Elämä tuntuu nyt hyvältä

Transkriptio

1 Elämässä Elämässä Kelan Kelan lehti lehti joka joka kotiin kotiin Ajassa Toimeentulotuki täydentää tarvittaessa Kelan tukia. s. 6 Koti&Perhe Pienikin asumistuki voi merkitä paljon. s. 8 Terveys Kuntoutus kasvatti rohkeutta vaatia vastauksia. s. 14 Eläkkeellä Takaisin jaloilleen työkyvyttömyyseläkkeen tuella. s. 16 Opiskelu&Työ Vuorotteluvapaalla vuodeksi aurinkoon. s. 19 Kelan etuudet s Kela Benefits s Elämä tuntuu nyt hyvältä Santerin esimerkki rohkaisee mielenterveyskuntoutujia uskomaan tulevaisuuteen. Sivut 16 17

2 2 Elämässä Elämässä Mitt i allt -lehti on julkinen tiedote, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Numero 2/2014 jaetaan vuosikerta Pääkirjoitus n Lokakuu 2014 Ajassa n 3 Annika Söderblom Vuonna 2014 on ilmestynyt kaksi lehteä: maaliskuussa ja lokakuussa. Julkaisija Kansaneläkelaitos (Kela) Toimitus toimitus@kela.fi tai etunimi.sukunimi@kela.fi Puh.vaihde Osoite PL 450, HELSINKI Toimitus vastaa vain tilatuista kirjoituksista ja valokuvista. Jakelu Suomen Suoramainonta Oy Lehden jakelua koskevat kysymykset ja palaute: Suoramainonnan palvelunumero (09) tai verkkolomake osoitteessa Päätoimittaja Seija Kauppinen Toimitussihteeri Satu M. Kontiainen Toimituksen sihteeri Nina Sistonen Taitto BOTH Oy Kansikuva Juha Törmälä Näkövammaisille Äänilehtenä Elämässä-lehteä voi tilata joko Kelan toimiston kautta tai suoraan Näkövammaisten Keskusliitosta, PL 30, IIRIS puhelin (09) / Niina Juntunen niina.juntunen@nkl.fi Muutos vaatii yhteistyötä. Muutoksia näkyvissä Y leinen asumistuki uudistuu vuodenvaihteessa. Muutos selkeyttää asumistukea, ja myös tuen hakeminen helpottuu. Hakijan on ollut vaikea ennakoida tuen määrää. Hänen on pitänyt selvittää hakemuksessaan muun muassa asunnon pinta-ala, valmistumis- ja perusparannusvuosi ja lämmitysjärjestelmä sekä ruokakunnan omaisuus, vaikka siitä ei olisikaan ollut tuloja. Ensi vuonna hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat vain asunnon sijainti kunta ja ruokakunnan koko. Perusomavastuu on määräytynyt asunnon sijainnin mukaan, mutta jatkossa se määräytyy samalla tavalla koko maassa. Uudistus helpottaa ja nopeuttaa myös hakemusten käsittelyä Kelassa. Asumistuen tasoon muutos ei juurikaan vaikuta. Asumistuki ei edelleenkään kata koko vuokraa, vaan osa tuensaajista joutuu turvautumaan myös toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuen käsittely siirtyy kunnilta Kelaan vuoden 2017 alusta. Harkinnanvarainen tuki jää edelleen kuntien hoidettavaksi. Vaikka muutos tapahtuu vasta parin vuoden kuluttua, sen valmistelu on jo alkanut. Kyseessä on Kelalle uusi tehtävä, joka edellyttää opettelua ja tietojärjestelmän rakentamista. Lakimuutoksen valmistelu on myös aloitettu työryhmässä, Pinnalla johon kuuluu jäseniä sosiaali- ja terveysministeriöstä, Kuntaliitosta ja Kelasta. Siirron onnistuminen vaatii kuntien ja Kelan tiivistä yhteistyötä jo valmisteluvaiheessa. Muutos on perustoimeentulotuen hakijalle askel kohti helpompaa tukien hakemista, sillä hän asioi joka tapauksessa yleensä myös Kelassa. Yhden luukun periaatetta on jo onnistuneesti kokeiltu Vantaalla, niin kuin tässä lehdessä kerromme. Myös opintotukeen tulee muutoksia. Ensimmäiset opintonsa tänä syksynä aloittava opiskelija saa enemmän opintorahaa kuin edeltäjänsä mutta lyhyemmän ajan kuin ennen. Jos uusi korkeakouluopiskelija nostaa opintolainaa ja suorittaa tutkintonsa määräajassa, hän saa opintolainahyvityksen. Tämä tarkoittaa, että Kela maksaa opiskelijan puolesta jopa kolmasosan opintolainasta. Tukimääriä korotetaan hieman, ja opintorahaan tulee indeksikorotus. Opintotuen asumislisä sen sijaan säilyy ennallaan. Tämä on viimeinen tässä muodossa ilmestyvä Elämässä Mitt i allt -lehti. Tämän jälkeen saat tietoa Kelan tuista ja palveluista kerran vuodessa tehtävästä Elämässä Mitt i allt -oppaasta, kela.fi-verkkosivuilta, palvelupisteissä jaettavista etuusesitteistä ja Kelan puhelinpalvelusta. Toimitus kiittää kaikkia lukijoita yhteisistä vuosista. Seija Kauppinen Pienen Lea-tytön äiti Reeta Lindeman on tyytyväinen Kelan asiakas. Erityisesti verkkopalvelut saavat häneltä kiitosta. Kela on elämässä mukana Kela verkossa Painos Noin 2,7 miljoonaa kpl Painopaikka Sanomapaino Oy, Vantaa ISSN n Miten haen lääkkeen erityiskorvausoikeutta? Oikeutta erityiskorvaukseen haetaan toimittamalla Kelaan lääkärin kirjoittama B-lausunto. Muuta hakemusta ei tarvita. Kelan asiointipalvelusta voi katsoa, onko B-lääkärinlausunto tullut Kelaan ja onko oikeus erityiskorvaukseen myönnetty. Palveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Kela lähettää korvausoikeuspäätöksen postitse kotiin. Erityiskorvaus voidaan maksaa lääkkeistä, jotka on ostettu sen jälkeen, kun B-lääkärinlausunto on toimitettu Kelaan. Kelan päätöksissä kerrotaan ne lääketieteelliset edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta voi saada oikeuden erityiskorvaukseen. Erityiskorvauksen voi saada tiettyjen vaikeiden, pitkäaikaisten sairauksien hoidossa anja reponen käytettävistä lääkkeistä. Erityiskorvausryhmiä on kaksi. Alemmassa korvausryhmässä lääkehoidon kustannuksista korvataan 65 % ja ylemmässä 100 % lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Ylemmän ryhmän lääkkeistä asiakas silti joutuu maksamaan lääkekohtaisen omavastuuosuuden, joka on 3 euroa asiointikertaa kohti. Valtioneuvosto päättää, mitkä sairaudet kuuluvat erityiskorvauksen piiriin. Lääkkeiden hintalautakunta päättää, mitkä lääkevalmisteet ovat erityiskorvattavia näissä sairauksissa. Erityiskorvattavat lääkkeet näkyvät esimerkiksi Lääkehaku-palvelussa laakehaku. Satu Kontiainen Kahden pienen lapsen äiti, espoolainen Reeta Lindeman on ollut syntymästään saakka halvaantunut. Nyt hän hoitaa kotona lapsiaan Tomia ja Leaa. Viitenä päivänä ja kahtena iltana viikossa apunani on avustaja. Koska mieheni Henri on kokopäivätyössä, taloutemme on kunnossa. Olisi vaikeaa, jos olisin yksin. Olen saanut Kelasta työkyvyttömyyseläkettä vuodesta 2010, mutta koen olevani ennemmin kotiäiti kuin eläkeläinen. Reeta kertoo käyttävänsä Kelan verkkoasiointipalveluja ahkerasti. Ne toimivat hyvin. Etenkin talvella voi olla hankala päästä käymään Kelan toimistossa. Kelassa on aina mukava asioida. Työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi Reeta on saanut Kelasta äitiysrahaa ja nyt myös kotihoidon tukea. Lisäksi Kela maksaa fysioterapian kahdesti viikossa. Sen ansiosta pystyn ylläpitämään jonkintasoisen liikuntakyvyn. On kuitenkin outoa, että minun pitää joka vuosi erikseen todistaa fysioterapiatarpeeni, vaikka olen ollut halvaantunut syntymästäni asti. Reetan mielestä Kelassa on aina mukava asioida, vaikka joskus asioiden hoitaminen vaatiikin paljon voimia. Luottamus ja tyytyväisyys Kelaan ovat kasvaneet. Suomalaisista 85 prosenttia sanoo TNS Gallupin haastattelussa luottavansa Kelaan erittäin tai melko paljon. Viisi vuotta sitten luku oli 75 prosenttia. Eri instituutioiden vertailussa Kelaa enemmän luotetaan vain poliisiin. Myös Kelan asiakaspalvelun saamat arvosanat ovat parantuneet. Kouluarvosanoin mitattuna parhaan arvosanan eli yli kahdeksan saavat Kelan toimistot. Myös verkkopalvelun arvosana yltää yli kahdeksikkoon. Selkeästi aiempaa korkeampia arvosanoja saa puhelinpalvelu, jonka arvosana on noussut keskimäärin samalle tasolle muiden palvelukanavien kanssa. Kelan palvelut ovat viime vuosina uudistuneet ja monipuolistuneet. Asiakkaiden tarpeisiin on tarjolla erilaisia asiointivaihtoehtoja. Kela-asian voi hoitaa toimistojen lisäksi puhelimessa, verkossa tai ajanvarauksella. Erityistä tukea tarvitseville Kela tarjoaa yksilöllistä neuvontaa. Aiempaa suurempi osa Kelassa asioineista on käyttänyt verkkopalvelua. Vuonna 2013 Kelan verkkosivuilla vierailtiin peräti 21,6 miljoonaa kertaa. Yli 40 prosenttia kela.fi-käynneistä johtaa kirjautumiseen verkon asiointipalveluihin. Mobiilikäytön osuus kaikista käynneistä oli viime vuona yli 12 prosenttia. Sören Viktorsson

3 4 n Ajassa Ajassa n 5 Puheenvuoro Riku Siivonen Kirjoittaja on helsinkiläinen toimittaja, käsikirjoittaja ja viestintäasiantuntija. 1 Etusivulta näkee, milloin seuraava maksu on tulossa. 2 Tilille maksettava summa on myös selvästi näkyvissä. elina minn n Sitaatit Rikkaat, nuo irstaat siat Poliitikko kertoi tv-ohjelmassa kuulleensa kaupungilla, että maahanmuuttajiin suhtaudutaan toimeentulotuen myöntämisessä eri tavalla kuin ns. kantasuomalaisiin. Hän oli myös kuullut, että joissakin kulttuureissa on kiellettyä käyttää vanhoja lastenvaunuja. Kumpikaan ei pidä paikkaansa, kuten jatkojutut mediassa kertoivat. Voi tietysti olla olemassa joku perhe, joka haluaa uudet lastenvaunut. Siitä ei voi kuitenkaan tehdä mitään laajempia johtopäätöksiä eri maiden kulttuureista. Poliitikko siis yleisti stereotypioiksi kuulopuheita, joilla ei ollut vastinetta todellisuudessa. Tällaiseen käytökseen hänen ei olisi pitänyt alentua. Siksi kritiikki poliitikkoa kohtaan oli aiheellista. (Se ei tietenkään poista sitä, että monia ihmisiä todellisuus ja faktat eivät hetkauta. He ovat valmiita uskomaan, että poliitikko oli ja on pohjimmiltaan oikeassa väitteissään.) Jos tarkkaan ajattelee, niin oikeastaan poliitikko käyttäytyi samalla tavalla kuin moni häntä kritisoineista tekee ja kritiikissään teki. Mutta maahanmuuttajien Iso siivu yhteisestä hyvästä. sijaan haukutaan rikkaita. Herroja ja rouvia. Niitä sikoja. Jostain syystä Suomessa on sallittua haukkua rumastikin hyvin toimeentulevia ihmisiä. Maahanmuuttajayleistyksistä kauhistuneet ihmiset saattavat aivan hyvin puhua hyvävelikerhoista, joissa päätetään keskenään asiat. Herrat ja rouvat ovat puheissa helposti tunnevammaista eliittiä, jotka eivät ymmärrä mitään köyhän elämästä. Tämä kävi ilmi esimerkiksi keskustelusta, joka seurasi ministerin arvioitua, että tuskin kovin monella Suomessa on pieni palkka. Kura ja henkilökohtaisuudet lensivät. Ja pahimpia eliitin jäseniä ovat tietysti suomenruotsalaiset, jotka ovat kaikki rikkaita ja saavat kaikenlaisia etuoikeuksia valtiolta. Uutisena voin kertoa, että kaikki suomenruotsalaiset eivät ole rikkaita eikä kaikista Suomen asioista päätetä hyvävelikerhoissa. Voi tietysti olla, että jossain sellainen kerho on. Siitä ei voi kuitenkaan tehdä laajempia päätelmiä suomalaisesta päätöksenteosta. Aina pitäisi yksilöidä, mitä kerhoa tarkoitetaan, kuka siihen kuuluu, ja todistaa, että siellä on laittomasti sovittu jostain asiasta. Kukaan ei kuitenkaan perää tarkennuksia, kun haukutaan eliittiä. Se herättää kysymyksiä. Onko siis todella oikeutetumpaa haukkua rikkaita väärin perustein ja yleistäen? Saako kaikkia rikkaita haukkua vai vain perijöitä, jotka eivät ole ansainneet itse rahojaan? Jos rikastun, menetänkö ihmisoikeuteni? Monet meistä ovat helposti varmoja, että kaikki muut yrittävät kahmia itselleen mahdollisimman ison siivun yhteisestä hyvästä. Mutta en minä. Jos muut toimisivat eri tavalla, Suomen asiat olisivat kunnossa. Kunpa kaikki olisivat yhtä jaloja ja oikeamielisiä kuin minä. palvelu listaa tarvittavat liitteet. 4 Sivulta pääsee muun muassa tarkistamaan omat tiedot, seuraamaan lääkekaton täyttymistä ja laittamaan uuden hakemuksen vireille. Yhdellä vilkaisulla Omat Kela-asiat voi tarkastaa kätevästi verkon asiointipalvelusta. Mikä eläkkeen maksupäivä olikaan? Onko asumistukihakemus saapunut perille Kelaan? Kaikki omat tärkeät Kela-tiedot voi tarkistaa yhdellä vilkaisulla Kelan asiointipalvelun etusivulta verkossa. Palvelu on käytettävissä jatkuvasti, myös iltaisin tai viikonloppuisin, omalta tai vaikkapa lapsenlapsen tietokoneelta. Opastusta verkkopalvelun käyttöön annetaan myös Kelan toimistoissa. Asiointipalvelun etusivulta näkee yhdellä vilkaisulla, milloin seuraava maksu on tulossa ja mikä on omien hakemusten tilanne, kertoo kehittämispäällikkö Sami Koponen Kelasta. Etusivulta näkee seuraavan ja edellisen maksupäivän ja tuen määrän. Sivulla muistutetaan myös siitä, jos hakemukseen pitää 3 Hakemuksen tilanteen ja arvioidun käsittelyajan voi tarkistaa kätevästi. toimittaa liite. Myös uudet päätökset näkyvät etusivulla reilun kuukauden ajan. Hakemuksen liitteetkin voi lähettää Kelaan verkossa. Palvelu listaa tarvittavat liitteet, ja ne voi lähettää samasta palvelusta. Liitteen voi skannata tai kuvata ja tallentaa vaikka tietokoneen työpöydälle ja sen jälkeen lähettää Kelaan. Palvelu antaa vahvistuksen siitä, että liitteet ovat saapuneet Kelaan, Sami Koponen neuvoo. Satu Kontiainen Kelan asiointipalveluun kirjaudutaan omilla verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. ida wikström Soitto voi riittää Vierailu verkkosivulle tai pirautus Kelan palvelunnumeroon auttaa, kun mielen päällä on tukiin tai omiin hakemuksiin liittyviä kysymyksiä. Puhelimessa voi myös ilmoittaa monista muutoksista, jotka vaikuttavat omiin etuuksiin. Tällainen muutos voi olla esimerkiksi avoliiton solmiminen. Soitto asiakkaalle voi tulla myös Kelan etuuskäsittelijältä, joka kaipaa jonkin lisätiedon asiakkaan hakemukseen. Se on nopeampaa kuin tiedon pyytäminen kirjeitse. Puhelun aluksi Kela varmistaa aina asiakkaan henkilöllisyyden asiakastietojen ja muutaman kysymyksen avulla. Hyvällä irti paheista Sirpa Palokari: Armollinen itsekuri. PS-kustannus Etuuksien hakeminen suullisesti onnistuu Kelan toimistossa tai puhelinpalvelussa silloin, kun asiakas on varannut ajan asiointia varten etukäteen. Ajanvaraus kannattaa erityisesti silloin, kun hoidettavana on monia tai monimutkaisia asioita. Ajanvarauksen voi tehdä verkossa osoitteessa soittamalla palvelunnumeroon tai pistäytymällä Kelan toimistoon. Aivan kaikkia etuuksia ei pysty hakemaan suullisesti annettavan tiedon perusteella. Kela kehittää ja laajentaa mahdollisuuksia suulliseen asiointiin vähitellen, kertoo etuuspäällikkö Mia Helle. Syö kasviksia! Lähde lenkille! Lopeta tupakointi! Moni haluaisi, mutta mistä saisi puhtia elämäntapamuutoksiin. On etsittävä itselle sopiva houkutin tehdä asioita toisin kuin ennen. Riippuvuudesta voi vapautua, kun tilalle tulee tyydyttävää korvaavaa toimintaa. Muutoksen tarve on kuitenkin sisäistettävä itse, sillä ulkoapäin tullut patistelu ei tuota tulosta. Tarvitaan tahdonvoimaa, joka ei ole geeneissä, vaan kenen tahansa opeteltavissa. Armollinen itsekuri on itsestä huolehtimista, omien rajojen asettamista ulkoapäin tulevia vaatimuksia ja paineita vastaan, Sirpa Palokari kirjoittaa. Hän tähdentää, että armollisen elämänasenteen juuret ovat kasvatuksessa. Kirjoittaja peräänkuuluttaa myös terveysvalistuksen vastuuta. Sen tulisi olla kannustavaa, ei vaativaa ja syyllistävää. Kirja antaa käytännöllisiä neuvoja. Samaan aikaan ei esimerkiksi kannata aloittaa useita itsekuria vaativia asioita, kuten laihduttamista ja tupakkalakkoa. Jos ihmisen psyyke on tasapainossa, onnistuvat elämäntapamuutoksetkin helpommin, siksi henkistä hyvinvointia ei pidä unohtaa. Kappaleiden lopussa on pohdintatehtäviä, jotka auttavat kartoittamaan omaa tilantetta. Kirja sopii myös ryhmätyömateriaaliksi alan opiskelijoille. Aino Ukkala moni asia voi hoitua yhdellä soitolla. Asiakas voi toimittaa liitteet Kelaan verkossa asiointipalvelussa olevan viestipalvelun kautta tai lähettää ne postitse. Jos asiakkaalla ei ole mahdollisuutta kirjata ylös puhelun aikana sovittuja asioita, Kelan palveluneuvoja lähettää asiakkaalle niistä muistilapun kirjeenä tai tekstiviestinä. Ruuhkaisina aikoina puhelinpalveluun voi olla jonotusaika. Jonottavalle asiakkaalle saatetaan tarjota mahdollisuutta jättää Kelaan soittopyyntö. Kun soittopyyntö on vastaanotettu, Kelasta soitetaan tunnin sisällä takaisin. Kelan palvelunumerot ovat tämän lehden sivulla 21. Kun liikutat kehoasi, elät kauemmin Gretchen Reynolds: Kuntoilu 2.0 Liiku tehokkaammin, treenaa fiksummin, palaudu nopeammin ja elä pidempään. Atena Kustannus Mikä on ihmisen luontaisin liikkumistapa? Onko tarpeen juoda vettä jatkuvasti tai ennakoiden? Mikä on vuosisatamme suurin uhka kansanterveydelle? Uusimmat urheilututkimukset antavat yllättäviä vastauksia. Ne löytyvät opas- ja käsikirjasta Kuntoilu 2.0. On kiistatonta, että liikkuminen ilmenee kehon jokaisessa solussa. Aivot hoputtavat lihakset liikkeeseen, mikä puolestaan muokkaa aivoja. Syntyy uusia hermosoluja ja verisuonia. DNA:kin muuttuu, sillä fyysinen kunto perustuu osin perimään. Täytyy itse päättää, vahvistaako sitä liikkumalla vai ei. Uutta on se, ettei ihmisen tehokkain kulkutapa ole polvia voimistava juokseminen, vaan kanta-astuvasti suoritettu, fyysisesti taloudellinen kävely. Hyöty tulee siitä, että polttoainetta kuluu vähiten kuljettuun matkaan nähden. Janon tunne ohjaa maratoonaria paremmin kuin liika vedenjuonti. Kuntoilu 2.0 ampuu alas myös erikoisjuotavat, sillä kaakaokupillinen palauttaa yhtä lailla. Kirjan rento asenne sopii nykypäivään. Kun nouset sohvalta jalkeille, hyödynnät heti lihaksiasi. Kun puhut puhelimessa seisten, tasapainoile huvikseen yhdellä jalalla. Taistelussa satalukumme vitsausta, liikkumattomuutta, vastaan kaikki liikunta lisää elinvuosia. Irmeli Tanttu Nyt myös meillä kaivataan järeämpiä keinoja, joilla estetään nuoria jäämästä toimeentulotuen varaan pidemmäksi ajaksi. Tutkimusjohtaja Olli Kangas Sosiaalivakuutus-lehti 1/2014 n Luvut Eläkettä saavan hoitotuen saajien määrä on kasvanut 70% kymmenen vuoden aikana. n Vuonna henkilöä kuului Suomessa ruokakuntaan, jolle maksettiin Kelasta asumistukea.

4 6 n Ajassa Ajassa n 7 Vältä tuplavakuuttamista Jos työskentelet sekä Suomessa että Virossa, ota yhteys Eläke turvakeskukseen ja selvitä kumman maan sosiaaliturvaan kuulut. Kasvava työvoiman liikkuvuus Suomen ja Viron välillä on synnyttänyt tuplavakuuttamisongelman. EU-säännösten mukaan eläke voi kertyä vain yhteen maahan kerrallaan. Myös sosiaaliturvaetuudet, kuten sairauspäivärahat, saa vain yhdestä maasta. Moni sekä Suomessa että Virossa työskentelevä maksaa sosiaalivakuutusmaksuja kahteen maahan. Maksuja ei kuitenkaan tarvitse, eikä saa, maksaa molempiin maihin yhtä aikaa. Kahteen maahan maksaminen ei tuo tuplaeläkettä tai muutakaan sosiaaliturvaa. Se ainoastaan hankaloittaa etuuksien saamista. Lue lisää > Työeläkepalvelut > Ulkomaantyön vakuuttaminen. Kuvallisia Kela-kortteja ei enää uusita Kela ei ole myöntänyt uusia kuvallisia Kela-kortteja enää viime vuosina. Asiakas on kuitenkin voinut uusia aiemmin myönnetyn Kela-kortin, jos kortin tietoihin on tullut muutoksia tai se on kadonnut. Kuvallisten Kela-korttien uusiminen päättyi lokakuun alussa. Aiemmin myönnetyt kortit ovat kuitenkin edelleen voimassa. Kun kuvallista Kela-korttia ei voi enää uusia ja kortti esimerkiksi katoaa, kuvallisen Kela-kortin alennuksiin oikeuttavat merkinnät korvataan muulla tavoin: Eläkkeensaajamerkinnän, joka oikeuttaa joihinkin eläkeläisalennuksiin, korvaavat työeläkekortti tai kansaneläkkeensaajan kortti. Kuvattomien kansaneläkkeensaajan ja työeläkekorttien kanssa on aina esitettävä henkilöllisyystodistus. Rintamaveteraani- ja miinanraivaaja-merkintä korvataan Kelasta erikseen pyydettävällä todistuksella. Jos kuvallisen Kela -kortin henkilö- tai sairausvakuutustietoihin tulee muutoksia, asiak kaalle toimitetaan uusi kuvaton Kela-kortti. Tuki maksetaan heti oikean suuruisena. Tiukan paikan tullen Vakava sairastuminen, työttömyys tai avioero ovat elämän suuria mullistuksia, jotka laittavat talouden yleensä sekaisin. Toimeentulotuki täydentää tarvittaessa Kelan etuuksia. Viivi on vantaalainen työtön perheenäiti. Hän saa Kelasta työmarkkinatukea. Viiville tulee ero. Viivi muuttaa vuokra- asuntoon lastensa kanssa. Perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirtyvät Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alusta. Tavoitteena on vähentää kuntien työtä ja säästää kustannuksissa. Toimeentulotukilakiin tehdään tarvittavat muutokset. Näitä muutoksia valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriön johtamassa työryhmässä, jossa on mukana edustajia myös Kelasta ja Kuntaliitosta. Toimeentulotuki myönnetään jatkossakin hakemuksen perusteella, eikä sitä makseta automaattisesti vähäisten tulojen vuoksi. Samalla myöntämiskäytäntöjä yhtenäistetään siten, että kuntakohtaiset erot Kela käsittelee Vantaalla asumistukihakemuksen nopeutetussa järjestyksessä. Näin toimeentulotukilaskelmassa voidaan huomioida myös asumistuki, joten toimeentulotuki maksetaan heti oikean suuruisena eikä sitä jouduta perimään takaisin. asiointi Viivi hakee asumistukea Kelasta. Toimistossa hänen elämäntilanteensa kartoitetaan, ja hänet ohjataan hakemaan Kelan asiointipalvelussa verkossa yleinen asumistuki ja lapsilisän yksinhuoltajakorotus. Kelan palveluneuvoja keskustelee Viivin kanssa myös elatusapuasioista ja toteaa, että Viivillä voisi olla oikeus toimeentulotukeen. Vantaalla Kela ja sosiaalitoimi ovat kokeilleet palveluyhteistyötä. Niinpä Kelan palveluneuvoja ohjaa Viivin vielä tekemään toimeentulotukihakemuksen Vantaan kaupungille ja pyytää Viiviltä suostumuksen tietojen siirtoon. Perustoimeen Tulotuki Kelasta vuonna 2017 vähenevät ja kansalaisten yhdenvertaisuus paranee. Kelassa on käytettävissä asiakkaiden tiedot useista tietojärjestelmistä. Se vähentää asiakkaan tarvetta esittää tulotietojaan hakemuksen yhteydessä. Kela rakentaa toimeentulotuen käsittelyä ja maksamista varten uuden järjestelmän. Harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kuntien sosiaalityöntekijöiden hoidettaviksi. Kela varmistaa asiakkaiden ohjauksen sosiaalityön piiriin yhteisesti sovituin perustein. Satu Kontiainen Toimeentulotukihakemus Viivi ilmoittaa toimeentulotukihakemuksessa tuloikseen työmarkkinatuen ja lapsilisän. Hän myös ilmoittaa, että on hakenut Kelasta asumistukea. Sosiaalitoimisto saa määrän tietoonsa suoraan Kelasta. Menoikseen Viivi ilmoittaa vuokran ja vesimaksun. Päätös Asiakkaan tuloina huomioidaan: työmarkkinatuki + lapsikorotus 694,44 lapsilisä + yksinhuoltajakorotus 316,42 asumistuki 608 Asiakkaan menoina huomioidaan: vuokra 730 vesimaksu 30 perhekoon mukainen perusosa 1 109,27 (yksinhuoltaja 528,22 + ensimmäinen alle 10-vuotias lapsi 302,53 + toinen alle 10-vuotias lapsi 278,52 ) Tulot yhteensä 1 618,86 menot yhteensä 1 869,27 = -250,41 Asiakkaalla on toimeentulovajetta 250,41 euroa. Tämä summa maksetaan hänelle toimeentulotukena. Viivi saa kuukaudessa tukea Kelasta yhteensä 1 618,86 euroa sekä kaupungilta 250,41 euroa toimeentulotukea. Määrä tarkistetaan, kun elatusapuasia on selvinnyt. Vuokran ja vesimaksun jälkeen Viivillä ja lapsilla jää elämiseen 1 109,27 euroa kuukaudessa. kuvitukset ida wikström Taksimatkojen suorakorvaus koko maahan Taksien suorakorvausmenettely laajenee vuoden loppuun mennessä koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Viimeisinä sairaanhoitopiireinä mukaan tulevat Itä- ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirit ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Kelan korvaamat taksimatkat tilataan keskitetyistä puhelinnumeroista. Jokaisella sairaanhoitopiirillä on oma tilausnumero. Kun matka tilataan oman piirin tilausnumerosta, asiakas maksaa matkastaan vain Kelan korvaamien matkojen omavastuuosuuden. Suorakorvausjärjestelmän ansiosta myös lyhyet, kustannuksiltaan alle omavastuun jäävät matkat tulevat Kelan tietoon, ja ne lasketaan mukaan matkakattokertymään. Etelä-Pohjanmaa Etelä- ja Itä-Savo (käytössä ) Etelä-Karjala Helsinki ja Uusimaa (suomi) (ruotsi) (numerot käytössä ) Kainuu Kanta-Häme (03) Keski-Pohjanmaa (suomi) (ruotsi) Keski-Suomi Matka tilataan oman Piirin numerosta. Kela korvaa sairauden tai raskauden vuoksi tehdyt matkat terveydenhuoltoon sekä matkat Kelan järjestämään kuntoutukseen. Matkat korvataan ensisijaisesti julkisten kulkuvälineiden kustannusten mukaisesti. Taksin käyttö korvataan silloin, kun terveydenhuolto määrittää asiakkaalle oikeuden taksimatkaan todistuksella SV 67, Todistus matkakorvausta varten. Asiakas säilyttää todistuksen itsellään, koska Kela voi tarvittaessa pyytää sitä jälkikäteen asiakkaalta. Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla lakimuutos, jonka mukaan alkaen kaikkien Kelan korvaamien matkojen omavastuu nousee 16 euroon. Samassa yhteydessä vuotuinen omavastuuosuus nousee 272 euroon. Asiakas maksaa yhdensuuntaisesta matkastaan 16 euroa silloin, kun taksimatka on tilattu tilausvälityskeskuksesta, jonka kanssa Kela on tehnyt sopimuksen suorakorvausmenettelystä. Tämä omavastuu kerryttää vuotuista matkakattoa. Asiakas joutuisi maksamaan yhdensuuntaisesta taksimatkasta 32 euroa silloin, kun taksimatkaa ei ole tilattu tilausvälityskeskuksesta, jonka kanssa Kela on tehnyt sopimuksen suorakorvausmenettelystä. Tämä omavastuu ei kerrytä vuotuista matkakattoa. Heini Lehikoinen Taksimatkojen tilausnumerot Kymenlaakso Lappi ja Länsi-Pohja Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme Satakunta Vaasa Varsinais-Suomi (02) (suomi) (02) (ruotsi) Vakuutuslääkärien työstä lisää tietoa Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vakuutuslääkärisivuston. Verkkosivuilla kerrotaan vakuutusyhtiön tai Kelan asiantuntijalääkärin ja hoitavan lääkärin eri rooleista, tukien ja korvausten hakemisen käytännöistä sekä päätöksenteosta. Teemaosio on osoitteessa Velka Kelalle voidaan periä veronpalautuksesta Kela voi pyytää ulosottoviranomaista ulosmittaamaan veronpalautukset silloin, kun asiakas ei ole sopinut Kelan kanssa velan maksamisesta tai ei ole noudattanut Kelan kanssa tekemää osamaksusuunnitelmaa. Veronpalautuksia ei kuitenkaan ulosmitata niiltä asiakkailta, jotka ovat maksaneet etuuden perintää tai opintolainaa osamaksusuunnitelman mukaan. Elatusapuvelkaa osamaksulla maksavilta asiakkailta veronpalautus ulosmitataan. Kela ei lähetä asiakkaalle erillistä ilmoitusta tai maksukehotusta ennen veronpalautuksen ulosmittausta. Sen sijaan ulosottoviranomainen lähettää vireilletuloilmoituksen ja maksukehotuksen ennen veronpalautuksen ulosmittausta. Jos asiakas maksaa koko velan ulosoton maksukehotuksella, veronpalautusta ei ulosmitata eikä asiasta tule merkintää ulosottorekisteristä annettavaan todistukseen. Perintä on Kelan lakisääteinen velvollisuus. Vuoden 2013 lopussa Kelalla oli takaisinperittävänä liikaa maksettuja etuuksia noin 112 miljoonaa euroa, opintolainoja noin 160 miljoonaa euroa ja elatusapuvelkoja noin 214 miljoonaa euroa. Kela on perinyt velkoja veronpalautuksista ulosottoteitse vuodesta Tämä koskee etuuksien takaisinperinnästä syntyneitä velkoja, Kelan perinnässä olevia opintolainoja ja elatusapuvelan perintää.

5 Koti&Perhe n 9 Nina rakkaiden tyttäriensä Adan ja Tiian kanssa. TEKSTI Mia Hemming n KUVAT Juha Törmälä 75 eurolla ruuat viikoksi neljälle Pienikin asumistuki auttaa, kun sen käyttää harkiten. Suntisilla ei sorruta heräteostoksiin. Summalla on suuri merkitys. Sastamalalaisen Nina Suntisen ruokakunta saa Kelasta yleistä asumistukea 75 euroa kuukaudessa. Perheen tulot muodostuvat Ninan toimeentulotuesta, Petri Suntisen palkasta ja kotihoidon tuesta, jota perhe saa Kelasta vähän yli yksivuotiaasta Adasta. Perheeseen kuuluu lisäksi 15-vuotias peruskoululainen Tiia Ninan aiemmasta avioliitosta. Perhe asuu kaupungin vuokraasunnossa. Ninalla on myös kaksi aikuista poikaa, jotka käyvät vierailulla Ninan uusperheessä lähes päivittäin. Nina luonnehtiikin heitä kaikkia perhekeskeisiksi ihmisiksi. Pienellä summalla on perheellemme suuri merkitys: sillä ostan viikon ruoat. 75 eurolla saa melkoisen määrän perunoita, makkaraa, kaalia, jauhoja ja makaroneja. Esimerkiksi 6 eurolla saa aineet muutaman päivän nakkikeittoon, Nina kertoo. Asumistuen hakeminen on sujuvaa Petri ja Nina muuttivat yhteen vuosi sitten kesällä saatuaan asunnon. Vanhempainrahan aikana he eivät saaneet asumistukea. Tämän vuoden helmikuusta lähtien heille on myönnetty Kelasta yleistä asumistukea. Ninalla on aiempaakin kokemusta yleisestä asumistuesta, sillä hän on ollut yksinhuoltaja ja työskennellyt pienipalkkaisessa kotipalvelutyössä.

6 10 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 11 Yleinen asumistuki uudistuu Uusi laki yleisestä asumistuesta on tulossa voimaan Muutos selkeyttää asumistukea, ja tuen hakeminen helpottuu. Ninalle perheen hyvinvointi on kiitoksen aihe ja huolenpidon kohde. Oma koti kullan kallis. Silloin summa oli suurempi, ja tuki tuntui vielä nykyistä merkittävämmältä. Paljon helpommin sain ostettua jotain ylimääräistä, mitä mieleni teki. Ninan mielestä asumistuen hakeminen ei ole vaikeaa. Ohjeet ovat melko selkeät ja yksinkertaiset. Sen sijaan olen selvittänyt vanhimmalle pojalleni asumistukiasioita, sillä hän ei ole kaikkea ymmärtänyt. Ainoa asia, mikä on tuottanut minulle päänvaivaa, on todistus talon peruskorjauksesta ja perusparantamisesta. Sen voisi saada erikseen pyytämättä vuokrasopimuksen tekemisen yhteydessä. Vaikka Nina on hakenut ja saanut asumistukea useamman kerran, hän aina lukee päätöksen tarkasti. Hän on myös hakenut virheelliseen päätökseen muutosta. Tuloni oli päätöksessä merkitty liian suuriksi, ja valitukseni perusteella päätös sitten oikaistiin. Nina haaveilee kouluttautumisesta koulunkäyntiavustajaksi tai päiväkotityöhön, mutta häntä pelottaa tulojen mahdollinen väheneminen opiskelun vuoksi. Hän miettii, että perhe saattaisi menettää yleisen asumistuen, mikä vaikeuttaisi toimeentuloa. Palkasta jää muutama euro. Kaikki menot suunnitellaan tarkasti Suntiset maksavat runsaat 660 euroa vuokraa 74 neliön asunnostaan. Nina Suntinen havainnollistaa, ettei puolison kahden viikon palkka aina riitä vuokraan. Jos on ollut enemmän töitä tai on palkanlisiä, vuokranmaksun jälkeen jää palkasta muutama euro. Petri käy töissä noin 70 kilometrin päässä, ja polttoainekulutkin tuntuvat taloudessa, Nina kertoo. Nina toivoisi, että asumistuen määräytymiseen eivät vaikuttaisi bruttokuukausitulot vaan nettopalkka. Tai edes niin, että bruttokuukausitulo katsottaisiin pelkästään peruspalkasta eikä huomioitaisi palkanlisiä. Nettotuloista kaikki laskutkin maksetaan. Suntiset säästävät, mistä voivat. Nina valmistaa itse ruoat. Petri ottaa kotiruokaa myös evääksi töihin. Saan leipää lisäksi seurakunnalta. Jaan leipää myös eteenpäin vähävaraisille työttömille tuttavilleni. Suntiset eivät tee heräteostoksia. Kaikki menot suunnitellaan tarkasti, jotta rahat riittävät. Nina ostaa vaatteita myös käytettyinä kuten dvd-elokuviakin Facebookin Leffat kiertoon -ryhmästä. Sastamalan vaihtorinki -ryhmästä sain vitriinin viidellä eurolla. Ja uudet puhelimet ostimme edullisesti kaverilta. Nina miettii, että kulutus ei ole niin tärkeää, jos elämässä on rakkautta. Ei raha tuo onnea, vaan perhe ja läheiset ihmiset. Tukea ei tarvitse hakea uudelleen. Tuen maksu jatkuu katkotta n Tuen maksaminen ei katkea vuodenvaihteessa lainmuutoksen vuoksi, eikä tukea tarvitse hakea uudelleen. Kela tarkistaa yleisen asumistuen seuraavassa väli- tai vuositarkistuksessa vuoden 2015 aikana ja eläkkeensaajan asumistuen vuosien aikana. Siihen saakka tuen maksaminen jatkuu entisin perustein. Jos elämäntilanne muuttuu, siitä pitää kuitenkin ilmoittaa viipymättä Kelaan. Ensi vuonna yleinen asumistuki on edelleen 80 prosenttia hyväksyttävien, enintään enimmäismääräisten asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Uudistuksen jälkeen hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat kuitenkin ainoastaan asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Siihen eivät enää vaikuta asunnon valmistumis- tai perusparantamisvuosi, pinta-ala eikä lämmitysjärjestelmä. Uudistuksen ansiosta käytöstä poistuvat vuosittain annetut asunnon sijaintiin perustuvat omavastuutaulukot. Perusomavastuu määräytyy jatkossa samalla tavalla koko maassa. Se lasketaan kaavalla, jossa omavastuun määrään vaikuttavat ruokakunnan yhteenlasketut tulot sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä. Lapsilla on kaavassa suurempi painoarvo. Näin tukea voidaan kohdentaa aiempaa paremmin lapsiperheille. Uuden lain mukaan alaikäisten lasten tulot eivät enää vaikuta yleisen asumistuen määrään. Myöskään omaishoidon tukea ei huomioida tulona yleisessä asumistuessa. Lisäksi omaisuuden vaikutus yleisessä asumistuessa muuttuu. Omaisuusrajat poistuvat, eikä omaisuudesta enää lasketa tuloa. Kuitenkin omaisuudesta saatava tuotto vaikuttaa edelleen asumistuen määrään. Tällaista tuottoa on esimerkiksi vuokra- tai korkotulo tai metsäomaisuuden tuotto. Asumistuen tarkistamiseen tulee uudistuksen yhteydessä muutoksia. Tuki tarkistetaan jatkossa, jos tulot pienenevät 200 e/kk tai nousevat 400 e/kk. Tulojen muutokset huomioidaan kuukautta nykyistä myöhemmin eli sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. Esimerkiksi, jos tulot muuttuvat , asumistuki tarkistetaan alkaen. Samalla pitkäaikaistyöttömän tarkistuksen lykkäys poistuu. Asumistukeen on tulossa myöhemmin 300 euron suuruinen suojaosa eli ansiotulovähennys, joka tehdään ruokakunnan kunkin jäsenen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista. Jos ruokakunta saa esimerkiksi euroa palkkaa, tästä huomioidaan 700 euroa tuloina. Ansiotulovähennys koskee kaikkia tuensaajia, ja se tulee voimaan Vähennyksen toimeenpanoa valmistellaan Kelassa. Asiasta tiedotetaan lisää myöhemmin. Uudistamisen vaikutuksesta noin 73 prosentilla yleisen asumis tuen saajista tuen arvioidaan suurenevan tai pysyvän ennallaan ja noin 27 prosentilla tuen arvioidaan pienentyvän. Enimmäkseen tuen muutokset ovat vähäisiä. Nykyisen asumistuen määrän tai mahdollisuuden saada asumistukea voi arvioida laskurin avulla ( laskurit). Yleisen asumistuen laskuri päivitetään joulukuussa uuden lain perusteiden mukaiseksi. Eläkkeensaajan asumistukeen on tulossa myös pieniä muutoksia. Uudistuksen yhteydessä valintaoikeus yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä poistuu. Vielä nykyisin joissain tilanteissa eläkkeensaaja voi valita yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä. Jatkossa esimerkiksi kaikki lapsiperheet voivat hakea vain yleistä asumistukea. Lainmuutoksen jälkeen oikeus eläkkeensaajan asumistukeen perustuu ainoastaan henkilön saamaan eläkkeeseen eikä hänen ikäänsä. Nykyinen tilanne muuttuu siten, että myös kaikki vanhuuseläkettä ja takuueläkettä saavat henkilöt siirtyvät eläkkeensaajan asumistuen piiriin. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä ja vapaaehtoista eläkettä saavat henkilöt kuuluvat kuitenkin edelleen yleisen asumistuen piiriin. Eläkkeensaajan asumistukeen omaisuus vaikuttaa samoin kuin ennenkin. Lisätietoja ja usein kysytyt kysymykset on verkossa Asumistuen palvelunumero palvelee arkisin klo 8 18 numerossa

7 12 n Koti&Perhe Koti&Perhe n 13 Kyyneleitä tiskin takana Myötätunto saa näkyä. Kolumni Pirjo Myyry Kirjoittaja on Kelan yhteyskeskuksen johtaja Viime viikolla eräs palveluneuvoja seisoi tiskin takana, käytävällä, kyynelehtimässä. Hän kertoi asiakkaansa elämäntilanteen olevan niin raskas, että häntä alkoi myötätunnosta itkettää. Hänen oli tultava tekosyyn varjolla kesken asiakaspalvelutilanteen kuivaamaan kyyneleensä ja kokoamaan itsensä. Tämän tarpeellisen itsehillintätauon jälkeen palvelu saattoi jatkua normaalisti. Empatiakyky on hyvän asiakaspalvelun edellytys. Myötätunto saa näkyä. Silti asiakasta voi auttaa vain, kun hallitsee omat tunteensa palvelutilanteessa. Kun koulutamme uusia palveluneuvojia Kelan asiakaspalveluun, kaksi asiaa keskusteluttavat aina: sosiaaliturvan vaikeaselkoisuus ja tunteiden käsittelyn vaikeus palvelutilanteessa. Etuuslainsäädännön pykäläviidakko tuntuu aluksi ylitsepääsemättömältä. Ihmetellään, kuinka sen voi oppia. Asiakas voi purkaa ahdistustaan ja pahaa mieltään lähimpään Kelan työntekijään siinä tiskillä tai puhelimessa. Kuinka asiakkaiden surun ja vihan tunteisiin tulee suhtautua, ja miten omat tunnereaktiot voi hallita? Pelätään, että tunteet tarttuvat. Koulutus ja kokemus tekevät palveluneuvojista osaavia ja ystävällisiä asiakaspalvelun ammattilaisia. Silti joskus palvelutiskin takanakin omat tunteet ottavat vallan, ja ammatillisuuden raja-aitoja koetellaan. Kokenut palveluneuvoja tunnusti huolestuneena toimineensa ilmeisesti väärin ja pelkäsi työnantajan moitteita. Hän oli luvannut lainata asiakkaalle viisikymppiä omista rahoistaan. Hänen mielestään oli kohtuutonta, että asiakas joutuisi vielä rahattomana odottamaan etuuden maksamista toista viikkoa Kelan jäykkien toimintatapojen vuoksi. Ammatillisuus oli häneltä unohtunut, kun tunteet ottivat vallan. Tapaus kirvoitti laajan keskustelun niin ihmisenä olemisen etiikasta kuin organisaation ja työntekijän velvollisuuksista ja oikeuksista. Lopulta jo pilke silmässä kyseltiin, mikä se on sellainen sosiaaliturvatalo, jossa työntekijät antavat pikavippejä. Eipä kuulu työtehtäviin. Kelan asiakaspalvelu on henkisesti kuormittavaa. Kuormitus tulee usein tunteesta, ettei kykene auttamaan asiakasta riittävästi. Palveluneuvoja auttaa Kelaasioissa ja etsii ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Joskus pitää hyväksyä se, että tässä asiassa en voi auttaa. Sen sijaan, että lupautuu avioerotilanteessa olevan yksinäisen maahanmuuttajanaisen ystäväksi vapaaajallaan, hänet voi ohjata järjestöjen ystävätoimintaan. Asiakaspalvelussa kohdataan joka päivä lukuisia uusia ihmisiä. Tunnetila heilahtaa ilosta suruun ja ahdistuksesta onneen asiakkaan vaihtuessa. Useimmiten asiat sujuvat hyvin, ja asiakkaat arvioivat henkilökohtaisen palvelun ystävälliseksi ja osaavaksi. Silloin tällöin tyytyväisen asiakkaan ääneen lausumat kiitokset valaisevat koko työpäivän. Harri Mäenpää Eelin kanssa kotona Adoptioperhe voi saada tukea lapsen hoitamiseen kotona kahden vuoden ajan. Parasta on, kun saa juosta kovaa. Joensuulainen Eeli Stigzelius, 6, pitää myös pyöräilystä, kavereista, kansantanssiharrastuksesta ja autoista. Eelin ja hänen vanhempiensa Anna Ojanteen ja Hans Stigzeliuksen yhteinen matka alkoi runsaat neljä vuotta sitten Etelä-Afrikasta, johannesburgilaisen lastenkodin sohvalta. Aluksi pieni poika painoi hiljaisena pään äidin rintaa vasten. Viikon päästä leikittiin jo kukkuu-leikkiä ja sitten matkustettiin yhdessä kotiin Joensuuhun. Jäin vanhempainvapaalle ja sen jälkeen hoitovapaalle yhteensä vuodeksi. Olimme jo etukäteen sopineet, että sen jälkeen Hans hoitaa Eeliä vuoden verran kotona, Anna kertoo. Adoptioperheet saavat Kelasta perhe-etuuksia lähes samalla tavalla kuin biologiset vanhemmat. Adoptiovanhemmat voivat saada tukea lapsen hoitamiseen kotona kaikkiaan kahden vuoden ajan siitä lähtien, kun lapsi tulee perheeseen. Adoptioäiti ei saa äitiysrahaa, mutta vanhempien kesken jaettava vanhempainrahakausi on vastaavasti pidempi, 8 9 kuukautta. Sen jatkoksi voi saada kotihoidon tukea. Biologisten vanhempien tavoin adoptiovanhemmat saavat myös äitiysavustuksen ja lapsilisää. Anna ja Hans halusivat hoitaa Eeliä kotona niin pitkään kuin mahdollista. He olivat jo etukäteen päättäneet jakaa kotihoitoajan puoliksi. Meillä molemmilla oli vahva halu olla kotona, ja ajattelemme, että se oli lapsen parhaaksi. Jokaisella adoptiolapsella on kiinni kurottavaa vajetta normaalista kiintymyssuhteesta vanhempiin, Hans sanoo. Anna kertoo, että Eeli turvautui nopeasti vanhempiinsa, alussa etenkin äitiin. Alku oli varmaankin melko samanlainen kuin pienen vauvan kanssa, vaikka Eeli oli jo lähes 2-vuotias. Ensimmäinen vuosi meni pitkälti kantorepussa, Anna muistelee. Hansin vuosi koti-isänä oli erilainen, sillä Eeli oli jo oppinut suomen kielen ja elinpiiri laajeni. Vanhemmuuden roolit loksahtivat molempien yllätykseksi Tukea adoptioon ja lapsen hoitoon n Adoptiotuki ulkomaan adoptioon n Äitiyspakkaus tai äitiysavustus rahana n Vanhempainraha alle kouluikäisestä lapsesta 8 9 kk n Kotihoidontuki kahteen vuoteen saakka vanhempainrahakauden alkamisesta n Isälle isyysrahaa enintään 54 arkipäivää n Lapsilisä Lisätietoa saa verkossa ja puhelimitse ma pe klo perinteisiksi: Eeli haki äidiltä hoivaa ja isältä seikkailua. Oli hieno hetki, kun poika pyörällä kaaduttuaan huusikin ensin isää, Hans naurahtaa. Kotivuosien jälkeenkin perhe on järjestänyt elämänsä niin, etteivät Eelin päiväkotipäivät ole venyneet pitkiksi. Tämä on onnistunut muun muassa opintovapaiden ja osittaisen työajan avulla. Anna ja Hans ovat iloisia siitä, että adoptioperheiden tuet ovat vuosien varrella parantuneet. He kuitenkin toivovat, että kotihoidon tukea voisi saada kolmeen vuoteen saakka lapsen saapumisesta, sillä biologisetkin vanhemmat voivat hoitaa lasta kotona kolmevuotiaaksi saakka. Se tuntuisi oikeudenmukaiselta, Anna huomauttaa. Useimmat adoptiolapset tulevat Suomeen ulkomailta. Kela myöntää vanhemmille adoptiotukea kulujen korvaamiseksi. Kertakorvauksena maksettavan tuen suuruus on euroa kohdemaasta riippuen. Tuki ei tietenkään kata lähellekään adoption kuluja. Sen korottamista olisi syytä pohtia, etteivät perheet joutuisi epätasa-arvoiseen asemaan tulojensa vuoksi, Anna sanoo. Laura Kosonen Eeli haki ensin Anna-äidiltä hoivaa ja Hansisältä seikkailua. Eeli turvautui nopeasti vanhempiinsa. Verkossa vastataan Voinko pitää isyysvapaan osissa? Voinko nostaa opintolainaa, jos perun opintotuen tulorajan korottamiseksi? Millainen on uusi äitiyspakkaus? Saanko koulumatkatukea työssäoppimisjakson ajalle? Kelan asiantuntijat vastaavat asiakkaita askarruttaviin kysymyksiin päivittäin toimistoissa ja puhelinpalvelussa ja nyt myös uudella Kysy Kelasta -keskustelupalstalla Kelan verkkosivuilla. Syyskuun lopulla avautuneesta keskustelupalstasta on tehty mahdollisimman mukava käyttää. Palsta toimii joustavasti eri päätelaitteilla, jolloin kysymyksen voi lähettää vaikkapa aamulla bussimatkalla älypuhelimesta, ja illalla keskusteluja voi lueskella televisiota katsellessa tablettitietokoneelta. Palveluun rekisteröidyttyään käyttäjä pystyy näppärästi seuraamaan omia viestejään sekä muita käynnissä olevia keskusteluja. Kysymyksen voi jättää palstalle myös ilman rekisteröitymistä. Kysy Kelasta -keskustelupalstalla palvellaan ensi vaiheessa lapsiperheitä ja opiskelijoita, jotka asioivat muutenkin mielellään verkossa. Kelan asiantuntijat vastaavat palstoilla kysymyksiin joka arkipäivä. Lapsiperheen tukien asiantuntija Kela-Kerttu siirtyy uudelle palstalle Suomi24-palvelusta, jossa se on toiminut vuodesta Keskustelupalstan lisäksi Kela-Kertun löytää myös Facebookista, jossa se jakaa vinkkejä ja ajankohtaista tietoa lapsiperheille. Usein lapsiperheitä askarruttavat hyvin samantyyppiset kysymykset, jolloin pelkästään palstaa selaamalla saattaa löytää vastauksen kysymykseensä. Usein toistuvia kysymyksiä ovat muun muassa vanhempainpäivärahojen määräytymisperusteet, uusi joustava hoitoraha ja sen saamisen edellytykset sekä tuet erotilanteissa. Uusi äitiyspakkaus ja sen sisältö puolestaan kiinnostavat aina alkuvuodesta. Lisäksi lakimuutokset herättävät runsaasti kysymyksiä. Kysy opiskelijan etuuksista -palstalla kysymyksiä voivat esittää niin korkeakoulu- kuin toisen asteenkin opiskelijat. Palstalla kysymyksiin vastaavat Kelan opintotukiasiantuntijat. Kysyä voi esimerkiksi uudesta opintolainahyvityksestä, omien ja vanhempien tulojen vaikutuksesta opinto tukeen, koulumatkatuen myöntämisperusteista sekä opintotuen asumislisästä. Opintotuen keskustelupalsta on toiminut Kelan verkkosivuilla vuodesta 2002 alkaen ja siirtyy nyt uuteen Kysy Kelasta -keskustelupalstaympäristöön. Pauliina Venäläinen Palstoilla vastataan joka arkipäivä. Keskustelupalsta on osoitteessa kysykelasta.kela.fi. nana uitto Erityishoitorahaa kouluun ja päivähoitoon palaamisen ajalle Vaikeasti sairasta lasta kotona hoitavalle vanhemmalle voidaan ensi vuonna maksaa erityishoitorahaa myös siltä ajalta, kun toipumassa oleva lapsi on palaamassa kouluun tai päivähoitoon. Palaaminen toipumisvaiheessa ei aina onnistu täysipäiväisesti alusta asti, vaan vanhemman on oltava edelleen kotona hoitamassa lasta. Vanhemman työstä poissaolon tarpeen arvioi lasta hoitava lääkäri. Muutos turvaa perheen taloutta siinä vaiheessa, kun lapsi siirtyy vaiheittain kotihoidosta koulunkäyntiin tai päivähoitoon. Elatustukea yhä useammalle Elatustukea sai vuoden 2013 lopussa lasta. Määrä on 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Elatustukea saaneiden lasten määrä on kasvanut vuosittain koko sen ajan, kun Kela on hoitanut elatustuen toimeenpanoa eli vuodesta Vuonna 2013 elatustukea sai 9,4 % kaikista 0 17-vuotiaista. Noin puolet lapsista (51 400) sai elatustukea elatusvelvollisen alentuneen maksukyvyn vuoksi. Kela maksaa elatustukea esimerkiksi silloin, jos elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen vanhemman taloudellisen tilanteen vuoksi. Täysimääräistä elatustukea, joka vuonna 2013 oli 151,85 euroa kuukaudessa, maksettiin lapsesta. Keskimääräinen tuki oli 144,79 euroa kuukaudessa lasta kohti. Kela perii elatusvelvolliselta maksamatta jääneet elatusavut. Vuoden lopussa perittävää elatusapua oli henkilöllä. Elatusapuja perittiin vuoden aikana yhteensä 73,1 milj. euroa. Maksukyvytön voi hakea vapautusta elatusapuvelan maksamisesta. Maksuvapautusratkaisuja tehtiin viime vuonna , joista 79 %:ssa vapautus myönnettiin kokonaan tai osittain.

8 14 n Terveys Terveys n 15 Oma väylä tuo tukea arkeen Tammikuussa käynnistyy Kelassa Oma väylä -hanke, jossa kehitetään uutta kuntoutusmallia vuotiaille, joille on diagnosoitu Aspergerin oireyhtymä ja/tai ADHD. Oma väylässä on mahdollisuus vahvistaa ja kehittää asiakkaan opiskeluvalmiuksia ja työelämätaitoja sekä arjenhallinnan taitoja samoin kuin sosiaalisia taitoja, kertoo projektipäällikkö Iiris Pelkonen Kelan kuntoutusryhmästä. Lisätietoa kuntoutuksesta ja palveluntuottajista on verkossa Aslakista tulee Aura Kela on kehittämässä työikäisille suunnattujen Aslak- ja Tyk-kuntoutuksien tilalle uutta AURA-kuntoutusmallia. AURA-kuntoutuksessa asiakkaalla on aiempaa enemmän mahdollisuuksia räätälöidä kuntoutusta oman tilanteensa mukaan. Kuntoutuksen alussa tehtävän kartoituksen perusteella asiakkaalle valitaan sopiva yhdistelmä avo- ja laitosmuotoista kuntoutusta. AURA-kuntoutus voidaan toteuttaa lyhyt- tai pitkäkestoisena, ja asiakkaan kuntoutuspolku rakentuu oikea-aikaisesti ja yksilöllisten tarpeiden perusteella ryhmämuotoisessa kuntoutusmallissa. Lisäksi työnantaja ja työterveyshuolto sitoutetaan kuntoutukseen aiempaa paremmin. Työikäisten kuntoutusta on tutkittu ja kehitetty Kelassa vuosia. Nykypäivän työelämä vaatii kuntoutukselta yhä suurempaa joustavuutta. Räätälöintimahdollisuus palvelee työntekijää ja työnantajaa, kertoo suunnittelija Leena Penttinen Kelan kuntoutusryhmästä. Moni ei voi olla työstä pois pitkiä jaksoja kerrallaan. Joustava kuntoutuspolku tarjoaa kuntoutujalle myös avopäiviä ja käyntikertoja. Näin se huomioi esimerkiksi yrittäjät ja määräaikaiset työntekijät. Uusi kuntoutusmalli otetaan käyttöön vuonna Kela tiedottaa asiasta tarkemmin ensi vuoden aikana. Rohkeutta vaatia vastauksia. marko laukkarinen Paavo on sairastanut nivelpsoria parikymmentä vuotta. Kaijan elämään psoriasis on kuulunut vuodesta Aion nauttia elämästä Hiljattain psoriasikseen sairastunut ja sairauden koulima konkarikin yllättyivät iloisesti Kelan sopeutumisvalmennuskurssilla. Kuusikymppinen Paavo Mäkinen sai nivelpsoriasiksen seuralaisekseen noin 20 vuotta sitten. Hän hymähtää menevänsä sen kanssa hautaan asti. Biologisia lääkkeitä hän on käyttänyt jo vuosia. Pärjään kohtuullisesti, kun viimein löytyi oikea lääkitys. Kurssejakin on tullut koluttua. Kesäkuussa lahtelainen mies vietti viisi vuorokautta Haminassa Hoikun eli Kymen Hoito- ja Kuntoutuskeskuksen hoivissa. Hoiku järjesti ensimmäisen Kelan kustantaman sopeutumisvalmennuskurssinsa ihosairauksia sairastaville aikuisille. Kurssilla luennoinut ihotautien erikoislääkäri Synnöve Mynttinen kannusti psoriasista ja nivelpsoriasista sairastavia vaatimaan lääkäreiltä kunnon hoitoa, esimerkiksi riittävän tehokkaat flunssalääkkeet, joiden avulla tauti on ohi parissa päivässä. Paavo kiittää luennoitsijaa siitäkin tiedosta, että biologisia lääkkeitä ei saa jättää pois leikkauksen takia. Olen aiemmin saanut päinvastaisia ohjeita. Kerta kaikkiaan loistava luento! Moni sairautensa alkutaipaleella oleva kurssilainen sai puolestaan kiittää Paavoa. Lupsakan lahtelaismiehen huumori oli paikallaan, kun piti keventää vakavaa asiaa. Vakavaksi ei tainnut jäädä kukaan kurssin seitsemästä osallistujasta, jotka tulivat ympäri Suomea. Viisi kuusikymppisten pääjoukkoon mahtui nuorempiakin. 63-vuotiaan porilaisen Kaija Vuoren arkeen ja juhlaan psoriasis on kuulunut jossain muodossa vuodesta 2007 alkaen. Sairaus alkoi rajuina iho-oireina, ja aluksi minua hiukan pelottikin. Sen kanssa on vain pitänyt oppia elämään, Kaija kertoo. Hänen nivelpsoriaan ei ole diagnosoitu, eikä lääkitystäkään ole, vielä. Porissa on vaikeaa löytää lääkäri, jolla olisi psoriasiksesta riittävästi tietoa. Haminassa vietettyjen päivien mittaan Kaijaan ehti tarttua niin tietoa kuin rohkeuttakin vaatia vastauksia. Luentojen lisäksi faktaa sai kohtalotovereilta kävelylenkeillä luonnossa tai yhteisillä ateriatuokioilla. Olen positiivisella mielellä, ja aion nauttia elämästä joka ikinen päivä. Särkyjä kyllä on, etenkin jalkaterissä ja sormissa, mutta ihoni on nyt aika oireeton, Kaija listaa. Hän harrastaa monipuolisesti liikuntaa: joogaa, vesijumppaa ja kuntosalia. Pitkät sauvakävelylenkit eivät tosin enää onnistu. Kaija jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle kehitysvammaisten hoitotyöstä. Paavo jatkaa yhä työssään autokorjaamolla. Hän pääsi kurssille työterveyslääkärin suosituksella. Mies kiittää myös Kelaa, jossa hänet ohjattiin tekemään oikeanlainen hakemus. Kaijakin oli alkuun pyrkimässä Psoriasisliiton kurssille, mutta pyörsi päätöksensä Kelan neuvonnan kannustamana. Kela on järjestänyt jo pitkään aikuisille tarkoitettuja ihosairauksien sopeutumisvalmennuskursseja, joilla jaetaan yleistietoa sairaudesta. Haminan Hoiku on tällä saralla uusi palveluntuottaja, jonka asiakkuuspäällikkö Mari Westerholm iloitsee pilottiryhmän positiivisesta asenteesta. Viisi päivää on lyhyt aika, ja vuorokaudet ovat täysiä. Joukko on saatava heti ryhmäytymään. Se näytti nyt hyvin onnistuneen. Hannele Niemi Lisätietoja sopeutumisvalmennuskursseista saa verkosta ja sekä puhelimitse numerosta ma pe Etätulkkauksia mobiililaitteisiin. Tulkki paikalle käden käänteessä Janne käyttää viittomakielen tulkkia tarvittaessa töissä, asioidessa ja joskus jopa matkoillakin. Apuvälineyrityksessä työskentelevä Janne Raatikainen käyttää viittomakielen tulkkia viikoittain ja kokee saavansa hyvää palvelua Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta. Olen saanut tulkin aina, kun olen tarvinnut. Olemme vaimoni kanssa käyttäneet viittomakielen tulkkia ulkomaanmatkallakin, Janne kertoo. Hän on juuri asioinut Kelan etätulkin kanssa ja sai saman tien tiedon, että viittomakielen tulkki saadaan työpaikan kokoukseen. n Kuulo- ja kuulonäkövammaiset asiakkaat puhelin tekstiviestit G-puhelut tekstipuhelin sähköposti kuulo.tulkkitilaus@ kela.fi Janne on tyytyväinen vammaisten tulkkauspalveluun. Etätulkkaus on Jannelle jo tuttua, sillä hän on ollut mukana jo ensimmäisissä etätulkkauspiloteissa noin kymmenen vuotta sitten. Hän osallistui myös Kelan viittomakielen etätulkkaustestiryhmään. Etätulkkauksesta on todella paljon hyötyä töissä, sillä asioin paljon eri korjaajien kanssa. Etätulkkauksen ansiosta saan heihin nopeasti yhteyden. Etätulkkaus keskitettiin Vammaisten tulkkauspalvelukeskukseen vuoden 2014 alussa. Etätulkkauksen käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Tuoreimman kyselyn mukaan 90 prosenttia vastanneista haluaa suositella palvelua muille asiakkaille. Palvelua käytetään esimerkiksi asioidessa, kuten TE-toimistossa, verotoimistossa tai työpaikalla. Ajanvarauksella tulkkauksia hoidetaan muun muassa lääkärin soittoaikaa varten. Etätulkkausta tarjotaan tällä hetkellä sovittuina päivystysaikoina sekä ajanvarauksella. Päivystysaikoina, erityisesti aamupäivällä asiakkaat ovat käyttäneet palvelua aktiivisesti. Ajanvarauksella sovittuja tulkkauksia on ollut vähemmän, mutta niidenkin määrät ovat lisääntyneet, sanoo yksikön johtaja Sari Paloposki Kelan vammaisten tulkkauspalvelukeskuksesta. Janne haaveilee ympäri vuorokauden tarjolla olevasta palvelusta ja toivoo etätulkkauksia enemmän ja monipuolisesti mobiililaitteisiin. Olisi mahtavaa, jos saisi etätulkkauspalvelua kännykän kautta ympärivuorokautisesti, mutta ajan kanssa kaikki kehittyy, Janne hymyilee. Päivi Väntönen Tulkki tilataan välityskeskuksesta annika söderblom Tulkkaustilauksen voi tehdä tekstiviestillä, sähköpostilla, puhelimella, kuvayhteyden kautta, etätulkkauslaitteella, tekstipuhelimella, 3G-puhelimella tai kirjeellä. Tulkki tilataan Kelan välityskeskuksesta. Keskus palvelee ma pe klo , la klo 8 15 ja su n Puhevammaiset asiakkaat puhelin tekstiviestit G-puhelut sähköposti puhe.tulkkitilaus@ kela.fi Lisätietoja saa Kelan verkkosivuilta Sivut ovat katsottavissa myös viitottuina. Lääkärinlausunnot verkossa Kelaan Lahden terveyskeskuksen päivystysyksiköissä kokeillaan loppuvuoden lääkärintodistusten välittämistä suoraan Kelaan. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri liittyy kokeiluun marraskuussa. Kun lääkäri tallentaa potilaan A-lääkärintodistuksen Kanta-palvelujen Potilastiedon arkistoon, todistus voidaan samalla välittää suoraan Kelaan sairauspäivärahan hakemista varten. Todistuksen välittämiseen tarvitaan asiakkaan lupa. Potilas saa A-todistuksestaan tulosteen työnantajaa varten. Tulosteessa mainitaan, että todistus on välitetty Kelaan. Kun Kela on saanut lääkärintodistuksen sähköisesti, sitä ei tarvitse enää erikseen toimittaa päivärahahakemuksen liitteenä. Päivärahahakemukseksi riittää, että työnantaja ilmoittaa asiointipalvelussa sairausajalta maksetun palkan. Jos asiakas ei ole työssä tai ei saa palkkaa sairausajalta, asiakas täyttää hakemuksen itse asiointipalvelussa. Asiakas näkee Kelaan välitetyn todistuksen Kelan asiointipalvelussa ja marraskuusta lähtien myös Potilastiedon arkiston Omakanta-palvelusta Kokeilu kestää vuoden loppuun. Todistusten sähköinen välitys Kelaan laajenee sen jälkeen sitä mukaa kun terveydenhuollon potilastietojärjestelmätoimittajilla on valmius siihen. Opiskelu voi edesauttaa toipumista Opiskelijalla on ensi vuoden alusta oikeus vähäiseen opiskeluun sairauslomalla eli silloin, kun opiskelijalle maksetaan maksetaan opintotuen sijaan sairauspäivärahaa. Vähäiseksi opiskeluksi katsotaan enintään 40 prosenttia ohjeellisesta lukukauden tai lukuvuoden tavoitteesta. Tällä hetkellä sairauspäivärahan ehdot estävät opintojen suorittamisen. Osa opiskelijoista pystyisi kuitenkin opiskelemaan hieman, ja sillä saattaisi olla jopa myönteinen vaikutus toipumiseen.

9 16 n Eläkkeellä Eläkkeellä n 17 Eläkkeensaajan asumistukeen pieniä muutoksia Asumistuki uudistuu ensi vuoden alussa. Lainmuutos selkeyttää yleistä asumistukea, ja tuen hakeminen helpottuu. Esimerkiksi uuden lain mukaan omaishoidon tukea ei enää huomioida tulona yleisessä asumistuessa. Uudistuksen yhteydessä myös eläkkeensaajan asumistukeen on tulossa pieniä muutoksia. Valintaoikeus yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä poistuu. Vielä nykyisin joissain tilanteissa eläkkeensaaja voi valita yleisen asumistuen ja eläkkeensaajan asumistuen välillä. Jatkossa esimerkiksi kaikki lapsiperheet voivat hakea vain yleistä asumistukea. Lainmuutoksen jälkeen oikeus eläkkeensaajan asumistukeen perustuu ainoastaan henkilön saamaan eläkkeeseen eikä hänen ikäänsä. Nykyinen tilanne muuttuu siten, että myös kaikki vanhuuseläkettä ja takuueläkettä saavat henkilöt siirtyvät eläkkeensaajan asumistuen piiriin. Sen sijaan osatyökyvyttömyyseläkettä, osa-aikaeläkettä ja vapaaehtoista eläkettä saavat henkilöt kuuluvat kuitenkin edelleen yleisen asumistuen piiriin. Omaisuus vaikuttaa eläkkeensaajan asumistukeen samoin kuin ennenkin. Lisätietoa asumistuen uudistuksesta saa verkossa www. kela.fi/asumistuki ja puhelimitse ma pe klo 8 18 numerossa Eläkeläisten hoitotuen menot kasvussa Viime vuonna Kela maksoi eläkettä saavien hoitotukea 471 miljoonaa euroa. Tukea maksettiin eniten hermoston sairauksien perusteella (35 %). Kymmenessä vuodessa hoitotuen menot ovat suurentuneet lähes 70 %. Kasvu johtuu pääosin saajien määrän lisääntymisestä. Lisäksi tukea maksetaan aiempaa enemmän ylimpänä tukena. Vuonna 2013 lähes puolet hoitotukimenoista maksettiin ylimpänä tukena, vuonna 2003 vajaa kolmannes. Kaverukset Santeri ja Jari korostavat vertaistuen merkitystä. Tavatessa puhutaan niitä näitä ja nauretaan vitseille. Hyvä arki tukee mielenterveyttä Työkyvyttömyyseläke on taloudellinen turva, joka osaltaan mahdollistaa hyvän elämän. Hyvin tasaista, kuvataiteilija Santeri Vaalima luonnehtii nykyisin elämäänsä. Mies ei ole enää kärsinyt vakavista mielialaoireista. Aamuisin on tuntunut mukavalta herätä jo ainakin viiden vuoden ajan. Keitän kahvit, ja useina päivinä siirryn pikku hiljaa työhuoneeseen maalaamaan. Myöhemmin käyn kävelyllä, luen paljon ja seuraan uutisista maailmanmenoa. Pelaan lisäksi tennistä ja kuuntelen musiikkia laidasta laitaan. Kahvittelen ystävien kanssa, Santeri selvittää hyvän arkensa aineksia. Hänellä diagnosoitiin vuosia sitten skitsoaffektiivinen häiriö, joka ilmeni masennuksena, psykoottisina oireina, unettomuutena ja hyvin runsaana alkoholin käyttönä. Santeri ajattelee, että sairauden laukaisi avioero, isän kuolema ja ehkä myös perintötekijät. Olin kolme kertaa hoidossa psykiatrisessa sairaalassa. Siitä lähtien minulla on ollut hyvin toimiva suhde psykologini kanssa. Jäin vuonna 2001 kuntoutustuelle, ja nyt viime vuodet olen ollut työkyvyttömyyseläkkeellä. Vuoden 2013 lopussa työkyvyttömyyseläkettä sai yhteensä henkilöä. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt olivat selvästi yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt Tuki- ja liikuntaelinten sekä sidekudoksen sairaudet Hermoston sairaudet Verenkiertoelinten sairaudet Muut Kaikki saajat yhteensä Vertaistuki henkilöiltä, jotka ovat kokeneet jotain samankaltaista, on tärkeää kuntoutumisessa. Myönteisellä asenteellakin on merkitystä, pohtii Santerin ystävä Jari Haataja. Jari toimii nykyisin päihde- ja moniongelmaisille tarkoitettua päiväkeskusta ylläpitävän yhdistyksen toiminnanjohtajana sekä mielenterveysyhdistyksen puheenjohtajana. Hän on myös A-Killan hallituksen jäsen sekä Mielenterveyden keskusliitossa kokemusasiantuntija ja vertaisohjaaja. Hän suosittelee järjestötoimintaa mielenterveyskuntoutujille kuntoutumisen tueksi se vetää seinien sisältä muiden pariin. Jarille itselleen viimeinen hoitojakso psykiatrisessa sairaalassa ajoittui vuoteen Syynä olivat vakavat mielenterveysongelmat ja alkoholismi. Hän keskusteli viisi kuukautta psykologin kanssa ja alkoi viimein kunnolla ymmärtää elämäänsä. Olin sitten kuntoutustuella viisi vuotta. Sinä aikana vähän lässähdin fyysisesti passiiviseksi. Kuntoutustuelta siirryin työkyvyttömyyseläkkeelle, Jari kertoo. Varsinainen toipuminen alkoi Mielenterveyden keskusliiton kuntoutuskurssilta. Ymmärsin, että minun pitää ryhtyä liikkumaan, sillä olin sairastunut myös diabetekseen ja reumaan. Liikunnan ohella aloin myös syödä terveellisesti. Jari muistelee mielenterveyden häiriöidensä alkaneen kolmivuotiaana, kun äiti jätti hänet mummon luokse asumaan. Sittemmin hän asui väkivaltaisen isänsä kanssa. Vuonna 1982 Jari oli ensimmäistä kertaa mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaana. Aiempiin hoitoihin en sitoutunut lainkaan. Opinnot jäivät kesken alkoholin käytön tähden. Ensimmäistä kertaa pääsin kuntoutustuelle vuonna 1997, sillä en pystynyt Seinien sisältä muiden pariin. tekemään oikein mitään. Vuosituhannenvaihteessa olin ryyppäämättä muutaman vuoden, mutta kuiva kausi päättyi avioeron myötä. Minulla on diagnosoitu vakava toistuva masennus. Se ei kuitenkaan ole vaivannut lähes kahdeksaan vuoteen. Santeri ja Jari kiittävät kuntoutustukea ja työkyvyttömyyseläkettä niiden tuomasta taloudellisesta turvasta. Ne ovat auttaneet heitä pääsemään jaloilleen, ja kaverukset ovat nyt pääosin tyytyväisiä elämäänsä. Tuki mahdollistaa Jarille muiden auttamisen ja Santerille taiteeseen panostuksen. Eihän eläke ole ruhtinaallinen, mutta se on luotettava tuki, jonka mukaan voi suunnitella menonsa, Jari sanoo. Santeri pitää näyttelyjä aktiivisesti niin kotiseudullaan kuin kauempanakin. Taiteen tekeminen on hänelle tärkeää, ja mahdollisuus jatkaa maalaamista onkin hänelle ensimmäinen mieleen juolahtava tulevaisuuden toive. Sitten tietysti toivon, että pysyisin hyvässä kunnossa. Olisi kiva tehdä jokin matkakin, Santeri miettii. Jari kehottaa mielenterveyskuntoutujia etenemään askel kerrallaan ja uskomaan tulevaisuuteen. Jonakin päivänä havahtuu siihen, että elämä tuntuu hyvältä. Mia Hemming Taustalla usein mielenterveysongelmat Työkyvyttömyyseläkkeen voi laittaa lepäämään, jos voimat sallivat työskentelyn. Vuosittain noin henkilöä laittaa eläkkeen lepäämään. Lepäämään jättäminen tarkoittaa sitä, että eläkkeen maksu keskeytetään työssäolon ajaksi. Jos työssäkäynti loppuu, työkykyä ei arvioida uudelleen vaan työkyvyttömyyseläkkeen maksu jatkuu. Työkyvyttömyyseläkkeen voi jättää työnteon vuoksi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lähde: Kela ja ETK Takuueläke oli onnistunut uudistus Kela toteutti vuosina 2010 ja 2013 laajan kyselytutkimuksen, jossa selvitettiin, miten täyden kansaneläkkeen saajien koettu toimeentulo on muuttunut takuueläkkeen ansiosta. Tutkimuksen tulos oli, että useat eläkeläiset ovat tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa ja tulevat helpommin toimeen takuueläkeuudistuksen jälkeen kuin sitä ennen. Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että myönteisiin toimeentulokokemuksiin olivat selkeästi yhteydessä paitsi vastaajan kotitalouden tulotaso, myös korkea ikä ja hyväksi koettu terveys. Suurin osa vastaajista, noin 80 prosenttia, raportoi takuueläkkeen olevan merkittävä toimeentulonsa kannalta, ja lähes 90 prosenttia ilmoitti käyttävänsä sen tuoman lisän pääosin perustarpeisiin, kuten ruokaan, vuokraan ja lääkkeisiin. Tutkimuksen perusteella takuueläke on ollut paitsi tarpeellinen myös monelta osin onnistunut uudistus. Epävarmaa kuitenkin on, miten tyytyväisiä kansaneläkeläiset ovat tulevaisuudessa. Vanhempien vastaajien tyytyväisyyttä voivat selittää esimerkiksi aikaisemmin elämässä koetut niukkuuden ajat, kuten sota ja pula-aika. Jo nyt voidaan havaita, että täyden kansaneläkkeen saajan profiili muuttuu: yhä harvempi on entinen maatalon emäntä, ja yhä useampi on työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyvä mies. Tutkimustulosten pohjalta voidaan todeta, että kohtuullisen eläketurvan takaamisen lisäksi muiden koettuun toimeentuloon vaikuttavien tekijöiden huomioiminen olisi tärkeää päätöksenteossa. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi panostamista julkisten terveyspalveluiden laatuun ja saatavuuteen, mistä hyötyisi erityisesti eläkeläisten pienituloisin ryhmä. Tutkimukseen voi tutustua kokonaisuudessaan verkossa helda.helsinki.fi/handle/10138/ Lisää tietoa takuueläkkeestä saa osoitteessa ja puhelimitse ma pe klo Minna Nurminen Juha Törmälä

10 18 n Opiskelu&Työ Opiskelu&Työ n 19 Palkkakuitit talteen opintotuen tulovalvontaa varten Opiskelijan tulot vaikuttavat opintotukeen. Tänä syksynä opintonsa aloittaneiden kannattaa laittaa talteen palkkakuitit koko vuoden ansioista. Todistuksista tulee käydä ilmi tulojen maksuajankohta ja määrä. Niitä saattaa tarvita helmikuussa 2016, kun Kela tekee tulovalvonnan vuonna 2014 opintotukea saaneiden tuloista. Tulovalvonnassa jokaisen opintotuen saajan vuosituloja verrataan koko vuoden opintotuen vuositulorajaan. Tuloraja riippuu siitä, kuinka monelta kuukaudelta opiskelija nostaa opintotukea. Verkossa osoitteessa voi arvioida tulovalvonnan lopputulosta. Opintotuen saajan kannattaa tarkistaa tulonsa suhteessa tukikuukausiin viimeistään keväällä, kun kaikki edellisen vuoden tulot ovat tiedossa. Jos tulot ylittävät vuositulorajan, voi liiat opintotuet palauttaa toukokuun 2014 loppuun mennessä ja näin välttää tuen takaisinperinnän 15 prosentilla korotettuna. 300 euron suojaosa tulossa asumistukeen Asumistuen tarkistamiseen tulee ensi vuoden alussa muutoksia. Tuki tarkistetaan jatkossa, jos tulot pienenevät 200 e/kk tai nousevat 400 e/kk. Tulojen muutokset huomioidaan kuukautta nykyistä myöhemmin eli sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. Esimerkiksi, jos tulot muuttuvat , asumistuki tarkistetaan alkaen. Samalla pitkäaikaistyöttömän tarkistuksen lykkäys poistuu. Lisäksi asumistukeen tulee alkaen voimaan 300 euron suojaosa eli ansiotulovähennys, joka tehdään ruokakunnan kunkin jäsenen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista. Ansiotulovähennyksen toimeenpanoa valmistellaan Kelassa ja siitä tiedotetaan lisää myöhemmin. Jenny ja Jutta luottavat siihen, että asiat järjestyvät. Nyt Minulla on näyttämisen halua. Kuntoutuksen avulla ammattiin Kelan kehittämän kuntoutusmallin tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä opiskelu- ja työelämästä. Ahdistusta, paniikkikohtauksia, kesken jääneitä opintoja ja sairauslomia. Tätä kaikkea oli liiketaloutta opiskelevan Jenny Vihelän, 17, ja artesaaniopiskelija Jutta Laulajaisen, 26, opiskelu masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön kanssa. Nuorten naisten valmistuminen Oulun seudun ammattiopistosta ei vaikuttanut todennäköiseltä, kunnes heille ehdotettiin osallistumista Kelan Opi-hankkeeseen. Sen tavoitteena oli kehittää ja testata opiskelijoille suunnattua avomuotoista mielenterveyskuntoutusmallia, jonka rinnalla voisi myös edetä opinnoissa. Noin puolitoista vuotta kestäneeseen kuntoutusprosessiin sisältyi muutaman yksilötapaamisen lisäksi olennaisena osana 15 ryhmäkuntoutuspäivää. Jenny ja Jutta pitivät vertaistukea kuntoutuksen parhaana antina. Oli iso asia kuulla, että toisillakin oli samoja tunteita, eikä vain minulla ollut ongelmia. Sekin auttoi, kun muut opiskelijat kertoivat, mitä he tekivät pitääkseen ahdistuksen kurissa, Jutta toteaa. Ryhmäpäiviin kuului myös luovaa ja toiminnallista ohjelmaa, kuten melontaa ja seinäkiipeilyä. Toiminta lievitti epäonnistumisen pelkoa. Pelkäsin aiemmin tehdä mitään uutta muiden nähden, mutta ylitin itseni. Nyt minulla on näyttämisen halua, ja se on auttanut myös opiskelua, Jenny kiittää. Kuntoutuksen jälkeen Jennyn ja Jutan opiskelumotivaatio ja arjenhallintakyvyt ovat parantuneet. Valmistuminen häämöttää ensi keväänä. Se on tärkeä etappi myös Jutalle, joka oli ennen nykyisiä opintojaan työkyvyttömyyseläkkeellä. Aion hakea jatko-opintoihin. Vaikka tulevaisuus on vielä auki, se ei enää tunnu erityisen stressaavalta. Siitä olen yllättynyt itsekin. Luotan siihen, että asiat järjestyvät. Alle 30-vuotiaiden moniongelmaisuus, syrjäytyminen, opintojen keskeytyminen ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet. Tähän haluttiin vastata mielenterveyden kuntoutusmallilla, joka tukee samalla opiskelijaa valmistumaan ammattiin, kertoo Kelan suunnittelija Irja Kiisseli Opi-hankkeen lähtökohdista. Hanke suunnattiin toisen asteen ammatillisia opintoja suorittaville vuotiaille nuorille, jotka kärsivät joko masennuksesta tai ahdistuneisuushäiriöstä. Hankkeen toteutuksesta vastasivat Etelä-Suomessa Kiipulan kuntoutuskeskus yhteistyössä Koulutuskeskus Tavastian kanssa ja Pohjois-Suomessa Oulun seudun ammattiopisto ja Oulun Verve. Tulokset olivat kannustavia. Kuntoutuksen jälkeen opiskelijoiden masennusoireet vähenivät ja opiskelukyky parani selvästi. Tämän kaltainen kuntoutus voi ehkäistä nuorten syrjäytymistä, Irja Kiisseli uskoo. Kelan suunnitelmissa on vakinaistaa palvelumalli, jotta sitä voitaisiin toteuttaa valtakunnallisesti. Irja Kiisseli toivoo, että mielenterveysongelmista kärsivät nuoret hakisivat ja saisivat apua mahdollisimman varhain. Leimautumisen pelko voi estää nuoria hakemasta apua, mutta ongelmien kanssa ei pitäisi jäädä yksin. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä esimerkiksi oman oppilaitoksen terveydenhuoltoon tai kuraattoriin. He osaavat kyllä ohjata eteenpäin. Nuorille on tarjolla useita muitakin kuntoutuskursseja, joilla on hyvin samanhenkisiä ja tavallisia nuoria. Kaisa Talola Suvi-Tuuli Kankaanpää Vapaa järjestyi helposti. Terveisiä Malagasta! Stina virkistyy vuorotteluvapaalla. Vuodeksi aurinkoon Jo muutamia vuosia sitten Stina Sirén alkoi miettiä vuorotteluvapaata. Stina työskentelee Svenska Ylen uutisten sähke- ja verkkotoimittajana. Kun tajusin, että vuorotteluvapaan säännöt ovat kiristymässä, tein päätöksen. Stina muutti heinäkuussa Trixikoiransa kanssa Helsingistä Malagaan. Työpaikalla vapaa järjestyi helposti. Stinan tehtäviin palkattiin työtön freelancetoimittaja. Hankalampaa oli löytää vuokralainen sisustettuun huoneistoon vain vuodeksi. Muutaman kuukauden etsimisen jälkeen vuokralaiseksi löytyi lähetystövirkailija. Stina oli hyvissä ajoin laskeskellut, että yhtälö täsmäisi, jos hän saisi kolmiostaan kohtalaisen vuokran. Täällä Espanjassa maksan puolet siitä mitä kotona, vaikka asun kaksiossa melko keskeisellä paikalla. Ja esimerkiksi ruoka on melko edullista. Malagassa aurinko paistaa 300 päivää vuodessa, ja upea rusketus kielii siitä, että Stina on ehtinyt asua täällä jo jonkin aikaa. Aluksi oli ongelmia esimerkiksi pesukoneen ja mikron kanssa sekä myöhästelevien asentajien vuoksi, mutta nyt arki alkaa jo sujua. Olen myös ehtinyt hieman tutustua ihmisiin ja toivon, että espanjan taitoni paranee nopeasti. Kun La Señora Siren ensi syksynä, Espanjan-vuotensa jälkeen istuu Ylen toimituksessa, hän on muuttunut ainakin osittain. Uskon, että siedän paremmin pikkuseikkoja, jotka aikaisemmin ovat ärsyttäneet. Ja aivan varmasti tulen arvostamaan sekä työyhteisöä että henkilökohtaisia ystäviäni! Vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat n Vuorotteluvapaalle hakevalta edellytetään nyt 16 vuoden työhistoriaa. Myös Sveitsissä ja muissa EU- tai Eta-maissa tehty työ voidaan laskea osaksi työhistoriaa. n Vuorotteluvapaalta ei voi jatkossa jäädä eläkkeelle, ja vapaalle jäävälle asetetaan yläikäraja. Vapaalle ei voi jäädä enää, kun alimpaan eläkeikään on aikaa 3 vuotta. Tämä muutos koskee vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä. n Vuorotteluvapaan voi edelleen pitää jaksoissa, mutta jakson vähimmäispituus nousee 100 kalenteripäivään. n Sijaiseksi palkattavalta työttömältä työnhakijalta edellytetään, että hän on ollut yhtäjaksoisesti tai osissa työttömänä vähintään 90 Sören Viktorsson kalenteripäivää sijaisuuden alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaiselle kuitenkin riittää yksikin päivä työttömänä työnhakijana, jos hän on alle 25- tai yli 55-vuotias tai alle 30-vuotias, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on enintään vuosi. n Jos vuorotteluvapaasopimus on tehty ennen ja vapaa alkaa viimeistään , sovelletaan vielä aiempia säännöksiä. n Vuorottelukorvausta maksavat työttömyyskassat jäsenilleen ja Kela niille, jotka eivät kuulu kassaan. n Kelan vuorottelukorvauksen määrä lasketaan peruspäivärahasta. n Vuorotteluvapaasta sovitaan aina työnantajan ja TE-toimiston kanssa. Stina Sirén Kela piffaa Opintolainahyvitys on uusi opintoetuus korkeakouluopiskelijalle, joka aloittaa ensimmäiset opintonsa tänä syksynä tai myöhemmin. Opintolainahyvitys on Kelan maksama opintolainan ylimääräinen lyhennys. Hyvityksen voi saada, jos opiskelija suorittaa korkeakoulututkinnon määräajassa ja hänellä on opintolainaa yli euroa. Opintolainahyvityksen tarkoitus on lisätä opintolainan käyttöä, vähentää opiskeluaikaista työssäkäyntiä ja näin lyhentää opiskeluaikoja. Kannustin on tuntuva, sillä Kelan pankille maksama opintolainan lyhennys eli opintolainahyvitys voi olla jopa kolmasosa opintolainan määrästä. Opiskelijan on suoritettava korkeakoulututkintonsa määräajassa. Opintolainahyvityksen määräaika on tutkinnon laajuuden mukainen tavoiteaika lisättynä 0,5 1,0 vuodella. Tavallisimmassa 300 opintopisteen yliopistotutkinnossa määräaika on 6 vuotta, ja 210 opintopisteen ammattikorkeakoulututkinnossa se on 4 vuotta. Määräajan laskeminen alkaa aina ensimmäisestä korkeakouluopiskelupaikan vastaanottamisesta, eli myös poissaololukukaudet ovat opiskeluaikaa. Opintolainahyvityksen voi saada vain ensimmäisestä hyvitykseen oikeuttavasta tutkinnosta. Opintolainahyvitys on 40 % huomioon otettavan opintolainan euroa ylittävästä määrästä. Jos opiskelija suorittaa 300 opintopisteen maisteritutkinnon, huomioon otettavan opintolainan enimmäismäärä on euroa ja opintolainahyvityksen enimmäismäärä on euroa. Jos opiskelija suorittaa 210 opintopisteen amk-tutkinnon, huomioon otettavan opintolainan enimmäismäärä on euroa ja opintolainahyvityksen enimmäismäärä on euroa. Lisätietoja voi lukea verkossa

11 20 nn nn Etuudet Etuudet nn nn 21 Kelan etuudet 2014 Tämä on lyhyt johdanto Kelan hoitamiin etuuksiin. Etuuksien määrät ovat vuodelta Tarkempia tietoja etuuksista saat Kelan internetsivuilta esitteistä, palvelunumeroista ja toimistoista. Terveys Kelan kortit n Jokainen Suomessa pysyvästi asuva tai sairausvakuutuksen piiriin kuuluva saa Kela-kortin. Kortilla voit osoittaa oikeu tesi Suomen sairausvakuutukseen. Korttia tarvitset mm. lääkärin vastaanotolla ja Kelan korvaamilla taksimatkoilla, jotta voit saada korvauk sen jo asioidessa. Kun muutat Suomeen, hae oikeutta Suomen sosiaaliturvaan verkossa tai täytä hakemuslomake Y77. Kela ei enää uusi kuvallisia Kela-kortteja. Käytössä olevat kuvalliset kortit ovat voimassa edelleen. Jos olet alle 65-vuotias ja saat täysimääräistä kansaneläkettä, voit saada Kelasta kansaneläkkeensaajan kortin. Yli 65-vuotiaat eivät tätä korttia tarvitse, koska he saavat eläkeläisalennukset esittämällä henkilöllisyystodistuksen. Suomen sairausvakuutukseen kuuluva saa eurooppalaisen sairaanhoitokortin, jolla hän voi osoittaa oikeutensa lääketieteellisistä syistä välttämättömään sairaan hoitoon toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä. Korttihakemuksen voi tehdä verkossa. Ilmanen kortti on voimassa 2 vuotta. Kela lähettää uuden kortin vanhentuneen tilalle. Eurooppalainen sairaanhoitokortti ei korvaa Suomessa Kela-korttia. Sairauskuluista korvaus n Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista sekä yksityislääkärin ja hammaslääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista vahvistetun taksan mukaan. Kelan taksoihin voi tutustua joko Kelan internetsivuilla tai palvelupisteissä. Suorakorvaus tai hakemus n Yleensä saat Kela-korvauksen jo hoitopaikassa näyttämällä Kela-korttisi. Korvaus vähennetään silloin suoraan laskusta. Jos et saa korvausta suoraan, voit hakea sen kuuden kuukauden kuluessa Kelasta. Hammashoidosta korvaus n Kela korvaa osan yksityisen hammaslääkärin tekemästä suun Osasairauspäiväraha tukee työhön paluuta Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisesti työskentelevä sopii työnantajansa kanssa paluustaan työhön osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa. Osasairauspäivärahan enimmäisaika pidentyi vuoden alussa 72 arkipäivästä 120 arkipäivään. Työaikaa voi vähentää % työehtosopimuksen tai työaikalain mukaisesta kokoaikatyöstä. Myös useaa osa-aikatyötä samanaikaisesti tekevä voi sopia työajan vähentämisestä, jos hänen normaali viikoittainen työaikansa on yhteensä vähintään 35 tuntia. Paluu osa-aikaisesti työhön on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Paluu ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Lisätietoja on verkossa ja hampaiden tutkimuksen sekä hoidon kustannuksista vahvistetun taksan mukaan. Tutkimuksen kustannuksia korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Kela korvaa hammaslääkärin määräämistä yksityisen suu hygienistin hoidoista enintään Kelan vahvistaman taksan verran. Kela ei korvaa hammastek nisen työn tai proteettisten toimenpiteiden kustannuksia. Veteraanien hammashoitokorvaus n Veteraanit saavat korvausta myös proteettisen työn kustannuksista. Heillä tulee olla jokin veteraanitunnuksista tai todistus miinanraivaukseen osallistumisesta. Veteraanien suun ja hampaiden tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta ja protetiikkaan liittyvästä yksityishammaslääkärin tai erikoishammasteknikon kliinisestä työstä Kela korvaa vahvistetun taksan mukaan. Erikoishammasteknikon tekemän kokoproteesihoidon Kela korvaa hammaslääkärin lähetteen perusteella. Veteraanien muusta hammashoidosta Kela korvaa vahvistetun taksan mukaan. Lääkekorvaus n Lääkkeiden hintalautakunta päättää, mitkä lääkevalmisteet kuuluvat korvauksen piiriin. Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hinnasta joko 35 %, 65 % tai 100 %. Vaikka korvaus on 100 %, maksat 3 e/lääke. Lääkkeille määritetään viitehinta, jonka mukaan korvaus lasketaan. Viitehintaa halvemman, samaan ryhmään kuuluvan lääkkeen korvaus maksetaan lääkkeen myyntihinnasta, samoin ryhmiin kuulumattomien lääkkeiden korvaus. Jos itse maksamiesi lääkekustannusten osuus tänä vuonna ylittää 610 euroa, joka on ns. lääkekatto, sinulla on oikeus lisäkorvaukseen. Tällöin maksat vain 1,50 euroa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä. Lääkekattoon lasketaan mukaan vain viitehinnan mukainen osuus. Saat Kelasta lisäkorvausoikeuden täyttymisestä ilmoituksen, jota näyttämällä saat lisäkorvauksen suoraan apteekissa. Matkakorvaus n Kela maksaa sairauden tai kuntoutuksen vuoksi tekemiesi matkojen kuluista sen osuuden, Kelan kuva-arkisto joka ylittää 14,25 euroa yhteen suuntaan. Kun itse maksamasi osuudet ylittävät 242,25 euroa vuoden aikana, Kela maksaa ylittävän osan kokonaan. Oman auton käytöstä Kela voi omavastuuosuuden jälkeen korvata 0,20 euroa kilometriltä. Yöpymisraha on enintään 20,18 euroa yöltä. Sairauspäiväraha n Sairauden vuoksi työhönsä kykenemätön vuotias voi saada Kelasta verollista sairauspäivärahaa, kun sairaus kestää sairastumispäivän lisäksi yli 9 arkipäivää. Jos työnantaja maksaa sairausajalta palkkaa, Kela maksaa päivärahan työnantajalle. Sairauspäivärahan hakuaika on 2 kuukautta. YEL-vakuutettu yrittäjä saa sairauspäivärahaa, kun työkyvyttömyys on kestänyt sairastumispäivän lisäksi 3 arkipäivää. Sairauspäiväraha määräytyy yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen perusteella ja yrittäjälle viimeisen vahvistetun verovuoden YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulojen perusteella. Päiväraha voi määräytyä myös kuuden viime kuukauden työtulojen perusteella. Työttömän sairauspäiväraha määräytyy vähintään työttömyysturvan mukaan. Tulottomalle tai vähätuloiselle Kela voi maksaa sairauspäivärahaa 23,92 euroa arkipäivältä, jos työkyvyttömyys kestää yhtäjaksoisesti vähintään 55 päivää. Osasairauspäiväraha n Osasairauspäivärahaa voi saada työkyvytön, jolla on oikeus sairauspäivärahaan. Osasairauspäivärahan saaminen edellyttää määräaikaista siirtymistä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön sekä sopimusta työn ja ansioiden vähenemisestä %:lla. Osasairauspäiväraha on aina puolet varsinaisesta sairauspäivärahasta. Kuntoutus n Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja alle 65-vuotiaitten vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus sekä aikuisten psykoterapia ovat Kelan lakisääteisiä velvollisuuksia. Kelan tehtävänä on selvittää sairastuneen kuntoutustarve, kun hän on saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivältä, sekä viimeistään silloin kun hän hakee työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi Kela myöntää ns. harkinnanvaraista ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta eduskunnan vuosittaisen määrärahan turvin. Siitä maksetaan muun muassa lasten perhekuntoutusta. Vajaakuntoisen nuoren koulutus n Kun vuotiasta vajaakuntoista nuorta uhkaa työkyvyttömyys, Kela selvittää ennen eläkepäätöstä hänen kuntoutusmahdollisuutensa. Nuori ohjataan ensi sijassa ammatilliseen kuntoutukseen tai koulutukseen. Kuntoutuksen ajalta hän saa kuntoutusrahaa, jonka määrä on vähintään 23,92 e/pv ja kuntoutuksen väliajoilta 20 % pienempi. Samalta ajalta nuori voi saada myös vammaistukea. Kuntoutusraha n Kuntoutusrahaa voi saada vuotias, joka osallistuu kokopäiväisesti kuntoutukseen pysyäkseen työelämässä, palatakseen työhön tai tullakseen työmarkkinoille. Myös oppisopimuskoulutuksen ajalta vajaakuntoinen voi saada kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on useimmiten sairauspäivärahan suuruinen. Kuntoutukseen osallistuva voi saada myös harkinnanvaraista, verotonta ylläpitokorvausta 9 e/pv kuntoutuksesta aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin tai harkinnanvaraista kuntoutusavustusta esimerkiksi työharjoittelun aikana. Vammais- ja hoitotuet n Alle 16-vuotiaan vammaistukea saa lapsi, joka on sairauden tai vamman takia huolenpidon ja kuntoutuksen tarpeessa vähintään puoli vuotta niin, että se aiheuttaa perheelle erityistä rasitusta ja sitoo perhettä enemmän kuin samanikäisen terveen lapsen hoito. 16 vuotta täyttänyt henkilö voi saada Kelalta vammaistukea, jos hänen toimintakykynsä on heikentynyt vähintään vuoden ajan eikä hän saa jatkuvaa eläkettä työkyvyttömyyden tai iän perusteella. Perusvammaistuki on 92,88 e/kk, korotettu vammaistuki 216,73 e/kk ja ylin vammaistuki 420,26 e/kk. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut sairauden tai vamman johdosta ainakin vuoden ajan. Sitä maksetaan vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyden vuoksi maksettavan eläkkeen tai korvauksen tai takuueläkkeen saajalle. Perushoitotuki on 62,21 e/kk, korotettu hoitotuki 154,86 e/kk ja ylin hoitotuki 327,46 e/kk. Lisäksi hoitotukeen kuuluu 105,06 e/kk veteraanilisää niille pienituloisille veteraaneille, jotka saavat Kelasta ylimääräistä rintamalisää sekä korotettua tai ylintä eläkettä saavan hoitotukea. Vammaistuesta ja hoitotuesta ei mene veroa. Ruokavaliokorvaus n Kela maksaa ruokavaliokorvausta 16 vuotta täyttäneille keliakiaa sairastaville. Veroton korvaus on 23,60 e/kk. Vammaisten tulkkauspalvelu n Kela myöntää ilmaisen tulkkauspalvelun henkilölle, jolla on kuulo-, kuulonäkö- tai puhevamma. Ehtona on tulkkauksen tarve työn, opiskelun, asioinnin tai virkistyksen takia. Palvelu voidaan järjestää myös etätulkkauksena. Työterveyshuollon tuki n Kela korvaa työnantajille ja yrittäjille noin puolet lakisääteisen työterveyshuollon kustannuksista. Ehkäisevästä työterveyshuollosta korvaus voi olla 60 %. Työterveyshuoltoon voi liittää myös sairaanhoitopalveluja. Koti&Perhe Äitiysavustus n Lasta odottava äiti voi valita joko vauvan tarvikkeita ja vaatteita sisältävän äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman 140 euroa. Myös adoptiovanhemmilla on oikeus äitiysavustukseen. Kansainvälinen adoptiotuki n Kela maksaa verotonta adoptiotukea kertakorvauksena niille adoptiovanhemmille, jotka adoptoivat alle 18-vuotiaan lapsen ulkomailta. Tuen määrä vaihtelee sen mukaan, mistä maasta lapsi adoptoidaan. Vanhempainpäivärahat n Äidillä ja isällä on oikeus työsuhteen katkeamatta pitää äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaata lapsen syntymän ja hoidon takia. Kela maksaa silloin verollisia vanhempainpäivärahoja. Äitiysrahaa maksetaan äidille 105 arkipäivältä. Erityisäitiysrahaa maksetaan odottavan äidin työtehtäviin tai työoloihin liittyvän vaaratekijän vuoksi raskauden alkamisesta lähtien. Isyysrahaa maksetaan lapsen hoitoon osallistuvalle isälle yhteensä 54 arkipäivältä. Näistä enintään 18 päivää isä voi käyttää äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana. Loput tai kaikki päivät isä voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen. Vanhempainrahaa maksetaan äidille tai isälle 158 arkipäivältä. Isyysrahaa ja vanhempainrahaa maksetaan samoin perustein myös alle 7-vuotiaana otetun adoptiolapsen vanhemmille. Adoptiovanhempi voi saada vanhempainpäivärahaa enintään 200 arkipäivältä. Vanhempainpäivärahat määräytyvät yleensä verotuksessa vahvistettujen työtulojen tai yrittäjätulojen perusteella. Tulottomalle tai pienituloiselle vanhempainpäivärahaa maksetaan 23,92 euroa arkipäivältä. Työttömälle vanhempainpäiväraha maksetaan työttömyysturvan suuruisena. Opiskeleva äiti voi saada yhtä aikaa sekä vanhempainpäivärahaa 23,92 e/ arkipäivä että opinto rahaa. Isä voi opiskella vanhempainpäivärahakaudella vain tietyin ehdoin. Lapsilisä n Kela maksaa lapsen vanhemmalle verotonta lapsilisää, kunnes lapsi täyttää 17 vuotta: vanhimmasta lapsesta 104,19 e/kk, toisesta 115,13 e/kk, kolmannesta 146,91 e/kk, neljännestä 168,27 e/kk sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta 189,63 e/ kk. Yksinhuoltajalle maksetaan jokaisesta lapsesta korotusta 48,55 e/kk. Ahvenanmaalla on omat lapsilisien määrät, joista päättää maakuntahallitus. Lapsilisien seuraavat maksupäivät ovat , , , 23.1., ja Lastenhoidon tuet n Lapsella on oikeus päivähoitoon vanhempainpäivärahakauden jälkeen oppivelvollisuuden alkuun asti. Vanhemmat voivat valita joko kunnallisen hoitopaikan tai Kelan tuen, joka voi olla kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki. Jos vanhemmat eivät ole valinneet kunnallista päivähoitoa, he saavat Kelalta lasten kotihoidon tukea, kun perheessä on alle 3-vuotias lapsi. Kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha, joka on yhdestä alle 3-vuotiaasta lapsesta 341,06 e/kk, kustakin seuraavasta alle 3-vuo tiaasta lapsesta 102,11 e/ kk ja muista alle oppivelvollisuusiän olevista lapsista 65,61 e/kk. Lisäksi yhdestä lapsesta voidaan maksaa perheen tuloista riippuvaa hoito lisää enintään 182,52 e/kk. Adoptiovanhemmat voivat saada myös yli 3-vuotiaalle lapselleen kotihoidon tukea siihen saakka kun vanhempainrahan alkamisesesta on kulunut 2 vuotta, kuitenkin enintään siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun. Lasten yksityisen hoidon tukea maksetaan, jos perheen alle kouluikäistä lasta hoitaa yksityinen päivähoidon tuottaja. Yksityisen hoidon tuen hoitoraha on 173,64 e/kk/lapsi. Vähätuloinen perhe voi saada hoito lisää enintään 146,02 e/kk/ lapsi. Perhe hakee tuen, mutta se maksetaan päivähoidon tuottajalle. Alle 3-vuotiaan lapsen äiti tai isä voi tehdä enintään 30-tuntista työviikkoa tai hänen työaikansa voi olla enintään 80 % kokopäivätyön työajasta, ja saada joustavaa hoitorahaa. Sitä maksetaan työajan mukaan joko 243,13 e/kk tai 162,09 e/kk. Osittaista hoitorahaa maksetaan 97,67 e/kk vanhemmalle, jonka työaika on enintään 30 tuntia viikossa perusopetuksen 1. ja 2. luokalla olevan lapsen hoidon vuoksi. Elatustuki n Kela maksaa elatustukea alle 18-vuotiaasta lapsesta, kun elatusvelvollinen ei maksa vahvistettua elatusapua tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen pienten tulojen takia. Elatustukea maksetaan myös silloin, kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu tai vanhempi on adoptoinut lapsen ilman kumppania. Elatustuen täysi määrä on tänä vuonna 153,63 e/kk/lapsi. Erityishoitoraha n Äiti tai isä voi saada ansionmenetyksen korvauksena verollista erityishoitorahaa, jos hän osallistuu vaikeasti sairaan alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, sairaalan tai erityishuoltopiirin poliklinikalla tai näihin liittyvässä kotihoidossa sekä kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla. Ellei lapsen sairaus ole vaikea, erityishoitorahaa voi saada vain alle 7-vuotiaan lapsen sairaalatai poliklinikkahoidon ajalta. Erityishoitoraha määräytyy sairauspäivärahan tavoin työtulojen mukaan. Tulottomalle tai pienituloiselle erityishoitorahaa voidaan maksaa 23,92 euroa arkipäivältä. Työtön tai opiskelija voi saada vähintään työttömyysturvan tai opintotuen suuruista erityishoitorahaa. Asumistuet n Kela maksaa pienituloisille henkilöille yleistä asumistukea tai opiskelijoiden asumislisää (ks. opintotuki) tai sotilasavustuksen asumisavustusta (ks. sotilasavustus) tai eläkkeensaajan asumistukea. Yleistä asumistukea voi saada pienituloinen ruokakunta. Tukea varten valtioneuvosto vahvistaa vuosittain mm. perheen koon ja asuinpaikan sekä tulojen mukaiset omavastuuosuudet. Asumistuki uudistuu Eläkkeensaajan asumistukea voivat saada pienituloiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt ja sitä nuoremmat työkyvyttömyys-, työttömyys- tai leskeneläkettä tai takuueläkettä saavat. Tämä asumistuki voidaan maksaa myös suoraan vuorkanantajalle. Osa-aikaeläkettä tai vanhuuseläkettä ennen 65 vuoden ikää saavat voivat saada yleistä asumistukea. Muutto ulkomaille tai Suomeen n Jos muutat ulkomaille alle vuodeksi, kuulut yleensä sen ajan Suomen sosiaaliturvaan. Jos oleskelet ulkomailla yli vuoden, oikeutesi Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmiten jo muuttohetkeen. Työskentely EU- tai Etamaassa tai Sveitsissä siirtää sinut yleensä työskentelymaan sosiaaliturvaan, vaikka työskentely kestäisi alle vuoden. Ilmoita aina Kelaan ulkomaille muutosta ja paluusta Suomeen. Kaikkia Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille. Jos muutat Suomeen vakinaisesti, pääset yleensä Suomen sosiaaliturvaan muuttohetkestä alkaen. Kela arvioi muuton vakinaisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanteesi, johon vaikuttavat esimerkiksi paluumuutto, työsopimus Suomessa tehtävää työtä varten tai perheside Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön kanssa. Voit kuulua Suomen sosiaaliturvaan tietyin ehdoin myös työskentelyn perusteella. Hae sosiaaliturvaan kuulumista Kelan verkkoasiointipalvelussa tai lomakkeella Y77. Muun muassa lähetettyjä työntekijöitä, virkamiehiä, opiskelijoita, perheenjäseniä sekä ns. sosiaaliturvasopimusmaiden välillä muuttavia koskevat tietyissä tilanteissa eri säännöt. Asioi helposti Verkossa voit hakea tukia, lähettää liitteitä ja katsella maksun määrän ja päivän osoitteessa asiointi. Kirjaudu verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Usein jo soitto riittää Kela palvelee puhelimessa ma pe klo Tavallinen puhelumaksu. n Asevelvollisen tuet n Asumisen tuet n Eläkeasiat n Kela-kortti ja EU-sairaanhoitokortti n Kuntoutus n Lapsiperheiden tuet n Maasta- ja maahanmuutto n Omaisen kuoltua n Opiskelijan tuet n Sairastaminen n Työttömyysajan tuet n Vammaistuet n Maksupäivät (nauhoite) Varaa aika Kelan toimistoon tai puhelinpalveluun palvelunumerosta yllä tai verkossa Palveluun tarvitaan puhelinnumero ja suomalainen henkilötunnus. Neuvontaa toimistoissa ja yhteispalvelussa Voit asioida missä toimipisteessä tahansa. Palvelut erityistä tukea tarvitseville asiakkaille, joilla on vaikea sairaus tai vamma ja joiden kokonaistilanne vaatii kartoitusta: Sosiaalisessa mediassa n Twitter@Kela_uutiset n Facebook: Kela-Kerttu ja Opintotuki n Youtube: Kelakanava

12 22 nn nn Etuudet Opiskelu&Työ Opintotuki n Opintotukea ovat opintoraha 17 vuotta täyttäneille, asumislisä vuokralla asuville lapsettomille opiskelijoille ja ulkomailla opiskeleville sekä opintolainan valtiontakaus. Opintorahan perusmäärä on 38,50 335,32 e/kk. Opintoraha on veronalaista tuloa, ja sen määrään vaikuttavat hakijan ikä, oppilaitos, asumismuoto, perhesuhteet ja opintojen aloitusajankohta. Vanhempien tulot voivat estää tai pienentää toisella asteella opiskelevan perheettömän, alle 20-vuotiaan opintorahan. Vanhempien pienituloisuus voi korottaa sitä. Vanhempien tulot voivat vaikuttaa toisella asteella opiskelevan asumislisään ja opintolainan valtiontakaukseen. Asumislisä on 80 % vuokrasta, kuitenkin enintään 201,60 e/ kk. Vanhemmaltaan asunnon vuokranneen asumislisä on enintään 58,87 e/kk. Lapsiperhe ja omistusasunnossa asuva voi saada Kelan yleistä asumistukea. Opiskelijan omat tulot huomioidaan koko kalenterivuoden ajalta. Opiskelija voi saada vuositulorajan verran tuloja milloin vain kalenterivuoden aikana. Raja perustuu opintotukikuukausien määrään. Opiskelijan pitää itse seurata vuositulojaan esim. verkossa Opiskelija voi välttää liikaa maksetun opintotuen perinnän palauttamalla vuonna 2013 liikaa maksetut tuet viimeistään toukokuun loppuun mennessä esim. verkossa Kun opinnot ovat päättyneet, Kela voi maksaa pienituloiselle opintolainan korot korkoavustuksena. Korkeakoulututkinnon määräajassa suorittanut voi saada verotuksen opintolainavähennyksen tai opintolainahyvityksen, joka voi olla jopa kolmasosa opintolainasta. Opintoetuuksia ovat myös toisen asteen opiskelijoiden koulumatkatuki ja korkeakouluopiskelijan ateriatuki. Koulumatkatuki n Lukiokoulutusta tai ammatillista peruskoulutusta päätoimisesti opiskeleva voi saada korvausta päivittäisten koulumatkojen kustannuksista, kun yhdensuuntainen matka asunnolta oppilaitokseen on vähintään 10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 e/kk. Opiskelija maksaa aina itse matkoistaan vähintään 43 e/kk. kelassa töissä Yhä jouhevampaa asiointia Haastava työ ja monipuoliset tehtävät pitävät mielen virkeänä, toteaa suunnittelija Tomas Ahlblad. Tomas aloitti työuransa Kelassa vuonna 1999 Vuosaaren toimistossa esimiehenä ja etuuskäsittelijänä. Vuonna 2002 hän siirtyi yleisen asumistuen, opintotuen ja sotilasavustuksen asiantuntijatehtäviin. Tomas oli muun muassa mukana rakentamassa verkkoasiointiin sähköisten liitteiden lähettämismahdollisuutta. Se otettiin ensimmäisenä käyttöön sotilasavustuksessa. Työmme helpottaa asiointia Kelassa. On kiva saada palautetta tyytyväisiltä asiakkailta. Tomaksen tehtäviin kuuluu myös järjestelmän ylläpitotöitä. Varmistamme, että etuuksien ratkaisutyö sujuu. Esimerkiksi opintotuessa tehtiin vuonna 2013 yli päätöstä, joista järjestelmän automaattiratkaisuina. Vähentämällä käsityötä muun muassa pidämme käsittelyajat kohtuullisina. Työ on erittäin vaativaa. Siksi se voisi olla stressaavaakin, jos työympäristömme ei olisi niin viihtyisä. Työkavereiden porukassa kannustamme toisiamme. Hyvät esimiehet ovat ehdoton must. He hahmottavat hyvin työn kokonaisuuden ja osaavat johtaa asioiden lisäksi ihmisiä. Satu Kontiainen Sotilasavustus n Kela maksaa sotilasavustusta asevelvollisen puolison ja lasten toimeentulon turvaamiseksi. Asevelvolliselle voidaan maksaa asumisavustusta ja opintolainojen korot. Kela maksaa sotilasavustuksena perusavustusta, joka on täyden kansaneläkkeen suuruinen (633,91 e/kk). Lasten määrä korottaa avustusta. Perheen tulot voivat pienentää avustusta asumisavustusta, jolla korvataan asumiskuluja erityisavustusta esimerkiksi lasten tarvikkeisiin elatusavustusta elatusmaksuihin, jotka asevelvollisen kuuluisi maksaa palvelusaikana. Sotilasavustusta voi hakea varusmies- tai siviilipalvelusta suorittava. Vuorottelukorvaus n Vähintään 16 vuotta työelämässä ollut työntekijä ja hänen työnantajansa voivat sopia työntekijän vuorotteluvapaasta. Vapaa voi kestää päivää. Työnantaja sitoutuu palkkaamaan samaksi ajaksi TE-toimistosta työttömän työnhakijan. Vuorotteluvapaa-ajalta työntekijälle maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 tai 80 % työttömyyspäivärahan määrästä. Vuorotteluvapaalla on yläikäraja. Vapaalle ei voi jäädä enää, kun alimpaan eläkeikään on 3 vuotta. Tämä koskee vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneitä. Työttömyyskassaan kuuluvat hakevat vuorottelukorvausta kassastaan ja muut Kelasta. Annika Söderblom Työttömän perustuki n Työtön vuotias työnhakija voi saada Kelasta työttömän peruspäivärahaa enintään 500 päivältä tai työmarkkinatukea, jos hakija ei täytä niin sanottua työssäoloehtoa tai on jo saanut enimmäisajan päivärahaa Kelasta tai työttömyyskassasta. Verollinen täysi peruspäiväraha ja täysi työmarkkinatuki ovat 32,66e/pv ja lapsikorotus yhdestä lapsesta 5,27 e/pv, kahdesta lapsesta 7,74 e/pv ja kolmesta tai useammasta 9,98 e/pv. Lähes kaikki työttömän tulot ja sosiaalietuudet pienentävät työmarkkinatuen määrää. Työttömyysturvaa voi saada myös soviteltuna, jos työnhakija tekee osa-aikatyötä tai satunnaista työtä. Työtön voi saada työttömyysturvaa osallistuessaan työllistymistä edistäviin palveluihin, kuten työelämävalmennukseen tai omaehtoiseen opiskeluun. Jos sinulla on työttömyysaikaisia tuloja, ilmoita niistä Kelaan. Työmarkkinatuki tai peruspäiväraha sovitellaan yhteen työtulojesi kanssa. Voit kuitenkin ansaita 300e/kk ilman, että se vähentää tuen määrää. Työttömyysturvan lisät n Työllistymistä edistäviin palveluihin osallistuva voi saada kulukorvausta, jonka määrä on joko 9 tai 18 e/pv. Työttömyysturvaan voi saada eri perustein korotusosaa. Sen täysi määrä on 4,78 e/pv. Matka-avustus n Jos työmarkkinatukeen oikeutettu työtön hakeutuu kokoaikaiseen työhön työssäkäyntialueensa ulkopuolelle, hän voi saada matka-avustuksena 2 4 kuukautta täyttä työmarkkinatukea palkkansa lisäksi. Työ- ja elinkeinotoimisto päättää avustuksesta, jonka Kela maksaa. Kotoutumistuki n Maahanmuuttajien ja pakolaisten Suomeen kotoutumisen ajalta Kela maksaa työmarkkinatuen suuruista kotoutumistukea. Kotoutumistukeen voi liittyä myös kuntien myöntämä toimeentulotuki. Kotoutumistukea haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta. Eläkkeellä Kansaneläke ja takuueläke n Kansaneläkettä saavat ne, joilla ei ole oikeutta työeläkkeeseen tai joiden työeläke on pieni. Kansaneläkettä ovat työkyvyttömyyseläke ja määräaikainen kuntoutustuki vuotiaalle sekä vanhuuseläke 65 vuoden iästä alkaen. Vanhuuseläkkeen voi ottaa varhennettuna 63 vuoden iästä alkaen. Vuonna 1951 syntynyt henkilö voi vielä saada vanhuuseläkkeen alle 63-vuotiaana. Vuoden 1949 lopussa syntynyt voi vielä saada työttömyyseläkettä, kunnes hän täyttää 65 vuotta. Kela myöntää lapsikorotusta kansaneläkkeen ja työeläkkeen saajille alle 16-vuotiaista lapsista. Korotus on 22,11 e/kk/lapsi. Täysi kansaneläke on yksinäiselle 633,91 e/kk ja parisuhteessa olevalle 562,27 e/kk. Kansaneläke pienenee vähitellen, kun työeläke veroja vähentämättä ylittää 55,95e/kk. Työeläkkeiden raja, jolla ei enää saa kansaneläkettä, on bruttotulona yksin elävälle 1 310,30 e/ kk ja parisuhteessa olevalle 1 166,96 e/kk. Kansaneläke on verotettavaa tuloa. Takuueläkettä Kela voi maksaa eläkeläiselle, jonka kaikki muut eläkkeet bruttomääräisinä jäävät alle 736,64 e/kk. Jos työeläkettä ei ole lainkaan, takuueläke on yksinäiselle kansaneläkeläiselle 109,47 e/kk ja parisuhteessa elävälle 181,11 e/ kk. Sekä kansaneläke että takuueläke voi olla mainittua pienempi, jos sen ottaa varhennettuna. Ulkomailla asuttu aika voi pienentää kansaneläkkeen määrää. Takuueläkettä saa myös 65 vuotta täyttänyt tai työkyvytön maahanmuuttaja 3 vuoden Suomessa asumisen jälkeen. Kuntoutustuki n Määräajaksi myönnettävä kun toutustuki on työkyvyttömyyseläke, jonka tavoitteena on edistää työhön paluuta. Tukea saa työkykyä ylläpitäviin ja kuntouttaviin toimiin sekä työkyvyn selvittämiseen. Tuen saannin ehtona on hoito- tai kuntoutussuunnitelma tai sen valmistelu. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin normaali työkyvyttömyyseläke. Rintamalisät n Kela maksaa veteraanille verotonta rintamalisää 49,53 e/kk ja kansaneläkettä saavalle verotonta ylimääräistä rintamalisää. Miinanraivaajalla on oikeus rintamalisän suuruiseen lisään mutta ei ylimääräiseen rintamalisään. Perhe-eläke n Kela maksaa perhe-eläkettä puolisonsa menettäneelle leskelle ja orvoksi jääneille lapsille. Perhe-eläkettä ovat leskeneläke alle 65-vuotiaalle leskelle ja lapseneläke alle 18-vuotiaalle lapselle. Lapseneläkettä saa myös vuotias opiskeleva lapsi. Kelan leskeneläkkeeseen kuuluu kuuden kuukauden ajan puolison kuolemasta alkueläke, joka on 326,94 e/kk. Sen jälkeen leskelle voidaan maksaa perhesuhteista ja tuloista sekä muista eläkkeistä riippuen jatkoeläkettä. Sen täysi määrä on saman kuin kansaneläkkeen täysi määrä. Lapseneläkkeenä Kela maksaa tuloista riippumattoman perusmäärän, joka on 60,15 e/kk. Alle 18-vuotias lapsi voi saada täydennysmäärää enintään 90,99 e/kk. Täysorpo saa kaksi perusja täydennysmäärää. Ristikko 2/2014 Ristikon ratkaisseiden kesken arvotaan kymmenen rahapalkintoa: Yksi 25 euron ja yksi 20 euron sekä kahdeksan 15 euron palkintoa. Ratkaisujen tulee olla perillä viimeistään perjantaina Ratkaisija maksaa vastauksen palautuksesta normaalin postimaksun. Palautusosoite on Elämässä-lehti Ristikko 2/2014, Palautepalvelut, HELSINKI. 1. Kelan asiointipalvelussa verkossa omien tietojen joukossa ei näy a) Oman tuen tuleva maksupäivä b) Oman tuen seuraavan maksun määrä c) Puolison tuen seuraavan maksun määrä 2. Yleinen asumistuki kattaa asumismenoista enintään a) 50 prosenttia b) 70 prosenttia c) 80 prosenttia Nimi Lähiosoite Postinumero ja paikkakunta 3. Lapsiperhe-etuuksiin liittyviin kysymyksiin voi saada verkossa vastauksen a) Kela-Kertulta b) Tuki-Tuulikilta c) FPA-Fabiolta 4. Vuonna 2013 yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeeseen oli a) tuki- ja liikuntaelinten sairaudet b) verenkiertoelinten sairaudet c) mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 5. Kelan korvaamien taksimatkojen matkakatto on ensi vuonna a) 172 euroa b) 272 euroa c) 372 euroa 6. Kuinka monta suomalaista kuului vuonna 2013 jonkin asumistuen piiriin? a) henkilöä b) henkilöä c) henkilöä Tehtävät n 23 Ristikko 1/14 ratkaisu Elämässä 1/2014 olleen ristikon voittajat: 25 voitti: Timo Soininen, Teuva, 20 voitti: Kaisa-Leena Ekholm, Pori, 15 voittivat: Tarja Vainio, Lahti, Orvokki Kool, Tampere, Elina Koski, Pori, Annikki Kanto, Järvenpää, Ulla Keski-Laturi, Harjavalta, Hanna Pento, Espoo, Raimo Lärkä, Lohja ja Mirja-Liisa Aromaa, Jokioinen. Onnea voittajille! Elämässä 2/2014 ristikon voittajat ja oikea ratkaisu julkaistaan tammikuussa 2015 verkossa osoitteessa Voittajille ilmoitetaan myös henkilökohtaisesti. 10 kysymystä sosiaaliturvasta 7. Vuorotteluvapaalle hakevalta edellytetään a) vähintään 16 vuoden työhistoriaa b) yli 65 vuoden ikää c) aiempaa kokemusta vuorotteluvapaasta 8. Osasairauspäivärahan enimmäisaika on a) 30 arkipäivää b) 120 arkipäivää c) 365 arkipäivää Oikeat vastaukset: Veijo Wirén 9. Lääkkeen erityis - korvausoikeutta varten Kelaan toimitetaan a) Resepti b) Lääkärinlausunto B c) Vapaamuotoinen hakemus 10. Toimeentulotukea haetaan vielä nykyisin a) Kelasta b) Kunnan sosiaalitoimistosta c) Työ- ja elinkeinotoimistosta 1c, 2c, 3a, 4c, 5b, 6c, 7a, 8b, 9b ja 10b.