NO 4 MARRAS-JOULUkuu 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NO 4 MARRAS-JOULUkuu 2013"

Transkriptio

1 Hoivapalvelut NO 4 MARRAS-JOULUkuu 2013 Päivi Voutilainen: Erilaisilla valinnoilla on erilaiset seuraukset s. 7 Kirsi Solmari: Iäkkään elämää Utsjoen vanhuspalveluissa s. 8 Hennamari Mikkola: Vanhusten palvelujen markkinoistuminen s. 11 Riitta Räsänen: Hyvää elämänlaatua taiteen ja kulttuurin keinoin s. 20 Sirkkaliisa Heimonen: Ikäihmisten mielen hyvinvointi ja elämänvoima s. 46 Jaana Laitinen-Pesola: Vanhustenhoitoon tarvitaan julkinen laatuvertailu s. 49 YRITYSESITTELY Medilaser Oy s. 42 Yhteistyössä meille Lääketietokeskuksessa on tärkeää ajantasaisen ja luotettavan lääketiedon tarjoaminen asiakkaille. Halusimme tuoda lääketietomme kätevästi hoiva-alan työntekijöiden ulottuville, joten valitsimme yhteistyökumppaniksemme invian oy:n. Heidän asiakaslähtöinen kehittämisideologiansa domacaren suhteen sopii todella hyvin oman organisaatiomme tavoitteisiin odotamme yhteistyön tuloksia innolla. Helsingin Diakonissalaitos valitsi DomaCaren olemme olleet todella tyytyväisiä invian oy:n asiakaspalveluun ja järjestelmän toimivuuteen. domacareen on tehty toivomamme lisäykset ja se palvelee meitä hoivan lisäksi myös taloushallinnon näkökulmasta. - Sari Weckström, Doctagon Oy DomaCare palvelee myös ison organisaation toimintaa olemme olleet erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön invian oy:n kanssa. asiakaspalvelu on nopeaa ja mutkatonta ja he ovat aina olleet valmiita keksimään ratkaisuja ongelmiimme emmekä ole kertaakaan saaneet kieltävää vastausta kehitysideoillemme. domacare on loistava työkalu asumispalveluita tarjoavalle hoivayritykselle ja suosittelenkin ehdottomasti domacarea tehostamaan hoivayrityksen toimintaa ja sujuvoittamaan laskutusta. - Johanna Paavolainen, Mainio Vire Oy Hoivan ja huolenpidon lisäksi asiakkaamme helpottavat myös laskutusta DomaCaren avulla aikaisemmin asiakas- ja kuntalaskutus vei monin verroin enemmän aikaa. - Topi Hanhela, Johtaja, Lääketietokeskus Helsingin diakonissalaitoksen konserni on valinnut domacaren hoivapalveluiden sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden käyttöön. Käyttäjämäärä tulee olemaan useita satoja, joten kyseessä on kannaltamme merkittävä panostus. domacaren valinnassa tärkeitä tekijöitä olivat sen käyttäjäystävällisyys ja monipuolisuus. olemme iloisia järjestelmän valinnasta ja odotamme yhteistyöltä paljon. - Riitta-Leena Rossi Talousjohtaja, Helsingin Diakonissalaitos Kotisairaanhoidon toimintaa voi tehostaa DomaCaren mobiilijärjestelmällä - Jari Lepistö, Palvelukeskus Päivälehto Oy Asiakastiedot Laskutus Mobiilijärjestelmä Tilastot ja raportointi

2 2

3 Pääkirjoitus Heikki Lantto Vanhusten asemassa parantamisen varaa myös kansainvälisessä vertailussa Tuoreessa kansainvälisessä vanhusten hyvinvointia vertailevassa tutkimuksessa Suomi sijoittuu sijalle 15. Parhaiten vanhusten asiat hoituvat naapurimaissa Ruotsissa ja Norjassa. Tanska on sijalla 17. HelpAge International -järjestö vertailee globaalilla ikäindeksillä vanhusten toimeentuloa, terveyttä, koulutusta sekä elämän laatua eri maissa. Suomen sijoitusta heikentävät etenkin alhainen koulutustaso ja naisten pienet eläkkeet. Suomalaisvanhuksissa on suuri joukko niitä, jotka saavat vain kansaneläkettä. Tutkimus ei kerro vain vanhustenhuollon tilasta, vaan se kuvastaa myös yhteiskunnallista kehitystä ja henkilöhistoriaa pitemmällä aikavälillä. Joka tapauksessa se kertoo sen tosiasiallisen tilanteen, missä eri maiden vanhukset tällä hetkellä elävät. Suomen vanhusten huono tilanne on ollut tiedossa vuosia. Siitä syystä maahan säädettiin vanhuspalvelulaki. Lain pitäisi osaltaan vastata niihin puutteisiin, joita vertailussa ilmeni. Toivottavasti näin tulee tapahtumaan eivätkä julkisten menojen säästöt vesitä lakiin kirjattujen hyvien aikomusten toteuttamista. Vertailut perustuvat keskiarvolukuihin. Vanhukset eivät kuitenkaan ole yhtenäinen homogeeninen ryhmä. Erot ikäihmisten välillä ovat yhtä suuret ja selkeät kuin koko väestönkin keskuudessa. Meillä on hyvin suuri joukko niitä, joille elämän viimeiset vuosikymmenet ovat samanlaista kituutusta kuin työ-, lapsuus- ja nuoruusvuodet. Pelkän kansaneläkkeen tai pienen työeläkkeen varassa elävät saavat seurata toisten kulutusjuhlaa sivusta. Näiden pienituloisten joukossa on runsaasti naispuolisia leskiä, jotka menneitten aikojen ihanteiden mukaisesti tekivät päivätyönsä palkattomina kotiäiteinä. Pahimmassa ja ehkä laiminlyödyssäkin asemassa ovat ne vanhukset, jotka makaavat isoissa laitoksissa sängyissään muistamattomassa tilassa ja ruumis rampautuneena ilman riittävää henkilökuntaa ja omaisten turvaa. Heidän osansa on suorastaan häpeäksi suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle. 3

4 4

5 Tässä numerossa: Pääkirjoitus Heikki Lantto: Vanhusten asemassa parantamisen varaa myös kansainvälisessä vertailussa...3 ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen: Erilaisilla valinnoilla on erilaiset seuraukset....7 vanhustenhuollon esittely Iäkkään elämää Utsjoen vanhuspalveluissa...8 Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola: Suolaista vai makeaa: vanhusten palvelujen markkinoistuminen...11 kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes: Ikäihmisiä kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan...13 Merja Merasto: Hoivapalveluyrittäjiä tarvitaan tulevaisuuden terveydenhuollossa...31 asuminen Kotosalla paljon enemmän kuin pelkkä asunto Kolumni Jorma Back: Eivätkö he vieläkään tiedä osallisuuutta lähiympäristöstä -hanke Katja Pynnönen ja Irma Äyräväinen: Toiminnan tavoitteena mielialan paraneminen ja osallisuuden lisääminen...34 vierelläkulkijana Eija Kemppi: Henkisestä ja muustakin suojelusta.. 37 mennyttä aikaa muistelen... Raija Puurunen: Nyt palvelukeskus Salva ry: Laadukkaita vanhuspalveluita Salossa kirjat Maarit Huovinen: Toivo on kaiken kantava voima EU Sirpa Pietikäinen: Suojeluvastuu perusoikeuksista taide ja kulttuuri Riitta Räsänen: Hyvää elämänlaatua taiteen ja kulttuurin keinoin...20 hoivaa ja toimeentulon turvaa Kalevi Kivistö: Oppia naapureilta eduskukunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja Anja Karvonen-Kälkäjä: Vanhuksen hoitotasosta tulee aina tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös.. 26 työtä lähietäisyydeltä Silja Paavola: Väärä pyramidi ja miten se maksetaan...27 laulu ja musiikki Vapaaehtoisten voimin mielihyvää musiikista...28 muistisairaiden hoitokoti Turun Otsossa iloitaan hetkessä...30 kirkon ikkuna Irene Nummela: Yksinäisyyteen auttaa vain toinen ihminen...39 Sävelsirkun joulukalenteri Jarkko Eloranta: Vapaus valita mitä sillä saa? yritysesittely Medilaser Oy palvelee valtakunnallisesti...42 Veteraanit keskuudessamme Anni Grundström: On oikeus muistella erityisryhmät KVPS TUKENA OY Mukana hyvässä elämässä Ikääntyvän väestön hoiva ja hyvinvointi Vesa Ekroos: Parempi Suomi 2030? mielen hyvinvointi Sirkkaliisa Heimonen: Ikäihmisten mielen hyvinvointi ja elämänvoima...46 Ikääntyneet tarvitsevat räätälöityä teknologiaa sekä käyttötukea...48 Jaana Laitinen-Pesola: Vanhustenhoitoon tarvitaan julkinen laatuvertailu...49 Hoivapalvelut 5. vuosikerta Painos: kpl Kirjoituksissa ja ilmoituksissa esitetyistä tiedoista ja mielipiteistä vastaa niiden laatija. Päätoimittaja: Heikki Lantto p Virmantie 7, Haukipudas Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset: p Vuosikerta 15 e, kestotilaus 12,50 e Kustantaja: Privat-Medi Oy Seuraava nro: 1/14 ilmestyy Ilmoitusaineisto viim osoitteella: Postiosoite: Heikki Lantto, Virmantie 7, Haukipudas Jakelu: Vanhusten hoiva-, hoito- ja asuinyksiköt, kuntien ja yritysten avainhenkilöt, kansanedustajat sekä vanhus- ja veteraanijärjestöt Paino: KTMP Mustasaari ISSN - L ISSN (painettu) ISSN (verkkolehti) 5

6 Tunnista, ennaltaehkäise ja toimi! Diabetesosaaja 2014 Tampere-talo Diabetesosaaja-seminaari on tarkoitettu hoitotyön ammattilaisille, jotka kohtaavat sekä diabeteksen riskiryhmään kuuluvia että diabetesta jo sairastavia henkilöitä. Seminaarissa käsitellään käytännönläheisesti diabeteshoitotyön kokonaisuutta sekä tarkastellaan hoitotyön erityiskysymyksiä mm. ikäihmisten kohdalla. Osallistuja saa varmuutta ja ajantasaista osaamista kohdata ja hoitaa diabetespotilaita. Kokeile taitojasi käytännössä! Kertaa pistostekniikkaa Piikin paikka klinikalla ja opi arvioimaan hiilihydraattien määriä Ravitsemuspisteessä. Seminaarin tauoilla on mahdollisuus testata taitoja yhdessä kollegan kanssa. Poimintoja seminaarin ohjelmasta Mikä ihmeen metabolinen oireyhtymä? Asiantuntijana ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka Tyypin II diabetes on ennaltaehkäistävissä. Mikä on hoitajan rooli? Asiantuntijana diabeteshoitaja Paula Nikkanen Insuliinihoitoisten määrä lisääntyy. Miten tuen hoidon toteutumista? Asiantuntijana diabeteshoitaja Kristiina Salonen Erityisluento: Tyypin 1 diabetes vanhuksella insuliinihoidon soveltaminen jatkuvan insuliinin saannin turvaaminen potilaalle keinoja vanhuksen kotona selviytymiselle, tarvitaanko hiilihydraattien arviointia? Asiantuntijana diabeteshoitaja Paula Nikkanen Vuoden 2013 Diabetesosaaja-seminaariin osallistui yli 250 tyytyväistä hoitotyön ammattilaista. Luennoitsijat olivat kautta linjan mielestäni hyviä ja mukaansatempaavia. Tämä oli erittäin hyvä kokonaisuus, käytännönläheinen. Koulutus oli positiivinen ja monipuolinen. 98 % kävijöistä suosittelee tapahtumaa myös kollegalle. Katso koko ohjelma ja ilmoittaudu osoitteesta: Asiantuntijamme haluavat jakaa kanssasi uusimman tiedon. 6

7 Ministeriön näkökulmasta Päivi Voutilainen Kuluneena syksynä on vakavasti pohdittu keinoja, joita käyttäen turvataan kaikenikäisille sekä oikeaaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut että taloudellinen kestävyys. Tavoitteiden saavuttamiseksi ei löydy yhtä yksittäistä tapaa edetä, ei myöskään kovin nopeasti muutosta mukanaan tuovaa tapaa. Mutta keinoja on! Näistä erityisesti seuraavien kolmen osalta on päätöksenteon tueksi myös tietoa. Ensinnäkin, kannattaa turvata ikääntyneen väestön terveyttä ja toimintakykyä monin eri tavoin. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (nk. vanhuspalvelulaki) ohjaa juuri tähän säätämällä siitä, että kunnan palveluvalikoimaan on kuuluttava terveyttä ja toimintakykyä tukevia neuvontapalveluja sekä terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä. Erityisesti on huomioitava ne iäkkäät, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan tutkimustiedon tai yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyvän palvelujen tarvetta aiheuttavia tai lisääviä riskitekijöitä. Lain toimeenpanon tueksi annettu laatusuositus täsmentää em. säännöstä määrittämällä neuvonnan ja ohjauksen sisältöjä. Näistä erityisesti monipuolinen ravitsemus (ml. D-vitamiinilisät), liikunnan lisääminen ja rokotuskattavuuden parantaminen ovat niitä sisältöjä, joiden levittämiseen kannustaa vahva tutkimusnäyttö. Erilaisilla valinnoilla on erilaiset seuraukset Kirjoittaja on johtaja, sosiaalineuvos, dos. Sosiaali- ja terveysministeriö / Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Toiseksi, kannattaa edistää ikääntyneen väestön kotona asumisen mahdollisuuksia. Tämä on vanhuspalvelulain keskeistä sisältöä, sillä laki asettaa kotiin annettavat palvelut ensisijaisiksi (14 ) ja rajaa laitoshoidon vain niille iäkkäille, joiden arvokkaan elämän turvaamiseksi hoidolle ja huolenpidolle laitoksessa on lääketieteelliset tai asiakas-/potilasturvallisuusperusteet. Haaste kotiin annettavien palvelujen lisäämiseksi on suuri, sillä 2000-luvulla kotona asuvien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus ei ole juurikaan kasvanut. Tämä tarkoittaa käänteisesti sitä, että niiden iäkkäiden osuus, jotka asuvat tehostetun palveluasumisen toimintayksiköissä, vanhainkodeissa tai terveyskeskussairaaloissa, ei ole pienentynyt laitoshoito on toki vähentynyt, mutta tuo vähenevä osuus on siirtynyt lisäykseksi tehostettuun palveluasumiseen. Kokonaisvolyymi on ennallaan. Säännöllistä kotihoitoa saavien osuus on niin ikään pysynyt lähestulkoon samalla tasolla koko 2000-luvun. Laitoshoidon vähentämiseen liittyvä keskustelu kärjistyy usein yksioikoisesti vähentämiseen rajaten suunnitelmat koko muun palvelurakenteen kehittämisestä keskustelun ulkopuolelle. Palvelurakennetta on aina tarkasteltava kokonaisuutena! Ja palvelurakenne on suunniteltava ikääntyneen väestön tunnistettujen tarpeiden pohjalta (vanhuspalvelulaki, 5 ). Laitospaikkoja vähennettäessä on samanaikaisesti kehitettävä asumisen vaihtoehtoja, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä toimia ja palveluja, kuntoutusta sekä kotihoidon ja asumisen sisältävien palvelujen määrää ja laatua. Palvelurakenteen muutoksella on sekä iäkkäiden ihmisten elämänlaadun lisäämiseen että kokonaiskustannusten hallintaan liittyvät perustelunsa. Näin ollen palvelurakenteiden muuttaminen ja myös muuttamatta jättäminen ovat valintoja, jotka on tehtävä tietoisesti: niillä on sekä ihmisiin kohdistuvia että kustannusvaikutuksia. Kuva: Vesa Linna Kolmanneksi, kannattaa käyttää näyttöä. Ja näyttö kertoo esimerkiksi tarpeesta havaita muistisairaudet nykyistä huomattavasti varhemmin oikeaaikaisten tutkimusten, diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuksen turvaamiseksi. Käypä hoito -suosituksen mukaan merkittävä osa muistisairauksista jää asianmukaisesti diagnosoimatta. Seikka, jolla on aikalailla merkitystä niin inhimillisten kuin kustannustekijöidenkin kannalta - ainakin niiden vuosittain muistisairauksiin sairastuvien elämässä. Näytön käytön varmistamiseksi vanhuspalvelulaki korostaa asiantuntijuuden merkitystä (10 ) osaava henkilöstö perustaa toimintansa tutkittuun tietoon sekä olemassa oleviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Lisääntyvässä määrin. 7

8 Vanhustenhuollon esittely Iäkkään elämää Utsjoen vanhus Kaksikielisyys on haaste ja rikkaus Utsjoki on pieni, noin asukkaan kaksikielinen kunta Suomen päälaella. Kunnan asukkaista reilusti puolet on saamenkielisiä ja vanhuksista selvä enemmistö puhuu äidinkielenään pohjoissaamea. Kunnassa on kolme keskusta: Utsjoen kirkonkylä, josta länteen lähtevää tietä pääsee 43 km päässä sijaitsevaan Nuorgamiin ja itään päin mentäessä vastaan tulee 105 km päässä Karigasniemen kylä. Lisäksi kuntalaisia asuu muutaman talon kylissä hajallaan neliökilometrin kokoisella alueella. Utsjoen kunta on pinta-alaltaan yli puolet vanhan läänijaon mukaisesta Uudenmaan läänistä. Kotipalvelut kattavat koko kunnan alueen Kotiin annettavia palveluja järjestetään kunnan joka kolkkaan. Yli 75-vuotiaita Utsjoella on noin 140. Ikäihmisten määrällinen kasvu saavuttaa ennusteiden mukaan huippunsa vuonna 2040, jolloin Utsjoella arvioidaan olevan noin 320 yli 75-vuotiasta. Vanhuspalveluiden keskeinen haaste on taata kattava asiakkaiden äidinkielellä annettavien palveluiden saatavuus. Kunnalla onkin jatkuva tarve rekrytoida sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, joilla suomenkielen lisäksi on vähintään saamenkielen suullinen taito. Tässä ei ole täysin onnistuttu ja esimerkiksi muistisairaiden hoidossa ainakin osa hoidosta tapahtuu suomenkielisenä, vaikka asiakas on äidinkieleltään saamenkielinen. Silloin kun myöhemmin opitut kielet unohtuvat ja jäljelle jää vain ensin osattu, on tärkeää, että jokaisessa kohtaamisessa on läsnä ainakin joku joka ymmärtää. Utsjoen kunnan palveluissa turvaudutaan tarvittaessa tulkin apuun, mutta se ei ole paras tapa kohdata asiakasta. Laadukas saamelainen vanhustyö edellyttää kielitaidon lisäksi myös ymmärrystä saamelaisesta kulttuurista, aikakäsityksestä ja esimerkiksi siitä, mitä kahdeksan eri vuodenaikaa tarkoittavat saamelaisessa elämässä ja arjessa. Ruokatavat ja muut arjen tottumukset ovat tärkeitä seikkoja, kun halutaan vastata jokaisen henkilökohtaiseen kokemukseen hyvästä elämästä. Saamelaisten oikeuksien toteutumista sosiaali- ja terveyspalveluissa valvova Samisoster ry toteuttaa Utsjoella vuosina Muihtohallat (muistutella) -hanketta, jossa luodaan työkalupakki vastaamaan saamelaisen muistisairaan hoidon tarpeisiin. Kielen ja kulttuurin osaaminen toteutuu varmasti parhaiten ihmisten omissa kodeissa. Kotona asumisen mahdollistamisessa on lähipiirin tuella harvaan asutussa kunnassa erityinen merkitys. Utsjoella omaishoidon tuen piirissä on 28 % yli 75- vuotiaista, mikä on selvästi yli suositusten (6 7 %). Kun omassa kodissa ei enää voi asua, on vaihtoehtona muuttaminen avopalvelukeskukseen tai hoito terveyskeskuksen vuodeosastolla. Nabotreffiläisiä retkellä. 8

9 palveluissa Perhehoito on juuri käynnistynyt Avopalvelukeskuksen yhteistilaa. Hyvään palvelulaatuun kuuluvat vaihtoehdot. Utsjoella on haluttu panostaa vanhusten perhehoitoon ja tulostakin on syntynyt. Ensimmäinen ikäihmisten perhehoitaja on aloittanut lokakuussa 2013, mikä on erityinen ylpeyden aihe Utsjoella. Perhehoitoa pyritään kehittämään ja lisäämään edelleen. Utsjoella, kuten muuallakaan, perhehoito ei kuitenkaan sovi kaikille. Laitospainotteisuutta vähentämään on rakenteilla muistisairaiden palveluasumisyksikkö, jonka toiminta käynnistyy keväänkorvalla Yksikössä on seitsemän paikkaa, joista yksi on tilapäispaikka. Kotona asumisen tueksi ja ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa on päivätoimintaa sekä perinteisessä mielessä että Utsjoelle räätälöitynä. Vuonna 2012 päättyneessä Tenonjokilaakson sosiaali- ja terveyshankkeessa kehitettiin valtakuntien rajan ylittävänä toimintana saamelaisten ikäihmisten yhteiset tapaamiset Nabotreffit. Näissä erittäin pidetyissä noin kerran kuukaudessa järjestettävissä tapaamisissa Suomen ja Norjan saamelaiset ikäihmiset Tenon rantaa. Tenon vene on perinnevene ja monille ikäihmisille merkityksellinen. Teno on tärkeä elannon lähde ja 50-luvulle asti se oli myös kirkonkylän kulkuväylä ennen maantien tuloa. 9

10 tapaavat toisiaan monenlaisten teemojen merkeissä. Silloin tällöin tapaaminen järjestetään retkellä kiinnostavaan kohteeseen. Utsjoki saa kaksikielisenä kuntana erillistä valtionapua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Valtion avun jakoperusteista Utsjoki ja muut saamelaisalueen kunnat sopivat yhdessä saamelaiskäräjien kanssa, joka seuraa kuntien saamenkielisten palveluiden toteutumista. Ikäihmisille on voitu järjestää rahoituksen avulla kotiin vietäviä palveluita, joita toteutetaan ottaen saamelainen kieli ja kulttuuri huomioon. Auttaja-Aslakit Laavu avopalvelukeskuksen pihassa. Kunnassa on osana kotipalvelua kaksi Auttaja-Aslakkia, hoivatyöntekijä ja toiminnanohjaaja, jotka itsekin saamelaisina tuntevat saamelaisen arjen ja juhlan. Auttaja-Aslakit auttavat monipuolisesti kodeissa, vaikkapa puutöissä. Hoivatyöntekijä palvelee asiakkaita saamen kielellä ja toiminnanohjaaja järjestää aktiviteetteja erityisesti avopalvelukeskuksen tai vuodeosaston asukkaille. Retket Tenon rantaan tai makkaranpaisto avopalvelukeskuksen pihassa olevassa laavussa ovat virkistäviä. Utsjoen kuntaan monenlaisiin työtehtäviin muuttaneet suomenkieliset alkavat myös ikääntyä. Tulevaisuudessa hekin, jotka jäävät tänne työuran jälkeen eläkepäiviään viettämään, tarvitsevat palveluja yhä enemmän. Vanhuspalveluissa kaksikielisyys on jatkossakin Utsjoen haaste ja rikkaus. Teksti: Kirsi Solmari Utsjoen perusturvajohtaja Kuvat: Anu Puustinen Utsjoen avopalveluohjaaja 10

11 Terveysturva osana palvelujärjestelmää Hennamari Mikkola Suomi ja Ruotsi ovat sallineet voiton tavoittelun vanhustenhuollossa enemmän kuin Tanska ja Norja. Vanhusten palvelujen markkinoistumisesta keskusteltiin lokakuun lopussa Tampereen yliopistolla järjestetyillä sosiaalipolitiikan päivillä. Pääpuhuja, Tukholman Yliopiston sosiaalityön professori Marta Szebehely pohti muun muassa sitä, ovatko erot lainsäädännössä johtaneet vanhusten hoivan markkinoistumisen eroihin Pohjoismaissa. Szebehely kysyi, ovatko Ruotsi ja Suomi ylireagoineet EU:n lainsäädäntöön julkisten palvelujen kilpailuttamisessa sosiaalipalveluissa. Norjassa kaikki on tosin. Voittoa tuottamattomia palveluntuottajia suojellaan. Toisaalta Szebehely arvioi, että 1990-luvun alun lama ja sen tuoma rahan puute sekä tehokkuusvaateet kiihdyttivät vanhustenhuollon markkinoistumista sekä Ruotsissa että Suomessa. * * * Toinen pääpuhuja Sydneyn yliopiston professori Gabriella Meagher toi esille esimerkkien avulla, kuinka voittoa tavoittelevien yritysten mukaantulo angloamerikkalaisissa järjestelmissä on lisännyt säätelyä ja yksityiskohtaista ohjeistusta. Ohjeet ja laatukriteerit saattavat olla satoja sivuja paksuja kirjoja. Puheenvuoro antoi myös eväitä niille, jotka pelkäävät kansainvälisten ketjujen valtaavan myös Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon markkinat. Suomessa ja Ruotsissa suurten, monikansallisten yritysten rooli on selvästi suurempi kuin Tanskassa ja Norjassa. Amerikkalaisia hoitokoteja käsittelevien tutkimusten mukaan voittoa tavoittelevien ketjujen toiminnassa oli puutteita verrattuna muihin palvelun tuottajiin. Kommenttipuheenvuorossaan professori Juhani Lehto Tampereen Yliopistosta toi esille näkökulman, jossa vanhustenhuollon markkinoistuminen olisi seurausta vasemmistopuolueiden pikkuhiljaa hiipuneesta kannatuksesta kaikissa Suolaista vai makeaa: vanhusten palvelujen markkinoistuminen Kirjoittaja on KTT, dos., Terveysturvan tutkimuksen päällikkö, Kelan tutkimusosasto Pohjoismaissa. Tämä voi olla yksi selitys muiden joukossa. Vasemmistopuolueitten asemalla ei voi kuitenkaan selittää Pohjoismaitten välisiä eroja. Vaikkapa Suomen ja Norjan väliset erot lienevät enemmänkin seurausta Suomen rahapulasta ja Norjan vauraudesta. * * * Monipuoliset ja poikkitieteelliset arviot sosiaali- ja terveydenhuollon markkinoistumisesta ovat paikallaan. Julkisten palvelujen markkinoistuminen edustanee uutta vaihetta Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kehityksessä. Muutos voi pelottaa päätöksentekijöitä. Voi olla, että ehkei vielä seuraavissa vaaleissa, mutta ehkä jo niiden jälkeen, poliittisten puolueiden kannattaa keksiä muita erottautumiskeinoja kuin yksityisen ja julkisen sosiaalija terveyspalvelutuotannon vastakkainasettelu. Olen seurannut yksityisten palvelujen kehitystä sosiaali- ja terveydenhuollossa pitemmän aikaa. Yksityiset palveluntuottajat pääsivät aikoinaan vanhustenhuollon markkinoille, kun ne tarjosivat niitä palveluita, mitä kunnat eivät virka-ajalla tai virkatyönä ehtineet tehdä. Tarvittiin tuuraajia. Tämä sama ilmiö oli myös lääkäreitä vuokraavien yritysten synnyn taustalla. Tarvittiin päivystäjiä. Tuuraajien, päivystäjien ja tukipalvelujen tuottajien joukko kasvoi. Nykyisin yksityiset palveluntuottajat tuottavat varsinkin sosiaalipalveluissa ennen kunnan ydinpalveluiksi kutsuttuja palveluita. * * * Terveyden ja hyvinvoinnin laitos esitteli lokakuussa aloitteensa, jossa perusterveydenhuollon palveluissa julkiset ja yksityiset palveluntuottajat asetettaisiin samalle viivalle, potilas valitsisi terveysaseman ja raha seuraisi potilasta. Kulunee vielä jokunen vuosi ennen kuin uudistus toteutuu, sillä Sote-uudistukseen aloite ei vielä pääse mukaan. Potilaat, eritoten vanhukset ja muut työelämän ulkopuoliset ehtivät jonottaa vielä muutaman tovin. Mutta voihan olla, että kunnat uudistuksen pelossa ryhtyvätkin toden teolla parantamaan pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin. 11

12 Uusi menetelmä ultraääniantureiden desinfiointiin Röntgentekno Oy tarjoaa kokemuksella hygieniateknologioita ja Cu antimikrobikuparointeja terveydenhuollon muuttuviin tarpeisiin. + Trophon EPR on suljettu, koko anturin korkealuokkainen desinfiointimenetelmä Etuja ovat hellävaraisuus, nopeus, helppous, ympäristöystävällisyys ja taattu puhtaus. Korkealuokkainen desinfiointiteknolgia Nopea, seitsemän minuutin ohjelma Vakioidut ja numeroidut syklit laatujärjerjestelmien tueksi Ympäristöystävällinen, sivutuotteena: vesi ja happi Ei altistumista haitallisille kemikaaleille Pesuainekapselin vaihto helppoa ja siistiä Miellyttävä poin-of-care ratkaisu Useimmat valmistajien anturit testattu ja yhteensopivuus todettu Nanosonics Limited Unit 24, 566 Gardeners Road Alexandria NSW 2015 Australia Telephone Facsimile Distributor: Röntgentekno Oy Vuorikatu Hanko Finland , FAX NANO V1.2US

13 Kuntaliiton kuulumisia Eevaliisa Virnes Ikäihmisiä kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan Lokakuussa vietettiin kansallista vanhusten viikkoa sekä Euroopan paikallisdemokratian viikkoa, joka Suomessa huipentui demokratiapäivään. Demokratiapäivän pääjuhla pidettiin Kuntatalolla Helsingissä. Kunnassa poliittinen päätöksenteko perustuu edustukselliseen demokratiaan. Kuntalaissa on kiinnitetty huomiota myös kuntalaisten suoran osallistumisen tärkeyteen. Valtuuston on kuntalain mukaan pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Mitä suurempi kunta, sitä enemmän se tarjoaa kuntalaisille muodollisia kanavia vaikuttamiseen, selvisi Kuntaliiton 2012 tekemästä kyselystä hallintojohtajille. Suurissa kunnissa kuntalaisten ja päättäjien välinen etäisyys kasvaa ja tarvitaan henkilökohtaisten ja suorien kontaktien lisäksi enemmän systemaattista väylänrakentamista kunnan ja kuntalaisten välillä. Pienissä kunnissa vaikuttaminen ja tiedottaminen tapahtuvat suuria kuntia epämuodollisemmin, jopa kasvokkain. Kuntalaisten mielipiteitä kartoitetaan muun muassa tiedotustilaisuuksien, asiakaskyselyjen sekä yhdistysten ja järjestöjen kuulemisen kautta. Sähköpostipalaute sekä henkilökohtainen suora palaute ovat kaikkein yleisimpiä. Myös kunnan internetsivujen sekä paikallislehtien yleisönosastojen kautta tuleva palaute on yleistä. Ikäihmiset voivat luonnollisesti muiden kuntalaisten tapaan käyttää näitä vaikuttamisen väyliä. Vanhuspalvelulaki vahvistaa vanhusneuvostojen asemaa Kirjoittaja on Kuntaliiton erityisasiantuntija Vanhuspalvelulain tavoitteena on vahvistaa erityisesti ikääntyneen väestön mahdollisuuksia vaikuttaa päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Kunnan on asetettava vanhusneuvosto viimeistään vuoden 2014 alusta. Vanhusneuvoston toimenkuva ja tehtäväkenttä on laaja. Se ulottuu kaikkiin niihin kunnan toimintoihin, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön elinolosuhteiden ja iäkkäiden tarvitsemien palvelujen kannalta. Lain mukaan vanhusneuvosto on otettava mukaan valmisteltaessa suunnitelmaa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi sekä arvioitaessa palvelujen riittävyyttä ja laatua. Lisäksi vanhusneuvostolle on muutenkin annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toimintojen suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa. Tämä edellyttää, että neuvostolle annetaan hyvissä ajoin tiedot ajankohtaisista hankkeista. Vanhusneuvosto voi myös oma-aloitteisesti ottaa kantaa ja antaa lausuntoja asioista, joilla on vaikutusta iäkkään väestön elinoloihin ja iäkkäiden palveluihin. Kunnat ovat perustaneet vanhusneuvostoja jo 1990-luvulta lähtien. Vuonna 2012 vanhusneuvosto tai yhdistetty vanhus- ja vammaisneuvosto oli 90 prosentilla kunnista. Vanhuspalvelulaki vahvistaa vanhusneuvostojen asemaa ja merkitystä kunnissa. Kunnan huolehdittava vanhusneuvoston toimintaedellytyksistä Kunnalla on lain mukaan velvollisuus huolehtia vanhusneuvoston toimintaedellytyksistä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kunta osoittaa toimitiloja vanhusneuvoston kokoontumista varten sekä huolehtii kokousten järjestämisestä ja niistä aiheutuneiden kustannusten maksamisesta. Vanhusneuvoston organisointi ja toimintatavat jäävät edelleen kunnan päätettäviksi. Vanhusneuvostoja on käsitelty Kuntaliiton ja sosiaali- ja terveysministeriön muistiossa vanhuspalvelulain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi. Muistiossa suositellaan, että kunnanhallitus hyväksyy vanhusneuvostolle toimintasäännön, jossa vahvistetaan muun muassa vanhusneuvoston tarkoitus, lakisääteiset ja mahdolliset muut tehtävät, vanhusneuvoston asettava toimielin, jäsenten lukumäärä ja mitä tahoja jäsenet edustavat, neuvoston toimikausi, kokousten koollekutsuminen, puheenjohtajan valinta ja sihteerin tehtävien hoitaminen sekä toimintasuunnitelman laatiminen ja toimintakertomuksen antaminen. Myös uusi laatusuositus korostaa iäkkäiden osallisuuden turvaamista niin, että iäkkäiden ääni kuuluu kaikessa heitä koskevassa päätöksenteossa. > vanhusneuvosto 13

14 Palvelukeskus Salva ry: Laadukkaita vanhuspalveluita Salossa Syyskuussa 2013 Salva ry saavutti tärkeän laatutyön etapin, kun se sai Inspecta Sertifiointi Oy:n myöntämän ISO 9001:2008 sertifikaatin. Sertifikaatti on myönnetty kaikkeen sen toimintaan. Laatutyö aloitettiin syksyllä 2008 ja varsinainen loppukiri otettiin keväällä Salva ry on vuonna 1999 perustettu yleishyödyllinen yhdistys ja voittoa tavoittelematon palveluntuottaja. Sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on toimia lähimmäisvastuun, hyvinvoinnin sekä asumisen kehittämiseksi yksinäisille ja avun tarpeessa oleville ensisijaisesti Salon seutukunnassa. Salvan toiminnan tukipiste on Palvelukeskus Ilolansalo, joka on tuottanut lähes 11 vuotta asumis- ja hyvinvointipalveluita vanhuksille ja vaikeavammaisille. Palveluasumista ja tehostettua palveluasumista Ilolansalossa on sekä palveluasumista että tehostettua palveluasumista. Suurin osa palveluasumisen asukkaista on ns. itse maksavia. Tehostetun palveluasumisen paikoista osan ostaa Salon kaupunki puitesopimuksella. Lisäksi Ilolansalossa on lyhytaikaiseen asumiseen tarkoitettuja huoneita. Siinä asuu noin 180 eri-ikäistä henkilöä. Kaikilla heillä on palveluasumisen tarve ja osa tarvitsee paljon muitakin palveluita. Salvan lisäksi palveluita asukkaille tuottavat Salon kaupunki ja muut yksityiset palveluntuottajat. Ilolansalo palvelee myös muualla asuvia. Suuri joukko asiakkaista käy siellä veteraanikuntoutuksessa, päivätoiminnassa, kuntoilemassa kuntosalilla tai Ikäakatemiaan osallistumassa. Ravintola Ilolansalo palvelee niin asukkaita kuin muualtakin tulevia asiakkaita. Tarjolla on omassa keittiössä valmistettua maistuvaa kotiruokaa vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi myös muualla kuin Ilolansalossa asuvat salolaiset voivat saada kotiin Salvan kotihoitoa, siivousta ja kuntoutusta tai vaikkapa turvapuhelimen vuokralle. Salvan palkkalistoilla on lähemmäs 60 henkilöä, joista vakituisia on 36. Määräaikaisten työsuhteiden perusteena on mm. äitiyslomien sijaisuuksia ja oppisopimuksia. Moniammatilliset tiimit huolehtivat asiakkaiden palveluista ja turvallisuudesta 24/7 eli vuoden jokaisena päivänä ja tuntina. Ilolansalo on suosittu opiskelupaikka. Vuosittain noin 60 opiskelijaa suorittaa siellä työssä oppimisen jaksonsa. Lisäksi yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa tehdään erilaisten projektien muodossa vaikka hemmottelupäivää viettäen tai näytelmää työstäen sekä teknologiaan tutustuen. Henkilökunta juhlistaa työpaikkakokouksessaan laatusertifikaattia. 14

15 Miten työn laatua mitataan? Laatujärjestelmä on tehokas työkalu organisaation toiminnan kehittämiseksi. Se ohjaa kohti haluttua päämäärää. Laatujärjestelmän rakentamiseen ja toteuttamiseen osallistuu koko henkilöstö. Palvelualoille sopiva laatujärjestelmä ISO 9001:2008 Palvelukeskus Ilolansalo on tuottanut lähes 11 vuotta asumis- ja hyvinvointipalveluita vanhuksille ja vaikeavammaisille. Laatua on kehitetty yhdistyksen alkumetreiltä asti Vuosien varrella Salvan toiminta on jatkuvasti kehittynyt ja laatua on kehitetty jo yhdistyksen alkumetreiltä asti. Ensimmäisestä laatukäsikirjasta on vähitellen muotoutunut kattava toimintakäsikirja ja laatujärjestelmä. Usean vuoden ajan Salvan laatutyön tähtäimessä on ollut ISO 9001 sertifikaatti. Sitä kohti on työskennelty monien kummitätien ja -setien ohjauksella ja opastuksella. Näistä kiitos heille! Myös asiakaspalautteet ja aloitteet ovat olleet tärkeitä toimintaa ja laatujärjestelmää kehitettäessä. Lakiperusteisten ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisen sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen tarkoituksena on parantaa iäkkään henkilön mahdollisuutta saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Myös yksityisesti tuotettujen palvelujen on oltava laadukkaita. Tämä varmistetaan johtamisella sekä vaatimusten täyttämisellä ja omavalvonnalla. Lain mukaan tarjolla olevien palveluiden laatua on arvioitava vuosittain keräämällä palautetta palveluita käyttäviltä. Uusittu laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tukee nk. vanhuspalvelulain toimeenpanoa. Mitä hyötyä oli sertifioinnista? Toimintakäsikirjan kokoaminen standardin hyväksymäksi oli hikinen rupeama, mikä kannatti. Sertifikaatin myötä on helpompi näyttää laatu asiakkaille. Itse työskentelyvaiheessa opimme uusia käsitteitä ja hylkäsimme vanhoja. Loimme uusia käytäntöjä, teimme näkyväksi mittavan kehittämistoimintamme, yhtenäistimme lomakkeita, ja ennen kaikkea tapoja toimia. Pitkän päälle tämä antaa aikaa varsinaiseen palvelutoimintaan, sähläys vähenee, pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Olemme vasta alussa, työ jatkuu ja toimintasuunnitelmassamme on jo kirjattu laatu käytäntöön kehittämishanke. Laadukas toiminta ei tule koskaan valmiiksi, aina on parannettavaa. Heli Koskela, laatupäällikkö Anne Juntti, toiminnanjohtaja Salva ry Kuvat: Anne Juntti määrittelee ja vakiinnuttaa yhteisön toimintamallin koko organisaatiolle parantaa organisaation eri osastojen yhteistoimintaa ja palvelun laatutasoa selkeyttää sekä johdon, että työntekijöiden vastuut ja velvollisuudet Inspecta Sertifiointi Oy:n tekemä arviointi ja sertifiointi varmistavat vaatimukset täyttävän laatujärjestelmän, jonka avulla yritys pystyy ylläpitämään tavoitellun laatutason. Ota yhteyttä! Hannele Kukkola, Toimialavastaava (sosiaali ja terveydenhuolto) Puhelin

16 Kirjat Toivo on kaiken kantava voima Terveydenhuoltoa on arvosteltu jonoista ja hoitoon pääsemisen vaikeuksista. On myös sairauksia, joista kärsivistä vain pieni osa hakeutuu hoitoon. Tällainen sairaus on esimerkiksi yksi yleisimmistä mielenterveyshäiriöistä eli masennus. Masentuneista hoitoon tiedetään hakeutuvan alle puolet ja tätäkin harvempi saa ammattimaista apua. Syksyn uutuuskirjat vastaavat haasteeseen ohjaamalla lukijoita tutustumaan omaan sairauteensa ja sen hoitoon. Apua voi saada, jos ongelmana on masennus, paniikkihäiriö tai vaikkapa ahminta. Irti masennuksesta ja Irti paniikista kirjat kuuluvat Kustannus Oy Duodecimin ja HUS Mielenterveystalon psyykkistä hyvinvointia edistävään tietokirjasarjaan. Irti ahminnasta taas käsittää itsehoito-ohjelman, joka auttaa saamaan syömisen hallintaan askel askeleelta. Irti masennuksesta Kirjan Irti masennuksesta tekijät ovat erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti Jan-Henry Stenberg, psykologi, psykoterapeutti Salla Saiho, psykologi Satu Pihlaja, psykologi Helena Service, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Matti Holi ja psykiatrian dosentti, ylilääkäri, HYKS Psykiatrian toimialajohtaja Grigori Joffe. Saman ryhmän käsialaa on teos Irti paniikista. Kirjan alussa paneudutaan masennuksen ytimeen ja kerrotaan, miten voi tunnistaa oman masennuksensa. Tämän jälkeen syvennetään tietoa sairaudesta, mukaan tulevat ajatusten, tunteiden ja käyttäytymisen vaikutukset mielialaan. Puhutaan kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, jota pidetään tehokkaana hoitona masennukseen. Kurkistus omaan itseen Läpi kirjan kulkee konkreettisia esimerkkejä, samoin tehtäviä. Itsehoidossa edetään oivaltavasti kohti toiminnan muutoksia. Lopussa on 13 erillistä liitettä, mm. Toimintapäiväkirja, Mielekkäiden toimintojen lisääminen, Ajatusvääristymien muokkaaminen sekä Ajatus- ja Unipäiväkirjat. Lukujen lopussa kerrataan, mitä on opittu. Kirjan toivotaan tarjoavan lukijalle mahdollisuuden itse ratkaista lieviä ja keskivaikeita psyykkisiä ongelmia. Sen uskotaan helpottavan oireisiin tarttumista ajoissa ja siten edistävän tavoitteellista kuntouttamista. Huom! Kirja ei korvaa psykoterapiaa, jota tarvitaan silloin, kun häiriö on kehittynyt selvästi haittaavaksi ja on muitakin ongelmia. Irti ahminnasta Kirjan Irti ahminnasta ovat toimittaneet LT, apulaisprofessori Anna Keski-Rahkonen, PsM, psykologi Katarina Meskanen ja yht. kand, toimittaja Minna Nalbantoglu. Lisäksi kirjoittajakuntaan kuuluvat LL Milla Linna, FM, terapeutti Henriikka Maikku, LL Linda Mustelin, LT, dosentti, osastonylilääkäri Jaana Suokas, professori Aila Rissanen ja ETM, ravitsemusterapeutti Riikka Viljanen. Alaotsikko Kohti tasapainoista suhdetta ruokaan kertoo itsehoito-ohjelman ytimen. Sitä vahvistavat ja lukemaan houkuttelevat laadukkaat värikuvat. Opas on helppolukuinen ja kaunis, hyvää oloa korostava teos. Ensimmäinen osa on nimeltään Askeleet ahminnan hallintaan ja toinen osa Ahminnasta vapaa elämä. Kirja opastaa kuuntelemaan omaa kehoa, antaa tietoa ja opettaa käyttämään sitä omaksi hyödyksi. Harjoitustehtävät, monenlaiset vinkit (ruoka- ja liikuntavinkit!) sekä tietolaatikot neuvoineen kannustavat lukijaa. Hauska yksityiskohta on neuvo, miten rusina tulisi syödä rauhallisesti, maistellen, nautinnollisesti. Mieli työssä Työterveyslaitos jatkaa omalla sektorillaan parantaen suomalaisten työssä viihtymistä. Asialla ovat työterveyspsykologi ja psykoterapeutti Eila Kallio ja terveyspsykologian erikoispsykologi ja psykoterapeutti Sirkku Kivistö. Kirjassa Mieli työssä kysytään heti aluksi: Millaista työni on henkisen hyvinvoinnin kannalta? Ja kerrotaan, miten hyvinvointi työssä kytkeytyy moniin asioihin. Tällöin nousevat esille työyhteisö, työnjako, työtehtävät ja oma itse työntekijänä. Näistä osasista koostuu työpaikan yhteisesti luotu henkisen hyvinvoinnin mosaiikkiteos. Kirjoittajat paneutuvat työolojen ja henkisen hyvinvoinnin lisäksi mielen toimintakykyyn, työn muokkaamiseen omannäköiseksi ja mielelle suotuisiin työoloihin. Mukana on esimerkkisitaatteja ja tapauskuvauksia, joissa korostu- 16

17 vat eri ammatit. Päämääränä on saavuttaa mielenterveyttä suojaava ja häiriöitä ehkäisevä työ ja haasteena on muokata olemassa oleva tieto omien työolojen kehittämiseksi: saada mieltä työhön! Kun työ on hallittavissa, se on mielelle suotuisaa. Mielenterveyden kannalta hyvä työ tukee yksittäisen työntekijän ja koko työyhteisön kestävyyttä. Jos mieli sairastuu, hyvän työn puitteet joustavat sopivasti. Kirja sopii kaikille työssä käyville ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneille. Sairaus ja toivo Kirjan Sairaus ja toivo ovat toimittaneet sisätautilääkäri ja endokrinologi, arkkiatri Risto Pelkonen, LKT, psykiatri ja psykoterapeutti, professori Matti O. Huttunen sekä terveyskeskuslääkäri, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri Kaija Saarelma. Kaikkiaan teoksessa on kunnioitettavat 34 kirjoittajaa Elina Ahvenuksesta Simo Ylikarjulaan. Julkaisutilaisuudessa uutuudesta ja omasta osuudestaan Toivon kaksiteräinen miekka kertoi filosofi Torsti Lehtinen. Hän puhui mm. toivosta ja epätoivosta, joita molempia tarvitaan, Jan-Henry Stenberg, Salla Saiho, Satu Pihlaja,Helena Service, Matti Holi, Grigori Joffe: Irti masennuksesta, s. 152, sh 19,00 e. Irti paniikista, s. 133, sh 19,00 e. Anna Keski-Rahkonen, Katarina Meskanen, Minna Nalbantoglu (toim.): Irti ahminnasta, s. 232, sh 32,00 e. Kustannus Oy Duodecim. Eila Kallio, Sirkku Kivistö: Mieli työssä Työterveyslaitos, Tampere 2013, s. 144, sh 29,00 e. Risto Pelkonen, Matti O. Huttunen, Kaija Saarelma (toim.): Sairaus ja toivo Kustannus Oy Duodecim, Porvoo 2013, s. 268, sh 32 e. Topeliuksen lukemisia lapsille, kertoja Kirsti Mäkinen, kuvat Risto Suomi WSOY, s. 256, sh 27,90 e. että elämä olisi aitoa. Professori Jussi Huttunen, jonka osuus on otsikoitu Toivosta terveyttä? ei voinut olla kiittämättä teoksen kokonaisuutta. Tämä on upeista upein, jokainen kertomus koskettaa. Pakko lukea! Kirjan synnystä Risto Pelkonen kertoi, että idea aiheesta tuli ulkopuolelta, ehdottajan lähipiirissä oli ollut vakava sairaus. Kun sitten ryhdyimme keskustelemaan toivosta, seurasi flow. Mukaan kutsuttiin hyviksi tunnettuja kirjoittajia, joista jokainen kirjoitti omasta näkökulmastaan. Kirjassa tutkitaan toivon olemusta ja tähdennetään sen merkitystä parantamisessa, parantumisessa ja hyvän elämän tekijänä. Tekijät toivovat, että suuri yleisö voisi kokea teoksen parissa syvähenkisiä elämyksiä niin kuin kaunokirjallisuuden lukijat. Yksi toivomus kustantajalle: kirjoittajien joukossa on monille tuttuja nimiä, mutta myös vähemmän tuttuja. Pieni esittely tai edes viittaus taustaan olisi paikallaan. Topeliuksen lukemisia lapsille Satukirja on monen lapsen ja aikuisen toivelahja. Juuri sellainen on isokokoinen, ääneen luettavaksi sopiva kouluneuvos Kirsti Mäkisen uudelleen kirjoittama ja kertoma sekä taiteilija Risto Suomen kuvittama Topeliuksen lukemisia lapsille. Teoksessa on 30 tuttua satua, ensimmäisenä Koivu ja tähti ja viimeisenä Lintu sininen. Kirjan kuvat ovat mm. eläintauluistaan tunnetun taidegraafikon ja taidemaalarin iloisen värikästä käsialaa. Jälkisanoissa Kirsti Mäkinen kertoo Sakari Topeliuksesta ja hänen töistään: meistä ja Topeliuksen perinnöstä. Siitä, miten Topelius vaikutti aikanaan lastenkamarista yliopistoon. Hän muistuttaa sadun ihmeellisestä voimasta ja niiden elinkaaresta vuosisadasta toiseen. Sadut ja tarinat vievät meidät taiteen alkulähteille. Sadun kaipuu on ajatonta ja täyttä nykyaikaa. Nyt julkaistuista ja uudelleen kirjoitetuista klassikkosaduista Kirsti Mäkinen sanoo, että ne ovat siirtyneet 2010-luvun kielelle. Rönsyilevä kerronta on tiivistynyt, pitkät lauseet ovat lyhentyneet ja samalla toistot vähentyneet. Osa sanoista ja nimistä on tuotu nykyaikaan ja ne, jotka ovat säilyneet, ovat saaneet kirjan loppuun sananselityksen. Esimerkiksi hiisi on jättiläinen; metsän haltia (useita eri merkityksiä), Odin on skandinaavien mytologian yksisilmäinen pääjumala ja vaivaiskoivu on maailman pohjoisin pieni koivulaji. Ja myös saduissa elää toivo! Ja lumo! Maarit Huovinen lääketieteen toimittaja 17

18 Kotosalla paljon enemmän kuin pelkkä asunto Yli 55-vuotiaille suunnatut Kotosalla-kodit on suunniteltu ikääntyvien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Yhteiset olohuoneet, kerhotilat ja lounasravintolat tarjoavat mukavaa yhdessäoloa samanhenkisten naapureiden kanssa. Jokaisella Kotosalla-talolla on oma koulutettu palveluohjaaja, joka tukee asukkaiden arkea. Halutessasi voit unohtaa talonmiehen askareet ja kukkapenkkien kitkemiset Kotosalla-talot antavat aikaa ja vapautta elämälle. YH Kodit Oy Kotosalla Säätiö Tampere Turku Aleksis Kiven katu 26 Humalistonkatu Tampere Turku Puh Puh Kotosalla-kodeissa korostuvat ennen kaikkea turvallisuus, viihtyisyys ja asumisen helppous. Puhelun hinta (sis. alv 24%): lankapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 7,02 snt/min. matkapuhelimesta 8,35 snt/puh. + 17,17 snt/min. Potilassiirrot Taitava avustaja aktivoi ja auttaa Potilaan aktivointi edistää hänen terveyttään ja samalla vähentää hoitajan kuormittumista. Lähihoitaja-, sairaanhoitaja- ja fysioterapeuttiopiskelijoille, lähi- ja sairaanhoitajille, fysioterapeuteille sekä heidän opettajilleen ja kouluttajilleen. 142 s., 38 Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla Ratkaisuja fyysisesti raskaaseen hoitotyöhön hoitajille ja heidän esimiehilleen sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muissa hoito- ja kuntoutuslaitoksissa. NYT s., 32 Aina auki tuotetta. Työtä tekevän omat kirjakaupat TTL-Kirjakauppa Topeliuksenk. 41 a A Helsinki ark. klo puh

19 EU Sirpa Pietikäinen Suojeluvastuu perusoikeuksista Kirjoittaja on europarlamentaarikko (Kok.). Hän toimii Alzheimer Europe -järjestön johtokunnassa ja äitinsä omaishoitajana. Euroopan unionilla on kolme aikakautta, jotka kaikki ovat olleet ja tulevat olemaan samanaikaisia, samalla kun yksi niistä on dynamiikkaa johtava. Kutsun niitä rauhan, rahan ja rakkauden aikakausiksi. Ensimmäinen oli rauhan vakauttaminen ja yhteisen turvallisuuden pohjan rakentaminen. Toinen sisämarkkinoiden sekä yhteisen talouden ja valuutan aikakausi. Kolmas vastaavasti tulee olemaan ihmisten perusoikeuksien ja inhimillisen hyvinvoinnin rakentamisen aika. Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa puuttua ihmisten syrjintään jäsenmaissa. EU:n perusoikeusasiakirja on kyllä sitova kaikilta osin, mitä tulee EU:n päätöksentekoon ja instituutioihin, mutta se koskee jäsenmaita vain niiltä osin kuin EU lainsäädäntöä on olemassa. Samalla kun sisämarkkinalainsäädäntö antaa vahvistuvaa turvaa markkinoiden syrjimättömyydelle ja yhdentyvä talouspolitiikka asteittain vaikuttaa valtioiden ylivelkaantumiseen, kansalaisten oikeuksien turvaaminen on jäänyt ilman vahvaa oikeussuojaa. Työelämässä tapahtuvaan syrjintään voidaan siis tarttua esimerkiksi työaikalainsäädännön kautta. Mutta jos ihminen ei pääse töihin syrjittäväksi, niin sen ulkopuolella häntä sitten voidaankin syrjiä melkein miten vain ilman, että EU voi siihen juridisesti puuttua. EU ei näin ollen voi puuttua romanien kohteluun joissakin jäsenmaissa. Tulokset näkyvät kaduillamme kerjäläisinä. Vammaisten oikeuksien laiminlyönnit tai ikäsyrjintä ovat myös mahdollisia jäsenmaissa ilman, että kansalaisilla on mitään mahdollisuutta saada oikeusturvaa Euroopan unionista. Talouskriisin pahimmilla hetkillä, jolloin kansalaiset tarvitsevat eniten suojelua, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat voivat jäädä heitteille, kun julkisia palveluja ja etuuksia leikataan rankalla kädellä. Samaan aikaan jatketaan perusteettomia veroetuuksia eikä ryhdytä rakenteellisiin uudistuksiin. Terveyspalvelujen raju heikkeneminen monissa jäsenmaissa on tästä esimerkki. Euroopalla ei ole yhteistä tulevaisuutta, jollemme kykene turvaamaan kansalaisten osallisuutta ja oikeuksia. Seuraukset näkyvät jo nyt sekä kaduilla että ääriliikkeiden kannatuksessa. Ratkaisu ei löydy huonosta talouskurista, ylivelkaantumisesta tai epäarvoistavista kansallisista politiikoista. Se löytyy yhteisten resurssien määrästä sekä niiden kohdentamisesta niin, että perusoikeudet voidaan taata kaikille ihmisille. Samalla EU:n toimivallan ja kyvyn on oltava niin vahva, että se pystyy turvaamaan oikeudet. Yhdenvertaisuus direktiiviin Perusoikeuskirjan puutteellisen tulkinnan korjaamiseksi komissio on ehdottanut ja Euroopan parlamentti on käsittelynsä jälkeen tukenut yhdenvertaisen kohtelun turvaavaa direktiiviä. Direktiivissä yksinkertaisesti kerrataan ihmisoikeussopimusten ja perusoikeusasiakirjan pohjalta syrjimättömyysperusteet. Siinä todetaan, ettei ketään saa asettaa perusteettomasti eriarvoiseen asemaan taustansa, kuten iän, vamman, uskonnon, etnisen taustan, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. Tämä koskee myös keskeisten palvelujen saatavuutta. Lainsäädännön hyväksyminen on juuttunut joidenkin jäsenmaiden rankkaan vastustukseen neuvostossa. Tämä on ironista, sillä juuri ihmisoikeudet ja niiden kunnioittaminen ovat koko integraation liikkeelle paneva voima toisen maailmansodan kauheuksien jälkeen, ja ne ovat EU:n arvojen tärkein osa. Samalla yhteiset keinomme niiden turvaamiseen juuri tässä politiikan keskeisimmässä kysymyksessä ovat heikoimmat Oikeudet kuuluvat kaikille Ihmisoikeudet ja niihin perustuvat perusoikeudet ovat subjektiivisia ja universaaleja. Ei voi olla niin, että eri kaupungeissa tai jäsenmaissa ihmisille annetaan ja heiltä otetaan oikeuksia mielivaltaisesti. Täällä saa syrjiä naisia, täällä taas maahanmuuttajat tai vammaiset ovat vailla oikeuksia pilkan tai pahoinpitelyn kohteena. En voi myöskään omien mielihalujeni mukaan päättää, ketkä ihmisryhmät minun tykkäämiseni pohjalta ansaitsevat oikeuden olla. Oikeudet kuuluvat kaikille automaattisesti ja jakamattomasti. Tämä periaate unohtuu myös joskus osassa suomalaista keskustelua. Euroopan Unionin on oltava kansalaisten hyvinvointia varten aivan kuten valtion ja kunnankin. Nämä oikeudet ansaitsevat vapaaehtoisuuden sijasta saman lain turvan kuin vaikkapa maatalouden tuetkin. Kysymys on periaatteellinen mutta myös koko yhteisön tulevaisuuden kohtalon kysymys. 19

20 Taide ja kulttuuri Hyvää elämänlaatua taiteen ja kulttuurin keinoin Haaste hoivan ammattityölle ja johtamiselle ikääntyneitten palveluissa Hömppää vai hyötyä? Taide- ja kulttuuritoiminta ikääntyneitten hoivalaitoksissa kulkee vielä lapsenkengissä. Näin on siitäkin huolimatta, että systemaattinen kulttuuri- ja taidetoiminta on todettu vaikuttavaksi vanhustyössä sairauksien hoidossa, pitkäaikaishoivassa ja kuntoutuksen tukena. Taiteen on todettu parantavan kokonaisuudessaan hoidon laatua sekä edistävän henkilöstön ja vanhuksen keskinäistä vuorovaikutusta. Taide voi jopa korvata tai lieventää toisen ihmisen ihon tai sanan kosketuksen tarvetta sekä antaa lohtua lähestyvään kuolemaan. Tarkastelussa on kuitenkin syytä erottaa taide-, viihde- ja virikkeellisyysulottuvuudet. Arjessa ne kulkevat käsi kädessä, vaikka eroavatkin toisistaan. Arjen areenoilla taidetoiminnan hyötyjä on vaikea mitata toiminnan satunnaisuuden vuoksi. Ja kun tulokset eivät ole mitattavissa, toiminnan arvoa on vaikeampi nähdä. Satunnaisuutta perustellaan yleisimmin resurssipulalla, mutta iso merkitys lienee kuitenkin myös asenteella. Toki työ vaatii tekijänsä, olipa kyse sitten hoivasta tai taiteesta. Vanhuspalvelulain toivoisikin tuovan uusia tuulia, laki kun näkee kulttuuri- ja taidetoiminnan osana vanhusten hoito- ja hoivatyötä. Taide- ja kulttuuritoiminnan virittämä yhteisöllisyys ja yhdessä toimiminen kumpuavat kanssakäymisestä, mukanaolosta, vaikuttamisesta sekä ajassa ja esimerkiksi vuodenajoissa kiinni elämisestä. Tämä luo mielen vireyttä ja mielenkiintoa sekä rytmittää mielekkäästi elämää. Aina ei tarvitse tehdä ja suorittaa, voi myös vain olla mukana ja yhdessä toisten kanssa. Sekin voi antaa voimaa ja luoda merkityksellisyyden kokemuksia, sillä tutkimusten mukaan joka neljäs palvelutaloissa asuvista tuntee itsensä yksinäiseksi, vaikka heistä vain kuusi prosenttia viettää päivänsä yksin. Psyyken lääkkeillä ei kuitenkaan saisi korvata vanhuksen yksinäisyyden ja osattomuuden kokemuksia tai henkilökunnan määrää tai laatua. Vierasta tällainen ei vanhustyön arjen puristuksessa kuitenkaan ole. Mitä ymmärrämme palvelulla Keskityn tässä tarkastelussani ikääntyneitten ympärivuorokautiseen pitkäaikaishoivaan eli lähinnä tehostettuun palveluasumiseen ja perinteiseen laitoshoitoon, joissa molemmissa on sekä asumista, hoivaa että hoitoa. Hoiva ja hoito ovat palvelua, jolla tuotetaan arvoa yhdessä asiakkaan kanssa. Arvo liittyy aina laatuun, jolloin asiakkaan tyytyväisyys on korkein laatutavoite, jonka saavuttamisesta otetaan kattavasti vastuuta. Myös taide- ja kulttuuritoiminta on palvelua. Vanhusten ympärivuorokautisessa hoivassa palvelu ei kuitenkaan rinnastu puolesta tekemiseen vaan se kumpuaa asiakkaan omista voimava- 20

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa

Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa Miten I&O muutosagentti mukana Keski-Suomen sotevalmistelussa 1 20.03.2017 Iäkkäille ja omaisille yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut Lisäämme mahdollisimman

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Maakunnallinen vanhusneuvosto

Maakunnallinen vanhusneuvosto Maakunnallinen vanhusneuvosto Pirkanmaan vanhusneuvostojen tapaaminen 13.10.2016 Lempäälä Raija Moilanen Tampereen vanhusneuvosto Maakunnan vaikuttamistoimielimet ( lausunnolla oleva Maakuntalaki 26 )

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset. Vanhusasiaa! -seminaari Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Vanhuspalvelulaki ja vanhusasioiden valtakunnalliset kuulumiset Vanhusasiaa! -seminaari 4.2.2010 Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Ikääntymisraportti Kokonaisarvio ikääntymisen vaikutuksista ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa

Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Sote & muuta ajankohtaista iäkkäiden palveluissa Vanhusneuvostojen seminaari Lahti 23.5.3016 Virva Juurikkala, erityisasiantuntija STM/Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Kaikille yhdenvertaiset sosiaali-

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

Vanhusneuvostokysely 2012

Vanhusneuvostokysely 2012 Vanhusneuvostokysely 2012 Kysely numero 4/83/2012 Marraskuu 2012 Kunta Tässä kyselyssä vanhusneuvostolla tarkoitetaan vanhusneuvostoja, vastaavia muulla nimellä toimivia yhteistyöelimiä (esimerkiksi ikäihmisten

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä

Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Sosiaalijohdon neuvottelupäivä Teemaryhmä: Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes 27.3.2014 Kuntatalo, Helsinki Ikäihmisten hyvinvointi ja sosiaalipalvelut Kansallinen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tilannekatsaus Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho, FT Taustaa

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA

LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA Lopen kunta Perusturvalautakunta 26.10.2016 97 Perusturva Vanhuspalvelut LOPEN KUNNAN IKÄIHMISTEN OHJELMA 2017 2018 Sisko Haapanen Vanhuspalvelujen johtaja JOHDANTO Seudullinen ikäihmisten ohjelma 2015

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT

PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT PERUSTURVAN TAVOITTEET JA MENESTYSTEKIJÄT Kriittiset menestystekijät: Asiat, joissa on onnistuttava, jotta tavoitteet toteutuisivat. Kriittiset menestystekijät ovat tärkeitä ja sellaisia joihin organisaatio

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Vanhusten palvelut Helsinki

Vanhusten palvelut Helsinki Vanhusten palvelut Helsinki Arja Peiponen, VTL, THM, emba Palvelualuejohtaja Helsingin kaupunki Sosiaali ja terveysvirasto Helsinki Väestömäärä n. 600 000 Yli 65 v n. 100 000 Yli 75 v. 42 000 Sosiaali

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari

Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Saamelaiset Pohjois-Suomen kasteohjelmassa Sakaste päätösseminaari Inari 20.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Yhdessä olemme yhteisö rakennamme jotain uutta kohtaamisista syntyy yhteinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan?

SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? SOSIAALIHUOLTOLAISTA TUKEA KOTIIN VIETÄVIIN PALVELUIHIN Viestejä valvontakentältä Mitä epäkohtia toiminnasta nousee ja miten niihin puututaan? Sosiaali- ja terveysministeriö, Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin

Sosiaali ja terveydenhuollon. palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Kehittäjäasiakastoiminta i t i i t Sosiaali ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien l osallistumista i t palvelujen suunnitteluun kehittämiseen ja arviointiin Velvoitteet vanhustyössä Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012

Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Tilastoinnin muutoksia tilastovuosille 2011 ja 2012 Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto - kuntatalous Muut toimintatiedot (taulukko 51) Tukiopetustuntien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Demokratiapäivä

Demokratiapäivä Demokratiapäivä 13.10.2015 Teemasessio 2:Edustuksellisen ja suoran demokratian muodostama kokonaisuus - miten niiden johtaminen ja kehittäminen vaikuttaa toisiinsa ja miten niitä kehitetään samanaikaisesti?

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS

KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS KESKI-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYS LAUTAKUNTA JA HELLI LIIKELAITOS Johtokunta Johtaja Airi Turunen Hallintopäällikkö vs. Marja Havukainen Johtava lääkäri Vastaava hammaslääkäri

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen

Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Oikeus arvokkaaseen elämään ja vanhenemiseen Perusoikeudet/ ihmisoikeus Yhdenvertaisuus direktiivi (syrjimättömyys) STM vastaa toimivuudesta Ikäihmisten palvelujen laatusuositus Vanhuspalvelulaki (luonnoskierrosvaiheessa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot