myös maahanmuuttajien kehittäjäasiakasryhmää. Ryhmään ei ilmoittautunut kuin yksi osallistuja, joten päätettiin että ryhmää ei perusteta. Ähtäri Ähtärissä yritettiin syksyllä 2012 käynnistää kehittäjäasiakasryhmä toimintaa, mutta mukaan ryhmään ilmoittautui ainoastaan yksi asiakas. Osasyynä asiakasrekrytoinnin epäonnistumisena voidaan pitää sitä, että Ähtärin sosiaalitoimessa oli huono työntekijätilanne, eikä kukaan ehtinyt motivoida asiakkaita mukaan kehittäjäasiakasryhmään. Ainut kehittämisestä kiinnostunut asiakas halusi kuitenkin kertoa omat kehittämistoiveensa, joten projektityöntekijä kävi keskustelemassa kehittäjäasiakasryhmästä kiinnostuneen asiakkaan kanssa ja kehittämistoiveet välitettiin sosiaalitoimiston työntekijöille. Esille nousi, että ensimmäisen toimeentulotukihakemuksen täyttäminen oli hankalaa. Todettiin, että sen täyttöön olisi hyvä saada tarvittaessa apua. Toimeentulotuen maksatukset olivat asiakkaan mukaan välillä myöhäs- 13

14 sä laissa määritellystä käsittelyajasta, mutta tuen viivästymistä lukuun ottamatta hän koki saaneensa hyvää palvelua. Asiakas totesi, että työntekijä on vaihtunut viimeaikoina usein, mutta vaihdoksesta on tiedotettu hyvin. Saman työntekijän pysyminen nähtiin kuitenkin hyvänä, koska tällöin ei tarvitse aloittaa aina alusta. Kuntouttava työtoiminta nähtiin hyvänä, samoin kulukorvaus (9 euroa). Asiakas kuitenkin koki, että kuntouttavaan työtoimintaan sekä muihin palveluihin, on Ähtärissä vaikea kulkea, ellei ole omaa autoa. 3.2 Keskustelukahvila Seinäjoelle perustettiin yhteistyössä Seinäjoen järjestötalon kanssa keskustelukahvila. Järjestötaloa hallinnoiva Yhteisöjen Yhdistys Ry on Raha-automaattiyhdistyksen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin tukemaa toimintaa. Järjestötalolla toimii laajasti erilaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Keskustelukahvilassa syntyi luonnostaan yhteistyötä järjestösektorin toimijoiden kanssa. Keskustelukahvila toteutettiin viisi kertaa, noin kerran kuukaudessa. Vetäjinä toimivat projektityöntekijä ja järjestötalon työntekijä. Osahankkeen projektityöntekijän vetovastuulla kahvila oli kolme kertaa. Keskustelukahvilan tarkoituksena oli olla avoin kohtaamispaikka kaikille kiinnostuneille. Aiheet ideoitiin sen mukaan mistä asiakkaiden on oletettu kaipaavan tietoa. Keskustelukahvilassa aiheena ovat olleet: asiakkaat kehittäjinä sosiaalityössä, kriisikeskusmobilen toiminta, toimeentulotuki ja talousneuvonta, opintoetuudet sekä ilosta elämään (jaksaminen). Keskustelukahvilan markkinointiin kiinnitettiin erityistä huomiota ja sitä pyrittiin laajentamaan ja monipuolistamaan jokaisen keskustelukahvilan jälkeen. Markkinointikanavina käytettiin hankkeen ja järjestötalon verkkosivuja, sähköpostia, sosiaalitoimiston, Kelan, TE-toimiston, oppilaitosten, terveyskeskuksen, kirjaston ja kauppojen ilmoitustauluja. Osa keskustelukahvilan mainoksista oli ilmaisissa mainoslehdissä, joita jaetaan jokaiseen kotitalouteen Seinäjoella. Laajasta markkinoinnista huolimatta paikalle saapui pääosin 0-4 henkilöä. Saatujen kokemusten pohjalta toimintaa arvioitiin yhdessä Järjestötalon työntekijöiden kanssa. Keskustelukahvila päätettiin jättää maaliskuulta väliin ja panostaa yhteisvoimin huhtikuun keskustelukahvilaan. Päätettiin lähestyä keskustelukahvilan aihetta positiivisesta näkökulmasta. Aiheeksi valittiin Ilosta elämään. Pääotsikon alla käsiteltiin seuraavia aiheita: toisen kunnioittaminen parisuhteessa, kenenkään ei tarvitse jaksaa yksin, elämän ilo ja työhyvinvointi. Viimeinen keskustelukahvila kesti poikkeuksellisesti neljä tuntia. Ajatuksena oli, että ihmiset voi tulla kuuntelemaan heitä itseään kiinnostavat osiot. Lisäksi päätettiin siirtää keskustelukahvila Järjestötalon tiloista Toimintojentalon tiloihin. Toimintojentalo valittiin, koska se tunnetaan matalankynnyksen kohtaamispaikkana ja siellä on luonnostaa melko monipuolinen ja suuri asiakaskunta. Viimeisellä tapaamiskerralla Toimintojentalolla järjestettyyn keskustelukahvilaan saapui noin 20 osallistujaa. 14

15 3.3 Romanien osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen - työllisyyden parantaminen Romanien kehittämistiimi Romanien kehittämistiimin tarkoituksena oli selvittää, miten romanien parissa tehtävää sosiaalityötä voisi kehittää ja miten voidaan edistää romanien koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi romanien kehittämistiimin tarkoituksena oli saada romanien ääni kuuluviin ja saada heidät mukaan kehittämistoimintaan. Kehittämistiimin tavoitteena oli tuoda esille asiakasnäkökulma sosiaalipalveluiden nykytilasta ja mahdollisista kehittämistarpeista, joita SOS -hankkeen avulla voitiin viedä eteenpäin. Romanien avulla pyrittiin löytämään myös ratkaisuja esille nousseisiin kehittämisehdotuksiin. Romanien kehittämistiimiin pyrittiin samaan mukaan eri-ikäisiä sekä erilaisissa tilanteessa olevia henkilöitä. Toimivaksi tiimiksi suunniteltiin noin 5-8 hengen ryhmä. Kutsuja lähetettiin jokaiseen tapaamiseen noin 13 romanille. Rekrytointi aloitettiin yhteistyössä paikallisen romanitoimikunnan kanssa. Romani-kehittämistiimi aloitti kokoontumiset huhtikuussa Kokoontumiset heidän osaltaan päättyivät suunniteltua aikaisemmin, tammikuussa Kokoontumisten yhteydessä mietittiin ja keskusteltiin myös osallisuudesta; mitä se on, mikä sen mahdollistaa tai jopa estää. Tiimin kokoontumisia leimasi yleisesti osanottajien vähyys, minkä vaikutus näkyi varmasti niin toiminnassa kuin sen aikaansaannoksissakin. Tiimiin osallistui noin 0-5 romani/ kerta. Sitoutuneita osanottajia oli vaikea löytää ja toiminnassa mukana olevia oli vaikea motivoida itsenäiseen työskentelyyn. Hankkeelta odotettiin valmiita ratkaisuja työllistymis- ja asumisongelmiin sekä keinoja ennakkoasenteiden murtamiseen. Romanien kehittäjätiimissä ensimmäisten kokoontumisten aikana tuotiin esille hyvin paljon negatiivisia ja ikäväksi koettuja asioita asioinnista eri sosiaalipalveluissa ja asiakkaiden niissä kohtaamista asenteista. Sosiaalipalveluista puhuttaessa kyseessä olivat lähinnä asunto- ja työllistämispalvelut sekä sosiaalitoimen palvelut. Sosiaalipalvelut olivatkin monelle epäselviä ja jotain ei-toivottavaa. Palveluita leimasi asiakkaiden mielestä yleisesti liukuhihnamaisuus, asiakkaalle käytetyn ajan ja työntekijöiden riittävyyden puute, huono saavutettavuus sekä asiakkaan pompottelu viranomaiselta toiselle. Asiointi ja vastaanottoajan odottelu koettiin sosiaalitoimistossa jossain määrin nöyryyttävänä ja leimaavana. Ryhmässä keskusteltiin paljon myös asenteista, niitä todettiin olevan niin asiakkailla kuin työntekijöilläkin. Usein asenteet koettiin leimaavina, esimerkiksi työpaikkaa hakiessa, koettiin että jo sukunimen perusteella voidaan evätä hakija, vaikka koko henkilöä ei olisi nähty. Kehittämistiimin vetäjinä toimivat hankkeen projektikoordinaattori sekä sosionomi (YAMK)- opiskelija. Opiskelija osallistui kehittämistiimiin, koska hän teki osallisuudesta ja romani-pilotista opinnäytetyön; Oven avauksia asiakkaiden ja työntekijöiden ajatuksia osallisuudesta SOS-hankkeessa. Kehittämistiimin menetelmänä käytettiin dialogista osallistavaa menetelmää. Romanien tapaamiset taulukkona löytyy liitteestä 5. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka osallisuutta vahvistamassa Matalan kynnyksen kohtaamispaikka (Kyläkulma) toimii JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän vuokraamassa asunnossa. Kyläkulman kehittäminen aloitettiin sosiaalitoimiston ja asuntopalvelun yhteisellä tapaamisella. Tapaamisella sovittiin, että alueen asukkaille tehdään kysely, missä kysytään heidän toiveitaan Kyläkulman suh- 15

16 teen. Asuntopalvelu lähetti kyselylomakkeita marraskuussa 2012 yli 200 kotitalouteen ja vastauksia palautui noin 25, joista hanketyöntekijät tekivät koonnin. Vastauksissa toivottiin alueelle enemmän yhteisöllisyyttä sekä yhdessä tekemistä. Vastausten mukaan matalan kynnyksen kohtaamispaikka koettiin hyvänä ja tarpeellisena, mutta vain muutama ihminen oli valmis tekemään asiaan eteen itsekin jotakin. Tämän jälkeen koonti käytiin sosiaalitoimiston sekä asuntopalvelun kanssa läpi ja toimintaa alettiin kehittää. Kyläkulman tavoitteeksi määriteltiin matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille Kurikkalaisille. Kyläkulmaan palkattiin yksi romanimies palkkatuella, hänen lisäkseen kaksi valtaväestön naista kuntouttavalla työtoiminnalla. Kyläkulmassa on tietokone, ompelukone sekä kierrätyspiste. Näiden käyttö on kävijöille ilmaisia. Kyläkulman tavoitteena on romanien ja valtaväestön kanssakäymisen lisääminen esimerkiksi vapaa-ajalla. Tarkoituksena on myös lisätä asiakkaiden osallisuutta sekä heidän kuulumista johonkin ryhmään. Kyläkulma on myös sosiaalityölle hyvä paikka jalkautua. Asiakkailta saatu palaute Kyläkulman toiminnasta on positiivista. Paikka koetaan hyvänä ja tarpeellisena. Ensimmäisenä kuukautena kävijöitä oli noin 80/kk. Kävijämäärät lähtivät laskuun maaliskuussa 2013 jolloin kävijöitä oli noin 50/kk. Mainontaa tehostettiin ja kävijämäärä lähti nousuun ja kesällä 2013 kävijöitä oli noin 200/kk. Kyläkulmassa pidettiin alkuvuodesta 2013 asukasfoorumin, mihin oli kutsuttu kaikki alueen asukkaat. Foorumin tavoitteena oli, että asukkaiden kanssa oltaisiin keskusteltu Kyläkulmasta sekä kuultu asukkaiden toiveista kehittämisen suhteen. Asukasfoorumiin ei saapunut yhtään asukasta. 3.5 Kuntouttavan työtoiminnan ja aikuissosiaalityön prosessi Ähtärissä työntekijöiden kiireen vuoksikin, kuntouttavan työtoiminnan suunnitelmiin ja niiden päivittämiseen ei ole käytetty aikaisemmin paljon aikaa. Työntekijöiden aika on mennyt päätösten tekemiseen. Tämän takia aikuissosiaalityöhön toivottiin selkeyttä erilaisten lomakkeiden ja mallinnusten avulla. Kuusiokunnissa Ähtärissä asiakkaiden osallisuutta aikuissosiaalityössä sekä kuntouttavan työtoiminnan prosessissa vahvistetaan suunnitelmallisuudella. Tällä hetkellä tavoitteena on, että ennen kuntouttavan työtoiminnan aloittamista asiakkaan kanssa yhdessä tehdään kokonaisvaltainen tilannearvio asiakkaan elämäntilanteesta (liite 6, 7 ja 8). Keskustelussa sivutaan asiakkaan tilannetta, tarpeita ja suunnitellaan tarpeisiin vastaavan kuntouttavan työtoiminnan toteuttamispaikkaa. Myös asiakkaan aktiivitoimenpiteen aikana tehdään arviointikäyntejä yhdessä asiakkaan, sosiaaliohjaajan sekä harjoitteluohjaajan kanssa. Tässä työssä käytetään hankkeen aikana luotuja lomakkeita, jolla varmistetaan myös asiakkaan oma osallisuus sekä hänen toiveiden ja todellisen tilanteen kuuleminen. 16

17 3.6 Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kurikassa kehitettiin kuntouttavaa työtoimintaan uusia ja erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta. Ryhmämuotoinen sosiaalityö katsottiin tarpeelliseksi osana kuntouttavaa työtoimintaa. Ryhmän tavoitteena oli saada asiakkaat sitoutumaan ryhmään sekä heidän elämänhallinnan vahvistuminen. Ryhmämuotoisen työskentelyn avulla työntekijät pääsivät lähemmäs asiakkaita. Kaikki kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat lähetettiin työttömien terveydenhoitajan tarkistukseen, joko ennen kuntouttavan työtoiminnan jakson aloittamista tai jakson aikana. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmistä ja kehittämisestä ovat vastanneet aikuissosiaalityön työntekijät. Myös Alavudella kokeiltiin uutena toimintana ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa yhteistyössä Työstä Kii hankkeen ja Alavuden sosiaalitoimen kanssa. Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen aloitettiin alku vuodesta Sosiaaliohjaaja valitsi ja haastatteli ryhmään osallistuvat asiakkaat. Ryhmässä oli 3-4 asiakasta/kerta. Ryhmä toteutettiin maalis-kesäkuussa Ryhmä kokoontui kerran viikossa, neljä tuntia kerrallaan, 3 kuukauden ajan. Ryhmän toiminta vaihteli eri kerroilla. Toteutuksessa huomioitiin asiakkaiden omat voimavarat. Ryhmän toiminta sisälsi työtoimintaa, yritysvierailuja, terveystarkastukset ja virkistystoimintaa. Lopuksi jokaiselle ryhmäläiselle laadittiin omat henkilökohtaiset jatkosuunnitelmat yhdessä asiakkaan kanssa. Alavuden ryhmästä kerättiin palaute, joka oli pääosin positiivista. Palautteessaan asiakkaat korostivat etenkin ryhmän sosiaalista merkitystä sekä ryhmän toiminnan vaihtelevuuden merkitystä. Yksi ryhmäläisistä siirtyi ryhmän jälkeen sairaslomalle. Kolme asiakkasta siirtyivät yksilömuotoiseen työpainotteiseen kuntouttavaan työtoimintaan (1-2 päivää/ viikossa). Kolmen kuukauden ryhmämuotoisen toiminnan jakso tuntui jäävän joidenkin asiakkaiden kohdalla vielä lyhyeksi tai vaativan jatkoa yksilömuotoisena ohjauksena. 3.7 Kuntouttavan työtoiminnan tietoisku Ähtärissä kuntouttava työtoiminta miellettiin ainoastaan sosiaalitoimen asiaksi. Kuntouttavan työtoiminnan tietoiskulla haluttiin korjata tätä väärinkäsitystä ja korostaa koko kunnan vastuuta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. Tilaisuuden tarkoituksena oli antaa tietoa kunnan ja järjestöjen työntekijöille kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen merkityksestä asiakkaalle. Tietoiskuun osallistui noin 30 työntekijää kaupungin eri yksiköistä. Järjestöjen edustajia ei saapunut paikalle. Tietoiskussa hanketyöntekijät kertoivat yleisesti kuntouttavasta työtoiminnasta ja Alavuden kaupungin sosiaalityön johtaja kertoi heidän kuntouttavan työtoiminnan kehittämisestä. Tilaisuuden lopuksi järjestettiin paneelin, missä oli eri toimijoita sekä viranhaltijoita. Paneelin tarkoituksena oli tuoda esiin monipuolisesti näkemyksiä kuntouttavasta työtoiminnasta. Sosiaalitoimen työntekijöiden mukaan kuntouttavan työtoiminnan tietoisku koettiin hyvänä, koska siellä osallistujat saivat lyhyen ja napakan tiedon kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen merkityksestä asiakkaalle. 17

18 3.9 Työ- ja päivätoiminnan kehittäminen Kuortane ostaa kaikki päivä- ja työtoiminnan palvelut ostopalveluna Luhrikka Oy:ltä ja Eskoolta. Nuorten työtoiminta järjestetään Paja 66:n kautta, jonka toimipisteet ovat Alavudella ja Ähtärissä, jonne välimatkat ovat pitkät eikä julkisen liikenteen yhteydet toimi hyvin. Kuortaneella kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille ei ole tarjolla päivä- /ryhmätoimintaa. Kuortaneella on kuitenkin katsottu kuntouttavan työtoiminnan paikka hyvin yksilöllisesti. Kunnan sosiaalityöntekijät ovat hoitaneet kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän koordinaation ja seurannan muun työn ohella. Kuortaneella aikuissosiaalityön asiakkaille kehiteltiin ja mallinnettiin työ- ja päivätoiminta. Ideointia ja mallinnusta lähdettiin kehittämään sosiaalityöntekijöiden kanssa yhteisissä tapaamisissa. Tämän jälkeen projektityöntekijät ovat mallintaneet idean perusturvajohtajan pyynnöstä ja ohjeiden mukaisesti. Ideointiin kutsuttiin mukaan myös sosiaalitoimen asiakkaita ja heidän mielipiteitään ja toiveitaan toiminnan suhteen kuunneltiin. Tarkoituksena oli tarjota välityömarkkinoilla työskentelymahdollisuuksia niille henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille. Kyseessä on pieni kunta ja tästä johtuen asiakasmäärä asiakasryhmittäin ovat pieniä, joten ei nähty järkevänä keskittyä ainoastaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaisiin. Haluttiin kehittää uudentyyppinen toiminta, jonne keskitetään kuntouttavan työtoiminnan koordinaatio, mutta paikka suunnattiin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden lisäksi, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja muille työ- ja päivätoimintaa tarvitseville. Näin kunta pystyy kehittämään ja valvomaan toiminta, ja vastaamaan monipuolisemmin asiakkaiden tarpeisiin. Työ- ja päiväkeskuksen toiminnan tavoitteeksi määriteltiin parantaa ja ylläpitää asiakkaan toimintakykyä sekä tukea asiakkaan työllistymistä, asiakkaalle yksilöllisesti laaditun asiakassuunnitelman mukaisesti. Lisäksi tavoitteeksi määriteltiin asiakkaiden voimaannuttaminen, sosiaalisten taitojen ja elämänhallinnan parantaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen, asiakasosallisuuden lisääminen sekä vertaistuki. Toiminnaksi tarjotaan esimerkiksi elämänhallintaa vahvistavia toimenpiteitä, sekä työhön sijoittumista edistäviä ja siinä selviytymistä tukevia palveluita. Perusturvajohtaja esitteli tuotoksen perusturvalautakunnalle 12/2012, jossa asia hyväksyttiin. Tuotos esiteltiin myös kunnanhallitukselle, mutta kunnanhallitus jätti asian pöydälle, mm. tilakysymysten osalta. Toiminnan toteuttaminen jäi hankkeen aikana kesken, koska kunnan perusturvajohtaja vaihtoi työpaikkaa eikä toimintaa ilman johtoa voitu kehittää ja käynnistää. 18

19 Pitkäaikaistyötön Kehitysvamma tai muu vamma Kuntoutta van työtoiminnan asiakas Tutustumiskäynti Jennylän päivätoimint aan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa Asiakkaan taustatiedot, arki ja resurssit, palvelut ja asiakkuudet, tavoitteet ja keinot, suunnitelman tarkistaminen, lupa tietojen vaihtoon ja yhteistyöhön Asiakassuunnitelma Yhteisöllisyys, samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten kokemusten vaihto - En ole ainut Vertaistuki Voi vetää ryhmiä, esim. kulttuurista Asiakasosaaja Päivätoimintaan osallistuville ilmainen Ruokailu Elämänhallinta Maahan muuttaj a ASIAKAS Mielenterveyskuntoutuja SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TAPAAMINEN Asiakas voi tulla yksin tai yhdessä läheisen/ työntekijän kanssa Nuori työtön Päihdekunt outuja Mukana asiakas ja hänen suunnitelmansa tekoon nähden tärkeimmät toimijat ASIAKASPALAVERI TAI VERKOSTOPALAVERI Asiakkaan tärkeimmät yhteistyötahot TIIVIS YHTEISTYÖ ASIAKKAAN VERKOSTON ERI TOIMIJOIDEN KANSSA SEKÄ MUIDEN YHTEISTYÖTAHOJEN Työtoiminta TYÖKESKUS yksilöllinen, osallistava, voimaannuttava, elämänhallintaa lisäävä Kuntouttava työtoiminta (yksilö- ja ryhmämuotoinen), palkkatukityöllistäminen, työvalmennus, työharjoittelu, työkokeilu, avotyötoiminta Korjaamoompelimo atk:n arkitaidot, ruuanlaitto, päivärytmi Ryhmätoiminta Luovan toiminnan ryhmä, liikuntaryhmä, muisteluryhmä, keskusteluryhmät Kuva 3. Työ- ja päivätoiminnan mallinnus 19

20 4 PALVELUPROSESSIEN JA YHTEISTYÖRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN 4.2 Aikuissosiaalityön asiakasprosessin mallinnus Kuusiokunnissa Ähtärissä aikuissosiaalityöhön toivottiin selkeyttä sekä suunnitelmallisuutta. Asiakasprosessin mallinnuksella selkiytettiin asiakkuuden eri vaiheita. Näitä asioita tuotiin aikuissosiaalityön asiakasprosessin luomisella sekä erilaisten lomakkeiden tekemisellä. Ähtärin työntekijän kanssa mietittiin tarkemmin asiakasprosessia aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan osalta. Erilaisten lomakkeiden tarkoituksena oli parantaa asiakastyön suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Tavoitteena oli, että asiakkaiden aktivointi toimenpiteiden aikana tehdään kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin arviointikäyntejä. AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKASPROSESSI VIRANOMAISYHTEISTYÖ UUSI ASIAKAS Mukana asiakkaan suunnitelman laadinnan kannalta tärkeimmät yhteistyötahot TOIMINNAN KOORDINOINTI JA SEURANTA SUUNNITELMASSA SOVITUSTI 1. TAPAAMINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 2. TAPAAMINEN ASIAKASSUUN- NITELMA SUUNNITELMAN MUKAISET TOIMENPITEET ASIAKAS- SUUNNITELMAN TARKISTUS ASIAKKUUS PÄÄTTYY Asiakkuuden alkaessa tehdään laaja kartoitus (alkukartoituslomake) asiakkaan kokonaistilanteesta mm. asuminen, parisuhde, opinto- ja työhistoria, taloudellinen tilanne, terveys, päihteiden käyttö, olemassa oleva läheis- ja viranomaisverkosto. Lisäksi sovitaan asiakkaan kanssa, ketkä ovat mukana asiakassuunnitelman teossa. Yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa määritellään tavoitteet ja laaditaan realistinen toiminta- ja palvelusuunnitelma. Lisäksi sovitaan vastuuhenkilöt, menetelmät suunnitelman arviointiin ja seurantaan sekä suunnitelman tarkistusajankohta, ja mukaan kutsuttavat tahot Toimenpiteet, palvelut, ohjaus ja neuvonta vaihtelevat asiakkaan tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Lisäksi suunnitelman seuranta, palaute, kannustus. Arvioidaan yhdessä asiakkaan ja verkoston kanssa toiminnan, käytettyjen menetelmien ja palvelujen vaikuttavuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tiedon tuottaminen esim. lausuntoihin. Tarvittaessa tehdään muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan. Sovitaan seuraava suunnitelmantarkistus ajankohta (Vähintään 1krt/v). ETUUSKÄSITTELY - toimeentulotuki päätökset sekä asiakastilanteiden eteenpäin nostaminen - kirjallinen ja puhelimitse tapahtuva ohjaus ja neuvonta Kuva 5. Aikuissosiaalityön asiakasprosessi 20

21 Kuntouttavan työtoiminnan polku Ähtärissä Etelä-Pohjanmaan osahanke Suunnitelmaa tehdessä mukana: - asiakas - te-toimiston työntekijä - sosiaaliohjaaja - joissain mukana myös työsuunnittelija AKTIVOINTI- SUUNNITELMA Suunnitelmaa tehdessä mukana: - asiakas - järjestävän tahon edustaja - sosiaaliohjaaja KUNTOUTUTTAVA N TYÖTOIMINNAN SUUNNITELMA + SOPIMUS JÄRJES- TÄJÄN JA ASIAK- KAAN VÄLILLÄ Ohjaus, tuki, palaute ja seuranta Seurantalomakkeen täyttö (päivät + tunnit) KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA/ TOIMINNAN TOTEUTUS PÄÄTETÄÄN JATKAA KUTYA VÄLIARVIOINTI JA SUUNNITELMAN TARKISTUS KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PÄÄTTÄMINEN, LOPPUARVIOINTI JA JATKOSUUNNITELMA Kartoitetaan kuntouttavan työtoiminnan tarve ja asiakkaan tarpeita vastaava paikka Määritellään mm. kutyn kesto, tavoitteet, työtehtävät, väliarvioinnin ajankohta Työpaikalla pätevät pääosin samat säännöt kuin muillekin työntekijöille Sairaus ja poissaolo - työntekijä ilmoittaa poissaolon syyn välittömästi työnantajalle - työnantaja ilmoittaa asiasta aina sosiaaliohjaajalle - sosiaaliohjaaja ilmoittaa tarvittaessa te-toimistoon Palaute, itsearviointi, tavoitteiden ja suunnitelman tarkistus Palaute, itsearviointi, syyt kuntouttavan päättymiseen tai keskeytykseen, jatkosuunnitelman teko Kuva 6. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessi 4.2 Työntekijöiden kehittämistiimit Seinäjoella nuorten alle 25-vuotiaiden kehittäjäasiakasryhmän rinnalle perustettiin viranomaisten/toimijoiden kehittämistiimi. Viranomaisten tiimin pohjalta ensimmäinen tapaaminen oli Tällöin mietittiin ryhmän sisältöä, tavoitteita sekä jäseniä. Toimintaa käynnistettäessä tuli ilmi, että työntekijät ovat kokeneet tarvetta nuorten palveluja käsittelevälle viranomaistiimille. Mukana ensimmäisessä palaverissa olivat toimeentulotukiyksikön johtava sosiaalityöntekijä, nuorisoasema Steissin työntekijät ja työvoiman palvelukeskuksen alle 25-vuotiaiden kanssa työskentelevä työvoimaohjaaja sekä sosiaaliohjaaja. Ensimmäinen koko viranomaisten kehittäjätiimin tapaaminen pidettiin Nuorten ryhmän ja viranomaistiimin tarkoituksena oli tukea toistensa toimintaa. Tiimien tavoitteeksi määriteltiin nuorten alle 25- vuotiaiden sosiaalipalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Viranomaisten/Toimijoiden kehittämistiimissä mukana olivat etsivä nuorisotyö, aikuissosiaalityö, vammaispalvelu, TE-toimisto, työvoimanpalvelukeskus, lääkäri, Steissi, Sedun koulukuraattori. Toiminnan tarve näkyi siinäkin, että kiireisistä aikatauluista huolimatta yhtä kutsuttua lukuun ottamatta kaikki kutsutut tahot osallistuivat aktiivisesti tapaamisiin. Ensimmäisellä tapaamiskerralla keskusteltiin siitä, mitä kukin taho ryhmältä odottaa ja mihin asioihin ryhmän toiminnalla halutaan vaikuttaa. Toisella tapaamiskerralla viranomaisille välitettiin nuorten asiakasryhmän tuottamat asiat ja koottiin viranomaisten terveiset asiakkaille. Toiminta aloitettiin vasta vuonna 2013 ja työntekijöiden kiireisistä aikatau- 21

22 luista johtuen tapaamisia ei kevään aikana ole ehtinyt olla kuin kaksi. Toimintaa jatkettiin kuitenkin alkusyksystä, jolloin sovittiin myös, kuka ottaa vastuun ryhmän kokoon kutsumisesta jatkossa. Kurikassa perustettiin romanien kehittämistiimi rinnalle viranomaisten/toimijoiden kehittämistiimi. Tiimissä mukana olivat aikuissosiaalityö, TE-toimisto, kaupungin työnsuunnittelija, koulukuraattori, asuntopalvelu, seurakunta, romanitoimikunnan puheenjohtaja ja työttömien terveydenhoitaja. Tämän tiimin tarkoituksena oli toimia tukena romanien kehittämistiimille. Tähän tiimiin tuotiin aina romaneilta esiin nousseita asioita sekä tästä tiimistä vietiin romaneille esiin nousseita asioita. Viranomaisten kanssa pohdittiin ja kehitettiin kuntouttavaa työtoimintaan uusia malleja ja menetelmiä, kuten ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta ja kuntouttavan työtoiminnan liikuntaryhmät. Kuntouttavan työtoiminnan liikuntaryhmiä toteuttaa kaupungin vapaa-aika toimi ja kuntouttavan työtoiminnan ryhmämuotoista sosiaalityötä toteuttaa sosiaalitoimi. Tiimin tarkoituksena oli myös parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tiimi oli hyvin tuottelias ja yhteistyöhaluinen. Monen eri toimijan yhteistyö parani tiimin avulla. 4.3 Sosiaalityön organisoiminen uudessa kaupungissa Alavus ja Töysä yhdistyivät vuoden 2013 alusta alkaen. Alavudella mietittiin aikuissosiaalityötä uudessa kaupungissa, esimerkiksi auttamassa lomakkeiden yhtenäistämisessä. Jokaisen työntekijän kanssa keskusteltiin kuntaliitoksen käytännön asioista, kuten esimerkiksi kuntalaisille tiedottamisesta. Lisäksi jokainen aikuissosiaalityön työntekijän haastateltiin 5-6/12. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden omia toiveita sekä odotuksia kuntaliitosta kohtaan sekä heidän jatkokoulutusajatuksia. Haastatteluista tehtiin yhtenäinen koonti, joka lähetettiin sosiaalityön päällikölle jatko toimenpiteitä varten. 6/13 Alavudella toteutettiin työntekijäkysely aikuissosiaalityön työntekijöille. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa työntekijöiden kokemuksista kuntaliitoksesta, palvelun laadusta ja kehittämistarpeista kuntaliitoksen jälkeen. Kyselyn tulokset lähetettiin Alavuden sosiaalityön päällikölle ja hän kävi tulokset läpi työntekijöiden kanssa heidän yhteisessä kehittämispäivässä. 4.4 Palveluverkostot Kaikkien Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) kanssa laadittiin palveluprosessikaavio. Tarkoituksena oli kirjata auki kunnan tuottamia aikuissosiaalityön sosiaalipalveluja mitä palveluja on järjestetty, minkä lain nojalla, mitä palvelu pitää sisällään. Palvelukartoituksen taustana käytettiin valmisteilla olevaa sosiaalihuoltolakiluonnosta ja palvelujen purkaminen aloitettiin työllistymistä tukevista palveluista. Palvelukartoitusten valmistututtua palveluita verrattiin keskenään ja katsottiin onko joidenkin palveluiden osalta yhteistyön tiivistäminen tarpeellista vai voisiko joitain palveluita tuottaa yhdessä. 22

23 Toimijamatriisit Toimijamatriisien avulla aikuissosiaalityön palveluverkoston toimijoita määriteltiin. Yhteistyötä eri viranomaisten kanssa vahvistettiin. Kehittämistyössä huomioitiin myös kolmannen sektorin toimijoita, kuten järjestöjä. Kurikassa ja Seinäjoella vahvistusta tapahtui järjestösektorin kanssa. 23

24 5 SOSIAALITYÖN AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEIDEN TARKASTELU JA KEHITTÄMINEN 5.1 Ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnus Ammatti- ja tehtävärakenteiden jäsentäminen aloitettiin Seinäjoen toimeentulotukiyksikön kaikkien ammattiryhmien (sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat sekä etuuskäsittelijät) haastatteluilla. Työvoiman palvelukeskuksessa sekä vammaispalveluiden sosiaalityössä työntekijät haastateltiin ryhmänä, koska ovat työyhteisönä pienempiä kuin toimeentulotukiyksikkö. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää näkemyksiä ammatti- ja tehtävärakenteista. Haastattelut tehtiin tammi-helmikuussa Seinäjoen pilotissa eri yksiköiden (toimeentulotukiyksikkö, vammaispalvelu sekä työvoiman palvelukeskus) kehittämistiimissä on ennen mallinnusta mietitty ammatti- ja tehtävärakenteiden eroja. Tiimit ovat kokoontuneet noin joka toinen kuukausi ja alkoivat huhtikuussa Ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnuksesta tehtiin sopimus sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kanssa. Tämä tarkoitti sitä, että QPR- ohjelma sekä tarvittava tuki ohjelman käyttöön tuli SONet BOTNIAlta. Ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnus alkoi yhteisellä tapaamisella, missä mukana olivat hanketyöntekijät, sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kehittämissuunnittelija, toimeentulotukiyksikön, vammaispalveluiden sosiaalityön sekä työvoiman palvelukeskuksen työntekijöitä. Ensimmäisellä tapaamisella käytiin läpi mallinnuksen tavoitteet, tehtävä jaot sekä erilaisia malleja ammatti- ja tehtävän rakenteista. Tehtävän jaoiksi sovimme niin, että toimeentulotukiyksikössä sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja etuuskäsittelijät muodostavat kukin oman ryhmän. Vammaispalvelun työntekijät ja työvoiman palvelukeskuksen työntekijät muodostavat kaksi ryhmää, oman työyhteisönsä mukaan. Työstäminen lähdettiin liikkeelle siten, että jokainen ammattiryhmä mietti oman työnkuvan määrittelyitä. Työnkuvan määrittelyiden jälkeen jokainen ammattiryhmä ryhtyi kuvaamaan omaa asiakasprosessiaan. Asiakasprosessin kuvausten jälkeen muutettiin mallinnuspohjaa niin, että alettiin määritellä rakenteellisen sosiaalityön, kehittämisen, asiakastyön sekä menetelmien sisältöä. Tällä tavalla mallinnuksesta tuli sellainen mikä siitä haluttiin. Lisäksi Seinäjoen pilotin kaikille mukana oleville yksiköille järjestettiin yhteinen kehittämisaamupäivä Seinäjoen järjestöjen talolla. Kehittämisaamupäivän teemana oli ammatti- ja tehtävärakenteet. Ulkopuoliseksi puhujaksi kutsuttiin Vaasan sosiaalityön johtajan Ritva Heimanin, hän kertoi meille Vaasan aikuissosiaalityön mallista. 24

25 Kuva 4. Toimeentulotukiyksikön, Työvoiman palvelukeskuksen sekä vammaispalveluiden ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnus Jokaiseen yksikköön laadittu ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnus on erilainen. Yksiköiden eri ammattiryhmien erot muodostuvat rakenteellisen sosiaalityön sekä kehittämisen ja menetelmien kautta. Toimeentulotukiyksikössä sosiaalityöntekijän tehtäviksi rakenteellisen sosiaalityön osalta määriteltiin vaikuttaminen yhteys päättäjiin, eri verkostoissa, asiantuntija tehtävät esimerkiksi ohjausryhmä, tutkiva sosiaalityö, tiedon tuottaminen, ajantasaisen tiedon ylläpitäminen, tilastot, tiedon tuottaminen ja vaikuttaminen yhdessä asiakkaan kanssa, aluetyö ja yhdyskuntatyö, viikkopalaverit. Rakenteellinen sosiaalityö sosiaaliohjaajien osalta määriteltiin viranomaisyhteistyö olemassa olevien rakenteiden tueksi, tiedon tuottaminen, ajantasaisen tiedon ylläpitäminen, verkosto osaaminen ja oikeiden tahojen löytäminen, viikkopalaverit. Etuuskäsittelijöille tämä määriteltiin lausunto sosiaalisista ja taloudellisista olosuhteista, ajantasaisen tiedon ylläpitäminen sekä viikkopalaveri. Mallinnuksessa asiakastyölle emme löytäneet eroja sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan välille. Vammaispalveluiden sosiaalityössä sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan välinen ero rakenteellisessa sosiaalityössä on, että sosiaalityöntekijä toimii vammaisneuvon sihteerinä. Mallinnuksessa muita eroja 25

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus

Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Valtaistus -Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kartoitus Tuloksia ja johtopäätöksiä 23.04.2012 Valtaistus/ Sanna Blomgren 1 Valtaistus Aikuissosiaalityö kokoavana käsitteenä, sisältää laajasti ymmärrettynä

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU

Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi. Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU Osallistavan sosiaaliturvanpilotointi Varkaudessa KIRSI RYYNÄNEN-MARKKANEN JOENSUU 15.4.2015 Toteutettiin kuntalähtöisenä toimintana yhdessä eri verkostotoimijoiden kanssa - ViaDia Pohjois-Savo Ry (mukana

Lisätiedot

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke

Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan hyviä käytäntöjä 17.11.2016 Ote työstä -hanke Työllistämistoiminnan toimintaympäristö (Kapanen & Åkerberg 2016) Työllistämistoiminta Vakka-Suomessa Vakka-Suomessa työkokeiluun osallistuneet

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2016-17 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten palvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 36,25 040SOS050 I sivukuluja)* 31940 Johtava sosiaalityöntekijä 1.1.2017 toimen muuttaminen viraksi alkaen Sosiaalialalle suuntaava

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Hyvät tietoteknologiakäytännöt sosiaalialalla työpaja 13.4.2010 Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA VALMENNUS

KOKEMUSASIANTUNTIJA VALMENNUS Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan kuntouttavan

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta

TE-toimiston palvelulinjat osana palvelumallin muutosta osana palvelumallin muutosta Vaivio 25.4.2012 8.5.2012 Palvelulinjoihin perustuvalla toiminnalla.. varmistetaan asiakkaiden palvelutarpeita vastaava palvelu varmistetaan eri palvelukanavien tehokas ja

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Aikaisempia tuloksia - Virta I

Aikaisempia tuloksia - Virta I Virta II: tausta Kainuun tulottomat alle 25 -vuotiaat nuoret, noin 250-300 (henkilöä?) Valtakunnallinen kehittämiskonteksti Virta I hankkeen tulokset / havainnot Aikaisempia tuloksia - Virta I Nuorten

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Työministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Autismisäätiön seminaari 5.11.2014 Kehittyvät työvoima- ja yrityspalvelut Julkisissa työvoima-

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee kuntien päätöksentekoa varten suunnitelman siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille

Ohjaamo Espoo. Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville vuotiaille nuorille Ohjaamo Espoo Uusi monialainen matalan kynnyksen palvelupiste työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17-29- vuotiaille nuorille Asiakasmäärät vuonna 2016 Ohjaamo Espoossa on yksilöasiakkaiden käyntikertoja

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta

Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ajankohtaisia kuulumisia, talousasioita ja hankkeen loppuajan toimintaa KASPERI II hankejohdolta Ohjausryhmän kokous 29.4.2013 Ajankohtaisia kuulumisia Projektisuunnittelija Ulriika Kannas-Honkaniemi on

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, kokoushuone 118 (I kerros) Kokouksen asialista: 1. Kokouksen

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS. 1. Osahankkeen taustaperustelut

PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS. 1. Osahankkeen taustaperustelut PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS 1. Osahankkeen taustaperustelut Uudistukset sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolain uudistus tuo haasteita kunnille. Lakiluonnoksessa korostetaan siirtymää järjestelmäkeskeisyydestä

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen

Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen KUJELMA Sosiaalisen osallisuuden ja työllisyyden kehittäminen Minna Saastamoinen 11.11.2016 Tavoite ja kohderyhmä Hankkeen tavoitteena on tukea asiakkaiden osallisuutta ympäröivässä yhteiskunnassa taiteen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna

Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna Koulutuskeskus Sedun työelämäyhteistyön kehittämisjaksot / työelämäjaksot lukuvuonna 2014 2015 Koulutuskeskus Sedun henkilöstöllä on mahdollisuus hakea jatkuvalla haulla työelämäyhteistyön kehittämisjaksolle

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Itä-Suomen nuorisotyönpäivät 29.9.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015.

henkilöstön kanssa. Osallistujia 6. Valmennuksessa yht. 8 tapaamista jotka sijoittuvat aikavälille 18.9.2014 12.2.2015. Länsi Lappi i/ Kuntien yhteiset t alueelliset lli KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ALUEELLINEN TYÖ Kuntouttavan työtoiminnan alueellinen verkosto ottaa Vantaan Koppi hankkeesta koppia ja kokeilee 12 viikon ajan

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain

Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun

Lisätiedot

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKASRAADIT JA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helena Koskimies Projektipäällikkö, OSKU projekti

KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKASRAADIT JA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN. Helena Koskimies Projektipäällikkö, OSKU projekti KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN ASIAKASRAADIT JA PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Helena Koskimies Projektipäällikkö, OSKU projekti HK 8.10.2012 1 Asiakasraatien avulla vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta palveluiden

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

VAMN 21 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 22 VAMN 22 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 22

VAMN 21 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 22 VAMN 22 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 22 5/2012 26.11.2012 Asiat VAMN 21 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 22 VAMN 22 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 22 VAMN 23 VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN TARKISTUS 23 VAMN 24 VAMMAISNEUVOSTON ESITTEEN

Lisätiedot

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä Riikka Kimpanpää Projektipäällikkö Työllisyys- ja sosiaalipalveluiden tehostamisen projekti 2016 1 Uudistuvat palvelut Tampereelle uusi keskitetty

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta Pohjanmaa-hanke 2005 2014 Juhlaseminaari Seinäjoella 25 26.3.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä

Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä Alustavia tuloksia omaishoidon tuen kuntakyselystä RAI-seminaari 4.4.2013 26.3.2013 IIPA/Sari Jokinen 1 Esityksen sisältö Kuntakyselyn toteutuksesta Alustavia lukuja Kuntavastaajien esiin tuomia kehittämistarpeita

Lisätiedot