Henkilöstökertomus vuodelta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esipuhe... 3 Johdanto... 4 Henkilöstöstrategia Henkilöstömenot Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä Henkilöstö osastoittain Henkilöstön sukupuolijakauma Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain Yleisimmät ammattinimikkeet Henkilöstön kotipaikka Työllistäminen Sairauspoissaolot vuonna Pitkäaikaisterveys Osaaminen ja työhyvinvointi Osaaminen kehittäminen Koulutusmäärärahat Henkilöstön työhyvinvointi Työpaikkaruokailu Hyvinvointisuunnitelman henkilöstöosuuden toteutuminen vuonna Hevi-päivä Siti-lehti Ylönetti Kuntoutus Työtyytyväisyys Yhteistoiminta ja työsuojelu Kunta-alan vertailutietoja

3 Esipuhe Tietoa kaupungin henkilöstöstä Vahva tietopaketti, Henkilöstökertomus vuodelta 2013 on ilmestynyt. Tätä tietopakettia on julkaistu vuodesta 1997 lukien ja se on jalostunut vuosien saatossa nykyiseen hyvin informatiiviseen muotoonsa. Kertomus antaa hyvän kuvan kaupungin yli 2000 henkilön organisaation henkilöstörakenteesta ja siitä, mihin henkilöstön työpanos käytännössä kohdentuu. Toivottavasti moni ehtii tutustua tähän erinomaiseen tietopakettiin yksityiskohtaisesti. Rohkenen sanoa, että etenkin ensimmäisen kauden valtuutetuille henkilöstökertomus avaa ovia ymmärtämään, miten laaja kaupungin palvelutuotanto on ja minne palvelutuotannosta vastaavien työntekijöiden työpanos kohdentuu. Muutamia yksittäisiä huomioita jo tässä yhteydessä: Henkilöstön palkkakustannukset vuonna 2013 olivat 65,7 milj. euroa. Henkilötyövuosiksi muutettu työaika oli kertomusvuonna pienempi kuin edellisenä vuonna. Perusturvaosaston osuus henkilökunnasta on liki puolet eli tämä osuus työvoimasta siirtyy mahdollisesti sote-uudistuksessa uuden työnantajan palvelukseen. Naisten osuus työvoimasta on 84,3 %:a. Kertomusvuoden aikana 86 henkilöä joko eläköityi tai irtisanoutui kaupungin palveluksesta. Vakinaisesta henkilöstöstä 60,5 %:a asuu Ylöjärvellä, seuraavaksi 21,9 %:a Tampereella. Henkilöstön työtyytyväisyys oli kertomusvuonna mittauksen mukaan hyvä. Mielenkiintoista tietoa. Kannattaa tutustua. Pentti Sivunen kaupunginjohtaja 3

4 Johdanto Henkilöstökertomus on henkilöstöjohtamisen työväline, joka sisältää tietoja henkilöstövoimavarojen määrästä, rakenteesta ja näiden muutoksista. Henkilöstökertomus sisältää henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja jotka kertovat henkilöstön tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Lähtökohtana henkilöstökertomukselle ovat organisaation tehtävä, visio sekä strategiat. Ylöjärven kaupungin henkilöstökertomus on laadittu vuodesta 1997 lähtien, joten kaupungin henkilöstövoimavaroja ja niiden kehitystä on seurattu jo pitkään. Henkilöstökertomuksen tiedot on koottu pääosin henkilöstöhallinnon tietojärjestelmästä ja työterveyshuollosta sekä vertailutietoja on kerätty KT Kuntatyönantajilta, tilastokeskuksesta ja Kuntien eläkevakuutuksesta. Henkilöstövoimavarojen arviointi on osa hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja tärkeä johdon työväline. Tieto henkilöstövoimavaroista auttaa henkilöstösuunnittelua myös palvelutarpeiden muuttuessa. Henkilöstökertomuksen valmistelussa on huomioitu soveltuvin osin KT Kuntatyönantajien uusi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen. Henkilöstökertomuksen 2013 henkilöstön tilastolliseen jakoperusteeseen ei ole tullut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstökertomuksen tiedot ilmoitetaan vuosittain tilanteen mukaan. Henkilöstökertomus koostuu neljästä pääluvusta: 1) Henkilöstömenot, 2) Henkilöstön määrä ja rakenne 3) Osaaminen ja työhyvinvointi ja 4) Kunta-alan vertailutietoja. Lisäksi henkilöstökertomuksen alussa on tiivistys Ylöjärven henkilöstöstrategiasta. 4

5 Henkilöstöstrategia Ylöjärven kaupungin henkilöstöstrategia vuosille on hyväksytty kaupunginhallituksessa toukokuussa Henkilöstöstrategian lähtökohtana ovat kaupunkistrategian linjaukset sekä hyvinvointiohjelmassa esitetyt tavoitteet. Lähitulevaisuudessa haasteeksi nousee ikääntyvien työntekijöiden ammattitaidon ja työkyvyn ylläpito ja toisaalta pätevän ja osaavan henkilöstön saaminen kaupungin palvelukseen. Kaupungin henkilöstöstä tulee strategiakauden loppuun mennessä siirtymään eläkkeelle 13,9 %. Odotettavissa oleva työvoimapula edellyttää kaupungin kilpailukyvyn ja työnantajakuvan tietoista vaalimista. Lisäksi henkilöstön keski-iän nousu tulee asettamaan erityisiä vaatimuksia työelämän kehittämiselle sekä sukupolvien keskinäiselle yhteistyölle. Lähitulevaisuudessa Ylöjärven kaupungin henkilöstöpolitiikan keskeiset haasteet ovat: Kaupungin kasvu ja laajuus Käytettävissä olevien resurssien niukkuus Suurten ikäluokkien eläkkeelle lähdöstä johtuva henkilöstön vaihtuvuus Kilpailu työvoimasta Vaihtoehtoiset palvelutuotantotavat, joiden tavoitteena ovat kustannustehokkaasti tuotetut ja laadukkaat palvelut Tieto- ja viestintätekniikan ja verkkopalvelujen kehittyminen ja hyödyntäminen Yli kuntarajan tuotetut palvelut Tuleviin haasteisiin vastaaminen edellyttää systemaattista henkilöstösuunnittelua ja seurantaa ja henkilöstön uudelleenkohdentamista strategisten painotusten mukaan. YLÖJÄRVI hyvässä kunnossa Ylöjärvi hyvässä kunnossa on Ylöjärven kaupungin henkilöstöjohtamisen visio. Sen tavoitteena on, että kaupunkimme on vetovoimainen työnantaja, joka huolehtii henkilöstönsä osaamisesta ja hyvinvoinnista, sekä arvostaa työntekijöidensä terveitä elämäntapoja sekä henkilöstön sitoutuneisuutta työtehtäviinsä. Työyhteisöjen yhteisiksi henkilöstöpoliittisiksi arvoiksi on määritelty oikeudenmukaisuus, luovuus ja työnilo, kunnioittava suhtautuminen ihmisten erilaisuuteen ja työtovereihin sekä asiakaslähtöinen ja vastuullinen työote. 5

6 1. Henkilöstömenot Seuraavasta taulukosta ilmenee vuoden 2013 henkilöstökulut ja vertailutiedot vuosilta 2012 ja Henkilöstökulut kasvoivat noin 1,5 % kun lisäys edellisessä tiinpäätöksessä oli 4,9 %. Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut yht YHTEENSÄ Koulutusmenot ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut eli varhe-maksut vuodelta 2013 käsitellään myöhemmin henkilöstökertomuksessa. 2. Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön. Henkilöstön kokonaismäärässä ja rakenteessa tapahtuvien muutosten seurantaa voidaan hyödyntää henkilöstöresurssien kohdentamisessa ja henkilöstösuunnittelussa. Tässä kappaleessa tarkastellaan henkilöstön määrää kokonaisuudessaan, henkilöstön määrää palvelusuhteiden sisäisen luonteen mukaan, sukupuolijakaumaa, työntekijöiden ikärakennetta sekä näiden muutoksia Henkilöstömäärä Vuoden 2013 lopussa kaikkien palvelussuhteiden määrä oli Luku oli lähes sama kuin vuoden 2012 lopussa, silloin palvelussuhteita oli yhteensä Vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 29 henkilöllä. Määräaikaisuuksien pääasiallisimmat perusteet ovat sijaisuus tai avoimen viran/tehtävän hoito. Palvelussuhde Miehet Naiset Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinaiset ,75% Määräaikaiset - joista työllistettyjä ,11% Yhteensä ,24% 6

7 Palvelussuhteet osastoittain Osasto vakinainen määräaikainen sijainen työllistetty, harjoittelija yhteensä Hallinto- ja talousosasto Kaupunkikehitysosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Vesi liikelaitos Viisari Yhteensä Henkilöstömäärän vaihtelu vuoden aikana ja osa-aikatyötä tekevien osuus henkilöstöstä vaikuttavat siihen, että henkilötyövuosi kuvaa paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa ollutta työvoimaa kuin henkilöstömäärä tiettynä päivänä Henkilötyövuosi HTV2 = palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä / 365 * (osa-aikaprosentti/100) Henkilötyövuodet HTV Muutos% ed.vuodesta Henkilötyövuodet palvelussuhteessa 1956, ,03-1,63 % Kaupunki käytti vuonna 2013 vuokratyövoimaa suun terveydenhuollossa. Kurun terveysasemalla oli vuokrahammaslääkäri yhteensä 8,5 kk. Työterveyspalvelu Viisari käytti vuokratyövoimaa yhteensä 40 kk. Nuoria vuotiaita kesätyöntekijöitä palkattiin yhteensä 72 henkilöä 2 5 viikon pituisiin työjaksoihin kaupungin eri työpisteisiin Henkilöstö osastoittain Henkilöstömäärältään suurin osasto on perusturvaosasto. Sen palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa lähes puolet eli 49,3 % koko henkilöstöstä. Hallinto- ja talousosastoon kuuluvat myös tukipalvelut eli ruoka- ja siivouspalvelut. Seuraava taulukko ja kaavio kuvaavat henkilöstön lukumäärää osastoittain suhteessa Ylöjärven kaupungin koko henkilöstöön. Henkilöstön määrä osastoittain Hallinto- ja talousosasto ,7 % Kaupunkikehitysosasto 49 2,4 % Perusturvaosasto ,3 % Sivistysosasto ,9 % Tekninen osasto 108 5,2 % Vesi liikelaitos 24 1,2 % Työterveyspalvelu Viisari 48 2,3 % 7

8 Henkilöstö osastoittain 1 % 2 % 5 % 12 % 3 % 28 % 49 % Hallinto- ja talousosasto Kaupunkikehitysosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Vesi liikelaitos Työterveyspalvelu Viisari Seuraavassa taulukossa esitetään vielä vakinaisen henkilöstön määrän muutos osastoittain. Eniten lisäystä tapahtui perusturvaosastolla, jossa vakinaisen henkilöstön määrä kasvoi 21 henkilöllä. Kaupunkikehitysosasto aloitti toimintansa Osastolle siirtyi tekniseltä osastolta maankäytön ja ympäristön vastuualue sekä hallinto- ja talousosastolta strategiatyö, seutuasioiden koordinointi, joukkoliikenne sekä työllisyysasiat. Vakinaisen henkilöstön määrä Osasto Muutos Hallinto- ja talousosasto Kaupunkikehitysosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Vesi liikelaitos Työterveyspalvelu Viisari YHTEENSÄ

9 2.3. Henkilöstön sukupuolijakauma Kunta-alan henkilöstö on tunnetusti naisvaltaista. Ylöjärven kaupungin henkilöstöstä oli vuoden 2013 lopussa naisia 1747 ja miehiä 326. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 84,3 %. Koko henkilöstön sukupuolijakauma Osasto Naiset 2012 Miehet 2012 YHT Naiset 2013 Miehet 2013 YHT Hallinto- ja talousosasto Kaupunkikehitysosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Vesi liikelaitos Työterveyspalvelu Viisari Yhteensä Sukupuolijakauma osastoittain

10 2.4. Henkilöstön ikärakenne Henkilöstön ikätiedot ovat keskeisiä henkilöstösuunnittelussa. Tietoja tarvitaan varautumisessa eläkepoistumaan ja ennakoitaessa tulevaisuuden henkilöstön rekrytoinnin tarpeita. Tiedot tukevat myös ikäjohtamista. Ylöjärven vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2013 lopussa 46,1 vuotta. Koko henkilöstön keski-ikä oli vastaavana ajankohtana 44 vuotta. Vakinaisesta henkilöstöstä 55 vuotta täyttäneiden osuus oli 25,8 %. Ikä vuosina Lukumäärä %-osuus alle ja yli ,14 24,36 26,10 31,60 6,51 0,29 Yhteensä Keski-ikä ,0 % 44 vuotta 2.5. Henkilöstön vaihtuvuus ja eläköityminen Vakinaisessa palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden aikana alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet (irtisanoutuneet ml. eläkkeelle siirtyneet, irtisanotut, kuolleet) raportoidaan lukumäärin sekä tulovaihtuvuus- ja lähtövaihtuvuusprosentteina. Prosentit lasketaan suhteuttamalla em. henkilöiden lukumäärät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön kokonaismäärään. Lukumäärä Vaihtuvuus% Alkaneet palvelussuhteet ,97 % Päättyneet palvelussuhteet 90 5,42 % Vakinaisten palvelussuhteiden päättymissyyt vuonna 2013 Sisäinen Eläkkeelle Irtisanoutunut siirto Hallinto- ja talousosasto Kaupunkikehitysosasto 1 1 Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto 1 Vesi liikelaitos 1 Työterveyspalvelu Viisari 2 3 Yhteensä Seuraamalla toteutunutta eläkepoistumaa ja ennusteita, pyritään ennakoimaan tulevaa työvoima- ja osaamistarvetta, työurien pituutta sekä henkilöstöjohtamisen haasteita. Osa-aikaeläkkeellä oli yhteensä 13 työntekijää. 10

11 Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet yhteensä, joista Lukumäärä 17 % vakinaisen henkilöstön määrästä 1,01 % Keski-ikä - Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä - Kuntoutustuelle siirtyneitä - Täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä ,53 % 0,36 % 0,12 % 51,8 45,7 58,0 Seuraavissa kahdessa taulukossa esitetään KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä ja henkilöiden lukumäärä eläkelajeittain vuosina KuEL-eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain keski-ikä, vuotta Kaikki eläkelajit Vanhuuseläke Kuntoutustuki Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke ,2 63,8 61,0 47,9 60, ,4 63,8 59,3 49,0 52, ,0 63,3 58,0 45,7 51,8 KuEL-eläkkeelle siirtyneet eläkelajeittain, henkilöiden lukumäärä Yht. (pl. oae) Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Kuntoutustuki Osatyökyvyttömyyseläke Osaaikaeläke Työnantajilla on vuodesta 2006 alkaen ollut maksettavana varhaiseläkemenoperusteinen maksu eli varhe-maksu. Varhe-maksua maksetaan työntekijän jäädessä ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle eli alkavat saada määräaikaista työkyvyttömyyseläkettä. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet ennen vuotta Maksut 1000 euroa %-osuus palkkakustannuksista Varhemaksu 460 0,7 % Eläkemenoperusteinen maksu (ei lasketa) Työkyvyttömyyseläkkeen aiheuttama varhe-maksu on mahdollista välttää, jos työntekijän työkyvyn menetyksen uhkaan kiinnitetään huomiota hyvissä ajoin. Työtä keventämällä tai työtehtäviä muuttamalla työntekijän työkykyä voidaan ylläpitää, ja hän voi jatkaa työssä pitempään. Ylöjärven kaupungilla vuonna 2010 käyttöön otetun varhaisen välittämisen toimintamallin avulla työnantaja pyrkii edistämään hyvää työkykyä ja työssä selviytymistä. 11

12 Ylöjärven kaupungin varhe-maksut vuosilta : Varhe-maksu / Vakinainen henkilöstö sopimusaloittain Seuraavasta taulukosta ilmenee vakituisen henkilöstön määrä sopimusaloittain jaoteltuna. Sopimusaloista suurin on kunnallinen virka- ja työehtosopimus, jonka piiriin kuuluu noin 70 % vakinaisesta henkilöstöstä. Vakituinen henkilöstö sopimusaloittain Sopimusala KVTES OVTES TS TTES LS Yhteensä Yleisimmät ammattinimikkeet Vuonna 2013 yleisin ammattinimike oli edellisvuosien tapaan lähihoitaja. Heitä työskenteli Ylöjärven kaupungilla vakituisesti vuoden lopussa yhteensä 320 henkilöä. Lähihoitajia työskentelee erilaisissa hoiva-alan työtehtävissä, kuten terveyskeskuksessa, vanhainkodissa ja varhaiskasvatuksessa. Henkilömäärä 2011 Henkilömäärä 2012 Henkilömäärä 2013 AMMATTINIMIKE Lähihoitaja Lastentarhanopettaja Peruskoulun luokanopettaja Perhepäivähoitaja Palvelusihteeri Sairaanhoitaja Siivooja Koulunkäynnin ohjaaja Ruokapalvelutyöntekijä Terveydenhoitaja Päiväkodin johtaja Erityisluokan opettaja Laitoshuoltaja

13 2.8. Henkilöstön kotipaikka Työmatkaliikenne Ylöjärvelle on helppoa. Tämä näkyy myös henkilöstön kotipaikkaa koskevasta tilastosta. Vuoden 2013 lopussa vakinaisesta henkilöstöstä asui Ylöjärvellä 60,5 %. Vakinaisen henkilöstön kotipaikka Paikkakunta Ylöjärvi 1021 Tampere 370 Hämeenkyrö 108 Nokia 83 Pirkkala 37 Sastamala 16 Muut 53 Yht Henkilöstön kotipaikka Ylöjärvi ja Tampere Paikkakunta Ylöjärvi 62,5 % 60,5 % Tampere 20,9 % 21,9 % Yht. 83,3 % 82,4 % 2.9. Työllistäminen Kaupungin työllistämisasiat, työllisyyspolitiikan toteuttaminen ja kuntouttavat palvelut on keskitetty Työllisyys- ja turvallisuuspalveluihin. Palkkatuetun työn lisäksi työkokeilu organisoidaan työllisyyspalvelujen hallinnon kautta kaupungin eri sektoreille. Ylöjärven kaupunki tarjoaa pitkään työttömänä olleille sekä nuorille mahdollisuuden määräaikaisesti työllistyä kaupungin eri osastoille. Valtion palkkatukeen perustuvien työsuhteiden lukumäärä Ylöjärvellä seuraa työttömyyden yleistä kehitystä. Seuraavassa taulukossa on esitetty palkkatuettujen työsuhteiden määrä kuukausittain vuosina Kuukausi Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu

14 2.10. Sairauspoissaolot vuonna 2013 Seuraavista taulukoista ilmenee Ylöjärven kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot yhteensä, vähintään 30 päivän pituiset sairauspoissaolot ja 30 päivän pituiset sairauspoissaolot tautiluokittain. Raportointitaso mahdollistaa esimiehille paremman mahdollisuuden seurata oman yksikön sairauspoissaoloja ja puuttua niiden muutoksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Henkilöä kohden sairauspoissaolot ovat vuoden 2012 tasolta lisääntyneet 0,2 pv/henkilö. Yhteensä sairauspoissaoloja oli päivää, vuonna 2012 vastaava luku oli päivää. Pitkien, yli 30 päivän, poissaolojen määrä on vuoden takaiseen verrattuna jonkin verran lisääntynyt. Eniten pitkiä sairauspoissaoloja on johtunut tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psyykkisten syiden johdosta. Sairauspoissaolot raportoidaan kalenteripäivinä. Sairauspoissaolopäivien määrän ylittäessä 10 päivää vuodessa, ovat esimiehet velvollisia keskustelemaan työntekijän kanssa sairauspoissaolojen yhteyksistä työhön ja työolosuhteisiin. Tavoitteena on vähentää työperäisiä poissaoloja ja kohentaa työoloja terveellisemmiksi ja turvallisemmiksi. Sairauspoissaolot koko henkilöstö ,5 Sairauspäivät / henkilö 15,0 14,8 14,7 14,9 14,5 14,1 14,3 14,0 13,7 13,5 13,3 13,0 12, Vuosi henkilöstö oma ilmoitus sltodistus työtapaturmat / pv sairauspäivät yht. pv/henkilö , , , , , , ,8 Vakuutusyhtiö Pohjolan tilaston mukaan työtapaturmia tapahtui vuonna 2013 yhteensä 138 kpl. Vuonna 2012 vastaava luku oli 130 kpl. 14

15 Sairauspoissaolot yksiköittäin 2013 Yksikkö ilmoitus, henkilöstö oma päivät sltodistus, päivät työtapat., 2013 sl-päivät yhteensä 2013 pv/henkilö 2012 yhteensä 2012 pv/henkilö Hallinto , ,3 Kaupunkikehitysosasto , ,4 Ruokapalvelut , ,6 Siivoustoimi , ,5 Hallinto ja suunnittelu , ,3 Sosiaalityö , Perhetukikeskus ,2 62 5,2 Vammaispalvelut , ,9 Kotihoitopalvelut , ,6 Lääkäripalvelut , ,3 Terveysneuvonta , Poliklinikat , ,2 Suun terveydenhoito , ,8 Perhekeskus , ,5 Sairaala , ,2 Tiuravuori pitkäaikaishoito , ,2 Tiuravuori lyhytaikaishoito , ,6 Sairaanhoidon tukipalvelut , ,5 Kurun palvelukeskus , ,6 Elokaaren vanhustenpalvelut , ,2 Kuntoutus-ja muistikeskus , Keskitetyt varhaiskasvatuspalvelut , Varhaiskasvatus eteläinen Varhaiskasvatus pohjoinen ,9 Varhaiskasvatus läntinen ,7 Varhaiskasvatus 2012 yht ,4 Sivistyspalvelujen hallinto ,3 75 5,4 Yhteispeli ,6 21 2,6 Avustajapalvelut ja oppilashuolto , ,9 Peruskoulut , ,8 Erityiskoulut , ,7 Lukiokoulutus ,2 70 2,4 Musiikkiopisto , ,7 Kirjastopalvelut , ,8 Liikuntapalvelut , ,7 Nuorisopalvelut , ,7 Tekninen ltk ja hallinto , ,6 Kunnallistekninen suunnittelu , ,4 Urheilu- ja ulkoilualueet , ,6 Kaavatiet, konekeskus , ,9 Puistot, maa/metsätilat , ,9 Asuntotoimi, kunnossapito, rakennuttaminen , ,6 Kiinteistönhoito , ,6 Yhdyskuntatekniikka, varikko ,2 Vesi liikelaitos , ,6 Työterveyshuollon liikelaitos , ,4 Yhteensä , ,7 15

16 Pitkät, vähintään 30 päivän sairauspoissaolot vuosina 2013 ja 2012 Yksikkö 2013/kpl 2013/päivät 2012/kpl 2012/päivät Hallinto Kaupunkikehitys Ruokapalvelut Siivoustoimi Hallinto ja suunnittelu Sosiaalityö 1 40 Perhetukikeskus Vammaispalvelut Maahanmuuttajatyö Kotihoitopalvelut Lääkäripalvelut Terveysneuvonta Poliklinikat Suun terveydenhoito Perhekeskus Sairaala Tiuravuori pitkäaikaishoito Tiuravuori lyhytaikaishoito 1 62 Sairaanhoidon tukipalvelut Kurun palvelukeskus (+ hoivapalv.) Elokaaren vanhustenpalvelut Kuntoutus- ja muistikeskus Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus Etelä Varhaiskasvatus Pohjoinen Varhaiskasvatus Länsi Sivistyspalvelujen hallinto 1 50 Avustajapalvelut ja oppilashuolto Peruskoulut Erityiskoulut Lukiokoulutus Musiikkiopisto Kirjastopalvelut Liikuntapalvelut Nuorisopalvelut Tekninen ltk ja hallinto 1 62 Kunnallistekninen suunnittelu Urheilu- ja ulkoilualueet Liikenneväylät, konekeskus Puistot, maa/metsätilat Asuntotoimi, kunnossapito, rakennuttaminen Kiinteistönhoito Vesilaitos, yhdyskuntatekn., varikko Työterveyshuollon liikelaitos Yhteensä

17 2.10. Pitkäaikaisterveys Kaupunki haluaa tukea henkilöstön hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä uudella tavalla eli pitkäaikaisterveyttä seuraamalla ja siihen kannustamalla. Pitkäaikaisterveyttä on seurattu vuodesta 2011 alkaen. Pitkäaikaisterveys on määritelty siten, että työntekijä on pitkäaikaisterve, kun hän on ilman merkittäviä katkoksia ollut kaupungin palveluksessa kolme vuotta eikä hän kahden viimeisen vuoden aikana ole kumpanakaan vuotena ollut sairauden vuoksi poissa töistä yli kolmea päivää. Kaupunginhallitus päätti huomioida ne kaupungin työyksiköt, joissa pitkäaikaisterveiden työntekijöiden osuus vuosina 2011 ja 2012 ylitti 60 prosenttia. Huomioiminen tapahtui tarjoamalla näiden yksiköiden koko henkilöstölle (vakituiset ja yli kuuden kuukauden sijaiset) noin 32 euron arvoiset teatteriliput. Suosituksena on käyttää liput työntekijäryhminä työyksikön sopimalla tavalla. Pitkäaikaisterveyden tukeminen on erityisesti yhteisöllisyyden tukemista. Sen vuoksi pitkäaikaisterveyden kannustaminen kohdistuu kaikkiin pitkäaikaisterveen työyksikön työntekijöihin eli ei ainoastaan niihin, jotka ovat olleet pitkäaikaisterveitä. Palkittavia työyksiköitä oli Osaaminen ja työhyvinvointi 3.1. Osaaminen kehittäminen Osaamisen johtaminen on strategian toteuttamista käytännön työssä. Vahva ja monipuolinen osaaminen mahdollistaa laadukkaan palvelutuotannon. Motivoitunut henkilöstö kykenee suoriutumaan haastavista tehtävistään alati kehittyvässä ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Esimiehet luovat edellytykset henkilöstön tuloksekkaalle työskentelylle kannustamalla jatkuvaan oman osaamisen kehittämiseen. Vuonna 2013 järjestettiin esimiehille koulutusta vuorovaikutuksesta ja viestintätaidoista sekä osallistuttiin seudulliseen Kvtes-koulutukseen. Koko henkilöstölle avoimet koulutukset käsittelivät alaistaitoja ja turvallisuutta. Sisäistä koulutusta järjestettiin mm. Populus HR-järjestelmästä ja hankinnoista. Uusille työntekijöille järjestettiin yleinen perehdyttämiskoulutus. Erilaisissa sihteerintehtävissä toimiville järjestettiin asiakaspalvelukoulutusta. Oppisopimuskoulutuksella koulutettiin mm. koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajia, laitoshuoltajia sekä johtamisen erikoisammattitutkintoa Koulutusmäärärahat Koulutusmääräraha jaettiin osastoittain seuraavan taulukon mukaisesti. Osastopäälliköt jakoivat määrärahat oman osastonsa sisällä yksiköiden tarpeiden mukaan. Koulutusmääräraha ja työnohjausmääräraha olivat vuonna 2013 yhteensä euroa. Liikelaitokset eivät ole mukana määrärahan jaossa. Työnohjausta toteutettiin perusturva- ja sivistysosastoilla. 17

18 Osasto Koulutus työnohjaus Koulutus työnohjaus Hallinto- ja talousosasto Kaupunkikehitysosasto Perusturvaosasto Työnohjausraha Sivistysosasto Työnohjausraha Tekninen osasto Henkilöstöhallinto/jakamaton Esimies/yhteiskoulutus Taloushallinto/jakamaton YTK ja työsuojelukoulutus Atk-koulutus Yhteensä Henkilöstön koulutukseen käytettiin vuonna 2013 noin euroa. Vuotta aiemmin koulutukseen käytettiin noin euroa. Koulutuskustannukset Osasto Hallinto- ja talousosasto Kaupunkikehitysosasto Perusturvaosasto Sivistysosasto Tekninen osasto Vesi liikelaitos Työterveyspalvelu Viisari Yht Henkilöstön työhyvinvointi Henkilöstön jaksaminen ja hyvinvointi ovat kaupungin keskeisiä tavoitteita. Työhyvinvointi on koko työyhteisön ja organisaation asia ja sen edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista. Henkilöstön kokeman työtyytyväisyyden, terveyden ja hyvän työkyvyn avulla työn laatu paranee, asiakastyytyväisyys lisääntyy sekä työn ja organisaation tuloksellisuus kasvaa. Työhyvinvoinnin merkityksen tunnistaminen ja sen kehittäminen on keino ylläpitää työntekijöiden työkykyä. Työhyvinvoinnin kehittäminen edistää henkilöstön työssä jaksamista ja parantaa heidän mahdollisuuttaan pysyä pitempään työssä. Työssä jaksamista tukemalla työnantaja välittää itsestään positiivista työnantajakuvaa ja näin turvaa työvoiman saannin myös tulevaisuudessa. 18

19 Työpaikkaruokailu Työpaikkaruokailu on kaupungintalolla vakiintunut, mutta laitosten osalta hieman vähentynyt. Laitosruokailu kouluissa ja päiväkodeissa on lisääntynyt. Ruokalistaa pyritään muokkaamaan asiakaskyselyn pohjalta. Uusien ravitsemussuositusten mukaan pyritään vähentämään suolaa ja lisäämään kalaa ja kasviksia ruokalistaan Hyvinvointisuunnitelman henkilöstöosuuden toteutuminen vuonna 2013 Kaupunginvaltuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelman ohjaamista varten toimii eri osastoja yhdistävä Hyvinvointiryhmä, jonka kaupunginjohtaja on nimennyt. Hyvinvointiryhmän kokoonpano oli vuoden 2013 lopussa: sivistysjohtaja Matti Hursti (puheenjohtaja), henkilöstösihteeri Marjo Soutolahti (sihteeri), varhaiskasvatuksen suunnittelija, hankekoordinaattori Merja Hietikko, kehitys- ja laskentapäällikkö Riku Siren, sosiaali- ja terveysjohtaja Anne Santalahti, liikuntakoordinaattori Sini Kukkonen, johtava ylilääkäri Jussi Saarnisto, työllisyyspalvelujen päällikkö Pekka Mansikkamäki, ylilääkäri Paula Pasanen-Aro, johtava hoitaja Seija Ritala, osastonhoitaja Maritta Ruoranen, johtava sosiaalityöntekijä Päivi Katajisto, suunnitteluinsinööri Pekka Virtaniemi ja kirjastotoimenjohtaja Marko Ojala. Henkilöstön hyvinvointiasioita koordinoi ja ohjasi hyvinvointiryhmän alatyöryhmä henkilöstöryhmä Henry, johon kuuluivat sivistysjohtaja Matti Hursti (puheenjohtaja), henkilöstösihteeri Marjo Soutolahti (sihteeri), pääluottamusmies Hannu Kujanpää (JUKO) ja työterveyshoitaja Mari Laukkanen. Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2013 Hyvinvointisuunnitelman painopisteenä oli Hyvä mieli. Tupakoinnin rajoittaminen Tupakointi kiellettiin työaikana vuonna Ulko-ovilta poistettiin tupakointipisteet ja hankittiin tupakoinnin kieltäviä kylttejä. Ylöjärven kaupungin henkilöstön tupakoinnin lopettamista tuettiin kustantamalla halukkaille 50 % nikotiinikorvaustuotteista ja vieroituslääkkeistä enintään kolmen kuukauden ajalla. Tupakasta vieroituskurssia ei järjestetty vuonna 2013 vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Päihteet Päihteiden käytön riskien arvioimiseksi henkilöstön terveystarkastuksiin kutsutuille jatkettiin AUDIT-kyselyn tekemistä. AUDIT-kysely sisältää 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholin käytöstä. Ravitsemus Ylöjärven kaupungin henkilöstölle suunnattu painonhallintaan kannustava bonuskampanja jatkui. Painonhallintakurssi tilattiin Hyvän painon ystäviltä. Kannustuspalkkioita painon pudottamisesta maksettiin yhteensä euroa. Liikunta Henkilökunnan kuntotestit järjestettiin toukokuussa ja elokuussa Räikän kentällä. Testeihin osallistui 298 työntekijää: UKK-kävelytestiin 174, Cooper-juoksutestiin 115 ja polkupyöräergometritestiin erityisin perustein yhdeksän henkilöä. Suosituin testauskuukausi oli edellisvuoden tapaan elokuu. Kaikki testeihin osallistuneet saivat palkinnoksi viisi kappaletta neljän euron arvoisia liikuntaseteleitä. Hyvinvointisuunnitelman mukaisesti maksettiin kuntopalkkioita henkilöstölle yhteensä euroa. 19

20 Liikuntakortti oli henkilökunnan käytössä myös vuonna Kuukausittain palautettiin keskimäärin 200 korttia. Joka kuukausi kymmenen onnekasta liikuntakortin palauttanutta voitti arvonnassa liikuntalahjakortin. Henkilöstöllä oli käytössä kaukalopallo, salibandy ja sulkapallovuorot. Kaupungin oma jumpparyhmä kokoontui keväällä Hevi-päivä Henkilökunnan virkistyspäivä sai jumpalle ja yhteiskävelylle reippaasti yli 100 työntekijää tiistaina Hevi-päivää vietettiin Ylöjärven työväentalon pihamaalla sekä läheisellä harjualueella. Ohjelmaan kuului lämmittelyjumppa ja hyvän mielen leikkejä, kävelylenkki ja sen päälle kahvit sekä lopuksi niskan ja selän venyttelyä. Päivän aikana valittavana oli kolme vaihtoehtoista kahden tunnin Hevi-jaksoa Siti-lehti Sisäinen tiedotuslehti Siti toteutettiin vuonna 2010 laaditun konseptin mukaisesti. Lehdessä esiteltiin henkilöstöä ja eri toimipisteiden työtä, taustoitettiin uutisia ja annettiin työtä helpottavia ohjeita. Loppuvuodesta toteutettu lukijakysely tuotti uusia aiheideoita. Lehti ilmestyi neljä kertaa. Se oli kooltaan A4 ja laajuudeltaan 16 sivua. Painosmäärä oli hieman päälle 600 kappaletta. Lehti jaettiin pääosin työyksiköittäin mutta osin myös henkilökohtaisesti omalla nimellä työpisteisiin. Lehden sähköinen versio julkaistiin intranetissä. Toimitustyöstä vastasi tiedotustoimittaja Tiina Helminen ja ulkoasusta kulttuurituottaja Sini Kallio Ylönetti Kaupungin intranet-sivusto, Ylönetti, täytti keväällä kolme vuotta. Ylönetti on tarkoitettu kaikille kaupungin työntekijöille ja sen tavoitteena on toimia sekä uutisvälineenä että tietopankkina. Ylönetti vahvisti edelleen asemiaan sisäisessä viestinnässä ja sen kuukausittainen yksilöity kävijämäärä oli jo keskimäärin noin Ylönetin kehittämisestä ja päivittämisestä vastasi tehtävään nimetty koordinaatioryhmä tiedotustoimittajan johdolla Kuntoutus Vuonna 2013 toteutui kaksi kuntoremonttikurssia, jotka järjestettiin Peurungan kylpylässä. Kursseille valittiin yhteensä 24 työntekijää. Vuonna 2013 alkoi yksi uusi ASLAK kuntoutuskurssi. Vuorotyötä tekeville hoitotyöntekijöille järjestettiin ASLAK kuntoutus Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa yhteisenä Nokian kaupungin kanssa. Kurssille osallistui Ylöjärveltä viisi työntekijää. Vuosina 2011 ja 2012 alkaneiden (varhaiskasvatuksen työntekijät, suun terveydenhuolto, toimistotyöntekijät) Aslak-kuntoutusten seuranta alkoi tai jatkui työterveyshuollon toimesta Työtyytyväisyys Työtyytyväisyyskysely toteutettiin koko henkilöstölle syksyllä Kyselyyn vastasi 1198 työntekijää. Määrä on enemmän kuin edellisvuosina (1074 v ja 1125 v. 2011). Ylöjärven tulos oli kokonaisuutena hyvä. Kaikkien vastausten keskiarvo oli 3,74 (asteikolla 1-5). Tulos on hieman parempi kuin vuonna 2012, jolloin vastausten keskiarvo oli 3,71. 20

21 Kaupunki- ja osastotason tuloksissa on vertailutietoja muihin kuntiin nähden. Ylöjärven tulokset olivat osin selvästi paremmat kuin vertailukunnilla, joiden vastausten keskiarvo oli 3,47. Vertailukuntia ovat Asikkala, Hamina, Joensuu, Jyväskylä, Kauniainen, Kotka, Lappeenranta, Rauma ja Valkeakoski. Työtyytyväisyyskysely toteutettiin , ja siihen vastattiin pääosin netin kautta. Kyselyn toteutti FCG Koulutus ja konsultointi Oy. Kyselyn pohjana käytettiin Suomen Kuntaliiton yhdessä kuntien kanssa kehittämää työilmapiirin arviointimallia (Henty). Työyhteisön kehittäminen on kaikkien yhteinen asia. Yksikkökohtaisten tulosten perusteella jokainen työyhteisö ohjeistettiin valitsemaan omat kehittämiskohteensa ja vahvuutensa (1-2), joita seurataan työpaikkakokouksissa. Kehittämissuunnitelman toteutumista seurataan myös osastojen johtoryhmissä. Ylöjärven kaupungin työilmapiiri 2013 Mittari: 'KOKONAISTULOS' Tulokset koko kaupungissa ja osastoilla Keskiarvo, 1=täysin eri mieltä, 5=täysin samaa mieltä. Osasto Liikelaitos ,74 Kaikki 3,71 3,47 3,56 Hallinto- ja talousosasto 3,50 3,45 4,07 Kaupunkikehitysosasto 4,21 3,79 Perusturvaosasto 3,81 3,42 3,72 Sivistysosasto 3,66 3,57 3,58 Tekninen osasto 3,44 3,43 2,70 Ylöjärven Vesi 2,53 3,85 Työterveyspalvelu Viisari 3,59 Ylöjärvi 2013 Ylöjärvi 2012 Vertailukunnat Mittari koostuu väittämistä: 1 Työtilat ovat ajanmukaiset 2 Työvälineet ovat riittäviä 3 Työyksikössäni on hyvä keskinäinen luottamus 4 Työyksikköni henkilöiden yhteistyö toimii eikä ristiriitoja esiinny 5 Tavoitteet asetetaan yhdessä 6 Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti 7 Esimieheni kannustaa ja edistää tavoitteiden toteutumista 8 Työyksikköni johtamistapa on hyvä 9 Ristiriidat käsitellään avoimesti 10 Nykyiset tehtäväni ovat mielekkäitä 11 Voin vaikuttaa työtehtäviini, työmäärään ja työn sisältöön 12 Työni ei ole fyysisesti liian rasittavaa 13 Työni ei ole henkisesti liian rasittavaa 14 Työni vastaa osaamistasoani 15 Palkkani on määräytynyt oikeudenmukaisin perustein 16 Palkkauksessani on otettu huomioon osaamiseni ja työni tulokset 17 Saan riittävästi palautetta työstäni 18 Saan riittävästi koulutusta FCG 19 Työyksikössäni kiinnitetään riittävästi huomiota työkyvyn ylläpitämiseen 20 Työyksikköni organisaatio ja työnjako toimivat kannaltani hyvin 21 Työyksikössäni asioiden käsittely on avointa 22 Tiedonkulku työyksikössäni on hoidettu hyvin 23 Tunnen työyksikköni tavoitteet 24 Tunnen kuuluvani työryhmään/tiimiin Vuoden 2012 tulokset on laskettu vuoden 2013 osastojen mukaisesti 3.5. Yhteistoiminta ja työsuojelu Kaupungin Yhteistyökomitea toimii myös työsuojelutoimikuntana. Kokouksissa käsitellään sekä työsuojelun että työterveyden ajankohtaiset asiat. Yhteistyökomitea käsittelee jäsenten esille ottamia työympäristöön ja henkilöstön jaksamiseen liittyviä kehittämisehdotuksia sekä muita ajankohtaisia henkilöstöön liittyviä asioita. Yhteistoiminnan tarkoituksena on varmistaa henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet, edistää tiedonkulkua sekä edistää työyhteisöjen tuloksellisuutta ja työelämän laatua. Yhteistyökomitea on kokoontunut säännöllisesti, yhteensä 8 kertaa, vuoden 2013 aikana. 21

22 Yhteistyökomitean jäseninä oli 5 kaupungin edustajaa ja 9 henkilöstön edustajaa. Vuonna 2013 puheenjohtajana toimi henkilöstön edustaja, pääluottamusmies Leena Mäkinen (SuPer). Yhteistyökomitean kehittämispäivä toteutettiin elokuussa. Yhteistyökomitean jäseniä osallistui myös Lappeenrannan ja Rauman työelämäseminaareihin. Henkilöstöjuhlaa vietettiin kaupungintalon Ylöjärvi-salissa. Henkilöstöjuhlaan oli kutsuttu kaikki ne kaupungin palveluksessa olevat, joille tuli joko vuonna 2012 tai vuonna 2013 täyteen yhtäjaksoista kaupungin palvelua 40, 30 tai 20 vuotta. Kutsun saaneita oli 71: kuusi neljäkymmentä vuotta palvellutta, 41 kolmekymmentä vuotta palvellutta sekä 24 kaksikymmentä vuotta kaupungin palveluksessa ollutta. Työntekijöitä muistettiin arvolahjoin. Neljäkymmentä vuotta kaupungin palveluksessa olleet saivat oman valintansa mukaan rannekellon tai Ylöjärvi-sarjan korun. Kolmekymmentä vuotta palvelleet naiset saivat Ylöjärvi-sarjaan kuuluvan rannekorun, miehet solmioneulan. Kaksikymmentä vuotta kaupungin palveluksessa olleille naisille lahjoitettiin Ylöjärvi-sarjan kaulakoru, miehille kalvosinnapit. Ylöjärvi-sarjan korujen innoittaja on Mikkolan rautakautisesta kalmistosta löytynyt vyö ja siinä ollut neliömäinen pronssihela. 4. Kunta-alan vertailutietoja Kuntasektorin toiminta keskittyy tietyille toimialoille. Kolme yleisintä toimialaa terveys- ja sosiaalipalvelut, koulutus sekä julkinen hallinto työllistävät yhteensä lähes 80 % kuntasektorin palkansaajista. Suurin toimiala on terveys- ja sosiaalipalveluiden ala, jolla työskenteli vuonna 2013 useampi kuin joka toinen palkansaaja. Koulutusalalla työskenteli joka viides ja julkisen hallinnon alalla joka kymmenes palkansaaja. Kuntasektorin palkansaajakunta on hyvin naisvaltaista: naisten osuus oli 80 % vuonna Kaikkiaan puolet kuntasektorin palkansaajista oli terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla työskenteleviä naisia. Suurin ryhmä heistä (noin ) työskenteli hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijäammateissa, kuten lastenhoitajina tai lähihoitajina. Miehiä työskenteli näissä ammateissa vain vähän yli Kuntasektorin henkilöstön ikärakenne on muuttunut kymmenen vuoden aikana. 55 vuotta täyttäneitä oli vuonna 2013 selvästi enemmän kuin vuonna 2003, ja erityisesti yli 60-vuotiaiden määrä on kasvanut. Vuonna 2003 kuntasektorilla työskenteli 60 vuotta täyttäneitä alle , kun vuonna 2013 määrä oli lähes kolminkertainen eli noin Palkansaajien määrä on kuitenkin hieman lisääntynyt myös nuorimmissa ikäluokissa. Alle 30- vuotiaita palkansaajia työskenteli kuntasektorilla yli henkilöä enemmän vuonna 2013 kuin kymmenen vuotta aiemmin. Palkat ovat nousseet kuntasektorilla kymmenen viime vuoden aikana varsin tasaisesti vuosittain. Vuonna 2013 kuukausipalkkaisten palkansaajien keskimääräiset ansiot olivat noin kaksi prosenttia korkeammat kuin edellisenä vuonna. Kokonaistasolla tarkasteltuna miesten palkat ovat selvästi paremmat kuin naisten, mikä johtuu pitkälti siitä, että pienipalkkaisimmissa töissä naisten osuus on suuri. Naisten palkat ovat kuitenkin nousseet hieman enemmän suhteessa miesten palkkoihin: naisten säännöllisen työajan keskiansio oli 79 prosenttia miesten keskiansiosta vuonna 2007 ja 83 prosenttia vuonna Sairauspoissaolot kasvoivat kunta-alalla 2000-luvulla aina vuoteen 2008 asti, jolloin sairauspoissaoloja oli keskimäärin 19,4 kalenteripäivää yhtä henkilötyövuotta kohden. Vuonna 2012 sairauslomien määrä laski keskimäärin 17,2 kalenteripäivään. 22