Tiedätkö. Ljk:n alkuperäisen logon tarinan? Vet du hur Lovisa Ishockey Klubbs logo har kommit till? LJK:N PERUSTAMISESTA TULEE 40-VUOTTA HELMIKUUSSA

Transkriptio

1 40 v

2 Tiedätkö Ljk:n alkuperäisen logon tarinan? Loviisan Jääkiekko Klubi - Loviisa Ishockey Klubb on seuran nimi. LJK-logo hahmoiteltiin aikanaan paperille niin, että kirjaimet LJK ovat suomenkielinen lyhenne. J-kirjain kuvaa mailaa. Koska seura on alusta asti ollut kaksikielinen, saatiin näppärästi logosta myös tehtyä lyhenne LIK niin, että J-kirjainta esittävä maila on katki ja päälle laitettiin i-pisteeksi kiekon kuva. Lyhenne LIK oli kuitenkin käytössä Liljendalin IK-seuralla, joten alkuaikoina käytettiin selvyyden vuoksi yleisesti lyhennettä LoIK på svenska. Vet du hur Lovisa Ishockey Klubbs logo har kommit till? Loviisan Jääkiekko Klubi - Lovisa Ishockey Klubb är föreningens namn. LJK logon skissades upp på papper så, att bokstäverna LJK är den finska förkortningen. J-bokstaven föreställer en klubba. För att föreningen har varit tvåspråkig allt från dess grundande fick man enkelt förkortningen LIK så, att man bröt av J-bokstaven som klubban föreställer och sedan satte man en puck ovanpå som i-prick. Förkortningen LIK fanns redan i användning som förkortning av Liljendal IK, så i början använde man förkortningen LoIK på svenska för att undvika förväxlingar föreningarna emellan. LJK:N PERUSTAMISESTA TULEE 40-VUOTTA HELMIKUUSSA Päivämäärä oli , kun 7-veljestä kokoontui Garros-baarissa ja perustivat LJK:n. Nämä 7 veljestä olivat Erkki Karvonen, Erkki Muranen, Yngve Bruhn, Henry Bruhn, Leo Lövenfält, Pertti Uotinen ja Aarno Hiekkaranta. Hiekkaranta valittiin LJK:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Itse olen tuon ajan kokenut ja nähnyt seuran ylä- ja alamäet aina luonnonjäältä tekojäälle ja lopulta pressuhalliin. Seuran toiminta on ollut välillä jopa loppumassa johtuen huonoista olosuhteista. Nykypäivän suurimman haasteen aiheuttaa pienet harrastajamäärät, jotka johtuvat enimmäkseen ikäluokkien pienenemisestä. Omassa nuoruudessani kesällä pelattiin jalkapalloa ja talvella kiekkoa, muita lajeja ei juurikaan ollut. Nykyisin lajikirjo on monipuolisempi mutta lasten määrä pienempi. Tänä päivänä seurassamme on noin 200 pelaajaa ja jäseniä noin 300. Jääkiekkoliiton alaisissa sarjoissa pelaa 8 joukkuetta: Edustus IV-Divisioonaa, C-99 Alueliigaa, C-00A aluesarjaa, D-01AAA Aluedivisioonaa, E1AA aluesarjaa, E2A aluesarjaa, F1 ja F2 joukkueet leijonaliigaa. Lisäksi LJK:ssa on Naisten harraste joukkue, äijäkiekko, 08/09 syntyneiden syksyllä perustettu joukkue, Ringette-tytöt sekä kiekkokoulu. Pitkästä aikaa on myös toivetta, että saisimme ensi kaudeksi B-juniorijoukkueen. Joukkueiden pienen pelaajamäärän takia, pelaajia lainaillaan joukkueiden kesken. Tämä omalta osaltaan osoittaa hyvää yhteishenkeä, joka LJK-perheessä vallitsee. Toisaalta tämä tarkoittaa myös sitä, että peliaikaa tulee junioreille kauden aikana paljon. Talkootyöllä on iso merkitys seuramme toiminnassa ja tahdonkin tässä yhteydessä kiittää niitä kaikkia äitejä, isiä, isovanhempia ym. jotka tekevät pyyteetöntä talkootyötä vuodesta toiseen. Talkoovoimin saamme mm. ylläpidettyä jäähallin kahviota, josta saatavat varat ovat tärkeitä toiminnassamme. Kiitokset Loviisan Kaupungille lasten ja nuorten harrastusten tukemisesta. Lisäksi suuri kiitos sponsoreillemme, jotka mahdollistavat harrastuskulujen pysymisen kohtuullisena. Lopuksi tahdon todeta, että on aika suunnata katseet ja voimavarat kohti tulevaisuutta. Tulevaisuudessa toivottavasti Loviisassa jääurheilulle tarjoutuu paremmat harjoittelumahdollisuudet uuden hallin muodossa. ME OLEMME VASTA KESKI-IKÄINEN SEURA, JOLLA ON MONIA HIENOJA VUOSIA EDESSÄÄN! Petri Uotinen Puheenjohtaja I FEBRUARI BLIR DET 40 ÅR SEDAN LJK GRUNDADES Datumer var , när de 7 bröderna samlades i bar Garro och grundade LJK. LJK:n ensimmäinen joukkue. Dessa "7 bröder" var Erkki Karvonen, Erkki Muranen, Yngve Bruhn, Henry Bruhn, Leo Lövenfält, Pertti Uotinen och Aarno Hiekkaranta. Hiekkaranta var den första som valdes till LJK:s ordförande. Själv har jag under den tiden fått varit med om och sett föreningens upp- och nedgångar, allt från natur is till konstgjord is och tillslut till pressenningshallar. Föreningens verksamhet har t.om varit nära att läggas ned p.g.a dåliga omständigheter. Nuförtiden är största utmaningen de små intressegrupperna, som orsakas av åldergruppernas förminskande.i min egen ungdom spelade vi fotboll på sommaren och ishockey på vintern, andra grenar fanns det inte riktigt att välja bland.nuförtiden är grenutbudet mångsidigare, men barnens mängd mindre. Idag har föreningen ca. 200 spelare och ca. 300 medlemmar. I ischockeyförbundets nedre serier spelar 8 lag: Representation IV-division, C-99 distriktsliga, C-00A distriktsserie, D-01AAA distriktsdivision, E1AA distriktsserie, E2A distrikitsserie, F1 och F2 lagen i Lejonligan. Ytterligare finns det i LJK också Kvinnornas lag, "bisihockey", 08/09 födda som bildades under hösten, Ringetteflickorna och hockeyskola. En längre tid har det också önskats att vi nästa säsong skulle få ett B-juniorlag. Eftersom lagen har så få spelare, lånar lagen spelare sinsemellan. Detta för sin del tyder på god samhörighet som regerar i LJK-familjen. För det andra ger det även mycket mera speltid åt juniorerna under säsongen. Talkoarbete har en stor betydelse för föreningens verksamhet och jag vill i detta skede tacka alla mammor, pappor, mor- och farföräldrar m.m som gör ett uppriktigt talkoarbete år efter år. Tack vare talkoarbete upprätthålls ishallens cafeteria, varav vinsten är viktig i vår verksamhet. Tack även till Lovisa stad, som understöder barn och ungas fritidsaktiviteter. Ytterligare ett tack till sponsorerna som gör det möjligt att hobbykostnaderna hålls inom rimliga gränser. Tillslut vill jag konstatera att det är dags att höja blicken och resurserna mot framtiden. I framtiden hoppas det på att de erbjuds bättre träningsmöjligheter inom issport i form av en ny hall. VI ÄR ENDAST EN MEDELÅLDERS FÖRENING, SOM HAR MÅNGA LYSANDE ÅR FRAMFÖR OSS! Petri Uotinen Ordförande 2 3

3 Onneksi olkoon LJK Kaupunginjohtajana on minulla ilo ja kunnia onnitella 40 vuotta täyttävää Loviisan Jääkiekko Klubia. Loviisan Jääkiekkoklubi on vuosikymmenten saatossa osoittanut olevansa hyvin aktiivinen, yhteistyökykyinen ja yhteistyöhakuinen urheiluseura. Seuran aktiivit ovat aikaa ja vaivaa säästämättä vieneet loviisalaista jääkiekkoa eteenpäin ja moni loviisalainen nuori on saanut täältä hyvät eväät siirtyessään pelaamaan ylemmille sarjatasoille. Loviisan Jääkiekko Klubin ja Loviisan kaupungin yhteistyönä saatiin aikaiseksi noin 10 vuotta sitten jäähalli, joka omalta osaltaan vahvisti loviisalaista jääkiekkoilua ja varmisti myös seuratoiminnan jatkuvan kehittämistyön. Loviisan Jääkiekko Klubi on osoittanut, että jääkiekolla on tulevaisuutta Loviisassa pitkälle tulevaisuuteen. Onnea ja menestystä 40 vuotta täyttävälle virkeälle ja aktiiviselle seuralle. Grattis LJK I min roll som stadsdirektör har jag äran och glädjen att gratulera Lovisa Ishockey Klubb LJK som fyller 40 år. Under årtiondenas lopp har Lovisa Ishockey Klubb visat sig vara en mycket aktiv idrottsförening som både kan och vill samarbeta. Föreningens aktiva medlemmar har utan att spara tid eller besvär fört ishockeyn i Lovisa framåt och många Lovisaungdomar har härifrån fått bra vägkost på vägen till de högre serienivåerna.i samarbete mellan Lovisa Ishockey Klubb och Lovisa stad byggdes för ca 10 år sedan en ishall som för sin del gjorde ishockeyn i Lovisa starkare och även säkerställde ett fortlöpande utvecklingsarbete av föreningsverksamheten. Lovisa Ishockey Klubb har visat att ishockey har en framtid i Lovisalångt framöver. Jag önskar den livfulla och aktiva föreningen som fyller 40 år lycka och framgång. Loviisan Jääkiekko Klubi r.y. - Lovisa Ishockey Klubb r.f. Ljk on vuonna 1975 perustettu jääkiekon erikoisseura, jonka kotipaikka on Loviisa. Seuran tarkoituksena on kehittää ja edistää jääkiekkoa harrastuksena ja kilpaurheiluna, sekä pyrkiä kehittämään junioritoimintaa niin, että kaikilla lapsilla ja nuorilla lähiseudullamme olisi mahdollisuus jääkiekon harrastamiseen. LJK lisenssipelaajamäärä on vuositasolla yli 200 ja jäsenmäärä yli 300. ljk.sporttisaitti.com LJK on Suomen Jääkiekkoliiton jäsenseura Leijonanpolku - Sivuston tarkoituksena on selventää suomalaisen jääkiekon eri sidosryhmille, mitkä asiat ovat oleellisia pelaajan eri ikävaiheissa ja mitkä ovat kunkin sidosryhmän roolit ja vastuut. Sivustolta löytyy se oleellinen tieto niin pelaajille, valmentajille kuin vanhemmillekin, mihin asoihin keskittyä pelaajan kasvaessa kohti aikuiskiekkoilijaa Olavi Kaleva kaupunginjohtaja Olavi Kaleva stadsdirektör Kymmenen vuotta on nyt eletty pressuhalliaikaa Loviisassa. Kaupungin pitkäntähtäimen taloussunnitelmissa on mukana jäähallihanke. Tekniikka on mennyt eteenpäin ja energiatehokkuudesta puhutaan paljon. Tällä hetkellä esimerkiksi jäähallin laudelämpöä ei pystytä hyödyntämään. Pressuhalli on pressuhalli ja on tulossa käyttöikänsä päähän. Harrastajamäärät kasvavat edelleen ja iltavuorot ovat jo tiukassa. Toivottavasti hallihanke pysyy kaupungin investointiohjelmassa ja saamme ihan oikean jäähallin! 4 5

4 Mitä jääkiekko on? Jääkiekko on joukkuepeli, jota pelataan jäällä jääkiekkokaukalossa. Kaukalossa pelaa normaalissa pelitilanteessa toisiaan vastaan kaksi kuusihenkistä joukkuetta luistimet jaloissaan. Yhdestä joukkueesta on normaalissa pelitilanteessa kentällä yksi kentällinen eli yksi maalivahti, kaksi puolustajaa ja kolme hyökkääjää. Joukkueeseen kuuluu normaalisti kolmesta neljään kentällistä sekä kaksi maalivahtia. Hyökkäyskolmikkoa kutsutaan ketjuksi. Molemmilla joukkueilla on kaukalossa oma maali, jonka edustalla on maalialue. Maali on normaalisti metallikehikko, jossa on verkko kaikilla muilla sivuilla paitsi etusivulla, josta joukkueet yrittävät jääkiekkomailoja käyttäen siirtää pelivälineen, kumisen kiekon, maalivahdin ohi vastustajan maaliin ja estää vastustajaa siirtämästä kiekkoa omaan, puolustettavaan, maaliin. Kun peli loppuu, voittaja on enemmän maaleja tehnyt joukkue. Iloja, onnistumisia, yhteenkuuluvuutta, pelikavereita, hikeä, kyyneleitä, tuskaa, kiukkua, uusia ystäviä, särkeviä lihaksia, tappioita, voittoja, rankkareita, ylämummoja, jäähyjä, huutoa, taklauksia, rannareita, muistoja... Rakkautta lajiin. Sitä se on. Itäväylä onnittelee! Parhaita paikallisia. 6 7

5 Näin kaikki alkoi perustettiin Loviisan Jääkiekkoklubi r.y., lyhenne LJK. Perustajajäseniä oli seitsemän ja syynä oli jääkiekon loppuminen Loviisasta. Nämä seitsemän urhoollista miestä olivat Aarno Hiekkaranta, Henry Bruhn, Yngve Bruhn, Erkki Karvonen, Leo Lövenfält, Erkki Muranen ja Pertti Uotinen. Seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin aikanaan itsekin maajoukkueessa pelannut ja aiemmin Riennossa jääkiekkovalmentajana toiminut Aarno Hiekkaranta. Sihteeriksi valittiin Yngve Bruhn, rahastonhoitajaksi Pertti Uotinen ja hallituksen neljänneksi jäseneksi Leo Lövenfält. Varajäseniksi tulivat Erkki Karvonen, Erkki Muranen ja Henry Bruhn. Ensimmäisenä toimintavuonna LJK teki Klubilehden, jolla mainostettiin uutta seuraa uusille harrastajille vihreällä ilmoituksella. Lehdellä kerätyillä mainosrahoilla saatiin homma pyörimään. Mainosten keräämisessä Bruhneilla oli iso rooli. Kerran saatiin kutsu mennä koululle keskustelemaan opettajien kanssa, kun oltiin junnujen kanssa oltu Porvoossa iltaharjoituksissa (myöhäisvuoroja heilläkin oli muilta paikkakunnilta tulijoille). Opettaja kertoi, kuinka pojat olivat olleet väsyneitä koulussa ja ehdotti toisen kaukalon rakentamista Loviisaan niin että voitaisiin iltapäivisin harjoitella täällä ilman matkoja muualle. Tähän me silloiset seuran edustajat totesimme, ettei se toinen kaukalo taida auttaa jos ongelmana on se, ettei kaukaloa saada pakkasten puutteessa jäädytettyä, muisteli Pertti Uotinen alkuaikoja. Keräsimme kausijulkaisuilla, laitamainoksilla ja erilaisilla tapahtumilla rahaa seuralle niin, että pienen jäsenmaksun lisäksi ei tarvinnut junioreiden mitään maksaa. Seura hankki pelaajille mailat, maksoi lisenssit, hoiti bussimatkat ja maksoi turnausmaksut jne. Ljk:n aktiivinen naisjaosto on se porukka, joka liian usein unohdetaan. Aikanaan jaosto järjesti erittäin usein arpajaisia, myyjäisiä, torimyyntiä ja vaikka mitä. Niistä kertyvä tuotto käytettiin aina seuran junnujen hyväksi. Kuvassa Aarno Hiekkaranta, maajoukkupaidassa vuosina Loviisan Riennossa jääkiekko oli mukana lajivalikoimissa ja jääkiekon jatkumisen edellytyksenä kaupungissa oli oma seura. Riento lahjoitti varusteet uudelle jääkiekkoseuralle, kun se luopui jääkiekosta oman seuransa toimintana. Loviisan Tor lahjoitti junioreille myös muutamia varusteita. Seura teki klubilehden ja siitä saamilla mainosrahoilla tehtiin varustehankintoja. Seura lähti heti alusta alkaen panostamaan juniorityöhön edustusjoukkueen lisäksi. Alussa oli rahoitusvaikeuksien lisäksi pulmana kiekkokaukalo, joka ei täyttänyt Jääkiekkoliiton vaatimuksia. Seura lähettikin ensi töikseen kaupungin urheilulautakunnalle kirjelmän, jossa esitettiin kaukaloa koskevia toivomuksia. Tuohon aikaan Loviisassa kiekkokaukalo oli rannassa nykyisen Liikuntahallin läheisyydessä. Alkuaikoina pukukopissa oli kamiina, joilla koppia lämmitettiin. Wc ja vesiposti puuttuivat kopista kokonaan. Kaukalon laidalle tehtiin talkootyönä pieni kioski. Öiseen aikaan seuran talkooväki kokoontui kaukalolle jäädyttämään. Ennen ottelua ottivat usein joukkueet alkulämmöt auraamalla kentän. Välillä lunta tuli niin paljon, että ottelutkin keskeytettiin auraustauon ajaksi. Ehdottomasti yksi alkuaikojen upeimmista saavutuksista oli kaudella kun D-65 junioreiden joukkue pääsi pelaamaan 32 maan parhaan ikäryhmäjoukkueen kanssa jatkopaikasta Lappeenrannassa Jokerien, Saipan ja Espoon Jäähongan kanssa. Kyllä pojilla siellä ainoana luonnonjääjoukkueena meni ensimmäiset tunnit hallin ihmettelemiseen muisteli alkuaikoja näistä seitsemästä veljeksestä kolme: Henry Bruhn, Aarno Hiekkaranta ja Pertti Uotinen joita haastateltiin juhlajulkaisua varten Loviisan jäähallilla tammikuussa Vuonna 1976 ja 1977 LJK:n ykkösjoukkue voitti piirin mestaruuden Lahden piirissä mutta muutoin alkuvuosien menestys oli vaihtelevaa, kertoili pitkään seuran valmentajana toiminut Håkan Ekroos. Kaukalo siirtyi rannasta Rauhalan pallokentälle ja pukukoppeihin tuli lämmitys, saatiin katsomot ja kioski. LJK hoiti myös pitkään ulkokentän päivystystehtäviä, valvoi järjestystä ja hoiti jäädytystä kaupungin puolesta pientä korvausta vastaan kertoi Henry Bruhn. Tuohon aikaan hyvinä talvina jääharjoitukset alkoivat aikaisintaan itsenäisyyspäivänä joulukuussa ja sarjat useimmiten uuden vuoden päivänä. Seura teki ahkerasti töitä varanhankinnassa ja sai ostetuksi omia busseja sekä harjoitusvuoroja naapurikaupungeista. Monta vuotta meni niin, että LJK junioreita kuljetettiin täysiä bussilastillisia naapurikaupunkien tekojääradoille harjoittelemaan. Omassa kaukalossa kun kahlattiin leutoina talvina kumisaappaat jalassa. Yläkuva ja teksti Loviisan Sanomista Tässä myös ote artikkelista: Klubin pelaajat ovat syksyn mittaan käyneet punttisalilla kahdesti viikossa ja lenkillä kerran viikossa. Harjoitusotteluita on pelattu yhteensä kahdeksan ja niiden lisäksi on ollut yksi jääharjoitus. Jo tähän mennessä käymämme harjoitusottelut ovat kiristäneet talouttamme melkoisesti, joten meillä ei ole kerta kaikkiaan ollut mahdollisuuksia ottaa enempää jäävuoroja, joista joutuu maksamaan 400 markkaa. Vasen kuva: Petri Uotinen 5 v. seuran perustamisvuonna TaaTusTi paikallinen uutislämäri 8 9

6 Ljk-muistoni Mitähän tuohon Lovarin lehtikuvaan on sanomista. Kuva kertoo kaiken. LJK:hon liityin tuon turnauksen jälkeen. Eli tuossa pelissä päällimäisenä oli kokemattomuus ja jännitys. Ja periksi kun ei anneta, niin se purkautuu kyseenalaisina jäähyinä. Jostain myöhemmästä tuon turnauksen pelistä on jäänyt mieleen päätuomari Harri Isotalon kanssa käyty keskustelu tuomaroinnin vaikeudesta, jonka päätteeksi huilailin vippipaikalla 2+10 minsaa LJK muisto Lovaricupista Tero Teuge Peltoluhta - Tätä julkaisua kun aloitettiin tekemään, keräsimme muistoja mukana olleilta vuosien varrelta. Ylivoimaisesti eniten LJK-perheeltä tuli muistona kuuluttajan sanat Rauhalan kentältä: Kiekon palauttajalle kuuma mehu. Miesten edustusjoukkueen 80-luvun peleissä tapahtui kaikenlaista. Maaleja tehtailtiin Lohjan verkkoon ja välillä myös omiin. Kerran seuran maalitykki Harri Isotalo kuljetti kiekkoa itsevarmaan tyyliinsä oman maalin luona kunnes vippasi kiekon siististi omaan maaliin ohi hölmistyneen Ahokannon. Veskarin sadatteluun "Mitä h...ttiä" hän vain tokaisi rauhallisesti, että "Katsoin, olitko hereillä". No, ei ollut ja etukulma oli auki. Toisessa pelissä taas nopea laitahyökkääjä Pekka Vuokkovaara tuli toisen erän ekassa vaihdossa vauhdilla kentälle, sai nappisyötön ja lämäsi ylämummoon. Pekka nosti kädet ylös juhliakseen hienoa maalia, mutta yhtä nopeasti ne myös laskivat, kun hän huomasi, että maalissa seisoi Ahokanto. Puolet oli juuri vaihdettu, mutta se sattui Pekalta vauhdin huumassa unohtumaan. Meillä oli peli Lohjalla aikanaan, kuskina taisi olla Stigeri. Paluumatkalla pyyhkijät lakkasivat toimimasta lumimyrskyssä. Sidoimme luistinten nauhat yhteen ja kiinni pyyhkijään. Siinä sitten vuorovedoin vedimme naruista, jotta näkisi tulla kotiin. - Kim Flinu Frejborg - Kerran moottoritiellä LJK bussista irtosi yht äkkiä sivulasi - melkoinen puhuri kävi sisällä. Kai me se jollain pahvilla ja teipillä paikattiin kun kotiin päästiin. - LJK juniori vm Kaksi valmentajien käyttämää hokemaa on takaraivossa koko ajan. Helanderin sanat luisteluharjoituksissa Pylly alas ja Flinun oppi maalivahtijäiltä: Maila jäähän. Ottelumatkoilta seuran bussi toi linja-autoasemalle. Siitä sitten kamojen kanssa hypättiin vielä Tesjoen bussiin ja käveltiin kotiin. Sitten taas seuraavana päivänä koulun jälkeen lätkäkassi olalla ensin bussilla linja-autoasemalle ja siitä kävellen Rauhalan kentälle. - Veijo Kuikka - Parasta Ljk:ssa on katsoa kun isoveli tekee maaleja! - Keimo Ahokanto - - Pikkujunnu - - Viivi - Oltiin poikien kanssa pelaamassa ensimmäisiä pelejä Ljk -99 ja -00 joukkueena Porvoossa ns. Mäkkäri-liigaa. 10 Oltiin intopiukeena valmentaja kolleegoiden kanssa selitetty 5-6 v. pojille pelin hienouksia ja kuinka maaleja tehdään jne. Just ennen peliä kysyin pojilta kuinka niitä maaleja nyt sitten tehdään? Ei vastausta... Hetken päästä yksi poika nosti käden pystyyn ja ajattelin että ei ihan hukkaan mennyt selittäminen. Vastaus oli: Hitsaamalla...? - Petri Helander - Kyllä tähän joutuu kirjoittamaan legendaarisen reissun Forssaan. Valmentajan kotikaupunki! Roosterissa oli muunmuuassa Isotalo, Lindroos (toimi myös kuljettajana) ynnä muita 80-luvun pelaajia. Muistan elävästi kuinka jätkät oli äijää ennen kuin päästiin jäälle pelaamaan siihen se sitten loppu. Vorssan poijjaat tuli päälle kuin yleinen syyttäjä ja jätkät haki omaa rytmiä. Forssa tosin pelasi silloin tämänhetken mestistä joten tasoero oli kova. Olin itse niin nuori ja ihailin näitä jätkiä suuresti olihan ne kotikylän hokipleijereitä ja minustahan piti tulla itse suuri pelaaja. Kuljin monta reissua näiden kanssa ja taisin jopa olla jätkien maskotti. Hienoja muistoja!!! - Maskotti - LÄS! ostnyland.fi PRENUMERERA! ostnyland.fi/prenumerera Östnyl Östnyl Måndag 12 januari 2015 Vecka 3 Nr. 0 Årgång 1 X,XX Måndag 12 januari 2015 Vecka 3 Nr. 0 Årgång 1 X,XX 11

7 12 Mr. Loviisan jääkiekko Häbä - suurella sydämellä Kaikkihan hänet tuntevat tai jos nyt ei tunne niin ainakin tietää ja on nähnyt. Häbä, iloisesti ja eloisasti lasien takaa katsova, aina siellä missä kiekkokin. Häbä on ollut loviisalaisen kiekkoilun sielu ja sydän, monessa mukana, paljon aikaansa uhraten, todellakin. KETJUSSA, MAILA KÄDESSÄ Pelaajaura tai aluksi tietysti luistelu-ura sai lähtönsä kun 6-vuotias sai isältään ihan Helsingistä asti tuodut luistimet. Hokkarit jalkaan ja liukuun - "heti tunsin että tämä on mun juttu" sanoo Häbä ja nauraa ajan siitä alkaen kuluneen aina olosuhteiden salliessa jäällä. Ensimmäinen kaukalo oli Loviisanlahden jäällä, ja itsehän halukkaat luistelijat sitä kunnossa pitivät. Ensin kolattiin lumet pois ja sitten potkukelkalla vielä sliipattiin jää. Tosin Häbä muisteli että kaupunki osallistui aina olosuhteiden salliessa jo tuolloin 70-luvun alkupuolella jään kunnostamiseen. Arkisin puolipimeässä iltaisin ja viikonloppuna päivisin tuntitolkulla pelattiin. Paikalla olijat jaettiin kahteen joukkueeseen ja sitten aloitetttiin, jos oli epätasaista, tasattiin joukkueita ja sitten jatkettiin. Alkuvuosina ei kiekon peluuseen tyttöjä tullut- laji oli leimautunut poikien lajiksi. Seuratoiminta pyöri noina alkuvuosina Loviisan Riennon kautta, jonka riveissä pelattiin kyläsarjaa. Riennon riveissä harrastettiin monipuolisesti yleisurheilua ja jalkapalloakin, kiekkoilun jäädessä ison seuran muiden lajien varjoon tuli sitten aika perustaa oma seura. Ei sen kummempaa syytä, nyt vain jääkiekkoilu oli pääosassa myös seuran toiminnassa. Nyttemmin ajatellen huomionarvoista oli ettei koulussa jääkiekko pelattu; kaikilla ei ollut luistimia, ja opettajien painopiste oli suomalaisille ominaiseen tapaan hiihdossa. Häbä totesi olleensa edistyksellinen myös toisessa "oheislajissa" - punttisali oli poikavuosina toinen koti. Sieltä on peräisin Häbän haba. Pelaajauraa Häbä muisteli enemmänkin, mieleen tietysti jäivät ennen muuta pelireisssut, heti alkuvuosina matka suuntautui etäämmällekin, Imatralle, Savitaipaleelle ja tietysti pääkaupunkiseudulle, jossa harrastajia tietysti oli enemmän kuten nykyisinkin. Hauskaahan noilla reissuilla tietysti oli, tarjosihan laji mahdollisuuden nähdä vähän muutakin kuin Loviisaa. Kuva: ÖN Kuva teksti: Vad hände undrar Sansuspelaren Herbert Stålström efter att ha gått i däck vid en sammanstötning med Reijo Hölttä. Men Stålström kom snabbt igen på fötter och hörde till matchens bästa spelare. Ensimmäinen peli hallissa tai ainakin mieleen jäänyt- oli Lahdessa vuoden -78 paikkeilla; oli siinä ulkojään kasvatit ihmeissään kun jää oli "kunnollinen" ja vielä halli ympärillä. Vuoden -73 peli Turun Kupittaalla, tekojäällä jäi mieleen. Häbä muisteli että loviisalaisten luistin tökki ensimmäisessä erässä, kun liukkaaseen "liian hyvään" jäähän tottunut vastustaja oli pitelemätön tehden avauserässä jo useamman maalin. Pelastus kuitenkin käveli jään reunalle Nummelinin ja Ylösen hahmossa ja totesi että nyt harjoittelemaan tulee oikeat pelaajat, joten alemman sarjatason ottelun 2 viimeistä erää sai jatkua tavallisella jäällä. Seurauksena loviisalaisten selkeä voitto, vastustajan jäädessä ihmettelemään mihin oma peli hävisi; taisi mennä jään rakoon. 70-luvun lopulla ei Loviisassa joka vuosi ollut varsinaista edustusjoukkuetta, silloin pelaajat matkasivat Porvooseen yhteisjoukkueeseen. Porvoossa pelaaminen ei ollut "kummallista" silloinkaan, matka on kuitenkin verraten lyhyt. Hattua joutuu kohottelemaan kun kuulee Loviisalaisten matkanneen omilla autoillaan koulu- ja työpäivien jälkeen Vierumäelle treeneihin klo vuorolle. Eipä taitaisi tänä päivänä monikaan moiseen ryhtyä. Pelaajauran oma kohokohta oli vuonna 1986 voitto III-divisioonassa loviisalaisille, paljon korkeammille sarjatasoille ei olla päästy eikä edellytyksiä kohtuu kapealla pelaajamateriaalilla eikä lyhyillä 2-3 kk harjoittelukausilla luonnonjäillä voinut ollakaan. Hupaisa muisto 70-luvun lopulta saa Häbän kasvot leveään hymyyn; syöttöpisteen saaminen ottelun 3. erässä, ottaen huomioon että hänet oli kannettu paareilla sairaalaan jo toisen erän aikana tapahtuneen jalan katkeamisen vuoksi. Liekö pöytäkirjaan merkitty syöttöpiste osa suomalaisen kiekkoilun "historiaa". KAUKALON LAIDALLA JA VAIHTO- PENKIN TAKANA Valmentaja Stålström. Pitkä on ollut sekin ura. Ja väriä ei ole puuttunut. Tinkimätön ja vaativa, mutta samalla isällinen ote nuoriin kiekkoilijoihin. Kun itse osaa ja tietää miten kannattaa tehdä on mahdollisuus siirtää taitoa eteenpäin. Ensimmäinen valmennusvuosi taisi olla 1978, jolloin oppiin tulivat vuosina -68 ja -69 syntyneet. Samaisesta porukasta osa päätyi sitten myöhemmin hopeasijalle sarjassaan, "kirkkain" muisto on vuodelta 2000, jolloin -85 syntyneiden joukkue valloitti Uudenmaan AAA-tason piirinmestaruuden. Noiden vuosien innoittamana Loviisaan syntyi buumi joka tuli lihaksi nykyisen hallin muodossa. Iso satsaus on mahdollistanut jääurheilun harrastamisen 7 kk ajaksi vuosittain, ennen hyvinä talvina aikaa oli 3kk, huonompina vain jokunen viikko. Valmentajan kannalta "saanto" Loviisassa on tietysti aina rajallinen, ikäluokasta ei riitä joka lajiin. Osa lajeista tukee toisiaan hyvin, mutta esimerkiksi salibandylle omistatunut pelaaja ei jääkiekon paitsiosäännön ja taklausten vuoksi noin vain luistimilla pärjää. Pelkkä pelitaito ei siis riitä, toisaalta jääkiekkoilija voi sivulajissa, salibandyssa ja jalkapallossa olla ihan hyvä. Jokainen laji toki vaatii oman erikoisosaamisen ja keskittymisen. Onko jääkiekko kallista tai elististä? - Ei, maksaahan kaikki lajit ja harrastuspaikat toteaa Häbä. Kaupungin liikuntapaikkojen hoitajille jäähallin ylläpito on yksi tehtävä muiden joukossa. Ja käyttökustannuksia syntyy muissakin liikuntapaikoissa. Satsaus urheiluun ja liikuntaan lajista riippumatta kuitenkin kannattaa monella tapaa. Loviisalaisten onni oman hallin ja seuran kautta on että harrastuksen hinta pysyy kohtuullisena. Pääkaupunkiseudulla hallien ylläpitokustannuksia maksetaan jokaisen harrastajan kukkarosta. Jäämaksut, matkustaminen, varusteet ja valmentajille maksettavat korvaukset saattavat nostaa kk-maksun ympärivuotiseksi 500 /kk. Se karsii jo monia pois hyvän harrastuksen piiristä ja on elitististä. Kaikista ei tietenkään tule huippuja- sen oivaltaminen ja hyväksyminen on tervettä. Unelmoida silti saa ja pitääkin. Lahjakkuus -hyvä pelaaja, ominaisuudet: luistelutaito, mailankäsittely ja joukkuehenkisyys. Paljon puhuttu peliäly, onko sitä ja kuinka paljon, tulee esiin vasta vuoden iässä toteaa Häbä. Voiko lahjakkuuden aistia, tottakai tulee empimättä. Se ei silti riitä, taitoja tulee sitkeästi kehittää, pitäen monipuoliset pelaajaominaisuudet esillä. Kovaa työtä monta vuotta. Joukkuehengen merkityksestä puhumme pitkään, se on valmentajakonkarin mielestä ihan tärkeimpiä ominaisuuksia. Valmennusurastaan Häbä muistuttaa myös koulutuksen merkitystä; valmentajan tulee hankkia oman osaamisen tueksi koulutus. Onneksi nykyään ei enää pääsääntöisesti ihan kaikkea tarvitse yhden miehen osata, esimerkkinä maalivahtivalmennus. Ei sellaisesta tiedetty juuri mitään jääkiekossa luvulla. Valmentajan vinkkinä, liikunnan ja lajien monipuolisuus lähes aikuisikään asti on paras tae saada ominaisuuksiltaan huippupelaajia. Kuvassa Häbän viimeisein valmennettava oma joukkue Ljk-98 ja tässä aluepronssia vuodelta RAITAPAIDASSA Laajaa kokemusta täydentää kunnioitettavan pituinen ura tuomarina. Raitapaita on ollut päällä vuodesta 1978 aina viime kevääseen saakka. Kysymykseen onko jääkiekko lajina valmis Häbä toteaa ettei varmaankaan, muutoksia on tehty pitkin matkaa mm. punaviiva sääntö pois. Joka kaudelle jotakin, onpahan pysynyt virkeänä kun on aina pitänyt selvittää itselleen uudet säännöt. Pelin luonne on muuttunut, nykyään maaleja tehdään vähemmän, erikoistilanteiden merkitys korostuu ja pelin kiihkeyden kielteiset vaikutukset jäävät tuomarin harkittavaksi. Ratkaisun pitää syntyä salamannopeasti, sen on oltava oikein ja oikeudenmukainen ja sen pitää tuntua kaikista siltä. Aivan mahdoton tehtävä. Lajin luonteeseen kuuluu nopeus ja samanaikaiset tapahtumat, sääntöjen mukaan pelatessa ja niitä kunnioittaen, kaikki sujuu hyvin, mutta, mutta... Tuomarin epäkiitollinen tehtävä on kuunnella huutoa, nätisti sanottuna, tai oikeastaan ei ole. Häbä harmittelee että moni tuomaritoiminnasta innostunut on yhden kauden jälkeen täysin kypsä kuunneltuaan milloin pelaajien, valmentajien ja yleisön solvauksia kohtuuttomia määriä. Pelaajat ja valmentajat ovat tietysti sääntöjen puitteissa tuomarin hallinnassa, yleisö sen sijaan ei. Valmentajien ja joukkueen toimihenkilöiden kielenkäyttö ei lajiin kuulu, varsinkaan junioripelaajien kuunnellessa. Sitkeästi Häbä on kuitenkin tuomaroinut jääkiekkoa, mutta totesi nostaneensa luistimet naulaan siltä saralta viime keväänä lopullisesti. Mutta jäältähän miestä ei pidä pois mikään. Tämänkin jutun ainekset tehtiin harkkojen jälkeen, ohjauksessa nuorimmat kiekkokoululaiset sunnuntai aamupäivän päätteeksi. Sopii kysyä kuinka moni antaa urheilulajilleen vuosikymmenien panostuksen. Tunteja ja minuutteja ei voi kuin arvailla 6 vuotiaan pojan kokemus luistimillaan tää on mun juttu on totisesti totta. Häbä on itse esimerkkinä: hyvän harrastuksen kautta saa elämäntavan ja sisältöä jokaiseen päivään. Tiedätkö ketään toista jonka silmistä näkee palon jäälle, vieläkin. 13

8 LJK - 08/ LJK - 06/07 Vasemmalta takarivi: Anssi Helén, Johanna Lindström Vasemmalta eturivi: Walter Aaltonen, Joonas Koskinen, Oscar Aaltonen, Eino Helén, Konsta Viljanen, Viivi Sandvik, Benjamin Forsell, Mea Lindström, Ville Nyström, Walter Gammals, Marcus Gammals Kuvasta puuttuvat: Kukka-Maarika Säynätkari, Emma Säynätkari, Ronja Felin, Tara Kääriäinen, Santtu Karjalainen, Jenni Kemppainen ja Erica Johansson Vasemmalta ylärivi: Minna Möller, Sami Weissman, Timo Lönnberg, Petri Pettersson Vasemmalta 2. rivi: Emil Palm, Alfons Möller, Robin Nyström, Daniel Stenberg Vasemmalta alarivi: William Gammals, Lucas Silfvast, Antti Nurkkala, Urho Vepsäläinen, Joel Pettersson, Luukas Lönnberg, Max Lindström, Peetu Weissman, Andrej Forssell, Valtteri Ahoste TOIMIHENKILÖT: Valmentaja: Apuvalmentaja: Huoltaja: Joukkueenjohtaja: Anssi Helén Mia Astikainen Marcus Gammals Johanna Lindström Kuvasta puuttuvat: Otto Reinivuo, Daniel Nylund ja Oliver Nylund TOIMIHENKILÖT: Valmentaja: Timo Lönnberg Apuvalmentaja: Sami Weissman Huoltaja: Petri Pettersson Joukkueenjohtaja: Minna Möller SPONSORIT: Kymenlaakson Taksi Oy 14 15

9 LJK LJK - 04 Vasemmalta takarivi: Joni Hellroos, Mika Koho, Johanna Hiljanen Vasemmalta eturivi: Nico Sakaranaho, Niclas Willström, Eelis Koho, Anton Stengård, Samu Kinnunen, Emil Rytkönen, Mico Hellroos, Juho Kinnunen ja Elis Möller Kuvasta puuttuu: Kasper Åminne Vasemmalta takarivi: Jesper Röök, Veijo Kuikka, Venla Koskimies, Alfons Röök, Reijo Törn, Petri Uotinen Vasemmalta eturivi: Peetu Uotinen, Sisu Vepsäläinen, Anni Pere, Ken Kujala, Santeri Ahoste, Nea Törn, Olli Huttunen, Tuulia Svärd, Elias Hinttaniemi Kuvasta puuttuuvat: André Sjöberg, Vilhelm Mononen ja Nico Gustavson TOIMIHENKILÖT: Valmentajat: Huoltaja: Joukkueenjohtaja: Joni Hellross Mika Koho Johanna Hiljanen TOIMIHENKILÖT: Valmentajat: Huoltaja: Joukkueenjohtaja: Jesper Röök, Veijo Kuikka, Reijo Törn Petri Uotinen Mari Huttunen SPONSORIT: SPONSORIT: Hitachi Marko Virtanen Oy Milwaukee Pekabe Oy S-Market Loviisa KOVASTE Loviisan Sähköpiste Rudus Hitsausliike M. Sirviö Loviisan Kruunuapteekki Erikssonin putki Rauta-Järn Österholm Mattila Kouvola Oy 16 17

10 LJK LJK - 01 Vasemmalta takarivi: Pia Rajala, Tommi Savolainen, Tuomas Engberg, Oliver Lassas, Matias Savolainen, Christian Larsson Vasemmalta eturivi: Alex Pettersson, Samu Virtanen, Einari Korhonen, Santtu Holm, Mathias Larsson, Jacob Winqvist, Casper Hoffmann ja Wilhelm Mononen Vasemmalta takarivi: Santeri Törn, Keijo Sandvik, Jere Peräkylä, Jasper Ollas, Kilpertti Kettunen, Jeanette Andersson, Jimmy Lappalainen, Pentti Rantanen, Esa Willström Vasemmalta eturivi: William Buddas, Juho Rantanen, Jaro Lundqvist, Valtteri Pönkä, Sandra Wikman, Viljam Sandvik, Matias Willström, Mici Degerlund TOIMIHENKILÖT: Valmentajat: Valmentaja / huoltaja: Joukkueenjohtaja: Christian Larsson Tommi Savolainen Pia Rajala TOIMIHENKILÖT: Valmentajat: Apuvalmentaja: Huoltaja: Joukkueenjohtaja: Keijo Sandvik Santeri Törn Esa Willström Pentti Rantanen SPONSORIT: SPONSORIT: Merrell Omega Building Loviisan Sähköpiste Oy Second Hand Tori 18 19

11 LJK LJK - 99 Vasemmalta takarivi: Jari Virolainen, Marja Hoffman, Thea Kristén, Thomas Pelto, Sami Stenbäck, Kevin Pitkänen, Emil Kristén, John-Erik Koskinen, Cedric Thomasson, Ari Pelto, Roger Hoffman, Juho Vellonen Vasemmalta eturivi: Teemu Helander, Casper Bergman, Sebastian Hoffman, Robin Frejborg, Lenni Pakarinen, Jony Holmsten, Atte Virtanen Kuvasta puuttuvat, pelaajat: Kasperi Peräkylä, Oiva Anttonen, Rebecca Forsberg, Juska Korte, Jim Sevelius, Jesse Salmi sekä Valmentajat: Petteri Tuominen ja Jarkko Aalto TOIMIHENKILÖT: Valmentajat: Huoltaja: Joukkueenjohtaja: SPONSORIT: NCC Topcore Oy Taxi Michael Engård Stocktransporter Mikael Mattsson Mallikoneistus J. Mattsson Oy Jari Virolainen, Petteri Tuominen, Jarkko Aalto, Juho Vellonen Ari Pelto, Roger Hoffman Thea Kristen, Marja Hoffman Vasemmalta takarivi: Joni Hellroos, Miika Fält, Joe Nygrèn, Ronny Blomqvist, Jeremie Karell, Jonathan Winqvist, Jere-Oskari Jaakola, Anssi Nyström, Jari Saarinen, Sauli Silfvast Vasemmalta keskirivi: Martin Lindroos, Jaana Grönlund, Jonni Ruusunen, Lauri Pönni, Ville Hilden, Miika Rautamies, Veeti Holm, Saku Laiho, Kaj Kujala, Jouni Kinnunen, Jarkko Jyrkkämäki Vasemmalta eturivi: Santeri Kinnunen, Jesper Jaakkola, Jimi Grönlund, Vili Huttunen, Emil Smeds, Jeremias Hinttaniemi, Timothy Malmberg, Fabian Silfvast TOIMIHENKILÖT: Valmentajat: Huoltaja: Joukkueenjohtaja: SPONSORIT: Fisherman s adventures ABC Kuninkaantie S-J kiviranta Ky Itä-Uudenmaan Osuuspankki Rakennustoimisto Erkki Rahkonen oy Rak-Jop Tuulenpesä Itä-Uudenmaan Sisäsaneeraus Joni Hellroos, Jarkko Jyrkkämäki Jouni Kinnunen, Hannu Korhonen Sauli Silfvast 20 21

12 LJK - Edustus LJK - Naiset Vasemmalta takarivi: Rainer Norrila, Randy Törnblom, Derek Hindsberg, Petteri Tuominen, Christoffer Segerman, Miko Laaksonen, Jonny Nybondas Vasemmalta eturivi: Petri Panula, Joni Hellroos, Julian Forsbäck-Turunen, Jaani Nuutti, Ove Buddas, Anders Kähärä, Jesse Airikka, Fredrik Söderström, Jari Virolainen, Julius Nyqvist, Sebastian Henriksson Kuvasta puuttuvat: Jere Jyrkkämäki, Johannes Nevalainen, Ville Sihvonen, Alex Buddas, Victor Lindfors sekä Santeri Törn TOIMIHENKILÖT: Vasemmalta takarivi: Asko Vellonen, Anne Kinnunen, Riikka Kinnunen, Gunilla Nyström, Maria Kämäräinen, Taija Solja, Reetta Mäkelä, Miia Kettunen, Martti Väkevä Vasemmalta eturivi: Rauna Mätäsaho, Elina Tiainen, Sari Kantele, Maarit Pönkä, Johanna Hiljanen, Arja Frejborg, Mia Astikainen, Tanja Ronkainen Kuvasta puuttuvat, Valmentaja: Mikko Saarela sekä Pelaajat: Anni Vellonen, Noora Niemelä, Leen Saarinen ja Linda Henriksson TOIMIHENKILÖT: Valmentajat: Joukkueenjohtaja: SPONSORIT: S-J Kiviranta Kansallis Asunnot Oy Turku Ove Buddas Anders Kähärä Valmentajat: Huoltaja: Joukkueenjohtaja: SPONSORIT: Sammet Asennus Oy Asko Vellonen, Mikko Saarela Martti Väkevä Miia Kettunen 22 23

13 Avustuksia, sponsorointia, varainhankintaa ja lahjoituksia vuosien varrelta Vuosien varrella LJK on tehnyt varainhankintaa eri keinoin. Kun LJK perustettiin 1975, tehtiin ensimmäiseksi Klubi-lehti, johon hienosti lähtivät paikalliset yritykset mukaan tukemaan perustetun seuran ensimmäistä toimintavuotta. Lehdellä kerätyillä mainosrahoilla saatiin homma pyörimään. Mainosten keräämisessä Bruhnin veljeksillä oli iso rooli. Loviisan Sanomat Bruhnin veljekset rakensivat myös LJK:lle oman kioskin, joka oli aluksi rannassa kaukalon laidalla, josta se siirrettiin Määrlahteen ja sieltä edelleen Harjulle. Kioskimyynnistä saatiin seuran kassaan useana vuonna mukavasti tuloja. Vuonna 1976 yrityksiltä pyydettiin lahjoituksena erilaisia tavaroita, joita sitten huutokaupattiin torilla LJK järjesti uudessa Loviisan Liikuntahallissa Popedan-keikan ja vähän tämän jälkeen LJK järjestämänä saatiin paikalle myös Peer Günt. Halli oli tupaten täynnä ja uusi yleisöennätys syntyi. "Oli kova pakkanen ja kaikki halusivat sisätiloihin. Tällä tempauksella saatiin seuran kassaan mukavasti rahaa ja hankittiin mm. pelaajille mailoja" kertoo Håkan Ekroos. Pääosa ulkopuolisesta rahoituksesta on aina nojannut yritysten ja yhteisöiden tukimainoksiin: kaukalon laitamainoksina, nykyisen hallin banderolleina, kausijulkaisumainoksina, pelipaitamainoksina, seura-asumainoksina ja nyt tämänkin julkaisun mahdollisti yritysten tukimainokset. Kahvilasta voi myös ostaa seuran fanituotteita: logokiekkoja, lippuja, minipelipaitoja, pipoja, huiveja, huppareita, paitoja ja tarroja Tunnustamalla väriä, ostamalla fanituotteita osallistut omalta osaltasi seuran juniorityön tukemiseen! Iso kiitos ja kumarrus! Tällä tuella on saatu junioreiden harrastusmaksut pidettyä kohtuullisella tasolla. Ljk paitojen väri on ollut pääsääntöisesti aina vihreä mutta joinakin vuosina on ollut käytössä myös mainostajien värien mukaiset punaiset paidat. Yrityksiltä ja yhteisöiltä on saatu vuosien saatossa lahjoituksina joukkueille: hanskoja, kypäriä, mailoja, kiekkoja, toimistotarvikkeita, kahvia jne. Vuosien varrella on kerätty metalliromua ja keräyspaperia, myyty wc-paperia jne. Joukkueiden muita varainhankintakeinoja perinteisten paitamainosten ja asu-mainosten lisäksi ovat vuosia olleet erilaisten lakujen, pesuaineiden, karkkien, arpojen, rakettien yms. myynnit. Joukkueet ovat käyneet haravoimassa, pesemässä autonlaseja, jakamassa esitteitä, kaatamassa puita, inventoimassa, kantamassa muuttokuormia jne Jäähallissa toimiva Finnsauna Hockey Cafe on nimetty hallinkahvilan pääsponsorin mukaan ja on yksi iso osa jäähallin palvelua. Sinne kokoontuu paikallinen kiekkokansa iltaisin ja viikonloppuisin turisemaan ajankohtaisista asioista kahvikupin ääreen. Useimmiten keskustelut liittyvät enemmän tai vähemmän urheiluun. LJK-perhe hoitaa kahvilaa yhdessä, kaikki joukkueet vuorotellen talkootyönä. Kahvilasta jää joitakin euroja seuran kassaan vuosittain verojen jälkeen käytettäväksi esim. tuomarimaksuihin. Viimeisimpänä on pidetty mm. Lasten Liikunnan ihmemaata Agricolahallissa ja Loviisan Liikuntahallissa muiden yhdistysten tapaan. Alkuvuosina myytiin myös pääsylippuja edustusjoukkueen otteluihin - nykyisin kaikkien LJK joukkueiden otteluita pääsee seuraamaan maksutta Loviisan Jäähallissa

14 Avustuksia, sponsorointia, varainhankintaa ja lahjoituksia vuosien varrelta Eikä pidä unohtaa makkaranmyyntiä. Loviisalainen jääkiekko ja makkaragrilli kuuluvat yhteen edelleen. Kyllä se makkara on maistunut aina hyvältä kaukalon laidalla - oli se sitten ostettu aikanaan LJK:n Sunen grillistä (Sune Forsbeck) luonnonjääaikaan tai nykyisin hallin grillistä kahvion vierestä. LJK on saanut Loviisan kaupungilta toiminta-avustusta ja koulutusavustusta valmentajien koulutukseen muiden urheiluseurojen tapaan. Suurin kädenojennus kaupungilta kuitenkin on se, että miltään Loviisalaiselta seuralta ei peritä missään urheilumuodossa tila/kenttävuokra maksuja junioreiden (alle 18v.) harjoituksista tai otteluista. Tämä on iso kädenojennus kaupungilta paikallisille seuroille ja mahdollistaa sen, että harrastusmaksut pysyvät sellaisella tasolla, että junioreilla on mahdollista harrastaa Loviisassa monipuolisesti erilaisia urheilulajeja. Uusin tulokas koko seuran varainhankinnassa on verkkokumppanuussopimus Valon ja Veikkauksen kanssa, joka allekirjoitettiin joulukuussa Se on yhteistyömuoto, jossa Veikkauksen pelejä voi pelata oman seuran kotisivujen kautta klikkaamalla veikkauksen banneria ja kirjautumalla omalle veikkauksen pelitilille tämän osoitteen kautta: ljk.sporttisaitti.com/verkkokumppanuus. Yhteistyöllä Valo ja Veikkaus haluavat olla mukana seuratoiminnan arjessa edistämässä seuran toimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on antaa suomalaisille seuroille mahdollisuus kumppanuuteen, josta on seuralle välitöntä hyötyä. Samalla edistetään yhdessä vastuullista pelaamista ja kehitetään palveluita urheilun ystäville. Veikkauksen pelien ikäraja on 18 vuotta. Palvelun avulla voi pelata kaikkia Veikkauksen pelejä ja samalla tukea arvokasta seuratyötä; jokainen pelattu peli lisää seuramme palkkiota. Kaiken tämän lisäksi on lukuisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka ovat vuosien varrella tukeneet toimintaa erilaisin lahjoituksin. Kun seura perustettiin, saatiin Loviisan Riennolta paljon jääkiekkovarusteita, paitoja jne. Myöhemmässä vaiheessa on eri tahoilta saatu mailoja, kiekkoja, hallinrakentamisvaiheessa kaikkea mahdollista aina kahvilasta katsomorakenteisiin, pa-laitteisiin ja toimistotarvikkeisiin sekä pystytys talkoisiin työvoimaakin on saatu yhteistyökumppaneiltamme. Vapaaehtoiset esiintyjät ovat vauhdittaneet erilaisia hallilla pidettyjä tilaisuuksia mm. kauden päättäjäisiä. Näistä haluamme kiittää teitä kaikkia tukijoita! Joukkueet keräävät omaan toimintaansa tukea järjestämällä turnauksia kotihallissa ja osallistumismaksujen lisäksi myyden leivonnaisia, arpoja, järjestäen maksullista lämärikisaa jne. Turnausten järjestäminen vaatii runsaasti talkootyötä ja sellaista taustatyötä joka ei aina näy yleisölle mutta tästä työstä junnujoukkueet saavat tulovirtaa joilla selviävät kauden kustannuksista: pelija turnausmatkoista, huoltovälineiden hankinnasta jne. Yrityksiltä on saatu turnauksiin lahjoituksena mm. arpajaispalkintoja, sämpylöitä, hedelmiä välipalaksi pelaajille sekä tsemppareille palkintoja. Joka syksy on junnujoukkueet järjestäneet turnauksia kotihallissa. LJK edustusjoukkue jatkaa edelleen perinteitä ja järjesti tälläkin kaudella kaukalopalloturnauksen kaveri- ja firmaporukoille. Viimesyksynä kokeiltiin myös uutta tapaa järjestää turnaus, eli ns. seuratapahtuma järjestettiin syyskuussa. Seuraturnauksessa seurat kisasivat toisiaan vastaan eikä ikäluokittain. Voitto meni tällä kertaa Mäntsälään, mutta ollaan jo sovittu että poika" haetaan kotiin seuraavassa seuraturnauksessa. Tässä turnauksessa talkootyöt jaettiin useamman joukkueen kesken sekä tuotot samoin. Turnaukset ja ottelut tuovat aina myös tullessaan väkeä tutustumaan Loviisaan ja sen palveluihin. Usean vierasjoukkueen vanhemmat ovat ihastelleet kaupunkia, käyneet keskustassa rauhassa ostoksilla, syöneet paikallisissa ravintoloissa tai kotimatkalle lähdettäessä ja lukeneet ahkerasti paikallislehtiä. Tänä syksynä hallin kahvioon otettiin myös lisää kaupungin markkinointimateriaalia, karttoja ja pikkukaupunki-lehteä. Jotkut perheet ovat jopa käyneet katsomassa asuntoesittelyitä otteluiden jälkeen sekä Loviisassa että Lapinjärvellä. Niin se maailma muuttuu ja varainhankinnan keinot muuttuvat ajan saatossa. Varmaa on kuitenkin se, että avustuksia, sponsoreita ja pyyteetöntä työtä tekeviä talkootyöntekijöitä tarvitaan jatkossakin. Yhteinen tavoite on pitää harrastusmaksut kurissa jatkossakin. Loviisan Lions Club on tukenut seuraa kaudella mm. kiekkokoulu/ghd -paitojen ja kiekkojen muodossa. LJK-04 kevään turnauksessa. Joukkue on järjestänyt perustamisestaan lähtien joka syksy turnauksen kotihallissamme. Kannatusjoukot valmiina jännitysnäytelmään Seuraturnauksessa syksyllä Valokuidulla paras netti ja tv - nyt ja tulevaisuudessa! Verkosta voimaa ja tietoa: Paikallinen palvelee paremmin

15 Teemu Engberg Hyökkääjä, LEFT synt , Pituus/paino 176cm/72kg LJK Teemu Engberg aloitti jääkiekkoilijan uransa LJK joukkueessa esikouluiässä mutta oli jo sitä ennen mukana Herbert Häbä Stålströmin LJK-kiekkokoulussa. Kuten nuoremmissa ikäluokissa usein, Teemukin pelasi satunnaisia pelejä ensimmäisenä vuonna myös maalivahtina. Jo silloin (onneksi) maalintekoahneus ja periksiantamattomuus vei pojan pois tolppien välistä hyökkääjäksi. Pienen seuran etu jääkiekkoilun alkutaipaleella oli se, että sai paljon peliaikaa ja vastuuta useammassa ikäluokassa. Se jos mikä kehitti pelitaitoja. - Paras muisto LJK-ajoilta on pelireissu Ruotsiin Nyköpingiin, joka oli ensimmäinen reissu ulkomaille. Kaudelle Teemu siirtyi pelaamaan Helsingin IFK- joukkueeseen. - Halusin päästä pelaamaan kovemmalla tasolla ja katsoa mihin taidot riittävät, summailee Teemu syitä siirtyä Loviisasta pääkaupunkiin. vanhemmille - mutta mitä sitä ei lapsen harrastuksen eteen tekisi... Isä "Emppa" toimii kyytimiehen tehtävän ohella joukkueen huoltajana eli ei isällekään jää juuri vapaa-aikaa. HIFK Nemo Nokkosmäen kipparoimassa joukkueessa Teemu jatkaa nyt siis kolmatta kauttaan ja tällä hetkellä joukkue siis pelaa C-nuorten SM-sarjaa, kotihallina Töölön harjoitushalli. Viime kaudella joukkue voitti Valtakunnallisen sarjan mestaruuden eli C2-ikäluokan Suomen Mestaruuden, jota Teemu pitää yhtenä uran kohokohtana. JUNNUJEN PIKATENTTI TEEMULLE Juho: Miltä tuntuu pelata maajoukkueessa? Mukavaa, hienoja kokemuksia Venla: Lempiruoka ja juoma? Lasagne ja maito Niclas: Mitä teet vapaapäivisin? KIEKKOILIJAN ARKI Jääkiekko on Teemulle tärkeä osa elämää. Halusta pelata kiekkoa kertoo se, että poika jaksaa reissata illasta toiseen Loviisan ja Helsingin väliä. Tällä hetkellä treenejä/ pelejä on yleensä 6 kertaa viikossa eli yksi vapaailta viikossa tahdilla mennään. HIFK normaalina harjoituspäivänä lähdetään Loviisasta puolitoista tuntia ennen alkulämpojen alkua. Alkulämmöt kestää 45min. Sitten mennään jäälle tunniksi tai puoleksitoista. Loppuveryttelyn pituus riippuu hieman päivästä. Läksyjä teen silloin tällöin myös automatkojen aikana, mutta useimmiten koulun jälkeen kotona ennen harjoituksiin lähtöä, kertoo Teemu normaalista harjoituspäivästään. -Pelipäivinä heräilen aamulla pari tuntia ennen lähtöä hallille, syön aamupalan ja käyn aamukävelyllä. Automatkalla kuuntelen yleensä musiikkia. HIFK:ssa tällä kaudella on tavoite kehittyä pelaajana kaikilla osa-alueilla sekä päästä myös seuran B-joukkueen mukaan pelaamaan. Henkilökohtaisesti Teemu on ollut oman joukkueensa kantava voima ja pistepörssin kärki vuodesta toiseen. - Vahvuuksinani pidän kiekollista pelaamista ja luistelua. Ville Peltosen tuleminen HIFK:n C-A junioreiden mukaan on selkeästi tuonut harjoitteluun erilaisuutta. Teemu onkin mukana ns. HIFK maajoukkuepelaajien ringissä, joille on jo kesän aikana ollut erillisiä harjoittelukertoja sekä jäällä että oheisten muodossa. U-16 MAAJOUKKUE Kauden Huippu-Pohjolan leirin kautta Teemu valittiin U16 maajoukkuerinkiin, johon kuuluu 15 hyökkääjää, 10 puolustajaa sekä 4 maalivahtia. Oon kavereiden kanssa tai treenaan omatoimisesti Elis: Mihin joukkueeseen haluaisit NHL:ssä? Pittsburgh Penguins Alfons: Onko äiti mukana peleissä aina? Äiti on yleensä rakkaan veljeni mukana mutta silloin tällöin käy kattoo pelejä Anton: Mikä on sun ennätys tutkalaukauksissa? En kyllä yhtään tiedä Mea: Millon sulla on karkkipäivä? Pojan lahjakkuus huomattiin seurassa varsin pian. Teemu harjoitteli ja pelasi oman ikäryhmänsä joukkueessa mutta pääsi pienessä seurassa pelaamaan myös vanhempien ikäryhmien mukana. Teemu on erittäin ahkera ja tunnollinen harjoittelija tehden paljon omaehtoisia harjoituksia. Pääsy ikäluokkansa huippujen joukkoon ei tule ilman omaehtoista harjoittelua joukkueen ohjattujen harjoitusten lisäksi. Kodin takapihalla laukomisharjoituksia, lenkkeilyä ja lihaskuntoharjoitteita Teemu tekee joka päivä. Laukomistreeneistä utelijalle Teemu toteaa ylämummotarkkuuden riippuvan päivästä; joskus kulkee ja toisinaan ei. Moni LJK-vanhempi nostaa hattua Engbergin koko perheelle. HIFK C-junioreissa pelaavan Teemun päivät ovat pitkiä myös Ensimmäistä kertaa Suomen maajoukkuepaidan Teemu puki päällensä Saksaa vastaan Vierumäellä. Teemu valittiin myös Saksaa vastaan U16- maajoukkueeseen sunnuntain otteluun , johon valikoitui näyttöjen perusteella 22 ikäluokkansa huippukiekkoilijaa. Maajoukkuepelit jatkuivat joulukuussa kolmella ottelulla naapurimaa Ruotsia vastaan. Suomen kaataessa Ruotsin lukemin 4-3, Suomen parhaana pelaajana palkitun Teemu Engbergin mielestä ottelun ratkaisu oli joukkueena pelaaminen ja usko omaan pelitapaan. Lauantaisin Peetu: Blondi vai Brunette? Brune :) 28 29

16 Vuosittain keväällä Ljk kokoontuu viettämään kauden päättäjäisiä. Jouluaattoiltana oli edessä kokoontuminen Vantaalla ja matka maajoukkueen mukana kohti Montrealia alkoi varhain joulupäivänä. Quebec Cupin ottelut pelattiin ja vastassa oli kolme kovaa kanadalaisjoukkuetta. Useassa LJK-perheessä jännitettiinkin netin kautta suoraan nähdyissä otteluissa Teemun otteita rapakon takana. - Matka Kanadaan oli hieno ja päästiin pelaamaan hienoihin puitteisiin NHL-seura Montreal Canadiensin treenikeskukseen. Sopeutuminen NHL-kaukaloon oli suhtkoht helppoa mutta ensimmäinen peli oli hieman vaikeaa. mävuonna 1999 arvostavansa Suomessa pelaajista Timo Jutilaa, joukkueista Tampereen Tapparaa ja ulkomailla pelaavista Janne Niinimaata. Mitäs Teemu vastaa tähän samaan kysymykseen 16 vuotta myöhemmin? -Pelaajana Teemu Selännettä, joukkueena tietenkin Helsingin IFK. Ulkomailta Sidney Crosby ja joukkueena Pittsburgh Penguins. Ohjeeksi niille LJK-pikkujunioreille, jotka isompana haluavat päästä Teemun tapaan mukaan U-16 maajoukkueeseen Teemulla on selkeä viesti: "Treenatkaa kovaa ja pitäkää hauskaa! Tavaksi on muodostunut, että jokaisesta juniorijoukkueesta valitaan vuosittain neljä palkittavaa pelaajaa: TAITO -palkinto KEHITYS-palkinto ASENNE-palkinto FAIRPLAY-palkinto, joka jaetaan Helsingissä Lisäksi vuosittain valitaan toimihenkilöiden joukosta vuoden tekijä, vuoden valmentaja ja vuoden fairplay-valmentaja. Vuosittain palkitaan tietysti vuoden joukkue sekä vuoden jääkiekkoerotuomari. Pohjois-Amerikassa peli on hieman nopeampaa, fyysisempää sekä suoraviivaisempaa kuin kotimaassa. Hieno kokemus osana matkaa oli myös kun päästiin katsomaan pari ottelua nuorten MM-kisoja. Suomelle voitto Quebec Cupissa oli toinen kautta aikojen. Valmennus oli erittäin tyytyväinen joukkueen tarinaan - Se kehittyi päivä päivältä ja joukkue selvisi loppukokeestaan hienosti kiitettävällä arvosanalla. Valmentaja Timo Hirvonen totesikin loppuun, että finaali oli kurinalaista joukkuepeliä koko 60 minuuttia. Teemun tehopisteet loppuottelussa 1+1. TULEVAISUUS JA ESIKUVAT Teemu käy viimeistä vuotta yläkoulua Loviisassa ja tavoitteena olisi päästä ensi syksynä aloittamaan opinnot Urheilulukiossa Helsingissä. Mitkä ovat nuoren tavoitteet jääkiekkoilijana tästä eteenpäin kysymykseen tulee nopeasti vastaus: Pelata ammatikseni. linkki: U16 sivuille Teemun joukkueet: (McDonald s sarja Porvoo) L ga LJK jääkiekkoliiton aluesarja AA LJK jääkiekkoliiton aluesarja AA LJK LJK 99 AA, LJK 98 A ja LJK 97 AAA LJK 99 AA sekä Hunters/LJK 99 yhteisjoukkueessa AAA-aluedivisioonaa Hifk D1 aluepronssia Hifk C2 valtakunnallisen sarjan Suomen Mestaruus Hifk C-SM sarja ja Hifk B-SM U16 Suomen Maajoukkue Kevään päättäjäisissä aika ajoin luovutetetaan myös erittäin pitkään mukana olleille seuratoimijoille jääkiekkoliiton myöntämiä ansiomerkkejä. Martti Väkevä kutsuttiin Ljk:n kunniajäseneksi Loviisan Sanomat Teksti: Yhtä hymyä, palkitut pelaajat yhteiskuvassa. Ljk:päättäjäisissä palkittiin, muisteltiin ja kiiteltiin. Teemun isä "Emppa" on pelannut aikoinaan mm. LJK edustusjoukkueessa ja vastannut seuran kausijulkaisussa Teemun synty- Martti Väkevän eli Vaffan tuntee moni eri-ikäinen Ljk-juniori. Martin tapaat edelleen usein jäähallilla, hän toimii esim. Ljk-Naisten huoltajana. Vuoden joukkue kaudella oli Ljk-01. Joukkue voitti aluemestaruuden huikeassa finaalissa hurraavan kotiyleisön edessä. LJK:N KUNNIAJÄSENET: LJK:N PUHEENJOHTAJAT VUOSINA Erkki Karvonen, Erkki Muranen, Yngve Bruhn, Henry Bruhn, Leo Lövenfält, Pertti Uotinen, Aarno Hiekkaranta, Herbert Stålström, Martti Väkevä Aarno Hiekkaranta, Erkki Karvonen, Pertti Uotinen Kaj Dufvelin, Pertti Uotinen, Petri Helander Sauli Silvast, Petri Uotinen 30 Merkkivaatteita naisille ja miehille arkeen ja juhlaan. Meiltä mm. Esprit, Gerry Weber, S.t.i, Cream, Signature, Luhta 31

17 Luonnon armoilta tekojäälle Koko seurahistorian ajan olivat puuhamiehet tehneet kaupungille esityksiä tekojääradasta. Talvet lauhtuivat ja luonnonjäiden varassa kaukalossa kumisaappaissa kahlaavat seura-aktiivit alkoivat jo menettää toivoaan. Tekojään myötä toiminta vilkastui ja harrastajamäärät kasvoivat. Jääkiekon lisäksi kaukalopallojoukkueita oli vuosittain seurassa 2-3 ja firmapuulaaki sarja pyöri. Sääolosuhteet kuitenkin piinasivat harrastajia. Tuli kireitä pakkasia ja taas välillä liian lämpöisiä talvia, jolloin tekojäällä pelattiin vesisateessa. Runsaat lumisateet puolestaan viivästyttivät otteluita, kun auraustaukoja piti pitää kesken matsien useita kertoja. LJK yritti myös vuokrata halliaikaa joukkueilleen lähialueiden jäähalleista mutta ne olivat myös täyteen buukattuja. Seuran III divisioonassa pelanneen edustusjoukkueen lisäksi jääkiekkoklubilla oli viisi juniorijoukkuetta. Kyllä nuorella edustusjoukkueella oli kova paikka pelata kokeneita hallijoukkueitta vastaan. Iso kiitos kuitenkin silloin pelanneille pitää antaa että pojat jaksoivat yrittää ja pelata ahkerasti. Kiittelee Herbert Stålström, joka toimi tuolloin seuran valmennuspäällikkönä. Vuonna 1985 oli taas jäähallihanke esillä voimakkaasti Loviisassa. Tuolloin Ahti Nauskan alullepanemissa hankkeissa olivat innolla mukana Imatran Voima ja Enso-Gutzeit jotka suunnittelivat Rauhalaan keila, squash- ja jäähallia. Kaikki piirrustukset olivat valmiina ja insinööreillä uuden tekniikan kokeilusuunnitelmat. Tarkoituksena oli hyödyntää jäähallin lauhdelämpö niin, että sillä olisi lämmitetty paitsi läheiset rivitalot mutta myös keila- ja squash-halli. Ivo ja Enso-Gutzeit olivat valmiita tukemaan hanketta alussa niin että yhdeksän miljoonan markan arvoinen jäähalli rakennettaisiin kaupungille 2,8 miljoonalla. Rahaa ei kaupungilta löytynyt tuolloin useamman hankkeen ollessa samanaikaisesti vireillä. LJK yritti viimeiseen asti lobata sekä kaupungin virkamiehiä että valtuutettuja hankkeen taakse, mutta lopulta Jäähalli jäi tuolloin toteutumatta valtuuston päätöksellä. Paljon arvailuita ja mediajulkisuutta hanke sai tuolloin. Pääkaupunkiseudun lehdistö yritti mm. pommittaa syytöksillä, joissa epäiltiin että asiassa olisi palaneen käryä" kun Ivo haki tuolloin lupaa mahdolliselle uudelle ydinvoimalayksikölle. Uusi voimalaitosyksikkö, Keila- ja squash -halli tulivat - mutta jäähalli jäi haaveeksi. Taistelu tekojääradasta jatkui kuitenkin vuodesta toiseen. LJK edustusjoukkue pelasi kolmannessa divisioonassa. Se voitti oman lohkonsa, mutta ei voinut nousta sarjaa ylemmäksi koska sinne huolittiin tuolloin vain ne seurat, joilla oli tekojäärata. Vuonna 1997 seurassa kerättiin 650 nimeä adressiin, jossa loviisalaiset ilmoittivat haluavansa tekojääradan. Aloitteessa todettiin, että etelän jäätilanne on huono ja kausi lyhyt. Östran lehtileike: Vetoomuksen kävivät seuran puolesta luovuttamassa isä ja poika, LJK:n puheenjohtaja Pertti Uotinen sekä hänen poikansa Petri Uotinen. Harjoitusvuoroja tekojäiltä on vaikea saada. Lähin tekojää löytyi tuolloin Myllykoskelta. Into pelata jääkiekkoa kasvoi Loviisassa ja harrastajia oli jo yli sata. Vetoomuksen ottivat vastaan kaupungin valtuuston puheenjohtaja Anita Wecman, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Ray Fredriksson ja kaupunginjohtaja Henry Lindelöf. Paljon tehtiin töitä, lobattiin ja puhuttiin, etsittiin yhteistyökumppaneita, pidettiin keskusteluiltoja ja kaikki LJK-laiset tekivät paljon työtä tekojääradan saamiseksi. Vuonna 1998 tuli tekojäärata Loviisaan, Rauhalaan - vihdoinkin! Samalla seurassa alkoi uusi nousukausi ja juniorimäärät nousivat merkittävästi. Vuonna 2000 juhlittiin seuran 25-vuotisjuhlia näyttävästi sekä Rauhalan kentällä. Paikalla oli monia jääkiekkolegendoja kun Aarne Mr Hockey" Honkavaaran luotsaama Pyynikin Haukat jotka tulivat pelaamaan juhlapeliä LJK joukkuetta vastaan. Yleisöä riitti ja tunnelma oli katossa. Haukkojen joukkueessa pelasivat tuolloin mm. Michael Vuojärvi, Risto Siltanen, Hannu Oksanen, Hannu Raittinen, Kari Järvinen 32 33

18 Säällä kuin säällä... Pressun alle Vuonna 2002 seurassa otettiin esille pressu-halli vaihtoehto. Asiaa lähdettiin tarkemmin tutkimaan ja selvittämään sekä kustannuksia että rahoitusta. Vuonna 2004 Seuran johtokunnan kokouksen pöytäkirja on laitettu raameihin seuran toimistoon. Tuolloin tehtiin töitä pressuhallin eteen koko porukan voimin. Mats Tuominen kävi esittelemässä projektia kaikille valtuustoryhmille talvella ja keväällä 2004 ja istui useissa kokouksissa kaupungin edustajien kanssa. Näytti menevän ensin hyvin mutta sitten kaupungilla huomattiin että kaava-asiat eivät ole kunnossa. Halli siirtyi vuodella eteenpäin, kustannukset vähän nousivat tuon vuoden aikana mutta se mikä on tärkeintä: saatiin halli aikaiseksi, kertoo projektinvetäjä Mats Tuominen. Hän on tehnyt talkootyönä palkatta pressuhallista mm. peruspiirustukset, havainnekuvat ja avustushakemukset lääniin sekä vetänyt projektia eteenpäin. LJK koko edustusjoukkue, iso määrä talkooporukkaa, paljon perheenjäseniä ja muita talkoolaisia oli mukana, mm. Loviisan Lions club ja satama töistäkin irroitettiin miehiä auttamaan halliprojektissa. Budjetoitu talkootuntimäärä oli aluksi 858 tuntia ja kaukalon levyjen ym. vaihtoon 84 tuntia eli yhteensä 942 tuntia. Iiro Uutinen, Erkki Rahkonen, ja Raimo Saarinen olivat isoja tekijämiehiä rakentamisessa ja projektinvetäjä Mats Tuominen tuntui lähes asuvan hallityömaalla koko tuon ajan. Sponsoreita etsittiin ja saatiin lahjoituksena lukuisilta lahjoittajilta halliin valaisimia, mattoja, kuivureita, johtoja, telineitä, äänentoistolaitteet, videot, kalusteita,kahvio ja katsomorakenteet jne. Ne kaikki tulivat LJK hankkimien sponsoreiden kautta. Hallin kahviossa on iso kiitos kyltti kaikille halliprojektiin osallistuneille tahoille. Halliprojekti kaiken kaikkiaan oli niin mittava talkootyön ponnistus ja merkkipaalu seuran historiassa että kiitostaulu ansaitsee paikkansa myös tässä juhlajulkaisussa. Jos julkaisutoimikunalla olisi aika vain riittänyt, olisimme kaivaneet myös kaikkien niiden, jotka projektissa olivat mukana nimet ja tehneet siitä kunnialistan - jätämme sen kuitenkin vielä työnalle ja seuraavaan juhlajulkaisuun. Näin mentiin vielä esim. tässä, jossa on vuosi 2003 ja kuvissa Ljk-92, kunnes... Talkoopalaveri

19 Yhdessä oloa Jääharjoitusten lisäksi on vuosien varrella LJK:ssa pidetty monia leirejä, ottelumatkoja ja muita tapahtumia. "God stämning på Hockeykarnevalen" Turnering för tvåspråkiga ishockeyföreningar spelades i Pargas Detta år var turneringen menad för -00 födde juniorer. LJK:s D-00 lag deltos med 10 spelare, med var också två spelare från C-99 och två spelare från D-01 lagena. Spelarna som deltar i turnering delas in i blandlag oberoende av egen förening. Blandlagen spelar en grundserie på fredag var efter lördagens matcher bestäms. På söndagen spelas final, bronsmatch och planerings matcher. Emil Kristén och John-Erik Koskinen var två av spelarna från Lovisa som var med. Yläkuvassa LJK-05 valmistautui uutena joukkueena kauteen pitämällä leirin Källan leirintäaluella. Lauantaista sunnuntaihin teltoissa yöpyen perheineen joukkue vietti aikaa yhdessä. Pojat kävivät useaan otteeseen kalassa (jopa aamutuimaan salaa vanhemmiltaan). Leirin aikana pojat pääsivät tutustumaan myös rajavartiolaitoksen veneeseen. Joukkuehenkeä ei tarvinnut hakea, vaan lapset perheineen nauttivat yhdessä uiden, saunoen ja pelaten pelejä. Yläkuvassa: Olitko mukana? Legendaarinen matka Pietariin... Alakuvassa: Vuonna jotakin, pukukopissa on tunnelmaa... Båda tyckte attdet var bra stämning under turneringen och att det var spännande och jämnä matcher. Efter turneringen väljs det ett All Stars lag "Finnish Coast Team". Laget deltar i Nordic Trophy turneringen i Stockholm senare i hösten. Av Lovisa pojkarna blev Kasperi Peräkylä utvald till laget. Lagledaren Thea Kristén vill tacka alla som gjorde denna upplevelse möjlig för spelarna. Ett stort tack till arrangörerna, våra sponsorer och till föräldrarna och spelarna för ett aktivt talkoarbete. Näissä kuvissa ollaan erittäin kuumana kesäviikonloppuna Ljk:n junnuleirillä Muukonsaaressa. Mukana on Ljk-junioreita ikäluokista pienistä -03 aina -97 ikäisiin saakka. Ohjelmassa on erilaisia pelejä, uidaan, pelataan futista, saunotaan ja grillataan. Sauli Silfvast muistelee että kaikki viihtyivät, kaikilla oli hauskaa ja kukaan junnuista ei olisi halunnut lähteä kotiin. Muukonsaareen mennään muuten Toveri purjelaivalla ja matka kestää 30 minuuttia

20 Muistatko vielä... Lovari-Cup LJK järjesti useiden vuosien ajan osana toimintaa junioreille ehkä usein kauden odotetuinta koitosta nimeltään LOVARI CUP. Sarjaan osallistuttiin omilla joukkueilla joille oli annettu liigaseurojen nimet. Saipan joukkue koostui Ruotsinpyhtääläisistä, HIFK ja JOKERIT olivat loviisalaisten joukkueita eli Loviisa oli jaettu alueittain kahteen joukkueeseen, ÄSSÄT Valkosta ja KÄRPÄT Lapinjärveltä. Tunnelmaa riitti kaukalon laidalla ja moni juniori tuli seuran toimintaan mukaan juuri Lovari Cupin ansiosta. Loviisan Sanomat pääsponsorina kirjoittivat tuolloin runsaasti ennakkojuttuja ja haastatteluita tulevista koitoksista. LOVARI CUP pistepörssin voitosta taisteltiin, All Stars -kentälliseen pääsy oli suuri kunnia ja oman alueen kannustusjoukot olivat kaukalon laidoilla sankoin joukoin aina kun LOVARI CUP pelattiin. Loviisan Sanomien toimituksessa on vieläkin tallella LOVARI CUP pokaali, johon on kaiverrettu voittaja joukkueet vuosina seuraavasti: 1982 HIFK 1984 SAIPA 1985 JOKERIT 1986 SAIPA 38 39

21 Kiekkokomeettoja leivotaan Loviisassa Harrastajia ja lupaavia junioreita olisi Loviisassa ollut, mutta olosuhteet olivat kehnonlaiset ennen jäähallin tuloa. Osa harrastajista siirtyikin huonoina vuosina muihin seuroihin pelaamaan. Girls, girls, girls LJK- tytöt ovat menestyneet hyvin kautta aikojen. - Kyllä näin jälkeenpäin ajatellen olisi toisaalta pitänyt kannustaa niitä muutamia lahjakkaita junioreita lähtemään jo aiemmin muihin seuroihin, parempiin harjoittelu olosuhteisiin pelaamaan. Silloin meidän junioreista olisi joistakin voinut hyvinkin tulla maajoukkue miehiä" totesi seuran ensimmäinen puheenjohtaja Aarno Hiekkaranta kun muistelimme menneitä aikoja nykyisen jäähallin kahviossa. Vuosien saatossa on seurassa ollut useita lupaavia junioreita. Osa on jättänyt jääkiekon ja valinnut vuosien varrella toisen lajin ykköslajikseen, esim. Isotalon Harri valitsi aikoinaan jalkapallon. Vuosien mittaan eri ikäisiä junioreita on siirtynyt Loviisasta isompiin seuroihin pelaamaan ja kokeilemaan taitojaan. Tässä heistä muutamia: Ville Petas lähti pelaamaan Suomi sarjaa, Tony Meski lähti B-junnujen SM-sarjaan, Lindvallin Jani ja Lindroosin veljekset Petter ja Patrik KooKoo:hon, Christoffer Segerman ja Valentin Varis Titaaneihin divariin, Rasmus Reini Karhu Kissoihin, Huuskosen Janne ja Marco Frejborg myös KooKoon riveihin, Rasmus Forsberg Pelicanseihin, Laitisen Otto Kotkan Titaaneihin, Victor Lindfors lhuntersiin, Kaj Linden on Loviisalaislähtöisenä pelannut Ruotsissa divisioonassa jne. vain muutamia nimiä mainitakseni. Tätä listaa voisi jatkaa vielä pidempäänkin. Monia loistavia junioreita on vuosien varella tullut nähtyä ja valmennettua. Ihan aina ei voi muistaa kaikkien nimiä, kertoili valmentajana useita vuosia toiminut Herbert Häbä Stålström. Poikien puolella on taitojäille ja erilaisiin kartoituksiin päässyt useita Loviisalaisia, palstatila ei riitä kaikkien mainitsemiseen. Veeti Holm ja Teemu Engberg ovat kuitenkin viimeisimmät jotka, pääsivät mukaan valtakunnalliselle Pohjola-leirille. Pieni seura on tehnyt useita yhteistyösopimuksia vuosien varrella. Olemme olleet Porvoon Huntersin kummiseura, meillä on ollut yhteinen joukkue Huntersin kanssa ja uusin sopimus on yhteistyösopimus C-nuorten ja D1-joukkueen osalta Haminan KY-80 sekä AaKoon kanssa. Kaiken kaikkiaan LJK on tehnyt erinomaista työtä kasvattajaseurana vuosien saatossa. Voimme olla ylpeitä seurastamme ja valmennuksen tasosta vuosien varrella. Tässä Ljk:n tytöt vas. Veera Helander ja oik. Rebecca Skog. Rebeccas lag vann guld i schweiz Rebecca tyckte ishockey såg både tufft och coolt ut och började själv spela när hon var sju år gammal. På den tiden, hösten 2007, spelade inte många andra flickor hockey. Därför var Rebeca tvungen att träna och spela matcher med pojkarna i Lovisa Ishockey Klubb r.f. Våren 2014 fick Rebecca frågan om hon kan tänka sig delta i en turnering i Schweiz tillsammans med andra flickor från olika finländska lag. De flickor som kontaktades hörde till de bästa i sin åldersklass. Rebecca antog utmaningen och laget som bildades fick namnet HPK Selects. HPK Selects vann guld i Schweiz. Jeannette Andersson ja Sandra Wikman ovat olleet mukana erilaisissa kartoitustapahtumissa ja leireillä, viimeksi syksyllä 2014 Leijonapentu-leirillä Kisakalliossa, joka on ensimmäinen askel leijonapolulla kohti naisten maajoukkuetta. LJK E2 joukkueessa pelaa neljä tyttöä: Anni Pere, Nea Törn, Venla Koskimies ja Tuulia Svärd. Tytöt ovat käyneet koko syksyn 2014 ja ovat menossa myös keväällä 2015 Eteläisen alueen taitojäille Malmin jäähallille. Taitojäille kerätään koko eteläiseltä alueelta tyttökiekkoilijoita yhteisiin harjoituksiin. Tesjokelainen Rebecca Forsberg, 15, teki loviisalaista jääkiekkohistoriaa keskiuusmaalaisen KJT:n riveissä voittamalla C-tyttöjen suomenmestaruuden. Tuore SM-kultamitalisti on harrastanut jääkiekkoa aivan pienestä pitäen. Lajin alkeet hän opetteli LJK:n riveissä Loviisassa. Veljen mukana lähdin lajin pariin. Sittemmin hän on ehtinyt edustamaan myös Porvoon Huntersia. KJT:ssä aloitin vuonna Kaudella Rebecca pelaa sekä LJK C-00 joukkueessa että Espoon Bluesin C-tyttöjoukkueessa. Mutta mitä tuore mestari antaa neuvoksi niille tytöille, jotka pohtivat jääkiekkoharrastuksen pariin hakeutumista. Kyllä sitä ainakin kannattaa mennä kokeilemaan. LJK-Naisten harrastejoukkue pelaa ystävyysotteluita kaudella koska porukka on melko pieni ja lisää harrastajia tarvitaan. Nyt tilanne näyttää valoisammalta ja ensikaudelle on tarkoitus mahdollisesti lähteä taas jääkiekkoliiton naisten harrastesarjaan pelaamaan. Lisää innokkaita naisia tarvitaan, joten uusia rohkeasti toivotaan mukaan. Ei haittaa vaikka ei jäällä olisi ollut muutamaan vuoteen, nopeasti pääsee rytmiin mukaan. Lisätietoja naisten harrastejoukkueesta Ljk:n nettisivuilta. Kaikki tytöt ovat olleet mukana tekemässä seurassamme hienoa työtä tyttökiekkoilun edistämiseksi. LJK oli ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä GHD-tapahtumaa GHD-päivä oli kansainvälinen tyttökiekkopäivä jolloin eri puolilla maailmaa järjestettiin GHD-tapahtumia. Päivän suosio oli meillä Loviisassakin ennätyksellinen. Tuloksena tästä tempauksesta meillä on tällä hetkellä G08/09 joukkueessa puolet tyttöjä ja puolet poikia. GHD-tapahtuma järjestetään ensisyksynä uudestaan - kaikki tytöt rohkeasti mukaan kokeilemaan lätkää! Lisätietoja tyttökiekosta: Tervetuloa Aktiaan! Varaa aika talousasioittesi päivittämiseen Pankki Vakuutus Kiinteistönvälitys Boka tid för uppdatering av din ekonomi Välkommen till Aktia i Lovisa! Bank Försäkring Fastighetsförmedling Terveiset vierumäeltä, kuvassa Leijonapennut Jeannette Andersson ja Sandra Wikman Tytöthän pelaavat kaudella LJK-01,- sekä Pelicans C-tytöt joukkueissa. Iloisia GHD-tyttöjä. Vasemmalta lukien: Anni Pere, Venla Koskimies, Nea Törn sekä Tuulia Svärd. Aktia Loviisa Brandensteininkatu 11, Loviisa Ajanvaraukset puh , Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Näkee jokaisessa asiakkaassaan ihmisen. Aktia Lovisa Brandensteinsgatan 11, Lovisa Tidsbokningar tfn , Ser en människa i varje kund

22 Uusi aika... Ensimmäinen ottelu uudessa hallissa pelattiin Hallin koko on 64 metriä pituutta, 33 metriä leveyttä ja ulkokorkeus on 8,3 metriä. Jäähallissa on 500 katsomopaikkaa ja kahvilassa paikkoja 50. Kustannusarvio piti hyvin eli halli tuli maksamaan Miten näin edullisesti päästiin - siihen suurin syy oli varmasti se talkoo työläisten väsymätön panos. LJK talkooporukka huolehti vielä tulostaulusta sponsorituella, kaukalon, vaihtoaitioiden, kuuluttajakopin ja katsomoiden pystyttämisestä. Uuden hallin avajaiset talkooväelle ja sponsoreille keräsivät runsaasti väkeä paikalle. Vuonna 2005 seuran hallituksessa tapahtui muutoksia. 26 vuotta seuran puheenjohtajana toiminut Pertti Uotinen väistyi puheenjohtajan paikalta mutta jatkoi vielä hallituksen jäsenenä. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi tuli Petri Helander. Helander pääsi aloittamaan puhtaalta pöydältä: Jäähalli oli valmis ja tulevaisuuden koordinointi alkoi aivan eri lähtökohdista. Jäähalli takaa loviisalaiselle jääkiekolle uuden alun. Tästä on hyvä lähteä kasvattamaan harrastajapohjaa. Idea on että pienestä pitäen lapset valitsisivat jääkiekon yhdeksi lajikseen. Vanhemmat ovat tärkeä taustatuki kun seuran toimintaa haravoidaan. Pieni kaupunki tarvitsee kaikkia, jotka vain kynnelle kykenevät, totesi Helander Loviisan Sanomissa puheenjohtaja valinnan jälkeen. Talkootyöt hallilla jatkuivat kun Loviisan kaupunki antoi luvan siirtää myös Kissapotin aiemmat huoltorakennukset uusiksi pukukopeiksi jäähallin viereen. Jälleen LJK talkooporukka oli mukana siirtämässä rakennuksia, auttamassa perustuksissa ja maalaamassa/tekemässä pukukoppeihin penkkejä jne. Helander johti seuraa vuosina Silloin kun aloitin niin halusin tehdä seurasta yhtenäisen. Eli yhtenäistää joukkueet, teettää kaikille samanlaiset pelipaidat, verkkarit ym. Laadittiin kaikille samanlaiset toimintaohjeet. Haluttiin satsata valmennukseen ja sitä kautta saada seuraa eteenpäin. Pyrittiin pitämään harrastus edullisena ja kaikille halukkaille helppo aloittaa lajina, muistelee Helander. LJK- kiekkokoulu ja luistelukoulut olivat täynnä. Nykyiset C- ja D-juniorit ovat seurassa niitä junioreita, jotka ovat pääsääntöisesti aloittaneet harrastuksensa pressuhallin suojissa. Helander kiersi pj aikanaan paljon maakuntien kouluissa, kesälajien päättäjäisissä ja jakoi seurainfoa paperimuodossa kaikille eskari,- ja ala-asteikäisille. Yksi selkeä painopiste aivan alusta lähtien oli myös valmennus. Aloitettiin kouluttamaan valmentajia aloittaviin uusiin joukkueisiin ja autettiin päivittäisessä valmentamisessa. Pääasia oli harrastamisen hinnan ja laadun suhteessa. Eli mahdollisimman halpaa, helppoa mutta silti laadukasta. Liiton kouluttajia saatiin usein Loviisaan ja lähiseudun valmennuspäälliköitä luennoimaan, mm. Jiri Auranen Kotkan Titaaneista, muistelee pj-vuosiaan Petri Helander. Tyttöjä tuli lajin piiriin mukaan heti alusta lähtien. Naisten joukkue perustettiin ja on ollut siitä lähtien aktiivinen. Syksyisin pidettiin koko seuran yhteiset jääleirit, jossa myös vanhemmille pidettiin luentoja. Juniorit pelasivat omassa ikäluokassaan ja tarvittaessa auttoivat vanhempien ikäluokkien mukana. Helanderin aikana Ljk:lle tehtiin myös nettisivut. Helanderin jälkeen vuonna 2010 puheenjohtajan saappaisiin astui LJK-99 joukkueen Sauli Silfvast ja toimintaa tuli lisää myös varsinaisen jääharjoittelun ulkopuolelle. Järjestettiin mm. kesäleiri muukonsaaressa ja perinteeksi muodostui isänpäivinä matka Karjalaturnaukseen. Seuran käyttöön saadut luentotilat keilahallinkiinteistössä olivat ahkerassa käytössä sekä joukkueilla että valmentajien koulutuksissa. Turnauksia pidettiin kotihallissa paljon ja kahvilatoimintaakin kehitettiin eteenpäin. Se oli yhteistyön aikaa, kaupungin kanssa tehtiin paljon yhteistyötä, joukkueet tekivät myös paljon yhdessä asioita ja jääkiekkoliiton suuntaan olimme aktiivisempia, muistelee Sauli Silfvast puheenjohtaja aikojaan. Hänet valittiin myös syksyllä 2014 liiton olosuhdevaliokuntaan jäseneksi. Silfvastin puheenjohtajakaudella tuli myös vuonna 2013 Ringette-lajitarjontaan lisää. Alkuinnostus oli hyvä ja lajia kävi kokeilemassa yli 50 tyttöä. Juniorimäärät kasvoivat edelleen ja uusia joukkueita perustettiin: 04/05, 06/07 ja 08/09 -ryhmät. Peliasut uudistettiin ja me-henkeä lätkäperheen sisällä pyrittiin lisäämään entisestään. LJK:n johtaminen oli antoisaa aikaa, ensimmäinen kaksi vuotta oli kehittyvää aikaa. Iso perhe ja muut luottamustehtävät vaativat ison ajan joten aikaa ei enää ollut seuralle valitettavasti tarpeeksi. Hyviä ystäviä tuli paljon noina vuosina, kertoo Silfvast kauden jo alettua otti puheenjohtajan tehtävät vastaan Petri Uotinen. Mitä isät edellä, sitä Pojat perässä sanonta pitää ainakin tässä paikkaansa. Pertti-isän ollessa seuran puheenjohtajana kaiken kaikkiaan kahdessa jaksossa yli 26 vuotta, ei nuorempi Uotinen lupaa pitää pj-nuijaa kädessään kuin pari vuotta. Sitten on aika päästää taas uudet tuoreet voimat luotsaamaan seuraa eteenpäin. Varmaa on ainakin se, että kolmannen polven P. Uotisen ollessa nyt 10-vuotias ei puheenjohtajan tehtävät seurassa ainakaan suoraan siirry isältä pojalle, ainakaan vielä. Vuonna 2005 Kaj Linden järjesti LJK:lle 30-vuotisen taipaleen kunniaksi NHL- puolustaja Henrik Tallinderin vierailun Juhannusaattona Loviisan jäähallissa. Henrik Tallinder teki yllätysvierailun Loviisaan ja luovutti LJK:n 30. juhlavuoden kunniaksi Buffalon paidan. Vaatimattomanoloinen ruotsalaispuolustaja Henrik Tallinder "valloitti " yleisönsä. Buffalon pelaaja kertoili auliisti urastaan NHL:ssä ja pelaamisestaan TPS:n riveissä sekä junnuvuosistaan, jolloin hän pelasi sekä jääkiekkoa että jääpalloa vielä kuusitoistavuotiaana. Tukholman alueelta kotoisin olevalle Henrikille eivät ulkojäätkään olleet junnuvuosina vieraita. Rullakiekkokin oli tuttu kapistus, vaikkakin nykyisen sopimuksen mukaan sen pelaaminen on kielletty. Sauli Silfvast odottaa innolla kauden alkamista. Jääkiekkoliiton aluekouluttaja Pyry Lukkarila jakamassa oppejaan Loviisassa syksyllä Pelimiesten kohtaaminen, Henrik sekä Herbert. Finnsauna Hockey Café on nimetty pääsponsorin mukaan, Kuvassa Petri Helander Jäähallin avajaisissa. Loviisansanomat Ljk sai FAIR PLAY -palkinnon vuonna Palkintoa noutamassa Anneli Sagulin, Hannu Korhonen sekä Kati Laitinen. Loviisa Lovisa 42 43

23 Ljk:n riveissä maailmanmestari Muistatko? Victor Lindfors on entinen ja vähän nykyinenkin Loviisalainen jääkiekkoilija, joka esiintyi Deaf Lions eli kuurojen maajoukkepaidassa ensimmäistä kertaa Tukholmassa maaottelussa Ruotsia vastaan. Vuonna 1989 syntynyt Victor oli tuolloin vasta 18-vuotias B-juniori. Victor on pelannut maaotteluita Deaf Lions-joukkueessa siitä asti, osallistunut Olympialaisiin, MM-kisoihin sekä EM-kisoihin. Vuonna 2009 Victor oli mukana ensimmäisissä kuurojen jääurheilulajien maailmanmestaruuskilpailuissa Kanadan Winnipegissä kun Suomen kuurojen maajoukkue, Deaf Lions voitti MM-kultaa. Finaalissa kaatui Kanada maalein 5-2. Victor on tehnyt paluun Loviisaan kotikaukaloon ja pelaa kaudella LJK:n Edustusjoukkueessa. Victor aloitti pelaamisen Ljk:ssa 9-vuotiaana. Victor sekä hänen joukkuetoverinsa Randy Törnblom ja Lee Laitinen siirtyivät C-junnu ikäsenä Porvoon Huntersiin pelaamaan. Victor ja Randy pelasivatkin Huntersin riveissä aina A-junnuikään asti. Tämän jälkeen Victor siirtyi Vuosaaren Viikinkeihin missä hän pelasi vuosina III,- sekä II-divaria. Victor asuu Vantaalla ja työskentelee Loviisassa. Tällä hetkellä Victor pelaa Helsingissä Heros harrastejoukkueessa sekä Loviisassa Ljk-Edustusjoukkueessa. Helsingissä Heros joukkueen treenit ovat maanantaisin sekä lauantaisin ja Ljk-edustuksen treenit ovat Loviisassa tiistaisin ja perjantaisin, pelit tietysti päälle. Treenipäivät on sopivasti lomittain, kertoo Victor. Oli kiva tulla taas takaisin Loviisaan pelaamaan Ljk:n riveihin, kertoilee Victor. Samassa joukkueessa pelaa tuttuja pelikavereita junnuvuosilta mm. Derek, Jonny sekä Randy. Huhtikuussa maajoukkue kutsuu jälleen Victoria. Silloin Suomi lähtee tavoittelemaan mitalia Olympialaisista jotka pidetään Venäjällä. Ilman muuta lähdetään kultaa hakemaan, sanoo Victor. Suomen pahimpina kilpakkumppaineina hän pitää Venäjää, joka on varmasti kova kotikisoissaan sekä Kanadaa. Kenties Ljk:n riveissä on myös pian olympiamitalisti. Kuvassa MM-pronssia Vantaalla vuonna TERVETULOA ASIOIMAAN! VASTUULLISEN AVUN SAAT APTEEKISTA! VÄLKOMMEN PÅ BESÖK! DU FÅR KUNNIG HJÄLP PÅ APOTEKET 44 Loviisan Kruunu-Apteekki Apoteket Kronan, Lovisa Kuningattarenkatu 15 Drottninggatan, Loviisa - Lovisa & , fax Palvelemme - Vi betjänar: Ma Pe / Må Fre 9 19 Liljendal Palvelupiste Liljendal Servicepunkt 45