Etelä-Pohjanmaan osahanke. Loppuraportti. Tiina Kallionalusta ja Merja Paulasaari (2013)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Etelä-Pohjanmaan osahanke. Loppuraportti. Tiina Kallionalusta ja Merja Paulasaari (2013)"

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan osahanke Loppuraportti Tiina Kallionalusta ja Merja Paulasaari (2013) 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN, LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTA AKTIVOIVA JA KUNTOUTTAVA SOSIAALITYÖ SEKÄ ASIAKASOSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Kehittäjäasiakasryhmät Keskustelukahvila Romanien osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen - työllisyyden parantaminen Kuntouttavan työtoiminnan ja aikuissosiaalityön prosessi Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan tietoisku Työ- ja päivätoiminnan kehittäminen PALVELUPROSESSIEN JA YHTEISTYÖRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN Aikuissosiaalityön asiakasprosessin mallinnus Työntekijöiden kehittämistiimit Sosiaalityön organisoiminen uudessa kaupungissa Palveluverkostot SOSIAALITYÖN AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEIDEN TARKASTELU JA KEHITTÄMINEN Ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnus Kehittämistyön tuki ja ohjaus SEMINAARIT/KOULUTUKSET Aikuissosiaalityön iltapäivä (SOS-klubi) Kohtaamisen ja neuvotteluntaidot koulutus- kokonaisuus Etelä-Pohjanmaan KASTE-hankkeiden seminaari Etuuskäsittelijöiden koulutus Ryhmäohjaajakoulutus Teemapäivä: Asiakkaiden aktivoinnin ajankohtaisuus SOS- Tour/ Osahankkeen hyvät käytännöt TIETOTUOTANTO Asiakaskyselyt

3 7.2 Asiakashaastattelut Työntekijöiden ja perusturvalautakunnan kysely Aikuissosiaalityön esite TULOKSET JA ARVIOINTI LIITTEET LÄHTEET:

4 1 JOHDANTO Tässä loppuraportissa kuvataan SOS- Syrjäytyneestä Osalliseksi Sosiaalityön keinoin-hankkeen (SOS-hanke) Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kehittämistyötä. Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa mukana olivat Seinäjoki (hallinnoija), Kurikka, Alavus, Kuortane ja Ähtäri. SOS-hankkeen tavoitteena Etelä-Pohjanmaalla oli edistää aikuissosiaalityön palveluiden käyttäjien hyvinvointia lisäämällä osallisuuttaan aktivoivan ja kuntouttavan aikuissosiaalityön keinoin. Tavoitteena oli myös luoda alueiden toimijoiden kesken uusia yhteistyörakenteita sekä oikeaaikaisia palveluprosesseja. SOS -hankkeen aikana jäsennettiin ja kehitettiin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteita. Hankkeessa toteutettiin erilaisia kehittäjäasiakasryhmiä. Näiden ryhmien tarkoituksena oli saada esiin asiakkaiden näkemyksiä ja kokemuksia sosiaalipalveluista sekä mahdollistaa asiakkaan osallisuus kehittämisessä. Hankkeessa kehitettiin ja käynnistettiin myös matalan kynnyksen kohtaamispaikka (Kyläkulma). Kyläkulman tavoitteena oli lisätä valtaväestön sekä romanien kanssakäymistä. Kyläkulma saavutti Kurikassa suuren suosion ja kävijämäärät nousivat kuukausittain. Hankkeessa toteutettiin erilaisia kehittämistiimejä sekä koulutuksia/seminaareja. Kehittämistiimeissä mukana oli kuntien sekä järjestöjen edustajia. Tarkoituksena oli näin lisätä kuntien ja järjestöjen yhteistyötä. Koulutuksien/seminaarien tarkoituksena oli kuntien toimijoiden verkostoiminen sekä toisten organisaatioon ja toimintatapoihin tutustuminen. 4

5 2 ETELÄ-POHJANMAAN OSAHANKKEEN ORGANISOITUMINEN, LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTA Etelä-Pohjanmaan SOS-osahanke käynnistyi ja mukana olivat Seinäjoki (hallinnoija), Kurikka, Alavus, Kuortane ja Ähtäri. Nämä kunnat muodostavat yhteensä noin asukkaan väestöpohjan. Osahanketta hallinnoi Seinäjoen kaupunki ja vastuuhenkilönä toimi kehittämispäällikkö Lea Porola. Kuva 1. Osahankkeen organisaatiokaavio Alueellisen ohjausryhmän tehtävänä oli tukea, ohjata ja seurata hankkeen toimintaa, tavoitteiden saavuttamista sekä budjetin toteutumista. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen ohjausryhmä oli moniammatillinen ja jäsenistö koostui kuntien sosiaalityön esimiehistä ja käytännön työntekijöistä sekä muiden sidosryhmien edustajista. Ohjausryhmä kokoontui keskimäärin kolme kertaa vuodessa. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Alavuden kaupungin sosiaalityön johtaja Jutta Paavola, varapuheenjohtajana toimi JIK peruspalveluliikelaitoksen/ Kurikan sosiaalitoimen perusturvajohtaja Veli-Erkki Wiberg sekä esittelijä ja sihteerinä projektikoordinaattori. Ohjausryhmän kokoonpano löytyy liitteestä 1 ja ohjausryhmän kokoukset liitteestä 2. Osahankkeen henkilöstö Hankeaikana osahankkeessa työskenteli kokoaikainen projektikoordinaattori ja projektityöntekijä. Projektikoordinaattorina toimivat YTM Minna Turunen ajalla ja sosionomi (AMK) Tiina Kallionalusta Projektityöntekijänä työskentelivät ajalla Tiina Kal- 5

6 lionalusta ja sosionomi (AMK) Merja Paulasaari ajalla Hankkeen henkilöstövaihdoksen myötä hankkeessa työskenteli vain yksi työntekijä ajalla Talous Osahankkeen kokonaisbudjetti oli , joista valtionavustukseen oikeuttavia menoja oli ja kuntien rahoitusosuus oli valtionavustukseen oikeuttavista kustannuksista + koko Väli-Suomen alueella toimivasta koordinaatiosta aiheutuvat yhteiset kulut, jotka yhteensä ,93. (budjetti liitteessä 3). Rahoituksesta käytettiin toiminta-aikana yhteensä ,99. Taloushallinto noudatti Seinäjoen kaupungin kirjanpitosääntöjä ja se eriytettiin omaksi kustannuspaikakseen Seinäjoen kaupungin muusta kirjanpidosta. Kirjanpito noudatti samaa määriteltyä tarkkuustasoa kaikkien hanketoimijoiden kirjanpidossa (henkilöstömenot, palveluiden ostot sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat, investoinnit ja muut menot). Hanketta koskevat laskut hyväksyi hankkeen vastuuhenkilö kehittämispäällikkö Lea Porola. Projektikoordinaattori Tiina Kallionalusta vastasi omalta osaltaan taloudenseurannasta, laskujen asiatarkistuksesta sekä talousarviossa pysymisestä. Osahankkeen kirjanpidosta vastasi kirjanpitäjä Kirsti Ojaniemi. Osahanke Budjetti Yhteensä käyttö %-osuus Etelä-Pohjanmaa , , , ,99 88 % Viestintä Pääasiallisena viestintäkanavana käytettiin SOS-hankekonsortion yhteisiä verkkosivuja sekä omaa facebook-sivustoa. Osahanke julkaisi omaa sähköistä tiedotetta 2-3 kertaa vuodessa. Tiedotteeseen koottiin jokaisesta pilottikunnasta ajankohtaisia asioita. Osahanke oli esillä Yle Pohjanmaan uutisissa sekä radiossa liittyen Kurikan romanipilottiin. Lisäksi matalan kynnyksen kohtaamispaikan (Kyläkulma) avajaisista uutisoitiin paikallislehdessä. Osahankkeesta viestitettiin erilaisissa kehittämistiimeissä ja aikuissosiaalityön iltapäivissä, joita järjestettiin yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kanssa. Hanke toteutti yhteistyössä Ähtärin sosiaalitoimen kanssa asiakkaan kuntouttavaan työtoimintaan liittyvät tietoiskun, josta tehtiin lehtijuttu Ähtärinjärven uutisnuottaan. Etelä-Pohjanmaan osahankkeen ulkoinen viestintä Tilaisuus Yle Pohjanmaan uutiset Yle Pohjanmaan radio Kurikka Lehti Ähtärinjärven uutisnuotta Kuva 2. Osahankkeen ulkoinen viestintä Otsikko / aihe Kurikassa pyritään parantamaan romanien asemaa Etelä-Pohjanmaan SOS-osahanke Kyläkulma on koko Kurikan olohuone Vahvistusta elämänhallintaan ja toimintakykyyn: kuntouttavasta työtoiminnasta kuultiin Ähtärissä. 6

7 Osahankkeen lähtökohdat Etelä-Pohjanmaan osahankkeessa olivat mukana Seinäjoki, Kurikka, Kuusiokunnat: Alavus, Kuortane ja Ähtäri. Osahankkeeseen osallistuvat kunnat ovat hyvin erikokoisia, suurin kunta muodostaa noin asukkaan ja pienin kunta noin asukkaan väestöpohjan. Asiakasmäärät sekä työntekijäresurssit vaihtelevat suhteessa asiakasmäärään hankekunnissa. Etelä-Pohjanmaan alueella tammikuussa 2012 työttömyysprosentti oli 12,3 %. Hankekuntien työttömyysprosentti jakautuu seuraavasti tammikuun 2012 tietojen mukaan: Kurikassa 10,1% Seinäjoella 8,7% Alavudella 8,8%, Kuortaneella 8% sekä Ähtärissä 11,2%. 1 Kunnissa oli suuri pula pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Monessa kunnassa sosiaalityöntekijän virassa työskenteli sosionomi (AMK). Sosiaalityöntekijöiden valtakunnallisen tutkimuksen mukaan SoNET BOTNIAn kolmen maakunnan (Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) alueella aikuissosiaalityössä työskentelee 56% päteviä ja 41% epäpäteviä sosiaalityöntekijöitä. Tutkimuksen mukaan 5 % sosiaalityöntekijöiden viroista on täyttämättä. 2 Hanke käynnistettiin kuntavierailulla kaikkiin hankekuntiin, jolloin projektisuunnitelma päivitettiin ja kuntien tavoitteen tarkistettiin. Tavoitteiden määrittelyssä huomioitiin kunnan omat tarpeet ja toiveet. Kuntavierailut toteutettiin ajalla 1-3/12. Kuusiokunnissa (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) ei saatu muodostettua kaikkien kuntien kesken yhteneviä tavoitteita alkukevään 2012 aikana. Lopulta päädyttiinkin siihen, jokainen kunta määritteli oman tavoitteensa ja se toteutui touko-kesäkuussa Kehittämistyö perustui toimijalähtöiseen kehittämiseen. Hankkeessa tapahtuva kehittämistyö jaoteltiin kolmen tavoitteen/ toimintalinjan mukaisesti: aktivoivan ja kuntouttavan sosiaalityön kehittäminen, palveluprosessien kehittäminen ja yhteistyörakenteiden parantaminen sekä sosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteiden tarkastelu ja kehittäminen. Seinäjoen pilotti Seinäjoen pilotissa mukana olivat toimeentulotukiyksikkö, työvoiman palvelukeskus (TYP) sekä vammaispalveluiden sosiaalityö. SOS -hankekauden aikaan Toimeentulotukiyksikössä työskenteli kolme sosiaalityöntekijää, joista yksi hoiti johtavan sosiaalityöntekijän tehtäviä, mutta teki asiakastyötä esimiestehtävien ohella. Lisäksi yksikössä työskenteli neljä sosiaaliohjaajaa sekä viisi etuuskäsittelijää. Työvoiman palvelukeskuksessa työskenteli yksi sosiaalityöntekijä ja kaksi sosiaaliohjaajaa. Vammaispalveluiden sosiaalityössä työskentelee vammaispalvelujohtaja, yksi sosiaalityöntekijä, kolme sosiaaliohjaajaa sekä määräaikainen psykiatrinen sairaanhoitaja. Kaikissa edellä mainituissa yksiköissä jokainen ammattiryhmä tekee samanlaista työtä. Hankkeen tavoitteeksi määriteltiin aikuissosiaalityön ammatti- ja tehtävärakenteiden selkeyttäminen ja mallinnus. Lisäksi Seinäjoella haluttiin lisätä asiakasosallisuutta. Mallinnuksen avulla oli tarkoituksena saada aikuissosiaalityöhön selkeä ja toimiva työnjako eri ammattikuntien välille (sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat sekä etuuskäsittelijät). Mallinnuksen avulla haluttiin saada sosiaalityöntekijöille sekä sosiaaliohjaajille enemmän aikaa asiakastyölle. Haasteena työnjaon muutoksessa olivat suuret asiakasmäärät suhteessa työntekijämäärään. Toimeentulotukiyksikössä asioi noin 2900 ruokakuntaa kuukausittain, joten asiakasmäärään nähden sosiaali- 1 Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen työllisyyskatsaus 1/ Sosiaalityön valtakunnallinen tilanne

8 työn resurssit olivat niukat. Toimeentulotukiyksikössä asiakasjako perustui asiakkaan tuloihin ja jakautuu osittain ikäperustaisesti. Seinäjoella toimeentulotukea haetaan pääsääntöisesti kirjallisesti, joten työ painottui kaikilla ammattiryhmillä kirjallisten hakemusten käsittelyyn. Toimeentulotukiyksikön jokaisen ammattiryhmän tekemät päätösmäärät kuukautta kohti laskettiin. Päätösmäärillä nähtiin myös, onko jossain ammattiryhmässä asiakkaita enemmän kuin toisessa. Selvitys päätösmääristä tehtiin lokakuun 2012 tiedoin ja siinä huomioitiin vakituiset työntekijät sekä pitkäaikaiset sijaiset. Sosiaalityöntekijät (3) tekivät keskimäärin 115 päätöstä/kuukaudessa ja tapasivat keskimäärin 23 asiakasta/kuukaudessa. Sosiaaliohjaajat (4) tekivät keskimäärin 141 päätöstä/kuukaudessa ja tapasivat 32 asiakasta/kuukaudessa. Lisäksi kaksi sosiaaliohjaajaa sekä yksi sosiaalityöntekijä tekivät aktivointisuunnitelmia päivän kuukaudessa yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Etuuskäsittelijöiden (5) keskimääräinen päätösmäärä kuukausitasolla oli 146 ja he tapasivat keskimäärin 11 asiakasta/kuukaudessa. Etuuskäsittelijöille kuului toimeentulotukityön lisäksi mm. erilaisia toimistotöitä, kuten arkistointi. He myös laittoivat maksuun toimeentulotukipäätöksiin jälkikäteen tulevia toimeentulotuessa huomioitavia laskuja/menoja. Kurikan pilotti Kurikan aikuissosiaalityössä työskenteli sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, etuuskäsittelijä sekä yksilöohjaaja. Sosiaalityöntekijän sekä sosiaaliohjaajan työnkuvat olivat samanlainen. Molemmat tekivät asiakastyötä sekä käsittelivät kirjallisia hakemuksia. Yksilöohjaaja teki intensiivistä asiakastyötä, eikä tehnyt ollenkaan toimeentulotukityötä. Etuuskäsittelijän pääasiallinen työnkuva oli kirjallisten toimeentulotukihakemusten käsittely sekä välitystiliasiakkaiden hoitaminen. Kurikan aikuissosiaalityössä asiakkaille ei ole määritelty vastuutyöntekijää. Kurikan pilotin tavoitteeksi määriteltiin romanien parissa tehtävä sosiaalityö sekä matalan kynnyksen kohtaamispaikan ideoiminen ja kehittäminen. Kurikassa asui asukaslukuunsa suhteutettuna kolmanneksi eniten romaneja (Helsingin ja Kauhajoen jälkeen). Kurikassa aikuissosiaalityön toimeentulotuessa asioi noin 200 ruokakuntaa kuukausittain. Romanien määrää tästä ei tiedä, koska ketään ei tilastoida etnisen taustan mukaan. Romanien koulutus ja työllisyysasioihin haluttiin kiinnittää huomiota, koska osa romaneista oli vailla ammatillista koulutusta. Sosiaalityöhön haluttiin saada uusia menetelmiä, joilla romanien parissa tehtävää sosiaalityötä voisi kehittää. Tarkoituksena oli myös saada romaneja mukaan kehittämistyöhön. Kuusiokuntien pilotti Kuusiokunnat olivat hankkeen alussa neljä erillistä kuntaa (Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri), joista vuoden 2013 alusta alkaen Alavus ja Töysä yhdistyivät. Alavudella aikuissosiaalityössä työskenteli kolme sosiaaliohjaajaa sekä yksi sosiaalityöntekijä. Asiakkuudet oli jaettu asuinalueen mukaan sekä jokaisella työntekijällä oli määritelty erityisvastuualue (esimerkiksi nuoret). Jokainen ammattiryhmä tapasi asiakkaita ja teki kirjallisia hakemuksia. Alavudella toimeentulotuessa asioi noin 200 ruokakuntaa kuukausittain. Alavudella hankkeen tavoitteeksi määriteltiin kuntaliitoksen myötä tutkia ja kehittää palvelurakennetta ja sosiaalityön organisoitumista uudella tavalla uudessa kaupungissa. 8

9 Kuortaneella aikuissosiaalityössä työskenteli kaksi sosiaalityöntekijää, joiden molempia työnkuva on yhdennetty siten, että molemmat tekivät myös lastensuojelua ja toinen sosiaalityöntekijä vastasi vammaispalveluista ja toinen hoiti lastenvalvojan tehtäviä. Kuortaneella aikuissosiaalityössä asioi kuukausittain noin 20 ruokakuntaa. Asiakkuudet oli työntekijöiden kesken jaettu puoliksi ja jokainen asiakas asioi toimistolla henkilökohtaisesti eli kirjallisista toimeentulotuen käsittelyä ei ollut. Kuortaneella kehittämistyön kohteeksi haluttiin nostaa oman työ- ja päivätoiminnan kehittäminen. Kunnan tavoitteena oli, että jatkossa he itse pystyisivät tuottamaan nämä palvelut, jotka tällä hetkellä saattoivat olla toisella paikkakunnalla. Tämä oli monille asiakkaille hankalaa, koska julkisilla liikkuminen on haasteellista ja omia kulkuneuvoja ei välttämättä ole varaa ylläpitää. Kyseessä oli pieni kunta ja tästä johtuen asiakasmäärät olivat pieniä, joten nähtiin tarkoituksenmukaisena kehittää yhdessä työja päivätoimintaa. Kuortaneella tavoitteena oli kehittää uudentyyppinen toiminta, jonne keskitetään kuntouttavan työtoiminnan koordinaatio, mutta paikka suunnattiin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden lisäksi, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja muille työ- ja päivätoimintaa tarvitseville. Näin kunta pystyisi kehittämään ja valvomaan toimintaa paremmin ja vastaamaan monipuolisemmin asiakkaiden tarpeisiin. Työ- ja päiväkeskuksen toiminnan tavoitteeksi määriteltiin ylläpitää ja parantaa asiakkaan toimintakykyä sekä tukea asiakkaan työllistymistä, asiakkaalle yksilöllisesti laaditun asiakassuunnitelman mukaisesti. Lisäksi tavoitteeksi asetettiin asiakkaiden voimaantuminen, sosiaalisten taitojen ja arjenhallinnan parantaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen, asiakasosallisuuden lisääminen sekä vertaistuki. Kuortaneella työ- ja päivätoiminta mallinnettiin ja se esiteltiin perusturvalautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Perusturvalautakunta hyväksyi asian, mutta kunnanhallitus jätti asian pöydälle, mm. tilakysymysten vuoksi. Ähtärissä aikuissosiaalityössä työskenteli sosiaalityöntekijä sekä sosiaaliohjaaja. Molemmat tekivät asiakastyötä ja kirjallisia hakemuksia. Asiakkuudet oli jaettu iän mukaan ja sosiaaliohjaaja teki lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa. Ähtärissä asioi kuukausittain noin 130 ruokakuntaa ja aikuissosiaalityöhön toivottiin suunnitelmallisuutta. Ähtärissä koettiin, että aikuissosiaalityöllä ei ole aikaisemmin ollut mitään suunnitelmia ja valmista pohjaa. Kehitettävien malli-suunnitelmien tuli olla lyhyitä sekä selkeitä. Suunnitelmallisuudella tavoiteltiin sitä, että työskentelystä tulisi prosessimaisempaa ja asiakaslähtöisempää. 9

10 3 AKTIVOIVA JA KUNTOUTTAVA SOSIAALITYÖ SEKÄ ASIAKASOSALLISUUDEN LISÄÄMINEN Aktivoivaa ja kuntouttavaa sosiaalityötä sekä asiakkaiden parempaa asiakasosallisuutta tavoiteltiin osahankkeessa muun muassa toteuttamalla erilaisia kehittäjäasiakasryhmiä Seinäjoella, Kurikassa ja Ähtärissä. Ryhmämuotoista sosiaalityötä pilotoitiin Alavudella ja Kurikassa. 3.1 Kehittäjäasiakasryhmät Kurikka Kurikan pilotissa kokeiltiin toimeentulotuen asiakkaiden kehittäjäasiakasryhmää, johon rekrytoinnin hoitivat kunnan aikuissosiaalityön työntekijät. Kutsut lähetettiin kymmenelle toimeentulotuen asiakkaalle ja mukaan saatiin kolme. Ryhmä kokoontui syys-lokakuussa 2012, neljä kertaa, noin kolme tuntia kerrallaan. Asiakkaiden sitoutumista pyrittiin vahvistamaan 9 euron korvauksella/osallistumiskerta. Ryhmässä käsiteltiin aikuissosiaalityön sosiaalipalveluita. Kehittäjäasiakkaat määrittelivät sosiaalitoimessa asiointia eri tavoin ja jopa jääkaapin ovella seisomiseksi. Hakeutumista sosiaalitoimeen toimeentulotuen asiakkaaksi ja sieltä avun saantia määriteltiin usein kestävän liian pitkään ja kynnys avunhakemiseen todettiin korkeaksi. Ryhmältä saatiin paljon hyviä kehittämisehdotuksia sosiaalitoimeen. Tällaisia ovat esimerkiksi liikuntaryhmien perustaminen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden tapaaminen työpajalla useammin. Lisäksi työttömien terveydenhoitajan yhteystiedot toivottiin selkeästi näkyville sosiaalitoimistoon ja työpajaan. Lisäksi asiakkaat toivoivat muutosta puhelinaikoihin sekä siihen, että työntekijät vastaisivat sähköposteihin kirjeellä. Kehittämisehdotukset käytiin sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa läpi. Sosiaalitoimen ja Kurikan kaupungin vapaa-aikatoimen yhteisessä palaverissa sovittiin, että vapaa-aikatoimi järjestää kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille erilaisia liikuntaryhmiä kerran viikossa. Liikuntaryhmien sisällöstä kysytään asiakkaiden mielipiteitä. Esille tuodut asiat herättivät ajatuksia, tunteita ja vertaiskokemuksia sekä toiveita ja odotuksia, jotka kirjattiin ylös mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Ryhmän jäsenet toivoivat toiminnan alkuvaiheesta lähtien, ettei kyseessä olisi toiminnan ja palvelujen hetkellinen parannus vaan se olisi pysyvää ja jatkuvaa Ryhmässä mukana olleet asiakkaan korostivat palveluiden käyttäjien osallistumisen tärkeyttä kehittämistyössä, todeten kuitenkin, että oman ajan käyttö korvauksetta tai pientä korvausta vastaan ei välttämättä motivoi lähtemään mukaan. Todella syrjäytyneet asiakkaat eivät ryhmän mukaan lähde tällaiseen toimintaan, vaikka heillä voisi olla tärkeää ja arvokasta sanottavaa ja omakohtaista kokemusta asiasta. Mukana olleet kehittäjäasiakasryhmän jäsenet kokivat tapaamiset mahdollisuudeksi sanoa sanottavansa ja päästä vaikuttamaan asioihin, joista heillä tai heidän läheisillään on kokemusta. He toivoivat konkreettista näyttöä toiminnan muutoksista. Viimeisellä ryhmäkerralla asiakkaat kokosivat tuotoksen, joka lähetettiin sosiaalitoimeen, johon koottiin ryhmässä eniten keskustelua herättäneitä asioita. 10

11 Seinäjoki Seinäjoen pilotissa kokeiltiin toimeentulotukiyksikön, nuorten toimeentulotukiasiakkaiden sekä vammaispalveluasiakkaiden kehittäjäasiakasryhmiä. Yksi kehittäjäasiakasryhmä koostui toimeentulotuen asiakkaista ja heidän kanssa keskusteltiin, siitä miten aikuissosiaalityön palveluita voisi kehittää asiakkaat huomioiden. Ryhmään palveluiden käyttäjät rekrytoivat kunnan sosiaalityöntekijät/sosiaaliohjaajat. Ryhmä kokoontui neljä kertaa, noin kolme tuntia kerrallaan ja ryhmään osallistui 1-5 asiakasta ja palkkiona osallistujat saivat 9 euron korvauksen. Ryhmässä keskusteltiin toimeentulotukiohjeista ja niiden parantamisesta, sosiaalipalveluiden toimivuudesta ja siitä miten niitä voisi kehittää. Kehittäjäasiakasryhmältä pyydettiin myös kommentteja kaupungin oman toimeentulotukiohjeistukseen. Kehittäjäasiakasryhmän antamat kommentit ohjeistuksesta lähetettiin hänelle sähköpostitse. Kehittäjäasiakkaat kokivat tärkeänä, että asiakas saisi asioida saman virkailijan luona ja halutessaan olisi mahdollisuus asioida henkilökohtaisesti sosiaalitoimessa. Jokaisella asiakkaalla tulisi olla vastuuvirkailija, jonka tapaa vähintään kerran puolessa vuodessa. Keskustelussa nousi esille myös, että Suomessa on paljon palveluita, joista tiedotus on heikkoa. Tiedotuksen merkitys nähtiin suurena. Koettiin, ettei kaikilla ole voimavaroja ottaa itse asioista selvää. Kehittäjäasiakkaiden mukaan mielenterveys- ja päihdehoitopalveluja pitäisi muuttaa niin, että apu saataisiin mahdollisimman nopeasti. Asiakkaiden kanssa pohdittiin sitä, että tällä hetkellä pitää itse ymmärtää hakea apua ja palveluiden saantiin vaikuttaa oma sitoutuminen, eikä kaikilla ole voimia eikä tietoa. Seinäjoella nuorille on tarjolla matalan kynnyksen palvelu Steissi. Myös aikuisille toivottiin vastaavanlaista matalan kynnyksen palvelua, johon ei tarvittaisi lääkärin lähetettä ja apua saisi jo vuorokauden sisällä yhteydenotosta. Lisäksi asiakkaat nostivat esille asunnon saamisen vaikeuden, kun luottotiedot ovat menneet. Aran vuoden 2012 selvityksen mukaan Seinäjoella oli 27 asunnotonta henkilöä, joista pitkäaikaisesti asunnottomia oli 10 henkilöä. 3 Kehittäjäasiakkaiden mukaan asunnon nähtiin olevan perusedellytys sille, että ihminen voi alkaa laittaa elämäänsä kuntoon. Tässä nähtiin hyvänä käytäntönä Seinäjoen vuokra-asuntojen käyttämä 3 kuukauden koeaika. Koeaikana asiakas saa mahdollisuuden todistaa, että hoitaa vuokransa eikä aiheuta häiriötä. Asiakkaiden mukaan olisi myös hyvä, jos asunnottomalla henkilöllä olisi mahdollisuus asunnon saatuaan myös tarvittaessa tukeen ja ohjaukseen asumisessa. Ryhmässä keskusteltiin myös korvaushoidosta. Todettiin, että hoidon aikana olisi hyvä olla mahdollisuus keskusteluun ja harrastustoimintaan. Tätä perusteltiin sillä, että hoidon alkaessa päivään tulee iso aukko, kun vanha säätäminen jää pois. Kun on tottunut vanhaan elämään, ei tahdo keksiä tekemistä ja palaa helposti vanhaan. Hoidon rinnalla tärkeänä nähtiin terapia, jossa etsittäisiin tuskan syy. Kuntoutumisessa voisi olla apuna myös joku tukihenkilö, jonka kanssa voisi tehdä yksilöllisen suunnitelman mukaisia sovittuja asioita. Sähköisten palvelujen osalta eräs asiakkaista nosti esille myös toiveen yhteisestä järjestelmästä, josta löytyisi eri viranomaisten/ toimijoiden (esim. sosiaalitoimisto, TE-toimisto, Kela, Poliisi, ammattiliitto) itseä koskevat paperit sähköisessä muodossa. Palveluun voisi kirjautua esimerkiksi omilla pankkitunnuksilla. Palvelua kuvattiin erään- 3 Asunnottomat

12 laisena lomakkeiden tukkukauppana eli asiakas voisi palvelun kautta tilata tarvitsemansa paperit ja tarvittaessa lähettää ne sitten palvelun kautta myös taholle, joka niitä mahdollisesti on pyytänyt. Ryhmässä eniten keskustelua ja kehitysajatuksista herättäneistä asioista tehtiin kooste/tuotos, joka lähetettiin sähköpostitse niiden tahojen työntekijöille (Katkaisuasema, Asuntopalvelu Sevas, toimeentulotukiyksikkö, vammaispalvelut), joiden toiminta oli keskusteluissa noussut vahvemmin esille. Ryhmän tekemä tuotos kehittämiskohdista oli tarkoitus esitellä myös erillisessä tilaisuudessa sosiaalitoimiston, päihdetyön ja Sevaksen (asuntopalvelun) työntekijöille, mutta tilaisuuteen ilmoittautui vain muutama työntekijä eikä yksikään asiakkaista, joten tilaisuus peruttiin. Hankkeen työntekijöille ei tullut tiedoksi, ovatko kaupungin yksiköt toteuttaneet esille nousseita kehittämisajatuksia. Seinäjoella kokeiltiin myös vammaispalvelujen kehittäjäasiakasryhmää. Ryhmän rekrytoinnin hoitivat sosiaalitoimen työntekijät. Ryhmään osallistui viisi vammaispalvelun tai mielenterveyskuntoutuksen asiakasta. Ryhmä kokoontui touko-kesäkuussa kolme kertaa, noin 3 tuntia kerrallaan. Ryhmässä keskusteltiin kuljetuspalveluista, vammaispalveluiden sosiaalityön toimivuudesta ja siitä mitä voitaisiin tehdä toisin. Ryhmäläiset kokivat palvelusuunnitelmat tärkeinä, koska niissä on koottuna yhteen, mitä palveluita asiakas käyttää. Sen todettiin toimivan muistutuksena sekä asiakkaalle että työntekijälle. Palvelusuunnitelmien teko nähtiin myös tehokkaana tiedottamisen välineenä. Kuntoutusohjaus koettiin hyvänä erityisesti mielenterveyspalveluissa. Siinä hyvänä nähtiin se, että apua saa kotiin ja asiakas saa itse määritellä tarpeen palvelulle. Kehitysvammapalveluissa nähtiin huonona kuntoutusohjauksen päättyminen, kun lapsi menee kouluun. Lisäksi tiedon saamista kuntoutusohjauksesta ja mahdollisuudesta siihen pidettiin riittämättömänä. Koettiin, että kuljetuspalveluissa on eriarvoisuutta eri asuinalueiden välillä. Lisäksi kritisoitiin kuljetuspalveluiden tunnin odotusaikaa. Hankalana koettiin se, että pitäisi ennakolta tietää tarkat ajat sekä menon että paluun kohdalta. Toivottiin, että odotusaika poistettaisiin. Lisäksi esitettiin toive käyttää tuttua taksia, kun kuljetusta tarvitsee. Ryhmässä keskusteltiin paljon myös tuetusta työstä ja työtoiminnasta. Todettiin, että työtoimintaa on tarjolla liian vähän ja sitä tulisi lisätä. Lisäksi työtoiminnasta saadun palkan tulisi olla suurempi ja korvata vähintään päivän ruuan osuus. Läpi keskustelun korostui asiakkaiden mielipiteiden kuuntelemisen tärkeys, vaikka niitä ei heti voitaisikaan toteuttaa. Ryhmä teki tuotoksen, jonka hanketyöntekijät esittelivät vammaisneuvostolle sekä vammaispalvelun työntekijöille. Hanketyötekijöiden tietoon ei ole tullut onko vammaispalvelun työntekijät toteuttaneet kehittämisehdotuksia. Seinäjoelle koottiin alle 25-vuotiaista nuorista kehittäjäasiakasryhmä. Tarkoituksena oli kehittää nuorille suunnattuja palveluja ja saada nuorten näkemyksiä, näkökulmia ja kokemuksia palvelujärjestelmän toimivuudesta tai toimimattomuudesta. Nuorten tiimiin asiakkaita rekrytoitiin tammikuussa 2013, mutta rekrytointiongelmista johtuen ryhmä saatiin ensimmäisen kerran toteutettua vasta huhtikuussa 2013 ja ryhmä päättyi heinäkuussa Tarkoituksena nuorten ryhmän rinnalla oli kokeilla sosiaalisen median käyttöä (facebook), mutta tästä luovuttiin pienen ryhmän vuoksi. Ryhmään osallistunut asiakas sai 9 euron korvauksen. Nuorten toiveesta ryhmä kokoontui kerran viikossa. Vaikka ryhmä oli pieni, se oli aktiivinen, sitoutunut ja tuottelias. Nuoret kommentoivat nuorille suunnattuja palveluita ja heidän näkemyksiään esiteltiin tiedoksi viranomaistiimille, jotka jatkavat joidenkin aiheiden työstöä ja konsultoivat nuorten tiimiä aina tarvittaessa. Nuoret tuottivat esimerkiksi 12

13 toimeentulotukiohjeen, videon omista kokemuksista kehittäjäasiakasryhmässä sekä Kurikan matalankynnyksen kohtaamispaikasta (Kyläkulma). Ryhmässä eniten keskustelua herättivät palveluista tiedotus, etsivä nuorisotyö, toimeentulotuki, koulupudokkaat ja ryhmämuotoinen toiminta. Nuoret totesivat, että tarjolla on paljon palveluita, mutta tiedostus on heikkoa. Tätä perusteltiin sillä, että erilaisissa elämän kriisitilanteissa ei ihmisellä itsellään ole välttämättä voimavaroja etsiä tietoa, kun ei aina ole voimia edes siihen, että menisi yksin sovittuun tapaamiseen. Etsivän nuorisotyön nuoret kokivat hyvänä palvelumuotona, koska siinä asiakkaalle annetaan aikaa ja työntekijät ovat ihmisiä eivätkä virkailijoita. Huolissaan oltiin kuitenkin etsivän nuorisotyön työntekijämäärästä. Todettiin, että jos asiakkaita ohjataan runsaasti etsivän nuorisotyön piiriin, ei etsivän nuorisotyön työntekijämäärä riitä ja palvelun laatu kärsii. Myös toimeentulotuen osalta huomiota kiinnitettiin tiedotukseen. Ehdotettiin, että kouluilla pidettäisiin tukiinfoja, jossa kerrottaisiin lyhyesti sekä opintoetuuksista että toimeentulotuesta. Lisäksi tässäkin korostettiin asiakkaan tapaamista ja asiakassuunnitelman merkitystä. Nähtiin tärkeänä, että koulupudokkaisiin tartuttaisiin heti esimerkiksi sosiaalitoimistosta tai TE-toimistosta. Ehdotettiin, että jo 9-luokkalaisille kerrottaisiin TEtoimiston palveluista. Pohdittiin myös sitä, että oppivelvollisuus voitaisiin korottaa ensimmäiseen ammatilliseen tutkintoon. Työkokeilupaikan osalta todettiin, että sen tulisi olla nuoren oman motivaation kohteen mukainen. Lisäksi työ- ja työharjoittelupaikkojen osalta korostettiin työhön opastuksen merkitystä. Ryhmämuotoisesta toiminnasta keskusteltiin ryhmässä eniten. Pohdittiin toiminnan sisältöjä, ryhmään rekrytoimista, ryhmätoiminnan vahvuuksia ja kohderyhmän rajausta. Ryhmämuotoisen sosiaalityön osalta nuorten ajatuksista työstettiin diasarja. Seinäjoen nuorten kehittäjäasiakasryhmä kokosi toimeentulotukiyksikön työntekijöiden pyynnöstä toimeentulotukiohjeen. Tarkoituksena oli, että ohjetta jaettaisiin toimeentulotuen asiakkaille. Ohjeesta selviää toimeentulotuen määritelmä, määrä, toimeentulotuen hakeminen, ilmoitusvelvollisuus, muutoksen haku päätökseen sekä ajanvaraus toimistolle. Seinäjoella yritettiin useita kertoja perustaa myös maahanmuuttajien kehittäjäasiakasryhmää. Ryhmään ei ilmoittautunut kuin yksi osallistuja, joten päätettiin että ryhmää ei perusteta. Ähtäri Ähtärissä yritettiin syksyllä 2012 käynnistää kehittäjäasiakasryhmä toimintaa, mutta mukaan ryhmään ilmoittautui ainoastaan yksi asiakas. Osasyynä asiakasrekrytoinnin epäonnistumisena voidaan pitää sitä, että Ähtärin sosiaalitoimessa oli huono työntekijätilanne, eikä kukaan ehtinyt motivoida asiakkaita mukaan kehittäjäasiakasryhmään. Ainut kehittämisestä kiinnostunut asiakas halusi kuitenkin kertoa omat kehittämistoiveensa, joten projektityöntekijä kävi keskustelemassa kehittäjäasiakasryhmästä kiinnostuneen asiakkaan kanssa ja kehittämistoiveet välitettiin sosiaalitoimiston työntekijöille. Esille nousi, että ensimmäisen toimeentulotukihakemuksen täyttäminen oli hankalaa. Todettiin, että sen täyttöön olisi hyvä saada tarvittaessa apua. Toimeentulotuen maksatukset olivat asiakkaan mukaan välillä myöhäs- 13

14 sä laissa määritellystä käsittelyajasta, mutta tuen viivästymistä lukuun ottamatta hän koki saaneensa hyvää palvelua. Asiakas totesi, että työntekijä on vaihtunut viimeaikoina usein, mutta vaihdoksesta on tiedotettu hyvin. Saman työntekijän pysyminen nähtiin kuitenkin hyvänä, koska tällöin ei tarvitse aloittaa aina alusta. Kuntouttava työtoiminta nähtiin hyvänä, samoin kulukorvaus (9 euroa). Asiakas kuitenkin koki, että kuntouttavaan työtoimintaan sekä muihin palveluihin, on Ähtärissä vaikea kulkea, ellei ole omaa autoa. 3.2 Keskustelukahvila Seinäjoelle perustettiin yhteistyössä Seinäjoen järjestötalon kanssa keskustelukahvila. Järjestötaloa hallinnoiva Yhteisöjen Yhdistys Ry on Raha-automaattiyhdistyksen, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ja Seinäjoen kaupungin tukemaa toimintaa. Järjestötalolla toimii laajasti erilaisia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Keskustelukahvilassa syntyi luonnostaan yhteistyötä järjestösektorin toimijoiden kanssa. Keskustelukahvila toteutettiin viisi kertaa, noin kerran kuukaudessa. Vetäjinä toimivat projektityöntekijä ja järjestötalon työntekijä. Osahankkeen projektityöntekijän vetovastuulla kahvila oli kolme kertaa. Keskustelukahvilan tarkoituksena oli olla avoin kohtaamispaikka kaikille kiinnostuneille. Aiheet ideoitiin sen mukaan mistä asiakkaiden on oletettu kaipaavan tietoa. Keskustelukahvilassa aiheena ovat olleet: asiakkaat kehittäjinä sosiaalityössä, kriisikeskusmobilen toiminta, toimeentulotuki ja talousneuvonta, opintoetuudet sekä ilosta elämään (jaksaminen). Keskustelukahvilan markkinointiin kiinnitettiin erityistä huomiota ja sitä pyrittiin laajentamaan ja monipuolistamaan jokaisen keskustelukahvilan jälkeen. Markkinointikanavina käytettiin hankkeen ja järjestötalon verkkosivuja, sähköpostia, sosiaalitoimiston, Kelan, TE-toimiston, oppilaitosten, terveyskeskuksen, kirjaston ja kauppojen ilmoitustauluja. Osa keskustelukahvilan mainoksista oli ilmaisissa mainoslehdissä, joita jaetaan jokaiseen kotitalouteen Seinäjoella. Laajasta markkinoinnista huolimatta paikalle saapui pääosin 0-4 henkilöä. Saatujen kokemusten pohjalta toimintaa arvioitiin yhdessä Järjestötalon työntekijöiden kanssa. Keskustelukahvila päätettiin jättää maaliskuulta väliin ja panostaa yhteisvoimin huhtikuun keskustelukahvilaan. Päätettiin lähestyä keskustelukahvilan aihetta positiivisesta näkökulmasta. Aiheeksi valittiin Ilosta elämään. Pääotsikon alla käsiteltiin seuraavia aiheita: toisen kunnioittaminen parisuhteessa, kenenkään ei tarvitse jaksaa yksin, elämän ilo ja työhyvinvointi. Viimeinen keskustelukahvila kesti poikkeuksellisesti neljä tuntia. Ajatuksena oli, että ihmiset voi tulla kuuntelemaan heitä itseään kiinnostavat osiot. Lisäksi päätettiin siirtää keskustelukahvila Järjestötalon tiloista Toimintojentalon tiloihin. Toimintojentalo valittiin, koska se tunnetaan matalankynnyksen kohtaamispaikkana ja siellä on luonnostaa melko monipuolinen ja suuri asiakaskunta. Viimeisellä tapaamiskerralla Toimintojentalolla järjestettyyn keskustelukahvilaan saapui noin 20 osallistujaa. 14

15 3.3 Romanien osallisuuden ja hyvinvoinnin vahvistaminen - työllisyyden parantaminen Romanien kehittämistiimi Romanien kehittämistiimin tarkoituksena oli selvittää, miten romanien parissa tehtävää sosiaalityötä voisi kehittää ja miten voidaan edistää romanien koulutus- ja työllistämismahdollisuuksia yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lisäksi romanien kehittämistiimin tarkoituksena oli saada romanien ääni kuuluviin ja saada heidät mukaan kehittämistoimintaan. Kehittämistiimin tavoitteena oli tuoda esille asiakasnäkökulma sosiaalipalveluiden nykytilasta ja mahdollisista kehittämistarpeista, joita SOS -hankkeen avulla voitiin viedä eteenpäin. Romanien avulla pyrittiin löytämään myös ratkaisuja esille nousseisiin kehittämisehdotuksiin. Romanien kehittämistiimiin pyrittiin samaan mukaan eri-ikäisiä sekä erilaisissa tilanteessa olevia henkilöitä. Toimivaksi tiimiksi suunniteltiin noin 5-8 hengen ryhmä. Kutsuja lähetettiin jokaiseen tapaamiseen noin 13 romanille. Rekrytointi aloitettiin yhteistyössä paikallisen romanitoimikunnan kanssa. Romani-kehittämistiimi aloitti kokoontumiset huhtikuussa Kokoontumiset heidän osaltaan päättyivät suunniteltua aikaisemmin, tammikuussa Kokoontumisten yhteydessä mietittiin ja keskusteltiin myös osallisuudesta; mitä se on, mikä sen mahdollistaa tai jopa estää. Tiimin kokoontumisia leimasi yleisesti osanottajien vähyys, minkä vaikutus näkyi varmasti niin toiminnassa kuin sen aikaansaannoksissakin. Tiimiin osallistui noin 0-5 romani/ kerta. Sitoutuneita osanottajia oli vaikea löytää ja toiminnassa mukana olevia oli vaikea motivoida itsenäiseen työskentelyyn. Hankkeelta odotettiin valmiita ratkaisuja työllistymis- ja asumisongelmiin sekä keinoja ennakkoasenteiden murtamiseen. Romanien kehittäjätiimissä ensimmäisten kokoontumisten aikana tuotiin esille hyvin paljon negatiivisia ja ikäväksi koettuja asioita asioinnista eri sosiaalipalveluissa ja asiakkaiden niissä kohtaamista asenteista. Sosiaalipalveluista puhuttaessa kyseessä olivat lähinnä asunto- ja työllistämispalvelut sekä sosiaalitoimen palvelut. Sosiaalipalvelut olivatkin monelle epäselviä ja jotain ei-toivottavaa. Palveluita leimasi asiakkaiden mielestä yleisesti liukuhihnamaisuus, asiakkaalle käytetyn ajan ja työntekijöiden riittävyyden puute, huono saavutettavuus sekä asiakkaan pompottelu viranomaiselta toiselle. Asiointi ja vastaanottoajan odottelu koettiin sosiaalitoimistossa jossain määrin nöyryyttävänä ja leimaavana. Ryhmässä keskusteltiin paljon myös asenteista, niitä todettiin olevan niin asiakkailla kuin työntekijöilläkin. Usein asenteet koettiin leimaavina, esimerkiksi työpaikkaa hakiessa, koettiin että jo sukunimen perusteella voidaan evätä hakija, vaikka koko henkilöä ei olisi nähty. Kehittämistiimin vetäjinä toimivat hankkeen projektikoordinaattori sekä sosionomi (YAMK)- opiskelija. Opiskelija osallistui kehittämistiimiin, koska hän teki osallisuudesta ja romani-pilotista opinnäytetyön; Oven avauksia asiakkaiden ja työntekijöiden ajatuksia osallisuudesta SOS-hankkeessa. Kehittämistiimin menetelmänä käytettiin dialogista osallistavaa menetelmää. Romanien tapaamiset taulukkona löytyy liitteestä 5. Matalan kynnyksen kohtaamispaikka osallisuutta vahvistamassa Matalan kynnyksen kohtaamispaikka (Kyläkulma) toimii JIK- peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän vuokraamassa asunnossa. Kyläkulman kehittäminen aloitettiin sosiaalitoimiston ja asuntopalvelun yhteisellä tapaamisella. Tapaamisella sovittiin, että alueen asukkaille tehdään kysely, missä kysytään heidän toiveitaan Kyläkulman suh- 15

16 teen. Asuntopalvelu lähetti kyselylomakkeita marraskuussa 2012 yli 200 kotitalouteen ja vastauksia palautui noin 25, joista hanketyöntekijät tekivät koonnin. Vastauksissa toivottiin alueelle enemmän yhteisöllisyyttä sekä yhdessä tekemistä. Vastausten mukaan matalan kynnyksen kohtaamispaikka koettiin hyvänä ja tarpeellisena, mutta vain muutama ihminen oli valmis tekemään asiaan eteen itsekin jotakin. Tämän jälkeen koonti käytiin sosiaalitoimiston sekä asuntopalvelun kanssa läpi ja toimintaa alettiin kehittää. Kyläkulman tavoitteeksi määriteltiin matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaikille Kurikkalaisille. Kyläkulmaan palkattiin yksi romanimies palkkatuella, hänen lisäkseen kaksi valtaväestön naista kuntouttavalla työtoiminnalla. Kyläkulmassa on tietokone, ompelukone sekä kierrätyspiste. Näiden käyttö on kävijöille ilmaisia. Kyläkulman tavoitteena on romanien ja valtaväestön kanssakäymisen lisääminen esimerkiksi vapaa-ajalla. Tarkoituksena on myös lisätä asiakkaiden osallisuutta sekä heidän kuulumista johonkin ryhmään. Kyläkulma on myös sosiaalityölle hyvä paikka jalkautua. Asiakkailta saatu palaute Kyläkulman toiminnasta on positiivista. Paikka koetaan hyvänä ja tarpeellisena. Ensimmäisenä kuukautena kävijöitä oli noin 80/kk. Kävijämäärät lähtivät laskuun maaliskuussa 2013 jolloin kävijöitä oli noin 50/kk. Mainontaa tehostettiin ja kävijämäärä lähti nousuun ja kesällä 2013 kävijöitä oli noin 200/kk. Kyläkulmassa pidettiin alkuvuodesta 2013 asukasfoorumin, mihin oli kutsuttu kaikki alueen asukkaat. Foorumin tavoitteena oli, että asukkaiden kanssa oltaisiin keskusteltu Kyläkulmasta sekä kuultu asukkaiden toiveista kehittämisen suhteen. Asukasfoorumiin ei saapunut yhtään asukasta. 3.5 Kuntouttavan työtoiminnan ja aikuissosiaalityön prosessi Ähtärissä työntekijöiden kiireen vuoksikin, kuntouttavan työtoiminnan suunnitelmiin ja niiden päivittämiseen ei ole käytetty aikaisemmin paljon aikaa. Työntekijöiden aika on mennyt päätösten tekemiseen. Tämän takia aikuissosiaalityöhön toivottiin selkeyttä erilaisten lomakkeiden ja mallinnusten avulla. Kuusiokunnissa Ähtärissä asiakkaiden osallisuutta aikuissosiaalityössä sekä kuntouttavan työtoiminnan prosessissa vahvistetaan suunnitelmallisuudella. Tällä hetkellä tavoitteena on, että ennen kuntouttavan työtoiminnan aloittamista asiakkaan kanssa yhdessä tehdään kokonaisvaltainen tilannearvio asiakkaan elämäntilanteesta (liite 6, 7 ja 8). Keskustelussa sivutaan asiakkaan tilannetta, tarpeita ja suunnitellaan tarpeisiin vastaavan kuntouttavan työtoiminnan toteuttamispaikkaa. Myös asiakkaan aktiivitoimenpiteen aikana tehdään arviointikäyntejä yhdessä asiakkaan, sosiaaliohjaajan sekä harjoitteluohjaajan kanssa. Tässä työssä käytetään hankkeen aikana luotuja lomakkeita, jolla varmistetaan myös asiakkaan oma osallisuus sekä hänen toiveiden ja todellisen tilanteen kuuleminen. 16

17 3.6 Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kurikassa kehitettiin kuntouttavaa työtoimintaan uusia ja erilaisia menetelmiä, kuten esimerkiksi ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta. Ryhmämuotoinen sosiaalityö katsottiin tarpeelliseksi osana kuntouttavaa työtoimintaa. Ryhmän tavoitteena oli saada asiakkaat sitoutumaan ryhmään sekä heidän elämänhallinnan vahvistuminen. Ryhmämuotoisen työskentelyn avulla työntekijät pääsivät lähemmäs asiakkaita. Kaikki kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat lähetettiin työttömien terveydenhoitajan tarkistukseen, joko ennen kuntouttavan työtoiminnan jakson aloittamista tai jakson aikana. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmistä ja kehittämisestä ovat vastanneet aikuissosiaalityön työntekijät. Myös Alavudella kokeiltiin uutena toimintana ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa yhteistyössä Työstä Kii hankkeen ja Alavuden sosiaalitoimen kanssa. Ryhmämuotoisen kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen aloitettiin alku vuodesta Sosiaaliohjaaja valitsi ja haastatteli ryhmään osallistuvat asiakkaat. Ryhmässä oli 3-4 asiakasta/kerta. Ryhmä toteutettiin maalis-kesäkuussa Ryhmä kokoontui kerran viikossa, neljä tuntia kerrallaan, 3 kuukauden ajan. Ryhmän toiminta vaihteli eri kerroilla. Toteutuksessa huomioitiin asiakkaiden omat voimavarat. Ryhmän toiminta sisälsi työtoimintaa, yritysvierailuja, terveystarkastukset ja virkistystoimintaa. Lopuksi jokaiselle ryhmäläiselle laadittiin omat henkilökohtaiset jatkosuunnitelmat yhdessä asiakkaan kanssa. Alavuden ryhmästä kerättiin palaute, joka oli pääosin positiivista. Palautteessaan asiakkaat korostivat etenkin ryhmän sosiaalista merkitystä sekä ryhmän toiminnan vaihtelevuuden merkitystä. Yksi ryhmäläisistä siirtyi ryhmän jälkeen sairaslomalle. Kolme asiakkasta siirtyivät yksilömuotoiseen työpainotteiseen kuntouttavaan työtoimintaan (1-2 päivää/ viikossa). Kolmen kuukauden ryhmämuotoisen toiminnan jakso tuntui jäävän joidenkin asiakkaiden kohdalla vielä lyhyeksi tai vaativan jatkoa yksilömuotoisena ohjauksena. 3.7 Kuntouttavan työtoiminnan tietoisku Ähtärissä kuntouttava työtoiminta miellettiin ainoastaan sosiaalitoimen asiaksi. Kuntouttavan työtoiminnan tietoiskulla haluttiin korjata tätä väärinkäsitystä ja korostaa koko kunnan vastuuta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisessä. Tilaisuuden tarkoituksena oli antaa tietoa kunnan ja järjestöjen työntekijöille kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen merkityksestä asiakkaalle. Tietoiskuun osallistui noin 30 työntekijää kaupungin eri yksiköistä. Järjestöjen edustajia ei saapunut paikalle. Tietoiskussa hanketyöntekijät kertoivat yleisesti kuntouttavasta työtoiminnasta ja Alavuden kaupungin sosiaalityön johtaja kertoi heidän kuntouttavan työtoiminnan kehittämisestä. Tilaisuuden lopuksi järjestettiin paneelin, missä oli eri toimijoita sekä viranhaltijoita. Paneelin tarkoituksena oli tuoda esiin monipuolisesti näkemyksiä kuntouttavasta työtoiminnasta. Sosiaalitoimen työntekijöiden mukaan kuntouttavan työtoiminnan tietoisku koettiin hyvänä, koska siellä osallistujat saivat lyhyen ja napakan tiedon kuntouttavasta työtoiminnasta ja sen merkityksestä asiakkaalle. 17

18 3.9 Työ- ja päivätoiminnan kehittäminen Kuortane ostaa kaikki päivä- ja työtoiminnan palvelut ostopalveluna Luhrikka Oy:ltä ja Eskoolta. Nuorten työtoiminta järjestetään Paja 66:n kautta, jonka toimipisteet ovat Alavudella ja Ähtärissä, jonne välimatkat ovat pitkät eikä julkisen liikenteen yhteydet toimi hyvin. Kuortaneella kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille ei ole tarjolla päivä- /ryhmätoimintaa. Kuortaneella on kuitenkin katsottu kuntouttavan työtoiminnan paikka hyvin yksilöllisesti. Kunnan sosiaalityöntekijät ovat hoitaneet kuntouttavaan työtoimintaan liittyvän koordinaation ja seurannan muun työn ohella. Kuortaneella aikuissosiaalityön asiakkaille kehiteltiin ja mallinnettiin työ- ja päivätoiminta. Ideointia ja mallinnusta lähdettiin kehittämään sosiaalityöntekijöiden kanssa yhteisissä tapaamisissa. Tämän jälkeen projektityöntekijät ovat mallintaneet idean perusturvajohtajan pyynnöstä ja ohjeiden mukaisesti. Ideointiin kutsuttiin mukaan myös sosiaalitoimen asiakkaita ja heidän mielipiteitään ja toiveitaan toiminnan suhteen kuunneltiin. Tarkoituksena oli tarjota välityömarkkinoilla työskentelymahdollisuuksia niille henkilöille, joilla on eri syistä vaikeuksia sijoittua työhön avoimille työmarkkinoille. Kyseessä on pieni kunta ja tästä johtuen asiakasmäärä asiakasryhmittäin ovat pieniä, joten ei nähty järkevänä keskittyä ainoastaan kuntouttavan työtoiminnan asiakkaisiin. Haluttiin kehittää uudentyyppinen toiminta, jonne keskitetään kuntouttavan työtoiminnan koordinaatio, mutta paikka suunnattiin kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden lisäksi, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille ja muille työ- ja päivätoimintaa tarvitseville. Näin kunta pystyy kehittämään ja valvomaan toiminta, ja vastaamaan monipuolisemmin asiakkaiden tarpeisiin. Työ- ja päiväkeskuksen toiminnan tavoitteeksi määriteltiin parantaa ja ylläpitää asiakkaan toimintakykyä sekä tukea asiakkaan työllistymistä, asiakkaalle yksilöllisesti laaditun asiakassuunnitelman mukaisesti. Lisäksi tavoitteeksi määriteltiin asiakkaiden voimaannuttaminen, sosiaalisten taitojen ja elämänhallinnan parantaminen, toimintakyvyn ylläpitäminen, asiakasosallisuuden lisääminen sekä vertaistuki. Toiminnaksi tarjotaan esimerkiksi elämänhallintaa vahvistavia toimenpiteitä, sekä työhön sijoittumista edistäviä ja siinä selviytymistä tukevia palveluita. Perusturvajohtaja esitteli tuotoksen perusturvalautakunnalle 12/2012, jossa asia hyväksyttiin. Tuotos esiteltiin myös kunnanhallitukselle, mutta kunnanhallitus jätti asian pöydälle, mm. tilakysymysten osalta. Toiminnan toteuttaminen jäi hankkeen aikana kesken, koska kunnan perusturvajohtaja vaihtoi työpaikkaa eikä toimintaa ilman johtoa voitu kehittää ja käynnistää. 18

19 Pitkäaikaistyötön Kehitysvamma tai muu vamma Kuntoutta van työtoiminnan asiakas Tutustumiskäynti Jennylän päivätoimint aan yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa Asiakkaan taustatiedot, arki ja resurssit, palvelut ja asiakkuudet, tavoitteet ja keinot, suunnitelman tarkistaminen, lupa tietojen vaihtoon ja yhteistyöhön Asiakassuunnitelma Yhteisöllisyys, samankaltaisessa tilanteessa olevien ihmisten kokemusten vaihto - En ole ainut Vertaistuki Voi vetää ryhmiä, esim. kulttuurista Asiakasosaaja Päivätoimintaan osallistuville ilmainen Ruokailu Elämänhallinta Maahan muuttaj a ASIAKAS Mielenterveyskuntoutuja SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TAPAAMINEN Asiakas voi tulla yksin tai yhdessä läheisen/ työntekijän kanssa Nuori työtön Päihdekunt outuja Mukana asiakas ja hänen suunnitelmansa tekoon nähden tärkeimmät toimijat ASIAKASPALAVERI TAI VERKOSTOPALAVERI Asiakkaan tärkeimmät yhteistyötahot TIIVIS YHTEISTYÖ ASIAKKAAN VERKOSTON ERI TOIMIJOIDEN KANSSA SEKÄ MUIDEN YHTEISTYÖTAHOJEN Työtoiminta TYÖKESKUS yksilöllinen, osallistava, voimaannuttava, elämänhallintaa lisäävä Kuntouttava työtoiminta (yksilö- ja ryhmämuotoinen), palkkatukityöllistäminen, työvalmennus, työharjoittelu, työkokeilu, avotyötoiminta Korjaamoompelimo atk:n arkitaidot, ruuanlaitto, päivärytmi Ryhmätoiminta Luovan toiminnan ryhmä, liikuntaryhmä, muisteluryhmä, keskusteluryhmät Kuva 3. Työ- ja päivätoiminnan mallinnus 19

20 4 PALVELUPROSESSIEN JA YHTEISTYÖRAKENTEIDEN KEHITTÄMINEN 4.2 Aikuissosiaalityön asiakasprosessin mallinnus Kuusiokunnissa Ähtärissä aikuissosiaalityöhön toivottiin selkeyttä sekä suunnitelmallisuutta. Asiakasprosessin mallinnuksella selkiytettiin asiakkuuden eri vaiheita. Näitä asioita tuotiin aikuissosiaalityön asiakasprosessin luomisella sekä erilaisten lomakkeiden tekemisellä. Ähtärin työntekijän kanssa mietittiin tarkemmin asiakasprosessia aikuissosiaalityön ja kuntouttavan työtoiminnan osalta. Erilaisten lomakkeiden tarkoituksena oli parantaa asiakastyön suunnitelmallisuutta ja tavoitteellisuutta. Tavoitteena oli, että asiakkaiden aktivointi toimenpiteiden aikana tehdään kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin arviointikäyntejä. AIKUISSOSIAALITYÖN ASIAKASPROSESSI VIRANOMAISYHTEISTYÖ UUSI ASIAKAS Mukana asiakkaan suunnitelman laadinnan kannalta tärkeimmät yhteistyötahot TOIMINNAN KOORDINOINTI JA SEURANTA SUUNNITELMASSA SOVITUSTI 1. TAPAAMINEN PALVELUTARPEEN ARVIOINTI 2. TAPAAMINEN ASIAKASSUUN- NITELMA SUUNNITELMAN MUKAISET TOIMENPITEET ASIAKAS- SUUNNITELMAN TARKISTUS ASIAKKUUS PÄÄTTYY Asiakkuuden alkaessa tehdään laaja kartoitus (alkukartoituslomake) asiakkaan kokonaistilanteesta mm. asuminen, parisuhde, opinto- ja työhistoria, taloudellinen tilanne, terveys, päihteiden käyttö, olemassa oleva läheis- ja viranomaisverkosto. Lisäksi sovitaan asiakkaan kanssa, ketkä ovat mukana asiakassuunnitelman teossa. Yhteistyössä asiakkaan ja hänen verkostonsa kanssa määritellään tavoitteet ja laaditaan realistinen toiminta- ja palvelusuunnitelma. Lisäksi sovitaan vastuuhenkilöt, menetelmät suunnitelman arviointiin ja seurantaan sekä suunnitelman tarkistusajankohta, ja mukaan kutsuttavat tahot Toimenpiteet, palvelut, ohjaus ja neuvonta vaihtelevat asiakkaan tavoitteiden ja tarpeiden mukaisesti. Lisäksi suunnitelman seuranta, palaute, kannustus. Arvioidaan yhdessä asiakkaan ja verkoston kanssa toiminnan, käytettyjen menetelmien ja palvelujen vaikuttavuutta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Tiedon tuottaminen esim. lausuntoihin. Tarvittaessa tehdään muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan. Sovitaan seuraava suunnitelmantarkistus ajankohta (Vähintään 1krt/v). ETUUSKÄSITTELY - toimeentulotuki päätökset sekä asiakastilanteiden eteenpäin nostaminen - kirjallinen ja puhelimitse tapahtuva ohjaus ja neuvonta Kuva 5. Aikuissosiaalityön asiakasprosessi 20

21 Kuntouttavan työtoiminnan polku Ähtärissä Etelä-Pohjanmaan osahanke Suunnitelmaa tehdessä mukana: - asiakas - te-toimiston työntekijä - sosiaaliohjaaja - joissain mukana myös työsuunnittelija AKTIVOINTI- SUUNNITELMA Suunnitelmaa tehdessä mukana: - asiakas - järjestävän tahon edustaja - sosiaaliohjaaja KUNTOUTUTTAVA N TYÖTOIMINNAN SUUNNITELMA + SOPIMUS JÄRJES- TÄJÄN JA ASIAK- KAAN VÄLILLÄ Ohjaus, tuki, palaute ja seuranta Seurantalomakkeen täyttö (päivät + tunnit) KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA/ TOIMINNAN TOTEUTUS PÄÄTETÄÄN JATKAA KUTYA VÄLIARVIOINTI JA SUUNNITELMAN TARKISTUS KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN PÄÄTTÄMINEN, LOPPUARVIOINTI JA JATKOSUUNNITELMA Kartoitetaan kuntouttavan työtoiminnan tarve ja asiakkaan tarpeita vastaava paikka Määritellään mm. kutyn kesto, tavoitteet, työtehtävät, väliarvioinnin ajankohta Työpaikalla pätevät pääosin samat säännöt kuin muillekin työntekijöille Sairaus ja poissaolo - työntekijä ilmoittaa poissaolon syyn välittömästi työnantajalle - työnantaja ilmoittaa asiasta aina sosiaaliohjaajalle - sosiaaliohjaaja ilmoittaa tarvittaessa te-toimistoon Palaute, itsearviointi, tavoitteiden ja suunnitelman tarkistus Palaute, itsearviointi, syyt kuntouttavan päättymiseen tai keskeytykseen, jatkosuunnitelman teko Kuva 6. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasprosessi 4.2 Työntekijöiden kehittämistiimit Seinäjoella nuorten alle 25-vuotiaiden kehittäjäasiakasryhmän rinnalle perustettiin viranomaisten/toimijoiden kehittämistiimi. Viranomaisten tiimin pohjalta ensimmäinen tapaaminen oli Tällöin mietittiin ryhmän sisältöä, tavoitteita sekä jäseniä. Toimintaa käynnistettäessä tuli ilmi, että työntekijät ovat kokeneet tarvetta nuorten palveluja käsittelevälle viranomaistiimille. Mukana ensimmäisessä palaverissa olivat toimeentulotukiyksikön johtava sosiaalityöntekijä, nuorisoasema Steissin työntekijät ja työvoiman palvelukeskuksen alle 25-vuotiaiden kanssa työskentelevä työvoimaohjaaja sekä sosiaaliohjaaja. Ensimmäinen koko viranomaisten kehittäjätiimin tapaaminen pidettiin Nuorten ryhmän ja viranomaistiimin tarkoituksena oli tukea toistensa toimintaa. Tiimien tavoitteeksi määriteltiin nuorten alle 25- vuotiaiden sosiaalipalveluiden kehittäminen asiakaslähtöisesti. Viranomaisten/Toimijoiden kehittämistiimissä mukana olivat etsivä nuorisotyö, aikuissosiaalityö, vammaispalvelu, TE-toimisto, työvoimanpalvelukeskus, lääkäri, Steissi, Sedun koulukuraattori. Toiminnan tarve näkyi siinäkin, että kiireisistä aikatauluista huolimatta yhtä kutsuttua lukuun ottamatta kaikki kutsutut tahot osallistuivat aktiivisesti tapaamisiin. Ensimmäisellä tapaamiskerralla keskusteltiin siitä, mitä kukin taho ryhmältä odottaa ja mihin asioihin ryhmän toiminnalla halutaan vaikuttaa. Toisella tapaamiskerralla viranomaisille välitettiin nuorten asiakasryhmän tuottamat asiat ja koottiin viranomaisten terveiset asiakkaille. Toiminta aloitettiin vasta vuonna 2013 ja työntekijöiden kiireisistä aikatau- 21

22 luista johtuen tapaamisia ei kevään aikana ole ehtinyt olla kuin kaksi. Toimintaa jatkettiin kuitenkin alkusyksystä, jolloin sovittiin myös, kuka ottaa vastuun ryhmän kokoon kutsumisesta jatkossa. Kurikassa perustettiin romanien kehittämistiimi rinnalle viranomaisten/toimijoiden kehittämistiimi. Tiimissä mukana olivat aikuissosiaalityö, TE-toimisto, kaupungin työnsuunnittelija, koulukuraattori, asuntopalvelu, seurakunta, romanitoimikunnan puheenjohtaja ja työttömien terveydenhoitaja. Tämän tiimin tarkoituksena oli toimia tukena romanien kehittämistiimille. Tähän tiimiin tuotiin aina romaneilta esiin nousseita asioita sekä tästä tiimistä vietiin romaneille esiin nousseita asioita. Viranomaisten kanssa pohdittiin ja kehitettiin kuntouttavaa työtoimintaan uusia malleja ja menetelmiä, kuten ryhmämuotoinen kuntouttava työtoiminta ja kuntouttavan työtoiminnan liikuntaryhmät. Kuntouttavan työtoiminnan liikuntaryhmiä toteuttaa kaupungin vapaa-aika toimi ja kuntouttavan työtoiminnan ryhmämuotoista sosiaalityötä toteuttaa sosiaalitoimi. Tiimin tarkoituksena oli myös parantaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tiimi oli hyvin tuottelias ja yhteistyöhaluinen. Monen eri toimijan yhteistyö parani tiimin avulla. 4.3 Sosiaalityön organisoiminen uudessa kaupungissa Alavus ja Töysä yhdistyivät vuoden 2013 alusta alkaen. Alavudella mietittiin aikuissosiaalityötä uudessa kaupungissa, esimerkiksi auttamassa lomakkeiden yhtenäistämisessä. Jokaisen työntekijän kanssa keskusteltiin kuntaliitoksen käytännön asioista, kuten esimerkiksi kuntalaisille tiedottamisesta. Lisäksi jokainen aikuissosiaalityön työntekijän haastateltiin 5-6/12. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää työntekijöiden omia toiveita sekä odotuksia kuntaliitosta kohtaan sekä heidän jatkokoulutusajatuksia. Haastatteluista tehtiin yhtenäinen koonti, joka lähetettiin sosiaalityön päällikölle jatko toimenpiteitä varten. 6/13 Alavudella toteutettiin työntekijäkysely aikuissosiaalityön työntekijöille. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa työntekijöiden kokemuksista kuntaliitoksesta, palvelun laadusta ja kehittämistarpeista kuntaliitoksen jälkeen. Kyselyn tulokset lähetettiin Alavuden sosiaalityön päällikölle ja hän kävi tulokset läpi työntekijöiden kanssa heidän yhteisessä kehittämispäivässä. 4.4 Palveluverkostot Kaikkien Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane ja Ähtäri) kanssa laadittiin palveluprosessikaavio. Tarkoituksena oli kirjata auki kunnan tuottamia aikuissosiaalityön sosiaalipalveluja mitä palveluja on järjestetty, minkä lain nojalla, mitä palvelu pitää sisällään. Palvelukartoituksen taustana käytettiin valmisteilla olevaa sosiaalihuoltolakiluonnosta ja palvelujen purkaminen aloitettiin työllistymistä tukevista palveluista. Palvelukartoitusten valmistututtua palveluita verrattiin keskenään ja katsottiin onko joidenkin palveluiden osalta yhteistyön tiivistäminen tarpeellista vai voisiko joitain palveluita tuottaa yhdessä. 22

23 Toimijamatriisit Toimijamatriisien avulla aikuissosiaalityön palveluverkoston toimijoita määriteltiin. Yhteistyötä eri viranomaisten kanssa vahvistettiin. Kehittämistyössä huomioitiin myös kolmannen sektorin toimijoita, kuten järjestöjä. Kurikassa ja Seinäjoella vahvistusta tapahtui järjestösektorin kanssa. 23

24 5 SOSIAALITYÖN AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEIDEN TARKASTELU JA KEHITTÄMINEN 5.1 Ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnus Ammatti- ja tehtävärakenteiden jäsentäminen aloitettiin Seinäjoen toimeentulotukiyksikön kaikkien ammattiryhmien (sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat sekä etuuskäsittelijät) haastatteluilla. Työvoiman palvelukeskuksessa sekä vammaispalveluiden sosiaalityössä työntekijät haastateltiin ryhmänä, koska ovat työyhteisönä pienempiä kuin toimeentulotukiyksikkö. Haastatteluiden tarkoituksena oli selvittää näkemyksiä ammatti- ja tehtävärakenteista. Haastattelut tehtiin tammi-helmikuussa Seinäjoen pilotissa eri yksiköiden (toimeentulotukiyksikkö, vammaispalvelu sekä työvoiman palvelukeskus) kehittämistiimissä on ennen mallinnusta mietitty ammatti- ja tehtävärakenteiden eroja. Tiimit ovat kokoontuneet noin joka toinen kuukausi ja alkoivat huhtikuussa Ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnuksesta tehtiin sopimus sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kanssa. Tämä tarkoitti sitä, että QPR- ohjelma sekä tarvittava tuki ohjelman käyttöön tuli SONet BOTNIAlta. Ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnus alkoi yhteisellä tapaamisella, missä mukana olivat hanketyöntekijät, sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIAn kehittämissuunnittelija, toimeentulotukiyksikön, vammaispalveluiden sosiaalityön sekä työvoiman palvelukeskuksen työntekijöitä. Ensimmäisellä tapaamisella käytiin läpi mallinnuksen tavoitteet, tehtävä jaot sekä erilaisia malleja ammatti- ja tehtävän rakenteista. Tehtävän jaoiksi sovimme niin, että toimeentulotukiyksikössä sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja etuuskäsittelijät muodostavat kukin oman ryhmän. Vammaispalvelun työntekijät ja työvoiman palvelukeskuksen työntekijät muodostavat kaksi ryhmää, oman työyhteisönsä mukaan. Työstäminen lähdettiin liikkeelle siten, että jokainen ammattiryhmä mietti oman työnkuvan määrittelyitä. Työnkuvan määrittelyiden jälkeen jokainen ammattiryhmä ryhtyi kuvaamaan omaa asiakasprosessiaan. Asiakasprosessin kuvausten jälkeen muutettiin mallinnuspohjaa niin, että alettiin määritellä rakenteellisen sosiaalityön, kehittämisen, asiakastyön sekä menetelmien sisältöä. Tällä tavalla mallinnuksesta tuli sellainen mikä siitä haluttiin. Lisäksi Seinäjoen pilotin kaikille mukana oleville yksiköille järjestettiin yhteinen kehittämisaamupäivä Seinäjoen järjestöjen talolla. Kehittämisaamupäivän teemana oli ammatti- ja tehtävärakenteet. Ulkopuoliseksi puhujaksi kutsuttiin Vaasan sosiaalityön johtajan Ritva Heimanin, hän kertoi meille Vaasan aikuissosiaalityön mallista. 24

25 Kuva 4. Toimeentulotukiyksikön, Työvoiman palvelukeskuksen sekä vammaispalveluiden ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnus Jokaiseen yksikköön laadittu ammatti- ja tehtävärakenteiden mallinnus on erilainen. Yksiköiden eri ammattiryhmien erot muodostuvat rakenteellisen sosiaalityön sekä kehittämisen ja menetelmien kautta. Toimeentulotukiyksikössä sosiaalityöntekijän tehtäviksi rakenteellisen sosiaalityön osalta määriteltiin vaikuttaminen yhteys päättäjiin, eri verkostoissa, asiantuntija tehtävät esimerkiksi ohjausryhmä, tutkiva sosiaalityö, tiedon tuottaminen, ajantasaisen tiedon ylläpitäminen, tilastot, tiedon tuottaminen ja vaikuttaminen yhdessä asiakkaan kanssa, aluetyö ja yhdyskuntatyö, viikkopalaverit. Rakenteellinen sosiaalityö sosiaaliohjaajien osalta määriteltiin viranomaisyhteistyö olemassa olevien rakenteiden tueksi, tiedon tuottaminen, ajantasaisen tiedon ylläpitäminen, verkosto osaaminen ja oikeiden tahojen löytäminen, viikkopalaverit. Etuuskäsittelijöille tämä määriteltiin lausunto sosiaalisista ja taloudellisista olosuhteista, ajantasaisen tiedon ylläpitäminen sekä viikkopalaveri. Mallinnuksessa asiakastyölle emme löytäneet eroja sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan välille. Vammaispalveluiden sosiaalityössä sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan välinen ero rakenteellisessa sosiaalityössä on, että sosiaalityöntekijä toimii vammaisneuvon sihteerinä. Mallinnuksessa muita eroja 25

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Valtaväylähankekokonaisuus (ESR) ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Valtaväylähankekokonaisuus (ESR) ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Valtaväylähankekokonaisuus (ESR) ja Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Aikuissosiaalityön kehittämishanke 1.1.-30.9.2010 Eini Leppäharju, kehittäjä-sosiaaliohjaaja Ky Kaksineuvoisen aikuissosiaalityön kehittämishanke

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

Turun Ohjaamo 2015-2018

Turun Ohjaamo 2015-2018 Turun Ohjaamo 2015-2018 Toiminta ja ajatus 17.3.2015 MIKSI OHJAAMO? Nuorten palvelut ovat olleet hajanaisesti sijoittuneita ja huonosti nuorten löydettävissä. Tavoite: Nuorten palvelut yhdessä paikassa

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

Voimalinja. Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013).

Voimalinja. Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013). Voimalinja Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013). Hanke on kaupungin rahoittama ja toimii osana sosiaali- ja terveysviraston nuorten sosiaalityön

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI

OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret VIRTA OULUNKAARI HANKE 1.4.2011 30.9.2013 OULUNKAAREN MONIAMMATILLINEN PALVELUOHJAUSMALLI työttömät ja/tai

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

IDEASTA WALTTI-TALOKSI WALTTI-TALO IDEASTA WALTTI-TALOKSI Ideointi käytännön työn pohjalta: Asiakkaan mahdollisuuksien kartoittaminen -> asiakkaat toimenpiteissä, joihin kuuluvat ja joista hyötyvät Työntekijöillä parempi havainnointimahdollisuus

Lisätiedot

Helena Määttälä 22.2.2011

Helena Määttälä 22.2.2011 Helena Määttälä 22.2.2011 Työmarkkinoille kuntoutuvat asiakkaat yhteisessä toimintaympäristössä Tavoite: Yhteinen toimintaympäristö, jossa mahdollistetaan yhteisille asiakkaille sellaiset palvelut ja palveluprosessit,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft

Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Helsingin työvoiman palvelukeskus DUURI Servicecentralen för arbetskraft Työvoiman palvelukeskukset on perustettu vähentämään rakenteellista työttömyyttä Työvoiman palvelukeskus on työttömiä työnhakijoita

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä.

Palaveri on hyvä pitää 1-2 viikkoa ennen suunniteltua siirtymistä. Siirtymäpalaveri Päihdeongelmaisen asiakkaan siirtyminen palvelusta toiseen sisältää aina riskejä. Monia riskejä voidaan kuitenkin pienentää hyvällä valmistautumisella. Siirtymisessä tulisi noudattaa ns.

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU

TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU TUETUN TYÖLLISTYMISEN PALVELU Työelämää työvalmentajan tuella 2.10.2014 Työ kuuluu kaikille seminaari Nina Sohlberg-Ahlgren ja Merja Honkanen TUETTU TYÖLLISTYMINEN HELSINGISSÄ EU:n Employment Horizon-projektissa

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä.

Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Ulkoringiltä sisärinkiin. Kuinka auttaa kumuloituneista ongelmista kärsiviä nuoria aikuisia pirstaleisessa palvelujärjestelmässä. Aikuissosiaalityön päivät Jyväskylä 8.1.2014 Anne Määttä, VTT Elsa Keskitalo,

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe-

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Häätöjen ennaltaehkäisy ja

Häätöjen ennaltaehkäisy ja Häätöjen ennaltaehkäisy ja asumisen sosiaaliohjaus Vantaalla 25.9.2015 Dimitri Hedman, Sari Heiskanen, Sara Juntunen, Tanja Turunen Asumisen sosiaaliohjaus on aloitettu Vantaalla syyskuussa 2009 osana

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1

Vammaisten työvalmennus. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 Vammaisten työvalmennus Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 ARVOSTUS asiakkaan työnarvostus rinnalla tekeminen asiakkaan mielipiteen kuuleminen ja kunnioittaminen nähdä asioita työnantajan näkökulmasta

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3

Prosessikansio. Kotihoidon asiakasprosessi. Prosessin vastuuhenkilö: Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä LIITE 3 LIITE 3 Prosessikansio Kotihoidon asiakasprosessi Prosessin vastuuhenkilö: Kotihoidon ohjaajat Riitta-Liisa Stolt ja Irmeli Elo Prosessin kuvaus pvä / päivitys pvä 29.8.2007 8.10.2007 7.11.2007 29.1.2008

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Työttömyyden kokemusasiantuntija

Työttömyyden kokemusasiantuntija Työttömyyden kokemusasiantuntija Raportti matalan kynnyksen kokeilusta Nastolassa 6.5.2013 30.6.2014 Sanna Keskikylä & Tanja Mäkelä 2014 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työttömyyden kokemusasiantuntija työttömien

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Tää on tällästä reunalla elämistä koko ajan. Espoon keskuksen aikuissosiaalityön asiakasraadin kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuesta

Tää on tällästä reunalla elämistä koko ajan. Espoon keskuksen aikuissosiaalityön asiakasraadin kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuesta Tää on tällästä reunalla elämistä koko ajan. Espoon keskuksen aikuissosiaalityön asiakasraadin kokemuksia aikuissosiaalityöstä ja toimeentulotuesta Johtava sosiaalityöntekijä Marja Koskenalho & Sosionomiopiskelija

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille

Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Kuntalisä työttömiä palkkatuella työllistäville järjestöille, yhdistyksille ja säätiöille Ohjaus- ja seurantalomake 1 (7) Oulun kaupunki maksaa yleishyödyllisille kuntalisää palkkatuella työllistettävän oululaisen henkilön palkkakuluihin. Kuntalisän maksamisessa noudatetaan Oulun kaupungin

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Työllisyyspalvelut/KOPPI-hanke KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN STARTTIRYHMÄT

VANTAAN KAUPUNKI Työllisyyspalvelut/KOPPI-hanke KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN STARTTIRYHMÄT VANTAAN KAUPUNKI Työllisyyspalvelut/KOPPI-hanke KUNTOUTTAVAN TYÖTOIMINNAN STARTTIRYHMÄT KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hanke Yhteistyössä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki

Lisätiedot