POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 5/2012 Selvitysmiehiltä esitys pohjoisen palvelurakenteeksi Paperinen resepti poistuu käytöstä Päivystys uudistetaan

2 -20% Tällä kupongilla STUDIO ja rakennekäsittelyistä! ULEÅBORG Tervetuloa! voimassa asti väreistä, leikkauksista ripsienpidennys 80 e Kastellin STUDIO ULEÅBORGApteekki Torikatu 42, Oulu p UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su kki i Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoitopiirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Pohjanpiiri 5/2012

3 Pääkirjoitus Tulevan vuoden toiminnasta Aino-Liisa Oukka, johtajaylilääkäri KUVA ANTTI SUISTOLA Terveydenhuoltolaki, joka tuli voimaan toukokuussa 2011, ja siihen liittyvät asetukset edellyttävät meiltä toiminnallisia muutoksia. Olemme jo tänä vuonna aloittaneet perusterveydenhuollon yksikön toiminnan, ja olemme perustaneet erityisvastuualueen tutkimustoimikunnan. Perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi järjestämissuunnitelman laadintaa sairaanhoitopiirin kuntien kanssa ja tutkimustoimikunta vastaa nyt tutkimukseen kohdistuvan erityisvaltionosuuden jaosta erityisvastuualueen tutkimusryhmille. Terveydenhuoltolaki edellyttää meidän laativan myös järjestämissopimuksen yhdessä erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa. Järjestämissopimuksessa sovitaan mm. työnjaosta, päivystyksen järjestämisestä ja yhteisistä tukipalveluista. Osana taustatyötä olemme tehneet selvitystä lääkäri- ja hoitohenkilöstön määrän kehityksestä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tilanne vaikuttaa todella huolestuttavalta, ja meidän pitää varautua resurssien vajaukseen kehittämällä työnjakoa ammattiryhmien kesken ja tarkastelemalla palvelurakenteita niin, että pystymme turvaamaan laatuvaatimuksia vastaavan päivystystoiminnan. Uusien lääketieteellisten menetelmien kustannusvaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Ne ovat useimmiten kalliita ja leviävät nopeasti laajalle tehokkaiden myyntitoimien ja tiedon nopean liikkuvuuden vuoksi jo ennen kuin niiden tehokkuus, turvallisuus ja kustannusvaikuttavuus on osoitettu. Päätös teknologian käyttöönotosta on aiemmin ollut sairaala-, yksikkö- tai jopa lääkärikohtaista, mutta terveydenhuoltolaki edellyttää nyt, että uusien menetelmien käyttöönotosta sovitaan erityisvastuualueittain. Olemme jo valtakunnallisesti linjanneet yhteistä prosessia, jossa arvioinnin pohjana käytetään ns. mini-hta menetelmää. Jatkossa erityisvastuualueilla arviointiprosessista vastaavat arviointiylilääkärit. Ensihoidon järjestäminen siirtyy ensi vuoden alussa sairaanhoitopiirin vastuulle. Sitä varten valmistelimme asetuksen mukaisen palvelutasopäätöksen, jonka valtuusto hyväksyi maaliskuussa. Kuntatalouden muuttunut tilanne kuitenkin edellyttää palvelutason uudelleen tarkastelua ja tason noston varovaisempaa askellusta. Valtuusto käsittelee korjattua esitystä vuoden 2013 osalta vielä marraskuussa. Ensihoidon kustannustason nousua on kritisoitu vahvasti. Vertailupohjana on ollut kuntien antamat tiedot vuoden 2010 kustannuksista, johon on kuitenkin lisättävä yleinen kustannustason nousu ja selkeä palvelutason parannus. Kritiikkiä on tullut myös kustannusten yhteisvastuullisuudesta huolimatta siitä, että palvelu ei ole enää kuntakohtaista vaan alueellista. Ensihoitoyksiköt on pyritty sijoittamaan niin, että ne palvelevat mahdollisimman suurta osaa väestöstä riippumatta kuntarajoista. Kustannusjaosta tultaneenkin tekemään erillinen päätös, jossa jako pohjautuu osin aiempiin kustannuksiin. Kaiken kaikkiaan tilanne on hyvin hankala, koska jouduimme keskeyttämään kilpailutuksen ja nyt neuvottelemaan hyvin tiiviillä aikataululla erilliset sopimukset palvelun turvaamiseksi ensi vuonna. Ensihoidon lisäksi asetukseen pohjautuu myös selkäydinvammaisten potilaiden hoidon keskittäminen kolmeen keskukseen Suomessa: Ouluun, Tampereelle ja Helsinkiin. Asiaa on valmisteltu huolellisesti sekä meillä että valtakunnallisessa työryhmässä ja tältä pohjalta laajennamme kuntoutuksen yksikön toimintaa. Tärkeäksi kehityshankkeeksi koko sairaanhoitopiirin alueella on myös koettu palliatiivisen hoidon kehittäminen. Toimintaa on suunniteltu kuntien kanssa yhdessä KYTKE-hankkeessa valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Tavoitteena onkin käynnistää palliatiivisen yksikön toiminta ensi vuoden aikana tukipalveluista vapautuvan resurssin myötä. Syksy on ollut tiivis ja täynnä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Käytetäänpä vapaa-aika rentoutumiseen ja pimenevistä illoista nauttimiseen! n 5/2012 4/2012 Pohjanpiiri 3

4 Sisältö Pääkirjoitus: Tulevan vuoden toiminnasta...3 KanTa-hanke etenee: Paperit pois...5 Päivystys uudistetaan...8 Ensihoidon järjestämistä tarkennetaan...9 Ulkoistamiseen suhtaudutaan entistä kriittisemmin... 9 Työhyvinvointivalmentajaksi kouluttautuminen innosti käytännöntoimiin...10 Induktiotila edustaa leikkausten terävintä kärkeä...12 Selvitysmiesten esitys Pohjois-Suomen palvelurakenteeksi: Yhteistoiminta-alueet ja yhteinen ERVA...14 Erva-alueen kuulumisia Keski-Pohjanmaalta...16 Tukitoiminnasta ydintoiminnaksi...17 Tulosalue-esittely: Mielenterveyshäiriöiden hoitotulokset hyviä tunnistaminen kangertelee...18 Ramppa kalakattaa...20 OuluHealthin tavoitteena 700 uutta työpaikkaa...21 Medicongress pohtiyhteistyötä ja tulevaisuutta...22 Joka kolmas kuntatyöntekijä eläkkeelle 10 vuoden sisällä...22 Ministeri Risikko: Sosiaali- ja terveysalan työtekijöiden riittävyys turvattava...23 Hoitoala kiinnosti Eteenpäin-messuilla...25 Peltolan sairaala oli merkittävä alueellinen yhteistyöhanke...26 Psykiatrian klinikan Peltolan alueen peruskorjaukset saatu päätökseen...28 Hankinnat tehdään tarvelähtöisesti...29 Polje paikallasi ja edisty Kokeellinen kirurgia vie lääketiedettä eteenpäin...31 AY-asiat: Klik-klik...32 Jos minulta kysytään, niin: Tulevaisuuden sairaala Hoitotyön tutkimuksessa yhteistyö työelämän kanssa on tarpeen...35 Pohjanpiiri 37. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (08) Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP (08) Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Jaakko Ahlstén Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP (08) Sylvi Savolainen, PPSHP (08) Tiina Mäki, PPSHP Antti Suistola, PPSHP Jukka Veijola, PPSHP Graafikot Paula Mäntyniemi, Erweko Sinikka Nurmi, Erweko Marika Määttä, Erweko Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Pekka Hellström Juha Jääskeläinen Jarkko Raatikainen Juha Korpelainen Pirjo Kejonen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Marja-Liisa Pylväs Tuula Virsiheimo Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS Osoitteen muutokset (08) Ilmoitukset Olavi Määttä Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Painopaikka Erweko Oy KANNEN KUVA Tiina mäki

5 KanTa-hanke etenee Paperit pois Paperiset reseptit poistuvat käytöstä ensi vuoden aikana myös Pohjois-Pohjanmaalla, kun sähköinen lääkemääräys otetaan käyttöön. Sähköisen potilasarkiston käyttöönotto vie vielä muutaman vuoden. Teksti: Martti Ahlstén Kuvat: Tiina Mäki 5/2012 Pohjanpiiri 5

6 Kansallinen terveysarkisto, KanTa, on mittava tietojärjestelmähanke, joka koostuu sähköisestä lääkemääräyksestä eli ereseptistä, sähköisestä potilastietojen arkistosta eli earkistosta sekä kansalaisten mahdollisuudesta katsoa omia hoito- ja lääkitystietojaan internetin kautta. KanTaa rakennetaan sosiaalija terveysministeriön linjausten mukaisesti siten, että terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) vastaa hankkeen operatiivisesta ohjauksesta sekä koodistosta ja Kela teknisestä toteutuksesta. Lisäksi on perustettu lukuisia alueellisia työryhmiä suunnittelua ja käyttöönottoa varten. Erikoissuunnittelija Tellervo Alanärä THL:stä sanoo, että ereseptin pitäisi olla kaikkien julkisen terveydenhuollon yksiköidenkäytössä ensi vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja yksityisen terveydenhuollon yksiköiden käytössä vuoden kuluttua siitä. Sähköisen potilastietoarkiston käyttöönotto on porrastettu samalla tavalla. Julkisessa terveydenhuollossa sen pitäisi olla kaikkien käytössä vuoden 2014 elokuussa ja yksityisellä puolella vuoden 2015 elokuussa. Teknistä ja toiminnallista kehittämistä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri KanTa-aluehankkeen aluekoordinaattori Jukka Rantanen kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla sekä ereseptin että earkiston käyttöönotto tapahtuu määriteltyjen aikataulujen loppumetreillä. Emme ole toimineet muita hitaammin ja jääneet jälkeen, vaan teimme harkitusti tällaisen ratkaisun. Yksi syy oli se, että halusimme nähdä, miten uuden Oulun perustamisen kanssa käy, Rantanen sanoo. Hän painottaa, että nyt ei olla luomassa uusia tietojärjestelmiä vaan ereseptiä ja earkistoa käytetään olemassa olevien sähköisten potilastietojärjestelmien ja apteekkijärjestelmien kautta. Kela on toteuttanut KanTa-palvelun, jonne organisaatiot liittävät potilas- tai apteekkitietojärjestelmänsä. Terveydenhuollon ja apteekkien tietojärjestelmiin on pitänyt tämän takia tehdä teknisiä muutoksia, joiden toteuttaminen ja testaaminen vie aikaa. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin käyttämässä Esko-potilastietojärjestelmässä jouduttiin uusimaan lääkeosio kokonaan. Tellervo Alanärä muistuttaa, että kyse ei ole pelkästään teknisestä säätämisestä. Myös toimintaprosesseja on pitänyt tarkastella ja yhdenmukaistaa. Esimerkiksi reseptien uusimisessa on ollut monenlaisia käytäntöjä, jotka on pitänyt ottaa huomioon ereseptiin siirryttäessä. On myös pitänyt määritellä kansallisesti yhtenäisiä toimintamalleja esimerkiksi sille, miten kodinhoitaja toimii, kun asiakkaan resepti pitää uusia. Kokonaislääkitys paremmin haltuun eresepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa Kelan ylläpitämään valtakunnalliseen reseptikeskukseen. Apteekit tallentavat reseptikeskukseen merkinnät lääkkeiden toimittamisesta. ereseptin käyttöönotto alkoi Turusta vuonna 2010, ja tämän vuoden lokakuussa oli kirjoitettu hieman yli kolme miljoonaa sähköistä reseptiä. Kaikki Suomen apteekit pystyvät jo toimittamaan lääkkeet sähköisellä reseptillä. ereseptin avulla voidaan hallita potilaan kokonaislääkitystä paremmin, kun tiedot määrätyistä ja toimitetuista lääkkeistä ovat saatavissa siitä riippumatta, missä potilas hakeutuu hoitoon ja missä lääkkeitä on aiemmin määrätty ja mistä niitä on ostettu. Sähköistä reseptiä ei myöskään voi väärentää tai hukata. Jukka Rantasen mukaan paperisesta reseptistä ei päästä kokonaan eroon. Potilas voi toistaiseksi kieltäytyä ereseptistä, jolloin hänelle kirjoitetaan paperiresepti. Puhelinresepti ja paperiresepti tulevat lisäksi säilymään varalla poikkeustilanteita varten, hän selvittää. ereseptin käytön alueellisia toimintamallikoulutuksia on jo järjestetty. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstön koulutukset käynnistyvät ensi vuoden alusta. Apteekkiin riittää Kelakortti Potilas voi hakea sähköisesti kirjoitetun lääkkeen mistä tahansa apteekista. Apteekki tarkistaa reseptikeskuksesta, mitä lääkkeitä potilaalle on määrätty. Potilaan pitää todistaa henkilöllisyytensä esimerkiksi ajokortin avulla, mutta muuten hänellä ei välttämättä tarvitse olla mukanaan muuta kuin Kela-kortti. Asiointia nopeuttaa, jos potilaalla on mukanaan lääkärin tulostama potilasohje. Ohje tulostetaan ja annetaan potilaan mukaan aina. Siihen on merkitty lääkkeiden lisäksi myös niiden annosteluohje, jota ei siis enää kirjoiteta apteekissa kuten paperisen reseptin aikana. Lääkärin on kirjoitettava ohje lääkkeen annostelusta sellaisella kielellä, että potilas sen ymmärtää. Lääketieteellistä ammattislangia ei saa käyttää, ei myöskään lyhenteitä, Jukka Rantanen sanoo. STM valmistelee sähköistä reseptiä koskevan lain muuttamista. Tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa lupamenettelyjä, joiden perusteella terveydenhuollon organisaatioissa voidaan käsitellä ja katsoa potilaan tietoja. Jukka Rantasen mukaan tilanne on haasteellinen ereseptin käyttöönottokoulutuksessa. Henkilökuntaa voidaan ohjeistaa vain voimassa olevan lain mukaiseen toimintaan, joten edessä on uusi perehdyttämiskierros, kun laki muuttuu. ereseptin käyttöönoton myötä terveydenhuollon ammattilaisilta edellytetään Väestörekisterikeskuksen myöntämän varmennekortin käyttöä. Kaikki tallentavat yhteiseen arkistoon Sähköinen potilaskertomus on käytössä suomalaisessa terveydenhuollossa jokseenkin kattavasti. Ongelma on erilaisten järjestelmien ja niiden eri versioiden suuri määrä ja se, että tieto ei siirry järjestelmästä toiseen. Tiedonsiirtoyhteyden rakentaminen kaikkien järjestelmien välillä olisi ollut suunnaton ellei jopa mahdoton tehtävä. Siksi Suomessa alettiin kehittää kansallista potilastietojen sähköistä arkistoa, earkistoa. Se toimii siten, että jokainen järjestelmä tallettaa potilastietoa standardoidussa ja tietoturvallisessa muodossa yhteiseen valtakunnalliseen arkistoon, josta muut potilastietojärjestelmät pystyvät sitä lukemaan ja noutamaan. Tässä mallissa jokainen järjestelmä velvoitetaan rakentamaan yhteys arkistoon sen sijaan, että jokainen rakentaisi yhteyden kaikkiin muihin järjestelmiin. Sähköinen arkisto tekee mahdolliseksi sen, että hoitohenkilökunta voi saada tarvitsemansa oleellisen tiedon ajasta ja paikasta riippumatta. Terveydenhuollon yksiköt tuottavat ja käsittelevät hoitotilanteissa valtavan määrän tietoa eikä sitä kaikkea ole mielekästä tallentaa kansalliseen arkistoon. earkisto on keskeisten potilastietojen, palvelutapahtumien ja hoitojaksojen tietovarasto. Yksittäinen lääkäri tai toimintayksikkö ei vie tietoja arkistoon erikseen vaan ne kirjataan normaaliin tapaan sähköiseen potilaskertomukseen. Järjestelmä hoitaa tietojen siirtämisen earkistoon, Tellervo Alanärä kertoo. Oleellinen tieto koosteena Keskitetyn arkiston ilmeinen uhka on tiedon valtava määrä. Sitä ker- 6 Pohjanpiiri 5/2012

7 tyy nopeasti niin paljon, että oleellisen tiedon löytäminen käy vaikeaksi ja tiedon etsimiseen alkaa mennä liikaa aikaa. Tämän välttämiseksi earkistoon tulee tiedonhallintapalvelu, joka koostaa potilaan tiedot niitä hakevalle siten, että oleellinen tieto on luettavissa yhdellä silmäyksellä. Tällaista oleellista tietoa ovat esimerkiksi lääkitys, diagnoosi ja laboratoriotulokset. Järjestelmä noutaa näitä koskevan tiedon palvelutapahtumista ja tekee niistä koosteen. Tiedonhallintapalvelulla varustetun earkiston odotetaan parantavan hoidon laatua, lisäävän potilasturvallisuutta ja vähentävän päällekkäisiä tutkimuksia. Myös hoitavan yksikön tehokkuuden odotetaan parantuvan. Tiedonhallintapalveluun on tulossa myös älykkäitä toimintoja. Sellaisia ovat ohjeet siitä, mitä kannattaisi tehdä, huomautukset sopimattomilta vaikuttavista hoidoista tai lääkkeiden yhteisvaikutuksista, Jukka Rantanen kertoo. Tietojen katselu toimii jo Terveydenhuollon palveluita käyttävälle Kansallinen terveysarkisto merkitsee sitä, että hoidon läpinäkyvyys lisääntyy, kun omaa lääkitystä ja hoitoa koskevat tiedot on mahdollista tarkistaa internetin välityksellä. Tämä omien tietojen katselu toimii jo, mutta nähtävänä on toistaiseksi vain omaa lääkitystä koskevaa tietoa niillä alueilla, joilla eresepti on jo käytössä. Hoitoa koskevaa tietoa päästään katsomaan, kun earkistoa aletaan ottaa käyttöön. Katselupalvelun kautta kansalainen voi tulostaa itselleen yhteenvedon lääkemääräyksistä, tarkistaa, mihin terveydenhuollon yksiköihin hänen tietojaan on luovutettu, antaa suostumuksia tai kieltoja tietojen luovuttamiseen. Omien tietojen katselupalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla osoitteessa n Oulun Rotuaarin Apteekki on jo toimittanut jonkin verran sähköisellä reseptillä määrättyjä lääkkeitä. 5/2012 Pohjanpiiri 7

8 Päivystys uudistetaan Päivystyksen uudistus parantaa ja yhtenäistää hoidon laatua sekä keskittää toimintoja ja lisää kustannuksia. Teksti: Martti Ahlstén Kuva: Tiina Mäki Päivystystoimintaa halutaan kehittää. Asiaa on pohjustettu kahdella sosiaali- ja terveysministeriön sekä yhdellä Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportilla. Lisäksi ministeriö on käynyt keskusteluja terveydenhuollon toimijoiden ja ammattilaisten kanssa. Valmistelun tuloksena on syntynyt ehdotus asetukseksi kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä. Ehdotus on ollut alkusyksyn aikana lausuntokierroksella. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukka sanoo, että tavoitteena on parantaa ja yhtenäistää päivystystoiminnan laatua ja potilasturvallisuutta. Järjestämisvastuisiin ei päivystyksen uudistamisen yhteydessä puututa. Yhtenäistäminen tarkoittaa sitä, että määritellään valtakunnallisesti, millainen palveluiden taso päivystysyksiköissä pitää olla. Millainen on esimerkiksi yksikön laboratorio-, kuvantamis- tai tehohoitovalmius. Lisäksi on tarkoitus velvoittaa terveydenhuollon yksiköt suunnittelemaan tietyt toiminnot ERVA-alueittain. Tämä vaatimus koskee esimerkiksi kardiologian päivystystä, Oukka selvittää. Uudistus aiheuttaa kustannuspaineita Aino-Liisa Oukan mukaan päivystyksen laadun kehittäminen johtaa siihen, että osa hoidosta keskitetään. Esimerkiksi vaikeissa leikkauksissa voidaan ylläpitää laatua vain siten, että toimenpiteitä on riittävästi. Pienet volyymit eivät kehitä tai edes ylläpidä osaamista. Esimerkiksi yöajan leikkaustoiminta keskittynee nykyistä harvempiin yksiköihin. Myös synnytysten keskittäminen jatkunee. Uudistus synnyttää kustannuspaineita. Ne yksiköt, joihin keskittämisen myötä tulee lisää volyymia, joutuvat investoimaan ja hankkimaan lisää henkilökuntaa. Parhaassa tapauksessa kustannukset vain siirtyvät yksiköstä toiseen, mutta todennäköistä on, että myös kokonaiskustannukset nousevat. Ministeriö haluaisi toteuttaa uudistuksen vuoden 2014 aikana. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri esittää siirtymäaikoja siltä osin kuin tarvitaan investointeja. Saavutettavuus tärkeää Oulun yliopistollisen sairaalan ERVA-alueella on soviteltu työnjakoa, ensihoitoa ja päivystyspisteiden sijaintia ja valmiutta hyvässä yhteisymmärryksessä jo useita vuosia. Työvälineenä on käytetty muun muassa ERVA-strategiaa. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kiinnittää päivystysasetusluonnoksesta antamassaan lausunnossa huomiota pohjoisen Suomen erityisolosuhteisiin. OYS:n ERVA-alue muodostuu viidestä sairaanhoitopiiristä. Alue on maantieteellisesti laaja, puolet Suomen pinta-alasta, mutta harvaan asuttu. Matkat ovat pitkiä sekä kilometreissä että ajallisesti. Me joudumme päivystystä kehittäessämme kiinnittämään huomiota palveluiden saavutet- 8 Pohjanpiiri 5/2012

9 Päivystysasetuksen terminologia on huojuvaa ja tulkinnanvaraista. Tekstissä käytetään esimerkiksi termejä välittömästi saatavilla, oltava valmius, nopea saatavuus, hoitoon perehtynyt lääkäri, hoitoon hyvin perehtynyt lääkäri. Niihin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri kaipaa täsmennystä. tavuuteen. Pelkästään väestöpohjaan ja toimenpidevolyymeihin perustuvat laatukriteerit eivät olisi oikeudenmukaisia, Aino- Liisa Oukka painottaa. Sairaanhoitopiirin toteaa lausunnossaan, että myös vaatimus virkalääkärin saatavuudesta kaikkina vuorokaudenaikoina on ongelmallinen pohjoisessa Suomessa. Maakuntakeskuksista kaukana olevissa yksiköissä päivystyksessä joudutaan turvautumaan ainakin osittain ostopalveluihin, koska oman henkilökunnan päivystysrasitus nousisi liian korkeaksi. Myös päivystysrinkien määrän lisääntyminen tulee tuottamaan ongelmia. Erityisesti se koskee kirurgiaa, jossa pitää olla päivystysrinki erikseen sekä pehmytkudoskirurgialle että kovalle kirurgialle, Oukka sanoo. n Ensihoidon järjestämistä tarkennetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri tarkentaa ensihoidon järjestämistä koskevia päätöksiään. Sairaanhoitopiirin valtuusto kokoontuu päättämään asiasta järjestettävässä ylimääräisessä kokouksessa. Asian ottaminen uuteen käsittelyyn johtuu sairaanhoitoiirin jäsenkunnilta tulleesta palautteesta, jonka mukaan kustannustaso nousee liian korkeaksi. Hallitus esittää, että valtuusto tekee uuden palvelutasopäätöksen, joka koskee vain vuotta Kilpailutukseen ja neuvotteluihin pelastuslaitosten kanssa perustunut ensihoidon palveluiden hankinta on keskeytetty. Palveluiden tuottamisesta vuodelle 2013 neuvotellaan pelastuslaitosten ja kilpailutuksen voittaneiden yksityisten tuottajien kanssa. Palvelutasoa ei nos- tettaisi niin paljon kuin aikaisemmassa palvelutasopäätöksessä määriteltiin. Palvelutasopäätös ja kustannusten jako vuosille valmistellaan ja esitetään valtuuston päätettäväksi myöhemmin. Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta sairaanhoitopiireille terveydenhuoltolain määräysten perusteella ensi vuoden alusta. n Ulkoistamiseen suhtaudutaan entistä kriittisemmin Nordic Healthcare Group Oy:n ja Suomen Lääkäriliiton tutkimuksen mukaan terveyspalveluiden ulkoistamisen trendi on laantumassa. Etenkin päivystys- ja vastaanottopalvelut halutaan pitää aiempaa enemmän julkisen sektorin omana tuotantona. Vastaajista 66 % oli sitä mieltä, että ajanvarauksellinen vastaanottotoiminta on tehtävä julkisen sektorin omana tuotantona. Lisäksi 38 % vastaajista piti tärkeänä, että päivystys toteutetaan julkisen sektorin omana tuotantona. Perusterveydenhuollosta vastaavat johtajat suhtautuvat ulkoistamiseen kriittisemmin kuin vastaavassa kyselyssä vuosi sitten. Palvelut kokonaan ulkoistavien kuntien osuus on laskenut. Viime vuoteen verrattuna useampi johtaja haluaa kunnan tuottavan palvelut itse. Vastaajien mukaan kunnat ovat joutuneet ulkoistamaan palveluita enemmän kuin olisi suotavaa. Terveydenhuollon johtajien näkemykset toiminnan järjestämisestä poikkeavat aiempaa useammin poliittisesta tahtotilasta ja kunnan tai kuntayhtymän strategisesta näkemyksestä (vuoden 2011 tutkimuksessa 12 %, nyt 30 %). Lisäksi 33 % vastaajista on joutunut esimerkiksi poliittisista syistä tekemään oman näkökulmansa vastaisesti päätöksiä, joiden uskoi olevan vahingollisia kuntalaisille kokonaisuuden näkökulmasta. Valtaosa (63 %) Nordic Healthcare Group Oy:n ja Suomen Lääkäriliiton perusterveydenhuollon kyselytutkimukseen vastanneista koki hengen väestöpohjan riittävän perusterveydenhuollon palveluiden järjestämiseen.. n 5/2012 Pohjanpiiri 9

10 Työhyvinvointivalmentajaksi kouluttautuminen innosti käytännöntoimiin Työhyvinvointi on monisyinen asia. Avoimesti puhumalla ongelmakohdat nostetaan pintaan ja niitä päästään käsittelemään. Työhyvinvoinnin laiminlyönti näkyy paitsi työntekijöiden jaksamisessa myös työn tuottavuudessa ja tuloksessa. Teksti ja kuva: Liisa Ahlstén Mitä työhyvinvointi on? Sitäkö, että töissä on hirveän hauskaa ja kerran vuodessa on virkistyspäivä? Ravitsemisjohtaja Kaisu Suvanto tunnustaa ajatelleensa näin ennen kuin lähti kouluttautumaan työhyvinvointivalmentajaksi Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakouluun Synergokseen. Siellä hän havahtui huomaamaan, että työhyvinvointi on jotakin aivan muuta. Samaan koulutukseen osallistui myös silloin tietohallinnossa työskennellyt ja syyskuussa työhyvinvointipalveluissa henkilöstösuunnittelijana aloittanut Ulla Sutelainen, joka teki Kaisu Suvannon kanssa yhdessä koulutukseen kuuluvan työhyvinvointisuunnitelman sairaanhoitopiirin ravintopalvelujen Oulun yksiköille. Työhyvinvointisuunnitelmaa he pohjustivat kyselyllä, jolla he halusivat selvittää, miten sairaanhoitopiirin ravintopalveluissa työskentelevät oman työyhteisönsä näkevät ja onko siellä havaittavissa professori Marja-Liisa Ulla Sutelainen ja Kaisu Suvanto pääsivät kumpikin käyttämään työhyvinvointisuunnitelmassa hyväkseen omaa ammatillista erityisosaamistaan, Ulla suunnittelijan ja Kaisu ravitsemisjohtajan osaamista. Mankan kirjoissaan mainitsemia työyhteisön ongelmia. Mankan arvion mukaan lyhyet, 1 3 päivän, poissaolot tulevat työnantajille kaikista kalleimmiksi. Kuitenkin jopa puolet tai ainakin kolmannes poissaoloista johtuu organisaatiosta. Syinä voivat olla esimerkiksi johtamisongelmat, työyhteisön huono henki ja liian kiireinen työtahti. Työhyvinvointi sen sijaan näkyy suoraan tuloslaskelmissa vähentyneinä poissaoloina ja eläkekustannuksina. Tätä taustaa vasten keskityimme työssämme ryhmähengen ja esimiestyön osa-alueisiin, he kertovat suunnitelmansa taustasta. Otimme kohteeksi PPSHP:n ravintopalvelujen Oulun yksiköt, ravintokeskuksen ja kahviot. OYS:n ravintokeskus tuottaa päivittäin noin 5000 annosta noin 75 työntekijän panoksella. Sairaanhoitopiirin ravintopalveluihin kuuluu lisäksi toimipisteet Oulaisissa ja Ylivieskassa. Kehittämiskohteita valittiin aluksi kolme Työhyvinvointikyselyn vastausprosentti oli todella hyvä, kahviossa jopa 110 prosenttia, koska sijaisetkin halusivat vastata kyselyyn. OYS:n ravintokeskuksessa vastausprosentti oli 75. Lisäksi kolmeen avoimeen kysymykseen tuli runsaasti vastauksia, Ulla 10 Pohjanpiiri 5/2012

11 Työhyvinvointi koostuu hyvästä johtamisesta, organisaation ja työyhteisön toimivuudesta, työn hallinnasta ja ammatillisesta osaamisesta, työntekijöiden psykologisesta pääomasta. Kehittämistyö vaatii onnistukseen sitoutunutta esimiestä. Manka 1999, 2006 Sutelainen kertoo. Hyvää vastausprosenttia saattaa selittää se että Ulla Sutelainen oli ravintopalveluista käsin katsottuna ulkopuolinen ja vastaukset osoitettiin hänelle anonyymisti. Työhyvinvointisuunnitelman tekeminen nimenomaan ravintopalveluyksikössä oli ajankohtainen ja työssä keskityttiin ryhmähengen ja esimiestyön osatekijöihin. Työkaluina oli webropolkysely, seinäpaneeli sekä palaverit henkilöstön kanssa. Kyselyssä esiin nousseista kehittämiskohteista valittiin kolme osa-aluetta. Ensimmäiseksi kehittämiskohteeksi nostettiin työpistekohtaiset tiedotuspalaverit, joita ravintokeskuksessa oli hauskasti ruvettu kutsumaan pystypalavereiksi. Kyselyn mukaan niitä ei pidetty riittävän usein. Lisäksi henkilöstö toivoi etukäteen tietoa käsiteltävistä asioista ja lisää avointa keskustelua. Nyt, noin puoli vuotta kyselyn toteuttamisesta pystypalaverit toimivat huomattavasti paremmin ja niissä työpisteissä, missä pystypalaverikäytäntöä ei aiemmin ollut, sellaiset on otettu käyttöön. Palaverien sisältö on entistä monipuolisempi. Pystypalaverien kautta avoimmuus ja vuorovaikutus ovat myös lisääntyneet, Kaisu Suvanto kertoo. Toisena kehittämiskohteena esiin nousi lyhytaikaisten sijaisten perehdytys. Äkilliset poissaolot kuormittavat vakituista henkilökuntaa, jos ei ole olemassa käytäntöä, jolla pystytään nopeasti perehdyttämään sijainen, niin että hän pystyy omalla työpanoksellaan tulemaan mukaan tuotantoketjuun. Perehdytystä työstävä työryhmä on aloittanut työnsä. Tuotantoprosessissa on tietyt paikat, joissa sijaisen on helppo aloittaa, mutta käytänteiden luominen on tältä osion vielä kesken, Kaisu Suvanto toteaa. Kolmanneksi kehittämiskohteeksi valittiin avoimmuuden lisääminen. Jatkossa henkilöstöä halutaan rohkaista osallistumaan, vaikuttamaan ja keskustelemaan. Pystypalaverit ovat tässäkin mielessä osoittaneet toimivuutensa. Ne ovat Kaisu Suvannon mukaan lisänneet työyhteisön vuorovaikutusta ja avoimmuutta. Psykologista pääomaa kehittämällä lisää työhyvinvointia Kyselyssä esiin nousseiden asioiden perusteella voidaan vetää samansuuntaisia johtopäätöksiä kuin Synergos työhyvinvoinnin määritelmässään. Sen mukaan työhyvinvointi koostuu hyvästä johtamisesta, organisaation ja työyhteisön toimivuudesta, työn hallinnasta ja ammatillisesta osaamisesta, työntekijöiden psykologisesta pääomasta sekä terveydestä ja fyysisestä kunnosta. Mitä ns. psykologisella pääomalla sitten tarkoitetaan? Kaisu Suvanto kertoo, että se muodostuu itseluottamuksesta, toiveikkuudesta, sitkeydestä, optimismista ja joustavuudesta. Se on opittavissa, se ei siis ole mikään synnynnäinen ominaisuus. Jos me pystyisimme tällaisia ominaisuuksia itsessämme kasvattamaan, moni asia työpaikalla on paljon helpompaa. Esimerkiksi joustavuudella ja optimismilla pääsemme helpommin monen asian yli tai kun törmäyskursseja tulee, pääsisimme niistäkin rakentavalla tavalla eteenpäin, hän kuvailee psykologisen pääoman käsitettä. Tavoitteena on luopua mielen lempipuuhista: arvostelusta, vertaamisesta, tuomitsemisesta, syyllistämisestä ja hyökkäämisestä ja siirtyä ammatilliseen vuorovaikutukseen, jossa nähdään asiat asioina, Ulla Sutelainen jatkaa käsitteen määrittelyä. Käytännön toimiin Työhyvinvointimääritelmän mukaan johtamisen pitää olla osallistuvaa ja kannustavaa, mutta työyhteisön johtajaa tai päällikköä ei kovin helposti mielletä työhyvinvointikouluttajaksi. Kaisu Suvanto ei ole tätä kuitenkaan kokenut ongelmaksi. Hän on huomannut, että kun pistää itsensä likoon, myös muut innostuvat. Kaisu Suvanto kertoo, että hän on saanut olla mukana ravintoloiden ja kahvioiden yhteisessä pystypalaverissa. Uutta tässä on se, että hän ei ole niissä aikaisemmin ollut mukana ja myös se, että ravintolat ja kahviot järjestivät ensimmäisen kerran yhteisen palaverin. Kun asioita lähdetän pohtimaan yhdessä, syntyy uusia ideoita ja löydetään uusia tapoja kehittää työtä. Kaisu Suvannolla on tuntuma, että työyhteisössä on alkanut oikeasti tapahtua myönteisiä muutoksia. Arviointia on tarkoitus tehdä vapaasti osastopalavereissa keskustellen ja ensi keväänä toteutettavalla uudella kyselyllä. Työhyvinvointiasiat ovatkin nykyään yksi käsiteltävä asia ravintohuollon osastopalavereissa. Ulla Sutelainen ja Kaisu Suvanto ovat tyytyväisiä ja kiitollisia hyvästä vastausprosentista ja toteavat, että tästä on työyhteisössä hyvä jatkaa. Lisäksi he toivovat, että työyhteisössä osattaisiin iloita onnistumista, niin omasta kuin muiden. Se tarkoittaa sitä, että jätetään negatiivisuus takaalalle. Yhdessä tekemisen kokemus lisää viihtyvyyttä ja antaa hyviä tuloksia. n 5/2012 Pohjanpiiri 11

12 Induktiotila edustaa leikkausten terävintä kärkeä Oulun Yliopistollisen Sairaalan avohoitotalon induktiotila otettiin käyttöön avohoitotalon avauduttua keväällä Sen yhteydessä käyttöönotettu teknologia edustaa edelleen alansa huippua. Teksti: Jaakko Ahlstén Kuvat: Antti Suistola Induktiotilat leikkaussalien yhteydessä eivät ole Suomessa vielä kovin yleisiä, vaikka ne muualla maailmalla sitä ovat. OYS:n tiloissa on nyt käytössä kaksi erillistä induktiotilaa, avohoitotalon induktiotila ja Keskusleikkausosaston lokakuussa käyttöön otettu induktiotila. Induktiotilassa potilas valmistellaan leikkausta varten niin pitkälle kuin on mahdollista viemättä potilasta itse leikkaussaliin. Kun silloinen OYKS rakennettiin, jokaisen leikkaussalin yhteydessä oli etutila, jota kutsuttiin induktioksi. Siellä potilaat nukutettiin ennen leikkaussaliin siirtämistä, muut leikkausvalmistelut tehtiin vasta leikkaussalissa. Vähitellen nämä vanhat induktiotilat otettiin muuhun käyttöön ja induktio poistui käytöstä. Toinen vaikuttava tekijä induktion poisjääntiin oli se, ettei anestesiamonitorointi ollut niin intensiivistä kuin nykyään, osastonylilääkäri Tuula Kangas-Saarela kertoo. Anestesiahoitaja Elise Takkusen mukaan OYS:n induktiotilois- 12 Pohjanpiiri 5/2012

13 Anestesiahoitaja Elise Takkunen valmistelemassa potilasta leikkausta varten. sa käytettävä teknologia on ainakin Suomessa, ellei peräti maailmanlaajuisestikin huippuluokkaa. Kun potilas otetaan vastaan ja lopullinen leikkauspäätös on tehty, potilas otetaan induktiotilaan, jossa hänet valmistellaan leikkausta varten. Siellä asetetaan mahdolliset kanyylit ja suoritetaan puudutus jota valvoo hoitaja ja anestesialääkäri, Takkunen kertoo. Potilaan valvonta on siirtynyt mobiiliaikaan Kun potilas on kytketty valvontalaitteisiin induktiotilassa, häntä ei tarvitse enää irrottaa niistä leikkaussaliin siirrettäessä. Sen sijaan laitteistosta irrotetaan nk. mokkula, joka siirtyy potilaan mukana leikkaussaliin, jossa se kytketään leikkaussalin monitoreihin. Tämä vähentää aikaa leikkaussalissa. Kaiken kaikkiaan induktiotilan käyttö optimoi ajankäyttöä. Esimerkiksi syyskuussa meillä oli 56 induktiopotilasta, ja kokonaisuudessaan tämän vuoden aikana 401 induktiopotilasta. Jos nämä kaikki potilaat valmisteltaisiin leikkaukseen vasta leikkaussalissa, niin potilaita voitaisiin hoitaa huomattavasti vähemmän. Lisäksi tällä toiminnalla ajan lisäksi säästetään myös kuluissa, koska leikkaussaliaika on kallista, Kangas-Saarela toteaa. Kaikissa leikkauksissa induktiotilaa ei tietenkään voida käyttää. Kangas-Saarela tähdentää, että esimerkiksi vatsaontelon tähystyksissä induktiotilan käytöstä ei ole hyötyä. Näissä leikkauksissa potilas nukutetaan suoraan, ja kirurgi laittaa tarvittavat puudutukset paikallisesti. Potilaan valmisteluun vaikuttaa kuitenkin eniten potilaan perusterveydentila. Toimintatapojen muutosten välissä vanhanaikaisesta induktiosta nykyaikaiseen induktiotilan käyttöön heräämöä käytettiin potilaan valmisteluun aina mahdollisuuksien mukaan. Edelleenkin hoitotilanteesta riippuen potilas valmistellaan joskus vasta leikkaussalissa. Induktiotilassa on yleensä yksi, kiireisimpinä aikoina kaksi hoitajaa, jotka valmistelevat potilaita leikkauksiin ja juuri ennen leikkausta leikkaukseen osallistuva anestesialääkäri, eli toiminta on tällä tavalla paljon joustavampaa ja tehokkaampaa. Kaikki mitä voidaan tehdä salin ulkopuolella kannattaa siellä tehdä, Takkunen kertoo. Työrauha mahdollistaa opettelun Induktiotilan käytöllä saadaan myös opetuksellista hyötyä. Koska OYS on opetussairaala, väistämättä myös kokemattomammat lääkärit tekevät puudutuksia. Näissä tapauksissa induktiotilan suhteellisesta kiireettömyydestä on apua työssä oppimiseen. Kun työskennellään leikkaussalin ulkopuolella on mahdollista opettaa nuorempia, ja he saavat tehdä omaan tahtiinsa ilman, että leikkaushenkilökunta odottaa turhautuneena. Meilläkään monet lääkärit eivät ole ikinä tehneet ultraäänipuudutusta. Opetustilanteessa ei saisi olla kiire. Nykyään olisi aika mahdoton ajatus, että leikkaussaliaikaa käytettäisiin harjoitteluun, Kangas-Saarela sanoo. Kaiken kaikkiaan toimintatapojen muutos induktiotilan käyttöönoton myötä on henkilökunnan keskuudessa ollut erittäin pidetty uudistus, jota ilman Kangas-Saarelan mukaan olisi vaikea enää tulla toimeen. n Kärsitkö kivusta? Medifysistä saat apua. uutta! Rentouttava NeuRosoNic-menetelmä tutustumistarjous 25 e/kerta joulukuun loppuun asti Kiviharjunlenkki Oulu p /2012 Pohjanpiiri 13

14 Selvitysmiesten esitys Pohjois-Suomen palvelurakenteeksi Yhteistoiminta-alueet ja yhteinen ERVA Selvitysmiehet, lääkintöneuvos Lauri Nuutinen ja lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen esittävät, että Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tulevaisuudessa yhteistoimintaalueiden avulla ja että toimintaa rahoittaa ja koordinoi yhteistoiminta-alueiden muodostama Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue, OYS-ERVA. Teksti ja kuvat: Martti Ahlstén Selvitysmiesten ehdotukset ovat syntyneet Pohjois-Suomen sairaanhoitopiirien tilaamassa selvityshankkeessa, jota on rahoittanut sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksen raporttiluonnosta käsiteltiin ERVA-alueen kuntapäättäjien kokouksessa Raportti menee lausunnolle alueen kuntiin. Selvityshanke käynnistyi tämän vuoden maaliskuussa tilanteessa, jossa oletettiin, että valtioneuvoston linjaukset palvelurakenneuudistuksesta olisivat tiedossa, kun selvitysmiesten ehdotuksia käsitellään. Olimme alun perin varautuneet esittämään jatkosuunnittelua varten konkreettisia toimenpiteitä siitä, miten tulisi edetä. Päätimme siirtää näitä ehdotuksia odottamaan valtakunnallisia linjauksia, Tuomo Pääkkönen sanoo. Muilta osin hän pitää raportin julkaisemisajankohtaa perusteltuna. Tämä selvityshanke on pelkistettynä palveluiden turvaamisoperaatio. Meidän on pystyttävä itse esittämään, mitä alueellamme pitää tehdä. Menetämme pelin, jos jäämme pelkästään odottamaan, mitä lainsäätäjä sanoo ja millaisiin ratkaisuihin se kansallisella tasolla pakottaa. Uudistus kahdessa vaiheessa Selvitysmiehet esittävät, että palvelurakenne uudistettaisiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe olisi yhteistoiminta-alueiden muodostaminen. Se voitaisiin heidän mielestään toteuttaa nykyisten sairaanhoitopiirien rajojen pohjalta. Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Länsi-Pohja muodostaisivat kukin oman yhteistoimintaalueensa, joka huolehtisi alueen sosiaali- ja terveyspalveluista lukuun ottamatta kuntien vastuulle jäävää päivähoitoa ja vaativaa erikoissairaanhoitoa, Lauri Nuutinen sanoo. Pohjois-Pohjanmaalla palvelurakennetta selkeytettäisiin yhdis- 14 Pohjanpiiri 5/2012

15 Lauri Nuutinen (vas.) ja Tuomo Pääkkönen kiteyttävät Pohjois- Suomen tilanteen näin: vuoteen 2030 mennessä palvelutarve lisääntyy 50 prosentilla samaan aikaan, kun käytettävissä oleva työvoima vähenee 30 prosentilla. tämällä nykyisiä kuntayhtymiä. Nuutisen ja Pääkkösen mukaan nopein ratkaisu voisi olla Oulun pohjoisen ja Oulun eteläisen yhteistoiminta-alueen muodostaminen sairaanhoitopiirin nykyisen kuntaneuvottelumallin mukaisesti. Kunnat ovat tässä avainasemassa, yhteistoiminta-alueista sopiminen on kuntien tehtävä, selvitysmiehet sanovat. Yhteistoiminta-alueet voivat toimia joko vastuukunta- tai kuntayhtymäperiaatteella. Selvitysmiesten raportti herätti kuntapäättäjien tapaamisessa vilkkaan keskustelun. Uudistuksen toinen vaihe olisi perustaa Pohjois-Suomen yhteistoiminta-alueiden yhdessä omistama OYS-erityisvastuualue. Se olisi kaikkien Pohjois-Suomen kuntien eikä nykyiseen tapaan yksin Pohjois-Pohjanmaan kuntien ohjauksessa, ja se koordinoisi toimintaa järjestäjä-rahoittajana. Uudet sote-alueet vuoden 2016 alusta Aluekokeiluhankkeen raportissa esitetään, että kaikilla Pohjois- Suomen yhteistoiminta-alueilla olisi sama rahoitusratkaisu. Selvitysmiesten ensisijainen vaihtoehto on maksujen kerääminen kunnilta asukasluvun mukaan ja sosiaali- ja terveysministeriön valtionosuuksien ohjaaminen suoraan palvelujen järjestäjälle. Nuutinen ja Pääkkönen toteavat kuitenkin, että uuteen rahoitusmalliin siirtyminen edellyttää parin vuoden siirtymäaikaa. Raporttiin sisältyy myös esitys siirtymisestä jatkossa yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään, jossa kansaneläkelaitoksen Kela-rahoitus ohjataan OYS-ERVAlle. Kainuu voisi toimia kokeilualueena muuten paitsi työterveyshuollon osalta. Oulun kaupunki on puolestaan ilmaissut kiinnostuksensa työterveyshuollon järjestelyihin. Hankkeelle haetaan nyt jatkohanketta, jossa käynnistettäisiin yhteistoiminta-alueiden suunnittelu ja muodostaminen niin, että ne voisivat käynnistää toimintansa viimeistään ERVAkokonaisuutta on tarkoitus suunnitella sote-alueiden suunnittelun rinnalla niin, että sen toiminta alkaisi Nykyiset väestöpohjat liian pieniä Tätä juttua kirjoitettaessa kuntavaalien ennakkoäänestys oli käynnissä ja varsinaiseen vaalipäivään oli aikaa viikko. Yksi kuuma vaaliteema oli sote-uudistus. Erimielisyyttä oli erityisesti siitä, mikä olisi riittävä väestöpohja palvelui- den järjestämiselle. Selvitysmiehet kuvaavat nykyistä järjestelmää kansainvälisesti ainutlaatuiseksi. Suomessa terveydenhuollon palveluiden rahoittaja-tilaajia on 342 ja muissa EU-maissa Rahoittajan väestöpohja Suomessa on keskimäärin asukasta, kun se muualla EU:ssa on vähintään Palveluiden tilaajan väestöpohja on Suomessa keskimäärin tuo samainen asukasta, kun se muualla EU:ssa on vähintään Nykykäsityksen mukaan suomalaisen rahoitusjärjestelmän väestöpohja on liian pieni. Rahoittaja-järjestäjäorganisaatioiden tulisi olla vähintään asukkaan väestöpohjaan perustuvia, Lauri Nuutinen ja Tuomo Pääkkönen kirjoittavat raportissaan. n 5/2012 Pohjanpiiri 15

16 Erva-alueen kuulumisia Keski-Pohjanmaan kuulumisia Sateinen kesä on kääntynyt sateiseksi syksyksi. Valtakunnassa eletään taloudellisen matalapaineen oloissa. Kunta- ja palvelurakennetta samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyjä valmistellaan, valmista vain ei oikein näytä tulevan. Valtuustoehdokkaat esittelevät lehdissä omia näkemyksiään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kentällä niin täällä kuin muuallakin on siirrytty kesän hieman rauhallisemmasta ajasta syksyn vilkkaimpaan työn pyörteeseen. Yleisesti voi todeta, että keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisista järjestelyistä on vilkastumassa ja toiveet yhteisen näkemyksen löytymisestä näyttäisivät viriävän. Konkreettisena keskustelu etenee järjestämissuunnitelman valmisteluna ja siinä erityisesti hoitoketjujen työstämisessä. Kuntayhtymässä peruspalvelujen puolella kunnat ovat löytämässä yhteisen sävelen ikääntyneiden asumispalvelujen organisoinnista samoin kuin terveyskeskuksen osastojen sijainnista. Euro näyttää olevan väkevä konsultti tässäkin asiassa. Koko alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta merkittävä asia on päihdekeskuksen rakentaminen sairaalan tontille psykiatrian yksikön ja Kokkolan terveyskeskuksen väliin. Päihdekeskukseen, joka on Kokkolan kaupungin toimintaa ja jonka toimintaa tulee pyörittämään yksityinen Ventus-kartano yhdistys, tulee selviämisasema, katkaisuhoito-yksikkö, A-klinikka ja päihdekuntoutusyksikkö sekä lisäksi Kokkolan terveyskeskuksen psykiatristen sairaanhoitajien tilat. Ensihoito on ollut kuuma peruna täällä niin kuin muuallakin. Keskustelun kärjessä ovat tässä- 16 Pohjanpiiri 5/2012 Erva-alue kin asiassa kustannukset, mutta sen lisäksi vahvoja näkemyksiä esitetään myös palvelujen tuottamistavasta. Askel kerrallaan eri näkemykset ovat kuitenkin lähentymässä toisiaan. Yhteisymmärrys on siitä, että vuosi 2013 mennään nykyisellä mallilla: Kanta-Kokkolassa pelastuslaitos ja muissa kunnissa yksityiset yrittäjät. Tulevien vuosien mallia vielä hiotaan. Muutoin keskussairaalassa jatketaan valitun strategian mukaisesti avohopainotteisen, päivystävän sairaalan toimintaedellytysten luomista ja toiminnan kehittämistä. Peruskorjausohjelma etenee suunnitelmien mukaisesti. Vuodeosastot saatiin peruskorjattua viime kevääseen mennessä ja nyt vuorossa ovat poliklinikkatilat. Alkamassa on kirurgian poliklinikan ja kuntoutusyksikön tilojen saneeraus. Edessä ovat medisiinisen poliklinikan peruskorjaukset. Siinä tulevat yhdistymään sisätautien, keuhkosairauksien ja neurologian poliklinikat sekä tuleva medisiininen päiväsairaala. Sairaalan toiminnassa on tietoisena tavoitteena ollut ostopalvelutyöntekijöiden osuuden vähentäminen. Myönteistä kehitystä onkin tapahtunut, mutta joillakin erikoisaloilla on vielä lääkäriniukkuutta. Sopimusten määrä on kuitenkin voitu vähentää ja samalla onneksi myös ostetun vaativan hoidon kustannusten kasvu näyttäisi pysähtyvän. Osaajien riittävyys kaikissa alueen sairaaloissa on kuitenkin meidän kaikkien yhteinen tavoite ja haaste. Kaikille ERVA-toimijoille Oikein Hyvää syksyn jatkoa ja Yhdessä tekemisen mieltä! n Hannu Pajunpää Oulun yliopistollisen sairaalaan erityisvastuualueeseen eli Erva-alueeseen kuuluvat Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä. OYS:n Erva-alueella asuu noin henkeä ja se kattaa noin puolet Suomen pinta-alasta.

17 Tukitoiminnasta ydintoiminnaksi Taloushallinnon palvelukeskus Monetra Oy:n toimitilat ovat Arkistokatu 4:ssä, toimitusjohtaja Päivi Pitkänen esittelee. Sairaanhoitopiirin ja Oulun kaupungin yhdessä omistama taloushallinnon palvelukeskus tähtää laatuun, tehokkuuteen ja säästöihin. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Martti Ahlstén Viime toukokuussa toimintansa aloittanut Monetra Oy on Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja Oulun kaupungin omistama talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus, jossa yhdistyvät maksuliikenne, kirjanpito sekä osto- ja myyntireskontrapalvelut, palkanlaskenta ja palkkakirjanpito sekä matkahallintapalvelut, kertoo toimitusjohtaja Päivi Pitkänen. Sairaanhoitopiirin talouden suunnittelu ja hallinnointi, ns. strateginen työ, pysyvät edelleen sen omina toimintoina. Palvelukeskus hoitaa, palkanlaskentaan, kirjanpitoon, maksuliikenteeseen ja matkustushallintoon kuuluvat rutiinityöt. Viimeisten 4 5 vuoden aikana monet kunnat ja muut julkiset toimijat ovat siirtäneet taloushallintoa palvelukeskusten hoidettavaksi. Monetra syntyi Päivi Pitkäsen mukaan tähän tarpeeseen. Moneteralle palkka- ja taloushallinto on ydinliiketoimintaa, toisin kuin sairaanhoitopiirille tai kunnille, joille se on tukitoiminto. Siksi yhtiön intressissä on palkka- ja taloushallinnon laadun ja tehokkuuden lisääminen, säästöt sekä palvelun kehittäminen. Oulun kaupungin ja liitoskuntien, Kiimingin, Oulunsalon, Yli-Iin ja Haukiputaan sekä sairaanhoitopiirin taloushallinnon henkilöstöä siirtyi Monetraan vanhoina työntekijöinä. Kaikkiaan henkilökuntaa on tällä hetkellä noin 110, joista 80 prosenttia tuli Oulun kaupungilta ja liitoskunnista ja 20 prosenttia sairaanhoitopiiristä. Asiakkaat ovat myös omistajia Noin puolet henkilökunnasta työskentelee palkkalaskennan tehtävissä maksaen palkat noin henkilölle. Toinen puoli henkilöstöstämme on taloushallinnon tehtävissä, Päivi Pitkänen kertoo. Monetra on voittoa tavoittelematon osakeyhtiö, jonka asiakkaat ovat myös sen omistajia. Myös uusista asiakkaista tulee aina yhtiön osakkaita. Näin kunnat ja muut julkiset toimijat voivat ilman kilpailutusta ostaa Monetran palveluita ja pääsevät samalla myös vaikuttamaan yhtiössä mm. hinnoitteluun. Tavoitteena kuitenkin on hinnoitella palvelut niin, että yhtiö päätyy tilinpäätöksessään nolla-tulokseen. Päivi Pitkänen on käynyt henkilökohtaiset keskustelut jo miltei kaikkien työntekijöidensä kanssa. Monille ajatus tutusta työyhteisöstä lähtemisestä ja siirtymisestä uuden yrityksen palvelukseen oli aluksi shokki, mutta keskustelujen perusteella hänellä on muodos- tunut kuva hyvästä työtyytyväisyydestä. Muutos on lopulta koettu ihan positiivisena, vaikka jokaisella on tietenkin oma tapansa käsitellä muutosta. Hänellä itsellään on turvallinen olo ja hän tietää mihin suuntaan aikoo yritystä luotsata. n Monetrassa työskentelee tällä hetkellä noin 110 taloushallinnon ammattilaista. 5/2012 Pohjanpiiri 17

18 Tulosalue-esittely Mielenterveyshäiriöiden hoitotulokset Mielenterveyshäiriöt eivät ole lisääntyneet, mutta niistä aiheutuva työkyvyttömyys sen sijaan on lisääntynyt koko ajan. Sairastuneelle keskittymistä vaativa aivotyö on usein liian raskasta. Osa-aikatyöllä työhön paluuta voitaisiin ainakin jossain määrin helpottaa. Teksti: Liisa Ahlstén Kuvat: Tiina Mäki Mielenterveyshäiriöt ovat yleisiä ja väestössä on paljon toteutumatonta psykiatrisen hoidon tarvetta. Joka viides suomalainen sairastaa jotain mielenterveyshäiriötä ja sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään psyykkisin perustein. Psyykkisten häiriöiden aiheuttamat suorat hoitoon ja sosiaalivakuutukseen liittyvät kustannukset ovatkin siksi mittavia, psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento sanoo. Masennus on paljon puhuttu ennenaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttaja. Professori Matti Isohannin mukaan mielenterveyshäiriöt sinällään eivät ole lisääntyneet, mutta työelämässä tapahtuneet muutokset vaikuttavat siihen, että masentunut ei useinkaan ole enää työkykyinen. Käsillä tekemisen sijasta työ tehdään nyt korvien välissä ja sellaiseen, keskittymistä vaativaan, työhön, masentunut ei useinkaan kykene. Masennusoireet tulevat kuitenkin monesti hiipien, aivan kuin anemia. Siihen tottuu niin, ettei osaa lähteä hakemaan apua ajoissa. Hoidon aloittaminen viivästyy monesti myös siksi, että perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon hoitojärjestelmä ei tunnista masennusta. Se on sääli, koska hoitotulokset ovat kuitenkin hyviä, osastonylilääkäri, nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualuejohtaja Liisa Kantojärvi toteaa. Avohoitopainotteisuus valtakunnallisessa suunnitelmassa Psykiatrinen hoito on Outi Saarennon mukaan vuorovaikutuskeskeistä ja siten siihen tarvitaan ihmisiä. Hoito ja korjaava vuorovaikutus vaativat erityisosaamista ja pitkäjänteisyyttä. Hoito on moniportaista ja monimuotoista. Valtakunnallinen Mieli 2009 Toimintaterapeutti Oili Tolonen tietää että kokkaus käy myös terapiasta. -suunnitelma korostaa avohoidon ja perusterveydenhuollon ensisijaisuutta ja varhaista puuttumista. OYS:n tehtävänä onkin auttaa alueen kuntia mielen- 18 Pohjanpiiri 5/2012

19 hyviä tunnistaminen kangertelee Psykiatrian tulosalue Työntekijöitä n. 500 Avohoitokäyntejä n / vuosi Hoitojaksoja n / vuosi Hoidossa olleita potilaita n / vuosi Tuloalueen johtaja Outi Saarento Tulosalueen ylihoitaja Tuukikki Kronqvist Musiikkiterapeutti Ilpo Tuovinen käyttää musiikkiterapiaa hoitomuotona etenkin nuorten kanssa. Vastuualueet: Aikuispsykiatria Lastenpsykiatria Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatria Toiminnan tuki terveysstrategioiden laatimisessa ja tarjota konsultaatioapua, etäpoliklinikkatoimintaa, työnohjausta ja koulutusta. Tulosalue vastaa alueen psykiatrisen erikoissairaanhoidon kehittämisestä. Erityisen tärkeäksi nähdään toimivan hoidonporrastuksen, yhteistyön ja työnjaon kehittäminen muiden toimijoiden ja psykiatrian tulosalueen välillä. Myönteisenä kehityksenä on nähtävissä, että isoissa terveyskeskuksissa tehdään lääkäreiden kesken työnjakoa. Jotkut lääkäreistä ottavat vastuulleen mielenterveyspotilaiden hoidon. Koulutusta ja konsultaatiota olemme heille tarjonneen mm. videoneuvottelujen kautta. Siinä OYS on ollut valtakunnallisestikin edelläkävijänä, Outi Saarento toteaa. Pohjois-Pohjanmaalla painopiste nuorissa ja lapsissa Psykiatrian tulosalue tarjoaa psykiatrian, nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoissairaanhoitoa, oikeuspsykiatrisia tutkimuksia sekä muita hoitoon liittyviä palveluita sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja sovitusti koko ER- VA-alueelle, vakuutuslaitoksille ja oikeuslaitokselle. Tulevaisuudessa lasten ja nuorten psykiatrinen hoito tulee korostumaan väestön ikääntymisestä huolimatta. Syynä tähän on se, että Pohjois-Pohjanmaan väestössä on paljon lapsia ja nuoria. Lastenpsykiatriassa etäpoliklinikkatoiminta on aktiivista ja toimii hyvin. Sitä kautta viemme osaamista kuntatasolle oppilashuoltoon, perheneuvoloihin ja terveyskeskuksiin. Syrjäytyneen tai syrjäytymisvaarassa olevan nuoren tukeminen toimivaksi yhteiskunnan jäseneksi on tärkeää paitsi taloudellisesti, myös ennen kaikkea inhimillisesti, lastenpsykiatrian professori, Hanna Ebeling sanoo. Psykiatriassa suurin rakenteellinen muutos tarkoittaa nimenomaan avohoitoon siirtymistä. Sairaalajaksot ovat nykyään lyhykäisiä. Perinteinen keskusteluhoito ei sovi kaikille, vaan myös psykiatriset hoidot ovat täsmähoitoja, esimerkiksi masentuneille on tarjolla sähköhoitoa. Avohoidossa käytetään mm. musiikkija taideterapiaa, osastonylilääkäri, aikuispsykiatrian vastuualuejohtaja Arja Mainio kuvailee tämänhetkisiä hoitomahdollisuuksia. Yleissairaala psykiatrian puolella taas voidaan antaa psyykkistä tukea esimerkiksi henkilölle, joka käy läpi sitä, minkälaista on hengittää toisen ihmisen keuhkoilla, Liisa Kantojärvi täydentää. Leimautumisen pelko vähentynyt muttei kokonaan hävinnyt Peltolan sairaala-alueella ja Heikinharjun sairaalassa on enimmillään ollut psykiatrisia sairaansijoja yhteensä noin Avohoitopainotteisuus näkyy psykiatrian tulosalueella, niin että sairaansijoja on tätä nykyä enää vain 143. Peltolan sairaala-alueella toimivien Oulun kaupungin osastojen 3 ja 4 on suunniteltu siirtyvän osaksi tulosalueen toimintaa syksyllä Lopullista sinettiä ei vielä ole lyöty, mutta toimintaa suunnitellaan kuitenkin jo tältä pohjalta. Tarkoituksena on välttää päällekkäisyyttä ja muodostaa entistä toimivampi osastoryhmä. Vaikka asenteet mielenterveysongelmista kärsivä kohtaan ovat pikkuhiljaa muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmaksi, leimautumisen pelko elää. Kovin heloposti kukaan ei kerro käyvänsä psykiatrin vastaanotolla tai terapiassa. Työ- ja opiskelukykyä tukevien kuntoutuspsykoterapioiden määrät kasvavat koko ajan. Mutta työhön paluuta helpottavan osapäiväraha-mahdollisuuden käyttö on edelleen turhan vaatimatonta. Tarjoamalla sairastuneelle osa-aikatyötä voitaisiin lopullista eläkkeelle siirtymistä siirtää ainakin jonkin verran myöhäisemmäksi. Tulosalueen toimintaa kehitetään jatkuvasti. Psykiatrisen päivystyksen kehittäminen sai vuonna 2011 sairaanhoitopiirin laatupalkinnon. Sähköhoidon käyttöä on Outi Saarennon mukaan kehitetty ja laajennettu tänä vuonna myös polikliiniseksi toiminnaksi ja videoneuvotteluita käytetään liki päivittäin potilaiden hoidossa, konsultaatioissa ja koulutuksissa. n 5/2012 Pohjanpiiri 19

20 Tikulla silimään vanhoja muistellen Piirtäjä, Teija Estabrook, on freelancer fysio terapeutti, joka ollut työssä OYS:ssa ja Tahkokankaalla. Ramppa kalakattaa Moltii Läänillä töisä. Kesä 1972 oli hirveen kuuma ja kesälläki tarvittiin pöllejä uunin ruuaksi. Rekat niitä ajjaa jyrryytti monena päivänä kunnes pöllilanssi oli taas oorningissa, komia rivi koivupuuta, lähes tukkeja ne oli. Sanottiin että kovin on harvinaista kunnammiehen hiki mutta kyllä sillä lanssipinolla hiki virtas, tosin moltiin valtion palakkalistoilla sillon, olihan se Läänänsairaala muistaakseni valtion laitos. Nii ja kyllä se hiki irtos joskus siinä kattilan eesäki ku piti niitä isoja pöllejä ängätä pokaralla pessään. Tuo pokara lienee joillekki outo työkalu, minäpä yritän kuvvailla sitä. Soon semmonen noin 35 cm pitkässä puuvarressa oleva metallinen kuovinnokkanen, tukkiin iskettävä tarttumisväline jolla saatiin tukit ja pöllit liikkumaan, oliko selevästi sanottu? Ku meet guukleen niin pokarahakusalla sen kuvan näät. Semmonen pokaran piikki puras kerran mua käjestä, on arpi vieläki muistona Läänisairaalan pöllilanssilta. Rexan kans me ne polttopuut autosta pinnoon ja pinosta kärryyn hiissasimma. Muutaman päivän hirmuhelteitten aikaan piti pikkufiiatilla käyä Isterin rannassa uimasa, joskus usiasti päiväsä. Ei siihen ollu mittää luppaa vaan ei tuota ollu kukkaa kieltänykkää. Kyllä ne konemestarit Iivari, jota pelekäksi Iiksiki sanottii ja Lenkkerin Topi, tiesivät meijän uintireissut. Kyllä me tolokusti työmmä tehtiin jos nyt ei sattunu rapula olemaan, sillon se vähä huhhuilutti. Ei me työaikana kalijoteltu mutta joskus kyllä ilimesty lämppärin kellariin putkien taka tyhyjiä pulloja, kuka lie tuonu tyhyjät pullosa kotua sinne jemmaan, en tiiä. Ommulla omat aavistukset että vois se olla toisinki se asia, nimittäin että oisivatki olleet tuuesa täysiä ne pullot mutta jotenki ouvosti sitte haitunu se neste, entuota varma oo ku en nähäny mutta päättelin sen siitä ku oli joskus se meno semmosta rehvkkaan rentoo joillaki, nimiä en muista. Oli se ylleensäkki luvuilla se työmoraali semmosta löysänsorttia. Ne jotka oli rakennuksilla siihenaikaan töisä muistavat sen aivan varmasti. Kuulu olleen muurarit ja maalarit jotenki juoppua sakkia, liekkö perrää? Siihen aikaan kerrottiin juttua ku erä isä toiselle miehelle kertoili pojistaan jotta yks on muurarina Oulun Rakennuksella, toinen maalari Tönningillä ja on se kolomaski ihan juoppo. Minäki olin pikkusen aikaa jossain harijottelijana raksalla, ei ollu mun ala. Oli se kivvaa aikaa se, jotenki tulle mieleen laulu those were the days, se Hopkingin Maryn esittämä. Mutta elämä jatku Läänillä Iin ja Topin löysäsä valavonnasa, Katiskan Kaukon polttama tuhti sätkänsavukiehkura kohosi ilmoille ja uuninluukusta pöllinpaloritinä kantautui korviin Näitä muisteli Raimo Karhu, Ramppa, vastuuyksiköstä M1430, varastonhoitaja evp. Jos haluat tarjota muistelmiasi Pohjan piiriin, ota yhteyttä toimitukseen sähköpostilla tai puhelimella Pohjanpiiri 5/2012

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto Johdanto ja keskeiset tulokset Perusterveysbarometri 2 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet yhteistyössä

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Resepti Potilastiedon arkisto. Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet

Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Kansallisella rahoituksella tuetut hankkeet Pentti Itkonen Sosiaali- ja terveysministeriö 24.03.2013 1 Toimintaympäristö Palvelurakenteen muutokset Palvelurakenne uudistuu kansallisesti ja alueellisesti

Lisätiedot

Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland)

Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland) Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland) Suomi ei ole ICT-asioissa hännänhuippu! Weaknesses and threats also identified 2 13.3.2014

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?

Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen

Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Kansallisen arkiston ja ereseptin tilannekatsaus Terveydenhuollon atk päivät 25.5.2009 Erkki Aaltonen Esityksen sisältö KanTa ja sen tausta Käyttöönotto ja tilanne nyt Mikä muuttuu eresepti earkisto Omien

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.

Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp. LAUSUNTO Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Lausunto sosiaali- ja terveysvaliokunnalle hallituksen esityksestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi (HE 324/2014 vp.) Integraatio Lakiehdotukseen

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä

Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Suomeksi Näin käytät sähköistä reseptiä Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat jo liittyneet sähköisen reseptin käyttäjiksi. Yksityinen terveydenhuolto siirtyy parhaillaan vaiheittain sähköisen

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.

Ajankohtaista soteuudistuksesta. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5. Ajankohtaista soteuudistuksesta Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Etelä-Karjalan maakuntatilaisuus Lappeenranta 3.5.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot - Tavoitteena kaventaa hyvinvointi-

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen

Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä Sirpa Taskinen Käytännön kokemuksia Potilastiedon arkistosta Itä-Savossa Jyväskylä 20.5.2014 Itä-Savon sairaanhoitopiiri Terveydenhuoltopiiri, joka hoitaa alueensa kuntien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an

Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an Terveydenhuollon yksiköiden valmiudet liittyä KanTa an ATK-päivät 27.5.09 Sessio: Sähköinen asiointi Ilkka Winblad*, Päivi Hämäläinen**, Jarmo Reponen* *FinnTelemedicum Oulun yliopisto **Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi.

Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen. Vasama esitteli päivän agendan ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. MUISTIO 1 (3) 26.2.2014 KUNTAINFO Aika 26.2.2014 klo 13.00-15.15 Paikka Osallistujat Satakunnan keskussairaalan auditorio liite 1. Tilaisuuden avaus Yhtymähallituksen puheenjohtaja Juha Vasama avasi kokouksen.

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi?

VALINNANVAPAUS. sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? VALINNANVAPAUS sosiaali- ja terveyspalveluissa mitä, miten ja miksi? 1 VALINNANVAPAUS enemmän terveyttä samalla rahalla Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta

Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 65 13.3.2013 Asianro 302/00.04.02/2013 155 Lausunto Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta 2013-2016 Tiivistelmä

Lisätiedot

PSSHP Tietohallintostrategia

PSSHP Tietohallintostrategia PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f c1f5828f.par.

Sähköisen kyselyn Internet-osoite: https://www.webropolsurveys.com/s/f c1f5828f.par. 1(4) Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava -painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin,

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Mikä maakuntauudistus ja miksi? Mikä maakuntauudistus ja miksi? 1-17.2.2017 Miksi uudistus tehdään ja mitä sillä tavoitellaan? Tehokkaamman hallinnon avulla edistetään ihmisten ja yritysten toimintaa Uudistus tehdään avoimesti, asiakaslähtöisesti

Lisätiedot

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus 7.10.2016 Ilkka Luoma Tj, sote-muutosjohtaja MAAKUNTAUUDISTUS Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus Sote Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöterveydenhuolto 13.10.2016 Maakunnallinen näkökulma 1 Lyhyt

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Ajankohtaiskatsaus 23.11.2012 Sinikka Näätsaari Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta koskevat linjaukset 15.11.2012 Lähtökohdat Palvelutavoite

Lisätiedot

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri

Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Jouko Isolauri Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio alueiden kannalta Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia

Lisätiedot

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET JOHDANTO Apteekin tulee varautua sähköisen reseptin toiminnassa mahdollisesti ilmeneviin häiriötilanteisiin. Koko apteekin henkilökunnan

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Kanta-palvelut Yleisesittely

Kanta-palvelut Yleisesittely Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio

Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus. PPSHP valtuusto Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Tulevaisuuden sairaala 2030 Uudistamisohjelman tilannekatsaus PPSHP valtuusto 10.11.2016 Juha Korpelainen/ Kari-Pekka Tampio Esityksen sisältö 1. Lasten ja naisten sairaala 2. Ydinsairaala 3. Tukipalvelukeskus

Lisätiedot

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista

Lakiluonnoksen muun sisällön voimaantulo haitannee nykytilaan nähden luvussa 1 (1 ) esitettyä tämän lain tarkoituksen toteuttamista Lausunnon antaminen luonnokseen hallituksen esitykseksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaksi laiksi KH 3.3.2014 Vastaukset lausuntopyyntölomakkeen kysymyksiin. 6. 5 :ssä säädetään palvelujen

Lisätiedot

Oulun seudun terveydenhuollon palvelurakenneselvitys mihin on tultu vuoden 2011 aikana? Simo Kokko Oulu

Oulun seudun terveydenhuollon palvelurakenneselvitys mihin on tultu vuoden 2011 aikana? Simo Kokko Oulu Oulun seudun terveydenhuollon palvelurakenneselvitys mihin on tultu vuoden 2011 aikana? Simo Kokko Oulu 20.12.2011 14.5.2012 1 Oulun tilanne ja hallitusohjelmassa ennakoitu uusi terveydenhuollon palveluiden

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö

LUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö 1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta

Laki. terveydenhuoltolain muuttamisesta Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin johdantokappale ja 1 kohta

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari

Ajankohtaiskatsaus. Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Ajankohtaiskatsaus Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari 26.11.2013 Organisaatio 1.1.2013 15 jäsenkuntaa Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Tarkastuslautakunta Johtoryhmä Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa Risto Kortelainen, kuntayhtymän johtaja, ESSOTE, Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä 25.8.2016 1 Heinävesi Pieksämäki

Lisätiedot

Maakuntien tilakeskus Oy

Maakuntien tilakeskus Oy Maakuntien tilakeskus Oy Valtakunnalliset palvelukeskusselvittäjät Turussa 24.1.2017 Maakuntien tilakeskuksen selvityshenkilö ja yhtiön toimitusjohtaja Olavi Hiekka SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS Maakuntien

Lisätiedot