PERHE- JA AIKUISOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PERHE- JA AIKUISOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1

2 POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT KEHITTÄMISRAKENNE JA TOIMINTAMALLIEN JUURRUTTAMINEN; POHJOISEN ALUEEN KASTE PAKASTE II KESKI-POHJANMAAN OSAHANKE PERHE- JA AIKUISOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN Loppuraportti Lokakuu 2013 Liisa Ahonen projektipäällikkö 1

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä raportista Johdanto Nuppu2-hanke Hankkeen tavoitteet Hankkeen resurssit ja organisoituminen Hankkeen viestintä Hankkeen koulutus Hankkeen verkostoituminen Aikuissosiaalityön kehittäminen Mitä on aikuissosiaalityö? Aikuissosiaalityön palveluprosessien kehittäminen Aktivointisuunnitelma Kuntouttava työtoiminta Kirjallinen toimeentulotuen käsittely Toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityö Työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittäminen Esitteet palveluista Dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittäminen Asiakkaiden osallisuuden edistäminen Varhainen avoin yhteistyö Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus Neuvolan perheohjaaja Perhesosiaalityö Varhaisen tuen toimijatapaamiset

4 4.2. Dialogiset verkostomenetelmät Huolen puheeksiottamisen koulutukset Hyvien käytäntöjen dialogit Ennakointidialogit Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen Hankkeen kustannukset Hankkeen arviointi Työntekijöiden itsearviointi Asiakkaiden arviointi Yhteistyökumppaneiden arviointi Kannanotot suositukset Pohdinta Lähteet

5 Tiivistelmä raportista NUPPU2 hankkeella oli neljä pääteemaa. Uutena teemana oli aikuissosiaalityön kehittäminen ja kolme liittyi ykkösvaiheen toimintamallien juurruttamiseen: perhekeskuksen kehittäminen, varhainen avoin yhteistyö ja sosklinikan kehittäminen. Hankkeella oli neljä työntekijää, joista kaksi kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista. Aikuissosiaalityön kehittäminen Prosessimallit on tehty kirjallisesta toimeentulotuen käsittelystä, työttömän aktivointisuunnitelmasta, työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessista, kuntouttavasta työtoiminnasta sekä toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityöstä. Mallinnuksen yhteydessä on kehitetty työn suunnitelmallisuutta, tehtäväjakoja ja arviointikäytäntöjä. Lomakkeita on uudistettu, dokumentointiohjeet ja etuuskäsittelyn muistilista on laadittu. Keskeisimmistä palveluista on valmistettu 12 esitteen sarja asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Kehittämisryhmissä ja johdon kanssa käydyissä keskusteluissa on selkeytetty aikuissosiaalityön käsitettä ja sisältöä sekä selvitetty ja vertailtu sosiaalityön työntekijäresursseja. Varhainen avoin yhteistyö Työvälineinä varhaisen avoimen yhteistyön juurruttamisessa olivat työyhteisöjen hyvien käytäntöjen dialogit (toteutettu 6, osallistujia 113), huolen puheeksi ottamisen koulutukset (toteutettu 15, osallistujia 276), varhaisen tuen toimijatapaamiset (toteutettu kunnittain n. 2x/vuosi) sekä ennakointidialogit (toteutettu 10). Verkostokoordinaattorille on varattu työaikaa 2 pv/kk. Neuvottelut hallintokuntien rajat ylittävästä varhaisen avoimen yhteistyön koordinoinnista ovat meneillään. Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus toimii Kokkolassa Yhteisöklubi Sillan kanssa yhteisissä tiloissa toimien samalla varhaisen tuen koordinoinnin keskuksena. Jyta-alueella perhekeskus on toimijoiden verkosto, jolla on yhteiset varhaisen avoimen yhteistyön toimintaperiaatteet. Varhaisen tuen prosessin mallinnus on tehty Kokkolassa moniammatillisessa ryhmässä. Mallinnuksen avulla selkeytettiin toimijoiden vastuita ja tehtiin työtä näkyväksi. Neuvolan perheohjaajan työ on vakiintunut Jyta-alueella ja Kokkolassa hieman erilaisin työmallein. Kokkolassa toteutettu perhesosiaalityö ei jatkunut hankkeen päätyttyä, vaan asiakkaat ohjautuvat jatkossa joko aikuissosiaalityöhön tai lastensuojeluilmoituksen jälkeen lastensuojeluun. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen Klinikkaydinryhmä (= edustajat SONetBotniasta/kaupungilta, ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta) jatkaa verkostomaisen sosklinikan työrukkasena. Paikkansa on vakiinnuttanut kansainvälisenä sosiaalityön päivänä järjestettävä maakunnallinen sosiaalialan seminaari, joka toimii myös uusimman tutkimustiedon jakajana. Uutta toimintaa on korkeakoulujen nimeämät vastuuopettajat, jotka ylläpitävät työelämäyhteyksiä alueensa sosiaalialan työpaikkoihin esimerkiksi ns. klinikkapäivien muodossa. Koulutukset Erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin osallistui hankkeen aikana yhteensä 1721 työntekijää eri ammattialoilta. 4

6 1. Johdanto Vuosina toteutettiin Pohjois-Suomen neljässä maakunnassa laaja Pohjois- Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjoisen alueen Kaste PaKaste -hanke. Keski-Pohjanmaan osahanke Nuppu keskittyi lasten ja perheiden varhaisen tuen palveluiden kehittämiseen sekä sosiaalialan opetusklinikkatoiminnan kehittämiseen. Hankkeen loppuraportti on julkaistu lokakuussa 2011.http://www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/kaste/keskipohjanmaa/Loppuraportti_10%2010%202011%20%282%29.pdf PaKasteI-hankkeen aikana kussakin osa-hankkeessa kehitettiin monia toimintamalleja ja työkäytäntöjä. Hankkeelle haettiin jatkorahoitusta, jotta ykkösvaiheen aikana kehitettyjä toimintamalleja voitaisiin levittää ja juurruttaa toimiviksi käytännöiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle jatkorahoituksen vuosille Keski- Pohjanmaalla juurruttamisen lisäksi uudeksi kehittämisen kohteeksi tuli mukaan aikuissosiaalityön kehittäminen. Keski-Pohjanmaalla aikuissosiaalityö pääsi ensimmäistä kertaa mukaan STM:n rahoittamaan kehittämistyöhön. Juurrutettaviksi toimintamalleiksi Keski-Pohjanmaalla nimettiin: varhainen avoin yhteistoiminta monitoimijainen perhevalmennus neuvolan perhetyö perhesosiaalityö perhekeskustoiminta vaikuttavuuden arviointi Tässä raportissa kerrotaan kehittämistyön tuloksista kustakin osa-alueesta. 2. Nuppu2-hanke 2.1. Hankkeen tavoitteet Kansallisen Kaste-ohjelman tavoitteet ovat taustatavoitteena kaikille myönnetyille Kastehankkeille. Tavoitteena on, että kuntalaisen osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee hyvinvointi ja terveys lisääntyvät sekä palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot kaventuvat 5

7 Näihin tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehyet palvelukokonaisuudet ja toimintamallit Keski-Pohjanmaan osahankkeen yleisen tason tavoitteiksi hankesuunnitelmassa on kirjattu: 1. Kehitetään perhekeskuksen koordinoimana perhetyötä yhteistyössä järjestöjen kanssa, ennaltaehkäisevää toimintaa ja varhaista yhteistoimintamallia painottaen ja vahvistaen lastensuojelutyön eheää palveluketjua. 2. Luodaan tietotuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiä, vuoropuhelussa käytännön toimijoiden kanssa, osana opetus-tutkimusklinikan toimintaa 3. Rakennetaan pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne Keski- Pohjanmaalle alueen omat lähtökohdat ja edellytykset huomioiden, osana Pohjois- Suomen kastealueen kokonaisuutta 4. Organisoidaan alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit hankkeen aikana yhdessä perhekeskuksen, opetus-tutkimusklinikan ja SONet Botnian kanssa lastensuojelun ja aikuissosiaalityön moniammatillisia ja toimijaisia käytäntöjä tukeviksi. Hankesuunnitelmaan on kirjattu neljä konkreettista osatavoitetta, joilla tavoitteisiin pyritään: 1. Aikuissosiaalityön kehittäminen kartoitetaan aikuissosiaalityön nykytila ja sisällöt selkeytetään toimijoiden yhteistyötä ja rajapintoja kehitetään palveluketjuja ja verkostojen toimintaa parannetaan asiakkaiden osallisuutta kehitetään työntekijöiden vaikuttavuusosaamista 2. Varhainen avoin yhteistoimintamalli juurrutetaan varhainen avoin yhteistoimintamalli yhteiseksi työorientaatioksi lapsiperhetoimijoille valmennetaan henkilöstöä verkostodialogisten menetelmien käyttöön käynnistetään sektorirajat ylittävä varhaisen tuen ohjausryhmä sisällytetään varhainen puuttuminen kuntien strategioihin ja taloussuunnitteluun 3. Perhekeskuksen toimintamalli vahvistetaan matalan kynnyksen varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa 6

8 juurrutetaan varhaisen tuen/neuvolan perheohjaus osaksi kuntien palveluja kehitetään toimintakäytäntöjä yhteistyössä perheiden, ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta 4. Opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen luodaan vakiintuneet toimintakäytännöt alan koulutusjärjestelmien, kehittämisorganisaatioiden ja työelämän välille vahvistetaan käytäntölähtöistä opetusta, tutkimusta ja tietotuotantoa tiivistetään käytännön, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyötä selkeytetään opetus- ja tutkimusklinikan paikkaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon pysyviä kehittämisrakenteita 2.2. Hankkeen resurssit ja organisoituminen Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKasteII hankkeelle valtionavustusta yhteensä euroa ajalle Hankkeen kokonaiskustannukset voivat siten olla euroa. Hankkeen hallinnoijana toimii Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Rovaniemellä. Keski-Pohjanmaan osahankkeelle osoitettiin valtionavustusta euroa, kuitenkin enintään 75 % toteutuneista kustannuksista. Valtionavustukseen oikeuttavat kokonaiskustannukset voivat olla siten euroa. Osahanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki, joka on tehnyt yhteistyösopimuksen Peruspalveluliikelaitos Jytan kanssa. Kuntien omarahoitusosuus on 25 % toteutuneista kustannuksista ja se jakaantuu asukasluvun mukaisessa suhteessa. Kokkolan kaupungin osuus on noin 68 % ja Jytaalueen kuntien osuus 32 %. Nuppu2-hankkeen työntekijäresurssit olivat seuraavat: Tehtävä ja toimialue Nimi Työpanos % Aika Projektipäällikkö Liisa Ahonen 100 % Kehittäjäsosiaalityöntekijä Kokkola+Jyta-alue Kehittäjäsosiaalityöntekijä Jyta-alue Marja Paananen 100 % Anne Saarela 50 % *poissa ,* elokuu 2013 Kehittäjäsosiaalityöntekijä Kokkola Sanna Sarkkinen- Vuorinen 50 % ** poissa 100 % **

9 Hankkeen työntekijät olivat mukana tehtäväkuviensa mukaisesti alla olevien kehittäjäryhmien toiminnassa. Nuppu2-hankkeen ohjausryhmän tehtävänä oli seurata ja arvioida hankkeen toteutumista, käsitellä ja hyväksyä hankkeen suunnitelmat, tavoitteet ja tilitykset sekä hoitaa yhteydet ja viestintä omiin taustatahoihin. Ohjausryhmän kokoonpano taustatahoineen: Kokkolan kaupunki Jyta-alue ja kunnat SONet Botnia Kokkolan yliopistokeskus Centria Ammattikorkeakoulu Pohjois-Suomen osaamiskeskus Mattila Seppo, palvelujohtaja, pj Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Lohilahti Satu, neuvolan osastonhoitaja Tikkakoski-Alvarez Hannele, hoitotyönjohtaja Sarkkinen Mika, sivistystoimen kehittämispäällikkö Oikarinen-Nybacka Tarja, peruspalvelujohtaja Kauppinen Pekka, palvelujohtaja Keltti Maria, sivistystoimenjohtaja, Veteli Kivijakola Leena, sivistystoimenjohtaja, Kannus Pihlajamaa Leila, sivistystoimenjohtaja, Toholampi Tuorila Tuija, vs. kehittämissuunnittelija Matthies Aila-Leena, sosiaalityön professori Forss-Pennanen Pirjo, sosiaalialan yliopettaja, Kokkola Raudaskoski Leena, sosiaalialan yliopettaja, Ylivieska Kostamo-Pääkkö Kaisa, kehitysjohtaja, hankkeen johtaja Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Aikuissosiaalityön kehittämisen tueksi on nimetty monialainen kehittäjäryhmä, joka oli Kokkolan kaupungin ja Jyta-alueen yhteinen. Kokkolan kaupunki, toimeentuloturva Kokkolan kaupunki, Työvoiman palvelukeskus Kokkolan kaupunki, vammaispalvelut Jyta-alue Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Sundström Jessica, johtava sosiaalityöntekijä saakka Pippola Anu, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Jurvansuu Iiris, palvelupäällikkö Aho-Rintamäki Leena, johtava sosiaalityöntekijä Asiala Sinikka, sosiaalityöntekijä Niemistö Minna, johtava sosiaalityöntekijä

10 Yliopistokeskus Chydenius Palko-hanke saakka Kokkonen Tuomo, tutkija Aikuissosiaalityön kehittäjäryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Aikuissosiaalityön kehittämisessä oli mukana kolme työryhmää. Aktivointiprosessin kehittäjäryhmän tehtävänä oli kehittää nykyistä aktivointityömallia sekä mallintaa aktivointiprosessi. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys siten, että kaikki asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut eikä väliinputoamisia synny. Kokkolan kaupunki, toimeentuloturva Inkeri Koivu, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Työvoiman palvelukeskus Sundström Jessica, johtava sosiaalityöntekijä saakka Pippola Anu, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Juha Joki, vastaava työvoimaneuvoja Kokkolan kaupunki, työllisyyspalvelut Kokkolan kaupunki Kuntakokeilu Palosaari Tarja, projektipäällikkö Lahtonen Katja, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja saakka Jämsä Susanna, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja alkaen Ritvonen Mervi, hankekoordinaattori alkaen Lahtonen Katja, prosessikehittäjä alkaen Nissinen Anne, prosessikehittäjä alkaen Työ- ja elinkeinotoimisto Sykkö Matti, te-toimiston johtaja Pihlaja Elina, toimialajohtaja Aktivointiprosessin kehittäjäryhmä kokoontui 11 kertaa. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäjäryhmän tehtävänä oli määritellä kuntouttavan työtoiminnan tavoitteille kriteeristö sekä selkeyttää toimintamallia ja yhteistyötä toimijoiden kesken sekä mallintaa kuntouttavan työtoiminnan prosessi. Kokkolan kaupunki Toimeentuloturva Jyta-alue Työvoiman palvelukeskus Kokkolan kaupunki Kuntakokeilu Kokkolan kaupunki Työllisyyspalvelut Kupila Carita, sosiaaliohjaaja Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Niemistö Minna, johtava sosiaalityöntekijä Ritvonen Mervi, sosiaaliohjaaja saakka Pippola Anu, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Ritvonen Mervi, hankekoordinaattori alkaen Lahtonen Katja, prosessikehittäjä alkaen Nissinen Anne, prosessikehittäjä alkaen Jämsä Susanna, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Lahtonen Katja, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja saakka 9

11 Työ- ja elinkeinotoimisto Uusikartano Hanna, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja alkaen Wargh Eija, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Jokela Tanja, työvoimaneuvoja Pihlaja Elina, toimialajohtaja Vehniä Päivi, työvoimaneuvoja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisryhmä on kokoontunut 11 kertaa. Työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittäjäryhmän tehtävänä oli kehittää pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnin toimintamallia ja terveyspalveluihin ohjaamista. Kokkolan kaupunki Terveyskeskus Kokkolan kaupunki Toimeentuloturva Työvoiman palvelukeskus Kokkolan kaupunki Työllisyyspalvelu Työ- ja elinkeinotoimisto Linna Anne, ylilääkäri Tikkakoski-Alvarez Hannele, hoitotyön johtaja Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Korkeaniemi Kirsi, työvoimaohjaaja Wargh Eija, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, th Potinoja Minna, työvoimaohjaaja Häyrynen Minna, työvoimaneuvoja Terveydenhuollon ryhmä kokoontui kolme kertaa. Toimeentulotuen prosessin kehittäjäryhmän tehtävänä oli kuvata kirjallisen toimeentulotuen hakemisprosessi ja kehittää sen toimivuutta. Kehittämisryhmä vastasi myös toimeentulotukeen liittyvien lomakkeiden uudistamisesta. Toimeentuloturvayksikkö Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Penttilä Helvi, etuuskäsittelijä Lehtonen Anna-Maija, etuuskäsittelijä Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Etuuskäsittelyn muistilistan laatinut ryhmä kokoontui kolme kertaa. Toimeentulotukiasiakkaiden sosiaalityön kehittäjäryhmän tehtävänä oli mallintaa ja kehittää toimeentulotukiasiakkaiden parissa tehtävää sosiaalityötä. Toimeentuloturvayksikkö Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Kupila Carita, sosiaalityöntekijä 10

12 Karppi Sari, sosiaaliohjaaja Kivistö Pirkko, sosiaaliohjaaja Talus Marianne, sosiaaliohjaaja Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Ryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Jyta-alueella aikuissosiaalityön kehittäjäryhmän tehtävänä oli kehittää ja mallintaa toimeentulotuen ja aktivointityön asiakkaiden palveluja. Aikuissosiaalityö Niemistö Minna, johtava sosiaalityöntekijä saakka Asiala Sinikka, sosiaalityöntekijä Salo Annikki, sosiaalityöntekijä Kanniainen Riikka, sosiaaliohjaaja Kalliokoski Katri, sosiaaliohjaaja Luoma Tiina, toimistosihteeri Mäkelä Maritta, toimistosihteeri Lindell Helena, toimistosihteeri Pihlainen Kirsi, toimistosihteeri Puoliväli Risto, toimistosihteeri Pohjanmaan TE-toimisto Rauma Lea, asiantuntija Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Varhaisen tuen kehittäjäryhmänä jatkoi Nuppu1-vaiheen neuvolan varhaisen tuen kehittämisryhmä. Ryhmän tehtävänä oli toimia monitoimijaisena varhaisen tuen koordinointiryhmänä sekä mallintaa varhaisen tuen prosessi. Neuvola Kotipalvelu Varhaiskasvatus Lastensuojelun perhetyö Vauvatiimi, last.psyk. Perheneuvola Ensi- ja turvakoti Ev.lut seurakunnat Lohilahti Satu osastonhoitaja Rönnqvist Jaana, terveydenhoitaja Pöyhönen Anita, kotipalvelunohjaaja Hotakainen Jaana, kiertävä lastentarhanopettaja Järvelä Päivi, perhetyöntekijä Kauppinen Mia, psykiatrian sairaanhoitaja Seppälä Arja, perheneuvolan johtaja Loukiainen Marita, toiminnanjohtaja Kivistö Päivikki, johtava lastenohjaaja 11

13 Varhaisen tuen kehittäjäryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Jyta-alueella toimi perhekeskuksen kehittäjäryhmä. Ryhmän tehtävänä oli luoda ja vahvistaa verkostomaista perhekeskusmallia. Neuvola Jaatinen Elina, terveydenhoitaja, Kannus Pulkkinen Anna, terveydenhoitaja, Kaustinen Neuvolan perhetyö Karhula Anne-Maarit, perheohjaaja, Perhonjokilaakso Patana Päivi, perhetyöntekijä, Lestijokilaakso saakka Tuominen Petra, perhetyöntekijä alkaen Lastensuojelun perhetyö Hautala Merja, perhetyöntekijä, Perhonjokilaakso saakka, alkaen Mari Huusko Kerola Johanna, perhetyöntekijä, Lestijokilaakso Sosiaalityö Rajala Hannele, palvelusihteeri, Perhonjokilaakso saakka, alkaen Sevola Silva, sosiaalityöntekijä Siirilä Ulla, johtava sosiaalityöntekijä. Lestijokilaakso Perhekeskuksen kehittämisryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan ydinryhmän tehtävänä oli suunnitella ja koordinoida sosiaalialan opetusklinikan toimintaa. Kokkolan yliopistokeskus Centria Ammattikorkeakoulu SONet Botnia Matthies Aila-Leena, sosiaalityön professori Forss-Pennanen Pirjo, sosiaalialan yliopettaja kehittämissuunnittelija Pirjo Knif saakka vs. kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila alkaen Ydinryhmä kokoontui kuusi kertaa. Lisäksi kolme kertaa kokoontui ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajien yhteinen työkokous Hankkeen viestintä Viestinnän perustavoitteena on antaa tietoa hankkeen etenemisestä ja lisätä tietoisuutta varhaisen tuen, aikuissosiaalityön ja opetusklinikan asioista sekä pidemmällä aikavälillä vaikuttaa asennemuutokseen. Tieto on myös edellytys osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Avoin ja rehellinen viestintä synnyttää myös luottamusta toimijoiden kesken, mikä on 12

14 edellytys yhteistyön rakentumiselle, Viestintä perustuu ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa vahvistettuun viestintäsuunnitelmaan. Kaupunkilehdessä on ollut syksyisin ja keväisin juttu joko aikuissosiaalityöhön tai perhekeskukseen liittyvistä asioista. Neuvolan perheohjaajan työn vakinaistamisen puolesta on tehty tiedotteita perheiden arkea tukevasta työstä kuntapäättäjille. Asiakkaille ja/tai yhteistyökumppaneille laadittiin palveluesitteitä yhteensä 14. Nuppu2-henkilöstiedotteita on laadittu neljä Hankkeen koulutus Nuppu2-hankkeessa koulutusmäärärahaa on huomattavasti vähemmän käytössä kuin hankkeen ykkösvaiheessa. Koulutustilaisuuksia on järjestetty seuraavasti: Koulutus Luennoija Aika osall. Varhainen avoin yhteistyö ja huolen puheeksiottaminen perhetyön erikoistumisopiskelijoille Sosiaalialan tietomaraton Varhain-avoimesti-yhteistyöllä Nuppu1-hankkeen päätösseminaari ja Nuppu2- hankkeen aloitusseminaari Liisa Ahonen ja Anne Saarela Useita opinnäytetyön tekijöitä mm. Matti Kaivosoja, kpshp, Kirsti Mäensivu, Hämeenlinna, Pirjo Knif, SONet Botnia Aikuissosiaalityön kehittämisen suunnitteludialogi Jukka Pyhäjoki, THL Osallisuus Mikko Oranen, THL Toimeentulotukityöryhmä pelisäännöt V Sosiaalialan maakuntaseminaari Liisa Ahonen ja Marja Paananen mm. Tuija Nummela, Ingo Stamm, Huolen puheeksiottaminen Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja

15 Huolesta hyvään käytäntöön Sanna Sarkkinen-Vuorinen ja Pirkko Kivistö ja Huolen puheeksiottaminen esimiehille Liisa Ahonen ja Anne Saarela Hyvien käytäntöjen dialogi Työyhteisön hyvinvointisuunnitelma toimeentulotukityöryhmälle Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu? Liisa Ahonen ja Marja Paananen Reijo Väärälä Rajansa kaikella myötätuntouupuminen Leena Harjunpää ja Martti Nykänen Toimeentulotuen erityiskysymykset ja Edunvalvonta Outi Kari-Granfors Huolen puheeksiottaminen Toholammin alakoulujen henkilöstö Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen Toholammin yläkoulujen henkilöstö Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen, avoin koulutus Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Hyvä Tulevaisuus menetelmä lastenvalvojien työmenetelmänä Arto Summanen Dokumentointi sosiaalityössä Päivi Sinko Yhteistyö työllistymistä edistävissä palveluissa Suunnittelu- ja seurantapalaveri ennakointidialogina Liisa Ahonen ja Pirkko Kivistö ja Hyvää palvelua Outi Kari-Granfors sosiaalihuollossa! Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Hyvien käytäntöjen dialogi Pirkko Kivistö ja Sanna ja 15 14

16 Keltaviirin päiväkoti Sarkkinen-Vuorinen Sosiaalihuollon Päivi Sinko asiakassuunnitelma ja päätöstekstit Seksuaaliterveys ja sen monimuotoisuus Jaana Lassila Monikulttuurisuus asiakastyössä Huolen puheeksiottaminen Kaustisen päivähoidon henkilöstö Lapsuusiän kokemusten vaikutukset aikuisuuden rakentumisessa Huolen puheeksiottaminen, avoin koulutus Leena Mämmi-Laukka Liisa Ahonen ja Anne Saarela Gustav Schulman Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen Vetelin päiväkodit Huolen puheeksiottaminen Vetelin ryhmikset ja perhepäivähoito Hyvien käytäntöjen dialogi Kannuksen päiväkodit VI Maakuntaseminaari Hyvien käytäntöjen dialogi Kokkolan taloushallinto Huolen puheeksiottaminen Kaustisen kansanopisto Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela mm. Anna Metteri, Ingo Stamm Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja ja ja ja Hyvien käytäntöjen dialogi Kaustisen päivähoito Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen Amk: valmistuvat sosionomit ja terveydenhoitajat Huolen puheeksiottaminen Avoin koulutus Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja

17 Aikuissosiaalityön toivon työorientaatio Huolen puheeksiottaminen Perho Eija Heine Liisa Ahonen ja Anne Saarela Hyvien Käytäntöjen dialogi Perhon lapsiperhetoimijat Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Yhteistyötä ja näkyvyyttä mm. Kauko Haarakangas Pelisäännöt ja työyhteisön hyvinvointisuunnitelma toimeentulotukiryhmälle, seuranta Liisa Ahonen ja Marja Paananen 10/ Koulutukset olivat pääosin suunnattu kaikille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työtä tekeville ja niissä oli mukana työntekijöitä yli hallintokuntarajojen. Yhteisten koulutusten avulla voitiin lisätä yhteistä osaamista sekä vahvistaa monitoimijaista ja dialogista toimintakulttuuria. Hankkeen työntekijät osallistuivat Aikuissosiaalityön päiville Rovaniemelle sekä Tampereelle. Kolme hanketyöntekijää osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämään verkostodialogisten menetelmien kouluttajakoulutukseen sekä verkostokonsulttikoulutukseen valmistuen verkostokonsulteiksi ja kouluttajiksi. Työntekijät ovat osallistuneet sen jälkeen verkostoosaajien työkokouksiin ja tapahtumiin. Hankkeen aikuissosiaalityön kehittäjätyöntekijä ja aikuissosiaalityön palvelupäällikkö osallistuivat Aikuissosiaalityö 2013 tapahtumaan Helsingissä Hankkeen verkostoituminen Hanke on osa Pohjois-Suomen laajaa PaKaste II hanketta, joten yksi luonteva verkostoitumissuunta on pohjoiseen. Nuppu2-hankkeen työntekijät ovat osallistuneet yhteisiin PaKaste II:n työkokouksiin. Väli-Suomen alueella oli Kaste-rahoitteinen SOS syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin hanke, jossa oli mukana kuntia myös Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. SOShankkeen tavoitteet olivat yhteneväiset aikuissosiaalityön kehittämisen osalta kaikissa pohjalaismaakunnissa. Erityisesti Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kanssa on tehty yhteistyötä verkostoituen heidän työntekijöiden kanssa keskustellen ja vaihtaen kokemuksia hyvistä käytännöistä.. 16

18 Raahen ja Seinäjoen kaupunkien aikuissosiaalityön, TYP:n ja kuntakokeilun toimijoiden kanssa järjestettiin yhteinen työkokous Kokkolassa. Nuppu2 -hanke järjesti yhdessä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen kanssa yhteistyöiltapäivän Keski-Pohjanmaan alueen sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille päihdekeskuksen asiakkaiden sosiaalityön suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Nuppu2-hankeen työntekijät olivat mukana marraskuussa 2012 THL:n koolle kutsuman verkostokoordinaattorien oppimisverkoston työkokouksessa puimassa hankkeen tuottamia hyviä käytäntöjä ja toisin tekemisen mahdollisuuksia. SONet Botnian ja erityisesti Keski-Pohjanmaan kehittämistyön toimijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. SONet Botnialla on meneillään sekä ylimaakunnallinen että alueellinen hvyinvointitietotuotannon kehittämisprosessi. Hankkeen edustaja on osallistunut kehittäjäryhmien työskentelyyn. Kokkolan yliopistokeskus on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa Hyvinvointipalvelut ja marginalisoitujen kansalaisten osallistuminen (PalKO) hankkeessa. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa hyvinvointipalvelujen ja kansalaisosallistumisen välisestä suhteesta. Tutkimuksessa on haastateltu mm. Kokkolan aikuissosiaalityön asiakkaita ja työntekijöitä. Yhteistyötä tehdään PalKo-hankkeen kanssa erityisesti osallisuuden näkökulmasta. Opetusklinikkaa koskevan kehittämisosion osalta ollaan oltu mukana Sosnet-verkoston koordinoimassa valtakunnallisessa Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyshankkeessa. Kokkolan yliopistokeskuksen opettaja on ollut yhteyshenkilönä hankkeen työkokouksissa ja seminaareissa. Alueellisesti ja paikallisesti on verkostoiduttu eri julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Kumppanuutta on toteutettu myös mm. seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhetyötä tekevien kanssa sekä alueella toimivien muiden hanketyöntekijöiden kanssa. Nuppu-hankkeen kehittämiskohteita ja teemoja on saatu sisällytettyä Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiaan, Keski-Pohjanmaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä Keski-Pohjanmaan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveysstrategiaan. Olennaista on, että tavoitteet ja toimenpiteet saadaan sisällytettyä virallisten organisaatioiden toimintarakenteisiin. 3. Aikuissosiaalityön kehittäminen Aikuissosiaalityön kehittämisen pääteemojen valitsemiseksi haluttiin kuulla aikuissosiaalityön työntekijöitä mahdollisimman laajasti. Koska yhtenä hankkeen tavoitteena oli laajentaa dialogista toimintakulttuuria aikuissosiaalityön monitoimijaisiin 17

19 tilanteisiin ja rajanylityksiin, järjestettiin teemojen saamiseksi suunnitteludialogi. Dialogin veti Jukka Pyhäjoki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Suunnitteludialogiin osallistui yhteensä noin 50 aikuissosiaalityön toimijaa tai yhteistyökumppania. Dialogi tuotti runsaasti materiaalia, josta valittiin keskeisimmät kehittämiskohteet: aikuissosiaalityön palveluprosessien selkeyttäminen ja mallintaminen, dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittäminen ja asiakkaiden osallisuuden edistäminen Mitä on aikuissosiaalityö? Aikuissosiaalityö käsitteenä ja toimintana on varsin nuori. Vasta 2000-luvulla on alettu puhua aikuissosiaalityöstä useinkaan määrittelemättä sitä sen tarkemmin. Aikuissosiaalityön ydin on kunnallisessa sosiaalityössä. Yleisimmin aikuissosiaalityöstä puhuttaessa tarkoitetaan kuntien sosiaalitoimistoissa tehtävää työtä yli 18-vuotiaiden asiakkaiden kanssa. Aikuisikäisten asiakkaiden ongelmat liittyvät useimmiten toimeentuloon, työttömyyteen tai elämän hallinnan vaikeuksiin kuten päihteisiin ja asunnottomuuteen. Lastensuojelulain uudistamisen (417/2007) jälkeen aikuissosiaalityöstä tuli entistä enemmän kaatoluokka, johon sijoittuivat kaikki ne asiakkaat, joilla ei ollut lastensuojelun asiakkuutta. Aikuissosiaalityön perimmäisenä tavoitteena voitaneen pitää asiakkaan tukemista, ohjausta ja neuvontaa elämän ongelmatilanteissa. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeessa olevien asiakkaiden kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistämiseksi. Sosiaalityö perustuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Ongelmien kartoituksen rinnalla kartoitetaan myös asiakkaan vahvuudet ja voimavarat. Tavoitteena on asiakkaan itsenäisen elämän tukeminen vahvistamalla hänen omaa toimintakykyään Käytännössä useissa kunnissa aikuissosiaalityö on määrittelemätöntä ja pirstaleista. Sosiaalihuollon lainsäädäntö on hajanainen ja vaikeaselkoinen ja etuuksista on säädetty monissa laissa ja asetuksissa luvun lamavuosien jälkeen toimeentulotuen asiakasmäärät kasvoivat voimakkaasti ja kuntien sosiaalitoimistojen työtä organisoitiin uudelleen, jotta lisääntyneestä työstä oli mahdollista selvitä. Syntyi uusi ammattiryhmä, etuuskäsittelijät, jotka alkoivat käsitellä kirjallisia toimeentulotukihakemuksia. Kelalle siirtyi monia aiemmin sosiaalitoimiston hoitamia sosiaalietuuksia, jolloin toimistotyön resursseja jäi uusiin tehtäviin. Aikuissosiaalityön reunaehtoja määrittävät vahvasti voimassa oleva lainsäädäntö ja yhteiskuntapolitiikan linjaukset. Yhtenä ylimpänä tavoitteena on työllistymisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kuntien aikuissosiaalityön rooli on kasvanut pitkäaikaisen työttömyyden hoidossa luvun alussa siirryttiin aktivoivaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Erilaisilla aktivointitoimilla pyritään sosiaaliturvan varassa olevia 18

20 ihmisiä saamaan ottamaan vastuun omasta toimentulostaan ja pärjäämisestään. Kunnalliseen aikuissosiaalityöhön tuli vahvasti mukaan kuntouttavan työtoimintalain (189/2001) mukaiset tavoitteet. Tavoitteena on avata pitkään työttömänä olleille väylä työelämään tukitoimien avulla sekä tukea heidän osallistumistaan yhteisölliseen ja aktivoivaan toimintaan. Merkittäväksi osaksi kuntien työllistymistä tukevaa toimintaa on muodostunut kuntouttava työtoiminta. Näin myös Keski-Pohjanmaalla, jossa kuntouttavaan työtoimintaan osallistujien määrä on valtakunnallisesti kärkisijoilla. Kunnalliseen aikuissosiaalityöhön liittyy tuen ohella myös kontrollitehtäviä. Mikäli asiakas ei toimi asetettujen ehtojen mukaan, toiminnasta seuraa sanktioita mm. toimeentulotuen alentamista. Asenneilmapiiri on edelleen kova huono-osaisia kohtaan, etenkin mikäli katsotaan, että köyhyys ja ongelmat ovat itse aiheutettuja. Toisaalta voidaan puhua myös syrjäyttämisestä syrjäytymisen sijaan, jolloin syrjäytymisvaara aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövästä toimintakulttuurista. Aikuissosiaalityötä tehdään muuallakin kuin kuntien sosiaalitoimistoissa. Näissä on usein kysymys moniammatillisesta työstä asiakkaan asian tai ongelman parissa, kuten työvoiman palvelukeskuksissa, A-klinikalla, mielenterveyspalveluissa tai sairaalassa. Myös järjestöissä ja diakoniatyössä tehdään merkittävää työtä ihmisten auttamiseksi. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli määrittää ja selkeyttää sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön roolia ja asemaa sosiaalipalvelujen kentässä. Määrittelyyn liittyvät myös tarvittavat resurssit ja työnjako eri ammattiryhmien kesken Aikuissosiaalityön palveluprosessien kehittäminen Työskentely aloitettiin määrittelemällä aikuissosiaalityön keskeisimmät palveluprosessit, joista ensisijaisiksi kehittämis- ja mallintamiskohteiksi valittiin toimeentulotuen- ja aktivointityön sekä kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessit. Kehittämisen lähtökohtana oli asiakas- ja palvelutarvelähtöisyys. Palveluprosessien kehittämisessä ja mallintamisessa huomioitiin samalla dokumentoinnin kehittäminen ja mallintaminen sekä palveluista tiedottaminen. Palveluprosesseja kehitettiin ja mallinnettiin niihin nimetyissä työryhmissä. Kehittämistyössä tavoitteena oli taata asiakkaille laadukas ja tehokas palvelu lain edellyttämällä tavalla. Prosessin mallinnuksen avulla selkiytettiin ja kehitettiin eri ammattiryhmien tehtäväjakoa ja roolia. Lisäksi parannettiin työn suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja arviointia. Asiakkaiden osallisuutta lisättiin. Jokaiseen prosessiin linkitettiin palveluun liittyvät keskeiset lait ja kuvattiin, mitä asiakasta koskevaa tietoa dokumentoidaan eri tietojärjestelmiin. Kaikki prosesseihin linkitetyt dokumentit löytyvät alla olevista prosessikuvauksista. 19

21 Kokkolan ja Jyta-alueen palveluprosessien kehittämisessä yhtenäistettiin työkäytäntöjä niin työtekijöiden ja yksiköiden välillä kuin myös alueellisesti. Tähän raporttiin on linkitetty ainoastaan Kokkolan kaupungin prosessimallit Aktivointisuunnitelma Aktivointiprosessin mallintamisen tavoitteena oli selkeyttää kohderyhmään kuuluvan työttömän polku sekä estää asiakkaiden putoaminen palvelujen ulkopuolelle. Yhteisellä prosessin mallintamisella saatiin yhteinen tieto toimijoille ja yhteistyökumppaneille sekä määriteltiin samalla kunkin toimijan rooli ja vastuut. Työttömän aktivointisuunnitelma Kokkolassa: O7afk7wiKlOxvFik70ONmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall &PMAIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2w ql Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) asiakasprosessi: O7afk7weMl4tsoLj4nvNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall &PMAIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2w ql Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisryhmässä selkeytettiin eri toimijoiden roolia ja vastuita palveluprosessissa ja määriteltiin kuntouttavalle työtoiminnalle tavoitteet ja tavoitteiden sisällöt. Määrittelyn mukaan työtoiminta voi olla arvioivaa, kuntouttavaa tai ylläpitävää. Tavoitteiden määrittelyllä pyritään suunnitelmallisempaan työskentelytapaan. Lisäksi työryhmä laati kuntouttavan työtoiminnan arviointilomakkeen. Arviointia käytetään mm. kuntouttavan työtoiminnan alkuvaiheessa, paikan vaihdoksissa ja työtoiminnan pitkittyessä. Arviointi sisältää sekä asiakkaan itsearvioinnin että työnantajan arvioinnin muun muassa tavoitteiden toteutumisesta. Arvioinnin toteuttaminen edellyttää tavoitteiden määrittelyä ja kirjaamista kuntouttavan työtoiminnan suunnitteluvaiheessa. Kuntouttava työtoiminta Kokkolassa: O7afk7w.MlKztFyj4XL.lWd984LQgF5j2mf0&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PM AIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D %3F 3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2wql 20

22 Kirjallinen toimeentulotuen käsittely Kirjallisen toimeentulotuen käsittelyn tavoitteena on taata asiakkaille laadukas ja tehokas palvelu lain edellyttämällä tavalla. Prosessin mallinnuksen avulla selkiytettiin ja kehitettiin eri ammattiryhmien tehtäväjakoa ja roolia. Asiakkaiden osallisuutta lisättiin. Toimeentulotukiasiakkaille järjestettiin kysely helmikuussa Kyselyn tavoitteena oli saada asiakkaiden näkemyksiä käytössä olleen toimeentulotukihakemuslomakkeen toimivuudesta sekä toimeentulotuen hakemiseen liittyvistä menettelytavoista. Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä kirjalliseen hakumenettelyyn mutta moni toivoi sosiaalityöntekijän tai ohjaajan tapaamista silloin tällöin tai jopa säännöllisesti. Kirjalliseen toimeentulotukihakemuslomakkeeseen lisättiin muun muassa kysymys siitä haluaako asiakas keskustella sosiaalityöntekijän tai ohjaajan kanssa. Tällä pyritään osaltaan lisäämään asiakasosallisuutta ja tehostamaan asiakassuunnitelmien tekemistä toimeentulotuen hakijoille. Kirjallisen toimeentulotuen käsittelyn kehittämisessä kuvattiin toimeentulotukihakemuksen käsittelyn eri vaiheet ja selkiytettiin eri toimijoiden työnjakoa. Etuuskäsittelyyn laadittiin muistilista liittyen dokumentointiin ja eri tuen hakemistilanteisiin esim. työttömät, tulottomat, yrittäjät ja opiskelijat. Lisäksi uudistettiin opiskelijaliite ja tehtiin uusi lomake toimeentulotuen hakemiseen hautauskuluihin. Toimeentulotuen hakeminen kirjallisesti Kokkolassa: O7afk7wfMlOtsVal7GKNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforal l&pmain=processes&psub=pgplugin_processmaps&pprm=modelid%3d %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2w ql Toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityö Resurssien niukkuus aiheuttaa haasteita toimeentulotukiasiakkaiden parissa tehtävälle sosiaalityölle. Sosiaalityön osuutta pyrittiin lisäämään tehtäväjakojen ja työskentelytapojen uudelleen tarkastelulla. Sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien työtä pyritään kohdistamaan entistä enemmän toimeentulotukiasiakkaiden sosiaalityöhön. Asiakasvastaanottoja pyritään lisäämään ja asiakassuunnitelmien tekemistä tehostamaan. Kokkolassa mallinnettiin erikseen kirjallisen toimeentulotuen käsittelyn prosessi ja toimeentulotuen sosiaalityön prosessi. Jyta-alueella mallinnettiin toimeentulotuen käsittely. Toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityö Kokkolassa: O7afk7waL20Ytmg5WO3sWpEALHGk8K060CVuNN&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN= 21

23 processes&psub=pgplugin_processmaps&pprm=modelid%3d %3f3_ 0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2wql Työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittäminen Kokkolassa työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittämisryhmän tavoitteena oli kehittää kuntouttavan työtoimintalain piiriin kuuluvien asiakkaiden työkyvyn arviointiin ja terveyspalvelujen ohjaamiseen liittyvää toimintatapaa. Toimijoina mukana olivat TEtoimisto, Työvoiman Palvelukeskus, sosiaalitoimi ja kunnallinen terveydenhuolto. Työryhmässä sovittiin lääkärikonsultaatiokäytännöstä TE-toimiston ja aikuissosiaalityön asiakkaille. Lääkärikonsultaatiomalli oli jo käytössä Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille. Työryhmän muistiot ja kannanotto työttömien terveydenhoitopalvelujen järjestämisestä annettiin tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen sekä työhallinnon johdolle. Sosiaali- ja terveystoimi nimesi alkaen kokopäiväisen terveydenhoitajan työttömien terveystarkastuksiin. Jyta-alueella pidettiin syksyllä 2012 viranomaisyhteistyöpalaveri kuntouttavan työtoimintalain piiriin kuuluvien asiakkaiden asiassa. Palaverissa oli paikalla sosiaalitoimen, kunnallisen terveydenhuollon, työvoimahallinnon, psykososiaalisen työn, työkeskusten ja työpajojen työntekijöitä. Palaverissa keskusteltiin kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palveluista: terveydenhuollosta, aktivointisuunnitelmien ja kuntouttavan työtoiminnan kehittämistarpeista. Jyta-alueella työttömien terveystarkastukset hoidetaan alueen terveyskeskuksissa Esitteet palveluista Hankkeen yhtenä tavoitteena oli asiakkaiden osallisuuden edistäminen ja aikuissosiaalityön näkyväksi tekeminen niin asiakkaille kuin yhteistyökumppaneille. Yhtenä 22

24 osallisuuden ja näkyvyyden perusedellytyksenä on tieto aikuissosiaalityön palveluista ja toiminnasta. Sosiaalityön palveluista laadittiin esitesarja, joka käsittää yhteensä 12 esitettä: toimeentulotuesta, aktivointisuunnitelmasta, kuntouttavasta työtoiminnasta, kuntouttavasta työtoiminnasta työpaikalla, lastenvalvojan palveluista, sosiaalineuvonnasta, asumisneuvonnasta, ulkomaalaistoimistosta, läheisneuvonpidosta, verkostokonsulteista, Koivutuvasta ja lastensuojelutarpeen selvityksestä. Kokkolan ja Jyta-alueen esitteet tehtiin mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Perhesosiaalityöstä ja neuvolan perheohjauksesta laadittiin myös esitteet. Esitteet löytyvät Kokkolan kaupungin (www.kokkola.fi) ja Jyta-alueen (www.jyta.fi) kotisivuilta asianomaisen palvelun kohdalta Dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittäminen Toimeentuloturvan dokumentoinnin kehittämisessä lähdettiin liikkeelle käytössä olevien lomakkeiden päivittämisestä ja uusimisesta, ensimmäisenä toimeentulotukihakemuslomake. Uudistamisessa hyödynnettiin THL:n lomakemalleja sekä työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia nykyisen toimeentulotukihakemuslomakkeen toimivuudesta. Asiakkaille järjestettiin toimeentulotukihakemuslomakkeen ja toimeentulotuen hakumenettelyn toimivuudesta asiakaskysely, johon vastasi 58 asiakasta. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin toimeentulotukihakemuslomakkeen uudistamisessa. Uudistettu toimeentulotukihakemus otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Lisäksi sekä Kokkolassa että Jyta alueella uudistettiin opiskelijaliite ja laadittiin uusi hakemuslomake toimeentulotuen hakemiseen hautauskustannuksiin. Toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön työryhmälle laadittiin asiakastiedon dokumentointiohjeet ja Kokkolassa lisäksi etuuskäsittelyn muistilista. Hankkeen työntekijät ovat olleet mukana suunnittelemassa ja sopimassa tiedontuottamisen tavoista. Suunnittelussa on huomioitu THL:n vaatimukset tiedontuottamisesta. Mitä tietoa tarvitaan ja kuinka usein sitä tuotetaan? Mitä tiedontuotanto edellyttää dokumentoinnilta? Tiedontuottamisen kehittäminen palvelee myös maakunnallisen hyvinvointitietotuotannon kehittämistyötä. Keski-Pohjanmaan kunnat olivat mukana Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen tutkimuksessa sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuudesta. Nuppu2:n aikana osallistuttiin yhteen tiedonkeruukuukauteen. 23

25 3.5. Asiakkaiden osallisuuden edistäminen Viranomaiskeskeisyys on edelleen osa suomalaista palvelukulttuuria. Nykyisin palveluita kehitettäessä asiakkaiden omien mielipiteiden ja kokemusten kuuleminen on tullut entistä tärkeämmäksi. Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, joustavuus ja asiakkaan kokonaisvaltainen tukeminen ovat tässä keskeisessä asemassa. Asiakkaiden osallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota työskentelyprosessien kehittämisessä. Esimerkiksi toimeentuloturvassa pyrittiin palveluprosessin kehittämisvaiheessa lisäämään sosiaalityön osuutta lisäämällä asiakkaiden asiakaskäyntejä ja asiakassuunnitelmien tekoa. Tämä edellyttää koko työryhmän työskentelytavan uudelleen tarkastelua. Vertailtaessa Kokkolan toimeentuloturvan ja aikuissosiaalityön resursseja vastaavan kokoisiin kaupunkeihin ilmeni, että Kokkolassa työntekijäresurssit ovat huomattavasti niukemmat, mikä on suurin haaste suunnitelmalliselle asiakaskohtaiselle sosiaalityölle, Yksi asiakasosallisuutta lisäävä keino on asiakaskahvila tai asiakasraati, jossa asiakkaat toimivat asiantuntijan roolissa. Ryhmässä pohditaan asiakaslähtöisesti mm. sosiaalipalvelujen toimivuutta ja laaditaan kehittämisehdotuksia. Asiakaskahvilatoimintaa yritettiin käynnistää Kahvilaa mainostettiin Kokkola-lehdessä sekä mainoksilla, joita jaettiin asiakkaille sosiaalineuvonnassa, sosiaalitoimessa asiakaskäyntien ja toimeentulotukipäätösten yhteydessä, Työvoiman palvelukeskuksessa, Työllisyyspalveluissa sekä Kokkotyö-säätiössä. Yhtään asiakasta ei saapunut paikalle. Tämän tyyppinen toiminta on uutta ja vierasta sosiaalitoimen asiakkaille. Kynnys asiakaskahvilaan tulemiseen voi olla korkea monestakin syystä. Asiakkaalla ei välttämättä ole halua tai voimavaroja palvelujen kehittämiseen yleisellä tasolla. Asiakkuus voidaan myös haluta pitää ulkopuolisilta salassa. Hankkeen aikuissosiaalityön kehittäjäasiakkaan mukaan asiakaskahvilaan osallistuminen kynnyksenä voi olla epävarmuuden tunne siitä, kuulunko minä tuohon ryhmään tai haluanko kuulua toimeentulotuen hakijoiden ryhmään. Asiakkaiden osallisuuden edistämisessä päädyttiin kokeilemaan toisenlaista lähestymistapaa. Kutsuimme henkilökohtaisesti asiakkaita kehittämään ja kommentoimaan aikuissosiaalityön palveluprosesseja sekä neuvolan perheohjaajan palveluita. Hanketyöntekijät ja sosiaalityöntekijät pyysivät asiakkaita myös kommentoimaan suunnitteilla olevia sosiaalipalveluesitteitä. Lisäksi hanketyöntekijät vierailivat Kokkotyösäätiön asiakasraadissa, jossa asiakkaat esittivät kysymyksiä lähinnä toimeentulotuen palveluprosessiin liittyen. Hankkeessa työstetty kuntouttavan työtoiminnan arviointilomake annettiin kommentoitavaksi työllisyyden kuntakokeilu Kanavan asiakaskehittäjäryhmään. Kuntakokeilu Kanava jatkaa kuntouttavan työtoiminnan arvioinnin kehittämistä Nuppu2- hankkeen päättyessä. 24

26 4. Varhainen avoin yhteistyö Varhainen avoin yhteistyö perustuu ykkösvaiheessa luotuun toimintamalliin ja sen perusteet on kirjattu oppaaseen, jota on levitetty työyhteisöihin. Varhainen avoin yhteistyö rakentuu dialogiseen toimintakulttuuriin ja sen levittämisessä hyödynnetään verkostodialogisia menetelmiä Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus Perhekeskus toimii moniammatillisesti yhdistäen ammattilaisten, järjestöjen ja perheiden itsensä osaamista ja osallisuutta. Työmuotoina kehitettiin varhaisen tuen koordinointia ja - perheohjausta sekä erilaisia ryhmätoimintoja. Monitoimijaisessa työryhmässä laadittiin varhaisen tuen prosessimalli, jonka avulla lisättiin yhteistä ymmärrystä ja selkeytettiin kunkin toimijan vastuita. Perhekeskus avattiin Kokkolassa keväällä Perhekeskuksen toiminnan sisältöjen kehittämistä jatkettiin ykkösvaiheen aikana tehdyn suunnitelman ja vanhemmilla saatujen toiveiden perusteella. Perhekeskus tukee hyvin varhaisen tuen toimintoja. Kokkolassa perhesosiaalityön, neuvolan perheohjaajan ja lapsiperheiden kotipalvelun työhuoneet sijaitsevat yhteisissä tiloissa alueellista järjestötoimintaa ja vapaaehtoistyötä koordinoivan Yhteisöklubi Sillan kanssa. Perhesosiaalityöntekijä vastaa Perhekeskus Sillan toiminnan kehittämisestä ja yhteistyön sujuvuudesta yhteisökuiskaajien kesken. Yhteistyö Yhteisöklubi Sillan kanssa on aivan uudella tavalla yhdistänyt kunnallista ja järjestölähtöistä toimintaa perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Yhteistyö on ollut tuloksekasta ja edunsaajina ovat olleet asiakkaat. Keskuksesta on muodostunut varhaisen tuen koordinoinnin keskus. Perhekeskuksen nettisivut ovat osoitteessa https://www.kokkola.fi/perusturva/perhekeskus_silta/fi_fi/perhekeskus_silta/. Yhteisöklubi Silta tarjoaa kaikille avoimen kohtaamispaikan olohuoneen vauvasta vaariin. Yhteisöklubi on tärkeä yhteistyökumppani perheiden matalan kynnyksen palveluiden yhtenä toimijana. Yhteisissä tiloissa toimivat viikoittain mm. perhekahvila ja neulontakerho. Vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia tuetaan erilaisten vertaisryhmien avulla, esim. vertaistukiryhmät uusperheille, muualta muuttaneille, yksinhuoltajaäideille. Seniorikahvilan kävijöiden kautta ollaan virittämässä mm. varamummo ja vaari toimintaa. Perhesosiaalityöntekijä vastaa vanhempien kanssa tehtävästä työstä. Perhesosiaalityöntekijä on osallistunut myös päiväkotien ja alakoulujen vanhempainiltoihin 25

27 varhaisen avoimen yhteistyön juurruttamiseksi työtavaksi niin vanhemmille kuin kasvatushenkilöstölle. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilatoimintaa on kolmessa toimipisteessä eri puolilla kaupunkia. PERHEKESKUKSEN TOIMINTAMALLI KOKKOLASSA EDISTÄÄ PERHEIDEN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA - varhain ja avoimesti, yhteistyössä VÄLITTÄÄ HYVIÄ TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ YHTEISTYÖTÄ KUNNAN JA JÄRJESTÖJEN RAJAPINNASSA TUKEA ARKISTA JA VERTAISTA VANHEMMUUTTA JA PERHE-ELÄMÄÄ PERHEKESKUS ASIAKASTYÖSKENTELYÄ PERHEISIIN NEUVOLAN JA VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN KANSSA Kuvio 1. Perhekeskuksen toimintamalli Kokkolassa Alla toimintamallista tarkemmin: Vanhemmuuden ja perhe-elämän tukeminen 26

28 Viedään tietoa olemassa olevista palveluista ja ajankohtaisista tutkimuksista perheiden arkea haastavista ja tukevista tekijöistä perheille perhevalmennusiltoihin, vanhempain-iltoihin ja perhekahviloihin. Käydään asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa arvokeskustelua ja välitetään sitä päättäjille. Haastatellaan vuosittain lapsiperheitä ja pyritään vastaamaan ja välittämään heidän palvelutarpeitaan. Ideoidaan ja kootaan vertaistukiryhmiä yhteistyössä neuvoloiden kanssa sekä tiedotetaan ryhmistä yhteistyökumppaneille. Ylläpidetään kaupungin nettisivuja Perhekeskus Sillan toiminnoista ja ajankohtaisista perheitä koskevista asioista. Hyvien toimintakäytäntöjen välittäminen Haetaan järjestö- ja kuntatoimijoiden työn rajapintoja yhteistyön toteuttamiseksi. Kutsutaan kokoon neuvolakohtaiset varhaisen tuen toimijatapaamiset kaksi kertaa vuodessa. Mukana ovat neuvoloiden terveydenhoitajat, perhesosiaalityöntekijä ja neuvolan perheohjaaja. Kerran vuodessa mukana ovat myös erikoissairaanhoidon vauvatiimin edustajat. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen, yhteistyökumppaneiden työn tunteminen ja rajapintojen hakeminen sekä ajankohtaisten perheitä koskevien asioiden jakaminen. Ollaan mukana puolivuosittain kokoontuvassa moniammatillisessa neuvolatiimissä. Osallistutaan varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvuryhmiin. Tarvittaessa pidetään yhteisiä palavereja perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyöskentely neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen kentällä Asiakkaat ohjautuvat pääsääntöisesti neuvoloista tai muilta yhteistyökumppaneilta. Asiakasperhettä tavataan alussa usein yhdessä päivähoidon/neuvolan työntekijöiden kanssa ja jatkossa tarpeen mukaan henkilökohtaisesti. Jyta-alueella perhekeskusta kehitetään toimijoiden verkostona. Mukana ovat kuntien peruspalveluissa toimivien lisäksi paikalliset seurakunnat ja kunnan alueella toimivat järjestöt. Toiminnan kehittämisen tukena oli hankkeen aikana valmistunut Elina Jaatisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Perhekeskustoiminnan kehittäminen Peruspalveluliikelaitos Jytan kunnissa. Tavoitteena oli selkeä yhteinen toimintamalli, jonka mukaan toimitaan kaikissa lapsiperhepalveluissa. Varhaisen tuen toimijatapaamisissa (kts ) päivitetään yhteistyön toimivuus ja sovitaan mahdollisista uusista toimintatavoista. Syksyn 2012 aikana koottiin ensimmäisen kerran kuntakohtaisesti kuntien, seurakunnan ja järjestöjen tuottamat lapsiperheille suunnatut toiminnot lukujärjestykseksi, jota levitetään 27

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN JOHTORYHMÄ (päivitetty )

PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN JOHTORYHMÄ (päivitetty ) PERHE- JA SOSIAALIPALVELUIDEN JOHTORYHMÄ (päivitetty 24.2.2017) Tanja, peruspalvelujohtaja, pj Eija Ala-Toppari-, Lape muutosagentti Päivi Hentilä, terveyskeskuslääkäri Harri Jokiranta, projektinjohtaja

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta /02/05/02/2012

Sosiaali- ja terveyslautakunta /02/05/02/2012 Sosiaali- ja terveyslautakunta 306 12.12.2012 Osallistuminen Väli-Suomen "Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä" Sos II-hankkeeseen Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn kunnan osahankkeen kautta Deltagande

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Soile Suorajärvi/ Mirva Martin/

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hallituksen kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE Hanne Kalmari 5.4.2016 Hallitusohjelma: Suomi vuonna 2025 on uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen meistä voi kokea

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne

Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrakenne Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen Pohjoisen alueen Kaste PaKaste II (jatkohanke) 1.10.2011 31.10.2013 Lappi, SaKaste, Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste

Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli PaKaste OHJAUSRYHMÄN KOKOUS 4/2010 Aika: 22.2.2010 klo 13 14.30 Paikka: Kokkolan kaupungintalo, kokoushuone Minerva

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura.

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Lappeenranta 31.3.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura. Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Lappeenranta 31.3.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Rahoittaja: Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten ja asiakirjarakenteiden

Lisätiedot

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa?

Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelu osana perhepalveluja - mikä on lastensuojelun suunta ja paikka tulevaisuudessa? Lastensuojelukoulutus 11.11.2015 Marjo Lavikainen, sosiaalineuvos 9.11.2015 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalvelujen

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti Miten muutosta lasten ja perheiden palveluissa toteutetaan? Lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikainen ja

Lisätiedot

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta LAPE tilannekatsaus Työvaliokunta 13.1.2017 LAPE kärkihankkeen toimeenpano 2017 2018 kehittämistyön painopiste siirtyy maakuntiin; maakunnalliset Lape kehittämishankkeet käynnistyvät 2/ 2017 Keskitetty

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen

Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Lapset puheeksi Strategiset linjaukset, vastuujärjestelmä, työntekijöiden koulutus ja väestön tiedottaminen Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 4.10.2013 1 Lapsikeskeisen

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois 2 Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke 2014-2016 Pohjois-Suomessa on tehty lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden kehittämistyötä vuodesta 2008 alkaen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014

Jytan lääkärinvastaanottojen toiminta kesällä 2014 1(5) PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN KESÄAJAN 2014 TOIMINTA Tietoja vastaanottojen toiminnasta, toimipisteiden sulkemisista, vuosilomista. Tiedotetta päivitetään tarvittaessa, viimeksi päivitetty 19.6.14.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT KEHITTÄMISRAKENNE JA TOIMINTAMALLI KESKI-POHJANMAAN OSAHANKE LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN Väliraportti 3 30.4.2010 Liisa Ahonen kehittäjäkoordinaattori

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä

SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä SOSIAALISEN TYÖLLISTÄMISEN VERKOSTOT -työryhmä 30.11.2011 Mistä puhutaan, kun puhutaan verkostotyöstä? yhteistyötä ollut aina, verkostoitumisesta tai verkostotyöstä puhuttu varsinaisesti vasta 1990-luvulta

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska)

Varhaiskasvatuspalvelut. (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Varhaiskasvatuspalvelut (Alavieska, Nivala, Sievi, Ylivieska) Puheenvuoron sisältö Peruspalvelukuntayhtymä Kallion esittelyä Varhaiskasvatuspalveluiden esittelyä Kehittämistyö varhaiskasvatuspalveluissa

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

teemoihin PalKO hankkeessa

teemoihin PalKO hankkeessa Näkökulmia osallisuuden teemoihin PalKO hankkeessa Kati Närhi ja Tuomo Kokkonen Jyväskylän yliopisto / Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Aikuissosiaalityön päivät 2012 Rovaniemi PalKO: palvelut ja kansalaisosallistuminen

Lisätiedot

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat

Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat 6.9.2012 12.9.2012 KASPERI II arviointikysymykset 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? miten uutta toimintamallia luodaan, asiakasohjaus,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN

KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN KASVUN TUKEMINEN - TYÖRYHMÄ 15.2.2016 klo 9.00-11.00 3/2016 OSALLISTUJAT X Tytti Luoto, sosiaalijohtaja/ilmajoen kunta/ puheenjohtaja X Ulla Yli-Hynnilä, asiantuntijapalveluiden

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen

Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen Lasten, nuorten ja perheiden palveluja yhdistävä johtaminen Marja-Leena Perälä, tutkimusprofessori Viranomaisyhteistyön edistäminen perhe- ja lastensurmien ehkäisemisessä Aluehallintovirasto 28.5.2013

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN

LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN PÄÄTTÖRVIOINTIRAPORTTI LASTENSUOJELUN JA PERHETYÖN KEHITTÄMINEN lokakuu 2011 Sisältö: 1. Nuppu-hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Päättöarvioinnin toteuttaminen 3. Arvioinnin tuotos 4. Pohdinta Liisa Ahonen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke

Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Järjestöyhteistyö Jyväskylän seudun Perhe hankkeessa 29.8.2008 KT, LTO Jaana Kemppainen projektipäällikkö Jyväskylän seudun Perhe hanke Jyväskylän seudun Perhe hanke 2005 2007 2008 STM, Jyväskylä, Jyväskylän

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta

Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta KatuMetro - Monikulttuurisuus ja maahanmuutto Monikulttuurisuus ja maahanmuutto kotipesän tutkimus- ja kehittämistoiminta 2010-2012 VTT, tutkija Vuoden 2010 tutkimus- ja kehittämistoiminta ja tiedottaminen:

Lisätiedot

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen

3. Nykyisen toimintatavan toimivuuden arviointi/kehittämiskohteiden tunnistaminen KEHITTÄJÄTIIMI_JYTA 1/09 Aika 26.10.2009 klo 12-14 Paikka Toholammin kunnantalo, khall-huone Läsnä Neuvola Inkeri Jussila Varhaiskasvatus, Terhi Elamaa Koulukuraattori Perheneuvola, Merja Heikkilä Lapsiperheiden

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke

Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke Paljon tukea tarvitsevat - paljon palveluja käyttävät - hanke POSKE:n kehittämishanke, jossa 4 osahanketta: Lappi, Kainuu, Länsi-Pohja, Keski-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaan toiminnallisen osakokonaisuuden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä

Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä Palvelutarpeenarvio Käytännöt Tampereen aikuissosiaalityössä Riikka Kimpanpää Projektipäällikkö Työllisyys- ja sosiaalipalveluiden tehostamisen projekti 2016 1 Uudistuvat palvelut Tampereelle uusi keskitetty

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija Lähipalvelut, palveluverkko ja asukkaiden osallisuus, raportti Riitta Pylvänen hankesuunnittelija PERUSTURVAJOHTAJIEN TAPAAMINEN KUNTAKIERROKSELLA SYKSYLLÄ 2014 Esiin nousseita kysymyksiä: Miten työllisyyden

Lisätiedot

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Kirjallisuuslista. Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kirjallisuuslista Lapin yliopisto ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2012 Pohjola Anneli, Kemppainen Tarja & Väyrynen Sanna (toim.) 2012. Sosiaalityön vaikuttavuus. Lapin yo-kustannus. Anneli

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelua varten

Henkilöstösuunnittelua varten Sosiaaliohjaaja Lasten ja nuorten palvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut 36,25 040SOS050 I sivukuluja)* 31940 Johtava sosiaalityöntekijä 1.1.2017 toimen muuttaminen viraksi alkaen Sosiaalialalle suuntaava

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2016-17 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112

Paikka Oulun yliopisto, Yliopistokatu 9, C ovi, tila KTK 112 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/ Lapin toimintayksikkö Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Myllärintie 35 96400 ROVANIEMI PÖYTÄKIRJA 26.5.2010 Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke

PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja

Lisätiedot

STM:n ja hallituksen yksi kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on

STM:n ja hallituksen yksi kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on 26.2.2016 STM:n ja hallituksen yksi kärkihankkeista on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Valtioneuvoston tavoitteena on hyväksyä Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä

Lisätiedot

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS. Hankkeen ohjausryhmä Marja Heikkilä

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS. Hankkeen ohjausryhmä Marja Heikkilä KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS Hankkeen ohjausryhmä 26.8.2014 Marja Heikkilä Hankkeen tavoite 1: Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmää

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot