Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2009"

Transkriptio

1 Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2009 sisukas vastuullinen ihmistä kunnioittava yleishyödyllinen

2 TOIMITUS Kirsti Holmberg PAINOPAIKKA Domus Print Oy ULKOASU JA TAITTO Teemu Niemelä VALOKUVAT Pasi Pitkämäki Petri Kippo Tommi Natri Pekka Huttunen Takakannen kuva: Tiedekeskus Heureka JULKAISIJA Silta-Valmennusyhdistys ry Vehnämyllynkatu Tampere Silta-Valmennusyhdistys ry Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry 3

3 Sisällysluettelo 1. SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY 5 2. TOIMINNANJOHTAJAN SANA 6 3. TYÖMME KIVIJALKA 7 4. PALVELUT ASIAKKAAT KEHITTÄMISTOIMINTA HENKILÖSTÖ TALOUS HALLINTO TILINPÄÄTÖSTIEDOT SILTA PÄHKINÄNKUORESSA 38 Silta-Valmennusyhdistyksen henkilökuntaa kesällä SILTA-VALMENNUSYHDISTYS RY Silta-Valmennusyhdistys ry on Tampereen seutukunnalla toimiva oppimisen, työn ja osallisuuden, monien palvelujen ja toimijoiden kohtauspaikka. Toimimme sosiaalisen työllistämisen toimialalla työpajatoiminnan vahvana kehittäjänä. Olemme yleishyödyllinen tamperelaisten kansalaisjärjestöjen perustama yhteisö. Silta käyttää voimavaransa asiakkaidensa tavoitteiden toteutumisen tukemiseen monipuolisin palveluin sekä yhteistyöhön julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa ihmisten parhaaksi ja yhteiseksi hyväksi. Toimimme etulinjassa lähellä erilaisissa pulmallisissa elämäntilanteissa olevia asiakkaitamme ja monipuolisessa yhteistyössä paikallisten, seudullisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Uskomme ihmisten omiin voimavaroihin ja kykyyn löytää ratkaisuja oman elämäntilanteensa parantamiseen, kun heille annetaan siihen riittävät mahdollisuudet. Nämä lähtökohdat antavat meille tilaisuuden luoda uutta ja tarkastella asiakkaiden tarpeita ja niihin liittyviä ratkaisuja laaja-alaisesti yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneidemme kanssa. Hyvin voivassa Suomessa on valitettavan paljon erilaista työllistymis- ja oppimismahdollisuuksiin liittyvää eriarvoisuutta ja ulkopuolisuutta, joka vähentää yhteisiä voimavarojamme ja hyvinvointia. Arvostamme suomalaista hyvinvointi- ja kansalaisyhteiskuntaa ja haluamme kantaa oman vastuumme sen tulevaisuudesta. Tämä arvostus näkyy arvostavana suhtautumisena asiakkaisiimme ja yhteistyökumppaneidemme työhön. Silta-Valmennusyhdistys ry 5

4 2. TOIMINNANJOHTAJAN SANA 3. TYÖMME KIVIJALKA Silta-Valmennusyhdistyksen arjessa kohtaavat asiakkaiden pulmat, voimavarat ja tarpeet, yhdistyksen henkilöstön osaaminen ja palvelut. Yhdistyksen asiakkaiden yksilölliset pulmat ja niiden ratkaisumahdollisuudet kietoutuvat monin tavoin yhteiskunnassa vallitseviin arvoihin, ihmisten itsensä toteuttamisen mahdollisuuksiin, tarjolla olevien palvelujen soveltuvuuteen ja riittävyyteen sekä eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja osaamiseen. Asiakastyössä syntyvä tieto ja kokemus kertovat selvää kieltä asiakkaiden ongelmien syvenemisestä ja monimuotoistumisesta, mutta samalla myös heidän tahdostaan pyrkiä kohti tavallista elämää ja mielekästä arkea. Erityisesti laman oloissa kuilu työttömien ja vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten tarpeiden ja tarjolla olevien mahdollisuuksien välillä kasvaa. Lisääntyvä syrjäytyminen erityisesti nuorten kohdalla ei kuitenkaan ole ensisijassa suhdannekysymys. Kysymys on siitä, että paljosta puheesta ja kehittämishankkeista huolimatta syrjäytymisen näyttää tulleen hyväksytyksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Perusteluksi tälle näkemykselle riittää se, että vauraassa Suomessa hyvinvointi ja sosiaaliset erot ovat kasvaneet ja palvelujärjestelmät kriisiytyneet jo kahdenvuosikymmenen ajan. Vaikka lainsäädännössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia on suomalainen hyvinvointimalli muuttunut käytännön tasolla paljon. Vahvaan julkisen vastuun, yhteisvastuun, yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteisiin perustunut hyvinvointi on alkanut rapautua, vaikka yleinen hyvinvointi onkin kohentunut. Syrjäytymisriski on kohonnut erityisesti työttömillä, pitkäaikaistyöttömillä, nuorilla työttömillä ja päihde- ja mielenterveysongelmaisilla. Palvelujärjestelmä pysyy entistä heikommin vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Kehityksen pääasialliset syyt ovat yleisessä tiedossa ja ne liittyvät arvovalintoihin, jatkuviin palvelujärjestelmän ja sitä toteuttavien organisaatioiden muutoksiin, palvelujen markkinoitumiseen, vastuiden hämärtymiseen ja tulosohjaukseen, jossa kaikki haluavat tehdä sitä mikä on helppoa ja näyttää tehokkaalta. Vaikka kysymys ei ensisijassa ole rahan puutteesta on rahasta tehty syntipukki, mutta samalla myös kaiken mitta. Ruohonjuuresta, yhden järjestön näkökulmasta katsottuna edellä kuvatut syyt ja niiden seuraukset on havaittu myös Silta-Valmennuksen asiakastyön arjessa ja toimintaedellytyksissä. Kansalaisjärjestöjen vaatimus sosiaalisen- ja hyvinvointivastuun kantamisesta yhdessä on entistä ajankohtaisempi, mutta se voi toteutua vain kumppanuuteen perustuvassa yhteiskunnassa, jossa yksilön, lähimmäisten, yhteisöjen, julkisen ja yksityisen sektorin vastuunkanto ovat tasapainossa. Silta jatkaa kumppanuuksien ja yhteisen työn rakentamisen tiellä niin omassa organisaatiossaan kuin muiden toimijoiden kanssa, sillä saavutukset syntyvät yhdessä. Sampo Järvelä toiminnanjohtaja Sillan työn kivijalkana ovat perustehtävä, työn arjessa elävät arvot ja kumppanuusyhteistyö. Missio ja perustehtävä Silta-Valmennusyhdistyksen päämääränä on lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa, osallisuutta ja hyvinvointia auttamalla ja valmentamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia ihmisiä vahvistamaan työ- ja toimintakykyään ja löytämään oman paikkansa yhteiskunnassa. Silta-Valmennuksen kaikkien eri toimintojen perustehtävä on auttaa, tukea, ohjata ja valmentaa heikossa asemassa olevia ihmisiä saavuttamaan tavallinen elämä, jossa ihmisen omat realistiset toiveet työn, kodin ja ihmissuhteiden osalta ovat toteutuneet. Tämä tavallinen elämä on työmme tavoite, maalien maali. Visio tähtää vuoteen 2011 Silta tuottaa ja kehittää yhteistoiminnallisesti työelämään suuntaavia sosiaalisen ja ammatillisen valmennuksen palvelukokonaisuuksia. Yleishyödyllisenä yhdistyksenä Silta osallistuu toimialansa rakenteiden kehittämiseen. Arvot Ihmisen kunnioittaminen Ihmisen kunnioittaminen on syrjäytymisen ehkäisyn peruspilari. Arvostamme ihmisen omaa vapaata tahtoa ja kykyä löytää ratkaisut elämänsä pulmiin. Asiakkaanamme ihminen ei ole muutoksen kohde vaan muutoksen toteuttaja. Vastuullisuus Toimimme vastuullisesti perustehtävämme mukaisissa työtehtävissä ja kumppanuuden rakentajina työyhteisössämme ja yhteistyöverkostossamme. Valmennamme vastuullisuuteen. Sisu Teemme työtämme sisukkaasti ja ylläpidämme toivoa. Toimimme suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttamiseksi. Pyrimme poistamaan niitä rakenteellisia esteitä, jotka aiheuttavat syrjäytymistä ja ovat uhkana ihmisen tavalliselle elämälle. 6 Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry 7

5 Kumppanuudet Vuonna 2009 Sillalla oli kumppanuus- ja kehittämiskumppanuus sopimuksia seuraavien organisaatioiden kanssa: Tampereen kaupunki lasten- ja nuorten palvelut Tampereen kaupunki terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Tampereen kaupunki, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Tampereen TE-toimisto Tampereen ammattiopisto Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä Ammattiopisto Luovi Kiipulan ammattiopisto Ahlmanin ammattiopisto Bovallius ammattiopisto Valtakunnallinen työpajayhdistys Pirkanmaan työpajojen Alu-toiminnassa mukana olevat työpajat Mainiemen kuntoutumiskeskus Pirkanmaalaisten päihdepalveluja tuottavien järjestöjen kumppanuus Hanketoiminnassa tehtiin lisäksi yhteistä kehittämistyötä useiden organisaatioiden kanssa paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Asiakastyötä tukeva yhteistyö- ja kumppanuusverkosto on koostuu laajasta monitoimijaisesta verkostosta, jolla pyritään turvaamaan asiakkaille tarpeiden mukaiset palvelut ja tukemaan heidän jatkosijoittumistaan Sillan palvelujen jälkeen. 8 Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry 9

6 4. PALVELUT Silta-Valmennusyhdistyksen palvelut jakautuvat neljään toimialaan: kuntoutuspalveluihin, ohjauksen ja valmennuksen palveluihin, ammatillisen erityisopetuksen palveluihin ja työvalmennuspalveluihin. Palvelut on järjestetty neljään palveluprosessiin seuraavasti: kuntouttava valmennus yksilö- ja ryhmävalmennus ammatillinen valmennus ja koulutus työhön tähtäävä valmennus Valmennuspalvelut tähtäävät kohti työelämää ja koulutusta. Kuntoutus on tarkoitettu nuorille ja aikuisille, jotka päihde- tai muun laitoshoidon jälkeen tarvitsevat tukea ja apua arjen- ja elämäntaitoihin sekä ammatilliseen suuntautumiseen. Kuntoutuksen perustehtävä on tukea ja auttaa asiakkaiden sitoutumista päihteettömään, rikoksettomaan ja vastuulliseen elämäntapaan sekä ohjata ja valmentaa heitä arjen taidoissa ja opiskelu- ja työelämävalmiuksissa. Silta-Valmennusyhdistys tuottaa myös tuetun asumisen palveluja. Työ- ja yksilövalmennuspalvelut tarjoavat asiakkaille mahdollisuuden harjoitella, kehittää ja edistää työelämävalmiuksiaan, työ- ja ammattitaitoaan sekä yksilöllistä toimintakykyään. Ryhmävalmennuksissa asiakas saa ohjausta ja valmennusta sekä mahdollisuuden yhdessä oppimiseen. Silta-Valmennuksessa toteutetaan ammatillista koulutusta työvaltaisin menetelmin. Sillassa on sekä tutkintotavoitteista että valmentavaa toisen asteen koulutusta. Koulutukset toteutetaan yhteistyössä usean eri koulutuksenjärjestäjän kanssa. Silta-Valmennus tuottaa myös muita palveluita oppilaitoksille. Opiskelija, jolla on epäsuotuisaa kehitystä opinnoissaan ammattiopistossa, voi hyötyä valmennusjaksosta Sillan työ- ja yksilövalmennuksessa. Koulutuksen kulmakivinä ovat vaihtoehtoinen oppimisympäristö ja pienryhmät sekä työn tekemiseen ja työyhteisön jäsenyyteen perustuva toiminta ja oppiminen. Suoraan avoimille työmarkkinoille pyrkiville asiakkaille tarjotaan työhönvalmennusta, joka sisältää työn etsintää sekä tukea työnhaussa ja työhön sijoittumisessa. Palkkatukityö Sillan valmennusyksiköissä on normaalia työnjohdon ohjeistamaa ja tukemaa työtä. Tavoitteena on edelleensijoittuminen yrityksiin ja määräaikainen tai pysyvä työllistyminen työmarkkinoilla. Palvelujen tilaajina ovat julkisen sektorin toimijat, joista tärkeimmät ovat Tampereen kaupungin työllisyyden hoidon palveluyksikkö, Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus, TE-toimisto ja ammattiopistot. Silta-Valmennusyhdistys ry 11

7 Aktivointia ja arjen psykologiaa Askelryhmässä Minna Moilanen, 28, pyörähti Kuusamossa käymänsä lukion jälkeen au pairina Yhdysvalloissa seitsemän kuukauden ajan ja palasi sitten kotikonnuilleen valmistuakseen datanomiksi. Parin Oulussa vietetyn vuoden jälkeen Minna muutti Tampereelle töiden perässä ja maisemanvaihdoksen houkuttamana. Liki kaksi vuotta kuluikin töissä, sitten Minna yt-neuvottelujen tuloksena irtisanottiin. Siivoustöitä oli tarjolla jonkin aikaa, mutta niiden vähennyttyä Minna jäi vaille työtä. -Oltuani vuoden työttömänä siirryin työkkäristä TY- Piin. Ensimmäisellä tapaamisella siellä kysyin, olisiko mitään kurssia, jonne mahdollisimman äkkiä pääsisin. Painokas haluan jotakin! pyyntö sai Työvoiman palvelukeskuksen virkailijan ohjaamaan Minnan samalla viikolla alkaneeseen Askel-ryhmään, jossa sattumalta oli yksi peruutuspaikka. - Kävin torstaina TYPissä ja perjantaina jo aloitin kurssin, nauraa Minna. Minulle soitettiin ja kysyttiin, voiko Minna tulla mukaan, muistelee Silta-Valmennusyhdistyksen ryhmävalmentaja Maija Mansikka. Sanoin, että tulijan täytyy olla reipas ihminen, koska kurssia on käyty jo neljä päivää. Se on vain neljä päivää, kertoo Minna ajatelleensa. Alussa vähän jännitti, millaista porukkaa kurssilla on, mutta äkkiä pääsin mukaan. Onnistumisen kokemuksia ja uskallusta uuteen Askel-ryhmä on neljä viikkoa kestävä aktivointiryhmä, jossa tavoitteena on kehittää vuorovaikutustaitoja sekä saada yhdessätekemisen ja keskustelujen kautta itsetunnolle vahvistusta. Ryhmässä etsitään uskallusta uuteen ja kerätään onnistumisen kokemuksia. Päämääränä on oman aktiivisuuden lisääminen ja arjenhallinnan vahvistaminen. Säännöllinen liikunta ja vierailukäynnit kuuluvat ryhmän ohjelmaan. Minnan arki on työttömyydenkin aikana ollut aktiivista. Hän harrastaa piirtämistä ja valokuvaamista ja on kiinnostunut japanilaisesta kulttuurista. Klassinen vanha Japani kiehtoo minua kovasti, geisha- ja samuraikulttuuri, kuvailee japanin kielen opintojen aloittamista suunnitteleva Minna. Askel-ryhmä oli mielestäni hyvin rakennettu kokonaisuus ja kaikin puolin piristävä kokemus. Se aktivoi työttömyydestä säännölliseen rytmiin ja ihmisten tapaamiseen. Kymmenhenkisen porukan ryhmähenki oli niin tiivis, että tapaamme myöhemminkin jälkikokoontumisajoissa. Psykologiasta kiinnostunut ja sitä opiskelemaan aikova Minna koki myös itsetuntemuksensa kasvaneen harjoitusten myötä. Pidin käytännön psykologiaan liittyvistä harjoituksista. Yksinkertaisimmat asiat ottaa helposti itsestäänselvyyksinä ja siksi on hyvä, että joku kysyy niistä silloin itsekin yllättyy. Kirsti Holmberg Tuotantokoulussa ei juututa pulpettiin Silta-Valmennusyhdistyksen ravintolassa on lounasaikaan melkoinen vilske. Asiakkaita käy päivittäin toista sataa. Heidi Järvisen, 23, ja Jan-Erik Janne Joensuun, 29, hymy ei kuitenkaan hyydy. Kun edellisenä iltapäivänä valmistelee seuraavan päivän hyvin, kaikki toimii, vakuuttaa Heidi. Opiskelija- ja työntekijämäärät keittiöllä vaihtelevat, mutta hommat hoituvat aina, todistaa Jannekin. On pääasia, että runko on kunnossa. Heidi ja Janne ovat opiskelleet catering-alan perustutkinnon Silta-Valmennuksen tuotantokoulussa. Yhteistyössä Ammattiopisto Luovin kanssa järjestettävä koulutus on toisen asteen ammatillista opetusta ja sen laajuus on 120 opintoviikkoa. Luokkaopetus on tuotantokoulussa minimoitu ja opetus toteutetaan työssä oppien. Catering-alan lisäksi järjestetään auto- ja rakennusalan perustutkinnot. Heidi tuli Tuotantokouluun vuonna 2005 Sillan KOHOpalvelun kautta. Minun piti mennä peruskoulun jälkeen ammattikouluun, mutta ei huvittanut. KOHOsta olin kuullut kaveriltani ja menin sinne, kun en keksinyt, mikä kiinnostaisi. Sanoin siellä, että olisi kiva, jos olisi koulu, jossa ei tarvitse opiskella, muistelee Heidi. Viiden vuoden ja kahden äitiysloman jälkeen Heidi valmistui suurtalouskokiksi ja päätyi pian työskentelemään opiskelupaikassaan keittiömestarin sijaisena. Ehdin olla vain kolmisen viikkoa kotona, sitten pyydettiin sijaiseksi. Teen välillä ruokaa, välillä tiskaan tai tilaan tavaroita. Jos keittiöllä ilmenee töissä jotain ongelmia, menen sinne. Olen vähän sellainen jokapaikanhöylä, luonnehtii Heidi toimenkuvaansa. Sijaisuuden jälkeen Heidi aloittaa vuoden kestävät ravintolakokin opinnot. Samaan koulutukseen on menossa myös opiskelukaveri Janne, jonka ura keittiöllä alkoi työ- ja koulutuskokeilulla. Olen ollut nyt keittiöllä kaksi vuotta. Teen kaikkia keittiön tehtäviä, toimin kokkina ja laitan ruokaa. Ohjaan myös opiskelijoita vertaisopiskelijana. Meillä yleensä vanhemmat opiskelijat, jotka ovat valmistumassa, ohjaavat uudempia ja pitävät huolen, että homma toimii. Kokin työtä Heidi ja Janne ovat päässeet kokeilemaan työssäoppimisjaksoilla. Heidi teki kaksi kuukautta töitä Hotelli Rosendahlin ravintolassa ja Janne kuukauden Pispalan Pulterissa. Molemmat uskovat työmahdollisuuksiinsa myös jatkossa. - Olisi ihana perustaa oma ravintola, huokaa Heidi, ja Janne säestää. Heidi ja Janne ovat viihtyneet Sillassa hyvin. -Sillalla on ollut minulle suuri merkitys. Olen tykännyt paikasta tosi paljon ja tämä on ollut minulle paras mahdollinen tapa opiskella, hehkuttaa Heidi. Henkilökohtaisiakin apuja olen saanut paljon Matilta ja Tuulikilta, työvalmentajalta ja opettajalta. He ovat jaksaneet kannustaa ja auttaa. Myös Janne arvostaa tekemällä oppimista. Opiskelupaikkana tämä on sopiva meikäläiselle, minua kun ei saa pulpetin takana istumaan, nauraa ammattioppilaitoksessakin opiskelua kokeillut Janne. Olen oppinut tosi hyvin, kun opiskelu on ollut työpainotteista. Muutenkin Sillalla on ollut minulle suuri merkitys. Kirsti Holmberg 12 Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry 13

8 5. ASIAKKAAT Vuonna 2009 asiakasmäärä Sillan eri palveluissa pysyi edelliseen vuoteen nähden lähes ennallaan. Palveluissa oli yhteensä 1138 asiakkuutta (1155 vuonna 2008). Aloittavia asiakkaita oli 837 (855). Päivittäin asiakasmäärä vaihteli 260 ja 330 asiakkaan välillä. Nuorten palveluissa asiakasmäärä lisääntyi. Muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvia asiakkaita oli 38 (54). Tamperelaisia asiakkaista oli 80 % (76) ja seutukunnan muiden kuntien asiakkaita 10 %. Ikärakenne on siirtynyt vuonna 2009 entistä selkeämmin nuoriin. Alle 25-vuotaita on 55 % ja alle 29-vuotiaita 67 %. Asiakasprofiili Haastattelujen perusteella saatujen asiakastietojen valossa Sillan asiakkaiden enemmistön yhteinen piirre on ulkopuolisuus. Ulkopuolisuutta määritellään muun muassa suhteessa koulutukseen, toimeentuloon, työmarkkinaasemaan, terveydentilaan ja sosiaalisiin suhteisiin. Peruskoulun keskeyttäneiden ja ammatillista koulutusta vailla olevien asiakkaiden määrän perusteella koulutuksellinen ulkopuolisuus on vuoteen 2004 verrattuna kaksinkertaistunut. Kokonaan vailla ammatillista koulutusta olevien palvelutarpeet edellyttävät uudenlaisten koulutusväylien ja oppimisympäristöjen tarjoamista erityisesti nuorille. Suhteessa aktivointitoimiin, työttömyyden kestoon ja työkokemuksen määrään Sillan asiakkaiden tilanne on erittäin heikko. Vuonna 2009 lähes kaikki Sillan asiakkaista oli palveluun tullessaan työttömiä. Työttömyysturvan piirissä heitä oli vain 31 %, joista valtaosa yli 30-vuotiaita. Nuorten osalta tilanne on olennaisesti heikompi. Toimeentulotuella olevia asiakkaita oli yli kolmannes ja tulottomia noin viidennes, yhteensä noin 57 % kaikista asiakkaista. Asiakkaista vain 14 % on ennen palveluun tuloaan ollut jonkin kokopäiväisen tai säännöllisesti toistuvan aktivointitoimenpiteen piirissä. Erityisesti tilanne koskee nuoria. Asiakkaista 20 %:lla ei ole lainkaan työkokemusta. 20% asiakkaista on ollut työttömänä yli kaksi vuotta, heistä lähes puolet yli neljä vuotta. Työkokemuksen puutteesta, pitkästä työttömyydestä, passiivisuudesta sekä työhallinnon palveluista syrjäytymisestä on seurauksena korkea työmarkkinoille pääsyn kynnys, vaikeus kiinnittyä palveluihin, pitkä kuntoutumisaika ja suuri riski pysyvälle syrjäytymiselle. 14 Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry 15

9 Asiakkuudet Vuonna 2009 tamperelaisten asiakkaiden osuus lisääntyi hieman, kun taas muista kunnista tulevien asiakkaiden osuus väheni. Tamperelaisia asiakkaista oli 599 eli 80 % (76 %). Palvelut ja asiakkaiden ohjautuminen muuttuivat aiemmista vuosista siten, että Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden osuus laski (46% vuonna 2008, 33 % vuonna 2009), kun taas sosiaali-, terveys- ja päihdepalveluista ohjautuminen lisääntyi (20 % vuonna 2008, 26 % vuonna 2009). Myös te-toimiston ohjaukset lisääntyivät erityisesti nuorten osalta. Päättyneitä asiakkuuksia oli 751 (988). Vuoden 2009 lopussa jatkavia asiakkuuksia oli 248 (301). Asiakkaiden sitoutumista oman suunnitelmansa toteuttamiseen kuvaa suorittaneiden ja hallitusti keskeyttäneiden osuus kaikista päättäneistä asiakkaista. Vuonna 2009 asiakaskunnan haasteellisuuden lisääntyminen on vaikuttanut siihen, että hallitsemattomien eli negatiivisten keskeytysten määrä lisääntyi (vuonna %, vuonna %). Sijoittuneiden osuus laski, mikä johtuu työnsaannin vaikeutumisesta ja muiden aktiivisten vaihtoehtojen puuttumisesta. Sillan asiakastyössä aktivoitumisaste on pysynyt hyvällä tasolla. Suomalaisessa palvelujärjestelmässä on vallalla toimenpidekeskeinen ajattelu. Asiakas sijoitetaan johonkin toimintaan, mutta palveluketjun molemmissa päissä on ongelmia. Alkupäässä ongelmat liittyvät asiakasohjaukseen eli siihen, miten saada asiakas oikeaan aikaan oikeaan palveluun. Palveluketjun loppupäässä pulmana on löytää asiakkaalle tarpeen ja mahdollisuuksien mukainen jatkopolku. Tämä on kuntouttavan, ohjaavan ja valmentavan työn tärkein laatu-, vaikuttavuus- ja tuottavuuskysymys. Asiakkaiden sijoittuminen ja aktivoituminen Asiakkaiden aktivoituminen on Sillan asiakastyön tärkein tavoite. Aktivoinnin päätavoite on löytää asiakkaalle hänen tarpeitaan vastaava jatkopolku ja varmistaa sen toteutuminen yhdessä asiakkaan ja vastaanottavan tahon kanssa.

10 Kuntoutuksen kautta kierteestä ammattiin Jari Vainikka, 41, aloitti työt avustavana ohjaajana Silta- Valmennusyhdistyksen kuntoutuspalveluissa huhtikuussa Moottoripyöräilyä ja kuntosalilla käymistä harrastavan miehen päivät täyttää työn lisäksi opiskelu: tavoitteena on päihdetyön ammattitutkinto Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa. Vainikka tuli Siltaan lokakuussa Muutamaa vuotta aiemmin selvät päivät eivät kuuluneet miehen vakioohjelmistoon, jota pyörittivät päihteet ja koko ajan pahenevat rikokset. Vankilakierteeni alkoi vuonna Neljä kertaa vapauduin kadulle enkä välittänyt edes hakea asuntoa. Viidennen kerran kohdalla päätin, että se saa olla viimeinen. Päätös on kantanut. Pieksämäellä sijaitsevan Tyynelän kuntoutuskeskuksen, Sukevan päihteettömän osaston ja Kestilän avovankilaosaston jälkeen Vainikka hakeutui haastatteluun Siltaan. Heti kun näin Jarin, ajattelin, että tuon tyypin kanssa istun tässä tulevaisuudessa ja teen yhteistyötä, muistelee KuntoutusSillan vastaava ohjaaja Reijo Kypärä. Puhuminen ja ryhmä toipumisen tukena Kuntoutuksen perustehtävä on tukea ja auttaa päihdeongelmasta toipuvien asiakkaiden sitoutumista päihteettömään, rikoksettomaan ja vastuulliseen elämäntapaan. Arjen taidoissa sekä opiskelu- ja työelämävalmiuksissa ohjaaminen kuuluu kuntoutukseen, jonka päämääränä on, että kuntoutuja kykenee jatkossa itsenäiseen asumiseen, koulutukseen ja työhön sekä löytää oman paikkansa yhteiskunnassa. En osannut olla selvin päin yhteiskunnassa, kertoo Vainikka. Kaikki piti opetella uudestaan. Elossa pysyminen ja selviytyminen oli tärkein juttu. Alkuun tuntui hyvältä vain hetkittäisesti, muutaman kerran viikossa, mutta nopeasti elämä tuli siedettäväksi. Vainikka korostaa puhumaan oppimisen ja ryhmän merkitystä. Ryhmän kautta kasvaa luotto ihmisiin ja ymmärrys siitä, että puhumalla selviävät solmukohdat. Yhteisöltä saa myös lahjomattoman palautteen. Ryhmässä on yleensä henkeä. Meillä pyritään näkemään ihmisen problematiikka kokonaisuutena. Yksilöllinen polunrakentaminen on keskeistä, kuvaa Kypärä. KuntoutusSillan palveluihin ohjaudutaan kuntien tai vankiloiden sosiaali- ja päihdetyön palvelujen kautta. Kuntoutuksen vaiheisiin kuuluu kolmen kuukauden päihteetön arki ja oma toipumistyöskentely, jonka tukena on Askel-työskentely, tehtäviä ja kirjallinen itsearviointi. Puolen vuoden jälkeen siirrytään tukiasumiseen. Toinen kolme kuukautta vietetään kuntoutuksen aikana Sillan työvalmennusyksiköissä. Työvalmennusjakson aikana Vainikka toimi yhteisön yhdyshenkilönä. Omaan kotiin ja ammattiin Vietin yhteisössä neljä kuukautta ja kaksikymmentäkaksi päivää. Seuraava vaihe oli tukiasuminen vuokrasopimuksella. Tukiasuminen tuntui hyvältä: pystyin hoitamaan asiani. Muutosta kuvastaa se, että maksoin teeveeluvan ensimmäistä kertaa elämässäni. Aion pitää sen myös. Hiukan yli vuoden tukiasumisen jälkeen Vainikka asuu nyt omassa asunnossa. Viimeksi minulla oli oma koti vuonna Päihteettömyys on minulle nykyisin itsestään selvää, toteaa Vainikka rauhallisesti. Tukiasumiseen kuuluivat ryhmäkäynnit, AA ja NA, joissa käyn edelleen. Ongelmia elämässäni on edelleen, mutta ne ovat muuttuneet arkipäiväisemmiksi. Silta-Valmennuksessa Vainikka on töissä Välke-projektiin liittyvällä palkkatuella, jota on mahdollisuus saada 10 kuukautta. Tulevaisuuden suunnitelmissa Vainikalla on kouluttautuminen päihdetyön ammattitutkinnon jälkeen lähihoitajaksi ja pätevöityminen siten myös julkisen sektorin työpaikkoihin. Kirsti Holmberg 18 Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry 19

11 Kokeilemalla kohti työtä ja koulutusta Työpaikoilla on monesti kuppikuntia, mutta meillä on yksi iso kuppikunta, kuvaa Mikko Simola Silta-Valmennuksen kalustevalmistuksen yhteishenkeä. Kalustepuolella ollaan kavereita keskenään ja autetaan toisia siinä missä voidaan. Tupakallekin mennään yhdessä, nauraa Simola. 24-vuotias Simola tuli Siltaan Kankaanpään A-kodin kautta. Olin päihdekuntoutuksessa, koska pää ei enää kestänyt. Olin aloittanut sekoilun 12-vuotiaana, tiivistää Simola. Kankaanpäästä päästyäni saapastelin työkkäriin ja sanoin, että haluan tekemistä. Turvaverkossa olin kuullut Sillasta ja niin sitten pääsin tänne kuntouttavaan työtoimintaan. Olen tykännyt käydä täällä. On hyvä, kun on päivisin järkevää tekemistä. Silta-Valmennusyhdistyksen kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja rakentaa polkua kohti työelämää ja koulutusta. Toiminnan alkaessa asetetaan konkreettiset ja saavutettavissa olevat tavoitteet, joita tarkistetaan jakson aikana. Ajatuksena on löytää onnistuneen jakson jälkeen asiakkaalle mielekäs jatkosuunnitelma. Kuntouttavan sopimukset tehdään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan. Täällä voi olla kuusi kuukautta tai tarvittaessa pitempään, kertoo yksilövalmentaja Liisa Eiramo. Osa valmentautujista siirtyy opiskelijoiksi, kokeilujaksolle tuotantokouluun tai aikuiskoulutukseen Mansettiin. Kuntouttava työtoiminta voi jatkua myös kaupungin yksikössä. Ne, joilla voimavarat eivät vielä riitä, siirtyvät muunlaisiin palveluihin. Kuntouttavassa työtoiminnassa työaikaa voi räätälöidä. Simolan viikot olivat aluksi kolmepäiväisiä. Hänen omasta pyynnöstään niitä pidennettiin viiteen kuusituntiseen päivään viikossa. Työtehtäviin muutaman kuukauden jaksolla ovat kuuluneet sahaaminen, listoittaminen, pakkaaminen ja kokoonpanotyöt. Puuhommia en ole aiemmin tehnyt. Olen toiminut varastomiehenä ja opiskellut autoalaa. Olin myös oppisopimuksella metallipuolella firmassa, joka meni nurin, kertoo Simola. Tulevaisuuden suunnitelmissa Simolalla onkin oppisopimusopintojen vieminen loppuun tai opiskeleminen joko puualalla tai lähihoitajakoulutuksessa. Simolan vapaa-aikaa kannattelee musiikki: hän tekee punk-rockia ja progea sekä soittaa kitaraa, bassoa, rumpuja, kosketinsoittimia ja puhaltimia. Olen tullut kokeilemaan, pystynkö tekemään töitä ja saanut todistettua, että pystyn. Sillassa olo on ollut hyvä kokemus ja olen saanut elämääni paljon uusia näkökulmia. Kirsti Holmberg 20 Vuosikertomus 2009

12 6. KEHITTÄMISTOIMINTA Vuonna 2009 jatkuneille ja alkaneille hankkeille on tyypillistä se, että ne ovat pieniä ja useimmissa tapauksissa muiden hallinnoimia osahankkeita. Vuonna 2008 alkoi uusi vuoteen 2013 jatkuva ESRohjelmakausi. Uudella ohjelmakaudella hanketoiminnan ehdot tiukentuivat ja hankkeiden läpisaaminen vaikeutui. Tästä huolimatta vuonna 2009 Sillassa panostettiin huomattavasti uusiin hankehakuihin, koska kaikilla toimialoilla on monia kehittämisideoita ja tarpeita. Toimintavuonna päättyi kaksi hanketta, jotka molemmat olivat Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamia ja Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toteuttamia valtakunnallisen hankkeen osahankkeita. Erilaiset oppijat työpajoilla hankkeessa kehitettiin oppimisen vaikeuksista aiheutuvien ongelmien havainnointia työpajoilla sekä niihin soveltuvia valmennusmenetelmiä. Silta-Valmennusyhdistys oli aktiivisesti mukana hankkeen alueellisessa työssä sekä muun muassa laatimassa hankkeen julkaisua Valmennuksessa erilainen oppija välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Palvelutori-hanke tähtäsi toisaalta työpajojen tarjoamisen palvelujen kuvausten ja tuotteistuksen kehittämiseen ja toisaalta tilaajien ja tuottajien välisen vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämiseen. Uusina alkoivat valtion asunnottomuusohjelmaan liittyvät Oma Ovi -hanke, Startti parempaan elämään hanke sekä Tampereen kaupungin hallinnoima ESR-ohjelmiin lukeutuva välityömarkkinoiden kehittämiseen tähtäävä Välke-hanke, jonka kehittämiskumppani Silta on. Vuoden päättyessä hankesalkku sisälsi 11 käynnissä olevaa tai vuonna 2010 käynnistyvää hanketta, joiden yhteenlasketut budjetit olivat 2, 45 milj. euroa.

13 7. HENKILÖSTÖ Silta-Valmennusyhdistyksen tavoitteena on perustehtävää toteuttava ammattitaitoinen, tehtäviinsä sitoutunut, työnsä mielekkääksi kokeva ja hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöpolitiikalla tuetaan sellaisia toimintamenetelmiä ja tapoja, jotka edistävät yhdistyksen organisaatiokulttuurin pysymistä avoimena, vuorovaikutteisena, luovana ja turvallisena. Toiminnan ja osaamisen aktiivinen sopeutuminen ympäristön muutoksiin edellyttää sekä organisaatiolta että työntekijöiltä jatkuvaa oppimista, joka tukee kykyä ennakoida muutoksia ja suunnata toimintaa uudelleen. Silta- Valmennuksen toimintaa ohjaavat arvot ovat ihmisen kunnioittaminen, vastuullisuus ja sisu. Keskeisinä toimintaperiaatteina vaikuttavat osallistavuus ja yhteisöllisyys. Yhdistyksessä työskentelevä henkilöstö muodostuu kolmesta ryhmästä: yhdistyksen palveluksessa oleva asiakastyön ja hallinnon henkilöstö, Sillassa päätoimisesti työskentelevä kumppanuusorganisaatioiden palveluksessa oleva henkilöstö ja työvalmennusyksiköissä työskentelevä usein asiakastaustainen henkilöstö. Vuoden 2009 lopussa yhdistyksen koko henkilömäärä oli 68. Asiakastyössä ja hallinnossa työskenteli 57 henkeä, joista 7 oli kumppaniorganisaatioiden palveluksessa. Työvalmennusyksikössä työskenteli 11 henkeä. Asiakastaustaisia henkilöitä oli työsuhteessa Siltaan vuoden aikana 23. He työskentelivät pääasiassa työvalmennusyksiköiden tuotannollisissa tehtävissä. pitkäkestoisia menetelmäkoulutuksia. Vuonna 2009 näitä olivat neuropsykiatrisen kuntoutuksen koulutus, opettajakoulutus ja realiteettiterapiakoulutus sekä johdon osalta järjestöjohtamisen koulutus. Sisäisenä koulutuksena järjestettiin muun muassa erilaiseen oppijuuteen sekä työja yksilövalmennukseen liittyvää koulutusta. Käytännön työtaitoja parannettiin myös atk- ja ensiapukoulutuksella. Työyhteisön hyvinvointi Työyhteisön hyvinvointiin sisältyvät sekä työyhteisön että yksilöiden työhyvinvointi. Niitä tuetaan henkilöstöpoliittisella ohjelmalla ja työhyvinvointiohjelman sisältämillä toimenpiteillä. Näistä tärkeimpiä ovat säännölliset vuosittain toistuvat kehityskeskustelut, tyhy-toiminta, henkilöstön yhteistoimintaa tukevat toiminnat, hyvät työterveyshuollon palvelut ja säännöllinen arviointi. Syyskuussa 2009 tehtiin koko henkilöstölle Tapiolayhtiöiden Työhyvinvointipalvelujen työhyvinvointikysely, johon vastasi noin 86 % henkilöstöstä. Sen tuloksissa kaikkien kysymysten keskiarvo oli viisiportaisella arviointiasteikolla 3,7. Henkilöstörakenne Yhdistyksen asiakastyötä tekevä henkilöstö jakaantuu yksilövalmentajiin, ryhmävalmentajiin, työvalmentajiin, ohjaajiin ja opettajiin. Kehittämis- ja suunnittelutehtävissä työskentelevät ovat pääasiassa projektityöntekijöitä. Johdon ja hallinnon ryhmään kuuluu kolmihenkinen johdontiimi sekä rakennuspäällikkö, kirjanpitäjä, palkanlaskija ja atk-tuki. Henkilöstön suurimmat ryhmät ovat työvalmentajat (26 %), yksilövalmentajat (16 %) ja kehittämistoiminnan henkilöstö (14 %). Työvalmentajien määrä on kasvanut tasaisesti, koska valtaosa yhdistyksen palveluista perustuu työvalmennukseen ja työssä oppimiseen. Henkilöstön ulkoisessa koulutuksessa on painotettu 24 Vuosikertomus 2009

14 8. TALOUS Vuodesta 2004 vuoteen 2007 yhdistyksen tulot ovat kasvaneet keskimäärin 20 prosenttia vuosittain ja menot hieman hitaammin. Vuonna 2008 kasvu taittui selvästi ja vuosina se on ollut noin 6 % vuodessa. Vuonna 2009 yhdistyksen toiminnan tuotot olivat ja menot , joten tulos oli alijäämäinen noin Tulojen ja menojen kuukausittainen vertailu suhteessa budjettiin osoittaa selvästi sen, että tulot voivat vuoden aikana vaihdella erittäin voimakkaasti. Tämä johtuu pääasiassa työ- ja yksilövalmennuspalvelujen puitesopimuksiin perustuvasta palvelujen hankinnasta, jossa tilaaja ei ole sitoutunut mihinkään kokonaisasiakasmääriin. Tämä aiheuttaa huomattavat vaihtelut asiakasmääriin ja tuloihin. Toinen tekijä joka vaikuttaa tulojen kertymisen ajoittumiseen on hanketoiminta, josta tulot toteutuvat muuta toimintaa selvästi hitaammin. Tulojen osalta kuukausittainen vaihtelu voi olla enimmillään euron luokkaa kun menojen osalta vaihtelu on enimmillään euron luokkaa. Puitesopimuksiin perustuva hankintamenettely, jossa tilaaja ei sitoudu asiakasmäärätavoitteisiin vaikeuttaa huomattavasti palveluntuottajan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista toimintaa. Tästä syystä tämä palvelujen hankintatapa ei ole myöskään asiakkaiden ja tilaajan edun mukainen. Sellaisten puitesopimusten yleistyminen, joissa tilaaja ei ole sitoutunut asiakasmäärätavoitteisiin on voimakkaimmin yhdistyksen talouteen vaikuttava yksittäinen tekijä, joka vaikeuttaa maksuvalmiutta sekä heikentää kannattavuutta ja investointimahdollisuuksia. Toiminnan rahoitus Sillan monipalvelutuottajakonsepti perustuu laajaan rahoituspohjaan, jossa toiminnan rahoitus koostuu julkisesta ja yksityisestä rahoituksesta. Julkinen rahoitus perustuu palvelujen tarjoamiseen valtion ja kuntien eri toimijoille. Yksityinen rahoitus puolestaan perustuu työvalmennuspalvelujen yhteydessä syntyvien tuotteiden ja palvelujen myyntiin yrityksille ja kotitalouksille. Sillan palveluja hankkivia julkisen sektorin toimijoita on yli 20. Vakiintuneita työvalmennuksen yrityskumppaneita on useita kymmeniä. Vahvuutena monirahoitteisuudessa on se, että se suojaa toiminnan tulopohjaa kysynnän muutoksilta ja tukee samalla toiminnan monipuolista verkottumista. Heikkoutena puolestaan on se, että monirahoitteisuus tuottaa paljon mm. tarjouksiin, taloushallintoon, johtamiseen ja toiminnan koordinointiin liittyvää työtä sekä tekee toiminnan hallinnasta ylipäätään haastavaa. Talouden näkökulmasta nämä tekijät lisäävät kustan- nuksia ja vaikeuttavat tuottavuuden parantamista. Käytännön työn ja osaamisen näkökulmasta monipalvelutuottajakonsepti edellyttää suurta joustavuutta ja monipuolista asioiden osaamista. Vuonna 2009 julkisen rahoituksen osuus kaikista tuloista oli 73 % ja yksityisen 27 %. Julkisesta rahoituksesta kuntien rahoitusosuus oli 27 %, valtion 42 % ja muun julkisen rahoituksen osuus 4 %. Vuoteen 2008 verrattuna kuntien ja yksityisen sektorin rahoitusosuudet lisääntyivät ja valtion rahoituksen osuus väheni. Tampereen kaupungin terveyttä- ja toimintakykyä edistävien palvelujen hankinnat olivat ja Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskuksen hankinnat Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry 27

15 RAY ESR-hankerahoitus 28 Vuosikertomus 2009

16 9. HALLINTO Silta-Valmennusyhdistyksen hallitukseen ovat toimintavuonna 2009 kuuluneet pidetyssä vuosikokouksessa valittuina jäseninä Varsinaiset jäsenet: Jukka Gustafsson, puheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Leena Jaakkola, varapuheenjohtaja, kriminaalihuoltojohtaja, Rikosseuraamuslaitos Tapio Kuure, tutkija, dosentti Timo Virtanen, koulutuspäällikkö, Tampereen ammattiopisto Rauno Konttila, koulutusjohtaja, Kiipulasäätiö Sami Wirkkula, toiminnanjohtaja, Setlementtiyhdistys Naapuri ry Heli Hirvasmaa, yksilövalmentaja, Silta-Valmennusyhdistyksen henkilöstön edustaja Henkilökohtaiset varajäsenet: Sirpa Tietäväinen (Tapio Kuure), koulutuspäällikkö, Tampereen ammattikorkeakoulu (PIRAMK) Jetta Turunen (Timo Virtanen), koulutus- ja uraohjaaja, AKU-toiminta Vesa Vaittinen (Rauno Kontila), toiminnanjohtaja, Tampereen A-kilta ry Reijo Saarinen (Matti Ranta), johtaja, Tampereen Invalidien työtuki TITRY ry Johanna Heine (Sami Wirkkula), ohjaaja, Yhdessä Selviytymisen Tuki ry Liisa Eiramo (Heli Hirvasmaa), yksilövalmentaja, Silta-Valmennusyhdistyksen henkilöstön edustaja Hallitus kokoontui toimintavuonna viisi kertaa. Johdon tiimiin ovat kuuluneet toiminnanjohtaja Sampo Järvelä sekä toimialajohtajat Erkki Sipilä ja Maija Laukkanen. Johdon tiimi kokoontui toimintavuoden aikana 20 kertaa. Silta-Valmennusyhdistys ry 31

17 10. TILINPÄÄTÖSTIEDOT Tase Tuloslaskelma Vastaavaa AINEETTOMAT HYÖDYKKEET VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot , ,02 Henkilöstökulut , ,61 Poistot ,40-291,52 Muut kulut , ,14 Tuotto-/kulujäämä , ,25 VARAINHANKINTA Tuotot 160,00 - SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Kulut , ,64 SATUNNAISET ERÄT Kulut - - Yleisavustukset - - Investointiavustukset , ,00 Avustukset siirretty hankintamenon vähennykseksi , ,00 TILIKAUDEN TULOS , ,89 Aineettomat oikeudet tilikauden alussa , ,44 Lisäys tilikauden aikana 8 103, ,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa , ,44 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Osakehuoneiston perusparannusmenot ,40 Katettu RAY:n investointiavustuksella ,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa ,40 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet tilikauden alussa , ,00 Lisäys tilikauden aikana - - Rakennukset ja rakennelmat tilikauden alussa , ,00 Lisäys tilikauden aikana 323, ,00 Katettu RAY:n investointiavustuksella ,00 Rakennukset ja rakennelmat tilikauden lopussa , ,00 Koneet ja laitteet tilikauden alussa , ,83 Lisäys tilikauden aikana , ,78 Katettu EAKR:n projektiavustuksella ,00 Lahjoituskalusto tilikauden alussa , ,83 Vähennys tilikauden aikana - 250,00 Tilikauden poistot ,40-291,52 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa , ,92 SIJOITUKSET Osakkeet ja osuudet , ,00 VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet tilikauden alussa , ,23 Varaston muutos 3 680,00-987,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa , ,23 32 ENNAKKOMAKSUT Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry 33

18 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa , ,92 Lahjoitusrahaston oma pääoma tilikauden alussa , ,33 SIJOITUKSET Lisäys tilikauden aikana Osakkeet ja osuudet , , Lahjoitusrahaston oma pääoma tilikauden lopussa , , VAIHTO-OMAISUUS MUU OMA PÄÄOMA Aineet ja tarvikkeet tilikauden alussa , ,23 Varaston muutos 3 680,00-987,00 Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa , ,23 ENNAKKOMAKSUT Ennakkomaksut/vuokrat tilikauden alussa , ,25 Lisäys tilikauden aikana 5 295,00 - Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa , ,25 SAAMISET Myyntisaamiset , ,87 Siirtosaamiset , ,27 Muut saamiset 1 336, ,49 RAHAT JA PANKKISAAMISET Kassat 4 668, ,00 Pankkitili , ,65 TASE VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,12 Kaluston arvo vastaa kirjanpitoarvoa. Vastattavaa Käyttörahasto , ,00 Edell.tilikausien voitto/tappio , ,26 Tilikauden voitto/tappio , ,89 OMA PÄÄOMA yhteensä , ,70 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Luotollinen pankkitili , ,00 Lainat rahalaitoksilta , ,00 Ostovelat , ,06 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahalaitoksilta , ,00 Saadut ennakot , ,93 Takuuvuokrat 804,80 381,30 Ostovelat , ,06 Siirtovelat/tilikaudelle kuuluvat palkat , ,16 Siirtovelat/muut 5 622, ,39 Lomapalkkavelka sosiaalikuluineen , ,98 TyEL-velka , ,31 Ennakonpidätysvelka , ,08 Sosiaaliturvamaksuvelka 3 142, ,01 AY-maksuvelka 847,24 942,92 Tapat.ja muut henkilövak.maksuvelat 2 098, ,91 Työttömyysvakuutusmaksuvelka 3 706, ,31 VIERAS PÄÄOMA yhteensä , ,42 OMA PÄÄOMA TASE VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,12 Lahjoitusrahaston oma pääoma tilikauden alussa , ,33 Lisäys tilikauden aikana Lahjoitusrahaston oma pääoma tilikauden lopussa , ,33 MUU OMA PÄÄOMA 34 Käyttörahasto , ,00 Edell.tilikausien voitto/tappio , ,26 Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry 35

19 36 Vuosikertomus 2009 Silta-Valmennusyhdistys ry 37

20 11. SILTA PÄHKINÄNKUORESSA 38 Vuosikertomus 2009

21

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44 Y-tunnus 0678820-6 2 TULOSLASKELMA Euroina Euroina VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 1. Tuotot Työtoimintatuotot 60 408,58 55 222,39 Järjestötoimintatuotot 4 988,00 5 116,00

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus.

TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI. Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Etelä-Savon ELY-keskus. TOTEUTTAJAT: RAHOITTAJA: KOKONAISBUDJETTI Etelä-Savon ammattiopisto ja Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Etelä-Savon ELY-keskus 676 690 euroa 1/9 KESKEINEN TAVOITE: Matalan kynnyksen koulutustarjonnan

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42 TULOSLASKELMA 1.1.- 1.1.-31.12.2014 Varsinainen toiminta 1 666 346,78 1 559 407,74 Henkilöstökulut -1 088 520,90-1 010 103,53 Muut kulut -624 774,61-608 425,26-1 713 295,51-1 618 528,79 Kulujäämä -46 948,73-59

Lisätiedot

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA

SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA SUOMEN SHAKKILIITTO RY TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 SUOMEN SHAKKILIITTO RY Hiomotie 10 00380 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1106880-1 Tilinpäätös kaudelta 1.1.2015 31.12.2015 Tuloslaskelma 1 2

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa

Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Toimijoiden rooli TYP -toiminnassa Kuntien rooli on muuttunut ja muuttumassa Toiminnassa on suuria kuntakohtaisia eroja paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaan Kunnat tarvitsevat vastuulliseen työllisyydenhoitoon

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry

Perustajayhteisöt. Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry. Iisalmen Mielenterveystuki ry. Kiuruveden Varapäre ry. Sonkajärven Nuorison Tuki ry Perustajayhteisöt Iisalmen Kehitysvammaisten Tuki ry Iisalmen Mielenterveystuki ry Kiuruveden Varapäre ry Sonkajärven Nuorison Tuki ry Sonkajärven Mielenterveyskerho ry Iisalmen Invalidit ry ORGANISAATIO

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tilinpäätös

Tilinpäätös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Fredrikinkatu 33 A 4 krs 00120 Helsinki Y-tunnus: 1897609-5 Tilinpäätös 1.1.2009 31.12.2009 Tase 1 Tuloslaskelma 2-3 Liitetiedot 4 Hallituksen allekirjoitukset

Lisätiedot

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi

Ihan tavallisia asioista? Keinoja asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi Ihan tavallisia asioista? Keino asiakkaiden osallisuuden lisäämiseksi TYÖPAJA: Mukautetuista opinnoista mukautetuille työmarkkinoille? - Tulevaisuuden visiointia 27.11.2012 Työvoimaoha Kristiina Tuikkanen,

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67 Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

Lapin ammattiopistossa

Lapin ammattiopistossa VALMA JA TELMA Lapin ammattiopistossa Mitä on Valma? Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavassa koulutuksessa (VALMA) on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa,

Lisätiedot

TASE VASTAAVAA. SAAMISET MYYNTISAAMISET 1700 Myyntisaamiset 580,00 580,00 370,00 370,00 SIIRTOSAAMISET 1870 Ennakkomaksut 540,50 540,50 0,00 0,00

TASE VASTAAVAA. SAAMISET MYYNTISAAMISET 1700 Myyntisaamiset 580,00 580,00 370,00 370,00 SIIRTOSAAMISET 1870 Ennakkomaksut 540,50 540,50 0,00 0,00 TASE VASTAAVAA 31.12.2012 31.12.2011 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET 1031 ATK-ohjelmat 44 44 66 66 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET yhteensä 44 66 AINEELLISET HYÖDYKKEET

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

TASE VASTAAVAA. GR-moottoripyöräkerho ry. Y-tunnus

TASE VASTAAVAA. GR-moottoripyöräkerho ry. Y-tunnus TASE VASTAAVAA 31.12.2013 31.12.2012 TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET 1031 ATK-ohjelmat 220,00 220,00 440,00 440,00 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET yhteensä 220,00 440,00

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja

Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Työssäoppiminen ja osaamistodistukset osaksi kuntouttavaa työtoimintaa ja työllisyyspalveluja Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät 19.10.2016 Maija Schellhammer-Tuominen Tavoitteena tavallinen elämä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2015 HKLjk 5.5.2015 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

Tringa TASE VASTAAVAA. Period

Tringa TASE VASTAAVAA. Period TASE VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET 1110 Maa- ja vesialueet/liittymisma 2 95 2 95 2 95 2 95 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT 1120 Rakennukset ja rakennelmat 4 986,18 4

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

TILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry

TILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry TILIKARTTA Suomen Kinestetiikkayhdistys ry 1.1.2016 31.12.2016 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1200 Koneet ja kalusto Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A

NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu 1 00520 Helsinki Y-tunnus 0835106-7 NUORISOTUTKIMUSSEURA RY T A S E K I R J A 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä 31.12.2024 asti Nuorisotutkimusseura Ry Asemapäällikönkatu

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus

Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe. Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus Valmentavien koulutusten perusteiden valmisteluvaihe Ulla Aunola Opetushallitus/Ammatillinen peruskoulutus 6.11.2014 Lyhyt prosessikuvaus OKM ja OPH virkamiesvalmistelua 2012 > Taustaselvityksiä ja yhteistyöseminaareja

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot