PIRKANMAAN PSYKOLOGIYHDISTYKSEN TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PIRKANMAAN PSYKOLOGIYHDISTYKSEN TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 PIRKANMAAN PSYKOLOGIYHDISTYKSEN TIEDOTUSLEHTI

2 Pipsy- posti 2/2013 Sisältö: Pääkirjoitus 3 Uutiset 4 Kevätkokous 2013 ja tuloslaskelma 5 Ilmoituksia 7 Palkka- asioita 9 Gradukilpailu 10 Pipsyläisiä 13 TOIMITUS: Heini Björn- Rantala, tiedotusvastaava pk e- mail: Pipsy myös verkossa: Pipsyn kotisivut: Kirjoita Pipsy- Postiin Kirjoituksista maksetaan pienehkö palkkio (30- sähköpostitse. Pirkanmaan psykologiyhdistys ry on perustettu Pipsyssä on tällä hetkellä ( ) jäseniä 744, joista työttömiä 11. Varsinaisia jäseniä on 506, kaksoisjärjestäytyneitä 26, eläkeläisiä 67, opiskelijoita 145. Opiskelijoista 24 kuuluu työttömyyskassaan. Pipsyläisiä liiton koko jäsenmäärästä on 11,5% (jäseniä 6457). Pipsy-posti 2/2013 sivu 2

3 PÄÄKIRJOITUS Terveisiä! Kiitos kevätkokoukseen osallistuneille! Pipsyn joukko oli ennätysmäisen suuri, 43 henkeä. Tampere- talon tilaisuus oli juhlava, ja kokouksen jälkeen nähty ja kuultu Madame Butterfly oli huikea kokemus. Takana ovat myös Helsingissä pidetyt Puheenjohtajien neuvottelupäivät, joiden aiheena oli psykologiyhdistysten taloudellinen ja ammatillinen edunvalvonta. Päivillä korostettiin oman paikallisyhdistyksen jäsenistön analyysin merkitystä, jotta tiedetään suurimmat, toiminnassa erityisesti huomioitavat ryhmät. Järjestys on yleensä (1) palkansaajat, (2) pää - ja sivutoimiset ammatinharjoittajat, (3) opiskelijat, (4) seniorit. Samoin kuultiin, että on hyvä analysoida jäsenkunnan ikärakenne ja isoimmat toimialat. Neuvottelupäiviä varten oli tehty esimerkkianalyysi Pipsystä. Pipsyn jäsenistöstä 64 % on palkansaajia, 19 % opiskelijoita, 9 %, senioreita, 5 % ammatinharjoittajia ja 3 % ei työssä olevia. Tämä osoittaa, että Pipsyn tehtävä on erityisesti huomioida kolme ensimmäistä ryhmää. Työssä olevien jakaumassa suurin osa, 61 %, on kuntasektorilla ja yksityinen sektori on hyvänä kakkosena 32%:lla. Tampereelle sijoittuu jäsenistä 38 %, ja PSHP:n palveluksessa työskenteleviä on 34 %. Sovellusaloissa määrällisesti eniten tekijöitä on aikuisten mielenterveystyössä (75), seuraavina tulevat työterveyshuolto (63), lasten ja nuorten mielenterveystyö (62) ja koulupsykologitoiminta (60). Vähän pienempiä työalueita ovat perheneuvonta, työ - ja organisaatiopsykologia, neuropsykologia ja psykoterapia. Määrien paikkansapitävyys riippuu luonnollisesti siitä, kuinka tiedot päivittyvät Psykologiliittoon. Tiedot kuitenkin ovat, kiitos jäsenistön, hyvällä tasolla. Sen sijaan esimerkiksi ministeriöillä ei ole maakunnittaista tietoa psykologipalveluista. Yhteistyö eri ryhmien kesken on tärkeää. Tämän koin omakohtaisesti kouluni (Tredu, hyvinvointiala) pääsykokeissa. Opinahjossani päädyttiin palauttamaan opettajahaastattelut osaksi opiskelijahakua. Mukana oli kolme opettajaa, jotka haastattelivat pääsykokeeseen osallistuvia yhdessä psykologin kanssa. Kukin haastattelu kesti 15 minuuttia. Tilanteessa minulle avautui uudella tavalla lyhyen haastattelun merkitys. Se vaatii todelliset vuorovaikutustaidot. Lyhyessä ajassa voi nousta esiin isoja yhteiskunnassa liikkuvia ilmiöitä ja näihin liittyviä nuorten ongelmia. Nuoret ovat haastattelutilanteessa yllättävän avoimia. Onnistunut haastattelu vaatii vahvaa tilannetajua, kykyä sulkea mielessä auenneita ovia sekä taitoa tukea ja jopa ohjata nuorta. Terveisiä myös maailmalta. Olin viikonvaihteen Brysselissä, jossa pidettiin Euroopan psykologian opettajien hallituksen kokous. Siellä mm. suunniteltiin kansainvälistä konferenssia, joka on ensi keväänä Berliinissä. Huhtikuussa kävin omaan työhöni liittyen Tartossa. Kysymys oli yhteistyöstä, johon osallistui kolme psykologia psykologian opettajaa ja mukana oli myös neljä lähihoitajaopiskelijaa. Pääasiallisin kohde oli Tartu Laste Tugikeskus, jossa pidimme alle kouluikäisten lasten kiusaamiseen liittyvän koulutuksen. Mielenkiintoinen tutustumiskohde oli 200 vuotta vanha, nyt huippumodernit tilat saanut Tarton terveydenhuolto- oppilaitos. Yliopistollakin kävimme, ja yksi opiskelijoistamme kertoi haaveestaan päästä opiskelemaan sinne psykologiaa. Pian Joutuu armas aika ja suvi suloinen. Siitä iloitkaamme! Marjatta Lehtovirta Pipsy-posti 2/2013 sivu 3

4 UUTISIA Uudet jäsenet Uusia jäseniä on saatu johtokunnan kokouksissa 21.2., ja seuraavasti: Uudet varsinaiset jäsenet: Anttila, Suvi Kaskela, Salla Helminen-Mäenpää, Riitta Karnisto, Tiia Pipsy onnittelee valmistuneita ja toivottaa kaikki jäsenet lämpimästi tervetulleiksi mukaan toimintaan! Osoitteenmuutokset Liittoon Osoitteenmuutokset tehdään suoraan Psykologiliiton jäsensihteeri Tarja Koivuniemelle (p Ilmoita sähköpostiosoitteesi! Psykologiliitto viestittää entistä enemmän sähköpostin välityksellä. Ilmoita sähköpostiosoitteesi liittoon: Ilmoitathan myös muutoksista. Pipsy-posti 2/2013 sivu 4

5 Kevätkokous 2013 Tilikauden 2012 tulos todettiin 6366,41e alijäämäiseksi. Tilintarkastuskertomuksessa puollettiin tilinpäätöksen vahvistamista sekä vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille. Kokous vahvisti tilinpäätöksen ja johtokunnalle sekä muille tilivelvollisille myönnettiin vastuuvapaus. Hopeinen ansiomerkki myönnettiin psykologi Sinikka Martikaiselle. Kokouksen puheenjohtajana toimi Jari Jakola. Pirkanmaan psykologiyhdistys ry TULOSLASKELMA Y- tunnus VARSINAINEN TOIMINTA Tiedotustoiminta Tuotot 0,00 0,00 Yht. tuotot 0,00 0,00 Kulut Henkilöstökulut 3260 Kirjoituspalkkiot - 400,00 0,00 Yht. henkilöstökulut - 400,00 Muut kulut 3360 Painatuskulut , , Postituskulut , ,95 Yht. muut kulut , ,54 Yht. kulut , ,54 Yht. tiedotustoiminta , ,54 Ammatillinen edunvalvonta Tuotot 3600 Osallistumismaksut 6290, ,00 Yht. tuotot 6290, ,00 Kulut 3770 Psykologien jaksaminen , , Työryhmäpalaverit - 70,10 0,00 Yht. kulut , ,86 Yht. ammatillinen edunvalvonta , ,86 Pipsy-posti 2/2013 sivu 5

6 Yleistoiminta Tuotot Yht. tuotot 0,00 0,00 Kulut Henkilöstökulut 3860 Kokouspalkkiot , ,00 Yht. henkilöstökulut , ,00 Poistot Yht. poistot 0,00 0,00 Muut kulut 3981 Pankkipalvelut - 41,30 0, Taloushallinto ,52 0, Kokous- ja neuvottelukulut , , Muut yleistoiminnan kulut - 228, , Huomionosoitukset - 634,55-332,57 Yht. muut kulut , ,66 Yht. kulut , ,66 Yht. yleistoiminta , ,66 Tuotto- /kulujäämä , ,06 Varainhankinta Tuotot 4000 Jäsenmaksut 17461, ,00 Yht. tuotot 17461, ,00 Kulut Yht. kulut 0,00 0,00 Yht. varainhankinta 17461, ,00 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 5300 Korkotuotot 41,88 44,09 Yht. tuotot 41,88 44,09 Kulut Yht. kulut 0,00 0,00 Yht. sijoitus- ja rahoitustoiminta 41,88 44,09 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 6300 Kertaluonteiset avustukset 1500,00 0,00 Yht. satunnaiset tuotot 1500,00 0,00 Satunnaiset kulut Yht. satunnaiset kulut 0,00 0,00 Yht. satunnaiset erät 1500,00 0,00 Yleisavustukset Yht. yleisavustukset 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,03 Pipsy-posti 2/2013 sivu 6

7 ILMOITUKSET Pipsy ry:n kevätkokouksessa luovutettiin psykologi Sinikka Martikaiselle Suomen Psykologiliitto ry:n hopeinen ansiomerkki. Sinikka Martikainen on tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran sekä työelämässä että ammattiyhdistysliikkeen piirissä. Hän on toiminut useissa eri tehtävissä Suomen Psykologiliitto ry:n ja Pirkanmaan Psykologiyhdistys ry:n toimielimissä. Hän on myös toiminut sekä luottamusmiehenä että pääluottamusmiehenä. Lisäksi hän on ollut ansiokkaasti kannustamassa ja ohjaamassa nuoria psykologeja ammattiyhdistystoiminnassa. ONNITTELUT ANSIOITUNEELLE! Liikuntapäivät Liikuntapäivät järjestetään tänä vuonna Hämeenlinnassa. Ilmoittautumisohjeet julkaistaan seuraavassa Psykologi- lehdessä. Pipsy-posti 2/2013 sivu 7

8 Pipsyn senioripsykologit syksy 2013 Pipsyn senioreiden kevätkauden toiminta päättyi kokopäiväretkeen Euraan ja Raumalle. Syksyllä jatkamme entiseen tapaan iltapäiväkahvilla jokaisen kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 15, ainoastaan joulukuu on poikkeus. Huom. muutimme ajan klo 16:sta entiseen klo 15:een. Syksyn 2013 kokoontumiset ovat 5.9, 3.10, 7.11 ja Vanhaa paikkaamme Branderin kahvilaa Hallituskadulla emme enää saaneet. Syyskuussa tapaamme Tammelan palvelukeskuksen kahviossa, Itsenäisyydenkatu 21 B, Tre. Nyt etsimme uutta kokoontumistilaa. Olisiko kenelläkään paikkaehdotuksia? Samoin ohjelmaehdotukset ovat tervetulleita. Ensimmäisen kokouksen vapaamuotoiseksi aiheeksi päätettiin: Mitä haluat säilyttää omalta ajaltasi, joko aineetonta tai aineellista? Tervetuloa! Yhteyshenkilönä Ritva Laitinen T H E PSY C H O L O G I C A L T H E R API ES F O R PSY C H OSIS Best practice in the psychological therapies for psychosis. A contemporary and global perspective. A conference for all mental health practitioners University of Warsaw, Poland To register, please, use our registration form available on our website: The International Society for Psychological and Social Approaches to Psychosis Pipsy-posti 2/2013 sivu 8

9 VERKOSTOITUMISTA KUNNAN PALKKA- ASIOISSA Psykologiliiton edustaja Max Ervast kertoi uusista tuulista kunta- alan palkkasektorilla Pipsyn yhdyshenkilöiden kokouksessa viime marraskuussa. Maxin mukaan kuntasektorin palkka- asioiden hoidossa luotetaan verkostoitumiseen entistä enemmän. Järjestövalmius rakennetaan jatkossa 20 suurimpaan kaupunkiin JUKOn ohjaamana. Tällöin mahdollisessa työtaistelutilanteessa lakkoon menisivät näiden kaupunkien alueella työskentelevät JUKOlaiset. Kunkin kaupungin alueella on pysyvä työryhmä, joka on vastuussa järjestövalmiudesta ja siihen liittyvistä toimista. Tampereella tässä JUKOn työryhmässä Pipsyä edustaa Harri Lauren (Tampereen kaupunki). Syksyllä 2013 on jokaisessa kuntasektorin yli viiden psykologitoimen työpaikassa tarkoitus jälleen päivittää järjestövalmius, jossa jokainen kuntasektorin psykologi kuuluu oman työpaikkansa verkostoon. Eräs toimiva malli työpaikan sisäisen järjestövalmiuden luomiseksi on se, että vastaavat/johtavat psykologit toimivat myös järjestövalmiuden osalta yhdyshenkilöinä. Tämä on toimintamallina useimmissa Pirkanmaan pienemmissä kunnissa, joissa perhekeskuksen/neuvolan johtaja/johtava psykologi useimmiten on myös ko. kunnan psykologien palkkayhdyshenkilö. Tämä malli on toiminut hyvin. Tampereen kaupungin ja Pshp:n psykologit ovat luoneet omat verkostonsa. Toki on täysin työpaikan psykologien omassa harkinnassa kuka on järjestövalmiusyhdyshenkilö. Yhdyshenkilön tehtäviin kuuluu luoda ympärilleen verkosto, jossa hän tietää työpaikkansa psykologit. Mahdollisen työtaistelun uhatessa yhdyshenkilö kerää ryhmänsä jäsenten henk.koht. puh.numerot sekä sähköpostiosoitteet (koska lakon aikana henkilöä ei voi tavoittaa työnantajan puhelimesta tai sähköpostista) sekä tiedottaa lakon aikana Liitosta tulevaa informaatiota ryhmäläisille. Liitto voi tiedottaa kaikille jäsenilleen suoraan sähköposteilla, joten järjestövalmiusyhdyshenkilön vastuulle jää nykyisin pienempi osa tiedottamisvastuusta kuin aiemmin. Koska johtavilla/vastaavilla psykologeilla on jo valmiiksi tieto alaistensa henk.koht. yhteystiedoista olisi järjestövalmiuden luominen heidän ympärilleen helppoa ja nopeaa. On erittäin tärkeää, että jäsenet päivittävät Psykologiliittoon yhteystietonsa, kun niissä tulee muutoksia. Viimeksi tarkastellussa listassa oli paljon muuttaneita, työpaikkaa ja nimeä vaihtaneita, vanhentuneita henk.koht. puhelinnumeroita sekä sähköposteja. Yhteystietonsa voi itse päivittää helposti Liiton nettisivuilla, kunhan muistaa salasanansa, joka on Psykologiliiton jäsenkortissa. Psykologiliiton tavoitteena on, että jokainen kuntasektorin psykologi, joka on Psykologiliiton jäsen, kuuluu järjestövalmiusverkostoon ja tietää oman järjestövalmiusyhdyshenkilönsä nimen vuodenvaihteeseen mennessä. Yhdyshenkilöstä sopiminen ja jatkuvuuden varmistaminen on työpaikan psykologien omalla vastuulla, sitä ei Liitto tai Pipsy tee. Tampereen kaupungin psykologit voivat tarvittaessa kysyä asiaan neuvoa oman yksikkönsä järjestövalmiusyhdyshenkilöltä tai psykologien luottamusmieheltä Jari Jakolalta. Pshp:n psykologit voivat vastaavasti kysyä neuvoa palkkatoimikunnan jäseneltä Tarja Vahvelaiselta tai JUKO:n pääluottamusmieheltä Markus Nyrhiseltä.Ajatuksena on esiintuotu myös paikallisten palkkaklinikoiden toiminta, jossa käytäisiin läpi yhden kunnan tai kaupungin alueella työskentelevien kuntasektorin psykologien palkat. Tämän ajatuksen käytännön toteutus on kuitenkin vielä muotoutumassa. Terhi Jussila (VAS / Pshp) Pipsyn palkkavastaava Pipsy-posti 2/2013 sivu 9

10 GRADUKILPAILU Gradukilpailu 2013 on ratkennut Pipsy:n johtokunta on valinnut Gradukilpailun 2013 voittajaksi Eeva Yli- Peltolan pro gradu- ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivil Gradukilpailuun tuli useita laadukkaita töitä, jotka käsittelivät ajankohtaisia ja mielenkiintoisia aiheita. Tuomaristo perustelee valintaansa seuraavasti: Tutkielma on taitavasti ja sujuvasti kirjoitettu sisältäen mm. monipuolisen kirjallisuuskatsauksen ja pohdinnan. Lisäksi työ on laaja ja vaatinut monipuolista aineiston analyysiä. Tuomariston mielestä olennaisimmat perustelut olivat, että tutkimusaihe on ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti merkittävä sisältäen uudenlaisen tulokulman diagnoosin sosiaaliseen ulottuvuuteen. Lasten oman ajattelusisällön tarkastelua piagetilaisessa rakenteessa pidettiin onnistuneena ja hyödyntämiskelpoisena. Työssä tuotettua tietoa voivat hyödyntää niin vanhemmat, opettajat kuin alan ammattilaisetkin. Seuraavilta sivuilta voi lukea kirjoittajan ajatuksia prosessista ja gradun tiivistelmän. Pipsy onnittelee lämpimästi voittajaa ja kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita! Eeva Yli- Peltola: Näin syntyi minun graduni Noin 2 vuotta kestäneen on- off- uurastuksen jälkeen lähti pro gradu - tutkielmani viime marraskuussa sähköiselle matkalleen kohti Juvenes Printin painotaloa. Graduntekoprosessi oli yhdellä sanalla kuvattuna antoisa, mistä on pitkälti kiittäminen mielekkääksi kokemaani tutkimusaihetta. Tarve tutkia ADHD - tyyppisesti oireilevien lasten käsityksiä ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta oli hautunut ohjaajani ja psykologian opetus- ja tutkimusklinikan PSYKE:n silloisen vastuuopettajan Pirkko Niemisen mielessä jo jonkin aikaa. Kun hän sitten tarjosi aihetta kevään 2010 graduinfossa, tartuin siihen empimättä. Olin vasta palauttanut kandidaatin tutkielmani, jonka tutkimusjoukko koostui PSYKE:ssä kuntoutettavista lapsista. Näin ollen toinen tutkimusprosessi saman klinikan kuntoutettavien parissa tuntui luontevalta jatkumolta. Olennaisempi syy aiheen valintaan oli kuitenkin jo lukioaikana herännyt kiinnostukseni lasten psyykkisiä haasteita kohtaan. Tutkittavani olivat vuotiaita lapsia (N=39), jotka osallistuivat ADHD- tyyppisten oireidensa takia PSYKE:n neuropsykologiseen ryhmäkuntoutukseen keväällä Selvittääkseni heidän käsityksiään ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta oli minun ensitöikseni laadittava selkeä runko haastattelulle. Se osoittautuikin yhdeksi koko gradun teon haastavimmista prosesseista. Koska aihe oli uusi eikä lasten käsityksiä erilaisista asioista ylipäätään ollut järin mittavasti aiemmin tutkittu, ei haastattelumalleja ollut tarjolla. Kun runko kuitenkin lopulta valmistui, koitti graduprosessin antoisin ja viihdyttävin vaihe eli itse haastatteleminen. Vielä gradun teon loppuvaiheessa 1,5 vuotta myöhemmin lasten vastauksia läpikäydessäni muistelin välillä ääneen nauraen heidän persoonallisia kommenttejaan niin ADHD- tyyppisiin vaikeuksiin kuin muuhunkin elämään liittyen. Samalla kohtasin kuitenkin jälleen näiden melko erikoistenkin käsitysten kääntöpuolen. Tutkimillani lapsilla, jotka olivat kuntoutuksessa ADHD:n, Pipsy-posti 2/2013 sivu 10

11 tarkkaamattomuuden ja ylivilkkauden takia, oli hämmentävän vähän todenmukaista ymmärrystä siitä, mitä kyseiset vaikeudet tarkoittavat, mistä ne johtuvat ja miten niitä hoidetaan. Käsitykset olivat usein myös jokseenkin surullista kuultavaa, sillä esimerkiksi tarkkaavuuden vaikeuksien ja ylivilkkauden uskottiin huomattavan usein johtuvan siitä, että henkilö oli ollut tuhma ja saanut nämä vaikeudet rangaistuksena käytöksestään (30,8 33,3 % näiden vaikeuksien syihin liittyvistä vastauksista). Lisäksi esimerkiksi ylivilkkauden hoidosta kysyttäessä noin kolmannes vastaajista arveli, ettei oireille ole tehtävissä mitään. Toki moni lapsi oli myös oikeilla jäljillä sen suhteen, mitä ADHD, tarkkaavuuden vaikeudet ja ylivilkkaus tarkoittavat, mistä ne johtuvat ja miten niitä voidaan hoitaa. Lasten käsityksiä tarkasteltiin my (6-13 v.): esioperationaalinen, konkreettisten operaatioiden ja formaalien operaatioiden vaihe. Lasten tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että eri- kuvaamia kognitiivisen kehityksen vaiheita. Mitä vanhempi lapsi siis oli, sitä kypsempiä hänen käsityksensä olivat. Loput kolme tutkimustehtävää tuottivat huomattavasti vähemmän päänvaivaa ja hoituivat paljolti valmiiden tutkimusmenetelmien avulla. Tilastollisten menetelmien valintakin oli huimasti helpompaa kuin kahden ensimmäisen tutkimustehtävän kohdalla. Tavoitteena oli siis selvittää, onko kognitiivisella tasolla (WPPSI:n/WISC:n kokonaispistemäärä), ADHD- diagnoosilla, ADHD- lääkityksellä tai ADHD- oireisiin aiemmin saadulla kuntoutuksella yhteyttä erityisvaikeuksia koskevien käsitysten kypsyyteen. Myös käsitysten kypsyyden yhteyttä masennusoireiluun ja itsetunto- ongelmiin tutkittiin. Tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä ei löytynyt. Tutkimuksen viimeinen tehtävä oli selvittää, eroavatko lasten itsearviot omasta ADHD- tyyppisestä käyttäytymisestään heidän opettajiensa laatimista arvioista. Monissa aiemmissa tutkimuksissa lasten kykyyn tunnistaa omia oireitaan on suhtauduttu kielteisesti, joskin myös vastakkaisia näkemyksiä on etenkin viime vuosina esitetty. Nyt saatujen tulosten mukaan lasten ja opettajien arviot lasten käyttäytymisestä eivät eronneet toisistaan, eli tarkkaamattomat, ylivilkkaat ja impulsiiviset lapset näyttäisivät osaavan arvioida omaa ongelmakäyttäytymistään suhteellisen realistisesti. Tutkimustulokset puhuvat sen yksinkertaisen seikan puolesta, joka käytännön arjessa ja työssä niin helposti unohtuu: Erityislapsi tarvitsee aikuista, jonka kanssa jutella vaikeuksistaan avoimesti ja joka ennen kaikkea huomioisi keskusteluissa lapsen kehitystason. Tämä puolestaan edellyttää tietoa kullekin kehitystasolle tyypillisistä uskomuksista, sillä lapsen käsitykset saattavat aikuisen näkökulmasta vaikuttaa irrationaalisilta tai jopa huvittavilta. Lapselle ne kuitenkin ovat totisinta totta ja mahdollisesti pelottaviakin ainakin niin kauan, kunnes joku ymmärtävä aikuinen kertoo lapsen käsityskyvylle sopivalla tavalla, mistä vaikeuksissa oikeastaan on kyse. Lapsen käsityskyvyn hahmottaminen puolestaan vaatii tiedon lisäksi kuulolla olevia korvia. Onkin ensiarvoisen tärkeää antaa lapselle tilaa kertoa uskomuksistaan. Tulosten yhteenveto ja pohdinta tuottivat suurta mielihyvää kahdesta syystä. Ensinnäkin ne olivat merkki siitä, että graduntekoprosessini lähestyi loppuaan. Toisekseen ne tiivistivät kaiken sen työn, jonka olin tehnyt tärkeäksi kokemani aiheen eteen. Graduni on ehkä pienen pieni pisara psykologisen tieteen ja käytännön työn meressä, mutta minun mielestäni se tarjosi tärkeää tietoa, jonka selvittämiseen olin halukas näkemään vaivaa. Tästä seuraakin se ehkäpä tärkein vinkkini tuleville graduntekijöille: Valitse aihe, josta ihan oikeasti olet kiinnostunut. Se auttaa eteenpäin niissä tutkimustyön alamäissä, joita jokaiselle tulee jossain vaiheessa vastaan. Lisäksi kehottaisin suhtautumaan työskentelyyn armollisesti. Tiettyjä tärkeämpiä ja kiireellisempiäkin asioita kuin gradu. Melko varmasti samoin ajattelevat myös graduohjaajat. Mieti siis, mikä itsellesi on tärkeää ja missä puolestaan olet valmis joustamaan. Ei siitä gradusta nimittäin kannata mitään elämää suurempaa projektia kannata tehdä vaikka on sen valmistuminen lopulta kyllä aika huikea juttu! Pipsy-posti 2/2013 sivu 11

12 TAMPEREEN YLIOPISTO Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö YLI- PELTOLA, EEVA: Kouluikäisten neuropsykologista ryhmäkuntoutusta saavien lasten käsityksiä ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta Pro gradu - tutkielma, 40 s., 16 liites. Ohjaaja: Pirkko Nieminen Psykologia Marraskuu 2012 mekanisminsa murrosiän aikana. Sitä ennen lapsen tulkinnat ympäröivästä todellisuudesta ovat hyvin toisentyyppisiä kuin aikuisilla. Tutkimusten myötä on havaittu, että lasten käsitykset somaattisista ja psykiatrisista sairauksista kypsyvät samojen vaiheiden kautta kuin muukin ajattelu, ja lapset saattavat tehdä aikuisten näkökulmasta katsottuna varsin erikoisiltakin vaikuttavia päätelmiä esimerkiksi sairauksien syistä tai hoidosta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä lapsilla on ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta, ja vastaavatko ne eri- ikäisillä lapsilla onko lapsen kognitiivinen taso tai mahdollinen diagnoosi, lääkitys tai aiempi kuntoutus yhteydessä hänen käsitystensä kypsyyteen. Myös käsitysten kypsyyden yhteys lapsen mahdollisiin masennusoireisiin tai itsetunto- ongelmiin oli tarkastelun kohteena, samoin kuin lapsen kyky arvioida omaa ADHD- tyyppistä käyttäytymistään. Tutkimukseen osallistui vuotiasta lasta, jotka saivat ADHD- tyyppisten oireidensa vuoksi neuropsykologista ryhmä- kuntoutusta. Lasten käsityksiä ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta selviteltiin kahdenkeskisissä haastattelutilanteissa. Lapset täyttivät lisäksi masennusta, itsetuntoa ja ADHD- tyyppistä käyttäytymistä kartoittavat itsearviointilomakkeet. Myös lasten opettajat arvioivat oppilaidensa ADHD- tyyppistä käyttäytymistä täyttämällä opettajille tarkoitetun lomakkeen. Tulokset osoittivat käsitysten kypsyyden olevan yhteydessä ikään siten, että mitä nuorempi lapsi oli, sitä todennäköisemmin hänen käsityksissään ilmeni esioperationaaliselle vaiheelle ominaisia piirteitä. Mitä vanhempi lapsi sen sijaan oli, sitä suurempi osuus hänen käsitystensä sisällöistä vastasi konkreettisten operaatioiden vaihetta. Kognitiivisella tasolla tai sillä, oliko lapsella diagnoosi tai lääkitys tai oliko hän saanut kuntoutusta jo aiemmin, ei ollut merkitystä käsitystason kannalta. Käsitystaso ei myöskään ollut yhteydessä lapsen mielialaan tai itsetuntoon. Tulosten mukaan lapset osasivat arvioida omaa ADHD- tyyppistä käyttäytymistään yhtä pätevästi kuin heidän opettajansakin. Tulosten perusteella ja ne aiempiin tutkimustuloksiin suhteuttaen näyttäisi siltä, että lapset ovat kohtuullisen taitavia arvioimaan viimeaikaiseen käyttäytymiseensä liittyviä ongelmia. Lisäksi tuloksista voidaan päätellä, että lasten käsitykset ADHD:sta, tarkkaavuuden vaikeuksista ja ylivilkkaudesta mukailevat niitä samoja vaiheita, joiden kautta muukin ajattelu kehittyy. Tulokset tukevat aiempia havaintoja siitä, että etenkin nuorempien lasten esioperationaalista vaihetta vastaavat käsitykset ovat usein pitkälti virheellisiä. Mikäli virheellisiä käsityksiä ei oteta huomioon, saattavat ne johtaa esimerkiksi tarpeettomiin pelkoihin ja itseen tai muihin kohdistuviin syytöksiin. Aikuisten olisikin tärkeää keskustella erityisvaikeuksia omaavan tai niitä lähipiirissään havainnoivan lapsen kanssa näistä vaikeuksista hänen käsityskykynsä huomioon ottaen. Näin lapsen tukemisesta ja opastamisesta muodostuisi todennäköisesti ymmärtäväisempää ja mielekkäämpää. Pipsy-posti 2/2013 sivu 12

13 PIPSYLÄISIÄ SENIORIPSYKOLOGIT MUINAISMATKAILIVAT Pikkubussillinen senioripsykologeja starttasi tiistaina 14.5 kohti Satakuntaa tavoitteenaan tutustua kahteen suomalaiseen maailmanperintökohteeseen, pronssikautiseen Sammallahdenmäkeen ja keskiajan Vanhaan Raumaan. Vammalan kohdalla jarrutettiin, kun vasta paljastui, että matkassamme oli psykologitaiteilija, jolla oli siellä sattumoisin näyttely. Saimme seniori Arja Rainiolta itseltään esittelyn omista akvarelleistaan. Tilassa oli kolmen Vammalan lukion riemuylioppilaan yhteisnäyttely, jossa oli mukana toinenkin senioripsykologi, Tuula Purmonen s. Lepistö. Taidekahvit juotiin Pyymäen kahvilassa torin varrella. Alkupalat muinaisajoista nautimme Esihistorian opastuskeskuksessa, Nauravassa Lohikäärmeessä. Nimensä keskus oli saanut alueelta löydetyn keihäänkärjen lohikäärmeornamentin mukaan. Paikallinen opas johdatteli retkeläiset näyttelyiden avulla viikinkiajan Euraan. Neljässä näyttelyhuoneessa oli esillä alkuperäisiä esineitä tuhannen vuoden takaa. Yksi koko Suomen merkittävimmistä muinaisjäännösalueista sijaitsee Luistarissa, josta on löydetty yli 1300 hautaa. Niistä tunnetuin on ns. Euran emännän hauta. Löydön pohjalta oli näyttelyyn rekonstruoitu Euran muinaispuku koruineen. Miesten kasvisvärjätyt viitavaatteet sudenpääsolkineen ja spiraalikoristeisine hapsuvöineen olisivat silmäähivelevä näky tämän päivänkin juhlavaatteena. Erinomainen oppaamme Marja- Leena Salonen, oli ollut siviilissä paikkakunnan lukion uskonnon ja psykologian opettaja ja nyt luki maksukuitissa nimen alla Alasatakunnan auktorisoitu opas. Hyvä me seniorit! Lounaspaikkamme oli myöskin museaalinen kohde. Keskelle metsää oli siirretty Kauttuan Ruukista yli 100- vuotias Ahlströmin työläisten iso asuintalo, joka oli rakennettu ateljeeksi ja kodiksi tekstiilitaiteilija Sanna Saarisen perheelle. Maukas ateria historiallisessa interiöörissä ja kiireetön aikataulu voimaannutti matkalaiset kohti varsinaisia koitoksia. Matkalla Lapin Sammallahdenmäelle kyytiimme nousi uusi opas, Salka Sandell. Hänen johdollaan siirryimme ajassa taaksepäin, pronssikauden kulttuuriin ( eaa.) Bussi jätti ryhmän muinaisjäännösalueen laitaan ja kiersi vastaanottamaan toiselta puolelta. Siirryimme kuin huomaamatta reilun kilometrin matkan kiviröykkiöltä toiselle kuunnellen lähes mystisessä ympäristössä erinomaisen oppaamme kerrontaa ympäröivästä luonnosta, muinaisista asuinpaikoista ja tavoista. Matkalla on pieninä ryhminä yhteensä 36 kivistä koottua eri muotoista ja kokoista hautaröykkiötä. Tunnetuimmat yksittäiset ovat Huilun pitkä raunio ( 24 x 8 m) ja Kirkonlaatia- niminen neliskanttinen (19 x 18m) latomus. Kivilaji on rapakivi, myös kaikilla muilla kielillä suomalaisessa muodossa. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla, joten kiviin eikä kasvillisuuteen ollut syytä kajota. Laaja alue on seitsemän maanomistajan yksityisomistuksessa, mutta ongelmia ei kuulema ole ollut. Vanha Rauma on päässyt Unescon listalle, koska se on Pohjoismaiden laajin (28 ha) ja yhtenäisin keskiajalta peräisin oleva puukaupunkialue. Tässä historiallisessa ympäristössä asutaan ja työskennellään edelleen. Taitavan kuljettajan ja pienikokoisen bussin ansiosta pystyimme Pipsy-posti 2/2013 sivu 13

14 kiertelemään Vanhassa kaupungin keskeiset kohteet. Jalkauduimme ainoastaan ns. Kirstin talon pihapiirissä silmittelemässä luvun rakennustapoja. Olimme kyllä ennen bussia aloittaneet tähän aikakauteen tutustumisen Pyhän Ristin kirkon sisätiloista Salka Sandellin toimiessa edelleenkin oppaanamme. Vanhaa Raatihuonetta luvulta ihailimme vain Kauppatorin vastakkaiselta laidalta Cafe Salista. Siellä palasimme nykyaikaan ja nautimme lähtökahvit. Rauman seutu oli antanut meille parastaan niin sään kuin tavoitteemmekin suhteen. Ritva Laitinen kun Hilkka 85v. Porhaltaa Sammallahdenmäen jäkälikössä. Maailmanperintö lyhyesti *Unescon hyväksymä yleissopimus v.1972 maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelemiseksi *Vuonna 2012 maailmassa 962 kohdetta, joista 745 kulttuurikohdetta, 188 luontokohdetta, yhdistettyä kohdetta 29. Eniten Italiassa (47) ja Espanjassa (44) *Vuonna 2006 sopimus aineettomasta kulttuuriperinnöstä astui voimaan (2009 mennessä 166 kohdetta) *190 valtiota ratifioinut sopimuksen * Suomessa mp- sopimuksen toimeenpanosta yleisellä tasolla vastaavat: opetus- ja kulttuuriministeriö sekä ympäristöministeriö. Muita toimijoita:museovirasto,metsähallitus,maanmittauslaitos ja opetushallitus *Suomen maailmanperintökohteet: 1991 Suomenlinna 1991 Vanha Rauma 1994 Petäjäveden kirkko 1996 Verlan puuhiomo 1999 Sammallahdenmäki 2005 Struven ketju 2006 Merenkurkun saaristo Pipsy-posti 2/2013 sivu 14

15 PIPSYLÄISIÄ Noora Lillia: Psykologina koulumaailman pyörteissä Kiitos Satu Eerola mielenkiintoisesta uudesta kirjoittamisen haasteesta. Se onkin saanut minut pohtimaan psykologin ammattia ja omaa työtäni ja jaan tässä hieman ajatuksiani kanssanne. Opiskelin psykologiaa Åbo Akademissa (kyllä, olen pirkanmaalainen kaksikielinen kummajainen) ja valmistuin psykologiksi vuonna Ensimmäinen työpaikkani oli koulupsykologina Lahdessa. Pidin työstä kovasti ja muutettuamme Pirkanmaalle, halusinkin jatkaa samalla sovellusalalla. Olin iloinen saadessani paikan lukiopsykologina Tampereella, ja sillä tiellä olen edelleen. Olen työskennellyt kymmenen vuotta (äitiysvapaat mukaan lukien) kouluissa, yhteensä yhdeksässätoista eri yhteisössä. Enimillään kouluja on ollut yhtä aikaa kahdeksan. Olen tavannut eskari- ikäisistä lukioikäisiin, niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Olen siis ehtinyt jo tässä ajassa näkemään monenlaisia yhteisöjä. Yhä uudelleen ja uudelleen olen miettinyt mitä minun oikeastaan tulisi koulupsykologina tehdä. Nyt olenkin lähtenyt hakemaan lisää osaamista ja uusia oivalluksia kognitiivis- integratiivisista psykoterapiaopinnoista. Koulu on psykologin työkenttänä monipuolinen. Psykologi toimii usein ainoana oman ammattinsa edustajana ja työnkuvan hahmottaminen voi joskus aiheuttaa päänvaivaa. Työnkuva voi vaihdella laidasta laitaan ja usein päivä saattaakin näyttää erilaiselta kuin mitä kalenterin pohjalta olisi voinut ajatella. Joskus työ voi olla laajempaa koko kouluyhteisön kanssa työskentelyä ja joskus taas asiakastyötä. Yleensä se on molempia. Yhteistyötahoja löytyy myös paljon koulun ulkopuoleltakin. Koulu on toimintaympäristönä usein toisaalta haasteellinen ja toisaalta kiitollinen, mutta aina mielenkiintoinen. Haastetta luo lähinnä työn monipuolisuus, itsenäisyys, hajanaisuus ja käsiteltävien asioiden monimutkaisuus. Nämä samat asiat ovat toisaalta myöskin niitä hyviä puolia. Lukioikäisten kanssa työskentely on enimmäkseen kiitollista ja hedelmällistä. Nuoret ovat usein hyvinkin taitavia käsittelemään omia asioitaan. Heillä on kuitenkin paljon mietittävää ja he hakeutuvat yhä enenemässä määrin puhumaan psykologille ja kuraattorille. Lukiovaihe ei tänä päivänä ole aina helppo. Vaatimukset ovat kovat ja kiire aikuisuuteen yhteiskunnan puolelta on suuri, samalla kun nuoren pitäisi sopeutua moniin fyysisiin, psyykkiisiin ja sosiaalisiin muutoksiin. Aikuisten ja nuorten tavoitteet eivät aina täysin kohtaa ja nuoren voi vielä olla vaikeaa löytää motivaatiota esimerkiksi koulunkäyntiin. Lukio- opinnot ovat kehittyneet monipuoliseksi ja sivistäväksi ja itsenäisemmiksi. Tämä on hyvää kehitystä ja lukion mahdollisuudet ovat monet. Samalla kuitenkin asetetaan paljon vaatimuksia sille, miten hyvin nuoren pitäisi pystyä itseään ohjaamaan. Lukiossa vaaditaan paljon itsekuria ja kovaa työntekoa. Monet nuoret kokevat lukion stressaavana ja vaativana ja väsymisen vaara on olemassa jos kuormitus nousee liian korkeaksi. Nuorten (ja lasten) mielenterveys ja hyvinvointi ovatkin tällä hetkellä koko yhteiskunnassa ajankohtaisia aiheita. Kouluampumiset, nuorten mielenterveysongelmat, koulukiusaaminen, syrjiminen, lastensuojelutyön tarpeellisuus, koululaisten käyttäytyminen ja siihen puuttuminen on käyty paljon. Koulussakin nämä asiat ovat jatkuvasti esillä ja joka päivä haetaan linjaa sille, Pipsy-posti 2/2013 sivu 15

16 kuinka tuemme ja ohjaamme lapsia ja nuoria niin, että he voisivat mahdollisimman hyvin ja saisivat parhaat lähtökohdat aikuisuuden haasteisiin. Oma tyttäreni antoi mielestäni mielenkiintoisen demonstraation ahdistuksesta ja sen sietämisestä ollessaan noin viiden vanha. Hänellä oli jokin harras toive, jota minä äitinä en kiireeni seassa kunnolla kuunnellut. Hän seurasi minua ja pyöri ympärilläni ja halusi huomiotani. Hänen ahdistuksensa kohosi nopeasti tasolle, jota hänen oli vaikea kestää enkä minä onneton vieläkään ehtinyt kiinnittämään häneen riittävästi huomiota puuhatessani ruuanlaiton, nuoremman lapsen yms. yms. äitien tuiki tärkeiden asioiden parissa. Taisinpa myös ajatellakin, että hänen olisi nyt vain maltettava odottaa hieman, koska se on asia, joka hänen täytyy oppia. Yritettyään jonkin aika Tämän sanottuaan hän avasi eteisen kaapin oven ja livahti sinne. Ihmettelin tätä vähän, mutta en vieläkään keskittynyt häneen (koska minulla oli oikeasti kiire, enkä vielä siinäkään vaiheessa ymmärtänyt miten vakavasta tilanteesta oli tyttäreni maailmassa kysymys). Puuhasin nuoremman lapsen kanssa siinä eteisessä ja ehdin jo unohtaa tytön kaapissa. Hetken päästä kaapista kuului doinkin havahduin ja ymmärsin, että nyt olin koetellut pienen tytön ahdistuksensietokykyä yli rajojensa. Hän oli ylittänyt pisteen, jolloin hän ei enää hakenut huomiotani, vaan oli luovuttanut. Onneksi hän antoi kuitenkin minulle vielä yhden mahdollisuuden kuulla hänen hätäänsä. Yllättyneisyydestäni ja huvittuneisuudestani huolimatta koin vahvaa syyllisyyden tunnetta siitä, että en ollut ymmärtänyt hänen kokemuksensa vakavuutta, enkä ollut kohdannut häntä hädässään. Kaivoin tytön kaapista esille. Kävimme yhdessä läpi hänen kokemuksensa ja mietimme mistä hänen poksahtamisensa johtui, miltä se tuntui ja miten voisimme välttää sen seuraavalla kerralla. Huonosti alkaneesta tilanteesta seurasikin hyvä ja lämmin yhteinen keskustelutuokio, jolloin pystyimme luomaan suhdettamme paremmaksi ja turvallisemmaksi. Tyttäreni olisi kuitenkin jäänyt erittäin yksin suuren ja mullistavan kokemuksensa kanssa, jos en olisi tajunnut asiaa ajoissa. auttoi minua ymmärtämään sen, miten voimakkaita tunnekokemuksia ihmiset voivat kokea. Opin kuinka tärkeää on, että lähellä on ihmisiä, joille voi kertoa kun on paha olla ja että ne toiset ihmiset todellakin kuuntelevat ja ottavat tosissaan kun toinen kertoo jotakin tärkeää omasta olostaan. Joskus se toinen ihminen voi olla vanhempi, isovanhempi, joskus vaikka naapuri tai ohikulkija tai sitten koulun työntekijä. Kukaan meistä ei säästy ongelmilta, eikä ketään toista voi suojata vaikeilta tilanteilta. Mutta läsnäolo, välittäminen, hyvät toimintamallit ja positiivinen yhteisöllinen rakenne auttavat tukemaan hyvien stressin ja ahdistuksen hallintakeinojen syntymistä, lisäämään hyvinvointia sekä vähentämään yksinäisyyden ja irrallisuuden tunnetta meidän jokaisen kohdalla. Olen iloinen siitä, että itse voin tehdä työtä, joissa kaikkien näiden asioiden miettiminen ja tekeminen on mahdollista. Seuraavaksi kirjoittajaksi haastan Heidi Inkerin. Voimaannuttavaa kevättä kaikille! Noora Pipsy-posti 2/2013 sivu 16

17 Cortext viettää vappua Vappuaattona järjestimme Tampereen psykologian opiskelijoiden ainejärjestön Cortexin oman lehden Cortextin vappunumeron julkistamistilaisuuden. Ohjelmassa oli herkuttelua, upouuteen lehteen tutustumista ja yleistä seurustelua. Vaikka vappuna on tarjolla jos jonkinlaista hauskanpitoa, osanotto oli ilahduttavan runsas: mukana oli kolmisenkymmentä psykologian opiskelijaa aina fukseista pian valmistuviin. Tilaisuus järjestettiin erään cortexlaisen kotona, ja yksiöön mahtuminen isolla porukalla teki luonnollisesti hieman tiukkaa, mutta kuten hyvin tiedetään, sopu sijaa antaa. Myös Pipsyn sponsorirahoilla hankitut monipuoliset ja runsaat vappuherkut ja juomat maistuivat juhlijoille. Ainejärjestömme lehti on ilmestynyt viime vuosina harvakseltaan, joinakin vuosina ei lainkaan. Tänä vuonna löytyi onneksi innokas kolmen hengen tiimi lehteä tekemään, ja moni muukin opiskelijoistamme on lähtenyt aktiivisesti mukaan juttuja kirjoittamaan, joten onnistuimme herättämään lehden henkiin entistä ehompana. Cortextin perinteisiin on kuulunut vappuaiheisen teemanumeron julkaiseminen, ja päätimme pitää perinteestä kiinni. Vappunumero on Cortextin toinen tänä vuonna ilmestynyt numero. Siihen sisältyy esimerkiksi toimittajien omia vappumuistoja, juhlaan sopivia juoma- ja ruokaohjeita, mutta myös ainejärjestön uuden hallituksen esittely (mukana tietysti hallituslaisten vapputeemaan sopivat kuvat), valmistuneen psykologin kuulumisia työelämästä sekä Cortexin poikien empiirinen tutkimus Hervannan baaritarjonnasta. Myös ajankohtaiset kulttuurielämykset pääsevät esille: kaksi opiskelijaa innostui kirjoittamaan kokemuksistaan Madama Butterfly oopperasta. Emme siis anna teemojen rajoittaa luovuuttamme vaan otamme avosylin vastaan hyvinkin monenlaisia juttuideoita. Toistaiseksi jutuista ei ole ollut ylitarjontaa, joten emme onneksi ole joutuneet karsimaan kirjoittajien määrää. Tarkoitus olisi jatkaa laadukkaan opiskelijalehden tekoa taas syksymmällä - ja toki myös herätellä yhä useampia psykologian opiskelijoita kiinnostumaan kirjoittamisesta! Aurinkoista kesää pipsyläisille! Anniina Virtanen Pipsy-posti 2/2013 sivu 17

18 OPISKELIJAKOLUMNI Veera Jokitalo Kirjoittaja on 3. vuoden opiskelija Tampereen Yliopistosta KOULURAUHAA Tänä keväänä mediassa on keskusteltu opettajien oikeuksista ja arvovallasta. Häiriköineen oppilaan pois luokasta työntäneen helsinkiläisopettajan erottaminen sai lähes suomalaisen kommentoimaan asiaa Yle Uutisten nettisivuilla. Lähes kaikki olivat sitä mieltä, että opettajan tulee olla koulurauhan ylläpitäjä. Kohua herättänyt uutinen saa muistelemaan omia peruskouluaikoja. 22- vuotiaan elämänkokemuksella voi todeta, että ennen kaikki oli paremmin. Ala- asteella koulussa vallitsi kuri ja järjestys, eikä kukaan kyseenalaistanut opettajan arvovaltaa. Välituntien puhutuin keskusteluaihe oli, jos joku oli heittänyt toista pyyhekumilla, riehunut ruokajonossa tai mikä pahinta, joutunut jälki- istuntoon. Koulun kahteen luokkahuoneeseen mahtuvat oppilaat istuivat kiltisti pulpeteissaan, ja opettajilla oli, ainakin ajan kultaamissa muistoissa, täysi työskentelyrauha. Ylä- asteen opettajia ajatellessa tuntee jälkeenpäin myötätuntoa. Rauha riippui täysin opettajasta ja tämän kurinpitotaidoista, ja usein äänensä saivat kuuluviin kaikki muut paitsi opettaja. Lukiossa istuttiin jälleen hiljaa opettajan puhuessa, mutta valitettavasti hiljaa oltiin myös myös silloin, kun opettaja ei puhunut, mutta toivoi oppilaiden puhuvan. Epätoivoiset opettajat yrittivät saada kännyköitä räpläävää tai apaattisena pulpettejaan tuojottavaa luokkaa aktivoitumaan kaikin keinoin. Yle Uutisten koulurauha- aiheiseen kyselyyn vastanneista 98 prosenttia sallisi opettajan taluttaa oppilaan pois esimerkiksi luokasta, jos puhe ei auta. Samassa tilanteessa 82 prosentin mielestä opettaja saa korottaa ääntään ja huutaa oppilaille. Yksiselitteistä parasta ratkaisua ei tunnu olevan, sillä toisaalta tietty raja kulkee myös opettajan toiminnassa. Ehkä opettajien pitäisi ottaa käyttöön sama taktiikka kuin ylä- asteaikaisen englanninkielen opettajan oppilaiden alkaessa häiriköidä. Legendan mukaan opettajalla oli pyötälaatikossaan aseet vastaiskuun: ritsa ja iso kasa pyyhekuminpalasia. Pätevyys oppilaiden silmissä oli ansaittu muutamalla ripeäotteisella, taidokkaalla kaarella. Pipsy-posti 2/2013 sivu 18

19 Pipsy-posti 2/2013 sivu 19

20

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti

Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu: 7.12.2009 Kokoajat: Sanna Kinnunen, Hanna Mäkelä ja Camilla Suikki 14 vastaajaa - 5 kehityspsykologian sektori - 8 kliinisen psykologian sektori

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK

KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN. Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK KEHITYSVAMMAISEN MIELENTERVEYSHÄIRIÖT JA KÄYTTÄYTYMINEN Anneli Tynjälä Johtava psykologi, psykoterapeutti VET PKSSK 1 HAASTAVASTA KÄYTTÄYTYMISESTÄ ja MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ KEHITYSVAMMAISILLA Kehitysvammaisista

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)? 1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Aurinkoista kevättä!

Aurinkoista kevättä! Jyty Varkaus Ry Huhtikuu 2016 Jäsentiedote 1 Hallituksen päätöksiä 2 Edunvalvontakatsaus 3 Vuoden 2017 kalenterien tilausmuutos 4 Kevätkokous 5 Kuntokorttien palautus 6 Haluatko luottamusmieheksi 7 Sampea

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014

KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan. Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI: Työkalupakki ryhmän yhteiseen toimintaan Heidi Kokko Aivovammaliitto Liittopäivät 2014 KOONTI Tämä materiaali on koottu Aivovammaliiton liittopäivillä järjestetyn Työkalupakki ryhmän yhteiseen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen

Ohjelma. 0 Alustus LiVo hankkeesta sosiaaliohjauksen Foorumin tavoitteet, osallistujat ja kohderyhmä 0 Foorumiin kutsuttiin sosiaaliohjaajia ja kaikkia sosiaaliohjauksen kehittämisestä kiinnostuneita, myös kouluttajia. 0 Kutsun mukaan tavoitteena oli kokoontua

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland

Projektityö. Vuosina vastavalmistuneiden vastauksista poimittua. Suunnittelija Outi Suorsa. UEF // University of Eastern Finland Projektityö Vuosina 2010-14 vastavalmistuneiden vastauksista poimittua Suunnittelija Outi Suorsa Taustatiedot Tiedot perustuvat v.2011-2015 vastavalmistuneille tehdystä kyselystä (vuosina 2010-2014 loppututkinnon

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2016 1

KAUHAVAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2016 1 KAUHAVAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 2/2016 1 AIKA 24.11.2016 klo 18:00 PAIKKA Helmirannan kokoustila, Helminkuja 3, 62200 Kauhava KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 5 Jäsenen nimeäminen vapautusta pyytäneen

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla

Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla VANHEMPAINKYSELY 2015 Vanhemmille, joilla on lapsia peruskoulun 2., 5. ja 8. vuosikurssilla Taustakysymyksiä Lapseni on: tyttö poika Lisää seuraaville riveille koulun antama käyttäjänimi ja salasana: Käyttäjänimi:

Lisätiedot

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Oikein toteutettu ja urheilijalle

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!)

Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Kirjoita dialogi (yksi tai monta!) Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Poliisilaitos Kela Posti Pankki Työvoimatoimisto Poliisiasema Trafi Katsastus Maistraatti

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Tilat olivat asiallisen hyvät. Välinne AV nykyvaatimusten mukaiset. Aikataulut pitvät erinomaisesti.

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Tilat olivat asiallisen hyvät. Välinne AV nykyvaatimusten mukaiset. Aikataulut pitvät erinomaisesti. Hoivakas Pohjois-Karjala loppuevaluointikysely Yhteenvetoraportti N=9 Julkaistu: 16.5.2011 Ohjelman nimi: Hoivakas Pohjois-Karjala, loppuarviointi Tekijän nimi ja yhteystiedot: Pietari Sipponen/Osuuskunta

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma vuosi 2016 Pyhtään Naisvoimistelijat ry 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ... 3 2. SEURAN TOIMINTATAVOITTEET... 3 3. TOIMINNAN KESKEISET HAASTEET...

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta

Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta Harjoitusten ideat on sovellettu Bret Nicholauksen ja Paul Lowrien Ajatusleikki-kirjasta 1. Mikä olisi jännittävin paikka, jota haluaisit tutkia? 2. Jos voisit kutsua kenet tahansa maailmassa puhumaan

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt

Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt Tietosuoja etsivässä nuorisotyössä ja ilmoitusten hyvät käytännöt Toimintaa ohjaa ohje henkilötietojen käsittelystä etsivässä nuorisotyössä Miten asiat sujuvat käytännössä? Miten tietoja luovutetaan etsivään

Lisätiedot