PERHE- JA AIKUISOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN

Transkriptio

1

2 POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT KEHITTÄMISRAKENNE JA TOIMINTAMALLIEN JUURRUTTAMINEN; POHJOISEN ALUEEN KASTE PAKASTE II KESKI-POHJANMAAN OSAHANKE PERHE- JA AIKUISOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN Loppuraportti Lokakuu 2013 Liisa Ahonen projektipäällikkö 1

3 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä raportista Johdanto Nuppu2-hanke Hankkeen tavoitteet Hankkeen resurssit ja organisoituminen Hankkeen viestintä Hankkeen koulutus Hankkeen verkostoituminen Aikuissosiaalityön kehittäminen Mitä on aikuissosiaalityö? Aikuissosiaalityön palveluprosessien kehittäminen Aktivointisuunnitelma Kuntouttava työtoiminta Kirjallinen toimeentulotuen käsittely Toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityö Työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittäminen Esitteet palveluista Dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittäminen Asiakkaiden osallisuuden edistäminen Varhainen avoin yhteistyö Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus Neuvolan perheohjaaja Perhesosiaalityö Varhaisen tuen toimijatapaamiset

4 4.2. Dialogiset verkostomenetelmät Huolen puheeksiottamisen koulutukset Hyvien käytäntöjen dialogit Ennakointidialogit Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen Hankkeen kustannukset Hankkeen arviointi Työntekijöiden itsearviointi Asiakkaiden arviointi Yhteistyökumppaneiden arviointi Kannanotot suositukset Pohdinta Lähteet

5 Tiivistelmä raportista NUPPU2 hankkeella oli neljä pääteemaa. Uutena teemana oli aikuissosiaalityön kehittäminen ja kolme liittyi ykkösvaiheen toimintamallien juurruttamiseen: perhekeskuksen kehittäminen, varhainen avoin yhteistyö ja sosklinikan kehittäminen. Hankkeella oli neljä työntekijää, joista kaksi kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista. Aikuissosiaalityön kehittäminen Prosessimallit on tehty kirjallisesta toimeentulotuen käsittelystä, työttömän aktivointisuunnitelmasta, työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessista, kuntouttavasta työtoiminnasta sekä toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityöstä. Mallinnuksen yhteydessä on kehitetty työn suunnitelmallisuutta, tehtäväjakoja ja arviointikäytäntöjä. Lomakkeita on uudistettu, dokumentointiohjeet ja etuuskäsittelyn muistilista on laadittu. Keskeisimmistä palveluista on valmistettu 12 esitteen sarja asiakkaille ja yhteistyökumppaneille. Kehittämisryhmissä ja johdon kanssa käydyissä keskusteluissa on selkeytetty aikuissosiaalityön käsitettä ja sisältöä sekä selvitetty ja vertailtu sosiaalityön työntekijäresursseja. Varhainen avoin yhteistyö Työvälineinä varhaisen avoimen yhteistyön juurruttamisessa olivat työyhteisöjen hyvien käytäntöjen dialogit (toteutettu 6, osallistujia 113), huolen puheeksi ottamisen koulutukset (toteutettu 15, osallistujia 276), varhaisen tuen toimijatapaamiset (toteutettu kunnittain n. 2x/vuosi) sekä ennakointidialogit (toteutettu 10). Verkostokoordinaattorille on varattu työaikaa 2 pv/kk. Neuvottelut hallintokuntien rajat ylittävästä varhaisen avoimen yhteistyön koordinoinnista ovat meneillään. Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus toimii Kokkolassa Yhteisöklubi Sillan kanssa yhteisissä tiloissa toimien samalla varhaisen tuen koordinoinnin keskuksena. Jyta-alueella perhekeskus on toimijoiden verkosto, jolla on yhteiset varhaisen avoimen yhteistyön toimintaperiaatteet. Varhaisen tuen prosessin mallinnus on tehty Kokkolassa moniammatillisessa ryhmässä. Mallinnuksen avulla selkeytettiin toimijoiden vastuita ja tehtiin työtä näkyväksi. Neuvolan perheohjaajan työ on vakiintunut Jyta-alueella ja Kokkolassa hieman erilaisin työmallein. Kokkolassa toteutettu perhesosiaalityö ei jatkunut hankkeen päätyttyä, vaan asiakkaat ohjautuvat jatkossa joko aikuissosiaalityöhön tai lastensuojeluilmoituksen jälkeen lastensuojeluun. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen Klinikkaydinryhmä (= edustajat SONetBotniasta/kaupungilta, ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta) jatkaa verkostomaisen sosklinikan työrukkasena. Paikkansa on vakiinnuttanut kansainvälisenä sosiaalityön päivänä järjestettävä maakunnallinen sosiaalialan seminaari, joka toimii myös uusimman tutkimustiedon jakajana. Uutta toimintaa on korkeakoulujen nimeämät vastuuopettajat, jotka ylläpitävät työelämäyhteyksiä alueensa sosiaalialan työpaikkoihin esimerkiksi ns. klinikkapäivien muodossa. Koulutukset Erilaisiin koulutuksiin ja seminaareihin osallistui hankkeen aikana yhteensä 1721 työntekijää eri ammattialoilta. 4

6 1. Johdanto Vuosina toteutettiin Pohjois-Suomen neljässä maakunnassa laaja Pohjois- Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjoisen alueen Kaste PaKaste -hanke. Keski-Pohjanmaan osahanke Nuppu keskittyi lasten ja perheiden varhaisen tuen palveluiden kehittämiseen sekä sosiaalialan opetusklinikkatoiminnan kehittämiseen. Hankkeen loppuraportti on julkaistu lokakuussa PaKasteI-hankkeen aikana kussakin osa-hankkeessa kehitettiin monia toimintamalleja ja työkäytäntöjä. Hankkeelle haettiin jatkorahoitusta, jotta ykkösvaiheen aikana kehitettyjä toimintamalleja voitaisiin levittää ja juurruttaa toimiviksi käytännöiksi. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi hankkeelle jatkorahoituksen vuosille Keski- Pohjanmaalla juurruttamisen lisäksi uudeksi kehittämisen kohteeksi tuli mukaan aikuissosiaalityön kehittäminen. Keski-Pohjanmaalla aikuissosiaalityö pääsi ensimmäistä kertaa mukaan STM:n rahoittamaan kehittämistyöhön. Juurrutettaviksi toimintamalleiksi Keski-Pohjanmaalla nimettiin: varhainen avoin yhteistoiminta monitoimijainen perhevalmennus neuvolan perhetyö perhesosiaalityö perhekeskustoiminta vaikuttavuuden arviointi Tässä raportissa kerrotaan kehittämistyön tuloksista kustakin osa-alueesta. 2. Nuppu2-hanke 2.1. Hankkeen tavoitteet Kansallisen Kaste-ohjelman tavoitteet ovat taustatavoitteena kaikille myönnetyille Kastehankkeille. Tavoitteena on, että kuntalaisen osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee hyvinvointi ja terveys lisääntyvät sekä palvelujen laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot kaventuvat 5

7 Näihin tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehyet palvelukokonaisuudet ja toimintamallit Keski-Pohjanmaan osahankkeen yleisen tason tavoitteiksi hankesuunnitelmassa on kirjattu: 1. Kehitetään perhekeskuksen koordinoimana perhetyötä yhteistyössä järjestöjen kanssa, ennaltaehkäisevää toimintaa ja varhaista yhteistoimintamallia painottaen ja vahvistaen lastensuojelutyön eheää palveluketjua. 2. Luodaan tietotuotannon, vaikuttavuuden ja arvioinnin menetelmiä, vuoropuhelussa käytännön toimijoiden kanssa, osana opetus-tutkimusklinikan toimintaa 3. Rakennetaan pysyvä sosiaali- ja terveysalan kehittämisrakenne Keski- Pohjanmaalle alueen omat lähtökohdat ja edellytykset huomioiden, osana Pohjois- Suomen kastealueen kokonaisuutta 4. Organisoidaan alueen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisresurssit hankkeen aikana yhdessä perhekeskuksen, opetus-tutkimusklinikan ja SONet Botnian kanssa lastensuojelun ja aikuissosiaalityön moniammatillisia ja toimijaisia käytäntöjä tukeviksi. Hankesuunnitelmaan on kirjattu neljä konkreettista osatavoitetta, joilla tavoitteisiin pyritään: 1. Aikuissosiaalityön kehittäminen kartoitetaan aikuissosiaalityön nykytila ja sisällöt selkeytetään toimijoiden yhteistyötä ja rajapintoja kehitetään palveluketjuja ja verkostojen toimintaa parannetaan asiakkaiden osallisuutta kehitetään työntekijöiden vaikuttavuusosaamista 2. Varhainen avoin yhteistoimintamalli juurrutetaan varhainen avoin yhteistoimintamalli yhteiseksi työorientaatioksi lapsiperhetoimijoille valmennetaan henkilöstöä verkostodialogisten menetelmien käyttöön käynnistetään sektorirajat ylittävä varhaisen tuen ohjausryhmä sisällytetään varhainen puuttuminen kuntien strategioihin ja taloussuunnitteluun 3. Perhekeskuksen toimintamalli vahvistetaan matalan kynnyksen varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa 6

8 juurrutetaan varhaisen tuen/neuvolan perheohjaus osaksi kuntien palveluja kehitetään toimintakäytäntöjä yhteistyössä perheiden, ammattilaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa vahvistetaan asiakkaiden osallisuutta 4. Opetus- ja tutkimusklinikan kehittäminen luodaan vakiintuneet toimintakäytännöt alan koulutusjärjestelmien, kehittämisorganisaatioiden ja työelämän välille vahvistetaan käytäntölähtöistä opetusta, tutkimusta ja tietotuotantoa tiivistetään käytännön, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyötä selkeytetään opetus- ja tutkimusklinikan paikkaa osana sosiaali- ja terveydenhuollon pysyviä kehittämisrakenteita 2.2. Hankkeen resurssit ja organisoituminen Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamallien juurruttaminen; Pohjoisen alueen Kaste PaKasteII hankkeelle valtionavustusta yhteensä euroa ajalle Hankkeen kokonaiskustannukset voivat siten olla euroa. Hankkeen hallinnoijana toimii Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä Rovaniemellä. Keski-Pohjanmaan osahankkeelle osoitettiin valtionavustusta euroa, kuitenkin enintään 75 % toteutuneista kustannuksista. Valtionavustukseen oikeuttavat kokonaiskustannukset voivat olla siten euroa. Osahanketta hallinnoi Kokkolan kaupunki, joka on tehnyt yhteistyösopimuksen Peruspalveluliikelaitos Jytan kanssa. Kuntien omarahoitusosuus on 25 % toteutuneista kustannuksista ja se jakaantuu asukasluvun mukaisessa suhteessa. Kokkolan kaupungin osuus on noin 68 % ja Jytaalueen kuntien osuus 32 %. Nuppu2-hankkeen työntekijäresurssit olivat seuraavat: Tehtävä ja toimialue Nimi Työpanos % Aika Projektipäällikkö Liisa Ahonen 100 % Kehittäjäsosiaalityöntekijä Kokkola+Jyta-alue Kehittäjäsosiaalityöntekijä Jyta-alue Marja Paananen 100 % Anne Saarela 50 % *poissa ,* elokuu 2013 Kehittäjäsosiaalityöntekijä Kokkola Sanna Sarkkinen- Vuorinen 50 % ** poissa 100 % **

9 Hankkeen työntekijät olivat mukana tehtäväkuviensa mukaisesti alla olevien kehittäjäryhmien toiminnassa. Nuppu2-hankkeen ohjausryhmän tehtävänä oli seurata ja arvioida hankkeen toteutumista, käsitellä ja hyväksyä hankkeen suunnitelmat, tavoitteet ja tilitykset sekä hoitaa yhteydet ja viestintä omiin taustatahoihin. Ohjausryhmän kokoonpano taustatahoineen: Kokkolan kaupunki Jyta-alue ja kunnat SONet Botnia Kokkolan yliopistokeskus Centria Ammattikorkeakoulu Pohjois-Suomen osaamiskeskus Mattila Seppo, palvelujohtaja, pj Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Lohilahti Satu, neuvolan osastonhoitaja Tikkakoski-Alvarez Hannele, hoitotyönjohtaja Sarkkinen Mika, sivistystoimen kehittämispäällikkö Oikarinen-Nybacka Tarja, peruspalvelujohtaja Kauppinen Pekka, palvelujohtaja Keltti Maria, sivistystoimenjohtaja, Veteli Kivijakola Leena, sivistystoimenjohtaja, Kannus Pihlajamaa Leila, sivistystoimenjohtaja, Toholampi Tuorila Tuija, vs. kehittämissuunnittelija Matthies Aila-Leena, sosiaalityön professori Forss-Pennanen Pirjo, sosiaalialan yliopettaja, Kokkola Raudaskoski Leena, sosiaalialan yliopettaja, Ylivieska Kostamo-Pääkkö Kaisa, kehitysjohtaja, hankkeen johtaja Ohjausryhmä kokoontui neljä kertaa. Aikuissosiaalityön kehittämisen tueksi on nimetty monialainen kehittäjäryhmä, joka oli Kokkolan kaupungin ja Jyta-alueen yhteinen. Kokkolan kaupunki, toimeentuloturva Kokkolan kaupunki, Työvoiman palvelukeskus Kokkolan kaupunki, vammaispalvelut Jyta-alue Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Sundström Jessica, johtava sosiaalityöntekijä saakka Pippola Anu, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Jurvansuu Iiris, palvelupäällikkö Aho-Rintamäki Leena, johtava sosiaalityöntekijä Asiala Sinikka, sosiaalityöntekijä Niemistö Minna, johtava sosiaalityöntekijä

10 Yliopistokeskus Chydenius Palko-hanke saakka Kokkonen Tuomo, tutkija Aikuissosiaalityön kehittäjäryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Aikuissosiaalityön kehittämisessä oli mukana kolme työryhmää. Aktivointiprosessin kehittäjäryhmän tehtävänä oli kehittää nykyistä aktivointityömallia sekä mallintaa aktivointiprosessi. Tavoitteena on asiakaslähtöisyys siten, että kaikki asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut eikä väliinputoamisia synny. Kokkolan kaupunki, toimeentuloturva Inkeri Koivu, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Työvoiman palvelukeskus Sundström Jessica, johtava sosiaalityöntekijä saakka Pippola Anu, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Juha Joki, vastaava työvoimaneuvoja Kokkolan kaupunki, työllisyyspalvelut Kokkolan kaupunki Kuntakokeilu Palosaari Tarja, projektipäällikkö Lahtonen Katja, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja saakka Jämsä Susanna, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja alkaen Ritvonen Mervi, hankekoordinaattori alkaen Lahtonen Katja, prosessikehittäjä alkaen Nissinen Anne, prosessikehittäjä alkaen Työ- ja elinkeinotoimisto Sykkö Matti, te-toimiston johtaja Pihlaja Elina, toimialajohtaja Aktivointiprosessin kehittäjäryhmä kokoontui 11 kertaa. Kuntouttavan työtoiminnan kehittäjäryhmän tehtävänä oli määritellä kuntouttavan työtoiminnan tavoitteille kriteeristö sekä selkeyttää toimintamallia ja yhteistyötä toimijoiden kesken sekä mallintaa kuntouttavan työtoiminnan prosessi. Kokkolan kaupunki Toimeentuloturva Jyta-alue Työvoiman palvelukeskus Kokkolan kaupunki Kuntakokeilu Kokkolan kaupunki Työllisyyspalvelut Kupila Carita, sosiaaliohjaaja Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Niemistö Minna, johtava sosiaalityöntekijä Ritvonen Mervi, sosiaaliohjaaja saakka Pippola Anu, johtava sosiaalityöntekijä alkaen Ritvonen Mervi, hankekoordinaattori alkaen Lahtonen Katja, prosessikehittäjä alkaen Nissinen Anne, prosessikehittäjä alkaen Jämsä Susanna, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Lahtonen Katja, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja saakka 9

11 Työ- ja elinkeinotoimisto Uusikartano Hanna, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja alkaen Wargh Eija, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja Jokela Tanja, työvoimaneuvoja Pihlaja Elina, toimialajohtaja Vehniä Päivi, työvoimaneuvoja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisryhmä on kokoontunut 11 kertaa. Työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittäjäryhmän tehtävänä oli kehittää pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arvioinnin toimintamallia ja terveyspalveluihin ohjaamista. Kokkolan kaupunki Terveyskeskus Kokkolan kaupunki Toimeentuloturva Työvoiman palvelukeskus Kokkolan kaupunki Työllisyyspalvelu Työ- ja elinkeinotoimisto Linna Anne, ylilääkäri Tikkakoski-Alvarez Hannele, hoitotyön johtaja Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Korkeaniemi Kirsi, työvoimaohjaaja Wargh Eija, kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja, th Potinoja Minna, työvoimaohjaaja Häyrynen Minna, työvoimaneuvoja Terveydenhuollon ryhmä kokoontui kolme kertaa. Toimeentulotuen prosessin kehittäjäryhmän tehtävänä oli kuvata kirjallisen toimeentulotuen hakemisprosessi ja kehittää sen toimivuutta. Kehittämisryhmä vastasi myös toimeentulotukeen liittyvien lomakkeiden uudistamisesta. Toimeentuloturvayksikkö Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Penttilä Helvi, etuuskäsittelijä Lehtonen Anna-Maija, etuuskäsittelijä Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Ryhmä kokoontui kuusi kertaa. Etuuskäsittelyn muistilistan laatinut ryhmä kokoontui kolme kertaa. Toimeentulotukiasiakkaiden sosiaalityön kehittäjäryhmän tehtävänä oli mallintaa ja kehittää toimeentulotukiasiakkaiden parissa tehtävää sosiaalityötä. Toimeentuloturvayksikkö Koivu Inkeri, palvelupäällikkö Vähämaa Risto, johtava sosiaalityöntekijä Kupila Carita, sosiaalityöntekijä 10

12 Karppi Sari, sosiaaliohjaaja Kivistö Pirkko, sosiaaliohjaaja Talus Marianne, sosiaaliohjaaja Andtbacka Marjo, toimistonhoitaja Ryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Jyta-alueella aikuissosiaalityön kehittäjäryhmän tehtävänä oli kehittää ja mallintaa toimeentulotuen ja aktivointityön asiakkaiden palveluja. Aikuissosiaalityö Niemistö Minna, johtava sosiaalityöntekijä saakka Asiala Sinikka, sosiaalityöntekijä Salo Annikki, sosiaalityöntekijä Kanniainen Riikka, sosiaaliohjaaja Kalliokoski Katri, sosiaaliohjaaja Luoma Tiina, toimistosihteeri Mäkelä Maritta, toimistosihteeri Lindell Helena, toimistosihteeri Pihlainen Kirsi, toimistosihteeri Puoliväli Risto, toimistosihteeri Pohjanmaan TE-toimisto Rauma Lea, asiantuntija Työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Varhaisen tuen kehittäjäryhmänä jatkoi Nuppu1-vaiheen neuvolan varhaisen tuen kehittämisryhmä. Ryhmän tehtävänä oli toimia monitoimijaisena varhaisen tuen koordinointiryhmänä sekä mallintaa varhaisen tuen prosessi. Neuvola Kotipalvelu Varhaiskasvatus Lastensuojelun perhetyö Vauvatiimi, last.psyk. Perheneuvola Ensi- ja turvakoti Ev.lut seurakunnat Lohilahti Satu osastonhoitaja Rönnqvist Jaana, terveydenhoitaja Pöyhönen Anita, kotipalvelunohjaaja Hotakainen Jaana, kiertävä lastentarhanopettaja Järvelä Päivi, perhetyöntekijä Kauppinen Mia, psykiatrian sairaanhoitaja Seppälä Arja, perheneuvolan johtaja Loukiainen Marita, toiminnanjohtaja Kivistö Päivikki, johtava lastenohjaaja 11

13 Varhaisen tuen kehittäjäryhmä kokoontui yhdeksän kertaa. Jyta-alueella toimi perhekeskuksen kehittäjäryhmä. Ryhmän tehtävänä oli luoda ja vahvistaa verkostomaista perhekeskusmallia. Neuvola Jaatinen Elina, terveydenhoitaja, Kannus Pulkkinen Anna, terveydenhoitaja, Kaustinen Neuvolan perhetyö Karhula Anne-Maarit, perheohjaaja, Perhonjokilaakso Patana Päivi, perhetyöntekijä, Lestijokilaakso saakka Tuominen Petra, perhetyöntekijä alkaen Lastensuojelun perhetyö Hautala Merja, perhetyöntekijä, Perhonjokilaakso saakka, alkaen Mari Huusko Kerola Johanna, perhetyöntekijä, Lestijokilaakso Sosiaalityö Rajala Hannele, palvelusihteeri, Perhonjokilaakso saakka, alkaen Sevola Silva, sosiaalityöntekijä Siirilä Ulla, johtava sosiaalityöntekijä. Lestijokilaakso Perhekeskuksen kehittämisryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Sosiaalialan opetus- ja tutkimusklinikan ydinryhmän tehtävänä oli suunnitella ja koordinoida sosiaalialan opetusklinikan toimintaa. Kokkolan yliopistokeskus Centria Ammattikorkeakoulu SONet Botnia Matthies Aila-Leena, sosiaalityön professori Forss-Pennanen Pirjo, sosiaalialan yliopettaja kehittämissuunnittelija Pirjo Knif saakka vs. kehittämissuunnittelija Tuija Tuorila alkaen Ydinryhmä kokoontui kuusi kertaa. Lisäksi kolme kertaa kokoontui ammattikorkeakoulun ja yliopiston opettajien yhteinen työkokous Hankkeen viestintä Viestinnän perustavoitteena on antaa tietoa hankkeen etenemisestä ja lisätä tietoisuutta varhaisen tuen, aikuissosiaalityön ja opetusklinikan asioista sekä pidemmällä aikavälillä vaikuttaa asennemuutokseen. Tieto on myös edellytys osallistumiseen ja vaikuttamiseen. Avoin ja rehellinen viestintä synnyttää myös luottamusta toimijoiden kesken, mikä on 12

14 edellytys yhteistyön rakentumiselle, Viestintä perustuu ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa vahvistettuun viestintäsuunnitelmaan. Kaupunkilehdessä on ollut syksyisin ja keväisin juttu joko aikuissosiaalityöhön tai perhekeskukseen liittyvistä asioista. Neuvolan perheohjaajan työn vakinaistamisen puolesta on tehty tiedotteita perheiden arkea tukevasta työstä kuntapäättäjille. Asiakkaille ja/tai yhteistyökumppaneille laadittiin palveluesitteitä yhteensä 14. Nuppu2-henkilöstiedotteita on laadittu neljä Hankkeen koulutus Nuppu2-hankkeessa koulutusmäärärahaa on huomattavasti vähemmän käytössä kuin hankkeen ykkösvaiheessa. Koulutustilaisuuksia on järjestetty seuraavasti: Koulutus Luennoija Aika osall. Varhainen avoin yhteistyö ja huolen puheeksiottaminen perhetyön erikoistumisopiskelijoille Sosiaalialan tietomaraton Varhain-avoimesti-yhteistyöllä Nuppu1-hankkeen päätösseminaari ja Nuppu2- hankkeen aloitusseminaari Liisa Ahonen ja Anne Saarela Useita opinnäytetyön tekijöitä mm. Matti Kaivosoja, kpshp, Kirsti Mäensivu, Hämeenlinna, Pirjo Knif, SONet Botnia Aikuissosiaalityön kehittämisen suunnitteludialogi Jukka Pyhäjoki, THL Osallisuus Mikko Oranen, THL Toimeentulotukityöryhmä pelisäännöt V Sosiaalialan maakuntaseminaari Liisa Ahonen ja Marja Paananen mm. Tuija Nummela, Ingo Stamm, Huolen puheeksiottaminen Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja

15 Huolesta hyvään käytäntöön Sanna Sarkkinen-Vuorinen ja Pirkko Kivistö ja Huolen puheeksiottaminen esimiehille Liisa Ahonen ja Anne Saarela Hyvien käytäntöjen dialogi Työyhteisön hyvinvointisuunnitelma toimeentulotukityöryhmälle Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu? Liisa Ahonen ja Marja Paananen Reijo Väärälä Rajansa kaikella myötätuntouupuminen Leena Harjunpää ja Martti Nykänen Toimeentulotuen erityiskysymykset ja Edunvalvonta Outi Kari-Granfors Huolen puheeksiottaminen Toholammin alakoulujen henkilöstö Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen Toholammin yläkoulujen henkilöstö Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen, avoin koulutus Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Hyvä Tulevaisuus menetelmä lastenvalvojien työmenetelmänä Arto Summanen Dokumentointi sosiaalityössä Päivi Sinko Yhteistyö työllistymistä edistävissä palveluissa Suunnittelu- ja seurantapalaveri ennakointidialogina Liisa Ahonen ja Pirkko Kivistö ja Hyvää palvelua Outi Kari-Granfors sosiaalihuollossa! Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Hyvien käytäntöjen dialogi Pirkko Kivistö ja Sanna ja 15 14

16 Keltaviirin päiväkoti Sarkkinen-Vuorinen Sosiaalihuollon Päivi Sinko asiakassuunnitelma ja päätöstekstit Seksuaaliterveys ja sen monimuotoisuus Jaana Lassila Monikulttuurisuus asiakastyössä Huolen puheeksiottaminen Kaustisen päivähoidon henkilöstö Lapsuusiän kokemusten vaikutukset aikuisuuden rakentumisessa Huolen puheeksiottaminen, avoin koulutus Leena Mämmi-Laukka Liisa Ahonen ja Anne Saarela Gustav Schulman Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen Vetelin päiväkodit Huolen puheeksiottaminen Vetelin ryhmikset ja perhepäivähoito Hyvien käytäntöjen dialogi Kannuksen päiväkodit VI Maakuntaseminaari Hyvien käytäntöjen dialogi Kokkolan taloushallinto Huolen puheeksiottaminen Kaustisen kansanopisto Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela mm. Anna Metteri, Ingo Stamm Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja ja ja ja Hyvien käytäntöjen dialogi Kaustisen päivähoito Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Huolen puheeksiottaminen Amk: valmistuvat sosionomit ja terveydenhoitajat Huolen puheeksiottaminen Avoin koulutus Liisa Ahonen ja Anne Saarela Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja

17 Aikuissosiaalityön toivon työorientaatio Huolen puheeksiottaminen Perho Eija Heine Liisa Ahonen ja Anne Saarela Hyvien Käytäntöjen dialogi Perhon lapsiperhetoimijat Liisa Ahonen ja Anne Saarela ja Yhteistyötä ja näkyvyyttä mm. Kauko Haarakangas Pelisäännöt ja työyhteisön hyvinvointisuunnitelma toimeentulotukiryhmälle, seuranta Liisa Ahonen ja Marja Paananen 10/ Koulutukset olivat pääosin suunnattu kaikille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työtä tekeville ja niissä oli mukana työntekijöitä yli hallintokuntarajojen. Yhteisten koulutusten avulla voitiin lisätä yhteistä osaamista sekä vahvistaa monitoimijaista ja dialogista toimintakulttuuria. Hankkeen työntekijät osallistuivat Aikuissosiaalityön päiville Rovaniemelle sekä Tampereelle. Kolme hanketyöntekijää osallistui Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen järjestämään verkostodialogisten menetelmien kouluttajakoulutukseen sekä verkostokonsulttikoulutukseen valmistuen verkostokonsulteiksi ja kouluttajiksi. Työntekijät ovat osallistuneet sen jälkeen verkostoosaajien työkokouksiin ja tapahtumiin. Hankkeen aikuissosiaalityön kehittäjätyöntekijä ja aikuissosiaalityön palvelupäällikkö osallistuivat Aikuissosiaalityö 2013 tapahtumaan Helsingissä Hankkeen verkostoituminen Hanke on osa Pohjois-Suomen laajaa PaKaste II hanketta, joten yksi luonteva verkostoitumissuunta on pohjoiseen. Nuppu2-hankkeen työntekijät ovat osallistuneet yhteisiin PaKaste II:n työkokouksiin. Väli-Suomen alueella oli Kaste-rahoitteinen SOS syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin hanke, jossa oli mukana kuntia myös Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. SOShankkeen tavoitteet olivat yhteneväiset aikuissosiaalityön kehittämisen osalta kaikissa pohjalaismaakunnissa. Erityisesti Etelä-Pohjanmaan osahankkeen kanssa on tehty yhteistyötä verkostoituen heidän työntekijöiden kanssa keskustellen ja vaihtaen kokemuksia hyvistä käytännöistä.. 16

18 Raahen ja Seinäjoen kaupunkien aikuissosiaalityön, TYP:n ja kuntakokeilun toimijoiden kanssa järjestettiin yhteinen työkokous Kokkolassa. Nuppu2 -hanke järjesti yhdessä Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen kanssa yhteistyöiltapäivän Keski-Pohjanmaan alueen sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille päihdekeskuksen asiakkaiden sosiaalityön suunnittelemiseksi ja kehittämiseksi. Nuppu2-hankeen työntekijät olivat mukana marraskuussa 2012 THL:n koolle kutsuman verkostokoordinaattorien oppimisverkoston työkokouksessa puimassa hankkeen tuottamia hyviä käytäntöjä ja toisin tekemisen mahdollisuuksia. SONet Botnian ja erityisesti Keski-Pohjanmaan kehittämistyön toimijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. SONet Botnialla on meneillään sekä ylimaakunnallinen että alueellinen hvyinvointitietotuotannon kehittämisprosessi. Hankkeen edustaja on osallistunut kehittäjäryhmien työskentelyyn. Kokkolan yliopistokeskus on mukana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa Hyvinvointipalvelut ja marginalisoitujen kansalaisten osallistuminen (PalKO) hankkeessa. Tutkimuksessa tuotetaan tietoa hyvinvointipalvelujen ja kansalaisosallistumisen välisestä suhteesta. Tutkimuksessa on haastateltu mm. Kokkolan aikuissosiaalityön asiakkaita ja työntekijöitä. Yhteistyötä tehdään PalKo-hankkeen kanssa erityisesti osallisuuden näkökulmasta. Opetusklinikkaa koskevan kehittämisosion osalta ollaan oltu mukana Sosnet-verkoston koordinoimassa valtakunnallisessa Sosiaalityön koulutuksen työelämälähtöisyyshankkeessa. Kokkolan yliopistokeskuksen opettaja on ollut yhteyshenkilönä hankkeen työkokouksissa ja seminaareissa. Alueellisesti ja paikallisesti on verkostoiduttu eri julkisten sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa. Kumppanuutta on toteutettu myös mm. seurakuntien ja järjestöjen lapsiperhetyötä tekevien kanssa sekä alueella toimivien muiden hanketyöntekijöiden kanssa. Nuppu-hankkeen kehittämiskohteita ja teemoja on saatu sisällytettyä Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategiaan, Keski-Pohjanmaan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä Keski-Pohjanmaan turvallisuus-, päihde- ja mielenterveysstrategiaan. Olennaista on, että tavoitteet ja toimenpiteet saadaan sisällytettyä virallisten organisaatioiden toimintarakenteisiin. 3. Aikuissosiaalityön kehittäminen Aikuissosiaalityön kehittämisen pääteemojen valitsemiseksi haluttiin kuulla aikuissosiaalityön työntekijöitä mahdollisimman laajasti. Koska yhtenä hankkeen tavoitteena oli laajentaa dialogista toimintakulttuuria aikuissosiaalityön monitoimijaisiin 17

19 tilanteisiin ja rajanylityksiin, järjestettiin teemojen saamiseksi suunnitteludialogi. Dialogin veti Jukka Pyhäjoki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Suunnitteludialogiin osallistui yhteensä noin 50 aikuissosiaalityön toimijaa tai yhteistyökumppania. Dialogi tuotti runsaasti materiaalia, josta valittiin keskeisimmät kehittämiskohteet: aikuissosiaalityön palveluprosessien selkeyttäminen ja mallintaminen, dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittäminen ja asiakkaiden osallisuuden edistäminen Mitä on aikuissosiaalityö? Aikuissosiaalityö käsitteenä ja toimintana on varsin nuori. Vasta 2000-luvulla on alettu puhua aikuissosiaalityöstä useinkaan määrittelemättä sitä sen tarkemmin. Aikuissosiaalityön ydin on kunnallisessa sosiaalityössä. Yleisimmin aikuissosiaalityöstä puhuttaessa tarkoitetaan kuntien sosiaalitoimistoissa tehtävää työtä yli 18-vuotiaiden asiakkaiden kanssa. Aikuisikäisten asiakkaiden ongelmat liittyvät useimmiten toimeentuloon, työttömyyteen tai elämän hallinnan vaikeuksiin kuten päihteisiin ja asunnottomuuteen. Lastensuojelulain uudistamisen (417/2007) jälkeen aikuissosiaalityöstä tuli entistä enemmän kaatoluokka, johon sijoittuivat kaikki ne asiakkaat, joilla ei ollut lastensuojelun asiakkuutta. Aikuissosiaalityön perimmäisenä tavoitteena voitaneen pitää asiakkaan tukemista, ohjausta ja neuvontaa elämän ongelmatilanteissa. Aikuissosiaalityö on suunnitelmallista, tavoitteellista ja pitkäjänteistä työtä taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen ja palvelujen tarpeessa olevien asiakkaiden kuntoutumisen ja elämäntilanteen edistämiseksi. Sosiaalityö perustuu asiakkaan ja sosiaalityöntekijän kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Ongelmien kartoituksen rinnalla kartoitetaan myös asiakkaan vahvuudet ja voimavarat. Tavoitteena on asiakkaan itsenäisen elämän tukeminen vahvistamalla hänen omaa toimintakykyään Käytännössä useissa kunnissa aikuissosiaalityö on määrittelemätöntä ja pirstaleista. Sosiaalihuollon lainsäädäntö on hajanainen ja vaikeaselkoinen ja etuuksista on säädetty monissa laissa ja asetuksissa luvun lamavuosien jälkeen toimeentulotuen asiakasmäärät kasvoivat voimakkaasti ja kuntien sosiaalitoimistojen työtä organisoitiin uudelleen, jotta lisääntyneestä työstä oli mahdollista selvitä. Syntyi uusi ammattiryhmä, etuuskäsittelijät, jotka alkoivat käsitellä kirjallisia toimeentulotukihakemuksia. Kelalle siirtyi monia aiemmin sosiaalitoimiston hoitamia sosiaalietuuksia, jolloin toimistotyön resursseja jäi uusiin tehtäviin. Aikuissosiaalityön reunaehtoja määrittävät vahvasti voimassa oleva lainsäädäntö ja yhteiskuntapolitiikan linjaukset. Yhtenä ylimpänä tavoitteena on työllistymisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kuntien aikuissosiaalityön rooli on kasvanut pitkäaikaisen työttömyyden hoidossa luvun alussa siirryttiin aktivoivaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaan. Erilaisilla aktivointitoimilla pyritään sosiaaliturvan varassa olevia 18

20 ihmisiä saamaan ottamaan vastuun omasta toimentulostaan ja pärjäämisestään. Kunnalliseen aikuissosiaalityöhön tuli vahvasti mukaan kuntouttavan työtoimintalain (189/2001) mukaiset tavoitteet. Tavoitteena on avata pitkään työttömänä olleille väylä työelämään tukitoimien avulla sekä tukea heidän osallistumistaan yhteisölliseen ja aktivoivaan toimintaan. Merkittäväksi osaksi kuntien työllistymistä tukevaa toimintaa on muodostunut kuntouttava työtoiminta. Näin myös Keski-Pohjanmaalla, jossa kuntouttavaan työtoimintaan osallistujien määrä on valtakunnallisesti kärkisijoilla. Kunnalliseen aikuissosiaalityöhön liittyy tuen ohella myös kontrollitehtäviä. Mikäli asiakas ei toimi asetettujen ehtojen mukaan, toiminnasta seuraa sanktioita mm. toimeentulotuen alentamista. Asenneilmapiiri on edelleen kova huono-osaisia kohtaan, etenkin mikäli katsotaan, että köyhyys ja ongelmat ovat itse aiheutettuja. Toisaalta voidaan puhua myös syrjäyttämisestä syrjäytymisen sijaan, jolloin syrjäytymisvaara aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövästä toimintakulttuurista. Aikuissosiaalityötä tehdään muuallakin kuin kuntien sosiaalitoimistoissa. Näissä on usein kysymys moniammatillisesta työstä asiakkaan asian tai ongelman parissa, kuten työvoiman palvelukeskuksissa, A-klinikalla, mielenterveyspalveluissa tai sairaalassa. Myös järjestöissä ja diakoniatyössä tehdään merkittävää työtä ihmisten auttamiseksi. Hankkeen yhtenä tehtävänä oli määrittää ja selkeyttää sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön roolia ja asemaa sosiaalipalvelujen kentässä. Määrittelyyn liittyvät myös tarvittavat resurssit ja työnjako eri ammattiryhmien kesken Aikuissosiaalityön palveluprosessien kehittäminen Työskentely aloitettiin määrittelemällä aikuissosiaalityön keskeisimmät palveluprosessit, joista ensisijaisiksi kehittämis- ja mallintamiskohteiksi valittiin toimeentulotuen- ja aktivointityön sekä kuntouttavan työtoiminnan palveluprosessit. Kehittämisen lähtökohtana oli asiakas- ja palvelutarvelähtöisyys. Palveluprosessien kehittämisessä ja mallintamisessa huomioitiin samalla dokumentoinnin kehittäminen ja mallintaminen sekä palveluista tiedottaminen. Palveluprosesseja kehitettiin ja mallinnettiin niihin nimetyissä työryhmissä. Kehittämistyössä tavoitteena oli taata asiakkaille laadukas ja tehokas palvelu lain edellyttämällä tavalla. Prosessin mallinnuksen avulla selkiytettiin ja kehitettiin eri ammattiryhmien tehtäväjakoa ja roolia. Lisäksi parannettiin työn suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja arviointia. Asiakkaiden osallisuutta lisättiin. Jokaiseen prosessiin linkitettiin palveluun liittyvät keskeiset lait ja kuvattiin, mitä asiakasta koskevaa tietoa dokumentoidaan eri tietojärjestelmiin. Kaikki prosesseihin linkitetyt dokumentit löytyvät alla olevista prosessikuvauksista. 19

21 Kokkolan ja Jyta-alueen palveluprosessien kehittämisessä yhtenäistettiin työkäytäntöjä niin työtekijöiden ja yksiköiden välillä kuin myös alueellisesti. Tähän raporttiin on linkitetty ainoastaan Kokkolan kaupungin prosessimallit Aktivointisuunnitelma Aktivointiprosessin mallintamisen tavoitteena oli selkeyttää kohderyhmään kuuluvan työttömän polku sekä estää asiakkaiden putoaminen palvelujen ulkopuolelle. Yhteisellä prosessin mallintamisella saatiin yhteinen tieto toimijoille ja yhteistyökumppaneille sekä määriteltiin samalla kunkin toimijan rooli ja vastuut. Työttömän aktivointisuunnitelma Kokkolassa: O7afk7wiKlOxvFik70ONmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall &PMAIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2w ql Työvoiman palvelukeskuksen (TYP) asiakasprosessi: O7afk7weMl4tsoLj4nvNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall &PMAIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2w ql Kuntouttava työtoiminta Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisryhmässä selkeytettiin eri toimijoiden roolia ja vastuita palveluprosessissa ja määriteltiin kuntouttavalle työtoiminnalle tavoitteet ja tavoitteiden sisällöt. Määrittelyn mukaan työtoiminta voi olla arvioivaa, kuntouttavaa tai ylläpitävää. Tavoitteiden määrittelyllä pyritään suunnitelmallisempaan työskentelytapaan. Lisäksi työryhmä laati kuntouttavan työtoiminnan arviointilomakkeen. Arviointia käytetään mm. kuntouttavan työtoiminnan alkuvaiheessa, paikan vaihdoksissa ja työtoiminnan pitkittyessä. Arviointi sisältää sekä asiakkaan itsearvioinnin että työnantajan arvioinnin muun muassa tavoitteiden toteutumisesta. Arvioinnin toteuttaminen edellyttää tavoitteiden määrittelyä ja kirjaamista kuntouttavan työtoiminnan suunnitteluvaiheessa. Kuntouttava työtoiminta Kokkolassa: O7afk7w.MlKztFyj4XL.lWd984LQgF5j2mf0&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PM AIN=processes&PSUB=PGPLUGIN_processmaps&PPRM=MODELID%3D %3F 3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2wql 20

22 Kirjallinen toimeentulotuen käsittely Kirjallisen toimeentulotuen käsittelyn tavoitteena on taata asiakkaille laadukas ja tehokas palvelu lain edellyttämällä tavalla. Prosessin mallinnuksen avulla selkiytettiin ja kehitettiin eri ammattiryhmien tehtäväjakoa ja roolia. Asiakkaiden osallisuutta lisättiin. Toimeentulotukiasiakkaille järjestettiin kysely helmikuussa Kyselyn tavoitteena oli saada asiakkaiden näkemyksiä käytössä olleen toimeentulotukihakemuslomakkeen toimivuudesta sekä toimeentulotuen hakemiseen liittyvistä menettelytavoista. Asiakkaat olivat pääosin tyytyväisiä kirjalliseen hakumenettelyyn mutta moni toivoi sosiaalityöntekijän tai ohjaajan tapaamista silloin tällöin tai jopa säännöllisesti. Kirjalliseen toimeentulotukihakemuslomakkeeseen lisättiin muun muassa kysymys siitä haluaako asiakas keskustella sosiaalityöntekijän tai ohjaajan kanssa. Tällä pyritään osaltaan lisäämään asiakasosallisuutta ja tehostamaan asiakassuunnitelmien tekemistä toimeentulotuen hakijoille. Kirjallisen toimeentulotuen käsittelyn kehittämisessä kuvattiin toimeentulotukihakemuksen käsittelyn eri vaiheet ja selkiytettiin eri toimijoiden työnjakoa. Etuuskäsittelyyn laadittiin muistilista liittyen dokumentointiin ja eri tuen hakemistilanteisiin esim. työttömät, tulottomat, yrittäjät ja opiskelijat. Lisäksi uudistettiin opiskelijaliite ja tehtiin uusi lomake toimeentulotuen hakemiseen hautauskuluihin. Toimeentulotuen hakeminen kirjallisesti Kokkolassa: O7afk7wfMlOtsVal7GKNmnQ69y97jOXe5HjSpK&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforal l&pmain=processes&psub=pgplugin_processmaps&pprm=modelid%3d %3F3_0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2w ql Toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityö Resurssien niukkuus aiheuttaa haasteita toimeentulotukiasiakkaiden parissa tehtävälle sosiaalityölle. Sosiaalityön osuutta pyrittiin lisäämään tehtäväjakojen ja työskentelytapojen uudelleen tarkastelulla. Sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien työtä pyritään kohdistamaan entistä enemmän toimeentulotukiasiakkaiden sosiaalityöhön. Asiakasvastaanottoja pyritään lisäämään ja asiakassuunnitelmien tekemistä tehostamaan. Kokkolassa mallinnettiin erikseen kirjallisen toimeentulotuen käsittelyn prosessi ja toimeentulotuen sosiaalityön prosessi. Jyta-alueella mallinnettiin toimeentulotuen käsittely. Toimeentulotukiasiakkaan sosiaalityö Kokkolassa: O7afk7waL20Ytmg5WO3sWpEALHGk8K060CVuNN&LAN=fi%2c1&SMI=&PERIOD=latestforall&PMAIN= 21

23 processes&psub=pgplugin_processmaps&pprm=modelid%3d %3f3_ 0_ _0&UIP=kPb1TguiqNNcMl4YsFel5nCNh0MVC4PSlvXeJy95.l6W2wql Työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittäminen Kokkolassa työttömien kuntoutuksen ja terveydenhuollon kehittämisryhmän tavoitteena oli kehittää kuntouttavan työtoimintalain piiriin kuuluvien asiakkaiden työkyvyn arviointiin ja terveyspalvelujen ohjaamiseen liittyvää toimintatapaa. Toimijoina mukana olivat TEtoimisto, Työvoiman Palvelukeskus, sosiaalitoimi ja kunnallinen terveydenhuolto. Työryhmässä sovittiin lääkärikonsultaatiokäytännöstä TE-toimiston ja aikuissosiaalityön asiakkaille. Lääkärikonsultaatiomalli oli jo käytössä Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille. Työryhmän muistiot ja kannanotto työttömien terveydenhoitopalvelujen järjestämisestä annettiin tiedoksi sosiaali- ja terveystoimen sekä työhallinnon johdolle. Sosiaali- ja terveystoimi nimesi alkaen kokopäiväisen terveydenhoitajan työttömien terveystarkastuksiin. Jyta-alueella pidettiin syksyllä 2012 viranomaisyhteistyöpalaveri kuntouttavan työtoimintalain piiriin kuuluvien asiakkaiden asiassa. Palaverissa oli paikalla sosiaalitoimen, kunnallisen terveydenhuollon, työvoimahallinnon, psykososiaalisen työn, työkeskusten ja työpajojen työntekijöitä. Palaverissa keskusteltiin kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palveluista: terveydenhuollosta, aktivointisuunnitelmien ja kuntouttavan työtoiminnan kehittämistarpeista. Jyta-alueella työttömien terveystarkastukset hoidetaan alueen terveyskeskuksissa Esitteet palveluista Hankkeen yhtenä tavoitteena oli asiakkaiden osallisuuden edistäminen ja aikuissosiaalityön näkyväksi tekeminen niin asiakkaille kuin yhteistyökumppaneille. Yhtenä 22

24 osallisuuden ja näkyvyyden perusedellytyksenä on tieto aikuissosiaalityön palveluista ja toiminnasta. Sosiaalityön palveluista laadittiin esitesarja, joka käsittää yhteensä 12 esitettä: toimeentulotuesta, aktivointisuunnitelmasta, kuntouttavasta työtoiminnasta, kuntouttavasta työtoiminnasta työpaikalla, lastenvalvojan palveluista, sosiaalineuvonnasta, asumisneuvonnasta, ulkomaalaistoimistosta, läheisneuvonpidosta, verkostokonsulteista, Koivutuvasta ja lastensuojelutarpeen selvityksestä. Kokkolan ja Jyta-alueen esitteet tehtiin mahdollisimman yhdenmukaisiksi. Perhesosiaalityöstä ja neuvolan perheohjauksesta laadittiin myös esitteet. Esitteet löytyvät Kokkolan kaupungin ( ja Jyta-alueen ( kotisivuilta asianomaisen palvelun kohdalta Dokumentoinnin ja tiedontuotannon kehittäminen Toimeentuloturvan dokumentoinnin kehittämisessä lähdettiin liikkeelle käytössä olevien lomakkeiden päivittämisestä ja uusimisesta, ensimmäisenä toimeentulotukihakemuslomake. Uudistamisessa hyödynnettiin THL:n lomakemalleja sekä työntekijöiden ja asiakkaiden kokemuksia nykyisen toimeentulotukihakemuslomakkeen toimivuudesta. Asiakkaille järjestettiin toimeentulotukihakemuslomakkeen ja toimeentulotuen hakumenettelyn toimivuudesta asiakaskysely, johon vastasi 58 asiakasta. Kyselyn tuloksia hyödynnettiin toimeentulotukihakemuslomakkeen uudistamisessa. Uudistettu toimeentulotukihakemus otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta lukien. Lisäksi sekä Kokkolassa että Jyta alueella uudistettiin opiskelijaliite ja laadittiin uusi hakemuslomake toimeentulotuen hakemiseen hautauskustannuksiin. Toimeentulotuen ja aikuissosiaalityön työryhmälle laadittiin asiakastiedon dokumentointiohjeet ja Kokkolassa lisäksi etuuskäsittelyn muistilista. Hankkeen työntekijät ovat olleet mukana suunnittelemassa ja sopimassa tiedontuottamisen tavoista. Suunnittelussa on huomioitu THL:n vaatimukset tiedontuottamisesta. Mitä tietoa tarvitaan ja kuinka usein sitä tuotetaan? Mitä tiedontuotanto edellyttää dokumentoinnilta? Tiedontuottamisen kehittäminen palvelee myös maakunnallisen hyvinvointitietotuotannon kehittämistyötä. Keski-Pohjanmaan kunnat olivat mukana Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen tutkimuksessa sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuudesta. Nuppu2:n aikana osallistuttiin yhteen tiedonkeruukuukauteen. 23

25 3.5. Asiakkaiden osallisuuden edistäminen Viranomaiskeskeisyys on edelleen osa suomalaista palvelukulttuuria. Nykyisin palveluita kehitettäessä asiakkaiden omien mielipiteiden ja kokemusten kuuleminen on tullut entistä tärkeämmäksi. Asiakaslähtöisyys, yksilöllisyys, joustavuus ja asiakkaan kokonaisvaltainen tukeminen ovat tässä keskeisessä asemassa. Asiakkaiden osallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota työskentelyprosessien kehittämisessä. Esimerkiksi toimeentuloturvassa pyrittiin palveluprosessin kehittämisvaiheessa lisäämään sosiaalityön osuutta lisäämällä asiakkaiden asiakaskäyntejä ja asiakassuunnitelmien tekoa. Tämä edellyttää koko työryhmän työskentelytavan uudelleen tarkastelua. Vertailtaessa Kokkolan toimeentuloturvan ja aikuissosiaalityön resursseja vastaavan kokoisiin kaupunkeihin ilmeni, että Kokkolassa työntekijäresurssit ovat huomattavasti niukemmat, mikä on suurin haaste suunnitelmalliselle asiakaskohtaiselle sosiaalityölle, Yksi asiakasosallisuutta lisäävä keino on asiakaskahvila tai asiakasraati, jossa asiakkaat toimivat asiantuntijan roolissa. Ryhmässä pohditaan asiakaslähtöisesti mm. sosiaalipalvelujen toimivuutta ja laaditaan kehittämisehdotuksia. Asiakaskahvilatoimintaa yritettiin käynnistää Kahvilaa mainostettiin Kokkola-lehdessä sekä mainoksilla, joita jaettiin asiakkaille sosiaalineuvonnassa, sosiaalitoimessa asiakaskäyntien ja toimeentulotukipäätösten yhteydessä, Työvoiman palvelukeskuksessa, Työllisyyspalveluissa sekä Kokkotyö-säätiössä. Yhtään asiakasta ei saapunut paikalle. Tämän tyyppinen toiminta on uutta ja vierasta sosiaalitoimen asiakkaille. Kynnys asiakaskahvilaan tulemiseen voi olla korkea monestakin syystä. Asiakkaalla ei välttämättä ole halua tai voimavaroja palvelujen kehittämiseen yleisellä tasolla. Asiakkuus voidaan myös haluta pitää ulkopuolisilta salassa. Hankkeen aikuissosiaalityön kehittäjäasiakkaan mukaan asiakaskahvilaan osallistuminen kynnyksenä voi olla epävarmuuden tunne siitä, kuulunko minä tuohon ryhmään tai haluanko kuulua toimeentulotuen hakijoiden ryhmään. Asiakkaiden osallisuuden edistämisessä päädyttiin kokeilemaan toisenlaista lähestymistapaa. Kutsuimme henkilökohtaisesti asiakkaita kehittämään ja kommentoimaan aikuissosiaalityön palveluprosesseja sekä neuvolan perheohjaajan palveluita. Hanketyöntekijät ja sosiaalityöntekijät pyysivät asiakkaita myös kommentoimaan suunnitteilla olevia sosiaalipalveluesitteitä. Lisäksi hanketyöntekijät vierailivat Kokkotyösäätiön asiakasraadissa, jossa asiakkaat esittivät kysymyksiä lähinnä toimeentulotuen palveluprosessiin liittyen. Hankkeessa työstetty kuntouttavan työtoiminnan arviointilomake annettiin kommentoitavaksi työllisyyden kuntakokeilu Kanavan asiakaskehittäjäryhmään. Kuntakokeilu Kanava jatkaa kuntouttavan työtoiminnan arvioinnin kehittämistä Nuppu2- hankkeen päättyessä. 24

26 4. Varhainen avoin yhteistyö Varhainen avoin yhteistyö perustuu ykkösvaiheessa luotuun toimintamalliin ja sen perusteet on kirjattu oppaaseen, jota on levitetty työyhteisöihin. Varhainen avoin yhteistyö rakentuu dialogiseen toimintakulttuuriin ja sen levittämisessä hyödynnetään verkostodialogisia menetelmiä Perhekeskuksen kehittäminen Perhekeskus Perhekeskus toimii moniammatillisesti yhdistäen ammattilaisten, järjestöjen ja perheiden itsensä osaamista ja osallisuutta. Työmuotoina kehitettiin varhaisen tuen koordinointia ja - perheohjausta sekä erilaisia ryhmätoimintoja. Monitoimijaisessa työryhmässä laadittiin varhaisen tuen prosessimalli, jonka avulla lisättiin yhteistä ymmärrystä ja selkeytettiin kunkin toimijan vastuita. Perhekeskus avattiin Kokkolassa keväällä Perhekeskuksen toiminnan sisältöjen kehittämistä jatkettiin ykkösvaiheen aikana tehdyn suunnitelman ja vanhemmilla saatujen toiveiden perusteella. Perhekeskus tukee hyvin varhaisen tuen toimintoja. Kokkolassa perhesosiaalityön, neuvolan perheohjaajan ja lapsiperheiden kotipalvelun työhuoneet sijaitsevat yhteisissä tiloissa alueellista järjestötoimintaa ja vapaaehtoistyötä koordinoivan Yhteisöklubi Sillan kanssa. Perhesosiaalityöntekijä vastaa Perhekeskus Sillan toiminnan kehittämisestä ja yhteistyön sujuvuudesta yhteisökuiskaajien kesken. Yhteistyö Yhteisöklubi Sillan kanssa on aivan uudella tavalla yhdistänyt kunnallista ja järjestölähtöistä toimintaa perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Yhteistyö on ollut tuloksekasta ja edunsaajina ovat olleet asiakkaat. Keskuksesta on muodostunut varhaisen tuen koordinoinnin keskus. Perhekeskuksen nettisivut ovat osoitteessa Yhteisöklubi Silta tarjoaa kaikille avoimen kohtaamispaikan olohuoneen vauvasta vaariin. Yhteisöklubi on tärkeä yhteistyökumppani perheiden matalan kynnyksen palveluiden yhtenä toimijana. Yhteisissä tiloissa toimivat viikoittain mm. perhekahvila ja neulontakerho. Vanhemmuutta ja perheiden hyvinvointia tuetaan erilaisten vertaisryhmien avulla, esim. vertaistukiryhmät uusperheille, muualta muuttaneille, yksinhuoltajaäideille. Seniorikahvilan kävijöiden kautta ollaan virittämässä mm. varamummo ja vaari toimintaa. Perhesosiaalityöntekijä vastaa vanhempien kanssa tehtävästä työstä. Perhesosiaalityöntekijä on osallistunut myös päiväkotien ja alakoulujen vanhempainiltoihin 25

27 varhaisen avoimen yhteistyön juurruttamiseksi työtavaksi niin vanhemmille kuin kasvatushenkilöstölle. Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvilatoimintaa on kolmessa toimipisteessä eri puolilla kaupunkia. PERHEKESKUKSEN TOIMINTAMALLI KOKKOLASSA EDISTÄÄ PERHEIDEN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA - varhain ja avoimesti, yhteistyössä VÄLITTÄÄ HYVIÄ TOIMINTAKÄYTÄNTÖJÄ YHTEISTYÖTÄ KUNNAN JA JÄRJESTÖJEN RAJAPINNASSA TUKEA ARKISTA JA VERTAISTA VANHEMMUUTTA JA PERHE-ELÄMÄÄ PERHEKESKUS ASIAKASTYÖSKENTELYÄ PERHEISIIN NEUVOLAN JA VARHAISKASVATUSPALVELUIDEN KANSSA Kuvio 1. Perhekeskuksen toimintamalli Kokkolassa Alla toimintamallista tarkemmin: Vanhemmuuden ja perhe-elämän tukeminen 26

28 Viedään tietoa olemassa olevista palveluista ja ajankohtaisista tutkimuksista perheiden arkea haastavista ja tukevista tekijöistä perheille perhevalmennusiltoihin, vanhempain-iltoihin ja perhekahviloihin. Käydään asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa arvokeskustelua ja välitetään sitä päättäjille. Haastatellaan vuosittain lapsiperheitä ja pyritään vastaamaan ja välittämään heidän palvelutarpeitaan. Ideoidaan ja kootaan vertaistukiryhmiä yhteistyössä neuvoloiden kanssa sekä tiedotetaan ryhmistä yhteistyökumppaneille. Ylläpidetään kaupungin nettisivuja Perhekeskus Sillan toiminnoista ja ajankohtaisista perheitä koskevista asioista. Hyvien toimintakäytäntöjen välittäminen Haetaan järjestö- ja kuntatoimijoiden työn rajapintoja yhteistyön toteuttamiseksi. Kutsutaan kokoon neuvolakohtaiset varhaisen tuen toimijatapaamiset kaksi kertaa vuodessa. Mukana ovat neuvoloiden terveydenhoitajat, perhesosiaalityöntekijä ja neuvolan perheohjaaja. Kerran vuodessa mukana ovat myös erikoissairaanhoidon vauvatiimin edustajat. Tavoitteena on yhteistyön tiivistäminen, yhteistyökumppaneiden työn tunteminen ja rajapintojen hakeminen sekä ajankohtaisten perheitä koskevien asioiden jakaminen. Ollaan mukana puolivuosittain kokoontuvassa moniammatillisessa neuvolatiimissä. Osallistutaan varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvuryhmiin. Tarvittaessa pidetään yhteisiä palavereja perheiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyöskentely neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen kentällä Asiakkaat ohjautuvat pääsääntöisesti neuvoloista tai muilta yhteistyökumppaneilta. Asiakasperhettä tavataan alussa usein yhdessä päivähoidon/neuvolan työntekijöiden kanssa ja jatkossa tarpeen mukaan henkilökohtaisesti. Jyta-alueella perhekeskusta kehitetään toimijoiden verkostona. Mukana ovat kuntien peruspalveluissa toimivien lisäksi paikalliset seurakunnat ja kunnan alueella toimivat järjestöt. Toiminnan kehittämisen tukena oli hankkeen aikana valmistunut Elina Jaatisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Perhekeskustoiminnan kehittäminen Peruspalveluliikelaitos Jytan kunnissa. Tavoitteena oli selkeä yhteinen toimintamalli, jonka mukaan toimitaan kaikissa lapsiperhepalveluissa. Varhaisen tuen toimijatapaamisissa (kts ) päivitetään yhteistyön toimivuus ja sovitaan mahdollisista uusista toimintatavoista. Syksyn 2012 aikana koottiin ensimmäisen kerran kuntakohtaisesti kuntien, seurakunnan ja järjestöjen tuottamat lapsiperheille suunnatut toiminnot lukujärjestykseksi, jota levitetään 27