PIRKANMAAN PSYKOLOGIYHDISTYKSEN TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKANMAAN PSYKOLOGIYHDISTYKSEN TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 PIRKANMAAN PSYKOLOGIYHDISTYKSEN TIEDOTUSLEHTI

2 Pipsy- posti 2/2013 Sisältö: Pääkirjoitus 3 Uutiset 4 Kevätkokous 2013 ja tuloslaskelma 5 Ilmoituksia 7 Palkka- asioita 9 Gradukilpailu 10 Pipsyläisiä 13 TOIMITUS: Heini Björn- Rantala, tiedotusvastaava pk e- mail: Pipsy myös verkossa: Pipsyn kotisivut: Kirjoita Pipsy- Postiin Kirjoituksista maksetaan pienehkö palkkio (30- sähköpostitse. Pirkanmaan psykologiyhdistys ry on perustettu Pipsyssä on tällä hetkellä ( ) jäseniä 744, joista työttömiä 11. Varsinaisia jäseniä on 506, kaksoisjärjestäytyneitä 26, eläkeläisiä 67, opiskelijoita 145. Opiskelijoista 24 kuuluu työttömyyskassaan. Pipsyläisiä liiton koko jäsenmäärästä on 11,5% (jäseniä 6457). Pipsy-posti 2/2013 sivu 2

3 PÄÄKIRJOITUS Terveisiä! Kiitos kevätkokoukseen osallistuneille! Pipsyn joukko oli ennätysmäisen suuri, 43 henkeä. Tampere- talon tilaisuus oli juhlava, ja kokouksen jälkeen nähty ja kuultu Madame Butterfly oli huikea kokemus. Takana ovat myös Helsingissä pidetyt Puheenjohtajien neuvottelupäivät, joiden aiheena oli psykologiyhdistysten taloudellinen ja ammatillinen edunvalvonta. Päivillä korostettiin oman paikallisyhdistyksen jäsenistön analyysin merkitystä, jotta tiedetään suurimmat, toiminnassa erityisesti huomioitavat ryhmät. Järjestys on yleensä (1) palkansaajat, (2) pää - ja sivutoimiset ammatinharjoittajat, (3) opiskelijat, (4) seniorit. Samoin kuultiin, että on hyvä analysoida jäsenkunnan ikärakenne ja isoimmat toimialat. Neuvottelupäiviä varten oli tehty esimerkkianalyysi Pipsystä. Pipsyn jäsenistöstä 64 % on palkansaajia, 19 % opiskelijoita, 9 %, senioreita, 5 % ammatinharjoittajia ja 3 % ei työssä olevia. Tämä osoittaa, että Pipsyn tehtävä on erityisesti huomioida kolme ensimmäistä ryhmää. Työssä olevien jakaumassa suurin osa, 61 %, on kuntasektorilla ja yksityinen sektori on hyvänä kakkosena 32%:lla. Tampereelle sijoittuu jäsenistä 38 %, ja PSHP:n palveluksessa työskenteleviä on 34 %. Sovellusaloissa määrällisesti eniten tekijöitä on aikuisten mielenterveystyössä (75), seuraavina tulevat työterveyshuolto (63), lasten ja nuorten mielenterveystyö (62) ja koulupsykologitoiminta (60). Vähän pienempiä työalueita ovat perheneuvonta, työ - ja organisaatiopsykologia, neuropsykologia ja psykoterapia. Määrien paikkansapitävyys riippuu luonnollisesti siitä, kuinka tiedot päivittyvät Psykologiliittoon. Tiedot kuitenkin ovat, kiitos jäsenistön, hyvällä tasolla. Sen sijaan esimerkiksi ministeriöillä ei ole maakunnittaista tietoa psykologipalveluista. Yhteistyö eri ryhmien kesken on tärkeää. Tämän koin omakohtaisesti kouluni (Tredu, hyvinvointiala) pääsykokeissa. Opinahjossani päädyttiin palauttamaan opettajahaastattelut osaksi opiskelijahakua. Mukana oli kolme opettajaa, jotka haastattelivat pääsykokeeseen osallistuvia yhdessä psykologin kanssa. Kukin haastattelu kesti 15 minuuttia. Tilanteessa minulle avautui uudella tavalla lyhyen haastattelun merkitys. Se vaatii todelliset vuorovaikutustaidot. Lyhyessä ajassa voi nousta esiin isoja yhteiskunnassa liikkuvia ilmiöitä ja näihin liittyviä nuorten ongelmia. Nuoret ovat haastattelutilanteessa yllättävän avoimia. Onnistunut haastattelu vaatii vahvaa tilannetajua, kykyä sulkea mielessä auenneita ovia sekä taitoa tukea ja jopa ohjata nuorta. Terveisiä myös maailmalta. Olin viikonvaihteen Brysselissä, jossa pidettiin Euroopan psykologian opettajien hallituksen kokous. Siellä mm. suunniteltiin kansainvälistä konferenssia, joka on ensi keväänä Berliinissä. Huhtikuussa kävin omaan työhöni liittyen Tartossa. Kysymys oli yhteistyöstä, johon osallistui kolme psykologia psykologian opettajaa ja mukana oli myös neljä lähihoitajaopiskelijaa. Pääasiallisin kohde oli Tartu Laste Tugikeskus, jossa pidimme alle kouluikäisten lasten kiusaamiseen liittyvän koulutuksen. Mielenkiintoinen tutustumiskohde oli 200 vuotta vanha, nyt huippumodernit tilat saanut Tarton terveydenhuolto- oppilaitos. Yliopistollakin kävimme, ja yksi opiskelijoistamme kertoi haaveestaan päästä opiskelemaan sinne psykologiaa. Pian Joutuu armas aika ja suvi suloinen. Siitä iloitkaamme! Marjatta Lehtovirta Pipsy-posti 2/2013 sivu 3

4 UUTISIA Uudet jäsenet Uusia jäseniä on saatu johtokunnan kokouksissa 21.2., ja seuraavasti: Uudet varsinaiset jäsenet: Anttila, Suvi Kaskela, Salla Helminen-Mäenpää, Riitta Karnisto, Tiia Pipsy onnittelee valmistuneita ja toivottaa kaikki jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan! Osoitteenmuutokset Liittoon Osoitteenmuutokset tehdään suoraan Psykologiliiton jäsensihteeri Tarja Koivuniemelle (p Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Psykologiliitto viestittää entistä enemmän sähköpostin välityksellä. Ilmoita sähköpostiosoitteesi liittoon: Ilmoitathan myös muutoksista. Pipsy-posti 2/2013 sivu 4

5 Kevätkokous 2013 Tilikauden 2012 tulos todettiin 6366,41e alijäämäiseksi. Tilintarkastuskertomuksessa puollettiin tilinpäätöksen vahvistamista sekä vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja johtokunnalle sekä muille tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin psykologi Sinikka Martikaiselle. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jari Jakola. Pirkanmaan psykologiyhdistys ry TULOSLASKELMA Y- tunnus VARSINAINEN TOIMINTA Tiedotustoiminta Tuotot 0,00 0,00 Yht. tuotot 0,00 0,00 Kulut Henkilöstökulut 3260 Kirjoituspalkkiot - 400,00 0,00 Yht. henkilöstökulut - 400,00 Muut kulut 3360 Painatuskulut , , Postituskulut , ,95 Yht. muut kulut , ,54 Yht. kulut , ,54 Yht. tiedotustoiminta , ,54 Ammatillinen edunvalvonta Tuotot 3600 Osallistumismaksut 6290, ,00 Yht. tuotot 6290, ,00 Kulut 3770 Psykologien jaksaminen , , Työryhmäpalaverit - 70,10 0,00 Yht. kulut , ,86 Yht. ammatillinen edunvalvonta , ,86 Pipsy-posti 2/2013 sivu 5

6 Yleistoiminta Tuotot Yht. tuotot 0,00 0,00 Kulut Henkilöstökulut 3860 Kokouspalkkiot , ,00 Yht. henkilöstökulut , ,00 Poistot Yht. poistot 0,00 0,00 Muut kulut 3981 Pankkipalvelut - 41,30 0, Taloushallinto ,52 0, Kokous- ja neuvottelukulut , , Muut yleistoiminnan kulut - 228, , Huomionosoitukset - 634,55-332,57 Yht. muut kulut , ,66 Yht. kulut , ,66 Yht. yleistoiminta , ,66 Tuotto- /kulujäämä , ,06 Varainhankinta Tuotot 4000 Jäsenmaksut 17461, ,00 Yht. tuotot 17461, ,00 Kulut Yht. kulut 0,00 0,00 Yht. varainhankinta 17461, ,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 5300 Korkotuotot 41,88 44,09 Yht. tuotot 41,88 44,09 Kulut Yht. kulut 0,00 0,00 Yht. sijoitus- ja rahoitustoiminta 41,88 44,09 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 6300 Kertaluonteiset avustukset 1500,00 0,00 Yht. satunnaiset tuotot 1500,00 0,00 Satunnaiset kulut Yht. satunnaiset kulut 0,00 0,00 Yht. satunnaiset erät 1500,00 0,00 Yleisavustukset Yht. yleisavustukset 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,03 Pipsy-posti 2/2013 sivu 6

7 ILMOITUKSET Pipsy ry:n kevätkokouksessa luovutettiin psykologi Sinikka Martikaiselle Suomen Psykologiliitto ry:n hopeinen ansiomerkki. Sinikka Martikainen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran sekä työelämässä että ammattiyhdistysliikkeen piirissä. Hän on toiminut useissa eri tehtävissä Suomen Psykologiliitto ry:n ja Pirkanmaan Psykologiyhdistys ry:n toimielimissä. Hän on myös toiminut sekä luottamusmiehenä että pääluottamusmiehenä. Lisäksi hän on ollut ansiokkaasti kannustamassa ja ohjaamassa nuoria psykologeja ammattiyhdistystoiminnassa. ONNITTELUT ANSIOITUNEELLE! Liikuntapäivät Liikuntapäivät järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa. Ilmoittautumisohjeet julkaistaan seuraavassa Psykologi- lehdessä. Pipsy-posti 2/2013 sivu 7

8 Pipsyn senioripsykologit syksy 2013 Pipsyn senioreiden kevätkauden toiminta päättyi kokopäiväretkeen Euraan ja Raumalle. Syksyllä jatkamme entiseen tapaan iltapäiväkahvilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 15, ainoastaan joulukuu on poikkeus. Huom. muutimme ajan klo 16:sta entiseen klo 15:een. Syksyn 2013 kokoontumiset ovat 5.9, 3.10, 7.11 ja Vanhaa paikkaamme Branderin kahvilaa Hallituskadulla emme enää saaneet. Syyskuussa tapaamme Tammelan palvelukeskuksen kahviossa, Itsenäisyydenkatu 21 B, Tre. Nyt etsimme uutta kokoontumistilaa. Olisiko kenelläkään paikkaehdotuksia? Samoin ohjelmaehdotukset ovat tervetulleita. Ensimmäisen kokouksen vapaamuotoiseksi aiheeksi päätettiin: Mitä haluat säilyttää omalta ajaltasi, joko aineetonta tai aineellista? Tervetuloa! Yhteyshenkilönä Ritva Laitinen T H E PSY C H O L O G I C A L T H E R API ES F O R PSY C H OSIS Best practice in the psychological therapies for psychosis. A contemporary and global perspective. A conference for all mental health practitioners University of Warsaw, Poland To register, please, use our registration form available on our website: The International Society for Psychological and Social Approaches to Psychosis Pipsy-posti 2/2013 sivu 8

9 VERKOSTOITUMISTA KUNNAN PALKKA- ASIOISSA Psykologiliiton edustaja Max Ervast kertoi uusista tuulista kunta- alan palkkasektorilla Pipsyn yhdyshenkilöiden kokouksessa viime marraskuussa. Maxin mukaan kuntasektorin palkka- asioiden hoidossa luotetaan verkostoitumiseen entistä enemmän. Järjestövalmius rakennetaan jatkossa 20 suurimpaan kaupunkiin JUKOn ohjaamana. Tällöin mahdollisessa työtaistelutilanteessa lakkoon menisivät näiden kaupunkien alueella työskentelevät JUKOlaiset. Kunkin kaupungin alueella on pysyvä työryhmä, joka on vastuussa järjestövalmiudesta ja siihen liittyvistä toimista. Tampereella tässä JUKOn työryhmässä Pipsyä edustaa Harri Lauren (Tampereen kaupunki). Syksyllä 2013 on jokaisessa kuntasektorin yli viiden psykologitoimen työpaikassa tarkoitus jälleen päivittää järjestövalmius, jossa jokainen kuntasektorin psykologi kuuluu oman työpaikkansa verkostoon. Eräs toimiva malli työpaikan sisäisen järjestövalmiuden luomiseksi on se, että vastaavat/johtavat psykologit toimivat myös järjestövalmiuden osalta yhdyshenkilöinä. Tämä on toimintamallina useimmissa Pirkanmaan pienemmissä kunnissa, joissa perhekeskuksen/neuvolan johtaja/johtava psykologi useimmiten on myös ko. kunnan psykologien palkkayhdyshenkilö. Tämä malli on toiminut hyvin. Tampereen kaupungin ja Pshp:n psykologit ovat luoneet omat verkostonsa. Toki on täysin työpaikan psykologien omassa harkinnassa kuka on järjestövalmiusyhdyshenkilö. Yhdyshenkilön tehtäviin kuuluu luoda ympärilleen verkosto, jossa hän tietää työpaikkansa psykologit. Mahdollisen työtaistelun uhatessa yhdyshenkilö kerää ryhmänsä jäsenten henk.koht. puh.numerot sekä sähköpostiosoitteet (koska lakon aikana henkilöä ei voi tavoittaa työnantajan puhelimesta tai sähköpostista) sekä tiedottaa lakon aikana Liitosta tulevaa informaatiota ryhmäläisille. Liitto voi tiedottaa kaikille jäsenilleen suoraan sähköposteilla, joten järjestövalmiusyhdyshenkilön vastuulle jää nykyisin pienempi osa tiedottamisvastuusta kuin aiemmin. Koska johtavilla/vastaavilla psykologeilla on jo valmiiksi tieto alaistensa henk.koht. yhteystiedoista olisi järjestövalmiuden luominen heidän ympärilleen helppoa ja nopeaa. On erittäin tärkeää, että jäsenet päivittävät Psykologiliittoon yhteystietonsa, kun niissä tulee muutoksia. Viimeksi tarkastellussa listassa oli paljon muuttaneita, työpaikkaa ja nimeä vaihtaneita, vanhentuneita henk.koht. puhelinnumeroita sekä sähköposteja. Yhteystietonsa voi itse päivittää helposti Liiton nettisivuilla, kunhan muistaa salasanansa, joka on Psykologiliiton jäsenkortissa. Psykologiliiton tavoitteena on, että jokainen kuntasektorin psykologi, joka on Psykologiliiton jäsen, kuuluu järjestövalmiusverkostoon ja tietää oman järjestövalmiusyhdyshenkilönsä nimen vuodenvaihteeseen mennessä. Yhdyshenkilöstä sopiminen ja jatkuvuuden varmistaminen on työpaikan psykologien omalla vastuulla, sitä ei Liitto tai Pipsy tee. Tampereen kaupungin psykologit voivat tarvittaessa kysyä asiaan neuvoa oman yksikkönsä järjestövalmiusyhdyshenkilöltä tai psykologien luottamusmieheltä Jari Jakolalta. Pshp:n psykologit voivat vastaavasti kysyä neuvoa palkkatoimikunnan jäseneltä Tarja Vahvelaiselta tai JUKO:n pääluottamusmieheltä Markus Nyrhiseltä.Ajatuksena on esiintuotu myös paikallisten palkkaklinikoiden toiminta, jossa käytäisiin läpi yhden kunnan tai kaupungin alueella työskentelevien kuntasektorin psykologien palkat. Tämän ajatuksen käytännön toteutus on kuitenkin vielä muotoutumassa. Terhi Jussila (VAS / Pshp) Pipsyn palkkavastaava Pipsy-posti 2/2013 sivu 9

10 GRADUKILPAILU Gradukilpailu 2013 on ratkennut Pipsy:n johtokunta on valinnut Gradukilpailun 2013 voittajaksi Eeva Yli- Peltolan pro gradu- ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivil Gradukilpailuun tuli useita laadukkaita töitä, jotka käsittelivät ajankohtaisia ja mielenkiintoisia aiheita. Tuomaristo perustelee valintaansa seuraavasti: Tutkielma on taitavasti ja sujuvasti kirjoitettu sisältäen mm. monipuolisen kirjallisuuskatsauksen ja pohdinnan. Lisäksi työ on laaja ja vaatinut monipuolista aineiston analyysiä. Tuomariston mielestä olennaisimmat perustelut olivat, että tutkimusaihe on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä sisältäen uudenlaisen tulokulman diagnoosin sosiaaliseen ulottuvuuteen. Lasten oman ajattelusisällön tarkastelua piagetilaisessa rakenteessa pidettiin onnistuneena ja hyödyntämiskelpoisena. Työssä tuotettua tietoa voivat hyödyntää niin vanhemmat, opettajat kuin alan ammattilaisetkin. Seuraavilta sivuilta voi lukea kirjoittajan ajatuksia prosessista ja gradun tiivistelmän. Pipsy onnittelee lämpimästi voittajaa ja kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita! Eeva Yli- Peltola: Näin syntyi minun graduni Noin 2 vuotta kestäneen on- off- uurastuksen jälkeen lähti pro gradu - tutkielmani viime marraskuussa sähköiselle matkalleen kohti Juvenes Printin painotaloa. Graduntekoprosessi oli yhdellä sanalla kuvattuna antoisa, mistä on pitkälti kiittäminen mielekkääksi kokemaani tutkimusaihetta. Tarve tutkia ADHD - tyyppisesti oireilevien lasten käsityksiä ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta oli hautunut ohjaajani ja psykologian opetus- ja tutkimusklinikan PSYKE:n silloisen vastuuopettajan Pirkko Niemisen mielessä jo jonkin aikaa. Kun hän sitten tarjosi aihetta kevään 2010 graduinfossa, tartuin siihen empimättä. Olin vasta palauttanut kandidaatin tutkielmani, jonka tutkimusjoukko koostui PSYKE:ssä kuntoutettavista lapsista. Näin ollen toinen tutkimusprosessi saman klinikan kuntoutettavien parissa tuntui luontevalta jatkumolta. Olennaisempi syy aiheen valintaan oli kuitenkin jo lukioaikana herännyt kiinnostukseni lasten psyykkisiä haasteita kohtaan. Tutkittavani olivat vuotiaita lapsia (N=39), jotka osallistuivat ADHD- tyyppisten oireidensa takia PSYKE:n neuropsykologiseen ryhmäkuntoutukseen keväällä Selvittääkseni heidän käsityksiään ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta oli minun ensitöikseni laadittava selkeä runko haastattelulle. Se osoittautuikin yhdeksi koko gradun teon haastavimmista prosesseista. Koska aihe oli uusi eikä lasten käsityksiä erilaisista asioista ylipäätään ollut järin mittavasti aiemmin tutkittu, ei haastattelumalleja ollut tarjolla. Kun runko kuitenkin lopulta valmistui, koitti graduprosessin antoisin ja viihdyttävin vaihe eli itse haastatteleminen. Vielä gradun teon loppuvaiheessa 1,5 vuotta myöhemmin lasten vastauksia läpikäydessäni muistelin välillä ääneen nauraen heidän persoonallisia kommenttejaan niin ADHD- tyyppisiin vaikeuksiin kuin muuhunkin elämään liittyen. Samalla kohtasin kuitenkin jälleen näiden melko erikoistenkin käsitysten kääntöpuolen. Tutkimillani lapsilla, jotka olivat kuntoutuksessa ADHD:n, Pipsy-posti 2/2013 sivu 10

11 tarkkaamattomuuden ja ylivilkkauden takia, oli hämmentävän vähän todenmukaista ymmärrystä siitä, mitä kyseiset vaikeudet tarkoittavat, mistä ne johtuvat ja miten niitä hoidetaan. Käsitykset olivat usein myös jokseenkin surullista kuultavaa, sillä esimerkiksi tarkkaavuuden vaikeuksien ja ylivilkkauden uskottiin huomattavan usein johtuvan siitä, että henkilö oli ollut tuhma ja saanut nämä vaikeudet rangaistuksena käytöksestään (30,8 33,3 % näiden vaikeuksien syihin liittyvistä vastauksista). Lisäksi esimerkiksi ylivilkkauden hoidosta kysyttäessä noin kolmannes vastaajista arveli, ettei oireille ole tehtävissä mitään. Toki moni lapsi oli myös oikeilla jäljillä sen suhteen, mitä ADHD, tarkkaavuuden vaikeudet ja ylivilkkaus tarkoittavat, mistä ne johtuvat ja miten niitä voidaan hoitaa. Lasten käsityksiä tarkasteltiin my (6-13 v.): esioperationaalinen, konkreettisten operaatioiden ja formaalien operaatioiden vaihe. Lasten tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että eri- kuvaamia kognitiivisen kehityksen vaiheita. Mitä vanhempi lapsi siis oli, sitä kypsempiä hänen käsityksensä olivat. Loput kolme tutkimustehtävää tuottivat huomattavasti vähemmän päänvaivaa ja hoituivat paljolti valmiiden tutkimusmenetelmien avulla. Tilastollisten menetelmien valintakin oli huimasti helpompaa kuin kahden ensimmäisen tutkimustehtävän kohdalla. Tavoitteena oli siis selvittää, onko kognitiivisella tasolla (WPPSI:n/WISC:n kokonaispistemäärä), ADHD- diagnoosilla, ADHD- lääkityksellä tai ADHD- oireisiin aiemmin saadulla kuntoutuksella yhteyttä erityisvaikeuksia koskevien käsitysten kypsyyteen. Myös käsitysten kypsyyden yhteyttä masennusoireiluun ja itsetunto- ongelmiin tutkittiin. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei löytynyt. Tutkimuksen viimeinen tehtävä oli selvittää, eroavatko lasten itsearviot omasta ADHD- tyyppisestä käyttäytymisestään heidän opettajiensa laatimista arvioista. Monissa aiemmissa tutkimuksissa lasten kykyyn tunnistaa omia oireitaan on suhtauduttu kielteisesti, joskin myös vastakkaisia näkemyksiä on etenkin viime vuosina esitetty. Nyt saatujen tulosten mukaan lasten ja opettajien arviot lasten käyttäytymisestä eivät eronneet toisistaan, eli tarkkaamattomat, ylivilkkaat ja impulsiiviset lapset näyttäisivät osaavan arvioida omaa ongelmakäyttäytymistään suhteellisen realistisesti. Tutkimustulokset puhuvat sen yksinkertaisen seikan puolesta, joka käytännön arjessa ja työssä niin helposti unohtuu: Erityislapsi tarvitsee aikuista, jonka kanssa jutella vaikeuksistaan avoimesti ja joka ennen kaikkea huomioisi keskusteluissa lapsen kehitystason. Tämä puolestaan edellyttää tietoa kullekin kehitystasolle tyypillisistä uskomuksista, sillä lapsen käsitykset saattavat aikuisen näkökulmasta vaikuttaa irrationaalisilta tai jopa huvittavilta. Lapselle ne kuitenkin ovat totisinta totta ja mahdollisesti pelottaviakin ainakin niin kauan, kunnes joku ymmärtävä aikuinen kertoo lapsen käsityskyvylle sopivalla tavalla, mistä vaikeuksissa oikeastaan on kyse. Lapsen käsityskyvyn hahmottaminen puolestaan vaatii tiedon lisäksi kuulolla olevia korvia. Onkin ensiarvoisen tärkeää antaa lapselle tilaa kertoa uskomuksistaan. Tulosten yhteenveto ja pohdinta tuottivat suurta mielihyvää kahdesta syystä. Ensinnäkin ne olivat merkki siitä, että graduntekoprosessini lähestyi loppuaan. Toisekseen ne tiivistivät kaiken sen työn, jonka olin tehnyt tärkeäksi kokemani aiheen eteen. Graduni on ehkä pienen pieni pisara psykologisen tieteen ja käytännön työn meressä, mutta minun mielestäni se tarjosi tärkeää tietoa, jonka selvittämiseen olin halukas näkemään vaivaa. Tästä seuraakin se ehkäpä tärkein vinkkini tuleville graduntekijöille: Valitse aihe, josta ihan oikeasti olet kiinnostunut. Se auttaa eteenpäin niissä tutkimustyön alamäissä, joita jokaiselle tulee jossain vaiheessa vastaan. Lisäksi kehottaisin suhtautumaan työskentelyyn armollisesti. Tiettyjä tärkeämpiä ja kiireellisempiäkin asioita kuin gradu. Melko varmasti samoin ajattelevat myös graduohjaajat. Mieti siis, mikä itsellesi on tärkeää ja missä puolestaan olet valmis joustamaan. Ei siitä gradusta nimittäin kannata mitään elämää suurempaa projektia kannata tehdä vaikka on sen valmistuminen lopulta kyllä aika huikea juttu! Pipsy-posti 2/2013 sivu 11

12 TAMPEREEN YLIOPISTO Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö YLI- PELTOLA, EEVA: Kouluikäisten neuropsykologista ryhmäkuntoutusta saavien lasten käsityksiä ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta Pro gradu - tutkielma, 40 s., 16 liites. Ohjaaja: Pirkko Nieminen Psykologia Marraskuu 2012 mekanisminsa murrosiän aikana. Sitä ennen lapsen tulkinnat ympäröivästä todellisuudesta ovat hyvin toisentyyppisiä kuin aikuisilla. Tutkimusten myötä on havaittu, että lasten käsitykset somaattisista ja psykiatrisista sairauksista kypsyvät samojen vaiheiden kautta kuin muukin ajattelu, ja lapset saattavat tehdä aikuisten näkökulmasta katsottuna varsin erikoisiltakin vaikuttavia päätelmiä esimerkiksi sairauksien syistä tai hoidosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä lapsilla on ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta, ja vastaavatko ne eri- ikäisillä lapsilla onko lapsen kognitiivinen taso tai mahdollinen diagnoosi, lääkitys tai aiempi kuntoutus yhteydessä hänen käsitystensä kypsyyteen. Myös käsitysten kypsyyden yhteys lapsen mahdollisiin masennusoireisiin tai itsetunto- ongelmiin oli tarkastelun kohteena, samoin kuin lapsen kyky arvioida omaa ADHD- tyyppistä käyttäytymistään. Tutkimukseen osallistui vuotiasta lasta, jotka saivat ADHD- tyyppisten oireidensa vuoksi neuropsykologista ryhmä- kuntoutusta. Lasten käsityksiä ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta selviteltiin kahdenkeskisissä haastattelutilanteissa. Lapset täyttivät lisäksi masennusta, itsetuntoa ja ADHD- tyyppistä käyttäytymistä kartoittavat itsearviointilomakkeet. Myös lasten opettajat arvioivat oppilaidensa ADHD- tyyppistä käyttäytymistä täyttämällä opettajille tarkoitetun lomakkeen. Tulokset osoittivat käsitysten kypsyyden olevan yhteydessä ikään siten, että mitä nuorempi lapsi oli, sitä todennäköisemmin hänen käsityksissään ilmeni esioperationaaliselle vaiheelle ominaisia piirteitä. Mitä vanhempi lapsi sen sijaan oli, sitä suurempi osuus hänen käsitystensä sisällöistä vastasi konkreettisten operaatioiden vaihetta. Kognitiivisella tasolla tai sillä, oliko lapsella diagnoosi tai lääkitys tai oliko hän saanut kuntoutusta jo aiemmin, ei ollut merkitystä käsitystason kannalta. Käsitystaso ei myöskään ollut yhteydessä lapsen mielialaan tai itsetuntoon. Tulosten mukaan lapset osasivat arvioida omaa ADHD- tyyppistä käyttäytymistään yhtä pätevästi kuin heidän opettajansakin. Tulosten perusteella ja ne aiempiin tutkimustuloksiin suhteuttaen näyttäisi siltä, että lapset ovat kohtuullisen taitavia arvioimaan viimeaikaiseen käyttäytymiseensä liittyviä ongelmia. Lisäksi tuloksista voidaan päätellä, että lasten käsitykset ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta mukailevat niitä samoja vaiheita, joiden kautta muukin ajattelu kehittyy. Tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että etenkin nuorempien lasten esioperationaalista vaihetta vastaavat käsitykset ovat usein pitkälti virheellisiä. Mikäli virheellisiä käsityksiä ei oteta huomioon, saattavat ne johtaa esimerkiksi tarpeettomiin pelkoihin ja itseen tai muihin kohdistuviin syytöksiin. Aikuisten olisikin tärkeää keskustella erityisvaikeuksia omaavan tai niitä lähipiirissään havainnoivan lapsen kanssa näistä vaikeuksista hänen käsityskykynsä huomioon ottaen. Näin lapsen tukemisesta ja opastamisesta muodostuisi todennäköisesti ymmärtäväisempää ja mielekkäämpää. Pipsy-posti 2/2013 sivu 12

13 PIPSYLÄISIÄ SENIORIPSYKOLOGIT MUINAISMATKAILIVAT Pikkubussillinen senioripsykologeja starttasi tiistaina 14.5 kohti Satakuntaa tavoitteenaan tutustua kahteen suomalaiseen maailmanperintökohteeseen, pronssikautiseen Sammallahdenmäkeen ja keskiajan Vanhaan Raumaan. Vammalan kohdalla jarrutettiin, kun vasta paljastui, että matkassamme oli psykologitaiteilija, jolla oli siellä sattumoisin näyttely. Saimme seniori Arja Rainiolta itseltään esittelyn omista akvarelleistaan. Tilassa oli kolmen Vammalan lukion riemuylioppilaan yhteisnäyttely, jossa oli mukana toinenkin senioripsykologi, Tuula Purmonen s. Lepistö. Taidekahvit juotiin Pyymäen kahvilassa torin varrella. Alkupalat muinaisajoista nautimme Esihistorian opastuskeskuksessa, Nauravassa Lohikäärmeessä. Nimensä keskus oli saanut alueelta löydetyn keihäänkärjen lohikäärmeornamentin mukaan. Paikallinen opas johdatteli retkeläiset näyttelyiden avulla viikinkiajan Euraan. Neljässä näyttelyhuoneessa oli esillä alkuperäisiä esineitä tuhannen vuoden takaa. Yksi koko Suomen merkittävimmistä muinaisjäännösalueista sijaitsee Luistarissa, josta on löydetty yli 1300 hautaa. Niistä tunnetuin on ns. Euran emännän hauta. Löydön pohjalta oli näyttelyyn rekonstruoitu Euran muinaispuku koruineen. Miesten kasvisvärjätyt viitavaatteet sudenpääsolkineen ja spiraalikoristeisine hapsuvöineen olisivat silmäähivelevä näky tämän päivänkin juhlavaatteena. Erinomainen oppaamme Marja- Leena Salonen, oli ollut siviilissä paikkakunnan lukion uskonnon ja psykologian opettaja ja nyt luki maksukuitissa nimen alla Alasatakunnan auktorisoitu opas. Hyvä me seniorit! Lounaspaikkamme oli myöskin museaalinen kohde. Keskelle metsää oli siirretty Kauttuan Ruukista yli 100- vuotias Ahlströmin työläisten iso asuintalo, joka oli rakennettu ateljeeksi ja kodiksi tekstiilitaiteilija Sanna Saarisen perheelle. Maukas ateria historiallisessa interiöörissä ja kiireetön aikataulu voimaannutti matkalaiset kohti varsinaisia koitoksia. Matkalla Lapin Sammallahdenmäelle kyytiimme nousi uusi opas, Salka Sandell. Hänen johdollaan siirryimme ajassa taaksepäin, pronssikauden kulttuuriin ( eaa.) Bussi jätti ryhmän muinaisjäännösalueen laitaan ja kiersi vastaanottamaan toiselta puolelta. Siirryimme kuin huomaamatta reilun kilometrin matkan kiviröykkiöltä toiselle kuunnellen lähes mystisessä ympäristössä erinomaisen oppaamme kerrontaa ympäröivästä luonnosta, muinaisista asuinpaikoista ja tavoista. Matkalla on pieninä ryhminä yhteensä 36 kivistä koottua eri muotoista ja kokoista hautaröykkiötä. Tunnetuimmat yksittäiset ovat Huilun pitkä raunio ( 24 x 8 m) ja Kirkonlaatia- niminen neliskanttinen (19 x 18m) latomus. Kivilaji on rapakivi, myös kaikilla muilla kielillä suomalaisessa muodossa. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla, joten kiviin eikä kasvillisuuteen ollut syytä kajota. Laaja alue on seitsemän maanomistajan yksityisomistuksessa, mutta ongelmia ei kuulema ole ollut. Vanha Rauma on päässyt Unescon listalle, koska se on Pohjoismaiden laajin (28 ha) ja yhtenäisin keskiajalta peräisin oleva puukaupunkialue. Tässä historiallisessa ympäristössä asutaan ja työskennellään edelleen. Taitavan kuljettajan ja pienikokoisen bussin ansiosta pystyimme Pipsy-posti 2/2013 sivu 13

14 kiertelemään Vanhassa kaupungin keskeiset kohteet. Jalkauduimme ainoastaan ns. Kirstin talon pihapiirissä silmittelemässä luvun rakennustapoja. Olimme kyllä ennen bussia aloittaneet tähän aikakauteen tutustumisen Pyhän Ristin kirkon sisätiloista Salka Sandellin toimiessa edelleenkin oppaanamme. Vanhaa Raatihuonetta luvulta ihailimme vain Kauppatorin vastakkaiselta laidalta Cafe Salista. Siellä palasimme nykyaikaan ja nautimme lähtökahvit. Rauman seutu oli antanut meille parastaan niin sään kuin tavoitteemmekin suhteen. Ritva Laitinen kun Hilkka 85v. Porhaltaa Sammallahdenmäen jäkälikössä. Maailmanperintö lyhyesti *Unescon hyväksymä yleissopimus v.1972 maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi *Vuonna 2012 maailmassa 962 kohdetta, joista 745 kulttuurikohdetta, 188 luontokohdetta, yhdistettyä kohdetta 29. Eniten Italiassa (47) ja Espanjassa (44) *Vuonna 2006 sopimus aineettomasta kulttuuriperinnöstä astui voimaan (2009 mennessä 166 kohdetta) *190 valtiota ratifioinut sopimuksen * Suomessa mp- sopimuksen toimeenpanosta yleisellä tasolla vastaavat: opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö. Muita toimijoita:museovirasto,metsähallitus,maanmittauslaitos ja opetushallitus *Suomen maailmanperintökohteet: 1991 Suomenlinna 1991 Vanha Rauma 1994 Petäjäveden kirkko 1996 Verlan puuhiomo 1999 Sammallahdenmäki 2005 Struven ketju 2006 Merenkurkun saaristo Pipsy-posti 2/2013 sivu 14

15 PIPSYLÄISIÄ Noora Lillia: Psykologina koulumaailman pyörteissä Kiitos Satu Eerola mielenkiintoisesta uudesta kirjoittamisen haasteesta. Se onkin saanut minut pohtimaan psykologin ammattia ja omaa työtäni ja jaan tässä hieman ajatuksiani kanssanne. Opiskelin psykologiaa Åbo Akademissa (kyllä, olen pirkanmaalainen kaksikielinen kummajainen) ja valmistuin psykologiksi vuonna Ensimmäinen työpaikkani oli koulupsykologina Lahdessa. Pidin työstä kovasti ja muutettuamme Pirkanmaalle, halusinkin jatkaa samalla sovellusalalla. Olin iloinen saadessani paikan lukiopsykologina Tampereella, ja sillä tiellä olen edelleen. Olen työskennellyt kymmenen vuotta (äitiysvapaat mukaan lukien) kouluissa, yhteensä yhdeksässätoista eri yhteisössä. Enimillään kouluja on ollut yhtä aikaa kahdeksan. Olen tavannut eskari- ikäisistä lukioikäisiin, niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Olen siis ehtinyt jo tässä ajassa näkemään monenlaisia yhteisöjä. Yhä uudelleen ja uudelleen olen miettinyt mitä minun oikeastaan tulisi koulupsykologina tehdä. Nyt olenkin lähtenyt hakemaan lisää osaamista ja uusia oivalluksia kognitiivis- integratiivisista psykoterapiaopinnoista. Koulu on psykologin työkenttänä monipuolinen. Psykologi toimii usein ainoana oman ammattinsa edustajana ja työnkuvan hahmottaminen voi joskus aiheuttaa päänvaivaa. Työnkuva voi vaihdella laidasta laitaan ja usein päivä saattaakin näyttää erilaiselta kuin mitä kalenterin pohjalta olisi voinut ajatella. Joskus työ voi olla laajempaa koko kouluyhteisön kanssa työskentelyä ja joskus taas asiakastyötä. Yleensä se on molempia. Yhteistyötahoja löytyy myös paljon koulun ulkopuoleltakin. Koulu on toimintaympäristönä usein toisaalta haasteellinen ja toisaalta kiitollinen, mutta aina mielenkiintoinen. Haastetta luo lähinnä työn monipuolisuus, itsenäisyys, hajanaisuus ja käsiteltävien asioiden monimutkaisuus. Nämä samat asiat ovat toisaalta myöskin niitä hyviä puolia. Lukioikäisten kanssa työskentely on enimmäkseen kiitollista ja hedelmällistä. Nuoret ovat usein hyvinkin taitavia käsittelemään omia asioitaan. Heillä on kuitenkin paljon mietittävää ja he hakeutuvat yhä enenemässä määrin puhumaan psykologille ja kuraattorille. Lukiovaihe ei tänä päivänä ole aina helppo. Vaatimukset ovat kovat ja kiire aikuisuuteen yhteiskunnan puolelta on suuri, samalla kun nuoren pitäisi sopeutua moniin fyysisiin, psyykkiisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Aikuisten ja nuorten tavoitteet eivät aina täysin kohtaa ja nuoren voi vielä olla vaikeaa löytää motivaatiota esimerkiksi koulunkäyntiin. Lukio- opinnot ovat kehittyneet monipuoliseksi ja sivistäväksi ja itsenäisemmiksi. Tämä on hyvää kehitystä ja lukion mahdollisuudet ovat monet. Samalla kuitenkin asetetaan paljon vaatimuksia sille, miten hyvin nuoren pitäisi pystyä itseään ohjaamaan. Lukiossa vaaditaan paljon itsekuria ja kovaa työntekoa. Monet nuoret kokevat lukion stressaavana ja vaativana ja väsymisen vaara on olemassa jos kuormitus nousee liian korkeaksi. Nuorten (ja lasten) mielenterveys ja hyvinvointi ovatkin tällä hetkellä koko yhteiskunnassa ajankohtaisia aiheita. Kouluampumiset, nuorten mielenterveysongelmat, koulukiusaaminen, syrjiminen, lastensuojelutyön tarpeellisuus, koululaisten käyttäytyminen ja siihen puuttuminen on käyty paljon. Koulussakin nämä asiat ovat jatkuvasti esillä ja joka päivä haetaan linjaa sille, Pipsy-posti 2/2013 sivu 15

16 kuinka tuemme ja ohjaamme lapsia ja nuoria niin, että he voisivat mahdollisimman hyvin ja saisivat parhaat lähtökohdat aikuisuuden haasteisiin. Oma tyttäreni antoi mielestäni mielenkiintoisen demonstraation ahdistuksesta ja sen sietämisestä ollessaan noin viiden vanha. Hänellä oli jokin harras toive, jota minä äitinä en kiireeni seassa kunnolla kuunnellut. Hän seurasi minua ja pyöri ympärilläni ja halusi huomiotani. Hänen ahdistuksensa kohosi nopeasti tasolle, jota hänen oli vaikea kestää enkä minä onneton vieläkään ehtinyt kiinnittämään häneen riittävästi huomiota puuhatessani ruuanlaiton, nuoremman lapsen yms. yms. äitien tuiki tärkeiden asioiden parissa. Taisinpa myös ajatellakin, että hänen olisi nyt vain maltettava odottaa hieman, koska se on asia, joka hänen täytyy oppia. Yritettyään jonkin aika Tämän sanottuaan hän avasi eteisen kaapin oven ja livahti sinne. Ihmettelin tätä vähän, mutta en vieläkään keskittynyt häneen (koska minulla oli oikeasti kiire, enkä vielä siinäkään vaiheessa ymmärtänyt miten vakavasta tilanteesta oli tyttäreni maailmassa kysymys). Puuhasin nuoremman lapsen kanssa siinä eteisessä ja ehdin jo unohtaa tytön kaapissa. Hetken päästä kaapista kuului doinkin havahduin ja ymmärsin, että nyt olin koetellut pienen tytön ahdistuksensietokykyä yli rajojensa. Hän oli ylittänyt pisteen, jolloin hän ei enää hakenut huomiotani, vaan oli luovuttanut. Onneksi hän antoi kuitenkin minulle vielä yhden mahdollisuuden kuulla hänen hätäänsä. Yllättyneisyydestäni ja huvittuneisuudestani huolimatta koin vahvaa syyllisyyden tunnetta siitä, että en ollut ymmärtänyt hänen kokemuksensa vakavuutta, enkä ollut kohdannut häntä hädässään. Kaivoin tytön kaapista esille. Kävimme yhdessä läpi hänen kokemuksensa ja mietimme mistä hänen poksahtamisensa johtui, miltä se tuntui ja miten voisimme välttää sen seuraavalla kerralla. Huonosti alkaneesta tilanteesta seurasikin hyvä ja lämmin yhteinen keskustelutuokio, jolloin pystyimme luomaan suhdettamme paremmaksi ja turvallisemmaksi. Tyttäreni olisi kuitenkin jäänyt erittäin yksin suuren ja mullistavan kokemuksensa kanssa, jos en olisi tajunnut asiaa ajoissa. auttoi minua ymmärtämään sen, miten voimakkaita tunnekokemuksia ihmiset voivat kokea. Opin kuinka tärkeää on, että lähellä on ihmisiä, joille voi kertoa kun on paha olla ja että ne toiset ihmiset todellakin kuuntelevat ja ottavat tosissaan kun toinen kertoo jotakin tärkeää omasta olostaan. Joskus se toinen ihminen voi olla vanhempi, isovanhempi, joskus vaikka naapuri tai ohikulkija tai sitten koulun työntekijä. Kukaan meistä ei säästy ongelmilta, eikä ketään toista voi suojata vaikeilta tilanteilta. Mutta läsnäolo, välittäminen, hyvät toimintamallit ja positiivinen yhteisöllinen rakenne auttavat tukemaan hyvien stressin ja ahdistuksen hallintakeinojen syntymistä, lisäämään hyvinvointia sekä vähentämään yksinäisyyden ja irrallisuuden tunnetta meidän jokaisen kohdalla. Olen iloinen siitä, että itse voin tehdä työtä, joissa kaikkien näiden asioiden miettiminen ja tekeminen on mahdollista. Seuraavaksi kirjoittajaksi haastan Heidi Inkerin. Voimaannuttavaa kevättä kaikille! Noora Pipsy-posti 2/2013 sivu 16

17 Cortext viettää vappua Vappuaattona järjestimme Tampereen psykologian opiskelijoiden ainejärjestön Cortexin oman lehden Cortextin vappunumeron julkistamistilaisuuden. Ohjelmassa oli herkuttelua, upouuteen lehteen tutustumista ja yleistä seurustelua. Vaikka vappuna on tarjolla jos jonkinlaista hauskanpitoa, osanotto oli ilahduttavan runsas: mukana oli kolmisenkymmentä psykologian opiskelijaa aina fukseista pian valmistuviin. Tilaisuus järjestettiin erään cortexlaisen kotona, ja yksiöön mahtuminen isolla porukalla teki luonnollisesti hieman tiukkaa, mutta kuten hyvin tiedetään, sopu sijaa antaa. Myös Pipsyn sponsorirahoilla hankitut monipuoliset ja runsaat vappuherkut ja juomat maistuivat juhlijoille. Ainejärjestömme lehti on ilmestynyt viime vuosina harvakseltaan, joinakin vuosina ei lainkaan. Tänä vuonna löytyi onneksi innokas kolmen hengen tiimi lehteä tekemään, ja moni muukin opiskelijoistamme on lähtenyt aktiivisesti mukaan juttuja kirjoittamaan, joten onnistuimme herättämään lehden henkiin entistä ehompana. Cortextin perinteisiin on kuulunut vappuaiheisen teemanumeron julkaiseminen, ja päätimme pitää perinteestä kiinni. Vappunumero on Cortextin toinen tänä vuonna ilmestynyt numero. Siihen sisältyy esimerkiksi toimittajien omia vappumuistoja, juhlaan sopivia juoma- ja ruokaohjeita, mutta myös ainejärjestön uuden hallituksen esittely (mukana tietysti hallituslaisten vapputeemaan sopivat kuvat), valmistuneen psykologin kuulumisia työelämästä sekä Cortexin poikien empiirinen tutkimus Hervannan baaritarjonnasta. Myös ajankohtaiset kulttuurielämykset pääsevät esille: kaksi opiskelijaa innostui kirjoittamaan kokemuksistaan Madama Butterfly oopperasta. Emme siis anna teemojen rajoittaa luovuuttamme vaan otamme avosylin vastaan hyvinkin monenlaisia juttuideoita. Toistaiseksi jutuista ei ole ollut ylitarjontaa, joten emme onneksi ole joutuneet karsimaan kirjoittajien määrää. Tarkoitus olisi jatkaa laadukkaan opiskelijalehden tekoa taas syksymmällä - ja toki myös herätellä yhä useampia psykologian opiskelijoita kiinnostumaan kirjoittamisesta! Aurinkoista kesää pipsyläisille! Anniina Virtanen Pipsy-posti 2/2013 sivu 17

18 OPISKELIJAKOLUMNI Veera Jokitalo Kirjoittaja on 3. vuoden opiskelija Tampereen Yliopistosta KOULURAUHAA Tänä keväänä mediassa on keskusteltu opettajien oikeuksista ja arvovallasta. Häiriköineen oppilaan pois luokasta työntäneen helsinkiläisopettajan erottaminen sai lähes suomalaisen kommentoimaan asiaa Yle Uutisten nettisivuilla. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että opettajan tulee olla koulurauhan ylläpitäjä. Kohua herättänyt uutinen saa muistelemaan omia peruskouluaikoja. 22- vuotiaan elämänkokemuksella voi todeta, että ennen kaikki oli paremmin. Ala- asteella koulussa vallitsi kuri ja järjestys, eikä kukaan kyseenalaistanut opettajan arvovaltaa. Välituntien puhutuin keskusteluaihe oli, jos joku oli heittänyt toista pyyhekumilla, riehunut ruokajonossa tai mikä pahinta, joutunut jälki- istuntoon. Koulun kahteen luokkahuoneeseen mahtuvat oppilaat istuivat kiltisti pulpeteissaan, ja opettajilla oli, ainakin ajan kultaamissa muistoissa, täysi työskentelyrauha. Ylä- asteen opettajia ajatellessa tuntee jälkeenpäin myötätuntoa. Rauha riippui täysin opettajasta ja tämän kurinpitotaidoista, ja usein äänensä saivat kuuluviin kaikki muut paitsi opettaja. Lukiossa istuttiin jälleen hiljaa opettajan puhuessa, mutta valitettavasti hiljaa oltiin myös myös silloin, kun opettaja ei puhunut, mutta toivoi oppilaiden puhuvan. Epätoivoiset opettajat yrittivät saada kännyköitä räpläävää tai apaattisena pulpettejaan tuojottavaa luokkaa aktivoitumaan kaikin keinoin. Yle Uutisten koulurauha- aiheiseen kyselyyn vastanneista 98 prosenttia sallisi opettajan taluttaa oppilaan pois esimerkiksi luokasta, jos puhe ei auta. Samassa tilanteessa 82 prosentin mielestä opettaja saa korottaa ääntään ja huutaa oppilaille. Yksiselitteistä parasta ratkaisua ei tunnu olevan, sillä toisaalta tietty raja kulkee myös opettajan toiminnassa. Ehkä opettajien pitäisi ottaa käyttöön sama taktiikka kuin ylä- asteaikaisen englanninkielen opettajan oppilaiden alkaessa häiriköidä. Legendan mukaan opettajalla oli pyötälaatikossaan aseet vastaiskuun: ritsa ja iso kasa pyyhekuminpalasia. Pätevyys oppilaiden silmissä oli ansaittu muutamalla ripeäotteisella, taidokkaalla kaarella. Pipsy-posti 2/2013 sivu 18

19 Pipsy-posti 2/2013 sivu 19

20

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

VaapukkaVaapukkaVaa pukkavaapukkavaapuk kavaapukkavaapukka VaapukkaVaapukkaVaa pukkavaapukkavaapuk 1/2012

VaapukkaVaapukkaVaa pukkavaapukkavaapuk kavaapukkavaapukka VaapukkaVaapukkaVaa pukkavaapukkavaapuk 1/2012 VaapukkaVaapukkaVaa pukkavaapukkavaapuk kavaapukkavaapukka VaapukkaVaapukkaVaa pukkavaapukkavaapuk 1/2012 VaapukkaVaapukkaVaa pukkavaapukkavaapuk kavaapukkavaapukkav aapukkavaapukkavaapu Vaapukka 1/2012

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN

KirjautuminenPro+ PIKA OPAS PRO+ KÄYTTÖÖN KirjautuminenPro+ 1) Ammattiliitto Pro:n sivuilla, sivun oikeassa reunassa on Pro+ jäsenille. 1) Klikkaamalla logoa, pääset kirjautumaan Pro+ sivuille. Oman profiilin julkaisu Pro+ 2) 2) Kun olet kirjautunut

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

31.3.2011/ Niina Laitinen

31.3.2011/ Niina Laitinen 31.3.2011/ Niina Laitinen Tutkimus tehdään Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut toteutettiin huhtikesäkuussa sekä syyskuun aikana 2010 Kohderyhmänä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010

vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 Auran PÖYTÄKIRJA vanhempainyhdistys ry Hallituksen järjestäytymiskokous 07.11.2010 AIKA: Sunnuntai 07.11.2010 klo 18.00-20.20 PAIKKA: Auran yhtenäiskoulun neuvotteluhuone LÄSNÄ: Tero Sahla Satu Rautias-Barnett

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

WILMA - sähköinen tallennus erilaisen oppijan lukioaikaisten tukitoimenpiteiden ja ylioppilastutkintolautakunnalle tehtävien lukihakemusten apuna

WILMA - sähköinen tallennus erilaisen oppijan lukioaikaisten tukitoimenpiteiden ja ylioppilastutkintolautakunnalle tehtävien lukihakemusten apuna 24.2.2012 Käytännön aputoimet erilaisen oppijan arjessa 2009-2011 WILMA - sähköinen tallennus erilaisen oppijan lukioaikaisten tukitoimenpiteiden ja ylioppilastutkintolautakunnalle tehtävien lukihakemusten

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 1/2016 23.3.2016 Keväinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Kevät keikkuen tulevi ja niin myös Mua-yhdistyksen keväinen jäsenkirje. Tässä kirjeessä on tietoa

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy

Tommi Talasto Citrus Talent Management Oy Ratkaisut ICT-ammattilaisia työsuhteeseen nopeasti ja hyvin ehdoin välittäjä yritys ICT-alan työmarkkinat Talent Statistics TALENT STATISTICS TALENT POOL Tilastotieto ja analyysi ICT-alan työmarkkinoista

Lisätiedot

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti NETTILUKIO Nettilukio täydentää olemassa olevaa koulutustarjontaa ja sopii

Lisätiedot

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä:

Koulussamme opetetaan näppäilytaitoa seuraavan oppiaineen yhteydessä: TypingMaster Online asiakaskyselyn tulokset Järjestimme toukokuussa asiakkaillemme asiakaskyselyn. Vastauksia tuli yhteensä 12 kappaletta, ja saimme paljon arvokasta lisätietoa ohjelman käytöstä. Kiitämme

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

01.01.2014:31.12.2014 01.01.2013:31.12.2013

01.01.2014:31.12.2014 01.01.2013:31.12.2013 Tuloslaskelma, Print date: 27.01.2015 12:38 Sivu: 1 01.01.2014:31.12.2014 01.01.2013:31.12.2013 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 3001 Valtionavustus 0,00 3 800,00 3002 Hanke- ja erityisavustukset 76 946,77

Lisätiedot

Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35

Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35 Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle 35 Tehtävä 1. Suunnitellaan ja toteutetaan martoille puolen sivun ilmoitus Helsingin Sanomiin viikolle

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

6. KOKUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN

6. KOKUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJA 1(3) 20.03.2013 TaLVI ry Sääntömääräinen kevätkokous Aika 20.03.2013 klo 18.25-18.55 Paikka ABC Lahdesjärvi, Automiehenkatu 39, Tampere Läsnä Osallistujaluettolo (liite 1) 1. KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011

Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Niina Laitinen Esittelijänä Nina Aarola Kyvyt käyttöön Kumppanuudella vaikuttavuutta Turku 25.10.2011 Tutkimus tehtiin Satakunnan TE-toimistoille (4), ELY-keskukselle ja Työmieli-hankkeelle Puhelinhaastattelut

Lisätiedot

01.01.2013:31.12.2013 01.01.2012:31.12.2012

01.01.2013:31.12.2013 01.01.2012:31.12.2012 Tuloslaskelma, Print date: 19.02.2014 08:45 Sivu: 1 01.01.2013:31.12.2013 01.01.2012:31.12.2012 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot 3001 Valtionavustus 3 800,00 3002 Hanke- ja erityisavustukset 71 639,56 32 049,48

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.

UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu. UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO

Lisätiedot

opiskelijan ohje - kirjautuminen

opiskelijan ohje - kirjautuminen opiskelijan ohje - kirjautuminen estudio on Edupolin kehittämä e-oppimisympäristö koulutusryhmän verkkoalustana perinteisen luokkaopetuksen tukena. etäopiskelussa ja -opetuksessa kotoa tai työpaikalta.

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU?

KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? KUNTOUTUKSEN SUUNNITTELU - KENEN ÄÄNI KUULUU? Arja Korrensalo fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, YAMK -opiskelija Pirkko Leppävuori fysioterapeutti, YAMK -opiskelija Esitys pohjautuu YAMK opintoihin kuuluvaan

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS

1. JÄSENTIETOJEN PÄIVITYS YRITTÄJÄNAISTEN KESKUSLIITTO 12.4.2006 JÄSENREKISTERISTÄ REKISTERIVASTAAVALLE Sisään jäsenrekisteriin osoitteella: www.yrittajanaiset.fi/yhdistykset - kirjoita yhdistyksen tunnus ja salasana, kysy keskusliitosta.

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti

NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Suomen Voimisteluliitto NEPTON JÄSENTIETO - PERUSVERSIO käyttöohjeet lyhyesti Nepton perusversio on seuran yhteyshenkilörekisteri ja jäsenrekisteri. Perusversiota käyttää seurassa henkilö/t, jolle on annettu

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot