PERHE- JA AIKUISOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHE- JA AIKUISOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1

2 POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT KEHITTÄMISRAKENNE JA TOIMINTAMALLIEN JUURRUTTAMINEN; POHJOISEN ALUEEN KASTE PAKASTE II KESKI-POHJANMAAN OSAHANKE PERHE- JA AIKUISOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN Loppuraportti Lokakuu 2013 Liisa Ahonen projektipäällikkö 1

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä raportista Johdanto Nuppu2-hanke Hankkeen tavoitteet Hankkeen resurssit ja organisoituminen Hankkeen viestintä Hankkeen koulutus Hankkeen verkostoituminen Aikuissosiaalityön kehittäminen Mitä on aikuissosiaalityö? Aikuissosiaalityön palveluprosessien kehittäminen Aktivointisuunnitelma Kuntouttava työtoiminta Kirjallinen toimeentulotuen käsittely Toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityö Työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittäminen Esitteet palveluista Dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittäminen Asiakkaiden osallisuuden edistäminen Varhainen avoin yhteistyö Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus Neuvolan perheohjaaja Perhesosiaalityö Varhaisen tuen toimijatapaamiset

4 4.2. Dialogiset verkostomenetelmät Huolen puheeksiottamisen koulutukset Hyvien käytäntöjen dialogit Ennakointidialogit Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen Hankkeen kustannukset Hankkeen arviointi Työntekijöiden itsearviointi Asiakkaiden arviointi Yhteistyökumppaneiden arviointi Kannanotot suositukset Pohdinta Lähteet

5 Tiivistelmä raportista NUPPU2 hankkeella oli neljä pääteemaa. Uutena teemana oli aikuissosiaalityön kehittäminen ja kolme liittyi ykkösvaiheen toimintamallien juurruttamiseen: perhekeskuksen kehittäminen, varhainen avoin yhteistyö ja sosklinikan kehittäminen. Hankkeella oli neljä työntekijää, joista kaksi kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista. Aikuissosiaalityön kehittäminen Prosessimallit on tehty kirjallisesta toimeentulotuen käsittelystä, työttömän aktivointisuunnitelmasta, työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessista, kuntouttavasta työtoiminnasta sekä toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityöstä. Mallinnuksen yhteydessä on kehitetty työn suunnitelmallisuutta, tehtäväjakoja ja arviointikäytäntöjä. Lomakkeita on uudistettu, dokumentointiohjeet ja etuuskäsittelyn muistilista on laadittu. Keskeisimmistä palveluista on valmistettu 12 esitteen sarja asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Kehittämisryhmissä ja johdon kanssa käydyissä keskusteluissa on selkeytetty aikuissosiaalityön käsitettä ja sisältöä sekä selvitetty ja vertailtu sosiaalityön työntekijäresursseja. Varhainen avoin yhteistyö Työvälineinä varhaisen avoimen yhteistyön juurruttamisessa olivat työyhteisöjen hyvien käytäntöjen dialogit (toteutettu 6, osallistujia 113), huolen puheeksi ottamisen koulutukset (toteutettu 15, osallistujia 276), varhaisen tuen toimijatapaamiset (toteutettu kunnittain n. 2x/vuosi) sekä ennakointidialogit (toteutettu 10). Verkostokoordinaattorille on varattu työaikaa 2 pv/kk. Neuvottelut hallintokuntien rajat ylittävästä varhaisen avoimen yhteistyön koordinoinnista ovat meneillään. Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus toimii Kokkolassa Yhteisöklubi Sillan kanssa yhteisissä tiloissa toimien samalla varhaisen tuen koordinoinnin keskuksena. Jyta-alueella perhekeskus on toimijoiden verkosto, jolla on yhteiset varhaisen avoimen yhteistyön toimintaperiaatteet. Varhaisen tuen prosessin mallinnus on tehty Kokkolassa moniammatillisessa ryhmässä. Mallinnuksen avulla selkeytettiin toimijoiden vastuita ja tehtiin työtä näkyväksi. Neuvolan perheohjaajan työ on vakiintunut Jyta-alueella ja Kokkolassa hieman erilaisin työmallein. Kokkolassa toteutettu perhesosiaalityö ei jatkunut hankkeen päätyttyä, vaan asiakkaat ohjautuvat jatkossa joko aikuissosiaalityöhön tai lastensuojeluilmoituksen jälkeen lastensuojeluun. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen Klinikkaydinryhmä (= edustajat SONetBotniasta/kaupungilta, ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta) jatkaa verkostomaisen sosklinikan työrukkasena. Paikkansa on vakiinnuttanut kansainvälisenä sosiaalityön päivänä järjestettävä maakunnallinen sosiaalialan seminaari, joka toimii myös uusimman tutkimustiedon jakajana. Uutta toimintaa on korkeakoulujen nimeämät vastuuopettajat, jotka ylläpitävät työelämäyhteyksiä alueensa sosiaalialan työpaikkoihin esimerkiksi ns. klinikkapäivien muodossa. Koulutukset Erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin osallistui hankkeen aikana yhteensä 1721 työntekijää eri ammattialoilta. 4

6 1. Johdanto Vuosina toteutettiin Pohjois-Suomen neljässä maakunnassa laaja Pohjois- Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjoisen alueen Kaste PaKaste -hanke. Keski-Pohjanmaan osahanke Nuppu keskittyi lasten ja perheiden varhaisen tuen palveluiden kehittämiseen sekä sosiaalialan opetusklinikkatoiminnan kehittämiseen. Hankkeen loppuraportti on julkaistu lokakuussa 2011.http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/kaste/keskipohjanmaa/Loppuraportti_10%2010%202011%20%282%29.pdf PaKasteI-hankkeen aikana kussakin osa-hankkeessa kehitettiin monia toimintamalleja ja työkäytäntöjä. Hankkeelle haettiin jatkorahoitusta, jotta ykkösvaiheen aikana kehitettyjä toimintamalleja voitaisiin levittää ja juurruttaa toimiviksi käytännöiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle jatkorahoituksen vuosille Keski- Pohjanmaalla juurruttamisen lisäksi uudeksi kehittämisen kohteeksi tuli mukaan aikuissosiaalityön kehittäminen. Keski-Pohjanmaalla aikuissosiaalityö pääsi ensimmäistä kertaa mukaan STM:n rahoittamaan kehittämistyöhön. Juurrutettaviksi toimintamalleiksi Keski-Pohjanmaalla nimettiin: varhainen avoin yhteistoiminta monitoimijainen perhevalmennus neuvolan perhetyö perhesosiaalityö perhekeskustoiminta vaikuttavuuden arviointi Tässä raportissa kerrotaan kehittämistyön tuloksista kustakin osa-alueesta. 2. Nuppu2-hanke 2.1. Hankkeen tavoitteet Kansallisen Kaste-ohjelman tavoitteet ovat taustatavoitteena kaikille myönnetyille Kastehankkeille. Tavoitteena on, että kuntalaisen osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee hyvinvointi ja terveys lisääntyvät sekä palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot kaventuvat 5

7 Näihin tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehyet palvelukokonaisuudet ja toimintamallit Keski-Pohjanmaan osahankkeen yleisen tason tavoitteiksi hankesuunnitelmassa on kirjattu: 1. Kehitetään perhekeskuksen koordinoimana perhetyötä yhteistyössä järjestöjen kanssa, ennaltaehkäisevää toimintaa ja varhaista yhteistoimintamallia painottaen ja vahvistaen lastensuojelutyön eheää palveluketjua. 2. Luodaan tietotuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiä, vuoropuhelussa käytännön toimijoiden kanssa, osana opetus-tutkimusklinikan toimintaa 3. Rakennetaan pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne Keski- Pohjanmaalle alueen omat lähtökohdat ja edellytykset huomioiden, osana Pohjois- Suomen kastealueen kokonaisuutta 4. Organisoidaan alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit hankkeen aikana yhdessä perhekeskuksen, opetus-tutkimusklinikan ja SONet Botnian kanssa lastensuojelun ja aikuissosiaalityön moniammatillisia ja toimijaisia käytäntöjä tukeviksi. Hankesuunnitelmaan on kirjattu neljä konkreettista osatavoitetta, joilla tavoitteisiin pyritään: 1. Aikuissosiaalityön kehittäminen kartoitetaan aikuissosiaalityön nykytila ja sisällöt selkeytetään toimijoiden yhteistyötä ja rajapintoja kehitetään palveluketjuja ja verkostojen toimintaa parannetaan asiakkaiden osallisuutta kehitetään työntekijöiden vaikuttavuusosaamista 2. Varhainen avoin yhteistoimintamalli juurrutetaan varhainen avoin yhteistoimintamalli yhteiseksi työorientaatioksi lapsiperhetoimijoille valmennetaan henkilöstöä verkostodialogisten menetelmien käyttöön käynnistetään sektorirajat ylittävä varhaisen tuen ohjausryhmä sisällytetään varhainen puuttuminen kuntien strategioihin ja taloussuunnitteluun 3. Perhekeskuksen toimintamalli vahvistetaan matalan kynnyksen varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa 6

8 juurrutetaan varhaisen tuen/neuvolan perheohjaus osaksi kuntien palveluja kehitetään toimintakäytäntöjä yhteistyössä perheiden, ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta 4. Opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen luodaan vakiintuneet toimintakäytännöt alan koulutusjärjestelmien, kehittämisorganisaatioiden ja työelämän välille vahvistetaan käytäntölähtöistä opetusta, tutkimusta ja tietotuotantoa tiivistetään käytännön, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyötä selkeytetään opetus- ja tutkimusklinikan paikkaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon pysyviä kehittämisrakenteita 2.2. Hankkeen resurssit ja organisoituminen Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKasteII hankkeelle valtionavustusta yhteensä euroa ajalle Hankkeen kokonaiskustannukset voivat siten olla euroa. Hankkeen hallinnoijana toimii Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Rovaniemellä. Keski-Pohjanmaan osahankkeelle osoitettiin valtionavustusta euroa, kuitenkin enintään 75 % toteutuneista kustannuksista. Valtionavustukseen oikeuttavat kokonaiskustannukset voivat olla siten euroa. Osahanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki, joka on tehnyt yhteistyösopimuksen Peruspalveluliikelaitos Jytan kanssa. Kuntien omarahoitusosuus on 25 % toteutuneista kustannuksista ja se jakaantuu asukasluvun mukaisessa suhteessa. Kokkolan kaupungin osuus on noin 68 % ja Jytaalueen kuntien osuus 32 %. Nuppu2-hankkeen työntekijäresurssit olivat seuraavat: Tehtävä ja toimialue Nimi Työpanos % Aika Projektipäällikkö Liisa Ahonen 100 % Kehittäjäsosiaalityöntekijä Kokkola+Jyta-alue Kehittäjäsosiaalityöntekijä Jyta-alue Marja Paananen 100 % Anne Saarela 50 % *poissa ,* elokuu 2013 Kehittäjäsosiaalityöntekijä Kokkola Sanna Sarkkinen- Vuorinen 50 % ** poissa 100 % **

9 Hankkeen työntekijät olivat mukana tehtäväkuviensa mukaisesti alla olevien kehittäjäryhmien toiminnassa. Nuppu2-hankkeen ohjausryhmän tehtävänä oli seurata ja arvioida hankkeen toteutumista, käsitellä ja hyväksyä hankkeen suunnitelmat, tavoitteet ja tilitykset sekä hoitaa yhteydet ja viestintä omiin taustatahoihin. Ohjausryhmän kokoonpano taustatahoineen: Kokkolan kaupunki Jyta-alue ja kunnat SONet Botnia Kokkolan yliopistokeskus Centria Ammattikorkeakoulu Pohjois-Suomen osaamiskeskus Mattila Seppo, palvelujohtaja, pj Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Lohilahti Satu, neuvolan osastonhoitaja Tikkakoski-Alvarez Hannele, hoitotyönjohtaja Sarkkinen Mika, sivistystoimen kehittämispäällikkö Oikarinen-Nybacka Tarja, peruspalvelujohtaja Kauppinen Pekka, palvelujohtaja Keltti Maria, sivistystoimenjohtaja, Veteli Kivijakola Leena, sivistystoimenjohtaja, Kannus Pihlajamaa Leila, sivistystoimenjohtaja, Toholampi Tuorila Tuija, vs. kehittämissuunnittelija Matthies Aila-Leena, sosiaalityön professori Forss-Pennanen Pirjo, sosiaalialan yliopettaja, Kokkola Raudaskoski Leena, sosiaalialan yliopettaja, Ylivieska Kostamo-Pääkkö Kaisa, kehitysjohtaja, hankkeen johtaja Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Aikuissosiaalityön kehittämisen tueksi on nimetty monialainen kehittäjäryhmä, joka oli Kokkolan kaupungin ja Jyta-alueen yhteinen. Kokkolan kaupunki, toimeentuloturva Kokkolan kaupunki, Työvoiman palvelukeskus Kokkolan kaupunki, vammaispalvelut Jyta-alue Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Sundström Jessica, johtava sosiaalityöntekijä saakka Pippola Anu, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Jurvansuu Iiris, palvelupäällikkö Aho-Rintamäki Leena, johtava sosiaalityöntekijä Asiala Sinikka, sosiaalityöntekijä Niemistö Minna, johtava sosiaalityöntekijä

10 Yliopistokeskus Chydenius Palko-hanke saakka Kokkonen Tuomo, tutkija Aikuissosiaalityön kehittäjäryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Aikuissosiaalityön kehittämisessä oli mukana kolme työryhmää. Aktivointiprosessin kehittäjäryhmän tehtävänä oli kehittää nykyistä aktivointityömallia sekä mallintaa aktivointiprosessi. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys siten, että kaikki asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut eikä väliinputoamisia synny. Kokkolan kaupunki, toimeentuloturva Inkeri Koivu, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Työvoiman palvelukeskus Sundström Jessica, johtava sosiaalityöntekijä saakka Pippola Anu, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Juha Joki, vastaava työvoimaneuvoja Kokkolan kaupunki, työllisyyspalvelut Kokkolan kaupunki Kuntakokeilu Palosaari Tarja, projektipäällikkö Lahtonen Katja, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja saakka Jämsä Susanna, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja alkaen Ritvonen Mervi, hankekoordinaattori alkaen Lahtonen Katja, prosessikehittäjä alkaen Nissinen Anne, prosessikehittäjä alkaen Työ- ja elinkeinotoimisto Sykkö Matti, te-toimiston johtaja Pihlaja Elina, toimialajohtaja Aktivointiprosessin kehittäjäryhmä kokoontui 11 kertaa. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäjäryhmän tehtävänä oli määritellä kuntouttavan työtoiminnan tavoitteille kriteeristö sekä selkeyttää toimintamallia ja yhteistyötä toimijoiden kesken sekä mallintaa kuntouttavan työtoiminnan prosessi. Kokkolan kaupunki Toimeentuloturva Jyta-alue Työvoiman palvelukeskus Kokkolan kaupunki Kuntakokeilu Kokkolan kaupunki Työllisyyspalvelut Kupila Carita, sosiaaliohjaaja Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Niemistö Minna, johtava sosiaalityöntekijä Ritvonen Mervi, sosiaaliohjaaja saakka Pippola Anu, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Ritvonen Mervi, hankekoordinaattori alkaen Lahtonen Katja, prosessikehittäjä alkaen Nissinen Anne, prosessikehittäjä alkaen Jämsä Susanna, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Lahtonen Katja, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja saakka 9

11 Työ- ja elinkeinotoimisto Uusikartano Hanna, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja alkaen Wargh Eija, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Jokela Tanja, työvoimaneuvoja Pihlaja Elina, toimialajohtaja Vehniä Päivi, työvoimaneuvoja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisryhmä on kokoontunut 11 kertaa. Työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittäjäryhmän tehtävänä oli kehittää pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnin toimintamallia ja terveyspalveluihin ohjaamista. Kokkolan kaupunki Terveyskeskus Kokkolan kaupunki Toimeentuloturva Työvoiman palvelukeskus Kokkolan kaupunki Työllisyyspalvelu Työ- ja elinkeinotoimisto Linna Anne, ylilääkäri Tikkakoski-Alvarez Hannele, hoitotyön johtaja Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Korkeaniemi Kirsi, työvoimaohjaaja Wargh Eija, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, th Potinoja Minna, työvoimaohjaaja Häyrynen Minna, työvoimaneuvoja Terveydenhuollon ryhmä kokoontui kolme kertaa. Toimeentulotuen prosessin kehittäjäryhmän tehtävänä oli kuvata kirjallisen toimeentulotuen hakemisprosessi ja kehittää sen toimivuutta. Kehittämisryhmä vastasi myös toimeentulotukeen liittyvien lomakkeiden uudistamisesta. Toimeentuloturvayksikkö Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Penttilä Helvi, etuuskäsittelijä Lehtonen Anna-Maija, etuuskäsittelijä Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Etuuskäsittelyn muistilistan laatinut ryhmä kokoontui kolme kertaa. Toimeentulotukiasiakkaiden sosiaalityön kehittäjäryhmän tehtävänä oli mallintaa ja kehittää toimeentulotukiasiakkaiden parissa tehtävää sosiaalityötä. Toimeentuloturvayksikkö Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Kupila Carita, sosiaalityöntekijä 10

12 Karppi Sari, sosiaaliohjaaja Kivistö Pirkko, sosiaaliohjaaja Talus Marianne, sosiaaliohjaaja Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Ryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Jyta-alueella aikuissosiaalityön kehittäjäryhmän tehtävänä oli kehittää ja mallintaa toimeentulotuen ja aktivointityön asiakkaiden palveluja. Aikuissosiaalityö Niemistö Minna, johtava sosiaalityöntekijä saakka Asiala Sinikka, sosiaalityöntekijä Salo Annikki, sosiaalityöntekijä Kanniainen Riikka, sosiaaliohjaaja Kalliokoski Katri, sosiaaliohjaaja Luoma Tiina, toimistosihteeri Mäkelä Maritta, toimistosihteeri Lindell Helena, toimistosihteeri Pihlainen Kirsi, toimistosihteeri Puoliväli Risto, toimistosihteeri Pohjanmaan TE-toimisto Rauma Lea, asiantuntija Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Varhaisen tuen kehittäjäryhmänä jatkoi Nuppu1-vaiheen neuvolan varhaisen tuen kehittämisryhmä. Ryhmän tehtävänä oli toimia monitoimijaisena varhaisen tuen koordinointiryhmänä sekä mallintaa varhaisen tuen prosessi. Neuvola Kotipalvelu Varhaiskasvatus Lastensuojelun perhetyö Vauvatiimi, last.psyk. Perheneuvola Ensi- ja turvakoti Ev.lut seurakunnat Lohilahti Satu osastonhoitaja Rönnqvist Jaana, terveydenhoitaja Pöyhönen Anita, kotipalvelunohjaaja Hotakainen Jaana, kiertävä lastentarhanopettaja Järvelä Päivi, perhetyöntekijä Kauppinen Mia, psykiatrian sairaanhoitaja Seppälä Arja, perheneuvolan johtaja Loukiainen Marita, toiminnanjohtaja Kivistö Päivikki, johtava lastenohjaaja 11

13 Varhaisen tuen kehittäjäryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Jyta-alueella toimi perhekeskuksen kehittäjäryhmä. Ryhmän tehtävänä oli luoda ja vahvistaa verkostomaista perhekeskusmallia. Neuvola Jaatinen Elina, terveydenhoitaja, Kannus Pulkkinen Anna, terveydenhoitaja, Kaustinen Neuvolan perhetyö Karhula Anne-Maarit, perheohjaaja, Perhonjokilaakso Patana Päivi, perhetyöntekijä, Lestijokilaakso saakka Tuominen Petra, perhetyöntekijä alkaen Lastensuojelun perhetyö Hautala Merja, perhetyöntekijä, Perhonjokilaakso saakka, alkaen Mari Huusko Kerola Johanna, perhetyöntekijä, Lestijokilaakso Sosiaalityö Rajala Hannele, palvelusihteeri, Perhonjokilaakso saakka, alkaen Sevola Silva, sosiaalityöntekijä Siirilä Ulla, johtava sosiaalityöntekijä. Lestijokilaakso Perhekeskuksen kehittämisryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan ydinryhmän tehtävänä oli suunnitella ja koordinoida sosiaalialan opetusklinikan toimintaa. Kokkolan yliopistokeskus Centria Ammattikorkeakoulu SONet Botnia Matthies Aila-Leena, sosiaalityön professori Forss-Pennanen Pirjo, sosiaalialan yliopettaja kehittämissuunnittelija Pirjo Knif saakka vs. kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila alkaen Ydinryhmä kokoontui kuusi kertaa. Lisäksi kolme kertaa kokoontui ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajien yhteinen työkokous Hankkeen viestintä Viestinnän perustavoitteena on antaa tietoa hankkeen etenemisestä ja lisätä tietoisuutta varhaisen tuen, aikuissosiaalityön ja opetusklinikan asioista sekä pidemmällä aikavälillä vaikuttaa asennemuutokseen. Tieto on myös edellytys osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Avoin ja rehellinen viestintä synnyttää myös luottamusta toimijoiden kesken, mikä on 12

14 edellytys yhteistyön rakentumiselle, Viestintä perustuu ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa vahvistettuun viestintäsuunnitelmaan. Kaupunkilehdessä on ollut syksyisin ja keväisin juttu joko aikuissosiaalityöhön tai perhekeskukseen liittyvistä asioista. Neuvolan perheohjaajan työn vakinaistamisen puolesta on tehty tiedotteita perheiden arkea tukevasta työstä kuntapäättäjille. Asiakkaille ja/tai yhteistyökumppaneille laadittiin palveluesitteitä yhteensä 14. Nuppu2-henkilöstiedotteita on laadittu neljä Hankkeen koulutus Nuppu2-hankkeessa koulutusmäärärahaa on huomattavasti vähemmän käytössä kuin hankkeen ykkösvaiheessa. Koulutustilaisuuksia on järjestetty seuraavasti: Koulutus Luennoija Aika osall. Varhainen avoin yhteistyö ja huolen puheeksiottaminen perhetyön erikoistumisopiskelijoille Sosiaalialan tietomaraton Varhain-avoimesti-yhteistyöllä Nuppu1-hankkeen päätösseminaari ja Nuppu2- hankkeen aloitusseminaari Liisa Ahonen ja Anne Saarela Useita opinnäytetyön tekijöitä mm. Matti Kaivosoja, kpshp, Kirsti Mäensivu, Hämeenlinna, Pirjo Knif, SONet Botnia Aikuissosiaalityön kehittämisen suunnitteludialogi Jukka Pyhäjoki, THL Osallisuus Mikko Oranen, THL Toimeentulotukityöryhmä pelisäännöt V Sosiaalialan maakuntaseminaari Liisa Ahonen ja Marja Paananen mm. Tuija Nummela, Ingo Stamm, Huolen puheeksiottaminen Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja

15 Huolesta hyvään käytäntöön Sanna Sarkkinen-Vuorinen ja Pirkko Kivistö ja Huolen puheeksiottaminen esimiehille Liisa Ahonen ja Anne Saarela Hyvien käytäntöjen dialogi Työyhteisön hyvinvointisuunnitelma toimeentulotukityöryhmälle Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu? Liisa Ahonen ja Marja Paananen Reijo Väärälä Rajansa kaikella myötätuntouupuminen Leena Harjunpää ja Martti Nykänen Toimeentulotuen erityiskysymykset ja Edunvalvonta Outi Kari-Granfors Huolen puheeksiottaminen Toholammin alakoulujen henkilöstö Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen Toholammin yläkoulujen henkilöstö Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen, avoin koulutus Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Hyvä Tulevaisuus menetelmä lastenvalvojien työmenetelmänä Arto Summanen Dokumentointi sosiaalityössä Päivi Sinko Yhteistyö työllistymistä edistävissä palveluissa Suunnittelu- ja seurantapalaveri ennakointidialogina Liisa Ahonen ja Pirkko Kivistö ja Hyvää palvelua Outi Kari-Granfors sosiaalihuollossa! Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Hyvien käytäntöjen dialogi Pirkko Kivistö ja Sanna ja 15 14

16 Keltaviirin päiväkoti Sarkkinen-Vuorinen Sosiaalihuollon Päivi Sinko asiakassuunnitelma ja päätöstekstit Seksuaaliterveys ja sen monimuotoisuus Jaana Lassila Monikulttuurisuus asiakastyössä Huolen puheeksiottaminen Kaustisen päivähoidon henkilöstö Lapsuusiän kokemusten vaikutukset aikuisuuden rakentumisessa Huolen puheeksiottaminen, avoin koulutus Leena Mämmi-Laukka Liisa Ahonen ja Anne Saarela Gustav Schulman Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen Vetelin päiväkodit Huolen puheeksiottaminen Vetelin ryhmikset ja perhepäivähoito Hyvien käytäntöjen dialogi Kannuksen päiväkodit VI Maakuntaseminaari Hyvien käytäntöjen dialogi Kokkolan taloushallinto Huolen puheeksiottaminen Kaustisen kansanopisto Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela mm. Anna Metteri, Ingo Stamm Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja ja ja ja Hyvien käytäntöjen dialogi Kaustisen päivähoito Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen Amk: valmistuvat sosionomit ja terveydenhoitajat Huolen puheeksiottaminen Avoin koulutus Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja

17 Aikuissosiaalityön toivon työorientaatio Huolen puheeksiottaminen Perho Eija Heine Liisa Ahonen ja Anne Saarela Hyvien Käytäntöjen dialogi Perhon lapsiperhetoimijat Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Yhteistyötä ja näkyvyyttä mm. Kauko Haarakangas Pelisäännöt ja työyhteisön hyvinvointisuunnitelma toimeentulotukiryhmälle, seuranta Liisa Ahonen ja Marja Paananen 10/ Koulutukset olivat pääosin suunnattu kaikille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työtä tekeville ja niissä oli mukana työntekijöitä yli hallintokuntarajojen. Yhteisten koulutusten avulla voitiin lisätä yhteistä osaamista sekä vahvistaa monitoimijaista ja dialogista toimintakulttuuria. Hankkeen työntekijät osallistuivat Aikuissosiaalityön päiville Rovaniemelle sekä Tampereelle. Kolme hanketyöntekijää osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämään verkostodialogisten menetelmien kouluttajakoulutukseen sekä verkostokonsulttikoulutukseen valmistuen verkostokonsulteiksi ja kouluttajiksi. Työntekijät ovat osallistuneet sen jälkeen verkostoosaajien työkokouksiin ja tapahtumiin. Hankkeen aikuissosiaalityön kehittäjätyöntekijä ja aikuissosiaalityön palvelupäällikkö osallistuivat Aikuissosiaalityö 2013 tapahtumaan Helsingissä Hankkeen verkostoituminen Hanke on osa Pohjois-Suomen laajaa PaKaste II hanketta, joten yksi luonteva verkostoitumissuunta on pohjoiseen. Nuppu2-hankkeen työntekijät ovat osallistuneet yhteisiin PaKaste II:n työkokouksiin. Väli-Suomen alueella oli Kaste-rahoitteinen SOS syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin hanke, jossa oli mukana kuntia myös Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. SOShankkeen tavoitteet olivat yhteneväiset aikuissosiaalityön kehittämisen osalta kaikissa pohjalaismaakunnissa. Erityisesti Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kanssa on tehty yhteistyötä verkostoituen heidän työntekijöiden kanssa keskustellen ja vaihtaen kokemuksia hyvistä käytännöistä.. 16

18 Raahen ja Seinäjoen kaupunkien aikuissosiaalityön, TYP:n ja kuntakokeilun toimijoiden kanssa järjestettiin yhteinen työkokous Kokkolassa. Nuppu2 -hanke järjesti yhdessä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen kanssa yhteistyöiltapäivän Keski-Pohjanmaan alueen sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille päihdekeskuksen asiakkaiden sosiaalityön suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Nuppu2-hankeen työntekijät olivat mukana marraskuussa 2012 THL:n koolle kutsuman verkostokoordinaattorien oppimisverkoston työkokouksessa puimassa hankkeen tuottamia hyviä käytäntöjä ja toisin tekemisen mahdollisuuksia. SONet Botnian ja erityisesti Keski-Pohjanmaan kehittämistyön toimijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. SONet Botnialla on meneillään sekä ylimaakunnallinen että alueellinen hvyinvointitietotuotannon kehittämisprosessi. Hankkeen edustaja on osallistunut kehittäjäryhmien työskentelyyn. Kokkolan yliopistokeskus on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa Hyvinvointipalvelut ja marginalisoitujen kansalaisten osallistuminen (PalKO) hankkeessa. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa hyvinvointipalvelujen ja kansalaisosallistumisen välisestä suhteesta. Tutkimuksessa on haastateltu mm. Kokkolan aikuissosiaalityön asiakkaita ja työntekijöitä. Yhteistyötä tehdään PalKo-hankkeen kanssa erityisesti osallisuuden näkökulmasta. Opetusklinikkaa koskevan kehittämisosion osalta ollaan oltu mukana Sosnet-verkoston koordinoimassa valtakunnallisessa Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyshankkeessa. Kokkolan yliopistokeskuksen opettaja on ollut yhteyshenkilönä hankkeen työkokouksissa ja seminaareissa. Alueellisesti ja paikallisesti on verkostoiduttu eri julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Kumppanuutta on toteutettu myös mm. seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhetyötä tekevien kanssa sekä alueella toimivien muiden hanketyöntekijöiden kanssa. Nuppu-hankkeen kehittämiskohteita ja teemoja on saatu sisällytettyä Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiaan, Keski-Pohjanmaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä Keski-Pohjanmaan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveysstrategiaan. Olennaista on, että tavoitteet ja toimenpiteet saadaan sisällytettyä virallisten organisaatioiden toimintarakenteisiin. 3. Aikuissosiaalityön kehittäminen Aikuissosiaalityön kehittämisen pääteemojen valitsemiseksi haluttiin kuulla aikuissosiaalityön työntekijöitä mahdollisimman laajasti. Koska yhtenä hankkeen tavoitteena oli laajentaa dialogista toimintakulttuuria aikuissosiaalityön monitoimijaisiin 17

19 tilanteisiin ja rajanylityksiin, järjestettiin teemojen saamiseksi suunnitteludialogi. Dialogin veti Jukka Pyhäjoki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Suunnitteludialogiin osallistui yhteensä noin 50 aikuissosiaalityön toimijaa tai yhteistyökumppania. Dialogi tuotti runsaasti materiaalia, josta valittiin keskeisimmät kehittämiskohteet: aikuissosiaalityön palveluprosessien selkeyttäminen ja mallintaminen, dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittäminen ja asiakkaiden osallisuuden edistäminen Mitä on aikuissosiaalityö? Aikuissosiaalityö käsitteenä ja toimintana on varsin nuori. Vasta 2000-luvulla on alettu puhua aikuissosiaalityöstä useinkaan määrittelemättä sitä sen tarkemmin. Aikuissosiaalityön ydin on kunnallisessa sosiaalityössä. Yleisimmin aikuissosiaalityöstä puhuttaessa tarkoitetaan kuntien sosiaalitoimistoissa tehtävää työtä yli 18-vuotiaiden asiakkaiden kanssa. Aikuisikäisten asiakkaiden ongelmat liittyvät useimmiten toimeentuloon, työttömyyteen tai elämän hallinnan vaikeuksiin kuten päihteisiin ja asunnottomuuteen. Lastensuojelulain uudistamisen (417/2007) jälkeen aikuissosiaalityöstä tuli entistä enemmän kaatoluokka, johon sijoittuivat kaikki ne asiakkaat, joilla ei ollut lastensuojelun asiakkuutta. Aikuissosiaalityön perimmäisenä tavoitteena voitaneen pitää asiakkaan tukemista, ohjausta ja neuvontaa elämän ongelmatilanteissa. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeessa olevien asiakkaiden kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistämiseksi. Sosiaalityö perustuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Ongelmien kartoituksen rinnalla kartoitetaan myös asiakkaan vahvuudet ja voimavarat. Tavoitteena on asiakkaan itsenäisen elämän tukeminen vahvistamalla hänen omaa toimintakykyään Käytännössä useissa kunnissa aikuissosiaalityö on määrittelemätöntä ja pirstaleista. Sosiaalihuollon lainsäädäntö on hajanainen ja vaikeaselkoinen ja etuuksista on säädetty monissa laissa ja asetuksissa luvun lamavuosien jälkeen toimeentulotuen asiakasmäärät kasvoivat voimakkaasti ja kuntien sosiaalitoimistojen työtä organisoitiin uudelleen, jotta lisääntyneestä työstä oli mahdollista selvitä. Syntyi uusi ammattiryhmä, etuuskäsittelijät, jotka alkoivat käsitellä kirjallisia toimeentulotukihakemuksia. Kelalle siirtyi monia aiemmin sosiaalitoimiston hoitamia sosiaalietuuksia, jolloin toimistotyön resursseja jäi uusiin tehtäviin. Aikuissosiaalityön reunaehtoja määrittävät vahvasti voimassa oleva lainsäädäntö ja yhteiskuntapolitiikan linjaukset. Yhtenä ylimpänä tavoitteena on työllistymisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kuntien aikuissosiaalityön rooli on kasvanut pitkäaikaisen työttömyyden hoidossa luvun alussa siirryttiin aktivoivaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Erilaisilla aktivointitoimilla pyritään sosiaaliturvan varassa olevia 18

20 ihmisiä saamaan ottamaan vastuun omasta toimentulostaan ja pärjäämisestään. Kunnalliseen aikuissosiaalityöhön tuli vahvasti mukaan kuntouttavan työtoimintalain (189/2001) mukaiset tavoitteet. Tavoitteena on avata pitkään työttömänä olleille väylä työelämään tukitoimien avulla sekä tukea heidän osallistumistaan yhteisölliseen ja aktivoivaan toimintaan. Merkittäväksi osaksi kuntien työllistymistä tukevaa toimintaa on muodostunut kuntouttava työtoiminta. Näin myös Keski-Pohjanmaalla, jossa kuntouttavaan työtoimintaan osallistujien määrä on valtakunnallisesti kärkisijoilla. Kunnalliseen aikuissosiaalityöhön liittyy tuen ohella myös kontrollitehtäviä. Mikäli asiakas ei toimi asetettujen ehtojen mukaan, toiminnasta seuraa sanktioita mm. toimeentulotuen alentamista. Asenneilmapiiri on edelleen kova huono-osaisia kohtaan, etenkin mikäli katsotaan, että köyhyys ja ongelmat ovat itse aiheutettuja. Toisaalta voidaan puhua myös syrjäyttämisestä syrjäytymisen sijaan, jolloin syrjäytymisvaara aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövästä toimintakulttuurista. Aikuissosiaalityötä tehdään muuallakin kuin kuntien sosiaalitoimistoissa. Näissä on usein kysymys moniammatillisesta työstä asiakkaan asian tai ongelman parissa, kuten työvoiman palvelukeskuksissa, A-klinikalla, mielenterveyspalveluissa tai sairaalassa. Myös järjestöissä ja diakoniatyössä tehdään merkittävää työtä ihmisten auttamiseksi. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli määrittää ja selkeyttää sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön roolia ja asemaa sosiaalipalvelujen kentässä. Määrittelyyn liittyvät myös tarvittavat resurssit ja työnjako eri ammattiryhmien kesken Aikuissosiaalityön palveluprosessien kehittäminen Työskentely aloitettiin määrittelemällä aikuissosiaalityön keskeisimmät palveluprosessit, joista ensisijaisiksi kehittämis- ja mallintamiskohteiksi valittiin toimeentulotuen- ja aktivointityön sekä kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessit. Kehittämisen lähtökohtana oli asiakas- ja palvelutarvelähtöisyys. Palveluprosessien kehittämisessä ja mallintamisessa huomioitiin samalla dokumentoinnin kehittäminen ja mallintaminen sekä palveluista tiedottaminen. Palveluprosesseja kehitettiin ja mallinnettiin niihin nimetyissä työryhmissä. Kehittämistyössä tavoitteena oli taata asiakkaille laadukas ja tehokas palvelu lain edellyttämällä tavalla. Prosessin mallinnuksen avulla selkiytettiin ja kehitettiin eri ammattiryhmien tehtäväjakoa ja roolia. Lisäksi parannettiin työn suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja arviointia. Asiakkaiden osallisuutta lisättiin. Jokaiseen prosessiin linkitettiin palveluun liittyvät keskeiset lait ja kuvattiin, mitä asiakasta koskevaa tietoa dokumentoidaan eri tietojärjestelmiin. Kaikki prosesseihin linkitetyt dokumentit löytyvät alla olevista prosessikuvauksista. 19

21 Kokkolan ja Jyta-alueen palveluprosessien kehittämisessä yhtenäistettiin työkäytäntöjä niin työtekijöiden ja yksiköiden välillä kuin myös alueellisesti. Tähän raporttiin on linkitetty ainoastaan Kokkolan kaupungin prosessimallit Aktivointisuunnitelma Aktivointiprosessin mallintamisen tavoitteena oli selkeyttää kohderyhmään kuuluvan työttömän polku sekä estää asiakkaiden putoaminen palvelujen ulkopuolelle. Yhteisellä prosessin mallintamisella saatiin yhteinen tieto toimijoille ja yhteistyökumppaneille sekä määriteltiin samalla kunkin toimijan rooli ja vastuut. Työttömän aktivointisuunnitelma Kokkolassa: O7afk7wiKlOxvFik70ONmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall &PMAIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2w ql Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) asiakasprosessi: O7afk7weMl4tsoLj4nvNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall &PMAIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2w ql Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisryhmässä selkeytettiin eri toimijoiden roolia ja vastuita palveluprosessissa ja määriteltiin kuntouttavalle työtoiminnalle tavoitteet ja tavoitteiden sisällöt. Määrittelyn mukaan työtoiminta voi olla arvioivaa, kuntouttavaa tai ylläpitävää. Tavoitteiden määrittelyllä pyritään suunnitelmallisempaan työskentelytapaan. Lisäksi työryhmä laati kuntouttavan työtoiminnan arviointilomakkeen. Arviointia käytetään mm. kuntouttavan työtoiminnan alkuvaiheessa, paikan vaihdoksissa ja työtoiminnan pitkittyessä. Arviointi sisältää sekä asiakkaan itsearvioinnin että työnantajan arvioinnin muun muassa tavoitteiden toteutumisesta. Arvioinnin toteuttaminen edellyttää tavoitteiden määrittelyä ja kirjaamista kuntouttavan työtoiminnan suunnitteluvaiheessa. Kuntouttava työtoiminta Kokkolassa: O7afk7w.MlKztFyj4XL.lWd984LQgF5j2mf0&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PM AIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D %3F 3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2wql 20

22 Kirjallinen toimeentulotuen käsittely Kirjallisen toimeentulotuen käsittelyn tavoitteena on taata asiakkaille laadukas ja tehokas palvelu lain edellyttämällä tavalla. Prosessin mallinnuksen avulla selkiytettiin ja kehitettiin eri ammattiryhmien tehtäväjakoa ja roolia. Asiakkaiden osallisuutta lisättiin. Toimeentulotukiasiakkaille järjestettiin kysely helmikuussa Kyselyn tavoitteena oli saada asiakkaiden näkemyksiä käytössä olleen toimeentulotukihakemuslomakkeen toimivuudesta sekä toimeentulotuen hakemiseen liittyvistä menettelytavoista. Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä kirjalliseen hakumenettelyyn mutta moni toivoi sosiaalityöntekijän tai ohjaajan tapaamista silloin tällöin tai jopa säännöllisesti. Kirjalliseen toimeentulotukihakemuslomakkeeseen lisättiin muun muassa kysymys siitä haluaako asiakas keskustella sosiaalityöntekijän tai ohjaajan kanssa. Tällä pyritään osaltaan lisäämään asiakasosallisuutta ja tehostamaan asiakassuunnitelmien tekemistä toimeentulotuen hakijoille. Kirjallisen toimeentulotuen käsittelyn kehittämisessä kuvattiin toimeentulotukihakemuksen käsittelyn eri vaiheet ja selkiytettiin eri toimijoiden työnjakoa. Etuuskäsittelyyn laadittiin muistilista liittyen dokumentointiin ja eri tuen hakemistilanteisiin esim. työttömät, tulottomat, yrittäjät ja opiskelijat. Lisäksi uudistettiin opiskelijaliite ja tehtiin uusi lomake toimeentulotuen hakemiseen hautauskuluihin. Toimeentulotuen hakeminen kirjallisesti Kokkolassa: O7afk7wfMlOtsVal7GKNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforal l&pmain=processes&psub=pgplugin_processmaps&pprm=modelid%3d %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2w ql Toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityö Resurssien niukkuus aiheuttaa haasteita toimeentulotukiasiakkaiden parissa tehtävälle sosiaalityölle. Sosiaalityön osuutta pyrittiin lisäämään tehtäväjakojen ja työskentelytapojen uudelleen tarkastelulla. Sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien työtä pyritään kohdistamaan entistä enemmän toimeentulotukiasiakkaiden sosiaalityöhön. Asiakasvastaanottoja pyritään lisäämään ja asiakassuunnitelmien tekemistä tehostamaan. Kokkolassa mallinnettiin erikseen kirjallisen toimeentulotuen käsittelyn prosessi ja toimeentulotuen sosiaalityön prosessi. Jyta-alueella mallinnettiin toimeentulotuen käsittely. Toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityö Kokkolassa: O7afk7waL20Ytmg5WO3sWpEALHGk8K060CVuNN&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN= 21

23 processes&psub=pgplugin_processmaps&pprm=modelid%3d %3f3_ 0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2wql Työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittäminen Kokkolassa työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittämisryhmän tavoitteena oli kehittää kuntouttavan työtoimintalain piiriin kuuluvien asiakkaiden työkyvyn arviointiin ja terveyspalvelujen ohjaamiseen liittyvää toimintatapaa. Toimijoina mukana olivat TEtoimisto, Työvoiman Palvelukeskus, sosiaalitoimi ja kunnallinen terveydenhuolto. Työryhmässä sovittiin lääkärikonsultaatiokäytännöstä TE-toimiston ja aikuissosiaalityön asiakkaille. Lääkärikonsultaatiomalli oli jo käytössä Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille. Työryhmän muistiot ja kannanotto työttömien terveydenhoitopalvelujen järjestämisestä annettiin tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen sekä työhallinnon johdolle. Sosiaali- ja terveystoimi nimesi alkaen kokopäiväisen terveydenhoitajan työttömien terveystarkastuksiin. Jyta-alueella pidettiin syksyllä 2012 viranomaisyhteistyöpalaveri kuntouttavan työtoimintalain piiriin kuuluvien asiakkaiden asiassa. Palaverissa oli paikalla sosiaalitoimen, kunnallisen terveydenhuollon, työvoimahallinnon, psykososiaalisen työn, työkeskusten ja työpajojen työntekijöitä. Palaverissa keskusteltiin kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palveluista: terveydenhuollosta, aktivointisuunnitelmien ja kuntouttavan työtoiminnan kehittämistarpeista. Jyta-alueella työttömien terveystarkastukset hoidetaan alueen terveyskeskuksissa Esitteet palveluista Hankkeen yhtenä tavoitteena oli asiakkaiden osallisuuden edistäminen ja aikuissosiaalityön näkyväksi tekeminen niin asiakkaille kuin yhteistyökumppaneille. Yhtenä 22

24 osallisuuden ja näkyvyyden perusedellytyksenä on tieto aikuissosiaalityön palveluista ja toiminnasta. Sosiaalityön palveluista laadittiin esitesarja, joka käsittää yhteensä 12 esitettä: toimeentulotuesta, aktivointisuunnitelmasta, kuntouttavasta työtoiminnasta, kuntouttavasta työtoiminnasta työpaikalla, lastenvalvojan palveluista, sosiaalineuvonnasta, asumisneuvonnasta, ulkomaalaistoimistosta, läheisneuvonpidosta, verkostokonsulteista, Koivutuvasta ja lastensuojelutarpeen selvityksestä. Kokkolan ja Jyta-alueen esitteet tehtiin mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Perhesosiaalityöstä ja neuvolan perheohjauksesta laadittiin myös esitteet. Esitteet löytyvät Kokkolan kaupungin (www.kokkola.fi) ja Jyta-alueen (www.jyta.fi) kotisivuilta asianomaisen palvelun kohdalta Dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittäminen Toimeentuloturvan dokumentoinnin kehittämisessä lähdettiin liikkeelle käytössä olevien lomakkeiden päivittämisestä ja uusimisesta, ensimmäisenä toimeentulotukihakemuslomake. Uudistamisessa hyödynnettiin THL:n lomakemalleja sekä työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia nykyisen toimeentulotukihakemuslomakkeen toimivuudesta. Asiakkaille järjestettiin toimeentulotukihakemuslomakkeen ja toimeentulotuen hakumenettelyn toimivuudesta asiakaskysely, johon vastasi 58 asiakasta. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin toimeentulotukihakemuslomakkeen uudistamisessa. Uudistettu toimeentulotukihakemus otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Lisäksi sekä Kokkolassa että Jyta alueella uudistettiin opiskelijaliite ja laadittiin uusi hakemuslomake toimeentulotuen hakemiseen hautauskustannuksiin. Toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön työryhmälle laadittiin asiakastiedon dokumentointiohjeet ja Kokkolassa lisäksi etuuskäsittelyn muistilista. Hankkeen työntekijät ovat olleet mukana suunnittelemassa ja sopimassa tiedontuottamisen tavoista. Suunnittelussa on huomioitu THL:n vaatimukset tiedontuottamisesta. Mitä tietoa tarvitaan ja kuinka usein sitä tuotetaan? Mitä tiedontuotanto edellyttää dokumentoinnilta? Tiedontuottamisen kehittäminen palvelee myös maakunnallisen hyvinvointitietotuotannon kehittämistyötä. Keski-Pohjanmaan kunnat olivat mukana Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen tutkimuksessa sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuudesta. Nuppu2:n aikana osallistuttiin yhteen tiedonkeruukuukauteen. 23

25 3.5. Asiakkaiden osallisuuden edistäminen Viranomaiskeskeisyys on edelleen osa suomalaista palvelukulttuuria. Nykyisin palveluita kehitettäessä asiakkaiden omien mielipiteiden ja kokemusten kuuleminen on tullut entistä tärkeämmäksi. Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, joustavuus ja asiakkaan kokonaisvaltainen tukeminen ovat tässä keskeisessä asemassa. Asiakkaiden osallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota työskentelyprosessien kehittämisessä. Esimerkiksi toimeentuloturvassa pyrittiin palveluprosessin kehittämisvaiheessa lisäämään sosiaalityön osuutta lisäämällä asiakkaiden asiakaskäyntejä ja asiakassuunnitelmien tekoa. Tämä edellyttää koko työryhmän työskentelytavan uudelleen tarkastelua. Vertailtaessa Kokkolan toimeentuloturvan ja aikuissosiaalityön resursseja vastaavan kokoisiin kaupunkeihin ilmeni, että Kokkolassa työntekijäresurssit ovat huomattavasti niukemmat, mikä on suurin haaste suunnitelmalliselle asiakaskohtaiselle sosiaalityölle, Yksi asiakasosallisuutta lisäävä keino on asiakaskahvila tai asiakasraati, jossa asiakkaat toimivat asiantuntijan roolissa. Ryhmässä pohditaan asiakaslähtöisesti mm. sosiaalipalvelujen toimivuutta ja laaditaan kehittämisehdotuksia. Asiakaskahvilatoimintaa yritettiin käynnistää Kahvilaa mainostettiin Kokkola-lehdessä sekä mainoksilla, joita jaettiin asiakkaille sosiaalineuvonnassa, sosiaalitoimessa asiakaskäyntien ja toimeentulotukipäätösten yhteydessä, Työvoiman palvelukeskuksessa, Työllisyyspalveluissa sekä Kokkotyö-säätiössä. Yhtään asiakasta ei saapunut paikalle. Tämän tyyppinen toiminta on uutta ja vierasta sosiaalitoimen asiakkaille. Kynnys asiakaskahvilaan tulemiseen voi olla korkea monestakin syystä. Asiakkaalla ei välttämättä ole halua tai voimavaroja palvelujen kehittämiseen yleisellä tasolla. Asiakkuus voidaan myös haluta pitää ulkopuolisilta salassa. Hankkeen aikuissosiaalityön kehittäjäasiakkaan mukaan asiakaskahvilaan osallistuminen kynnyksenä voi olla epävarmuuden tunne siitä, kuulunko minä tuohon ryhmään tai haluanko kuulua toimeentulotuen hakijoiden ryhmään. Asiakkaiden osallisuuden edistämisessä päädyttiin kokeilemaan toisenlaista lähestymistapaa. Kutsuimme henkilökohtaisesti asiakkaita kehittämään ja kommentoimaan aikuissosiaalityön palveluprosesseja sekä neuvolan perheohjaajan palveluita. Hanketyöntekijät ja sosiaalityöntekijät pyysivät asiakkaita myös kommentoimaan suunnitteilla olevia sosiaalipalveluesitteitä. Lisäksi hanketyöntekijät vierailivat Kokkotyösäätiön asiakasraadissa, jossa asiakkaat esittivät kysymyksiä lähinnä toimeentulotuen palveluprosessiin liittyen. Hankkeessa työstetty kuntouttavan työtoiminnan arviointilomake annettiin kommentoitavaksi työllisyyden kuntakokeilu Kanavan asiakaskehittäjäryhmään. Kuntakokeilu Kanava jatkaa kuntouttavan työtoiminnan arvioinnin kehittämistä Nuppu2- hankkeen päättyessä. 24

26 4. Varhainen avoin yhteistyö Varhainen avoin yhteistyö perustuu ykkösvaiheessa luotuun toimintamalliin ja sen perusteet on kirjattu oppaaseen, jota on levitetty työyhteisöihin. Varhainen avoin yhteistyö rakentuu dialogiseen toimintakulttuuriin ja sen levittämisessä hyödynnetään verkostodialogisia menetelmiä Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus Perhekeskus toimii moniammatillisesti yhdistäen ammattilaisten, järjestöjen ja perheiden itsensä osaamista ja osallisuutta. Työmuotoina kehitettiin varhaisen tuen koordinointia ja - perheohjausta sekä erilaisia ryhmätoimintoja. Monitoimijaisessa työryhmässä laadittiin varhaisen tuen prosessimalli, jonka avulla lisättiin yhteistä ymmärrystä ja selkeytettiin kunkin toimijan vastuita. Perhekeskus avattiin Kokkolassa keväällä Perhekeskuksen toiminnan sisältöjen kehittämistä jatkettiin ykkösvaiheen aikana tehdyn suunnitelman ja vanhemmilla saatujen toiveiden perusteella. Perhekeskus tukee hyvin varhaisen tuen toimintoja. Kokkolassa perhesosiaalityön, neuvolan perheohjaajan ja lapsiperheiden kotipalvelun työhuoneet sijaitsevat yhteisissä tiloissa alueellista järjestötoimintaa ja vapaaehtoistyötä koordinoivan Yhteisöklubi Sillan kanssa. Perhesosiaalityöntekijä vastaa Perhekeskus Sillan toiminnan kehittämisestä ja yhteistyön sujuvuudesta yhteisökuiskaajien kesken. Yhteistyö Yhteisöklubi Sillan kanssa on aivan uudella tavalla yhdistänyt kunnallista ja järjestölähtöistä toimintaa perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Yhteistyö on ollut tuloksekasta ja edunsaajina ovat olleet asiakkaat. Keskuksesta on muodostunut varhaisen tuen koordinoinnin keskus. Perhekeskuksen nettisivut ovat osoitteessa https://www.kokkola.fi/perusturva/perhekeskus_silta/fi_fi/perhekeskus_silta/. Yhteisöklubi Silta tarjoaa kaikille avoimen kohtaamispaikan olohuoneen vauvasta vaariin. Yhteisöklubi on tärkeä yhteistyökumppani perheiden matalan kynnyksen palveluiden yhtenä toimijana. Yhteisissä tiloissa toimivat viikoittain mm. perhekahvila ja neulontakerho. Vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia tuetaan erilaisten vertaisryhmien avulla, esim. vertaistukiryhmät uusperheille, muualta muuttaneille, yksinhuoltajaäideille. Seniorikahvilan kävijöiden kautta ollaan virittämässä mm. varamummo ja vaari toimintaa. Perhesosiaalityöntekijä vastaa vanhempien kanssa tehtävästä työstä. Perhesosiaalityöntekijä on osallistunut myös päiväkotien ja alakoulujen vanhempainiltoihin 25

27 varhaisen avoimen yhteistyön juurruttamiseksi työtavaksi niin vanhemmille kuin kasvatushenkilöstölle. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilatoimintaa on kolmessa toimipisteessä eri puolilla kaupunkia. PERHEKESKUKSEN TOIMINTAMALLI KOKKOLASSA EDISTÄÄ PERHEIDEN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA - varhain ja avoimesti, yhteistyössä VÄLITTÄÄ HYVIÄ TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ YHTEISTYÖTÄ KUNNAN JA JÄRJESTÖJEN RAJAPINNASSA TUKEA ARKISTA JA VERTAISTA VANHEMMUUTTA JA PERHE-ELÄMÄÄ PERHEKESKUS ASIAKASTYÖSKENTELYÄ PERHEISIIN NEUVOLAN JA VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN KANSSA Kuvio 1. Perhekeskuksen toimintamalli Kokkolassa Alla toimintamallista tarkemmin: Vanhemmuuden ja perhe-elämän tukeminen 26

28 Viedään tietoa olemassa olevista palveluista ja ajankohtaisista tutkimuksista perheiden arkea haastavista ja tukevista tekijöistä perheille perhevalmennusiltoihin, vanhempain-iltoihin ja perhekahviloihin. Käydään asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa arvokeskustelua ja välitetään sitä päättäjille. Haastatellaan vuosittain lapsiperheitä ja pyritään vastaamaan ja välittämään heidän palvelutarpeitaan. Ideoidaan ja kootaan vertaistukiryhmiä yhteistyössä neuvoloiden kanssa sekä tiedotetaan ryhmistä yhteistyökumppaneille. Ylläpidetään kaupungin nettisivuja Perhekeskus Sillan toiminnoista ja ajankohtaisista perheitä koskevista asioista. Hyvien toimintakäytäntöjen välittäminen Haetaan järjestö- ja kuntatoimijoiden työn rajapintoja yhteistyön toteuttamiseksi. Kutsutaan kokoon neuvolakohtaiset varhaisen tuen toimijatapaamiset kaksi kertaa vuodessa. Mukana ovat neuvoloiden terveydenhoitajat, perhesosiaalityöntekijä ja neuvolan perheohjaaja. Kerran vuodessa mukana ovat myös erikoissairaanhoidon vauvatiimin edustajat. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen, yhteistyökumppaneiden työn tunteminen ja rajapintojen hakeminen sekä ajankohtaisten perheitä koskevien asioiden jakaminen. Ollaan mukana puolivuosittain kokoontuvassa moniammatillisessa neuvolatiimissä. Osallistutaan varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvuryhmiin. Tarvittaessa pidetään yhteisiä palavereja perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyöskentely neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen kentällä Asiakkaat ohjautuvat pääsääntöisesti neuvoloista tai muilta yhteistyökumppaneilta. Asiakasperhettä tavataan alussa usein yhdessä päivähoidon/neuvolan työntekijöiden kanssa ja jatkossa tarpeen mukaan henkilökohtaisesti. Jyta-alueella perhekeskusta kehitetään toimijoiden verkostona. Mukana ovat kuntien peruspalveluissa toimivien lisäksi paikalliset seurakunnat ja kunnan alueella toimivat järjestöt. Toiminnan kehittämisen tukena oli hankkeen aikana valmistunut Elina Jaatisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Perhekeskustoiminnan kehittäminen Peruspalveluliikelaitos Jytan kunnissa. Tavoitteena oli selkeä yhteinen toimintamalli, jonka mukaan toimitaan kaikissa lapsiperhepalveluissa. Varhaisen tuen toimijatapaamisissa (kts ) päivitetään yhteistyön toimivuus ja sovitaan mahdollisista uusista toimintatavoista. Syksyn 2012 aikana koottiin ensimmäisen kerran kuntakohtaisesti kuntien, seurakunnan ja järjestöjen tuottamat lapsiperheille suunnatut toiminnot lukujärjestykseksi, jota levitetään 27

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) HENKILÖSTÖTIEDOTE 2/2012 (13.6.2012) Tämä on Nuppu2-hankkeen toinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kustakin hankkeen osa-alueesta. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka kolmas kuukausi perhe-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/2012 Aika 30.5.2012 klo 14-15 Paikka

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITTÄJÄRYHMÄ 3/12. Aika 21.3.2012 klo 14-16 Paikka Kaustisen kunnantalo, Kappelintie 3

AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITTÄJÄRYHMÄ 3/12. Aika 21.3.2012 klo 14-16 Paikka Kaustisen kunnantalo, Kappelintie 3 AIKUISSOSIAALITYÖN KEHITTÄJÄRYHMÄ 3/12 Aika 21.3.2012 klo 14-16 Paikka Kaustisen kunnantalo, Kappelintie 3 Läsnä Koivu Inkeri sosiaalityön päällikkö Vähämaa Risto johtava sosiaalityöntekijä Sundström Jessica

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 7/2010 Aika: 10.11.10 klo 13-15 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10 Aika 24.3.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Baltic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 3/2010 (22.7.2010)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 3/2010 (22.7.2010) HENKILÖSTÖTIEDOTE 3/2010 (22.7.2010) Tämä on Nuppu-hankkeen kolmas henkilöstötiedote. Henkilöstötiedote lähetetään noin joka toinen kuukausi lasten- ja nuorten kanssa työskenteleville, opetusorganisaatioiden

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 5/2010 Aika: 16.6.10 klo 9-11 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Öja Osallistujat

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 3/2009 Aika: 9.11.2009 klo 12 14 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Öja Osallistujat

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT KEHITTÄMISRAKENNE JA TOIMINTAMALLI KESKI-POHJANMAAN OSAHANKE LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN Väliraportti 3 30.4.2010 Liisa Ahonen kehittäjäkoordinaattori

Lisätiedot

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10 Aika 22.3.2010 klo 14-16 Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Lapsiperheiden opas oli kehittäjätiimissä esittelyssä ennen kesää. Kesän aikana Minttu Nikula on täydentänyt tiedot liitoskuntien osalta.

Lapsiperheiden opas oli kehittäjätiimissä esittelyssä ennen kesää. Kesän aikana Minttu Nikula on täydentänyt tiedot liitoskuntien osalta. KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA 12/10 Aika 23.11.2010 klo 9-11 Paikka kokoushuone Donner, 2.krs Läsnä Neuvola, Kerttu Peltola Neuvola, Seija Ritamäki Lapsiperheiden kotipalvelu, Anita Pöyhönen Varhaiskasvatus,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT KEHITTÄMISRAKENNE JA TOIMINTAMALLI KESKI-POHJANMAAN OSAHANKE LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN Loppuraportti Lokakuu 2011 Liisa Ahonen kehittäjäkoordinaattori

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 799/02.05.02/2012 223 Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut -prosessikuvauksia 18.2.2015 Anna-Leena Pusa Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Kuntaliiton käynnistämä hanke Toteutetaan

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014 1(5) PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN KESÄAJAN 2014 TOIMINTA Tietoja vastaanottojen toiminnasta, toimipisteiden sulkemisista, vuosilomista. Tiedotetta päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitetty 19.6.14.

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14

16.10.2013 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2013-14 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Perhekeskukset Suomessa

Perhekeskukset Suomessa Perhekeskukset Suomessa Palvelut, yhteistoiminta ja johtaminen Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, FT, VTM Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Selvityksen tavoite ja aineisto SELVITYKSEN TAVOITTEENA

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

LAPANEN lapsiperheiden liikunnan avulla tapahtuva hyvinvoinnin edistäminen

LAPANEN lapsiperheiden liikunnan avulla tapahtuva hyvinvoinnin edistäminen LAPANEN lapsiperheiden liikunnan avulla tapahtuva hyvinvoinnin edistäminen RAHOITUS opetus- ja kulttuuriministeriö ( veikkausvoittovarat) rahoituksen myönsi AVI hanke on kolmivuotinen rahoitus haetaan

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi -Esimerkkinä Kallion Vasu ja Arjen käytäntöjen opas - prosessit Lapsen hyvä arki - osahanke 8.6.2011 Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1. Toimijalähtöisyys

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 2/2009 Aika: 9.11.2009 klo 12-14 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Öja Osallistujat

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella.

Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Vaasan sairaanhoitopiiri: Palveluohjauksellisen toimintamallin kehittäminen ikäihmisille Kaskisten, Kristiinankaupungin ja Närpiön alueella. Hanketyöntekijä Pirkko Mantere 1.10.2005-21.1.2006, 1.5. 31.10.2006

Lisätiedot

TYÖRUKKANEN MUISTIO 6/10

TYÖRUKKANEN MUISTIO 6/10 TYÖRUKKANEN MUISTIO 6/10 Aika 27.1.10 klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Atlantic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011

ETÄJUMPPA II. PaKaste työskentelyjakso 2011. Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 1 ETÄJUMPPA II PaKaste työskentelyjakso 2011 Vuontisjärvi Rainer Marjamaa Anri 30.9.2011 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kolarin kunnan työskentelyjakson aihe/ sisältö... 3 3. Tavoite... 4 4. Toteutus...

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla

Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Perheverkko - yhdessä lasten ja perheiden asialla Oululaisten lapsiperhejärjestöjen ja kaupungin toimijoiden työryhmä ja järjestöjen välisen sekä järjestö-kaupunki yhteistyön toimintamalli Tavoitteena:

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella?

Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Mitä Suomessa tapahtuu lasten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämisen alueella? Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) avustusohjelma Emma & Elias 2012-2017 Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3.

Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue 8.3.-31.3. 1 (9) Yhdessä enemmän hyvinvointia RAY:n strategiakiertue Ohjelmat paikkakunnittain jäljempänä dokumentissa. PÄIVÄ AIKA KAUPUNKI PAIKKA tiistai 8. maaliskuuta 2011 klo 9.00-12.30/15.00 Helsinki Helsingin

Lisätiedot