3/2008. The Point. Asiakaslehti. Digitalisoituminenko uhka? Kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Kaupunkien palvelukeskukset oletettua tehokkaampia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2008. The Point. Asiakaslehti. Digitalisoituminenko uhka? Kansliapäällikkö Ritva Viljanen. Kaupunkien palvelukeskukset oletettua tehokkaampia"

Transkriptio

1 3/2008 The Point Asiakaslehti Digitalisoituminenko uhka? Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Kaupunkien palvelukeskukset oletettua tehokkaampia

2 PÄÄKIRJOITUS Asiakkaan ehdoilla myös julkisella sektorilla Kuva: Kai Lindqvist Tehokas ja laadukas asiakaspalvelu ei enää ole vain yksityisen sektorin kilpailutekijä, vaan siihen kohdistuvat vaatimukset ovat keskeinen muutosajuri myös kaikilla julkishallinnon alueilla. Olipa asiakkaana kansalainen, virkamies, yritys tai julkinen organisaatio, julkisen sektorin tulee pystyä kohtaamaan heidät yksilöllisesti ja vaivattomasti, vaihtoehtoja tarjoten. Yksilöllisyys ja vaivattomuus tarkoittavat esimerkiksi sähköisiä palvelukanavia tai uudenlaisia verkkoportaaleja, jotka tunnistavat käyttäjän profiilin ja tarjoavat juuri tälle ajankohtaiset tiedot ja palvelut. Ne voivat tarkoittaa myös etä- ja lähipalvelupisteiden tehokasta yhteistoimintaa, jonka kautta saavutetaan keskittämisen hyötyjä, mutta voidaan edelleen pitää tietyt esimerkiksi perusterveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon liittyvät palvelut asiakkaiden lähellä asuinpaikasta riippumatta. Vaihtoehtojen tarjoaminen ja eri asiakasryhmien tarpeiden ymmärtäminen on olennaista. Jokaisella asiakkaalla tulee olla mahdollisuus itse vaikuttaa siihen, mitä palveluita hän hyödyntää ja millä tavoin. Asiakaslähtöisyys ja tehokkuuden lisääminen voivat kuulostaa toisistaan irrallisilta, jopa ristiriitaisilta tavoitteilta. Asiakaslähtöisyydellä voidaan kuitenkin usein kohdistaa resurssit aiempaa tarkemmin ja vähentää niiden käyttötarvetta, kun asia tulee ensimmäisellä kerralla hoidettua loppuun asti. Tällöin myös toiminnan tehokkuus kasvaa. Kolikon kääntöpuolella ovat turvallisuushaasteet. Julkiset palvelut tukeutuvat yhä vahvemmin tietotekniikkaan, ja asiakaspalvelun vaivattomuus kangistuu helposti tietoturvallisuuden vaatimiin rajoituksiin ja suojausratkaisuihin. Myös poikkeusolot on huomioitava ja julkisten palveluiden toimivuus ja riittävä taso pystyttävä takaamaan kaikissa tilanteissa. Tämä on mittava tehtävä, jota kuvastaa esimerkiksi valtion lähivuosiksi tietoverkkojen kehittämiseen varaama liki 200 miljoonan euron summa. Taloudessa eletään tänä syksynä epävarmuuden aikoja. Aika näyttää, kääntyvätkö suhdanteet taantumaksi, mutta julkishallinnon kehityshankkeisiin niiden vaikutus jäänee monia muita toimialoja vähäisemmäksi. Yksityisen sektorin taantuma tarkoittaa osaltaan sitä, että julkishallinnon kiinnostavuus työnantajana kasvaa, ja yrityksillä on entistä paremmin resursseja kohdistettavissa julkishallinnon asiakkaidensa palvelemiseen. Tästä hyötyy aikanaan jokainen julkisten palveluiden käyttäjä ja veronmaksaja. Näillä synkän pilven hopeareunuksilla toivotan lukijoillemme työteliästä ja asiakaspalveluhenkistä syksyä! Lauri Byckling Partner, Consulting & Public Sector Leader The Point Julkaisija: Deloitte & Touche Oy, Group of Companies Puh , Päätoimittaja: Teppo Rantanen Toimitus: Perfecto Oy ja Deloitte Ulkoasu: Flow Design, Palaute ja osoitteenmuutokset: Elina Jääskeläinen, puh , Lehti löytyy sähköisessä muodossa sivuiltamme 2 Deloitte The Point 3/2008

3 SISÄLTÖ 2 Pääkirjoitus 4 Digitalisoituminen uhkaa 6 Moninaiset tietoturvakysymykset 8 Asiakaskeskeisyys terveydenhuollon muutosvoimana 10 Tampereen taloushallinto pantiin pakettiin 11 Kaupunkien palvelukeskuksista 2000-luvun menestystarina 12 Lounaskeskustelussa pureskeltiin työelämän tulevaisuutta 14 Kohti älykkäämpää riskienhallintaa Vaikka noin 90 % yrityksistä kohtaa vuosittain tietoturvaongelmia, eivät ne pääsääntöisesti ilmoita rikoksista, sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen toteaa. Lue lisää sivulta 4. Kuva: Valtteri Kantanen 15 Yhteinen kieli taloudelliseen raportointiin 16 Askelmerkkejä uralle 18 Deloittelaiset osana nykytaidetta 18 Deloitte Trainee Program 19 Ulkopuolinen apu tavoitteiden saavuttamisen nopeuttajana 19 Deloitte maahanmuuttajanuorten tukena Yllättävää oli odotettua pienempi tehokkuusero yksityisen ja julkisen sektorin palvelukeskusten välillä, kertoo Deloitten Ilkka Metsola. Lue lisää sivulta 11. Kuva: Kai Lindqvist Toimitusjohtajien lounaalla: Halu rytmittää itse omia tekemisiä korostuu ja entistä harvemmalle työ on tärkein elämäntehtävä, Deloitten Teppo Rantanen kiteyttää työmarkkinoille tulijoiden asenteita. Lue lisää sivulta 12. Deloitte The Point 3/2008 3

4 Digitalisoituminen uhkaa Yhdysvaltojen turvallisuusviranomaiset toteuttivat puolitoista vuotta sitten laajan jäljiteltyjen tietoverkkoiskujen sarjan strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Cyber storm -simulaatio selvitti, mitä tapahtuisi todellisessa hyökkäystilanteessa. Tämän vuoden alussa julkisuuteen vuotaneet tulokset olivat huolestuttavia: useat samanaikaiset cyber-iskut vaarantaisivat vakavasti Yhdysvaltain turvallisuuden ja lamaannuttaisivat suuren osan yhteiskunnan toimintoja. Nykyinen yhteiskuntamalli on riippuvainen teknisistä järjestelmistä. Digitalisoitumisen uhkiin on silti havahduttu vasta viime vuosina. Lisääntyneet cyber-hyökkäykset ja kasvava verkkorikollisuus pakottavat torjumaan uhkia aiempaa määrätietoisemmin. Viroon kohdistettu cyber-hyökkäyksien sarja viime vuonna avasi silmät. Maata kohtaan hyökättiin verkkojen kautta systemaattisesti, jolloin yhteiskunnan keskeiset toiminnot hallituksen sähköisestä päätöksentekojärjestelmästä maidonjakeluun vaarantuivat. Aluksi Virossa ei ymmärretty mistä oli kyse, mutta kun ongelmien laajuus käsitettiin, Viro turvautui Naton apuun. Sittemmin Nato perusti Viroon cyber-puolustuskeskuksen, joka palvelee myös muita Nato-maita, sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kertoo. Suomessa yhteiskunnan digitalisoituminen on huomioitava kaikilla hallinnonaloilla. Vastuu tietoturvallisuudesta on Viestintäviraston CERTyksiköllä, joka vastaa tietoturvaloukkausten ennaltaehkäisystä, havainnoinnista ja ratkaisuista sekä tiedottaa tietoturvauhista. Suomi on vastikään käynnistänyt laajan turvaverkkohankkeen parantaakseen omaa suojautumistaan ja turvatakseen viranomaisille riippumattomat itsenäiset verkkoyhteydet. Valtioneuvoston alaisen hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Risto Volanen. Ohjaus- ja projektiryhmiin kuuluu jäseniä useista ministeriöistä, valtion IT-palvelukeskusten johdosta sekä suojelupoliisista ja Huoltovarmuuskeskuksesta. Tavoitteena on ottaa turvaverkko käyttöön 2010-luvulla. Globaaleilla rikollisilla resurssit kunnossa Yhteiskunnan toimijoiden siirtyessä verkkoon, myös rikollisuus verkossa kasvaa ja globaalistuu. Verkkorikostutkinta on monimutkaista, kallista ja Kuva: Valtteri Kantanen aikaa vievää; etenkin kun se ylittää yleensä kansallisen lainsäädännön rajat. Parhaillaan pohdimme sitä, miten verkkotutkimusosaamista voitaisiin poliisissa lisätä. Eräs havaittu ongelma on lainsäädännön vaikeus pysyä nopeasti muuttuvan verkkorikollisuuden perässä. Poliisi ei esimerkiksi tällä hetkellä voi harjoittaa peitetoimintaa verkossa, vaan joutuu aluksi ilmoittamaan olevansa poliisi, Ritva Viljanen kuvailee. Huolestuttavana kehityksenä hän pitää myös sitä, että verkossa toimivilla rikollisilla on kova osaamispääoma. Verkossa kohtaamme globaalin rikollisuuden moniosaajat, joiden tasoista asiantuntemusta suomalaisten viranomaisten on vaikea ostaa. Yli 90 %:lla yrityksistä vuosittain tietoturvaongelmia Yritysten haasteena on pitää yritysturvallisuus ajan tasalla nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kansallisen yritysturvallisuuden yhteis- 4 Deloitte The Point 3/2008

5 sekä antaa yrityksille perustyökaluja ja välineitä turvallisuuden parantamiseen. Yritykset puolestaan voisivat välittää sitä kautta palautetta ja kysymyksiä viranomaisille. Erityisen suuri tarve tällaiselle on pk-yrityksillä, joiden omat resurssit ja osaaminen eivät välttämättä riitä turvallisuusasioiden käsittelyyn. Virtuaaliset poliisipartiot ja punainen nappi Myös yksilötasolla tietoisuutta riskeistä ja uhista tulisi lisätä. Työntekijöiden varomattomuus tai suoranaiset rikokset ovat todellinen tietoturvauhka. Meillä sisäasiainministeriössä on kaikille pakollinen tietoturvakoulutus. Vuoden 2008 loppuun mennessä ihmisen on läpäistävä tietoturvakoulutus. Ellei koulutusta suorita, pannaan piuhat poikki. Lisäksi meillä on joka toinen vuosi pakollinen täydennyskoulutus. Verkko on niin keskeinen osa työtämme, että sitä on osattava käyttää turvallisesti. Lisäksi meillä on käytössä vahvan salauksen PKI-pohjainen sirukortti, jota käytämme virtuaaliseen identiteetintunnistukseen, viestien salaamiseen ja sähköiseen allekirjoitukseen. Koko tietojärjestelmä- Jos hengen joukko kokoontuisi Senaatintorille, poliisi kävisi ainakin vilkaisemassa. Verkossa meillä ei ole välttämättä mitään valvontaa. työryhmän tavoitteena on torjua yrityksiin kohdistuvia rikoksia ja väärinkäytöksiä sekä lisätä tiedonvaihtoa yritysten ja viranomaisten välillä. Yhteistyöryhmä julkaisee kahdesti vuodessa yritysturvallisuuden tilannekatsauksen. Tilannekuvat ovat luettavissa Keskuskauppakamarin nettisivuilla edunvalvonnan alta. Ikävä kyllä yritykset eivät ole vielä löytäneet tätä tietokanavaa. Näyttää myös siltä, että vaikka noin 90 % yrityksistä kohtaa vuosittain tietoturvaongelmia, eivät ne pääsääntöisesti ilmoita rikoksista. Arviolta vain kolmannes yrityksistä ilmoittaa poliisille kaikesta heihin kohdistuvasta rikollisuudesta. Todennäköisesti asioista ei haluta kertoa maineriskin vuoksi, mutta vaikenemisesta seuraa, ettei poliisilla ole riittävää tietoa rikollisuudesta eivätkä viranomaiset voi osaltaan tukea yrityksiä oikealla tavalla, Viljanen summaa. Yritysten ja viranomaisten välisen vuorovaikutuksen kehittämiseksi on suunnitteilla verkkoportaali, joka toimisi tiedonvaihdon välineenä. Viranomaiset voisivat tiedottaa portaalin kautta turvallisuudesta arkkitehtuurimme on rakennettu tämän vahvan salauksen varaan, Viljanen kertoo. Palveluiden ja tiedon lisäksi yhä suurempi osa kommunikaatiosta ja vuorovaikutuksesta siirtyy verkkoon. Etenkin nuorten sosiaalinen käyttäytyminen on hyvin verkottunutta. IRC:ssä vierailee viikossa arviolta kävijää ja ruuhka-aikaan siellä voi olla yhtäaikaisesti kymmeniätuhansia kävijöitä. Verkon valvonta suhteutettuna siellä vieraileviin ihmismääriin on vähäistä. Jos hengen joukko kokoontuisi Senaatintorille, poliisi kävisi ainakin vilkaisemassa. Verkossa meillä ei ole välttämättä mitään valvontaa. Viranomaisten on mentävä sinne, missä ihmiset ovat. Virtuaalinen poliisipartiointi voisi olla tapa muistuttaa, että verkossa pätevät samat lait kuin muuallakin yhteiskunnassa. Monia tavanomaisimpia rikoksia, kuten uhkauksia, kunnianloukkauksia ja tekijänoikeusrikkomuksia tehdään nykyään huomattavassa määrin myös verkossa. Suomessa on kiinnostuksella seurattu Norjassa lanseerattua ns. red button -mallia, jonka avulla pyritään tehostamaan verkon omavalvontaa. Norjan yleisimmillä verkkosivustoilla, kuten Facebookissa ja IRC:ssä, on sivuston laidassa suora vihjetietonappula poliisille. Norjalaisten kokemusten mukaan jo pelkästään napin olemassaolo on vähentänyt sivustoilla olevaa epäasiallista ainesta. Deloitte The Point 3/2008 5

6 Stonesoftin toimitusjohtaja Ilkka Hiidenheimo Mihin suuntaan yritysten tietoturvallisuus on kehittynyt viime vuosina? Tilanne Suomessa on kohtuullisen hyvä. Teknisen osaamisen taso ja asenteet ovat suomalaisissa yrityksissä suurimmaksi osaksi kunnossa. Osaltaan meitä suojelee myös pieni kielialue. Tietoturvakysymykset tulisi linkittää osaksi yrityksen kokonaisvaltaista liiketoimintariskien hallintaa. Tietoturvaa ei pitäisi tarkastella irrallisena elementtinä, vaan lähtökohtaisesti niiden riskien kautta, joita se liiketoiminnalle asettaa. Tämä näyttää vielä olevan suhteellisen uusi ajatustapa. Viime vuosien aikana yritysten riippuvuus tietoliikenteestä ja verkoista on merkittävästi kasvanut. Kehityksen myötä on luotava tehokkaampia tapoja suojata verkkoa ja varmistaa tietoliikenteen jatkuvuus. Meidän työssämme trendi näkyy tunkeutumisen estoon liittyvien IPS-palveluiden myynnin suhteellisena kasvuna. Mitä tällä hetkellä pidät huolestuttavimpana kehityksenä? Merkittävä muutos on tapahtunut tietoturvarikollisten osaamisen ja resurssien tasossa. Ne ovat kehittyneet ja ammattimaistuneet voimakkaasti jopa suhteessa yritysten resursseihin. Luottamuksellisen tiedon kalastelu yrityksen järjestelmistä rikollisissa tarkoituksissa eli ns. phishing aiheutti yksistään viime vuonna Yhdysvalloissa yli 3 miljardin dollarin tappiot. Näillä tuotoilla rikollisilla on jo varaa panostaa osaamisen kehittämiseen. Mitkä ovat potentiaalisimmat uhkat yritysmaailman kannalta? Kaikkeen yritystoimintaan liittyy riskejä. Olennaista on määrittää oma riskitaso. Uhkat ovat eri tasoiset riippuen siitä, miten merkittävää osaa tietoliikenne yrityksen liiketoiminnassa näyttelee ja miten arvokasta yrityksen omistama informaatio on. Potentiaalisimpana ja hankalimmin torjuttavana uhkana näen kohdistetut hyökkäykset. Millä tavoin yritysten uudet toiminta tavat, kuten virtuaaliympäristöihin siirtyminen, on huomioitu tietoturvallisuudessa? Virtuaaliympäristöihin siirtyminen on ollut käynnissä jo jonkin aikaa ja näyttää edelleen vahvistuvan. Virtualisoinnin edut ovat niin ilmeisiä, että yritykset ovat tietoisesti lisänneet riskitasoaan. Virtuaaliympäristöjen tietoturvapalvelut eivät tähän saakka ole olleet samalla tasolla kehityksen kanssa. Uusien virtuaaliympäristöjen luomisen helppous on osittain hämännyt yrityksiä. Ei muisteta, että samat uhat koskevat myös virtuaaliympäristöä. Hyökkäys voi kohdistua suoraan virtuaalialustaan tai yksittäisiin palvelimiin, jota kautta se päätyy virtuaaliympäristöön. Mitä yritysten tulisi tehdä tietoturvansa optimoimiseksi ja uhkien välttämiseksi? Hyvä etenemisjärjestys on se, että ensin analysoidaan yrityksen toiminnan ominaispiirteet ja suhteutetetaan tietoturvariskit osaksi liiketoiminnan kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Tämän jälkeen luodaan tietoturvapolitiikka, joka jalkautetaan ohjeiksi ja toimintatavoiksi. Politiikan on oltava käytännöllinen ja ihmisten on voitava noudattaa sitä järkevästi. Ohjeistusta on syytä arvioida uudelleen aina merkittäviä muutoksia tehtäessä tai vähintään kerran vuodessa. 6 Deloitte The Point 3/2008

7 Poliisin tietoturvapäällikkö Kari Santalahti Luonnehtisitko lyhyesti tietotekniikkarikollisuuden tilannetta Suomessa? Poliisin näkemyksen mukaan Suomessa on keskivertoa parempi tilanne. Suomessa esimerkiksi verkkopankit ovat erittäin hyvin suojattuja ja käyttäjät ovat valveutuneita. Perinteisempikin rikollisuus, kuten petokset ja kunnianloukkaukset ovat kuitenkin siirtyneet verkkoon, ja niiden volyymi on kasvanut. Myös ammattimainen, ansaitsemistarkoituksessa tehty rikollisuus on kasvussa. Ns. bot-verkot eli tietokoneiden kaappaaminen ja näin syntyneen tietokonearmeijan käyttö roskapostitukseen ja palvelunestohyökkäyksiin ovat esimerkki ammattimaisesta rikollisuudesta, jossa on mukana sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Mihin suuntaan tietotekniikkarikollisuus on kehittynyt viime vuosina? Tunnettujen tapausten määrä ja laajuus ovat kasvussa. Yritykset eivät läheskään aina ilmoita niihin kohdistuneista verkkorikoksista maineenmenetyksen pelossa. Näin ollen piilorikollisuutta voi olla paljon, eikä tilanne ole ainakaan parantumassa. Huolestuttavinta olisi, jos joku pääsisi käsiksi yhteiskunnan infrastruktuuriin, kuten sähkön ja veden jakeluun. Mitkä ovat potentiaalisimmat uhkat koko yhteiskunnan ja yritysmaailman toimivuuden kannalta? Maksuliikenteen kaatuminen on todellinen uhka kun raha ei kulje, niin tavarakaan ei kulje. Myös informaation kulun katkeaminen on uhka. Tätä käytetään usein aseena sodankäynnissä. Suomessa ei ole juurikaan tehty identiteettivarkauksia, mutta muualla maailmassa toisen henkilön nimissä on avattu pankkitilejä, hankittu luottokortteja ja nostettu jopa lainoja. Yritykset ovat melko hyvin suojautuneet yleishyökkäyksiltä, mutta pitäisi suojautua entistä kohdistetumpiin hyökkäyksiin suojaamalla strategiset pääomat, kuten asiakastietokannat ja patentit. Uhkista mahdollisuuksiksi Deloitten riskienhallintapalvelut Riskienhallintapalvelujen tavoitteena on auttaa asiakasta hallitsemaan paremmin toimintaansa liittyviä keskeisiä strategisia, operatiivisia ja rahoituksellisia riskejä. Deloitten riskienhallintapalvelut koostuvat kokonaisvaltaisesta ja toimialakohtaisesta riskienhallinnan prosessi- ja järjestelmäkonsultoinnista sekä monipuolisista sisäisen tarkastuksen palveluista. Deloitten tietoturvaan ja liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyvät asiantuntijapalvelut sisältävät mm. PCI DSS korttimaksustandardin vaatimustenmukaisuuden konsultointia, haavoittuvuusskannauksia, verkkosovellusten tietoturvariskien arviointeja sekä tietoturvakoulutusta. Riskienhallintapalveluiden parissa työskentelee Suomessa 25 asiantuntijaa, joista useilla on monen vuoden yritys- tai toimialakokemus sekä alan tärkeimmät ammattitutkinnot kuten CIA, CISA tai CISSP. Lisätietoja: Mikko Routti, puh , Deloitten Forensic & Dispute -palvelut Deloitten yritysjärjestelypalveluiden osa-alue Forensic & Dispute Services tuottaa asiantuntijapalveluita tekniseen tietoturvallisuuteen, yhteisöjen ja henkilöiden taustaselvityksiin sekä riita- ja väärinkäytöstutkintaan liittyen. Tietoturva korostuu tietojärjestelmähankkeiden suunnittelussa, toteutuksessa ja hallinnoinnissa sekä tietojärjestelmien käytössä. Viimeksi mainitussa kyse on siitä, etteivät toimintaan osallistuvat yhteisöt ja henkilöt vaaranna tietoturvallisuutta tahallisesti tai tahattomasti. Riittävät henkilö- ja yritystaustaselvitykset ovat näis sä tapauksissa olennainen osa tietohallintoprojektien sekä myös tietojärjestelmien käytön riskienhallintaa. Tietoturvaloukkausten selvittäminen vaatii tietoa ja osaamista tietotekniikasta juridiikkaan sekä usein toimivat yhteydet ulkomaille. Lisätietoja: Petri Tahvanainen Puh Deloitte mukana turvallisuusviranomaisten verkkohankkeessa Ara Haikarainen Puh Työskentely julkisen sektorin organisaatioiden kanssa ei nykyään juurikaan eroa yksityissektorista kuin ensinmainitun huomattavasti pidemmän aikajänteen vuoksi. Deloitte on tehnyt yhteistyötä Suomessa keskeisten turvallisuusviranomaisten kanssa jo useita vuosia. Esimerkiksi Puolustusvoimien kanssa vuonna 2004 alkanut yhteistyö on poikinut useita viranomais yhteistyön kehittämiseen liittyviä toimeksiantoja. Julkisen sektorin rooli muuttuu palveluntuottajasta palveluintegraattorin suuntaan. Palveluiden kehittämiseen ja tuottamiseen voi liittyä useita eri toimijoita, jolloin monimutkaisuuskerroin lisääntyy. Ei riitä, että hallitaan oma toiminta, vaan tarvitaan kykyä yhteistyöhön yli perinteisten organisaatiorajojen. Tämä on haaste, sillä yhteistyölle on paljon esimerkiksi lainsäädännöstä lähteviä rajoitteita, Deloitten johtava konsultti Markku Viitanen kertoo. Kiteytetysti voi sanoa, että olemme mukana pohtimassa yhteistoimintamalleja ja pelisääntöjä lainsäädännön ja talouden ohjauksen kehittämisen näkökulmasta. Esimerkki perinteiset rajat ylittävästä projektista on Turvallisuusviranomaisten verkkohanke eli TUVE-hanke, joka pyrkii erityisen turvallisen tietoliikenneverkon rakentamiseen. Deloitte tuo hankkeeseen mm. lain - säädännön ja talouden osaamista. Konsultin näkökulmasta julkisen sektorin muutos on kiinnostavassa vaiheessa. Perinteiset toimintamallit ja rakenteet eivät istu uuteen maailmaan, mutta uudet toimintatavat ovat vasta muotoutumassa. Toimintaympäristön suuret muutokset tuovat omat haasteensa. Ammatillisesti julkisen sektorin hankkeet ovat kiinnostavia, mikä näkyy myös konsulttien innossa hakeutua julkiselle sektorille tehtäviin toimeksiantoihin, Viitanen kiteyttää. Lisätietoja: Markku Viitanen, puh , Deloitte The Point 3/2008 7

8 Asiakaskeskeisyys terveydenhuollon muutosvoimana Terveydenhuoltoon kohdistuu juuri nyt valtavia muutosvoimia ja -paineita. Kustannusten säästöpaineista on puhuttu kauan, vaikka Suomen tilanne ei kansainvälisissä vertailuissa olekaan erityisen huolestuttava. Vasta aivan viime aikoina on havahduttu huomaamaan, että asiakkaan siis potilaan tulisi terveydenhuollossakin olla keskeinen osallistuja, eikä vain hiljainen toiminnan kohde. Asiakaskeskeisyyteen siirtyminen tuo terveydenhuollolle tervetulleita haasteita kaikilla toiminnan tasoilla. Niihin voidaan vastata jär - jestelmällisellä kehitystyöllä ja yksinkertaisilla toimintaprosessien muutoksilla. Asiakaskeskeisyyden haaste ammattikunnille Lääkäreiden Hippokrateen vala, jonka normistoa muutkin terveydenhuollon ammattikunnat seuraavat, nostaa potilaan ja hänen etunsa yli kaiken muun. Hippokrateen ääni kuuluukin yksittäisissä hoitopäätöksissä vahingoittamisen välttämisenä, mutta huomattavasti vaikeampaa terveydenhuollon vallankäyttäjille on antaa potilasasiakkaalle aktiivista päätösvaltaa. Uuden terveydenhuoltolain myötä asiakkaan valinnanvapaus hoitopaikan ja hoidon toteuttajien osalta laajenee tuntuvasti. Sitä myötä myös yksittäisen asiakkaan palvelun on parannuttava. Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää ymmärtää, että tulevaisuudessa potilas haluaa vaikuttaa kokemukseensa liittyviin seikkoihin, vaikka hän edelleen luottaa hoitopäätöksissä asiantuntijoihin. Asiakassegmentointi parantaa asiakkaan kokemusta Ammattikunta- eli professiokeskeinen organisaatio asettaa tyypillisesti vähän painoa asiakkaan omalle kokemukselle ja kohdentaa mieluummin kaiken huomionsa lopputulokseen. Terveydenhuollossa tämä on monella tapaa ymmärrettävää. Hoitotulos on toki potilaallekin tärkein asia, mutta hyvän tuloksen ohella tulisi kiinnittää runsaasti huomiota siihen, kuinka tulokseen päädytään. Kuinka pitää sisällään varsin paljon muitakin kuin lääketieteellisiä asioita. Tyypillisiä esimerkkejä ovat potilaan hyvä informoiminen ja prosessien hiominen sellaisiksi, että potilaan odotusajat olisivat mahdollisimman lyhyitä. Tämä onnistuu parhaiten silloin, kun apuna käytetään asiakassegmentointia. Ääripäiden palaute on hyödyllisintä Monet terveydenhuollon yksiköt keräävät asiakaspalautetta, mutta vain harvat huomioivat sen siten, että palautteesta seuraa parannuksia palveluun tai prosesseihin. Asiakaspalautteen kerääminen ei ole tarpeen asiakkaiden rauhoittamiseksi tai paineiden poistamiseksi, vaan palautteesta on haettava esiin todelliset muutostarpeet. Pääsääntönä palautteen prosessoinnissa on, että organisaation kannattaa reagoida vain ääripäiden palautteeseen. Keskiarvopalautteen perusteella ei kannata muuttaa esimerkiksi työprosesseja. Erittäin hyvä palaute on merkki oikealla tiellä olemisesta, ja erittäin kriittiseen, uskottavaan palautteeseen puolestaan tulisi reagoida nopeasti korjaavilla toimilla. Huonosti toimiva prosessi kehityksen esteenä Terveydenhuollon yksikön on vaikeaa parantaa asiakkaan subjektiivista kokemusta silloin, kun prosessi ei toimi. Jos kokemuksen negatiivisimmat asiat aiheutuvat pitkistä hoitoonpääsyodotuksista tai pallottelusta eri yksiköiden välillä, ei yksittäisen hoitokäyntikokemuksen parantaminen ole kuin oireiden hoitoa. Uusi terveydenhuoltolaki voi tässä suhteessa tuoda paljon parannuksia. Erikoislääkärikonsultaatioiden vieminen potilaan lähelle perusyksikköön estänee pallottelua. Myös vaativien hoitojen keskittäminen varmistaa sen, että hoitoprosessi voidaan laatustandardoida ja hoitotulokset taata. Kun potilasasiakkaalle lisäksi annetaan valtaa ja keinoja valita hänelle paras hoitopaikka, on todennäköistä, että asiakkaan kokemus paranee. Kun tuleva laki vielä toivottavasti antaa potilasasiakkaalle runsaasti mahdollisuuksia valita hoitopaikkansa ja hoidon toteuttaja, on hänestä tullutkin päätöksentekijä näin entinen hoidon objekti onkin subjekti ja ottaa omaa vastuuta hoidostaan. Lisätietoja Deloitten lääketieteen ja terveydenhuoltoalan palveluista: Kari Varkila Toimialajohtaja, Terveydenhuolto Puh , 8 Deloitte The Point 3/2008

9 Asiakasryhmittely auttaa kehittämään terveydenhuollon palveluita oikeaan suuntaan Deloitten Center for Health Solutions -tutkimuslaitos teki syksyllä 2007 kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin vuotiaiden amerikkalaisten kuluttajien käyttäytymistä, asenteita ja tarpeita terveydenhuollon asiakasnäkökulman kannalta keskeisillä alueilla. Näitä alueita olivat palvelujen rahoitus, perinteisten ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen ja palvelukonseptien käyttö, itseohjattu hoito sekä tiedonhaku. Tutkimustulosten pohjalta kuluttajissa tunnistettiin viisi asenteita ja käyttäytymistä kuvaavaa profiilia. Tutkimuksen amerikkalaisesta otoksesta huolimatta profiilien samankaltaisuudet suomalaisiin trendeihin ovat ilmeiset. Tyytyväiset sopeutujat (29 %) Tyytyväisiä saamansa hoitoon, noudattavat ohjeita ja antavat lääkäreiden päättää. Arvostavat perinteisiä hoitomenetelmiä ja hoidon toteutustapoja. Tiedonjanoiset sairastajat (24 %) Vaativat tietoa, ovat laatutietoisia ja luottavat perinteisiin vaihtoehtoihin. Käyttävät vakuutuksia. Tekniikan hyödyntäjät (8 %) Hakevat terveystietoa netistä, ovat valmiita kokeilemaan e-palveluita, laatutietoisia ja perinteisiin hoitomuotoihin pitäytyviä, mutta valmiita kokeilemaan uusia palvelukonsepteja. Tarjousten etsijät (2 %) Etsivät halvimpia hoitovaihtoehtoja, asettavat perinteiset hoitomuodot etusijalle, mutta kokeilevat vaihtoehtoja, jos hinta on halpa. Valmiita näkemään vaivaa halvimman hoidon löytämiseksi. Kokeilijat (9 %) Asettavat vaihtoehtohoidot etusijalle, valmiita kokeilemaan, vaativat laatua oman mittariston mukaisesti, tyytymättömimpiä perinteisiin hoitoihin ja noudattavat huonosti hoito-ohjeita. Varovaiset peruskuluttajat (28 %) Käyttävät terveydenhuollon palveluita vähän, ovat tyytymättömiä hoitotuloksiin eivätkä ole valmiita maksamaan palveluista. Kuva: Kai Lindqvist Kari Varkila on siirtynyt Deloitten terveydenhuollon toimialajohtajaksi kesäkuussa Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna Hän on suorittanut myös lääketieteen ja kirurgian tohtorin sekä kliinisen mikrobiologian erikoislääkärin tutkinnot Helsingissä ja MBA-tutkinnon Sveitsissä. Hän on toiminut muun muassa lääketeollisuuden parissa lääketieteellisenä johtajana ja viestintäjohtajana sekä Reuma säätiön sairaalan Reuman ylilääkärin tehtävässä. Deloitte The Point 3/2008 9

10 Kuva: Mika Kanerva Tampereen taloushallinto pantiin pakettiin Tampereella havaittiin 2000-luvun alussa, että kaupungin taloushallinnon kokonaisuus oli hajanainen, eikä yhtenäinen ohjaus toiminut. Vuonna 2004 käynnistettiin taloushallinnon palvelukeskushanke, jonka tavoitteena oli tehostaa toimintaa. Taustalla oli halu tehostaa toimintaa ja saavuttaa sitä kautta kustannushyötyjä. Lisäksi halusimme käyttää paremmin hyväksemme tietojärjestelmiä ja edistää palvelujen digitalisoitumista, Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen johtaja Heli Hirvelä kertoo. Palvelukeskus perustettiin vuonna 2005, ja se on hoitanut siitä lähtien keskitetysti Tampereen taloushallinnon tehtäviä. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi. Myös Deloitten hiljattain toteuttamassa benchmarking-tutkimuksessa Tampere oli yksi suurimmista menestyjistä. Osasimme odottaa hyviä tuloksia. Erityisesti tuottavuuden nostossa ylitimme tavoitteet. Onnistuminen on pitkälti sen ansiota, että pidimme johdonmukaisesti kiinni yhtenäisestä linjasta. Aluksi se ei ollut helppoa, sillä asiakkaat vaativat erilaistettua palvelua, mutta alkuvaiheen muutosvastarinta on sittemmin muuttunut asiakastyytyväisyydeksi. Muutosvastarintaa koettiin sekä asiakkaan että henkilöstön puolelta. Asiakkaat eivät ottaneet uskoakseen, että keskitetty järjestelmä hoitaisi juuri heidän erityistarpeensa. Kävimme mahdollisimman avointa keskustelua. Hankalissa tilanteissa menimme paikan päälle katsomaan, miltä tilanne näytti. Ratkaisu löytyi lähes aina linjausten puitteissa. Tällaisessa projektissa ei voida lähteä joka kohdassa räätälöimään, sillä muuten tuottavuushyödyt katoavat. Henkilöstölle muutos oli vielä suurempi kuin asiakkaille, sillä useimmilla taloushallinnon asiantuntijoilla muuttui kerralla kaikki; fyysinen työympäristö vaihtui avokonttoriin, työkaverit ja esimies vaihtuivat ja itse työtehtävätkin uudistuivat. Ajatusmaailman ja asenteiden muuttaminen oli hankalaa erityisesti tilanteissa, joissa palvelukeskukseen siirtyvien henkilöiden silloinen esimies vastusti muutoksia. Alku ei ollut helppo, mutta tänään henkilöstö voi hyvin. Meillä on käytössä toimiva työnkierto, sillä 140 hengen palveluskeskus porukasta keskimäärin 40 henkeä vaihtaa vuosittain työtehtäviään. Tämä lisää oppimista. Työhyvinvointi on lisääntynyt ja sairauspoissa olot vähentyneet miltei 50 %:lla verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, Hirvelä kuvailee. Muutosvastarinta ja muutoksen hyväksyminen vaativat tiivistä vuorovaikutusta ja runsaasti aikaa, mutta vielä haastavammaksi osoittautuivat järjestelmämuutokset. Järjestelmämuutokset ja niiden aikataulutus olivat selkeästi haastavin osuus koko projektista. 10 Deloitte The Point 3/2008

11 Uusi palvelukeskus ehti toimia vanhan järjestelmän puitteissa vain puoli vuotta ennen kuin SAP otettiin käyttöön. Siirsimme koko palvelukeskuksen uuteen järjestelmään. Mielenkiintoisimpana osana palvelukeskushanketta Hirvelä pitää oikeiden toimintatapojen löytämistä. Palvelukeskuksen toimitamallien tuli olla sekä mahdollisimman yksinkertaisia että kaikille osapuolille soveltuvia. Jatkossa haasteena on edelleen tietojärjestelmien kehitys ja nykyjärjestelmän täysimittai nen hyödyntäminen. Toisena keskeisenä haaste alueena näen osaamisen kehittämisen. Tarpeet muuttuvat tällä alueella nopeasti ja henkilöstön osaamisen on pysyttävä muutoksen perässä. Kaupunkien palvelukeskuksista 2000-luvun menestystarina Deloitten tekemä tuore benchmarking-tutkimus kokosi yhteen 8 suuren suomalaisen kaupungin kokemukset palvelukeskusten kehittämisestä. Tulokset yllättivät tutkimuksesta vastanneen Deloitten projektipäällikön Ilkka Metsolan. Mitkä kaupungit tutkimuksessa olivat mukana? Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä ja Lahti. Taloushallinnon palvelukeskukset olivat toimineet näissä kaupungeissa tutkimuksentekoaikaan yhdestä neljään vuotta. Tällaisessa projektissa ei voida lähteä joka kohdassa räätälöimään, sillä muuten tuottavuushyödyt katoavat. Heli Hirvelän neuvot palvelukeskuksen rakentamista harkitseville: 1. Linjaukset selviksi. Hakekaa selkeät konsernin linjaukset sille, mitä palvelukeskuksella tavoitellaan. 2. Yleisestä erityiseen. Aloittakaa suunnittelu yleiskuvasta ja edetkää siitä yksityiskohtiin. Toimivaa palvelukeskusta on vaikeampi kehittää esimerkiksi alun perin pienemmän yksikön tarpeisiin luodun palvelukeskuksen päälle. 3. Pitkä aikajänne. Päättäkää linjaus ja pitäytykää siinä. Yritysmaailmasta löytyy monia esimerkkejä, joissa palvelukeskuksia vuoroin luodaan, vuoroin ulkoistetaan. 4. Viestintä. Kommunikoikaa niin paljon kuin sielu ja kalenteri sietävät. 5. Kärsivällisyys. Välttäkää kireitä aikatauluja. Muutokseen sopeutuminen vie noin vuoden. Mitkä olivat tutkimuksen päälöydökset? Vertailututkimuksessa keskeisiksi teemoiksi nousivat osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä asianmukaiset tietojärjestelmät ja niiden tehokas hyödyntäminen. Henkilöstöön liittyvät tekijät ovat edelleen merkittävä haaste palvelukeskusten toiminnalle. Palvelukeskuksille tunnusomainen asiakaslähtöinen asenne ja palvelumentaliteetti edellyttävät vielä pitkäjänteistä kehitystyötä. Myös tieto järjestelmien kehitys vaati henkilöstöltä uudenlaista osaamista. Mikä tuloksissa yllätti? Yllättävää oli odotettua pienempi tehok kuus ero yksityisen ja julkisen sektorin palvelu keskusten välillä. Konkreettisesti tämä näkyi prosessien vähäisinä kustannustehokkuuseroina. Toki eri kaupunkien välillä oli eroja, mutta osittain niitä selittivät mm. tietojärjestelmät, palvelukeskusten koko ja palvelukeskuksen toiminta-aika. Millä tasolla palvelukeskusosaaminen Suomessa on verrattuna kansainväliseen tasoon? Osaamistaso palvelukeskuksiin liittyen on Suomessa julkisella sektorilla sekä kaupunkien että valtion tasolla keskimääräistä parempi. Kuva: Kai Lindqvist Mitkä tekijät yhdistävät julkisen ja yksityisen sektorin palvelukeskushankkeita? Palvelukeskushankkeet ovat aina suuria muutosprosesseja, joilla haetaan konsernin tai kokonaisuuden etua. Yleensä tavoitteet liittyvät kustannussäästöihin sekä työn tehokkuuden ja tuottavuuden kasvattamiseen. Toimiva palvelukeskus tuottaa toiminnalle laadukkaita palveluja kustannustehokkaasti olipa sitten kyseessä yksityinen tai julkinen sektori. Mitkä ovat onnistuneen palvelukeskushankkeen edellytykset? Muutoshallinta on otettava tosissaan alusta lähtien, ja koko hanke on vietävä suunnitelmallisesti läpi. Tavoitetaso on asetettava oikein ja toteutuksen osalta peruspalvelut on laitettava ensiksi kuntoon. Osaamistason ja asiakkaiden luottamuksen kasvaessa voidaan edetä vaativampiin palveluihin. Tärkeintä on huomioida kokonaisprosessi, eikä muutoksen vauhdissa saa unohtaa niitä prosessin osia, joita ei keskitetä palvelukeskukseen. Yhteistyö asiakkaan kanssa on avainasemassa. Palvelukeskuskonseptin pitäisikin käsittää palvelukeskuksen prosessien lisäksi myös asiakkaalle jäävien prosessien kehittä misen sekä lisätehokkuuden hakemisen muista palvelukeskuksen sisäisistä ja ulkoisista sidosryhmistä. Ilkka Metsola Puh , Deloitte The Point 3/

12 Teppo Rantanen Tapani Järvinen Lounaskeskustelussa pureskeltiin työelämän tulevaisuutta Osaajat vähenevät, työnantajien haasteet kasvavat Jo puhki puhuttu suurten ikäluokkien eläköityminen on käsillä. Säpinää riittää, kun konttoreihin ja kaivoksiin astuva uusi sukupolvi odottaa työelämältä kovin erilaisia asioita kuin eläkkeelle siirtyvä. Moni työnantaja ei ole muutokseen valmistautunut. Raskas syyssade piiskaa Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan Deloitten pääkonttorin ikkunoita. Rakennuksen yläkerrassa Outotecin toimitusjohtaja Tapani Järvinen ja Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen ravistelevat päällystakkinsa naulakkoon, jättävät hetkeksi sateen ja kiireensä hengähtääkseen kelpo lounaan ääreen. Kattaus on valmiina, niin myös puheenaihe: Järvinen ja Rantanen tarttuvat paitsi ankanrintaan myös suomalaisen työelämän tuleviin haasteisiin. Pelkään pahoin, että paljosta puheesta huo limatta kovin moni työnantaja ei ole kunnolla valmistautunut käsillä olevaan suureen muutokseen työmarkkinoilla, Tapani Järvinen avaa. Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle on nyt toden teolla alkamassa ja arvomaailmaltaan uudenlainen sukupolvi siirtymässä työelämään. Vaikka talouden suhdanteet tilapäisesti vähentävätkin rekrytointipaineita, on osaavien ihmisten löytäminen aiempaa tärkeämpi hyvän liikkeenjohdon kivijalka. Siksi alkuruokaa syödään tiiviisti yhdessä y-sukupolven kanssa. Keskustelu lainehtii miksi -sukupolven nuorten arvomaailmassa ja työnantajamielikuvien pohdinnoissa. Vaikka eri sukupolvien ominaisuuksia ei pidäkään yleistää, voinee todeta, että nyt työmarkkinoille siirtyville nuorille raha ei ole erityisen keskeinen motiivi työpaikan valitsemisessa. Kun perusvarallisuutta on jo, on myös varaa tehdä valintoja. Raha on osoitus kyvyistä, ei itsetarkoitus, Järvinen arvioi. Vapaus on työmarkkinoiden uusille tulokkaille entistä tärkeämpää valinnat halutaan tehdä itse. Halu rytmittää itse omia tekemisiä korostuu ja entistä harvemmalle työ on tärkein elämäntehtävä, Rantanen summaa. Osuvana käytännön esimerkkinä keskustelijat käyttävät ulkomaan- 12 Deloitte The Point 3/2008

13 Toimitusjohtajan lounas Kuvat: Kai Lindqvist Olemme Deloittella kiinnostuneita laajasti maailman trendeistä ja talouden kulkusuunnasta. Yhdistämme ajankohtaisen tiedon kokonaisnäkemykseemme, joka syntyy oikeanlaisen osaamisen yhdistämisestä. Ajatukset jalostuvat, kun niitä käsitellään yhdessä asiakkaidemme kanssa. Teppo Rantanen kutsuu mielenkiintoisia henkilöitä lounaalle keskustelemaan ajankohtaisesta teemasta. Tällä kerralla keskityttiin tulevaisuuden henkilöstön saatavuuteen liittyviin haasteisiin. Lounaslistalla oli alkuruoaksi kanttarelli-pekonicaesarsalaattia ja pääruoaksi ankanrintaa. komennuksia. Kun ennen oli varsin helppoa saada diplomi-insinööri eksoottiselle ulkomaankomennukselle, ei lähtijöitä enää tahdo riittää. Maailmaa on nähty muutenkin, puolison ja perheen hyvinvointi painavat vaakakupissa. Nuorten arvomaailma on mielestäni aiempaa paremmin balanssissa, Rantanen toteaa. Johtaja vastuullinen tarinankertoja Eläköityminen ja uuden sukupolven vaateet työltä asettavat melkoisia haasteita työnantajille, alkaen lähiesimiestyöstä ja johtamisesta aina yritysmielikuvan rakentamiseen. En kuitenkaan näe suuria muutoksia asiantuntijaorganisaation esimiehen arjessa. Edelleenkin esimiehen tärkein tehtävä on antaa suunta ja mahdollisuudet, Outotecin toimitusjohtaja toteaa. Työantajan ja esimiesten on kuitenkin kyettävä löytämään aiempaa enemmän työntekijöilleen henkilökohtaisesti sopivia ratkaisuja. On sallittava uusia joustoja työn tekemisen tavoissa. Ilman niitä ei vain saa uusia työntekijöitä! Mielikuvat merkitsevät Lounastajat ovat yhtä mieltä siitä, että työnantajamielikuvan merkitys korostuu samalla kun henkilöstön saatavuudesta tulee aiempaa useammalle yritykselle kriittinen menestystekijä. Nuoria on kyettävä houkuttelemaan imagolla. Haaste on meille hyvin konkreettinen. On vaikea löytää kaivosteollisuudesta ja metallurgiasta kiinnostuneita nuoria osaajia, kun toimialaan liitetyt mielikuvat laahaavat menneillä vuosikymmenillä, Järvinen harmittelee. Ei tuo ole teidän yksinoikeutenne. Sama ongelma on koettu myös meillä tilintarkastuksen suhteen, Rantanen puuskahtaa. Pääruuan yli löytyy yksimielisyys vastuullisen yritystoiminnan ja siitä viestimisen merkityksellisyydestä osana työnantajamielikuvan rakentamista. Nuoremman sukupolven keskuudessa vastuullisuus on osa arkea, ja työntekijät haluavat oman ja työnantajansa arvomaailman kohtaavan. Tulevaisuudessa työyhteisön johtaminen on entistä enemmän viestintää. Johtajan on oltava tarinan kuljettaja, joka auttaa asiantuntijoita ja itseohjautuvia organisaatioita oikeaan suuntaan, visioi Rantanen. Just, hyvä stoori pitää olla. Siinä pitää näkyä päämäärä ja menestysnäky, se auttaa sitoutumaan. Ja vastuullisesti täytyy toimia joka käänteessä, Järvinen jatkaa. Pidä senioristasi kiinni Lounaskeskustelussa kahvit kaadetaan myös senioreille. Kun työnantajien kisa nuorten mielikuvien markkinoilla kiristyy, pitää fiksu työnantaja kiinni varttuneemmista työntekijöistään. Eläkkeelle siirtymisen hyvä hoitaminen on yksi tärkeimmistä ratkaisuista mahdollisen työntekijäpulan kohdatessa. Seniorit ovat nykyisin kovassa kunnossa ja useat heistä ovat valmiita tekemään töitä vielä pitkälti yli kuusikymppisinä. Järvinen jatkaa todeten, että on tärkeää löytää erilaisia joustavia sopimuksia työn tekemisestä. Tässäkin joustavuus korostuu menestyvän työnantajan ominaisuutena. Keskustelussa uuden sukupolven eläkeläiset muokkaavat uudenlaista käsitystä vanhuusiästä ja siihen liittyvästä työnteosta. Järvinen ja Rantanen uskovat, ettei eläkeikä tule olemaan yksin elämän odottelevaa ehtoopuolta, vaan pikemminkin yrityksille voimavaraksi nähtävää ja kansataloutemme kehitystä tukevaa aktiivista aikaa. Lounaalle varattu aika kiitää kiinnostavan aiheen kimpussa nopeasti. Tapani Järvinen ja Teppo Rantanen lupaavat jatkaa aiheen tiimoilta. Keskusteltavaa jäi kosolti. Outotec on johtava kansainvälinen mineraaleihin ja metalleihin keskittyvä teknologian kehittäjä ja toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen innovatiivisia ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja tehtaita, prosesseja ja laitteita sekä suunnittelu-, projekti- ja tukipalveluja maailmanlaajuisesti. Yritys syntyi, kun Outokumpu Oyj muodosti vuonna 2006 teknologiatoimialastaan Outokumpu Technology Oyj -nimisen yhtiön ja myi 80 % yhtiön osakekannasta ulkopuolisille sijoittajille. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin lokakuussa 2006 ja muutti nimensä Outotec Oyj:ksi huhtikuussa Deloitte The Point 3/

14 Kohti älykkäämpää riskienhallintaa Ulkopuolisten vaatimusten huomioiminen on riskienhallinnan minimivaatimus, mutta sitä voi käsitellä myös tehokkaana aseena organisaation vastatessa muuttuvan ympäristön haasteisiin. Ulkopuolisten tahojen paineet riskienhallintaa kohtaan ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Uusi Corporate Governance -koodi vaatii pörssiyhtiöiltä entistä tarkempaa kuvausta riskienhallinnan järjestämisestä. Valtion virastolta tai laitokselta vaaditaan vastaavaa kannanottoa riskienhallinnan tilasta sekä olennaisimmista kehittämistarpeista. Toisaalta luottoluokitusyhtiöt ovat ottaneet kokonaisvaltaisen riskienhallinnan (ERM) arvioinnin reittauskriteerikseen ja useat yritykset huomioivat kumppanin valinnassa riskienhallinnan luotettavuuden. Hyödyntämätön mahdollisuus Valitettavasti uudetkin vaatimukset ovat melko pinnallisia, jolloin vastuu riittävän tiedonannon tulkinnasta jää yritykselle. Sijoittajien ja muiden sidosryhmien tulisi voida luottaa siihen, että riskienhallinta toteutetaan ja kohdistetaan oikein. Suomalaisissa organisaatioissa riskienhallintaa pidetään joskus pakollisena byrokraatti sena tehtävänä. Sille annetaan toki hieman resursseja, mutta tavoitteena on täyttää vain ulkopuolisten tahojen vaatimukset. Samoilla panoksilla riskienhallinnasta saisi paljon enemmän irti. Yritykset, jotka osoittavat hoitavansa riskienhallinnan hyvin, menestyvät paremmin. Pörssikurssit kehittyvät suotuisasti ja mahdollisen markkina-arvon notkahdukset ovat lievempiä ja lyhyempiä. Asiaan kannattaa siis ottaa tiukka asenne. Riskienhallinnan on tuotettava hyötyä samalla tavalla kuin muidenkin organisaation toimintojen. Ja hyötyä voi saavuttaa vain, jos sille on asetettu selkeät tavoitteet. Kokemuksemme mukaan riskienhallinta jää usein muutaman yhtymätason toimijan tehtäväksi. Suurin haaste on riskienhallinnan vajaa ulottaminen syvälle ydintoimintaan sinne missä tulos tehdään ja operatiiviset riskit otetaan. Toisaalta riski-informaation on oltava konsolidoitavissa, jotta strategisella tasolla saadaan vedettyä asioita yhteen ja tehtyä oikeita päätöksiä. Riskienhallinnan yleiskehikon rakentaminen näyttää olevan melko helppoa. Haasteita syntyy, kun riskienhallinta pitäisi viedä organisaatiossa syvemmälle. Avaintekijöitä onnistumiseen ovat johdon sitoutuminen, riskienhallinnan hyötyjen tunnistaminen, selkeä ja yksinkertai nen malli, sisäinen myyntihenkisyys sekä ymmärrys substanssista, johon mallia ollaan viemässä. Mikä ei ole toiminut? Talouskirjallisuudesta ja -tutkimuksesta löytyy seuraavia syitä siihen, mikä on mennyt pieleen: Fokus ollut liikaa vaatimusten täyttämisessä yhtiön suorituskyvyn sijaan, mikä johtaa virheellisiin arviointeihin ja reaktioihin. Riskien väliset yhteydet on aliarvioitu tai jätetty huomioimatta. Todennäköisyyden arviointia on painotettu liikaa, skenaariosuunnittelua ei hyödynnetty riittävästi eikä tärkeisiin kysymyksiin ole saatu tarpeeksi syvyyttä. Riskienhallinta on istunut omassa siilossaan. Varoituksia ei ole huomioitu; viestintuojia pidetty valittajina tai huonoina tiimityöntekijöinä. Lyhytnäköisyys ja liiallinen kvartaalifokus. Kokonaisvaltaisuuden puuttuminen sekä puutteet oikeuksissa ja valtuuksissa. Suurin yritysten tekemä virhe on välttää riskinottoa kokonaan. Riskinotto on ainoa tapa menestyä, mutta sitä on tavoiteltava taidokkaasti. Miten kohti älykkäämpää riskienhallintaa? Riskistä käytetään läpi yhtiön samaa määritelmää. Riskeihin ja riskienhallintaan liitetään tavoite organisaation arvon lisäämisestä tai säilyttämisestä. Organisaatiolla on käytössä toimialan ja organisaation huomioiva riskienhallintamalli. Malli sisältää prosessin yksinkertaisine raportointivaatimuksineen, mitkä liittyvät organisaation suunnitteluun. Yhtiön riskienhallintaan liittyvät roolit, vastuut ja valtuudet on määritelty selkeästi. Vastuu riskienhallinnasta on ylimmällä johdolla, joka osoittaa esimerkillään riskienhallinnan merkityksen. Liiketoimintayksiköt ja ydintoiminnot ovat vastuussa omasta suoriutumisestaan sekä riskienhallinnastaan. Tietyt tukifunktiot osallistuvat tarvittaessa yksikkö- ja prosessitason riskienhallintaan. Sisäinen tarkastus ja riskienhallinta valvovat ja tukevat yksiköitä, prosesseja ja funktioita riskienhallinnassa sekä raportoivat ylimmälle johdolle. 14 Deloitte The Point 3/2008

15 Yhteinen kieli taloudelliseen raportointiin Yrityksen taloudellinen informaatio on paljon muutakin kuin pelkkiä numeroita. Kansain välinen liiketoiminta eri kielten ja kulttuurien ympäristössä tarvitsee yhtenäistä, vertailukelpoista tietoa. Kuva: Valtteri Kantanen Deloitten IAS Plus -tietokannan mukaan IFRSsäännöstö on pakollinen tai sallittu listatuille yhtiöille jopa 113 maassa. Säännöstön noudattamista vaaditaan listatuilta yhtiöiltä lähes sadassa maassa, muun muassa kaikissa EU-maissa. Useissa maissa sitä vaaditaan myös ei-listatuilta yhtiöiltä. Myös Yhdysvalloissa ollaan vaiheittain siirtymässä pelkästään IFRS-säännöstön käyttöön. Tämä tapahtuu ensin ulkomaisten listautujien osalta ja suunnitelmien mukaan myöhemmin myös kotimaisten, listattujen yhtiöiden kohdalla. Toisaalta kehitys kulkee kohti yhteistä taloudellista raportointikieltä myös USGAAPja IFRS-säännöstön erojen supistuessa. Siirtymisen etuja ja haittoja Kun Suomessa vain listatuilta yrityksiltä vaaditaan monimutkaisiksi ja työläiksi tunnettuja IFRS-säännöksiä, kannattaako muiden edes harkita sitä? Kolikolla on puolensa. IFRS-tilinpäätös tarjoaa reaaliaikaisen ja kattavan tietopaketin yrityksen taloudellisesta asemasta ja kannattavuudesta. Kansallisen tilinpäätösnormiston eräs haitta on niiden huono tunnettuus. Yhteinen laskentasäännöstö lisää eri yhtiöiden tilinpäätösten vertailtavuutta. Taloudellisen informaation laadun paraneminen vahvistaa myös luottamusta yritykseen, kun intressitahojen tietämys yrityksestä kasvaa. Yrityksen uskottavuus markkinoilla vahvistuu, minkä ansiosta yrityksen oman tai vieraan pääoman hankinta helpottuu. Yrityksen suhteet asiakkaisiin ja neuvotteluasema toimittajiin paranevat. Kansainvälisesti toimivat yritykset hyötyvät myös vertailukelpoisesta ja korkeatasoisesta tilinpäätösinformaatiosta. Lisäksi IFRS-tilinpäätökseen koottava taloudellinen tieto tarjoaa työkaluja tehokkaampaan seurantaan johtamisen näkökulmasta. Liiketoiminnan hallinta ja oikeansuuntainen päätöksenteko toteutuu paremmin ajantasaisen raportoinnin avulla. IFRS-säännöstön käyttöönotto vaatii resursseja, aikaa ja osaamista, joten yrityksen kykyä toteuttaa muutos on arvioitava realistisesti. IFRS-raportoinnin ja säännöllisen tiedottamisen vaatimusten lisäksi on huomioitava myös laadun ylläpitäminen ja säännöstön jatkuva seuranta. Nämä kaikki tekijät vaikuttavat raportoinnista saatavaan kustannus hyöty -analyysiin. Siirtymäprojektin käytännön toteutus Siirtyminen uuteen tilinpäätösnormistoon edellyttää hyvää projektin hallintaa. Perinteisessä mallissa tilinpäätöstä teki talousosastolla kovan paineen alla muutama numeroihin paloa tunteva henkilö. IFRS-tilinpäätöksen tekoon ainakin siirtymävaiheessa pitää haastaa mukaan yrityksen tärkeimpien toimintojen vastuuhenkilöt. Näitä ovat esimerkiksi talous-, myynti-, osto-, rahoitus- ja lakiosastojen johtajat. Kaikki yritystä velvoittavat sopimukset tulisi ottaa huomioon IFRS-vaikutusten selvittämiseksi. Merkittävä ero suomalaiseen tilinpäätökseen verrattuna on ulkopuolelta saatavan informaation suurempi vaikutus tilinpäätöksen sisältöön. Tämä tarkoittaa käytännössä yhteydenottoa esim. arvostus-, vero- ja ympäristöasiantuntijoihin tai aktuaareihin sekä ulkopuolisiin asiantuntijoihin, jos tilintarkastaja nähdään esteelliseksi uuteen tilinpäätösnormistoon siirtymisen neuvonnassa. Siirtymäprojektista tiedottaminen Siirtymäprojektin onnistuminen edellyttää asianmukaisen viestintäsuunnitelman laatimista. Sen tavoitteena on sitouttaa projektin jäseniä ja tukea organisaatiota. Lisäksi viestinnällä tavoitellaan yleisen tietoisuuden parantamista ja projektin uskottavuuden lisäämistä yhteisen ymmärryksen avulla. Avainsidosryhmien tuki on ensisijaisen tärkeä projektin onnistumiselle. Näitä sidosryhmiä ovat yrityksen johdon ja projektin johtoryhmän lisäksi eri maissa sijaitsevien yksiköiden johtajat ja laskentapäälliköt sekä esimerkiksi tietojärjestelmien tuottajat ja ulkopuolisen tiedon lähteet. Tiedottaminen vaatii myös runsaasti eritasoista koulutusta siirtymäprojektiin ja IFRS:n erityisalueisiin kuuluvista asioista. Lisätietoja: Kari Vainio Director, IFRS Specialist Services Puh Deloitte The Point 3/

16 Askelmerkkejä uralle Yksilöllinen Career Counseling antaa työntekijälle mahdollisuuden kirkastaa omia tavoitteitaan ja tunnistaa omat vahvuutensa. Uraohjauksen avulla asiantuntijoiden voimavarat saadaan käyttöön niin yksilön kuin organisaationkin hyödyksi. Deloittella on luotu Career Counseling -viitekehys tukemaan henkilöstöstrategisia tavoitteita. Palvelua on tarjottu asiantuntijoillemme vuodenvaihteesta lähtien, joskin Career Counseling lähti liikkeelle pilottihankkeena jo syksyllä Perinteisesti uraohjausta on tarjottu korkea kouluissa, ei yritysten parissa. Uraohjauskokonaisuus rakennettiin oman talon viitekehykseen, joka huomioi yrityksen erityispiirteet ja työn tekijöiden tyypilliset lähtökohdat. Audit-funktiossa työskentelevä Mikko Lahtinen oli yksi deloittelaisista asiantuntijoista, jotka kutsuttiin ensimmäiseen uraohjausryhmään. Ryhmän yhteiset workshopit ja henkilökohtaiset tapaamiset Career Advisorin kanssa saavat Mikolta kiitosta, vaikka juuri sillä hetkellä oma työura ei välttämättä selkeyttämistä kaivannutkaan. Olen jo opiskeluajoista lähtien pitänyt tilintarkastusta erittäin varteenotettavana ura vaihtoehtona. Deloittelle tulin kolme vuot ta sitten käytännössä lähes suoraan koulun penkiltä, Lahtinen kertoo. Minulla oli tietty visio työurastani, ja toistaiseksi olen sillä polulla pysynytkin. Siitä huolimatta halusin käyttää aikaa uraohjaukseen ja mietin sen aikana näitä asioita hyvinkin paljon. Ikkuna omiin vahvuuksiin Uraohjauksen työkaluina käytetään MBTIpersoonallisuustyypittelyä, arvo-, kiinnostusja osaamiskartoituksia sekä erilaisia itsearviointitehtäviä. Uraohjattava tapaa Career Advisorinsa 2 4 kertaa luottamuksellisissa, kahdenkeskisissä keskusteluissa, joissa hahmotetaan työntekijän taustaa, nykytilaa sekä tulevaisuuden toiveita. Yksi uraohjauksen tärkeimmistä tavoitteista on auttaa työntekijää oivaltamaan, mihin omat vahvuudet ja kehityskohteet työntekijänä painottuvat. Itsetuntemuksen lisääminen auttaa selkiyttämään työuralle asetettuja toiveita ja peilaamaan niitä Deloitten tarjoamiin mahdollisuuksiin. Työssä motivoivien tekijöiden tunnistaminen auttaa jaksamaan ja suuntaamaan omia resursseja oikeisiin asioihin. Audit-funktion IFRS-ryhmässä työskentelevä Nina Lindeman pitääkin itsetuntemuksen lisääntymistä tärkeimpänä uraohjauksen antina. Nina on työskennellyt Deloittella puolentoista vuoden ajan. Edellisessä työpaikassa ehti vierähtää seitsemän vuotta. Uraohjaus vahvisti käsitystäni esimerkiksi siitä, että kouluttajana toimiminen sopii minulle ja toki olen aina pitänytkin siitä, kertoo Lindeman. Persoonallisuustyyppien luokittelu antoi paljon tietoa siitä, millaisia tyyppejä esimerkiksi erilaisissa ryhmissä voi olla, ja miten itse kukin asioita voi hahmottaa. Aion säilyttää uraohjaukseen liittyvät dokumentit ja hyödyntää niitä jatkossakin. Talo tarjoaa monenlaista Vaikka uraohjaus ei läheskään aina johda työ tehtävien vaihtumiseen, sillä kannustetaan deloittelaisia suuntaamaan katsetta myös tutun työhorisontin ulkopuolelle. Kaikki monipuolisen asiantuntijaorganisaation tarjoamat työmahdollisuudet eivät aina välttämättä hahmotu työntekijälle, vaikka halua oman työnkuvan laajentamiseen olisikin. Itsetuntemuksen lisääminen auttaa selkiyttämään työuralle asetettuja toiveita ja peilaamaan niitä Deloitten tarjoamiin mahdollisuuksiin. 16 Deloitte The Point 3/2008

17 Kuvat: Kai Lindqvist Deloitten Career Counselingissa tuetaan kokonaisvaltaisesti asiantuntijoiden tietoista ja proaktiivista urasuunnittelua, mielekkään uran luomista sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Asiantuntijoiden uratoiveiden selkeyttämiseen käytetään tavoiteorientoituneita keskusteluja sekä itsearviointityökaluja. Career Counseling kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja ihmisten erilaisuuden arvostamiseen organisaatiossa. Uraohjaus on prosessi, jonka tuloksia seurataan sekä yksilön että organisaation näkökulmasta. Deloitten kaltaisessa organisaatiossa työskentelee suuri määrä konsultteja, joiden tehtäväkenttä ei välttämättä avaudu eri funktiossa työskentelevälle. Pidän erittäin positiivisena, että uraohjauksessa kerrotaan monipuolisesti eri mahdollisuuksista ja rohkaistaan tarjoamaan omaa osaamista eri projektien käyttöön, summaa Lindeman. Lahtisen mielestä erilaisten työnkuvien avaaminen erityisesti työuransa alussa oleville asiantuntijoille voi olla avain työssä viihtymiseen ja työntekijöiden vaihtuvuuden hillitsemiseen. Toiset voivat olla muutaman työvuoden jälkeen isojenkin pohdintojen edessä. Ja toisaalta monella on kova halu oppia uutta ja hankkia hyvä track record. Uraohjaus voi toimia pysäyttäjänä ja uusien näköalojen avaajana, Lahtinen arvelee. Uraohjaus on prosessi, jonka tuloksia seurataan sekä yksilön että organisaation näkökulmasta. Palautetta kerätään systemaattisesti, ja mittareina käytetään mm. työilmapiiriä, henkilöstön vaihtuvuutta ja koulutuspanosten oikeaa kohdentumista. Sekä Lindeman että Lahtinen pitävätkin tärkeänä uraohjauksen jatkuvuutta ja mahdollisuutta jatkokeskusteluihin Career Advisorin kanssa: kyse on pitkäjänteisestä työstä, jonka hedelmiä voi korjata vasta omakohtaisten pohdintojen jälkeen. Deloitte The Point 3/

18 Trainee tuli taloon Nykytaiteilija markkinointiharjoittelijana Olemme astuneet uudelle aikakaudelle yhteis työssämme nykytaiteen museo Kiasman kanssa. Tarjosimme mahdol li suuden taiteilijalle toteuttaa ainutlaatui nen teos tiloissamme Ruoholahdessa. Markkinointiharjoitteli jan peite roolista syntyi teos The Trainee, joka on ollut esillä sekä Kiasmassa että Helsinki- Vantaan lentoasemalla. The Trainee on kuukauden mittaiseen interventioon perustuva teos, jossa alun perin normaalilta vaikuttanut markkinointiharjoittelija alkaa soveltaa omaperäisiä työmetodeja. Kuvataiteilija Pilvi Takala on toteuttanut aiemmin teoksia, jotka perustuvat tietyn sosiaalisen yhteisön tarkasteluun puolijulkisissa tiloissa kuten englantilaisen yksityiskoulun pihalla, turkkilaisessa kahvilassa ja saksalaisessa kauppakeskuksessa. Yleisesti töissäni tutkin eri sosiaalisten ryhmien kirjoittamattomia sääntöjä, joita sitten pyrin rikkomaan ja hämmentämään rakentavalla tavalla. Töissäni fiktio sekoittuu todellisuuteen interventioiden kautta. Pyrin pitämään työn lähellä tosi elämää jossain uskottavan ja uskomattoman välissä, Takala kertoo työskentelynsä lähtökohdista. Projektin toteuttamisessa tarvittiin erilaisten ammattiryhmien apua ja koordinointia. Kuvaukset, joissa Takala itse oli päähenkilönä, tehtiin piilokameroiden avulla. Luvat kuvaamiseen teoksissa näkyviltä henkilöiltä kysyttiin jälkeenpäin. Toden tuntu on väline puhutella katsojaa suoraan. Tosihan on tarua ihmeellisempää. Kaikki Deloittella tapahtunut oli vahvasti osa tosi elämää. Olin ihan oikeasti työpaikalla Johanna Takala. Ja olin ihan oikeasti hississä koko päivän. Pitkäkestoinen interventio oli rankka toteuttaa, mutta vastaavasti myös reaktiot olivat vahvempia. Deloittella on sitouduttu yhteisöön ja kollegoista otetaan vastuuta aivan eri tavalla, toteaa Takala. Projektin kautta nousimme taiteen sponsoroinnissa uudelle tasolle. Yhteistyön kautta meille avautui aivan ainutlaatuinen mahdollisuus olla mukana taideteoksessa ja tarkastella omaa toimintakulttuuriamme hieman eri näkökulmasta. Luovuus ja innovaatiot ovat keskeinen osa menestystämme ja haluamme ravistella perinteisiä toimintatapoja, toteaa Deloit ten markkinoinnista ja innovaatioista vastaava partneri Tuomo Salmi. Saimme erinomaisen vastaanoton henki löstöltämme, vaikkei projektista tiennyt kuin pieni ydintiimi etukäteen. Tämä kertoo ennakkoluulottomasta ja rohkeasta asenteestamme. Deloitte Trainee Program Trainee Program on neljän kuukauden (tammi huhtikuu 2009) intensiivinen harjoittelujakso, jonka aikana harjoittelijat tutustuvat Deloitten monialaiseen asiantuntijaorganisaatioon. Harjoitteluohjelma tarjoaa mahdollisuuden tutustua työelämään jo opiskelujen aikana ja antaa kattavan näkemyksen Suomen bisneskentästä. Ohjelma on suunnattu opintojensa loppuvaiheessa oleville opiskelijoille. Hakijoilta toivomme kauppatieteiden, teknisen alan tai oikeustieteen opintoja. Alan opinnot luovat pohjan asiantuntijauralle, mutta tärkeää on myös asenne työhön. Harjoittelijamme ovat menestyneitä, ulospäin suuntautuneita ja halukkaita kehittämään osaamistaan. Hakuaika päättyy Lisätietoja Trainee Programin kampanjasivuilta 18 Deloitte The Point 3/2008

19 Ulkopuolinen apu tavoitteiden saavuttamisen nopeuttajana Pekingin olympialaiset ovat ohi. Kisoissa nähtiin huippusuorituksia ja koettiin myös pettymyksiä. Itselleni jäi painuvimmin mieleen jamaikalaisen Usain Boltin huimat maailmanennätykset 100 metrillä ja 200 metrillä. Jos sadan metrin aikana ehtii takoa nyrkillä rintaa ja lönkötellä maaliin aikaan 9.69, niin ihmetyttää kuinka nopeasti matkan voi oikein juosta. Pettymyksenä jäi mieleen 110 metrin aitajuoksu, jossa kotimaan mitalitoivo ei startannut jalkavaivojen vuoksi. Olympialaisiin valmistautuminen ja huippusuorituksen tekeminen itse kisoissa ei ole helppoa. Valmistautuminen on hanke, jossa urheilija asettaa itselleen tavoitteet ja niille tietyt tarkistuspisteet, jotta voi seurata edistymistään suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Apuna on valmentajia ja huoltajia, jotka tuovat oman osaamisensa ja kokemuksensa. Onnistumisen mahdollisuudet kasvavat, kun urheilijan ei tarvitse perustaa valmentautumista ja suoritusta vain omaan kokemukseensa. Parhaat valmentajat ovat tehneet asiat ennenkin ja oppineet edellisistä valmennussuhteistaan. Kuitenkin jokainen suhde on erilainen. Valmentajan on tärkeää kuunnella urheilijaa ja sopeuttaa menetelmät tapauskohtaisesti. Urheilija saattaisi pystyä huippusuoritukseen yksinkin, mutta useimmiten se kestää kauemmin ja oppiminen tapahtuu kantapään kautta. Lopullista läpimurtoa tuskin tapahtuu ellei valmennukseen saada tuoreita ajatuksia. Valmentaja tuo yhteistyösuhteeseen ulkopuolista näkemystä ja usein valmentajat ovat käyneet hakemassa oppia myös kansainvälisistä ympyröistä. Sama ilmiö näkyy myös organisaatioiden isojen muutosten kohdalla. Ulkopuolinen apu tuo uutta näkemystä ja vankkaa kokemusta, mitä ei välttämättä koitokseen valmistautuvalta organisaatiolta itseltään löydy. Suomessa on keskusteltu välillä kriittisestikin ulkomaisten valmentajien valinnoista. Jos kokemusta ei kotimaasta löydy riittävästi, on helpompaa tuoda mukaan neuvonantajia, jotka pystyvät hyödyntämään kokemuksensa muualla maailmassa tehdyistä samanlaisista hankkeista. Kun laji ja säännöt ovat samat, niin miksei ulkomainen valmentaja soveltuisi valmentajaksi myös suomalaiselle urheilijalle. Urheilijoiden ja valmentajien suhteet ovat yleensä pitkäaikaisia ja perustuvat tiiviiseen työskentelyyn yhdessä sekä keskinäiseen luottamukseen. Useimmiten vain pitkäjänteisellä työllä saavutetaan huippusuorituksia. Liike-elämässä ja urheilussa onnistumiseen vaaditaan samanlaisia asioita: selkeästi aset ettu ja tavoitteita, pitkäjänteisyyttä ja kokemusta sekä ulkopuolista apua. Valmennussuhteet saattavat tosin olla olympiadia lyhyempiäkin. Pekingin jälkeen useimmat urheilijat aloittavat valmistautumisen jo vuoden 2012 Lontoon olympialaisiin. Edessä on taas hanke, jonka tavoitteiden saavuttamista helpottavat apuna olevat asiansa osaavat valmentajat ja huoltajat. Markus Kaihoniemi Senior Manager, Deloitte Kirjoittaja vastaa julkishallinnon asiakkaiden muutoshankkeiden läpiviennistä. Kuva: Valtteri Kantanen Deloitte maahanmuuttajanuorten tukena Yhteiskuntavastuu on tärkeä osa Deloitten yrityskulttuuria ja haluamme kantaa vastuuta myös käytännöntekojen kautta. Osana Deloitten yhteiskuntavastuuhankkeita olemme lähteneet mukaan Suomen lasten ja nuorten säätiön OK! Osa kokonaisuutta suvaitseva yhteiskunta -hankkeeseen. Hanke jatkaa SLNS:n kanssa vuonna 2007 aloittamaamme yh- teistyötä. Ensimmäisessä projektissa tuettiin Särmää-hanketta, jossa toteutettiin yläkouluille suunnattu asennekasvatusvihko. Sen tarkoituksena oli edistää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä 7 9-luokkalaisten keskuudessa. OK! hanke jatkaa samalla teemalla ja hankkeen tarkoituksena on asennekasvatuksen, kouluttamisen ja työllistymisen avulla edistää maahanmuuttajanuorten integroitumista yhteiskuntaan. Ohjelman päämääränä on heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten työllistäminen ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen. Deloitte tukee hanketta muun muassa tarjoamalla asiantuntijoidensa koulutusapua työelämänvalmiuksia edistävälle jaksolle sekä tilat koulutuksen järjestämiselle. Deloitte The Point 3/

20 On yrityksiä, joissa mennään. Deloitte refers to one or more of Deloitte Touche Tohmatsu, a Swiss Verein, and its network of member firms, each of which is a legally separate and independent entity. Please see for a detailed description of the legal structure of Deloitte Touche Tohmatsu and its Member Firms Deloitte & Touche Oy, Group of Companies

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista

TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista TORI-verkkohaastattelu Tiivistelmä tuloksista 14.11.2012 TORI-verkkohaastattelu Tavoitteena oli selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja niiden käyttäjien näkemyksiä palvelukeskuksen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen

Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Viisi vinkkiä tasokkaaseen tiedolla johtamiseen ja parempaan asiakasymmärrykseen Big Data Solutions Oy 2017 VIISI VINKKIÄ TASOKKAASEEN TIEDOLLA JOHTAMISEEN JA PAREMPAAN ASIAKASYMMÄRRYKSEEN Basware on maailman

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI

TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TILINPÄÄTÖS- ANALYYSI JUHA-PEKKA KALLUNKI TALENTUM HELSINKI 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Juha-Pekka Kallunki Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi ja taitto: Lapine Oy ISBN 978-952-14-2195-2

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi

TORI-verkkohaastattelun tulokset. Ohjausryhmän kokous Kari Pessi TORI-verkkohaastattelun tulokset Ohjausryhmän kokous 19.12.2012 Kari Pessi Tavoitteet TORI-verkkohaastattelu 1. Selvittää tulevan ICT-palvelukeskuksen palvelujen tuottajien ja palveluiden käyttäjien näkemyksiä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Ohje salauskäytännöistä

Ohje salauskäytännöistä Ohje salauskäytännöistä 11.11.2015 Kimmo Rousku VAHTI Tilaisuuden ohjelma 1/2 2 Tilaisuuden ohjelma 2/2 3 Esityksessäni Miksi salaus on tärkeää? Muuttunut uhkatilanne Salaus on mahdollistaja Ohjeen esittely

Lisätiedot

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin

Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Uusilla konsepteilla oikeanlaisia palveluita Helsinkiin Heli Rantanen, projektipäällikkö heli.k.rantanen@hel.fi 6Aika Avoin asiakkuus ja osallisuus Helsingin kaupunki HELSINKI 310 ASIAKASPALVELUMALLI KÄYTTÄJÄ-

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin viestintäohjelma 2014-2018 Valtorin mielikuva Innovatiivisuus on toiminnan jatkuvaa kehittämistä sekä ideoiden ja innovaatioiden synnyn mahdollistamista.

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016

Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Valtorin strategia, päivitetty syksyllä 2016 Toiminta-ajatus, ja eteneminen Valtori tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut Lähtötilanne Erilaisia palveluita käytössä Erilaiset toimintaprosessit

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖKYSELY HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TUOTTAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kouvolan kaupunki, Hyvinvointipalvelut 2. Vastauksen kirjanneen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja

Varman sisäinen tarkastus. Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Varman sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ry:n kk-kokous 19.5.2014 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Jukka Ruuth, tarkastusjohtaja Toiminnan säännösperusta Finanssivalvonnan ohje: Mikäli valvottavan

Lisätiedot

Askeleet sote-muutokseen

Askeleet sote-muutokseen Askeleet sote-muutokseen Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula 9.9.2016 1 Perustat kuntoon Perustason palvelut vahvistuvat Rahat ja osaajat riittämään So + Te - integraatio - sujuvat palveluketjut

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot