Työväenliike. Nyt. Tilaisuudessa sanottua:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työväenliike. Nyt. Tilaisuudessa sanottua:"

Transkriptio

1 2/2013 HELSINGIN JA UUDENMAAN METALLITYÖLÄISTEN SOSIALIDEMOKRAATTISTEN YHDISTYSTEN LEHTI 1 Syksy 2013 Tässä lehdessä mm. Kentän ääni s. 3 Nyt on työnantajan vuoro s. 4 TYÖVÄENLIIKE NYT Tampere s. 5 Työväenliike. Nyt. Tilaisuudessa sanottua: - Työn arvostus: Hyvinvointivaltio ei ole riippumatto - Hyvinvointivaltio: Metsää on harvennettava, että se voisi hyvin - Talous ja teollisuus: Tarvitsemme markkinataloutta, mutta eettisesti Tyytyväisyyskysely työhyvinvointisuunnitelmaan s. 6 Syksyn kylmää kyytiä s. 6 Suomesta kestävän kasvun mallimaa s. 7 Ei kannata kadehtia kunnallisia päätöksentekijöitä s. 8 Arvostusta Amiksille s. 8 Työsuojelu yhteisellä työmaalla s. 9 Työsuojelu on yhteispeliä s. 10

2 2 Metallityöläinen PÄÄKIRJOITUS: Juurisyy Kunnon työ Kansainvälistä kunnon työn päivää vietettiin 7. lokakuuta. Silloin kampanjoitiin ammattiliittojen keskusjärjestöjen ja SASK:n järjestämissä tilaisuuksissa nuorten työllisyyden puolesta ja syrjäytymistä vastaan. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli työ- ja elinkeinoministeriön mukaan heinäkuussa eli lähes enemmän kuin samaan aikaan edellisenä vuonna. On erittäin huolestuttavaa, että nuorten työttömyys lisääntyy jatkuvasti. Työttömyys on merkittävä riskitekijä syrjäytymiselle. Samat työehdot nuorille ja vanhoille. On pidettävä huolta myös siitä, että nuoret saavat tehdä töitä samoilla ehdoilla kuin muutkin työntekijät. Palkkojen ja muiden työehtojen perusteena ei voi olla ikä. Kokemuksesta maksetaan kyllä hyvin yleisesti. Siitä on sovittu useimmissa työehtosopimuksissa. Ay-liikkeen kansainvälinen kattojärjestö ITUC on tänä vuonna nimennyt kunnon työn päivän maailmanlaajuiseksi teemaksi järjestäytymisen ammattiliittoihin. Teemapäivänä halutaan muistuttaa, että maailman työvoimasta vain seitsemän prosenttia kuuluu ammattiliittoon. Myös Suomessa korkea järjestäytymisaste on paras tae kunnon työlle. Rajoituksia silpputyön teettämiselle. Silpputyöllä tarkoitetaan erilaisia lyhytaikaisia ja määräaikaisia työsuhteita, kuten esimerkiksi tarvittaessa työhön kutsuttavat ja vuokratyö. Tällaiset työsuhteet sopivat joillekin harvoille, mutta käytännössä useimmat joutuvat tekemään silpputöitä käytännön pakosta. Nykyisin lähinnä työehtosopimuksilla alakohtaisesti löysästi säädellyt silpputyön työehdot eivät ole riittäviä kunnon työn näkökulmasta. Pitäisikö silpputyöt kieltää lailla? No ainakin silpputöiden teettämistä kaikilla toimialoilla pitää rajoittaa reilusti nykyisestä. Yritysten yhteiskuntavastuu. Lainaus Ahjon 12/2013 pääkirjoituksesta: Metallityöväen liitossa on jo viime vuosituhannella hyväksytty se, että toimintaympäristönämme on avoin maailmantalous ja EU:n sisämarkkinat. Se ei merkitse antautumista kapitalismille. Työpaikkoja säilyy ja syntyy Suomessakin vain, jos meillä on hyvä kilpailukyky sekä laadukkaat tuotteet ja palvelut. Tämä edellyttää koulutettua, osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä. Työolojen on oltava turvalliset ja jatkuvasti kehittyvät. Energia- ja raaka-ainehuollon, yritysrahoituksen ja kuljetusten on toimittava. Tutkimuksen ja innovaatioiden on tuettava teollisen toiminnan uusiutumista. Yritysten on toimittava yhteiskuntavastuunsa tuntien. Pelkän voitontavoittelun sijaan pitäisi siis huolehtia yrityksen toimintaedellytysten jatkuvuudesta. Työntekijöitä irtisanomalla yritykset menettävät toiminnalle elintärkeää osaamista ja näin heikentävät toimintaedellytyksiään. Hannu Latva.Pietilä Suomessa on maailman paras koulutus-järjestelmä ja koulutetuin työvoima. Sosiaaliset turvaverkot ovat kunnossa ja muutenkin olot ovat turvallisimmasta päästä maailmassa. Kilpailukyky-mittauksissa olemme kolmen kärjessä ja yrittäminen kotoisessa suomessa on maailman mittakaavassa huippu helppoa. Edellytykset työpaikkojen luomiseen ovat vahvasti läsnä. Onkin aika kummallista ettei tekijöille löydy töitä. On turha syyttää maailmanlaajuista taantumaa, sillä suomen muutama satatuhatta työtöntä olisi työllistettävissä jos yrityksillä on riskinottokykyä ja halua. Rahaa kyllä on, mutta kotimaan leijonat pitävät rahansa mieluummin veroparatiisissa. Ilman investointeja ei ole tuotekehitystä. Ongelman juurisyy löytyykin johtamisesta. Valtion taholta tähän ongelmaan on puututtu pontevasti ja onkin luotu erityinen verokannuste ns. ulkomailta palkattujen avainhenkilöiden verotukseen. Entinen Nokian Eloppi varmasti kiittää tästä käden ojennuksesta. Yritysten investoinnit suomeen ovat vaatimattomalla tasolla. Yritysten johtohenkilöt eivät pidä suomea houkuttelevana sijoituskohteena. Työvoima on kallista jne. Tässä tilanteessa pitäisi valtion tulla apuun. Elvyttävää rahaa onkin jaettu haulikolla ampuen, vai miltä kuulostaa Naisyrittäjä keskuksen yritys leipoa kotiäideistä yrittäjiä. Lasten päiväunien aikana voi ylläpitää verkkokauppaa ja niin edelleen. Esimerkki on huonoimmasta päästä, mutta totta. Porvaripuolueiden ideologinen vastustus valtion liiketoimintaan sekaantumiseen, aiheuttaa haasteita elvyttävien investointien tekemiselle, kuten telakkatuki asiassa nähtiin. Nyt olemme tilanteessa jossa Kekkosen perintö on syöty ja Hakulista ei näy. Arvojohtajan paikka on jo täytetty, mutta hyvää yritysjohtajaa nämä talkoot vielä kaipaavat. Johtamis ongelma on myös Finnairilla, jossa ihan vastuuministeri taholta paimennetaan työntekijöitä luopumaan eduistaan, samalla kuin yhtiö kouluttaa rikkurityövoimaa espanjassa. Edellisellä ministerillä ei ollut kokemusta liikkeen johtamisesta kuin kasvisravintolasta, uudella ei senkään vertaa. Toisaalta vanhalla ministerillä oli hyviä kokemuksia harmaasta taloudesta, ihan omasta takaa. Finnair on räikein esimerkki valtionohjauksen epäonnistumisesta. Muutoinkin valtionyhtiöiden kiukuttelu oli lähellä kaataa koko vakaussopimuksen. Valtion omistamissa yhtiöissä on kysymys johtajien johtamisesta. Vinkkinä uudelle ministerille, että tekstiviesteihin on kompastunut jo useampi ministeri. No tähänkin olen löytänyt juurisyyn joka juontaa juurensa eduskuntavaalien jälkeisistä hallitusneuvotteluista. Olisi pitänyt miettiä tarkemmin kenen kanssa yhteiseen hallitukseen mennään ja ketä henki- löitä ministereiksi nimitetään. Demarit on muuten hallituksen vihrein puolue, meillä kierrätetään Ministeritkin. Hallituspuolueiden alamäki gallupeissa on ihmetyttänyt minua suuresti. Vanhustenpalvelulaki, sijoittajavastuu Kreikan lainoissa, työttömyysturvan parannukset, osinkoverouudistus ja eläkeiän nostoon liittynyt torjuntavoitto ovat hienoja onnistumisia, mutta gallupit näyttävät aivan päinvastaista. Lieneekö syynä kuntauudistus, rakenneuudistukset vai kenties valtionhoitajan rooli, joka ei tiukan taloustilanteen aikana ole helppo. Siinä pieni ihminen helposti unohtuu kun puhutaan isoista asioista, paitsi että pieni ihminen saa kerrankin päättää kansanäänestyksen muodossa liittyvätkö kunnat yhteen vai mennäänkö kohti konkurssia ihan itsenäisesti. Sekä valtion, että kuntien ahdinko johtuu osaltaan verotulojen ehtymisestä sekä yritysten haluttomuudesta maksaa verojaan sinne minne kuuluisi. Kannattaisi yrittää torjua harmaata taloutta muutenkin kuin henkilökorttien avulla. Eettinen markkinatalous ja dynaamiset vaikutukset antavat odottaa tulemistaan. Niitä odotellessa on valmistumassa useampikin direktiivi, jotka vaikuttavat kuntalakiin, hankintalakiin ja kilpailunrajoituslainsäädäntöön. Tämä ns. porvarin märkä päiväuni tarkoittaa kuntien liikelaitosten yksityistämistä. Asia ei ole mitenkään yksinkertainen ja onkin odotettavissa aika kovaa vääntöä siitä, miten noita direktiivejä tulkitaan suomessa, onko kissan värillä väliä. Kolmen vuoden päästä pitäisi olla valmista.. Euroopan työvoimasta 70% työllistyy palveluista. Ikkunoita pesemällä ei eurooppaa pelasteta ja sateenkaarilippua heiluttelemalla ei edes suomea. Holkerikin totesi aikoinaa tarttis tehdä jotain, vakaussopimuksen myötä me suomalaiset Duunarit olemme osamme tehneet nyt on muiden aika näyttää kykynsä. Julkaisija: Helsingin Metallityöläisten Sos.dem. yhdistys ry. ja Metallin Helsinki-Uusimaa alueen Sos.dem. ryhmä. Päätoimittaja: Hannu Latva-Pietilä Toimituskunta: Petri Ijäs, Taina Karrikka, Milla Leppänen, Ari Kolehmainen. Taitto: Uudet Palvelut Udepa Oy Paino: Lehtisepät Oy, Pieksänmäki

3 2/ Anitta Luoto Hyvinkää. Ao Työllisyys- ja kasvusopimus. Rahallisestihan se ei lupaa paljoa, mutta maltillista korotustahan ollaan hakemassa näinä vaikeina aikoina. Työssä jaksamiseen olisi enemmän panostettava, esim. viikko lisää lomaa, poistamalla lauantai lomapäivistä. ( ymmärrät mitä tarkoitan?) Helatorstain ja loppiaisen siirtämisestä lauantaille, en kannata sitä, on tyhmää tehdä noita muutoksia. 2. Hallitukselle työpaikkojen säilymisestä Suomessa. Heidän tulisi säätää laki, joka määrää kaikki tuet takaisinmaksettaviksi ja lisäksi irtisanomissuojaa parannettava. 3. Metallin tulisi keskitetysti hoitaa -lisää voimavaroja järjestämiseen. - painavampaa edunvalvontaa. - irtisanomissuoja kattavammaksi. Työantajalle tulisi kalliimmaksi irtisanoa. - nuorille työpaikkoja. Väki vanhenee, nuoria otettava siihen rinnalle oppimaan. Suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, jatkajia varmasti tarvitaan. Lisäksi ne, joilla on töitä joutuvat raatamaan entistä enemmän, kun uutta porukkaa ei oteta töihin. Jaksaako sitä tätä menoa edes eläkepäiviin saakka. Kim Thuring Ao. 86. Porvoo 1. Nuorten työllistymisen edistäminen hyvä asia.oppisopimusmallien kehittäminen. Nuorille olisi saatava työpaikkoja. 2. Tulisi mahdollisuuksien mukaan tukea rakentamista suomeen saataisiin työtä monelle eri aloille. Isot tilaukset toisivat paljon työtä suomeen, myös korjausrakentaminen käyntiin. 3. Selkeyttäminen vuokratyövoiman käytön pelisäännöissä, työsuhteissa. Liiton työntekijät enemmän kentälle. Edunvalvonta. Kentän ääni 1. Mitä mieltä olet työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimasta työllisyys- ja kasvusopimuksesta? 2. Mitkä olisivat mielestäsi keinot joihin nykyisen maan hallituksen pitäisi ryhtyä, jotta se parhaiten tukisi teollisten työpaikkojen säilymisen Suomessa? 3. Mitkä ovat mielestäsi kolme pääpainopistettä mihin Metalliliiton pitäisi keskittyä tulevien vuosien toiminnassa? Erkki Sinisalo Ao. 128, Helsinki Kimmo Oksanen Ao Hanko 1. Aika näytää miten tuo sopimus toimii. 2. Hallituksen pitäisi lakisääteisesti puuttua järjettömiin bonus käytäntöihin,hyvä esimerkki on Nokian Elop. 3. Työssä jaksamiseen, vanhoillisen lomajärjestemän muuttaminen 2000 luvulle, eli 5 päiväinen lomaviikko, nuorten työllistymiseen. 1. Mitä mieltä olet työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimasta työllisyys- ja kasvusopimuksesta? Tähän hetkeen ihan hyvä, mutta eihän duunari mihinkään ole tyytyväinen. 2. Mitkä olisivat mielestäsi keinot joihin nykyisen maan hallituksen pitäisi ryhtyä, jotta se parhaiten tukisi teollisten työpaikkojen säilymisen Suomessa? Yrityksille kunnon sakot jos meinaavat siirtää tuotantoaan pois Suomesta. 3. Mitkä ovat mielestäsi kolme pääpainopistettä mihin Metalliliiton pitäisi keskittyä tulevien vuosien toiminnassa? Yrittää pitää työpaikkoja Suomessa. Taina Turunen Ao Vantaa 1. Palkansaajien ostovoima heikkenee. Suomesta häviää tällä menolla keskiluokka. Kunnat joutuvat nostamaan kunnallisveroa. Jarmo Kiema Ao. 70. Helsinki 2. Yrityksille energia halvemmaksi. Karsia sivukuluja jotka aiheutuvat työntekijöistä. Tulevan rikkidirektiivin korvaaminen yrityksille. 3. Hieman jämptimpää otetta toimintaan. Tehdä jotain että nuoret pääsevät työelämään kiinni. Taistella eläkeiän nostoa vastaan. 1. Palkankorotustaso on erittäin alhainen. Ensimmäinen vuosi 20 kuukaudessa on 11 senttiä tunnille. Toinen vuosi 0,4% on vieläkin vähemmän. Arkipyhien siirto on selvä työajan pidennys. Mistä löytyvät työllisyys ja tilanteen paraneminen? Kuuluu pelkkiä YT-neuvottelujen aloituksia sekä irtisanomisia. 2. Toimia samoin kuin keski-euroopan maissa eli tuetaan oman maan yrityksiä. Rauman telakan tilanne on päällä. Hallituksen tulee osallistua telakoiden toiminnan jatkumiseen eikä jäädä pähkäilemään asian kanssa. 3. Metalliliiton on toimittava aktiivisesti siksi, että työt säilyisivät Suomessa. Ulos- liputus pitää estää mahdollisimman tehokkaasti. Irtisanomiset on saatava yhtä kalliiksi kuin keski-euroopan maissa. Kun taantuma päättyy, on Metalliliiton vaadittava suuret palkankorotukset, koska ollaan oltu maltillisia jo useamman palkkakierroksen ajan. Lauantait lomapäiviksi palkkatasoa laskematta, näin saataisiin yksi lomaviikko lisää.

4 4 Metallityöläinen Nyt on työnantajien vuoro Metalliliitto on tätä kirjoitettaessa tehnyt uudet työehtosopimukset kaikille sopimusaloilleen. Elokuussa aloitettu urakka on siis valmis. Tai tosiasiassa sopimusten sorvaaminen aloitettiin jo aikaisin keväällä. Ja osa asioista on pyörinyt liittojen välisissä neuvotteluissa vuosikausiakin. Eikä se urakkakaan mitenkään lopullisesti ole valmis. Nyt tarvitaan vielä ennen kaikkea luottamusmiesten panosta, jotta kaikki sovittu saadaan muutettua todeksi. Työnantajilla kun tuppaa olemaan taipumusta siihen, että sovituista asioista edistetään vain itselle sopivia. Joten tarkkana siis työpaikoilla. Tämänkään sopimuksen syntyhistoria ei ole ihan yksinkertainen. Työnantajien tehtyä taas kerran täyskäännöksen, keskitettyä ratkaisua yritettiin sorvata jo keväällä. Muistatte varmaan, miten siitä yrityksestä jäi käteen lähinnä nippu työnantajille helpotuksia tuovia asioita. Ei ollut mikään suuri ihme, että tupon kariutumisesta huolimatta syksyllä palattiin saman pöydän ääreen. Käytiin niitä neuvotteluja ja keskusteluja toki kesälläkin. Käytiin monenlaisissa kokoonpanoissa. Meille Metalliliitossa oli koko ajan selvää, että paineita kasataan taas kerran meidän niskaamme. Tämä näkyi muun muassa siinä, että muissa neuvottelupöydissä edettiin jotenkin hissutellen, jos olleenkaan, kun niissä odotettiin meidän neuvottelutulostamme. En tiedä, tuliko siitä nyt mitään erityisiä paineita. Kyllähän meillä on se tiedossa, että itse me joudumme joka kerta sopimuksen neuvottelemaan, oli siinä sitten kyse keskitetystä tai puhtaasta liittokohtaisesta sopimuksesta. Saavutettua neuvottelutulosta voi tietenkin arvioida monesta näkökulmasta. Meille neuvottelijoille oli asetettu yksi ohjenuora yli muiden: ylimääräisen liittovaltuuston kokouksen ohjeet. Mielestäni tehty sopimus täyttää aika hyvin valtuuston antamat reunaehdot. Tärkeimmät reunaehdot täyttyvät siinä, ettei uusi sopimus sisällä vanhaan sopimukseen verrattuna yhtään heikennystä ja siinä, että sopimuksessa on jälleen täyspitävä perälauta. Saatte uskoa, että kummankin ehdon saaminen papereihin oli kovan väännön takana. Myönteistä sopimuksessa on muun muassa vuokratyön ehtoihin tullut selvä kirjaus. Etenimme monissa sosiaalipuolen asioissa eikä tietenkään voi unohtaa valtiovallan lupaamaa osuutta. Palkankorotukset ovat nyt äärimatalia. Se on hinta, jonka joudumme maksamaan. Työnantajien velvollisuus on nyt näyttää, että tällainen vastaantulo palkansaajien puolelta näkyy pitkässä juoksussa myös uusina työpaikkoina Suomessa. Riku Aalto Metalliliiton puheenjohtaja Metallin nuorilta hyväntekeväisyyskalenteri Metallin nuoret ovat tehneet yhdessä Työväen Musiikkitapahtuman kanssa hyväntekeväisyyskalenterin vuodelle Kalenterin teemana on työläisen arki ja juhla luvulla. Kalenteria teemoittaa työväenlaulut. Kalenteria voi ostaa edulliseen 7 euron hintaan Metalliliiton verkkokaupasta. Myydyistä kalentereista lahjoitetaan 2,5 per kalenteri hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyyskohteeksi on valittu tälle vuodelle Tatsi ry:n Tatsia elämään - projekti, jonka tavoitteena on auttaa vuotiaita nuoria etsimään elämälleen tavoitteita ja uutta sisältöä käsillä tekemisen ja muun voimauttavan toiminnan kautta. Kalenterikuvat ovat valokuvaaja Pette Rissasen käsialaa. Kuvaukset toteutettiin Valkeakoskella Myllysaaren museolla, Kauppilanmäen museolla, Avilon Oy:n konkurssipesän hallinnoimalla hiljentyneellä kuitutehtaalla. Malleina kuvauksissa toimivat aktiiviset Metallin nuoret eripuolilta Suomea.

5 2/ TYÖVÄENLIIKE NYT Tampere Tampereelle oli kokoontunut yli kaksituhatpäinen Ay-aktiivien demarijoukko, seminaareihin ja päätapahtumaan Vanhan kirjaston puistoon, jossa aurinko helli osallistujia. Ehkä tällaista juhlaa tarvittiin mene ja tiedä, mutta tärkeintä olisi, että puheiden sijaan toimittaisiin. Juontajina pääjuhlassa toimivat kansanedustaja Antti Lindtman ja Eveliina Reponen lestä tällaisessa tilanteessa sosialidemokraattien tulee uskaltaa peräänkuuluttaa markkinatalouteen uudenlaista eettisyyttä. Eettisessä markkinataloudessa yrityksiltä vaaditaan vastuuta ihmisistä ja ympäristöstä mutta ennen kaikkea yritystoiminnan taloudellisesta kestävyydestä. (Milläköhän tuon ajatuksen saisi taottua pörssiyrityksille? kirjoittajan huomautus jälleen) Puheita pidettiin ja välillä kuultiin kuorolaulantaa. Aluksi oli lastenohjelmaa ja ihan lopuksi väelle esiintyi bilebändi Jean S. Tapahtumaan osallistui myös presidentti Tarja Halonen, joka on virkakautensa päätyttyä liittynyt uudelleen SDP:n jäseneksi. Presidenttipari ei voinut kulkea alueella ilman heitä seuraavien paparazzien joukkoa. Hyvin aisti lämpimän vastaanoton, jonka presidenttipari sai saavuttuaan paikalle. Halosen mukaan SDP:n laskevien kannatuslukujen taustalla on se, että ihmiset haluavat näpäyttää niitä tahoja, joiden katsovat olevan vastuussa viimeaikaisesta kehityksestä. Hänen mukaansa puolueella on kuitenkin mahdollisuudet nousuun. 100-vuotta siten Forssan kokouksen tavoitteita olisi joku voinut sanoa unelmahötöksi. Unelmia kuitenkin tarvitaan, ilman unelmia ei Forssan tavoitteita toteutettu. Ei se ole uskon asia, se on työn asia, sanoi Halonen. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen avasi puolueen linjaa hyvinvointivaltion uudistamisessa. Hän puhui kolmesta totuudesta, joita on katsottava silmästä silmään: Ensimmäinen koskee työn arvostusta: Hyvinvointivaltio ei ole riippumatto. Toinen koskee hyvinvointivaltion tehtäviä: Metsää on harvennettava, jotta se voisi hyvin. Kolmas koskee taloutta ja teollisuutta: Tarvitsemme markkinataloutta, mutta eettisesti. Urpilainen kosiskeli Ay-väkeä sanoen Te, jos ketkä, tiedätte mikä on työn arvo suomalaisessa yhteiskunnassa ja mitä työelämän muutos tarkoittaa ihmisten arkipäivässä. Te tiedätte myös, että ihminen ei elä pelkästä leivästä. Jutta jatkoi vielä: Tämä kiteytyy sanassa ammattilainen. Ammattilainen herää aamulla mukisematta ja vetää haalarit niskaansa tai jakun päällensä. Ammattilainen on työpaikallaan melkein kuin kotonaan ja nauttii työstä ja sen haasteista. Ammattilainen on asiansa korvaamaton osaa- ja. Haluan tänään nostaa hattua kaikille Suomen ammattilaisille. Te olette niitä työn sankareita, joita tulevaisuuden hyvinvointivaltio tarvitsee. (Voi kunpa puheet olisivat olleet samanlaiset, kun päätettiin esim. STX:n telakoiden tuesta, kirjoittajan huomautus). Toinen totuus koskee hyvinvointivaltion tehtäviä: Metsää on harvennettava, jotta se voisi hyvin. Tämä metsänhoidosta tuttu totuus pätee Urpilaisen mukaan myös hyvinvointivaltion uudistamiseen. Palveluiden laatu on edellytys hyvinvointivaltion hyväksyttävyydelle. Siksi toimintaan on ryhdyttävä ennen kuin pisa-tulokset romahtavat tai ihmiset äänestävät julkisista terveyspalveluista jaloillaan. On ryhdyttävä harventamaan metsää, jotta sen perusrungot voisivat jatkossa entistä paremmin. Hyvinvointivaltion kolmas totuus koskee taloutta: Tarvitsemme markkinataloutta mutta eettisesti. Urpilainen kertoi tavanneensa viime syksynä Yhdysvaltojen entisen varapresidentin Al Goren. Hän oli kertonut, että amerikkalaiset yritysjohtajat näkevät kapitalismin olevan kriisissä. Ahneus ja keinottelu johtivat finanssikriisiin. Urpilaisen mie- Urpilaisen mielestä taloutemme teollista pohjaa on vahvistettava. Teollisuuden työpaikkojen turvaaminen edellyttää uusiutumista. Nyt tarvitaan uusien työpaikkojen synnyttämistä ja uusien kasvualojen luomista. Start up -aalto on rohkaiseva lupaus. Nyt elinkeinoelämän ja teollisuutemme onkin osoitettava, että julkiset tutkimus- ja kehityspanostukset ovat tuottavassa käytössä. Tarvitaan innovaatiohalua, kasvuhakuisuutta ja tahtoa menestyä. (Osa edellä olevasta oli suoraa lainausta Jutta Urpilaisen puheesta Työväenliike Nyt-pääjuhlasta). Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman kertoi, että ryhmä tukee puheenjohtaja Jutta Urpilaista puolueen kannatuksen laskusta huolimatta. Backmanin mukaan opposition kannatuksen kasvu johtuu eurokriisistä, talousvaikeuksista ja laajoista irtisanomisista, jotka kostautuvat SDP:lle palkansaajapuolueena. Puheessaan Backman peräsi kansan suoran vaikutusvallan lisäämistä. Apuna olisi tietotekniikka, jonka avulla kansalaiset osallistuisivat jo päätösten valmisteluun. Varsinainen edistysaskel olisi esityslistojen reaaliaikainen valmistelu avoimesti verkossa. Tuossa oli tarinaa osasta niistä puheista joita pidettiin, nyt vaan puheista tekoihin...töihin! Pääjuhlan ollessa lopuillaan, paikalla olleille SAK-laisten liittojen hallinnon edustajille ja liittopuheenjohtajille oli järjestetty yhteinen päivällinen legendaarisessa Tampereen Tillikassa, mukana kanssamme oli myös puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Tarjolla oli tietysti yhtä legendaarista Tillikan Pyttipannua, joka oli ihan niin hyvää, kuin ennenkin. Itse lähdin kotia kohti ruoan jälkeen, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkaansa, Tampereen lämpimässä illassa seikkaili monta metallinkin ay-aktiivia. Taina Karrikka Metallin liittohallitus

6 6 Metallityöläinen Työtyytyväisyyskyselystä työhyvinvointisuunnitelmaan Keväällä käydessäni Murikkaopistolla kolmen kuukauden Muutoksen eväät kurssin, oli harjoitustyöni aiheena Fiskarsin TYÖHYVINVOINTI TÄ- NÄÄN ja huomenna. Harjoitustyössäni tein ensimmäisenä työtyytyväisyyskyselyn työpaikallani, jota sitten analysoin ja jonka pohjalta laadin työpaikallemme TYÖHYVINVOIN- TISUUNNITELMAN. Laatimassani kyselyssä olin ilmeisesti onnistunut melko hyvin, koska työnantaja pyysi keväällä lupaani, että saisivat tehdä myös toimihenkilöille laatimani kyselyn. Lupa tietysti heltisi ja olin aika otettu ja koin, että ei työni ollut aivan turhaa. Saihan työnantajakin jo ennen kurssin päättymistä jotain hyötyä itselleen siitä, että olin kurssilla, eli ei mennyt opintovapaa hukkaan. TYÖHYVINVOINTI- SUUNNITELMA oli meille kurssilaisille pakollinen, jonka Tampereen yliopisto vaati, jotta meistä tulisi TYÖHYVIN- VOINTIVALMENTAJIA. Kurssin lopussa me mietimme, miten tulemme hyödyntämään oppimaamme työpaikoillamme ja millaiset resurssit työnantaja antaa vai antaako minkäänlaisia. Reija Mettovaara Kesäkuussa palatessani takaisin tuotantopaikalle sorvin ääreen, oli oma työnantajani kiinnostunut tekemästäni työstä ja sainhan useilta tahoilta hyvää palautetta. Esittelin työni työsuojelutoimikunnalle ja kuukausittaisessa yhteistoimintakokouksessa sekä ammattiosaston toimikunnalle. Työnantaja käsitteli työtäni omassa johtoryhmässään. Kokouksissa käytyämme läpi TYÖHYVIN- VOINTISUUNNITELMAN, jokainen sai antaa äänensä niihin ongelmakohtiin, joita piti ensiarvoisen tärkeinä ja joihin pitää puuttua organisaation taholta. Minut yllätti henkilökohtaisesti se, että työnantaja halusi myös ammattiosaston kannan niistä asioista, joita pitäisi alkaa kehittämään ja parantamaan. TYÖHYVINVOINTI- SUUNNITELMA on jaettu viiteen eri kategoriaan ja kaikissa niissä on vastuut erikseen organisaatiolla ja työntekijöillä. TYÖHYVINVOINTI on kuitenkin kaikkien vastuulla, ei yksistään työnantajan. Kaikki voivat omilla valinnoillaan ja teoillaan vaikuttaa TYÖHY- VINVOINTIIN. Pyysin työnantajalta mahdollisuutta pitää työntekijöille työstäni esitelmän sekä koulutusta, koska muuten TYÖHYVINVOINTISUUN- NITELMAA ei voi kokonaisuudessaan hyödyntää. Riittämätöntä on, että työnantaja tietää mitä yksilön pitäisi tehdä ja ottaa huomioon toiminnassaan. Niihin työnantaja ei kuitenkaan voi vaikuttaa, muuta kuin kannustamalla. Alustavasti minulle aikaa koulutukseen luvattiin, mutta vielä ei ole toteutettu; ehkä ensi vuonna? TYÖHYVINVOINTI on kaikkien vastuulla, mutta työpaikoilla sen eteenpäin viemisessä ja kehittämisessä ovat keskeisessä roolissa työntekijät. Työntekijät ovat parhaita asiantuntijoita työpaikoilla kehittämistyössä ja sen takia on erittäin tärkeää, että työpaikoilla on toimiva työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaatio. Työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet ovat niitä viestin viejiä ja taistelijoita työpaikoilla, joten muistakaapa tänäkin syksynä vaikuttaa kun työpaikoilla valitaan työsuojeluvaltuutetut ja asiamiehet. Reija Mettovaara työsuojeluvaltuutettu Syksyn kylmää kyytiä Tätä syksyä ja koko kuluvaa vuotta ovat leimanneet toistuvat uutiset yt-neuvottelujen alkamisista, sekä neuvottelujen päätyttyä, ilmoitukset irtisanomisista. Tuntuu siltä, ettei ehdi edes silmää räpäyttää, niin uutisissa kerrotaan jo seuraavasta yrityksestä, joka käynnistää yt-neuvottelut. Uutiskynnyksen tosin ylittävät vain isoimmat yritykset, vaikka ison yrityksen toiminnalla on usein suora vaikutus myös pienemmille alihankintaa tekeville yrityksille. Uutisista ei myöskään käy ilmi, kuinka raskaita nämä neuvottelut ovat sekä henkilöstölle, että työntekijäpuolen neuvottelijoille, varsinkin jos yrityksessä käydään toistuvasti yt-neuvotteluja. Jatkuvat yt-neuvottelut aiheuttavat työpaikoilla henkilöstön keskuudessa epävarmuuden tunnetta. On selvä, ettei henkilöstö voi hyvin tällaisessa tilanteessa. Työntekijäpuolen neuvottelijoilla taas vaikutusmahdollisuudet lopputulokseen ovat parhaimmillaankin pienet, elleivät joissain tapauksissa jopa olemattomat. Lars Pekkanen Uutta tämän vuoden yt-neuvotteluissa näyttäisi olevan myös se, että työnantajat vaikuttavat olevan paljon herkempiä irtisanomaan, kuin esimerkiksi vaihtoehtoisesti käyttämään lomautuksia. Tulee vaikutelma, ettei työntekijä ole enää voimavara yrityksille, jos on koskaan ollutkaan, muuten kuin juhlapuheissa. Onko työntekijä nykyään yrityksille siten vain ainoastaan pelinappula, jota siirtelemällä saadaan osakkeenomistajille paras mahdollinen tuotto. Näin tuntuisi olevan ainakin joissakin yrityksissä. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Metson. Säästöohjelma toisensa perään, vuosia kestänyt yt-neuvottelujen kierre varsinkin paperikonepuolella, joka nyt viimeksi huipentui päätöksen, jolla Metso lakkauttaa tuotannon Järvenpäästä ja siirtää sen Jyväskylään. Eikä tästä ole kuin muutama vuosi, kun Järvenpäähän siirrettiin tuotanto Oulusta ja Tampereelta. Väkisinkin tulee mieleen, että tässä tapauksessa Metson johto on toistuvasti tehnyt vääriä ratkaisuja, joista nyt loppupeleissä maksumiehinä ovat työntekijät. Metson valikoituminen esimerkiksi tähän ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Metso olisi ainoa yritys, joka keskittää tuotantoaan tai siirtää sitä halvempien tuotantokustannusten maihin. Samankaltaisia ratkaisuja ovat tehneet muutkin yritykset ja tällä hetkellä näyttää valitettavasti siltä, että tulevat tekemään niin tulevaisuudessakin. Lars Pekkanen

7 2/ Suomesta kestävän kasvun mallimaa Suomen talous on rakennemuutoksessa. Kuinka tästä eteenpäin? De -growth haihattelu pitää unohtaa. Jotta voimme säilyttää nykyisen elintason ja työpaikat, tarvitsemme kasvua. Sen pitää olla kuitenkin sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävää. Vientikilpailukykymme on heikentynyt. Se tarkoittaa, että suomalaisilla tuotteilla ei ole ollut kysyntää. Syynä on joko tuotteiden hinta, laatu tai muuten hiljainen kysyntä. Ongelmamme on myös viennin yksipuolinen rakenne esimerkiksi Ruotsin vientiin verrattuna. Suomessa tutkimus- ja kehityspanosten pitää olla korkealla. Siirrytään vuosia taaksepäin, jos summat pienenevät. Suomen teollisuus panostaa lähes yhtä paljon ulkomaille kuin kotimaahan. Kahdessa vuodessa kehityspanokset ovat vähentyneet 900 miljoonaa. Näin ei voi jatkua. Työmarkkinajärjestöjen keskitettysopimus on merkki siitä, että kriisin syvyys ymmärretään laajasti. Suomen kaltaisessa vientiriippuvaisessa maassa niin työntekijöillä kuin yrittäjillä on yhteinen maali: työn ja yrittämisen halutaan pysyvän Suomessa. Hallituksen on tehtävä sellaista politiikkaa, joka luo hyvät olosuhteet teollisuudelle ja yrityksille työllistää ja ihmisille halun tehdä työtä. Ihmiset haluavat tehdä merkityksellistä työtä. Yhä useampi haluaa olla ratkaisemassa maailman ilkeitä ongelmia: luonnonvarat niukkenevat, ympäristö saastuu ja ilmaston ääriolot lisääntyvät. Ilkeiden ongelmien takia olemme siirtymässä niukkenemisen aikakauteen. Vähemmästä pitää tehdä enemmän. Tämä on Suomen mahdollisuus. Jos kykenemme tarjoamaan ratkaisuja tuotteina ja palveluina, rakennamme Suomen seuraavan työllistävän kasvun aallon. Suomessa on insinööriosaamista ja bioraaka-ainetta eli metsää ja peltoa. Mitä, jos yhdistäisimme biomateriaalin ja ICT:n? Tuloksena syntyisi kompostoituva kännykkä ja muuta biohajoavaa elektroniikkaa. Sen kuin vain nakkaisi kännykän auton ikkunasta tien pientareelle, kun masiinan toiminta alkaisi takkuilla. Jatkossa pelloilla ei siis kasvaisi vain ruoka, vaan myös kompostoituvan elektroniikan rakennusainetta. Ihmiskunta on siirtynyt historiassaan kivikaudesta rautakauteen, nyt siirrymme biokauteen. Kaikki mitä voidaan tehdä, tehdään bioraaka-aineesta. Fo- Päivi Lipponen tosynteesiklusteri tarkoittaa siis, että kaikesta mikä kasvaa tehdään mitä halutaan. Puuta ei pidä polttaa heti, vaan puu on osattava myydä 100 kertaa ennen polttamista. Metsää myydään tulevaisuudessa nesteenä, kaasuna, kuituina ja massoina. Mäntyöljyn synty on mainio esimerkki. Siitä saadaan jalostuksen kautta maalit, liimat, kuumaliimat, funktionaaliset elintarvikkeet, rehuvalmisteet ja erikoiskemikaalit. Cleantech tarkoittaa älykkyyden lisäämistä prosessien ja laitteiden käyttöön siten, että raaka-ainetta ja energiaa säästyy. Meillä on maailmassa edelläkävijyyttä älykkäissä sähköverkoissa, veden puhdistusprosesseissa ja jätteen käsittelyssä siten, että kaikki tarpeellinen kierrätetään ja vain viimeisin roska poltetaan. Näin säästetään luonnonvaroja. Äly tulee paperiin, pakkauksiin ja tuotteisiin. Itse asiassa me käytämme jo funktionaalisia ruoka-aineita ja älyvaatteita. Robotit tekevät leikkauksia ja ajavat metroa. Pian uunit ilmoittavat milloin ruoka on valmista. Jo nyt koneet kommunikoivat keskenään. Vanhusten rannekkeet mittaavat verenpaineen ja ilmoittavat tietokoneelle, jos lukemat ovat hälyttävät. Viesti kiirii palvelutalossa sairaanhoitajalle, joka saapuu tarkastamaan asukkaan kunnon. Miksi Euroopasta on tulossa ulkomuseo? Shanghain Expossa todistin kuinka Kiinan paviljonki esitteli uusinta teknologiaa, mutta Italia esitteli makarooneja ja Ranska Vuittonin laukkuja. Jos ei naurattaisi, niin itkettäisi. Aasia ei halua olla mikään maailmantehdas, jossa tuotanto perustuu halpaan työvoimaan. Aasia panostaa innovaatiopolitiikkaan. Se haastaa vanhat EU maat. Globaalissa mielessä tutkimuspanokset kohdistuvat eniten elektroniikkaan, terveyteen, lääkekehitykseen, autoteollisuuteen ja teolliseen tuotantovalmistustekniikka. Aasiassa panostetaan teollisuutta tukevan toimintaan. Euroopassa sovellutuspuoli jää heikoksi. Täällä patentoidaan paljon, laatu on korkeata, mutta teollinen toimeliaisuus valuu pois Euroopasta.. Nyt on katsottava eteenpäin. Nokian osaaminen ei ole kadonnut, Microsoft on tuonut Suomeen uutta osaamista. Metsäteollisuuden pitäisi panostaa enemmän kehitystoimintaan. Suomi on maailman bioenergian osaamiskeskus. Suomi on kattilateollisuuden johtavia maita. UPM on kehittänyt muovista ja sellukuidusta biokomposiitin, jota on käytetty pellin korvikkeena. Sen lujuus ei vielä riitä, mutta pian se saattaa syrjäyttää kaikki muoviosat ja peltielementtejä. Biokomposiitti on muovin kaltaista, mutta sen hiilijalanjälki on pienempi kuin muovilla. Tällaista tarvitaan lisää. Katse eteenpäin. Nyt tarvitaan ketteryyttä, jotta saadaan koppi muutoksesta. Päivi Lipponen Kansanedustaja, talousvaliokunnan jäsen, tulevaisuusvaliokunnan pj. Sinua tarvitaan. Maailmaa voi muuttaa. Tarvitaan vain rohkeita ihmisiä. Sinäkin voit parantaa maailmaa. Haluaisitko olla mukana SDP:n toiminnassa? Me uudistamme tapaa, jolla politiikassa toimitaan. Haemme suorempaa ja avoimempaa tapaa parantaa maailmaa. Uskomme unelmiin. Etsimme laajaa yhteistyötä erilaisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Tarjoamme jäsenillemme lisää vaikutusmahdollisuuksia ja elämyksellisyyttä politiikan tekemiseen. Tähän työhön haluamme mukaan myös sinut. SDP:n jäseneksi voi liittyä puolueen arvoperustan hyväksyvä 15 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen ja ulkomaalainen, jonka kotipaikka on Suomessa. Jokainen jäsen kuuluu johonkin puolueosastoon ja voi olla lisäksi kannattavana jäsenenä jossain toisessa osastossa. netissä osoitteessa Jäsenenä sinulla on oikeus: Kertoa mielipiteesi ja osallistua puolueosastosi kokouksiin ja tapahtumiin Tehdä aloitteita puolueosastollesi, kunnallisjärjestöllesi (kaikkien asuinkuntasi alueella toimivien yhdistysten yhteistoimintaelin) tai piirijärjestöllesi Asettua ehdolle puolueosaston, kunnallisjärjestön, piirijärjestön tai puolueen keskustason tehtäviin Äänestää kaikissa jäsenvaaleissa Tehdä puoluekokousaloitteita, vaikuttaa kantaa ottamalla puolueen linjauksiin Jäsenenä saat muun muassa nämä puolueen edut: Jäsenkortin Jäsenlehden noin 10 kertaa vuodessa Puolueen sähköisen e-aimo -tiedotteen vähintään kuukausittain Mahdollisuuden osallistua SDP:n koulutustilaisuuksiin Nuoret jäsenet voivat hakea Tulevaisuusakatemiaan (Työväen Akatemiassa) Vakuutusyhtiö Turvan alennuksen vakuutuksistasi

8 8 Metallityöläinen Ei kannata kadehtia kunnallisia päätöksentekijöitä Tänä päivänä ei varmaankaan ole missään kunnassa helppo toimia kunnallisena päättäjä. Kaukana ovat ne ajat kun suurin ongelma oli päättää mihin rahat olisi viisain laittaa. Tänä päivänä jokaiselle eurolle löytyy useampikin kohde. Kuntien vastuulle on tullut vuosi vuodelta enemmän lakisääteisiä velvoitteita, mutta samaan aikaan maan hallitus on kuitenkin supistanut rahavirtoja, ainakin suhteessa uusiin velvoitteisiin. Mikä tietenkin lisää meidän päättäjien tuskaa. Sosiaalimenot syövät suurimman osan kunnan budjetista, eikä ainakaan lähitulevaisuudessa ole näköpiirissä helpotusta asiaan. Sosiaalimenot jatkavat vuodesta toiseen kasvuaan ja samaan aikaan pitäisi pystyä karsimaan kuntien menoja, laskeneiden verotulojen vuoksi. säästöjä. Eivätkä aiheuta lisää kuluja toista kautta. Esimerkiksi jos halutaan kouluissa kasvattaa luokkien ryhmäkokoja 24 lapsesta vaikka 30. Niin se toki tuo säästöjä heti seuraava vuonna koulujen kohdalla, mutta tuo varmasti lisää kustannuksia myöhemmin. Kun lapset kärsivät liian suurissa luokissa huonosta opetuksesta, eivätkä saa tarpeeksi henkilökohtaista opetusta. Jolloin ainakin osan heistä kasvu häiriintyy ja sitä kautta tulevat ongelmat myöhemmin elämässä maksavat moninkertaisesti sen mitä luokkakokojen suurentamisella säästettiin. Valitettavasti monessa kunnassa jo tänä päivänä suuret luokkakoot ovat osa arkea. Vaikka kunnallisena päättäjä joudunkin tekemään monesti kipeitä valintoja, etsimään säästöjä säästöjen perään ja käyttämään paljon vapaa-aikaa yhteisten asioiden hoitamiseen. Niin ainakin itse koen työn mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. On kuitenkin mukavampi olla mukana päätöksen teossa, kuin vain seurata sivussa ja ottaa vastaan mitä tulee. Toivonkin mahdollisimman monen meistä jo nyt miettivän mahdollisuutta asettua ehdolle seuraavissa kunnallisvaaleissa ja tuovan lisää metallin jäsenten näkemyksiä kuntien hallintoon. Pasi Karttunen Hyvinkään kaupunginvaltuutettu. Metallin liittovaltuuston 2.varapuheenjohtaja Ainakin itse koen suurinta tuskaa silloin, kun pitäisi löytää sellaisia järkeviä säästökohteita, jotka oikeasti tuovat Arvostusta Amiksille! opettajien kanssa. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry keräsi yhteistyössä Metalliliiton kanssa opiskelijoita yhteen. Perinteisellä syksyn SAKKI-kiertueella jalkauduttiin Suomen ammattioppilaitoksiin ja kerrottiin opiskelijoille työelämän pelisäännöistä. Helsinki-Uusimaalla kiertue toteutettiin elosyyskuun vaihteessa useissa alan ammattioppilaitoksissa. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry on perustettu vuonna 1987, koska ammattiin opiskelevat tarvitsivat oman edunvalvontajärjestön. SAKKIn tehtävänä on ollut läpi historian ammattiin opiskelevien edunvalvonnan lisäksi ammatillisen koulutuksen kehittäminen ja arvostuksen nostaminen. Next Step -messut perustettiin vuonna 1990 nimenomaan palvelemaan ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamista. SAKKI tekee paljon vaikuttamistyötä myös yhteiskunnallisesti. SAKKI pyrkii vaikuttamaan opiskelijoiden asemaan niin koulussa kuin arjessa mm. vetoomuksilla ja kannanotoilla sekä yhteistyöllä tärkeiden tahojen kanssa. Opiskelijoiden tavoittaminen onnistuu parhaiten olemalla läsnä. Vierailu koulussa antaa loistavan mahdollisuuden keskustella oppilaiden ja myös Pasi Karttunen Monesti opettajat kokevat opiskelijoiden kysymykset haastaviksi, joten työmarkkinatiedottajilla on tärkeä rooli viestinviejänä. Henkilökohtaisen kontaktin lisäksi Metalli saa erittäin positiivista näkyvyyttä kiertueella. Tiedottamisessa on myös haasteita. Opiskelijat voivat olla erittäin tietämättömiä monista työelämään liittyvistä asioista. Nuorille on tärkeää kertoa mistä saa apua ja tukea tarvittaessa. Metalliliiton rooli yhteiskunnassa on nuorille työuransa aloittaville hyvinkin kaukainen asia, vaikka kuitenkin heidän on hyvä tiedostaa mitä reilussa 100 vuodessa on saatu aikaan ja nimenomaan miten. Nuorille kerrotaan heidän oikeuksistaan sekä myös velvollisuuksista työelämässä. Oppilasjäsenyyden markkinoiminen ja oppilasjäsenten hankkiminen on yleensä vaivatonta, mutta asiat kuten työssäoloaikakertymä, työehtosopimus ja työttömyysturva ovatkin haastavampia käsitteitä selittää. Nuorten kysymykset ja kokemukset saattavat yllättää tiedottajan. Työmarkkinatiedotusmateriaali on loistava tietopaketti, josta tiedottaja voi valita kohdeyleisen mukaan esitettävät asiat. Tiedotustunneilla voidaan myös näyttää videoita, esimerkiksi Metallin Nuorten video tai SAK:n Työelämän Pelisäännöt video. Tällä hetkellä oppilasjäseniä on noin kolmannes alan opiskelijoista. Tämän liittokokouskauden aikana nuorten tavoitteena onkin saada 50 % alan opiskelijoista jäseniksi sekä myös seurata oppilasjäsenten kiinnittymistä varsinaisiksi jäseniksi. Tässä ovat suuressa roolissa myös työpaikan luottamusmiehet. Myös alueilla tullaan tehostamaan nuorisotoimintaa. Metalliliitto tarjoaa oppilasjäsenilleen SAKKI ry:n opiskelijakortin ilmaiseksi. Näillä sekä Metallin että SAKKIn eduilla opiskelijan jäsenyys on pelkkiä etuja! Kiinnostuitko työmarkkinatiedottamisesta? Lähde Murikka-opistolle työmarkkinatiedottajien kurssille ! Et tarvitse aiempaa kokemusta, kurssi antaa eväät tiedotukseen ja itseluottamusta esiintymiseen Tsekkaa lisää: Milla Leppänen MITÄ ON YRITYSTEN YHTEISKUNTAVASTUU? Yritysten yhteiskuntavastuu on kova pala purtavaksi ay-liikkeelle. Onko se vain yritysten imagon kiillotusta ja hyväntekeväisyyseleitä? Pitäisikö ay-aktiivien käyttää kallis aikansa mieluummin jo saavutettujen etujen ajamiseen? Vai syntyykö yhteiskuntavastuusta arvokasta yhteistyötä ammattiliittojen, työantajien ja kansalaisjärjestöjen välille? Tämä opas ei anna helppoja vastauksia. Kirja on tiivis tietopaketti yhteiskuntavastuusta ja hankkeista, joilla periaatteita on siirretty toiminnaksi. Kirja toteutettu yhteistyössä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK:n kanssa. Toimittanut Metalliliiton Ahjo-lehden vs.toimitussihteeri Suvi Sajaniemi. Kustantanut Into Kustannus. Kirjaa voi kysellä Metalliliiton Kansainvälisyysyksiköstä tai SASK:ista. Osta omasi Into Kustannuksesta tai kirjakaupoista.

9 2/ Työsuojelu yhteisellä työmaalla. Työsuojelu on haasteellista yhteisillä työmailla toimittaessa. Ulkomailla työskentely asettaa vielä omat erityishaasteensa. Komennusmiehet työskentelevät useiden erilaisten tuotantolaitosten uudisrakennus- ja korjaustöissä, kuten voimalaitokset, öljynjalostamot, paperitehtaat, atomivoimalaitokset, jne. Työtehtävät poikkeavat useastikin ns. konepaja tai tehdastyöstä. Erityispiirteitä aiheuttavat kiireellisyys, päällekkäin työskentely, telineillä työskentely, nostot ja haalaukset, jne. Komennustyöt ovat alue jossa työsuojelutyötä tulee riittämään. Toimivat suhteet tilaajan työsuojeluorganisaatioon ovat avainasemassa työsuojeluasioiden eteenpäin viemisessä yhteisellä työpaikalla. Työmaalle saavuttaessa tilaaja järjestää lakisääteinen perehdytyksen jossa he kertovat laitoksensa turvallisuusjärjestelyistä ym. työmaahan kuuluvista asioista. Työturvallisuus- ja tulityökortit tarkastetaan. Joillain työmailla perehdytyksen jälkeen on koe joka pitää läpäistä. Uudisrakennustyömaille perustetaan työsuojelutoimikunta. Puheenjohtajana toimii tilaajan edustaja. Toimikuntaan kuuluu eri urakoitsijoiden turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Viikoittainen turvallisuuskierros kiertää työmaan työmaanturvallisuuspäällikön vetämänä. Työntekijät ovat oikeutettuja valitsemaan keskuudestaan työmaantyösuojeluvaltuutetun ja hänelle varamiehen. Työntekijällä vaikutuskanavia työsuojeluasioissa oman työnjohdon ja työsuojeluvaltuutetun lisäksi ovat työmaan työsuojeluvaltuutettu, työmaan turvallisuuspäällikkö. Oikein vaikeissa asioissa voidaan ottaa yhteyttä työsuojelutarkastajaan. Tähän mennessä meillä eniten työtapaturmia asennustyömailla ovat aiheuttaneet, kulkutiet, käsityökalut, vaaralliset aineet, työmatka, järjestys ja siisteys. Näistä on aiheutunut, Haavoja ja pinnallisia vammoja, syöpymisiä, palovammoja, sijoiltaanmenoja ja nyrjähdyksiä ja tärähdyksiä ja sisäisiä vammoja. Kaikesta huolimatta tapaturma indeksimme on rakennustyömaille siedettävät 14/ milj. th. Vakavuus asteen ollessa 11. Pyrkimyksenne on tietenkin nolla ja huomattavaa edistystä onkin tapahtunut. Vaikka työsuojelutyötä on tehty ponnekkaasti vuosikymmeniä, niin tuttuja puutteita löytyy ja uusiakin on tullut joidenkin poistuneiden tilalle. Ikuisuuskysymyksiä tuntuu olevan yleisvalaistus uudisrakennuksilla, kulkutiet, järjestys ja siisteys asiat sekä puutteelliset sosiaalitilat. Uusia haasteita tuo ulkomaisen työvoiman lisääntyvä käyttö. Ulkomaisella työväellä on erilainen työ- ja työturvallisuuskulttuuri. Jopa wc:n käyttötavat voivat olla kovin erilaisia. Saadaanko ulkomainen työvoima perehdytettyä ymmärrettävällä kielellä? onko ohjeet, määräykset ja muut turvallisuuteen liittyvät asiat hallussa. Telineet paranivat paranemistaan, kunnes keksittiin käyttää ulkomaisia telinefirmoja. Kielitaidon puute aiheuttaa paljon väärinkäsityksiä siitä, minkälaisia telineitä tarvitaan ja mille korolle tasot pitäisi laittaa ja minkälaiset kulkutiet tulisi asentaa. Myös no stoissa ja haalauksissa on selviä kulttuurieroja. Esim. lompakkotaljan käytössä. Voiko taljanrunkoa vasten nostaa? ja voiko kuormansidontaliinaa käyttää nostoliinan asemesta jne. Yksi kuolemaan johtanut työtapaturma on sattunut tähän mennessä asennustyömaalla ulkomaalaiselle työntekijälle. Kysyä sopii, että meneekö raha työturvallisuuden edelle? Huomioidaanko riittävä rahan tarve työsuojeluasioihin tarjouksia tehdessä? Pyrkivätkö työturvallisuusasiat unohtumaan kun kiire pakkaa päälle tai jostain saa halvempaa työvoimaa? Olen huomannut että vaikka puhunkin karjalanmurretta, niin lisää Itä-Euroopan murteita olisi hyvä osata jos aikoo pärjätä yhteisillä työmailla. Pekka Miettinen Komennusmies ja työsuojeluvaltuutettu Caverion Industria / Projektipalvelut. Pekka Miettinen

10 10 Metallityöläinen Työsuojelu on yhteispeliä Työsuojeluvaltuutettu Harald Klaus istuu kahvikuppi kädessään omassa työhuoneessaan ABB: Pitäjänmäen kampuksella ja pohtii työelämän haasteita. Puhe on verkkaista ja pohdiskelevaa. Huomaa, että asioita on mietitty. Puheessa vilisee sanoja, työ- ja turvallisuuskulttuuri, varhainen puuttuminen, luottamus, palkka, toisen kunnioittaminen. Tuttuja sanoja jokapäiväisestä työsuojelutoiminnasta työpaikoilta. ABB:n pitäjänmäen tehdasalueella on kaikkiaan lähes 3000 työntekijää, joista n noudatetaan Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuus ry:n työehtosopimusta. Harald Klaus penää keskustelevaa ja avointa työkulttuuria. Kyllä tuolla osastoilla pitää asioista pystyä puhumaan. Hyvä työyhteisö pystyy kyseenalaistamaan asioita positiivisesti. Jos joku asia juilii niin pikaisesti yhteydenotto työsuojeluorgasaatioon, pitää ottaa se kivi kengästä pois ennen kuin siitä tulee rakkoja jalkaan, toteaa kuvaannollisesti työsuojeluvaltuutettu Harald Klaus. Harald Klausin mielestä aina pitäisi pystyä muistamaan kun ollaan 8 tuntia vuorokaudesta keskenään tekemisissä, että asiat riitelevät eivät ihmiset. Hänen mielestään hyvässä työelämässä kaikkien osapuolten etu on se, että etsitään yhteinen ulospääsy mahdollisista riitatilanteista. Ei katsota aina vaan pelkkää rahaa vaan kokonaisuutta. Joskus se tarkoittaa, että molempien osapuolten on tultava vastaan. Vain siten löytyy paras mahdollinen ratkaisu. Pitää myös muistaa, että jokaisen työntekijän pitää saada olla yksilö, - sanojaa ei saa siitä dissata. Harald muistuttaakin Stolaisesta sanonnasta; - Kohtele muita niin kuin haluaisit itseäsi kohdeltavan. Sama se on työyhteisössä. Terveessä yhteisössä pitää pystyä nauramaan, - jopa itselle, pitää niitä mikrotaukoja työn lomassa. Silloin syntyy terveellinen työkulttuuri, jossa pystytään ratkomaan vaikeitakin asioita. Kaiken lähtökohta on luottamus, hän toteaa. Se on sitä maalaisjärkeä, omankin toiminnan kriittistä arviointia ja toisen kunnioittamista. Virheistäkin pitää pystyä oppimaan ja katsomaan eteenpäin. Harals Klaus Työnantajalla on tässä sitten oma osansa motivoimisessa. Vanha sanonta rahan takia täällä ollaan pitää pitkälle paikkansa. Ei duunari kuitenkaan mitään sisäfilettä vaadi ruokapöytäänsä vaan kohtuullista ja säännöllistä toimeentuloa. Työsuojeluvaltuutettu Harald Klaus myöntää toki, että epävarmuus työyhteisössä lisääntyy laskusuhdanteen aikana. Silloin pitää vaan jääkiekosta tutulla termillä keskittyä omaan tekemiseen, - kyräily, toisten kyttäys ja epäasiallinen kohtelu vain heikentävät sitä yhteistä luottamusta. Tässä meillä on kaikilla tekemistä. 47-vuotiaan Harald Klausin omaan hyvinvoinnin ylläpitoon kuuluu vapaa-ajalla ulkoilu, metsästys ja kahden karkeakarvaisen saksanseisojan kanssa puuhastelu sekä jääkiekko. Samoin lasten harrastukset ottavat perheellisen isän aikaa. Välillä stressaavan työn ja arjen vastapainoina harrastukset antavat mahdollisuuden pohdiskella asioita omassa rauhassa. Yhteispeliä, toisten huomioonottamista ja avoimuutta. Siitä on tehty hyvä ja toimiva työsuojelutoiminta. Suomen edullisin henkivakuutus. Varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Esimerkkihinta on laskettu euron turvalla 41-vuotiaalle henkilölle, joka on Metallityöväen Liiton jäsen. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi! Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* lähimmästä Ifistä tai osoitteesta henkivakuutuskuntoon.fi if.fi *Suomen Rahatiedon tekemä hintavertailu 7/2013. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.

11 2/ Nu är det arbetsgivarnas tur Metallarbetarförbundet har i skrivande stund förhandlat fram kollektivavtalen för alla branscher. Arbetet som börjades i augusti är alltså färdigt. I själva fallet påbörjade svarvningen redan tidigt på våren. Och en del av ärenden har varit i förbundens diskussioner i åratal. Inte kan man säga heller att arbetspasset är helt färdigt. Nu behövs det satsningar framför allt från de förtroendevaldas sida så att allt som har avtalats också blir genomfört. Nu är det bara så med arbetsgivarna att de lätt bara vill främja de saker som passar dem själva. Så det gäller att vara uppmärksam på arbetsplatserna. Detta avtals uppkomsthistoria är inte heller så enkel. Efter att arbetsgivarna ännu en gång gjorde en helomvändning försökte man åstadkomma en centrallösning redan på våren. Ni kommer säkert ihåg hur det slutade: med en bunt av saker som betydde lättnader främst för arbetsgivaren. Det var inte underligt att trots att den inkomstpolitiska helhetslösningen misslyckade då, så återvände man till förhandlingsbordet återigen på hösten. Nog förde man förhandlingar och diskussioner också på sommaren, i olika sammansättningar. För oss i Metallarbetarförbundet var det hela tiden klart att påfrestningar hopades på oss, också denna gång. Det visade sig att det fanns väldigt långsamma framsteg vid andra förhandlingsbord när alla väntade på våra förhandlingsresultat. Jag kan inte säga om det nu förorsakade speciella påfrestningar för oss. Vi visste ju att det är oss själva som måste förhandla fram avtalet varje gång, vare sig det är frågan om ett centralt eller ett förbundsspecifikt avtal. Förhandlingsresultatet kan förstås betraktas från många synvinklar. För oss förhandlare gällde ett rättesnöre framför alla andra: anvisningarna från det extraordinära fullmäktigemötet. Enligt min åsikt uppfyller det nya avtalet fullmäktigemötets randvillkor ganska bra. De viktigaste randvillkoren blir redan uppfyllda på så sätt att det nya avtalet inte i någon punkt försvagar det som har överenskommits i det gamla avtalet och genom att också det nya avtalet igen innehåller ett tätt bakbräde. Ni får tro mig att för att få de båda villkoren uppfyllda behövdes det mycket vridning. Det positiva i det nya avtalet är bl.a. att villkoren för hyrd arbetskraft blev klart protokollerade. Vi nådde framsteg i många sociala frågor och vi får inte glömma det som statsmakten har lovat göra. Lönehöjningarna är nu extremt låga. Det är priset som vi måste betala. Nu är det arbetsgivarnas plikt att visa att löntagarnas eftergifter i detta fall blir mötta i det långa loppet i form av nya arbetsplatser i Finland. Riku Aalto Metallarbetarförbundets ordförande Från trivselenkät till arbetsvälbefinanndeplan På våren när jag gick i tremånaderskursen i Murikka-Institutet som kallas Färdkost för förändring var temat för ett övningsarbete: Fiskars ARBETS- VÄLBEFINNANDE IDAG och i morgon. I övningsarbetet började jag med att göra en arbetstrivselenkät på min arbetsplats som jag sedan analyserade och på grund av analysen utarbetade jag en ARBETS- VÄLBEFINNANDEPLAN för min egen arbetsplats. Uppenbart lyckades jag ganska bra med min enkät eftersom arbetsgivaren på våren bad mig om lov att genomföra samma förfrågning hos företagets tjänstemän. Jag gav förstås mitt tillstånd och var faktiskt ganska tagen och upplevde saken så att jag inte hade arbetat helt förgäves. Också arbetsgivaren hade redan före kursens slut fått nytta av mitt deltagande och studieledigheten hade åtminstone inte gått till spillo. ARBETSVÄLBEFINNAN- DEPLANEN var obligatorisk för kursdeltagarna och dessutom krävde Tammerfors universitet det också ifall vi skulle bli COACHER FÖR ARBETS- VÄLBEFINNANDE. Mot kursens slut funderade vi på hur vi kunde dra nytta av det vi hade lärt oss på våra arbetsplatser och hurudana resurser arbetsgivaren kommer att ge oss eller om vi skulle få några alls. I juni när jag återvände till kostnadsstället och till svarven var min egen arbetsgivare intresserad av det jag hade gjort och jag fick positiv feedback från flera håll. Jag presenterade mitt arbete till arbetarskyddskommissionen, till det månatliga samarbetsmötet samt till fackavdelningens styrelse. Arbetsgivaren tog upp mitt arbete i ledningsgruppen. Efter att vi hade i våra möten gått igenom AR- BETSVÄLBEFINNANDEP- LANEN fick alla ta ställning till problem som de tyckte var särskilt viktiga och som skall uppmärksammas av organisationen. Jag var personligen överraskad av att arbetsgivaren ville höra också fackavdelningens mening om saker som skall utvecklas och förbättras. ARBETSVÄLBEFINNAN- DEPLANEN är delad i fem kategorier som alla har sina egna ansvarsområden både för organisationen och också för arbetstagarna. Ansvaret för AR- BETSVÄLBEFINNANDET delas dock av alla, det är inte enbart arbetsgivarens skyldighet. Reija Mettovaara 10-kysymystä Helsingistä Alla kan genom sina egna val och handlingar påverka AR- BETSVÄLBEFINNANDET. Jag bad min arbetsgivare om att få hålla föredrag om mitt arbete för mina kollegor och jag bad också om utbildning eftersom utan den skulle det vara omöjligt att fullt dra nytta av AR- BETSVÄLBEFINNANDEP- LANEN. Det räcker inte till att arbetsgivaren vet vad en individ skulle göra och ta hänsyn till i sina handlingar. Arbetsgivaren kan ändå inte påverka på något annat sätt än genom att motivera. Preliminärt fick jag tid för utbildning men den har inte blivit av än, kanske nästa år? ARBETSVÄLBEFINNAN- DET förutsätter ansvar av alla men på arbetsplatserna spelar arbetstagarna den viktigaste rollen i dess främjande och utvecklande. De anställda är de bästa experterna i arbetsplatsens utvecklande och därför är det ytterst viktigt att arbetsplatsen har en fungerande arbetarskyddsoch förtroendemannaorganisation. Arbetarskyddsfullmäktige och förtroendemän är arbetsplatsernas budbärare och kämpar. Alltså kom ihåg att medverka vid de kommande arbetarskyddsvalen. Reija Mettovaara 1. Kuka väitti aikanaan lakkoa vanhentuneeksi aseeksi työriitojen ratkaisijana? 2. Kuka on SAK:n pitkäaikaisin puheenjohtaja? 3. Direktio-oikeus tarkoittaa? A) työntekijän oikeusturvaa B) työtuomioistuinta C) työnjohto-oikeutta 4. Montako tulopoliittista kokonaisratkaisua tehtiin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä? 5. Mistä asiasta järjestettiin Suomen ensimmäinen kansanäänestys? 6. Mitä tarkoittaa suomeksi Health and Safety? 7. Mitä työehtosopimuksen yleissitovuus tarkoittaa? 8. Nimeä Suomen kolme palkansaajien keskusjärjestöä? 9. Mikä laki oli voimassa ? 10. Mitä tarkoittaa sanapari Tammikuun kihlaus? Vastaukset sivulla 12.

12 12 Metallityöläinen Tuukka, 7v. Tuukka 7 seisoi äitinsä vieressä terassilla ja valitti pissa hätää, tahtoen äitinsä tulevan sisään. Äitinsä hiukan kiukustuen tokaisi, pidättele vain, niin niitä pissapäisiä lapsia tulee. Poika hetken äitiään tuijotettuaan kysyi, kaunks sä olet pidätelly? Siinä oli naurussa pitelemistä. Meeri, 2v. Noin kaksi vuotias tyttäreni halasi minua kovasti ja sanoen Minä rakastan sinua. Älä luota minuun. Paavo Tarhasta lapset olivat retkellä läheisellä hautausmaalla. Illalla äiti sitten kysyi pikku Paavolta: No millaista siellä hautausmaalla oli? Paavo: Ihan hiljaista. Vain pari oli noussut ylös haravoimaan Mari, 4v. Seisoskelimme Koff:n kaljapurkit käsissä rantasaunatyömaalla ja mietimme miten seuraava vaihe pitäisi tehdä. Sukulaistyttö paukaa paikalle ja kädet lanteilla komentaa: Nyt ne kaljupurkit pois käsistä ja hommiin. Ehtii sitä heppalimua juoda sitten saunassakin! Osku, 6v. Osku:Äiti, mä söin äsken mun räkäpallon... Minä: Hyi, miksi sä niin teit??? Osku: no en mä viittiny tunkee sitä takas nenäänkään! Lenni, 3v. Lenni odotti kovasti kesää ja yksi aurinkoinen päivä olivat päiväkotimatkalla jutelleet äidin kanssa kesästä. Äiti oli sanonut, että sitten voidaan taas istuttaa porkkanaa kasvimaahan. Lenni oli ollut hiljaa pitkään ja sanonut sitten ei porkkanaa voi istuttaa, sitä seisotetaan Lasten suusta.fi Matias Käveltiin kotiin kaupasta. Ihasteltiin matkalla laulavaa lintua. Meitä vastaan tuli naapuri ja moikattiin. Pari askelta eteenpäin ja viisvee kysyy kirkkaalla äänellään: Oliks se zombii? :D Joo ei hävettänyt ei... Jenni, 5v. Olimme lähdössä monen vuoden tauon jälkeen mieheni kanssa ulos. Tyttäremme oli hieman näreissään kun hän ei päässytkään juhlimaan isän ja äidin kanssa, vaan joutui jäämään mummin kanssa kotiin. Puin eteisessä korkokenkiä jalkaani ja tyttäreni ei ollut tainnut nähdä minulla korkokenkiä aiemmin. Hän tuumasi oven suuhun nojaten että Ai, aattelit laittaa juhlan kunniaks oikein kannukset. No onneks olkoon vaan. Niina, 4v. Isäni työpaikat olivat usein monen tunnin ajomatkan päässä kotoa, joten isälläni työpäivät venyivät melko pitkiksi. Kerran katselin ikkunasta ulos ja näin isäni auton tulevan kotiin päin. Hihkaisin siinä sitten innostuneena äidille Isi tuli käymään meillä. Tuosta asiasta kuulee vieläkin 15 vuoden jälkeen kuittailua :D Juuso, 3v. Tapahtui Pirkanmaalla: Isä ja kolmivuotias poika olivat kauppareissulla, kun poika yhtäkkiä sujahti hyllyn alle piiloon. Isä kysyi hämäläisittäin «misä sää oot? Tähän poika vastasi kovaan ääneen mä oon kännissä!». Lähde: Lastensuusta.fi Kymmenen kysymystä vastaukset 1. Urho Kekkonen vuonna Lauri Ihalainen, vuosina C) työnjohto-oikeutta Kieltolain voimassaolosta 6. Työsuojelua 7. Jokaisen alalla toimivan työnantajan on noudatettava alan työehtosopimusta 8. SAK, STTK, Akava 9. Alkoholin käytön ja myymisen kieltävä kieltolaki 10. Työmarkkinakeskusjärjestöjen ensimmäinen yhteinen sopimus vuonna 1940

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Liiton strategia Karoliina Öystilä Liiton strategia 2017-2027 15.10.2016 Karoliina Öystilä Liitto-kokonaisuus Jäseniä 34 000 Ammattiosastoja 69 Aluejärjestöjä 7 Liiton toiminnan kulmakivet SEL Työehtosopimukset Järjestäytyminen Alan työpaikat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta

Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Työntekijän siirtäminen työllistämisen keinona ja yritysyhteistyö välityömarkkinoiden näkökulmasta Kontti Punaisen Ristin kierrätystavaratalo, jossa myydään ainoastaan lahjoitustavaraa Kontti-toiminnan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista

Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus Yhteenveto tuloksista Tekniikan akateemiset TEK Jäsentutkimus 2013 Yhteenveto tuloksista Taustamuuttujat: Ikä Taustamuuttujat: Jäsenlaji Taustamuuttujat: Työtilanne Jäsenpalvelut ja -edut J1. Miten hyödyllisenä pidät TEKin

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä

Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Työelämän ajokortti hanke insinöörien työelämätietouden kehittäjänä Insinöörit 100 vuotta foorumi 4.10.2012 Tampere Liisa Huovinen, Riina Nousiainen Ammattiliitto Pro Työelämän ajokortti opintojakso valmistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24

Hallituspohja. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 24 Hallituspohja 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen

FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1295 Eduskuntavaalit 2003 : ehdokkaiden vastaukset Yleisradion vaalikoneeseen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku

Vaikuttamisen ABC Case STTK. Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä Turku Vaikuttamisen ABC Case STTK Lounais-Suomen Partiopiirin Lippukuntapäivä 28.9.2014 Turku Mikä STTK? Palkansaajakeskusjärjestö Tehtävänä parantaa toimihenkilöiden taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke Erilaisia toimintoja Sanasto Opintomatkoja Yhteinen maastoretki (kunnostusojitus) Yleisellä tasolla Seuraava vaihe työharjoittelu (käytännön

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA

KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA KANSALAISET: NÄMÄ OVAT TYÖLLISTYMISEN ESTEET SUOMESSA Maan hallitus yrittää synnyttää kautensa aikana yli. työpaikkaa, jotta työllisyysaste nousisi prosenttiin prosentista. Asiantuntijoiden mukaan tarvitaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa?

Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? Hitsaustekniikka 16 Tuleeko hitsaava teollisuus säilymään Suomessa? 14.4.2016/Pertti Lemettinen Esitelmäni sisältö: Kuka olen, mistä tulen. Mitä koneenrakennus- ja metallituoteteollisuudessa on tapahtunut?

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille

Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille 9.5.2012 Suomen tulevaisuus teknologiamaana? Keskusteluaineisto työpaikoille - Me olemme teknologiayritys - Teknologiateollisuus Suomessa - Maailman muutos - Suomen pärjääminen Me olemme teknologiayritys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd

18 Mallisivut putkiremontti paketissa_2016_a5_48s.indd 18 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 19 Putkiremontti voidaan nykyisin TOTEUTTAA useilla eri tavoilla. Yleisimmät näistä ovat perinteinen putkiremontti, sukitus ja pinnoitus tai edellisten yhdistelmä.

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, kevät 2016. Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, kevät 016 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 7 9 Rakentaminen Kauppa 1 1 1 16 Palvelut 60 61 Muut 1 1 0 0 30 40 0 60 70 : Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot