3/2008. The Point. Asiakaslehti. Digitalisoituminenko uhka? Kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Kaupunkien palvelukeskukset oletettua tehokkaampia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2008. The Point. Asiakaslehti. Digitalisoituminenko uhka? Kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Kaupunkien palvelukeskukset oletettua tehokkaampia"

Transkriptio

1 3/2008 The Point Asiakaslehti Digitalisoituminenko uhka? Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Kaupunkien palvelukeskukset oletettua tehokkaampia

2 PÄÄKIRJOITUS Asiakkaan ehdoilla myös julkisella sektorilla Kuva: Kai Lindqvist Tehokas ja laadukas asiakaspalvelu ei enää ole vain yksityisen sektorin kilpailutekijä, vaan siihen kohdistuvat vaatimukset ovat keskeinen muutosajuri myös kaikilla julkishallinnon alueilla. Olipa asiakkaana kansalainen, virkamies, yritys tai julkinen organisaatio, julkisen sektorin tulee pystyä kohtaamaan heidät yksilöllisesti ja vaivattomasti, vaihtoehtoja tarjoten. Yksilöllisyys ja vaivattomuus tarkoittavat esimerkiksi sähköisiä palvelukanavia tai uudenlaisia verkkoportaaleja, jotka tunnistavat käyttäjän profiilin ja tarjoavat juuri tälle ajankohtaiset tiedot ja palvelut. Ne voivat tarkoittaa myös etä- ja lähipalvelupisteiden tehokasta yhteistoimintaa, jonka kautta saavutetaan keskittämisen hyötyjä, mutta voidaan edelleen pitää tietyt esimerkiksi perusterveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon liittyvät palvelut asiakkaiden lähellä asuinpaikasta riippumatta. Vaihtoehtojen tarjoaminen ja eri asiakasryhmien tarpeiden ymmärtäminen on olennaista. Jokaisella asiakkaalla tulee olla mahdollisuus itse vaikuttaa siihen, mitä palveluita hän hyödyntää ja millä tavoin. Asiakaslähtöisyys ja tehokkuuden lisääminen voivat kuulostaa toisistaan irrallisilta, jopa ristiriitaisilta tavoitteilta. Asiakaslähtöisyydellä voidaan kuitenkin usein kohdistaa resurssit aiempaa tarkemmin ja vähentää niiden käyttötarvetta, kun asia tulee ensimmäisellä kerralla hoidettua loppuun asti. Tällöin myös toiminnan tehokkuus kasvaa. Kolikon kääntöpuolella ovat turvallisuushaasteet. Julkiset palvelut tukeutuvat yhä vahvemmin tietotekniikkaan, ja asiakaspalvelun vaivattomuus kangistuu helposti tietoturvallisuuden vaatimiin rajoituksiin ja suojausratkaisuihin. Myös poikkeusolot on huomioitava ja julkisten palveluiden toimivuus ja riittävä taso pystyttävä takaamaan kaikissa tilanteissa. Tämä on mittava tehtävä, jota kuvastaa esimerkiksi valtion lähivuosiksi tietoverkkojen kehittämiseen varaama liki 200 miljoonan euron summa. Taloudessa eletään tänä syksynä epävarmuuden aikoja. Aika näyttää, kääntyvätkö suhdanteet taantumaksi, mutta julkishallinnon kehityshankkeisiin niiden vaikutus jäänee monia muita toimialoja vähäisemmäksi. Yksityisen sektorin taantuma tarkoittaa osaltaan sitä, että julkishallinnon kiinnostavuus työnantajana kasvaa, ja yrityksillä on entistä paremmin resursseja kohdistettavissa julkishallinnon asiakkaidensa palvelemiseen. Tästä hyötyy aikanaan jokainen julkisten palveluiden käyttäjä ja veronmaksaja. Näillä synkän pilven hopeareunuksilla toivotan lukijoillemme työteliästä ja asiakaspalveluhenkistä syksyä! Lauri Byckling Partner, Consulting & Public Sector Leader The Point Julkaisija: Deloitte & Touche Oy, Group of Companies Puh , Päätoimittaja: Teppo Rantanen Toimitus: Perfecto Oy ja Deloitte Ulkoasu: Flow Design, Palaute ja osoitteenmuutokset: Elina Jääskeläinen, puh , Lehti löytyy sähköisessä muodossa sivuiltamme 2 Deloitte The Point 3/2008

3 SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 4 Digitalisoituminen uhkaa 6 Moninaiset tietoturvakysymykset 8 Asiakaskeskeisyys terveydenhuollon muutosvoimana 10 Tampereen taloushallinto pantiin pakettiin 11 Kaupunkien palvelukeskuksista 2000-luvun menestystarina 12 Lounaskeskustelussa pureskeltiin työelämän tulevaisuutta 14 Kohti älykkäämpää riskienhallintaa Vaikka noin 90 % yrityksistä kohtaa vuosittain tietoturvaongelmia, eivät ne pääsääntöisesti ilmoita rikoksista, sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa. Lue lisää sivulta 4. Kuva: Valtteri Kantanen 15 Yhteinen kieli taloudelliseen raportointiin 16 Askelmerkkejä uralle 18 Deloittelaiset osana nykytaidetta 18 Deloitte Trainee Program 19 Ulkopuolinen apu tavoitteiden saavuttamisen nopeuttajana 19 Deloitte maahanmuuttajanuorten tukena Yllättävää oli odotettua pienempi tehokkuusero yksityisen ja julkisen sektorin palvelukeskusten välillä, kertoo Deloitten Ilkka Metsola. Lue lisää sivulta 11. Kuva: Kai Lindqvist Toimitusjohtajien lounaalla: Halu rytmittää itse omia tekemisiä korostuu ja entistä harvemmalle työ on tärkein elämäntehtävä, Deloitten Teppo Rantanen kiteyttää työmarkkinoille tulijoiden asenteita. Lue lisää sivulta 12. Deloitte The Point 3/2008 3

4 Digitalisoituminen uhkaa Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaiset toteuttivat puolitoista vuotta sitten laajan jäljiteltyjen tietoverkkoiskujen sarjan strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Cyber storm -simulaatio selvitti, mitä tapahtuisi todellisessa hyökkäystilanteessa. Tämän vuoden alussa julkisuuteen vuotaneet tulokset olivat huolestuttavia: useat samanaikaiset cyber-iskut vaarantaisivat vakavasti Yhdysvaltain turvallisuuden ja lamaannuttaisivat suuren osan yhteiskunnan toimintoja. Nykyinen yhteiskuntamalli on riippuvainen teknisistä järjestelmistä. Digitalisoitumisen uhkiin on silti havahduttu vasta viime vuosina. Lisääntyneet cyber-hyökkäykset ja kasvava verkkorikollisuus pakottavat torjumaan uhkia aiempaa määrätietoisemmin. Viroon kohdistettu cyber-hyökkäyksien sarja viime vuonna avasi silmät. Maata kohtaan hyökättiin verkkojen kautta systemaattisesti, jolloin yhteiskunnan keskeiset toiminnot hallituksen sähköisestä päätöksentekojärjestelmästä maidonjakeluun vaarantuivat. Aluksi Virossa ei ymmärretty mistä oli kyse, mutta kun ongelmien laajuus käsitettiin, Viro turvautui Naton apuun. Sittemmin Nato perusti Viroon cyber-puolustuskeskuksen, joka palvelee myös muita Nato-maita, sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kertoo. Suomessa yhteiskunnan digitalisoituminen on huomioitava kaikilla hallinnonaloilla. Vastuu tietoturvallisuudesta on Viestintäviraston CERTyksiköllä, joka vastaa tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisystä, havainnoinnista ja ratkaisuista sekä tiedottaa tietoturvauhista. Suomi on vastikään käynnistänyt laajan turvaverkkohankkeen parantaakseen omaa suojautumistaan ja turvatakseen viranomaisille riippumattomat itsenäiset verkkoyhteydet. Valtioneuvoston alaisen hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Risto Volanen. Ohjaus- ja projektiryhmiin kuuluu jäseniä useista ministeriöistä, valtion IT-palvelukeskusten johdosta sekä suojelupoliisista ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Tavoitteena on ottaa turvaverkko käyttöön 2010-luvulla. Globaaleilla rikollisilla resurssit kunnossa Yhteiskunnan toimijoiden siirtyessä verkkoon, myös rikollisuus verkossa kasvaa ja globaalistuu. Verkkorikostutkinta on monimutkaista, kallista ja Kuva: Valtteri Kantanen aikaa vievää; etenkin kun se ylittää yleensä kansallisen lainsäädännön rajat. Parhaillaan pohdimme sitä, miten verkkotutkimusosaamista voitaisiin poliisissa lisätä. Eräs havaittu ongelma on lainsäädännön vaikeus pysyä nopeasti muuttuvan verkkorikollisuuden perässä. Poliisi ei esimerkiksi tällä hetkellä voi harjoittaa peitetoimintaa verkossa, vaan joutuu aluksi ilmoittamaan olevansa poliisi, Ritva Viljanen kuvailee. Huolestuttavana kehityksenä hän pitää myös sitä, että verkossa toimivilla rikollisilla on kova osaamispääoma. Verkossa kohtaamme globaalin rikollisuuden moniosaajat, joiden tasoista asiantuntemusta suomalaisten viranomaisten on vaikea ostaa. Yli 90 %:lla yrityksistä vuosittain tietoturvaongelmia Yritysten haasteena on pitää yritysturvallisuus ajan tasalla nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kansallisen yritysturvallisuuden yhteis- 4 Deloitte The Point 3/2008

5 sekä antaa yrityksille perustyökaluja ja välineitä turvallisuuden parantamiseen. Yritykset puolestaan voisivat välittää sitä kautta palautetta ja kysymyksiä viranomaisille. Erityisen suuri tarve tällaiselle on pk-yrityksillä, joiden omat resurssit ja osaaminen eivät välttämättä riitä turvallisuusasioiden käsittelyyn. Virtuaaliset poliisipartiot ja punainen nappi Myös yksilötasolla tietoisuutta riskeistä ja uhista tulisi lisätä. Työntekijöiden varomattomuus tai suoranaiset rikokset ovat todellinen tietoturvauhka. Meillä sisäasiainministeriössä on kaikille pakollinen tietoturvakoulutus. Vuoden 2008 loppuun mennessä ihmisen on läpäistävä tietoturvakoulutus. Ellei koulutusta suorita, pannaan piuhat poikki. Lisäksi meillä on joka toinen vuosi pakollinen täydennyskoulutus. Verkko on niin keskeinen osa työtämme, että sitä on osattava käyttää turvallisesti. Lisäksi meillä on käytössä vahvan salauksen PKI-pohjainen sirukortti, jota käytämme virtuaaliseen identiteetintunnistukseen, viestien salaamiseen ja sähköiseen allekirjoitukseen. Koko tietojärjestelmä- Jos hengen joukko kokoontuisi Senaatintorille, poliisi kävisi ainakin vilkaisemassa. Verkossa meillä ei ole välttämättä mitään valvontaa. työryhmän tavoitteena on torjua yrityksiin kohdistuvia rikoksia ja väärinkäytöksiä sekä lisätä tiedonvaihtoa yritysten ja viranomaisten välillä. Yhteistyöryhmä julkaisee kahdesti vuodessa yritysturvallisuuden tilannekatsauksen. Tilannekuvat ovat luettavissa Keskuskauppakamarin nettisivuilla edunvalvonnan alta. Ikävä kyllä yritykset eivät ole vielä löytäneet tätä tietokanavaa. Näyttää myös siltä, että vaikka noin 90 % yrityksistä kohtaa vuosittain tietoturvaongelmia, eivät ne pääsääntöisesti ilmoita rikoksista. Arviolta vain kolmannes yrityksistä ilmoittaa poliisille kaikesta heihin kohdistuvasta rikollisuudesta. Todennäköisesti asioista ei haluta kertoa maineriskin vuoksi, mutta vaikenemisesta seuraa, ettei poliisilla ole riittävää tietoa rikollisuudesta eivätkä viranomaiset voi osaltaan tukea yrityksiä oikealla tavalla, Viljanen summaa. Yritysten ja viranomaisten välisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi on suunnitteilla verkkoportaali, joka toimisi tiedonvaihdon välineenä. Viranomaiset voisivat tiedottaa portaalin kautta turvallisuudesta arkkitehtuurimme on rakennettu tämän vahvan salauksen varaan, Viljanen kertoo. Palveluiden ja tiedon lisäksi yhä suurempi osa kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta siirtyy verkkoon. Etenkin nuorten sosiaalinen käyttäytyminen on hyvin verkottunutta. IRC:ssä vierailee viikossa arviolta kävijää ja ruuhka-aikaan siellä voi olla yhtäaikaisesti kymmeniätuhansia kävijöitä. Verkon valvonta suhteutettuna siellä vieraileviin ihmismääriin on vähäistä. Jos hengen joukko kokoontuisi Senaatintorille, poliisi kävisi ainakin vilkaisemassa. Verkossa meillä ei ole välttämättä mitään valvontaa. Viranomaisten on mentävä sinne, missä ihmiset ovat. Virtuaalinen poliisipartiointi voisi olla tapa muistuttaa, että verkossa pätevät samat lait kuin muuallakin yhteiskunnassa. Monia tavanomaisimpia rikoksia, kuten uhkauksia, kunnianloukkauksia ja tekijänoikeusrikkomuksia tehdään nykyään huomattavassa määrin myös verkossa. Suomessa on kiinnostuksella seurattu Norjassa lanseerattua ns. red button -mallia, jonka avulla pyritään tehostamaan verkon omavalvontaa. Norjan yleisimmillä verkkosivustoilla, kuten Facebookissa ja IRC:ssä, on sivuston laidassa suora vihjetietonappula poliisille. Norjalaisten kokemusten mukaan jo pelkästään napin olemassaolo on vähentänyt sivustoilla olevaa epäasiallista ainesta. Deloitte The Point 3/2008 5

6 Stonesoftin toimitusjohtaja Ilkka Hiidenheimo Mihin suuntaan yritysten tietoturvallisuus on kehittynyt viime vuosina? Tilanne Suomessa on kohtuullisen hyvä. Teknisen osaamisen taso ja asenteet ovat suomalaisissa yrityksissä suurimmaksi osaksi kunnossa. Osaltaan meitä suojelee myös pieni kielialue. Tietoturvakysymykset tulisi linkittää osaksi yrityksen kokonaisvaltaista liiketoimintariskien hallintaa. Tietoturvaa ei pitäisi tarkastella irrallisena elementtinä, vaan lähtökohtaisesti niiden riskien kautta, joita se liiketoiminnalle asettaa. Tämä näyttää vielä olevan suhteellisen uusi ajatustapa. Viime vuosien aikana yritysten riippuvuus tietoliikenteestä ja verkoista on merkittävästi kasvanut. Kehityksen myötä on luotava tehokkaampia tapoja suojata verkkoa ja varmistaa tietoliikenteen jatkuvuus. Meidän työssämme trendi näkyy tunkeutumisen estoon liittyvien IPS-palveluiden myynnin suhteellisena kasvuna. Mitä tällä hetkellä pidät huolestuttavimpana kehityksenä? Merkittävä muutos on tapahtunut tietoturvarikollisten osaamisen ja resurssien tasossa. Ne ovat kehittyneet ja ammattimaistuneet voimakkaasti jopa suhteessa yritysten resursseihin. Luottamuksellisen tiedon kalastelu yrityksen järjestelmistä rikollisissa tarkoituksissa eli ns. phishing aiheutti yksistään viime vuonna Yhdysvalloissa yli 3 miljardin dollarin tappiot. Näillä tuotoilla rikollisilla on jo varaa panostaa osaamisen kehittämiseen. Mitkä ovat potentiaalisimmat uhkat yritysmaailman kannalta? Kaikkeen yritystoimintaan liittyy riskejä. Olennaista on määrittää oma riskitaso. Uhkat ovat eri tasoiset riippuen siitä, miten merkittävää osaa tietoliikenne yrityksen liiketoiminnassa näyttelee ja miten arvokasta yrityksen omistama informaatio on. Potentiaalisimpana ja hankalimmin torjuttavana uhkana näen kohdistetut hyökkäykset. Millä tavoin yritysten uudet toiminta tavat, kuten virtuaaliympäristöihin siirtyminen, on huomioitu tietoturvallisuudessa? Virtuaaliympäristöihin siirtyminen on ollut käynnissä jo jonkin aikaa ja näyttää edelleen vahvistuvan. Virtualisoinnin edut ovat niin ilmeisiä, että yritykset ovat tietoisesti lisänneet riskitasoaan. Virtuaaliympäristöjen tietoturvapalvelut eivät tähän saakka ole olleet samalla tasolla kehityksen kanssa. Uusien virtuaaliympäristöjen luomisen helppous on osittain hämännyt yrityksiä. Ei muisteta, että samat uhat koskevat myös virtuaaliympäristöä. Hyökkäys voi kohdistua suoraan virtuaalialustaan tai yksittäisiin palvelimiin, jota kautta se päätyy virtuaaliympäristöön. Mitä yritysten tulisi tehdä tietoturvansa optimoimiseksi ja uhkien välttämiseksi? Hyvä etenemisjärjestys on se, että ensin analysoidaan yrityksen toiminnan ominaispiirteet ja suhteutetetaan tietoturvariskit osaksi liiketoiminnan kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Tämän jälkeen luodaan tietoturvapolitiikka, joka jalkautetaan ohjeiksi ja toimintatavoiksi. Politiikan on oltava käytännöllinen ja ihmisten on voitava noudattaa sitä järkevästi. Ohjeistusta on syytä arvioida uudelleen aina merkittäviä muutoksia tehtäessä tai vähintään kerran vuodessa. 6 Deloitte The Point 3/2008

7 Poliisin tietoturvapäällikkö Kari Santalahti Luonnehtisitko lyhyesti tietotekniikkarikollisuuden tilannetta Suomessa? Poliisin näkemyksen mukaan Suomessa on keskivertoa parempi tilanne. Suomessa esimerkiksi verkkopankit ovat erittäin hyvin suojattuja ja käyttäjät ovat valveutuneita. Perinteisempikin rikollisuus, kuten petokset ja kunnianloukkaukset ovat kuitenkin siirtyneet verkkoon, ja niiden volyymi on kasvanut. Myös ammattimainen, ansaitsemistarkoituksessa tehty rikollisuus on kasvussa. Ns. bot-verkot eli tietokoneiden kaappaaminen ja näin syntyneen tietokonearmeijan käyttö roskapostitukseen ja palvelunestohyökkäyksiin ovat esimerkki ammattimaisesta rikollisuudesta, jossa on mukana sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Mihin suuntaan tietotekniikkarikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Tunnettujen tapausten määrä ja laajuus ovat kasvussa. Yritykset eivät läheskään aina ilmoita niihin kohdistuneista verkkorikoksista maineenmenetyksen pelossa. Näin ollen piilorikollisuutta voi olla paljon, eikä tilanne ole ainakaan parantumassa. Huolestuttavinta olisi, jos joku pääsisi käsiksi yhteiskunnan infrastruktuuriin, kuten sähkön ja veden jakeluun. Mitkä ovat potentiaalisimmat uhkat koko yhteiskunnan ja yritysmaailman toimivuuden kannalta? Maksuliikenteen kaatuminen on todellinen uhka kun raha ei kulje, niin tavarakaan ei kulje. Myös informaation kulun katkeaminen on uhka. Tätä käytetään usein aseena sodankäynnissä. Suomessa ei ole juurikaan tehty identiteettivarkauksia, mutta muualla maailmassa toisen henkilön nimissä on avattu pankkitilejä, hankittu luottokortteja ja nostettu jopa lainoja. Yritykset ovat melko hyvin suojautuneet yleishyökkäyksiltä, mutta pitäisi suojautua entistä kohdistetumpiin hyökkäyksiin suojaamalla strategiset pääomat, kuten asiakastietokannat ja patentit. Uhkista mahdollisuuksiksi Deloitten riskienhallintapalvelut Riskienhallintapalvelujen tavoitteena on auttaa asiakasta hallitsemaan paremmin toimintaansa liittyviä keskeisiä strategisia, operatiivisia ja rahoituksellisia riskejä. Deloitten riskienhallintapalvelut koostuvat kokonaisvaltaisesta ja toimialakohtaisesta riskienhallinnan prosessi- ja järjestelmäkonsultoinnista sekä monipuolisista sisäisen tarkastuksen palveluista. Deloitten tietoturvaan ja liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut sisältävät mm. PCI DSS korttimaksustandardin vaatimustenmukaisuuden konsultointia, haavoittuvuusskannauksia, verkkosovellusten tietoturvariskien arviointeja sekä tietoturvakoulutusta. Riskienhallintapalveluiden parissa työskentelee Suomessa 25 asiantuntijaa, joista useilla on monen vuoden yritys- tai toimialakokemus sekä alan tärkeimmät ammattitutkinnot kuten CIA, CISA tai CISSP. Lisätietoja: Mikko Routti, puh , Deloitten Forensic & Dispute -palvelut Deloitten yritysjärjestelypalveluiden osa-alue Forensic & Dispute Services tuottaa asiantuntijapalveluita tekniseen tietoturvallisuuteen, yhteisöjen ja henkilöiden taustaselvityksiin sekä riita- ja väärinkäytöstutkintaan liittyen. Tietoturva korostuu tietojärjestelmähankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnoinnissa sekä tietojärjestelmien käytössä. Viimeksi mainitussa kyse on siitä, etteivät toimintaan osallistuvat yhteisöt ja henkilöt vaaranna tietoturvallisuutta tahallisesti tai tahattomasti. Riittävät henkilö- ja yritystaustaselvitykset ovat näis sä tapauksissa olennainen osa tietohallintoprojektien sekä myös tietojärjestelmien käytön riskienhallintaa. Tietoturvaloukkausten selvittäminen vaatii tietoa ja osaamista tietotekniikasta juridiikkaan sekä usein toimivat yhteydet ulkomaille. Lisätietoja: Petri Tahvanainen Puh Deloitte mukana turvallisuusviranomaisten verkkohankkeessa Ara Haikarainen Puh Työskentely julkisen sektorin organisaatioiden kanssa ei nykyään juurikaan eroa yksityissektorista kuin ensinmainitun huomattavasti pidemmän aikajänteen vuoksi. Deloitte on tehnyt yhteistyötä Suomessa keskeisten turvallisuusviranomaisten kanssa jo useita vuosia. Esimerkiksi Puolustusvoimien kanssa vuonna 2004 alkanut yhteistyö on poikinut useita viranomais yhteistyön kehittämiseen liittyviä toimeksiantoja. Julkisen sektorin rooli muuttuu palveluntuottajasta palveluintegraattorin suuntaan. Palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen voi liittyä useita eri toimijoita, jolloin monimutkaisuuskerroin lisääntyy. Ei riitä, että hallitaan oma toiminta, vaan tarvitaan kykyä yhteistyöhön yli perinteisten organisaatiorajojen. Tämä on haaste, sillä yhteistyölle on paljon esimerkiksi lainsäädännöstä lähteviä rajoitteita, Deloitten johtava konsultti Markku Viitanen kertoo. Kiteytetysti voi sanoa, että olemme mukana pohtimassa yhteistoimintamalleja ja pelisääntöjä lainsäädännön ja talouden ohjauksen kehittämisen näkökulmasta. Esimerkki perinteiset rajat ylittävästä projektista on Turvallisuusviranomaisten verkkohanke eli TUVE-hanke, joka pyrkii erityisen turvallisen tietoliikenneverkon rakentamiseen. Deloitte tuo hankkeeseen mm. lain - säädännön ja talouden osaamista. Konsultin näkökulmasta julkisen sektorin muutos on kiinnostavassa vaiheessa. Perinteiset toimintamallit ja rakenteet eivät istu uuteen maailmaan, mutta uudet toimintatavat ovat vasta muotoutumassa. Toimintaympäristön suuret muutokset tuovat omat haasteensa. Ammatillisesti julkisen sektorin hankkeet ovat kiinnostavia, mikä näkyy myös konsulttien innossa hakeutua julkiselle sektorille tehtäviin toimeksiantoihin, Viitanen kiteyttää. Lisätietoja: Markku Viitanen, puh , Deloitte The Point 3/2008 7

8 Asiakaskeskeisyys terveydenhuollon muutosvoimana Terveydenhuoltoon kohdistuu juuri nyt valtavia muutosvoimia ja -paineita. Kustannusten säästöpaineista on puhuttu kauan, vaikka Suomen tilanne ei kansainvälisissä vertailuissa olekaan erityisen huolestuttava. Vasta aivan viime aikoina on havahduttu huomaamaan, että asiakkaan siis potilaan tulisi terveydenhuollossakin olla keskeinen osallistuja, eikä vain hiljainen toiminnan kohde. Asiakaskeskeisyyteen siirtyminen tuo terveydenhuollolle tervetulleita haasteita kaikilla toiminnan tasoilla. Niihin voidaan vastata jär - jestelmällisellä kehitystyöllä ja yksinkertaisilla toimintaprosessien muutoksilla. Asiakaskeskeisyyden haaste ammattikunnille Lääkäreiden Hippokrateen vala, jonka normistoa muutkin terveydenhuollon ammattikunnat seuraavat, nostaa potilaan ja hänen etunsa yli kaiken muun. Hippokrateen ääni kuuluukin yksittäisissä hoitopäätöksissä vahingoittamisen välttämisenä, mutta huomattavasti vaikeampaa terveydenhuollon vallankäyttäjille on antaa potilasasiakkaalle aktiivista päätösvaltaa. Uuden terveydenhuoltolain myötä asiakkaan valinnanvapaus hoitopaikan ja hoidon toteuttajien osalta laajenee tuntuvasti. Sitä myötä myös yksittäisen asiakkaan palvelun on parannuttava. Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää ymmärtää, että tulevaisuudessa potilas haluaa vaikuttaa kokemukseensa liittyviin seikkoihin, vaikka hän edelleen luottaa hoitopäätöksissä asiantuntijoihin. Asiakassegmentointi parantaa asiakkaan kokemusta Ammattikunta- eli professiokeskeinen organisaatio asettaa tyypillisesti vähän painoa asiakkaan omalle kokemukselle ja kohdentaa mieluummin kaiken huomionsa lopputulokseen. Terveydenhuollossa tämä on monella tapaa ymmärrettävää. Hoitotulos on toki potilaallekin tärkein asia, mutta hyvän tuloksen ohella tulisi kiinnittää runsaasti huomiota siihen, kuinka tulokseen päädytään. Kuinka pitää sisällään varsin paljon muitakin kuin lääketieteellisiä asioita. Tyypillisiä esimerkkejä ovat potilaan hyvä informoiminen ja prosessien hiominen sellaisiksi, että potilaan odotusajat olisivat mahdollisimman lyhyitä. Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun apuna käytetään asiakassegmentointia. Ääripäiden palaute on hyödyllisintä Monet terveydenhuollon yksiköt keräävät asiakaspalautetta, mutta vain harvat huomioivat sen siten, että palautteesta seuraa parannuksia palveluun tai prosesseihin. Asiakaspalautteen kerääminen ei ole tarpeen asiakkaiden rauhoittamiseksi tai paineiden poistamiseksi, vaan palautteesta on haettava esiin todelliset muutostarpeet. Pääsääntönä palautteen prosessoinnissa on, että organisaation kannattaa reagoida vain ääripäiden palautteeseen. Keskiarvopalautteen perusteella ei kannata muuttaa esimerkiksi työprosesseja. Erittäin hyvä palaute on merkki oikealla tiellä olemisesta, ja erittäin kriittiseen, uskottavaan palautteeseen puolestaan tulisi reagoida nopeasti korjaavilla toimilla. Huonosti toimiva prosessi kehityksen esteenä Terveydenhuollon yksikön on vaikeaa parantaa asiakkaan subjektiivista kokemusta silloin, kun prosessi ei toimi. Jos kokemuksen negatiivisimmat asiat aiheutuvat pitkistä hoitoonpääsyodotuksista tai pallottelusta eri yksiköiden välillä, ei yksittäisen hoitokäyntikokemuksen parantaminen ole kuin oireiden hoitoa. Uusi terveydenhuoltolaki voi tässä suhteessa tuoda paljon parannuksia. Erikoislääkärikonsultaatioiden vieminen potilaan lähelle perusyksikköön estänee pallottelua. Myös vaativien hoitojen keskittäminen varmistaa sen, että hoitoprosessi voidaan laatustandardoida ja hoitotulokset taata. Kun potilasasiakkaalle lisäksi annetaan valtaa ja keinoja valita hänelle paras hoitopaikka, on todennäköistä, että asiakkaan kokemus paranee. Kun tuleva laki vielä toivottavasti antaa potilasasiakkaalle runsaasti mahdollisuuksia valita hoitopaikkansa ja hoidon toteuttaja, on hänestä tullutkin päätöksentekijä näin entinen hoidon objekti onkin subjekti ja ottaa omaa vastuuta hoidostaan. Lisätietoja Deloitten lääketieteen ja terveydenhuoltoalan palveluista: Kari Varkila Toimialajohtaja, Terveydenhuolto Puh , 8 Deloitte The Point 3/2008

9 Asiakasryhmittely auttaa kehittämään terveydenhuollon palveluita oikeaan suuntaan Deloitten Center for Health Solutions -tutkimuslaitos teki syksyllä 2007 kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin vuotiaiden amerikkalaisten kuluttajien käyttäytymistä, asenteita ja tarpeita terveydenhuollon asiakasnäkökulman kannalta keskeisillä alueilla. Näitä alueita olivat palvelujen rahoitus, perinteisten ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja palvelukonseptien käyttö, itseohjattu hoito sekä tiedonhaku. Tutkimustulosten pohjalta kuluttajissa tunnistettiin viisi asenteita ja käyttäytymistä kuvaavaa profiilia. Tutkimuksen amerikkalaisesta otoksesta huolimatta profiilien samankaltaisuudet suomalaisiin trendeihin ovat ilmeiset. Tyytyväiset sopeutujat (29 %) Tyytyväisiä saamansa hoitoon, noudattavat ohjeita ja antavat lääkäreiden päättää. Arvostavat perinteisiä hoitomenetelmiä ja hoidon toteutustapoja. Tiedonjanoiset sairastajat (24 %) Vaativat tietoa, ovat laatutietoisia ja luottavat perinteisiin vaihtoehtoihin. Käyttävät vakuutuksia. Tekniikan hyödyntäjät (8 %) Hakevat terveystietoa netistä, ovat valmiita kokeilemaan e-palveluita, laatutietoisia ja perinteisiin hoitomuotoihin pitäytyviä, mutta valmiita kokeilemaan uusia palvelukonsepteja. Tarjousten etsijät (2 %) Etsivät halvimpia hoitovaihtoehtoja, asettavat perinteiset hoitomuodot etusijalle, mutta kokeilevat vaihtoehtoja, jos hinta on halpa. Valmiita näkemään vaivaa halvimman hoidon löytämiseksi. Kokeilijat (9 %) Asettavat vaihtoehtohoidot etusijalle, valmiita kokeilemaan, vaativat laatua oman mittariston mukaisesti, tyytymättömimpiä perinteisiin hoitoihin ja noudattavat huonosti hoito-ohjeita. Varovaiset peruskuluttajat (28 %) Käyttävät terveydenhuollon palveluita vähän, ovat tyytymättömiä hoitotuloksiin eivätkä ole valmiita maksamaan palveluista. Kuva: Kai Lindqvist Kari Varkila on siirtynyt Deloitten terveydenhuollon toimialajohtajaksi kesäkuussa Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna Hän on suorittanut myös lääketieteen ja kirurgian tohtorin sekä kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin tutkinnot Helsingissä ja MBA-tutkinnon Sveitsissä. Hän on toiminut muun muassa lääketeollisuuden parissa lääketieteellisenä johtajana ja viestintäjohtajana sekä Reuma säätiön sairaalan Reuman ylilääkärin tehtävässä. Deloitte The Point 3/2008 9

10 Kuva: Mika Kanerva Tampereen taloushallinto pantiin pakettiin Tampereella havaittiin 2000-luvun alussa, että kaupungin taloushallinnon kokonaisuus oli hajanainen, eikä yhtenäinen ohjaus toiminut. Vuonna 2004 käynnistettiin taloushallinnon palvelukeskushanke, jonka tavoitteena oli tehostaa toimintaa. Taustalla oli halu tehostaa toimintaa ja saavuttaa sitä kautta kustannushyötyjä. Lisäksi halusimme käyttää paremmin hyväksemme tietojärjestelmiä ja edistää palvelujen digitalisoitumista, Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen johtaja Heli Hirvelä kertoo. Palvelukeskus perustettiin vuonna 2005, ja se on hoitanut siitä lähtien keskitetysti Tampereen taloushallinnon tehtäviä. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Myös Deloitten hiljattain toteuttamassa benchmarking-tutkimuksessa Tampere oli yksi suurimmista menestyjistä. Osasimme odottaa hyviä tuloksia. Erityisesti tuottavuuden nostossa ylitimme tavoitteet. Onnistuminen on pitkälti sen ansiota, että pidimme johdonmukaisesti kiinni yhtenäisestä linjasta. Aluksi se ei ollut helppoa, sillä asiakkaat vaativat erilaistettua palvelua, mutta alkuvaiheen muutosvastarinta on sittemmin muuttunut asiakastyytyväisyydeksi. Muutosvastarintaa koettiin sekä asiakkaan että henkilöstön puolelta. Asiakkaat eivät ottaneet uskoakseen, että keskitetty järjestelmä hoitaisi juuri heidän erityistarpeensa. Kävimme mahdollisimman avointa keskustelua. Hankalissa tilanteissa menimme paikan päälle katsomaan, miltä tilanne näytti. Ratkaisu löytyi lähes aina linjausten puitteissa. Tällaisessa projektissa ei voida lähteä joka kohdassa räätälöimään, sillä muuten tuottavuushyödyt katoavat. Henkilöstölle muutos oli vielä suurempi kuin asiakkaille, sillä useimmilla taloushallinnon asiantuntijoilla muuttui kerralla kaikki; fyysinen työympäristö vaihtui avokonttoriin, työkaverit ja esimies vaihtuivat ja itse työtehtävätkin uudistuivat. Ajatusmaailman ja asenteiden muuttaminen oli hankalaa erityisesti tilanteissa, joissa palvelukeskukseen siirtyvien henkilöiden silloinen esimies vastusti muutoksia. Alku ei ollut helppo, mutta tänään henkilöstö voi hyvin. Meillä on käytössä toimiva työnkierto, sillä 140 hengen palveluskeskus porukasta keskimäärin 40 henkeä vaihtaa vuosittain työtehtäviään. Tämä lisää oppimista. Työhyvinvointi on lisääntynyt ja sairauspoissa olot vähentyneet miltei 50 %:lla verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, Hirvelä kuvailee. Muutosvastarinta ja muutoksen hyväksyminen vaativat tiivistä vuorovaikutusta ja runsaasti aikaa, mutta vielä haastavammaksi osoittautuivat järjestelmämuutokset. Järjestelmämuutokset ja niiden aikataulutus olivat selkeästi haastavin osuus koko projektista. 10 Deloitte The Point 3/2008

11 Uusi palvelukeskus ehti toimia vanhan järjestelmän puitteissa vain puoli vuotta ennen kuin SAP otettiin käyttöön. Siirsimme koko palvelukeskuksen uuteen järjestelmään. Mielenkiintoisimpana osana palvelukeskushanketta Hirvelä pitää oikeiden toimintatapojen löytämistä. Palvelukeskuksen toimitamallien tuli olla sekä mahdollisimman yksinkertaisia että kaikille osapuolille soveltuvia. Jatkossa haasteena on edelleen tietojärjestelmien kehitys ja nykyjärjestelmän täysimittai nen hyödyntäminen. Toisena keskeisenä haaste alueena näen osaamisen kehittämisen. Tarpeet muuttuvat tällä alueella nopeasti ja henkilöstön osaamisen on pysyttävä muutoksen perässä. Kaupunkien palvelukeskuksista 2000-luvun menestystarina Deloitten tekemä tuore benchmarking-tutkimus kokosi yhteen 8 suuren suomalaisen kaupungin kokemukset palvelukeskusten kehittämisestä. Tulokset yllättivät tutkimuksesta vastanneen Deloitten projektipäällikön Ilkka Metsolan. Mitkä kaupungit tutkimuksessa olivat mukana? Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Lahti. Taloushallinnon palvelukeskukset olivat toimineet näissä kaupungeissa tutkimuksentekoaikaan yhdestä neljään vuotta. Tällaisessa projektissa ei voida lähteä joka kohdassa räätälöimään, sillä muuten tuottavuushyödyt katoavat. Heli Hirvelän neuvot palvelukeskuksen rakentamista harkitseville: 1. Linjaukset selviksi. Hakekaa selkeät konsernin linjaukset sille, mitä palvelukeskuksella tavoitellaan. 2. Yleisestä erityiseen. Aloittakaa suunnittelu yleiskuvasta ja edetkää siitä yksityiskohtiin. Toimivaa palvelukeskusta on vaikeampi kehittää esimerkiksi alun perin pienemmän yksikön tarpeisiin luodun palvelukeskuksen päälle. 3. Pitkä aikajänne. Päättäkää linjaus ja pitäytykää siinä. Yritysmaailmasta löytyy monia esimerkkejä, joissa palvelukeskuksia vuoroin luodaan, vuoroin ulkoistetaan. 4. Viestintä. Kommunikoikaa niin paljon kuin sielu ja kalenteri sietävät. 5. Kärsivällisyys. Välttäkää kireitä aikatauluja. Muutokseen sopeutuminen vie noin vuoden. Mitkä olivat tutkimuksen päälöydökset? Vertailututkimuksessa keskeisiksi teemoiksi nousivat osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä asianmukaiset tietojärjestelmät ja niiden tehokas hyödyntäminen. Henkilöstöön liittyvät tekijät ovat edelleen merkittävä haaste palvelukeskusten toiminnalle. Palvelukeskuksille tunnusomainen asiakaslähtöinen asenne ja palvelumentaliteetti edellyttävät vielä pitkäjänteistä kehitystyötä. Myös tieto järjestelmien kehitys vaati henkilöstöltä uudenlaista osaamista. Mikä tuloksissa yllätti? Yllättävää oli odotettua pienempi tehok kuus ero yksityisen ja julkisen sektorin palvelu keskusten välillä. Konkreettisesti tämä näkyi prosessien vähäisinä kustannustehokkuuseroina. Toki eri kaupunkien välillä oli eroja, mutta osittain niitä selittivät mm. tietojärjestelmät, palvelukeskusten koko ja palvelukeskuksen toiminta-aika. Millä tasolla palvelukeskusosaaminen Suomessa on verrattuna kansainväliseen tasoon? Osaamistaso palvelukeskuksiin liittyen on Suomessa julkisella sektorilla sekä kaupunkien että valtion tasolla keskimääräistä parempi. Kuva: Kai Lindqvist Mitkä tekijät yhdistävät julkisen ja yksityisen sektorin palvelukeskushankkeita? Palvelukeskushankkeet ovat aina suuria muutosprosesseja, joilla haetaan konsernin tai kokonaisuuden etua. Yleensä tavoitteet liittyvät kustannussäästöihin sekä työn tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamiseen. Toimiva palvelukeskus tuottaa toiminnalle laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti olipa sitten kyseessä yksityinen tai julkinen sektori. Mitkä ovat onnistuneen palvelukeskushankkeen edellytykset? Muutoshallinta on otettava tosissaan alusta lähtien, ja koko hanke on vietävä suunnitelmallisesti läpi. Tavoitetaso on asetettava oikein ja toteutuksen osalta peruspalvelut on laitettava ensiksi kuntoon. Osaamistason ja asiakkaiden luottamuksen kasvaessa voidaan edetä vaativampiin palveluihin. Tärkeintä on huomioida kokonaisprosessi, eikä muutoksen vauhdissa saa unohtaa niitä prosessin osia, joita ei keskitetä palvelukeskukseen. Yhteistyö asiakkaan kanssa on avainasemassa. Palvelukeskuskonseptin pitäisikin käsittää palvelukeskuksen prosessien lisäksi myös asiakkaalle jäävien prosessien kehittä misen sekä lisätehokkuuden hakemisen muista palvelukeskuksen sisäisistä ja ulkoisista sidosryhmistä. Ilkka Metsola Puh , Deloitte The Point 3/

12 Teppo Rantanen Tapani Järvinen Lounaskeskustelussa pureskeltiin työelämän tulevaisuutta Osaajat vähenevät, työnantajien haasteet kasvavat Jo puhki puhuttu suurten ikäluokkien eläköityminen on käsillä. Säpinää riittää, kun konttoreihin ja kaivoksiin astuva uusi sukupolvi odottaa työelämältä kovin erilaisia asioita kuin eläkkeelle siirtyvä. Moni työnantaja ei ole muutokseen valmistautunut. Raskas syyssade piiskaa Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan Deloitten pääkonttorin ikkunoita. Rakennuksen yläkerrassa Outotecin toimitusjohtaja Tapani Järvinen ja Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen ravistelevat päällystakkinsa naulakkoon, jättävät hetkeksi sateen ja kiireensä hengähtääkseen kelpo lounaan ääreen. Kattaus on valmiina, niin myös puheenaihe: Järvinen ja Rantanen tarttuvat paitsi ankanrintaan myös suomalaisen työelämän tuleviin haasteisiin. Pelkään pahoin, että paljosta puheesta huo limatta kovin moni työnantaja ei ole kunnolla valmistautunut käsillä olevaan suureen muutokseen työmarkkinoilla, Tapani Järvinen avaa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle on nyt toden teolla alkamassa ja arvomaailmaltaan uudenlainen sukupolvi siirtymässä työelämään. Vaikka talouden suhdanteet tilapäisesti vähentävätkin rekrytointipaineita, on osaavien ihmisten löytäminen aiempaa tärkeämpi hyvän liikkeenjohdon kivijalka. Siksi alkuruokaa syödään tiiviisti yhdessä y-sukupolven kanssa. Keskustelu lainehtii miksi -sukupolven nuorten arvomaailmassa ja työnantajamielikuvien pohdinnoissa. Vaikka eri sukupolvien ominaisuuksia ei pidäkään yleistää, voinee todeta, että nyt työmarkkinoille siirtyville nuorille raha ei ole erityisen keskeinen motiivi työpaikan valitsemisessa. Kun perusvarallisuutta on jo, on myös varaa tehdä valintoja. Raha on osoitus kyvyistä, ei itsetarkoitus, Järvinen arvioi. Vapaus on työmarkkinoiden uusille tulokkaille entistä tärkeämpää valinnat halutaan tehdä itse. Halu rytmittää itse omia tekemisiä korostuu ja entistä harvemmalle työ on tärkein elämäntehtävä, Rantanen summaa. Osuvana käytännön esimerkkinä keskustelijat käyttävät ulkomaan- 12 Deloitte The Point 3/2008

13 Toimitusjohtajan lounas Kuvat: Kai Lindqvist Olemme Deloittella kiinnostuneita laajasti maailman trendeistä ja talouden kulkusuunnasta. Yhdistämme ajankohtaisen tiedon kokonaisnäkemykseemme, joka syntyy oikeanlaisen osaamisen yhdistämisestä. Ajatukset jalostuvat, kun niitä käsitellään yhdessä asiakkaidemme kanssa. Teppo Rantanen kutsuu mielenkiintoisia henkilöitä lounaalle keskustelemaan ajankohtaisesta teemasta. Tällä kerralla keskityttiin tulevaisuuden henkilöstön saatavuuteen liittyviin haasteisiin. Lounaslistalla oli alkuruoaksi kanttarelli-pekonicaesarsalaattia ja pääruoaksi ankanrintaa. komennuksia. Kun ennen oli varsin helppoa saada diplomi-insinööri eksoottiselle ulkomaankomennukselle, ei lähtijöitä enää tahdo riittää. Maailmaa on nähty muutenkin, puolison ja perheen hyvinvointi painavat vaakakupissa. Nuorten arvomaailma on mielestäni aiempaa paremmin balanssissa, Rantanen toteaa. Johtaja vastuullinen tarinankertoja Eläköityminen ja uuden sukupolven vaateet työltä asettavat melkoisia haasteita työnantajille, alkaen lähiesimiestyöstä ja johtamisesta aina yritysmielikuvan rakentamiseen. En kuitenkaan näe suuria muutoksia asiantuntijaorganisaation esimiehen arjessa. Edelleenkin esimiehen tärkein tehtävä on antaa suunta ja mahdollisuudet, Outotecin toimitusjohtaja toteaa. Työantajan ja esimiesten on kuitenkin kyettävä löytämään aiempaa enemmän työntekijöilleen henkilökohtaisesti sopivia ratkaisuja. On sallittava uusia joustoja työn tekemisen tavoissa. Ilman niitä ei vain saa uusia työntekijöitä! Mielikuvat merkitsevät Lounastajat ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajamielikuvan merkitys korostuu samalla kun henkilöstön saatavuudesta tulee aiempaa useammalle yritykselle kriittinen menestystekijä. Nuoria on kyettävä houkuttelemaan imagolla. Haaste on meille hyvin konkreettinen. On vaikea löytää kaivosteollisuudesta ja metallurgiasta kiinnostuneita nuoria osaajia, kun toimialaan liitetyt mielikuvat laahaavat menneillä vuosikymmenillä, Järvinen harmittelee. Ei tuo ole teidän yksinoikeutenne. Sama ongelma on koettu myös meillä tilintarkastuksen suhteen, Rantanen puuskahtaa. Pääruuan yli löytyy yksimielisyys vastuullisen yritystoiminnan ja siitä viestimisen merkityksellisyydestä osana työnantajamielikuvan rakentamista. Nuoremman sukupolven keskuudessa vastuullisuus on osa arkea, ja työntekijät haluavat oman ja työnantajansa arvomaailman kohtaavan. Tulevaisuudessa työyhteisön johtaminen on entistä enemmän viestintää. Johtajan on oltava tarinan kuljettaja, joka auttaa asiantuntijoita ja itseohjautuvia organisaatioita oikeaan suuntaan, visioi Rantanen. Just, hyvä stoori pitää olla. Siinä pitää näkyä päämäärä ja menestysnäky, se auttaa sitoutumaan. Ja vastuullisesti täytyy toimia joka käänteessä, Järvinen jatkaa. Pidä senioristasi kiinni Lounaskeskustelussa kahvit kaadetaan myös senioreille. Kun työnantajien kisa nuorten mielikuvien markkinoilla kiristyy, pitää fiksu työnantaja kiinni varttuneemmista työntekijöistään. Eläkkeelle siirtymisen hyvä hoitaminen on yksi tärkeimmistä ratkaisuista mahdollisen työntekijäpulan kohdatessa. Seniorit ovat nykyisin kovassa kunnossa ja useat heistä ovat valmiita tekemään töitä vielä pitkälti yli kuusikymppisinä. Järvinen jatkaa todeten, että on tärkeää löytää erilaisia joustavia sopimuksia työn tekemisestä. Tässäkin joustavuus korostuu menestyvän työnantajan ominaisuutena. Keskustelussa uuden sukupolven eläkeläiset muokkaavat uudenlaista käsitystä vanhuusiästä ja siihen liittyvästä työnteosta. Järvinen ja Rantanen uskovat, ettei eläkeikä tule olemaan yksin elämän odottelevaa ehtoopuolta, vaan pikemminkin yrityksille voimavaraksi nähtävää ja kansataloutemme kehitystä tukevaa aktiivista aikaa. Lounaalle varattu aika kiitää kiinnostavan aiheen kimpussa nopeasti. Tapani Järvinen ja Teppo Rantanen lupaavat jatkaa aiheen tiimoilta. Keskusteltavaa jäi kosolti. Outotec on johtava kansainvälinen mineraaleihin ja metalleihin keskittyvä teknologian kehittäjä ja toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja tehtaita, prosesseja ja laitteita sekä suunnittelu-, projekti- ja tukipalveluja maailmanlaajuisesti. Yritys syntyi, kun Outokumpu Oyj muodosti vuonna 2006 teknologiatoimialastaan Outokumpu Technology Oyj -nimisen yhtiön ja myi 80 % yhtiön osakekannasta ulkopuolisille sijoittajille. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin lokakuussa 2006 ja muutti nimensä Outotec Oyj:ksi huhtikuussa Deloitte The Point 3/

14 Kohti älykkäämpää riskienhallintaa Ulkopuolisten vaatimusten huomioiminen on riskienhallinnan minimivaatimus, mutta sitä voi käsitellä myös tehokkaana aseena organisaation vastatessa muuttuvan ympäristön haasteisiin. Ulkopuolisten tahojen paineet riskienhallintaa kohtaan ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Uusi Corporate Governance -koodi vaatii pörssiyhtiöiltä entistä tarkempaa kuvausta riskienhallinnan järjestämisestä. Valtion virastolta tai laitokselta vaaditaan vastaavaa kannanottoa riskienhallinnan tilasta sekä olennaisimmista kehittämistarpeista. Toisaalta luottoluokitusyhtiöt ovat ottaneet kokonaisvaltaisen riskienhallinnan (ERM) arvioinnin reittauskriteerikseen ja useat yritykset huomioivat kumppanin valinnassa riskienhallinnan luotettavuuden. Hyödyntämätön mahdollisuus Valitettavasti uudetkin vaatimukset ovat melko pinnallisia, jolloin vastuu riittävän tiedonannon tulkinnasta jää yritykselle. Sijoittajien ja muiden sidosryhmien tulisi voida luottaa siihen, että riskienhallinta toteutetaan ja kohdistetaan oikein. Suomalaisissa organisaatioissa riskienhallintaa pidetään joskus pakollisena byrokraatti sena tehtävänä. Sille annetaan toki hieman resursseja, mutta tavoitteena on täyttää vain ulkopuolisten tahojen vaatimukset. Samoilla panoksilla riskienhallinnasta saisi paljon enemmän irti. Yritykset, jotka osoittavat hoitavansa riskienhallinnan hyvin, menestyvät paremmin. Pörssikurssit kehittyvät suotuisasti ja mahdollisen markkina-arvon notkahdukset ovat lievempiä ja lyhyempiä. Asiaan kannattaa siis ottaa tiukka asenne. Riskienhallinnan on tuotettava hyötyä samalla tavalla kuin muidenkin organisaation toimintojen. Ja hyötyä voi saavuttaa vain, jos sille on asetettu selkeät tavoitteet. Kokemuksemme mukaan riskienhallinta jää usein muutaman yhtymätason toimijan tehtäväksi. Suurin haaste on riskienhallinnan vajaa ulottaminen syvälle ydintoimintaan sinne missä tulos tehdään ja operatiiviset riskit otetaan. Toisaalta riski-informaation on oltava konsolidoitavissa, jotta strategisella tasolla saadaan vedettyä asioita yhteen ja tehtyä oikeita päätöksiä. Riskienhallinnan yleiskehikon rakentaminen näyttää olevan melko helppoa. Haasteita syntyy, kun riskienhallinta pitäisi viedä organisaatiossa syvemmälle. Avaintekijöitä onnistumiseen ovat johdon sitoutuminen, riskienhallinnan hyötyjen tunnistaminen, selkeä ja yksinkertai nen malli, sisäinen myyntihenkisyys sekä ymmärrys substanssista, johon mallia ollaan viemässä. Mikä ei ole toiminut? Talouskirjallisuudesta ja -tutkimuksesta löytyy seuraavia syitä siihen, mikä on mennyt pieleen: Fokus ollut liikaa vaatimusten täyttämisessä yhtiön suorituskyvyn sijaan, mikä johtaa virheellisiin arviointeihin ja reaktioihin. Riskien väliset yhteydet on aliarvioitu tai jätetty huomioimatta. Todennäköisyyden arviointia on painotettu liikaa, skenaariosuunnittelua ei hyödynnetty riittävästi eikä tärkeisiin kysymyksiin ole saatu tarpeeksi syvyyttä. Riskienhallinta on istunut omassa siilossaan. Varoituksia ei ole huomioitu; viestintuojia pidetty valittajina tai huonoina tiimityöntekijöinä. Lyhytnäköisyys ja liiallinen kvartaalifokus. Kokonaisvaltaisuuden puuttuminen sekä puutteet oikeuksissa ja valtuuksissa. Suurin yritysten tekemä virhe on välttää riskinottoa kokonaan. Riskinotto on ainoa tapa menestyä, mutta sitä on tavoiteltava taidokkaasti. Miten kohti älykkäämpää riskienhallintaa? Riskistä käytetään läpi yhtiön samaa määritelmää. Riskeihin ja riskienhallintaan liitetään tavoite organisaation arvon lisäämisestä tai säilyttämisestä. Organisaatiolla on käytössä toimialan ja organisaation huomioiva riskienhallintamalli. Malli sisältää prosessin yksinkertaisine raportointivaatimuksineen, mitkä liittyvät organisaation suunnitteluun. Yhtiön riskienhallintaan liittyvät roolit, vastuut ja valtuudet on määritelty selkeästi. Vastuu riskienhallinnasta on ylimmällä johdolla, joka osoittaa esimerkillään riskienhallinnan merkityksen. Liiketoimintayksiköt ja ydintoiminnot ovat vastuussa omasta suoriutumisestaan sekä riskienhallinnastaan. Tietyt tukifunktiot osallistuvat tarvittaessa yksikkö- ja prosessitason riskienhallintaan. Sisäinen tarkastus ja riskienhallinta valvovat ja tukevat yksiköitä, prosesseja ja funktioita riskienhallinnassa sekä raportoivat ylimmälle johdolle. 14 Deloitte The Point 3/2008

15 Yhteinen kieli taloudelliseen raportointiin Yrityksen taloudellinen informaatio on paljon muutakin kuin pelkkiä numeroita. Kansain välinen liiketoiminta eri kielten ja kulttuurien ympäristössä tarvitsee yhtenäistä, vertailukelpoista tietoa. Kuva: Valtteri Kantanen Deloitten IAS Plus -tietokannan mukaan IFRSsäännöstö on pakollinen tai sallittu listatuille yhtiöille jopa 113 maassa. Säännöstön noudattamista vaaditaan listatuilta yhtiöiltä lähes sadassa maassa, muun muassa kaikissa EU-maissa. Useissa maissa sitä vaaditaan myös ei-listatuilta yhtiöiltä. Myös Yhdysvalloissa ollaan vaiheittain siirtymässä pelkästään IFRS-säännöstön käyttöön. Tämä tapahtuu ensin ulkomaisten listautujien osalta ja suunnitelmien mukaan myöhemmin myös kotimaisten, listattujen yhtiöiden kohdalla. Toisaalta kehitys kulkee kohti yhteistä taloudellista raportointikieltä myös USGAAPja IFRS-säännöstön erojen supistuessa. Siirtymisen etuja ja haittoja Kun Suomessa vain listatuilta yrityksiltä vaaditaan monimutkaisiksi ja työläiksi tunnettuja IFRS-säännöksiä, kannattaako muiden edes harkita sitä? Kolikolla on puolensa. IFRS-tilinpäätös tarjoaa reaaliaikaisen ja kattavan tietopaketin yrityksen taloudellisesta asemasta ja kannattavuudesta. Kansallisen tilinpäätösnormiston eräs haitta on niiden huono tunnettuus. Yhteinen laskentasäännöstö lisää eri yhtiöiden tilinpäätösten vertailtavuutta. Taloudellisen informaation laadun paraneminen vahvistaa myös luottamusta yritykseen, kun intressitahojen tietämys yrityksestä kasvaa. Yrityksen uskottavuus markkinoilla vahvistuu, minkä ansiosta yrityksen oman tai vieraan pääoman hankinta helpottuu. Yrityksen suhteet asiakkaisiin ja neuvotteluasema toimittajiin paranevat. Kansainvälisesti toimivat yritykset hyötyvät myös vertailukelpoisesta ja korkeatasoisesta tilinpäätösinformaatiosta. Lisäksi IFRS-tilinpäätökseen koottava taloudellinen tieto tarjoaa työkaluja tehokkaampaan seurantaan johtamisen näkökulmasta. Liiketoiminnan hallinta ja oikeansuuntainen päätöksenteko toteutuu paremmin ajantasaisen raportoinnin avulla. IFRS-säännöstön käyttöönotto vaatii resursseja, aikaa ja osaamista, joten yrityksen kykyä toteuttaa muutos on arvioitava realistisesti. IFRS-raportoinnin ja säännöllisen tiedottamisen vaatimusten lisäksi on huomioitava myös laadun ylläpitäminen ja säännöstön jatkuva seuranta. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat raportoinnista saatavaan kustannus hyöty -analyysiin. Siirtymäprojektin käytännön toteutus Siirtyminen uuteen tilinpäätösnormistoon edellyttää hyvää projektin hallintaa. Perinteisessä mallissa tilinpäätöstä teki talousosastolla kovan paineen alla muutama numeroihin paloa tunteva henkilö. IFRS-tilinpäätöksen tekoon ainakin siirtymävaiheessa pitää haastaa mukaan yrityksen tärkeimpien toimintojen vastuuhenkilöt. Näitä ovat esimerkiksi talous-, myynti-, osto-, rahoitus- ja lakiosastojen johtajat. Kaikki yritystä velvoittavat sopimukset tulisi ottaa huomioon IFRS-vaikutusten selvittämiseksi. Merkittävä ero suomalaiseen tilinpäätökseen verrattuna on ulkopuolelta saatavan informaation suurempi vaikutus tilinpäätöksen sisältöön. Tämä tarkoittaa käytännössä yhteydenottoa esim. arvostus-, vero- ja ympäristöasiantuntijoihin tai aktuaareihin sekä ulkopuolisiin asiantuntijoihin, jos tilintarkastaja nähdään esteelliseksi uuteen tilinpäätösnormistoon siirtymisen neuvonnassa. Siirtymäprojektista tiedottaminen Siirtymäprojektin onnistuminen edellyttää asianmukaisen viestintäsuunnitelman laatimista. Sen tavoitteena on sitouttaa projektin jäseniä ja tukea organisaatiota. Lisäksi viestinnällä tavoitellaan yleisen tietoisuuden parantamista ja projektin uskottavuuden lisäämistä yhteisen ymmärryksen avulla. Avainsidosryhmien tuki on ensisijaisen tärkeä projektin onnistumiselle. Näitä sidosryhmiä ovat yrityksen johdon ja projektin johtoryhmän lisäksi eri maissa sijaitsevien yksiköiden johtajat ja laskentapäälliköt sekä esimerkiksi tietojärjestelmien tuottajat ja ulkopuolisen tiedon lähteet. Tiedottaminen vaatii myös runsaasti eritasoista koulutusta siirtymäprojektiin ja IFRS:n erityisalueisiin kuuluvista asioista. Lisätietoja: Kari Vainio Director, IFRS Specialist Services Puh Deloitte The Point 3/

16 Askelmerkkejä uralle Yksilöllinen Career Counseling antaa työntekijälle mahdollisuuden kirkastaa omia tavoitteitaan ja tunnistaa omat vahvuutensa. Uraohjauksen avulla asiantuntijoiden voimavarat saadaan käyttöön niin yksilön kuin organisaationkin hyödyksi. Deloittella on luotu Career Counseling -viitekehys tukemaan henkilöstöstrategisia tavoitteita. Palvelua on tarjottu asiantuntijoillemme vuodenvaihteesta lähtien, joskin Career Counseling lähti liikkeelle pilottihankkeena jo syksyllä Perinteisesti uraohjausta on tarjottu korkea kouluissa, ei yritysten parissa. Uraohjauskokonaisuus rakennettiin oman talon viitekehykseen, joka huomioi yrityksen erityispiirteet ja työn tekijöiden tyypilliset lähtökohdat. Audit-funktiossa työskentelevä Mikko Lahtinen oli yksi deloittelaisista asiantuntijoista, jotka kutsuttiin ensimmäiseen uraohjausryhmään. Ryhmän yhteiset workshopit ja henkilökohtaiset tapaamiset Career Advisorin kanssa saavat Mikolta kiitosta, vaikka juuri sillä hetkellä oma työura ei välttämättä selkeyttämistä kaivannutkaan. Olen jo opiskeluajoista lähtien pitänyt tilintarkastusta erittäin varteenotettavana ura vaihtoehtona. Deloittelle tulin kolme vuot ta sitten käytännössä lähes suoraan koulun penkiltä, Lahtinen kertoo. Minulla oli tietty visio työurastani, ja toistaiseksi olen sillä polulla pysynytkin. Siitä huolimatta halusin käyttää aikaa uraohjaukseen ja mietin sen aikana näitä asioita hyvinkin paljon. Ikkuna omiin vahvuuksiin Uraohjauksen työkaluina käytetään MBTIpersoonallisuustyypittelyä, arvo-, kiinnostusja osaamiskartoituksia sekä erilaisia itsearviointitehtäviä. Uraohjattava tapaa Career Advisorinsa 2 4 kertaa luottamuksellisissa, kahdenkeskisissä keskusteluissa, joissa hahmotetaan työntekijän taustaa, nykytilaa sekä tulevaisuuden toiveita. Yksi uraohjauksen tärkeimmistä tavoitteista on auttaa työntekijää oivaltamaan, mihin omat vahvuudet ja kehityskohteet työntekijänä painottuvat. Itsetuntemuksen lisääminen auttaa selkiyttämään työuralle asetettuja toiveita ja peilaamaan niitä Deloitten tarjoamiin mahdollisuuksiin. Työssä motivoivien tekijöiden tunnistaminen auttaa jaksamaan ja suuntaamaan omia resursseja oikeisiin asioihin. Audit-funktion IFRS-ryhmässä työskentelevä Nina Lindeman pitääkin itsetuntemuksen lisääntymistä tärkeimpänä uraohjauksen antina. Nina on työskennellyt Deloittella puolentoista vuoden ajan. Edellisessä työpaikassa ehti vierähtää seitsemän vuotta. Uraohjaus vahvisti käsitystäni esimerkiksi siitä, että kouluttajana toimiminen sopii minulle ja toki olen aina pitänytkin siitä, kertoo Lindeman. Persoonallisuustyyppien luokittelu antoi paljon tietoa siitä, millaisia tyyppejä esimerkiksi erilaisissa ryhmissä voi olla, ja miten itse kukin asioita voi hahmottaa. Aion säilyttää uraohjaukseen liittyvät dokumentit ja hyödyntää niitä jatkossakin. Talo tarjoaa monenlaista Vaikka uraohjaus ei läheskään aina johda työ tehtävien vaihtumiseen, sillä kannustetaan deloittelaisia suuntaamaan katsetta myös tutun työhorisontin ulkopuolelle. Kaikki monipuolisen asiantuntijaorganisaation tarjoamat työmahdollisuudet eivät aina välttämättä hahmotu työntekijälle, vaikka halua oman työnkuvan laajentamiseen olisikin. Itsetuntemuksen lisääminen auttaa selkiyttämään työuralle asetettuja toiveita ja peilaamaan niitä Deloitten tarjoamiin mahdollisuuksiin. 16 Deloitte The Point 3/2008

17 Kuvat: Kai Lindqvist Deloitten Career Counselingissa tuetaan kokonaisvaltaisesti asiantuntijoiden tietoista ja proaktiivista urasuunnittelua, mielekkään uran luomista sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Asiantuntijoiden uratoiveiden selkeyttämiseen käytetään tavoiteorientoituneita keskusteluja sekä itsearviointityökaluja. Career Counseling kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja ihmisten erilaisuuden arvostamiseen organisaatiossa. Uraohjaus on prosessi, jonka tuloksia seurataan sekä yksilön että organisaation näkökulmasta. Deloitten kaltaisessa organisaatiossa työskentelee suuri määrä konsultteja, joiden tehtäväkenttä ei välttämättä avaudu eri funktiossa työskentelevälle. Pidän erittäin positiivisena, että uraohjauksessa kerrotaan monipuolisesti eri mahdollisuuksista ja rohkaistaan tarjoamaan omaa osaamista eri projektien käyttöön, summaa Lindeman. Lahtisen mielestä erilaisten työnkuvien avaaminen erityisesti työuransa alussa oleville asiantuntijoille voi olla avain työssä viihtymiseen ja työntekijöiden vaihtuvuuden hillitsemiseen. Toiset voivat olla muutaman työvuoden jälkeen isojenkin pohdintojen edessä. Ja toisaalta monella on kova halu oppia uutta ja hankkia hyvä track record. Uraohjaus voi toimia pysäyttäjänä ja uusien näköalojen avaajana, Lahtinen arvelee. Uraohjaus on prosessi, jonka tuloksia seurataan sekä yksilön että organisaation näkökulmasta. Palautetta kerätään systemaattisesti, ja mittareina käytetään mm. työilmapiiriä, henkilöstön vaihtuvuutta ja koulutuspanosten oikeaa kohdentumista. Sekä Lindeman että Lahtinen pitävätkin tärkeänä uraohjauksen jatkuvuutta ja mahdollisuutta jatkokeskusteluihin Career Advisorin kanssa: kyse on pitkäjänteisestä työstä, jonka hedelmiä voi korjata vasta omakohtaisten pohdintojen jälkeen. Deloitte The Point 3/

18 Trainee tuli taloon Nykytaiteilija markkinointiharjoittelijana Olemme astuneet uudelle aikakaudelle yhteis työssämme nykytaiteen museo Kiasman kanssa. Tarjosimme mahdol li suuden taiteilijalle toteuttaa ainutlaatui nen teos tiloissamme Ruoholahdessa. Markkinointiharjoitteli jan peite roolista syntyi teos The Trainee, joka on ollut esillä sekä Kiasmassa että Helsinki- Vantaan lentoasemalla. The Trainee on kuukauden mittaiseen interventioon perustuva teos, jossa alun perin normaalilta vaikuttanut markkinointiharjoittelija alkaa soveltaa omaperäisiä työmetodeja. Kuvataiteilija Pilvi Takala on toteuttanut aiemmin teoksia, jotka perustuvat tietyn sosiaalisen yhteisön tarkasteluun puolijulkisissa tiloissa kuten englantilaisen yksityiskoulun pihalla, turkkilaisessa kahvilassa ja saksalaisessa kauppakeskuksessa. Yleisesti töissäni tutkin eri sosiaalisten ryhmien kirjoittamattomia sääntöjä, joita sitten pyrin rikkomaan ja hämmentämään rakentavalla tavalla. Töissäni fiktio sekoittuu todellisuuteen interventioiden kautta. Pyrin pitämään työn lähellä tosi elämää jossain uskottavan ja uskomattoman välissä, Takala kertoo työskentelynsä lähtökohdista. Projektin toteuttamisessa tarvittiin erilaisten ammattiryhmien apua ja koordinointia. Kuvaukset, joissa Takala itse oli päähenkilönä, tehtiin piilokameroiden avulla. Luvat kuvaamiseen teoksissa näkyviltä henkilöiltä kysyttiin jälkeenpäin. Toden tuntu on väline puhutella katsojaa suoraan. Tosihan on tarua ihmeellisempää. Kaikki Deloittella tapahtunut oli vahvasti osa tosi elämää. Olin ihan oikeasti työpaikalla Johanna Takala. Ja olin ihan oikeasti hississä koko päivän. Pitkäkestoinen interventio oli rankka toteuttaa, mutta vastaavasti myös reaktiot olivat vahvempia. Deloittella on sitouduttu yhteisöön ja kollegoista otetaan vastuuta aivan eri tavalla, toteaa Takala. Projektin kautta nousimme taiteen sponsoroinnissa uudelle tasolle. Yhteistyön kautta meille avautui aivan ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana taideteoksessa ja tarkastella omaa toimintakulttuuriamme hieman eri näkökulmasta. Luovuus ja innovaatiot ovat keskeinen osa menestystämme ja haluamme ravistella perinteisiä toimintatapoja, toteaa Deloit ten markkinoinnista ja innovaatioista vastaava partneri Tuomo Salmi. Saimme erinomaisen vastaanoton henki löstöltämme, vaikkei projektista tiennyt kuin pieni ydintiimi etukäteen. Tämä kertoo ennakkoluulottomasta ja rohkeasta asenteestamme. Deloitte Trainee Program Trainee Program on neljän kuukauden (tammi huhtikuu 2009) intensiivinen harjoittelujakso, jonka aikana harjoittelijat tutustuvat Deloitten monialaiseen asiantuntijaorganisaatioon. Harjoitteluohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua työelämään jo opiskelujen aikana ja antaa kattavan näkemyksen Suomen bisneskentästä. Ohjelma on suunnattu opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. Hakijoilta toivomme kauppatieteiden, teknisen alan tai oikeustieteen opintoja. Alan opinnot luovat pohjan asiantuntijauralle, mutta tärkeää on myös asenne työhön. Harjoittelijamme ovat menestyneitä, ulospäin suuntautuneita ja halukkaita kehittämään osaamistaan. Hakuaika päättyy Lisätietoja Trainee Programin kampanjasivuilta 18 Deloitte The Point 3/2008

19 Ulkopuolinen apu tavoitteiden saavuttamisen nopeuttajana Pekingin olympialaiset ovat ohi. Kisoissa nähtiin huippusuorituksia ja koettiin myös pettymyksiä. Itselleni jäi painuvimmin mieleen jamaikalaisen Usain Boltin huimat maailmanennätykset 100 metrillä ja 200 metrillä. Jos sadan metrin aikana ehtii takoa nyrkillä rintaa ja lönkötellä maaliin aikaan 9.69, niin ihmetyttää kuinka nopeasti matkan voi oikein juosta. Pettymyksenä jäi mieleen 110 metrin aitajuoksu, jossa kotimaan mitalitoivo ei startannut jalkavaivojen vuoksi. Olympialaisiin valmistautuminen ja huippusuorituksen tekeminen itse kisoissa ei ole helppoa. Valmistautuminen on hanke, jossa urheilija asettaa itselleen tavoitteet ja niille tietyt tarkistuspisteet, jotta voi seurata edistymistään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Apuna on valmentajia ja huoltajia, jotka tuovat oman osaamisensa ja kokemuksensa. Onnistumisen mahdollisuudet kasvavat, kun urheilijan ei tarvitse perustaa valmentautumista ja suoritusta vain omaan kokemukseensa. Parhaat valmentajat ovat tehneet asiat ennenkin ja oppineet edellisistä valmennussuhteistaan. Kuitenkin jokainen suhde on erilainen. Valmentajan on tärkeää kuunnella urheilijaa ja sopeuttaa menetelmät tapauskohtaisesti. Urheilija saattaisi pystyä huippusuoritukseen yksinkin, mutta useimmiten se kestää kauemmin ja oppiminen tapahtuu kantapään kautta. Lopullista läpimurtoa tuskin tapahtuu ellei valmennukseen saada tuoreita ajatuksia. Valmentaja tuo yhteistyösuhteeseen ulkopuolista näkemystä ja usein valmentajat ovat käyneet hakemassa oppia myös kansainvälisistä ympyröistä. Sama ilmiö näkyy myös organisaatioiden isojen muutosten kohdalla. Ulkopuolinen apu tuo uutta näkemystä ja vankkaa kokemusta, mitä ei välttämättä koitokseen valmistautuvalta organisaatiolta itseltään löydy. Suomessa on keskusteltu välillä kriittisestikin ulkomaisten valmentajien valinnoista. Jos kokemusta ei kotimaasta löydy riittävästi, on helpompaa tuoda mukaan neuvonantajia, jotka pystyvät hyödyntämään kokemuksensa muualla maailmassa tehdyistä samanlaisista hankkeista. Kun laji ja säännöt ovat samat, niin miksei ulkomainen valmentaja soveltuisi valmentajaksi myös suomalaiselle urheilijalle. Urheilijoiden ja valmentajien suhteet ovat yleensä pitkäaikaisia ja perustuvat tiiviiseen työskentelyyn yhdessä sekä keskinäiseen luottamukseen. Useimmiten vain pitkäjänteisellä työllä saavutetaan huippusuorituksia. Liike-elämässä ja urheilussa onnistumiseen vaaditaan samanlaisia asioita: selkeästi aset ettu ja tavoitteita, pitkäjänteisyyttä ja kokemusta sekä ulkopuolista apua. Valmennussuhteet saattavat tosin olla olympiadia lyhyempiäkin. Pekingin jälkeen useimmat urheilijat aloittavat valmistautumisen jo vuoden 2012 Lontoon olympialaisiin. Edessä on taas hanke, jonka tavoitteiden saavuttamista helpottavat apuna olevat asiansa osaavat valmentajat ja huoltajat. Markus Kaihoniemi Senior Manager, Deloitte Kirjoittaja vastaa julkishallinnon asiakkaiden muutoshankkeiden läpiviennistä. Kuva: Valtteri Kantanen Deloitte maahanmuuttajanuorten tukena Yhteiskuntavastuu on tärkeä osa Deloitten yrityskulttuuria ja haluamme kantaa vastuuta myös käytännöntekojen kautta. Osana Deloitten yhteiskuntavastuuhankkeita olemme lähteneet mukaan Suomen lasten ja nuorten säätiön OK! Osa kokonaisuutta suvaitseva yhteiskunta -hankkeeseen. Hanke jatkaa SLNS:n kanssa vuonna 2007 aloittamaamme yh- teistyötä. Ensimmäisessä projektissa tuettiin Särmää-hanketta, jossa toteutettiin yläkouluille suunnattu asennekasvatusvihko. Sen tarkoituksena oli edistää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä 7 9-luokkalaisten keskuudessa. OK! hanke jatkaa samalla teemalla ja hankkeen tarkoituksena on asennekasvatuksen, kouluttamisen ja työllistymisen avulla edistää maahanmuuttajanuorten integroitumista yhteiskuntaan. Ohjelman päämääränä on heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistäminen ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Deloitte tukee hanketta muun muassa tarjoamalla asiantuntijoidensa koulutusapua työelämänvalmiuksia edistävälle jaksolle sekä tilat koulutuksen järjestämiselle. Deloitte The Point 3/

20 On yrityksiä, joissa mennään. Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu, a Swiss Verein, and its network of member firms, each of which is a legally separate and independent entity. Please see for a detailed description of the legal structure of Deloitte Touche Tohmatsu and its Member Firms Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö

Verkkorikollisuus tietoturvauhkana. Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuus tietoturvauhkana Valmiusseminaari, 11.10.2005 ylitarkastaja Sari Kajantie, KRP/Tietotekniikkarikosyksikkö Verkkorikollisuuden erityispiirteet Verkkorikollisuus on ammattimaista ja tähtää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Navigoi urallasi Uraohjaus Deloittella

Navigoi urallasi Uraohjaus Deloittella Navigoi urallasi Uraohjaus Deloittella Sisältö Deloitte keitä me olemme? Oma ura Case Deloitte: career well-being Uraohjaus käytännössä Q&A 2 2013 Deloitte & Touche Oy, Group of Companies Deloitte Keitä

Lisätiedot

Totuus IdM-projekteista

Totuus IdM-projekteista Totuus IdM-projekteista Kyselytutkimuksen tulosten julkistustilaisuus 4.10.2011 Hannu Kasanen, Secproof Identiteetinhallinnan huono maine IAM, nuo kolme suurta kirjainta, tarkoittavat käyttäjätietojen-

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?

Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa

Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Taloussanomien seminaarit: Konserniraportointi palveluna 1.10.2009 Sanomatalo, Helsinki Konserniraportointi muutoksessa ja tulevaisuuden haasteissa Mikael Niskala Vice President, Sustainability Solutions

Lisätiedot

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa

Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Place for a picture Sidosryhmien merkitys taloushallinnon palvelukeskusten toiminnassa Jukka Rautavalta 1 First Name Last Name 25.5.2012 Fazer-konserni lyhyesti Vuonna 1891 perustettu perheyritys Ruokailupalveluja,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Deloitte yritysesittely. Jyväskylän toimisto

Deloitte yritysesittely. Jyväskylän toimisto Deloitte yritysesittely. Jyväskylän toimisto Deloitten Jyväskylän toimisto Sinun ja asiakkaidesi palveluksessa Keski-Suomessa Yhteystiedot: Puistokatu 2 B 40100 Jyväskylä Puhelin: 020 755 5200 Telefax:

Lisätiedot

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle

Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Tietohallinnon arvo liiketoiminnalle Viikko-seminaari 27.9.2007 Lauri Byckling, Deloitte Mitä on arvo Arvon määritelmiä: Hyöty suhteessa hintaan Laatu suhteessa odotuksiin Saatu lisähyöty Tietohallinnon

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia 2013 2017 Lähtökohta Maahanmuuttoviraston viestintästrategia 2013 2017 pohjautuu valtionhallinnon viestinnälle lainsäädännössä ja ohjeissa annettuihin velvoitteisiin

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet FINAS-päivä Jukka Verho Inspectan kasvu pienestä kansallisesta tarkastuslaitoksesta kansainväliseksi TIC toimijaksi 1995

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET

FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET FINANSSIALAN TULEVAISUUDEN KYVYKKYYDET Tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen 29.03.2012 Aktuaareille 1 FINANSSIALAN HENKILÖSTÖ IÄN MUKAAN 2011 900 800 Vakuutusyhtiöt Pankit 700 600 500 400 300 200 100 0 18

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa

Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017

Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Julkishallinnon tietoturvatoimittaja 2013-2017 Decens - Sujuvaa yhteistyötä Decens on ICT palvelutoimittaja Perustettu vuonna 2008 Päätoimipaikka on Tampere Yrityksessä työskentelee n. 70 henkilöä Toimipisteet:

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Kokemuksia projektimallin kehittämisest misestä sprinttimallilla Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Solteq Oyj Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tukee asiakkaidensa

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut

KATe-hanke. (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hanke (KokonaisArkkitehtuurin Teknologiataso) Ammattikorkeakoulujen yhteiset IT-palvelut KATe-hankkeen taustaa Tällä hetkellä pääsääntöisesti kukin ammattikorkeakoulu suunnittelee, hankkii, toteuttaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS

Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Sosiaalinen media tuli työpaikalle - kenen säännöillä toimitaan? Copyright 2010 H&K and MPS Lähtökohta tutkimukselle Halusimme vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Millaisia viestinnällisiä haasteita

Lisätiedot

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla?

rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Miten ylivoimaa i rakennetaan strategisesti i kohdistetuilla ITC-ratkaisuilla? Toimitusjohtaja it j Sami Ensio, Innofactor Oy Miten ylivoimaa rakennetaan strategisesti kohdistetuilla ICT- ratkaisuilla

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006

Risk Advisory Services. Ernst & Young Oy. Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 3.11.2006 3.11.2006 Risk Advisory Services Ernst & Young Oy Suomen Riskienhallintayhdistys Seminaari 1 Asiakkaamme arvostavat työtämme Henkilöstön ammattitaito/ asiantuntemus Vastaajien mielestä tärkein tekijä Asiakaspalvelu

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi

Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi Valtion henkilöstöhallinnon prosessien kehittäminen ja digitalisointi 19.5.2015 Neuvottelujohtaja Seija Petrow, Valtion työmarkkinalaitos Apulaisjohtaja Mari Näätsaari, Valtiokonttori Julkishallinnon kovat

Lisätiedot

Miten muutoksia johdetaan Itellassa

Miten muutoksia johdetaan Itellassa Miten muutoksia johdetaan Itellassa KaMu Mira Pakarinen Lisätietoja KaMu-mallista antaa: Hankejohtaja Mira Pakarinen mira.pakarinen@itella.com gsm 0400-288 232 Miksi malli? Toimintaympäristön muutosvauhti

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa

Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toiminnan riskien arviointi tarkastuslaitostoiminnassa Toni Hakkarainen Bureau Veritas Bureau Veritas Konserni Henkilöstö ~ 58 000 Toimintaa 140 maassa 400 toimistoa 400 000 asiakasta Liikevaihto 3,8 Mrd

Lisätiedot

Project-TOP QUALITY GATE

Project-TOP QUALITY GATE Project-TOP QUALITY GATE FOR SUCCESSFUL COMPANIES TYÖKALU ERP- JÄRJESTELMIEN TESTAUKSEEN PROJECT-TOP QUALITY GATE Quality Gate on työkalu ERP-järjestelmien testaukseen Huonosti testattu ERP- järjestelmä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM

HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN. - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM HYVINVOINTIIN JOHTAMINEN - mitä hyvinvointi on ja miten siihen johdetaan? To be or Wellbe 11.2.2010 Oulu Erika Sauer Psycon Oy Seniorikonsultti, KTT, FM Nuoret työntekijät muuttavat työelämää: MEGATRENDIT

Lisätiedot

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data

Lisätiedot

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet

Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Pilvipalveluiden arvioinnin haasteet Tietoturvallisuus- ja jatkuvuuden hallinnan vaatimukset ICT-hankinnoissa, 12.5.2014 Laura Kiviharju Pilvipalvelut Pilvilaskenta (CloudComputing) tarkoittaa internetissä

Lisätiedot

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen

1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen 1. Toimivan IT-ympäristön rakentaminen Tarjontaa paljon tarvitaan henkilö, joka kokoaa oikeat palikat yhteen Ensin hahmotetaan kokonaisuus sen jälkeen tarkastellaan pienempiä osa-alueita Koulutus/tiedon

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys

Yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yritys Mahdollistava ohjelmapolitiikka ja innovatiiviset käytännöt - Ison-Britannian kokemukset 13.5.2011 Oulu Anne Bland Social Business International Oy 1 Globaali liike 2 Britannian

Lisätiedot