Aalloista energiaa. Tutkimuskohteena tuonpuoleinen. Eva-Mari Aron tie vuoden professoriksi. Aurora 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aalloista energiaa. Tutkimuskohteena tuonpuoleinen. Eva-Mari Aron tie vuoden professoriksi. Aurora 1"

Transkriptio

1 Aurora1/ Aalloista energiaa 18 Eva-Mari Aron tie vuoden professoriksi 8 Tutkimuskohteena tuonpuoleinen Aurora 1

2 Opiskelijajärjestöjen perinteinen laskiaisrieha kokosi innokkaita mäenlaskijoita Vartiovuorenmäelle. Kilpailijoiden laskuvälineinä nähtiin todellisia luovuudennäytteitä sohvista pahvipaloautoihin. Lisäpisteitä sai maaliin pääsystä. 2 Aurora kuva: hannu aaltonen

3 Aurora 1/ SISÄLLYS 4 Tiedetarjotin 6 Pääkirjoitus: Uudet oivallukset vaativat uskallusta 7 Tilastotieteilijä palveluksessanne 8 Tutkijat kiinnostuivat tuonpuoleisen kokemisesta 11 Kirjat 12 Itämeren aalloista sähköä saaristoon 15 Entä jos hiilidioksidi ei olekaan ilmastonmuutoksen suurin syyllinen? 18 Nainen tiedeyhteisön edessä 21 Hyvä paikka tutkia 22 Pojat pärjäävät, kun oppikirja vaihtuu verkkotekstiksi 25 Tarkkaavaisuutta voi treenata 26 Torit ja aukiot odottavat elämää 30 Vuoden alumni Sari Ruusumo 32 Lyhyet 34 Väitös: Hyvä paha vuokratyö toimitukselta Turun yliopistossa on rohkeita tutkijoita Tiede kasvaa vain rajoja rikkomalla. Se vaatii rohkeutta, mutta sitä Turun yliopiston tutkijoilla tuntuu riittävän. Tässä Aurorassa Jyrki Kauppinen haastaa yleisen totuuden hiilidioksidin kasvihuonevaikutuksesta. Täysin toisilla linjoilla oleva Jukka Käyhkö suostuu heti miettimään, voisiko Kauppisen puheissa olla totuuden jyvä. Liisa Lähteenmäki kyseenalaistaa poikkeuksellisen reippaasti yhteiskunnan hyväksyvän käsityksen vuokratyöstä. Marja-Liisa Honkasalo joukkoineen sanoo tieteen antavan maailmasta vinon kuvan, jos jatkamme tuonpuoleiseen liittyvien kokemusten torjumista. Hanna Heino kertoo, että aallot voivat heilutella energiaa Itämerelläkin. Rohkeat tutkijat kohtaavat vastarintaa. Heidän työtään on helppo vähätellä. Mutta he ovat juuri niitä, jotka vievät tiedettä eteenpäin kohti mielenkiintoisia maailmoja. Erja Hyytiäinen AURORA on Turun yliopiston sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljästi vuodessa. päätoimittaja Anne Paasi, toimitussihteeri Jussi Matikainen, toimituksen yhteystiedot Turun yliopiston viestintäyksikkö, Turun yliopisto, viestinta@utu.fi tilaukset, osoitteenmuutokset ja ilmoitukset viestinta@utu.fi, ilmoitushinnat 1/1-sivu 1000 e, 1/2-sivu 500 e, takakansi 1200 e (ilmoitushintoihin lisätään alv 23 %) taitto Hanna Oksanen kannen kuva Hanna Oksanen paino Finepress Oy painos kpl ISSN

4 tiede tarjotin koonnut: jussi matikainen kuvat: maarit kotiranta, mikko-jussi laakso lisää tiedeuutisia osoitteessa Äidinmaitonäytteistä löytyi yli 700 bakteeria turun yliopiston professorit Erika Isolauri ja Seppo Salminen toteuttivat espanjalaisten kollegoidensa kanssa tutkimuksen, jossa tarkasteltiin äidinmaidon bakteeristoa. Tutkijat havaitsivat, että äidin hormonaalinen tila vaikuttaa äidinmaidon bakteerilajistoon. Tutkimuksessa äidinmaitonäytteistä löydettiin yli 700 erilaista bakteeria, mikä oli huomattavasti enemmän kuin tutkijat odottivat. Tutkijat havaitsivat myös, että äidinmaidon bakteeristo oli köyhempää niillä naisilla, jotka lihoivat raskausaikana suositeltua enemmän. Myös keisarinleikkaus vaikutti äidinmaidon bakteerien määrään ja kokoonpanoon. Suolistobakteerit auttavat lasta sulattamaan ravintoa ja oletettavasti säätelevät heidän immuunijärjestelmäänsä tärkeällä tavalla. Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä. Uudenlaisia rahtialuksia kehitteillä Turun yliopiston merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus on analysoinut meriliikenteen kehitystä ja toimintaympäristön muutoksia, joilla on vaikutusta tulevaisuuden merikuljetuksiin. Suomen ulkomaankaupan kilpailukyvylle on keskeistä mahdollisimman tehokkaat merikuljetukset. MKK:n tekemän analyysin pohjalta Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa kehitetään Suomen ulkomaan meriliikenteeseen parhaiten soveltuvia kuivarahtialuksia, jotka on tavoitteena saada liikenteeseen vuonna On erittäin tärkeää, että Suomella on käytössä kauppalaivasto, joka optimaalisesti mukautuu ulkomaankaupan tarpeisiin. Uusia alusratkaisuja tarvitaan, projektipäällikkö Irina Wahlström Turun yliopistosta sanoo. Laiva projektia rahoittavat Tekes, Cargotec Finland Oy, ESL Shipping Oy, Oy Langh Ship Ab, Outokumpu Stainless Oy, Stora Enso Oyj ja Wärtsilä Finland Oy. Turkuun uusi kvanttioptiikan laitteisto Turun yliopiston fysiikan ja tähtitieteen laitokselle on hankittu Suomen ensimmäinen kvanttioptiikan laitteisto. Laitteiston avulla voidaan tuottaa polarisaatiokietoutuneita fotoneja, mikä mahdollistaa jatkossa eräiden kvanttimekaniikan keskeisten ilmiöiden kokeellisen varmistamisen. Uusi laitteisto auttaa sekä kvanttifysiikan perusteiden oppimista että alan tutkimusta. Laitteiston avulla voidaan tuoda teoriaopetuksen rinnalle kokeellinen oppiminen. Laitteisto tulee aluksi opetuksen tueksi. Tähän asti olemme voineet opettaa opiskelijoille näitä kvanttimekaanisia ilmiöitä paljolti vain teoriassa. Jatkossa opiskelijat voivat itse tehdä mittauksia. Myöhemmin laitteistoa käytetään myös tutkimustyössä, dosentti Tom Kuusela sanoo. 4 Aurora

5 ViLLE-oppimisympäristöä testattiin ylioppilaskokeessa Kirsi Vainio-Korhonen kirjoitti vuoden tiedekirjan Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhosen kirjalle Ujostelemattomat myönnettiin tammikuussa vuoden tiedekirja -palkinto. Ujostelemattomat kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa on jatkumoa Vainio-Korhosen pitkäaikaiselle kiinnostukselle naisten työnteon historiaan. Kirjan kiitetään tarjoavan lukijalle ennen kertomattoman tarinan 1700-luvun arjesta Suomessa. Kätilöiden ammattikunnan historian ohella se kertoo aikakauden käsityksiä perheestä, lapsista ja seksuaalisuudesta. Synnytys on universaali kokemus, joten tämä kirja kuvaa myös odottavien äitien ja synnyttäjien historiaa, Vainio-Korhonen sanoo. Vuoden tiedekirja -palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto. Kaiken käsikirja toi Esko Valtaojalle Lauri Jäntin palkinnon Vuosittain jaettava Lauri Jäntin palkinto on tunnustus merkittävästä suomenkielisestä tietokirjasta. Palkintolautakunnan mukaan avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja tiivistää Kaiken käsikirjassa 222 sivuun viihdyttävästi kaiken, mistä jokaisen ihmisen pitäisi olla tietoinen. Teos liikkuu vaivoitta kvanttifysiikan ja evoluution, aineen ja hengen kysymyksissä ja näyttää, kuinka tiedon tulvasta löydetään olennaisin. Idea kirjaan syntyikin, kun Valtaoja havahtui huomaamaan, että tietoa on tarjolla loputtomasti muutaman älykännykkäklikkauksen takana, mutta suuret synteesit puuttuvat. Kuten kirjassa totean, tarkoitukseni ei ole tarjota minun ajatuksiani ihmisille vaan antaa tietoa, jonka pohjalta ihmiset voivat itse ajatella, Valtaoja sanoo. Turun yliopiston informaatioteknologian laitoksella on kehitetty ViLLE-oppimisjärjestelmä, jota suunnitellaan ylioppilaskirjoitusten sähköistäjäksi. Massatenttiohjelman kehittäminen aloitettiin vuonna Yliopistolla ViLLEä on käytetty muun muassa tietojenkäsittelytieteen, fysiikan ja matematiikan opetuksessa. Ohjelmaa on testattu Suomessa alakouluissa, lukioissa ja korkeakouluissa sekä kansainvälisesti eri opintoasteilla parissakymmenessä eri maassa. ViLLE sisältää useita automaattisesti arvioituja tehtävätyyppejä välittömällä palautteella. Tammikuussa ViLLE pääsi testiin Mynämäen lukion englannin ylioppilaskokeen preliminäärissä. Kokeiluun osallistui 18 vapaaehtoista abiturienttia. Abiturienttien ensivaikutelmat sähköisestä ylioppilaskokeesta olivat positiivisia. Sähköinen koe mahdollistaa aiempaa monimuotoisempien kysymysten käytön. Myös vastauksissa voidaan käyttää uusia muotoja kuten multimediaa. Ylioppilaskokeen kysymyksissä voidaan siirtyä nippelitietojen kysymisestä soveltavampaan suuntaan. Sähköinen koe voi muuttaa koko ylioppilaskirjoituskokeen luonteen, tutkija Mikko-Jussi Laakso sanoo. Ylioppilastutkintolautakunnan tavoite on avata sähköinen koemahdollisuus vuonna 2016, koko maahan sen on määrä ulottua viimeistään vuonna Tarvitsemme kokemuksia erityyppisistä ratkaisuista. ViLLE on mielenkiintoinen, mutta ei ainoa. Kaikki kokemukset ovat meille äärimmäisen tärkeitä, Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä sanoo. Työviikolla nukutaan huonommin Turkulaistutkijat julkaisivat tiettävästi ensimmäisenä maailmassa artikkelin, jossa on tarkasteltu vaihdevuosiikäisten naisten unen laatua erikseen työ- ja vapaa-aikana. Uniongelmat ovat tunnetusti yleisempiä vaihdevuosiikäisillä naisilla kuin nuoremmilla. Nyt saatujen tulosten mukaan uniongelmat näyttävät liittyvän erityisesti työelämän rasituksiin, sillä vaihdevuosi-ikäiset naiset raportoivat enemmän uniongelmia työviikon aikana kuin vapaa-aikanaan. Naiset nukkuvat hyvin vapaa-aikanaan, mutta työhön liittyvät stressitekijät huonontavat unen laatua. Riittävä vapaapäivien määrä takaa toipumisen säännöllistä päivätyötä tekevillä, selvittää turkulaisen Nainen 46 -tutkimusryhmän tutkija, Turun yliopistoon väitöskirjaansa valmisteleva LL Laura Lampio. Tutkimus julkaistiin yhdysvaltalaisessa Menopause-lehdessä. Aurora 5

6 pääkirjoitus Uudet oivallukset vaativat uskallusta kuva: hanna oksanen Yksi tieteen kulmakivistä on riippumattomuus poliittisista ja taloudellisista intresseistä. Toinen on jatkuva kriittisyys ja varmoina pidettyjen asioiden haastaminen. Vaikka todellisuus on enemmän tai vähemmän kaukana näistä ideaaleista, pyrkimys niitä kohti kuuluu tutkijan maailmankuvaan. Siksi tieteenteon pitää olla joskus myös rönsyilevää ja välillä näennäisen tehotonta. Siihen kuuluvat riskinotto ja umpikujiin päätyminen niin soveltavassa kuin perustutkimuksessakin. Moderni tutkimus on kaukana siitä taloudellisesti riippumattomien herrasmiesten toiminnasta, jolla tiedettä vietiin eteenpäin 1800-luvulla. Rahoitus ratkaisee paljon, ja niinpä rahoittajien tarpeet ja toiveet saattavat sävyttää tutkijoiden valintoja tutkimuskohteiksi. Kriittisintä kuitenkin on, että rahoituslähde ei saa vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin ja rahoittajan on myös siedettävä se riski, että tulos on kaikkea muuta kuin toivottava. Toisaalta rahoittajan kannalta positiivinen tutkimustulos voi tuoda mukanaan uskottavuusongelman. Siksi on tärkeää, että nuorten tutkijoiden koulutuksessa painotamme myös eettisiä ja moraalisia näkökulmia ja että vanhempi polvi näyttää hyvää esimerkkiä. Suomalaisessa innovaatiotoiminnassa haetaan nykyään mallia Kalifornian Piilaaksosta, ja yksi ihailtu amerikkalaisten piirre on epäonnistumisen arvostaminen. Tieteentekoa puolestaan ohjaillaan niin meillä kuin muualla vahvasti eri rahoittajien päätöksillä, ja kriteereissä painotetaan riskinottoa ja uskallusta. Käytännössä tutkimus ohjautuu usein vain turvallisiin aiheisiin, koska mahdollinen epäonnistuminen näkyy ansioluettelossa ja todellisuudessa siitä on harvoin meriitiksi jatkuvan hakemisen kierteessä. Tässä on siis parantamisen varaa, jos haluamme aidosti saavuttaa uutta ja yllättävää tietoa. Monitieteisyys on näkyvimpiä Turun yliopiston vahvuuksia. Merkittävät tieteenalat ovat hyvin edustettuina niin opetuksessa kuin tutkimuksessa. Niiden rajapinnoilla syntyy uutta ja luovaa pohdintaa. Tasokas poikkitieteellinen tutkimus ei kuitenkaan synny siitä, että yksittäiset ihmiset opiskelevat useita aloja. Tarvitaan tiedekunta- ja oppiainerajat ylittävää yhteistyötä ja tutkimusryhmien kokoamista. Tutkijoiden kohtaamiseen tarvitaan suotuisia ympäristöjä jo opiskeluvaiheessa. Tämä on yksi yliopiston toiminnan kehittämiskohteista. Yliopiston koko on myös vahvuus. Iso talo pystyy itse rahoittamaan tutkimusta riippumattomasti ja pitkäjänteisyyden kautta madaltamaan tutkijoiden kynnystä riskinottoon ei täydellisesti, mutta hyvään pyrkien. On kuitenkin harhaanjohtavaa ajatella yliopistoa yhtenä monoliittisena tahona. Tiede syntyy tutkijoiden ja tutkimusryhmien työnä ja ison talon sisältä saattaa löytyä vastakkaisiakin näkökulmia ei ole olemassa yliopiston mielipidettä vaan ainoastaan yksittäisten tutkijoiden vapaus esittää tuloksiaan perusteluineen ja velvollisuus käydä niistä keskustelua hyvässä hengessä. Kalle-Antti Suominen Kirjoittaja on fysiikan professori ja Turun yliopiston vararehtori, jonka vastuualueisiin kuuluvat tutkimuksen ja tutkimuksen edellytysten kehittäminen. Mikä asia tieteen kentällä on viimeksi herättänyt tunteita? koonneet: nora uotila ja jasmina savolainen Anni Kemppinen Sosiologian opiskelija Ville Sirkiä Historian opiskelija Joel Kuortti Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen johtaja, englannin kielen professori 6 Aurora Tutkin itse downshifting- ja slowfoodilmiöitä ja olen iloinen niiden suosiosta, joka näyttää vain kasvavan ja leviävän kaikkiin yhteiskuntaluokkiin. Ilmiöt kertovat mielestäni positiivisesta murroksesta ihmisten ajankäytössä. Palasin vasta vaihdosta, ja olen hämmentynyt täällä vellovasta Pekka Himasen tutkimusrahoitukseen liittyvästä kohusta. Asiasta on toistaiseksi vaikea muodostaa sen yksiselitteisempää näkemystä. Pekka Himasen tutkimusrahoituskohu on herättänyt monenlaisia tunteita, sillä kyseessä on varsin monisyinen asia. Nähdäkseni kohu kertoo siitä, että tutkimusrahoitusten perusteissa on ongelmia laajemminkin, Himasen tapaus on vain yksi monista.

7 teksti: liisa reunanen kuva: hanna oksanen Tilastotieteilijä palveluksessanne Tilastotiede on ala, jonka erityisluonteeseen kuuluu tiivis monitieteinen yhteistyö. Tilastotieteilijän avulla löytyvät vastaukset niin lääketieteilijän kuin yhteiskunta- tai taloustieteilijänkin aineistolleen esittämiin tutkimuskysymyksiin. Sovellusaloille tilastotiede on parhaimmillaan mahdollisuus oppia ja ymmärtää. Näin tietää biostatistiikkaan erikoistunut professori Jaakko Nevalainen, joka kehittää työssään etenkin lääke- ja biotieteissä hyödynnettäviä analyysimenetelmiä. Nevalainen toimii professorina Turun yliopistoon viime vuonna perustetussa Tilastotieteen keskuksessa. Meillä painotetaan sitä, että on uskaltauduttava pois omalta mukavuusalueelta. Alamme teoreettinen osaaminen pitää tuoda käytäntöön, muiden tieteenalojen hyödyksi, Nevalainen pohtii tieteenalansa tärkeää roolia. Tilastotieteessä kehitetään jatkuvasti tehokkaampia menetelmiä, joiden avulla muiden alojen tutkimuksessa ilmiöitä ymmärretään paremmin. Tässä onkin tilastotieteilijän osaamisen ydin. Ei riitä, että tutkimuksessa kerätään massiivinen aineisto, vaan siitä pitäisi myös oppia jotain ja ymmärtää sen kätkemä tieto. Modernin tilastotieteen keinoin pystyy erottamaan sattumien joukosta keskeiset signaalit. Koukeroiseksi ja vaikeaksi mielletyn tieteenalan sovellusaloilla tilastotieteilijä pyrkii löytämään vastauksia hyvinkin käytännönläheisiin kysymyksiin. Parhaillaan käynnissä olevassa yhteistyöhankkeessa etsimme ravitsemustekijöitä, joille altistuminen selittäisi ykköstyypin diabeteksen puhkeamista. Toisessa hankkeessa puolestaan selvitetään sitä, miten miesväestön syöpäseulonnat kannattaisi toteuttaa, jotta eturauhassyövän kehittymiseen pystyttäisiin puuttumaan oikeassa vaiheessa. Kun ymmärretään sairauksien syitä paremmin, tulee mahdolliseksi myös ehkäistä ja hoitaa niitä. Tähänhän se kaikki kuitenkin pyrkii. Ei tutkimus ole itsetarkoitus, vaan se, että tieto lopulta jalkautetaan esimerkiksi kansanterveyden eduksi. Nevalaiselle työn parasta antia on monialainen yhteistyö, jossa on aidosti mahdollisuus oppia eri alojen osaajilta ja samalla antaa jotain takaisin. Sanoisin, että tieteenalallamme on Suomessa vielä aika paljon käyttämätöntä potentiaalia, eikä kaikilla aloilla ehkä vielä tunneta sen mahdollistamia hyötyjä. Meillä on maailmalle paljon lisää annettavaa! Aurora 7

8 Tutkijat kiinnostuivat tuonpuoleisen kokemisesta teksti: erja hyytiäinen kuvat: hanna oksanen, erja hyytiäinen Professori Marja-Liisa Honkasalo tietää sohaisevansa ampiaisenpesään. Hänen johtamansa tutkimushanke Mieli ja toinen kurkottaa sinne, minkä tiede hylkäsi 300 vuotta sitten. Seitsemän tutkijaa pureutuu kokemuksiin tuonpuoleisesta. 8 Aurora Tuonpuoleisen tutkimus puhdistettiin pois tieteestä valistuksen jälkeen todeten, ettei se ole tiedettä vaan magiikkaa, tieteellisyyden suhteen toista. Me lähdemme siitä, että aihetta ei ole otettu vakavasti ihmismielen tutkimuksen kohteeksi vaan kyse on länsimaisen tutkimuksen mielipiteestä, Honkasalo sanoo.

9 Folkloristiikan yliopisto-opettaja Kaarina Koski muistelee vanhaa sarjakuvaa. Siinä pikkuinen lapsi kertoo hieman vanhemmalle pelkäävänsä kummituksia. Kaveri tokaisee: Hölmö, ei kummituksia ole. Pikkuinen vastaa: Ei niin, mutta pelko on. Tarinaan kiteytyy se, mitä tuonpuoleista tutkivat etsivät. Eivät totuutta jonkin olemassaolosta vaan tietoa ihmisen tuntemuksista ja kokemuksista. Me tutkimme jonkin asian olemassaoloa kulttuurisena ilmiönä, Koski sanoo. Tutkimusta eurolla rahoittava Suomen Akatemia näkeekin Honkasalon vetämässä tutkimushankkeessa kansainvälisestikin uudenlaisen otteen. Viimeiset vuosisadat tuonpuoleinen, luonnontieteellisesti selittämätön asia, on jätetty joko uskonnon tai mielen sairauksien kontolle. Honkasalon työryhmä nostaa sen takaisin tieteen keskiöön. Esi-isä voi olla läsnä läpi vuosisatojen Pohja Mieli ja toinen -hankkeelle luotiin, kun Honkasalo, Koski sekä hankkeessa mukana oleva helsinkiläinen kulttuurihistorioitsija Kirsi Kanerva olivat tutkija Ilona Kemppaisen tukena perustamassa kuolemantutkimuksen seuraa. Me jäimme miettimään, miksi länsimaisesta kulttuurista on putsattu pois kaikki tuonpuoleinen. Jos jollakulla on tällaisia kokemuksia, hänet leimataan sairaaksi tai ainakin epäillään hänen mahdollisuuksiaan kuulua yhteiskunnallisesti pätevien ihmisten joukkoon. Esimerkiksi tutkimassani Länsi-Afrikassa esi-isien läsnäolo on arkipäiväistä, Honkasalo sanoo. Esimerkkejä löytyy kulttuurisesti lähempääkin. Kaarina Koski kertoo, kuinka katolisessa kirkossa on sallittu ajatus pyhimyksistä ja siitä, että joku tulee kiirastulesta takaisin sovittamaan syntejään. Luterilainen Aurora 9

10 kirkko, jonka ajatteluun lähtökohtaisesti kuuluu tuonpuoleinen, päätti aikanaan, että vainajia ei saa kokea. Jos kokee, se on pirun houkutusta. On kiinnostavaa, että toisessa kulttuurissa tuonpuoleiseen kontaktissa oleminen on luvallista, toisessa hävettävää ja kiellettyä, Honkasalo sanoo. Ajatus jäi itämään, ja aikansa ruodittuaan kolmikko totesi löytäneensä tutkimusaukon. Koska kuolema alkaa? Laajalle tutkimushankkeelle ratkaisevaa oli kuin joululahjaksi saatu Akatemian rahoitus. Sillä syntyy seitsemän tutkimusta. Honkasalon tonttia on itäafrikkalaisten tapa elää esi-isien kanssa tavallista arkea. Kanerva tutkii islantilaisia levottomia kuolleita ja henkiolentoja. Helsinkiläisantropologi Susanne Ådahl pureutuu äänien kuulijoihin, hänen työtään tukevat turkulaispsykiatri Jyrki Korkeilan samoille informanteille tekemät aivokuvantamistutkimukset. Helsinkiläispsykologit Marjaana Lindeman ja Annika Svedholm tutkivat, minkälaisia prosesseja aivoissa tapahtuu ihmisen ajatellessa kuolemanjälkeistä aikaa. Kaksikon työ linkittyy Kosken tutkimukseen kuoleman ajoittumisesta. Koski löysi tutkimusaiheensa bussimatkalla miettiessään siirtymäriittejä. Entisaikaan Karjalassa kuolleelle katettiin neljän viikon ajan ruoka, hän eli yhteisön mielissä ja häntä saateltiin matkaan. Elettiin liminaalivaihetta, välitilaa, missä ihminen on siirtynyt pois normaalista elävien yhteisöstä, mutta ei ole vielä rituaalisesti siirretty kuolleiden joukkoon. Bussissa mietin, onko liminaalivaihetta enää olemassa. Ja entä jos se onkin nykyisin ennen fyysistä kuolemaa. Alkaako liminaalivaihe siitä, kun ihminen siirtyy laitokseen odottamaan kuolemaa, Koski pohtii. Tutkimustulokset kuoleman ajoittamisesta auttavat ymmärtämään hyvän kuoleman kysymyksiä. Kaikille kokemuksille ei löydy aiheuttajaa Tuonpuoleisen tutkimuksen rasitteena on ollut sen rajaaminen uskontoon kuuluvaksi. Tuonpuoleinen kesytettiin uskonnon piiriin. Ajateltiin, että uskonnolliset kokemukset voidaan ottaa huomioon kognitiivisessa uskontotieteessä. Mutta kaikki sellainen tuonpuoleinen, joka ei ole uskonnollista, jäi pois: etiäiset, esi-isät, kummalliset hahmot ja neuvonantajat. Ne määritellään helposti mielisairauden piiriin, Honkasalo sanoo. Muutoksen syyksi Honkasalo näkee valistuksen jälkeisen luonnontieteiden vahvistumisen. Lähtökohdaksi nousi, että kaikki asiat pitää voida todistaa luonnontieteen keinoin. Jos jollekin ei ole selitystä, se ei ole relevanttia. Me kysymme, onko se toisin, Honkasalo sanoo. Koski muistuttaa, että vain osalle tuonpuoleisen kokemuksista löytyy fyysinen syy. Kaikkeen ei syytä löydy. Tämä on yhteisöllisesti rakentuva kulttuurinen kysymys, Koski korostaa. Tutkimus karsii leimoja Tutkimusryhmä rikkoo rajoja monella tapaa. Mukana on turkulaisia ja helsinkiläisiä tutkijoita, puolet heistä on kulttuurintutkijoita, toinen puoli psykologeja ja psykiatreja. Joukko yhdistää laadulliset tulokset luonnontieteisiin, jokaisella on vastuu omasta tutkimusaiheestaan, mutta samalla jokainen osallistuu toinen toistensa tutkimusten tekoon. Tiedeyhteisössä rohkein askel on siirtyminen tuonpuoleisen tutkimiseen tuomitsematta sitä. Me otamme annettuna sen, mitä ihmiset meille kertovat. Sen, mikä heille on totta. Erityisesti etnometodologisesti tai laajemmin fenomenologisesti suuntautuvassa tutkimuksessa ei lähdetä siitä olettamuksesta, että haastateltavat huijaisivat, Honkasalo sanoo. Yksi tutkimushankkeen anneista saattaakin olla sosiaalisten leimojen karsiminen. Kun ensimmäiset uutiset tutkimuksesta levisivät, kymmeniä tuonpuoleisen kokeneita otti yhteyttä Honkasaloon ja kysyi, saisiko kertoa tutkijoilleen omat kokemuksensa. Jos ihmiset kokevat saavansa tuonpuoleista voimaa ja heillä edelleen on tällaisia kokemuksia, miten me voimme sanoa, että ne eivät ole tärkeitä. Jos tiede ei tutki näitä alistettuja tietomuotoja, voi olla, että tieteen saamat tulokset eivät enää vastaa todellisuutta, Honkasalo sanoo. Tutkimus voi olla eettisesti merkittävä. Esimerkiksi äänien kuulemisella on vahva stigma, onhan se yksi tekijä skitsofrenian diagnosoinnissa. Silti kansainvälisesti ja myös Suomessa on nettisivusto, jossa äänien kuulijat keskustelevat keskenään ja heille on tärkeää levittää tietoa, että tämä kuuluu elämään, Honkasalo sanoo. Vanhoja arkistoaineistoja tutkiessa on helppo etäännyttää itsensä niistä. Voi ajatella, että siihen aikaan vain kuului kaikkea hullua. Aiemmin en olisi ollut valmis kohtaamaan nykyaikaan sopimattomia asioita ja antamaan niille tieteellisesti tutkittavaa asemaa, Kaarina Koski sanoo. 10 Aurora

11 kirjat teksti: liisa reunanen Media menneestä kertomassa Maailmankuvaamme muokkaava media on yhä voimakkaammin läsnä ihmisen arjessa. Historiantutkijat hyödyntävät usein mediaa tutkimuksensa materiaalina samalla kun mediatutkijoiden aiheet ovat monesti tulleet lähelle historian tutkimusalaa. Media historiassa -teos tuo ensimmäistä kertaa yhteen tutkimusaloja yhdistäviä metodeja ja näkökulmia. Kirjassa kartoitetaan 1900-luvun aikana tapahtunutta yhteiskunnan medioitumista ja pohditaan tämän merkitystä historiantutkimuksessa. Artikkeleissa tarkastellaan esimerkiksi poliitikkojen henkilökuvia yhteiskunnallisen vallan tuottamisen välineinä, tiedotusvälineiden merkitystä Ranskan ulkopolitiikassa 1900-luvulla sekä mediaa kulttuurisen muistin muovaajana. Samalla pohditaan millaisia unohtamisen, muistamisen ja vallan tuottamisen paikkoja mediat ovat. Media historiassa on ensimmäinen aihetta käsittelevä suomenkielinen teos, ja se on tarkoitettu kaikille median ja historian tutkimuksesta kiinnostuneille. Media historiassa Erkka Railo ja Paavo Oinonen (toim.) Turun historiallinen yhdistys, 2012 Idässä nousee uusi suurvalta Vaikka Kiina huikeine taloudellisine nousuineen on ollut yksi maailmantalouden kirkkaimmista tähdistä, jälkitotalitarismiin kuuluva heikko oikeusvaltio, eliitin etuoikeudet ja hyvän hallinnon puute voivat vielä aiheuttaa vakavia seurauksia koko yhteiskunnalle. Sekasortoisesta historiasta huolimatta Kiina on tehnyt paluun yhdeksi maailman johtavista suurvalloista. Kiinan kansantasavallan historia on ensimmäinen laaja suomenkielinen esitys Kiinan kuudesta ensimmäisestä kansantasavallan vuosikymmenestä ( ). Teoksessa kuvataan Kiinan vaiherikasta sisä- ja ulkopolitiikkaa sekä tarkastellaan yleisempiä yhteiskunnallisia ja taloudellisia kehityskulkuja. Teoksen ovat kirjoittaneet dosentti Lauri Paltemaa ja yliopistonlehtori Juha A. Vuori, jotka ovat opiskelleet ja tehneet tutkimustyötä Kiinassa. Kumpikin on väitellyt tohtoriksi Kiinan politiikasta. Yhdessä he ovat tutkineet maan toisinajattelua, internetvalvontaa ja teknologian politiikkaa. Kiinan kansantasavallan historia Lauri Paltemaa ja Juha A. Vuori (toim.) Gaudeamus, 2012 Kirkkotekstejä kansan kielellä Suomen kielestä tuli jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten kieli 1530-luvulla, jolloin reformaatioajan hengessä kirjallisuutta alettiin kääntää kansan kielelle. Agricolan aikalaiselta, Rauman kappalaiselta Mathias Johannis Westhiltä on säilynyt käsikirjoitus, joka sisältää täydellisen kirkkokäsikirjan ja messun, suomennoksen saksalaisesta sielunhoidon opaskirjasta sekä messukäyttöön tarkoitettuja laulutekstejä nuotteineen. Kansalliskirjastossa säilytettävän koodeksin tutkimus on sen vaikeaselkoisuuden vuoksi ollut vähäistä. Tämä 1500-luvun käsikirjoitus ilmestyi viime vuonna nykyisen oikeinkirjoituksen mukaan muokattuna julkaisuna, mikä toi koodeksin sisällön ensi kertaa sekä tutkijoiden että vanhan kirjakielen harrastajien ulottuville. Nyt ilmestynyt Tutkimuksia Westhin koodeksista on artikkelikokoelma, joka tarkastelee tätä uskonpuhdistusajan merkittävintä säilynyttä käsikirjoitusta historian, kielitieteen, kirkkomusiikin sekä teologian näkökulmista. Tutkimuksia Westhin koodeksista Kaisa Häkkinen (toim.) Turun yliopiston suomen kielen ja suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen oppiaineen julkaisuja, 2012 Mikä meistä tekee terveitä? Miten kulttuuriset käsityksemme sairastamisesta tai hyvästä hoidosta muovautuvat globaalin liikkuvuuden lisääntyessä? Muuttaako hoitokäytäntöjen kehittyminen käsityksiämme ikääntymisestä tai kuolemasta? Tämänkaltaisten ilmiöiden ymmärtämiseksi tarvitaan lääketieteellistä tietoa laajempaa katsantokantaa. Eri tieteenalat voivat yhdessä ymmärtää kysymyksiä, joihin yksittäisen tieteenalan piirissä ei kyetä tyydyttävästi vastaamaan. Uutuusteoksessa Terveyttä kulttuurin ehdoilla avataan niin lääketieteen, yhteiskuntatieteiden kun humanistisen alan näkökulmia terveyden ja sairauden ilmiöihin sekä rakennetaan siltoja niiden välille. Teoksessa tarkasteluun nousevat esimerkiksi muuttuvien sairauskäsitteiden historia, elinsiirtojen eettiset kysymykset, vaihtuvat käsityksemme terveellisestä ruuasta sekä monikulttuurisuuden kohtaaminen terveydenhuollossa. Terveyttä kulttuurin ehdoilla Marja-Liisa Honkasalo ja Hannu Salmi (toim.) k&h, Turku 2012 Aurora 11

12 12 Aurora Projektikoordinaattori Hanna Heinon mukaan on tärkeää pyrkiä hajauttamaan energiantuotantoa. Aaltoenergia voisi turvata yhtenä tuotantomuotona saariston energiansaantia.

13 teksti: hannu aaltonen kuvat: hanna oksanen ja WESA-projekti Itämeren aalloista sähköä saaristoon Aaltoenergia ei ole vain valtamerten juttu, väittävät tutkijat. Aaltoenergia voi olla tulevaisuudessa merkittävä energialähde Itämerellä. Ahvenanmaalla Hammaruddan edustalla, parikymmentä metriä merenpinnan alapuolella, seisoo aaltoenergiakoelaitos. Aaltoenergialaitteita ei ole aikaisemmin suunniteltu jäätyville merialueille, eikä niitä ole systemaattisesti testattu talviolosuhteissa. Viime talvena Hammaruddan energialaitoksen poijun ympärillä oli jonkin verran jäitä, jonka poiju kesti hyvin. Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa WESA-projektia (Wave Energy for a Sustainable Archipelago) vetävä Hanna Heino kertoo, että täksi talveksi poiju on korvattu vieläkin paremmin jäätä kestävällä rakenteella. Uusi donitsi [aaltoenergialaitoksen poiju] on suunniteltu kulmikkaaksi. Uuden rakenteen pitäisi talvella jäiden voimasta painua itsestään niiden alle suojaan, eikä lähteä liikkeelle jäiden mukana. Tänä talvena testipaikalla ei ole ollut jäitä, joten odotamme vielä jännityksellä miten rakenne toimii, Heino selvittää. Pari vuosikymmentä tuulta jäljessä Uppsalan yliopistossa suunniteltu koelaitos on yhdeksän metriä korkea sylinteri, joka seisoo pohjassa viidenkymmenen tonnin painoisella betonijalustalla. Pinnalla aaltojen mukana kohoileva poiju liikuttaa mäntää sylinterin sisällä, minkä aiheuttama muuttuva magneettikenttä tuottaa induktiovirtaa. Toistaiseksi laitos tuottaa vain vähän energiaa. Generaattorin nimellisteho on 20 kilowattia, johon kuitenkaan ei ole vielä ylletty. Heinon mukaan se on kuitenkin sivuseikka. Tässä vaiheessa tutkijat pyrkivät vain testaamaan, miten aaltoenergialaitos kestää ankarissa talviolosuhteissa. Generaattori on suunniteltu huoltovapaaksi. Laskelmien mukaan sen pitäisi kestää jopa pari vuosikymmentä ilman, että sukeltajien täytyisi käydä välillä huoltamassa laitosta. Toistaiseksi kaikki on mennyt mallikkaasti, Heino kertoo. Aaltoenergian mahdollisuuksista on puhuttu pitkään, mutta sen kehittäminen on ollut hidasta. Aaltoenergia on samassa kehitysvaiheessa kuin tuuli- ja aurinkoenergia olivat 25 vuotta sitten. Nyt aaltojen ympärillä on alkanut käydä kuhina. Aaltoenergiaa on jarruttanut muun muassa se, että tuotannon testaaminen on hankalampaa kuin vaikkapa tuuli- ja aurinkoenergiassa. Aurinkoenergian tuotantoa on voinut testata vaikkapa tutkijan työhuoneen katolla, mutta aaltoenergia vaatii testausaseman avomerellä. Lisäksi suolainen merivesi on aiheuttanut haasteita laitteiden suunnittelulle. Maailman merissä on nyt käynnissä lukuisia pilottihankkeita: testikäytössä on parikymmentä erilaista aaltovoimaratkaisua. Eri teknisten ratkaisujen välillä käydään tutkimuskilpailua siitä, mitkä alkavat yleistyä. Esimerkiksi Fortumilla on kaksi testiasemaa: Portugalin rannikon edustalla sekä Norjan ja Ruotsin välissä Skagerrakissa. Fortum suunnittelee myös Itämereen testilaitosaluetta. Aaltoenergian etuna on se, että laitos tuottaa energiaa varsin tasaisesti. Aaltoenergialaitos pystyy käymään täydellä teholla jopa 40 prosenttia ajasta, kun esimerkiksi aurinkoenergialla täysi teho saavutetaan vain noin 10 prosenttia käyttöajasta. Aaltoenergian ei kuitenkaan ajatella syrjäyttävän muita tuotantomuotoja, vaan vain täydentävän niitä. Meillä tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa koetaan erityisen tärkeäksi hajauttaa energiantuotantoa monen eri tuotantomuodon kesken. WESA-hankkeessa olemme keskittyneet siihen, miten aaltoenergia voisi turvata yhtenä tuotantomuotona saariston energiansaantia. Aurora 13

14 Aaltoenergiapuistoista suojaa kaloille WESA-hankkeen osana keskitytään myös siihen, millaisia ympäristövaikutuksia aaltoenergian tuotantolaitoksilla on. Ensimmäisten tutkimusten mukaan Hammaruddan testilaitoksella ei ole todettu olleen mitään negatiivista vaikutusta ympäristön eliöstölle. Päinvastoin, Åbo Akademin tutkijat havaitsivat sukelluksillaan tuotantolaitoksen ympäristössä jopa hieman enemmän kasvillisuutta ja eläimiä kuin aiemmin. Jos hieman visioidaan, niin aaltoenergiatuotantopuistot saattaisivat toimia myös eräänlaisena keinotekoisena riuttana, joka tarjoaisi suojaa eri eliöille. Tuotantolaitosten ympäristössä ei voisi esimerkiksi veneillä tai kalastaa, jolloin alue toimii kalojen suojapaikkana, Heino pohtii. Ympäristövaikutukset vaativat kuitenkin vielä pitkäaikaisempaa lisätutkimusta. Tuotantolaitos tuottaa vaimeaa ääntä, jolla ei näyttänyt lyhyellä tutkimusvälillä olevan vaikutusta eliöstöön, mutta pidempiaikaiset tutkimukset puuttuvat. Samoin lisätutkimusta tarvitaan muuttuvan magneettikentän sekä laitoksen liikkeen vaikutuksista: voisiko niillä olla vaikutusta esimerkiksi kalojen suuntavaistoon tai kylkiviiva-aistiin. Yksi ympäristövaikutus on kuitenkin ilmeinen: aaltoenergiatuotannon visuaalinen 14 Aurora haitta ympäristölle on mitätön. Hammaruddan testivoimalaitokseen ei kiinnitä huomiota rannikolta katsottuna. Jos paikalla olisi vaikkapa tuulivoimaloita, niitä ei voisi olla huomaamatta. Telakkateollisuuden pelastajaksi? Aaltoenergiaa ei voi tuottaa ihan jokaisessa niemennokassa. Energialaitos vaatii hyvän aaltoilmaston, johon vaikuttaa muun muassa pohjan muoto, tuulisuus ja tuulen pyyhkäisymatka. Mitä pidempi pyyhkäisymatka tuulella on, sen suuremmaksi aallokko nousee. Hammaruddan voimalaitostyyppi olisi hyvä sijoittaa noin metriä syvään veteen, jossa on tasainen hiekkapohja. Kymmenien tonnien painoinen laitos saattaisi upota mutapohjaan tai kallistua epätasaisella kalliopohjalla. Voimalaitosta ei voi laittaa kovin syvään veteen. Jos pohjassa täytyy tehdä huoltotöitä, sukeltajien on monimutkaista päästä vaikkapa sataan metriin. Myös Itämeren jäät vaikuttavat aaltoenergialaitosten sijoitteluun. Laitoksia ei kannata ainakaan vielä nykyään pystyttää Perämeren perukoille, jossa ne olisivat talvella pitkään pois käytöstä. Ilmaston lämpenemisen takia Itämerellä saattaa olla tulevaisuudessa huomattavasti vähemmän jäitä. Tällöin laitoksia voisi olla kannattavaa pystyttää myös pohjoisemmille merialueille. Toisaalta ilmastonmuutos saattaa myös haitata aaltoenergian tuotantoa. Lisääntyvätkö esimerkiksi syys- ja talvimyrskyt, jotka saattaisivat hajottaa tai kuluttaa voimaloita. WESA-projektin rahoitus päättyy vuoden lopussa. Heinon mukaan kolmivuotisessa projektissa ei ole päästy kuin vasta vauhtiin. Seuraavaksi olisi kiinnostavaa testata esimerkiksi voimalaitoksien toimintaa useammissa eri paikoissa. Tietoa Itämeren aaltoilmastoista on kuitenkin vielä vähän. Itämeren alueen ilmatieteenlaitoksilla on kymmenisen aaltojen mittausasemaa Itämerellä. Olisi tarpeellista saada aaltoilmaston tietoa kattavammin eri puolilta merta. Voisiko hyviä sijainteja löytyä esimerkiksi Viron edustan saarten läheisyydestä. Myös teknistä kehitystä vaaditaan lisää: energiantuotantomääriä olisi tarpeellista saada kasvatettua. Yksi tutkimuskohde olisi tarkastella voisiko poijun hinata pinnan alle talvikaudeksi. Lisäksi yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi tulevaisuudessa tiivistää. Voisiko aaltoenergiasta olla vaikkapa telakkateollisuuden pelastajaksi? Turun seudulla on valtavasti juuri oikean kaltaista osaamista. Tilasimme esimerkiksi uuden poijun metallirungon meriteollisuuteen keskittyneeltä yritykseltä. Työ osoittautui heille täysin rutiinihommaksi. Turun ja Uppsalan yliopistojen sekä Ålands Teknikklusterin Aaltoenergiaa kestävälle saaristolle (WESA, Wave energy for a Sustainable Archipelago) -hankkeella on ollut kaksi talvea aaltoenergian testilaitos käytössä Ahvenanmaalla. WESA kuuluu Central Baltic Interreg IV A -ohjelmaan. Projektin toteutumista tukevat Euroopan Unioni, Euroopan aluekehitysrahasto, ELY-keskus sekä maanomistajat. Turun yliopiston osalta hankkeen rahoituksesta vastaa EU 75 % ja ELY-keskus 25 %.

15 teksti: erja hyytiäinen kuvat: hanna oksanen Entä jos hiilidioksidi ei olekaan ilmastonmuutoksen suurin syyllinen? Hiilidioksidi ja sitä ilmakehään kasvavassa määrin syytävä ihminen eivät ole syyllisiä ilmastonmuutokseen. Näin sanoo Turun yliopiston fysiikan emeritusprofessori Jyrki Kauppinen. Kauppinen laski vuodesta 2010 lähtien osapäiväisesti kollegoidensa Jorma T. Heinosen ja Pekka Malmin kanssa löytääkseen todellisen syyn. Fysiikan ja tähtitieteen laitoksella puurtaneen kolmikon laskelmat ovat yksiselitteiset. Maanläheisen kerroksen ilmaa viilentävät pilvet, jotka vähenevät samaan tahtiin kun sademetsiä hakataan. Kolmikon International Review of Physicsissa julkaistu artikkeli ei riitä vakuuttamaan Turun yliopiston maantieteen professoria Jukka Käyhköä. Aurora 15

16 Entä jos... KAUPPINEN: Olemme yrittäneet löytää tieteellistä, kokeellista näyttöä väitteelle, jonka mukaan hiilidioksidi olisi syypää nykyisiin ilmaston muutoksiin. Tuloksena voi kuitenkin todeta, että hiilidioksidilla on erittäin vähäinen vaikutus maapallon keskilämpötilaan. Intergovernmental Panel on Climate Changen eli IPCC:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistuminen nostaa lämpötilaa 3,1 asteella. Meidän tutkimuksemme mukaan hiilidioksidin aiheuttama todellinen nousu on vain 0,24 astetta. Hiilidioksidipitoisuuden nousu ei siis selitä havaittuja lämpötilan muutoksia. KÄYHKÖ: Saatavilla olevan tiedon perusteella suhtaudun Kauppisen, Heinosen ja Malmin 2011 käyttämään metodologiaan epäillen, sillä se niputtaa ilmastojärjestelmän erittäin monimutkaisia ja pitkiä palaute- ja viivemekanismeja yhteen G-termiin. Tähän olisi kiireesti saatava tarkennuksia. Tulos on kuitenkin yksi muiden joukossa. Kauppisen ja kumppaneiden artikkeli on samassa myllyssä koostettaessa tuhansista julkaisuista järjestyksessä viidettä IPCC:n yhteenvetoraporttia, joka valmistuu kolmessa osassa tämän ja seuraavan vuoden aikana. Raportit kootaan julkaistujen tieteellisten tutkimustulosten pohjalta. Työ tehdään pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Riippumaton tieteentekijöiden joukko puntaroi tieteellisissä julkaisuissa esitettyjä tuloksia, ja tuolloin tulee mitatuksi tulosten painoarvo. KAUPPINEN: Meidän laskelmassamme on käytetty kolmea toisistaan riippumatonta kokeellisiin mittauksiin perustuvaa menetelmää. Yksinkertaisimmassa menetelmässä on käytetty kokeellisesti mitattua ilmakehän kokonaisabsorptiota, sitä vastaavaa mitattua keskimääräistä lämpötilaa sekä arvioitua keskimääräistä lämpötilaa ilman absorptiota ja kylläisen vesihöyryn paineen riippuvuutta lämpötilasta. Toinen menetelmä käyttää mitattuja vaihe-eroja auringosta tulevan valon ja lämpötilan välillä erikseen mantereelle ja merelle. Kolmas menetelmä perustuu ilmakehän energiabudjettiin, jossa on mitattu 12 tehon arvoa eri kohdissa ilmakehää. Kaikissa menetelmissä on pääasiallisesti kaksi fysiikan lakia: energiansäilymislaki ja kylläisen vesihöyryn painetta esittävä laki. Kaikki nämä menetelmät antavat lähes samat tulokset, mikä ei voi olla sattuma. KÄYHKÖ: Globaalitasolla toimiva Kauppisen laskelma ja kolmiulotteiselta hilaruutupohjalta toimivat dynaamiset ilmastomallit ovat periaatteiltaan niin erilaisia, että suora vertailu on vaikeaa. Se olisi kuitenkin hyödyllistä tehdä. Kun tieteelliset tulokset ovat ristiriidassa, oikean ja väärän tuloksen haarukointi on tiedeyhteisön käsissä. On tietenkin periaatteessa mahdollista, että useat sadat ilmastotutkijat ovat hiilidioksidin suhteen väärässä ja Kauppinen kumppaneineen oikeassa. KAUPPINEN: Kaikki tulokset perustuvat mitattuihin kokeellisiin lukuihin, jotka pitävät sisällään luonnollisesti kaikki mahdolliset efektit ja monimutkaisuudet. Vuodelta 2009 löytyy 238 fyysikon lista sisältäen nobelistin, professoreita ja 700 intenational scientists -listalaista. Lähes amerikkalaisen akateemisen tutkinnon suorittanutta, joukossa yli 9000 tohtoria, on allekirjoittanut Maan lämpenemistä käsittelevän vetoomuksen, jossa todetaan ihmisen aiheuttaman lämpötilan nousuhypoteesin olevan vailla tieteellistä oikeutusta. Johdannossa todetaan: As explained by the paper s author Professor Jyrki Kauppinen. The climate is warmning, yes, but not because of greenhouse gases. KÄYHKÖ: Tässä on sana sanaa vastaan, ja jos IPCC-raportti voi olla väärässä, miksei tämä listakin. Totuuden nimissä on hyvä muistaa, että tuhansien sivujen paksuisiin IPCC-raportteihin on päätynyt epätarkkuuksiakin. Kolmanteen raporttiin otettiin mukaan Michael E. Mannin ja kumppaneiden 1998 julkaisema, historiallisiin aineistoihin perustuva 1000 vuoden lämpötilakäyrä, jota muotonsa vuoksi kutsuttiin Mannin hockey stickiksi. Käyrästä kuitenkin julkaistiin myöhemmissä tutkimuksissa hieman eri muotoisia versioita, ja niin Mann kuin IPCC saivat ryöpytystä. Kriittisyys ja itsensä korjaavuus ovat tieteen peruspilareita. Yksittäiseen tulokseen on siis aina syytä suhtautua varovaisesti. Siksi Kauppisen ja kumppaneiden tuloksen on myös käytävä läpi tiedeyhteisön prässi. Vain tiedeyhteisö voi legitiimisti ottaa näihin aisoihin kantaa. KAUPPINEN: Tutkimuksemme osoittavat, että lämpötila voi muuttua, vaikka kasvihuonekaasujen pitoisuudet pysyvät vakiona. Lämpötilan muutos on kahden tekijän summa. Ensimmäinen tekijä on ilmakehän absorptiosta johtuva lämpötilan muutos eli kasvihuoneilmiö. Toinen termi johtuu ilmaston herkkyyden muutoksista. Pilvien ja vesihöyryn vaihtelut ilmakehässä muuttavat herkkyyttä negatiivisen takaisinkytkennän avulla. Suurimmat lämpötilan muutokset johtuvat tuosta jälkimmäisestä termistä. IPCC:n arviot perustuvat julkaisuihin, joissa on käytetty teoreettisia virtausmalleja, joissa on oletettu, että suhteellinen kosteus on vakio. Tämä virheellinen oletus nollaa lämpötilan muutoksen toisen termin. Suhteellinen kosteus on 16 Aurora KAUPPINEN: Tutkimuksemme on julkaistu International Review of Physics -julkaisussa lokakuussa 2011 (Vol.5, N.5, , 2011). Olen toiminut IPCC:n uuden raportin asiantuntija-arvioijana, joten voi olla, että tuleva raportti peruu aiempia ylilyöntejä.

17 laskenut ainakin vuodesta 1950 lähtien, mikä osoittaa vääräksi virtausmallien oletuksen. Vuosien 1983 ja 2008 välisenä aikana mitattu pilvisyyden muutos ja hiilidioksidin pitoisuuden kasvu selittävät yhdessä lähes täydellisesti mitatut lämpötilan muutokset. IPCC:n käyttämissä julkaisuissa pilvisyyden ja vesihöyryn muutoksia huomioidaan siten, että suhteellinen kosteus pysyy vakiona. Meidän tutkimuksemme mukaan pilvisyyden muutokset selittävät noin 90 prosenttia ilmastonmuutoksesta. KÄYHKÖ: Vastoin Kauppisen väitettä suhteellista kosteutta ei tietääkseni oleteta vakioksi ilmastomalleissa; kaikki mallit vain tuottavat jotakuinkin saman tuloksen, vaikka niiden fysikaaliset prosessit poikkeavat toisistaan. Näyttää siltä, että kohtalaisen vakiosuuruinen suhteellinen kosteus on ilmakehän emergentti ominaisuus. Tämä on täysin mahdollista, koska kaksi kolmasosaa maapallon pinnasta on valtamerien peitossa, ja nämä ovat ehtymätön vesihöyryn lähde. Pilvien synty on monimutkainen prosessi, johon vaikuttaa paitsi suhteellinen kosteus myös tiivistymisytimien määrä. Pilvien ilmastovaikutus (viilentävä/ lämmittävä) taas riippuu niiden paksuudesta, sijainnista leveyspiirien suhteen ja korkeusasemasta troposfäärissä. Siksi pilvien merkityksen kvantifiointi ja jopa vaikutuksen suunta ovat edelleen epävarmalla pohjalla ja hyötyvät lisätutkimuksista. KAUPPINEN: Suurimmat syytökset IPCC:lle tulevat siitä, että se käyttää malleja, joiden algoritmeja muut tutkijat eivät voi todentaa. Tieteen periaatteisiin kuuluu se, että tutkimus tai koe tulee pystyä muidenkin toistamaan. Meidän tutkimuksessamme tämä toteutuu hyvin. Käyttämällä malleja IPCC voi luoda haluamiaan kauhuskenaarioita. Ilmakehän lämpötilan nousu viimeisen sadan vuoden aikana on selitettävissä auringon aktivoitumisen ja kosmisen säteilyn vähentymisen (vaikutus 0,47 C ), sademetsien tuhoutumisen (vaikutus 0,3 C), kasvihuonekaasujen (vaikutus 0,1 C) ja aerosolien käytön (vaikutus -0,06 C ) avulla. Näiden summa on 0,81 astetta, mikä vastaa havaittua lämpötilan nousua. KÄYHKÖ: Kauppisen ja kumppaneiden artikkeli vaatii tarkennuksia, jotta siihen voi ottaa kantaa. Moni asia jää selittämättä. He muun muassa ilmoittavat auringon aktiivisuusmuutosten vastaavan suurimmasta osasta ilmaston kokonaismuutosta, mutta itse asiassa lainaavat tämän luvun suoraan Shavivin 2005 julkaisemasta artikkelista. Miksi he pitävät tätä tulosta oikeana? KAUPPINEN: Sademetsien tuhoaminen saattaa lämmittää ilmakehää enemmän kuin mitä hiilidioksidituotannon kaksinkertaistaminen aiheuttaisi. Ilmassa olevan veden määrä (pilvet ja suhteellinen kosteus) muuttaa maanpinnan läheistä lämpötilaa ilman, että hiilidioksidin tai muiden kasvihuonekaasujen määrä nousee lainkaan. Olemme kyenneet osoittamaan vakuuttavasti, että sademetsät höyrystävät voimakkaasti vettä ja lisäävät ilmakehän vesimäärää ja pilviä. KÄYHKÖ: Sademetsäkysymys on monimutkainen komplisoidumpi kuin Kauppinen antaa ymmärtää. Sademetsät kierrättävät tehokkaasti vettä ja hiiltä ja siinä sivussa happea ja vapauttavat aerosoleja ilmakehään sekä vaikuttavat albedoon. Kaikilla näillä on ilmastovaikutuksensa. Kytkentä metsien vähenemisen ja Kauppisen esittämän 0,3 C lämpenemisen välillä jää kuitenkin epäselväksi. Sademetsien tuhoaminen on joka tapauksessa järjetöntä, uskoipa sitten Kauppista tai valtavirtaa. Metsien ekosysteemipalvelut ovat äärimmäisen vaikeasti korvattavissa, kenties eivät lainkaan. KAUPPINEN: Verovaroja ei pitäisi tuhlata hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseen, koska niiden vaikutusta ei ole pätevästi todistettu. Harha on syntynyt siitä, että IPCC on perustanut arvionsa ainoastaan teoreettisiin virtausmalleihin. Kokeellisesti varmistettua tieteellistä näyttöä hiilidioksidin voimakkaasta vaikutuksesta ilmaston lämpenemiseen ei ole olemassa. KÄYHKÖ: Ristiriitaiset tulokset aiheuttavat päätöksentekijöissä epävarmuutta ja hidastavat sosio-ekologisesti mielekästä kehitystä. IPCC on paljon vartijana. Yhteenveto ja erityisesti päätöksentekijöille suunnattu lyhennelmä Summary for Policy Makers ovat poliittisen koneiston suunnannäyttäjinä niin valtioiden sisäpolitiikassa kuin laajemmin KÄYHKÖ: Olen koordinoinut Suomen Akatemian monitieteistä Globaalimuutoksen tutkimusohjelmaa , toiminut asiantuntija-arvioijana IPCC:n neljännessä raportissa ja kuulun kansalliseen IPCC-työryhmään ( ). Pyrin suhtautumaan kriittisesti kaikkeen tieteelliseen tietoon. EU:n ja erilaisten globaalien verkostojen työssä. Entä jos Kauppinen on hiilidioksiditeeseineen oikeassa? Siitä huolimatta fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitää vähentää ja kehittää innovatiivista vihreää taloutta. Kasvihuonekaasupäästöjen ohella niihin sisältyy muitakin haittoja, kuten poltossa syntyvät pienhiukkaset ja muut haitalliset yhdisteet. Polttoaineiden hankkiminen maan uumenista ja kuljettaminen on ympäristölle haitallista, muistellaanpa vaikka Meksikonlahden öljyvahinkoa 2010 tai Exxon Valdez-tankkerin haaksirikkoa Alaskan rannikolla KAUPPINEN: Tästä olemme samaa mieltä. Minunkin mielestäni fossiilisten polttoaineiden käyttöä kannattaa vähentää, vaikka en pidäkään asiaa hirveänä katastrofina, sillä fuusioenergia tulee. Aurora 17

18 teksti: erja hyytiäinen kuvat: hanna oksanen Nainen tiedeyhteisön edessä Ihminen on tärkein. Niin sanoo vuoden professori, Turun yliopistossa huippuyksikköä johtava Eva-Mari Aro, jonka voisi kuvitella uppoutuneen yksin fotosynteesimaailmaan. Kansainvälisesti arvostettu tutkija on raivannut tiensä alan huipulle puurtamalla ja uurastamalla. 18 Aurora

19 Eva-Mari Aro istuu Biocityn kuudennessa kerroksessa. Hän jakaa työhuoneen kollegan kanssa. Oma tila on vain muutaman neliön, mutta se istuu hyvin Arosta syntyvään mielikuvaan. Hän on maanläheinen ihminen, jonka silmissä kaikki tekevät arvokasta työtä. Ja hän on pihi. Olen aina tehnyt vähintään puolitoistakertaista työpäivää, etten jäisi velkaa yhteiskunnalle. Minun palkkani ja työni maksetaan veronmaksajien kukkarosta ja minua kauhistuttaa ajatus, että pienituloisten verorahoille ei tulisi vastinetta, Aro sanoo. Perustutkimuksesta myös soveltajaksi Ulkopuolisen silmissä Arolla ei ole syytä huoleen. Hän on todellakin antanut verorahoille vastinetta. Liki nelikymmenvuotinen tutkijanura on täynnä tutkimista yömyöhään, matkustamista ympäri maapallon parhaimman opin perässä, uuden etsimistä ja löytämistä. Nuorempi tyttäreni sanoi kuusivuotiaana, että yliopistolle hän ei ainakaan mene töihin, koska sieltä ei saa edes kesälomaa, Aro naurahtaa. Menetetty vapaa-aika on kantanut hedelmää. Aro oli yksi noin kymmenen eurooppalaisen fotosynteesitutkijan ryhmästä, joka vuonna 2005 alkoi miettiä, miten fotosynteesitutkimuksella voitaisiin taistella ilmastonmuutosta vastaan. Se toi tutkimukseen uuden mielekkyyden. Siihen saakka olin tuntenut huonoa omaatuntoa tehdessäni vain perustutkimusta vaikka koko ajan vaadittiin sovelluksia. Nyt olin kehittämässä jotain, mitä toivottavasti tulevaisuudessa voidaan hyödyntää korvaamaan tutkimukseen saatuja verorahoja, Aro sanoo. Parhaillaan hän on mukana EU:n jäsenmaiden kansallisten tiedeakatemioiden neuvoaantavan asiantuntijaorganisaatio EASACin työryhmässä, joka etsii Euroopalle toimivia energiaratkaisuja tähtäimenään vuodet Aron tehtävä ryhmässä on tuoda esiin biologisen energian ja keinotekoisen fotosynteesin mahdollisuuksia, rinnalla työskentelee ydin-, aalto-, aurinko-, tuuli- ja muiden energiamuotojen taitajia. Ystävä avasi tien fotosynteesiin Laboratorion ovessa on piirros kitapurjeet heiluen huutavasta kikkarapäisestä naisesta. Pidä labra siistinä -sanoma toistuu usealla eri kielellä, jopa sillä kiroilevan kuvallisella. Kuva on 20 vuoden takaa ja seurannut Eva-Mari Aroa työpisteestä toiseen. Piirros on puoliso Heikki Aron käsialaa. Hän oli se toisen vuosikurssin viisas poika, joka lumosi Turun yliopistoon biologiaa opiskelemaan tulleen Eva-Marin. Minulla oli valtava kiire itsenäistyä. Olisin halunnut pyrkiä lääkikseen, mutta en uskonut, että pääsisin läpi. Pyrin biologiaan ja kuulin huhun, että kasvifysiologiassa ei ole isoja lopputenttejä. Sinnehän minä menin, vaikka periaatteessa olenkin aina ollut melko tunnollinen oppilas, Aro sanoo. Kasvitiede lumosi yllättäen nuoren opiskelijan. Suurin syy ei kuitenkaan ollut itse aineessa vaan ihmisissä. Silloinen professori Paavo Kallio aisti Eva-Marissa ainesta ja innosti eteenpäin. Käänteentekevä oli kohtaaminen Niina Valanteen kanssa. Valanne oli ensimmäinen tutkija Suomessa, joka lähti jo 1970-luvun lo- Aurora 19

20 pulla tutkimaan fotosynteesiä biokemian kannalta. Hän pyysi Aroa assistentikseen, ja siitä syttyi hedelmällinen ystävyys ja työkumppanuus. Niina oli innostava ja ihana ihminen. Minuun vetosi biokemiallinen tutkimus, halusin selvittää mitä tapahtuu solu- ja molekyylitasolla, mutta Niinalle se oli jotain paljon suurempaa. Hänelle aurinko ja fotosynteesi olivat mahtavia asioita, me jopa juhlimme joka vuosi auringon päivää, Eva-Mari Aro sanoo hymyillen onnellisille muistoille. 20 Aurora Hyvää aikaa seurasi raju pudotus Niina sairastui rintasyöpään. Minä lähdin heti väitöstilaisuuteni jälkeen töihin Ranskaan, pakenin kai Niinan sairautta. Kun Niina muutaman kuukauden kuluttua kuoli, menetin kaverin, tuen ja innostajan, Aro sanoo. Menetys tuntuu yhä. Tutkimushankeen johtajan kuoltua Suomen Akatemia päätti lakkauttaa tutkimuksen. Silloin Aro nousi vastarintaan. Sanoin ei, se oli Niinan elämäntehtävä. Minä jatkan sitä, Aro kuvaa turkulaisen fotosynteesitutkimuksen juuria. Naisen osa ei ole tiedeyhteisössä helppo Intiasta Aron huippuyksikköön saapunut Grayathri Murukesan esittelee laboratoriota. Nuori nainen esittelee suljetun oven takana lämmöstä nauttivat lituruohot, pyöräyttää erlenmeyerpullossa syanobakteereja sisältävää nestettä, vilauttaa petrimaljassa näkyviä pieniä pisteitä. Aro on kiireinen ja välillä poissa, mutta tiedän, että jos minulla on jokin ongelma, voin aina mennä hänen luokseen hakemaan apua, Murukesan sanoo. Murukesanilla on toivottavasti edessään helpompi tie kuin Arolla. Vuoden professori ei peittele sitä, että naisen osa tiedeyhteisössä ei ole helppo. Hän muistelee uransa ensimmäistä 15 vuotta, jolloin hän uurasti jopa kovemmin kuin koskaan, mutta viitetietokanta Web of Science ei sitä paljasta. Siteerauksia kertyi vain nimeksi. Fotosynteesitutkimus on hyvin miesvaltainen ja riitaisa tutkimusala. Naisella ei ole arvoa tieteestä puhuttaessa varsinkaan jos et ole kenenkään tunnetun kollegan oppilas tai post doc. Jälkeenpäin olen kuullut monen vihaisena kysyneen Mistä tuo Aro tulee? Naisen arvo tulee esille vasta iltajuhlissa. Minulle se ei sopinut, ja sain vihamiehiä, Aro sanoo. Vihamiehet kostivat jättämällä Aron tutkimukset huomiotta. Eikä Aro puhu vain menneistä vuosikymmenistä. Minusta on tullut jonkinlainen naisten luottohenkilö tutkimusalallani. Vuoden sisään useampi eurooppalainen naiskollega on ottanut yhteyttä ja kertonut joutuvansa sukupuolensa vuoksi kaltoin kohdelluksi. Tyypillisin tapa on jättää naisen tekemä tutkimus huomiotta tai estää naisen itsenäistymistä ja edistymistä tutkijanuralla. Rankimpaan aikaan turhautuminen miehiseen tutkijamaailmaan sai Aronkin hakemaan muita töitä. Ajattelin ja etsinkin vakavasti muita vaihtoehtoja, mutta kollegani Marjatta Raudaskoski suorastaan suuttui ja sanoi, että minulla ei ole oikeutta tehdä niin. Sinuun on investoitu jo nyt niin paljon, että velvollisuutesi on jatkaa tutkimuksessa. Ja minä jatkoin, Aro sanoo. Siteerauksien myötä tuli burnout Tammikuussa Aro koki yhden suurista tunnustuksen hetkistä. Hänet valittiin vuoden professoriksi. Juhlassa yleisö odotti luentoa fotosynteesistä ja sen mahdollisuuksista parantaa maailmaa, mutta Aro yllätti. Hän kertoi poikkeuksellisen avoimesti oman kuoppaisen tutkijantiensä. Ulkopuolisen silmin 1990-luvun alku oli menestyksen aikakautta. Siteerauksia alkoi vähitellen kertyä. Oli vakituinen virka, professuuri, hyvä avioliitto, kaksi lasta. Mitä muuta ihminen olisi voinut toivoa, kysyivät oppilaatkin. Ja kuvittele, juuri silloin menin burnouttiin. Minulta meni usko itseeni ja riittämättömyyden tunne oli valtava. Tilanne oli todella vakava. Se opetti, että samaan ei voi mennä uudestaan, siihen kuolee, Aro sanoo. Nousu alkoi, kun perhe päätti matkustaa Australiaan neljäksi kuukaudeksi. Siihen aikaan Australia oli fotosynteesitutkimuksen mekka, mikä paljolti johtui Jan Andersonista, ainoasta naisesta fotosynteesitutkimuksen huipulla. Menin hänen laboratorioonsa ja sain ensimmäistä kertaa täyden, varauksettoman tuen, Aro sanoo. Nyt käsillä tutkijanuran huippuvuodet Laboratoriossa Aro taputtaa ohimennessään Marjatta Raudaskosken olkapäätä ja sanoo, että Jatta mukaan kuviin. Se on kuin vahvistus Aron puheille yhteisön merkityksestä. Hän muistuttaa Suomen Akatemian tutkimuksesta, jossa selvitettiin, mikä synnyttää huippuyksikön. Yksi lopputulos oli: läheisen tiedeyhteisön tuki. Tieteessä menestymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, minkälaiset henkilökohtaiset välit ja ilmapiiri yksikössä on, Aro sanoo. Tiedemaailmassa yhteishenkeä nakertaa jatkuva mittaaminen. Kun tutkijoiden arvostus ja rahoitus perustuu jatkuviin ja joskus tulkinnanvaraisiinkin mittauksiin, on tutkijoiden itsetunto joskus kovilla. Vuonna 2008 käynnistynyt ja tämän vuoden lopulla päättyvän huippuyksikön hakukierros oli yksi miellyttävistä poikkeuksista. Kaarina Sivosen ja Mirja Salkinoja- Salosen kanssa oikein innostuimme etsimään toisistamme niitä parhaita puolia sanomaan, että sinulla on se julkaisu tai meriitti ja sinulla tuo, korostetaan niitä. Me todella kannustimme toisiamme ja jatkamme samaan tyyliin, vaikka huippuyksikkömme nyt loppuukin, Aro sanoo. Kesäkuussa päätettäväksi tuleva uusi hakukierros poikien kanssa oli tässä suhteessa haasteellisempi, Aro sanoo ja napauttaa nyrkillä polvea. Se on merkki uudesta tutkija Arosta. Viimeisten vuosien ajan hän on uskaltanut sanoa, että osaan ja pystyn, vaatia huomiota. Aiemmin sanat vain kiehuivat sisällä, Aro sanoo.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Historiantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä

Historiantutkimus ja tietosuja. Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä Historiantutkimus ja tietosuja Kirsi Vainio-Korhonen Suomen historian professori, Turun yliopisto Etiikan päivä 15.3.2018 Historiantutkimuksen etiikka on ensimmäinen suomenkielinen käsikirja historiantutkimuksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutokset skenaariot

Ilmastonmuutokset skenaariot Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta

Lisätiedot

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?

Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!

Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden.

OSA 1 SISÄINEN VOIMA. Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. OSA 1 SISÄINEN VOIMA Oma mieli on ihmisen vallassa ei se mitä ympärillä tapahtuu. Kun tämän ymmärtää, löytää vahvuuden. Marcus Aurelius HERÄÄT TUNTEESEEN, ETTÄ TEHTÄVÄÄ ON LIIKAA. Et jaksa uskoa omiin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019

LUKIO Tilauslista ja hinnasto 2019 Hinnat ovat 1.1.2019 voimaan tulleita kustantajan hintoja. Pidätämme oikeuden hinnanmuutoksiin. TILAUKSET: www.oppinet.fi, asiakaspalvelu.publishing@edita.fi, p. 020 450 010 PALAUTUKSET: Tilatuilla tuotteilla

Lisätiedot

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti

Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY

Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus. Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys ja humanistinen tutkimus Otto Latva Tohtorikoulutettava Kulttuurihistoria, TY Monitieteisyys? Menetelmä tutkia, opettaa tai opiskella laajan tieteenalakirjon näkökulmasta Voidaan toteuttaa

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio

Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.

Lisätiedot

Lempäälän lukion oppikirjat KURSSI ISBN-koodi 1

Lempäälän lukion oppikirjat KURSSI ISBN-koodi 1 Lempäälän lukion oppikirjat 2018-2019 KURSSI ISBN-koodi 1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS SANOMA PRO Jukola Tekstioppi ÄI (kaikilla kursseilla) 978-952-63-0386-4 SANOMA PRO Jukola 1 ÄI01 978-952-63-4937-4 SANOMA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista

5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista 5 asiaa, jotka sinun on hyvä tietää sinun aivoista VILMA HEISKANEN 26.11.2014 Lähde: http://powerofpositivity.com/5-things-must-know-mind/ Puhu parin kanssa Lue parin kanssa aivoista Mitä ajattelet? Oletko

Lisätiedot

Tuotenro LUKIO/ Tuote Veroton_hinta Uusi alv % Uusi hinta Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi Digikirja (48 kk, LOPS 2016) 18,31

Tuotenro LUKIO/ Tuote Veroton_hinta Uusi alv % Uusi hinta Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi Digikirja (48 kk, LOPS 2016) 18,31 Tuotenro LUKIO/ Tuote Veroton_hinta Uusi alv % Uusi hinta 1.7.2019 37 7460 8 Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi Digikirja (48 kk, LOPS 2016) 18,31 10 20,10 37 7481 3 Historia 5 Ruotsin itämaasta Suomeksi

Lisätiedot

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2

Luku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2 Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista

Lisätiedot

Muutama teema. Heikki Mannila

Muutama teema. Heikki Mannila Muutama teema Heikki Mannila 20.12.2017 Muutama teema Tutkimuksen rahoituksesta Eri alojen henkilöstörakenteesta Tieteen monet eri roolit Tutkimuksen vaikuttavuuden eri reitit Mihin tämä mahdollisesti

Lisätiedot

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA L1-L3

RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA L1-L3 RAUTJÄRVEN LUKION OPPIKIRJALISTA LUKUVUONNA 2018-2019 13.8.2018 L1-L3 Oppiaine Oppikirja Kurssi Kustantaja ISBN BIOLOGIA Koralli 1, Elämä ja evoluutio BI1 Otava 978-951-1-29113-8 Koralli 2, Ekologia ja

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA ÄIDINKIELI ENGLANTI. Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero

LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA ÄIDINKIELI ENGLANTI. Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero LEPPÄVIRRAN LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2019-2020 Kirjalista on myös Pedanetissä, osoitteessa: https://peda.net/leppavirta/lukio/opiskelijalle ÄIDINKIELI Kustantaja Kirjasarja Oppikirja ja kurssinumero

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Apologia-forum 25.-27.4.2014

Apologia-forum 25.-27.4.2014 Mikä on kristinuskolle luovuttamatonta? Kuvat: sxc.hu Apologia-forum 25.-27.4.2014 Ryttylän Kansanlähetysopisto Pääpuhujana prof. John Lennox (oxfordin yliopisto) Tiede usko luominen evoluutio www.kansanlahetysopisto.fi/apologiaforum

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi. H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto

Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi. H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Mitä yliopistot/,ede voi tehdä maailman kiperien ongelmien ratkaisemiseksi H Kalervo Väänänen Rehtori Turun yliopisto Kiperiä ongelmia rii=ää Elinympäristön pilaantuminen: ilmastonmuutos, energian tuo=o,

Lisätiedot

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ

DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ DIALOGISEN KOHTAAMISEN MERKITYS SUREVAN LÄHEISEN ELÄMÄSSÄ Surukonferenssi 27.4.2017 klo 13.00 14.30 28.4.2017 klo 12.30 14.00 Varpu Lipponen TtT, FM, yliopettaja, psykoterapeutti Dialoginen kohtaaminen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana.

Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. 1 TULEVAN LUKUVUODEN OPPIKIRJAT Tähdellä (*) merkityt oppikirjat saatavana myös sähköisenä digikirjana. Äidinkieli ja kirjallisuus ÄI 1 Särmä. Suomen kieli ja kirjallisuus (Otava) (2016) * + Digitehtäväkirja

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA

YLIOPISTO-LEHDEN IDEA YLIOPISTO-LEHDEN IDEA Tiedeviestinnän instituutiot ja käytännöt luentosarja Päätoimittaja Marja Pemberton 18.2.2014 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet Kommunikation och samhällsrelationer University University

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä

Elämän kartat. yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Elämän kartat yksilölähtöisen elämän suunnitteluvälineinä Olen oman elämäni päämies, saan tehdä itsenäisiä päätöksiä ja vastata niistä. (Samuli Palmu, Harjavalta) Elämän kartat Kartat auttavat meitä ymmärtämään,

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli.

Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Boris Winterhalter: MIKÄ ILMASTONMUUTOS? Helmikuussa 2005 oli normaali talvikeli. Poikkeukselliset sääolot Talvi 2006-2007 oli Etelä-Suomessa leuto - ennen kuulumatontako? Lontoossa Thames jäätyi monasti

Lisätiedot

Vääksyn Yhteiskoulun lukion kirjalista lukuvuodelle Kirja ja ISBN-numero BIOLOGIA ENGLANTI FILOSOFIA FYSIIKKA HISTORIA KEMIA

Vääksyn Yhteiskoulun lukion kirjalista lukuvuodelle Kirja ja ISBN-numero BIOLOGIA ENGLANTI FILOSOFIA FYSIIKKA HISTORIA KEMIA Vääksyn Yhteiskoulun lukion kirjalista lukuvuodelle 2019-2020 Kirja ja ISBN-numero BIOLOGIA (Sanomapro) Digikirja käy myös kaikista BIOS 1: Elämä ja evoluutio (LOPS 2016) 978-952-63-3437-0 BIOS 2: Ekologia

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa!

Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS. Tervetuloa! Studia Generalia syksy 2011 AINEEN ARVOITUS Tervetuloa! 10.11.2011 1 Onko koko todellisuus ainetta? 10.11.2011 2 Todellisuus on se, mikä on totta. Että jos vaikka uskoo, että mörköjä on olemassa, niin

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin

Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri

Opiskelu, työ ja toimeentulo ENA6 ENA3 Opiskelu ja työ. Kulttuuri-ilmiöitä ENA3 ENA5 Kulttuuri ÄIDINKIELI VANHA LO LO 2016 AKOLLINEN KOODI KOODI KURINIMI VANHA / Tekstit ja vuorovaikutus ÄI1 ÄI1 Kieli tekstit ja vuorovaikutus Kieli, kulttuuri ja identiteetti ÄI2 ÄI6 oveltavin osin; kieli kulttuuri

Lisätiedot

Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella.

Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella. Saadaanko tutkimushankkeen ja yrityksen tarpeet kohtaamaan? Subjektiivisia ja stereotyyppisiä hajamietteitä 25 vuoden yliopistokokemuksella. Anssi Mäkynen Oulun yliopisto Rajaus päivän teemaan soveltaen.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot